2017 - Ruokavirasto · 2.1 Uutta 2017 Uutta2017 Kuva3:Kuva:MMM_kuva-arkisto Täsmennys kesantopellon kasvuston päättämisenpäivämäärään • Jos kesantopelto on ilmoitettu

Täydentävät ehdot

2017

Sisällysluettelo

1 Mitä ovat täydentävät ehdot? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

2 Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

2.1 Uutta 2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

2.2 Jätä pientareita ja huolehdi maaperän kunnosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

2.3 Torju hukkakauraa ja jättiputkea . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

2.4 Viljele hyvän maatalouskäytännön mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

2.5 Huolehdi kesannoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

2.6 Säilytä maisemapiirteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

2.7 Selvitä, tarvitsetko lupaa kasteluveden ottoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

2.8 Suojele pohjavettä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

3 Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

3.1 Käsittele lantaa ja lannoitevalmisteita huolellisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

3.1.1 Noudata lannan varastointia koskevia määräyksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

3.1.2 Kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

3.1.3 Noudata rakenteellisia vaatimuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

3.1.4 Noudata lannanlevityksen rajoituksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

3.1.5 Noudata typpilannoituksen enimmäismääriä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

3.1.6 Teetä lanta-analyysi viiden vuoden välein ja pidä kirjaa . . . . . . . . . . . . . . 32

3.2 Suojele luontoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

4 Kansanterveyteen sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät lakisääteiset hoitovaa-timukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

4.1 Käytä ja säilytä kasvinsuojeluaineita oikein . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

4.1.1 Hyvä kasvinsuojelukäytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

2

4.1.2 Kasvinsuojeluaineiden käyttö maatilalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

4.2 Huolehdi rehujen turvallisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

4.2.1 Rehujen turvallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

4.2.2 Täydentävien ehtojen rehukirjanpitovaatimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

4.2.3 Rehujen hankinta rekisteröidyltä tai hyväksytyltä rehualan toimijalta . . . . . . . 50

4.3 Tuota turvallisia elintarvikkeita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

4.3.1 Alkutuotantopaikkojen vaatimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

4.3.2 Kielletyt aineet, sallitut eläinlääkkeet ja lääkityskirjanpito . . . . . . . . . . . . 57

4.3.3 Kasvinsuojeluainejäämät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

4.4 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

4.4.1 Eläinten merkitsemistä ja rekisteröintiä koskevat vaatimukset . . . . . . . . . . 63

4.4.2 Eläinlajikohtaiset merkitsemis- ja rekisteröintiohjeet . . . . . . . . . . . . . . . 64

4.4.3 Sanastoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

4.5 Eläintaudit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

4.5.1 TSE -taudit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68

4.5.2 TSE -taudit ja ehdot sisämarkkinakaupassa ja tuonnissa muista kuin EU:n jäsen-valtioista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

5 Eläinten hyvinvointiin liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset . . . . . . . . . . . . 71

5.1 Eläinten hyvinvointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72

5.1.1 Nautoja, sikoja, lampaita, vuohia ja munivia kanoja koskevat tarkastukset . . . . 74

5.1.2 Muita tuotantoeläimiä koskevat tarkastukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76

6 Täydentävien ehtojen valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

7 Neuvo 2020 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

8 Mihin täydentävät ehdot perustuvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

3

Liite 1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83

Liite 2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92

Liite 3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99

Lukuohjeet ja tulostus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100

Julkaisun tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101

Muutokset täydentävien ehtojen oppaassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

Muistilista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103

4

1 Mitä ovat täydentävät ehdot?

Täydentävät ehdot ovat perusvaatimuksia,joiden noudattaminen on useimpien viljeli-jätukien ehtona. Täydentävät ehdot koostu-vat viljelyyn liittyvistä hyvän maatalouden jaympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistähoitovaatimuksista. Lakisääteiset hoitovaati-mukset liittyvät ympäristöasioihin, kansan-terveyteen, kasvien terveyteen sekä eläintenterveyteen ja hyvinvointiin.

Taulukko 1. Täydentävien ehtojen koko-naisuus

Ehdot koskevat useimpia viljeli-jätukia

Kun haet EU:n kokonaan tai osittain rahoit-tamia tai eräitä kansallisia viljelijätukia, sinuntulee tuntea ja noudattaa täydentäviä ehtoja.Tuet, jotka vaativat tässä oppaassa kerrot-tujen ehtojen noudattamista luetellaan allaolevassa listassa. Täydentävien ehtojen lisäk-si viljelijätuissa on myös omia ehtoja, jotkaovat täydentäviä ehtoja vaativampia.

Tuet, joiden vaatimuksena ontäydentävien ehtojen noudatta-minen

• Perustuki• Viherryttämistuki• Nuoren viljelijän tuki• Peltokasvipalkkio• Lammas- ja vuohipalkkiot• Lypsylehmäpalkkio• Nautapalkkio• Ympäristökorvaus (ympäristösitoumus jaympäristösopimukset)• Luonnonmukaisen tuotannon korvaus• Luonnonhaittakorvaus• Eläinten hyvinvointikorvaus• Pohjoiset hehtaarituet (Vain osa hyvänmaatalouden ja ympäristön ehdoista koskeepohjoisia hehtaaritukia. Ehdot koskevat val-tioneuvoston asetuksen (4 /2015) 4 §:n, 11§:n, 12 §:n 3 momentin ja 13—15 §:n osalta)

Täydentävät ehdot koskevat tuenhakijankaikkea maatalousmaata ja maatalouden har-joittamista. Täydentäviä ehtoja pitää nou-dattaa koko kalenterivuoden ajan (1.1. -31.12.).

Kun haet viljelijätukia, olet vastuussa täyden-tävien ehtojen noudattamisesta koko kalente-rivuoden ajan, vaikka lohko ei olisi hallinnas-sasi koko aikaa. Mikäli lohkon hallinta muut-tuu kesken kalenterivuoden, varmista tarvit-taessa kirjallisesti toisen osapuolen kanssa,että täydentäviä ehtoja noudatetaan. Mah-dollisessa laiminlyöntitapauksessa täydentä-vien ehtojen sanktio tulee viljelijälle, joka onhakenut tuet kyseisenä vuonna.

Mitä on maatalousmaa

5

Maatalousmaalla tarkoitetaan peltojen, pysy-vien kasvien sekä pysyvien nurmien ja laitu-mien pinta-alaa.

Ehtojen noudattamista valvotaan tilakäyn-neillä tehtävillä tarkastuksilla. Tarkastus voi-daan tehdä myös esimerkiksi sellaisilla tiloil-la, joilla on jonkin muun valvonnan yhtey-dessä havaittu täydentävien ehtojen laimin-lyönti. Tarkastuksissa havaitut täydentävienehtojen laiminlyönnit vähentävät samanaikai-sesti kaikkien tukien määrää, joiden ehtonatäydentävien ehtojen noudattaminen on.

Kuva 1: Kuva: MMM_kuva-arkisto

Täydentävien ehtojen opas

Vuodesta 2015 lähtien täydentävien ehto-jen oppaita on vain yksi, jossa esitetääntäydentävien ehtojen kokonaisuus. Aikaisem-mat oppaat eli Maaseutuviraston julkaisema”Viljelytapa ja ympäristöehdot” sekä Elin-tarviketurvallisuusviraston (Evira) julkaisema”Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvin-suojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintau-deista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi”eivät enää ole voimassa vuodesta 2015 alka-en haettaviin tukiin liittyen.

Täydentäviin ehtoihin tulleet muutokset on

esitetty asiakokonaisuuksia esittelevien luku-jen kohdalla. Jos täydentäviin ehtoihin tai nii-den valvontaan tulee muutoksia, ne päivite-tään vuosittain täydentävien ehtojen oppaa-seen. Huomioithan myös sen, että vain voi-massa olevat säädökset ovat virallisia oikeus-lähteitä.

Mitä ehtoja opas käsittelee

Oppaassa esitetyt täydentävät ehdot liittyvätmaatalousmaan hoitoon ja käyttöön, kansan-terveyteen, eläinten ja kasvien terveyteen se-kä eläinten hyvinvointiin. Opas kertoo hyvänmaatalouden ja ympäristön vaatimuksista se-kä lakisääteisistä hoitovaatimuksista, jotkaliittyvät lannan huolelliseen varastointiin jakäyttöön, lintujen ja luontotyyppien suoje-luun, eläinten merkitsemiseen ja rekisteröin-tiin, kasvinsuojeluaineiden käyttöön, elintar-vikkeiden turvallisuuteen, rehuihin, eläintau-teihin ja eläinten hyvinvointiin.

Nämä ehdot tähtäävät siihen, että pellot säi-lyvät hyvässä viljelykunnossa, päästöjä vesis-töihin vältetään ja luonnon monimuotoisuut-ta pidetään yllä, tiloilla tuotetut elintarvik-keet ja rehut ovat turvallisia ja tuotantoeläi-met voivat hyvin.

Tuenhakijan on tunnettava täydentävät eh-dot. Ota täydentävät ehdot huomioon esi-merkiksi, kun

• suunnittelet kylvöjä, lannoitusta jakasvinsuojelutoimia

• viljelet• teet kunnostustoimia maatalousmaalla• torjut hukkakauraa ja jättiputkea• varastoit ja levität lantaa• viljelet pohjavesialueilla

6

• viljelet Natura 2000 -alueilla• käytät pinta- ja/tai pohjavettä kaste-

luun

• tuotat tuotteita elintarvike- tai rehu-käyttöön

• pidät tuotantoeläimiä.

7

2 Hyvän maatalouden ja ympäristönvaatimukset


Hyvän maatalouden ja ympäristönvaatimukset

• Pientareet, suojakaistat ja maaperänkunto

• Hukkakauran ja jättiputken torjunta• Viljely hyvän maatalouskäytännön mu-

kaisesti• Kesantojen hoito• Maisemapiirteiden säilyttäminen• Kasteluveden otto• Pysyvien laitumien ja nurmien hoito• Pohjaveden suojelu

8

2.1 Uutta 2017

Uutta 2017


Täsmennys kesantopellon kasvustonpäättämisen päivämäärään• Jos kesantopelto on ilmoitettu viherryt-tämistuen mukaiseksi ekologisen alan kesan-noksi, kasvusto voidaan päättää ja muokataaikaisintaan 16 päivänä elokuuta, jos alalle

kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettä-viä tai istutettavia kasveja (aikaisemmin päi-vämäärä oli 15 elokuuta. Päivämäärä on yh-tenäistetty viherryttämistuen ehtojen kans-sa).

Täsmennysksiä viljellyn maatalousmaanhoitoon pysyvien nurmien osalta• Jos pysyvää laidunta ja pysyvää nurmeakäytetään laidunnukseen, maanpinnan on säi-lyttävä pääosin kasvipeitteisenä ja maape-rän eroosio saa olla vain vähäistä (aikaisem-min vaatimuksen sanamuoto oli tiukempi –>laidunnuksesta ei saanut aiheutua maaperäneroosiota ja maanpinnan oli säilyttävä kasvi-peitteisenä).

Lisätty maisemapiirrealoilla sijaitsevienpuiden leikkaamiskieltoon aikarajaus,jolloin puita ei saa leikata• Maisemapiirrealoilla sijaitsevia puita ei saaleikata lintujen pesimäaikaan 1 päivästä tou-kokuuta 30 päivään kesäkuuta (Aikaisemmintäsmällistä aikarajaa ei ollut määritetty).

Lue muutoksista tarkemmin luvuista2.2. -2.7.

9

2.2 Jätä pientareita ja huolehdi maaperänkunnosta

Jätä vesistöjen ja valtaojien varsille vähin-tään yhden metrin levyinen piennar. Mittaapientareen leveys ojan niskasta kasvulohkonsuuntaan.

Piennarta ei saa muokata, lannoittaa eikäkäsitellä kasvinsuojeluaineilla. Vaikeissa rik-kakasvitapauksissa voit torjua rikkakasvejapientareelta pesäketorjuntana. Jos pienta-reen kasvillisuus tuhoutuu talven aikana, rik-kakasvien pesäketorjuntaa tehtäessä tai ojienkunnostustyön yhteydessä tai muusta vas-taavasta syystä, on tuhoutuneelle pientareel-le kylvettävä nurmikasvillisuus heti olosuhtei-den salliessa. Kylvä raiviolohkon pientareelleheti olosuhteiden salliessa nurmikasvillisuus,jos pientareella ei ole aikaisempaa nurmikas-villisuutta.

Piennarta ei tarvitse jättää, jos maatalous-maan ja vesistön tai valtaojan välillä on met-sää, tonttimaata, tietä, pensaikkoa, jouto- taikitumaata tai muuta aluetta vähintään kes-kimäärin 10 metriä, eikä vesi nouse tulva-ai-kanakaan pellolle. Piennarta ei tarvita myös-kään, jos maatalousmaa on tulvapenkereentakana ja kuivatusvedet johdetaan pois esi-merkiksi pumppaamalla.

Piennar vähentää ojanpenkkojen sortumistaja maa-aineksen sekä ravinteiden kulkeutu-mista ojiin ja vesistöihin. Pientareilla viihty-vät myös monet linnut sekä niittyjen kasvitja hyönteiset.

Suojakaistat

Vesistöjen varsilla tehtävää lannoitusta on ra-joitettu. Lannoitus on kiellettyä viisi metriälähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrinvyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanis-ten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kiel-letty, ellei peltoa muokata vuorokauden ku-luessa levityksestä. Edellä mainitut lannoitus-ja pintalevityskiellot eivät kuitenkaan estä ko-tieläinten laiduntamista kyseisillä alueilla.

Valtaoja ja vesistö

Valtaoja on kaivettu avouoma, jonka tarkoi-tuksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sar-ka- ja salaojista sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kui-vatusalueelta. Valtaojaksi luetaan myös pel-tolohkorekisteriin merkityt muut uomat, jot-ka löytyvät viljelijöiden verkkoasiointipalveluVIPU:sta. Vesistöllä tarkoitetaan tässä valta-ojaa suurempia vesiuomia kuten puroa, jokea,lampea, järveä ja merta sekä muuta luon-nollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaaja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta;vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa jalähdettä.

Huolehdi siitä, ettei eroosio pääse kulutta-maan maatalousmaata.

10

2.3 Torju hukkakauraa ja jättiputkea

Tarkkaile hukkakauran ja jättiputken esiinty-mistä maatalousmaalla. Huolehdi hukkakau-ran torjunnasta maatalousmaalla kemiallises-ti, mekaanisesti, kitkemällä tai muulla taval-la. Ilmoita kunnan maaseutuelinkeinovirano-maiselle hukkakauran saastuttamat lohkot.

Maaseutuelinkeinoviranomainen voi antaaviljelijää sitovan hukkakauran torjuntaohjeentai vaikeammissa tapauksissa torjuntasuunni-telman. Noudata saamaasi ohjetta ja suunni-telmaa.

Torju kaukasian-, persian- ja armenianjätti-putki maatalousmaalta kemiallisesti, mekaa-nisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä.

Kuva 4: Kuva: Terhi Ryttäri, Armenian jätti-putki (Heracleum sosnowskyi)

11

2.4 Viljele hyvän maatalouskäytännönmukaisesti

Viljelty pelto tarkoittaa kasvientuotantoa varten viljeltyä peltoa.

Ota paikkakunnan olosuhteet huomioon vil-jelyssä. Muokkaa, lannoita ja kylvä tai is-tuta viljelty pelto ja pysyvien kasvien alatarkoituksenmukaisella tavalla siten, että onmahdollista saada aikaan tasainen itäminenja kasvusto. Huolehdi kasvinsuojelusta ja es-tä rikkakasvien leviäminen mekaanisesti, bi-ologisesti, kemiallisesti tai kasvinvuorotuksenavulla.


Viljele alueelle soveltuvia kasvilajeja ja -lajik-keita ja käytä riittävää siemenmäärää. Kyl-vä tai istuta viimeistään 30.6. Tiettyjen puu-tarhakasvien (taulukko 2) viljelyssä myöhem-pi kylvö on mahdollinen, mutta kylvä sil-loin lohkolle esikasvi viimeistään 30.6. Mikälipoikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvä-misen tai istuttamisen viimeistään 30.6., kyl-vä tai istuta heti olosuhteiden salliessa. Poik-keuksellisella sääolosuhteella tarkoitetaan ti-lannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaidensateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pel-

lon märkyys on estänyt kylvämisen. Poikke-aminen viimeisestä kylvöpäivästä koskee vil-jeltyä maatalousmaata ja viherkesantoja. Esi-kasvia ei tarvitse kylvää, jos lohkolle istute-taan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaa-lia, parsakaalia, pinaattia, tilliä, kyssäkaaliatai naurista.

Jos viljelet mansikoita, mesimarjoja tai jalo-maaraimia, hehtaarilla on oltava vähintään15 000 kasvia. Jos viljelet mainittuja kasve-ja siten, että maanpinnan katteena ei käy-tetä muovia ja syntyvien rönsytaimien an-netaan juurtua emotaimien viereen, taimiti-heyden on oltava ensimmäisenä kasvukaute-na vähintään 11 000 kasvia hehtaarilla.

Jos viljelet herukoita tai karviaisia, hehtaa-rilla on oltava 1200 kasvia, vadelmia 2800kasvia hehtaarilla, marjatuomipihlajia ja tyr-nejä 800 kasvia hehtaarilla, pensasmustikoi-ta 2250 kasvia hehtaarilla sekä hedelmäpuita400 kasvia hehtaarilla.

Toimi niin, että korjuu ja markkinakelpoisensadon tuottaminen on mahdollista. Jos etkuitenkaan pysty korjaamaan satoa, huolehdimaatalousmaalla olevasta kasvustosta siten,että maatalousmaan kasvukunto säilyy hyvä-nä ja että maatalousmaalle on taas seuraava-na vuonna mahdollista perustaa uusi kasvus-to tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinensato.

12

Sängen poltto

Voit polttaa sängen ainoastaan silloin, jos seon välttämätöntä kylvön toteutuksen tai rik-kakasvien, kasvitautien tai tuholaisten tor-junnan vuoksi.

Taulukko 2. Puutarhakasvit, jotka voitkylvää myöhemmin kuin 30.6., jos kyl-vät niille esikasvin viimeistään 30.6. *esikasviakaan ei tarvita

Hoida pysyviä nurmia ja laitumia

Pysyvät nurmet ovat viljeltyä maatalousmaa-ta. Toimi niin, että korjuu ja markkinakel-poisen sadon tuottaminen on mahdollista.Huolehdi pysyvien nurmien kasvinsuojelustaja estä rikkakasvien leviäminen kasvinvuoro-tuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti taikemiallisesti. Huolehdi kasvustosta niin, ettämyös seuraavana vuonna lohkolle on mahdol-lista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- jamarkkinakelpoinen sato.

Kylvä viimeistään 30.6. Mikäli poikkeukselli-set sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeis-tään 30.6., kylvä heti olosuhteiden sallies-sa. Poikkeuksellisella sääolosuhteella tarkoi-tetaan tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden

runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnanvuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen.

Voit uusia pysyvän laitumen ja nurmen kas-vuston muokkaamalla ja kylvämällä heinä- janurmirehukasvien siemenillä. Voit ottaa pysy-vän nurmen myös muuhun viljelykäyttöön javiljellä lohkolla muitakin kuin heinä- ja nurmi-rehukasveja, tällöin lohko ei ole enää pysyväänurmea.

Voit lannoittaa pysyviä laitumia ja pysyviänurmia tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämätarkoittaa sitä, että voit lannoittaa alaa, mi-käli korjaat pysyvältä laitumelta tai pysyväl-tä nurmelta sadon laiduntamalla tai muullatavalla sadon korjaamalla. Noudata pysyvienlaitumien typpilannoituksessa laitumia kos-kevia enimmäisarvoja, (luku 3.1.5 , tauluk-ko 8) mikäli lohko on laitumena. Jos korjaatlohkolta nurmisadon, voit lannoittaa nurmiakoskevilla enimmäisarvoilla (luku 3.1.5 , tau-lukko 8). Mikäli olet sitoutunut ympäristö-korvaukseen, tulee sinun noudattaa ympäris-tökorvauksen mukaisia tiukempia lannoitus-tasoja. Ympäristösitoumuksen lannoitustasotlöydät sitoumusehdoista1.

Jos käytät pysyvää laidunta tai pysyvää nur-mea laidunnukseen, maanpinnan on säilyt-tävä pääosin kasvipeitteisenä ja maaperäneroosio saa olla vain vähäistä. Jos niität py-syvän laitumen tai pysyvän nurmen kasvus-ton, huomioi niiton ajankohdassa ja toteut-tamisessa luonnonvaraisten lintujen ja nisäk-käiden suojelu.

1http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/304/cover

13

Viherryttämistuen vaikutus pysy-vien nurmien hoitoon Natura-alu-eella

Jos pysyvä nurmi sijaitsee Natura-alueella, etvoi uudistaa kasvustoa muuta kuin erityisestä

syystä ja uudistamiseen ei saa liittyä kyntä-mistä. Ilmoita uudistamisesta ja sen toteutus-tavasta kirjallisesti kunnan maaseutuelinkei-noviranomaiselle ennen uudistamisen aloitta-mista. Lisätietoja viherryttämistuen ehdoistalöydät hakuoppaasta.

14

2.5 Huolehdi kesannoista

Kesantojen hoito kuuluu täyden-täviin ehtoihin.

Kesantopelto = tuotantoon käyttämä-tön pelto, joka on viher-, sänki- tai avo-kesantoa

Viherkesanto = yksi- tai monivuotisillanurmi-, riista-, maisema- tai niittykas-veilla tai näiden kasvien siemenseoksillakylvetty pelto

Avokesanto = pelto, joka on kasvukau-della ilman kasvipeitettä tai sänkeä

Sänkikesanto = pelto, joka on edellisentai sitä vanhemman kasvukauden viljan,öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvientai siemenmaustekasvien sängen peittä-mää ja muokkaamatonta

Kesannointi on vapaaehtoista ja voit pää-sääntöisesti hyödyntää kesantoja taloudelli-sesti. Viherkesantoa voidaan myös laiduntaa,jos pellon pinta säilyy nurmipeitteisenä. Josolet ilmoittanut kesantopellon viherryttämis-tuen mukaiseksi ekologiseksi alaksi, voit hyö-dyntää kesantoa taloudellisesti ja laiduntaasitä vasta 16.8. alkaen. Lisätietoja viherryt-tämistuen mukaisista ekologisista aloista löy-dät hakuoppaasta.

Säilytä kesannot maatalousmaana ja maata-louskäytön kannalta hyvässä kunnossa. Ke-sannoksi ilmoittamaasi alaa et voi käyttääkasvukauden aikana varastoalueena, esimer-kiksi säilörehupaalien säilytykseen.

Kesantopellon kasvipeitteisyys

Pidä kesantopellot pääsääntöisesti viherke-santona tai sänkikesantona ja uusi niiden kas-vusto tarvittaessa. Viherkesanto on vesiensuojelun kannalta suositeltavin kesannointi-muoto. Voit kasvattaa kesantopellolla nur-mi-, riista-, maisema- ja niittykasveja sekänäiden kasvien seoskasvustoja. Kylvä viher-kesannon kasvusto viimeistään 30.6. Mikä-li poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kyl-vämisen viimeistään 30.6., kylvä heti olosuh-teiden salliessa. Poikkeuksellisella sääolosuh-teella tarkoitetaan tilannetta, jossa pitkäänjatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisenhaihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänytkylvämisen. Käytä kasvuston kylvössä riittä-vää määrää nurmi-, riista-, maisema- tai niit-tykasvien siemeniä, jotta saat pellolle peittä-vän kasvuston.

Pidä pohjavesialueella kesantopellot kasvi-peitteisinä. Jos perustat kesantopellon pohja-vesialueelle, siemenseoksen painosta enintään20 prosenttia voi olla apilan, virnan, sinimai-lasen, vuohenherneen, mesikän tai muun vas-taavan typpeä sitovan kasvin siemeniä. Mer-kitse siemenseoksen sisältö lohkomuistiinpa-noihin.

Estä kesantopelloilla rikkakasvien leviäminen.Voit torjua rikkakasvit kemiallisesti poikkeus-tilanteissa, jotka on lueteltu seuraavassa kap-paleessa tai kasvuston päättämisen yhteydes-sä 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kylvät ke-santopellolle nurmikasveja tai syksyllä kylvet-täviä tai istutettavia kasveja.

15

Poikkeukset kesantojen kasvi-peitteisyydestä

Jos ilmoitat kesannoksi lohkon, joka ei oleaikaisemmin ollut viljelykäytössä, on lohkonoltava ilmoitusvuonna viherkesantoa.

Muissa tapauksissa voit poiketa kesannonkasvipeitteisyysvaatimuksesta, jos parannatkesantopellon viljelykuntoa torjumalla vaike-asti hävitettäviä rikkakasveja, teet lyhytai-kaisia kunnostustoimenpiteitä tai poikkeami-seen on joku muu erityinen syy. Lyhytaikaisiakunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalki-tus, ojien kaivaminen ja perkaus sekä muutvastaavat toimenpiteet. Kasvipeitteisyysvaa-timuksesta voit poiketa vain siinä laajuu-dessa kuin lyhytaikainen kunnostustoimenpi-de edellyttää. Kesantopellon kasvipeitteisyys-vaatimuksesta voit poiketa myös silloin kunkyseessä on alla olevan mukainen ylivoimai-nen este tai poikkeuksellinen olosuhde.

Tilanteet, joissa ylivoimainen este ja poik-keukselliset olosuhteet voidaan hyväksyä ke-sannon kasvipeitteisyysvaatimuksesta poik-keamiseen:a) tuensaajan kuolema;b) tuensaajan pitkäaikainen kyvyttömyysharjoittaa ammattiaan;c) tilaan merkittävällä tavalla vaikuttava an-kara luonnonmullistus;d) tilan kotieläinrakennusten tuhoutuminenonnettomuudessa;e) eläinkulkutauti tai kasvitauti, joka vahin-goittaa viljelijän koko karjaa tai osaa siitä, taivastaavasti viljelykasveja;f) koko tilan tai sen merkittävän osan pakko-lunastus, jos kyseinen pakkolunastus ei ollutennakoitavissa hakemuksen jättöpäivänä.

Kesantopellon lannoitus

Et saa lannoittaa avo-, sänki- ja yksivuo-tista viherkesantoa. Voit lannoittaa moni-vuotista viherkesantoa ainoastaan perustami-sen yhteydessä. Typpilannoitemäärä voi täl-löin olla enintään 80kg/ha kivennäismailla tai60kg/ha eloperäisillä mailla.

Huomaa myös, että ympäristösitoumuksentehneillä tiloilla monivuotisen viherkesannonperustamisvaiheen lannoitukselle on alemmatraja-arvot. Ympäristösitoumuksen lannoitus-tasot löydät sitoumusehdoista.2

Kesantopellon kasvuston päättä-minen

Voit päättää kesantopellon kasvuston kemi-allisesti tai mekaanisesti 1. 9. alkaen. Jos kyl-vät kesantopellolle nurmikasveja tai syksylläkylvettäviä tai istutettavia kasveja, voit päät-tää kasvuston 15. 7. alkaen. Kesantopellonmuokkaus ja lannoitus on tehtävä tällöin kyl-vön tai istutuksen yhteydessä.

Jos olet ilmoittanut kesantopellon viherryt-tämistuen ekologisen alan kesannoksi, voitpäättää kasvuston muokkaamalla aikaisin-taan 16. 8., jos kylvät alalle nurmikasveja taisyksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja.Tällöin voit päättää ekologisen alan kesan-non kasvuston kemiallisesti aikaisintaan 15.7.Kasvustoa voit hyödyntää taloudellisesti jalaiduntaa 16.8. alkaen.

Taulukko 3. Kesantopeltojen täydentä-vien ehtojen vaatimukset sekä viher-ryttämistuen ekologisen alan kesannonvaatimukset

2http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/304/cover

16

Kuva 6: Klikkaa kuvaa suurentaaksesi!

17

2.6 Säilytä maisemapiirteet

Manner-Suomi

Säilytä puuryhmät ja yksittäiset puut, jotkaon suojeltu luonnonsuojelulain (1096/1996)29 §:n 1 momentin 9 kohdan perusteella,jos ne kasvavat maatalousmaalla olevan pe-ruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella taitoisiinsa rajoittuvien peruslohkojen väliselläalueella enintään 0,2 hehtaarin alalla. Suoje-lupäätöksiä tekevät Manner-Suomessa ELY-keskukset. Tällaisten suojelukohteiden maise-maa hallitsevat puut ovat järeärunkoisia, iäk-käitä, usein monihaaraisia ja laajalatvuksisia.Männyn, kuusen, koivun ja tammen rungonläpimitta tulee olla 1,3 m korkeudella vähin-tään 60 cm ja muiden puulajien vähintään 40cm. Suojeltuja alueita ei saa raivata pelloksitai muuten muuttaa. Älä leikkaa maisema-piirteiden puita lintujen pesimäaikaan 1.5 –30.6.

Jos suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alu-een luonnonarvot ovat hävinneet, voidaanalueen suojelu lakkauttaa ELY-keskuksenpäätöksellä.

Säilytä myös enintään 0,2 hehtaarin suuruisetluonnonmuistomerkit, jotka on suojeltu luon-nonsuojelulain (1096/1996) 23§:n perusteel-la, jos ne ovat peruslohkon sisällä, perusloh-kon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien pe-ruslohkojen välisellä alueella. Luonnonmuis-tomerkit ovat puita, puuryhmiä, siirtolohka-reita tai muita vastaavia luonnonmuodostu-mia, jotka on suojeltu kauneuden, harvinai-suuden, maisemallisen merkityksen, tieteelli-sen arvon tai muun syyn perusteella. Suojel-lut luonnonmuistomerkit on yleensä merkittymyös maastoon. Älä leikkaa maisemapiirtei-den puita lintujen pesimäaikaan 1.5 – 30.6.

Kunnan ympäristöviranomaiset tekevät suo-jelupäätöksiä yksityismailla sijaitsevista koh-teista maanomistajan hakemuksesta tai suos-tumuksella. Luonnonmuistomerkkejä ei saavahingoittaa tai poistaa.

Jos luonnonmuistomerkin suojelulle ei oleenää perusteita tai jos rauhoitus estää ylei-sen edun kannalta merkittävän hankkeentai suunnitelman toteuttamisen, voi kuntaomistajan hakemuksesta tai ELY-keskuksenesityksestä lakkauttaa luonnonmuistomerkinsuojelemisen. Hakemuksesta on hankittavaELY-keskuksen lausunto. Jos asia on tul-lut vireille ELY-keskuksen esityksestä, alueenomistajalle on varattava tilaisuus tulla kuul-luksi.

Ilmoita hallitsemallasi alalla olevat koh-teet kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisel-le. Lohkojen välisellä alueella olevat kohteetilmoittaa alueen haltija. Tee kohteiden ilmoit-taminen päätukihaun yhteydessä lomakkeella442.

Ahvenanmaa

Säilytä puuryhmät ja yksittäiset puut, jot-ka on suojeltu luonnonsuojelusta annetunAhvenanmaan maakunta-asetuksen (ÅFS1998:113) 5 §:n 8 kohdan perusteella, jos nekasvavat maatalousmaalla olevan perusloh-kon sisällä, peruslohkon pientareella tai toi-siinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alu-eella enintään 0,2 hehtaarin alalla. Suojeltu-jen puiden tulee olla Ahvenanmaan maakun-ta-asetuksen (ÅFS 113/1998) 5 §:n kohdan8 mukaisesti tammia, vaahteroita tai haapo-ja, joiden läpimitta mitattuna 130 cm kor-

18

keudelta on vähintään 170 cm, tai katajia,joiden korkeus on yli 6 m. Suojelukohteistatulee olla aluerajaus, jonka maakuntahallitusvoi määritellä alueen maanomistajan tai hal-tijan pyynnöstä.

Säilytä myös luonnonmuistomerkit, jotkaon suojeltu luonnonsuojelusta annetun Ah-venanmaan maakuntalain (ÅFS 1998:82)6§:ssä, jos ne ovat peruslohkon sisällä, pe-

ruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittu-vien peruslohkojen välisellä alueella. Luon-nonmuistomerkit ovat puita, puuryhmiä, siir-tolohkareita tai muita vastaavia luonnon-muodostumia, jotka on suojeltu kauneuden,harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen,tieteellisen arvon tai muun syyn perusteel-la. Suojellut luonnonmuistomerkit on yleensämerkitty myös maastoon. Puita ei saa leikatalintujen pesimäaikaan 1.5 – 30.6.

19

2.7 Selvitä, tarvitsetko lupaa kasteluvedenottoon

Kuva 7: Kuva: Pentti Sormunen/Kuvapank-ki Plugi

Kun käytät vettä maatalousmaan kasteluun,

selvitä ELY-keskuksesta tai kunnan ympäris-tölupaviranomaiselta, tarvitsetko siihen ve-denottoluvan. Lupaehtojen noudattaminenkuuluu täydentäviin ehtoihin, jos lupa tarvi-taan.

Tarvitset luvan veden ottamiseen vesistös-tä vesilain (587/2011) (Ahvenanmaalla ÅFS61/1996) mukaan esimerkiksi silloin, kun vet-tä ei riitä tarpeeksi niille vesialueen omista-jille tai osakkaille, jotka ottavat vettä. Myösyli 250m3/vrk pohjavedenotto edellyttää ve-silain mukaista lupaa. Vedenotosta tulee li-säksi ilmoittaa ELY-keskukselle, jos otettavamäärä on yli 100 m3/vrk.

20

2.8 Suojele pohjavettä

Kuva 8: Kuva: Reijo Juurinen/ Kuvaliiteri

Pohjaveden kaikenlainen pilaaminen onkielletty ympäristönsuojelulailla (527/2014).Ympäristölle vaarallisten ja haitallisten ai-neiden päästäminen suoraan tai välillisestipohjaveteen on kielletty valtioneuvostonasetuksella 1022/2006. Ympäristölle vaa-ralliset ja haitalliset aineet, joita ei saapäästää suoraan tai välillisesti pohjave-teen on lueteltu taulukossa 4. Viljelijän onoman tilansa osalta huolehdittava, etteitilan toiminnasta aiheudu edellä mainitunasetuksen (1022/2006) liitteessä E mainit-tujen ympäristölle vaarallisten ja haitallistenaineiden suoria tai epäsuoria päästöjä pohja-veteen (esim. polttoaineista, voiteluaineista,kasvinsuojeluaineista). Huomioi vaatimuskaikessa tilasi maataloustoiminnassa ja kokomaatalousmaalla, myös niillä alueilla, jotkaeivät sijaitse pohjavesialueella. Ympäristöllevaaralliset ja haitalliset aineet, joita ei saapäästää suoraan tai välillisesti pohjaveteenon lueteltu taulukossa 4.

Huolehdi, ettei tilallasi ole esimerkiksi vuo-tavia kasvinsuojeluainesäiliöitä, öljysäiliöitä,jäteöljykanistereita tai –tynnyreitä, hylätty-jä ajoneuvoja tai muita laitteita, joista voiaiheutua kasvinsuojeluaineiden tai hiilivety-

jen suoria tai epäsuoria päästöjä pohjave-teen. Huolehdi myös, ettei kasvinsuojeluai-neiden varastoinnista, säiliöiden täyttämises-tä tai ruiskujen pesusta aiheudu suoria tai vä-lillisiä päästöjä pohjaveteen.

Selvitä pohjavesialueen sijainti

Pohjavesialueiden käytön rajoitukset koske-vat kaikkia viljelijöitä, joilla on maatalous-maata pohjavesialueella. Selvitä kunnan ym-päristönsuojeluviranomaiselta sijaitseeko jo-kin lohkoistasi pohjavesialueella. Pohjavesi-alueiden rajaukset ovat kaikkien saatavillamyös Internetistä ympäristöhallinnon OIVA-palvelusta www.ymparisto.fi/oiva. Jos jokinlohko on pohjavesialueella vain osittain, tuleelohkon pohjavesialueella olevalla osalla nou-dattaa pohjavesialuetta koskevia rajoituksia.Tästä alueesta voi tehdä oman kasvulohkon-sa. Huomaa, että kuntasi ympäristönsuoje-lumääräyksissä tai mahdollisessa tilan ympä-ristöluvassa tai muussa luvassa on voitu an-taa tarkempia rajoituksia pohjavesialueen vil-jelystä, esimerkiksi lannan levityksestä, kuinmitä täydentävät ehdot edellyttävät. Eri kun-nissa määräykset voivat olla erilaiset.

Käytä vain pohjavesialueella sallittujakasvinsuojeluaineita

Noudata valmisteen myyntipäällystekstissämainittua rajoitusta pohjavesien suojelemi-seksi. Rajoituksissa on eroja eri valmisteil-la. Ohessa on esimerkki yhden valmisteenkäyttöä rajoittavasta pohjavesilausekkeesta.Kasvinsuojeluaineille voi tulla uusia rajoituk-

21

sia ensimmäisen hyväksymisen jälkeen, min-kä vuoksi ajantasaiset tiedot on hyvä tar-kistaa aina ennen käyttöä Tukesin ylläpitä-mästä kasvinsuojeluainerekisteristä (www.tu-kes.fi/kasvinsuojeluainerekisteri).

Kasvinsuojeluainerekisteristä voi tehdä haunpohjavesialueella sallituista valmisteista tailistata valmisteet, joilla on jokin käyttöä kos-keva rajoitus pohjavesialueella. Valmisteentarkempi pohjavesirajoitus löytyy rekisteris-tä valmisteen tiedoista sekä myyntipäällyk-sen tekstistä. Voimassa olevia rajoituksia voittiedustella myös kunnan maaseutuelinkeino-viranomaiselta.

Esimerkki kasvinsuojeluaineen pohjave-sialuelausekkeestaPohjavesirajoitus: Kasvinsuojeluaine tai senhajoamistuote voi kulkeutua maassa, minkävuoksi sitä ei saa käyttää tärkeillä tai muil-la vedenhankinta-käyttöön soveltuvilla poh-javesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II). Ta-lousveden hankintaan käytettävien kaivojen

ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään30–60 metrin levyinen kasvinsuojeluaineellakäsittelemätön suojavyöhyke. Kasvinsuojelu-aineen käyttöä karkeilla hietamailla tai sitäkarkeammilla maalajeilla tulisi välttää.

Taulukko 4. Pohjavedelle vaaralliset ai-neet ja aineryhmiin kuuluvat vaarallisetaineet, joita ei saa päästää pohjaveteen(valtioneuvoston asetus 1022/2006).


22

3 Ympäristöön liittyvät lakisääteisethoitovaatimukset

Kuva 10: Kuva: Sakari Alasuutari/ Kuva-pankki Plugi

Ympäristöön liittyvät lakisääteisethoitovaatimukset

• Lannan ja lannoitteiden käyttö ja va-rastointi

• Luonnon suojeleminen maatalousmaal-la

23

3.1 Käsittele lantaa ja lannoitevalmisteitahuolellisesti

Lannan ja lannoitevalmisteiden sisältämät ra-vinteet voivat pilata pinta- ja pohjavesiä.Siksi lannan käytölle ja varastoinnille se-kä muiden maataloudessa lannoitteina käy-tettävien aineiden käytölle on rajoituksia,jotka perustuvat valtioneuvoston asetukseen(1250/2014) eräiden maa- ja puutarhatalou-desta peräisin olevien päästöjen rajoittami-sesta. Rajoitukset koskevat kaikkia viljelijöi-tä.


Huomioithan, että valtioneuvoston asetuk-sessa eräiden maa- ja puutarhataloudes-ta peräisin olevien päästöjen rajoittamises-ta (1250/2014) muutoksineen on myös mui-ta vaatimuksia, joita sinun täytyy noudattaa,mutta jotka eivät kuulu täydentäviin ehtoi-hin.

Ympäristöministeriö on laatinut usein kysyt-tyihin kysymyksiin vastauksia. Voit lukea netäältä3.

3file:///C:/Users/ketomaha/Downloads/Nitraattiasetus_UKK_151015.pdf

24

3.1.1 Noudata lannan varastointia koskeviamääräyksiä

Tilalla, jolla kertyy lantaa tuotantoeläintenpidosta, tulee olla lannan varastointitila. Ti-lan lantalaan pitää mahtua 12 kuukauden ai-kana kertyvä lanta lukuun ottamatta lantaa,joka jää laidunnuksessa laitumelle laidunkau-den aikana. Nautojen osalta voidaan ottaahuomioon enintään neljän kuukauden aikanalaitumelle jäävä lanta. Ympärivuotisesti ulko-na kasvatettavilla nautalajeilla voidaan huo-mioida koko ulkona vietetty kausi lantalati-lavuusvaatimusta laskettaessa. Huomioi kui-tenkin, että ulkotarhoista, erityisesti ruokin-taja juottopaikoilta, sekä alueilta, joilla eläi-met yleisesti viihtyvät, on säännöllisesti pois-tettava lanta ja se lanta on varastoitava lan-talassa.

Mikäli eläimet ovat yöt eläinsuojassa, voi lai-dunkaudesta huomioida vain puolet lantala-tilavuutta laskettaessa, nautojen osalta kaksikuukautta. Jaloittelualueilta ja pysyvistä ruo-kinta- ja juottopaikoista säännöllisesti kerä-tylle lantamäärälle, jota ei voida suoraan hyö-dyntää lannoitteena, tulee olla lannan varas-tointitila.

Voit ottaa huomioon lantalan vähimmäisti-lavuuden laskemisessa viljelijöiden yhteislan-talat ja pihattojen kuivikepohjat. Pienempilantalakoko on mahdollinen myös, jos luovu-tat lantaa toiselle viljelijälle varastoon tai he-ti hyötykäytettäväksi, tai jos luovutat lantaasellaiselle hyödyntäjälle (esim. kompostointi-tai biokaasulaitos), jolla on ympäristönsuoje-lulain mukainen lupa ottaa lantaa vastaan.

Eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräi-sin olevien päästöjen rajoittamisesta annetunasetuksen 1250/2014 mukaiset lantalan mi-

toitusperusteet on esitetty taulukossa 5. Tau-lukossa on esitetty ohjetilavuudet eri tuotan-toeläinten virtsalle, lietelannalle, kuivalannal-le ja kuivikelannalle. Lannan prosessoimisenvaikutukset vaadittuun varastointitilan ko-koon on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 5. Lantaloiden ohjetilavuudet12 kuukauden varastoimisaikaa varteneläintä/eläinpaikkaa kohti lantatyypeit-täin (m3/eläin/vuosi, ilman sadevettä).


25

Taulukko 6. Lannan prosessoinnin vaiku-tus vaadittuun varastointitilan kokoon.


Jos sinulla on jo olemassa oleva lantala taijos rakennuslupahakemuksesi on tullut vi-reille ennen 1.4.2015, sovelletaan lantala-tilavuusvaatimuksissa edelleen valtioneuvos-ton asetuksen maataloudesta peräisin ole-vien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta(931/2000) mukaista taulukkoa 7.

Taulukko 7. Kuivalannan sekä virt-sa- ja lietesäiliön ohjetilavuudet (m3)12 kuukauden varastoimisaikaa varteneläintä (eläinpaikkaa) kohti asetuksen931/2000 mukaan.


Jos kuivalantaa syntyy tilalla enintään 25 m3vuodessa tai jos varastoit kerrallaan enintään25 m3 kuivalantaa, voit varastoida lannan tii-viillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alus-talla, joka on katoksessa tai joka katetaanpeitteellä.

Jos vastaanotat ja varastoit lantaa, tulee si-nulla olla lantala, joka on mitoitettu vuosit-tain vastaanotettavan määrän mukaan. Lan-talaa ei tarvita, jos säilytät kuivalantaa taiorgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, pellolla le-vitysaikana korkeintaan neljä viikkoa levitystäodottamassa.

26

3.1.2 Kuivalannan varastointipoikkeustilanteessa

Kuivalantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vä-hintään 30 %, voit varastoida aumassa työ-teknisen tai hygieenisen syyn niin vaatiessa.

Työteknisellä syyllä tarkoitetaan esimerkiksikelirikkoa tai lantalalaitteiden rikkoutumista.Hygieenisenä syynä voidaan pitää esimerkik-si lannan sisältämää taudinaiheuttajaa, kutensalmonellaa, listeriaa tai muuta tautia. Josperustat lanta-auman hygieenisen syyn vuok-si, tulee syy olla aina eläinlääkärin hyväksy-mä.

Lanta-aumassa varastoinnista ei saa aiheutuavesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Varas-tointi aumassa on aina kielletty pohjavesialu-eella ja tulvanalaisella alueella.

Sijoita auma kantavalle peltoalueelle. Jos pel-to on kalteva, sijoita auma lähelle pellon ylä-reunaa. Aumaa ei saa sijoittaa alle 100 met-rin etäisyydelle vesistöstä, valtaojasta tai ta-lousvesikaivosta eikä alle viiden metrin etäi-syydelle ojasta. Levitä auman pohjalle vähin-tään 20 cm:n nestettä sitova kerros, esimer-kiksi turvetta, ja peitä auma tiiviillä peitteel-lä. Poista aumantekopaikalta lumi ja muo-toile alusta siten, että nesteiden pääsy ym-päristöön estyy. Uuden auman saat sijoittaa

samalle paikalle kahden välivuoden jälkeen.

Sijoita yhteen aumaan vähintään yhden heh-taarin alalle tai enintään koko lohkolle ja sii-hen rajautuville lohkoille levitettävä määrälantaa tai orgaanista lannoitevalmistetta. Le-vitä aumaan varastoitu lanta tai orgaaninenlannoitevalmiste viimeistään vuoden kuluttuaauman perustamisesta.

Huomioi levittämisessä myös muut lannan le-vitykseen liittyvät vaatimukset, jotka on ker-rottu oppaan luvuissa 3.1.2 -3.1.6.

Jos varastoit kuivalantaa eläinlääkärin hyväk-symän hygieenisen syyn vuoksi aumassa, eiaumattua lantaa ole välttämätöntä levittääviimeistään vuoden kuluttua auman perusta-misesta. Tällöin myöskään aumaan sijoitet-tavan kuivalannan määrää ei ole rajoitettu.

Ilmoita kunnan ympäristönsuojeluviranomai-selle kuivalannan varastoinnista aumassa 14vuorokautta ennen varastoinnin aloittamis-ta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainensuorittaa tarvittaessa tarkastuksen ennen au-mavarastoinnin aloittamista. Edellä mainittuvaatimus ei kuulu täydentäviin ehtoihin, mut-ta täytyy silti huomioida.

27

3.1.3 Noudata rakenteellisia vaatimuksia

Lannan ja pakkaamattomien orgaanistenlannoitevalmisteiden varastointitilojen, lanta-kourujen ja muiden lannan johtamiseen tar-koitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä.

Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia,ettei lannan tai orgaanisten lannoitevalmis-teiden siirron, käsittelyn ja varastointitilantyhjennyksen aikana pääse nesteitä ympäris-töön. Tee kuormaus kovapohjaisella alustal-la, joka kestää koneiden painon ja liikkumisenja jolta voidaan tarvittaessa kerätä varissuttai imeytynyt lanta tai orgaaninen lannoite-valmiste talteen.

Pysyvien ruokintapaikkojen tulee olla katet-tuja ja tiivispohjaisia ja niille kertyvä lan-ta on poistettava riittävän usein. Kattamis-vaatimus ei kuitenkaan koske toiminnallisestieläinsuojan yhteydessä sijaitsevien ulkotarho-jen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokintapaik-koja. Pysyvien ruokintapaikkojen tulee ollatiivispohjaisia.

Hoida jaloittelualueita siten, ettei pinta- japohjavesiin aiheudu ravinnepäästöjä.

Ota säilörehun valmistuksessa syntyvä puris-teneste talteen ja varastoi se tiiviissä säiliössätai vie se käsiteltäväksi puhdistamoon.

28

3.1.4 Noudata lannanlevityksen rajoituksia

Kuva 15: Kuva: Sakari Alasuutari/Kuva-pankki Plugi

Levitä lannoitteet pellolle siten, että valu-mia vesiin ei tapahdu eikä pohjamaa tiivis-ty. Ota lannoituksessa huomioon keskimää-räinen satotaso, viljelyvyöhyke, kasvinvuoro-tus ja maalaji. Älä levitä lannoitteita koskaanlumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä ve-den kyllästämään maahan.

Lannoitettavan lohkon maalaji on määri-tettävä. Ympäristösitoumuksen ehtona onvoimassaoleva viljavuustutkimus, jossa myösmaalaji on analysoitu. Mikäli et ole teh-nyt ympäristösitoumusta ja sinulla ei ole senvaatimuksena olevaa viljavuustutkimusta, onmaalaji joko tutkittava itse, jos sinulla on tä-hän riittävä ammattitaito tai analyysi on tee-tettävä erikseen.

Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteidenlevittäminen pellolle on kielletty 1.11. – 31.3.välisenä aikana. Voit poiketa lannan levittä-misen kieltoajasta ja levittää lantaa marras-kuun loppuun asti tilanteissa, joissa lantaa eiole voitu hyödyntää lannoitteena pellolla kas-vukauden aikana poikkeuksellisen sääolosuh-teen vuoksi. Poikkeuksellisena sääolosuhtee-

na pidetään tilannetta, jossa pitkään jatku-neiden runsaiden sateiden ja vähäisen haih-dunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt lan-nan syyslevityksen viimeistään lokakuussa.

Jos levität lantaa marraskuussa, tee siitä il-moitus kunnan ympäristönsuojeluviranomai-selle lokakuun loppuun mennessä. Ilmoitus-vaatimus ei kuulu täydentäviin ehtoihin, mut-ta täytyy silti huomioida.

Voit säilyttää kuivalantaa ja orgaanisia lan-noitevalmisteita, joiden kuiva-ainepitoisuuson 30 %, pellolla neljä viikkoa levitystä odot-tamassa sallitun levitysajan puitteissa.

Jos levität pellon pintaan lantaa tai orgaa-nisia lannoitevalmisteita, pitää lanta mullatatai pelto kyntää vuorokauden sisällä levityk-sestä. Jos levität lannan tai orgaanisen lan-noitevalmisteen kasvustoon letkulevittimellätai hajalevityksenä, ei multaamista edellyte-tä.

Jos säilytät peltolohkon talven yli kasvipeit-teisenä, lantaa ja orgaanisia lannoitevalmis-teita saa 15.9. alkaen levittää lohkolle vainsijoittamalla, ellei kyseessä ole syysviljan kyl-vöä edeltävä lannan levitys.

Vesistöjen varsilla tehtävää lannoitusta on ra-joitettu. Lannoitus on kiellettyä viisi metriälähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrinvyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanis-ten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kiel-letty, ellei peltoa muokata vuorokauden ku-luessa levityksestä. Edellä mainitut lannoitus-ja pintalevityskiellot eivät kuitenkaan estä ko-tieläinten laiduntamista kyseisillä alueilla.

Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vä-hintään 15 prosenttia, lietelannan, virtsan ja

29

nestemäisten orgaanisten lannoitevalmistei-den levittäminen muulla tavoin kuin sijoit-tamalla on aina kielletty. Peltolohkon osal-la tarkoitetaan vähintään 25 aarin (0,25 ha)alaa. Kalteville peltolohkon osille levitettävätmuut lannat ja orgaaniset lannoitevalmisteeton muokattava maahan kahdentoista tunnin

sisällä levityksestä.

Jos käytät säilörehun puristenesteitä ja jaloit-telualueiden valumavesiä lannoitteena, tuleeniiden käytössä noudattaa myös edellä mai-nittuja lannoitteita koskevia levitysrajoituk-sia.

30

3.1.5 Noudata typpilannoituksenenimmäismääriä

Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältä-vissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosit-tain levitettävä kokonaistypen määrä saa ollaenintään 170kg/ha.

Noudata typpilannoituksessa liukoisen ty-pen käyttömäärille annettuja enimmäisrajoja.Liukoisen typen enimmäismääriin sisältyvätepäorgaanisissa lannoitteissa, tuotantoeläin-ten lannassa, mukaan lukien eläinten laidun-taessa syntyvä lanta sekä orgaanisissa lannoi-tevalmisteissa annettu liukoinen typpi.

Typpilannoituksen kasvilajikohtaiset enim-mäismäärät on esitetty taulukossa 8. Laidun-nukseen käytettävillä peltolohkoilla laitumel-le jäävän lannan sisältämä typpi on otet-tu huomioon taulukossa typpilannoituksenenimmäismäärissä.

Jos liukoisen typen lannoitusmäärä ylittää150 kg/ha vuodessa, on määrä jaettava vä-hintään kahteen erään. Levittämisen välilläon oltava vähintään kaksi viikkoa.

Syksyllä 1.9. alkaen tuotantoeläinten lannas-sa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitet-

tävän liukoisen typen määrä saa olla enin-tään 35kg/ha. Syksyllä levitetyn liukoisen ty-pen määrä huomioidaan kokonaisuudessaanosana seuraavan viljelykasvin lannoitusta.

Taulukko 8. Liukoisen typen vuotui-set kasvilajiryhmäkohtaiset enimmäis-määrät (kg/ha).

Kuva 16: * Lannoitusta ennen syyskuun al-kua ei katsota syyslannoitukseksi,mutta se vähennetään enimmäis-määristä. Klikkaa kuvaa suuren-taaksesi!

31

3.1.6 Teetä lanta-analyysi viiden vuodenvälein ja pidä kirjaa

Teetä lanta-analyysi viiden vuo-den välein

Lanta-analyysissä tulee määrittää lannan si-sältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja ko-konaisfosfori. Suunnittele lannoitus joko lan-ta-analyysin tai taulukkoarvojen (Taulukko9) mukaan. Säilytä lanta-analyysin tiedot jaorgaanisten lannoitevalmisteiden tuoteselos-teet, jotta voit esittää ne pyydettäessä val-vontaviranomaiselle.

Lanta-analyysivelvoite koskee tilaa, jolla syn-tyy tai/ja joka käyttää lantaa lannoitteenasuoraan pellolla enemmän kuin 25m3 vuodes-sa.

Taulukko 9. Lannan taulukkoarvot.


Pidä kirjaa lannoituksesta vuosit-tain

Muistiinpanot on pyydettäessä toimitettavavalvontaviranomaiselle. Kirjanpidon tulee si-sältää tiedot kasvulohkoittain peltojen ra-vinnelisäykseen käytetyn lannan ja orgaanis-ten lannoitevalmisteiden ja typpilannoittei-den määrästä sekä niiden sisältämästä liukoi-sesta typestä ja kokonaistypestä, satotasois-ta, maalajista ja ajankohdista, jolloin lantaatai orgaanista lannoitevalmistetta on levitet-ty pellolle.

32

3.2 Suojele luontoa

Suojele luontoa, uutta 2017

Täsmennys lintujen ja luonnon suojele-miseen

• Lakisääteiset hoitovaatimukset lintu-jen ja luonnon suojelemiseksi koskevatjatkossa myös kansallispuistoissa, luon-nonpuistoissa ja muilla valtion omista-milla luonnonsuojelualueilla sijaitseviayksityisiä maatalousmaita.

Säilytä maatalousmaan luonnonarvo-ja

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä jasäilyttämistä edellytetään sekä kansallises-sa lainsäädännössä että EU:n luonto- ja lin-tudirektiivissä. Tämän tavoitteen toteutumi-nen vaatii ottamaan huomioon luonnonar-vot kaikessa toiminnassa, myös maataloudes-sa. Maaseudun keskeisiä luonnonarvoja ovatluonnonvaraiset kasvit ja eläimet sekä luon-totyypit. Näistä monet voivat kuitenkin kär-siä viljelytoimenpiteistä. EU:n luontodirektii-vin ja lintudirektiivin tavoitteena on saada ai-kaan lajeille ja luontotyypeille sellainen suoje-lutaso, että niiden määrän väheneminen py-sähtyy. Täydentäviin ehtoihin kuuluu luon-non suojeleminen luontodirektiivissä määri-teltyjen luontotyyppien ja lajien elinympä-ristöjen suojelua varten perustetuilla Natu-ra 2000 –verkostoon sisältyvillä alueilla se-kä kaikkien luonnonvaraisten lintujen ja eri-tyisesti lintudirektiivissä tarkoitettujen lintu-lajien sekä elinympäristöjen suojeleminen Na-

tura-alueilla ja muullakin maatalousmaalla.

Lintuja koskevat ehdot täyttyvät kun nouda-tat luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjel-miin liittyviä toimenpiderajoituksia, luonnon-suojelualueita ja erityisesti suojeltavien la-jien esiintymispaikkoja koskevia päätöksiä jamääräyksiä sekä kansallispuistojen, luonnon-puistojen sekä Natura 2000 –alueita koskeviasäännöksiä.

Luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä jalajeja koskevat ehdot täyttyvät, kun nouda-tat Natura 2000 –verkostoa koskevia suoje-lupäätöksiä , kansallispuistojen, luonnonpuis-tojen ja muiden valtion luonnonsuojelualuei-den säännöksiä turvaten siten sen, ettei Na-tura 2000 -alueen suojelun perusteena olevialuontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä mer-kittävästi heikennetä tai häiritä.

Älä heikennä Natura 2000 –alueenluonnonarvoja

EU:n Natura 2000 -verkostolla suojeltavatluontotyypit on lueteltu luontodirektiivin liit-teessä I, eläin- ja kasvilajit luontodirektiivinliitteessä II sekä lintulajit lintudirektiivin liit-teessä I. Lisäksi verkostolla suojellaan mui-takin muuttavia lintulajeja. Taulukoihin 10-11 on koottu näissä liitteissä luetellut, maa-talousalueilla esiintyvät keskeisimmät linnutsekä luontodirektiivin eläin- ja kasvilajit.

Taulukko 10. Maatalousympäristöissäesiintyviä Natura 2000 -alueiden valin-taperusteina olevia lintulajeja.

33


Taulukko 11. Maatalousympäristöissäesiintyviä lajeja, jotka on suojeltu Natu-ra 2000 -alueisiin liittyvien säännöstennojalla.


Suomessa Natura 2000 verkostoon valituistaalueista noin 5500 ha on maatalousmaalla.Näillä alueilla esiintyy erityistä suojelua vaati-via maatalousalueiden luontotyyppejä ja laje-ja. Selvitä kunnastasi tai alueesi ELY-keskuk-sesta, onko hallinnassasi olevilla mailla tai nii-den välittömässä läheisyydessä Natura 2000-alueita ja mitä näillä alueilla on tarkoitus eri-tyisesti suojella.

Älä hävitä tai heikennä merkittävästi niitä la-jeja tai luontotyyppejä, jonka perusteella alue

on valittu Natura 2000 -alueeksi. Heikentä-miskielto koskee kaikentyyppistä toimintaa.Ilmoita elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kukselle 30 vuorokautta ennen toimenpitees-tä, joka saattaa merkittävästi heikentää Na-tura 2000 –alueen luonnonarvoja. Tällainentoimenpide voi olla esimerkiksi pellon raivausNatura 2000 –verkostoon kuuluvalla alueella.

Suojelua vaativia maatalousmaan luonto-tyyppejä ovat luontodirektiivin mukaan me-renrantaniityt, kuivat nummet, kuivat niitytja pensaikot kalkkipitoisella alustalla, runsas-lajiset jäkkiniityt, runsaslajiset kuivat ja tuo-reet niityt, alvarit ja kalkkivaikutteiset kalli-okedot, siniheinäniityt, kosteat suurruohonii-tyt, tulvaniityt, alavat niitetyt niityt, vuoris-tojen niitetyt niityt, lehdes- ja vesaniityt sekähakamaat ja kaskilaitumet.

Luonnonarvojen heikentämiskielto koskeekaikkia niitä luonnonarvoja, joiden takia alueon valittu Natura 2000 -verkostoon. Valin-nan perusteena voi olla yhden tai useam-man luontotyypin tai lajin suojelutarve. Maa-talousympäristöissä esiintyviä lajeja ovat esi-merkiksi ruisrääkkä, peltosirkku ja pikkule-pinkäinen sekä hyönteisistä mm. ruijannoki-perhonen, punakeltaverkkoperhonen ja luhta-kultasiipi.

Maatalousmaiden Natura 2000 -kohteilleon eduksi, että niitä hoidetaan. Natura2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissayleensä kerrotaan toimenpiteistä, joilla alu-een suojeluarvoja voidaan edistää. Natura2000 -alueilla sijaitsevien maatalousmaidenhoito kannattaa suunnitella tapauskohtaises-ti yhdessä ympäristöviranomaisen kanssa.

Jos tilallasi on kansallispuistossa, luonnon-puistossa, luonnonsuojelualueella tai luon-nonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella si-jaitsevaa maatalousmaata tai viranomaispää-töksellä suojeltuja erityisesti suojeltavien lin-

34

tulajien elinympäristöjä tai jos tilallasi onmaatalousmaata Natura 2000 –alueella taisen välittömässä läheisyydessä, huomioi seu-raavat kohdat:

• Natura 2000 -alueen valinnan perus-teena olevia luontotyyppejä (luontodi-rektiivin liite I) ei saa hävittää tai hei-kentää.

• Natura 2000 -alueen valinnan perus-teena olevia lajeja (luontodirektiivin lii-teII) ei saa hävittää tai heikentää.

• Natura 2000 -verkostoon valinnan pe-rusteena olevia lintulajeja tai niidenelinympäristöjä ei saa merkittävästiheikentää.

• Jos tilallasi on kansallispuistossa, luon-nonpuistossa, muulla valtion omista-malla luonnonsuojelualueella tai luon-nonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueel-la sijaitsevaa maatalousmaata tai vi-ranomaispäätöksellä suojeltuja erityi-

sesti suojeltavien lintulajien elinympä-ristöjä, tilaasi koskevat suojelupäätök-siin liittyvät rauhoitusmääräykset.

• Suunnitelluista toimenpiteistä, jotkasaattavat merkittävästi heikentävääNatura 2000 –verkostoon kuuluvanalueen suojelun perusteena olevia luon-nonarvoja, mutta jotka eivät muutoinole luvan- tai ilmoituksenvaraisia, ontehtävä ilmoitus viimeistään 30 vuo-rokautta ennen toimenpiteeseen ryhty-mistä ELY-keskukselle.

• Jos ELY-keskus kieltää 30 vuorokau-den kuluessa ilmoituksen saapumisestatoimenpiteeseen ryhtymisen tai rajoit-taa sitä, päätöstä pitää noudattaa.

• Valtioneuvoston hyväksymään luon-nonsuojeluohjelmaan kuuluvalla tilanmaatalousmaalla ei saa tehdä sellaistatoimenpidettä, joka vaarantaa alueensuojelun tarkoituksen.

35

4 Kansanterveyteen sekä eläinten ja kasvienterveyteen liittyvät lakisääteiset

hoitovaatimukset

Kansanterveyteen sekä eläinten jakasvien terveyteen liittyvät lakisäätei-set hoitovaatimukset

• Kasvinsuojeluaineiden käyttö• Eläinten ruokinnassa kielletyt tuotteet

• Eläin- ja kasvintuotantotilojen elintar-vike- ja rehuhygienia, tuotantoeläimil-tä kielletyt aineet, kasvinsuojeluaine- jaeläinlääkejäämät elintarvikkeissa

• Eläinten merkintä ja rekisteröinti• Sisämarkkinakauppaa ja tuontia koske-

vat ehdot; TSE-tauti

36

4.1 Käytä ja säilytä kasvinsuojeluaineita oikein

Täydentävien ehtojen valvontakoh-teet:

• Kasvinsuojeluun on käytetty vain Suo-messa hyväksyttyjä kasvinsuojeluainei-ta

• Kasvinsuojeluaineita on käytetty asi-anmukaisesti myyntipäällysmerkintöjänoudattaen ja ne on säilytetty erilläänelintarvikkeista ja rehuista lasten ulot-tumattomissa myyntipäällyksessä an-nettujen ohjeiden mukaan

• Kasvinsuojeluaineiden käytöstä on pi-detty kirjaa

Kasvinsuojeluaineita ovat tuhoeläinten, rik-kakasvien ja kasvitautien torjunta-aineet se-kä kasvunsääteet. Ainoastaan sellaisia kas-vinsuojeluaineita, jotka on hyväksytty käyttö-tarkoitukseensa Suomessa, on luvallista käyt-tää. Rekisteri hyväksytyistä kasvinsuojeluai-

neista on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston(Tukes) internetsivuillawww.tukes.fi4.

Kasvinsuojeluaineita on käytettävä asianmu-kaisesti ottaen huomioon hyvän kasvinsuoje-lukäytännön periaatteet. Kasvinsuojeluainei-den voimassaoleviin käyttöohjeisiin tulee pe-rehtyä ja niitä on noudatettava. Kasvinsuo-jeluaineiden käytöstä on tehtävä muistiinpa-not.

Kuva 20: Kuva: A. Kivilahti

4http://www.tukes.fi

37

4.1.1 Hyvä kasvinsuojelukäytäntö

Viljelijän tulee noudattaa hyvää kasvinsuo-jelukäytäntöä. Kasvinsuojeluaineita on käy-tettävä kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeissasallittuihin käyttötarkoituksiin. Kasvinsuoje-luainekäsittely valitaan, annostellaan ja ajoi-tetaan käyttöohjeen mukaan siten, että saa-vutetaan hyväksyttävä teho pienimmällä tar-vittavalla kasvinsuojeluaineen määrällä. Kas-vinsuojeluainekäsittelyn valinnassa otetaanhuomioon paikalliset olosuhteet ja mahdolli-suudet viljelytekniseen ja biologiseen torjun-taan.

Lisätietoja:

• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tu-kes) (www.tukes.fi5)

– Kasvinsuojeluaineet– Kasvinsuojeluainerekisteri

• Kasvinsuojeluseura (www.kasvinsuoje-luseura.fi6)

– Kasvikohtaiset oppaat– Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjei-

ta –kirja

• Elintarviketurvallisuusvirasto Evira(www.evira.fi7)

– Kasvit – viljely ja tuotanto (huk-kakaura, kasvitaudit ja tuholai-set, kasvilajikkeet)

Kuva 21: Kuva: K. Kanerva

5http://www.tukes.fi6http://www.kasvinsuojeluseura.fi7http://www.evira.fi

38

4.1.2 Kasvinsuojeluaineiden käyttö maatilalla


Suomessa hyväksytyt valmisteet

Kasvinsuojeluaineena saa käyttää vain Suo-messa hyväksyttyjä valmisteita. Tukes päät-tää kasvinsuojeluaineeksi tarkoitettujen val-misteiden hyväksymisestä ja käytön ehdoistaSuomessa ja pitää yllä rekisteriä hyväksytyis-tä kasvinsuojeluaineista. Tukesin ylläpitämilläinternetsivuilla on kasvinsuojeluainerekis-teri8, josta on saatavilla ajantasaiset tiedotSuomessa hyväksytyistä kasvinsuojeluaineis-ta.

Kasvinsuojeluaineen myyntipäällys-merkinnät

Kasvinsuojeluaineita on käytettävä asianmu-kaisesti eli viljelijän on noudatettava val-misteen käyttöä koskevia myyntipäällykseenmerkittyjä sitovia määräyksiä.

Myyntipäällyksestä ilmenee kasvin-suojeluaineen

• käyttötarkoitus (esim. rikkakasvientorjunta-aine)

• käyttökohde (esim. kevätvehnä)• säilytysohjeet• käyttömäärät ja -ajankohdat• käytön rajoitukset (esim. vesistöjen lä-

heisyydessä)• henkilönsuojaimet

Myyntipäällykseen on myös merkitty päivä-määrä, jolloin valmiste on hyväksytty käytet-täväksi kasvinsuojeluaineena. Siinä mainitaanmyös valmisteen sisältämien tehoaineiden ni-met ja niiden määrät. Myyntipäällyksessä onmerkittynä myös vaaraa ja turvallisuustoi-menpiteitä osoittavat varoitusmerkit ja -lau-seet. Päällykseen on kirjattu myös suojain-ohjeita, mahdollisia ruiskutusohjeita ja mui-ta mainintoja, esimerkiksi varoitus resistens-sin1) mahdollisesta kehittymisestä. Valmis-teen käytön rajoituksia ovat muun muassavaroaika2) ja ympäristöhaittojen ehkäisytoi-menpiteet. Rajoitus voi koskea myös käsit-telyajankohtaa tai sadonkäyttöä. Ympäristö-haittojen ehkäisytoimenpiteitä ovat käyttöra-joitukset vesistöjen läheisyydessä ja pohjave-sialueella, eliövaroitukset (esim. mehiläisra-joitus) ja toistuvan käytön rajoitus.

Myyntipäällysmerkinnät saattavat ajan kulu-essa muuttua, joten on hyvä tarkastaa voi-massa olevat merkinnät Tukesin internetsi-vuilta kasvinsuojeluainerekisteristä9.

8https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi9https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi

39

Lisätietoja ympäristörajoituksista jamuista kasvinsuojeluaineiden myyn-tipäällysmerkinnöistä 10löytyy Tukesininternetsivuilta.

1)Resistenssillä tarkoitetaan eliön vastustus-kykyä eli kykyä vastustaa jotain ulkoistavaikutusta. Kasvinsuojeluaineiden yhteydes-sä sillä tarkoitetaan rikkakasvien, kasvitau-tien tai tuholaisten torjunta-ainekestävyyttä.2)Varoajalla tarkoitetaan kasvinsuojeluaine-käsittelyn jälkeistä aikaa, jolloin sadonkorjuuei ole sallittu.

Kasvinsuojeluaineiden säilytys

Kasvinsuojeluaineet on varastoitava erilläänelintarvikkeista ja rehuista sekä lasten ulot-tumattomissa myyntipäällyksessä annettujenohjeiden mukaan. Kasvinsuojeluaineet tuleesäilyttää lukitussa tilassa, jos myyntipäällyk-sessä niin vaaditaan. Kasvinsuojeluaineidenfysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet saat-tavat muuttua, mikäli niitä säilytetään pitkiäaikoja ja niistä voi tulla alkuperäistä myrkyl-lisempiä tai niiden teho voi muuttua. Van-hentuneet tai käyttämättömät, rekisteristäpoistetut kasvinsuojeluaine-erät tulee hävit-tää myyntipäällysmerkintöjen mukaisesti.

Kasvinsuojeluaineiden käyttökirjanpi-to täydentävissä ehdoissa

Viljelijän on tehtävä muistiinpanoja suoritta-mistaan kasvinsuojelutoimenpiteistä.

Muistiinpanoihin kirjataan:

• viljelykasvi• kasvinsuojeluaineen nimi• kasvinsuojeluaineen käyttöajankohta ja

–määrä• pinta-ala, jolle kasvinsuojeluainetta on

käytetty.

Kasvinsuojeluaineiden käyttökirjanpitoa onsäilytettävä vähintään kolme vuotta täyden-tävissä ehdoissa, mutta ympäristökorvauk-sessa vähintään neljä vuotta sitoumuskau-den päättymisestä. Jos viljelijä on sitoutunutympäristökorvaukseen, sen ehtojen mukaises-ti tehdyt muistiinpanot kasvinsuojelusta ovatriittävät.

Käyttörajoitus vesistöjen läheisyydes-sä

Koska eräät kasvinsuojeluaineet tai niiden si-sältämät tehoaineet ovat vesieliöille myrkylli-siä, niille on määrätty käyttörajoitus vesistöil-le aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Tä-mä rajoitus kieltää valmisteen käytön tietylläetäisyydellä vesistöstä. Rajoitus on merkittymyyntipäällykseen. Lisätietoja vesistörajoi-tuksista11 löytyy Tukesin internetsivuilta.

Käyttö pohjavesialueilla

Kasvinsuojeluaineiden käytössä pohjavesialu-eilla on noudatettava erityistä varovaisuut-ta. Eräät kasvinsuojeluaineet, niiden sisältä-mät tehoaineet tai niiden hajoamistuotteetovat helposti maassa kulkeutuvia ja siksi nii-

10http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/11http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Ymparistorajoitukset-

/Vesistorajoitus-/

40

den käyttö pohjavesialueilla (pohjavesialue-luokat I ja II) on kielletty kokonaan tai niidenkäyttöä on rajoitettu. Käyttökielto tai käy-tön rajoitus on merkitty myyntipäällykseen.Pohjavesilausekkeen ehdottomia määräyksiäon noudatettava. Ennen kasvinsuojeluaineenhankkimista ja käyttöä viljelijän on syytä var-mistaa, onko valmisteen käyttö sallittua poh-javesialueella. Tukesin internetsivuilta on li-sätietoja pohjavesirajoituksesta12. Viljelijävoi myös tiedustella kunnan maaseutuelinkei-noviranomaiselta, onko tietyn kasvinsuojelu-aineen käyttö pohjavesialueilla sallittu vai ei.Lisätietoja pohjaveden suojelusta on tämänoppaan luvussa 2.8 Suojele pohjavettä13.

Toistuvan käytön rajoitus

Eräiden kasvinsuojeluaineiden toistuvaa käyt-töä samalla kasvulohkolla tai alueella perät-täisinä vuosina on rajoitettu. Tämä johtuusiitä, että osa käytetyistä valmisteista voi pe-räkkäisinä vuosina käytettynä aiheuttaa ris-kiä maaperäeliöille tai säilyä maaperässä ha-joamatta seuraavaan kasvukauteen, jolloin nevoivat kertyä maaperään. Toistuvan käytönrajoitus on merkitty valmisteen myyntipääl-lykseen. Tukesin internetsivuilta löytyy lisä-tietoa toistuvan käytön rajoituksesta14.

12http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Ymparistorajoitukset-/Pohjavesirajoitus/

13http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/320/article-2467914http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Ymparistorajoitukset-

/Toistuvan-kayton-rajoitus-/

41

4.2 Huolehdi rehujen turvallisuudesta

Täydentävien ehtojen valvontakoh-teet liittyvät rehujen turvallisuuteenja jäljitettävyyteen:

• jätteet, vaaralliset aineet, kasvinsuoje-luaineet, biosidit eli haitallisten eliöi-den torjunta-aineet, siemenet, lannoit-teet ja lääkerehut on varastoitu ja käsi-telty asianmukaisesti rehuista ja eläin-ten pitopaikoista erillään

• rehukirjanpito• kasvinsuojeluaineiden ja biosidien käy-

töstä on kirjanpito• rehut on hankittu rekisteröidyltä tai

hyväksytyltä rehualan toimijalta• kielletyn eläinvalkuaisen käyttö• kullekin eläinlajille soveltuvan eläinval-

kuaista sisältävän rehun käytön varmis-taminen

Rehut1) vaikuttavat osaltaan elintarviketur-vallisuuteen, joten niiden on oltava turvallisiaja jäljitettävissä. Rehu ei ole turvallinen, josse vaikuttaa haitallisesti eläinten terveyteen,ympäristöön tai eläimestä tuotettu elintarvi-ke ei ole rehun vuoksi ihmisravintona turval-lista. Rehujen turvallisuudesta vastaavat re-hualan toimijat, mukaan lukien viljelijät.

Rehujen jäljitettävyyden takia koko rehuket-jun alkutuotannosta kaupan portaaseen as-ti on rekisteröidyttävä rehualan toimijoiksi jarehuista on pidettävä kirjaa. Suomessa rehuatuottavan, sekoittavan, valmistavan tai elin-tarviketuotantoeläimiä ruokkivan viljelijän onrekisteröidyttävä rehualan toimijaksi Eviraan

lomakkeella F15. Rehualan toiminnoissa ta-pahtuneet muutokset ilmoitetaan myös lo-makkeella F. Vuosina 2006-2009 rekisteröi-tymisen pystyi tekemään tukihakulomakkeel-la.

Rehuille asetettavat vaatimukset koskevatkasvien viljelyä ja sadonkorjuuta rehuksi, re-hun sekoitusta ja valmistusta omaan käyt-töön, myyntiin sekä vastikkeettomaan luovu-tukseen. Lisäksi vaatimukset koskevat elin-tarviketuotantoeläinten2) ruokintaa kotoisil-la ja teollisilla rehuilla. Osa vaatimuksista,esimerkiksi vaatimus rehukirjanpidosta ja re-kisteröitymisestä rehualan alkutuotannon toi-mijaksi, ei koske elintarviketuotantoeläintenkasvatusta yksityiseen kotikäyttöön. Vaati-mukset koskevat rehujen kuljetusta, varas-tointia ja käsittelyä tuotantopaikalla sekä al-kutuotteiden kuljetusta tuotantopaikalta vas-taanottajalle, esimerkiksi toiselle maatilallatai rehutehtaaseen.


1)Rehulla tarkoitetaan mitä tahansa suunkautta tapahtuvaan eläinten ruokintaan tar-koitettua ainetta tai tuotetta, mukaan lukien

15http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/rehualan+toiminta/viljelijat+ja+kotielaintuottajat/rekisteroityminen+rehualan+alkutuotannon+toimijaksi/

42

lisäaineet, riippumatta siitä, onko se jalos-tettu, osittain jalostettu vai jalostamaton.Esimerkiksi eläinten ruokintaan tarkoitettuvilja, heinä, teollinen täys- tai täydennysrehu,c-vitamiini ja säilörehun säilöntäaine ovat

rehua.2)Elintarviketuotantoeläimellä tarkoitetaaneläimiä, kuten nautoja, sikoja, kanoja jahevosia, joita tai joiden tuottamia tuotteitakäytetään elintarvikkeiden tuotannossa.

43

4.2.1 Rehujen turvallisuus

Rehujen käsittely, kuljetus ja varas-tointi tilalla

Tuotannon kaikissa vaiheissa on huolehdit-tava siitä, että rehut suojataan mahdollisil-ta saastumista ja pilaantumista aiheuttavil-ta tekijöiltä. Rehut eivät saa sisältää kiellet-tyjä aineita. Haitallisten aineiden, eliöiden jatuotteiden esiintymistä rehuissa on rajoitettuasettamalla kyseisten aineiden pitoisuudelleraja-arvot. Saastumista ja pilaantumista voiaiheuttaa esimerkiksi maaperästä tai vedestälähtöisin oleva mikrobiologinen taudinaiheut-taja, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineidenjäämät sekä jätteiden vääränlainen käsitte-ly ja hävittäminen. Tuhoeläinten torjunta ontärkeää sekä hyvän rehuhygienian vuoksi et-tä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi. Lintu-jen ulosteiden joutuminen rehuihin on estet-tävä muun muassa niihin liittyvän salmonel-lariskin vuoksi. Myös eläinten kuivikkeet tu-lee suojata saastumiselta, koska eläimet saat-tavat niitä syödä, vaikka ne eivät rehua ole-kaan. Rehut ja kuivikkeet on vaihdettava riit-tävän usein ja huolehdittava, etteivät ne pää-se pilaantumaan. Rehuista otettujen rehutur-vallisuuden kannalta merkittävien näytteidentulokset on huomioitava tuotannossa.

Maatilalla käytettävän rehun jakelujärjestel-män on taattava, että eläimet saavat vainniille tarkoitettua rehua. Rehujen valmistuk-sessa, käsittelyssä, pakkaamisessa, varastoin-nissa, kuljetuksessa ja ruokinnassa käytet-tävät tilat, laitteet, säiliöt ja kuljetusväli-neet on puhdistettava säännöllisesti ja tar-peen mukaan desinfioitava puhdistuksen jäl-keen. Myös eläinten juottolaitteet on puhdis-tettava säännöllisesti. Erityisesti esimerkiksi

lääkerehun3) käsittelyn ja käytön jälkeen ajo-neuvot, rehun käsittely- ja ruokintalaitteistottulee puhdistaa, jotta vältetään seuraavan re-huerän saastuminen.

Kuva 24: Kuva: MMM kuva-arkisto

3)Lääkerehu on eläinlääkkeen tai eläinlääk-keiden ja rehun sekoitusta, joka on tarkoitet-tu sellaisenaan eläimille syötettäväksi sairaut-ta parantavien, ehkäisevien tai muiden lääk-keellisten ominaisuuksien vuoksi.

Eläinten juomaveden sekä laitteiden ja väli-neiden puhdistamiseen käytetyn veden on ol-tava puhdasta. Laidunruokinnassa ja rehunkorjuussa on huomioitava kasvinsuojeluaineil-le asetetut varoajat. Lannan levityksen ja re-hun korjuun tai laiduntamisen välillä on ol-tava riittävä aika, jotta lanta ei saastuta re-hua. Eläinperäistä lannoitevalmistetta, kutenliha/luujauhoa, käytettäessä tulee noudattaavähintään 21 vuorokauden varoaikaa eläinpe-räisen lannoitevalmisteen levityksen ja rehunkorjuun tai laiduntamisen välillä.

Puhdistus- ja desinfiointikemikaaleja tuleekäyttää käyttöohjeiden mukaan. Myös muitabiosideja, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineitatulee varastoida, käsitellä ja käyttää valmis-tajan antamien ohjeiden mukaisesti. Niiden

44

sekä vaarallisten aineiden, kylvösiemenen jajätteiden käsittelyn ja varastoinnin on tapah-duttava rehuista ja eläinten pitopaikoista eril-lään. Eri eläinryhmille ja -lajeille tarkoitetutrehut, mukaan lukien lääkerehut, on varas-toitava siten, että estetään niiden joutuminensellaiselle eläimelle, joille niitä ei ole tarkoitet-tu. Eläinten ruokinnasta vastaavalla henkilöl-lä on oltava tehtävässään tarvittavat taidotja tiedot.

Lisätietoja:Rehujen varastoinnista16Kielletyistä aineista, eliöistä ja tuotteis-ta rehuissa17Ohjeita hiirien ja rottien asianmukaiseentorjuntaan18

Eläinvalkuaisen käyttöön liittyvätkiellot ja rajoitukset

Elintarviketuotantoeläimiä ei saa ruokkiaeläinvalkuaisella eikä sitä sisältävillä rehuilla.Syynä kieltoon on nautojen BSE -taudin (hul-lun lehmän taudin) leviämisen ehkäisy. Edel-lä mainittuun kieltoon on kuitenkin joitakinpoikkeuksia (ks. taulukko 12).

Keskeisintä kiellossa on, että liha/luujauhoja verijauho on kielletty elintarviketuotanto-eläinten, vesiviljelyeläimiä lukuun ottamatta,ruokinnassa ja kalajauho on kielletty märeh-tijöiden ruokinnassa.


Kalajauhon, muista eläimistä kuin märehti-jöistä saatujen käsiteltyjen eläinvalkuaistentai verituotteiden ja di- ja trikalsiumfosfaa-tin käyttö muiden elintarviketuotantoeläin-ten kuin märehtijöiden ruokinnassa edellyt-tää, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

• Jos samalla tilalla on sekä märehtijöitäettä muita eläimiä, on kalajauhoa, veri-tuotteita tai di- tai triklasiumfosfaattiasisältävät rehut käsiteltävä täysin eril-lään märehtijöistä ja märehtijöiden re-huista.

• Muista eläimistä kuin märehtijöistäsaatua liha/luujauhoa tai verijauhoa onsallittua käyttää elintarviketuotantoe-läimistä vain vesiviljelyeläinten ruokin-nassa. Sitä sisältävät rehut on pidet-tävä muiden elintarviketuotantoeläin-ten ulottumattomissa ja erillään mui-den elintarviketuotantoeläinten rehuis-ta.

• Jos tilalla käytetään kyseessä oleviaeläinperäisiä rehuja, on toiminta ensin

16http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/rehualan+toiminta/viljelijat+ja+kotielaintuottajat/kirjanpito-+ja+muut+vaatimukset+rehujen+alkutuotannossa/


18http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/biosidit/Rottien ja hiirien torjunta_MTT13 032014.pdf

45

ilmoitettava Eviralle lomakkeella I re-kisteröintiä tai hyväksyntää varten. Il-moitusvaatimukset eivät koske täysre-huja käyttäviä tiloja, toisin sanoen ti-loja, jotka eivät valmista kotiseoksia.Ilmoitusvaatimukset liittyvät BSE- jamuiden TSE-tautien ehkäisyyn ja val-vontaan.

• Tilalla tapahtuvista kyseisten eläinval-kuaisen käytön pysyvistä muutoksistatulee tehdä myös ilmoitus Eviralle.

Lomake I19 eläinvalkuaisen käytöstä ilmoit-tamiseksi rekisteröintiä tai hyväksyntää var-ten löytyy Eviran internetsivuilta.

Maitopohjaisten tuotteiden ja entisten elin-tarvikkeiden käytössä elintarviketuotantoe-läinten ruokinnassa on rajoituksia tartunta-tautien ehkäisemiseksi. Lisätietoja20 ja lo-make J 21tiettyjen maitopohjaisten tuottei-den käytöstä ilmoittamiseksi Eviraan löytyyinternetsivuilta.

Rehun lisäaineiden käyttöön liittyvätrajoitukset

Rehun lisäaineita ovat sellaiset aineet, mikro-organismit4) ja valmisteet, jotka tarkoituk-sellisesti lisätään rehuun. Lisäaineiden tarkoi-tuksena on esimerkiksi vaikuttaa suotuisastirehun tai eläimistä saatavien tuotteiden omi-naisuuksiin tai edesauttaa eläintuotantoa jaeläinten hyvinvointia. Lisäaineita ovat muunmuassa hivenaineet, vitamiinit, urea ja ami-nohapot sekä kokkidiostaatit5). Myös säilöre-

hun säilöntäaineet ovat rehun lisäaineita tainiiden seoksia eli esiseoksia. Rehun lisäaineis-ta ja esiseoksista on pidettävä rehukirjanpi-toa.

Rehun lisäaineita ei saa käyttää rehujen val-mistuksessa elleivät ne ole Euroopan unionis-sa hyväksyttyjä. Lisäaineiden käyttöön liittyyerilaisia ehtoja lisäaineen luonteesta riippu-en. Joillekin lisäaineille, esimerkiksi seleenille,on säädetty enimmäispitoisuus rehussa, kos-ka ne ovat eläimille myrkyllisiä eläimen saa-dessa niitä yli säädetyn enimmäispitoisuuden.Kokkidiostaatteja sisältävien rehujen käyttöon kielletty muniville kanoille kokonaan jamuulle siipikarjalle niiden käyttöön voi liittyäkäyttökielto tietyn pituisena ajanjaksona en-nen teurastusta (varoaika).

Rehun lisäaineiden käyttö oman kotiseok-sen valmistuksessa edellyttää rekisteröitymis-tä rehun valmistajaksi. Jos kotieläintuottajakäyttää rehunvalmistukseen kokkidiostaatte-ja tai tiettyjä eläimen tuotantoon vaikuttavialisäaineita tai niitä sisältäviä esiseoksia, tu-lee hänen hakea rekisteröitymisen lisäksi hy-väksyntää Eviralta lomakkeella C. Edellä mai-nitut vaatimukset eivät koske täydennys- taitäysrehuja tai säilörehun säilöntäaineita käyt-täviä tiloja. Lisäaineita tulee käyttää pak-kausmerkinnöissä annettujen käyttöohjeidenmukaan.

Lisätietoja:EU:ssa hyväksyttyjen rehun lisäaineidenrekisteri22

Rekisteröityminen rehun lisäaineidenkäyttäjäksi23

19http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/rehualan+toiminta/viljelijat+ja+kotielaintuottajat/elainvalkuaisen+rehukaytto/20http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/rehualan+toiminta/viljelijat+ja+kotielaintuottajat/kirjanpito-

+ja+muut+vaatimukset+rehujen+alkutuotannossa/21http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/rehualan+toiminta/viljelijat+ja+kotielaintuottajat/maidon+ja+maitopohjaisten+tuotteiden+rehukaytto/22http://ec.europa.eu/food/food/animalnutrition/feedadditives/registeradditives_en.htm23http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/rehualan+toiminta/viljelijat+ja+kotielaintuottajat/rehun+lisaaineiden+ja+esiseosten+kaytto+tilalla/24http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/rehualan+toiminta/viljelijat+ja+kotielaintuottajat/hyvaksyntaa+vaativien+lisaaineiden+kaytto/

46

Hyväksyntähakemus C24 kokkidiostaattientai eräiden muiden eläintuotantoon vaikutta-vien lisäaineiden tai esiseosten käyttöön

4 Mikro-organismilla tarkoitetaan yhdestä taimuutamasta solusta muodostunutta eliötä,kuten bakteeria, alkueläintä ja yksisoluista le-vää.5 Kokkidiostaatilla tarkoitetaan siipikarjansuolistostosairauden, kokkidioosin, ehkäisyyntarkoitettua valmistetta.

Ilmoitusvelvollisuus

Kaikilla rehualan toimijoilla, mukaan lukienviljelijöillä, on velvollisuus ilmoittaa Eviraan,jos on epäilys siitä, että tuotettu, valmistettu,maahantuotu tai jakelussa oleva rehu ei oleturvallista. Tällöin on ryhdyttävä välittömäs-ti toimenpiteisiin kyseisen rehun poistamisek-si markkinoilta ja rehun ruokinta eläimille onlopetettava.

Lisätietoja:Ilmoitusvelvollisuus25


47

4.2.2 Täydentävien ehtojenrehukirjanpitovaatimukset

Rehuista sekä niistä otettujen näytteidenanalyysituloksista ja kasvinsuojeluaineidensekä biosidien käytöstä on pidettävä kirjaa.Kirjanpitovaatimus koskee myös lääkerehujasekä lisäaineita ja esiseoksia, esimerkiksi säi-lörehun säilöntäaineita. Kirjanpito on perus-edellytys rehujen jäljitettävyydelle ja se kos-kee kaikkia rehun tuottajia ja kotieläintuot-tajia. Rehujen jäljitettävyys on tarpeen, jottarehuja voidaan mahdollisessa vaaratilantees-sa vetää kohdennetusti markkinoilta (käytös-tä). Tuottajan tulee pitää kirjaa seuraavistatiedoista:

• Tilalle ostetusta/vastikkeetta saadustarehusta rehun myyjän/toimittajan ni-mi ja osoite, tuotteen nimi tai luon-ne (esimerkiksi rypsirouhe), toimitus-päivä, määrä ja eläinryhmä, jolle rehuon syötetty.

• Tilalta myydystä/luovutetusta rehustarehun ostajan/vastaanottajan nimi jaosoite, tuotteen nimi tai luonne (esi-merkiksi kuivaheinä), toimituspäivä jamäärä.

• Tilalla itse tuotetuista rehuista rehunnimi, määrä ja eläinryhmä, jolle rehuon syötetty.

• Rehun käytön lopettamisaika, mikälikäyttöön liittyy varoaika.

• Rehuista otettujen näytteiden tulokset.• Kasvinsuojeluaineiden käyttö.

• Rehujen turvallisuutta varmistavien bi-osidien, kuten desinfiointiaineiden jatuhoeläinmyrkkyjen käyttö rehuvaras-toissa tai ruokinta-astioiden ja rehujenkuljetus-, siirto- tai punnitusvälineidenkäsittelyssä.

Lisäksi viljelijän on noudatettava kansallisenrehulainsäädännön vaatimusta rehuvarasto-jen tunnisteiden merkitsemistä rehukirjanpi-toon, vaikka täydentävät ehdot eivät edelly-tä rehuvarastojen tunnisteiden merkitsemis-tä rehukirjanpitoon. Lisätietoja rehuvaras-tojen merkinnästä26 löytyy Eviran internet-sivulta.

Tiedot rehuihin liittyen voi kirjata esimerkiksiEviran nettisivuilta löytyvään mallilomakkee-seen (rehukirjanpidon mallilomake27).


Rehujen kirjanpitovaatimukseksi riittää myös26http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/rehualan+toiminta/viljelijat+ja+kotielaintuottajat/kirjanpito-

+ja+muut+vaatimukset+rehujen+alkutuotannossa/27http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/rehualan+toiminta/viljelijat+ja+kotielaintuottajat/kirjanpito-

+ja+muut+vaatimukset+rehujen+alkutuotannossa/

48

rehujen osto/myyntikuittien, lääkerehuistalääkityskirjanpidon ja/ tai tilalla tuotettujenrehujen osalta ympäristökorvauksen sitou-musehtojen mukaisen lohkokirjanpidon säi-lyttäminen, kun niistä käy selville kirjanpidos-sa vaadittavat asiat.

Rehuista otettujen näytteiden analyysitulos-ten kirjanpitovaatimukseksi riittää niistä saa-tujen analyysitodistusten säilyttäminen.

Kasvinsuojeluaineiden kirjanpitovaatimukseton kuvattu oppaan osassa 4.1.2 Kasvin-suojeluaineiden käyttö maatilalla28. Josviljelijä on sitoutunut ympäristökorvaukseen,sen ehtojen mukaisesti tehdyt muistiinpanot

kasvinsuojelusta ovat riittävät myös rehu-vaatimusten osalta. Biosidien käyttökirjanpi-don tulee sisältää käytettyjen biosidien ni-met, määrät ja käyttöajat. Tietojen tulee ollatarvittaessa valvovan viranomaisen saatavil-la. Rehukirjanpitoa tulee säilyttää vähintäänviisi vuotta ja kirjanpitoa biosidien käytöstävähintään kolme vuotta.

Lääkerehujen kirjanpidolle on täydentävissäehdoissa myös lääkityskirjanpitovaatimuksia.Lue lisää lääkerehujen lääkityskirjanpitovaati-muksista oppaan osasta 4.3.2 Kielletyt ai-neet, sallitut eläinlääkkeet ja lääkityskir-janpito.29

28http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/320/article-2469329http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/320/article-24700

49

4.2.3 Rehujen hankinta rekisteröidyltä taihyväksytyltä rehualan toimijalta

Rehujen jäljitettävyyteen ja turvallisuuteenliittyen rehua saa hankkia vain rekisteröidyil-tä tai hyväksytyiltä rehualan toimijoilta. Han-kittaessa rehuja tilalle on varmistettava, et-tä rehun myyjä tai luovuttaja on rekisteröity-nyt tai hyväksytty rehualan toimijaksi. Rekis-teröitymisvelvoitetta ei kuitenkaan ole viljeli-jällä, joka tuottaa rehua vuosittain korkein-taan 3 ha:n viljelyalalla ja toimittaa kaikentältä alalta saamansa rehun paikalliselle maa-tilalle käytettäväksi. Rehun myyjän rekiste-röityminen rehualan toimijaksi on tarkastet-tava myös ostettaessa rehuja tilalle suoraantoisesta EU-maasta. Lisätietoja ja LuettelotSuomessa rekisteröidyistä rehualan toi-mijoista ja rehualan alkutuotannon toi-

mijoista30 löytyy Eviran internetsivuilta.

Lisätietoja entisten elintarvikkeiden re-hukäytöstä31 löytyy myös Eviran internetsi-vuilta.


30http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/31http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/rehualan+toiminta/viljelijat+ja+kotielaintuottajat/kirjanpito-

+ja+muut+vaatimukset+rehujen+alkutuotannossa/

50

4.3 Tuota turvallisia elintarvikkeita

Kuva 28: Kuva: Plugi

Vuonna 2017

Täydentävien ehtojen elintarvikehygieniaakoskeviin vaatimuksiin on tullut joitakin muu-toksia, joista useimmat koskevat maidontuo-tantoa.

51

4.3.1 Alkutuotantopaikkojen vaatimukset

Alkutuotantopaikka (tila, tuotantotila) onmaatila, puutarha tai muu paikka, jossa har-joitetaan elintarvikkeiden alkutuotantoa.

Alkutuotannon toimija (viljelijä) on henki-lö tai yritys, joka harjoittaa elintarvikkeidenalkutuotantoa, kuten elintarvikkeeksi käytet-tävien kasvien kasvatusta ja viljelyä, sadon-korjuuta, maidontuotantoa ja kaikkia eläin-tuotannon vaiheita ennen eläimen teurastus-ta.

Yhteiset vaatimukset kaikille tiloille

Eläimistä, kasveista ja sienistä saatavien elin-tarvikkeiden alkutuotantoon sovelletaan Eu-roopan yhteisön lainsäädäntöä sekä elintar-vikelakia, eläinten lääkitsemislakia ja näidennojalla annettuja asetuksia. Viljelijällä on vas-tuu tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuu-desta ja siksi hänellä on oltava riittävät tie-dot tuottamastaan elintarvikkeesta ja sen kä-sittelyyn liittyvistä terveysvaaroista.

Viljelijän on huolehdittava ja valvottava, et-tä myös hänen alaisuudessaan elintarvikkeitakäsittelevät henkilöt ovat riittävästi perehty-neet elintarvikehygieniaan. Jos viljelijä epäileetuottamansa elintarvikkeen voivan aiheuttaaterveysvaaraa ihmiselle, hänen on välittömäs-ti ilmoitettava tästä kunnan elintarvikeval-vontaviranomaiselle (esim. terveysvalvonnanjohtaja, kunnaneläinlääkäri tai terveystarkas-taja) ja käynnistettävä tarvittaessa jo luovu-tetun tuotteen takaisinveto ja muut toimen-piteet epäkohtien korjaamiseksi. Alkutuotan-non toimijan on huolehdittava kirjanpidon se-kä tuotteen mukana lähetettävien tietojenja pakkausmerkintöjen avulla, että elintarvik-

keiden jäljitettävyys säilyy vähittäismyyntiinsaakka.

Alkutuotantopaikka on rakennettava ja hoi-dettava niin, ettei siellä tuotettavien ja käsi-teltävien elintarvikkeiden turvallisuus vaaran-nu. Tuotteiden suojaamiseksi saastumiseltarehun lisäaineita, eläinlääkkeitä, kasvinsuoje-luaineita, lannoitevalmisteita, biosidejä, ku-ten jyrsijämyrkkyjä ja desinfiointiaineita, jamuita vaarallisia kemikaaleja sekä jätteitä onkäsiteltävä, varastoitava ja käytettävä oikein.


Tilalla on oltava riittävästi puhdasta ja hy-vänlaatuista vettä kasteluvedeksi, eläintenjuomavedeksi ja puhtaanapitoon. Vedessä eisaa olla siinä määrin vierasta hajua tai makuaeikä myöskään pieneliöitä, loisia tai vieraitaaineita, että vesi voisi vaarantaa alkutuotan-non tuotteiden ja niistä saatavien elintarvik-keiden turvallisuuden. Kasvien kasteluvedensekä tuotteiden ja laitteiden pesuveden laatutulee tietyissä tapauksissa tutkituttaa sään-nöllisesti laboratoriossa. Tutkimukset vedes-tä tulee teettää esimerkiksi silloin kun omankaivon vettä käytetään kasvien sellaisenaansyötävien osien suoraan kasteluun tai lypsy-laitteiston ja maitosäiliön pesuun.

52

Elintarviketuotantoon käytettävien eläintenon oltava terveydentilaltaan sellaisia ja nii-tä on hoidettava ja käsiteltävä niin, että niis-tä saatavien elintarvikkeiden hyvä hygieeni-nen laatu turvataan. Eläimistä ihmisiin siirty-vien tartuntatautien kulkeutuminen tilalle janiiden leviäminen tilalle tai tilalta on pyrit-tävä estämään. Tuotaessa uusia eläimiä pi-topaikkaan on huomioitava tautiriskit. Tau-tiriskit voidaan huomioida esimerkiksi pitä-mällä tilalle tuotavat uudet eläimet erilläänmuista eläimistä tai ostamalla uudet eläimetvain sellaisista pitopaikoista, joiden terveysti-lanne tunnetaan. Viljelijän tulee ilmoittaa vi-ranomaiselle (/ tilaa valvovalle eläinlääkäril-le / kunnan elintarvikevalvontaviranomaisel-le) epäillyistä tautitapauksista tilalla. Jos on-gelmia havaitaan, on alkutuottajan ryhdyttä-vä asianmukaisiin toimiin tilanteen korjaami-seksi.

Alkutuotannon toimijan (viljelijän) il-moitusvelvollisuus

Kaikkien alkutuotannon toimijoiden on ilmoi-tettava alkutuotantopaikasta ja siellä harjoi-tettavasta toiminnasta kunnan elintarvikeval-vontaviranomaiselle (ilmoitus alkutuotanto-paikasta). Kunnan valvontaviranomaisen tu-lee puolestaan ilmoittaa toimijalle saaneensatätä koskevat tiedot. Toimijan on myös ilmoi-tettava alkutuotannon toiminnassa tapahtu-neista olennaisista muutoksista, toiminnankeskeyttämisestä yli vuodeksi tai toiminnanlopettamisesta.

Maidontuotantotilojen on sisällytettävä il-moitukseensa tieto siitä, jos

• tilalla luovutetaan raaka- ja ternimai-toa suoraan lopulliselle kuluttajalle

• ternimaitoa toimitetaan pakattuna jajäädytettynä paikalliseen vähittäis-

myyntiin.

Munantuotantotilojen on sisällytettävä ilmoi-tukseensa tieto siitä, jos

• tilalta luovutetaan munia suoraan lo-pulliselle kuluttajalle

• munia toimitetaan paikalliseen vähit-täismyyntiin (kananmunat poikkeusa-lueella).

Kasvintuotantotilojen on sisällytettävä ilmoi-tukseensa tieto siitä, jos

• vihanneksia, juureksia, hedelmiä, mar-joja, viljaa tai sieniä luovutetaan tilaltasuoraan lopulliselle kuluttajalle.

Lisätietoja ja opastusta: oman kunnan elin-tarvikevalvontaviranomaiset, aluehallintovi-ranomaiset ja Evira.

Alkutuotannon toimijan kirjaamis-vaatimukset

Toimijan kirjaamia tietoja tarvitaan muunmuassa elintarvikkeiden jäljitettävyyden var-mistamiseksi tai kun eläimiä myydään tai toi-mitetaan teuraaksi. Kirjanpito voi koostuayhdestä tai useammasta tiedostosta (esim.eläinten lääkintä- ja terveyskortisto) ja se voiolla osa alkutuotantopaikan laatu- tai muutajärjestelmää.

Toimijan on kirjattava tiedot vähintään seu-raavista asioista siltä osin kuin ne koskevatasianomaista alkutuotantoa:

• elintarvikkeeksi toimitetut alkutuotan-non tuotteet, säilytysaika 1 vuosi

• näytteet, tutkimukset ja tarkastukset,joilla on merkitystä elintarviketurvalli-suuden kannalta (kuten tulokset ve-situtkimuksista, kasvinsuojeluainejää-

53

mävalvontaohjelmasta, utaretulehdus-tutkimuksista, salmonellavalvonnastasekä tarkastuskertomukset esimerkik-si maidontuotantotilan hygieniatarkas-tuksista, lihantarkastuspäätökset, siko-jen sairastuvuustiedot, tarkastuseläin-lääkärin alkutuotannon toimijalle il-moittamat tiedot, salmonellavalvonta-ohjelmaan liittyvät tarkastuskäynnit),säilytysaika 3 vuotta. (Huom! vesitut-kimuksista säilytettävä aina uusin tut-kimustodistus)

• kasvintuotantotiloilla kasvinsuojeluai-neiden ja biosidien käyttö (esim. hyön-teis- ja jyrsijämyrkyt, desinfiointiai-neet): aineen nimi, määrä ja käyttöai-ka, säilytysaika 3 vuotta

• vastaanotetut ja elintarvikkeeksi toimi-tetut eläimet, säilytysaika 1 vuosi

• eläimille syötetyn rehun luonne ja alku-perä, säilytysaika 5 vuotta

• eläinlääkkeet ja muut eläimille anne-tut hoidot, hoidon päivämäärät ja va-roajat, säilytysaika 5 vuotta (lääkekir-janpidosta tarkemmin kohdassa 5.2)

Maidontuotantotilojen on pidettävä kirjaamyös

• maidon säilytyslämpötilasta, säilytysai-ka 1 vuosi

Tietojen kirjaaminen ja säilyttäminen huo-lellisesti kannattaa, sillä kirjanpidon tarkas-tus tiloilla on osa täydentävien ehtojen val-vontaa. Tietojen puuttuminen voidaan kat-soa säädöstenvastaiseksi toiminnaksi, jostavoi aiheutua tukien menetyksiä.

Maidontuotantoa koskevat erityisvaa-timukset

Maidontuotantotiloille on säädetty yleistenalkutuotantoa koskevien vaatimusten (edelläesitettyjen) lisäksi erityisesti maidontuotan-toon kohdistuvia vaatimuksia.

Tilojen, joissa pidetään ja lypsetään maitoatuottavia eläimiä ja joissa käsitellään maitoaja sen tuotantoon liittyviä välineitä ja lait-teita, on oltava sijainniltaan ja rakenteiltaansellaiset, että niissä on hyvät mahdollisuudethuolehtia eläinten puhtaudesta ja terveydes-tä, lypsyhygieniasta ja raakamaidon hygiee-nisestä laadusta. Tiloissa ei saa säilyttää mi-tään, mikä voisi heikentää maidon hygieenis-tä laatua. Maidon käsittelyssä käytettävienlaitteiden ja välineiden puhdistusta ja säily-tystä varten on oltava asianmukainen tila.

EläimetEläimet on pidettävä puhtaina eikä niissäsaa olla sairauksia tai vikoja, jotka heikentä-vät maidon hygieenistä laatua. Karjanhoita-jan on seurattava eläinten puhtautta ja kun-toa. Eläimet, joilla on oireita taudista jokavoi heikentää maidon hygieenistä laatua, tu-lee eristää muista maidontuotantoeläimistä.

Maidon jäähdytys- ja säilytystilatMaidon jäähdytys- ja säilytysolosuhteet eivätsaa heikentää maidon elintarviketurvallisuut-ta. Tiloissa, joissa maitoa joko säilytetään taijäähdytetään, ei saa harjoittaa toimintaa, jo-ka heikentää maidon elintarviketurvallisuut-ta. Erityisesti välitön yhteys eläintenpitotiloi-hin ja muut likaa mukanaan tuovat toimin-not maidon säilytys- ja jäähdytystoimintojenläheisyydessä voivat aiheuttaa riskin maidonhygienialle. Riski tulee huomioida toiminnas-sa ja noudattaa huolellisuutta tilojen ja lait-teiden puhtaanapidossa. Maidon jäähdytys-ja säilytystilat on suojattava tuhoeläimiltä.

54

LypsyhygieniaEnnen lypsyä vetimet ja tarvittaessa utareetja niiden lähialueet on puhdistettava huolel-lisesti. Lypsylaitteiston maitosuodattimet onvaihdettava ennen lypsyn aloittamista ja tar-vittaessa lypsyn kuluessa.

Elintarvikkeeksi luovutettavassa maidossa eisaa olla utaretulehdukseen viittaavia tai mui-ta havaittavia muutoksia. Eläimet, joissa ha-vaitaan utaresairauksien oireita tai maidonvälityksellä ihmiseen tarttuvan taudin oireitatai joiden maito sisältää jäämiä lääkityksenja varoajan aikana, on lypsettävä viimeiseksi,erillisellä lypsykoneella, käsin tai välittömäs-ti lypsyn jälkeen puhdistettavalla laitteistol-la. Näiden eläinten maito on lypsettävä eril-leen eikä maitoa saa luovuttaa elintarvikkeek-si. Ternimaito on lypsettävä erilleen muus-ta maidosta ja säilytettävä myös erillään. Al-kutuottajalla tulee olla toimintasuunnitelmasen varalle, että sairaan tai lääkityn eläimenmaito voidaan erottaa muusta maidosta ko-ko lääkityksen ja varoajan aikana. Lääkityteläimet tulee olla tunnistettavissa koko lääki-tyksen ja varoajan ajan.

Maidon kanssa kosketuksiin joutuvatpinnat ja lypsykoneen huoltoMaidon kanssa kosketuksiin joutuvien pin-tojen tulee olla sileää, pestävää ja myrky-töntä materiaalia. Lypsylaitteisto ja -välineeton pidettävä puhtaina ja hyvässä toiminta-kunnossa. Ne on käytön jälkeen pestävä jatarvittaessa desinfioitava. Pesun ja mahdol-lisen desinfioinnin jälkeen laitteet ja välineeton huuhdeltava puhtaalla vedellä. Lypsyko-neen hyvä kunto ja toiminta on varmistettavahuoltamalla ja testaamalla kone tarpeen mu-kaisesti ja säännöllisesti. Huolto- ja testaus-todistukset on oltava pyydettäessä esitettä-vissä tai jälkikäteen toimitettavissa valvonta-viranomaiselle.

Tilalta luovutettavan raakamaidon laa-

tuMaito on mahdollisimman nopeasti lypsynjälkeen jäähdytettävä +6 asteen lämpötilaantai sen alle ja myös säilytettävä tilalla tässälämpötilassa. Maito ei saa kuitenkaan jäätyä.Kuljetussäiliöön siirrettävän maidon lämpöti-la saa olla korkeintaan +6 astetta (yksittäis-tapauksissa +10 astetta, jos kuljetussäiliönmaidon lämpötila ei tämän seurauksena yli-tä +6 astetta). Tilalta luovutettavan raaka-maidon on täytettävä kokonaispesäkelukua jasolupitoisuutta koskevat vaatimukset*.

* LehmäKokonaispesäkeluku: kahden kuukauden geo-metrinen keskiarvo alle 100 000 pmy/ml, vä-hintään 2 näytettä/kk.Soluluku: kolmen kuukauden geometrinenkeskiarvo alle 400 000 kpl/ml, vähintään 1näyte/kk. Tilalta suoraan kuluttajalle myy-dyn lehmän raakamaidon kokonaispesäkelu-vun tulee olla alle 50 000 pmy/ml ja solulu-vun alle 250 000 kpl/ml.

* Muut eläimetKokonaispesäkeluku: kahden kuukauden ge-ometrinen keskiarvo alle 1 500 000 pmy/ml,vähintään 2 näytettä/kk; vaatimus on al-le 500 000 pmy/ml, jos tuotteen valmis-tukseen ei liity lämpökäsittelyä. Tilalta suo-raan kuluttajalle myydyn vuohen raakamai-don kokonaispesäkeluvun tulee olla alle 50000 pmy/ml.

Munantuotantoa koskevat erityisvaa-timukset

Munantuotantotiloille on säädetty yleisten al-kutuotantoa koskevien vaatimusten (edelläesitettyjen) lisäksi erityisesti munantuotan-toon kohdistuvia vaatimuksia.

Munat on suojattava haitallisilta ulkoisilta

55

vaikutuksilta. Ne on pidettävä puhtaina, kui-vina ja suojattuina hajuilta sekä iskuilta jasuoralta auringonvalolta.

Toimijan tulee pitää kirjaa salmonellavalvon-taohjelman mukaisista tutkimuksista ja tar-kastuksista. Tätä kirjanpitoa tulee säilyttää

tilalla vähintään 3 vuotta.

Lisätietoa:Alkutuotannon vaatimuksista32Veden tutkimus- ja laatuvaatimuksista33Kansallisesta salmonellavalvontaohjel-masta34

32http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/33http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/veden+laatuvaatimukset/34https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/lomakkeet-ja-ohjeet/salmonellavalvonta/

56

4.3.2 Kielletyt aineet, sallitut eläinlääkkeet jalääkityskirjanpito

Sallitut eläinlääkkeet

Eläimille annettujen lääkkeiden käytön tuleeolla hallittua. Tuotantoeläimille saa käyttäävain sellaisia lääkevalmisteita tai lääkeainei-ta, jotka on hyväksytty käytettäväksi tuo-tantoeläimille. Eläinlääkärin antamia ohjeitalääkkeen käytöstä on noudatettava. Aptee-kista ilman reseptiä saatavien lääkevalmis-teiden käyttöohjeet ovat pakkausselosteessa.Tietoja lääkkeistä ja niiden oikeasta käytös-tä saa eläinlääkäriltä tai apteekista. Lääkkei-den oikeasta käytöstä ja varoajoista on ai-na varmistuttava ennen lääkkeen antamistaeläimelle. On huomattava, että eläinlääkärinmääräämä varoaika voi poiketa tuoteselos-teessa mainitusta ajasta. Tuottaja on velvolli-nen pitämään säädösten mukaista kirjanpitoaeläinten lääkityksestä.

Kaikkien tuotantoeläimille sallittujen lääkeai-neiden turvallisuus arvioidaan ja tarvittaessatuotantoeläimelle tarkoitetulle lääkevalmis-teelle asetetaan varoaika. Varoajalla tarkoite-taan viimeisestä lääkkeen antamisesta lasket-tua vähimmäisaikaa, jonka kuluessa teuraste-tun eläimen lihaa tai muita tuotteita taikkaeläintä tai eläimen tuottamaa maitoa, huna-jaa tai munia ei saa luovuttaa elintarvikkeenakäytettäväksi. Varoaikana eläimestä saatujatuotteita saa käyttää ihmisravinnoksi säädös-ten mukaisesti vain erityistilanteissa. Tuotan-toeläimen on oltava tunnistettavissa lääkit-semisen ja lääkehoidon aikana sekä varoajankuluessa. Viljelijän tulee huolehtia varoaiko-jen noudattamisesta, sillä piittaamattomuusvaroajoista voi johtaa liian korkeisiin lääke-jäämäpitoisuuksiin elintarvikkeessa ja heiken-

tää siten elintarviketurvallisuutta.


Tuotantoeläinten lääkityksestä pidet-tävä kirjanpito

Tuotantoeläimen omistajan tai haltijan on pi-dettävä kirjaa eläimelle annetuista lääkkeis-tä (myös homeopaattisista lääkkeistä). Kir-janpitovaatimus koskee kaikkia eläimiä, joitapidetään, kasvatetaan, hoidetaan, teuraste-taan tai kerätään elintarvikkeiden tuottami-seksi. Kirjanpitoon on merkittävä eläinlääkä-rin tuotantoeläimelle antamat lääkkeet sekäomistajan itsensä tai muun henkilön tuotan-toeläimelle antamat lääkkeet. Myös tuotan-toeläimelle annetut lääkerehut on merkittäväkirjanpitoon.

Kirjanpidosta on lääkityksen osalta käy-tävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

1. eläimen tai eläinryhmän tunnistustie-dot;

2. lääkityksen antopäivämäärät;

57

3. lääkityksen aloittaja (eläinlääkäri, eläi-men omistaja tai haltija tai näiden val-tuuttama henkilö);

4. lääkkeen tai lääkerehun käyttöaihe;5. lääkkeen nimi;6. lääkkeen tai lääkerehun määrä;7. lääkkeelle tai lääkerehulle määrätty va-

roaika; sekä8. lääkkeen tai lääkerehun myyjä.

Esimerkiksi nautojen, vuohien ja lampaidentunnistustietona on suositeltava käyttää kor-vamerkin EU-tunnusta. Lääkkeen määrällätarkoitetaan eläimelle annetun lääkkeen mää-rää esimerkiksi millilitroina tai grammoina.Lääkkeen myyjällä tarkoitetaan lääkkeen an-tanutta tai myynyttä eläinlääkäriä tai lääk-keen myynyttä apteekkia tai muuta vastaa-vaa yritystä. Eläinlääkärin nimen asemestavoidaan käyttää eläinlääkärin tunnusnume-roa.

Eläimen omistaja tai haltija voi tehdä eläi-men lääkitystä koskevat merkinnät esimerkik-si eläimen siemennys- ja terveyskorttiin, si-kalakirjaan tai terveystarkkailukirjaan. Myöseläinlääkäreiltä saatujen lääkitystä koskevienkirjallisten selvitysten tai reseptien tallenta-minen kansioon riittää lääkityskirjanpidoksi,jos eläimen omistaja tai haltija lisää asiakir-joihin niistä puuttuvat tiedot. Eläimen omis-taja tai haltija voi myös kirjata eläimen lää-kitystä koskevat tiedot tähän tarkoitukseenvaraamaansa erilliseen vihkoon tai kirjaan.Kirjanpitoa voidaan pitää myös sähköisesti.Ehtona lääkkeiden luovutuksessa valtakun-nalliseen eläinten terveydenhuolto-ohjelmaanliittyneille eläinten omistajille tai haltijoilleon se, että eläimen omistaja tai haltija kir-jaa tiedot kaikista tuotantoeläimelle anne-tuista lääkkeistä terveydenhuollon seuranta-järjestelmään, jos järjestelmässä on sellainen

mahdollisuus, tai muuhun vastaavaan säh-köiseen järjestelmään, josta tiedot ovat siir-rettävissä terveydenhuollon seurantajärjestel-mään.

Kirjanpidon yhteydessä on säilytettävä kaik-ki tositteet kuten eläinlääkärin reseptit jakirjalliset selvitykset lääkkeen tai lääkerehunluovutuksesta sekä eläinlääkäriltä, apteekistatai lääkerehun luovuttajalta saadut muut to-sitteet lääkkeiden tai lääkerehujen myynnis-tä tai muusta luovutuksesta. Näitä ovat esi-merkiksi apteekista ostettujen reseptivapai-den lääkkeiden kuitit (esim. porsasrauta jasuun kautta annettavat nesteytysvalmisteet).

Kirjanpitoa on pidettävä siten, että tiedotkunkin eläimen tai eläinryhmän osalta ja kai-kista lääkityksistä voidaan saada helposti sel-ville koko kirjanpidon säilyttämisajalta. Tuo-tantoeläimen lääkitystä koskevaa kirjanpitoaon säilytettävä vähintään viiden vuoden ajanviimeisestä lääkkeen annosta huolimatta sii-tä, onko eläin elossa vai ei.

Kielletyt aineet

Seuraavien eläinten kasvua ja tuotantoa edis-tävien lääkeaineiden käyttö tuotantoeläimil-le on kokonaan kielletty: stilbeenit ja stilbee-nijohdannaiset sekä niiden suolat ja esterit,tyreostaattisesti vaikuttavat aineet, 17-beta-estradioli ja sen esterijohdannaiset, sekä nau-dan somatotropiini ja sen johdannaiset. Aino-astaan eläinlääkäri saa antaa tiettyjä estro-geenisesti, androgeenisesti ja gestageenises-ti vaikuttavia aineita samoin kuin beeta-ago-nisteja yksittäisten tuotantoeläinten hoitoontietyissä tarkoin rajatuissa tapauksissa.

Kiellettyihin aineisiin kuuluu myös sellaisia ai-neita (esimerkiksi kloramfenikoli, metronidat-soli tai nitrofuraanit), joiden jäämille elin-tarvikkeissa ei ole voitu asettaa kuluttajan

58

kannalta turvallista enimmäismäärää. Aineenkäyttö aineen käyttö tuotantoeläimille onkielletty lukuun ottamatta hevosia, joiden he-vospassiin tai tunnistusasiakirjaan on merkit-ty, että hevosen teurastaminen elintarvikkee-na käytettäväksi on kielletty.

Laittomasti lääkittyä eläintä ei saa pitää ti-lalla eikä sitä tai siitä saatavaa tuotetta saatoimittaa markkinoille. Kiellettyjen kasvune-distämiseen käytettyjen aineiden löytyminenelävistä eläimistä tai niistä saaduista elintar-vikkeista on aina vakava rikkomus. Jos eläin-tä on lääkitty kielletyllä aineella, aluehallin-toviranomaisen on määrättävä eläin lopetet-tavaksi. Eläimen ruho ja siitä saadut tuotteeton hävitettävä.

Eläinlääkejäämien ja kiellettyjen ai-neiden sekä lääkityskirjanpidon val-vonta

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden sisältä-mien vieraiden aineiden valvonta perustuuelintarvikelakiin ja se on osa elintarvikkei-siin liittyvää hygieniavalvontaa. Lääkitsemis-laki sisältää velvoitteita eläinten lääkinnästäja siihen liittyvästä valvonnasta sekä lääki-tyskirjanpidosta. Vierasaineasetuksessa sää-detään yksityiskohtaisesti vieraiden aineidenvalvonnasta.

Kuluttajien turvallisuuden varmistamiseksitoteutetaan vuosittain eläimistä saatavienelintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmaa,jossa valvotaan, ettei tuotantoeläinten kasva-tuksessa käytetä kiellettyjä aineita ja etteivätelintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sal-littujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädän-nössä asetettujen raja-arvojen. Aluehallinto-viranomaiset ja aluehallintovirastojen mää-räyksestä toimivat eläinlääkärit tekevät tiloil-la myös lääkityskirjanpitoon kohdistuvia val-

vontoja.

Aluehallintoviranomaiset, kunnalliset elintar-vikevalvontaviranomaiset ja Eviran palveluk-sessa olevat tarkastuseläinlääkärit ottavatvierasaineohjelman tutkimuksiin tarkoitetutnäytteet. Näytteitä otetaan sekä suoraan ti-loilta että esimerkiksi teurastamoilta elävis-tä eläimistä ja lihasta (nauta, sika, lammas,hevonen, siipikarja (kana, broileri, kalkkuna),tarhattu riista (sorsa, poro, villisika, strutsi)),maidosta, kanamunista ja hunajasta. Näyt-teet otetaan aina ennalta ilmoittamatta jasiten, että alkuperäinen tuotantotila on jälji-tettävissä. Eläimen omistajan tai haltijan onkustannuksellaan annettava valvontavirano-maiselle valvontaa ja tarkastusta varten tar-peellinen apu. Eläimen omistaja tai haltija onvelvollinen järjestämään sellaiset olosuhteet,joissa tarkastukset ja näytteenotto voidaantehdä turvallisesti ottaen huomioon eläimentavanomainen käyttäytyminen.

Jos vierasainevalvontanäytteestä saadaanmääräystenvastainen tulos, on viranomaisenryhdyttävä välittömästi selvittämään tapaus-ta. Tilalle tehtävässä tarkastuksessa pyritäänselvittämään todetun lääkejäämän alkuperäja syy määräystenvastaiseen tulokseen. Tar-kastuksen yhteydessä tarkastetaan myös vil-jelijän pitämä lääkityskirjanpito. Huolellisenja säädöstenmukaisen kirjanpidon avulla vil-jelijä voi osoittaa toimineensa oikein eläintenlääkitysten osalta.

Vierasainevalvontaohjelman lisäksi virano-maisvalvontaa toteutetaan mm. osana lihan-tarkastusta. Jos tarkastuseläinlääkäri tai kun-nan valvontaviranomainen epäilee eläimistäsaatavan elintarvikkeen sisältävän vieraita ai-neita yli lainsäädännön salliman määrän taikiellettyjä aineita, viranomainen on velvolli-nen tutkituttamaan elintarvikkeen sen tur-vallisuuden varmistamiseksi. Myös laitostentoteuttamassa omavalvonnassa tehdään suu-

59

ri määrä jäämätutkimuksia. Mikrobilääkejää-mätestejä tehdään meijereissä maidosta jateurastamoilla munuaisnäytteistä. Jos tutki-muksissa todetaan määräystenvastaisia näyt-teitä, laitoksen on ilmoitettava niistä lai-tosta valvovalle viranomaiselle, joka puoles-taan käynnistää tapauksen virallisen selvitte-lyn. Halutessaan myös viljelijä voi testata hoi-detun lehmän maidon varoajan jälkeen ennen

maidon toimittamista meijeriin mikrobilääke-jäämien varalta osana omaa omavalvontaan-sa.

Jos selvityksissä todetaan, että tuottaja ontoiminut säädösten vastaisesti, rikkomus ote-taan huomioon myös täydentävien ehtojenvalvonnassa ja se voi johtaa tukiseuraamuk-siin.

60

4.3.3 Kasvinsuojeluainejäämät

Sekä elintarvikkeiksi että rehuksi tarkoite-tuille kasveille saa käyttää ainoastaan sellai-sia kasvinsuojeluaineita, jotka on hyväksyttykäyttötarkoitukseensa Suomessa. Kasvinsuo-jeluainerekisteri, josta löytyvät ajantasaisettiedot Suomessa hyväksytyistä kasvinsuojelu-aineista on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston(Tukes) internetsivuilla osoitteessa www.tu-kes.fi35. Kun kasvinsuojeluaineita käytetäänasianmukaisesti ja varoaikoja noudatetaanennen tuotteiden markkinoille saattamista,eivät käytöstä aiheutuneet jäämät ylitä sallit-tuja enimmäismääriä. Sallitut enimmäismää-rät löytyvät mm. EU-komission Internetsi-vuilta http://ec.europa.eu/sanco_pesti-cides/public/index.cfm36, jossa haun voitehdä myös suomenkielellä.

Kasvinsuojeluainejäämien määräystenmukai-suutta valvotaan mm. kansallisessa jäämä-valvontaohjelmassa, jossa kunnalliset elin-tarvikevalvontaviranomaiset ottavat näyttei-tä tukkukaupoista, pakkaamoista, vähittäis-myymälöistä ja maatiloilta. Näytteet otetaan

niin, että ne ovat jäljitettävissä takaisin tilal-le, jossa ne on tuotettu. Näytteitä saatetaanottaa myös niiltä tiloilta, joilla on havait-tu kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvissätarkastuksissa sellaisia laiminlyöntejä, joidenseurauksena tuotteissa voi esiintyä määräys-tenvastaisia kasvinsuojeluainejäämiä.

Mikäli näytteissä havaitaan määräystenvas-taisia kasvinsuojeluainejäämiä, rikkomus ote-taan huomioon myös täydentävien ehtojenvalvonnassa.


35http://www.tukes.fi36http://ec.europa.eu/sanco_pesticides/public/index.cfm

61

4.4 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti

Täydentävien ehtojen valvontakoh-teet:

• Rekisteröityminen ko. eläinlajin pitä-jäksi

• Rekisteritietojen ajantasaisuus• Pitopaikkakohtaisten eläinluetteloiden

ajantasaisuus• Merkitseminen• Eläinten läsnäolo pitopaikassa/tilalla

Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin val-vonnassa ei ole uusia vaatimuksia. Eläintau-din puhjetessa on tiedettävä missä kukin eläinon ollut milläkin hetkellä, jotta todennäköi-

sesti tartunnan saaneet eli sairastuneen eläi-men kanssa jossain vaiheessa tekemisiin jou-tuneet eläimet voidaan erotella muista eläi-mistä.


62

4.4.1 Eläinten merkitsemistä ja rekisteröintiäkoskevat vaatimukset


Sikojen, nautaeläinten sekä lammas-ja vuohieläinten pitäjien on

• rekisteröidyttävä ko. eläinlajin eläin-tenpitäjäksi kunnan maaseutuelinkei-noviranomaiselle

• huolehdittava siitä, että eläimet ovatrekisteröidyssä pitopaikassa, jolla onpitopaikkatunnus

• huolehdittava siitä, että eläinten mer-kitseminen on kunnossa

– vapaita korvamerkkejä syntyviäeläimiä varten on oltava riittäväs-ti (naudat, lampaat, vuohet)

– eläinten on oltava merkitty jarekisteröity eläinlajikohtaistensäännösten

mukaisesti– mahdolliset korvausmerkit tulee

olla tilattu ja kiinnitetty tarpeenmukaan (naudat, lampaat, vuo-het)

• pidettävä eläinluettelo kussakin pito-paikassa ajan tasalla (naudat, lampaat,vuohet ja siat)

• tehtävä rekisteri-ilmoitukset ilmoitus-aikojen puitteissa eläinlajikohtaisiin re-kistereihin, joita päivittää Mtech Digi-tal Solutions Oy

– nautaeläimistä ilmoitukset teh-dään nautarekisteriin

– sioista ilmoitukset tehdään sika-rekisteriin

– lampaista ja vuohista ilmoituksettehdään lammas- ja vuohirekiste-riin

• tehtävä sikojen eläinmääräilmoituksetsäännösten mukaisesti

Laiminlyönnit edellä mainittujen vaatimustennoudattamisessa johtavat tukivähennyksiin,mikäli tilalle tehdään eläinten merkinnän jarekisteröinnin valvonta.

Tarkempia ohjeita ja määräyksiä näistä vaa-timuksista löytyy eläinlajikohtaisista merkit-semis- ja rekisteröintiohjeista.

63

4.4.2 Eläinlajikohtaiset merkitsemis- jarekisteröintiohjeet


Eläinlajikohtaisiin ohjeisiin on kerättynä sekäEU- lainsäädännöstä että kansallisesta lain-säädännöstä johtuvat eläinten merkitsemis-ja rekisteröintivaatimukset. Sen lisäksi ohjeis-

sa on esitettynä esimerkiksi korvamerkki- jakorvaus merkkitilausten sekä rekisteri-ilmoi-tusten tekemiseen käytettävissä olevat ilmoi-tusväylät.

Nautaeläinten merkitsemis- ja rekisteröinti-ohje, Lampaiden ja vuohien merkitsemis- jarekisteröintiohje sekä Sikojen merkitsemis- jarekisteröintiohje ovat tulostettavissa Elintar-viketurvallisuusviraston Eviran internetsivuil-ta (www.evira.fi -> Eläimet -> Eläinsuojeluja eläinten pito -> Merkitseminen ja re-kisteröinti37). Ohjeita voi myös tilata mak-suttomasti nauta-, lammas- ja vuohi – sekäsikarekisterin asiakaspalvelusta (Mtech Digi-tal Solutions Oy).

37https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/merkitseminen-ja-rekisterointi/

64

4.4.3 Sanastoa

Eläintenpitäjä

Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jokaon vastuussa eläimestä pysyvästi. Myös mm.kesälampaan ja -porsaan pitäjät ovat eläin-tenpitäjiä. Tilapäisesti eläimestä vastuussaolevat eläinvälittäjät eivät kuulu tähän ryh-mään. Eläintenpitäjän on ilmoittauduttavakuntansa maaseutuelinkeinoviranomaiselle jarekisteröidyttävä ko. eläinlajin pitäjäksi. Toi-minnan lopettamisesta on myös ilmoitettava.Ennen toiminnan lopettamista eläimistä teh-dään poistoilmoitus kyseiseen eläinrekisteriin,jonka jälkeen ilmoitus toiminnan lopettami-sesta tehdään kunnan maaseutuelinkeinovi-ranomaiselle.

Pitopaikka

Yksikkö, joka muodostuu yhdestä tai use-ammasta laitoksesta, rakennuksesta, tarhas-ta tai muusta paikasta ja jossa tuotantoe-läimiä pidetään, kasvatetaan tai käsitellään(navetat, pihatot, eläinhallit, laitumet).

Pitopaikkatunnus

Rekisteröidylle pitopaikalle annettu tunnus,jota käytetään ilmoitettaessa rekisteriin ao.paikan eläinjoukossa tapahtuneista muutok-sista (ostot, myynnit, siirrot toiseen pitopaik-kaan jne.) Tunnus on FI- alkuinen 12 nume-roinen merkkisarja.

Korvamerkki

Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymä(naudat, lampaat ja vuohet) merkki, jossaon valmiiksi painettuna eläimen EU-tunnus.Kaikilla 1.1.1998 lähtien syntyneillä naudoil-la ja pääsääntöisesti kaikilla 9.7.2005 lähtiensyntyneillä lampailla ja vuohilla on oltavakaksi merkkiä. Toinen korvamerkeistä voiolla elektroninen.

Merkintätunnus

Eläintenpitäjäkohtainen nelinumeroinen tun-nus, jota käytetään sikojen merkitsemiseentatuointina tai korvamerkkiin kirjoitettuna.

Eläinluettelo

Eläintenpitäjän pitopaikkakohtaisesti pitämä,ajan tasalla oleva eläinluettelo, josta käyilmi mm. eläinten perustiedot, mahdollisetosto- ja poistopäivämäärät, siirtopäivämää-rät, myös lähtö- ja määräpaikkatiedot. Kun-kin eläinlajin (nauta, sika, lammas ja vuohi)kohdalla on luettelonpidossa omat sääntönsä.Luetteloiden tietoja on säilytettävä vähintäänkolme vuotta.

Rekisteri, eläinrekisteri

Atk-pohjainen tietokanta, johon kunkineläintenpitäjän on ilmoitettava eläimistäänperustiedot ja tapahtuneet muutokset.

Eläinlajikohtaiset eläintenpitäjäksi rekis-

65

teröitymislomakkeet, pitopaikkojen re-kisteröinti-ilmoitukset sekä pitopaikka-kohtaisten eläinluetteloiden mallilomak-keet ovat tulostettavissa Elintarvike-

turvallisuusvirasto Eviran internetsivuil-ta (www.evira.fi -> Tietoa Evirasta -> Lo-makkeet ja ohjeet -> Eläimet -> Eläintenmerkitseminen ja rekisteröinti38).

38https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/lomakkeet-ja-ohjeet/elaimet/elainten-merkitseminen-jarekisterointi/

66

4.5 Eläintaudit


Täydentävien ehtojen valvontakoh-teet

Jos tilalla esiintyy jotain TSE–tautia, valvo-taan kuten aiemminkin, onko tila noudatta-nut eläintautien ilmoitusvelvollisuutta. Lisäk-si valvotaan onko tilalla noudatettu viran-omaisen määräyksiä TSE-taudin leviämisenestämiseksi sekä sitä onko valvontavirano-maiselle annettu välttämättömät tiedot TSE-taudin alkuperän ja levinneisyyden selvittä-miseksi. Jos lammas- ja vuohitilalle olisi tuo-tu muualla kuin Suomessa syntyneitä eläimiä,tarkastettaisiin onko eläinten tuonnissa nou-datettu eläinten terveyttä koskevia vaatimuk-sia TSE-tautien osalta.

67

4.5.1 TSE -taudit


TSE eli tarttuva sienimäinen aivorappeu-ma (transmissible spongiform encephalopat-hy) on kokoomanimi usealle, eri eläinlajeillaesiintyvälle samankaltaiselle taudille. Tunne-tuimmat eläimillä esiintyvät TSE -taudit ovatnautojen BSE ja lampaiden ja vuohien scra-pie.

Ilmoitusvelvollisuus

Eläinten pitäjän on ilmoitettava välittömästikunnaneläinlääkärille, jos hän huomaa eläi-missään TSE -tautiin viittaavia oireita. Tyy-pillisiä muutoksia taudin alkuvaiheessa ovatkäytöksen muutos ja eläimen arkuus. Tau-din edetessä sairastuneella eläimellä on ta-sapaino- ja liikehäiriöitä, vapinaa ja kouris-tuksia. Taudin loppuvaiheessa eläin voi jää-dä makaamaan pääsemättä enää ylös. Lam-

paalla ja vuohella scrapie voi aiheuttaa myöslaihtumista ja voimakkaan kutinan, josta onjohdettu sen suomenkielinen nimikin: ”kutka-tauti”.

Myös kuolleista tai tilalla lopetetuista eläi-mestä on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille,jos eläimellä oli ennen kuolemaansa hermos-tollisia oireita. TSE-taudin oireet vaihtelevatsuuresti eikä tautia voida todeta varmuudellaelävästä eläimestä. Tauti todetaan kuolleeneläimen aivoista laboratoriossa tehdyillä tut-kimuksilla.

Mahdollisesti TSE -tautia sairastavaa eläin-tä ei saa siirtää pitopaikastaan. Jos läänin-eläinlääkäri epäilee, että kyseessä on todel-linen epäily TSE –taudista (ns. virallineneläintautiepäily) läänineläinlääkäri voi mää-rätä eläimen eristettäväksi tai lopetettavaksi.Jos eläin määrätään lopetettavaksi, niin sii-tä otetaan lopetuksen jälkeen näytteet TSE –taudin tutkimusta varten. Lisäksi läänineläin-lääkäri voi päätöksellään rajoittaa pitopaikaneläinten siirtämistä. Läänineläinlääkäri ohjaaja valvoo toimenpiteitä, jos TSE tautia epäil-lään tai kun se on todettu. Eläinten pitä-jän on noudatettava viranomaisen määräyk-siä TSE-taudin leviämisen estämiseksi sekäannettava valvontaviranomaiselle välttämät-tömät tiedot TSE -taudin alkuperän ja levin-neisyyden selvittämiseksi.

68

4.5.2 TSE -taudit ja ehdotsisämarkkinakaupassa ja tuonnissa muista

kuin EU:n jäsenvaltioista

Tilanpitäjän on varmistettava, että sisämark-kinakaupassa eli tilalle muista EU-maista saa-puneet ja tilalta muihin EU-valtioihin lähe-tetyt lampaat, vuohet, niiden sukusolut taialkiot täyttävät siirroille asetetut terveyseh-dot. Norjan ja Sveitsin osalta noudatetaanvastaavia ehtoja kuin sisämarkkinakaupassa.Täydentävien ehtojen tarkastuksen yhteydes-sä viranomaiset tarkastavat terveystodistuk-sista, että EU-maiden välisille siirroille asetet-tuja ehtoja on noudatettu TSE-tautien osal-ta. EU:n ulkopuolelta tuotaville eläimille TSE-ehtojen täyttyminen varmistetaan eläinlää-kinnällisen rajatarkastuksen yhteydessä.

TSE-tautiehdot sisämarkkinakaupas-sa

Tilanpitäjän tulee huolehtia siitä, että kun-naneläinlääkäri tarkastaa tilalta toiseen EU:njäsenvaltioon siirrettävät lampaat tai vuohetennen eläinten lähettämistä tilalta. Kunnan-eläinlääkäri myöntää eläimille sisämarkkina-kaupassa vaadittavan terveystodistuksen to-dettuaan, että ehdot täyttyvät.

Tilanpitäjän tulee tarkastaa muista EU:n jä-senvaltioista tilalle saapuneet vuohet ja lam-paat sekä lampaiden tai vuohien sukusolut jaalkiot ja varmistaa, että niille myönnetyissäterveystodistuksissa eläinten terveyttä koske-vat ehdot, mukaan lukien TSE-tauteja kos-kevat ehdot, täyttyvät. Jos ehdot eivät täy-ty, tilanpitäjän on otettava yhteyttä kunnan-

eläinlääkäriin.

TSE-tautiehdot tuonnissa EU:n ulko-puolelta

Tilanpitäjän tulee huolehtia, että EU:n ulko-puolelta tilalle saapuneet naudat, lampaat javuohet sekä lampaiden ja vuohien sukusolutja alkiot ovat tulleet EU:n alueelle eläinlää-kinnällisen rajatarkastuksen kautta ja niidenmukana on tässä tarkastuksessa myönnettyCVEDA asiakirja, joka on säilytettävä vas-taavasti kuin terveystodistus ja muut asiakir-jat.

Kirjanpitovelvollisuus

Tilanpitäjän tulee pitää kirjaa tilalle ulkomail-ta saapuneista ja tilalta muihin EU:n jäsen-valtioihin siirretyistä eläimistä, sukusoluistaja alkioista. Kirjanpitoa on säilytettävä vä-hintään viisi vuotta lähetysten saapumisen tailähtemisen jälkeen. Kirjanpidosta on selvittä-vä seuraavat tiedot:

1. tiedot tuoduista eläimistä sekä niidentunnisteet;

2. eläinten määrät;3. tiedot toimitettujen eläinten lähettä-

jästä, lähtöpaikasta, vastaanottajastaja määräpaikasta;

4. tuontipäivämäärä;

69

5. tiedot siitä, mitä asiakirjoja toimituk-sen mukana on seurannut. Hyvä käy-täntö on ottaa kopiot asiakirjoista jaarkistoida ne;

6. jos vastaanotettuja eläimiä luovute-taan eteenpäin, seuraavat tiedossa ole-

vat vastaanottajat sekä toimituksenajankohta.

Lisätietoja:Eläinten maahantuonti, sisämarkkina-kauppa ja vienti39 Eläinten terveysvalvonta40

39http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/tuonti+ja+vienti/40http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintautien+vastustaminen+ja+valvonta/terveysvalvonta/

70

5 Eläinten hyvinvointiin liittyvät lakisääteisethoitovaatimukset


Täydentävien ehtojen eläinten hyvin-voinnin valvonta kohdistuu seuraa-vien tuotantoeläinten pitoon:

• Naudat• Siat

• Lampaat• Vuohet• Munivat kanat• Hevoset• Biisonit• Tarhatut peurat• Strutsieläimet• Ankat, myskisorsat, hanhet• Kalkkunat• Turkiseläimet• Broilerit• Muut tuotantoeläimet, esimerkiksi tar-

hatut riistaeläimet (mm. villisika, sak-sanhirvi, mufloni, metsäkauris, fasaani,peltopyy), viiriäiset, kanit ja tarhatutporot

71

5.1 Eläinten hyvinvointi

Vuonna 2016 täydentävien ehtojen eläintenhyvinvointia koskevat vaatimukset laajenivatkattamaan kaikki maataloustarkoituksiin pi-dettävät tuotantoeläimet. Vaatimuksia tuli li-sää myös niille tuotantoeläinryhmille, jotkaovat aiemminkin kuuluneet täydentävien eh-tojen piiriin. Tilan tuotantosuunta vaikuttaasiihen, mitä vaatimusten laajeneminen tar-koittaa yksittäisellä tilalla käytännössä.

Täydentävien ehtojen valvonnan ulkopuolellevoidaan jättää seura- ja harrastuseläimet, joi-ta ei käytetä maataloustoimintaan, vaan esi-merkiksi urheilutarkoitukseen tai lemmikkei-nä. Täydentävät ehdot eivät koske myöskäänns. kotitarvekäyttöä, kuten muutamaa omanperheen tarpeisiin pidettävää kanaa. Alku-peräisrotujen kasvattamissopimuksen piiris-sä olevat eläimet kuuluvat kuitenkin täyden-tävien ehtojen valvontaan. Kotieläinpihojeneläimet eivät pääsääntöisesti kuulu täyden-tävien ehtojen piiriin.

Vaikka vaatimuksia tuli lisää esimerkiksi he-vostiloille, ei valvonta kuitenkaan koske ur-heilukäytössä olevia hevosia tai yksittäisiäharrastehevosia. Myös yhden-kahden hevosenvarsottamiset katsotaan harrastustoiminnak-si. Täydentävien ehtojen valvonta ei myös-kään koske hevosia, joiden hevospassissa onmerkintä, että ne ovat pysyvästi elintarvike-ketjuun kelpaamattomia.

Täydentävien ehtojen vaatimukset eivät kos-ke kaloja, matelijoita, sammakkoeläimiä, nil-viäisiä ja mehiläisiä.

Vuodesta 2016 lähtien uusia valvontakohtei-ta kaikille tuotantoeläimille ovat olleet raken-

nusten ja laitteiden materiaalit, pitopaikanturvallisuus ja puhtaanapito, ulkotarhaa kos-kevat vaatimukset, automaattisten ruokinta-ja juottolaitteistojen käyttö ja tarkastaminen,eläinten tarkastaminen riittävän usein sekäkuolleista eläimistä pidettävä kirjanpito. Li-säksi eri eläinlajeille on kutakin eläinlajia kos-kevia valvontakohteita, jotka löytyvät liittees-tä 1 ja liitteestä 2 ja lisäksi muistilistoina Evi-ran sivuilta41.

Eläinten hyvinvointia koskevat täydentävätehdot muodostuvat jo voimassa olevastaeläinsuojelulainsäädännöstä, eivätkä siis tuotuotantoeläinten pidolle uusia vaatimuksia.Valvonta kohdistetaan etukäteen määritel-tyihin lainsäädännön vaatimuksiin. Valvonta-kohteet on määritelty sekä vasikoille että vä-hintään 6 kuukauden ikäisille naudoille, si-oille, lampaille, vuohille ja muniville kanoil-le kullekin erikseen. Lisäksi muille tuotantoe-läimille (mm. hevoset, biisonit, tarhatut peu-rat, strutsieläimet, ankat, myskisorsat, han-het, kalkkunat, turkiseläimet, broilerit, tar-hatut riistaeläimet, viiriäiset, kanit, tarhatutporot) on asetettu omia vaatimuksia. Kaik-kia tuotantoeläimiä koskeva hyvinvointilain-säädäntö on lueteltu luvussa 8 Mihin täy-dentävät ehdot perustuvat42.

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinninotantavalvonnat kohdistetaan pääsääntöises-ti nautoihin, sikoihin, lampaisiin, vuohiin, yli350 kanan munintakanaloihin, broilereihin jakalkkunoihin. Kuitenkin myös muita edellämainittuja tuotantoeläimiä tarkastetaan näi-den otantavalvontojen yhteydessä. Jos tilal-la tarkastuksen yhteydessä havaitaan alkupe-

41http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/taydentavat+ehdot/elainten+hyvinvoinnin+vaatimuslistat/42http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/320/article-24714

72

räiseen otantaan valittujen eläinlajien lisäk-si muita tuotantoeläimiä, myös näiden eläin-ten hyvinvoinnista annetut vaatimukset val-votaan. Esimerkiksi, jos lihakarjatila on osu-nut tarkastusotantaan ja tilalla on myös ank-koja ja hanhia, valvotaan näiden kaikkieneläinten hyvinvointi.

Tuotantoeläinten hyvinvointia voidaan suun-nitellun otannan lisäksi tarkastaa täydentä-vien ehtojen osalta myös tilanteissa, joissatilalla on todettu säädösten vastaista eläin-ten pitoa jonkin muun eläinsuojelutarkastuk-sen yhteydessä. Jos tilalla käyvä eläinsuoje-luviranomainen toteaa eläinten hyvinvointiinliittyviä säädöksiä rikottavan, voidaan tarkas-tus laajentaa koskemaan täydentäviä ehtoja.Tällöin tilalle kohdistetaan tarkastus nimeno-maan täydentävien ehtojen vaatimusten osal-ta. Käytännössä tilalla käyvä eläinsuojeluvi-ranomainen on yleisimmin kunnaneläinlääkä-ri, mutta täydentävien ehtojen laajennuksentekee läänineläinlääkäri.


Tuotantoeläimiä koskeva eläinsuojelulainsää-däntö on esitelty Eviran Eläinsuojelulain-säädäntöä koottuna -sarjan eläinlajikohtai-sissa esitteissä, joita on tulostettavissa Evi-ran internet-sivuilta (www.evira.fi43). Li-säksi eläinsuojelulainsäädäntö on saatavis-sa maa- ja metsätalousministeriöstä postit-se, puhelimitse (p. 029 516 2200) ja inter-net-sivuilta (www.mmm.fi44). Lisäksi eläin-suojelulainsäädäntö on saatavissa maa- jametsätalousministeriöstä postitse, puhelimit-se (p. 029 516 2200) ja internetsivuilta(www.mmm.fi45).

43http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=category&cid=3244http://mmm.fi/lainsaadanto/elaimet-elintarvikkeet-ja-terveys/lainsaadanto/f-rekisteri45http://www.mmm.fi/

73

5.1.1 Nautoja, sikoja, lampaita, vuohia jamunivia kanoja koskevat tarkastukset


Tarkastuksissa valvotaan kaikkien eläinlajienosalta juottoa ja ruokintaa koskevia vaati-muksia mukaan lukien automaattisten ruo-kinta- ja juottolaitteistojen käyttö ja tarkas-taminen, pitopaikan tila- ja olosuhdevaati-muksia, mm. valaistusta, rakennusten ja lait-teiden materiaaleja ja pitopaikan turvallisuut-ta ja puhtaanpitoa. Lisäksi valvotaan, eläin-ten hyvinvoinnin tarkastamista, sairaista jaloukkaantuneista eläimistä huolehtimista, ul-kotarhan vaatimuksia ja eläinten suojaamistaepäsuotuisilta sääolosuhteilta asianmukaises-ti sekä kuolleista eläimistä pidettävää kirjan-pitoa.

Naudoilla, sioilla, lampailla ja vuohilla valvo-taan myös niiden kiinnipitoa. Sioilla, kanoil-la ja naudoilla valvotaan lisäksi vaatimuksia,jotka koskevat ilmanvaihdon häiriöihin varau-tumista.

Näiden lisäksi naudoilla valvotaan vaatimuk-sia, jotka koskevat muun muassa kuivikkei-den käyttöä, vasikoiden sosiaalisten tarpeidentyydyttämistä, vasikoiden hyvinvoinnin tar-

kastusta vähintään kaksi kertaa päivässä jaternimaidon saantia. Sioilla valvotaan lisäk-si vaatimuksia, jotka koskevat muuan muas-sa ryhmäkasvatuksen vaatimuksia, sosiaalis-ten tarpeiden tyydyttämistä, porsaiden kast-rointi- ja vieroitusikää, pikkuporsaiden ham-paiden rutiininomaista katkaisua/hiontaa, vi-rike- ja pesäntekomateriaalin saantia ja sika-loiden betonisia rakolattioita. Munivilla ka-noilla valvotaan lisäksi muun muassa pesiä,orsia ja pehkualuetta koskevia vaatimuksia.Yksityiskohtaisemmin vaatimukset on esitel-ty liitteessä 146.

Sioille riittävästi virikemateriaalia

Eläinsuojelusäädösten mukaan sikojen saata-villa on oltava jatkuvasti riittävä määrä viri-kemateriaalia lajinomaisten käyttäytymistar-peiden toteuttamiseen. Sioilla tulee olla esi-merkiksi kutterinpurua, turvetta, olkea, puu-ta tms. niin paljon, että ne voivat muodostaamateriaalista pieniä kasoja. Mikäli tämä eiole mahdollista (esim. lannanpoistojärjestel-män tukkeutumisen vuoksi), sioilla tulee ollajatkuvasti käytössä ”leluja” (palloja, ketjujayms.), joita olisi hyvä myös vaihdella. Lelu-ja käytettäessä sioille tulee myös tarjota vä-hintään kaksi kertaa päivässä olkea, heinää,sanomalehtiä, tms. manipuloitavaa materiaa-lia, mikä tyydyttää sian pureskelu- ja tonki-mistarvetta.

46http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/320/article-24715

74

Milloin tarvitaan ilmanvaihdon häly-tysjärjestelmää navetassa?

Jos eläinten terveys ja hyvinvointi on riippu-vainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmäs-tä, on eläinsuojassa oltava järjestelmä, jo-ka hälyttää toimintahäiriön sattuessa. Nave-toissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, onyleensä alipaineilmanvaihto. Sähkökatkon tai

koneen rikkoutumisen yhteydessä painovoi-mainen ilmanvaihto voi olla riittävä, mikäli il-manvaihtokanavissa on tarpeeksi vetoa. Hä-lytyslaitteistoa ei siis tarvita, jos koneellisenilmanvaihdon rinnalla on toimiva painovoi-mainen (luonnollinen) ilmanvaihto. Toimin-tahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi ol-la esimerkiksi syttyvä valo- tai äänimerkki taipuhelimeen tuleva ilmoitus.

75

5.1.2 Muita tuotantoeläimiä koskevattarkastukset

Muiden tuotantoeläinten (mm. hevoset, bii-sonit, tarhatut peurat, strutsieläimet, an-kat, myskisorsat, hanhet, kalkkunat, turkis-eläimet, broilerit, tarhatut riistaeläimet, vii-riäiset, kanit, tarhatut porot) osalta täyden-tävien ehtojen tarkastuksissa valvotaan esi-merkiksi juottoa ja ruokintaa koskevia vaa-timuksia, pitopaikan tila- ja olosuhdevaati-muksia, mm. valaistusta, rakennusten ja lait-teiden materiaaleja ja pitopaikan turvallisuut-ta ja puhtaanpitoa. Lisäksi valvotaan, eläin-ten hyvinvoinnin tarkastamista, sairaista jaloukkaantuneista eläimistä huolehtimista, ul-kotarhan vaatimuksia sekä eläinten suojaa-mista epäsuotuisilta sääolosuhteilta asianmu-kaisesti ja kuolleista eläimistä pidettävää kir-janpitoa. Yksityiskohtaisemmin vaatimukseton esitelty liitteessä 247.


47http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/320/article-24716

76

6 Täydentävien ehtojen valvonta

Miten vaatimusten noudattamis-ta valvotaan

Tässä oppaassa esitettyjen täydentävien eh-tojen noudattamista valvovat elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus-ten) tarkastajat sekä aluehallintovirastojenläänineläinlääkärit.

Tilalle voidaan tehdä vuoden aikana useitatäydentävien ehtojen tarkastuksia. Käytän-nössä samoilla tiloilla voidaan tehdä myöstukivalvontaa tai eläimiin liittyvää perusval-vontaa, esimerkiksi ns. otantoihin perustuviaeläinsuojelutarkastuksia. Myös muun valvon-nan kuin täydentävien ehtojen valvonnan yh-teydessä havaitut täydentävien ehtojen lai-minlyönnit voivat johtaa tukileikkauksiin.

Tarkastaja täyttää jokaisesta tarkastuksestahavaintopöytäkirjan, josta käyvät ilmi tar-kastetut asiat ja mahdolliset laiminlyönnit.Jos tarkastaja havaitsee tilakäynnillä puut-teita täydentävien ehtojen noudattamisessa,hän kirjaa laiminlyönnit arviointiliitteeseen.Tarkastaja kirjaa arviointiliitteeseen myös ar-vionsa laiminlyönnin vakavuudesta, laajuu-desta, kestosta ja toistuvuudesta sekä tahal-lisuudesta. Seuraamus on pääsääntöisesti 3%, mutta edellä mainitut tekijät voivat vai-kuttaa alentavasti tai nostavasti ehdotettuunseuraamusprosenttiin. Jos laiminlyöntiä pide-tään tahallisena, on laiminlyönnin seuraamuspääsääntöisesti 20 %. Seuraamus kohdistuukaikkiin niihin haettuihin tukiin, jotka edellyt-tävät täydentävien ehtojen noudattamista.

Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden jaympäristön vaatimukset sekä lakisääteiset

hoitovaatimukset jaetaan seuraaviin osioihin,joita kutsutaan ehdonaloiksi:

• ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvänmaatalouden ja ympäristön vaatimuk-set

• kansanterveys sekä eläinten ja kasvienterveys

• eläinten hyvinvointi

Jos tarkastaja havaitsee samalla ehdonalallauseamman laiminlyönnin, tämän ehdonalanseuraamusprosentiksi tulee korkein yksittäi-selle laiminlyönnille ehdotettu seuraamuspro-sentti. Jos täydentävien ehtojen valvonnoissaeri ehdonaloilla havaitaan useampia kuin yksilaiminlyönti, jokaiselle ehdonalalle vahviste-taan erikseen seuraamusprosentti. Eri ehdon-alojen seuraamusprosentit lasketaan yhteen.Jos kyseessä ei ole toistuva tai tahallinen lai-minlyönti, seuraamus voi kuitenkin olla enin-tään 5 %.

Jos sama laiminlyönti havaitaan tilalla kol-men kalenterivuoden sisällä, kyseessä on tois-tuva laiminlyönti. Tällöin edellisellä kerrallakyseiselle laiminlyönnille annettu seuraamus-prosentti ja ID-valvonnassa edellinen koko-naissanktioprosentti kerrotaan kolmella. Vä-hennys voi kuitenkin olla enintään 15 % tau-lukossa 2 lueteltujen tukien kokonaismääräs-tä. Jos 15 %:n vähennys saavutetaan, vilje-lijälle lähetetään huomautuskirje. Jos viljeli-jä huomautuskirjeen saamisen jälkeen rikkooedelleen samaa säännöstä tai vaatimusta, lai-minlyöntiä pidetään tahallisena ja tämä voijohtaa jopa 100 % tukivähennykseen.

Jos laiminlyönti on vähäinen, voidaan sovel-taa ns. varhaisvaroitusjärjestelmää. Tällöin

77

vähäisestä laiminlyönnistä ei seuraa tukivä-hennyksiä, vaan viljelijälle lähetetään kirje,jossa edellytetään laiminlyönnin korjaamistaannetussa määräajassa. Määräaika voi vaih-della laiminlyönnistä riippuen. Jos myöhem-mässä, kolmen kalenterivuoden aikana teh-dyssä tarkastuksessa havaitaan, ettei laimin-lyöntiä ole korjattu, tulee laiminlyönnistä vä-hintään 1 % seuraamus alkuperäiseen havain-tovuoteen ja toistuvan laiminlyönnin seuraa-mus uudelleentarkastusvuoteen. Jos viljelijäon korjannut laiminlyönnin ennen määräajanpäättymistä, tukivähennystä ei tehdä. Var-haisvaroitusjärjestelmää ei voida soveltaa lai-minlyönteihin, joista aiheutuu välitön vaarakansanterveydelle tai eläinten terveydelle.

Ennen seuraamusprosentin vahvistamistakunkin ELY-keskuksen täydentävien ehtojenkoordinaattori voi muuttaa tarkastajan eh-dottamaa seuraamusprosenttia, jos katsoosen aiheelliseksi. Kun kaikki tilan kyseisenävuonna tehtävät täydentävien ehtojen val-vonnat on suoritettu, koordinaattori kokoaatilan kaikkien täydentävien ehtojen valvon-

tojen tulokset yhteen ja vahvistaa lopullisenseuraamusprosentin,

Viljelijälle lähetettävässä lopullisessa pöytä-kirjassa luetellaan kaikki kyseisen vuoden tar-kastuksilla havaitut laiminlyönnit. Euromää-räiset tukivähennykset selviävät kunnan te-kemästä tuki- tai takaisinperintäpäätöksestä.Tukileikkaus kohdistetaan maksettavaan tu-keen tai se toteutetaan takaisinperintänä, jostuet on jo ehditty maksaa. Tukipäätökseenvoit hakea oikaisua ELY-keskuksesta.

Kuva 41: Kuva: MMM_kuva_arkisto

78

7 Neuvo 2020

Neuvo 2020 ja täydentävien ehtojenneuvonta

Neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestel-mä tarjoaa luotettavaa ja asiantuntevaa neu-vontaa täydentävien ehtojen vaatimuksista.Neuvonta on täysin luottamuksellista eikä lii-ty täydentävien ehtojen valvontaan. Neuvon-takäynnit suunnitellaan aina tilan tarpeidenmukaisesti.

Neuvonnan korvaus maksetaan suoraan neu-vojalle tai tämän työantajalle. Neuvoja las-kuttaa viljelijältä ainoastaan arvonlisäveronosuuden antamastaan neuvonnasta ja neu-vontakäynnistä aiheutuneista matkakustan-nuksista.

Neuvontaa antavat Neuvo 2020-järjestel-mään hyväksytyt neuvojat. Lisätietoa maa-tilojen neuvontajärjestelmästä ja listauksenhyväksytyistä neuvojista löydät osoitteestawww.mavi.fi.


79

8 Mihin täydentävät ehdot perustuvat

Hyvän maatalouden ja ympäristönvaatimukset

Hyvän maatalouden ja ympäristön vaati-mukset perustuvat Valtioneuvoston asetuk-seen (4/2015) muutoksineen. Vaatimukseton määritelty kansallisesti sen mukaan, mi-tä vaaditaan Euroopan parlamentin ja neu-voston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 artik-lassa 94 ja liitteessä II. Vaatimukset koskevatviljelijöitä, jotka ovat hakeneet viljelijätukia,joihin kuuluu täydentävien ehtojen noudatta-minen. Taulukko 13 sisältää tässä oppaassaesitettyjen hyvän maatalouden ja ympäristönvaatimuksiin liittyvät kansalliset säädökset.

Taulukko 13. Täydentävien ehtojen hy-vän maatalouden ja ympäristön vaati-muksiin liittyvät kansalliset säädökset.

Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lakisääteiset hoitovaatimukset perustuvatEuroopan parlamentin ja neuvoston asetuk-

sen (EU) N:o 1306/2013 artiklaan 93 ja liit-teessä II esitettyihin asetuksiin ja direktii-veihin. Hoitovaatimuksina mainittuja asetuk-sia on noudatettava sellaisenaan. Direktiiviensäännöksiä on noudatettava sellaisina kuin neon pantu Suomessa täytäntöön.

Täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoito-vaatimuksista sekä niiden ja hyvän maata-louden ja ympäristön vaatimusten noudat-tamisen valvonnasta säädetään valtioneuvos-ton asetuksessa 7/2015.

Taulukot 14-16 sisältävät tässä oppaassa esi-teltyjen lakisääteisten hoitovaatimusten sisäl-tämät asetukset, direktiivit ja niihin liittyvätkansalliset säädökset. Vaatimukset koskevatniitä viljelijöitä, jotka ovat hakeneet sellaisiaviljelijätukia, joihin kuuluu täydentävien eh-tojen noudattaminen.

Ahvenanmaalla noudatetaan lakisääteisissähoitovaatimuksissa EU-asetuksia sellaisenaansekä sovelletaan Ahvenanmaan lainsäädän-töä, jolla taulukoissa 14-16 mainitut direk-tiivit on pantu täytäntöön. Ahvenanmaanmaakuntahallitus antaa lisätietoja täydentä-viä ehtoja koskevasta lainsäädännöstä Ahve-nanmaalla.

Taulukko 14. Ympäristöön ja ilmaston-muutokseen koskeviin lakisääteisiin hoi-tovaatimuksiin liittyvät säädökset.

80

Taulukko 15. Kansanterveyttä, eläintenterveyttä ja kasvien terveyttä koskeviinlakisääteisiin hoitovaatimuksiin liittyvätsäädökset.

Kuva 43: Sivu 1 – Klikkaa kuvaa suurentaak-sesi!




Lataa taulukko PDF-tiedostona48.48http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/wp-content/uploads/sites/44/2017/02/Kansanterveyttä-ym-

koskevat-saadokset.pdf

81

Taulukko 16. Eläinten hyvinvointia kos-keviin lakisääteisiin hoitovaatimuksiinliittyvät säädökset.



Lataa taulukko PDF-tiedostona.49

49http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/wp-content/uploads/sites/44/2015/01/Eläinten_hyvinvointi_säädökset_2016.pdf

82

Liite 1.

Nautoja, sikoja, lampaita, vuohia jamunivia kanoja koskevat täydentävienehtojen eläinten hyvinvoinnin valvon-taan liittyvät vaatimukset

Vaatimukset kaikille tuotantoeläimille.

• Pitopaikka ja sen rakennukset ja lait-teet ovat hyvässä kunnossa ja eläimilleturvallisia.

• Materiaalit, joiden kanssa eläimet pää-sevät kosketuksiin, ovat turvallisia,puhdistettavissa perusteellisesti ja de-sinfioitavissa.

• Pitopaikan puhtaudesta ja desinfioin-nista huolehditaan riittävästi.

• Eläinsuojan lattia ei aiheuta eläimillevahinkoa.

• Ulkotarha on turvallinen ja pysyy sopi-van kuivana.

• Ulkotarhan ja laitumen aidat ovat eläi-mille sopivasta materiaalista, turvalli-sia sekä hyvässä kunnossa.

• Eläimet tarkastetaan riittävän usein.• Tilalla kuolleiden eläinten lukumääräs-

tä pidetään kirjaa.• Ruokinta- ja juottolaitteistojen toimi-

vuus tarkastetaan päivittäin.• Ruokinta- ja juottolaitteistojen häiriöi-

den varalta on käytettävissä varajärjes-telmä.

• Käytettäessä automaattista juotto- tairuokintalaitetta, eläimet totutetaansen käyttämiseen.

Lisäksi kutakin eläinlajia erikseen koskevatuudet vaatimukset on lueteltu kyseisen eläin-lajin kohdalla.

Naudat

Edellä mainittujen kaikkia tuotantoeläimiäkoskevien vaatimusten lisäksi naudoille onseuraavia vaatimuksia.

Koneellisen ilmanvaihdon toimivuus tarkaste-taan päivittäin. Laitteiston häiriön varalta onkäytössä varajärjestelmä. Käytössä on tarvit-taessa hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyk-sen laitteiston häiriötilanteessa ja sen toimi-vuus testataan säännöllisesti.

Naudan kytkemiseen käytetty laite tai välineon asianmukainen. Naudan häntää ei pidetäjatkuvasti sidottuna.

Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, ettänestemäiset eritteet poistuvat asianmukaises-ti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Eläimeton suojattava huonoilta sääolosuhteilta asi-anmukaisesti ja sairaista ja vahingoittuneistaeläimistä on huolehdittava.

Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen,että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallis-ten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitalli-sen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on olta-va eläimille sopiva ja pitopaikan valaistuksensopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseentarkastamiseen ja hoitamiseen.

Naudan on saatava riittävästi sille sopivaahyvälaatuista ravintoa ja juotavaa. Ruokin-nassa on otettava huomioon kunkin eläimentarpeet. Naudalle annettavan rehun on ol-

83

tava koostumukseltaan sille sopivaa. Nauto-jen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettä-vä puhtaina eivätkä virtsa ja ulosteet saa liatarehua tai juomavettä.

Jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, pihatos-sa olevien kaikkien nautojen on voitava ruo-kinta-aikana syödä samanaikaisesti. Pihatos-sa ruokintapöydän reunan pituuden on olta-va täysikasvuista nautaa kohden vähintään70 cm ja nuorkarjaan kuuluvaa nautaa koh-den vähintään 40 cm. Jos rehua on naudoil-le jatkuvasti tarjolla, ruokintapöydän reunanpituuden on oltava vähintään 40 cm täysi-kasvuista nautaa kohden ja vähintään 30 cmnuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden.

Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoil-la on oltava asianmukaiset ruokinta- ja juo-ma-astiat. Juoma-astioiden on oltava lämmi-tettäviä tai juomaveden tulee pysyä muutoinsulana ja sopivan lämpöisenä.

Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsyleh-män ryhmää kohden oltava vähintään yksijuoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsy-lehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryh-mää kohden oltava vähintään yksi juoma-as-tia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudanryhmälle oltava vähintään kaksi. Kylmäpiha-tossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden onoltava lämmitettäviä.

Parren on oltava niin pitkä ja leveä, että nau-ta voi seistä ja maata tasaisella alueella. Kyt-kettynä pidettävän lehmän, hiehon ja sonninparren etummaisen puoliskon on oltava kiin-teäpohjainen.

Vasikat

Kaikkia nautoja koskevien vaatimusten lisäk-si vasikoilla tulee noudattaa myös niille eri-

tyisesti annettuja pitovaatimuksia.

Vasikoiden kunto, terveys ja hyvinvointi ontarkastettava vähintään kaksi kertaa päiväs-sä.

Vasikkaa ei saa pitää kytkettynä kuin tilapäi-sesti esimerkiksi ruokinnan tai hoitotoimen-piteiden ajan.

Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hy-vin kuivitettu makuupaikka. Vanhemmilla va-sikoilla eläinsuojan lattian on oltava sellainen,että nestemäiset eritteet poistuvat asianmu-kaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin.

Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsi-nan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeu-den levyinen ja karsinan pituuden vähintäänvasikan pituus mitattuna turvasta lantioluunistuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.

Yksittäiskarsinassa vasikan on voitava nähdäja koskettaa lajitovereita. Umpiseinäistä kar-sinaa voidaan käyttää vain eläinlääketieteel-lisestä syystä. Yli kahdeksanviikkoista vasik-kaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa kuin eläin-lääketieteellisestä syystä.

Vasikat on ruokittava ja juotettava vähintäänkaksi kertaa päivässä. Vasikan on saatava ter-nimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mah-dollisimman pian syntymän jälkeen, kuiten-kin viimeistään kuuden tunnin kuluttua syn-tymästä.

Sairaalla tai vahingoittuneella vasikalla onoltava jatkuvasti saatavilla puhdasta vettä.Kuumalla säällä kaikilla vasikoilla on oltavavettä jatkuvasti tarjolla.

84


Siat

Uusia tai muuttuneita vaatimuksia vuonna2017 sioille edellä mainittujen kaikkia tuotan-toeläimiä koskevien vaatimusten lisäksi.

• Toisilleen tuntemattomien sikojen yh-distäminen samaan ryhmään on pyrit-tävä tekemään sikojen ollessa mahdol-lisimman nuoria ennen niiden vieroit-tamista tai korkeintaan viikko sen jäl-keen.

• Tiineet emakot ja ensikot on tarvitta-essa lääkittävä ulko- ja sisäloisia vas-taan.

• Ryhmissä pidettävien sikojen es-teetön lattiapinta-ala.



Vieroitetuilla porsailla, lihasioilla ja kasvatus-sioilla on oltava ryhmäkarsinassa esteetöntälattia-alaa sikaa kohden vähintään taulukon1A tai 1B mukaisesti. 13.3.2017 toiminnassaolevaan sikalaan sovelletaan taulukon 1A ti-lavaatimuksia 31.12.2024 saakka ja 1.1.2025alkaen noudatetaan taulukon 1B vaatimuk-sia. Kuitenkin 13.3.2017 jälkeen peruskorjat-tavan sikalan tai sen osaston ja rakennetta-van uuden sikojen pitopaikan on täytettävätaulukon 1B vaatimukset, kun peruskorjaustai uusi pitopaikka on valmistunut.

Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kas-vatussikojen ryhmäkarsinan lattia-alasta vä-hintään kaksi kolmasosaa on oltava kiinteä-pohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, riti-lälattiaa tai muulla tavoin reijitettyä lattiaa,johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojenosuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta.13.3.2017 toiminnassa olevaan sikalaan, jotaei ole peruskorjattu, sovelletaan vaatimusta1.1.2028 alkaen. Peruskorjattuun ja uuteensikalaan vaatimusta sovelletaan, kun perus-korjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut.

Kaikissa sikojen pitopaikan osastoissa onoltava luonnonvaloa. 13.3.2017 toiminnas-sa olevaan sikalaan sovelletaan vaatimusta1.1.2018 alkaen. Kuitenkin 13.3.2017 jälkeenperuskorjattavan sikalan tai sen osaston ja ra-kennettavan uuden sikojen pitopaikan on täy-tettävä ko. vaatimukset, kun peruskorjaus taiuusi pitopaikka on valmistunut.

Nestemäiset eritteet poistuvat asianmukai-

85

sesti tai imeytyvät kuivikkeisiin.

Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen,että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallis-ten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitalli-sen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on olta-va eläimille sopiva. Jos sikojen hyvinvointi onriippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjes-telmästä, sikalassa on voitava järjestää siko-jen hyvinvoinnin kannalta riittävä ilmanvaih-to ilmanvaihtojärjestelmän häiriöiden aikana.Tällöin on ilmanvaihtojärjestelmässä oltavahälytysjärjestelmä toimintahäiriöiden varalle.Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattavasäännöllisesti.

Eläimet on suojattava huonoilta sääolosuh-teilta asianmukaisesti ja sairaista ja vahin-goittuneista eläimistä on huolehdittava.

Valaistuksen voimakkuuden on oltava siko-jen pitopaikassa vähintään 40 luksia ainakin8 tunnin ajan päivässä.

Siat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle,joka ylittää 65 desibeliä (dB(A)).

Sikojen on voitava nähdä muita sikoja ja niil-lä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssa-käymiseen. Niitä on pidettävä ryhmässä pait-si, jos yksittäin pitoon on eläinlääketieteelli-nen syy tai syynä sian väliaikainen vihamieli-syys. Karjua voi kuitenkin pitää yksittäiskar-sinassa. Sikoja ei pidetä kytkettynä.

Ryhmäkarsinan betonisen rakolattian on ol-tava taulukossa 2 esitettyjen vaatimustenmukainen.


Emakkoa ja ensikkoa voidaan pitää erilläänryhmästä porsimisen ja tiineyttämisen ajan.Tämä aika alkaa viikkoa ennen odotettuaporsimista ja päättyy neljän viikon kuluttuatiinehtymiseen johtaneesta astutuksesta taisiemennyksestä. Tällöin niitä voidaan pitääkääntymisen estävässä porsitus- tai joutilas-häkissä.

Emakoita ja ensikoita voidaan pitää viik-koa ennen odotettua porsimista ja porsimi-sen ajan vailla näköyhteyttä muihin sikoihinesimerkiksi erillisessä porsitusosastossa. Por-simiskarsinassa on oltava emakon tai ensikontakana riittävästi esteetöntä tilaa porsimis-ta varten. Porsimishäkkiin laitettaessa emak-ko tai ensikko on puhdistettu perusteellisesti.Emakoille annetaan ennen porsimista sopivaamateriaalia pesän rakentamista varten.

Porsituskarsinan tai -häkin on oltava sellai-nen, että emakko voi imettää pikkuporsaitavaikeuksitta. Jos emakko voi liikkua porsitus-karsinassa vapaasti, on karsinassa oltava pik-kuporsaita suojaavia rakenteita kuten porsas-aitoja.

Porsaat on kastroitava alle 8 päivän ikäise-nä, jos käytetään avointa leikkausmenetel-mää. Vanhemmat porsaat kastroi eläinlääkärianestesiaa ja kivunlievitystä käyttäen. Tilallakatkaistaan/hiotaan pikkuporsaiden hampai-ta rutiininomaisesti vain, mikäli emakoilla onhavaittavissa nisävaurioita. Sikojen häntiä ei

86

ole katkaistu ja muita kipua aiheuttavia toi-menpiteitä on suoritettu vain sallituista syis-tä.

Pikkuporsailla on oltava porsituskarsinassakiinteäpohjainen ja kuiva makuualue, johonkaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtä aikaa ma-kuulle. Lisäksi niillä on tarvittaessa oltava asi-anmukainen lämmitin.

Porsaita vieroitetaan ainoastaan yli 4 viikonikäisinä, poikkeustapauksissa 3-4 viikon ikäi-sinä.

Sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittä-vä määrä sellaista materiaalia, jonka avullasiat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäyty-mistarpeitaan kuten tonkimista ja tutkimis-ta. Tällaista materiaalia on muun muassa ol-ki, heinä, puu, sahajauho, turve tai vastaa-vien materiaalien sekoitus. Kyseisen materi-aalin on oltava riittävän hyvälaatuista, jottase ei vaaranna sikojen terveyttä.

Ryhmien sekoittamista vältetään. Jos sika-ryhmissä merkkejä kovista tappeluista, tarvit-taviin toimenpiteisiin on ryhdytty.

Yli kahden viikon ikäisillä sioilla on oltava jat-kuvasti saatavilla puhdasta ja raikasta vettä.Siat on ruokittava vähintään kerran päiväs-sä. Sian on saatava riittävästi sille sopivaahyvälaatuista ravintoa ja juotavaa. Ruokin-nassa on otettava huomioon kunkin eläimentarpeet. Rehun on oltava sioille ravintoaine-koostumukseltaan sopivaa ja riittävän ener-giapitoista. Ryhmäkarsinassa sikojen on voi-tava syödä yhtä aikaa, jollei rehua ole jatku-vasti tarjolla tai jollei ruokintaan käytetä au-tomaattista siat yksittäin ruokkivaa ruokin-talaitetta.

Emakot ja ensikot ryhmäkarsinassaEsteetöntä lattiapinta-alaa on oltava emak-koa kohden vähintään 2,25 m² ja ensikkoakohden 1,64 m². Edellä mainitusta pinta-alas-

ta on emakoilla oltava vähintään 1,3 m² jaensikoilla vähintään 0,95 m² kiinteää tai sel-laista rakolattiaa, johon viemäröintiä vartentehtyjen aukkojen osuus on

• enintään 15 % pinta-alasta (13.3.2017toiminnassa olleet sikalat, joita ei pe-ruskorjattutai

• enintään 10 % pinta-alasta (13.3.2017jälkeen peruskorjatut ja uudet sikalat,muut 1.1.2028 alkaen)

• esteettömään lattian kokonaispinta-alaan ei lasketa mukaan ruokinta- taimakuuhäkkien alla olevaa lattia-alaa.13.3.2017 toiminnassa olevaan sika-laan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028alkaen. Kuitenkin 13.3.2017 jälkeenperuskorjattavan sikalan tai sen osas-ton ja rakennettavan uuden sikojen pi-topaikan on täytettävä ko. vaatimuk-set, kun peruskorjaus tai uusi pitopaik-ka on valmistunut.

Jos eläimiä pidetään alle kuuden eläimen ryh-missä, eläinten käytettävissä olevan esteettö-män lattian kokonaispinta-alan on oltava 10% suurempi kuin eläinryhmän tarvitsema las-kennallinen pinta-ala osoittaa. Vähintään 40eläimen ryhmässä pidettävien eläinten käy-tettävissä olevaa esteetöntä lattian kokonais-pinta-alaa voidaan pienentää 10 %.

Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan sei-nämien pituuden on oltava yli 2,8 metriä. Josryhmäkarsinassa pidetään alle kuuden eläi-men ryhmää, karsinan seinämien pituuden onkuitenkin oltava yli 2,4 metriä.

Karjun karsinaKarjulla on oltava esteetöntä lattiapinta-alaavähintään 6 m².

• Tästä alasta vähintään 4 m² on olta-va kiinteäpohjaista lattiaa tai sellais-

87

ta rakolattiaa, ritilälattiaa tai muullatavoin reijitettyä lattiaa, johon viemä-röintiä varten tehtyjen aukkojen osuuson enintään 10 prosenttia pinta-alasta.13.3.2017 toiminnassa olevaan sika-laan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028alkaen. Kuitenkin 13.3.2017 jälkeenperuskorjattavan sikalan tai sen osas-ton ja rakennettavan uuden sikojen pi-topaikan on täytettävä ko. vaatimuk-set, kun peruskorjaus tai uusi pitopaik-ka on valmistunut.

Jos karsinaa käytetään myös astutukseen, es-teetöntä lattiapinta-alaa on oltava vähintään10 m².

Munivat kanat

Edellä mainittujen (liitteen 1 alussa) kaikkiatuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäk-si kanoille on seuraavia vaatimuksia.

Kanoja käsiteltäessä noudatetaan erityistävarovaisuutta.

Kanojen nokkia ei ole typistetty ja muita ki-pua aiheuttavia toimenpiteitä on suoritettuvain sallituista syistä.

Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen,että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallis-ten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitalli-sen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on olta-va eläimille sopiva ja pitopaikan valaistuksenon oltava sopiva sekä riittävä eläinten asian-mukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.

Jos kanalan ilmanvaihto perustuu pääasiassakoneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon, eläin-ten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riit-tävän ilmanvaihdon järjestämiseen on oltavamahdollisuus myös laitteiston häiriöiden aika-na. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihtolait-teistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjes-

telmä, joka antaa hälytyksen häiriön sattues-sa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testat-tava säännöllisesti.

Eläimet on suojattava huonoilta sääolosuh-teilta asianmukaisesti ja sairaista ja vahin-goittuneista eläimistä on huolehdittava.

Kaksi- tai useampikerroksisen kanojen pito-järjestelmän on oltava sellainen, että jokai-nen kerros voidaan tarkastaa suoraan ja vai-vatta ja että kanat voidaan poistaa kerrok-sista asianmukaisesti. Päällekkäin sijoitetta-vat kerrokset on rakennettava ja sijoitettavasiten, että kanojen ulosteet eivät putoa alem-piin kerroksiin.

Kanojen saatavilla on oltava riittävästi hyvä-laatuista ja sille sopivaa rehua sekä jatkuvastijuomavettä. Ruokinnassa on otettava huomi-oon kunkin eläimen tarpeet.

Kanalan valaistusrytmin on oltava sellainen,että vuorokaudessa on riittävän pitkä yhtä-jaksoinen pimeä aika.

Varustellut häkitTilaa kanaa kohden on oltava vähintään yh-teensä 750 cm², josta on oltava kanan käytet-tävissä olevaa alaa vähintään 600 cm². Niissäosissa häkkiä, jotka ovat käytettävissä olevanalan ulkopuolella, häkin korkeuden on oltavavähintään 20 cm. Häkin kokonaispinta-alanon aina oltava vähintään 2 000 cm².

Ruokintakourun pituuden on oltava vähin-tään 12 cm täysikasvuista kanaa kohden. Hä-kissä on oltava asianmukainen, kanaryhmällesopiva juottolaite. Jos kanojen juottoon käy-tetään vesinippoja tai kuppeja, kunkin kananulottuvilla pitää olla vähintään kaksi kuppiatai nippaa.

Kanoilla pitää olla pesä ja pehkua nokkimistaja kuopimista varten. Häkissä on oltava sopi-vaa orsitilaa vähintään 15 cm kanaa kohden.

88

Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaa-lista ja sellaiset, että kanat voivat käyttää nii-tä vaikeuksitta. Pesä on erillinen munimiseentarkoitettu tila, jonka pohja ei ole kanojenkanssa kosketuksiin joutuvaa metalliverkkoa.

Häkkirivien välillä pitää olla vähintään 90 cmleveä käytävä. Alimman häkkikerroksen onoltava vähintään 35 cm korkeudella lattias-ta.

Avokanalat (lattiakanalat, kerrosritilä-kanalat)Avokanalassa saa olla enintään yhdeksän ka-naa käytettävissä olevan alan neliömetriäkohden.

Ruokinta- ja juottopaikoilla on oltava riittä-västi tilaa siten, että juomasta tai rehusta eisynny tarpeetonta kilpailua. Jos kanoilla käy-tetään ruokintakouruja, on niiden reunan pi-tuuden oltava vähintään 10 cm kanaa koh-den. Jos kanoilla käytetään pyöröruokkijoita,on niiden reunan pituuden oltava vähintään4 cm kanaa kohden.

Jos kanojen juottoon käytetään yhtäjaksoisiavesikouruja, on niiden reunan pituuden olta-va vähintään 2,5 cm kanaa kohden. Jos ka-noilla käytetään pyöröjuottolaitteita, on nii-den reunan pituuden oltava vähintään 1 cmkanaa kohden. Jos kanoilla käytetään vesi-nippoja tai -kuppeja, on kutakin alkavaa 10kanan ryhmää kohden oltava vähintään yksinippa tai kuppi siten, että kunkin kanan ulot-tuvilla on vähintään kaksi nippaa tai kuppia.

Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munin-taa varten. Jokaista alkavaa seitsemän ka-nan ryhmää kohden on oltava vähintään yk-si pesätila. Jos kanalassa käytetään yhteispe-siä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120kanan ryhmää kohden vähintään 1 m². Ka-nalassa on oltava tarkoituksenmukaisia orsia,joiden pituuden on oltava vähintään 15 cmkanaa kohden. Orsien on oltava kanoille so-

pivasta materiaalista ja sellaisia, että kanatvoivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissäsaa olla teräviä kulmia.

Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nok-kimista ja kuopimista varten.

Vähintään 350 kanan avokanaloille ase-tettavat lisävaatimuksetKanaa kohden on oltava vähintään 250 cm²pehkulla varustettua aluetta, ja vähintäänyhden kolmasosan lattian pinta-alasta on ol-tava pehkulla varustettua. Orsia ei saa ollapehkualueen yläpuolella. Orsien välisen vaa-kasuoran etäisyyden toisistaan on oltava vä-hintään 30 cm sekä etäisyyden seinästä vä-hintään 20 cm.

Sellaisessa kanalassa, jossa kanat voivat liik-kua vapaasti eri tasojen välillä, voi tasoja ollaenintään neljä. Tasojen välisen esteettömänkorkeuden on oltava vähintään 45 cm.

Jos kanoilla on käytössä ulkotila, on sinnejohdettava useita vähintään 35 cm korkuisiaja vähintään 40 cm levyisiä ulosmenoaukko-ja. Ulosmenoaukot on sijoitettava rakennuk-sen koko pituudelle, ja niiden yhteenlasketunleveyden on oltava vähintään 2 metriä jokais-ta 1000 kanan ryhmää kohden. Tarhassa onpäästävä suojaan epäsuotuisilta sääoloilta japetoeläimiltä. Tarvittaessa tarhassa on oltavajuottolaitteet.

Lampaat

Edellä mainittujen (liitteen 1 alussa) kaikkiatuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäk-si lampaille on seuraavia vaatimuksia.

Lampaiden käytettävissä on asianmukainen,puhdas ja kuiva makuupaikka. Nestemäiseteritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeyty-vät kuivikkeisiin.

89

Lammasta ei saa pitää kytkettynä kuin ly-hytaikaisesti esimerkiksi ruokinnan, lypsyn taihoitotoimenpiteiden ajan. Lammasta ei tehdäliikkumattomaksi sähkön avulla.

Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen,että ilman kosteus, lämpötila, pölyn määrätai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät ko-hoa haitallisen korkeiksi. Pitopaikan valais-tuksen on oltava sopiva sekä riittävä eläin-ten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoita-miseen.

Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä onhuolehdittava ja eläimet suojattava huonoiltasääolosuhteilta asianmukaisesti.

Lampaan on saatava riittävästi sille sopivaahyvälaatuista ravintoa ja juotavaa. Ruokin-nassa on otettava huomioon kunkin eläimentarpeet. Lampaille annettavan rehun on olta-va ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvit-taessa kivennäisillä täydennettyä.

Jos rehua ei ole lampaille jatkuvasti tar-jolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitavaruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Täl-löin ruokintahäkin reunan pituuden lammas-ta kohden on oltava vähintään 35 cm suoraaruokintahäkkiä käytettäessä ja vähintään 20cm ympyränmuotoista ruokintahäkkiä käy-tettäessä. Suoraa ruokintahäkkiä käytettä-essä ruokintahäkin reunan pituuden tiinettäuuhta kohden tulee olla vähintään 45 cm.

Jos rehua on jatkuvasti tarjolla, ruokintahä-kin reunan pituuden lammasta kohden on ol-tava vähintään 17 cm.

Karitsan on saatava ternimaitoa tai sitä kor-vaavaa valmistetta mahdollisimman pian syn-tymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen karit-san saatavilla on oltava ruohoa, heinää taimuuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vet-tä.

Lampaiden juottolaitteet ja juoma-astiat onpidettävä puhtaina eivätkä virtsa ja ulosteetsaa liata rehua tai juomavettä. Vesi ei myös-kään saa päästä jäätymään.


Jos lammasta pidetään yksittäiskarsinassa,on karsinan oltava kooltaan vähintään 1,4 m²ja muodoltaan sellainen, että lammas pääseesiinä esteettä kääntymään ympäri.

Vuohet

Edellä mainittujen (liitteen 1 alussa) kaikkiatuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäk-si vuohille on seuraavia vaatimuksia.

Vuohien käytettävissä on asianmukainen,puhdas ja kuiva makuupaikka. Nestemäiseteritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeyty-vät kuivikkeisiin.

Vuohta ei saa pitää kytkettynä kuin lyhytai-kaisesti esimerkiksi ruokinnan, lypsyn tai hoi-totoimenpiteiden ajan. Vuohta ei tehdä liik-kumattomaksi sähkön avulla.

Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen,että ilman kosteus, lämpötila, pölyn määrätai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät ko-hoa haitallisen korkeiksi. Pitopaikan valais-tuksen on oltava sopiva sekä riittävä eläin-ten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoita-miseen.

Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on

90

huolehdittava ja eläimet suojattava huonoiltasääolosuhteilta asianmukaisesti.

Vuohen on saatava riittävästi sille sopivaa hy-välaatuista ravintoa ja juotavaa. Ruokinnas-sa on otettava huomioon kunkin eläimen tar-peet. Vuohille annettavan rehun on oltava ra-vitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessakivennäisillä täydennettyä.

Kilit saavat ternimaitoa tai sitä korvaavaavalmistetta mahdollisimman pian syntymänjälkeen. Kili ruokitaan maidolla vähintäänkahdeksan ensimmäisen elinviikon ajan. Vii-kon ikäisestä alkaen kilin saatavilla on kuitu-pitoista rehua ja puhdasta vettä.

Jos rehua ei ole vuohille jatkuvasti tarjolla,ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokin-ta-aikana syödä samanaikaisesti. Tällöin ruo-kintahäkin reunan pituuden kiliä kohden onoltava vähintään 20 cm, nuorvuohta kohdenvähintään 33 cm, täysikasvuista vuohta koh-

den vähintään 40 cm ja tiinettä kuttua koh-den vähintään 45 cm.

Vuohien juottolaitteet ja juoma-astiat on pi-dettävä puhtaina eivätkä virtsa ja ulosteetsaa liata rehua tai juomavettä, eikä vesi saapäästä jäätymään. Lypsettävien kuttujen saa-tavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä.


Jos täysikasvuista vuohta pidetään yksittäis-karsinassa, on karsinan oltava kooltaan vä-hintään 1,4 m² ja muodoltaan sellainen, ettävuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ym-päri.

91

Liite 2.

Muita tuotantoeläimiä koskevat täy-dentävien ehtojen eläinten hyvinvoin-nin valvontaan liittyvät vaatimukset

Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa he-voset, biisonit, tarhatut peurat, strutsieläi-met, ankat, myskisorsat, hanhet, kalkkunat,turkiseläimet, broilerit sekä tarhatut riista-eläimet (mm. villisika, saksanhirvi, mufloni,metsäkauris, fasaani, peltopyy), viiriäiset, ka-nit ja tarhatut porot.

Kaikkien tuotantoeläinten on saatava riittä-västi niille sopivaa hyvälaatuista ravintoa jajuotavaa. Ruokinnassa on otettava huomioonkunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, ettäjokainen eläin saa ravintoa riittävästi.

Kaikkien tuotantoeläinten osalta on varmis-tettava, että pitopaikan tila- ja olosuhdevaa-timukset täyttyvät, esimerkiksi, että valais-tus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmu-kaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen. Sai-raista ja vahingoittuneista eläimistä on myöshuolehdittava ja eläimet suojattava huonoiltasääolosuhteilta asianmukaisesti.

Vaatimukset kaikille tuotantoeläimille.

• Pitopaikka ja sen rakennukset ja lait-teet ovat hyvässä kunnossa ja eläimilleturvallisia.

• Materiaalit, joiden kanssa eläimet pää-sevät kosketuksiin, ovat turvallisia,puhdistettavissa perusteellisesti ja de-sinfioitavissa.

• Pitopaikan puhtaudesta ja desinfioin-nista huolehditaan riittävästi.

• Eläinsuojan lattia ei saa aiheuttaa eläi-

mille vahinkoa.• Ulkotarha on turvallinen ja pysyy sopi-

van kuivana.• Ulkotarhan ja laitumen aidat ovat eläi-

mille sopivasta materiaalista, turvalli-sia sekä hyvässä kunnossa.

• Eläimet tarkastetaan riittävän usein.• Tilalla kuolleiden eläinten lukumääräs-

tä pidetään kirjaa.• Ruokinta- ja juottolaitteistojen toimi-

vuus tarkastetaan päivittäin.• Ruokinta- ja juottolaitteistojen häiriöi-

den varalta on käytettävissä varajärjes-telmä.

• Käytettäessä automaattista juotto- tairuokintalaitetta, eläimet totutetaansen käyttämiseen.

Lisäksi kutakin eläinlajia erikseen koskevatvaatimukset on lueteltu kyseisen eläinlajinkohdalla.

Peurat

Tässä oppaassa peuralla tarkoitetaan val-kohäntäpeuraa, kuusipeuraa, metsäpeuraa,metsäkaurista, japaninpeuraa ja saksanhir-veä.

Edellä mainittujen kaikkia tuotantoeläimiäkoskevien vaatimusten lisäksi peuroille onseuraavia vaatimuksia.

Peurojen käytettävissä on asianmukainen,puhdas ja kuiva makuupaikka.

Lämpötila on peuroille sopiva.

92

Eläimiä ei sidota kärsimystä tuottavalla ta-valla.

Peuratarhan maaston, kasvillisuuden ja maa-pohjan on oltava peurojen tarhaukseen sopi-va. Peuratarhan pinta-alasta vähintään 10 %on oltava metsää tai pensaikkoa. Peurojen lu-kumäärän on oltava sopivassa suhteessa tar-han kokoon, maastoon ja kasvillisuuteen.

Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittä-västä ilmanvaihdosta siten, etteivät haitalli-set kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteusvaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia.

Samassa ryhmässä liikkuvien peurojen on voi-tava syödä samanaikaisesti. Sosiaalisessa ar-voasteikossa ylempänä oleva peura ei saapäästä hallitsemaan koko ruokinta-aluetta jajokaisella peuralla on oltava mahdollisuusrauhalliseen syömiseen.

Peurojen lisäruokinnassa on vältettävä ravin-non koostumuksen tai määrän äkillisiä muu-toksia. Peurojen ruokinta- ja juottoastiat onpidettävä puhtaina eikä rehu saa tarpeetto-masti likaantua.

Strutsieläimet

Tässä oppaassa strutsieläimellä tarkoitetaanstrutsia, emua ja amerikannandua (tavallinenrhea).

Edellä mainittujen (liitteen 2 alussa) kaikkiatuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäk-si strutsieläimille on seuraavia vaatimuksia.

Strutsieläimillä on riittävän tilava, asianmu-kainen, kuiva ja puhdas makuupaikka.

Siitosryhmän tarhassa on sopiva alue muni-mista varten. Yli 3 kk ikäisiä strutsieläimiä eipidetä jatkuvasti eläinsuojassa.

Eläimiä ei sidota kärsimystä tuottavalla ta-

valla. Elävästä strutsieläimestä ei nypitä sul-kia.

Eläinsuojan on tarjottava strutsieläimille suo-ja epäsuotuisilta sääolosuhteilta kuten pakka-selta, lumelta, jäältä, tuulelta, sateelta ja los-kalta. Eläinsuojan on oltava vedoton ja kui-va. Sen lämpötilan, ilmanvaihdon ja valais-tuksen on oltava siellä pidettäville eläimillesopiva. Sähköjohdot on sijoitettava siten, et-tä ne ovat lintujen ulottumattomissa.

Strutsieläimille annettavan rehun on oltavaravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvitta-essa kivennäisillä täydennettyä. Ruokinnassaerityistä huomiota on kiinnitettävä ravinnonkoostumukseen, jotta vältetään nivel- ja luus-tovaurioiden syntyminen. Strutsieläinten saa-tavilla on oltava niille sopivaa karkeaa ja tuo-retta rehua. Alle kolmen kuukauden ikäistenpoikasten saatavilla on oltava jatkuvasti re-hua. Ruokinnassa on vältettävä äkillisiä ruo-kinnanmuutoksia. Eläinten saatavilla on olta-va jatkuvasti juomavettä.

Yli viiden päivän ikäisten strutsieläinten saa-tavilla on oltava pieniä määriä sopivan ko-koista soraa tai pieniä kiviä ruuansulatustavarten.


93



Hevoset

Tässä oppaassa hevosella tarkoitetaan hevos-ta, ponia, aasia ja muuta vastaavaa kavioe-läintä.

Edellä mainittujen (liitteen 2 alussa) kaikkiatuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäk-si hevosille on seuraavia vaatimuksia.

Hevosen käytettävissä on asianmukainen,puhdas ja kuiva makuupaikka. Nestemäiseteritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeyty-vät kuivikkeisiin.

Hevosen kytkemistä koskevat vaatimuksettäyttyvät.

Ulkotarha ja laidun ovat riittävän tilavat.

Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sil-le sopivaa hyvälaatuista ravintoa ja juomaa.

Eläimen terveydelle tiettävästi vaarallisen ra-vinnon ja juoman antaminen on kiellettyä.Hevoselle annettavan rehun on oltava ravit-sevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa ki-vennäisillä täydennettyä.

Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen,että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallis-ten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haital-lisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan ja va-laistuksen on oltava eläinsuojassa pidettäväl-le hevoselle sopivat. Jos eläinsuojan ilman-vaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toi-mivaan ilmanvaihtoon, eläinten terveyden jahyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdonjärjestämiseen on oltava mahdollisuus myöslaitteiston häiriöiden aikana. Koneellisesti toi-mivassa laitteistossa on tarvittaessa oltavahälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen häi-riön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuuson testattava säännöllisesti.

Yksittäiskarsina


Edellä olevan taulukon tilavaatimuksia ei so-velleta silloin, kun kyseessä on hevosen tila-päinen ja lyhytaikainen säilyttäminen kilpai-lu-, näyttely- tai muun vastaavan matkan ai-kana.

Ryhmässä pidettävät hevoset

94



Silloin, kun hevosia pidetään ryhmässä, jo-kaista alkavaa 10 hevosen ryhmää kohdenon oltava käytettävissä sairaskarsina tai muuasianmukainen, tarvittaessa lämmitettävä ti-la hevosten ryhmästä erottamista ja hoitoavarten.

PilttuuPilttuun leveyden on oltava vähintään hevo-sen säkäkorkeus lisättynä 10 cm:llä ja pilt-tuun pituuden vähintään hevosen pituus lisät-tynä 25 cm:llä. Vierekkäisten pilttuiden väli-seinän kiinteän osan korkeuden on oltava vä-hintään hevosen säkäkorkeus kerrottuna lu-vulla 0,9.

Biisonit

Tässä oppaassa biisonilla tarkoitetaan ameri-kanbiisonia.

Edellä mainittujen (liitteen 2 alussa) kaikkiatuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäk-si biisoneille on seuraavia vaatimuksia.

Biisoneiden käytettävissä on asianmukainen,puhdas ja kuiva makuupaikka.


Biisonien lukumäärän on oltava sopivassasuhteessa tarhan kokoon, maastoon ja kasvil-lisuuteen. Kutakin alkavaa kolmen täysikas-vuisen eläimen ryhmää kohden tarhassa onoltava tilaa vähintään yksi hehtaari.

Lämpötila on biisoneille sopiva. Eläimen pito-paikassa on huolehdittava riittävästä ilman-vaihdosta siten, etteivät haitalliset kaasut,pöly, veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläi-men terveyttä tai hyvinvointia.

Samassa ryhmässä liikkuvien biisonien tu-lee voida syödä samanaikaisesti. Jokaisellaeläimellä on oltava mahdollisuus rauhalliseensyömiseen eikä sosiaalisessa arvoasteikossaylempänä oleva yksilö saa päästä hallitse-maan koko ruokinta-aluetta.

Biisonien saatavilla on oltava päivittäin riit-tävästi juomavettä.

Biisoneille annettavan rehun on oltava sopi-van ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tar-vittaessa kivennäisillä täydennettyä. Eläintensaatavilla on oltava päivittäin riittävästi kor-sirehua. Biisonien ruokinnassa on vältettä-vä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiämuutoksia. Biisonien ruokinta- ja juottoasti-at on pidettävä puhtaina eikä rehu saa tar-peettomasti likaantua.

Ankat, hanhet ja myskisorsat

Edellä mainittujen (liitteen 2 alussa) kaikkiatuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäk-si ankoille, hanhille ja myskisorsille on seuraa-via vaatimuksia.

Linnuilla on riittävän tilava, asianmukainen,kuiva ja puhdas makuupaikka.

95

Lintujen pitopaikassa on lintulajille sopiva si-sustus ja varustus.

Elävistä linnuista ei nypitä sulkia, höyheniäeikä untuvia.

Lämpötila on linnuille sopiva. Eläinsuojan il-manvaihdon on oltava sellainen, että ilmankosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrätai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät ko-hoa haitallisen korkeiksi.

Jos eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääa-siassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon,lintujen terveyden ja hyvinvoinnin kannaltariittävän ilmanvaihdon järjestämiseen on ol-tava mahdollisuus myös laitteiston häiriöidenaikana. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihto-laitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjär-jestelmä, joka antaa hälytyksen häiriön sat-tuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on tes-tattava säännöllisesti.

Lintujen saatavilla on oltava riittävästi rehuaja juomavettä. Rehun on oltava ravitsevaa jatasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisil-lä täydennettyä. Lintujen ruokintaan ja juot-tamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pi-dettävä puhtaina eivätkä ulosteet saa liatarehua tai juomavettä.

Lintujen juomapaikkojen sekä muiden vesias-tioiden ympäristön pitämiseen riittävän kui-vana on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Lihantuotantoa varten pidettävien yli neljänviikon ikäisten ankkojen pitopaikassa saa ol-la ankkoja enintään 16 kg/m². Jos linnutpääsevät päivittäin ulkotarhaan, pitopaikassasaa olla ankkoja enintään 20 kg/m². Lihan-tuotantoa varten pidettävien yli neljän viikonikäisten hanhien pitopaikassa saa olla han-hia enintään 14 kg/m². Jos linnut pääsevätpäivittäin ulkotarhaan, pitopaikassa saa ollahanhia enintään 18 kg/m². Ulkotarha tai muuulkotila on riittävän tilava.

Siitokseen käytettävien ankkojen pitopaikas-sa on oltava tilaa jokaista ankkaa kohden vä-hintään 0,5 m². Jos linnut pääsevät päivit-täin ulkotarhaan, pitopaikassa on oltava tilaajokaista ankkaa kohden vähintään 0,25 m².Siitokseen käytettävien hanhien pitopaikassaon oltava tilaa jokaista hanhea kohden vä-hintään 1 m². Jos linnut pääsevät päivittäinulkotarhaan, pitopaikassa on oltava tilaa jo-kaista hanhea kohden vähintään 0,5 m². Sii-tokseen käytettävillä lintuemoilla on riittävätja asianmukaiset tilat munintaa varten.

Kalkkunat

Edellä mainittujen (liitteen 2 alussa) kaikkiatuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäk-si kalkkunoille on seuraavia vaatimuksia.

Kalkkunoita pidetään vain lattiakasvatusjär-jestelmässä. Linnuilla on riittävän tilava, asi-anmukainen, kuiva ja puhdas makuupaikka.

Siitokseen käytettävillä lintuemoilla on riittä-vät ja asianmukaiset tilat munintaa varten.


Samassa tilassa pidettävän kalkkunaryhmänkoon on oltava sopivassa suhteessa lintujenikään, kokoon, sukupuoleen ja käytettävissäolevaan tilaan. Kalkkunoiden on pitopaikassapystyttävä seisomaan normaalissa asennossa,kääntymään, räpyttelemään, sukimaan, to-teuttamaan kalkkunoille tyypillisiä sosiaalisiakäyttäytymismuotoja ja pakenemaan muitakalkkunoita. Ulkotarha on riittävän tilava.

Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen,että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pö-lyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuu-det eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpö-tilan on oltava eläinsuojassa pidettäville kalk-kunoille sopiva. Jos eläinten terveys ja hy-

96

vinvointi on riippuvainen koneellisesta ilman-vaihtojärjestelmästä, eläinsuojassa on oltavamahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoin-nin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestä-miseen myös koneellisen ilmanvaihtojärjestel-män häiriöiden aikana. Koneellisessa ilman-vaihtojärjestelmässä on oltava hälytysjärjes-telmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriönsattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus ontestattava säännöllisesti.

Kalkkunoiden saatavilla on oltava riittäväs-ti ravintoainekoostumukseltaan niille sopivaarehua sekä jatkuvasti juomavettä. Ruokin-taja juottolaitteiden korkeutta on säädet-tävä kalkkunoiden kasvun mukaan siten, et-tä kaikki kalkkunat voivat vaikeuksitta syödäja juoda. Juomaveden ja tarvittaessa myösrehun kulutusta on pystyttävä seuraamaan.Ruokinta- ja juottopaikoilla on oltava riittä-västi tilaa siten, että juomasta tai rehusta eisynny tarpeetonta kilpailua.

Kalkkunoiden ruokintaan ja juottamiseen tar-koitetut laitteet ja välineet on pidettävä puh-taina eivätkä ulosteet saa liata rehua tai juo-mavettä. Ruokinnassa on vältettävä rehunkoostumuksen tai määrän äkillisiä muutok-sia.

Turkiseläimet

Tässä oppaassa tarkoitetaan turkiseläimelläturkisten tuottamiseksi tai muuta vastaavaatuotantotarkoitusta varten tarhattavaa mink-kiä, hilleriä, kettua (sinikettu, hopeakettu japunakettu), sinsillaa ja rämemajavaa. Vaati-mukset koskevat soveltuvin osin myös supi-koiran ja soopelin tarhausta.

Edellä mainittujen (liitteen 2 alussa) kaikkiatuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäk-si turkiseläimille on seuraavia vaatimuksia.

Häkin pohjaverkkoa koskevat vaatimuksettäyttyvät.

Nestemäiset eritteet poistuvat asianmukai-sesti tai imeytyvät kuivikkeisiin.

Turkistarha on aidattu tai eläinten karkaami-nen on estetty muulla tavoin. Karanneideneläinten pyyntiin käytetyt ansat tarkastetaanainakin kahdesti päivässä.

Häkit on sijoitettu siten, etteivät eri häkkieneläimet pääse vahingoittamaan tai likaamaantoisiaan. Häkit on sijoitettu niin korkealle, et-tä häkkien alusta voidaan puhdistaa asianmu-kaisesti. Häkkirivien välissä on riittävän tilavakäytävä.

Pesäkopin kulkuaukon on oltava sellainen, et-tä täysikasvuinen eläin mahtuu kulkemaansiitä vaikeuksitta, mutta vastasyntyneet pen-nut eivät pääse putoamaan pesästä. Pentujaei saa vieroittaa emostaan liian varhain.

Lääkinnällisestä hoidosta pidetään kirjaa.

Ketun häkissä on sopivalle korkeudelle sijoi-tettu hylly. Penikoimisaikana ketun pitopai-kassa on kaksiosainen pesäkoppi. Pesäkopis-sa on tarvittaessa riittävästi kuivikkeita. Min-kin ja hillerin pitopaikoissa on ympäri vuodenkuivitettu ja riittävän suuri pesäkoppi.

Turkiseläinten pitopaikassa on oltava riittäväsuoja epäsuotuisia sääolosuhteita kuten hai-tallista kylmyyttä, kuumuutta, tuulta ja sa-detta vastaan. Pitopaikka, varusteet ja lait-teet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa de-sinfioitava.

Turkiseläimille annettavan rehun on oltavaravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvitta-essa kivennäisillä täydennettyä.

Eläinten saatavilla on oltava päivittäin riittä-västi puhdasta vettä. Eläinten juoma-astiatja juottolaitteet on pidettävä puhtaina eivät-

97

kä virtsa ja ulosteet saa liata rehua tai juo-mavettä.

Tilavaatimukset:

Minkki ja hilleri


Häkin leveyden on oltava vähintään 30 cm japituuden ilman pesäkoppia vähintään 70 cm.Häkin korkeuden on oltava vähintään 45 cm.

Kettu


Häkin leveyden on oltava vähintään 75 cm japituuden vähintään 100 cm. Häkin korkeudenon oltava vähintään 70 cm.

Rämemajava


Pitopaikan kokonaispinta-alan on oltava kui-tenkin vähintään 2 m². Pitopaikan lattiastavähintään 70 % on oltava kiinteäpohjainen.Rämemajavan pitopaikassa tai sen yhteydes-sä on oltava asianmukainen vesiallas ja kiin-teäpohjainen jaloittelualue.

Sinsilla

Pitopaikan lattiasta vähintään 25 % on olta-va kiinteäpohjainen. Sinsillalla on oltava pi-topaikassaan mahdollisuus päivittäisiin hiek-kakylpyihin.

Broilerit

Edellä mainittujen (liitteen 2 alussa) kaikkiatuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäk-si broilereille on seuraavia vaatimuksia.

Kasvatusosastoissa käytetty kasvatustiheys eiylitä niille sallittua tiheyttä.

Kaikki broilerit pääsevät jatkuvasti pehkulle,joka on pinnalta sopivan kuivaa ja kuohkeaa.

Rehu otetaan pois broilereiden ulottuvilta ai-kaisintaan 12 tuntia ennen parven arvioituateurastusaikaa.

Tilalla on pätevää henkilökuntaa.

Kipua aiheuttava toimenpide suoritettu vainsallituista syistä.

98

Liite 3.Viranomaisten yhteystietoja

Lataa kuva PDF-tiedostona50

50http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/wp-content/uploads/sites/44/2015/02/Viranomaisten_yhteystiedot_Liite2_6.1.2.pdf

99

Lukuohjeet ja tulostus

Voit lukea opasta kaikilta päätelaitteiltanäyttökoosta riippumatta. Taulukot, kaaviotja kuvat suurentuvat, kun klikkaat niitä.

Jos luet julkaisua tietokoneeltasi, voit siirtyäseuraaville sivuille näytön alareunan tai näp-päimistön nuolinäppäimillä. Avaamalla va-

semmalta Sisällys-välilehden voit siirtyä suo-raan haluamaasi lukuun klikkaamalla si-tä. Kosketusnäytöllisellä päätelaitteella siir-ryt seuraavalle sivulle pyyhkäisemällä kuva-ruutua oikealle tai vasemmalle.

Tulosta opas tästä51

51http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/320/pdf

100

Julkaisun tiedot

ISBN 978-952-9559-03-9 (Verkkojulkaisu)

ISSN 1797-4429 (Verkkojulkaisu)

Kuvat: MMM_kuva-arkisto, Reijo Juuri-nen/Kuvaliiteri, Sakari Alasuutari/Kuva-

pankki Plugi, Jari Koster, Markus Varesvuo,Olli Vesikko, Eija Kemppainen, A. Rinne,A.Kanerva, K.Kanerva, A. Kivilahti,

Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, 60101Seinäjoki, Puh. 0295 31 2000, www.mavi.fi

101

Muutokset täydentävien ehtojen oppaassa

Täydentävien ehtojen opas 2017 julkaistaanmaaliskuussa 2017. Tähän listaan kootaan

julkaisun jälkeen tulleet muutokset.

102

Muistilista

Täydentvien ehtojen muistilista 201752

52http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Täydentävät_ehdot_muistilista_2017.pdf

103