Upload
others
View
5
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Psykologinen ja sosiaalinen pääoma
työssä jatkamisen edistäjinä
Työkykykoordinaattorikoulutus
17.1.2017, Kuntoutussäätiö
Anna Koski
Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä
Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto
JOHTAMISKORKEAKOULU
Hallintotieteet
MONIALAINEN OTE JOHTAMISEEN JA VAIKUTTAMISEEN
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu tarkastelee
organisaatioiden ja yhteiskunnan ilmiöitä yli tieteen perinteisten rajojen
hallinnon, liiketoiminnan ja politiikan muodostamana kokonaisuutena.
Koulutamme muuttuvaa maailmaa ymmärtäviä
johtamisen ja vaikuttamisen asiantuntijoita.
Opetus
Kauppatieteet
Politiikan tutkimus
• Hallinnon tutkimusohjelma
• Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma
• Politiikan tutkimusohjelma
• Taloustieteen tutkimusohjelma
• Tila- ja ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma
Tutkimus Palvelut
Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja
koulutuskeskus Synergos tarjoaa
yrityksille ja julkisille organisaatioille
asiantuntija-, tutkimus- ja
täydennyskoulutuspalveluja.
1/13/2017
Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Manka 1999, 2006,
2011
Psykologinen ja sosiaalinen pääoma ovat
työelämän aineettomia menestystekijöitä
SOSIAALINEN PÄÄOMA =
yhteisön kunto
johtaminen
yhteisöllisyys
PSYKOLOGINEN PÄÄOMA =
työntekijän henkinen kunto
RAKENNEPÄÄOMA =
Organisaation toimivuus ja
oppimiskyky, työn hallinta
PSYKOLOGINEN PÄÄOMA
Työntekijän yksilöllinen voimavara
PSYKOLOGINEN PÄÄOMA
yksilön henkinen, mitattavissa oleva
voimavara, joka liittyy tämän vahvuuksiin,
käsityksiin, työhön liittyviin asenteisiin sekä
yleiseen elämänasenteeseen (Luthans ym.
2007)
on yhteydessä parempaan suoriutumiseen
työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen
(mm. Luthans ym. 2007, Avey ym. 2006)
edistää työttömien hyvinvointia ja
työllistymisuskoa (Chen & Lim 2012)
Neljä ulottuvuutta:
1) itseluottamus
2) optimismi
3) toiveikkuus
4) sinnikkyys
13.1.2017
Psykologisen pääoman jakaantuminen pääoman
jakaantuminen
50 %
10 %
40 %
Luonnonmääräämää
Ympäristöntuomaa
Omissa käsissäsi
(Sonja Lyubomirsky)
Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä,
Tampereen yliopisto
Psykologisen pääoman merkityksestä
Kyky olla oman elämänsä ohjaksissa, ”ottaa kaikki irti annetuista
lähtökohdista”
Uskallus ja kyky tarttua mahdollisuuksiin
Rohkeus tehdä valintoja ja elää omien arvojen mukaista
elämää
Kyky hyväksyä ja säilyttää mielenrauha
Henkinen tasapaino ja hyvinvointi ovat paljolti kiinni siitä,
miten eteen tulevia tilanteita tulkitaan ja miten niihin
reagoidaan
Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä,
Tampereen yliopisto
Itseluottamus – käsitteen määrittelyä
• oma näkemys siitä, kuinka pystyvä on suunnittelemaan
ja toteuttamaan onnistumiseen johtavaa toimintaa
Huom: omalla näkemyksellä on merkitystä, ei esim. mitatuilla
taidoilla
• Lisäksi on määritelty esim. kykynä luottaa esim.
Kykyyn hallita omaa kehoa ja käytöstä
Onnistuneeseen vuorovaikutukseen muiden kanssa
Omiin kykyihin ja onnistumiseen
Avun ja tuen saamiseen tarvittaessa
Korkea itseluottamus Matala itseluottamus
Sitoutuminen ja kiinnostus omiin päämääriin
Nopea palautuminen epäonnistumisista
Sinnikäs toiminta
Vaikeiden tehtävien välttäminen
Epäonnistumisiin kiinni jääminen
Luovuttaminen helposti vaikeuksia
kohdattaessa
Käytetään aikaa ja panostuksia
omia tavoitteita edistävään
toimintaan
Taidot kasvavat, toiminta tuottaa
tulosta, myönteiset vaikutukset..
”MYÖNTEINEN KEHÄ”
Itseluottamuksen lähteitä
• Taidon hallintakokemukset: harjoittelen, saan
palautetta, opin, onnistun!
• Muilta oppiminen, ”mallintaminen” Jos tuokin pystyy… ehkä minäkin!
• Sosiaalinen oppiminen tuki, rohkaisu ja ”suostuttelu” Palautteen lisääminen, myös itsearvioinnin lisääminen (mikä meni
hyvin, missä voisin kehittyä..) vahvistaa
• Psykologinen- ja tunnetyöskentely
esim. jännityksen ja omien reaktioiden kanssa toimeen
tuleminen esiintymistilanteissa
(Realistinen) optimismi = myönteinen ajattelu
• Myönteisten mahdollisuuksien näkeminen
uhkien ja kielteisten asioiden sijaan
• Kokemusten hyviin puoliin ja seurauksiin
keskittyminen
• Kyky tunnistaa oman toiminnan merkitys
onnistumisten aikaansaamisessa
• Epäonnistumisen syiden reflektointi ja
armollisuus itseä kohtaan
• Positiivisten kokemusten etsiminen
© Rawpixel
Optimistisen elämänasenteen ainesosia
Optimismissa kyse on omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistamisesta ja
kyvystä ylläpitää myönteisiä odotuksia tulevaisuuden suhteen.
Menneisyyden armelias ja
merkityksiä löytävä tulkinta.
Onnistumisista oppiminen.
Nykyhetken arvostaminen
(esim. kiitollisuus)
Omien arvojen mukaiset
elämänvalinnat
Tulevaisuuden
mahdollisuuksien
etsiminen
-realistisesti
-joustavasti
Tähtihetki - harjoitus
1. Muistele jotain onnistumisen hetkeä, jolloin olet ollut
parhaimmillasi työssäsi kertoen siitä parillesi.
2. Pari voi esittää tarkentavia kysymyksiä tilanteesta ja
sen kehittymisestä ja kirjaa toisen vahvuudet, jotka
esiintyvät kertomuksessa. Lopuksi lista annetaan
kertojalle.
3. Sama toistetaan toisin päin
Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä,
Tampereen yliopisto
Toiveikkuus
Tahdonvoimaa + keinovoimaa:
• Tahdonvoima = Kyky asettaa itselle merkityksellisiä tavoitteita ja halu saavuttaa ne
• Keinovoima = Kyky löytää erilaisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi
• Myös kykyä muuttaa omia tavoitteita silloin, kun olosuhteet muuttuvat
Rauhala ym. 2013, 35-36
Rauhala ym. 2013
Toiveikkuuden ilmentymiä
Toiveikas ihminen…
• uskoo hyvään tulevaisuuteen
• asettaa realistisia mutta haastavia tavoitteita
• pyrkii tavoitteisiinsa määrätietoisesti ja proaktiivisesti, eli jo ennen ”viimetippaa” kun on jo pakko toimia
• osaa johtaa itseään
• suoriutuu ja viihtyy työssään/opinnoissaan hyvin, on tyytyväinen tekemisiinsä (työt/opinnot) ja sitoutunut niihin
Sitkeys, sinnikkyys
• Kyky sietää epävarmuutta, epämukavuutta ja haasteita edistää sitkeyttä.
• Tutkijat ovat havainneet sitkeyttä toiminnassaan ilmentävien olevan:
optimistisia ja toiveikkaita
hyviä tunteidensa säätelyssä
hyviä näkemään epäonnistumiset ”kehittävänä palautteena”
Miten lisätään ja harjoitellaan sitkeyttä?
• suuntaamalla huomio voimavaroihin
• kehittämällä osaamista, asenteita tai hankkimalla enemmän tukea muilta
• ottamalla pieniä riskejä ja harjoittelemalla epämukavuusalueella toimimista
• vastoinkäymisiä ehkäisemällä ja mahdollisiin esteisiin varautumalla: välillä on kuitenkin hyvä ottaa hallitusti riskejä ja sallia itselleen myös epäonnistuminen
• vastoinkäymisten tulkintaa muuttamalla
• sinnikkyyttä lisää myös tavoitteiden merkityksellisyys
Psykologisen pääoman kehittäminen
Esimiestyön/työnantajan keinoja (esim. Rego ym. 2012; Woolley ym. 2011)
• selkeiden ja saavutettavissa olevien tavoitteiden asettaminen
• luottamuksen osoittaminen työntekijöitä kohtaan
• työntekijöiden auttaminen tuleviin haasteisiin valmistautumisessa esim. mallintamalla niitä
• mentorointi -> erityisesti nuorten työntekijöiden luottamuksen ja valmiuksien varmistaminen
• esimiehen työntekijälle osoittama yksilöllinen huomio ja tuki
Työntekijän keinoja (esim. Mathe ym.
2012)
• myönteisen palautteen antaminen
työkavereille
• työkavereiden onnistumisten
huomiointi
• kiitoksen antaminen tehdystä
työstä
• muiden työyhteisön jäsenten
auttaminen ja tukeminen
Kotitehtävä: Kiitollisuuspäiväkirja
• Mieti päivittäin viisi asiaa, joista on elämässään
kiitollinen
• Voit myös miettiä sitä, mitä olet saanut läheisiltä
ihmisiltäsi ja mistä voit olla heille kiitollinen
Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä,
Tampereen yliopisto
Menetelmät ja valmennukset henkisen
kunnon vahvistajina
• Vaikutukset myönteisiä <- stressin negatiivisilta vaikutuksilta suojaaminen,
oman työn jäsentäminen helpommin hallittaviksi kokonaisuuksiksi (Luthans
ym. 2010, Avey ym. 2009)
• Työn imun ja psykologisen pääoman heikoiksi arvioineet henkilöt ovat
hyötyneet kehittämisestä eniten (Ouneweel ym. 2013)
Oman mielesi ”personal
traineriksi” – valmennus
Kohderyhmänä 18 - 29 -vuotiaat työelämään pyrkivät nuoret
Valmennuspäivien (4) aikana perehdytään kuhunkin psykologisen pääoman ulottuvuuteen sitä koskevien alustusten, esimerkkien ja harjoitusten avulla. Lisäksi välitehtävät Movendos-sovelluksessa sekä chat-keskustelut.
Psykologisen pääoman mittaus kolme kertaa valmennuksen aikana.
13.1.2017
SOSIAALINEN PÄÄOMA
Työpaikan ja työntekijän tärkeä voimavara
Työnilonjulistus 2017 – Ytimessä yhteisö
• https://moniviestin.uta.fi/videot/jkk/tapahtumat/tyonilonju
listus/2017
• Painettu versio:
http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyonilo/Työn
ilonjulistus%202017.pdf
Sosiaalinen pääoma - Työyhteisön tärkeä
voimavara
• Ilmenee yksilöiden ja ryhmien välisissä suhteissa, esimerkiksi yhteisinä
arvoina ja normeina, luottamuksena, tiedonjakamisena ja aktiivisena
toimintana yhteiseksi hyväksi
• Syntyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä silloin, kun toimitaan
yhteisten arvojen pohjalta kohti yhteistä päämäärää
Coleman 1990; Oksanen 200
Rakkaan lapsen monet nimet: Yhteisöllisyys, ryhmähenki, me-henki, team
spirit….
Ominaista hyvin toimiville työyhteisöille:
• Myönteinen ja avoin ilmapiiri: voimme olla erilaisia ja silti edistää saman
päämäärän toteuttamista
• Selkeät tehtävät, roolit ja tavoitteet: perustehtävä kaiken ytimessä ja
kirkkaana mielessä
Oksanen ym. 2008
Mistä yhteisöllisyys (sosiaalinen pääoma)
syntyy
Työyhteisö
o Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa
o Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita
o Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät
parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen
lopputulokseen
o Asenteemme on 'toimimme yhdessä'
o Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty
Johtaminen
o Esimieheeni voi luottaa
o Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti
o Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia
Sosiaalisen pääoman vaikutuksia
työuriin ja niiden jatkamiseen
Alhainen• Kielteiset vaikutukset työntekijöiden
terveyteen ja hyvinvointiin
• Kasvanut mielenterveysongelmien (kuten masennus) riski (esim. Sinokki2011; Lahelma ym. 2012; Lallukka ym. 2012; Oksanen ym. 2009)
• Yhteydessä työn lopettamisaikeisiin erityisesti yli 41-vuotiaiden keskuudessa
• Ennenaikainen eläköityminen yleisempää (Henkens ja Leenders2010; Sinokki ym. 2010)
Korkea • Lisää työntekijöiden hyvinvointia ja
vähentää sekä lyhentää sairauspoissaoloja (esim. Hinkkaym. 2013)
• työssä jatkamiseen suhtaudutaan yleensä myönteisemmin (James ym. 2011; van den Berg 2010)
• Vaikuttaa myös mm. asiakastyössä tapahtuvan vuorovaikutuksen laatuun (Perhoniemi & Hakanen 2013)
Case: Vastuuton työntekijä
Suunnittelija S. Kettunen tulee ja menee
työpaikalla mielensä mukaan. Hän tekee
työnsä omaan tahtiinsa piittaamatta siitä,
sotkeeko hänen myöhästymisensä muiden
aikatauluja tai vaikuttaako hänen
poissaolonsa muiden työkuormaan.
Kettunen saattaa saada dramaattisia
raivokohtauksia tai heittäytyä marttyyriksi.
Hän töksäyttää usein mielipiteensä niin
että työtoverit pahoittavat mielensä, eikä
hän piittaa esimiehensä puheista.
Toisaalta Kettunen on erinomaisen osaava
tehtävässään, eikä esimies siksi
haluakaan aina puuttua asiaan, vaikka
syytä olisikin.
• Mikä on tällaisen käytöksen merkitys työyhteisölle?
• Miten tätä työntekijää ja hänen käytöstään voisi lähestyä rakentavasti
a) kollegana
b) esimiehenä
Jokainen työntekijä kehittää
työpaikkansa yhteisöllisyyttä
• Sitoutuminen omaan työhön, sen tekeminen ja kehittäminen
• Vuorovaikutustaidot ja muut sosiaaliset taidot; reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen
• Yhteistyötaidot; aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä
• Vastuunkantamisen taito; työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen
• yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä ja pyydetään palautetta, jos se on unohtunut
• mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi
• valmiudet kohdata muutoksia ja toimia tarkoituksenmukaisella tavalla muutostilanteissa
• aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön
• kyky johtaa itseään, priorisointi- ja ajanhallintataidot
• lojaalisuus työnantajaa ja työryhmää kohtaan
Baron 1998, Keskinen 2005, Manka 2007
Esimiehen keinot
• Oikeudenmukainen ja reilu työn organisointi
• Työntekijöiden mukaanottaminen päätöksentekoon
• Esimerkillisyys, luotettavuus, johdonmukaisuus ja päätösten läpinäkyvyys
• Tunneälykkyys, psykologinen ja emotionaalinen tuki
• Työntekijöistä huolehtiminen
• Valtuuttaminen ja innostaminen, älyllinen inspirointi
• Optimismin johtaminen – myönteisen ilmapiirin vaaliminen
Manka & Larjovuori 2013
Yhteisöllisyyttä vahvistaa myös
• positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys, kiitollisuus,
hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket, hyvien tekojen
purkki,– minkälaisia puhetta teidän työpaikallanne
liikkuu?
• Ongelmat esiin turvallisessa ympäristössä = kissa
pöydälle: hernetunti, huutohetki…
Lähteitä
Manka, Larjovuori & Heikkilä-Tammi. 2014. Voimavarat
käyttöön - Miten kehittää psykologista pääomaa?
http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1789/Voimavara_kayttoon_
-_miten_kehittaa_psykologista_paaomaa.pdf
Manka & Larjovuori. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen - opas
työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen
http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1149/Sosiaalinen_paaoma_opas.
Larjovuori R-L, Manka M-L, Nuutinen S. 2015. Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta,
pidempiä työuria. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:5
Kiitos
Työn ja oppimisen iloa vuoteen 2017!