infos.06

Hammasväline Oy kierrättää tarkastis. 12EU pohtii pakkauspykäliäs. 20

Pinnarit ruotuun s.16 SOK ja ympäristö s.10 In English p.22

Pa

kka

usa

lan

Ym

pä

rist

öre

kis

teri

PY

R O

y:n

tie

do

tusl

eh

ti

| n

ro 3

 • 2

013

Muutoksen pyörre nostaa hintoja

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001

PYR Info näköislehdet

sisä

ltö 3• 2

013

Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.pyr.fi, pyr@pyr.fi, p. 09 616 230, fak si 09 6162 3100

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen

Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Katri Tuulensuu, Reija Koistinen, Margareetta Ollila, Peter Rasmussen ja Tapani Sievänen

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, p. 09 1566 8510

Tuottaja Ilpo Salonen, Otava media, p. 09 1566 8571

Painopaikka Libris Oy, 2013

Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN-l 1797-4135, ISSN 1797-4135 (Painettu), ISSN 2242-3729 (Verkkolehti)

Lehti verkossa info.pyr.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/pyr-info

04 BOKSI Uutiset ja tapahtumat

06 LUKUJEN TAKANA Pakkausten täysi tuottaja-vastuu nostaa hyötykäyttö-maksuja lähivuosina.

10 HENKILÖ SOK:n edunvalvontajohtaja Juhani Ilmolan työssä ykkös-asia on ympäristöasioihin vaikuttaminen.

12 YRITYS Hammasväline Oy:ssä ympäristöjohtaminen on osa päätöksentekoa.

16 ILMIÖ Vapaamatkustajien patis-tamiseen on uusia keinoja.

19 TEKNOLOGIA Okartek hyödyntää muovi-jätettä raaka-aineena.

20 YMPÄRISTÖ Euroopan unioni pohtii jäte- ja pakkausuudistuksia.

22 IN ENGLISH News and topical items.

Lehti ilmestyy 3 kertaa

vuodessa. Palautetta

lehdestä ja osoitteen-

muutokset osoitteeseen

pyr@pyr.fi

Hammasväline Oy toimittaa kaiken tarvittavan hammashoitoon, hammas tikuista huipputeknisiin laitteisiin.

1216

10 2 | PYR INFO 3/2013

infoP

akkauksia koskeva täysi tuottaja­vastuu on ovella. Ympäristöminis­teriön ehdotukset uudesta pakkaus­asetuksesta ja jätelain 646/2011

muutoksesta olivat lausuntokierroksella viime kesänä. Pakkaajat ja pakattuja tuotteita maahantuovat yritykset vastaavat jatkossa kierrätyksen lisäksi kuluttajapakkausten keräyksestä. Kaikki suomalaiset ovat tuotta­jien uuden keräyspisteverkon potentiaalisia käyttäjiä.

Lakimuutosten on arvioitu moninkertais­tavan pakkausten tuottajavastuun kustan­nukset. Asetusluonnoksen mukaan tuotta­jien olisi rakennettava kuluttajapakkauksille valtakunnallinen keräysverkosto, jossa kui­tu­, lasi­ ja metallipakkauksille olisi 2 000 vastaanottopistettä ja muoville 500 pistettä. PYR ja tuottajayhteisöt esittivät lausunnois­saan, että sopiva pisteiden määrä olisi 1 000 kuidulle, lasille ja metallille sekä 300 muovi­pakkauksille. Hyvä palvelutaso voidaan saa­vuttaa kustannustehokkaasti ja mahdollisim­man vähin liikennepäästöin sijoittamalla keräyspisteet palvelukeskittymiin, joissa ku­luttajat muutenkin asioivat. Tätä kirjoittaes­sani pisteiden määrää ei ole vielä lopullisesti lyöty lukkoon.

Mikä uudessa tuottajavastuussa maksaa? Eikö kierrätys ole kannattavaa? Vain harvojen jätteiden arvo vastaa niiden keräyksen ja kierrätyksen kustannuksia. Lainsäädäntö ja valtion jätevero ohjaavat materiaaleja kierrä­tykseen tehokkaammin kuin neitseellisten raaka­aineiden puute. Erityisen haastavaa on tehokkaan logistiikan järjestäminen kulutta­japakkausten keräämiseen. Nämä pakkauk­

set syntyvät 2 500 000 kotitaloudessa. Lisäksi on tärkeää muistaa, että lajittelu ei ole vielä kierrätystä. Lajitellun materiaalin tulee olla laadultaan riittävän hyvää, jotta sitä voidaan käyttää tuotannon raaka­aineena.

Vaikka pakkausasetus ei ole vielä valmis, järjestelmää suunnitellaan jo PYRin ja tuot­tajayhteisöjen yhteistyönä. Tavoitteena on rakentaa valtakunnalliset ja helposti tunnis­tettavat keräyspisteet, joihin kuluttajien on helppo palauttaa pakkaukset. Pisteissä voidaan käyttää yhtenäisiä lajitteluohjeita, mikä parantaa vastaanotettujen materiaalien laatua.

Aloitin PYRin toimitusjohtajana elokuussa. Olen päässyt mukaan mielenkiintoiseen ja haastavaan muutosvaiheeseen. Otamme haasteen rohkeasti vastaan ja rakennamme yhteistyössä pakkauksille vaatimukset täyttävän, tehokkaan ja kulut­tajia palvelevan keräysjärjes­telmän. Kierrätys on useimmille kuluttajille tärkeä ja myönteinen asia.

Lopuksi kiitän edeltäjääni, Annukka Lepppänen-Turkulaa, PYRin menestyksek­käästä ja pitkäaikai­sesta johtamisesta.

Kaikille lukijoille toivotan hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2014!

kuva Kalle K

ervinenA

JA

NKO

HTA

ISTA

Juh

a-Heikki Tan

skanen

Muutoksessa on mahdollisuus

2010

Pakkausasetuksen valmistuminen etenee

Ajankohtaista asiaa muovistaSuomen Uusiomuovi Oy järjes tää Muovipakkausten hyöty­käyttö – Tulevaisuuden näkymät ­semi naarin torstaina 10.4.2014 klo 12–17 Heurekassa. Tilaisuu dessa asiantuntijat valottavat sitä, miten jätelakiin kirjattu laajennettu tuottaja­vastuu vaikuttaa muovipak kausten hyötykäyttöön Suomessa. Tilaisuuden tarkempi ohjelma julkaistaan alkuvuodesta 2014 Suomen Uusiomuovi Oy:n verkko sivustolla osoitteessa www.suomenuusiomuovi.fi. Lisätietoja: Lena Jenytin, lena.jenytin@plastics.fi, p. 09 1728 4325.

PYR kiittää lämpimästi jäsenyrityksiään ja yhteistyökumppaneitaan hyvin sujuneesta vuodesta sekä toivottaa kaikille hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle 2014.

PYR tukee tänäkin vuonna Itämeren suojelutyötä lahjoittamalla joulutervehdyk­siin tarkoitetut rahat John Nurmisen Sääti­ön Puhdas Itämeri ­hankkeisiin. Säätiöllä on kaksi tavoitetta: Itämeren rehevöitymisen torjunta fosforipäästöjä vähentämällä sekä

Ympäristöministeriön ehdotukset jätelain 646/2011 muuttamisesta sekä uudesta pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevasta asetuksesta olivat lausunto­kierroksella kesän ja alkusyksyn 2013 aikana. Tarkoitus on, että lakimuutok­set menevät eduskunnan käsittelyyn ennen joulua, ja niiden pitäisi valmistua vii meistään vuoden 2014 alussa. PYR tiedottaa lain ja asetuksen etenemises­tä ja valmistumisesta heti, kun asiasta on lisätietoa.

Jätelaki laajentaa pakkausten tuottajavastuuta siten, että jatkossa

pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahan­tuojat vastaavat kierrä­

tystavoitteiden saavuttamisen lisäksi kuluttajapakkausten keräämisestä. Lain muutosehdotuksen mukaan täysi tuottajavastuu tulisi voimaan kokonai­suudessaan 1.1.2016.

Täyden tuottajavastuun vaatimuk­sia tarkennetaan uuteen asetukseen pakkauksista ja pakkausjätteistä. Asetusluonnoksessa on ehdotettu, että tuottajien tulisi ylläpitää vuoden 2016 alusta läh tien 2 000 alueellista vastaan­ottopistettä kulutta jien lajittelemille kuitu­, lasi­ ja metallipakkauksille sekä 500 pistettä muovipakkauksille.

Lisäksi asetuksessa ehdotetaan, että tuottajien tulisi ottaa 30 terminaalissa maksutta vastaan kuntien ja muiden toimijoiden keräämä pakkausjäte.

öljyonnettomuuden ennaltaehkäisy Suomen­lahdella.

Puhdas Itämeri ­hankkeiden toimet koh­dennetaan sinne, missä pienimmällä kustan­nuksella saadaan suurin positiivinen ympäris­tövaikutus. Hankkeissa tehdään yhteistyötä yli rajojen, ja niissä hyödynnetään sekä julkisen että yksityisen sektorin asiantuntemusta meri­ympäristön hyväksi. Hankkeiden suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

PYR toivottaa hyvää joulua!

Pakkausalan tietopakettiSuomen Pakkausyhdistys ry järjestää Pakkausalan ympäris­tökonferenssin keskiviikkona 12.2.2014 Helsingin Messukes­kuksessa. Tilaisuudessa annetaan tiivis tietopaketti pakkaus­alan toimijoille uudesta jätelaista ja sen myötä pakkauksille asetetusta täydestä tuottajavastuusta.

– Pakkausalan toimijat ovat uudessa tilanteessa. Voimaan tulevat asetukset merkitsevät järjestelmien uusimista, työn­jaon muuttumista ja jyrkästi kohoavia kustannuksia. Tämä koskee etenkin pakattujen tuotteiden tuottajia ja maahan­tuojia, kertoo Risto Laiho Suomen Pakkausyhdistyksestä.

Päivän aikana käsitellään lain ydinsisältö ja tavoitteet. Lisäksi tuottajat ja tuottajayhteisöt arvioivat toiminnan organisointia ja kustannusvaikutuksia. Lisäksi valaistaan, miten työnjako tuottajien ja kuntien välillä muuttuu, mikä on kaupan rooli uudessa järjestelmässä sekä miten muutos vai­kuttaa PYRin rooliin täyden tuottajavastuun toteutuksessa. Tilaisuuteen voi ilmoittautua osoitteessa www.pakkaus.com. Lisätietoja: Risto Laiho, p. 0400 501 091.

4 | PYR INFO 3/2013

uutiset | tapahtumatBoksi

Pakkaustietojen ilmoitus nopeinta extranetissä Vuoden 2013 pakkaustietojen ilmoittamista varten PYR postittaa tammikuussa yritysten PYR-yhteyshenkilöille ilmoituslomakkeen. Kätevin ja nopein kanava tietojen ilmoittamiseen on PYRin extranet, jonka kautta tiedot voi palauttaa heti vuoden 2014 alusta lähtien. Tietojen viimeinen palautuspäivä on 31.3.2014.

– Yritysten kannattaa palauttaa pakkaustiedot heti, kun ne on saatu kerättyä ja laskettua yhteen. Tietojen käsittely ja tarkistus tehdään huolellisesti PYRissä, mikä vie paljon aikaa. Mitä aiemmin saamme tiedot yrityksiltä, sitä sujuvammin ne saadaan käsiteltyä PYRissä, kertoo rekisteriasiantuntija Ulla Ahlbom.

Yritys voi halutessaan toimittaa tiedot PYRiin entisellä tavalla sähköpostin liitetie-dostona, postitse tai faksilla. Pakkaustietojen ilmoituslomakkeen voi myös ladata PDF-muo-dossa PYRin verkkosivustolta osoitteessa www.pyr.fi.

Vaihto sähköiseen asiointiin kannattaaMonen yrityksen PYR-yhteyshenkilö on jo valinnut PYRin extranetissä sähköisen asioinnin yhteydenpidon nopeutta-miseksi. Vaihtamalla asiointitavan sähköiseen PYR ei enää postita paperilomakkeita yritykselle. Tämän sijaan yhteys-henkilö saa suoraan omaan sähköpostiinsa muistutukset tietojen palauttamisesta tai päivittämisestä.

Sähköiseen asiointiin vaihtaminen on helppoa. Toimi näin: kirjaudu käyttäjätunnuksillasi PYRin extranetiin osoit-teessa https://extranet.pyr.fi. Mene Yrityksen

yhteystiedot -välilehdelle ja valitse sieltä löytyvien omien yhteystietojesi alta: Vain sähköinen asiointi. Tarkista vielä, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla. Tallen-

na tekemäsi muutos, ja näin asia on kunnossa.

PYR Infon juttuja voi lukea myös sähköisessä muodossa tietokoneella ja mobiililaitteilla osoitteessa info.pyr.fi. Artikkelit ovat luettavissa kätevästi missä ja milloin vain, kun nettiyhteys on käytettävissä. Jutut ovat aikajärjestyksessä uusimmista alkaen. Lisäksi ne löytyvät Katego riat-painikkeen takaa: juttutyyppejä ovat Henkilö, Ilmiö, Kierrätys, Lukujen takana, Maailma kierrättää, Teknologia, Tilannekatsaus, Trendi, Tuottajayhteisöt, Tutkimus sekä Ympäristö.

Sivun ylälaidan Lehdet-painike vie suoraan lehden eri numeroihin, ja In English sisältää nimensä mukaisesti valikoiman englanniksi käännettyjä artikkeleita. Suurennuslasin vierestä löytyy hakuikkuna, jonka kautta voi tehdä sana-hakuja koko sisältöön.

Sivusto sisältää lehdet numerosta 1/2012 alkaen. Lehtiä löytyy edelleen myös osoit teesta digipaper.fi/pyr. Siellä ovat tallennet tuina nume-rot 1/2008–1/2013.

kuvat Shutterstock

PYR Info myös sähköisenä

PYR INFO 3/2013 | 5

Pakkausten täysi tuottajavastuu nostaa hyötykäyttömaksuja lähivuosina. Nyt

tuottajayhteisöt ja PYR tekevät täysillä töitä sen eteen, että kustannusten kasvu

jäisi mahdollisimman pieneksi.

Nousupaineita

L U K U J E N TA K A N A teksti Ilpo Salonen, kuvat Shutterstock

PYRin toimitusjohtajan Juha-Heikki Tanskasen mukaan tehtävä on haasta­va, sillä kustannusten on arvioitu jopa viisinkertais­

tuvan nykyisestä. Tilanne vaihtelee materiaaleittain muun muassa nykyi­sen toiminnan laajuudesta sekä mate­riaalien logistisista ominaisuuksista ja raaka­ainearvoista riippuen.

– Eniten lisäkuluja tuo kuluttajapak­kausten keräyksen ja kierrätyksen jär­jestäminen, joka ei ole aiemmin ollut tuottajien vastuulla. Myös aikataulu on tiukka. Asetusluonnos pak kauksista ja

pakkausjätteistä velvoittaa, että valta­kunnallisen keräysjärjestelmän tulisi olla kuluttajien käytettävissä 1.1.2016, hän mainitsee.

Mittavia järjestelyjäUusi jätelaki ja sitä täsmentävä pak­kausasetus tulevat vaikuttamaan mer­kittävästi tuottajavastuun kustannuk­siin ja tuottajayhteisöjen toimintaan.

– Tuottajavastuun laajentuessa pak­kausalan tuottajayhteisöt joutuvat jär­jestämään ja kustantamaan kuluttaja­pakkausten aluekeräyksen, kerätyn

pakkausmateriaalin vastaanottotermi­naalit ja materiaalin toimittamisen hyötykäyttöön.

Tuottajayhteisöille tulee myös vies­tintään liittyviä velvollisuuksia liittyen keräysjärjestelmään. Edellä mainittujen kustannusten lisäksi jätelaki edellyttää tuottajayhteisöiltä kuuden kuukauden toiminnan kattavaa vakavaraisuutta.

– Tuottajayhteisöjen vastuulle tule ­ vat uudet kustannukset realisoituvat osittain vuonna 2015 ja täysimääräisesti vuodesta 2016 alkaen, Tanskanen kertoo.

horisontissa

6 | PYR INFO 3/2013

horisontissa

Eniten lisäkuluja tuo kuluttajapakkausten keräyksen ja kierrätyksen järjestäminen, joka ei ole aiemmin ollut tuottaja­yhteisöjen vastuulla.

Tuottajayhteisöjenhyötykäyttöhinnat (vuodet 2013–2014, €/1 000 kg + alv)

Materiaali 2014 2013

Aaltopahvipakkaukset 2,0 2,0

Teollisuuskääreet ja -säkit 18,0 18,0

Hylsyt 18,0 18,0

Kartonkipakkaukset ja paperikääreet 23,0 24,0

Nestekartonkipakkaukset 42,0 38,5

Muovipakkaukset 25,0 21,0

KMP-järjestelmän muovipakkaukset *) – –

Alumiinipakkaukset 30,0 24,0

Tinapeltipakkaukset 30,0 24,0

Teräspakkaukset 6,0 5,0

Pantilliset juomatölkit (metalli) – –

Pantilliset lasipullot – –

Pantittomat lasipakkaukset 50,0 10,0

Puupakkaukset 0,55 0,5

Muut – –

*) KMP-järjestelmä = Kierrätysmuovipullojärjestelmä

PYR Oy:n liittymis- ja vuosimaksut 2014

Yritykset, jotka ovat liittäneet samaan sopimukseen useampia toimi-paikkoja, saavat 20 % alennuksen liittymis- ja vuosimaksuista.

Maksu- luokka AB C D

Yrityksen toimipaikan liikevaihto (M €) >17 1,7–17 1,0–1,7 <1,0

Toimipaikkakohtainen liittymismaksu 2014 (€ + alv) 223 155 68 40

Toimipaikkakohtainen vuosimaksu 2014 (€ + alv) 696 457 228 0

PYR INFO 3/2013 | 7

Maija Peltola, Suomen Keräyslasiyhdistyksen toiminnanjohtaja

Lasin hyötykäyttömaksu on tähän saak-ka ollut alhainen, 10 €/t, sillä Suomen Keräyslasiyhdistys (SKY) ei ole osallis-

tunut keräystoiminnan kustannuksiin muutoin kuin tukemalla kuntien keräämän pakkauslasin toimittamista hyötykäyttöön.

Kattaakseen tulevien velvoitteiden kus-tannukset SKY nostaa pantittoman lasin

hyötykäyttömaksua portaittain vuosina 2014, 2015 ja 2016. Vuoden 2014 hyötykäyt-tömaksu on 50 €/t. Tämä mahdollistaa lainsäädännön edellyttämän riittävän vaka-varaisuuden saavuttamisen ja uuden keräys järjestelmän valmistelutyön. Arvio vuosien 2015 ja 2016 hyötykäyttömaksuista täsmentyy lainsäädännön lopullisten vaati-musten perusteella vuoden 2014 aikana.

Lasipakkausten keräys- ja hyötykäyttö-kustannuksia nostavat logistiikkakustan-nuksia lisäävä lasipakkausten paino, kier-rätysmahdollisuuksien rajallisuus ja se, ettei kerätyllä materiaalilla ole positiivista arvoa, vaan sen puhdistuksesta ja lajitte-lusta kierrätystä varten aiheutuu kustan-nuksia.

SKY:n tavoitteena on, että pantittomien lasipakkausten keräys ja hyötykäyttö hoitu-vat tuottajavastuun laajentuessa lainsää-dännön velvoitteet huomioiden ja kustan-nustehokkaasti. Onnistunut lopputulos edellyttää yhteistyötä muiden pakkausalan tuottajayhteisöjen, PYRin, kuntien ja jäte-alan operaattoreiden kanssa.

Katse eteenpäinEsitimme neljän tuottajayhteisön edustajille kolme kysymystä:

 1 Paljonko hintanne muuttuvat ensi vuonna ja miksi?

2Miten toimiala on varautunut tulevaan vuoteen ja haasteisiin?

3Nousua on näillä näkymin tulossa vuonna 2015 ja etenkin vuonna 2016.

Nousevatko hintanne lähivuosina kerralla paljon vai esimerkiksi portaittain?

Uudet kustannukset realisoituvat osittain vuonna 2015, ja täysi­määräisesti vuodesta 2016 alkaen.

kuva Kari H

autala

8 | PYR INFO 3/2013

Eija Jokela, Suomen Kuitukierrätys Oy / Suomen Aaltopahviyhdistys ry:n toiminnanjohtaja

Aaltopahvipakkausten hyöty­käyttömaksu pysyy ennallaan, nestekartonkipakkausten nou­

see ja kuluttajien paperi­ ja kartonki­pakkausten maksu laskee. Merkittävim­mät vaikuttajat hyötykäyttömaksuihin ovat keräyslogistiikan kustannukset sekä vakavaraisuuden takaaminen.

Kuitupakkausten osalta kuluttaja­keräysverkosto on jo olemassa ja suu­rilta osin tuottajayhteisön ylläpitämä. Dramaattisia muutoksia ei siis ole näkö­piirissä ainakaan vielä vuoden 2014 aikana. Verkostoa sekä käytettyä keräys­kalustoa luonnollisesti arvioidaan ja trimmataan jatkuvan parantamisen hengessä, kuten tähänkin asti on tehty.

Olemme Suomen Kuitukierrätyk­sessä arvioineet, että kuitupakkausten osalta keräysverkoston kasvattaminen pak kausasetusehdotuksen mukaiseksi vaikuttaa hyötykäyttömaksuja korotta­vasti 40–50 prosenttia, kun sen sijaan kerät tyjen ja kierrätykseen toimitetta­vien kuitupakkausten määrät eivät nou­se nykyisestä.

Hyötykäyttömaksujen muutokset on hyvä tehdä hallitusti portaittain ai­heuttamatta kohtuuttoman suuria yllät­täviä heilahteluja tuottajien taloudenpi­toon.

Vesa Kärhä, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja

Muovipakkausten hyötykäyttö­maksua tarkistetaan pitkään voimassa olleesta 21 €/t tasolle

25 €/t. Se riittää uusien valmiuksien ensi vaiheen rakentamiseen varsinkin kulutta­jakeräyspuolelle. Testaamme vastaanotos­samme Tampereella ja Kuopiossa muun muassa tehokkaampia järjestelmiä.

Vuonna 2014 muovipakkausalalla tulee tapahtumaan todella paljon. Pidämme siitä 10.4.2014 erityisseminaarin Vantaal­la. Oletettavasti sekä energiahyötykäyttö että materiaalikierrätys ottavat valtavia askelia juuri vuonna 2014.

Meidän tehtävämme on suunnata askeleet eteenpäin ja yrittää katsoa, ettei kukaan astu toisen varpaille. Keräämme­kin ensi vuonna tarkempaa tietoa muun muassa kuluttajapakkausten ja teolli­suuspakkausten jakaumasta.

Haluamme tehdä tämän raskaan laki­sääteisen velvoitteen pakkaajille mahdol­lisimman helpoksi ja huokeaksi. Muovin osalta on todella paljon kiinni siitä, mikä on asetusvaatimus vastaanottoverkoston laajuudesta, pitääkö ihan kaikki pakkaus­jäte epäpuhtauksineen päivineen ottaa kaikilta vastaan ja kuinka hurja vielä sen kaiken päälle on kierrätysvaatimus. Nämä asiat eivät tätä lausuessa (marras­kuussa 2013) ole lopullisesti tiedossa, ja siksikin on vaikea tarkoin ennustaa tule­vaa nousua.

Tapani Sievänen, Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtaja

Metallipakkausten hyötykäyttö­maksut ovat olleet hyvin alhai­sella tasolla: alumiini­ ja tina­

peltipakkaukset 24 €/t ja teräspakkaukset 5 €/t. Tämä johtuu siitä, että Mepak on

osallistunut tähän saakka kuluttajapak­kausten keräystoimintaan ainoastaan pääkaupunkiseudulla eli HSY:n alueella.

Tulevat velvoitteet aiheuttavat kustan­nuksia, ja tällä perusteella Mepak nostaa metallipakkausten hyötykäyttömaksuja portaittain vuosina 2014–2016. Vuoden 2014 hyötykäyttömaksu on alumiini­ ja tinapeltipakkauksille 30 €/t ja 6 €/t teräs­pakkauksille.

Tämän avulla lainsäädännön vaatima riittävä vakavaraisuus voidaan saavuttaa. Samalla alamme valmistella uutta keräys­järjestelmää. Arvio vuoden 2015 ja 2016 hyötykäyttömaksuista täsmentyy, kun lainsäädännön lopulliset vaatimukset sel­viävät vuonna 2014.

Mepak varautuu siihen, että metalli­pakkausten keräys ja kierrätys hoituvat tuottajavastuun laajentuessa lainsäädän­nön velvoitteet huomioiden ja kustannus­tehokkaasti yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Katse eteenpäinEsitimme neljän tuottajayhteisön edustajille kolme kysymystä:

 1 Paljonko hintanne muuttuvat ensi vuonna ja miksi?

2Miten toimiala on varautunut tulevaan vuoteen ja haasteisiin?

3Nousua on näillä näkymin tulossa vuonna 2015 ja etenkin vuonna 2016.

Nousevatko hintanne lähivuosina kerralla paljon vai esimerkiksi portaittain?

kuva Piia A

rnould

kuva Sini P

ennanen

kuva Eija Jo

kela

PYR INFO 3/2013 | 9

SOK:n edunvalvontajohtaja Juhani Ilmola sanoo, että tulevaisuudessa pakkausten

hyötykäyttömaksut nousevat. Pakkauskilon hinta nousee keskimäärin 50 senttiä,

pahimmillaan euron.

Hintojen nousu

häämöttää

H E N K I L Ö teksti Pertti Suvanto, kuva Tommi Tuomi

– Päivääkään en vaihtaisi pois, sanoo

Juhani Ilmola pestistään

SOK:n edun- valvonta- johtajana.

10 | PYR INFO 3/2013

Ilmola on tehnyt vuosia töitä muiden edunvalvojien kanssa saadakseen elinkeinoelämän ja kaupan näkökulman uuteen jäte­lakiin ja pakkausasetukseen.

– Niiden kanssa on pystyttävä elä­mään, jotta esimerkiksi pakkausasetuk­sessa ei olisi turhan raskaita kustannus­taakkoja tai toimintamalleja, jotka vai­keuttavat perusbisneksen tekemistä.

Pakkausasetuksen valmistelu on lop­pusuoralla, ja asetuksen velvoitteet ku­luttajapakkausten vastaanottopaikkojen määrästä ja toimeenpanon aikataulusta ovat vielä avoinna. Se tiedetään jo, että kustannukset nousevat. Paljonko?

– Todennäköistä on, että pakkaus­kilon hinta nousee keskimäärin noin 50 senttiä, mutta pahimmillaan jopa euron. Pakkausmateriaalien välillä on tietysti eroja. Pakkausten hinnannousu siirtyy pikku hiljaa tuotteisiin ja sitä kautta kuluttajien maksettavaksi.

Toteutuneen nousun pystyy Ilmolan mukaan näkemään vasta, kun järjestel­mä on ollut toiminnassa 2–3 vuotta. Silloin tiedetään, paljonko pakkauksia kertyy. Kaikkea ei pystytä Suomessa kierrättämään, vaan osa pitää ohjata ulkomaille. Maailmantalouden tila vai­kuttaa myös materiaalien hintoihin.

Muovi on muovia – vai onko?Haasteellisin materiaali on Ilmolan ar­vion mukaan kuluttajamuovipakkauk­set. Toistaiseksi se on ollut lähinnä pan­tillisten muovipullojen keräystä.

Suomessa ei ole kuluttajamuovipak­kausten raaka­ainehyödyntämistä juuri lainkaan. Muovit saattavat vaatia myös esikäsittelyä.

– Kuluttajamuovipakkausten kirjo on valtava, ja se asettaa tuottajille haas­teen, miten keräys olisi järkevintä to­teuttaa. Jos eri muovilaatuja sisältävästä kuluttajapakkausmuovista halutaan erotella kierrätykseen sopivaa materiaa­lia, se on äärettömän hankalaa ja kallis­ta. Lisäksi esimerkiksi elintarvikemuo­vipakkausten sisältämät epäpuhtaudet vaikeuttavat osaltaan kierrätystä.

Ilmola kertookin, että ekopistepilot­

tihankkeessa, jota muovin osalta on jatkettu Kuopiossa ja Tampereella, näh­tiin käytännössä, mitä muovipakkaus­ten joukkoon saattaa kertyä.

– Muovileluja, lumilapioita, super­lonpatjoja… Ihminen ajattelee tietenkin käytännöllisesti: muovi on muovia. Ei hän ryhdy pohtimaan, onko tämä pak­kaus vai ei. Edessä ovat isot haasteet ohjeistamisessa.

Oikea määrä raaka-aineita Pakkausten kallistumisen kylkiäisenä saattaa syntyä tilanne, että yritykset al­kavat säästää pakkauksissa liikaa ja mi­nimoivat pakkausmateriaalit äärimmil­leen. Tämä on vaarallista etenkin elin­tarvikepakkauksissa. Syntyy ruokahävikkiä, ja se on kallista.

– Jos pakkausjätteen määrää pitäisi vähentää suhteessa bruttokansantuot­teeseen, mennään täysin väärälle tielle. Pakkauksen ensisijainen tehtävä on suojata tuotetta. Toimijat tuotteiden arvoketjussa pyrkivät koko ajan mietti­mään, mikä on tehokkain tapa pakata, jotta tarvitaan mahdollisimman vähän pakkausmateriaalia, mutta joka kuiten­kin suojaa itse tuotteen. Siksi toimijoi­den pitäisi antaa itse hoitaa asia.

Kasvavaan pakkausjätemäärään vai­kuttaa yhteiskunnan pirstaloituminen: on paljon esimerkiksi sinkkutalouksia. Pakkauksia on myös pariskunnille, pie­nille lapsiperheille, suurille lapsiper­heille ja niin edelleen. Jokainen haluaa valita omaan talouteen sopivan pak­kauskoon.

Valinnanvaralla on iso merkitys: ko­titalouksien ruokahävikin pienentämi­nen. Hävikin ympäristövaikutukset ovat moninkertaiset pakkauksiin verrattuna.

– Monissa tutkimuksissa on osoitet­tu, että kuluttajat ostavat tarpeisiinsa nähden liikaa ruokaa kerralla. Eri pak­kauskoot auttavat tässä. Meillä on myös netissä palvelu Foodie.fm, joka auttaa ostamaan oikean määrän raaka­aineita vaikkapa makaronilaatikkoon.

Ilmolan mukaan kaupan toiminnas­sa ruokahävikkiä suhteessa liikevaih­toon syntyy koko ajan vähemmän.

Pakkausten hinnan nousu siirtyy pikku hiljaa tuot-teisiin ja sitä kautta kulut- tajien mak-set tavaksi.

Vaikuttamistyötä Juhani Ilmola tiivistää tittelinsä yhteen lauseeseen:

– Ympäristöasioihin vaikuttaminen on työssäni ykkösasia.

Geotieteitä Oulun yliopistossa opiskellut Ilmola valmistui 1983 suotuisaan aikaan: syntyi ympäristömi-nisteriö, ja kuntien ympäristöhallintoa alettiin rakentaa.

Hän hakeutui Helsingin yliopiston ympäristöhallin-non kurssille ja valitsi pakollisen työharjoittelupaikan alueelta, jota vähiten tunsi. Suunnittelu keskus Oy:n jätehuollon työharjoitteluprojekti venyi ympäristö-konsultin työsuhteeksi. Ilmola on muun muassa ollut maailmalla YK-projekteissa ympäristöasiantuntijana ja toiminut Vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajana.

Nyt takana on jo 17 vuotta SOK:n palveluksessa, eikä päivääkään hän vaihtaisi pois. Nykyinen työ on puhdasta kaupan alan ja S-ryhmän edunvalvontaa.

– Työni on vaikuttamista eri sidosryhmien ja kana-vien kautta päätöksentekijöihin niin kotimaassa kuin EU-tasolla, hän sanoo.

– Pyrimme kaikin tavoin siihen, että kaikki kauppoihin tuleva ruoka menee kassan kautta ulos. Mitä vähemmän ta­kaoven kautta, sen parempi.

Suurin osa ruokaostoista tehdään perjantai­iltapäivänä ja lauantaina. Kauppa on kuitenkin auki koko viikon, ja hyllyissä pitää olla tavaraa. Joskus sää­kin voi vaikuttaa: kylmänä juhannus­viikkona makkarat jäävät myymättä.

S­ryhmässä on käytössä alennuskäy­täntö, joka pienentää hävikkiä. Punaiset tarrat kertovat alennuksista, kun tuot­teet lähestyvät parasta ennen­ tai vii­meistä käyttöpäivää. Käyttökelpoista ruokaa lahjoitetaan paljon myös hyvän­tekeväisyyteen. Eviran uusien ohjeiden mukaan järjestöt pystyvät välivarastoi­maan elintarvikkeita eli pakastamaan.

Kaupan pakkauksista kuljetus­ ja myymäläpakkaukset ohjataan tehok­kaasti kierrätykseen. Merkittävin pak­kausmateriaali on aaltopahvi, jonka osuus S­ryhmän jätteistä on noin 38 prosenttia.

– Kaikkiaan hyötykäyttöön ohjataan jätteistämme jo 85 prosenttia. Tavoite on, että vuonna 2016 S­ryhmän kaato­paikkajäte olisi nollassa, Ilmola sanoo.

PYR INFO 3/2013 | 11

Ympäristö ja luonto koskettavat kaikkia vauvasta vaariin. Hammasväline Oy:ssä ympäristö tietoisuus ja

-johtaminen ovat osa yrityksen päätöksen tekoa.

Ratkaisuja ympäristön

ehdoillaY R I T Y S teksti Maarit Seeling, kuvat Tommi Tuomi

Sertifioitua toimintaaUseilla kunnilla ympäristöohjelmat on lähtökohtaisesti sidottu hankintastra­tegioihin. Hankintapyynnöissä saattaa olla pisteytettyinä kysymyksinä, miten tavarantoimittaja hoitaa ympäristövel­voitteensa.

Hammasväline onkin kirjannut ympäristötavoitteensa strategiaansa asti. Yritykselle on myönnetty toimis­taan PYR­sertifikaatti.

– Kuluneena syksynä selvitimme myös, millaisia sertifikaatteja ja ympä­ristöohjelmia omilla tavaratoimittajil­lamme on. Tarvitsemme tietoa voidak­semme ohjata asiakkaitamme heidän ratkaisuissaan, Salmela sanoo.

Huoltopäällikkö Mikko Leka muis­tuttaa, että paljon puhutun hiilijalan­jäljen pienentämiseen voidaan päästä montaa eri tietä. Tehokkain tapa on vai­kuttaa ennakkoon.

– Minimoimme toimintamme ym­päristövaikutuksia paitsi vähentämällä jätteen määrää, myös kehittämällä ja lisäämällä kierrätystä sekä hyödyntä­mällä kierrätettyä materiaalia. Monista tuotteista on esimerkiksi olemassa isompia pakkausvaihtoehtoja. Asiakas­palvelussa ohjaamme välillä asiakasta tilaamaan kerralla enemmän. Näin voi­daan vähentää sekä turhaa pakkausjä­tettä että ajoreissuja. Myynnin ja huol­lon autojen valinnassa taas suosimme aina vähäpäästöisintä teknologiaa, Leka toteaa.

Hammasväline Oy:n toimi­tusjohtaja Kalle Salmela sanoo ympäristöjohtami­sen olevan yhtiölle koko­naisvaltainen ajattelutapa.

– Tavoittelemme kuormituksen mi­nimointia ja ympäristöasioiden hoidon jatkuvaa parantamista kaikissa toimin­noissamme. Esimerkiksi logistiikka­kumppaneiden ja ­ratkaisujen valinnas­sa yritämme aina löytää ympäristöystä­vällisimmät vaihtoehdot, Salmela tiivistää.

Hammasväline Oy:ssä ympäristövaiku­tusten huomioon ottaminen on ollut itsestään selvää jo vuosia. Kalle Salmela sanoo, että jokaisen henkilökohtainen velvollisuus on ajatella luonnon parasta.

– Nykymaailmassa myös asiakas­kentältä tulee tähän suuntaan ohjaavia paineita. Monet hammaslääkärit ovat itsekin hyvin kiinnostuneita ympäristö­asioista ja haluavat tietää, miten ne on Hammasvälineessä otettu huomioon.

12 | PYR INFO 3/2013

Hammashoidon digitali-soituminen on vähentänyt ongelmajätteiden määrää

vastaanotoilla. Digitaalisten jäljennösten käyttö ja 3D-

mallinnuksen avulla tehtävät keraamiset paikat ovat hoito-

muotona myös kokonais-ekologinen valinta. Se säästää

olennaisesti hammasteknistä trafiikkia sekä potilaan

käyntikertoja vastaanotolla. Kuvassa aluepäällikkö

Janne Ruokola näyttää, kuin-ka keraaminen CEREC-paikka

tehdään nopeasti vastaan-otolla ja mahdollisimman

pienellä jätekuormituksella.

PYR INFO 3/2013 | 13

Hän arvioi ympäristöasioiden merkityk-sen liiketoiminnassa voimistuneen vii-meksi kuluneiden viiden, kuuden vuo-den aikana. Ympäristöhaasteet sekä energian ja raaka-aineiden käytön te-hostaminen muuttavat maailmanmark-kinoita toimialaa katsomatta. Vihreistä arvoista on tullut yrityksille jopa ima-gonhallintakysymys.

– Yrityksenä toki haluamme säilyttää puhtaat, ekologiset arvot. Etenkin tule-vaisuudessa yksi kuluttajien valintakri-teereistä on ympäristö ja sen huomioon ottaminen tuotteissa ja palveluissa, Leka huomauttaa.

Ympäristöön ja ekologiaan liittyvien lakien ja asetusten noudat- taminen määrittääkin Hammas - välineessä vain minimitason.

Moniin sen toimituksiin liittyy selvitys ympäristöasioista.

Pakkaukset uudelleen käyttöönHammasväline kierrättää paperit, pah-vit, energiajätteet ja laiteasennuksista tulevat jätteet. Laitetoimitusten pahvit kierrätetään lajiteltuna pahvijätteenä, styroksit energiajätteenä ja puuaines puujätteenä. Ongelmajätteet ohjataan jatkokäsittelyyn. Käytöstä poistetut lait-teet kierrätetään lajiteltuna metalliro-muna. Jos laite kuitenkin on riittävän hyväkuntoinen, se kunnostetaan ja hyödynnetään joko huollon laina -

ko neena tai lahjoitetaan eteenpäin.

– Käytämme päivittäin osan pää-miehiltämme tulleiden lähetysten laa-tikoista ja pakkausten pehmuste mate-riaa leista uudestaan, kun lähetämme huolto-organisaatiollemme varaosia Vantaan keskusvarastoltamme eri puo-lille Suomea sijaitseviin maakunta-varastoihin, Leka kertoo.

Salmela muistuttaa, että monet ter-veydenhuollon laitteet ja tarvikkeet on pakattava steriilisti, mikä rajoittaa pak-kausten uusiokäyttöä. Itse pakkaami-nen on hänen mukaansa kuitenkin selvästi keventynyt viime vuosina. Sal-mela arvioi kyseessä olevan sama tren-di kuin matkapuhelimien pakkauksis-sa vielä 10 vuotta sitten: tuolloin itse puhelin löytyi vasta usean sisäkkäisen kerroksen uumenista. Samalla lailla päällekkäin pakkaaminen on vähenty-

nyt myös terveydenhuolto-alalla.

Yritys kierrättää paperit, pahvit, energiajätteet ja laiteasennuksista tulevat jätteet.

Hammas-väline Oy•Suomenjohtavahammas­hoidontarvikkeidenjakalustonmyyntiinkeskit-tynytyritys.

•Perustettu1937•Vuodesta2007osa ruotsalaistaLifcoGroupia.

•Kantavaajatus:Mahdol-listaahammaslääkäreidenkeskittymisenhoito­työhön.

•Henkilöstömäärä:noin90, joistaEspoossa40,Vantaanpäävarastolla20jaloputhuollonjakalustemyynninedustajinamaakunnissa.

– Tavoittelem­me ympäristö­asioiden hoidon jatkuvaa paran­tamista kaikissa toiminnoissam­me. Esimerkiksi logistiikkakump­paneiden ja ­rat­kaisujen valinnas­sa yritämme aina löytää ympäristö­ystävällisimmät vaihtoehdot, tiivistää Hammas­välineen toimitus­johtaja Kalle Salmela.

Kari Fjäder purkaa kuljetus­ pakkaukset ja asentaa hammas­ hoidon laitteita vastaanotoilla.

14 | PYRINFO3/2013

KestävälläTIELLÄPlusTerveys on Suomen suurin hammas­hoitoalan palvelujen yksityinen tarjoaja. Yhtiön lääketieteellinen johtaja, hammaslää­käri Pirkko Grönroos sanoo yhtiön olevan toiminnassaan sitoutunut kestävän kehityk­sen periaatteisiin.

– Tavoitteemme on, että yksikkömme käyttävät vain sellaisia toimintatapoja ja tuotteita, joilla on mahdollisimman vähän ympäristöön ja luontoon kohdistuvia haitta­vaikutuksia. Hammashuoltoalalla jätteiden lajittelu on koettu aina tärkeäksi. Etenkin takavuosina käsiteltiin paljon amalgaamia, elohopeaa ja röntgenliuoksia, jotka eivät saaneet päästä luontoon. Ehkä tästä syystä alalla ollaan ympäristön suhteen valveu­tuneempia, kuin jollain muulla, Grönroos miettii.

PlusTerveydessä henkilöstölle on järjes­tetty jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen liittyvää opastusta. Ympäristönsuojelu koe­taan olennaiseksi osaksi toiminnan laadun parantamista ja kehittämistä.

– Olemme muun muassa jatkuvasti vä­hentäneet paperin käyttöä toimistoissamme. Nykyään suurin osa informaatiosta menee henkilöstölle sähköisesti intran kautta. Samoin raportoinnit hoidetaan sähköisesti, Grönroos sanoo.

PlusTerveydellä on ollut jo 15 vuoden ajan oma ympäristöohjelma. Grönroos kertoo, että tarkoituksena on lähiaikoina päivittää ohjelma.

– Kierrätysmahdollisuudet ovat viime vuosina parantuneet huomattavasti. Jo taloyhtiöissä on esimerkiksi pakkausjätteelle omat laatikkonsa. Myös me lajittelemme jätteet aina, kun se on mahdollista, Grönroos sanoo.

Yritys kierrättää paperit, pahvit, energiajätteet ja laiteasennuksista tulevat jätteet.

Leka ja Salmela myöntävät, että toki kierrättämisestä on myös kuluja. Etenkin pienemmillä paikkakunnilla saattaa olla vaikeaa löytää yhteistyö­kumppania, joka huolehtii esimerkiksi lajitellun metalliromun jatkokäsitte­lystä.

– Tavoitteenamme on kuitenkin käyttää aikaa jätteiden erotteluun aina kun se on järkevää. Ympäristöystävälli­syydestä on myös markkinoinnillista

hyötyä. Sen tarpeellisuudesta ollaan yleisesti samaa mieltä. Me vain

heräsimme asian tärkeyteen hiukan etuajassa. Paraikaa tut­kimme, pitäisikö meidän ISO­sertifioida ympäristötoimin­tamme. Kysymys on vielä auki. Emme ole varmoja, tarvitsem­meko virallista tunnustusta. Olennaisempaa on, että mie­timme näitä asioita päivittäises­sä toiminnassamme, Salmela pohtii.

– Minimoimme toimintamme ympäristö vaikutuksia vähentämällä jätteen määrää, kehittämällä kierrätystä sekä hyödyntämällä kierrätettyä materiaalia, kertoo huoltopäällikkö Mikko Leka.

PYR INFO 3/2013 | 15

I L M I Ö teksti Pertti Suvanto, kuvitus Janne Harju

siipiveikotVapaamatkustajat rapauttavat osaltaan yhteistä järjestelmää laiminlyömällä

lakisääteiset tuottajavelvoitteensa. Onko pakkausalan vapaamatkustajia paljon, keitä he ovat ja miksi he välttelevät vastuitaan? Miten heidät saadaan ruotuun?

tuottajavastuun

16 | PYR INFO 3/2013

Vapaamatkustajiksi määritellään liikevaihdoltaan vähintään mil­joonan euron yritykset, jotka toimittavat Suomen markki­noille pakattuja tuotteita, mutta

eivät hoida pakkaustensa hyötykäyttövelvoi­tetta. Näiden yritysten pakkausjäte tulisi lain mukaan hyödyntää uusiksi tuotteiksi tai käyt­tää energiana.

Tekemällä sopimuksen PYRin kanssa yritys siirtää hyötykäyttövelvoitteensa pakkausalan tuottajayhteisöille, jotka vastaavat materiaaleit­tain lasi­, muovi­, metalli­, puu­ ja kuitupak­kausjätteen hyödyntämisestä. Pakkausten vä­häinen määrä ei vapauta yritystä lain velvoit­teista.

Määrä vaihteleePYRin rekisteriasiantuntija Ulla Ahlbomin mukaan vapaamatkus­tajien tarkkaa lukumäärää saatik­ka hyötykäytössä muiden siivellä matkaavia yrityksiä on hyvin vai­kea tarkkaan arvioida. Vapaamat­kustajien määrä elää koko ajan. Uusia yrityksiä syntyy ja vanhoja kuolee. Yrityksen toiminnan muuttuessa hyötykäyttövelvoit­teen selvittäminen saattaa viedä aikaa.

– Yritys saattaa roikkua mil­joonan euron liikevaihdon tuntu­massa. Tuolloin vaihtelee myös se, onko yri­tyksellä lakisääteistä velvoitetta vai ei.

Ahlbom sanoo, että PYRistä otetaan ensi­sijaisesti yhteyttä sellaisiin yrityksiin, jotka eivät löydy PYRin rekisteristä.

– Selvitämme yrityksen toimintaa ja sitä, pakkaavatko he itse tai pakkauttavatko alihank­kijoilla tuotteitaan tai maahantuovatko pakat­tuja tuotteita Suomeen. Kerromme, miten he omalta osaltaan voivat hoitaa yhteiskuntavas­tuunsa, säästää luonnonvaroja ja estää ympä­ristölle koituvaa haittaa.

Ahlbom kertoo, että yritykset eivät aina tarkal­leen tiedä, mitä hyötykäyttövelvoite käytännös­sä oikein tarkoittaa.

– Yrityksessä saatetaan ajatella, että pak­kausjätteen lajittelu on jo kierrätystä ja hyö­dyntämistä. Se on kuitenkin vasta ensiaskel hyötykäyttöön. Jotkut yrittäjät taas luulevat, että vastuu on loppukäyttäjällä. Jätelain mu­kaan vastuu on kuitenkin pakkaajalla tai maa­hantuojalla, joka ensimmäisenä toimittaa pakkauksen Suomen markkinoille.

Kilpailu vääristyyTaloudelliset hyödyt saattavat olla syy vapaa­matkustajien vastuuttomuuteen, mutta Ahlbo­min mielestä juuri tiedon puute on myös tär­

keä tekijä. Yrityksissä ei välttä­mättä ole ketään nimettyä henkilöä, joka näistä asioista huo­lehtisi. Usein ympäristöasiat kui­tenkin mielletään laatuasioiden parissa työskentelevien työsar­kaan kuuluviksi.

– Jos yrityksissä valmistellaan laatujärjestelmiä, pakkausten hyötykäyttö voi tulla siellä vas­taan. Olemme informoineet myös eri laatujärjestelmien audi­toijia, jotta he omalta osaltaan veisivät tietoa hyötykäyttövelvoit­teista eteenpäin.

Ahlbomin mukaan monet yri­tykset liittyvät PYRiin myös imagosyistä. Mo­nelle yritykselle on tärkeää pystyä osoittamaan asiakkaille, että yhteiskuntavastuuasiat otetaan vakavasti. Joukossa on myös alle miljoonan euron liikevaihdon omaavia yrityksiä, joilta peritään vain liittymismaksu. Ympäristövastuu on nouseva trendi.

– Erityisesti kaikki lakisääteisen velvoitteen alaiset yritykset ovat kuitenkin kaikkein tär­keimpiä ja ne kaikki tulisi saada hyötykäyttöön mukaan. Yritysten kannalta vapaamatkustajat vääristävät myös kilpailua.

Taloudelliset hyödyt voivat olla syy vas-

tuuttomuuteen, mutta myös tiedon puute

on tärkeä tekijä.

PYR INFO 3/2013 | 17

Tukes mukaanYmpäristöministeriö haluaa tehostaa pak­kausten perusvaatimusten valvontaa ja keskittää sen Turvallisuus­ ja kemikaalivirasto Tukesiin. Aiemmin valvonnasta ovat vastanneet elinkeino­ liikenne­ ja ympäristökeskukset sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Käytännössä valvontaa ei juuri ole tehty.

Tukesin tuote­ ja laitteistovalvontayksikön johtaja Tuiri Kerttula arvelee syyksi Tukesin valintaan, että virastolla on jo ennestään noin 30 direktiivin valvontatehtäviä. Tukes valvoo

Valvonta tiukkeneePYR Oy tekee tiivistä yhteistyötä valvovan viranomaisen eli Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Viranomaiselle ilmoitetaan kaikki PYRiin liittyneet ja mahdolliset vapaamatkus-tajat.

– Uuden jätelain myötä viranomaisella on entistä paremmat mahdollisuudet puuttua laiminlyönteihin. PYRillä ei ole viranomais-roolia. Me autamme ja neuvomme pakkaajia sekä valvomme heidän etujaan, Ahlbom muistuttaa.

Myös Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitar-kastaja Tuomo Aunola sanoo, että vapaamat-kustajien lukumäärään ei ole olemassa täs-mällistä vastausta.

– Kyllähän niitä paljon on, varmasti satoja. Kaikki eivät miellä olevansa velvollisia pak-kausten hyötykäyttöön, jos pakkaaminen ei ole mikään ydinalue vaan pieni osa toimintaa, josta tuottajavastuu syntyy.

Aunola vastaa Tampereella neljän kolle-gansa kanssa tuottajavastuuasioista. Vapaa-matkustajat ovat osa jatkuvaa, päivittäistä toi-mintaa. Yrityksiin otetaan yhteyttä ja selvite-

tään pakkausasioiden lainmukaisuutta.– Pakkausala poikkeaa jonkin verran

muista aloista siinä, että tuottajavastuualais-ten yritysten lukumäärä on suuri. Lähestul-

koon kaikki tuotteet on jotenkin pakattu. Siksi vapaamatkusta-jiakin on varmasti enemmän kuin muilla aloilla. Se vaikuttaa

myös hintoihin, sillä jätehuoltoon päätyy jätettä, josta ei ole maksettu.

Uusi työkaluAunola kertoo, että ajoittain ELY-keskus tekee myös vapaamatkustajakampanjoita. Eri läh-teistä etsitään yrityksiä, jotka mahdollisesti ovat tuottajavastuuvelvollisia, mutta joita ei löydy mistään rekistereistä.

– Teemme hyvää yhteistyötä tuottajayhtei-söjen ja PYRin kanssa, jotka koettavat hoitaa jäsenhankintaansa itse. Jos sieltä löytyy yrityk-siä, jotka eivät reagoi heidän pyyntöihinsä, jatko on meidän vastuullamme, ja meillä on sitten omat keinomme.

Uuden jätelain myötä viranomaiset ovatkin saaneet uuden työkalun, laiminlyöntimaksun. Käytäntö on astunut voimaan, mutta riippuu hieman siirtymäajoista, kuinka se eri puolilla on sovellettavissa.

– Yritykselle, joka ei hoida tuottajavastuu-velvoitettaan, voidaan asettaa maksu, joka on prosentti edellisen tilikauden liikevaihdosta – vähintään kuitenkin 500 euroa ja enintään 500 000 euroa. Maksusta on mahdollisuus välttyä, jos yritys saattaa tilanteen lainmukai-seksi. Se ei siis ole suora rangaistusmaksu.

Viranomaislila on edelleen käytössä myös vanhat keinot eli uhkasakko, silloin kun lai-minlyöntimaksu ei ole mahdollinen.

– Yritys määrätään sakon uhalla tekemään joitain toimenpiteitä. Uhkasakko on kuitenkin hidas ja kankea menettely, koska siinä on pit-kiä kuulemiskierroksia ja yrityksille annetaan vastausaikoja. Se on myös riitautettavissa, kos-ka asiat ovat valituskelpoisia. Laiminlyönti-maksu on meille suoraviivaisempi ja nopeam-pi keino saada vapaamatkustajat kuriin.

pistokokein joko yksittäisiä tuotteita, tai lähem ­ pään tarkasteluun otetaan tietty tuoteryhmä.

– Valvomme jo ennestään monia tuotesek­toreita. Monet tuotteet saatetaan markkinoille pakkauksissa. Valvonnan perustana tulevat olemaan vaaralliset aineet eli pakkausten raskasmetallipitoisuuksien suurimmat sallitut määrät. Valvomme myös pakkausten merkin­töjä, jos niitä on.

EU:n pakkaus­ ja pakkausjätedirektiivin pohjalta kirjattujen vaatimusten valvonta koskee myös pakkausten valmistusta, koostu­musta, uudelleenkäytettävyyttä, hyödynnet­tä vyyttä ja kierrätettävyyttä. Nämä kaikki

vaativat Kerttulan mukaan vielä kehittely ­ työtä ja mietti mis tä siitä, miten valvontaa voidaan käytännössä toteuttaa. Tärkeä osa valvontaa on kertoa toiminnanharjoittajille heidän vastuunsa pakkausten vaatimusten mukai suudesta.

– Valvonta varmasti tehostuu. Paljon riip­puu kuitenkin siitä, millaiset resurssit saamme. EU:ssa halutaan tehostaa markkinavalvontaa kaikilla tuotesektoreilla. Tekeillä on markkina­valvonta­asetus, joka asettaa valvonnalle tiukemmat vaatimukset. Tämä saattaa olla osasyy, joka heijastuu myös pakkausten puolelle, Kerttula sanoo.

Velvoitteiden laiminlyönti vaikuttaa myös hintoihin, sillä jätehuoltoon päätyy jätettä, josta ei ole

maksettu.

18 | PYR INFO 3/2013

Kaarinassa toimiva muovi alan sopimusvalmistaja Okartek hyödyntää mahdollisimman suuren osan tuotannossaan syntyvästä muovijätteestä raaka-aineena. Tämä on havaittu järkeväksi niin ekologisesti kuin taloudellisesti.

Muoville uusi elämä

T E K N O L O G I A teksti Ilpo Salonen, kuvat Okartek

Okartekin tuotantotek niikkaa ovat ruiskuvalu ja lämpö-muovaus. Toimitusjohtaja Jari Mäenrannan mukaan

näissä molemmissa tekniikoissa kierrätys on arkipäivää.

– Kierrätettävää raaka-ainetta proses-sissamme syntyy tuotantoajojen aloitus- ja lopetusvaiheessa sekä epäkurantista tuotannosta. Valtaosa tästä hukasta voi-daankin käyttää valmistuksessa, muun muassa rakennusteollisuuden tuotteisiin sekä myymälälavoihin.

Kierrätysraaka-aineiden tarve on suu-rempi kuin Okartekin omasta tuotannos-ta jää yli, ja sitä joudutaan ostamaan. Kierrätysmateriaali hankitaan pääasiassa kierrätysmuovin jalostamiseen erikoistu-neilta yrityksiltä.

– Ostamamme kierrätysmuovi tulee meille yleensä valmiiksi granuloituna, jolloin se on valmista suoraan ruiskuva-lutuotantoon. Yleisimmät kierrätysmuo-vit, joita käytämme, ovat PE, PP ja ABS.

Näiden raaka-aineiden alkuperä on useimmiten pakkausteollisuudessa.

Käyttö laajeneeValtaosa yhtiön käyttämästä kierrätys-muovista päätyy sen omiin tuotteisiin, kuten rakennuspuolen betonivalutarvik-keisiin sekä myymälälavoihin. Yhä enem-män kierrätettyä muovia käytetään myös asiakastuotteissa, kuten metsä- ja puu-tarha-alan tuotteissa.

– Tämä on mahdollista silloin, kun kierrätysmuovilla saavutetaan riittävät ja vaadittavat tekniset ominaisuudet. Konsultoimme asiakkaitamme aina tarkoitukseen parhaiten sopivan muovilaadun löytämisessä. Tietyissä sovelluksissa kierrätysraaka-aine onkin sopivampi kuin uusioaine sen ekologisuuden ansiosta.

Pulaa raaka-aineestaMäenranta kertoo, että kierrätysmuovien vielä suurempaa käyttöä rajoittaa tällä

hetkellä eniten tasalaatuisten raaka-ainei-den saatavuus.

– Ajoittain kierrätysmateriaalia on markkinoilla runsaasti, toisinaan taas on pulaa. Tämän vuoksi saatetaan ajoittain joutua tilanteeseen jossa tuote joudutaan valmistamaan uusioaineesta kierrätys-aineen sijaan, hän mainitsee.

Takana 30 vuotta

Muoviteollisuuden johtaviin sopimus­valmistajiin kuuluvassa Okartekissa

toimitaan ISO 14001 ­ympäristöjärjes­telmän mukaisesti. Vuonna 2014 Okartek viettää 30­vuotispäiviä:

yhtiö on perustettu 1984. Okartekin liikevaihto on noin

11 miljoonaa euroa.

PYR INFO 3/2013 | 19

Euroopan unionissa on käynnissä laaja jäte- ja pakkaus- jätepolitiikan uudelleenarviointi. Sen osana tutkitaan myös pakkaus- ja pakkausjäte direktiivin tavoitteita ja toimivuutta. Nykyjärjestelmien kirjavuus on haaste pykälänikkareille.

EU pohtii pakkaus- uudistuksia

Y M P Ä R I S T Ö teksti Ilpo Salonen, kuva Shutterstock

EXPRA on eurooppalainen katto-organisaatio, joka edustaa pakkaajia ja pak-kauskierrättäjiä. Lyhenne tulee sanoista Extended

Producer Responsibility Alliance. EXPRAn toimitusjohtaja Joachim

Quoden kertoo, että EU:ssa on selviä paineita nostaa pakkausten kierrätys-tavoitteita.

– Komissio haluaa varmistaa, että valmistajat käyttävät neitseellisiä mate-riaaleja nykyistä vähemmän ja kierrätet-tyjä materiaaleja huomattavasti nykyistä enemmän. Tavoite on muun muassa ottaa kierrätettävyys yhä paremmin huomioon jo pakkausten suunnittelu-vaiheessa. Jätteenpoltto on vain yksi lisäkeino ympäristökuormituksen vä-hentämiseksi, hän korostaa.

20 | PYR INFO 3/2013

Euroopan unionissa on käynnissä laaja jäte- ja pakkaus- jätepolitiikan uudelleenarviointi. Sen osana tutkitaan myös pakkaus- ja pakkausjäte direktiivin tavoitteita ja toimivuutta. Nykyjärjestelmien kirjavuus on haaste pykälänikkareille.

EU pohtii pakkaus- uudistuksia

– Järkeviä vertailuja voidaan tehdä vain, jos kaikilla on samat menetelmät, ja näinhän ei nyt ole.

Suomen järjestelmää Quoden pitää erittäin toimivana.

– Olitte fiksuja, kun loitte PYRin ja tuottajayhteisöt hoitamaan ja ohjaa-maan pakkauskierrätystä. Teillä on te-hokas systeemi. Voi silti olla, että täysi tuottajavastuu kotitalouksien pakkaus-jätteen kierrätyksessä osoittautuu Suo-mellekin haasteelliseksi, hän sanoo.

EU:ssa on vireillä runsaasti muita-kin jätealan selvitys- ja kehityshankkei-ta, jotka koskevat muun muassa kaato-paikkatoiminnan lopettamista, mereen päätyvän jätteen vähentämistä ja jättei-den viennin nykyistä tarkempaa valvon-taa. Erityisesti muovijäte mainitaan monessa yhteydessä ongelmallisena materiaalina, joka vaatii lisähuomiota.

PYR ei ole vielä EXPRAssa mukana, mutta toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskasen mukaan jäsenyysasia on mietinnässä.

– EXPRA on uusi, tänä vuonna perustettu organisaatio. PYR harkitsee siihen liittymistä, hän sanoo.

Kustannuksista huoltaMyös vastuullisuus-, ympäristö- ja ener-gia-asioista vastaava toimialapäällikkö Anna Vainikainen Elintarviketeollisuus-liitosta toteaa, että suomalainen järjes-telmä on erittäin kustannustehokas ja perustuu ohuille organisaatioille.

– Muutamissa EU-maissa saattaa olla vain yhdelle pakkausjakeelle 20–50 tuottajayhteisöä, hän muistuttaa.

Erot tuottajavastuun käytännön jär-jestämisessä vaikeuttavat Vainikaisen mukaan tuottajavastuullisten toimijoi-den yhteisten kantojen muodostamista EU-tasolla, koska Brysselissä tehtävillä päätöksillä ja linjauksilla on suuresti vaihtelevia vaikutuksia eri maiden jär-jestelmiin.

– On myös hyvä pitää mielessä, että pakkaukset ovat tuottajavastuuryhmänä muista poikkeava monessa mielessä.

Brysselissä tehtävillä päätöksillä ja linjauksilla on suuresti vaihtelevia vaikutuksia eri maiden järjestelmiin.

Vastuu hyötykäytöstä on pakkauksen ensimmäisellä käyttäjällä eli teollisuu-della ja kaupalla – ei pakkauksen val-mistajalla. Ensimmäisille käyttäjille pakkaus on jo kustannuserä, mikä kes-kusteluissa usein unohtuu.

Tähän liittyy lisäksi eroja tuottaja-vastuun alaisissa tuotteissa kuluttajien näkökulmasta. Pakkaukset suojaavat kaikenlaisia tuotteita, joista päivittäis-tavaroita ostetaan ja kulutetaan nimen-sä mukaisesti päivittäin verrattuna esi-merkiksi autoon, kodinkoneisiin ja muihin vastaaviin hyödykkeisiin, joita hankitaan harvoin.

Vainikaisen mielestä vaikuttaa siltä, että pakkausten osalta hyötykäyttöä yritetään kammeta muusta tuottajavas-tuusta poiketen perusjätehuollon kal-taiseksi toiminnaksi.

– Tässä lienee ajatus, että kuluttajilta halutaan jostain syystä tämän jakeen osalta vaatia vähemmän kuin muiden jakeiden hyötykäytössä. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun palautus tapahtuu kauppoihin, hän vertailee.

Suomi jo hyvällä mallillaMyös Vainikainen mainitsee ongelmik-si eri maiden järjestelmien läpinäkyvyy-den puutteen sekä yleishyödyllisyyden vaihtumisen liiketoiminnaksi.

– Muut kuin tuottajavastuulliset toi-mijat tienaavat tällä velvoitteella. Tällai-set tahot tulisi saada pois tuottajayhtei-söistä. Suomessahan tämä ongelma on rajattu pois nykyisellä jätelailla.

Isona eurooppalaisena keskustelun- ja huolenaiheena myös hän näkee kier-rätykseen ja hyötykäyttöön liittyvät ta-voitteet.

– Tavoitteita pyritään Euroopan tasolla nostamaan. Suomessa tällaisia ajatuksia seurataan jonkin verran huo-lestuneina, koska meillä ylitetään jo nykyisen pakkaus- ja pakkausjätedirek-tiivin vaatimukset. Olisi parempi, jos ensin yhtenäistettäisiin laskentatavat eri maissa ennen uusien tavoitteiden päättämistä, hän huomauttaa.

Etenkin muovien kierrättämistä pide-tään tärkeänä: ympäristökomissaari Janez Potocnik on maininnut pitkän aikavälin tavoitteeksi 70 prosentin kier-rätysasteen. Euroopan parlamentissa on mainittu jopa 75 prosentin tavoite.

Parlamentin ajattelutapa on siirty-mässä perinteisestä jätehuoltoajattelus-ta resurssitehokkuuteen. Tällöin myös jäteasioita ajatellaan enemmän osana tuotteiden elinkaarta kuin teknisenä prosessina, jossa jätteestä hankkiudu-taan eroon.

Suuntaviivat tavoitteenaKomissio työstää parhaillaan Euroopan laajuisia suuntaviivoja tuottajavastuun toteuttamiselle. Kaikkien jätejakeiden tuottajavastuujärjestelmät ovat erilaiset kaikissa 28 EU-maassa.

– Esimerkiksi Saksan järjestelmän ongelmana on läpinäkyvyyden puute. Liikesalaisuuden takia kukaan ei ym-märrä, miten raha liikkuu ja mihin las-kelmat ja tilastot perustuvat.

Puutteista johtuen järjestelmä ei toi-mi niin tehokkaasti kuin se voisi, ja tä-ten osa kotitalouksien pakkausjätteestä jää asianmukaisesti keräämättä. Tilas-tot, määritelmät ja laskentamenetelmät puhuttavatkin pakkausalan toimijoita kaikkialla Euroopassa.

PYR INFO 3/2013 | 21

Extended producer responsibility (EPR) for packaging will raise recovery fees over the coming years. Producer organisations and PYR are doing their utmost to hold the increase in costs to a minimum.

Upward pressure

According to PYR’s Managing Director, Juha-Heikki Tanskanen, this is a challenging task as costs are esti-

mated to rise fivefold. The situation varies from material to material, de-pending such factors as extending pre-sent operations, as well as the logistic properties and raw-material value of the respective materials.

“The largest additional costs will be incurred in arranging the collection and recycling of consumer packaging that has not previously been the responsibility of the producers.

The timetable is also tight. The draft decree on packaging and packaging waste requires a country-wide collec-tion scheme to be available to consum-ers on 1 January 2016,” Tanskanen re-marks.

Massive organisational tasksThe new Waste Act and the related more detailed packaging decree will have a considerable impact on the costs of producer responsibility and the ac-tivities of the producer organisations.

“With the adoption of EPR the pro-ducer organisations in the packaging sector will have to organise and bear

the costs of regional collection of con-sumer packaging, take-back centres for collected packaging material and the de-livery of the material for recovery.

The producer organisations will also assume obligations concerning informa-tion activities related to the collection scheme. In addition to the above men-tioned costs, the Waste Act requires the producer organisations to maintain sol-vency to cover their operations for a six-month period.

The new costs arising from the pro-ducer organisations’ new remit will be realised partially in 2015 and fully from 2016,” Tanskanen explains.

on prices

The new costs arising from the producer organisations’ new remit will be realised partially in 2015 and fully from 2016.

FURTHER READINGIN ENGLISH: info.pyr.fi

22 | PYR INFO 3/2013

in English

Extended producer responsi-bility for packaging is almost upon us. Consultation on the proposals by the Ministry of

Environment concerning the new pack-aging decree and the revised Waste Act 646/2011 took place in the summer. Packers and importers of packed prod-ucts will be responsible for the collec-tion of consumer packaging in addition to recycling. All Finns will be potential users of the producers’ new network of collection points.

The revision of the act is estimated to increase the costs of producer re-sponsibility for packaging considerably. According to the draft decree, produc-ers would have to establish a country-wide collection network for consumer packaging comprising 2,000 take-back points for fibre, glass and metal packag-ing and 500 for plastics. In their re-sponses during consultation PYR and the producer organisations proposed that a suitable number of points for fibre, glass and metals would be 1,000 and for plastic packaging 300. A good level of service can be attained cost- effectively with as low an amount of transport emissions as possible by lo-cating the take-back points in local ser-vice centres where consumers will in any case have matters to attend to. At the time of writing the number of these points has not yet been finalised.

What is it that costs in the new pro-ducer responsibility requirement? Is recycling viable or not? Only a few kinds of waste correspond in value to the costs of their collection and re-cycling. Legislation and state waste management taxes drive the recycling of materials more efficiently than the shortage of virgin raw materials does. It will be especially challenging to set

up efficient logistics system for the collection of consumer packaging. This packaging arises in 2,500,000 house-holds. Furthermore, it is important to remember that sorting does not consti-tute recycling as such. Sorted material should be of sufficiently good quality to allow it to be used as raw material for production.

Even though the packaging decree is not yet ready, a scheme is already being planned through cooperation between PYR and the producer organi-sations. The aim is to set up country-wide, easily recognisable collection points to which consumers can easily return packaging. The points could use uniform sorting instructions to im-prove the quality of the materials re-ceived.

I joined PYR as Managing Director in August. I have become part of an inter-esting and challenging phase of change. We will boldly take up this challenge and cooperate to establish a collection scheme that meets the requirements set for packaging, is efficient and serves consumers. Recycling is an important and positive issue for most consumers.

In conclusion, I would like to thank my predecessor, Annukka Leppänen-Turkula, for her suc-cessful and long-term management of PYR.

I wish all our readers a Merry Christmas and a Happy New Year for 2014.

There is opportunity in change

CU

RR

EN

T N

EW

S Ju

ha-H

eikki Tanskan

en

Material 2014 2013Corrugated cardboard packaging 2.0 2.0

Industrial wrapping and sacks 18.0 18.0

Cores 18.0 18.0

Carton packaging and paper wrapping 23.0 24.0

Carton liquid packaging 42.0 38.5

Plastic packaging 25.0 21.0

Deposit recyclable PET bottles and trays – –

Aluminium packaging 30.0 24.0

Tinplate packaging 30.0 24.0

Steel packaging 6.0 5.0

Deposit beverage cans – –

Deposit glass bottles – –

Non-deposit glass packaging 50.0 10.0

Wooden packaging 0.55 0.5

Other – –

Fee category A B C D

Firm’s/company’s turnover (EUR m) >17 1.7–17 1.0–1.7 <1.0

Location based registration fee (EUR + VAT)

223 155 68 40

Location based annual fee (EUR + VAT)

696 457 228 0

Firms that have combined several locations under a group contract are granted a 20% discount on registration and annual fees.

on prices

FURTHER READINGIN ENGLISH: info.pyr.fi

Producer organizations’ recovery fees (years 2013–2014, €/tn + VAT)

PYR’s registration and annual fees 2014

info

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille www.pyr.fi

Kannen kuva: S

hutterstock

SUOMEN KUITUKIERRÄTYS OY• SuomenKuluttajakuitury• SuomenNP-kierrätysOy Juha-Pekka Salmi juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi p. 050 329 6211 www.kuitukierratys.fi• SuomenAaltopahviyhdistysry Eija Jokela eija.jokela@aaltopahvi.fi p. 040 723 7992 www.aaltopahvi.fi

SUOMEN TEOLLISUUSKUITU OYPertti Kleemolapertti.kleemola@teollisuuskuitu.fip. 050 544 6054www.teollisuuskuitu.fi

SUOMEN KERÄYSLASIYHDISTYS RYMaija Peltolamaija.peltola@kerayslasiyhdistys.fip. 040 543 7007www.kerayslasiyhdistys.fi

Tuottajayhteisöjen yhteystiedot

PYR Oy:n yhteystiedotPakkausalanYmpäristörekisteriPYROy,

Mikonkatu15B,00100Helsinkip.09616230,faksi61623100

Ovatkoyhteystietosimuuttuneet?ilmoitathanuudettiedot

mahdollisimmanpiansähkö-postitseosoitteeseen

pyr@pyr.fi,soittamallaasiakas-palveluummep.0961623500

taifaksaamallanumeroon0961623100.MikäliSinulleeitulePYRInfo-lehteäjahaluaisitsaada

sen,ilmoitameilleosoitteesi.

MEPAK-KIERRÄTYS OYTapani Sievänensievanen.tapani@mepak.fip. 040 544 6899 www.mepak.fi

SUOMEN PALAUTUSPAKKAUS OYPasi Nurminenpasi.nurminen@palpa.fip. 040 700 0443www.palpa.fi

SUOMEN UUSIOMUOVI OYVesa Kärhävesa.karha@plastics.fip. 09 1728 4326www.suomenuusiomuovi.fi

PUUPAKKAUSTEN KIERRÄTYS PPK OYJukka Ala-Viikarijukka.ala-viikari@ puupakkauskierratys.fip. 0400 802 896www.puupakkauskierratys.fi