1

Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030

Maakuntaohjelma vuosille 2014–2017

Pohjois-Savon

2

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:79

Kuopio 2014

Pohjois-Savon liitto

Sepänkatu 1, PL 247, 7010 Kuopio

Puh. (017) 550 1400

Sähköposti: kirjaamo@pohjois-savo.fi

ISBN 978-952-5759-82-2

ISBN (pdf) 978-952-5759-83-9

ISSN 1797-4402

3

Sisällys

Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030

Johdanto

Maakuntasuunnitelman toimintalinjat

Väestö- ja työpaikkatavoitteet

Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet

Koneteknologia

Energiateknologia

Puunjalostus ja biojalostus

Elintarvikkeet

Terveysklusteri

Vesi ja ilma

Maakuntaohjelma vuosille 2014–2017

Toimintalinja 1: Talouden uudistuminen

Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö

Kone ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla

Vahvistuva terveysklusteri

Elintarviketuotanto

Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen

Toimintalinja 2: Työvoiman riittävyys ja osaaminen

Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus

Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina

Työurien pidentäminen

Maakuntaan muuton edistäminen

Toimintalinja 3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi

Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy

Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet

Toimintalinja 4: Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus

Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne

Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet

Liikennejärjestelmän toimivuus

Skenaariotarkastelu tavoitteiden toteutumisesta

Liitteet

5

7

9

10

13

13

14

15

16

17

18

23

25

25

26

28

30

31

33

33

34

34

35

37

37

37

38

40

40

41

43

44

46

4

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

4

5

Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030

5

6Maakuntasuunnitelma

• pitkä aikaväli• visio, strategia ja kehittämistavoitteet• toiminta ja alueidenkäyttö

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

• lyhyt aikaväli, valmistellaan vuosittain• lähiajan kehittämisen painopisteet• maakunnan esitykset valtion budjettiin

Maakuntaohjelma

• keskipitkä aikaväli• toiminnallinen

kehittämisohjelma• keskeiset hankkeet

Maakuntakaava

• pitkä aikaväli• alueidenkäytön

periaatteet• aluevaraukset ja

yhteystarpeet

Valtakunnalliset alueidenkäytön

tavoitteet

MRL

Valtakunnalliset alueiden

kehittämisen tavoitteet

ALK

Maakunnan suunnittelu-järjestelmä

Maasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat lakisääteisiä aluekehitysohjelmia.

Asiakirjat laaditaan valtuustokausittain. Maakuntaohjelmaa toteutetaan maakunta-

ohjelman toimeenpanosuunnitelmalla, millä kohdennetaan rahoitukset toimijoittain.

Nämä tehdään vuoden tai kahden välein. Viranomaisten tulee lain mukaan ottaa

maakuntaohjelmat toiminnassaan huomioon ja edistää niiden toteutumista.

7

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma vuoteen 2030 ja Poh-

jois-Savon maakuntaohjelma vuosille 2014–2017 on koottu

samaan asiakirjaan. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt

suunnitelman ja ohjelman 11.11.2013.

Maakuntasuunnitelmassa käsitellään Poh-

jois-Savon väestö- ja työpaikkatavoitteet sekä kehittämisen

tärkeimmät strategiset valinnat, innovaatiokärjet. Suunni-

telmassa kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoite-

taan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit. Maakuntaoh-

jelmaosan toimintalinjoilla esitellään kärkiin kohdistettavia

kehittämistoimia.

Maakuntaohjelmassa esitetään linjaukset ja toi-

mintakokonaisuudet tavoitteiden saavuttamiseksi neljällä

toimintalinjalla (TL1–4).

Liitteissä ovat ohjelman valmisteluprosessin kuvaus, tavoit-

teiden ja seurannan indikaattorit, maakunnan nykytilan ku-

vaus, yhteenveto arvioidusta rahoituksesta sekä tiivistelmä

maakuntaohjelman ympäristövaikutuksista.

Johdanto

Innovaatiokärjet

ovat vastaus Euroopan komission ja työ- ja

elinkeinoministeriön maakunnille esittämiin toiveisiin

nimetä alueiden älykkään erikoistumisen alat pohjaksi

rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimien

suuntaamiseen. Maakuntaohjelman kaudella 2014–2017

valittujen innovaatiokärkien kehittämistä aktivoidaan erillisillä

teemaohjelmilla, mistä päättää maakunnan yhteistyöryhmä.

Lue lisää sivulta 13.

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030

Strategiset valinnat = toimintalinjat

Väestö- ja työpaikkatavoitteet

Innovaatiokärjet = älykäs erikoistuminen

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014–2017

TL 1 Aluetalouden uudistuminen TL 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminenTL 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 4 Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus

Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja seurantaindikaattorit

8

Sisäinen paine

• Niukkeneva työvoiman tarjonta• Vanheneva ikärakenne• Julkisen talouden kestävyysvaje

Ulkoiset paineet

• Kansainvälinen kilpailu• EU:n taloudellinen epävakaus• Suhdannejaksot• Kustannus- ja osaamispaineet• Keskittyvä ja hidastuva kasvu• Talouden rakennemuutokset• Energia- ja raaka-aineet• Ilmastonmuutos

Maakuntasuunnitelmanja maakuntaohjelmantoimintalinjat

Hyvinvointi-palvelut

ja hyvinvointi

TL 3

Työvoiman riittävyys ja osaaminen

TL 2

Aluetaloudenuudistuminen

TL 1

Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus TL 4

Kuva: Mauri Leivo

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

9

Toimintalinja 1 Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eu-

rooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat talouden

jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien

ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva

kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja

kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimin-

tatapojen käyttöönotto sekä suhdannevaihteluiden kiihdyt-

tämät ja markkinoiden kysynnän aiheuttamat rakenteelliset

muutokset. Suomi on kymmenen vuoden ajan menettänyt

asemaansa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa ja myös

suomalaisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa

metsäteollisuudessa on uhattuna.

Globaalit muutokset tarjoavat myös mahdollisuuksia uu-

teen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja raa-

ka-aineiden hyödyntämiseen. Tällaisia mahdollisuuksia ovat

esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesiteknologia,

uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioe-

nergia sekä elintarvikkeet, uudet lääkkeet ja hoitoteknologiat.

Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia

osoituksena siitä, että valmistavassa teollisuudessa ja sen

palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella

pärjätä myös Kauko-Idän kilpailun kanssa. Teollisuuden kil-

pailukykyä nostetaan tuottavuutta lisäämällä sekä uusia tuot-

teita, palveluja ja tuotantomenetelmiä nopeasti innovoimalla.

Toimintalinjat 2 ja 3 Sisäiset paineet Pohjois-Savos-

sa, kuten koko Itä-Suomessa, kohdistuvat työvoiman mää-

rään ja osaamiseen, koulutusresurssien riittävyyteen sekä

ihmisten nyt puutteellisen hyvinvoinnin ja terveyden tason

nostamiseen ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata väes-

tön ikääntymisen myötä kasvaviin määrällisiin ja laadullisiin

tarpeisiin. Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähene-

mään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Vä-

henemisen lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa

enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on

monin tavoin lisättävä, mm. työperusteisellä maahanmuu-

tolla. Yksi tärkeimmistä keinoista on väestön hyvinvoinnin

ja terveyden parantaminen. Hyvinvoinnin nosto on tärkeä

osa työvoiman riittävyyden turvaamisessa. Pohjois-Savossa

työhön osallistuvuus on keskimääräistä alhaisempi. Tärkeä

keino on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista ja saada

kaikki nuoret opiskelemaan ja työhön.

Maakuntasuunnitelman toimintalinjat

Toimintalinjat

Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi syksyllä 2009

maakuntasuunnitelman toimintalinjoiksi :

1. Aluetalouden uudistuminen

2. Työvoiman riittävyys ja osaaminen

3. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi

4. Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja

kuntarakenne sekä saavutettavuus

10

Toimintalinja 4 Aluerakenne ja saavutettavuus vaikut-

tavat maakunnan vetovoimaan, siihen missä yritykset saavat

hyvät perusedellytykset toiminnalleen ja miten väestö sijoit-

tuu ja muuttaa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat nopeaa ja

joustavaa saavutettavuutta liikenteessä ja tietoliikenteessä.

Liikenteellistä saavutettavuutta parantavat Savon radan kun-

nostus ja nopeutus, maakunnan pitkittäis- ja poikittaistieyh-

teydet (VT5 ja VT9), kilpailun säilyttäminen lentoliikenteessä

sekä logististen kustannusten alentaminen. Maito- ja metsä-

talouden sekä matkailun tarvitsemat tieyhteydet ovat maa-

seudun kehitykselle merkittäviä.

Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyt-

tää usean maakunnan keskinäistä yhteistyötä, työssäkäyn-

tialueiden saavutettavuus riippuu enemmän maakunnan ja

kuntaryhmien ratkaisuista. Energian kallistuessa ja ilmaston

muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimai-

nen, missä yritysten, asukkaiden ja palvelujen hakijoiden on

tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen. Ener-

giatehokas ja hyvin saavutettavissa oleva aluerakenne ei vä-

hennä viihtyisän asuinympäristön merkitystä.

Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion

kasvu ja onnistuminen maakunnan t&k:n ja väestön veturina,

maakunnan kansainvälistyminen sekä Itä-Suomen kyky puo-

lustaa aluekehityksessä tarvittavia resursseja. Maakunnan

kehittämistavoitteilla edistetään laajasti kestävää kehitystä.

Pohjois-Savon uusi väestötavoite vuoteen 2030 on

250 000 asukasta. Edellisen maakuntaohjelman tavoite vuo-

delta 2009 oli 248 000 asukasta. Tavoitetasoa on nostettu,

koska tällä hetkellä maakunta on aikaisemmalla tavoiteuralla

ja Kuopion kaupungin viime vuosien väestönkasvu on yltänyt

tavoitetason ylätasolle. Maakunnan väestömäärä kääntyi

hitaaseen kasvuun vuonna 2011. Mikäli Kuopio säilyttää saa-

vuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu

maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu

250 000 asukkaan määrä vuonna 2030. Tavoite on kuitenkin

kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolisenkin kuntien

muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen.

Keskiura vastaa Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen

246 000 asukkaan tasoa. Katastrofiuraksi on nimetty epäon-

nistuminen tavoitellussa kehittämisessä ja aluetaloudessa.

Tästä seurauksena olisi 240 000 asukkaan määrä maakun-

nassa.

Pohjois-Savon maakuntaohjelman tavoiteuran toteutuminen

edellyttää talouden rakenteiden uudistumista. Maakunnan

teollisuuden avaintoimialojen tulee kehittää kilpailukykyä, jot-

ta tavoitteiksi asetetut työpaikkatavoitteet saavutetaan. Tek-

nologiateollisuuden vuoden 2030 tavoite 5 200 työpaikkaa

on vain 200 alhaisempi kuin nykytaso. Muun teollisuuden

työpaikat tulisivat kasvamaan hieman. Alkutuotannon työ-

paikkakehitys tulee heikkenemään valtakunnallisesti raken-

teellisen muutoksia kautta. Kokonaistyöpaikkatavoite vuodel-

le 2030 on 98 000 työpaikkaa, joka vastaa lähes nykytasoa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden volyymi kasvaa palveluiden

Väestö- ja työpaikkatavoitteet

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

11

rahoituskyvyn mukaisesti. Kyseinen työpaikkamäärä edellyt-

tää noin 250 000 väestömäärää, joka on asetettu tavoitteeksi.

Valmisteltava kaupan kaavalla tuetaan kaupan kasvun tavoit-

teita.

Ikärakenteesta johtuva kuolleisuus tulee säilymään korkealla

tasolla, joten väestötavoitteen saavuttaminen edellyttää noin

500 henkilön muuttovoittoa koko maakunnassa vuosittain

vuoteen 2030. Yli puolet tästä muuttovoitosta olisi maahan-

muuttoa, mutta myös maan sisäisen muuttoliikkeen tulee

olla muuttovoittoista.

Tavoiteuralla työvoimaa olisi käytettävissä noin 103 000 hen-

keä, mikä on noin 7 000 vähemmän kuin vuonna 2012. Työvoi-

maosuuden nousee samalla 74 %:iin. Tavoiteurassa oleva 500

asukkaan vuotuinen muuttovoitto ei yksin riitä nostamaan

työvoiman tarjontaa riittävän suureksi. Työvoiman tarjontaa

on nostettu kaikissa ikäluokissa lähelle Pirkanmaan nykyistä

tasoa. Tämä lisää työvoiman tarjontaa Pohjois-Savossa noin

6 000 hengellä. Työttömyysaste laskee tavoiteuralla alle puo-

leen nykyisestä 12 %:sta, jolloin työllisyysaste nousisi 71,1 %:iin.

Tavoiteuran väestömäärä muut talouden luvut pitäisivät talo-

udellisen huoltosuhteen varsin siedettävällä nykytasolla, eli

1,6 huollettavaa jokaista työllistä kohti.

Maakuntaohjelman keskiura on varsin lähellä tavoiteuraa.

Keskiuralle asetettujen tavoitteiden toteutuminen ei olisi vielä

maakunnan taloudelle ja elinvoimalle katastrofi. Keskiurassa

työpaikkoja olisi 94 600 eli noin 3 000 nykyistä vähemmän.

Suurin muutos suhteessa tavoiteuran työpaikkoihin olisi

teknologiateollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa, sillä

keskiuralla em. toimialat menettäisivät 700–800 työpaikkaa.

Keskiuran väestötavoitteena on 246 000 asukasta. Kyseinen

väestömäärä on lähellä tilastokeskuksen ennustetta.

Tilastokeskuksen ennusteessa kaikki Pohjois-Savon kunnat

muuttuisivat muuttovoittoisiksi vuoteen 2030 mennessä.

Keskiuralla muuttovoitoksi vuositasolla on asetettu 300 hen-

keä, mikä muodostuu pelkästään maahanmuutosta. Keskiu-

ran toteutumisessa säilytetään nykyiset rakenteet ja alueella

on heikko riskinottokyky. Lisäksi talouden uudistuminen on-

nistuu vain osittainen eivätkä työmarkkinat toimi tehokkaasti.

Palvelut eivät vastaa kysyntää ja ne ovat keskittyneet.

Katastrofiuran toteutuminen ajaisi maakunnan vakavaan krii-

siin ja pysähtyneisyyden tilaan. Työpaikat romahtaisivat noin

87 000:een ja talouden uudistuminen epäonnistuu. Perus-

20302020201020001990

260 000

255 000

245 000

240 000

Uusi väestötavoite

Väestötavoite 2009

Tilastokeskuksen ennuste (keskiura)

Katastrofiura

250 000

Pohjois-Savon väestötavoitteet vuoteen 2030

2013

12

tuotanto on menettänyt kilpailukykynsä ja tuotanto siirtynyt

ulkomaille. Maakuntaa vaivaa yhtä aikaa työttömyys ja työ-

voimapula. Lisäksi palvelujärjestelmä on kriisissä, hyvinvoin-

tierot kasvavat ja hyvinvointi heikkenee. Kuntien toimintakyky

ja alueen vetovoima on heikko sekä väestökato olisi runsasta.

Väestömäärä olisi laskenut 240 000:een. Tämänkin väestö-

määrän saavuttaminen edellyttää pientä muuttovoittoa, koska

väestön ikärakenne johtaa luontaiseen väestön vähenemi-

seen. Maakunnan kehittämistavoitteissa on onnistuttava.

Maakunnan väestötavoitteiden toteutumista on verrattu ke-

hittämisstrategian onnistumiseen (ks. sivulla 44).

Alkutuotanto

Metsäteollisuus

Teknologiateollisuus

Muu teollinen toiminta

Rakentaminen ja rakennusaineteollisuus

Kauppa ja majoitus

Liik.+rah.+liike-el.palv.

Julkiset palvelut

Muut

Työpaikat yhteensä

7280 6300 5600 -23 6200 5300 -27 5800 4900 -33

2699 2370 2100 -22 2370 2000 -26 2050 1800 -33

5434 5310 5200 -4 5200 4700 -14 4650 3750 -31

5560 5720 5700 3 5620 5500 -1 5150 4410 -21

7007 6760 6700 -4 6610 6300 -10 5850 4900 -30

13 697 13 900 1400 2 13 400 12 900 -6 12 600 11 500 -16

11 206 11 200 11 300 1 11 150 11 200 0 11 050 10 950 -2

37 458 38 730 39 900 7 38 430 39 200 5 37 300 37 200 -1

7240 7410 7500 4 7410 7500 4 7290 7190 -1

97 581 97 700 98 000 0 96 390 94 600 -3 91 740 86 600 -11

2010 2020 2030 ero% 2010 2020 2030 ero% 2010 2030 2020 ero% 2010

Tavoiteura Keskiura KatastrofiuraToteuma

Muuttoero kes uosi (ml.siirtolaisuus)

Maassamuuttoero keskim./vuosi

Nettosiirtolaisuus keskim./vuosi

Syntyneet-kuolleet keskim./vuosi

Väestö 31.12. (henkeä)

Työvoima (henkeä)

Työvoimaosuus (% 15–64 -vuotiaista)

Työpaikat

Työttömät (henkeä)

Työttömyysaste (%)

Työllisyysaste (työlliset % 15–64 -vuotiaista)

Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman

ulkopuolella olevat ja työttömät/työlliset)

-1401 -595 -189 500 475 500 300 300 55 60

-1496 -720 -502 -51 175 200 0 0 -145 -140

95 125 313 551 300 300 300 300 200 200

15 -156 -250 -362 -285 -512 -327 -583 -389 -674

253 759 250 064 247 943 248 233 249 353 250 003 248 027 246 030 245 217 239 976

114 862 112 537 112 354 110 531 * 105 025 102 863 103 991 99 795 101 430 93 183

68,7 68,6 69,5 69,4 * 71,1 74,0 70,7 73,0 69,7 70,1

94 359 96 138 97 581 96 409 * 97 700 98 000 96 390 94 600 91 740 86 600

19 475 15 230 13 777 12 360 7325 4863 7601 5195 9690 6583

17,0 13,5 12,3 10,7 7,0 4,7 7,3 5,2 9,6 7,1

57,1 59,5 61,3 61,4 * 66,6 71,1 66,1 69,8 63,6 65,7

1,7 1,6 1,5 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,7 1,8

2000 2005 2010 2012 2020 2030 2020 2030 2020 2030

Tavoiteura Keskiura KatastrofiuraToteuma

* arvio 2012

Pohjois-Savon väestötavoitteet vuoteen 2030

Pohjois-Savon työpaikkatavoitteet elinkeinoittain vuoteen 2030

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

13

Pohjois-Savossa on tunnistettu viisi ominaista inno-

voinnin aluetta, missä tieteen, teknologisen kehittämisen ja

osaamisen avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiu-

tumista ja kilpailukykyä. Nämä innovaatioresurssien koh-

dentamisalat ovat puunjalostus ja biojalostus, kone- ja

energiateknologia, elintarvikkeet, terveysklusteri sekä

veden ja ilman prosessit.

Maakunnan aluetalous on tällä hetkellä kone- ja energiate-

knologian, puunjalostuksen ja elintarviketuotannon varassa.

Näiden nykyisten vahvojen alojen pärjääminen on maakun-

nalle elintärkeää ja näiden alojen osaamiseen, uudistumiseen

ja työvoiman saatavuuteen panostetaan. Palvelujen ja raken-

tamisen toimintaedellytykset ovat suurelta osin seurausta

aluetalouden avainalojen ja viennin kehityksestä.

Terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit ovat uusia nou-

sevia aloja, joita kehittämällä Pohjois-Savo haluaa myös riskiä

ottamalla nostaa uusia kasvualoja.

Kuviossa (yllä) esitetään viisi innovaatiokärkeä ja niiden tär-

keimmät kehittämistavoitteet sekä kuvitteellinen arvio tavoit-

teiden toteutumisen aikahorisontista.

Koneteknologia

Kone- ja energiateknologiateollisuus on kasvanut taloudel-

liselta merkitykseltään suurimmaksi teollisuuden alaksi

Pohjois-Savossa. Alan yritysten liikevaihto on ilman palvelu-

jen ostoa ja kerrannaisvaikutuksia 1,4 Mrd €.

Suomessa (mm. VATT) ja Euroopassa kone- ja konepajateol-

lisuus on tuomittu monissa arvioissa elektroniikkateollisuu-

den tavoin siirtymään halvempien tuotantokustannusten ja

kasvavien markkinoiden maihin.

Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet

innovaatiokärki kehittämistavoitteet

2020

Kone- ja energiateknologia

Tuottavuutta nostavat teknologiat,energiatehokkuus

Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ja projektiosaaminen

PK-yritykset osana globaalia toimitusketjua

Tuoteinnovaatiot, yksilölliset tuotteet ja time to profit

Puun- ja biojalostusUusi puutiede, puun uudet käyttömuodot

Uudet puutuotteet, tuottavuus, puurakentaminen

Biopolttoaineet ja biojalostus

ElintarvikkeetMaitotalouden tuottavuus ja tuotantomäärän nostaminen

Terveyttä edistävät elintarvikkeet

TerveysklusteriTerveyden teknologia

Terveyden palvelukonseptit,palveluvienti

Terveyden edistäminen, ruokavalio

Innovatiiviset lääkkeet ja henkilökohtainen lääketiede

Vesi ja ilmaEnergian tuotannon ja liikenteen hiukkaspäästöt

Kaivosten, teollisuuden ja maatalouden vesiprosessit ja suljetut kierrot

Vesiprosessien ja ilman teknologiakeskittymä

uude

t nou

seva

t ala

t

nyky

iset

vah

vat a

lat

2014

Nykyinen vahva ala

14Pohjois-Savossa koneteollisuuden kärkiyritykset näkevät jat-

kossakin hyviä menestys- ja kasvumahdollisuuksia, mikäli

yritysten perusresurssit (työvoima, infrastruktuuri ja yhteydet)

pidetään kunnossa ja yritykset itse parantavat jatkuvasti tuot-

tavuuttaan ja innovointia. Kyseistä uudistuvaa ja tuottavaa

tuotannon strategiaa nimitetään Pohjois-Savossa vastavir-

tastrategiaksi.

Vastavirtastrategian toteuttaminen tarvitsee työkaluja ja

toimintatapoja innovoinnin, tuottavuuden ja palvelun paran-

tamiseen. Valmistuksen tehokkuutta lisätään automaatiol-

la. Hitsausta, koneistusta, pinnoitusta ja kokoonpanoa pitää

automatisoida. Suunnittelun ja valmistusprosessien digitali-

sointi on automatisoinnin ja tehokkaan verkostossa tehtävän

suunnittelun ja valmistuksen edellytys. Tuotetiedon hallinta

(PDM), tehtaan ja toimitusverkon toiminnanohjauksen (ERP),

asiakastiedon hallinta (CRM) ja elinkaarihallinnan tietojärjes-

telmät (PLM) ovat edellytys tehokkaalle tuoteräätälöinnille,

konseptoinnille ja palveluliiketoiminnalle. Yhä suurempi osa

konepajayritysten liikevaihdosta ja tuloksesta saadaan asi-

akkaille tarjotuista palveluista (palveluliiketoiminta), koulutuk-

sesta ja laitteiden huollosta.

Tehokkaasti reagoiva palveluliiketoiminta auttaa myös no-

peuttamaan tuote- ja palveluinnovointia, mihin tulee kytkeä

mukaan tuotantoprosessien kehittäminen. Tulevaisuus tuo

tullessaan yllätyksiä. Yksi alue, mistä niitä voi ehkä odottaa

ovat uudet pikavalmistusteknologiat.

Pohjois-Savosta puuttuu yliopiston tekninen tiedekunta, mut-

ta se ei ole este edellä kuvatussa kehittämisessä. Oheisessa

kuviossa esitellään eri organisaatioiden osaamista, minkä

varassa yritysten kehittämishankkeet ja teknologian siirto

voidaan toteuttaa. Kehittämistyön veturi ja verkostojen koor-

dinaattori on Savonia ammattikorkeakoulu, minkä lisäksi se

erikoistuu hitsausautomaatioon ja digitaaliseen tuotantoon.

Savonian ympärillä on erikoistunutta osaamista ja tutkimusta

useista yliopistoista ja toisista ammattikorkeakouluista. Osa

tietokanavista on kansainvälistä yhteistyötä. Ammatilliset op-

pilaitokset ja alueelliset kehittämisyhtiöt ovat mukana yritys-

ten kehittämishankkeissa.

Energiateknologia

Varkaudessa toimii kaksi maailman kolmesta johtavas-

ta polttoon perustuvasta energialaitosten valmistajista.

Energiateknologian osuus viennistä on merkittävä. Viimeis-

ten vuosikymmenten aikana teknologia on laajentunut maa-

lämpöön, jätteenpolttoon, biokaasuun ja akkuteknologiaan.

Nykyinen vahva ala

Koneteollisuuden kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

15Kärkiyritykset ovat nykyisin keskittyneet suunnitteluun, mark-

kinointiin, projektitoimituksiin ja huoltoon. Ympärillä on val-

mistusta ja tukipalveluja tarjoavia yrityksiä. Valmistuksesta

yhä suurempi osa on siirtynyt kasvavien energiamarkkinoi-

den maihin, mm. Kauko-Itään.

Kärkiyritykset ovat kehittäneet teknologiaa biopohjaisten

energialähteiden polttoon. Energiamarkkinat ovat jälleen

epäselvän tulevaisuuden edessä uusien löydettyjen ener-

giavarojen ja erilaisen uusiutuvan energian sekä monissa

maissa halvan kivihiilen, maakaasun ja ydinvoiman kilpailles-

sa keskenään. Kuitenkin Suomen kaltaisessa runsaiden bio-

energiavarojen maassa uusiutuvalla bioenergialla uskotaan

olevan kasvava kysyntä.

Pohjois-Savo on hyvä kehitysympäristö energiatekniikalle

ja bioenergialle. Energiatekniikassa kärkiyritykset ovat tek-

nologian vetureita ja ne käyttävät maailman johtavia tutki-

muslaitoksia kumppaneinaan. Pohjois-Savossa on osaamista

palamisen hiukkas- ja ympäristövaikutusten tutkimuksessa,

materiaaleissa ja korroosiossa, mittaus- ja säätötekniikassa,

automaation kehittämisessä sekä konesuunnittelussa ja ko-

nepajatyössä.

Savonia ammattikorkeakoulu kouluttaa energiatekniikan

energiainsinöörejä sekä kone-, laite- ja automaatiosuun-

nittelijoita. Näiden alojen yritysten kasvua ja markkinoiden

monipuolistumista tulee edistää. Varkaudessa rakennetaan

energia-alan tutkimuslaboratoriota Savonian yhteyteen ja

mukana toiminnassa ovat Lappeenrannan teknillinen yliopis-

to (LUT), UEF ja Navitas Kehitys Oy sekä yritykset. Leppävirralle

rakennettava, jätteitä polttava ekovoimalaitos on myös teolli-

sen mittaluokan tutkimusympäristö.

Puunjalostus ja biojalostus

Mekaanisen puunjalostuksen ja sellun ja paperin liike-

vaihtotasot vaihtelevat vuosittain melko paljon suh-

danteiden mukaan. Vuonna 2010 Pohjois-Savossa saha- ja

puusepäntuotteiden liikevaihtotaso ylitti kemiallisen puun-

jalostuksen tason. Euroopassa tämä muutos tapahtui jo ai-

kaisemmin. Vuonna 2012 sahatavaran, puutuotteiden ja puu-

sepäntuotteiden liikevaihto oli Pohjois-Savossa 530 M€ ja

sellun ja paperin 381 M€.

Mekaaninen puunjalostus on kyennyt löytämään uusia mark-

kinoita ja kehittämään myös uusia tuotteita sekä nostamaan

jalostusastetta. Sekä kemiallinen että mekaaninen puunjalos-

tus voivat tarjota hyvän kasvualustan myös puupohjaiselle

Nykyinen vahva ala

Energia-alan kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

16biojalostukselle. Puuta Pohjois-Savon metsissä riittää, hak-

kuumahdollisuuksista ja puun uusista käyttömahdollisuuk-

sista käytetään vain osa. Metsien kestävä kasvu huomioiden

ainespuun hakkuita voidaan Pohjois-Savossa lisätä 38 % ja

energiapuun korjuuta 163 %.

Biojalostus tarkoittaa useita uusia mahdollisuuksia hyö-

dyntää bioraaka-aineita, joista ehkä merkittävin on puu.

Pyrolyysillä voidaan tuottaa nopeassa korkean lämpötilan

prosessissa energiaöljyä. Hitaassa ja säädetyssä alhaisen

lämpötilan pyrolyysiprosessissa haetaan lukuisia puun mo-

lekyylejä. Niistä voidaan tehdä useita tuotteita, kuten pinnoit-

teita, lääkeaineita, torjunta-aineita ja myrkkyjä ja elintarvik-

keiden lisäaineita. Pyrolyysissä saadaan samalla hiiltä, mitä

voidaan käyttää sellaisenaan tai jalostaa esimerkiksi kaasut-

tamalla synteesikaasuksi. Kolmas pyrolyysin tuote on kaasu,

mitä voidaan käyttää mm. lämmön tuotannossa. Yksi mah-

dollinen biojalostamo on sellutehdas, mikä voidaan muuttaa

valmistamaan sellun sijaan myös muita tuotteita.

Biojalostuksen ja uusien biotuotteiden kehittäminen on vuo-

sien mittainen, monitieteinen projekti. Ilmeisesti ensimmäisiä

tuotteita (polttoaineet ja pinnoitteet) voidaan odottaa parin

vuoden kuluttua. Yksi mahdollinen tapa edetä biojalostuksen

kehittämisessä on käynnistää biojalostuksen kehittämis-

hankkeita kannattavissa puuta jalostavissa yrityksissä, missä

on tarjolla sopivaa raaka-ainetta ja kykyä kantaa taloudelli-

sesti useiden vuosien mittaisia kehittämishankkeita.

Itä-Suomen yliopiston (UEF) Kuopion toimipaikan eri fysiikan

ja kemian tutkimusalat antavat hyvän perustan puuhun poh-

jautuvien molekyylien tuotantotekniikoiden kehittämiseen.

Mikrobiologia, toksikologia, lääkekemia ja farmasia sekä

ravitsemustiede ovat hyödyllisiä tutkimusaloja, kun haetaan

biojalostuksella tuotetuille molekyyleille sovellusaloja.

Pohjois-Savon muilla tiedeyhteisöllä (THL, VTT, MTT, Metla ja

Savonia) on annettavaa biojalostuksen kehittämiselle. Yhteis-

työtä on tarve tehdä myös muiden yliopistojen kanssa.

Elintarvikkeet

Pohjois-Savo on Suomen vahvimpia maidontuotannon ja

maito-osaamisen alueita. Maidontuotantoon ja -jalostuk-

seen liittyvän osaamisen lisäksi maakunta on profiloitunut

Puunjalostuksen ja biojalostuksen kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

Nykyinen vahva ala

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

17marja- ja erikoiskasvituotantoon, juomien valmistukseen ja

melko uutena avauksena kalanjalostukseen. Pohjois-Savossa

elintarvikeklusterin kehittämisestä tukee monipuolinen kou-

lutus-, tutkimus- ja innovaatioverkosto.

Ammatilliset oppilaitokset tarjoat perustan vahvalle maa-

tilayrittäjyydelle ja tuotantoprosessien kehittämiselle. Ope-

tus- ja kehittämistoiminnassa korostetaan tuottavuuden

nostamista myös panostamalla eläinten terveyteen ja hyvin-

vointiin. Savonia-AMK vastaa kokonaisvaltaisesti maitoalan

kehittämisestä ja tarjoaa osaamista myös koko elintarvi-

keketjun kehittämiseen. Ympäristö- ja energiakysymykset

ja niiden kokonaisvaltainen hallinta ovat nousseet uusiksi

mahdollisuuksiksi. Edellä mainituissa asiakokonaisuuksissa

verkostoituminen ja tiivis yhteistyö MTT:n, VTT:n ja Itä-Suo-

men yliopiston (UEF) kanssa luo innovatiivisen toimintaym-

päristön.

Maidon valkuaisaineet, marjat, kasvikset ja kalat ovat terveel-

lisen ravinnon lähteitä. Niiden terveysvaikutuksista hyödyn-

netään vasta osa ja ravitsemus-, elintarvike- ja lääketieteen

tutkimuksella on vielä paljon annettavaa elintarvikkeiden

kehittämiseen.

UEF:n vahvuudet elintarvikepuolella liittyvät ravitsemustie-

teeseen ja elintarvikekehitykseen. UEF:n roolia alan kehit-

tämisessä tulee vahvistaa ja erityisesti tiivistää yhteistyötä

yritysten kanssa. Tämä koskee myös muita tutkimuslaitok-

sia. Elintarviketuotannossa ja -jalostuksessa veden käyttö

ja valumat vesistöihin ovat runsaita, mikä edellyttää eri tut-

kimuslaitosten (VTT, GTK, UEF, THL ja amk) vesiosaamisen ja

-teknologioiden hyödyntämistä. Tulevaisuudessa kasvava

merkitys elintarvikejalostuksen kilpailukyvyn nostosta tulee

eri alojen välisistä teknologia- ja osaamisvirroista. Niiden

avulla voidaan mm. tehostaa veden, energian ja ravinteiden

käyttöä, parantaa prosessien mittausta ja ohjausta, lisätä ter-

veysvaikutuksia ja ruokaturvallisuutta ja saada uusia ideoita

tuotekehitykseen.

Seudullisilla kehittämisyhtiöillä on omat profiilinsa alueiden

vahvojen elintarviketuotteiden ja jalostuksen kehittämisessä ja

osaamisen vahvistamisessa. Ylä-Savossa vahvuus on maidon-

tuotanto, Sisä-Savossa marjat ja Varkaudessa kalanjalostus.

Elintarviketeollisuuden kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

18

Terveysklusteri

Lääketiede on Kuopion vahvimpia tieteenaloja, jolla on tun-

nistettu profiili. Kuopion lääketieteen kansainväliset kär-

kialat ovat keskushermostotaudit, sydän- ja verisuonitaudit,

diabetes, syöpä sekä tuki- ja liikuntaelinten taudit. Alan tek-

nologian vahvuuksia ovat kuvantaminen, ihmisen mittaami-

nen ja terveydenhuollon informaatioteknologia. Yritystoimin-

nassa kasvuala on ollut tutkimus- ja lääkekehityspalvelujen

sekä lupaprosessien palvelujen myynti. Kuopio on vahva

myös ravitsemuksen terveysvaikutusten arvioinnissa ja ter-

veellisen ravitsemuksen ja elintarvikkeiden kehittämisessä.

Näillä aloilla hoitojen ja lääkkeiden sekä terveysvaikutteisten

ja turvallisten elintarvikkeiden maailmanmarkkinat kasvavat

nopeasti.

Lisäksi Kuopiossa tehdään merkittävää ympäristön terveys-

vaikutusten arviointi- ja torjuntatyötä. Ympäristöterveyson-

gelmien havaitsemiseen ja torjumiseen tähtäävät laitteistot ja

menetelmät on maailmanlaajuisesti kasvava ala.

Terveysklusterissa Kuopiossa on koko lääkealan tutkimus- ja

kehitysketju: lääketieteen ja farmasian perusopetus, hoito-

teknologia, hoitotiede, biotieteet, geeniteknologia ja kemia,

lääketutkimus, eläinkokeet, hoitokokeet yliopistollisessa sai-

raalassa, lääketuotanto myös biolääkkeiden vaatimissa puh-

dastiloissa sekä lääkevalvonnan ja lupien viranomaistoimet

ja terveydenhuollon vaikuttavuuden tutkimus.

Terveysklusteri ja sen kehitysresursseja Kuopiossa kuvataan

oheisessa kuviossa. Esitettyjen resurssien lisäksi osaamista

haetaan lukuisista kotimaisista ja ulkomaisista tutkimusyhte-

yksistä ja -hankkeista.

Vesi ja ilma

Pohjois-Savossa, pääosin Kuopiossa, on monipuolinen, mo-

nitieteinen ja usean organisaation ja yritysten muodos-

tama vesiosaamisen ja ilmaosaamisen keskittymä. Vesi- ja

ilmaosaamisessa keskitytään prosessien riskienhallintaan,

tehokkuuteen ja puhtauden kehittämiseen, ympäristöturval-

lisuuteen ja ihmiseen kohdistuviin terveysvaikutuksiin.

Ilmansuojelun kriittisimmät kohteet ovat nopeasti teollistuvat

maat sekä kasvavan energiantuotannon ja liikenteen pääs-

Uusinouseva ala

Terveysklusterin kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

Uusinouseva ala

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

19

töjen hallinta. Vesiteknologian tarve kasvaa niin Suomessa

kuin globaalisti. Teollisuudessa suljettu vesikierto tulee li-

sääntymään, mikä vaatii uusia vesiprosesseja. Ajankohtainen

ongelma ovat kaivosvedet ja mineraalien jalostuksen vedet.

Teollisuuden tarpeiden lisäksi maailma on ajautumassa pu-

laan puhtaasta juomavedestä. Oheisessa kuviossa esitetään

vesialan osaajat Kuopiossa.

Vesialan perinteiset vahvuudet ovat vesihygieninen turval-

lisuus eli vesimikrobiologia (THL ja UEF), vesikemia (UEF),

pohjavesi- ja kaivosvesiosaaminen (GTK) ja vedenpuhdistus-

tekniikat ja sekä monitorointiosaaminen (Savonia). Puutteena

vesialalla on edelleen vedenjakelun reaaliaikaisen mittauk-

sen kehittymättömyys. Tähän haetaan Kuopiossa ratkaisuja

uutta mittaus- ja analyysitekniikkaa kehittämällä sekä yhdis-

Ilmaosaamisen kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

Vesialan kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa

20

telemällä teollisuudessa käytettäviä sovelluksia vesialan tar-

peisiin. Kuopiolla on vahva osaamispohja yleisen vesiturvalli-

suuden parantamisessa.

Kuopion erityinen vesialan vahvuus on mineraalialan vesi-

osaaminen eli mineraalien louhinnan ja jalostuksen vesi- ja

ympäristöriskien tutkimus sekä ymmärrys mineraalien liu-

kenemisesta luonnonvesiin. Kaivosten ympäristöturvallisuus,

prosessikierto ja vedenpuhdistusteknologiat ovat vesitekno-

logian kehittämisen ydinalueet.

Monitieteinen tiedeyhteisö tarjoaa uusia mahdollisuuksia

sekä analyysi-, mittaus- että puhdistustekniikan kehittämi-

seen. Mittaamisessa, mallintamisessa, prosessien säädössä

ja puhdistustekniikoissa on mahdollista päästä suuriin harp-

pauksiin uusien menetelmien avulla. Lisäksi kemiantutkimuk-

sen alalta (vesikemia ja farmasian tutkimuksen sivutuotteena

syntyneet uudet vedenpuhdistuskemikaalit yms.) on löydettä-

vissä uusia sovelluksia mm. raskasmetallien parempaan hal-

lintaan teollisuudessa, erityisesti kaivosten vesipäästöissä.

Kuopiossa sijaitsevalla GTK:n Itä-Suomen yksiköllä on vastuu

ympäristö- ja vesikysymyksistä GTK:ssa (kaivosympäristö-

tutkimusryhmä), mitä yksikön alainen Outokummun MINTEK

kaivos- ja mineraalilaboratorio tukee. Itä-Suomen yliopisto

panostaa lisää vesialan biokemialliseen tutkimukseen ja yh-

dessä THL:n kanssa sillä on vahva pohja arvioida myös ve-

teen liittyviä terveys- ja ympäristöriskejä. Lisäksi yliopistolla

aloittaa vuoden 2014 alusta uusi vesiprofessuuri, jonka aihe-

piirinä on vesikemian tutkimus mm. kaivosteollisuudessa.

Yliopiston farmasian laitoksen tutkimuksesta on löydet-

ty uusia avauksia kaivosvesien, erityisesti raskasmetallien

puhdistukseen tehokkailla uusilla vedenpuhdistuskemikaa-

leilla. Yliopiston fysiikan laitoksen ja VTT:n uudet mittaus- ja

mallintamismenetelmät, uudet kemikaalit sekä ammattikor-

keakoulun puhdistustekniikat ja valmius pilotoida uusia in-

novaatioita tulevat parantamaan vesiteknologiaa kaivos- ja

mineraalialalla, teollisuudessa sekä kunnallisissa vesi- ja

jätevesilaitoksissa. Mittaus- ja säätöteknologiaa kehitetään

myös yrityksissä kaupallisina tuotteina. Yksi mittaus- ja ku-

vantamistekniikan sovellusalue on vesi.

Vesitutkimuksessakin on useita laboratorioita, suurimpia

ovat ammattikorkeakoulun, GTK:n ja THL:n puhtaan veden ja

jäteveden laboratoriot sekä siirrettävät tutkimus- ja puhdis-

tuskontit, THL:n ja ylipiston mikrobiologian, kemian ja far-

masian laboratoriot, yritysten tutkimuspalvelulaboratoriot ja

MINTECin mineraalilaboratorio. Vesitutkimusta tekee näissä

yksiköissä jo nyt yli 40 tutkijaa ja asiantuntijaa ja määrä on

kasvussa.

Vastaavaa osaamiskeskittymää ei löydy muualta Suomesta ja

se antaakin alueen toimijoille ainutlaatuiset mahdollisuudet

kehittää uusia innovaatioita, uusia sovelluksia ja uutta yritys-

toimintaa vesialalle sekä kaivosturvallisuuteen. Osaamista

on mahdollista soveltaa lisäksi muillekin vesi-intensiivisille

teollisuuden aloille, kuten sellu- ja paperiteollisuuteen sekä

kemianteollisuuteen.

Ilmatutkimuksessa on vesitutkimuksen ja -teknologian kal-

tainen monitieteinen toimintaympäristö Kuopiossa: Itä-Suo-

men yliopiston monet tieteenalat, Ilmatieteenlaitos, VTT, THL

ja yritykset. Tutkimuksessa keskitytään energiantuotannon

hiukkaspäästöihin, erityisalueena bioenergian ja uusien

energialähteiden päästöt sekä energiantuotannossa syn-

tyvien nanohiukkasten terveysvaikutusten tutkimukseen.

Ilman päästöjen terveysvaikutusten tutkimuksessa Kuopion

tutkimusryhmä on Suomen vahvin ja vahva myös kansainvä-

lisesti. THL:n sisäilmatutkimusryhmä on kosteusvaurioiden ja

niiden terveysvaikutusten tutkimuksessa Suomen vahvin ja

merkittävä myös kansainvälisesti.

Ilmatutkimuksen tieteellisesti vahvimmat alat ovat aerosoli- ja

pienhiukkastutkimus, ympäristötoksikologia, aerosolifysiikka,

ympäristöepidemiologia ja ympäristömikrobiologia. Ilmatut-

kimusta tekee Kuopiossa useita suurehkoja tutkimusryhmiä.

Tekesin rahoittamissa hankkeissa on mukana parikymmentä

yritystä. Tärkeä osa tutkimusta on energian- ja lämmöntuo-

tannon päästöjen sekä kosteusvauriorakennusten tutkimus

sekä terveysvaikutusten arviointi. Tutkijat ovat mukana mm.

polttoprosessinen kehittämisessä sekä ilmansuodatus- ja mi-

krobivaurioiden toteamistekniikoiden kehittämisessä.

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030

2121

22

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

22

23

Maakuntaohjelma 2014–2017

23

24

Taloudenuudistuminen

• Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus

• Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla

• Vahvistuva terveysklusteri• Elintarviketuotanto

Työvoiman riittävyysja osaaminen

• Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus• Kuopion alueen kasvu työvoiman

saatavuuden veturina• Työurien pidentäminen• Maakuntaan muuton edistäminen

• Elinkeinoelämän kansainvälistyminen• Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt• Vesi- ja kaivosturvallisuuden kehittämisympäristö

sekä ilmatutkimus

Hyvinvointipalvelutja hyvinvointi

• Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy

• Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet

Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne + saavutettavuus

• Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne• Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän

kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet• Liikennejärjestelmän toimivuus

Läpileikkaavat teemat

Pohjois-Savon kehittämisen painopisteetesitetään neljällä toimintalinjalla (TL)

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

25

Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö

Mekaaninen puunjalostus

• Puurakentaminen, puutuotteiden käyttö ja

markkinointi pilot-alueiden avulla

• Kasvuyrittäjyys, uudet tuotteet, tuottavuus ja

vienti

• Puuenergian käytön lisääminen ja

kustannustehokkuus

• Puun saatavuus, harvennus ja energiapuu

• Luonnonvarakeskus (mm. Metla) hyödyntäminen

Puualalla kehitetään mekaanista puunjalostusta, biopoltto-

aineiden tutkimusta ja tuotantoa sekä biojalostusta sekä

muuta puun uutta käyttöä. Puun uusien käyttömuotojen,

kuten biojalostuksen, kehittäminen perustuu suurelta osin

olemassa olevan teollisuuden kannattavan teollisuuden pää-

omiin ja sivutuotteiden raaka-aineisiin, mutta myös uutta yrit-

täjyyttä tarvitaan. Tuotannon uudistamiseen tarvitaan uusia

pääomia.

Mekaanisen puunjalostuksen kehittämishaasteita ovat uusi

kasvuyrittäjyys, uusien tuotteiden kehittäminen, tuottavuuden

nosto (mm. kone- ja osaamisinvestoinnit, yrityskohtainen ke-

hittäminen), tuotantomäärien lisääminen ja pääoman käytön

tehostaminen, viennin lisääminen sekä puutuotetekniikan

koulutusosaamisen nosto. Kehittämishaasteisiin vaikutetaan

yrityskohtaisella investointi- ja kehittämisrahoituksella. Tuot-

teiden ja tuotannon laadun kokonaisvaltainen parantaminen

on yritysten sisäinen kysymys. Rahoitus suunnataan pääosin

yritysten kehittämishankkeisiin.

Puulle on löydettävissä uusia tuotemahdollisuuksia mm. ra-

kentamisesta, puuelementeistä ja komposiiteista, sahateolli-

suudesta ja energiajakeista. Puun ekologisuus raaka-aineena

tulee hyödyntää. Puuta on mahdollista käsitellä puusta saa-

duilla uusilla biotuotteilla entistä kestävämmäksi ja helppo-

hoitoisemmaksi. Oppilaitokset ja tiedeyhteisöt osallistuvat

teknologian kehittämiseen. Kuopio suunnittelee puukerrosta-

lokorttelia uudelle Savilahden tiedeyritys-asuinalueelle. Pien-

puutalojen pilot-alueita voi tulla muitakin.

Sahojen toiminnassa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotan-

non (CHP) merkitys kasvaa osana Suomen bioenergiaohjel-

maa. Puun jalostuksen sivutuotteille voi löytyä energian ohel-

la muitakin uusia käyttökohteita.

Metsätalouden kannattavuuden edellytyksenä on metsän-

hoidon oikea-aikaisuus ja liiketaloudellisen ajattelun ymmär-

täminen. Metsänhoito monipuolistuu, luonnonmukaisuus ja

energiapuun rooli lisääntyy. Nuoren puuston ensiharvennus-

ta (25-30 -vuotiaat puut) on tarve lisätä pelkästään metsän

kasvun turvaamiseksi, samalla saadaan merkittävästi lisää

energiapuuta ja myöhemmin parantuneen metsänkasvun

ansiosta lisää tukkeja.

Sahapuun vakaa saatavuus on varmistettava osapuolten yh-

teistyönä. Metsänomistajien, metsäkeskuksen, metsänhoito-

yhdistysten ja puuta ostavien yritysten on yhdessä varmistet-

tava puumarkkinoiden toiminta sekä tehtävä markkinoiden

toimivuutta parantavia esityksiä niin veropolitiikkaan kuin

kilpailun edistämiseen liittyen.

Metlan Suonenjoen yksikön osaamisalat ovat metsänuudis-

tamisen biologia ja teknologia sekä metsänhoidon teknolo-

gia ja logistiikka. Suonenjoen tutkimusasema kehittää mm.

uutta puun biojalostus- ja energiakäyttöä tukevaa metsän-

hoitoa. Metla tuottaa valtakunnallisesti maakuntatason tietoa

metsävaroista.

Metsäkeskus tuottaa tietoa maakunnan yksityismetsien hoi-

totarpeista ja hakkuumahdollisuuksista metsänomistajille ja

metsäalan toimijoille, kasvavassa määrin sähköisten palvelujen

kautta. Metsävaratieto parantaa puuraaka-aineen saatavuutta.

Talouden uudistuminen

Toimintalinja 1 TL1

26

Pohjois-Savossa ainespuuta on hakattu vuosina 2007–2011

keskimäärin 4,8 milj m3, kestävästi on hakattavissa 1,8 milj m3

enemmän (+ 38 %). Energiapuuta on samaan aikaan käytet-

ty 0,8 milj m3 vuodessa, kestävästi olisi käytettävissä 1,3 milj

m3 enemmän (+ 163 %). Metsiin kertynyt hakkuu- ja harven-

nusreservi huomioiden voitaisiin Metsäkeskuksen mukaan

metsäenergian käyttö Pohjois-Savossa moninkertaistaa (ja

metsähakkeen käyttö jopa kymmenkertaistaa). Myös puuta

jalostavilla tehtailla on käytettävissä tuotannossa syntyviä

sivuvirtoja.

Mahdollisuuksia bioenergian käytön lisäämiseen ainakin

puuraaka-aineen riittävyyden näkökulmasta on runsaasti.

Bioenergian ohella kasvaa hajautettu aluelämpö- ja kylmä-

tekniikka. Molemmissa voidaan hyödyntää maalämpöä ja

maakylmää.

Metsäenergian käytön lisääminen työllistää korjuu- ja kulje-

tusyrityksiä ja vähentää tuontienergian tarvetta. Puuenergian

kustannustehokkuutta ja saatavuutta lisätään kehittämällä

energiapuun korjuuketjuja yhdessä harvennuksen kanssa,

halpaa kuivausta, puukuormien energiamäärää ja urakoit-

sijoiden yhteenliittymiä, myös erillään selluteollisuudesta.

Puu-energian tärkeimmät lähteet ovat ensimmäiset harven-

nushakkuut, päätehakkuut, sahojen sivutuotteet ja kemialli-

sen metsäteollisuuden sivuvirrat.

Savon koulutuskuntayhtymälle tulee myöntää metsäkoneen

kuljettajan tutkinnonanto-oikeus, joka sisältyy kuntayhtymän

koulutuksen järjestämislupaan. Koulutusta annetaan Toivalan

kampuksella.

Suomessa metsäpolitiikka on pidettävä kansallisena politii-

kan alana eikä annettava siinä päätäntävaltaa ylikansallisille

toimielimille.

Biojalostus

• Biopolttoainetuotannon lisääminen

• Uudet biotuotteet ja bioöljyn jatkojalostus

(pinnoitteet, lisäaineet elintarvikkeisiin,

lääkeaihiot, biomateriaalit, torjunta-aineet jne.)

• Biojalostuksen t&k:n markkinalähtöinen

lisääminen

• Maatilojen biokaasu- ja muu energiayrittäjyys

laitoskeskittymillä

Puusta voidaan erottaa suuri määrä erilaisia molekyylejä,

joista osa on erittäin vaikeaa ja kallista tuottaa synteettisellä

kemialla. Puun molekyyleille on löydettävissä käyttökohteita

energian lisäksi esimerkiksi pinnoituksesta, torjunta-aineista,

elintarvikkeiden lisäaineista, lääkeaineista ja vedenpuhdis-

tuksesta. Biojalostuksessa tarvitaan monitieteistä osaamis-

ta. Kuopion tiedeyhteisöt tarjoavat monipuolisen osaamisen

biojalostuksen kehittämiseen. Eri pyrolyysitekniikoilla ja

kaasutuksella tuotettuja yhdisteitä erotellaan ja niiden omi-

naisuuksia määritellään suhteessa asetettuihin tarpeisiin (ka-

rakterisointi). Erilaisissa käyttötarpeissa toivottujen molekyy-

lien löytyminen ja ominaisuuksien tutkiminen sekä erityisesti

käytön hyväksyttävyyden saaminen vie eripituisia aikoja. Pi-

simmät ajat tarvitaan elintarvikkeissa ja lääkeaineissa.

Maatilojen lietteiden ja muiden jätteiden käyttö biokaasuksi,

lämmöksi ja sähköksi on yksi erityiskysymys, millä yritetään

ratkaista maatalouden ympäristön kuormitusta. Biokaasua

tutkitaan mm. Savoniassa yhteistyössä MTT:n Maaningan

yksikön biokaasulaitoksen kanssa.

Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla

Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät

• Tuottavuuden, innovatiivisuuden ja laadun nosto

= vastavirtastrategia ja usko menestymiseen

• Metalliteollisuuden osaamiskeskittymä:

automaatio, hitsaus, koneistus, pinnoitus,

digitaalinen valmistus, tuote- ja asiakastieto,

tuotantoverkoston hallinta

• Uudet tuotteet ja tuotekehityksen nopeuttaminen

• Materiaalitehokkuus ja energiatehokkaat

innovaatiot

• Palveluliiketoiminnan yrityskohtainen

kehittäminen: tuotteistaminen, moniosaajat sekä

tehdasta ja huoltoa palveleva yritysyhteistyö

Koneteollisuuden kansainvälisessä kilpailukyvyssä ratkai-

sevia tekijöitä ovat tuottavuus ja sen jatkuva korottami-

nen, jatkuva tuoteinnovointi sekä asiakkaiden tarpeita vas-

taava palveluliiketoiminta. Hyvä tuottavuus voi ratkaista sen,

kuinka paljon teknologiateollisuutta Suomessa jatkossa on ja

26

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

27

osaltaan myös sen, pärjätäänkö niukkenevalla työvoimalla.

Tähän kärkiyritykset uskovat ja kutsuvat tätä strategiaa vas-

tavirtastrategiaksi.

Alan teknisten asiantuntijoiden ja yritysten näkemysten mu-

kaan tuottavuutta voidaan huomattavasti korottaa kehittä-

mällä ja ottamalla käyttöön uutta tietotekniikkaa ja siihen

liitettyä valmistustekniikkaa. Nopea ja kustannustehokas

tuoteinnovointi parantaa samalla valmistettavuutta ja tuotan-

toprosesseja, mitkä yhdessä nopeuttavat uusien tuotteiden

kannattavuuden saavuttamista.

Teknologiateollisuuden tuottavuutta nostavien välineiden ke-

hittämiseen rakennetaan vahva osaamiskeskittymä. Ydinalat

ovat 1) teknologiateollisuuden kehittämisen koordinointi, 2) hit-

sausautomaatio, 3) pintakäsittely, 4) digitaalinen tuotanto, auto-

maatio, 5) toimitusverkon hallinta ja hajautettu T&K&I, 6) massa-

räätälöinti, 7) erp, 8) lean ja muut toiminnanohjausmenetelmät,

9) palveluliiketoiminnan ja elinkaarihallinnan kehittäminen.

Uusia digitaalisia, teknisiä ja organisatorisia työkaluja ke-

hitetään osaamiskeskittymän ja alan tuotantoverkostojen

kärkiyritysten ja niiden tuotantoverkostojen tarpeisiin. Uu-

det työvälineet otetaan käyttöön kärkiyritysten lisäksi niiden

tuotanto- ja palveluverkoissa. Ammattikorkeakoulu vastaa

tutkimusverkoston koordinoinnista ja yhteisten tavoitteiden

asettamisesta. Nopea tuotekehitys ja samanaikainen tuotan-

toprosessin kehittäminen (ns. time to profit) on keskeinen val-

mistavan teollisuuden kilpailutekijä.

Palveluliiketoiminnan perusta on hyvä tuotetieto ja asiakas-

tieto, niiden varaan voidaan rakentaa globaalisti toimivat jäl-

kimarkkinapalvelut. Palveluita kehitetään yritys- ja tuotekoh-

taisesti tuotebrändin omistajan vetämänä. Alihankkijoiden

rooli on palvella tehokkaasti kärkiyritystä ja sen palveluketjua.

Julkisten toimijoiden rooliksi on tunnistettu ainakin vaativaan

palveluun soveltuvien moniosaajien kouluttaminen tai kou-

luttamisessa mukana oleminen sekä valmistavaa tehdasta ja

sen huoltoa tukevan yritysyhteistyön kehittäminen.

Kehittämistyössä tähdätään tuottavuuden lisäksi ympäris-

töystävälliseen valmistukseen ja tuotteiden korkeaan laatuun

sekä tuotantoprosessien että valmistettavien koneiden ja lait-

teiden energiankulutuksen vähentämiseen ja hybridi-ratkai-

suihin. Energiatehokkuuden merkitys kilpailutekijänä kasvaa.

Sensoritekniikkaa hyödynnetään mm. liikkuvissa koneissa.

Osaamiskeskittymän ydin on Savonia-ammattikorkeakoulus-

sa, joka verkottuu yritysten, yliopistojen ja muiden korkeata-

soisten osaajien kanssa. Yritysten tarpeisiin luodaan yliopis-

tojen, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen

yhteinen tutkimusohjelma. Se painottuu materiaali- ja pin-

noitustekniikkaan, digitaaliseen koneenrakennukseen ja pai-

nelaitteisiin. Laatu- ja innovaatiojohtamista kehitetään osana

insinööriopintoja ja taloustieteen perusopetusta. Ammatilliset

oppilaitokset osallistuvat käytännön kehittämishankkeisiin ja

yliopistot erityisesti tutkimukseen ja teknologian siirtoon. Sa-

vonia ja ammatilliset oppilaitokset suunnittelevat opetus- ja

kehitystyön ja konekannan kokoamista toiminnallisesti yh-

teen, tavoitetta kutsutaan koulutuskonepajaksi.

Yksi viime vuosien harvoista kasvuyrityshankkeista on li-

tium-ioni-akkutehdas Varkaudessa. Se on osa sähkö- ja bio-

energian kehittämisen kokonaisuutta. Akkutehdas on tätä

kirjoitettaessa vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Akku-

teknologialle on haettava uusia sovelluskohteita ja kysynnän

mukaan kehitettävä sähköverkkojen ohjattavuutta ja hajau-

tettua energiantuotantoa.

Energiateknologia

• Projektiosaaminen ja painelaiteteknologia

• Pk-yritysten kasvu markkinointia vahvistamalla

• Aluelämpö- ja aluekylmätekniikka

• Uusiutuva energia ja jätteenpoltto

• Amk:n energiatekniikan koulutusohjelma ja

T&K-kehitysympäristö yhdessä LUTin ja UEF:n

kanssa

Energiateknologian kärkiyritysten osaamisaloja ovat kattila-

ja laitossuunnittelu, paineenalaiset laitteet, laitosautomaatio,

projektitoimitukset ja erilaisten polttoaineiden soveltuvuus

sekä korroosion kestävyys. Monet koneteollisuuden kehittä-

mistoimet ovat sovellettavissa myös energiateknologiassa.

Teknologiaosaaminen ohjelmisto-, elektroniikka- ja automaa-

tioyrityksissä ja konepajajoissa on vahvaa. Pk-yritysten kas-

vua ja markkinointia on erityisesti tarve vahvistaa tuotteis-

tuksen, kaupallistamisen ja markkinoinnin avulla.

Ammattikorkeakoulun Varkauden toimipaikassa on vuodesta

2010 alkaen koulutettu energiatekniikan insinöörejä. Yritykset

tarvitsevat jatkuvasti uusia energiainsinöörejä sekä kone- ja

tuotantotekniikan ja sähkötekniikan insinöörejä, jotta alue

säilyy yrityksille vetovoimaisena sijaintipaikkana. Energia-,

27

28

kone- ja ympäristötekniikan koulutuksen ja kehittämisen vä-

listä vuorovaikutusta tiivistetään.

Varkauden energiatekniikan koulutusalan vetovoima ei ole

riittävä. Vetovoimaa lisätään markkinoinnin ja yritysyhteis-

työn lisäksi energia-alan kehitys- ja tutkimuslaboratorion ke-

hittämisellä yhdessä UEF:n, LUTin ja Navitaksen kanssa. Labo-

ratorio mm. testaa jätteenpolton, pyrolyysiöljyn ja korroosion

torjunnan vaihtoehtoja ja tekee kehitysprojekteja pk-yritysten

kanssa. Laboratoriota on tuettu rakennemuutosrahoituksella.

Varkauden ja Leppävirran rajan lähelle rakennettava jätettä

polttava energialaitos tulee toimimaan myös jäte-energian

käytön tutkimusympäristönä.

Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan bioenergian käyt-

töä. Pohjois-Savossa uusiutuvan energian osuus on nyt 38 %,

mutta koko Itä-Suomessa se on 56 %. Esimerkiksi Keski-Suo-

messa metsähaketta käytettiin vuonna 2012 lämpölaitoksissa

1.000.000 m3 vuodessa ja Pohjois-Savossa 440.000 m3. Koko

maassa metsän vuotuisesta kestävästä hakkuumahdolli-

suudesta hyödynnetään vain 74 % (kasvu vielä suurempi) ja

erityisesti vajausta on metsän kasvulle tärkeiden ensiharven-

nusten määrässä ja niistä saatavan puuenergian käytössä.

Sovellukset yritys-oppilaitosverkoissa

• Yritysverkostojen ja tuotantojärjestelmien

kehittäminen

• Oppilaitosten, korkeakoulujen, kehitys-

yhtiöiden ja yritysten kehitysympäristö

sekä koulutuskonepajat

• Digitaalisten verkostotyökalujen hyödyntäminen

Tuottavuuden nostamisen ensimmäinen vaihe on ottaa käyt-

töön teollisuuden kärkiyritysten vetämänä edellä kuvattuja

työkaluja. Tuottavuus nousee uudelle tasolle, kun nämä uudet

työkalut otetaan käyttöön koko tuotanto- ja palveluverkoissa.

Tuotantoverkostoon sovellettuna koko verkoston tuote- ja

tuotantosuunnittelun, tuotannon ja palvelun tehokkuus ja

tuottavuus kasvavat oleellisesti. Tämä vähentää ulkomaisen

halpakilpailun kielteisiä vaikutuksia myös alihankinnassa.

Yritysverkostojen kehittämisessä painotetaan digitaalisten

tuoteprosessien ja tuotannon tietojärjestelmien kehittämistä

amk:n vetämänä ja yhteistyössä yliopiston sekä ammatillisen

II-asteen kanssa. Matalan byrokratian verkostoja edistetään

päähankkijoiden vetämänä.

Tuotannon simulointipalvelujen oppimisympäristöjä kehite-

tään amk:ssa. Liiketalouden ja tekniikan yhteistyötä tiiviste-

tään. Teknologiateollisuuden kehittämisen osaamisverkostoa

kuvattiin aiemmin innovaatiokärkien esittelyn yhteydessä.

Vahvistuva terveysklusteri

Lääkekehitys

• Palveluliiketoiminnan kehittäminen

• T&K-ympäristöjen vahvistaminen

• Hoitoteknologian ja lääkkeiden kehitys

• Elintarvikealan sovellukset

• Bio-osaamisen uudet mahdollisuudet

Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen ympärille on

muodostunut merkittävä lääkealan ja terveyden osaamis-

keskittymä. Itä-Suomen yliopisto on Kuopiossa profiloitunut

terveys- ja luonnontieteisiin. Lääketutkimuksella on pitkät

perinteet, molekyylilääketiede, biotekniikka ja lääketutkimus

muodostavat vahvan monitieteisen tutkimuskeskittymän

yliopistossa. Tiedeyhteisö kattaa koko lääkekehityskaaren:

uusien lääkeaineiden kehittämisen, synteesin, formuloinnin,

kliiniset kokeet, toksisuuskokeet, laadunvarmistuksen ja lää-

kehoidon vaikuttavuuden arvioinnin.

Viime vuosina on nopeimmin kasvanut lääketutkimuksen,

lääkekehityksen, väestökokeiden, lääkelupien ym. palvelu-

tutkimus ja asiantuntijapalvelut. Kuopion lääkekehityksen

erikoistumisala on biolääkkeet. Perimän ohella lääkkeiden

yhteisvaikutukset ja potilaiden ikä vaikuttavat lääkkeiden

vaikutuksiin yksilötasolla ja antavat samalla mahdollisuuksia

aikaisempaa paremmin eri potilasryhmissä toimivien lääk-

keiden kehittämiseen. Iäkkäiden lääkehoidon optimointiin

keskitytään Geriatrisen lääkehoidon keskuksessa (Gerho).

Lääkealan kehittämisen painoalueet ovat 1) lääkekehitys,

erityisesti neurologia (muisti ja keskushermosto), sydäntaudit,

syöpätaudit ja diabetes – odotukset kohdistuvat varsinkin gee-

nihoitolääkkeisiin, 2) biolääkkeet ja geeniperimän perusteella

personoitu lääkehoito, 3) bio-osaamisen ja biojalostuksen

uudet mahdollisuudet sekä lääketieteen osaamisen sovel-

taminen elintarvikekehitykseen, 4) tutkimuspuitteiden vah-

vistaminen, 5) yritystoiminnan kehittäminen tutkimuksessa,

palveluliiketoiminnassa ja lääkevalmistuksessa.

28

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

29

Kuopiossa toimii useita lääkealan organisaatiota. Valtakun-

nallisen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean

perustamisen myötä toiminta kattaa myös kaikki lääkevalvon-

nan osa-alueet, mukaan lukien lääkehoidon vaikuttavuuden

arvioinnin.

Monipuolista lääkealan toimintaympäristöä ml. viranomais-

toiminnot käytetään hyväksi lääkealan volyymin lisäämisessä.

Viranomaisvalvontaa ja -yhteistyötä käytetään mm. lääketur-

vallisuuden ja lääkkeiden vaikuttavuuden kehittämisessä.

KYS:ssa ja yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä lääke-

tutkimuksia faasi 1-3. kokeissa sekä suomalaisten että ulko-

maisten lääkeyritysten (Eurooppa ja USA) ja tutkimusryhmien

kanssa. Yksi kasvava mahdollisuus on yhteistyö ja tutkimus-

palvelujen myynti tukemaan venäläistä lääkekehitystä, lääke-

huoltoa ja lääkkeiden valmistusta.

Lääkekehitykseen sisältyy omat riskinsä, tuotekehitys vaatii

aikaa ja pääomia. Kuopio on jo osoittanut olevansa vetovoi-

mainen lääkekehityksen yritystoiminnan alue. Kuitenkin Kuo-

piota voitaisiin alan yritysten mielestä markkinoida nykyistä

tehokkaammin lääkekehityksen sijaintipaikkana.

Tavoitteena on kehittää edelleen lääkevalmistuksen palvelu-

liiketoimintaa, prosesseja sekä analytiikkaa. Lääkekehityksen

yritystoiminnan tutkimus- ja toimintapuitteita vahvistetaan

tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Yrityksiä, tutkimusryh-

miä ja yliopistosairaalaa tuetaan pääomahuollossa ja kehitys-

ympäristön varustamisessa.

Lääkevalmistus

• Palveluliiketoiminnan kehittäminen

Tutkimuksen ja julkisen lääkealan kehityksen lisäksi Kuopion

alueella on n. 30 lääke- ja bioalan yritystä, joissa on yhteen-

sä vajaa 400 työntekijää. Lääketieteellisessä teknologiassa,

ohjelmistotekniikassa ja mittaustekniikassa yritystoiminta on

varsinaista lääkekehitystä suurempaa.

Kuopio on terveydenhuollon ohjelmistojen ja tietojärjes-

telmien vahva keskittymä. Kuvantamistekniikat ja ihmisten

mittaustekniikat ja niihin perustuva yritystoiminta ovat uusia

kasvualoja. Näiden alojen teknologiat ovat suurelta osin ge-

neerisiä eli niitä voidaan soveltaa lääketieteen lisäksi monilla

muilla asiakasaloilla. Vastaavasti lääkevalmistuksen proses-

sien tehostamiseen tuodaan tekniikkaa muiden tuotantopro-

sessien aloilta.

Yliopistollinen sairaala on merkittävä innovaatioiden ja tek-

nologian siirron mahdollisuus yhdessä yliopiston, tutkimus-

suuntautuneiden yritysten ja muun tiedeyhteisön kanssa. Osa

teknologiayrityksistä tarvitsee yliopistosairaalaa ja muita ter-

veysteknologian käyttäjiä kumppaniksi tai ensimmäiseksi asi-

akkaaksi kehittämishankkeilleen. Sairaaloiden mahdollisuudet

osallistua kehitystyöhön ovat tiukentuneen julkisen talouden

aikana heikentyneet. Osa yrityksistä tekee kehittämistyötä

suoraan vapaasti kilpailtujen ja ulkomaisten asiakkaiden pro-

jekteissa.

Viranomaisvalvonta ja yhteistyö

• Lääketurvallisuuden ja vaikuttavuuden

kehittäminen

• KYSin hyödyntäminen T&K:ssa

Ravitsemusosaaminen ja ravitsemuksen terveysvaikutusten

tutkimus on yksi Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen

vahvuusaloja. Alan tutkimus ja palveluliiketoiminta on jatku-

vasti kasvanut myös alan yrityksissä. Ihmisten ravitsemuksen

parantaminen ja henkilökohtainen ravitsemuksen suunnittelu

ovat tärkeitä osia ihmisten terveyden yleistä kohentamista.

Ravitsemustieto sekä elintarvikkeiden ja niiden raaka-ainei-

den terveysvaikutusten tutkimus ovat kansanterveyden lisäksi

kasvava mahdollisuus elintarvikejalostukselle.

Biojalostus tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia perinteiselle

lääketieteelliselle osaamiselle ja uusille sovelluksille mm. elin-

tarvikkeiden kehittämisessä. Sovellusmahdollisuuksia on mm.

uusiin puuperäisten aineiden lääkekäytössä, elintarvikkeiden

lisäaineina ja elintarvikkeiden älykkäissä ja säilyttävissä pak-

kauksissa.

29

30

Elintarviketuotanto

Maitotalous ja kehittäminen

• Tuotantoinvestoinnit, yritysverkostot

• Liiketalous-, ympäristö- ja energiaosaaminen

tiloilla

• Osaamisen kehittäjäverkosto

Pohjois-Savosta kehitetään Suomen vahvin maitotalousalue

tuotantoa ja prosesseja uudistamalla sekä investointeja ja

kehittämisosaamista lisäämällä. Maidontuotannon, jalostuk-

sen ja maitotalouden osaamisen kehittämisen ydinalue on

Ylä-Savo. Maidontuotanto tukee myös lihantuotantoa.

Maitotilojen tilakoko kasvaa nopeasti investointien ja tuotta-

vuusvaateiden myötä. Ympäristövaatimusten ratkaisu, mm.

lietteen järkevä käsittely, tilaenergian tarjoamat mahdollisuu-

det ja suurten eläinmäärien terveydestä huolehtiminen tuovat

uusia haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä vaatii

uudistuvaa osaamista maitotalouden kehittämisessä.

Osaavin maitotalouden kehittämisen vetäjä on Savonia-am-

mattikorkeakoulun luonnonvara-ala Iisalmessa yhdessä

Ylä-Savon ammattiopiston, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin

yliopiston, MTT:n ja Työtehoseuran sekä elinkeinojen kehittä-

misyhtiöiden kanssa. Oppilaitos hallitsee myös ympäristö- ja

energia-alojen osaamisen. Savonian Iisalmen toimipisteen

säilyminen Pohjois-Savon, keskisen Suomen ja Itä-Suomen

maitotalouden kehittäjänä on erittäin tärkeää.

Maidontuotannon tason säilyttäminen nykyisessä 310 miljoo-

nassa litrassa edellyttää jatkuvia investointeja. Maaseutuoh-

jelmassa tavoitteena on nostaa vuosituotanto 340 miljoonaan

litraan, mikä vaatii tilainvestointien lisäämistä.

Maitotalouden kehittämiskohteita ovat 1) maitotilojen

tuotantoprosessien hallinta ja kustannustehokkuus tilakoon

kasvaessa, 2) maitoketjun uudet, energiatehokkuutta ja ym-

päristöä huomioivat teknologiat, maitotilojen energia- ja ym-

päristöratkaisut, ict, teknologian siirto tiloille, 3) elintarvikeja-

lostuksen kehittäminen, 4) tuottajien hyvinvointi, työvoiman

saatavuus, ja eettinen toiminta, 5) eläinterveyden ja eläinten

hyvinvoinnin lisääminen, 6) kärkiosaamisen ja teknologian

siirtäminen ja soveltaminen kansainvälisessä toimintaympä-

ristössä.

Maidossa, varsinkin maidon proteiineissa, on paljon hyödyn-

tämättömiä terveellisiä ominaisuuksia. Elintarvikealan yrityk-

set tarvitsevat eri alojen tutkijoilta ja tutkimuspalveluyrityksiltä

apua tuotekehitykseen. Ongelma on sovittaa yhteen yritysten

tarve saada nopeasti markkinoille yltäviä tuotteita tutkimuk-

sen rajallisten resurssien määrittämiin aikatauluihin. Hyödyl-

lisiä tutkimusaloja ovat mm. ravitsemustiede, lääketiede, ter-

veystiede ja kemia.

Elintarviketeollisuuden tehokkuutta ja ruokaturvallisuutta

voidaan lisätä teknologian siirrolla muilta toimialoilta. Esi-

merkkejä ovat jätteiden ja sivuvirtojen käyttö energiana, ve-

denpuhdistuksen ja kierron tehostaminen, online mittauksen

kehittäminen, tuotantoprosessien mittaus ja mallinnus, pak-

kausmateriaalien kehittäminen ja terveysvaikutteisten elintar-

vikkeiden osien hyödyntäminen.

Elintarvikejalostusosaaminen ja yritysten kasvu

• Maito, marjat, kala ja bioaktiiviset tuotteet

• Terveysvaikutukset ja ravitsemus, ruokaturvallisuus

• Liiketoiminnan ja tuotantoprosessin kehittäminen,

kuluttajalähtöisyys, yrittäjyys

• Lähiruokamarkkina, luonnontuotteet ja

erikoiskasvit

Pohjois-Savossa on kasvanut ilman yhteistä kehittämisstra-

tegiaa terveyttä tukevan ravitsemuksen raaka-aineiden tuo-

tanto. Tärkeimmät maatalouden tuotteet ovat maito ja marjat.

Viljellyistä mansikoista maakunnan osuus on ollut noin kol-

masosa, myös herukasta merkittävä osa. Sipulin, vihannesten

ja kalan tuotanto on kasvussa. Raaka-aineiden puolesta ter-

veyttä edistävien ja bioaktiivisten elintarvikkeiden kehittämi-

selle ja lähiruualle on Pohjois-Savossa hyvät edellytykset.

Uusi ravitsemustutkimus korostaa pohjoismaisen perusra-

vinnon (marjat, juurekset, ruis, kaura, kala, maidon proteiinit

ja bakteerit sekä puhtaat raaka-aineet) terveyttä ylläpitävää

vaikutusta. Ravitsemustutkimuksella on hyödyllistä tietoa

elintarvikkeiden tuotekehitykselle. Terveellisissä raaka-aineis-

sa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Vaikeasti

hyväksyttävää terveysväittämää voidaan välttää esimerkiksi

hyödyntämällä aikaisemmin hyväksyttyjä terveysväittämiä

tai yleisesti tiedossa olevaa terveellistä ominaisuutta ja hyvää

tuotteen makua.

Lääketieteen ja ravitsemustieteen avulla on mahdollista myös

30

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

31

määritellä eri-ikäisille tai sairaustyyppien mukaan terveelli-

nen ruokavalio yksilötasolla. Tulevaisuudessa tämä on mah-

dollista tehdä myös ihmisten geneettisen perimän pohjalta.

Luonnonvara-alan sisällä on uusia mahdollisuuksia synergi-

aan. Tällaisia ovat esimerkiksi kalantuotannon hukkaravintei-

den käyttö kasvinviljelyssä, vedenpuhdistuksen ja energian

talteen oton tehostaminen elintarviketeollisuudessa, puun

pyrolyysituotteiden käyttö säilyvyyttä edistävissä pakkauksis-

sa, torjunta-aineina ja myöhemmin myös elintarvikkeiden li-

säaineina, uusien ilmaston muutosta kestävien jalosteiden ke-

hittäminen. Lääketieteessä käytettyä molekyylien mallinnusta

voitaisiin käyttää myös elintarvikkeiden tuotekehityksessä.

Teknologiayrityksiltä voidaan omaksua tuotantoprosessien

mallinnusta, tehostamista, mittausta, säätöä ja energian käy-

tön tehostamista.

Ihmiset tekevät elintarvikevalintoja hinnan ja tiedon lisäksi tun-

teiden perusteella. Kuluttajien käyttäytymisen tutkimusta voi-

daan tehostaa ihmisten tiedostamattomien reaktioiden mittauk-

sella ns. neurosensing laboratoriossa. Näitä tuloksia voidaan

hyödyntää myös elintarvikkeiden viennissä. Elintarvikeyritykset

hyötyvät liiketoiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä:

tuotantoprosessin, investointien, työhyvin-voinnin, arvoketjun,

markkinoinnin ja kansainvälistymisen parantamisesta.

Teurastamon lopetus Kuopiossa on viime vuosien suurin elin-

tarvikealan menetys maakunnassa. Suurin puute on nauta-

teurastuksesta. Suurten teurastamojen etäisyys on ongelma

ainakin osalle maitotiloja ja erikoistuneille lihan-tuottajille.

Naudat kuljetetaan pääasiassa Outokumpuun, Jyväskylään ja

Nurmoon.

Lihanjalostajien ja lihankasvattajien lihalogistiikkaa on tarve

kehittää. Pienteurastamoiden perustamista tulee helpottaa

mm. lainsäädäntöä ja lupakäytäntöjä keventämällä.

Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen

Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt

• Erityisesti hyvinvointi-, ympäristö-, lääke- ja

elintarviketeknologiaan sekä energian moni-

polttoon, konenäkö, anturointi, älykkäät koneet

• EMC-laboratorio, mittaustekniikka, 3D,

materiaalitutkimus

Mittaus- ja sensoritekniikka on väline, millä lisätään

prosessiteollisuuden tuottavuutta ja ohjattavuutta.

Mittaus- ja sensoritekniikan soveltamista laajennetaan uusille

hyödyntämisaloille teknologiateollisuuteen, ympäristötek-

niikkaan, elintarviketuotantoon, vesihuoltoon, hyvinvointiin ja

lääkekehitykseen.

Mittaamista, mallintamista ja laskennallisia menetelmiä

kehitetään yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja VTT:llä.

Korkeaan osaamiseen perustuvien teknologioiden ja liiketoi-

mintamallien kehittämisessä hyödynnetään mittaamista ja

laskennallista osaamista kuten kuvankäsittelyä ja prosessioh-

jausta (mm. simulaattorit), konenäköä, hahmontunnistusta,

älykkäitä järjestelmiä, virtauslaskentaa ja mallintamista (mm.

energiansäästö).

VTT:n, ammattikorkeakoulun sekä yliopiston Kuopion kam-

puksen fysiikan kehittämistoiminnassa ja soveltavassa tut-

kimuksessa tarvittavia kehitysympäristöjä varustetaan ja

vahvistetaan. Fysiikassa painotus on lääketieteellisessä, las-

kennallisessa ja ilmastofysiikassa. Fysiikan kehittyneen kään-

teislaskennan ja kuvantamisen osaamisen pohjalle Kuopioon

on perustettu muutamia spin-off yrityksiä, jotka ovat vetäneet

tänne mm. Outotecin kehitystoimintoja.

Vesi- ja kaivosturvallisuuden kehittämisympäristö sekä ilmatutkimus

• Veden puhdistusteknologia, monitorointi-

menetelmät, prosessien mallintaminen ja

prosessivedet, uudet kemikaalisovellukset

• Energiantuotannon hiukkaset ja

terveysvaikutukset, bioenergian päästöt,

nanohiukkaset

• UEF, GTK, VTT, amk, THL, Ilmatieteen laitos ja

veturiyritykset

Pohjois-Savoon on kehittynyt monipuolinen vesialan tutki-

mus- ja analyysiosaaminen, mikä on monipuolistumassa

mittaukseen perustuvaan prosessien säätöön ja puhdistus-

teknologiaan.

Vesitutkimusta ja -tekniikkaa kehitetään yliopistossa, Savonia

amk:ssa, GTK:ssa ja THL:ssa. Yhdessä yritysten kanssa ne vah-

vistavat prosessivesien tutkimusta, mallinnusta ja puhdistus-

tekniikkaa. Kuopioon rakennetaan yksi Suomen vahvimmista

vesiteknologian keskittymistä.

31

32

GTK:n Itä-Suomen toimipaikalla Kuopiossa on GTK:n sisäises-

sä työnjaossa ympäristö- ja vesiosaamisen vastuu. Kuopion

yksikkö on erikoistunut pohjavesiin, kaivosten prosessivesiin

sekä mineraalien ja luonnonvesien vuorovaikutukseen. Sa-

vonialla ja yliopistolla on yhteinen vesilaboratorio, mikä on

myös muiden tutkijoiden käytettävissä. Savonian erikoistu-

misalat ovat puhdas- ja jätevesitekniikka, veden puhdistus ja

monitorointi. Yliopisto on erikoistunut vesihygieniaan, vesike-

miaan ja vesibiologiaan. Se vahvistaa omaa vesitutkimustaan.

Yliopiston monitieteisyys, mm. lääkekemia ja farmasia, tar-

joavat uusia mahdollisuuksia vaikeiden vesien (esim. uraani)

puhdistukseen. Fysiikka ja sen laskenta- ja kuvantamismene-

telmät ja VTT:n mittausmenetelmät tarjoavat ajan mittaan rat-

kaisuja reaaliaikaisen veden mittaus- ja ohjausmenetelmien

puutteeseen.

Edellä kuvattujen organisaatioiden yrityksiä palvelevaa vesi-

tutkimusta ja sen tarvitsemaa tutkimuspuitteita tulee jatkos-

sakin kehittää.

Elinkeinoelämän kansainvälistyminen

• Ulkomaiset investoinnit maakuntaan

• Pääomarahoitus

Kansainvälistyminen ja sen lisääntyminen nähdään läpileik-

kaavana teemana koko maakuntaohjelman toteuttamisessa.

Elinkeinoelämän kansainvälistymisen perusedellytyksiä ovat

hyvät liikenneyhteydet, osaavan ja kielitaitoisen työvoiman

saatavuus sekä toimiva palvelurakenne, joka sitoo ja houkut-

telee alueelle osaavaa ja parhaassa työiässä olevaa väestöä

perheineen. Tätä kautta kansainvälistyminen koskee myös

hyvinvointia ja sen palvelurakenteita.

Viennin eri kohdealueiden havaitseminen ja hyödyntäminen

on keskeistä kansainvälistymisen onnistumiselle. Kansainvä-

listymisessään onnistuneet kasvuyritykset mainitsevat useas-

ti keskeiseksi onnistumisen edellytykseksi oikean ajoituksen

markkinoille menemisessä. Tähän vastataan markkinointi-,

tuonti- ja palveluliiketoimintaosaamisen kehittämisellä sekä

yritysten kansainvälistymistä tukevien neuvontapalveluiden

kehittämisellä. Kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisoh-

jelma Itä-Suomen yliopistossa ja Savonia-amk:n opetuksessa

on yksi kokonaisuutta toteuttavista ja tukevista toimenpiteistä.

Itä-Suomen ammattikorkeakouluyhteistyön ja yliopistoyhteis-

työn tuomien hyötyjen ja vahvuuksien hyödyntäminen tukee

läpileikkaavasti myös elinkeinoelämän ja alueen kansainvä-

listymistä. ELY kehittää edelleen kansainvälistymispalvelujaan.

Yritysyhteenliittymät kv-markkinoinnissa ja toimituksissa ovat

tärkeitä ja niihin on luotava myös rahoituksellisia kannusti-

mia. Tämän lisäksi alueellisten pääomarahastojen rahoitus-

mahdollisuuksien turvaaminen sekä kannustus riskinottoon

tarjoavat onnistuessaan keinoja myös ulkomaisten pääomien

houkuttelemiseen alueelle kv-markkinoilta. Pohjois-Savossa

on havaittu tarve lisätä yritysten pääomarahoitusta, missä

tulisi olla kyky ottaa riskiä ja edistää yritysten kasvua ja mark-

kinoille pääsyä.

Projektivienti erityisesti perusinfrastruktuuria kehittävien

energia- ja ympäristöteknologian, puu- ja muun rakentamisen

sekä puhtaan veden osaamisen kautta muodostavat hyviä ja

houkuttelevia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille.

Aiemmin esiteltiin lääketutkimuksen ja -valmistuksen hank-

keita yhdessä venäläisten lääkeyritysten kanssa.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi ja osittain myös niitä

tukeviksi toimenpiteiksi ulkomaisille opiskelijoille on tarjotta-

va opiskelupaikkoja, harjoittelua ja työtä alueen yrityksissä.

Tämän tavoitteen ja toimenpiteen toteuttamisessa elinkeino-

elämän organisaatiot ovat keskeisessä asemassa.

Kansainvälisesti suuntautunut teollisuus sijoittuu Pohjois-Sa-

vossa laajasti myös Kuopion työssäkäyntialueen ulkopuolelle.

Kansainvälistymistä merkittävästi edistävä asia on pohjois-

savolaisten ja vielä laajemmin koko Itä-Suomen keskinäinen

yhteistyö sekä asiantuntijoiden, kehitysorganisaatioiden, elin-

keinoelämän ja eri kehitysrahoitusta myöntävien organisaa-

tioiden yhteistyö ja verkottuminen käytännön kehittämis- ja

tutkimustoiminnassa.

32

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

33

Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus

Koulutuksen kysyntälähtöisyys

• Työvoimatarpeen ennakointi

• Työvoiman saatavuus kriittisillä aloilla

• Yrittäjyyden edistäminen ja opiskelijoiden

johtamismentorointi

Talouden uudistamisessa keskeinen tekijä on osaavan työ-

voiman saatavuuden turvaaminen. Koulutuksen kysyntä-

lähtöisyyttä varmistetaan kehittämällä ennakointijärjestelmää

ja -menetelmiä tiiviillä yhteistyöllä oppilaitosten, työnantaja- ja

työntekijäjärjestöjen, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton sekä

ministeriöiden ja Opetushallituksen välillä. Koulutusresursseja

ja työmarkkinahankkeita kohdennetaan työvoimaa tarvitse-

mille aloilla huomioiden yrittäjyys- ja johtamisosaaminen.

Näköpiirissä on työvoimatarpeen kasvu erityisesti sosiaali- ja

terveysaloilla. Kasvavan poistuman vuoksi uutta työvoimaa

tarvitaan esimerkiksi perusteollisuudessa, logistiikassa, ra-

kentamisessa, myyntityössä sekä metsä- ja maataloudessa.

Toimialojen osaamistarpeiden muutokset tunnistetaan ja ne

huomioidaan koulutuksen suunnittelussa ja sisällöissä.

Toimiva koulutusketju

• Taataan koulutuspaikka, estetään

koulupudokkuus

• Oppilaitosten erikoistuminen, työnjako ja

tulevien ja lähtevien opiskelijoiden nivelvaihe

oppilaitosten välillä

• Työssä oppiminen, oppisopimus ja avoin

ammattiopisto, koulutusalojen väl. joustavuus

• Jatkettu työssä oppiminen ja työpajojen

opinnallistaminen

• Opiskelijoiden ohjaus ja oppilashuolto

Pohjois-Savon koulujärjestelmän tavoite on toimiva koulutus-

ketju, minkä toteuttamiseksi panostetaan nuorisotakuun to-

teutumiseen ja joustavaan etenemiseen eri koulutusasteiden

välillä. Tämä edellyttää riittävien koulutusresurssien lisäksi

eri asteen oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä, erikoistu-

mista sekä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa koulutuksen

kehittämisessä sekä työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen

saamisessa. Lisäksi rakennetaan eri koulutusasteiden yhteisiä

oppimis- ja kehittämisympäristöjä.

Koulupudokkuutta vähennetään ja syrjäytymistä ehkäistään

nivelvaiheen toiminnan selkeyttämisellä ja tehostamisella.

Sektoreiden välistä yhteistyötä, ohjausta ja oppilashuoltoa

kehitetään. Kehitetään toimintatapoja syrjäytymisvaarassa

olevien tunnistamiseen ja ohjaamiseen oikean palvelun piiriin.

Nuorten sijoittumista työmarkkinoille tuetaan tarjoamalla jat-

kettua työssä oppimista. Koulutusalojen välistä joustavuutta

parannetaan ja otetaan käyttöön uusia opetusmuotoja ja me-

netelmiä. Työpajatoiminnan opinnollistamista jatkokehitetään.

Aikuiskoulutus

• Työvoiman tarjonnan lisääminen työllistäville

aloille

• Henkilöstön lisäkoulutus ja vastaaminen

työelämän tarpeisiin

• Oppilaitosten yhteistyö, riittävät resurssit

• Omaehtoinen aikuiskoulutus, joustava

koulutustarjonta

Aikuiskoulutuksen koordinointia ja suunnitelmallisuutta pa-

rannetaan. Tämä edellyttää oppilaitosten keskinäistä yh-

teistyötä. Aikuiskoulutuksella työvoiman tarjontaa lisätään

työllistäville aloille. Joustava omaehtoinen aikuiskoulutus

mahdollistaa oman osaamisen päivittämisen vastaamaan

työmarkkinoiden vaatimuksia jo työelämässä oleville kuin

alan vaihtajille. Työntekijöitä valmennetaan työmarkkinoiden

Työvoiman riittävyys ja osaaminen

Toimintalinja 2 TL2

33

34

murroksissa uusiin työtehtäviin.

Lisätään työelämän joustoja, mikä auttaa ikääntyvien työn-

tekijöiden pärjäämistä työssä. Työnantajien henkilöstökoulu-

tuksessa oppilaitosten reagointikykyä parannetaan ja otetaan

huomioon pk-yritysten tarpeet.

Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina

Kuopion ulkoinen kasvu tukee koko maakuntaa

• Kasvua vahvistava elinkeino-politiikkaa, riittävä

rakentaminen (800-1000 asuntoa) ja palvelut

• Pohjois-Savon markkinointi yritys-, työ- ja

opiskelu-ympäristönä

• Varkaus-Kuopio-Iisalmi 5-tien kehityskäytävä ja

rata-, bussiyhteys- ja paikallisliikenne

Kehittyvä maakunta tarvitsee dynaamisen keskuksen. Poh-

jois-Savon väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttami-

selle on ratkaisevaa Kuopion työssäkäyntialueen 2000-luvun

alkua merkittävästi nopeampi kasvu. Pääosa kasvun edellyt-

tämästä muuttovoitosta on saatava maakunnan ulkopuolelta.

Kasvukeskusta tukee 5-tien kehityskäytävä (Varkaus-Kuo-

pio-Iisalmi). Kuopion alueen kasvua mahdollistavaa elinkeino-

politiikkaa tuetaan.

Kuopiota markkinoidaan tutkimus- ja teknologiaympäristö-

nä, yritys-, työ- ja opiskeluympäristönä sekä kansainvälisten

kongressien ja kokousten pitopaikkana. Pohjois-Savoa mark-

kinoidaan kokonaisuutena tukeutuen eri alueiden omiin veto-

voimatekijöihin ja elinkeinoelämän vahvuuksiin.

Kasvun mahdollistaminen

• Tutkimus- ja innovaatiopuitteiden vahvistaminen

• Kampus 2020 Suomen innovatiivisin

oppimisympäristö: Kuopion tiede-, sairaala-,

opiskelija- ja yrityskampus

• Kasvutilaa ja joustavuutta antavat kaavat

• Edunajaminen

Kuopiota tuetaan kasvua vahvistavassa elinkeino-, kaavoitus-,

asunto-, palvelu-, kulttuuri- ja työvoimapolitiikassa. Maakunta-

kaavoituksessa huomioidaan Kuopion työssäkäyntialueen ja

5-tien kehityskäytävän kasvun tarpeet. Tavara- ja henkilölogis-

tiikkaa kehitetään.

Tiede-, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden innovaatiotoi-

mintaa tukevia toimintapuitteita vahvistetaan. Itä-Suomen

yliopiston Kuopion kampusta kehitetään määrätietoisesti ko-

konaisvaltaiseksi innovatiiviseksi oppimisympäristöksi (Kam-

pus 2020). Kampus 2020 yhdistää tiedeyhteisön, yliopistosai-

raalan, opiskelijat, elinkeinoelämän ja asumisen. Kampukselle

rakentuu yli 30.000 työntekijän, opiskelijan ja asukkaan keskit-

tymä. Uusia asuntoja alueelle rakennetaan 6.000 asukkaalle.

Elinkeinopolitiikan tarpeet huomioidaan aluerahoituksen

suuntaamisessa. Edunvalvonnassa huomioidaan yliopisto-

kaupungin mahdollisuudet.

Työurien pidentäminen

Varhainen puuttuminen

• Ennaltaehkäisevä ote työkyvyn ongelmiin,

aktiivinen työkyvystä huolehtiminen

• Elämänhallinnan kehittäminen

• Terveys- ja sosiaalitoimen ja työnantajien

yhteistyön lisääminen

Työvoiman hyvinvoinnin ja työkyvyn nostolla pidennetään

ihmisten työuria, lisätään työvoiman tarjontaa ja työyhtei-

söjen tehokkuutta. Ihmisten työkyvyn ongelmiin puututaan

riittävän varhain.

Työuria pidennetään myös uran alussa lyhentämällä opis-

keluaikoja ja tukemalla valmistuvien nuorten työllistymistä

Pohjois-Savossa. Työllistymistä auttavia toimenpiteitä koh-

dennetaan erityisesti ammattiin valmistuneisiin nuoriin, joilta

puuttuu työkokemusta. Pyritään ehkäisemään varhaisessa

vaiheessa työmarkkinoilta syrjäytyminen.

Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen ennalta ehkäisevällä

työotteella ja ohjauksella puututaan jo orastaviin työkyvyn

ongelmiin ennen vaikeuksien kärjistymistä. Toimintatapoja

voidaan tarvittaessa kehittää projekteilla.

Terveys- ja sosiaalitoimen sekä työnantajien yhteistyötä lisä-

tään, millä saadaan lisää vaikuttavuutta ja kattavuutta toimen-

piteisiin.

34

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

35

Ongelmia ennaltaehkäistään kokonaisvaltaisen elämänhallin-

nan lisäämisellä (voimaantuminen) esim. kouluyhteisöissä ja

työorganisaatioissa. Kulttuuripalveluja voidaan käyttää apu-

na tarjoamassa ihmisille elämyksiä, uusia näköaloja ja tietoja

sekä myönteisiä onnistumisen kokemuksia.

Työelämän laadun kehittäminen

• Työilmapiirin, organisaation yksinkertaistaminen

ja johtamisen kehittäminen, huomioidaan

koulutuksessa

• Joustava työ

• Seniori- ja junioriohjelmat

• Ikääntyvien valmennus

• Eläköitymisen kasvaessa henkilöstösuunnitelmat

Työelämän laatua ja työssäjaksamista edistetään työpaikoilla

joustoilla ja johtamistapoja uudistamalla. Ikääntyviä työnteki-

jöitä valmennetaan uusiin työtehtäviin työmarkkinoiden mur-

roksissa.

Senioriohjelmat laaditaan kaikilla työpaikoilla ja osa-aikatyö-

tä lisätään työorganisaatioissa (työnsuunnittelu, mentorointi,

osaamisen kehittäminen).

Väestön voimakkaan eläköitymisen seurauksena organisaa-

tioiden henkilöstösuunnitteluun panostetaan riittävän ajoissa.

Työ- ja tuotantoprosesseja kehitetään ja uudistetaan työuu-

pumuksen ehkäisemiseksi erityisesti työurien loppupäässä,

mutta myös uusien työmahdollisuuksien lisäämiseksi eri

väestöryhmille. Työelämän laatu eri toimialoilla on vetovoi-

matekijä osaavan työvoiman saatavuudessa.

Opiskelijoiden terveyskäyttäytymistä parannetaan sekä puu-

tutaan aktiivisesti alkaneisiin terveys- ja käytösongelmiin. Tar-

vittavia oppilaiden terveydenhuollon voimavaroja lisätään.

Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehittäminen

• Investointien, työtapojen kehittäminen ja järkevä

työkuorma

• Verkottuminen, tilojen työnjako

Maakuntaan muuton edistäminen

Kotoutumisen tukeminen

• Kokonaisprosessi viranomaisten kesken kuntoon

• Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille

• Pätevöitymiskoulutus ja suomen kielen koulutus

• Kotouttamisohjelmat

Edistetään maan sisäistä työperäistä maahanmuuttoa Poh-

jois-Savoon. Työperäistä maahanmuuttoa pyritään koh-

distamaan toimialoille, joissa on suurin työvoimatarve. Maa-

hanmuuttajille järjestetään laadukkaat kotouttamispalvelut ja

kotoutumisohjelmat saatetaan loppuun. Tarjotaan riittävät ja

joustavat työelämälähtöiset kotouttamiskoulutukset. Mah-

dollisuuksien mukaan kotouttamiskoulusta järjestetään jo

lähtömaassa. Viranomaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden

yhteneväisyyttä ja toimivuutta parannetaan.

Opiskelijoiden työllistyminen alueelle

• Työharjoittelulla kiinnitetään maakuntaan,

oppilaitokset ja yritykset yhdessä

• Ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen

Pohjois-Savossa opiskelevien sijoittumista työhön maakun-

taan lisätään tarjoamalla opiskelijoille aktiivisesti työharjoitte-

lua paikallisista työpaikoista. Luodaan uusia joustavia malleja

toteuttaa työharjoittelua myös opiskelupaikkakunnan ulko-

puolella.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä alueelle

ja alueella jo asuvien maahanmuuttajien työharjoittelumah-

dollisuuksia edistetään. Maahanmuuttajien osaaminen tun-

nistetaan ja hyödynnetään työpaikoilla ja koulutuksessa.

Koulutuksen vetovoiman lisääminen

• Imagon ja tunnettavuuden kehittäminen

• Tiiviit elinkeinoelämäyhteydet

35

36

Pohjois-Savon vetovoimaa opiskelualueena lisätään. Maa-

kunnan opiskelutarjontaa markkinoidaan aktiivisesti nuorten

käyttämissä medioissa. Tietoa välitetään hyvistä koulutuksen

tuloksista ja toimintatavoista.

Koulutuksen vetovoimaa lisätään tiivistämällä oppilaitosten

elinkeinoelämäyhteyksiä koulutuksen markkinoinnissa, kou-

lutuksen sisällön suunnittelussa, opetuksessa, harjoittelussa

sekä työllistymisessä.

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

37

Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi

Toimintalinja 3 TL3

Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy

Varhainen puuttuminen

• Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä

perhetyö

• Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen

tukeminen

• Matalan kynnyksen palvelut

Tuetaan perheitä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ennalta-

ehkäisevästi ja oikea-aikaisesti. Aktivoidaan ikääntyviä ja

jo ikääntyneitä henkilöitä itsenäiseen suoriutumiseen.

Ennakoidaan mahdollisten sosiaalisten ja terveydellisten

ongelmien syntyä havainnoimalla ja puuttumalla mahdolli-

simman varhain epätoivottavaan kehityssuuntaan. Lasten ja

nuorten osalta ongelmia tulisi ehkäistä jo neuvola- ja päivä-

koti-iässä.

Lisätään matalan kynnyksen toimintaa, esim. hyvinvointikios-

keja, jotta palvelut ja asiakkaiden omaehtoista edistävä neu-

vonta ovat helposti saatavilla.

Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt

• Liikunta, kulttuuri, monipuolinen ravitsemus

• Tupakoinnin ja alkoholin kulutuksen

vähentäminen

• Kuntoutus

• Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden

vahvistaminen

• yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus,

infrastruktuuri, palvelut

Lisätään julkisia, yksityisiä ja järjestöjen palveluja tukemaan

väestön terveellisiä elämäntapoja ja siten ehkäisemään kan-

sansairauksia.

Vahvistetaan kouluterveydenhuoltoa ja oppilas-huoltoa. Eri-

tyistä tarvetta on toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa,

koska kouluterveyskyselyn mukaan nuorten terveyskäyttäyty-

minen heikkenee tällöin ratkaisevasti. Myös neuvolatoimin-

nassa ja päiväkotitoiminnassa edistetään hyvinvointia.

Kehitetään ja toteutetaan uusia, vaikuttavia terveyskasvatuk-

sen muotoja. Vaikutetaan pitkäjänteisesti asenteisiin. Painote-

taan kuntoutusta.

Lisätään työpaikoilla ja työterveyshuollossa tapahtuvaa

ennaltaehkäisevää toimintaa. Erityinen huomio on mielen-

terveys- ja tuki- ja liikuntaelinterveysasioissa. Terveyttä ja

hyvinvointia edistetään kunnissa laajemmin kuin sosiaali- ja

terveyspalvelujen avulla: liikkumista edistetään kaavoituksen

ja infrastruktuurin avulla ja suunnitellaan hyvinvointia edistä-

viä asuinympäristöjä. Koulupalveluissa ja kansalaisopistoissa

tuetaan hyvinvointia.

Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa

Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt

• Yritykset ja järjestöt täydentävät julkista

palvelutuotantoa, tätä toteuttavat strategiat ja

palvelutuottajien yhteistyö

• Paikallista yrittäjyyttä tukevat kilpailutus- ja

hankintakäytännöt

• Yrittäjyysosaaminen

38

Palvelustrategioilla ja puitesopimuksilla kunnat ja kuntayh-

tymät tai muut järjestämisvastuussa olevat julkiset toimi-

jat määrittelevät, mitä järjestämisvastuullaan olevia palveluja

tuotetaan itse ja mitä täydentäviä palveluja palveluyritykset

ja yhdistykset tuottavat. Suunnittelu voidaan tehdä yhdessä

yritysten kanssa. Palvelustrategiat laaditaan pitkäjänteisesti

ottaen huomioon mm. väestön ikärakenteen muutoksen.

Palvelujen osto- ja myyntiprosessit edellyttävät kustannusten

ja palvelujen laadun läpinäkyvyyttä.

Lisätään koulutuksella ja verkostoitumalla hyvinvointialan yritys-

ten palvelu-, liiketoiminta- ja kilpailutusosaamista. Palveluseteli-

toimintaa laajennetaan edelleen. Pienten yritysten verkottumista

vahvistetaan. Julkisia kilpailutuksia ja hankintoja kehitetään.

Alueellisen yrittäjyyden ja vaihtoehtoisten palvelujen säilymisen

vuoksi on tärkeää, että myös pienten ja verkostoituneiden yritys-

ten tarjoamat palvelut huomioidaan kilpailutuksissa.

Otetaan yhdistykset aiempaa vahvemmin julkisten toimijoi-

den yhteistyötahoksi. Myös vapaaehtoistoiminnan roolia vah-

vistetaan.

Palveluprosessit ja ohjaus

• SOTE-palveluprosessien koordinointi

asiakaskeskeisyydellä, digitaalisoinnilla ja

saumattomilla hoitoketjuilla

• Yhteensopivat tietojärjestelmät ja sähköiset

palvelut (eHealth)

• Omassa kodissa asumisen tukeminen

• Lähipalvelujen turvaaminen mm. liikkuvat

palvelut

• Oma- ja etähoito

Sosiaali- ja terveyspalveluprosessien koordinaatiota ja suun-

nittelua tarvitaan, jotta asiakkaat hyötyvät ja palveluprosessin

kustannusvaikuttavuus tehostuu.

Parannetaan sähköisiä palveluja, palveluprosessien digitaalis-

ta suunnittelua, optimointityökaluja ja asiakaspalautejärjestel-

miä. Tuetaan palveluprosesseja parantavien tietojärjestelmien

yhteensopivuuden kehittämistä.

Asiakkaille luodaan saumattomat hoitoketjut eri sektorit huo-

mioiden. Oleellinen osa hoitoketjun kehittämistä on moniam-

matillinen yhteistyö, joka on tärkeää myös alan sisäisessä

työhyvinvoinnissa.

Asiakkaan omaa vastuuta sekä asiakaslähtöisyyttä palvelujär-

jestelmässä lisätään. Väestön ikääntyessä tuetaan rakenteel-

lisia ja menetelmällisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat asumi-

sen omassa kodissa mahdollisimman pitkälle.

Uusia, tehokkaita palvelumuotoja kehitetään, esimerkiksi etä-

hoitoon, etäkonsultaatioon sekä liikkuviin palveluihin. Uusissa

palvelumuodoissa ja palvelurakenteita uudistettaessa tulee

väestön tarvitsemat lähipalvelut turvata.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet

Perusterveydenhuollon vahvistaminen

• Perusterveydenhuollon , erikoissairaanhoidon ja

soveltuvan sosiaalihuollon integraatio

• Vahvat terveyskeskukset

• Julkisten palvelujen tuotteistaminen ja

hintavertailu

Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon palvelujen yh-

teistyötä kehitetään ja samalla terveyskeskusten perusta-

son toimintaa vahvistetaan. Samalla kehitetään riittävä yhteis-

työ terveyspalveluiden ja sosiaalihuollon välille.

Terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa tarvitaan nykyistä

parempaa hintatietoa julkisesti ja yksityisesti tuotetuista pal-

veluista, jotta pitkällä aikavälillä peruspalvelut voidaan järjes-

tää tehokkaasti.

Hyvinvointiosaamisen vahvistaminen

• Kuopio huippuosaajana hyvinvointipalvelujen

kehittäjänä

• Hyvinvointiteknologian ja palveluinnovaatioiden

kehittäminen

• Tutkimustiedon jalkauttaminen

Pohjois-Savo on jo nyt profiloitunut hyvinvointiosaamisen kes-

kittymänä. Kehitetään ja vahvistetaan edelleen maailmanluo-

kan huippuosaamista Kuopiossa.

38

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

39

Kuopiossa sijaitsevan terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja

kehittämiskeskittymän keskinäistä yhteistyötä vahvistetaan

edelleen.

Hyvinvointiteknologia nähdään kustannusvaikuttavuutta li-

säävänä, samoin innovaatiotoiminta. Ne myös kehittävät

alueen hyvinvointialan yritystoimintaa.

Tutkimustietoa jalkautetaan palvelujen suunnitteluun ja kehit-

tämiseen sekä päätösten tueksi.

Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen

• Henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuus

• Työolojen kehittäminen, työhyvinvointi

• Maahanmuuttajien erityistarpeet,

monikulttuurisuus

Hyvinvointiorganisaatioiden toimintaa kehitetään erityisesti

hyvällä johtamisella. Hyvä organisaatiojohtaminen edistää

saumattomia hoitoketjuja ja työhyvinvointia.

Toimintalinjalla 2 kuvataan laajemmin sosiaali- ja terveyden-

huollon työvoimatarpeisiin vastaamista. Palvelujen kysynnän

kasvuun ei voida vastata pelkästään alan työvoiman määrää

lisäämällä, koska julkiset resurssit ja koulutusikäluokka eivät

tähän yksin riitä.

Maahanmuuttajien asema korostuu sekä asiakkaina että

työntekijöinä. Kotoutumisessa ja koulutuksessa tuodaan esille

kulttuurisia eroja.

39

40

Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne

Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne

• Nopeat laajakaistayhteydet ja verkkopalvelut

• Varkaus-Kuopio-Iisalmi -kehityskäytävän

työssäkäyntialueiden maankäytön suunnittelu

• Itä-Suomen yhteistyö liikennejärjestelmän

kehittämisessä

• Kirkonkylien kehittäminen

• Täydennysrakentaminen taajamissa

• Vesistön vetovoiman hyödyntäminen

• Hajarakentamisen ohjaaminen liikenneyhteydet

ja -palvelut huomioiden

Iisalmen, Kuopion ja Varkauden työssäkäyntialueiden ja

asiointialueiden ylikunnallisen maankäytön suunnittelun,

maapolitiikan ja energiatehokkuuden parantamisen yhteis-

työtä on tiivistettävä. Kyseisten kaupunkien muodostama ke-

hityskäytävähanke tukee edellä mainittuja päämääriä. (katso

liite 2, missä on esitetty Pohjois-Savon aluerakenteen vah-

vuusalueet)

Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä aluerakenne ja saavu-

tettavuus ovat koko maakunnan kehittymistä edistäviä tekijöi-

tä.

Pohjois-Savon liitto käynnisti 2009 valtakunnallisen Laajakais-

taa kaikille -hankkeen Pohjois-Savossa. Hankkeen tavoitteena

on, että vuoden 2015 loppuun mennessä 99 % haja-asutus-

alueen väestöstä ja julkishallinnon ja yritysten toimipaikoista

ovat vähintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin

yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.

Maakuntien välinen yhteistyö on entistä merkittävämpää

alueiden kehittämisessä. Suuret itäsuoma-laiset kysymykset,

pääliikenneyhteyksien kehittäminen, korkeakoulutuksen ja

ammatillisen koulutuksen volyymien kehittäminen, metsä-

teollisuuden rakennemuutos, ilmastostrategia, Vuoksen ve-

sistöalueen kestävä hyödyntäminen ja matkailumarkkinointi

sekä Venäjä-yhteistyö, koskevat laajasti koko Itä-Suomea. Eri

maakunnissa näissä yhteisissä kysymyksissä edellytetään

erilaisia toimia.

Maakuntien yhteisistä liikennehankkeista ja niihin liittyvästä

työnjaosta sekä muista yhteisistä edun-valvontakysymyksistä

sovitaan toteuttamissuunnitelmissa.

Kokonaisvaltaisesti edistetään kasvukeskusten joukkoliiken-

teen toimivuutta. Kirkonkylien ja kylien asutusta vahvistetaan

mm. kaavoituksella, täydennysrakentamisella, liikennesuun-

nittelulla, loma-asutuksen tiivistämisellä ja ympärivuotistami-

sella, vesihuollolla ja uusilla energiaratkaisuilla.

Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet

• Toimintaympäristön investoinnit

• Kulttuuriympäristön hyödyntäminen matkailussa

ja elinkeinojen kehittämisessä

• Rautalammin reitin – Etelä-Konneveden

kansallispuisto

• Vesien tilan parantaminen Ylä-Savossa

hankkeiden vaikuttavuutta lisäämällä

• Luontomatkailun reitistön kehittäminen

Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan toimitiloi-

hin liittyvillä investoinneilla. Kaavoituksella ennakoidaan yri-

tysalueiden kehittymistä.

Luontomatkailun resursseja (vesistöt, reitit, kalakannat, pal-

velut, kulttuurimaisemat) parannetaan matkailuvyöhykkeillä.

Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus

Toimintalinja 4 TL4

40

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

41

Tässä huomioidaan kansainvälisen matkailun tarpeet. ELY:n

ympäristövastuualue parantaa ympäristön tilaa, mm. vesi-

huolto- ja vesistöjen kunnostushankkeilla. Alueen runsaat

vesistöt ovat merkittävä vetovoimatekijä. Vesistöjen tilan pa-

rantamiseen panostetaan huomioiden rakentaminen ja elin-

keinoelämä.

Savojen yhteistä ilmastostrategiaa toteutetaan.

Matkailu-keskittymien kasvu

• Tahko-Kuopio-alue matkailun kasvun kärkenä

• Investoinnit, palvelut, tuotteistaminen ja

markkinointi

Pohjois-Savon matkailua markkinoidaan yhtenä kokonaisuu-

tena: Tahko ympäristöineen on ykköskohde lomailussa. Mat-

kailun markkinointia kehitetään koko maakunnan yhteisvoi-

min.

Matkailuyrittäjille muodostetaan toiminta-alue suurten mat-

kailukeskusten verkostosta: Tahko ja Kuopio ovat kärkiä. Vah-

vat keskukset hyödyntävät ympäröivää aluettaan ja toisia

keskuksia tarjoamalla asiakkaille monipuolisen palvelukoko-

naisuuden esimerkiksi Lapin tavoin.

Laaditaan Tahkon maankäytön ja reitistöjen yleissuunnitelmat

ja toteutetaan ne. Kehitetään uusia palvelukokonaisuuksia ja

aktivoidaan tuotteistamista. Hankitaan tarvittavat matkailun

strategiset kumppanit lisäämään osaamista ja palvelemaan

asiakkaita, esimerkiksi lentoliikenteen, matkaketjujen ja mat-

kailupalvelujen keskinäinen kehittäminen. Keskeistä on lisätä

Tahkon alueen yksityisiä investointeja sekä tarvittavia kunnal-

listeknisiä investointeja.

Yritykset yhdessä kehittäjäorganisaatioiden kanssa paranta-

vat kansainvälisillä markkinoilla vetovoimaisia matkailupal-

veluja ja tuotteita. Palvelukokonaisuudet koostuvat suurten ja

pienten yritysten toisiaan täydentävistä palveluista.

Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet

Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet

• Nopea junayhteys Helsinkiin ja Pietariin

• Savon radan perusparantaminen

• Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki –radan

parantaminen ja sähköistäminen

• 5-tien tason nosto ja turvallisuuden

parantaminen, älyliikenteen kehittäminen

• VT 9:n parantaminen Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-

Niirala

• VT 23 Varkaus-Viinijärvi perusparannus

• Lentoyhteyksien kehittäminen: riittävä

vuorotiheys, suorien kansainvälisten yhteyksien

lisääminen ja Kuopion lentoaseman alueen

palvelujen kehittäminen

• Elinkeinoelämän kannalta tärkeän

vähäliikenteisen tieverkon kehittäminen

• Vesiliikenteen hyödyntäminen logistiikassa

Maakunnan kehitykselle ovat elintärkeitä sujuvat tie- ja

ratayhteydet erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan

(VT5, Savonrata). Jatkossa tulevat korostumaan myös yhteydet

Jyväskylän ja Tampereen sekä Joensuun suuntaan (VT9, Piek-

sämäki-Tampere -rata) sekä Venäjän Karjalan (VT9) ja Pietarin

alueelle. Helsinki-Pietari-yhteys linjataan Kouvolan kautta.

Pääkaupunkiseudulle ja ulkomaille suuntautuvissa yhteyksis-

sä Kuopion lentoasemalla on vahvasti kasvava koko Itä-Suo-

mea palveleva merkitys. Barentsin alueen elinkeinoelämän ja

logistiikan kehitystä seurataan huomioiden elinkeinoelämän

tarpeet.

RatahankkeetSavon rata on yksi maamme tärkeimmistä pohjoiseteläsuun-

taisista pääradoista ja kuuluu LVM:n asettaman työryhmän

esityksen mukaan nopeille junille parannettavaan runkorata-

verkkoon etelästä Kuopioon saakka ulottuvana sekä raskaan

tavaraliikenteen verkkoon koko pituudeltaan. Savon radan

nopeuttamista ja tasoristeyksien poistamista on rahoitettu

EAKR-varoilla ja hanke Pohjois-Savon raja-Suonenjoki valmis-

tui vuoden 2013 alussa.

Pieksämäki-Kuopio rataosan perusparannus valmistuu Liiken-

neviraston toteuttamana vuonna 2014. Hankkeen kustannus-

41

42

arvio on 70 M€.

Kuopio-Iisalmi -rataosan nopeuttamiseen varaudutaan nosta-

malla suunnitteluvalmiutta. Radan tasoristeysten yleispiirtei-

nen poistamissuunnitelma valmistui v. 2011. Sen mukaan rata-

osalla olevien 49 tasoristeyksen poistaminen ja korvaaminen

18 eritasoristeyksellä tulisi maksamaan noin 18 M€.

Iisalmi-Ylivieska -rata palvelee sekä tavara- että henkilöliiken-

nettä. Radan merkitys on kasvanut Talvivaaran kaivoksen kul-

jetusten vuoksi. Radan sähköistys alkaa 2015.

Tiehankkeet

VT5:n välityskykyä ja turvallisuutta on nostettava välillä

Varkaus-Kuopio. Kiireellisin osuus on Palokangas- Humalajoki

-väli. Arvio Varkaus-Kuopio -välin rakentamiskustannuksista

on 90 M€. Tiesuunnitelma laaditaan välille Siilinjärvi-Pöljä.

VT5:n Kuopio-Iisalmi -väli suunnitellaan kytkeytyen Savonra-

dan tasoristeysten poistamissuunnitelmiin.

VT9 on Suomen tärkein poikittaisyhteys, joka yhdistää keski-

sen Suomen tärkeimmät kasvukeskukset Turun, Tampereen,

Jyväskylän ja Kuopion sekä yhdistää ne Joensuun ja Niiralan

kautta Venäjälle. VT9 parannetaan välillä Jyväskylä-Kuopio-Jo-

ensuu-Niirala. VT9:lle laaditaan yleissuunnitelma ja tiesuunni-

telma välille Vehmasmäki-Keski-Suomen raja. VT9 välille Tuus-

niemi-Ohtaansalmi laaditaan tiesuunnitelma.

VT23:n liikenneturvallisuutta parannetaan (mm. ohituskaistat)

välillä Varkaus-Viinijärvi. Arvio kustannuksista on 43 M€. Kii-

reisimmät osat hankkeesta (n. 5M€) toteutetaan jo syksyllä

2013 alkavana hankkeena.

Iisalmi-Kuopio-Varkaus -pitkittäisyhteyttä palvelee VT5. Pää-

teiden kehittäminen tukee pitkämatkaista työssäkäyntiä ja

palvelujen käyttöä sekä Iisalmi-Kuopio-Varkaus kaupunkien

kehittämisvyöhykkeitä.

Maakunnan vilkkain poikittaistieyhteys on VT 9. Yhteyden

merkitys Suonenjoki/Rautalampi-Kuopio-Siilinjärvi-Koillis-Savo

tulee kasvamaan lisääntyvän Kuopiossa työssäkäynnin vuoksi.

Biopolttoaineiden sekä raakapuun kasvavat kuljetukset sekä

maidonkuljetus edellyttävät alemman tieverkon ympärivuo-

tista liikennöitävyyttä. Myös kuntakeskusten välisten ja mat-

kailua palvelevan tieverkon kunnossapidon varmistaminen on

itäsuomalaisessa edunvalvonnassa tärkeä asia.

Alemman tieverkon kunnossapitoon tarvitaan Pohjois-Savoon

perusväylänpitoon vuotuinen 20 M€ lisäys.

Lentoliikenne

Tavoitteena on Kuopion lentoyhteyksien kehittäminen paino-

pisteenä hyvä vuorotiheys ja sujuvat matkaketjut aamulla ja

illalla ulkomaan lennoille ja vahva kasvu erityisesti charter

– in- lentotoiminnassa sekä Varkauden-Joroisten lentokentän

lentoliikenteen jatkuminen niin kauan kuin sille on riittävä

kysyntä.

Mineraalialan liikennetarpeet

• Luikonlahden rikastamon tieyhteydet

• Talvivaaran eteläiset yhteydet

• Yaran eritasoliittymä ja radan sähköistys

Siilinjärvellä ja Luikonlahdella kaivostoiminnan ja jalostuksen

liikenneyhteydet vaativat pikaista korjausta sekä liikenne-

turvallisuuden että kuljetusten tehokkuuden ja kustannusten

vuoksi. Maanteiden 502 ja 573 rakennetta on parannettava

ja levennettävä Kylynlahden ja Maarianvaaran (5-6 M€) sekä

Luikonlahden (6,5 M€) välillä. Luikonlahdelta lähtevät rikas-

tekuljetukset on mahdollista siirtää rautateille rakentamalla

pistoraide Luikonlahdelta Siilinjärvi-Viinijärvi -radalle (2-3 M€).

Siilinjärvellä Yaran tehtaan ja kaivoksen välille kantatielle 75

tarvitaan eritasoliittymä (3,8 M€). Savon radasta erkaneva

Siilinjärvi-Viinijärvi -rata on tärkeä tavaraliikenteen yhteys. Se

palvelee Yaran kuljetuksia ja transitioliikennettä. Tavoitteena

tulee olla Siilinjärvi-Joensuu -radan sähköistys. Ensi vaihees-

sa tulee kuitenkin sähköistää Yaran tehtaiden ja Savonradan

välinen noin 5 km:n rataosuus (n. 2 M€), mikä mahdollistaa

Yaran lähtevien kuljetusten siirtämisen sähköjunaliikenteellä

hoidettaviksi.

Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki -radan toiminnallisuutta paran-

netaan sähköistämällä Iisalmi-Ylivieska -väli sekä rakentamal-

la kolmioraide Iisalmeen Talvivaaran kuljetustarpeisiin v. 2015

mennessä, arvio kustannuksista on 90 M€. Hankkeen toteutus

käynnistyy Liikenneviraston mukaan v. 2015.

42

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

43

Liikennejärjestelmän toimivuus

Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit

• Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten terminaali

(Matkus)

• Kuopion matkakeskus – Kuopion henkilö- ja

tavararatapiha

Kuljetusyritykset ja niiden terminaalit sijoittuvat nykytilan-

teessa hajanaisesti eri puolille Pohjois-Savoa. Tämä ai-

heuttaa ylimääräistä liikennettä kuten huoltoajoja ja alueen

sisäisiä tavaransiirtoja verrattuna siihen tilanteeseen, että yri-

tykset olisivat keskittyneet alueellisesti. Vastaavasti henkilö-

liikenteen puolella puutteellinen terminaalitilanne vaikeuttaa

liikennemuotojen yhteistyön kehittämistä.

Yhtenäisen logistiikka-alueen tarve on noussut esille erityi-

sesti Kuopion seudulla. Kuopion seudulle on mm. maakun-

takaavassa osoitettu alueita tavaraliikenteen terminaalien

tarpeisiin. Näistä merkittävin on Itä-Suomen yhdistettyjen

kuljetusten keskus Kuopion Matkuksessa, joka toteutuessaan

tulisi sisältämään myös yhdistettyjen juna-autokuljetusten ter-

minaalin.

Henkilöliikenteen puolella merkittävin hanke on Kuopion mat-

kakeskuksen rakentaminen, joka käynnistynee syksyllä 2013.

Matkakeskuksen rakentaminen on osa laajempaa juna-ase-

ma- ja linja-autoasema-alueen käsittävää liike- ja toimistora-

kennusten korttelialueen rakentamista. Hankkeen yhteydessä

parannetaan myös henkilöliikenteen ratapiha nykyiselle ju-

nakalustolle soveltuvaksi ja mm. nykyiset esteettömyysvaati-

mukset täyttäväksi. Korttelialue toteutetaan osin EU-rahoittei-

sena hankkeena. Ratapihan saneerauksesta

vastaa Liikennevirasto.

Henkilöliikennepalvelut ja liikenneturvallisuus

• Edullinen ja palvelukykyinen julkinen liikenne sekä

kaupungin osien yhdistäminen

• Julkisen liikenteen kehittäminen erityisesti

pääväylillä ja joukkoliikennealueilla

• Bussiliikennetarjonta opiskelijoille Kuopiossa

• Kuopio-Tahko –yhteyden kehittäminen

• Lentoasemien liityntäyhteydet ja charter-lennot

• Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen

• Liikenneturvallisuus

Laaditaan joukkoliikenteen työssäkäyntialueiden palveluta-

sosuunnitelmat ja organisoidaan alueellinen liikenneturval-

lisuustyö. Edistetään haja-asutusalueen kyytitakuun toteutu-

mista.

Selvitetään kaukoliikenteen saavutettavuus. Matkailukeskus-

ten saavutettavuutta parannetaan sovittamalla eri liikenne-

muotojen palvelut tarjoamaan matkailijoille joustavat liityntä-

yhteydet eli matkaketjut.

Liikennejärjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä huomi-

oidaan turvalliset kevyen liikenteen väylät. 43

44

Skenaariotarkastelu tavoitteiden toteutumisesta

Metsäsektorin uudistaminen ja biotalous

Kone- ja energiateollisuuden kilpailukyky

Maatalous ja elintarviketuotanto

Uudet kasvualat (terveysklusteri)

Uudet kasvualat (vesi, ilma)

Työvoiman saatavuus ja osaaminen

Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi

Maakunnan vetovoima

Saavutettavuus ja aluerakenne

Väestötavoite 250 000Kehittämisstrategia

Uudet puutuotteet ja lisääntynyt puurakentaminen, uudet biotuotteet eri sovel-lusalueilla ja niiden pääsy markkinoille, bio-osaaminen vahvaa ja monipuolista, palveluiden vienti kasvanut, puun energian käyttö kasvaa, liikevaihto 1,5 mrd. € (il-man metsätaloutta), metsiä uudistetaan ja käytetään kestävästi sekä tehokkaasti

Kilpailukyky parantunut, tuotanto säilynyt ja kumppanuusverkosto monipuolistu-nut, kehitetty uusia tuotteita ja palveluita, palveluliiketoiminnan osuus liiketoimin-nasta kasvanut, vahva ja vetovoimainen kone- ja energiateollisuuden osaamis-verkosto, energiateknologian kotipesät vahvistuneet, liikevaihto 2,2–2,5 mrd. €.

Suuret, tehokkaat ja kannattavat tilat, 500–600 maitotilaa, tuotantomäärä 320 000 litraa, tilat energiatehokkaita ja ympäristökuormitus pientä, uudet tuotteet, vienti kasvanut, markkina-asema vahvistunut, lähiruoka ja pienjalostus kasvaneet, mar-jan ja kasvisten tuotanto säilynyt ja jalostus monipuolistunut, terveellisellä ruualla merkittävä markkinaosuus, elintarvikeosaaminen ja innovaatiot uudella tasolla, tutkimus- ja kehitystyö valtakunnallista ja kansainvälistä kärkeä.

Kuopiosta tullut vahva biolääkkeiden kehityksen ja liiketoiminnan keskus, lääke-, hyvinvointiteknologia- ja ohjelmistoalan yritystoiminta vahvassa kasvussa, bio-jalostuksen avulla löydetty uusia lääkeaihioita, Venäjä noussut uudeksi merkit-täväksi alueeksi. Talouden uudistuminen onnistuu, perustuotannon kilpailukyky vahvistuu, toimintakykyinen palvelujärjestelmä, väestön hyvinvointi paranee, riit-tävä työvoiman tarjonta, vahvistuva vetovoima ja toimiva aluerakenne, 3 vahvaa keskusta, Kuopio kasvun veturi, EU:n talous vakautuu ja kasvaa.

Vahva prosessiteollisuuden ja luonnonvara-alojen vesiteknologia, -mittaus ja -tut-kimus, alan yritystoiminta on kasvanut, teknologian vientiä, ilmatutkimus tukee uutta energiateknologiaa, onlinemittaus- ja seuranta vesilaitoksissa, vesiteknolo-gian ja turvallisuuden vienti, suljettu vesikierto teollisuudessa.

Toimivat työmarkkinat ja koulutusketjut, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus laskenut merkittävästi (4 %), työllisyysaste on noussut ja työurat pidenty-neet, rakenteellinen työttömyys vähäistä, työperusteinen maahanmuutto onnis-tunut

Toimivat palvelurakenteet, sairastavuus vähentynyt, paikallinen palveluyrittäjyys kasvanut, julkiset ja yksityiset palvelut täydentävät toisiaan, palveluiden laatu ja saatavuus parantunut, riittävästi henkilökuntaa, sektoreiden välinen yhteistyö toimii

Kuopio kasvaa voimakkaasti (1000-1200 henk./vuosi), kasvu ruokkii koko maakun-taa, reuna-alueilla nettomuutto tasapainossa, maakunta houkuttelee työvoimaa muualta Suomesta, vetovoimainen asuin-, matkailu ja opiskeluympäristö.

Saavutettavuus hyvä kansallisesti ja kansainvälisesti (lento- ja junayhteydet), toi-miva liikennejärjestelmä, haja-asutusalueiden yhteydet ja tiestö kunnossa, teho-kas työssäkäyntialueiden kattava aluerakenne ja joukkoliikenne.

Taulukossa tarkastellaan maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman tärkeimpien tavoitteiden toteutumista.

Tavoitteiden toteutumisaste on hahmotettu maakunnan kolmen kasvutavoitteen kuvitteelliseen toteutumaan.

Tarkastelulla kuvataan tavoitteiden saavuttamisen tai epäonnistumisen merkitystä aluetaloudelle.

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

45

Väestötavoite 246 000 Väestötavoite 240 000

Perinteinen metsäteollisuuden uudistuminen tapahtuu olosuhteiden pakosta, biojalostus toteutunut vain bioöljyn osalta, perinteinen metsäteollisuus säilynyt nykyisellään, kemiallinen ei ole uudistunut, puurakentaminen perinteistä pienta-lorakentamista, vähän uusia puutuotteita, metsien käyttö nykytasolla, liikevaihto 1 mrd. €.

Ei suuria tuotannollisia ja teknologisia uudistuksia, kilpailukyky säilynyt, nykyinen markkina-asema säilynyt, kasvava osa valmistuksesta ja suunnittelusta ulkomail-la, liikevaihto 1,5 milj. €.

Suurtuotantoa ja perinteistä pienviljelyä, tuotantomäärä 280 000 litraa, lähiruoka- ja pienjalostus kasvattaneet vähän markkinaosuuttaan, vienti kasvanut hitaasti, uusia tuotteita ja innovaatioita syntyy hitaasti, marjan ja kasvistentuotanto nyky-tasolla, tutkimus- ja kehitystyössä ei riittävästi resursseja.

Kuopion asema säilynyt vahvana kärkialojen tutkimuksessa, tutkimuksesta ei päästy liiketoimintaan, yrityspohja ei monipuolistunut, pääoman saatavuus rajoit-taa kasvua. Säilytetään nykyiset rakenteet, heikko riskinottokyky, uudistuminen onnistuu osittainen, työmarkkinat eivät toimi tehokkaasti ja eristyneet alueellises-ti, vetovoima ei riittävä, palvelut eivät vastaa kysyntää, väestö vähenee hitaasti, eriytyvä aluerakenne, EU:n sisäinen eriytyminen.

Vastataan vain akuutteihin ongelmiin paikallisesti, tutkimus ei tue riittävästi teol-lisuuden prosesseja, toiminta teknologiasiirron varassa, tutkimusyhteistyössä on päästy liikkeelle, yritystoiminta aktivoitunut.

Työvoiman saatavuusongelmia paikallisesti, työvoiman riittävyys ongelmana pienissä kunnissa erityisesti eläköitymisen seurauksena, keskusalueilla teollisuu-den ja muiden avaintoimialojen tarpeeseen työvoimaa riittävästi, rakennemuu-toksiin sopeutuminen hidasta, perusosaaminen riittävää.

Palveluja saatavilla mutta keskittyneet, työvoiman saatavuusongelmia paikal-lisesti, palveluketjut parantuneet, paikallinen palveluyrittäjyys ei merkittävässä asemassa.

Kuopion kasvu maltillista mutta vetovoima vielä kohtuullinen, reuna-alueiden väestön väheneminen nykytasolla, keskuksilla omat kasvustrategiat, maakunta ei houkuttele riittävästi osaavaa työvoimaa, matkailun kehittämisessä ei uusia avauksia.

Saavutettavuudessa puutteita, liikennejärjestelmä toimii vain keskusten välillä mutta ei haja-asutusalueilla, aluerakennesuunnittelu puutteellista eikä huomioi maakunnan sisäisiä eroja, infrastruktuuri rapautunut syrjäseuduilla.

Kemiallinen puunjalostus loppunut, biojalostuksen kehittäminen epäonnistunut, mekaaninen puunjalostus perinteistä ja menettänyt markkina-asemaansa, met-sien käyttöaste alhainen, liikevaihto 0,5 mrd. €.

Tuotanto siirtynyt ulkomaille, palveluliiketoiminta vähäistä, kehittämisaktiivisuus ja -osaaminen heikentynyt, energia-alan suunnittelu- ja projektitoiminta pääosin ulkomailla, alan vetovoima hiipunut, liikevaihto 800 milj. €.

Menettänyt asemansa maidontuotantoalueena, tuotantomäärä 250 000 litraa, tutkimus- ja kehitystyö heikkoa, tilojen rakennemuutos ei toteutunut, tuotanto heikosti kannattavaa, ei uusia tuotteita, jalostus ja vienti hiipunut, tuonti kasvanut voimakkaasti, marjan ja kasvisten tuotannon määrä laskenut eikä uusia tuotteita, ympäristön kuormitus jatkunut, terveysvaikutteiset ruuat eivät markkinoilla.

Tutkimuksesta ei päästy liiketoimintaan, teknologia- ja ohjelmistoyritykset ul-koistaneet toimintansa, lääkekehitykseen ei saada pääomia, Kuopion tieteellinen painoarvo heikentynyt, biojalostuksesta ei uusia avauksia. Uudistuminen epä-onnistuu, perustuotanto menettää kilpailukykynsä, tuotanto siirtyy ulkomaille, työttömyys ja työvoimapula, Kuopio menettää asemansa, palvelujärjestelmä krii-siytynyt, hyvinvointierot kasvavat ja hyvinvointi heikkenee, kuntien toimintakyky heikko, väestökato runsasta, EU menettänyt markkina-asemansa.

Jääty tutkimuksen asteelle, tutkimus ei tue teollisia prosesseja eikä noussut kan-sallisesti merkittäväksi, yritystoiminta vähäistä, teollisissa prosesseissa veden käyttö ei tehostunut, tutkimustoiminta hajanaista organisaatioiden kesken.

Koulutusta ei riittävästi elinkeinoelämän tarpeisiin, koulutuksen resurssit vä-hentyneet merkittävästi, koulupudokkuus kasvanut ja sen seurauksena syrjäyty-minen, voimakas rakennetyöttömyys, osaamisen taso heikko, osaava työvoima muuttanut alueelta pois.

Palveluiden saatavuus epätasa-arvoista, julkiset palvelut rahoituskriisissä, yksi-tyinen palveluntuotanto kansainvälisten yritysten hallussa, sairastavuus lisäänty-nyt, työvoiman saatavuus heikkoa, palvelut pirstaloituneet.

Kuopio kasvu hiipunut, vetovoima heikko koko maakunnassa, ei yhteistä kehittä-mispolitiikkaa, voimakas väestökato ja työvoima muuttanut muualle, reuna-aluei-den väestökato runsasta eikä muuttoliike ole kääntynyt positiiviseksi, matkailija-määrät laskeneet voimakkaasti.

Liikennejärjestelmä ei toimi eikä tue elinkeinoelämää eikä henkilöliikennettä, aluerakenne pirstaloitunut ja puutteellista, edunvalvonta epäonnistunut, infra-struktuuri rapautunut, alueen saavutettavuus heikko.

46

Liitteet

Liite 1. Maakunnan nykytila ja kehitysarvio

47

Liite 2. Pohjois-Savo aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva (Pohjois-Savon maakuntakaava)

48

Liite 3. Maakuntaohjelman valmistelu

Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014–2017 valmistelu on jatkoa syksyn 2009 aikana valmistuneelle maakuntasuunnitelmalle

ja 2010 valmistuneelle maakuntaohjelma 2011-2014. Uuden maakuntaohjelma 2014-2017 valmistelu käynnistyi osallistumis- ja arvi-

ointisuunnitelman kuuluttamisella alueellisissa pääsanomalehdissä, Pohjois-Savon liiton Internet-sivuilla ja virallisessa lehdessä

helmikuussa 2013.

Maakuntaohjelman päivitystä varten tehtiin yli 70 haastattelua, joissa tavattiin noin 80 henkilöä. Suurin osa haastatteluista oli

yrityksiä, mutta mukana oli myös laaja joukko aluekehittäjiä, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, kuntia ja muita eri alojen asiantuntijoi-

ta. Edellisellä maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelukierroksella tapaamisia kertyi noin 100 kappaletta, joten haastatte-

luissa on saatu monipuolista näkemystä.

Maakunnassa toimivat elinkeinoyhtiöt ja yrityspalvelut ovat käsitelleet ohjelman luonnosta useissa kokouksissa. Valmistelun

linjauksia on tehty myös aluekehittäjien yhteisessä strategiaryhmässä. Maakunnan kehittämislinjauksista on keskusteltu useasti

tärkeimpien tutkimus-, kehittämis- ja rahoitusorganisaatioiden sekä yritysjohtajien kesken.

Maakuntavaltuusto ja -hallitus sekä maakunnan yhteistyöryhmä linjasivat valmistelua seminaarissa 10.6.2013.

Maakunnan yhteistyöryhmä keskusteli kokouksessaan 16.9.2013 ohjelmien linjauksista.

Maakuntahallitus käsitteli luonnosta 30.8.2013 ja asetti maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen

nähtäville ja lausunnoille 4.9 – 3.10.2013.

Maakuntaohjelmasta annetuissa 37 lausunnossa tuettiin maakunnan kehittämisen linjauksia ja valintoja. Ympäristöselostuk-

sesta saatiin seitsemän lausuntoa. Lausunnoissa esitetyt täsmennykset on huomioitu maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä

ympäristöselostuksen valmistelussa.

Maakuntahallitus käsitteli lausuntojen perusteella muokattuja suunnitelmia 28.10.2013.

Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 sekä maakuntaohjelman ympäristö-

selostuksen kokouksessaan 11.11.2013.

49

Liite 4. Maakuntaohjelman arviointi ja seuranta

Maakuntaohjelman toteutumista arvioi ulkopuolinen asiantuntija alueiden kehittämislain (2009/1651) § 29:n mukaisesti vähintään

kerran ohjelmakaudessa. Tämän lisäksi maakuntaohjelman edistymistä seurataan ohjelman liitteessä 2 määriteltyjen seuran-

tatietojen ja tavoiteindikaattorien perusteella. Näitä tietoja tarkistetaan toteuttamissuunnitelman (TOTSU) laadinnan yhteydessä.

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 arvioinnin toteutti MDI. Arviointi toteutettiin vuoden 2012 loppupuoliskolla. Arvioinnin

mukaan maakuntaohjelma näyttänyt maakunnalliselle kehitykselle suuntaa ja valintojen tekemisen lisäksi saattanut yhteen alu-

eellisia toimijoita.

Kokonaisuudessaan talouden uudistumisen toimintalinjaan on kohdistunut merkittävä osa rahoituksesta ja sen piiristä on nous-

sut esille myös merkittävimmät onnistumiset. Hyvinvointi- ja hyvinvointipalveluiden toimintalinjan tavoitteiden saavuttaminen

on ollut heikointa kaikista toimintalinjoista. Toisaalta maakuntaohjelmalla on ollut vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa kehi-

tykseen.

Maakuntaohjelman läsnäolo näkyy myös muussa alueellisessa strategiatyössä. Lisäksi maakuntaohjelman fokus on parantunut

aikaisempiin vuosiin verrattuna. Jatkossa on huolehdittava, että ohjelma on tulevaisuuteen katsova ja uusiutumiseen pyrkivä.

Pohjois-Savon liiton oman rahoitusseurannan mukaan kauden 1.8.2010-31.12.2012 kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 237 milj.

€. Yleisesti todetaan, että rahoituksen suuret volyymit kohdistuvat toimintalinjaan 1. Kyseiseen talouden uudistamiseen tähtää-

vän toimintalinjaan on kohdistunut noin 57 % seurantakauden rahoituksesta (134 milj. €). Myönnetty rahoitus on kohdistunut

hyvin maakuntaohjelman valituille kärkialoille ja niiden kehittämistavoitteiden tukemiseen, sillä noin 9 % viranomaisten hyväk-

symästä rahoituksesta ei tarkastelun perusteella toteuta maakuntaohjelman tavoitteita.

50

Liite

5.

Maa

kunt

aohj

elm

an s

eura

nta-

ja ta

voite

indi

kaat

torit

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2014

2017

tavo

itetavo

iteM

UU

TTO

LIIK

E JA

VÄE

STÖ

Väki

luku

Poh

jois

-Sav

o25

0 06

424

9 49

824

8 87

224

8 42

324

8 18

224

7 94

324

8 130

2482

3324

8370

2485

30P

-Sav

on o

suus

kok

o m

aast

a %

4,8

4,7

4,7

4,7

4,7

4,6

4,6

4,6

4,54,4

Kok

onai

sväe

stön

muu

tos

-105

1-5

77-6

28-4

87-2

54-2

4818

210

369

59P

ohjo

is-S

avo;

%-o

suus

väe

stös

tä-0

,42

-0,2

3-0

,25

-0,2

0-0

,10

-0,1

00,

070,

040,0

30,0

2K

okon

aisn

etto

muu

ttoP

ohjo

is-S

avo;

hen

k.-9

33-4

02-2

19-2

43-6

3-1

744

355

733

036

0P

ohjo

is-S

avo;

%-o

suus

väe

stös

tä-0

,37

-0,1

6-0

,09

-0,1

0-0

,03

-0,0

10,

180,

220,1

30,1

4K

untie

n vä

linen

net

tom

uutto

Poh

jois

-Sav

o; h

enk.

-105

9-6

58-5

11-5

83-3

74-3

85-7

3-2

930

60P

ohjo

is-S

avo;

%-o

suus

väe

stös

tä-0

,42

-0,2

6-0

,20

-0,2

3-0

,15

-0,1

6-0

,03

-0,0

10,0

10,0

2N

etto

siirt

olai

suus

Poh

jois

-Sav

o; h

enk.

126

256

292

340

311

368

516

586

300

300

Poh

jois

-Sav

o; %

-osu

us v

äest

östä

0,05

0,10

0,12

0,14

0,13

0,15

0,21

0,24

0,12

0,12

Luon

nolli

nen

väes

tönk

asvu

(%-o

suus

väe

stös

tä)

Poh

jois

-Sav

o-0

,05

-0,0

7-0

,16

-0,1

0-0

,08

-0,0

9-0

,11

-0,1

9-0,11

-0,12

Kok

o m

aa0,

190,

210,

180,

200,

200,

190,

170,

14

Vanh

ushu

olto

suhd

e (6

5 vu

otta

täyt

täne

et 1

5-64

vuo

tiais

ta, %

)P

ohjo

is-S

avo

27,6

28,5

28,5

28,9

29,3

30,2

31,5

32,6

36,0

39,8

Kok

o m

aa24

,024

,824

,825

,225

,626

,527

,728

,931

,034

,5

51

KIL

PAIL

UK

YKY

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2014

2017

tavo

itetavo

iteB

kt/a

suka

s €/

asuk

as, k

äyvi

n hi

nnoi

n)P

ohjo

is-S

avo;

€/a

suka

s23

444

24 3

6026

445

28 1

0625

502

27 0

3928

700

3080

0P

ohjo

is-S

avo;

kok

o m

aa=1

0078

,177

,477

,880

,479

,081

,180

80Li

ikev

aihd

on k

asvu

(%)

Poh

jois

-Sav

o6,

64,

210

,49,

1-1

6,9

66,

93,

12

6K

oko

maa

5,4

10,6

8,2

6,4

-16,

29,

47,

81,

6A

loitt

anee

t yrit

ykse

t %:n

a lo

petta

neis

ta y

rityk

sist

ä P

ohjo

is-S

avo

126,

615

2,2

129,

011

6,1

112,

313

9,1

122,

710

7,0

115

130

Kok

o m

aa14

0,9

147,

515

2,1

128,

112

0,4

154,

913

2,8

123,

0K

asvu

yrity

sten

mää

räP

ohjo

is-S

avo,

kas

vuyr

ityst

en o

suus

yrit

yska

nnas

ta %

:na

2,8

3,7

14

Poh

jois

-Sav

on o

suus

kok

o m

aan

kasv

uyrit

yksi

stä

%2,

33,

4Vi

enni

n os

uus

liike

vaih

don

mää

räst

ä (te

ollis

uus)

Poh

jois

-Sav

n te

ollis

uude

n vi

enti

milj

.€ (T

ilast

okes

kus,

asi

akas

koht

. su

hdan

nepa

lv.)

1452

1392

1521

1723

1251

1392

1573

1682

- Poh

jois

-Sav

on t

eolli

suud

en v

ienn

in o

suus

liik

evai

hdos

ta (%

)49

,146

,344

,545

,245

,947

,749

,551

,352

55- k

oko

maa

n te

ollis

uude

n vi

enni

n os

uus

liike

vaih

dost

a (%

)49

,851

,351

,050

,849

,249

,649

,249

,3Vä

estö

n tu

lota

so (

käyt

että

viss

ä ol

evat

tulo

t/as)

Poh

jois

-Sav

o13

668

14 2

8515

214

16 1

4716

271

17 0

2817

963

1850

0K

oko

maa

14 8

6215

396

16 2

4517

588

17 8

7718

783

TA

LOU

DEN

TAS

APAI

NO

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2014

2017

tavo

itetavo

iteK

untie

n vu

osik

ate

euro

a/as

ukas

Poh

jois

-Sav

o12

923

320

229

227

837

031

6K

oko

maa

213

327

382

363

340

461

384

Valti

on m

enot

/asu

kas

Poh

jois

-Sav

o68

9275

2191

04K

oko

maa

6365

6997

7856

52

TYÖ

LLIS

YYS

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2014

2017

tavo

itetavo

iteTy

öttö

myy

sast

e (ty

övoi

mat

utki

mus

)P

ohjo

is-S

avo

10,0

9,8

9,8

7,8

10,8

10,0

10,3

8,2

97

Kok

o m

aa8,

47,

76,

96,

48,

28,

47,

87,

7P

ohjo

is-S

avo:

ind.

kok

o m

aa=1

0011

9,0

127,

314

2,0

121,

913

1,7

119,

013

2,1

106,

5Ty

öllis

yysa

ste

(työv

oim

atut

kim

us)

Poh

jois

-Sav

o63

,363

,862

,564

,762

,263

,763

,665

,465

67K

oko

maa

68,0

68,9

69,9

70,6

68,3

67,8

68,6

69,0

Poh

jois

-Sav

o: in

d. k

oko

maa

=100

93,1

92,6

89,4

91,6

91,1

94,0

92,7

94,8

Nuo

rten

työt

töm

yys

(% ty

öttö

mis

tä, T

EM:in

tila

stot

)P

ohjo

is-S

avo

13,3

11,8

11,3

11,7

14,2

13,7

12,8

12,6

12,5

11K

oko

maa

11,3

10,8

10,4

11,0

23,1

13,0

12,3

12,7

Pitk

äaik

aist

yöttö

myy

s (%

työt

töm

istä

, TEM

:in ti

last

ot)

Poh

jois

-Sav

o20

,520

,719

,819

,115

,320

,923

,925

,726

26K

oko

maa

26,3

26,0

24,0

21,4

26,6

20,4

23,4

24,2

Työp

aika

t (ty

öllis

et 1

000

henk

.,työ

voim

atut

kim

us)

Poh

jois

-Sav

o;10

00 h

enk.

104

105

103

106

102

105

104

106

103

104

Poh

jois

-Sav

o; in

deks

i 200

5=10

010

0,0

101,

099

,010

1,9

98,1

101,

010

0,0

101,

999

100

Kok

o m

aa; i

ndek

si 2

005=

100

100,

010

1,7

103,

810

5,4

102,

310

1,9

103,

010

3,4

Työv

oim

a (ty

övoi

mat

utki

mus

)P

ohjo

is-S

avo

116

116

114

115

115

117

116

116

114

112

Poh

jois

-Sav

o; in

deks

i 200

5=10

010

0,0

100,

098

,399

,199

,110

0,9

100,

010

0,0

Kok

o m

aa; i

ndek

si 2

005=

100

100,

010

1,0

102,

110

3,1

102,

210

1,9

102,

310

2,6

A

LUEE

N S

ISÄ

ISET

ER

OT

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2014

2017

tavo

itetavo

iteTu

lota

son

kesk

ihaj

onta

alu

een

kunn

issa

(seu

tuku

nnis

sa)

Poh

jois

-Sav

o46

442

534

652

811

7010

20Vä

estö

n ik

ärak

ente

en k

eski

hajo

nta

Poh

jois

-Sav

o2,

692,

822,

933,

003,

043,

083,

123,

17Yl

i 65-

vuot

iaid

en o

suus

Poh

jois

-Sav

o18

,118

,618

,618

,919

,119

,620

,220

,822

,524

Kok

o m

aa16

,016

,516

,516

,717

,017

,518

,118

,820

,021

,4

53

TYÖ

LLIS

YYS

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2014

2017

tavo

itetavo

iteTy

öttö

myy

sast

e (ty

övoi

mat

utki

mus

)P

ohjo

is-S

avo

10,0

9,8

9,8

7,8

10,8

10,0

10,3

8,2

97

Kok

o m

aa8,

47,

76,

96,

48,

28,

47,

87,

7P

ohjo

is-S

avo:

ind.

kok

o m

aa=1

0011

9,0

127,

314

2,0

121,

913

1,7

119,

013

2,1

106,

5Ty

öllis

yysa

ste

(työv

oim

atut

kim

us)

Poh

jois

-Sav

o63

,363

,862

,564

,762

,263

,763

,665

,465

67K

oko

maa

68,0

68,9

69,9

70,6

68,3

67,8

68,6

69,0

Poh

jois

-Sav

o: in

d. k

oko

maa

=100

93,1

92,6

89,4

91,6

91,1

94,0

92,7

94,8

Nuo

rten

työt

töm

yys

(% ty

öttö

mis

tä, T

EM:in

tila

stot

)P

ohjo

is-S

avo

13,3

11,8

11,3

11,7

14,2

13,7

12,8

12,6

12,5

11K

oko

maa

11,3

10,8

10,4

11,0

23,1

13,0

12,3

12,7

Pitk

äaik

aist

yöttö

myy

s (%

työt

töm

istä

, TEM

:in ti

last

ot)

Poh

jois

-Sav

o20

,520

,719

,819

,115

,320

,923

,925

,726

26K

oko

maa

26,3

26,0

24,0

21,4

26,6

20,4

23,4

24,2

Työp

aika

t (ty

öllis

et 1

000

henk

.,työ

voim

atut

kim

us)

Poh

jois

-Sav

o;10

00 h

enk.

104

105

103

106

102

105

104

106

103

104

Poh

jois

-Sav

o; in

deks

i 200

5=10

010

0,0

101,

099

,010

1,9

98,1

101,

010

0,0

101,

999

100

Kok

o m

aa; i

ndek

si 2

005=

100

100,

010

1,7

103,

810

5,4

102,

310

1,9

103,

010

3,4

Työv

oim

a (ty

övoi

mat

utki

mus

)P

ohjo

is-S

avo

116

116

114

115

115

117

116

116

114

112

Poh

jois

-Sav

o; in

deks

i 200

5=10

010

0,0

100,

098

,399

,199

,110

0,9

100,

010

0,0

Kok

o m

aa; i

ndek

si 2

005=

100

100,

010

1,0

102,

110

3,1

102,

210

1,9

102,

310

2,6

A

LUEE

N S

ISÄ

ISET

ER

OT

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2014

2017

tavo

itetavo

iteTu

lota

son

kesk

ihaj

onta

alu

een

kunn

issa

(seu

tuku

nnis

sa)

Poh

jois

-Sav

o46

442

534

652

811

7010

20Vä

estö

n ik

ärak

ente

en k

eski

hajo

nta

Poh

jois

-Sav

o2,

692,

822,

933,

003,

043,

083,

123,

17Yl

i 65-

vuot

iaid

en o

suus

Poh

jois

-Sav

o18

,118

,618

,618

,919

,119

,620

,220

,822

,524

Kok

o m

aa16

,016

,516

,516

,717

,017

,518

,118

,820

,021

,4

OSA

AM

INEN

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2014

2017

tavo

itetavo

iteTu

tkin

non

suor

ittan

eide

n os

uus

15-v

uotta

täyt

täne

istä

(%)

Poh

jois

-Sav

o62

,563

,364

,265

,065

,966

,867

,770

72K

oko

maa

63,4

64,1

64,8

65,5

66,2

6767

,7Pe

rusk

oulu

n jä

lkei

stä

tutk

into

a va

illa

olev

at 2

5-29

vuo

tiaat

(%

osuu

s ko

ko ik

äluo

kast

a)P

ohjo

is-S

avo

13,4

13,4

13,7

13,8

14,2

13,8

13,5

12,5

12K

oko

maa

14,3

14,7

15,3

15,9

16,2

16,3

16,5

Kol

men

suu

rimm

an to

imia

lan

osuu

s ty

öpai

kois

ta (%

)TO

L 20

08P

ohjo

is-S

avo

(terv

. ja

sos.

palv

.+te

oll.+

kaup

pa)

44,4

44,8

43,7

43,8

4545

Kok

o m

aa (t

eoll.

+ te

rv. j

a so

s.pa

lv.+

kaup

pa)

43,6

43,6

42,8

42,4

TOL

2002

Poh

jois

-Sav

o 44

,844

,845

,5K

oko

maa

45

,345

,846

,0Ju

lkis

en s

ekto

rin o

suus

työp

aiko

ista

%P

ohjo

is-S

avo

33,6

33,3

32,5

32,6

33,7

33,1

3333

Kok

o m

aa28

,127

,827

,327

,528

,628

,4T&

k-ra

hoitu

sP

ohjo

is-S

avon

osu

us k

oko

maa

sta

%2,

42,

32,

42,

12,

22,

32,

12,3

2,5Y

ritys

ten

osuu

s P

-Sav

on t&

k-m

enoi

sta

%38

,035

,639

,041

,637

,034

,435

,840

42

54

ELIN

YMPÄ

RIS

TÖN

LAA

TU J

A AL

UER

AKEN

NE

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2014

2017

tavo

itetavo

ite

Maa

seut

uväe

stön

1) o

suus

kok

o vä

estö

stä

Pohj

ois-

Savo

ssa

35,6

35,4

35,2

34,9

34,6

34,4

34,1

31,1

(Nils

iä

lask

. K

uopi

oon)

33,7

(Nils

iä

lask

. m

aase

utuu

n)33

,6

Väes

tön

mää

rän

muu

tos

erity

yppi

sillä

alu

eilla

(alu

etyp

ogra

fian

6 lu

okka

a)

Lähd

e: S

YKE

Muu

tos

kaud

ella

20

10-

2012

Pohj

ois-

Savo

24

5 85

924

6 17

90,

1Si

sem

pi k

aupu

nkia

lue

54 0

6952

595

-2,7

Ulo

mpi

kau

punk

ialu

e 61

745

64 3

224,

2M

aase

udun

pai

kallis

kesk

ukse

t 15

657

16 6

676,

5Ka

upun

gin

kehy

salu

e 15

194

15 6

733,

2Ka

upun

gin

lähe

inen

maa

seut

u 15

850

15 4

76-2

,4Yd

inm

aase

utu

52

277

51 3

10-1

,8H

arva

an a

suttu

maa

seut

u 31

067

30 1

36-3

,0

Uus

iutu

van

ener

gian

osu

us e

nerg

iank

ulut

ukse

sta

Poh

jois

-Sav

o38

,337

,940

Kok

o m

aa28

27

Teol

lisuu

den

ja y

hdys

kunt

ien

fosf

ori-

ja ty

ppik

uorm

itus

vesi

stöi

hin

Poh

jois

-Sav

o: K

okon

aisf

osfo

ri (k

g/vu

osi)

11 0

819

983

9 21

712

311

8 18

56

642

6 74

210

334

Poh

jois

-Sav

o:K

okon

aist

yppi

(kg/

vuos

i)61

9 16

161

6 15

161

3 03

861

8 16

357

1 04

460

8 10

561

5 67

065

5 96

3

55

ELIN

YMPÄ

RIS

TÖN

LAA

TU J

A AL

UER

AKEN

NE

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2014

2017

tavo

itetavo

ite

Maa

seut

uväe

stön

1) o

suus

kok

o vä

estö

stä

Pohj

ois-

Savo

ssa

35,6

35,4

35,2

34,9

34,6

34,4

34,1

31,1

(Nils

iä

lask

. K

uopi

oon)

33,7

(Nils

iä

lask

. m

aase

utuu

n)33

,6

Väes

tön

mää

rän

muu

tos

erity

yppi

sillä

alu

eilla

(alu

etyp

ogra

fian

6 lu

okka

a)

Lähd

e: S

YKE

Muu

tos

kaud

ella

20

10-

2012

Pohj

ois-

Savo

24

5 85

924

6 17

90,

1Si

sem

pi k

aupu

nkia

lue

54 0

6952

595

-2,7

Ulo

mpi

kau

punk

ialu

e 61

745

64 3

224,

2M

aase

udun

pai

kallis

kesk

ukse

t 15

657

16 6

676,

5Ka

upun

gin

kehy

salu

e 15

194

15 6

733,

2Ka

upun

gin

lähe

inen

maa

seut

u 15

850

15 4

76-2

,4Yd

inm

aase

utu

52

277

51 3

10-1

,8H

arva

an a

suttu

maa

seut

u 31

067

30 1

36-3

,0

Uus

iutu

van

ener

gian

osu

us e

nerg

iank

ulut

ukse

sta

Poh

jois

-Sav

o38

,337

,940

Kok

o m

aa28

27

Teol

lisuu

den

ja y

hdys

kunt

ien

fosf

ori-

ja ty

ppik

uorm

itus

vesi

stöi

hin

Poh

jois

-Sav

o: K

okon

aisf

osfo

ri (k

g/vu

osi)

11 0

819

983

9 21

712

311

8 18

56

642

6 74

210

334

Poh

jois

-Sav

o:K

okon

aist

yppi

(kg/

vuos

i)61

9 16

161

6 15

161

3 03

861

8 16

357

1 04

460

8 10

561

5 67

065

5 96

3

MA

AK

UN

TAO

HJE

LMA

N 2

014-

2017

RA

HO

ITU

SSU

UN

NIT

ELM

A O

hjel

man

raho

itus

toim

inta

linjo

ittai

n ja

hal

linno

nalo

ittai

n (v

altio

ja E

U):

Rah

oitu

ssuu

nnite

lma

on s

uunt

aa-a

ntav

a ja

tark

entu

u vu

ositt

ain.

TL 1

TL 2

TL 3

TL 4

TL:t

yhte

ensä

+TL

eritt

elem

ätön

milj

. €20

1420

1520

1620

1720

1420

1520

1620

1720

1420

1520

1620

1720

1420

1520

1620

1720

1420

1520

1620

17Yh

teen

säSM

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

4,0

OK

M0,

02,

02,

02,

00

22

26,

0M

MM

17,4

15,9

15,9

18,4

1,6

2,6

2,0

0,7

19,0

18,5

17,9

19,1

74,5

LVM

36,7

31,9

35,9

35,9

36,7

31,9

35,9

35,9

140,

4TE

M (e

i sis

. Fin

nver

an ra

h.)

39,4

39,7

40,3

40,9

31,5

31,0

31,0

31,0

5,2

5,2

4,7

4,7

3,8

3,8

3,8

3,8

79,9

79,7

79,8

80,4

319,

8ST

M /

kunn

at19

,119

,019

,019

,019

,119

,019

,019

,076

,1YM

4,1

4,8

4,1

4,3

4,1

4,8

4,1

4,3

17,3

Maa

kunn

an k

ehitt

ämis

raha

:0,

550,

550,

550,

552,

2*o

hjel

miin

sito

mat

on0,

350,

350,

350,

351,

4*I

NK

A0,

20,

20,

20,

20,

8E

AK

R-to

imen

pide

ohje

lma

(EU

)10

,910

,910

,910

,90,

70,

70,

70,

70,

70,

70,

70,

72,

22,

22,

22,

214

,514

,514

,514

,558

,1E

AK

R-to

imen

pide

ohje

lma

(Val

tion)

8,2

8,2

8,2

8,2

0,5

0,5

0,5

0,5

0,5

0,5

0,5

0,5

1,6

1,6

1,6

1,6

10,9

10,9

10,9

10,9

43,6

Man

ner-

Suo

men

ES

R-o

hjel

ma

(EU

)2,

42,

42,

42,

42,

72,

72,

72,

71,

71,

71,

71,

70,

00,

00,

00,

06,

86,

86,

86,

827

,1M

anne

r-S

uom

en E

SR

-ohj

elm

a (V

altio

)1,

81,

81,

81,

82,

02,

02,

02,

01,

31,

31,

31,

30,

00,

00,

00,

05,

15,

15,

15,

120

,3Yh

teen

sä56

,855

,656

,259

,332

,534

,034

,034

,024

,324

,223

,723

,746

,143

,145

,844

,724

0,1

201,

799

,996

,663

8,3

Rah

oitu

släh

teitt

äin:

EU

-rah

oitu

s13

,313

,313

,313

,33,

43,

43,

43,

42,

42,

42,

42,

42,

22,

22,

22,

221

,321

,321

,321

,385

,2Va

ltio

9,9

9,9

9,9

9,9

2,6

2,6

2,6

2,6

1,8

1,8

1,8

1,8

1,6

1,6

1,6

1,6

16,0

16,0

16,0

16,0

63,9

Kun

nat*

4,4

4,4

4,4

4,4

0,9

0,9

0,9

0,9

0,6

0,6

0,6

0,6

0,5

0,5

0,5

0,5

6,4

6,4

6,4

6,4

25,5

Julk

inen

raho

itus

yht.

27,6

27,6

27,6

27,6

6,9

6,9

6,9

6,9

4,8

4,8

4,8

4,8

4,4

4,3

4,3

4,3

43,7

43,6

43,6

43,6

174,

6Y

ksity

inen

raho

itus*

xx

xx

xx

xx

xx

xx

xx

xx

xx

xx

xYh

teen

sä*

arvi

o

Suu

nnite

lmas

sa e

i ole

muk

ana

Finn

vera

n la

inoi

tust

a ei

kä y

ksity

istä

raho

itust

a.H

allin

nona

loitt

aisi

in lu

kuih

in la

sket

aan

kehi

ttäm

is- j

a in

vest

oint

ityyp

pise

t var

at, e

i per

us- j

a to

imin

tara

hoitu

sta

EU

-rah

oitu

s: E

AK

R, E

SR

ja m

aase

udun

ja k

alat

alou

den

kehi

ttäm

isra

hoitu

s on

suu

nnite

lmas

sa k

okon

aan

EU

-ohj

elm

an to

teut

ukse

en s

itout

uva

kunt

ien

raho

itus

on a

rvio

Liite

6.

Maa

kunt

aohj

elm

an ra

hoitu

s

56

Yleistä Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljän toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittävät maakuntaa kokonaisuutena, mutta painotus on ennen kaikkea talouden uudistumisessa, jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm. kuntatalouden vahvistamiseen, kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä väestön elinolojen parantamiseen. Ilman talouden resurssipohjaa vaikeutuu maakunnan kehittämistyö. Maakuntaohjelman toimintalinjat pyrkivät osuvuuteen aluekehityksen kannalta. Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011–2014 painopisteet on valittu siten, että ne noudattavat maakuntavaltuus-ton hyväksymää maakuntastrategiaa. Tarkempi ja yksityiskohtaisempi maakuntaohjelman ympäristöselos-tus julkaistaan erillisenä julkaisuna. Vaikutusten arviointi toimintalinjoittain

Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 §:n ympäristövaikutusten määrittelyn jaottelul-la. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viih-tyvyyteen (= elinympäristö); b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon moni-muotoisuuteen (= ympäristön tila); c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupun-kikuvaan ja kulttuuriperintöön (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyödyntämiseen (= luonnonvarat). Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiä maakuntaohjelman toimenpiteitä eri toimintalinjoilla ja niiden vai-kutuksia Pohjois-Savon ympäristön merkittäviin osa-alueisiin. Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017, arvioinnissa on hyödynnetty edellisen ohjelman arvi-ointia, jota on täydennetty niiltä osin kuin ohjelmaa on tarkistettu. Ohjelma painottaa edellistä enemmän nousevi-na aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa. + myönteinen vaikutus, - kielteinen vaikutus, 0 neutraali, + - sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia.

TL1:Talouden uudistuminen

TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen

TL3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi

TL4: Saavutettavuus ja aluerakenne

Elinympäristö a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Tl:n kaikki alat vaikuttavat myönteisesti elinympäristöön Puunjalostuksen, energiateolli-suuden ja lääkealan kehittämi-nen sekä uudistuvat tuotannol-liset innovaatiot vahvistavat työllisyyttä ja sitä kautta vaiku-tus elinoloihin on myönteinen. (+) Talouden vahvistuminen lisää viihtyvyyttä maakunnassa.(+) Vahva talous luo resursseja terveyden edistämiseen. (+) Hyvin hoidetut yritysten ympä-ristöasiat parantavat elinympä-ristöä paikallisesti. (+) Talouden rakennemuutos voi aiheuttaa työttömyyttä.(-) Mittaus- ja sensoritekniikka-osaamisen soveltaminen mm. ympäristötekniikkaan ja vesi-huoltoon lisää ympäristömyön-teisiä elinkeinoja ja siten paran-taa ympäristön tilaa. (+)

Koulutuksella ja työhyvinvoin-tia lisäävillä toimenpiteillä on myönteinen vaikutus tervey-teen. (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittämisellä lisätään työpaikkoja ja siten paranne-taan elinoloja. Mm. maakun-nan energia- ja ympäristö-osaamiseen perustuvat elin-keinot ovat kasvuala.(+) Ympäristö- ja ympäristö-terveysvaikutuksiin liittyvän riskin arvioinnin tietotaito vä-hentää haitallisia ympäristö-vaikutuksia (+) .

Kuntien sosiaali- ja terveys-palvelujen kehittäminen uudis-tamalla palvelurakenteita ja palveluprosesseja edistää ihmisten hyvinvointia ja viihty-vyyttä. (+) Käyttäjälähtöinen palvelujen kehittäminen parantaa asia-kastyytyväisyyttä. (+) Ihmisen terveelliset elämänta-pavalinnat lisääntyvät. (+) Palvelurakenteen keskittymi-nen voi heikentää palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla. (-) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta edistää hyvää elinympäristön tilaa. (+)

Nopeutuvat yhteydet pa-rantavat elinolosuhteita. Liikenneturvallisuustoi-menpiteet ehkäisevät on-nettomuuksia. (+) Ylikunnallinen maankäytön suunnittelu lisää vetovoi-maisuutta ja viihtyvyyttä. (+) Meluhaitat lisääntyvät lii-kenneväylien läheisyydes-sä. (-)

Liite 7. Todennäköisesti merkittävät ympäristövaikututukset

57

Yleistä Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljän toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittävät maakuntaa kokonaisuutena, mutta painotus on ennen kaikkea talouden uudistumisessa, jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm. kuntatalouden vahvistamiseen, kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä väestön elinolojen parantamiseen. Ilman talouden resurssipohjaa vaikeutuu maakunnan kehittämistyö. Maakuntaohjelman toimintalinjat pyrkivät osuvuuteen aluekehityksen kannalta. Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011–2014 painopisteet on valittu siten, että ne noudattavat maakuntavaltuus-ton hyväksymää maakuntastrategiaa. Tarkempi ja yksityiskohtaisempi maakuntaohjelman ympäristöselos-tus julkaistaan erillisenä julkaisuna. Vaikutusten arviointi toimintalinjoittain

Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 §:n ympäristövaikutusten määrittelyn jaottelul-la. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viih-tyvyyteen (= elinympäristö); b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon moni-muotoisuuteen (= ympäristön tila); c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupun-kikuvaan ja kulttuuriperintöön (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyödyntämiseen (= luonnonvarat). Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiä maakuntaohjelman toimenpiteitä eri toimintalinjoilla ja niiden vai-kutuksia Pohjois-Savon ympäristön merkittäviin osa-alueisiin. Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017, arvioinnissa on hyödynnetty edellisen ohjelman arvi-ointia, jota on täydennetty niiltä osin kuin ohjelmaa on tarkistettu. Ohjelma painottaa edellistä enemmän nousevi-na aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa. + myönteinen vaikutus, - kielteinen vaikutus, 0 neutraali, + - sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia.

TL1:Talouden uudistuminen

TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen

TL3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi

TL4: Saavutettavuus ja aluerakenne

Elinympäristö a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Tl:n kaikki alat vaikuttavat myönteisesti elinympäristöön Puunjalostuksen, energiateolli-suuden ja lääkealan kehittämi-nen sekä uudistuvat tuotannol-liset innovaatiot vahvistavat työllisyyttä ja sitä kautta vaiku-tus elinoloihin on myönteinen. (+) Talouden vahvistuminen lisää viihtyvyyttä maakunnassa.(+) Vahva talous luo resursseja terveyden edistämiseen. (+) Hyvin hoidetut yritysten ympä-ristöasiat parantavat elinympä-ristöä paikallisesti. (+) Talouden rakennemuutos voi aiheuttaa työttömyyttä.(-) Mittaus- ja sensoritekniikka-osaamisen soveltaminen mm. ympäristötekniikkaan ja vesi-huoltoon lisää ympäristömyön-teisiä elinkeinoja ja siten paran-taa ympäristön tilaa. (+)

Koulutuksella ja työhyvinvoin-tia lisäävillä toimenpiteillä on myönteinen vaikutus tervey-teen. (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittämisellä lisätään työpaikkoja ja siten paranne-taan elinoloja. Mm. maakun-nan energia- ja ympäristö-osaamiseen perustuvat elin-keinot ovat kasvuala.(+) Ympäristö- ja ympäristö-terveysvaikutuksiin liittyvän riskin arvioinnin tietotaito vä-hentää haitallisia ympäristö-vaikutuksia (+) .

Kuntien sosiaali- ja terveys-palvelujen kehittäminen uudis-tamalla palvelurakenteita ja palveluprosesseja edistää ihmisten hyvinvointia ja viihty-vyyttä. (+) Käyttäjälähtöinen palvelujen kehittäminen parantaa asia-kastyytyväisyyttä. (+) Ihmisen terveelliset elämänta-pavalinnat lisääntyvät. (+) Palvelurakenteen keskittymi-nen voi heikentää palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla. (-) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta edistää hyvää elinympäristön tilaa. (+)

Nopeutuvat yhteydet pa-rantavat elinolosuhteita. Liikenneturvallisuustoi-menpiteet ehkäisevät on-nettomuuksia. (+) Ylikunnallinen maankäytön suunnittelu lisää vetovoi-maisuutta ja viihtyvyyttä. (+) Meluhaitat lisääntyvät lii-kenneväylien läheisyydes-sä. (-)

Yleinen ympäristön tila Innovaatiotoiminnalla sekä uu-sien teknologioiden käyttöön otolla päästään ympäristön kannalta kestävämpiin tuottei-siin ja menetelmiin. (+) Ympäristöyritystoiminta edistää myönteisiä ympäristövaikutuk-sia. (+) Siirtyminen massatuotannosta eriytyneempään tuotantoon parantaa ympäristön tilaa. (+)

Ympäristöalan osaamisen lisääntyminen parantaa välilli-sesti ympäristön tilaa. (+) Koulutustason nousu edistää luonnon ja ympäristön arvos-tusta. (+)

Maakunnan aluerakenteen eheytyminen ja saavutet-tavuuden parantuminen ovat myönteisiä maakun-nan ympäristön tilan kan-nalta. (+) Asumisen ja tuotannon keskittyminen vähentää ympäristökuormitusta pai-kallisesti. (+)

b1) maaperään, vesiin, Bio- ja energiajätteiden hyöty-käytöllä vähennetään kaatopai-kalle sijoitettavaa jätettä, sääs-tetään energiaa ja vähennetään päästöjä. (+) Vesi- ja kaivosalan t&k-yhteistyö parantaa ympäristön seurantamenetelmiä (+) Jätteenpoltto vähentää kaato-paikkajätettä ja korvaa muita energialähteitä. (+) Maatalouden vesistöjen kuormi-tuksen vähentämistoimenpiteet parantavat vesistöjen tilaa. (+) Lietelantaongelman ratkaisut, mm. metaanikaasun tilakohtai-nen talteenotto, vähentävät ongelmia. (+) Vesiteknologian, mittauksen ja puhdistusmenetelmien kehittä-minen vähentää teollisuuden ja kaivostoiminnan ympäristön kuormitusta (+)

Osaaminen, jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa, vaikuttaa maaperän tilaan myönteisesti. (+) Haja-asutusalueen jäteveden-puhdistusmenetelmien käyt-töönotto lisää vesien puhtaut-ta. (+)

Yhdyskuntien jätevesien johtaminen ja keskitetty käsittely yhteispuhdista-moissa mahdollistaa te-hokkaamman puhdistuk-sen. (+) Pintavesien kunnostus vaikuttaa myönteisesti kalastoon ja muuhun ve-sieliöstöön ja virkistyskäyt-tömahdollisuuksiin (+)

b2) ilmaan, ilmastoon, Metsän kasvu sitoo hiilidioksi-dia, ja siten ehkäisee ilmas-tonmuutosta. (+) Metsien käytön tehostaminen (hakkuutähteet) vähentää met-sien merkitystä hiilivarastona. (-) Uusiutumattomien energialäh-teiden korvaaminen biopolttoai-neilla parantaa hiilitasetta. (+) Jätteenpoltto vähentää kaato-paikkajätettä ja -kaasuja ja kor-vaa muita energialähteitä. (+) Puurakentamisessa hiilen va-rastoituu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteolli-suus mahdollistaa mm. ilman laadun kannalta myönteisten sähköautojen kehittämisen ja käyttöönoton. (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tukee ilmastoa säästävää ener-giateknologian kehittämistä. (+)

Ilman laatuun liittyvä osaami-nen mm. Itä-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkeakoulun piirissä edistää hyvää ympäristöä. (+)

Sähköisten palvelujen kehit-täminen vähentää asiointilii-kennettä ja liikennepäästöjä. (+) Hyvinvointipalvelujen keskit-täminen ja palveluyrittäjyyden sijoittumisratkaisut lisäävät liikkumistarvetta ja siten lii-kennettä. (-)

Lisääntyvät liikennemäärät lisäävät paikallisesti pääs-töjä ja melua. (-) Kuljetuslogistiikan paran-taminen vähentää energi-an kulutusta ja liikenteen päästöjä. (+ ) Raideliikenteen paranta-minen siirtää maantiekulje-tuksia ja henkilöliikennettä rautateille. (+) Tietoliikenteen lisääminen vähentää fyysisen liikku-misen tarvetta ja päästöjä (+)

58

Polttoprosessien parempi hal-linta parantaa hengitysilmaa. (+) b3) kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Tuotantomenetelmien tehostu-minen vähentää kielteisiä vai-kutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. (+) Metsien käytön tehostuminen voi heikentää tai parantaa met-sien monimuotoisuutta. (-/+) Luontomatkailun kehittämisen edellytys matkailuvyöhykkeillä on mm. vesistöjen ja kalakanto-jen hoito. (+)

Terveyttä edistävät elämänta-pavalinnat kuten luonnossa liikkumien lisäävät luonnon arvostusta. (+)

Suunnitelmallinen maan-käyttö kaupunkiseuduilla vaikuttaa myönteisesti luonnon monimuotoisuu-teen. (+) Luonnon monimuotoisuus voi heiketä luonnontilaisia alueita rakennettaessa (-)

Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen, Kuopion aseman vahvistami-nen keskittää maakunnan si-säistä aluerakennetta, mutta luo edellytyksiä koko maakun-nan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen säilymiselle. (+ - ) Täydennysrakentaminen tiivis-tää yhdyskuntarakennetta ja laskee yhdyskuntakustannuksia (+)

Avoimet oppimisympäristöt ja etäopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vähentävät päivittäisiä matkoja ja liikenteen haitallisia ympä-ristövaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen säilymistä. (+)

Uudet hyvinvointipalveluraken-teet muokkaavat alue- ja yh-dyskuntarakennetta ja kunta-rakennetta. ( 0) Etäpalveluihin ja liikkuviin pal-veluihin perustuvat toimintata-vat hyvinvointipalveluissa voi-vat osaltaan tukea kotona asumista. (+)

Tieverkon kehittäminen ja alemman tieverkon kun-nossapito edistävät tasa-painoisen aluerakenteen kehittämistä. (+) Ylikunnallinen, mm. työs-säkäyntialueiden maan-käytön suunnittelu eheyt-tää yhdyskuntarakennetta. (+)

c2)rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Talouden uudistuminen edellyt-tää uusinvestointeja tuotannol-lisiin laitoksiin ja siten muuttaa rakennettua ympäristöä. ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja raken-nusperintö voi olla muutoksissa uhattuna. (-)

Uudet osaamisen rakenteet kuten Itä-Suomen yliopiston kehittäminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myönteiseen suuntaan. (+)

Palvelurakenteiden muutokset ja uusien hyvinvointiyritysten synty uudistaa jossain määrin investointien kautta rakennet-tua ympäristöä ja kaupunkiku-vaa. (+)

Tiestön parantamistoimet tapahtuvat nykyisissä lin-jauksissa ohjelmakaudella, joten muutokset ympäris-töön ovat vähäiset. ( 0 +) Uuden asutuksen ohjaa-minen kyliin tukee paikalli-sen kyläkulttuuriperinnön säilymistä. (+) Kaupunkialueiden kasvu laajentaa rakennettua ym-päristöä. (+ -)

d) luonnonvarojen hyödyntämiseen Puunkäyttö vähentää uusiutu-mattomien raaka-aineiden käyt-töä. (+) Uudentyyppisillä tuotantomene-telmillä ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden käyttöä tehos-taa, jolloin jätettä tulee proses-seissa vähemmän ja luonnon-varojen hyötykäyttö paranee. (+) Biojalostuksen kehittäminen vähentää riippuvuutta öljystä. (+)

Osaamisen kehittäminen luo uusia tapoja hyödyntää ja käyttää maakunnan luonnon-varoja kestävällä tavalla. (+)

Väylärakentaminen lisää uusiutumattomien luon-nonvarojen (sora, kallio) käyttöä. (-)

59

60

terveysklusteri

Kovaa osaamista – pehmeää elämää

Pohjoissavolainen osaaminen ja runsaat luonnonvarat tarjoavat

loistavia mahdollisuuksia yritysten kasvuun ja uudistumiseen

sekä innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

Näillä aloilla meistä tulee entistä vahvempia.

vesi ja ilma

elintarvikkeet

Näissä olemme jo hyviä Pohjois-Savossa.

puunjalostus ja biojalostuskone- ja energiateknologia