Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 2005 01 · * 390/9 390/9 320/11 290/12 270/13 235/15 205/17 165/21 Suurimman sallitun kierousvirheen raja on ilmoitettu viistelukuna, koska

2005–01 28.1.2005

RAITEENTARKASTUSTULOKSET JA

NIIDEN TULKINTA

CENTRALENBANFÖRVALTNINGS-KESKUSRATAHALLINTO-

1

Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta

2005–01

SISÄLLYSLUETTELO

1 YLEISTÄ .................................................................................................................. 2

2 RADANTARKASTUSVAUNU Ttr1 51 (Emma) ...................................................... 2 2.1 Tarkastustekniset tiedot ........................................................................................... 2 2.2 Raiteen asennon tarkastaminen................................................................................ 3

3 TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN MÄÄRITELMÄT.......................................... 3 3.1 Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV)............................................................................ 3 3.2 Kierous (KIER), eli ns. ristiheitto ............................................................................ 4 3.3 Raideleveys (RL, RLK)........................................................................................... 4 3.4 Kallistus (KALS) .................................................................................................... 4 3.5 Nuolikorkeudet (NKO, NKV) ................................................................................. 5

4 TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN KUVAUTUMINEN TULOSTEESEEN ........ 5 4.1 Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV)............................................................................ 5 4.2 Kierous (KIER)....................................................................................................... 6 4.3 Raideleveys (RL, RLK)........................................................................................... 6 4.4 Kallistus (KALS) .................................................................................................... 6 4.5 Nuolikorkeudet (NKO, NKV) ................................................................................. 7 4.6 Kaaren muoto (10000/R)......................................................................................... 8

5 TARKASTUSTULOSTEET...................................................................................... 8 5.1 Käyrätuloste............................................................................................................ 8

5.1.1 Eri suureiden sijainti tulosteella .................................................................... 9 5.1.2 Kunnossapitotasokohtaiset virherajat .......................................................... 10 5.1.3 Erikoismerkinnät ........................................................................................ 11

5.2 Virhe- ja km-yhteenvetolista ................................................................................. 12 5.2.1 Virheiden tulostuminen............................................................................... 12 5.2.2 Kohteiden tulostuminen.............................................................................. 13 5.2.3 Kilometriyhteenveto ................................................................................... 13 5.2.4 TQI eli 95 %:n keskihajonta ....................................................................... 14

6 TULOSTEN TULKINNASSA HUOMIOITAVIA ASIOITA .................................. 16 6.1 Mittauksen tarkkuus .............................................................................................. 16 6.2 Kierous (KIER)..................................................................................................... 16 6.3 Raideleveys (RL, RLK)......................................................................................... 17 6.4 Kallistus (KALS) .................................................................................................. 18 6.5 Nuolikorkeudet (NKO20, NKV20, NKO12, NKV12) ........................................... 18

7 TULOSTEN ARVOSTELEMINEN......................................................................... 19 7.1 Yksittäisen kilometrin arvosteleminen................................................................... 19 7.2 Vaihteen arvosteleminen ....................................................................................... 20

8 GEOMETRISEN KUNNON PALVELUTASO GKPT ............................................ 21 8.1 Rataosan palvelutason muodostuminen ................................................................. 21

LIITTEET Liitteissä on esimerkit Offboard-ohjelmalla luoduista rataosakohtaisista yhteenvedoista, kilometri ja vaihde.

2


2005–01

1 YLEISTÄ

Tämä asiakirja on tarkoitettu ohjeeksi radantarkastusvaunu Ttr1 51 tuotta-mien tarkastustulosten tulkintaan raiteen osalta.

2 RADANTARKASTUSVAUNU Ttr1 51 (Emma)

Vaunu on hankittu Oy VR-Rata Ab:lle vuonna 2003. Sijoituspaikka on Helsinki ja vastuuyksikkö Kalusto- ja materiaalipalveluiden Radantarkas-tuspalvelut.

2.1 Tarkastustekniset tiedot

Vaunun kokonaispaino on n. 64,5 tonnia. Akselikuormat telien kesken jakautuvat seuraavasti: − etupään vetävän telin paino n. 32 tonnia − takapään vapaan telin paino n. 26 tonnia − keskimmäisen kelluvan telin paino n. 6,5 tonnia.

Vaunun tekniset mitat sekä mitta-akselit numeroituna näkyvät kuvassa 1.

Kuva 1. Radantarkastusvaunu Suurimmat sallitut tarkastusnopeudet eri rataluokissa ovat: − A -radoilla 60 km/h − B1 -radoilla 80 km/h − B2 -radoilla 120 km/h − C1 -, C2 -, D -radoilla 120 km/h

1 2 3

ETU TAKA

3


2005–01

2.2 Raiteen asennon tarkastaminen

Tarkastusvaunun mittaustelejä ja niiden välissä olevia antureita käytetään eri virhesuureiden havaitsemiseen seuraavasti:

− Korkeuspoikkeamat mitataan mittausteleillä 1, 2 ja 3. − Nuolikorkeutta mitataan telien välissä olevilla mittausakseleilla 1, 2 ja

3. − Raideleveys mitataan mittausakselilla 3. − Kallistus mitataan mittaustelin 2 kohdalla olevalla, vaunun lattiaan

kiinnitetyllä gyroskooppi-hyrrällä, jonka toiminta perustuu keskipako-voimaa kompensoivaan kiihtyvyysjärjestelmään. Vaunun korin kallis-tuksen muutos raiteeseen nähden kompensoidaan mittaustelin 3 ja vaunun korin välissä olevilla antureilla.

− Laskennallinen kierous tuotetaan kallistuksen mittaussuureesta sovitulla mittakannalla.

3 TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN MÄÄRITELMÄT 3.1 Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV)

Korkeuspoikkeamilla tarkoitetaan kiskon kulkupinnan teoreettisen jänteen keskipisteen etäisyyttä kiskon todellisesta kulkupinnasta.

Kuva 2. Korkeuspoikkeama

4


2005–01

3.2 Kierous (KIER), eli ns. ristiheitto

Kierous tarkoittaa kallistuksen muutosta.

Kuva 3. Kierous 3.3 Raideleveys (RL, RLK)

Raideleveyden nimellismitta on 1524 mm. Se mitataan kiskon kulku-reunojen välistä, 14 mm kiskonselän alapuolelta.

Kuva 4. Raideleveys 3.4 Kallistus (KALS)

Raiteen kallistuksella tarkoitetaan sisä- ja ulkokiskojen välistä korkeuseroa.

Kuva 5. Kallistus

5


2005–01

3.5 Nuolikorkeudet (NKO, NKV)

Nuolikorkeudella tarkoitetaan kaaren jänteen keskipisteen etäisyyttä kaaresta. Nuolikorkeus voidaan tulostaa vaunun omalla, eli 12 metrin mittakannalla tai laskennallisesti 20, 35 tai 70 metrin mittakannalla.

Kuva 6. Nuolikorkeus

4 TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN KUVAUTUMINEN TULOSTEESEEN

D-luokan virherajan ylittyessä käyrällä poikkeama kuvautuu valkoisella. 4.1 Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV)

− Korkeuspoikkeamat mitataan 12 m:n mittakannalla kummastakin kiskojonosta, mutta tulostetaan 5 m:n mittakannalla. Lisäksi ne on mahdollista tulostaa myös 12, 35 ja 70 m:n mittakannoilla.

Kuva 7. korkeuspoikkeamat

Poikkeama alaspäin

Poikkeama ylöspäin

6


2005–01

4.2 Kierous (KIER)

− Kierous lasketaan kallistuksen muutosarvoista − Kierous tulostetaan laskennallisesti 3,5 m:n matkalta.

Kuva 8. Kierous 4.3 Raideleveys (RL, RLK)

− Raideleveys mitataan takapään mittausakselilla (3).

Kuva 9. raideleveys 4.4 Kallistus (KALS)

− Kallistus mitataan vaunun lattiaan kiinnitetyllä gyroskooppi-hyrrällä.

− Kallistuskäyrän kallistuksen suunta ei ole riippuvainen ajosuunnasta, vaan kallistus näyttää aina oikeaan suuntaan.

Raideleveyden kapenema

Raideleveyden levenemä

7


2005–01

− Huom.! Kallistus tulostuu käyrälle mittakaavassa 1:5 (on mahdollista muuttaa ohjelmassa).

Kuva 10. Kallistus 4.5 Nuolikorkeudet (NKO, NKV)

− Nuolikorkeudet mitataan kummastakin kiskojonosta 12 metrin pituisen jänteen keskeltä, mutta tulostetaan matemaattisena nuolikorkeutena 20 metrin jänteellä.

− Nuolikorkeudet voidaan tarvittaessa tulostaa myös 35 ja 70 metrin

mittakannoilla.

− Nuolikorkeuskäyrien virherajat seuraavat myös kaarteessa kaaren muotoa, näin ollen kaaren muoto on siis nähtävissä nuolikorkeus-käyrästä.

− Huom! Nuolikorkeudet tulostuvat käyrälle mittakaavassa 1:5 (on

mahdollista muuttaa ohjelmassa).

Kuva 11. Nuolikorkeudet

8


2005–01

4.6 Kaaren muoto (10000/R)

− Kaaren todellinen säde on laskettavissa käyrässä olevasta kaaren muodosta, siten että kaaren todellinen säde R on 10000/P

Kuva 12. Kaaren muoto 10000/R

5 TARKASTUSTULOSTEET 5.1 Käyrätuloste

Mittauksen aikana käyrä tulostuu A3-paperille. Vaunun ajosuunnasta riippumatta oikea kiskojono on aina oikea kiskojono kasvavien kilo-metrien suuntaan. Käyrätulosteeseen tulostettavat erikoiskohteet ja muut sovitut tulostettavat kohteet ovat sidottavissa km+m-paikannustietoon. Tulosteessa näkyvä vaakasuuntainen katkoviiva tulostuu 100 metrin välein. Lisäksi myös kilometripylväät näkyvät tulosteessa sekä niiden yhteydessä tarkka kilo-metrin pituus. Ylitettäessä D-luokan virheraja ylitys kuvautuu valkoisena.

9


2005–01

Kuva 13. Raiteen käyrätuloste

5.1.1 Eri suureiden sijainti tulosteella

Vasemmassa reunassa näkyy radalla esiintyvät erikoismerkinnät, kuten vaihteet, sillat ja tasoristeykset. Tarkasteltavat suureet ovat vasemmalta oikealle NKO20, NKV20, 10000/R, KALS, KIER3.5m, RL, KPO5 ja KPV5. Käyrällä oleva suure 10000/R näyttää kaaren muodon ja siitä pystyy laskemaan kaaren säteen, kun jakaa 10000 käyrälle tulostuneella säteellä. Oikeassa reunassa oleva virhe-paikannin kertoo, jos jokin mitattavista suureista ylittää virherajan.

Erikoismerkinnät Tarkasteltavat suureet

D-luokan virherajat 100 metrin merkki

Virhe-paikannin

10


2005–01

5.1.2 Kunnossapitotasokohtaiset virherajat

Virheluokkia on kolme C-, D- ja *-luokka. Virheluokat jaotellaan siten, että C-luokan virhe tarkoittaa alkavaa virhettä, jonka kehittymistä tulee tarkkailla ja mahdollisesti myös korjata. D-luokan virhe tarkoittaa lähitulevaisuudessa korjattavaa virhettä, joka vaikuttaa kilometrin virhemetrimäärään. Tarkastuksissa mukana olevan kunnossapitäjän on välittömästi arvioitava toimenpiteet, jotka aiheutuvat *-luokan virheestä. Kunnossapitäjän on käytävä tutkimassa *-luokan virhe paikan päällä heti tarkastusvaunumittauksen jälkeen ja määrättävä paikalle tarvittaessa nopeusrajoitus, kunnes virhe on korjattu. Nopeusrajoituksesta on ilmoitettava ensi tilassa RHK:lle.

Nopeusrajoitus on *-luokan virheen ilmaantuessa määriteltävä niin alhaiseksi, että virhe ei nopeutta vastaavalla kunnossapitotasolla ole enää *-luokan virhe. Jos virhe on *-luokan virhe myös alimmalla kunnossapitotasolla, virhe on arvioitava tapauskohtaisesti ja liikenne tarvittaessa keskeytettävä. Taulukoissa 1–6 on mitattaville suureille määritellyt kunnossapitotasojen ja virheluokkien mukaiset raja-arvot. Virheluokkien määritelmät ja niiden raja-arvot päivitetään aina kulloinkin voimassa olevan RAMOn mukaan. Kaikki mitat ovat millimetrejä ja ne ovat poikkeamamittoja perusviivasta. Lisäksi kieroudesta on ilmoitettu viisteluku. Arvostelussa käytetään kuitenkin mm-arvoja. Taulukko 1. Raideleveyden levenemä

Raideleveyden levenemisen (RL) raja-arvot

Kunnossapitotaso Virheluokka 1AA 1A 1 2 3 4 5 6

C 3 3 8 10 12 12 12 12 D 5 5 14 16 18 20 20 20 * 15 15 25 30 30 30 30 30

Taulukko 2. Raideleveyden kapenema

Raideleveyden kapenemisen (RLK) raja-arvot


C 3 3 4 4 4 4 4 4 D 4 4 7 7 7 7 7 7 * 6 6 8 10 10 10 10 10

11


2005–01

Taulukko 3. Nuolikorkeudet Nuolikorkeuspoikkeamien (NKO20, NKV20) raja-arvot


C 4 4 5 7 8 10 13 17 D 6 6 7 9 10 14 21 28 * 9 9 10 12 14 19 25 36

Taulukko 4. Korkeuspoikkeamat

korkeuspoikkeamien (KPO, KPV) raja-arvot


C 2 2 3 4 5 6 7 8 D 4 4 5 6 7 8 9 10 * 7 7 8 9 10 12 13 14

Taulukko 5. Kallistus

Kallistuspoikkeamien (KALS) raja-arvot


C 3 3 4 5 6 8 9 10 D 5 5 6 7 8 10 13 15 * 8 8 9 11 12 15 19 21

Taulukko 6. Kierous

Kierouden (KIER) raja-arvot


C 1160/3 1160/3 700/5 585/6 500/7 440/8 390/9 350/10 D 500/7 500/7 440/8 390/9 350/10 290/12 250/14 220/16 * 390/9 390/9 320/11 290/12 270/13 235/15 205/17 165/21

Suurimman sallitun kierousvirheen raja on ilmoitettu viistelukuna, koska RAMOssakin ilmoitetaan viisteiden jyrkkyydet juuri viistelukuina. Yllä olevassa taulukossa 6 on ensimmäisenä kierouden viisteluku, toisena on sitä vastaava mm-arvo.

5.1.3 Erikoismerkinnät

Erikoismerkinnöillä tarkoitetaan radalla olevia kohteita, kuten vaihteita, siltoja, tasoristeyksiä, opastimia jne. Erikoismerkinnät tulevat käyrälle selväsanaisina teksteinä joiden alla on mustaa viivaa ko. erikoiskohteen pituinen matka mittakaavassa 1:5000 (ks. 5.1 käyrätuloste).

12


2005–01

5.2 Virhe- ja km-yhteenvetolista

Jokaiselta tarkastettavalta rataosalta tulostuu käyrän lisäksi myös virhe- ja km-yhteenvetolista.

5.2.1 Virheiden tulostuminen

Virhe- ja km-yhteenvetolistoissa jokaisen sivun yläreunaan tulee tunniste-tietona tarkastetun rataosan − alue − linjanumero (Line) − lyhenne (code) − raidenumero − kp-taso − kilometrien suunta, ylös ja alas − päivämäärä − aloitus- ja lopetuspaikka − tiedoston nimi.

Esimerkki virhelistauksesta on kuvassa 14. Virhelistauksesta on nähtävissä seuraavia asioita: − km:llä esiintyvät virhesuureet sekä erikoiskohteet − virheiden ja erikoiskohteiden sijainti (Aloitus km+m – Lopetus km+m) − virheiden ja erikoiskohteiden pituus − virheiden maksimiarvo − maksimivirheen sijainti km+m − tarkastettava kunnossapitotaso − taso, jolle havaittu virhe pudottaisi ko. kohdan − virheen virheluokka

13


2005–01

Kuva 14. Virhelistaus

5.2.2 Kohteiden tulostuminen

Kohteet, kuten sillat, vaihteet ja tasoristeykset, tulostuvat virhelistan yhteyteen. Esim. yllä olevassa kuvassa 14 on listassa nähtävissä useampia vaihteita. Kohteen kohdalla on aina nähtävissä aloitus km+m sekä lopetus km+m. Lisäksi lopetus km+m kohdalla kohteen nimen jälkeen on suluissa kohteen pituus metreinä.

5.2.3 Kilometriyhteenveto

Km-yhteenvetolistaus tulostuu jokaiselta kilometriltä seuraavan sivun kuvan 15 mukaiseen taulukkoon. Taulukosta on nähtävissä seuraavia asioita: − kilometrin todellinen pituus − kilometrin tunnistus (esim. km 3,0–4,0) − kilometrin arvosana (K, H, T tai ET) − mitattavat suureet sekä YHT-sarake, johon tulostuu kokonaisvirhe-

metrimäärät ko. kilometriltä − C- ja D-luokan virhemetrimäärät mitattavilta suureilta − kilometrin jako 100 metrin osiin sekä vaihteiden kohdalla vaihteen

pituiseen osaan, jossa tunnuksena merkki ”V”

14


2005–01

− kilometrin jakoriveillä nähdään myös, missä kilometrillä mahdollisesti esiintyvät *-luokan virheet sijaitsevat

− summa-sarakkeet kilometrin kaikille mittaussuureiden C- ja D-luokan virhemetreille sekä YHT-sarakkeelle.

Kilometrin arvostelussa käytetty D-luokan virhemetrimäärä on siis nähtä-vissä taulukon oikeassa alakulmassa.

Kuva 15. Km-yhteenvetolista

Lisäksi jokaiselta kilometriltä tulostuu kuvassa 16 esitetty TQI-lista, josta on nähtävissä kallistuksen, korkeuspoikkeamien ja nuolikorkeuksien TQI-luku 200 metrin välein (ks. 5.2.4 TQI eli keskihajonta).

Kuva 16. TQI-lista 5.2.4 TQI eli 95 %:n keskihajonta

TQI (Track Quality Index) tarkoittaa keskihajontaa, joka kerrotaan ns. multiplier-luvulla (kaava jäljempänä). Radantarkastuspalvelut käyttää TQI:n multiplier-lukuna 2:ta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskihajonta-arvoista yli 95 %:n menevät arvot jätetään huomioimatta, eli TQI on 95 %:n keskihajonta.

15


2005–01

TQI = Standard Deviation (keskihajonta) x TQI Multiplier Keskihajonta lasketaan alla olevalla kaavalla

x = Mittausarvo tietyllä hetkellä x = Mittausarvojen keskiarvo n = Mittausarvojen lukumäärä

TQI-arvot lasketaan kallistukselle, korkeuspoikkeamille ja nuoli-korkeuksille 200 metrin välein ja kyseinen taulukko tulostuu km-yhteen-vetolistaukseen. 200 metriin mahtuu 800 näytettä joista TQI-arvo laske-taan, sillä mittausantureilta tulee tieto joka 25 cm:n välein. TQI-arvot mahdollistaa peräkkäisten mittauksien vertailun, kuten kuvasta 17 voidaan nähdä. Kuvassa on samalta rataosalta kaksi peräkkäistä mittausta ja vertailuarvoina on käytetty oikean korkeuspoikkeaman TQI-arvoja.

Kuva 17. TQI-arvoilla verrattuna kaksi peräkkäistä mittausta samalta rataosalta

1

)( 2

−−∑

nxx

16


2005–01

6 TULOSTEN TULKINNASSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 6.1 Mittauksen tarkkuus

Ttr1 51 -radantarkastusvaunun tuloksissa ei esiinny virheiden ylikorostu-neisuutta lyhyiden iskumaistenkaan virheiden kohdalla, sillä mittauspyöriä puristetaan sekä vaaka- että pystysuuntaisella voimalla kiskoon. Sen enempää ajosuunnalla kuin nopeudellakaan ei ole vaikutusta virheiden suuruuksiin. Huom! Kaikki virheet ovat poikkeamia eli mitataan siis perusviivasta lähtien.

6.2 Kierous (KIER)

Kallistusviisteiden kohdalla voidaan kierouskäyrässä havaita kierouden poikkeama perusviivasta. Kierouden suuruus määräytyy viisteen jyrkkyy-den ja käytettävän mittauskannan mukaan (3,5 m). Huom! Mikäli kallistusviisteet ovat niin jyrkkiä, että niiden 3,5 m:n matkalta mitattu kierous ylittää D-luokan virherajan, koko ylitys tulostuu virheeksi. Tällaisia sallittuja ylityksiä ei tietenkään lasketa virheeksi, vaan ne vähennetään manuaalisesti kilometrien kokonaisvirhemetrimäärästä. Em. lyhyitä viisteitä ja s-viisteitä on rataverkolla vain ns. pakkogeometria-paikoissa. Kallistusviisteitä on siis kahdenmuotoisia: suoria eli lineaarisia, jolloin kierous kuvautuu laatikkomaisena kuten kuvassa 18. Lisäksi on S-kallis-tusviisteitä, jolloin sen kallistuksen muutoksen jyrkin kohta on viisteen keskellä, kuten kuvasta 19 voi nähdä.

Kuva 18. Suora viiste

17


2005–01

Kuva 19. S-viiste 6.3 Raideleveys (RL, RLK)

Kun kaarteessa on kaarrelevitystä, listaukseen saattaa tulostua asiattomia virheitä raideleveydestä, koska raideleveysmittauksessa tietokone laskee myös levityksen virheeksi. Em. virheet eivät siis ole välttämättä kokonai-suudessaan todellisia. Vaihdetta mitattaessa raideleveyskäyrässä esiintyvä kaventuma johtuu siitä, että mittausakselin ohjauslevy vetää vastakiskon alueella mittaus-akselin kapealle estäen sitä näin törmäämästä risteyksen kärkeen (toimii kuten muillakin pyöräkerroilla). Kapenemapiikistä voidaan tarkastaa vastakiskon toimivuus. Vaihteen alueelta ei tulosteta lainkaan raide-leveyden kapenemisen virherajaa. Se jää arvostelusta pois, kuten kuvasta 20 voi nähdä. Vaihteessa oleva raideleveyden levitys sen sijaan tulostuu normaalisti listaukseen. Raideleveyskäyrässä on siis kaksi hyvää kiintopistettä ajatellen vaihteiden virheiden analysoimista: 1. Kielenkärjen levityspiikki, paitsi uusissa N-tyypin vaihteissa, joissa ei ole kielenkärkilevitystä. 2. Risteyksen kohdan vastakiskon aiheuttama kaventumapiikki.

Kuva 20. Raideleveys vaihteen kohdalla

2.

1.

18


2005–01

6.4 Kallistus (KALS)

Mittauskäyriä tarkasteltaessa on aina huomioitava tulostuksien mittakaava (1:5), joka on pieni verrattuna todelliseen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen poikkeama on ajateltava viisinkertai-sena eli pienikin poikkeama käyrällä voi olla raiteessa iso. Tarkasteltaessa käyrää rinnakkain km-yhteenvetolistauksen kanssa virheen vähättelemisen vaaraa ei ole, koska virheet tulostuvat listalle aina oikean suuruisina. Kallistuskäyrää kannattaa aina lukea yhdessä kierouskäyrän kanssa, koska kallistuksessa olevat poikkeamat näkyvät hyvin kierouskäyrässä mitta-kaavassa 1:1.

6.5 Nuolikorkeudet (NKO20, NKV20, NKO12, NKV12)

Koska mittausakseli pakko-ohjautuu vastakiskon alueella (vrt. 6.4 raide-leveys), vaihteessa aiheutuu suoraakin raidetta ajettaessa nuolikorkeus-käyriin risteyksen puoleiselle kiskojonolle virheitä, jotka eivät ole todelli-sia. Tämä pätee myös ajettaessa vaihteessa poikkeavaa raidetta. Sen lisäksi poikkeavan raiteen nuolikorkeuskäyrissä näkyy luonnollisesti myös poik-keavan raiteen kaarresäteen aiheuttama nuolikorkeus. Vaihteissa on näistä em. mittausteknisistä syistä myös nuolikorkeuksista jätetty D-luokan virherajat pois vaihteen kohdalta, kuten kuvasta 21 voi nähdä. Näin ollen reaaliaikaisissa vaihderaporteissa ei ole huomioitu nuolikorkeusvirheitä lainkaan, mutta vaihteiden nuolikorkeudet voidaan arvioida käyrästä.

Kuva 21. Nuolikorkeuksien tulostuminen vaihteen kohdalla

19


2005–01

7 TULOSTEN ARVOSTELEMINEN

Arvosteluperusteina käytetään sovittuja määrittelyperusteita. 7.1 Yksittäisen kilometrin arvosteleminen

Kuva raiteen kokonaiskunnosta tietyllä tarkasteluosuudella saadaan ko. välin rataosakohtaisesta yhteenvedosta sekä yksittäisen kilometrin osalta kilometriyhteenvedosta. Yksittäisen kilometrin arvostelu tapahtuu tarkastelemalla ko. välin kilo-metrillä esiintyneiden D-luokan virheiden metrimääriä. Jos esim. D-luokan virhemetrejä on 7 m, se tarkoittaa sitä, että ko. kilometrin virhe-indeksi on 7. Arvostelussa käytetyt raja-arvot näkyvät alla olevassa taulukossa 7. Huom! Virhemetrimäärä ei ole mitattavien suureiden virhemäärien summa, koska virheet voivat olla toisiinsa nähden sisäkkäin. Esim. yhden nuolikorkeusvirheen alueella voi olla samaan aikaan vaikkapa raide-leveysvirhettä ja kierousvirhettä. Näistä huomioidaan vain yhteenvedossa kokonaisvirhemetrimäärä alla olevan kuvan 22 esimerkin mukaan.

Kuva 22. Esimerkki kokonaisvirhemetrimäärän muodostumisesta

Taulukko 7. Kilometriarvostelun virherajat

Arvostelu D-luokan virhemetrimäärä/km Kiitettävä = 0 Hyvä <= 10 Tyydyttävä <= 25 Epätyydyttävä > 25

Tässä yhteydessä on huomattava, että kilometrillä esiintyvä *-luokan virhe eli erittäin suuri yksittäinen virhepoikkeama vaikuttaa oleellisesti kilo-metrin arvosteluun, nimenomaan hyvien kilometrien kohdalla. Vaikka kilometri olisi virhemetrimääriensä mukaan (virhemetrit <=10) hyvä, jos siellä on havaittu jossakin mittaussuureessa *-luokan virhe, kilometri on automaattisesti tyydyttävä. Tällaisten ”turhien” tyydyttävien kilometrien vaikutus tulee nopeasti näkyviin laskettaessa päällysrakenteen geometrisen kunnon palvelutaso-

20


2005–01

prosenttia eli GKPT-lukua, koska siinä on asetettu tietyt vaihtelurajat nimenomaan tyydyttäville kilometreille.

7.2 Vaihteen arvosteleminen

Vaihteen arvostelussa – tietokannalla ajettaessa – vaihteen todelliseen pituuteen on lisätty 10 metriä lisää pituutta kumpaankin päähän. Jos kaksi vaihdetta on aivan peräkkäin, vaihteiden raja tulee puoleen väliin, kuitenkin niin, että vaihteen pituuteen on lisätty vähintään yksi metri. Vaihteiden arvostelussa on jätetty huomioimatta vastakiskosta aiheutuva raideleveyden kapenemapiikki. Se aiheutuu siitä, että mittausakselin ohjauslevy vetää vastakiskon alueella mitta-akselia kapealle estäen sitä näin törmäämästä risteyksen kärkeen. Myös nuolikorkeuksien virherajat on vaihteiden kohdalla jätetty pois, sillä mittausakselin pakko-ohjautu-misesta johtuen vastakiskon alueella aiheutuu vaihteessa suoraakin raidetta ajettaessa nuolikorkeuskäyriin risteyksen puoleiselle kiskojonolle virheitä, jotka eivät ole todellisia. Tämä pätee myös ajettaessa vaihteessa poikkeavaa raidetta. Reaaliaikaisissa vaihdeyhteenvedoissa ei ole otettu ollenkaan huomioon nuolikorkeusvirheitä, mutta vaihteiden nuolikorkeusvirheet voidaan arvioida käyrästä. Alla olevassa kuvassa 23 on esimerkki vaihteen kohdalla tulostuvista raideleveyksistä ja nuolikorkeuksista.

Kuva 23. Vaihteen nuolikorkeudet ja raideleveys

Kuvasta voidaan huomata, että nuolikorkeusvirhe ei ole todellinen, vaan se on aiheutunut vastakiskosta. Vastakiskon aiheuttama raideleveyden kapenemapiikki ja nuolikorkeusvirhe ovat samalla kohdalla. Vaihteista lasketaan myös rataosakohtainen vaihteiden kunnon palvelu-tasoprosentti (GKPT %). Alla olevassa taulukossa 8 on nähtävissä vaihteiden arvostelussa käytetyt rajat.

21


2005–01

Taulukko 8. Vaihteiden arvostelun virherajat Arvostelu D-luokan virhemetrimäärä/vaihde Kiitettävä <= 0 Hyvä <= 5 Tyydyttävä <=10 Epätyydyttävä >10

8 GEOMETRISEN KUNNON PALVELUTASO GKPT 8.1 Rataosan palvelutason muodostuminen

Päällysrakenteen geometrisen kunnon havainnollistamiseksi on kehitetty kuntoindeksi, jota kutsutaan geometrisen kunnon palvelutasoksi (GKPT) ja sen ohjearvo on 100 %. Jos jonkun tarkasteluvälin GKPT-luku on 100 %, se täyttää päällysrakenteen geometrisen kunnon osalta sille asetetut vaatimukset. Päällysrakenteen geometrisen kunnon palvelutaso määritellään seuraa-vasti: GKPT = 100 % + (sallittu T % - nykytilanne T %) – ET % Kuitenkin seuraavin ehdoin: − jos sulkulauseke (sallittu T % - nykytilanne T %) >=0, lausekkeen

arvoksi otetaan =0 − jos sulkulauseke (sallittu T % - nykytilanne T %) <0, lausekkeen arvo

otetaan huomioon sellaisenaan.

T % = Tyydyttävien kilometrien prosentuaalinen osuus tarkasteluvälillä. Tyydyttävien kilometrien prosentuaalinen osuus tarkasteluvälillä (sallittu T %) saa olla normaalisti 15 %. Pysyvistä nopeusrajoituksista, työmaista yms. johtuen sallittu T % voi olla myös normaalista poikkeava lievempään suuntaan.

Esim. 1: Jos tarkasteluosuuden kilometrien kuntojakautuma on:

K = 35 %, H = 53 %, T = 12 %, ET = 0 %. GKPT = 100 % + (15 % - 12 %) - 0 %, koska sulkulausek-

keen arvo on + 3 % eli >0, sen arvoksi otetaan = 0. GKPT = 100 %



keen arvo on + 3 % eli >0, sen arvoksi otetaan = 0. GKPT = 97 %

22


2005–01

Esim. 3: Jos tarkasteluosuuden kilometrien kuntojakautuma on: K = 15 %, H = 55 %, T = 30 %, ET = 0 %.

GKPT = 100 % + (15 % - 30 %) - 0 %, koska sulkulausek-keen arvo on - 15 % eli <0, sen arvo otetaan huomioon sel-laisenaan. GKPT = 85 %



keen arvo on - 15 % eli <0, sen arvo otetaan huomioon sellaisenaan. GKPT = 80 %

GEOMETRY Sivu 1/2 PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM:8.11.2004 ALOITUS:1 LOPETUS:37 ParametersP% 15

KM 8.11.2004

KP.TASO D-VIRH ARVOS * VIRHE

2, 200- 3, 000 4 0 K

3, 000- 4, 000 4 8 T * KIER

4, 000- 5, 000 2 1 H KPO

5, 000- 6, 000 2 6,75 T * KIER

6, 000- 7, 000 2 5,75 H KIER

7, 000- 8, 000 2 0,5 H KIER

8, 000- 9, 000 2 4,25 H KPV

9, 000- 10, 000 2 4,75 H KIER

10, 000- 11, 000 2 1,5 H KPO

11, 000- 12, 000 2 1,75 H NKV20

12, 000- 13, 000 2 0 K

13, 000- 14, 000 2 0 K

14, 000- 15, 000 2 0 K

15, 000- 16, 000 2 2 H KPO

16, 000- 17, 000 2 0,5 H KPV

17, 000- 18, 000 3 0 K

18, 000- 19, 000 3 0 K

19, 000- 20, 000 3 0,25 H NKO20

20, 000- 21, 000 3 4,5 H NKO20

21, 000- 22, 000 2 2,5 H KALS

22, 000- 23, 000 2 0 K

23, 000- 24, 000 2 3,25 H NKO20

24, 000- 25, 000 2 4,5 H NKO20

25, 000- 26, 000 2 4,25 H KIER

26, 000- 27, 000 2 0,75 H KPV

27, 000- 28, 000 2 31,25 ET * NKV20

28, 000- 29, 000 2 0 K

29, 000- 30, 000 2 0 K

30, 000- 31, 000 2 0 K

31, 000- 32, 000 2 0 K

32, 000- 33, 000 2 7,75 H NKO20

33, 000- 34, 000 2 0 K

34, 000- 35, 000 2 4 H NKO20

35, 000- 36, 000 2 0 K

36, 000- 37, 000 2 3,75 H KIER

37, 000- 37, 336 3 0 K

D-luokan virheitä [m] 103.50

Pituus [m] 34664.00

Keskiarvo [m/km] 3

Kpl %

GEOMETRY Sivu 2/2 PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM:8.11.2004 ALOITUS:1 LOPETUS:37 ParametersP% 15

KM 8.11.2004


K (<=0) 14 39

H (<=10) 19 53

T (<=25) 2 6

ET (>25) 1 3

Yhteensä 36 100

%

Sallittu tyyd. km P% 15

T 6

ET 3

GKPT % [Geometrisen kunnon palvelutaso]

97

TURNOUT Sivu 1/2 PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM:8.11.2004 ALOITUS:1 LOPETUS:37 ParametersP% 15

KM 8.11.2004


4, 723- 4, 793 2 0 K

4, 800- 4, 870 2 1 H KPO

4, 961- 5, 014 2 0 K

5, 025- 5, 095 2 5,75 T * KIER

11, 610- 11, 680 2 0 K

11, 706- 11, 776 2 0 K

12, 059- 12, 140 2 0 K

15, 500- 15, 553 2 2 H KPO

16, 289- 16, 337 2 0 K

20, 053- 20, 126 3 0 K

20, 128- 20, 176 3 0 K

20, 751- 20, 804 2 0 K

20, 967- 21, 078 2 2,5 H KALS

23, 757- 23, 805 2 0 K

23, 811- 23, 859 2 5 H nk+

24, 565- 24, 604 2 5 H nk+

24, 606- 24, 645 2 0 K

31, 100- 31, 174 2 0 K

31, 176- 31, 251 2 0 K

34, 693- 34, 773 2 0 K

34, 929- 35, 018 2 0 K

D-luokan virheitä [m] 21.25

Vaihteiden pituus yht.[m]

1321.00

Kilometri keskiarvo 16

Kpl %

K (<=0) 15 71

H (<=5) 5 24

T (<=10) 1 5

ET (>10) 0 0

Yhteensä 21 100

%

Sallittu tyyd. km P% 15

TURNOUT Sivu 2/2 PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM:8.11.2004 ALOITUS:1 LOPETUS:37 ParametersP% 15

KM 8.11.2004


T 5

ET 0

GKPT % [Geometrisen kunnon palvelutaso]

100

Documents

Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 2005 01 · * 390/9 390/9 320/11 290/12 270/13 235/15 205/17 165/21 Suurimman sallitun kierousvirheen raja on ilmoitettu viistelukuna, koska