1

KÄYTÄNNÖN RATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄNParhaita esimerkkejä kuntien ilmastonmuutostyöhön

KONKRETA LÖSNINGAR FÖR ATT HEJDA KLIMATFÖRÄNDRINGENGoda exempel för kommunernas arbete mot klimatförändringen

PRACTICAL SOLUTIONS TO COMBAT CLIMATE CHANGEBest examples for climate change work in municipalities

Järjestäjät / Arrangörer / Organisers

2

ALKUSANAT / FÖRORD / FOREWORD 3

MITEN KILPAILU TOTEUTETTIIN / TÄVLINGENS GENOMFÖRANDE / HOW THE COMPETITION WAS CONDUCTED 4

TUOMARISTON ARVIOT PALKITUISTA RATKAISUISTA / JURYNS BEDÖMNING AV DE PRISBELÖNADE BIDRAGEN / JURY’S EVALUATION OF THE AWARDED SOLUTIONS 5

PALKITUT RATKAISUT / PRISBELÖNADE LÖSNINGAR / AWARDED SOLUTIONS 6ECO2 – ilmastonmuutoksen torjuntaa innovatiivisesti ja poikkihallinnollisesti 6ECO2 – innovativ och tvärsektoriell bekämpning av klimatförändringen 6ECO2 – tackling climate change in an innovative and cross-sectoral way 6

Lumijäähdytys – kestävää ja luotettavaa vihreää jäähdyttämistä 8Snökyla – hållbar och pålitlig naturkyla 8Snow Cooling – sustainable and reliable green cooling 8

Arkitehtonisesti integroitu aurinkokeräin 10Arkitektonisk integrert solfanger 10Architecturally integrated solar collector 10

Suljetun kierron konsepti 12Konceptet slutet kretslopp 12Closed circulation 12

KOKONAISVALTAISET RATKAISUT / ÖVERGRIPANDE LÖSNINGAR / INTEGRATED SOLUTIONS 14Arendal on Norjan ensimmäinen ilmastoneutraali kaupunki 14Arendal den första klimatneutrala staden i Norge 14Arendal the fi rst Climate Neutral city in Norway 14

Biokaasu kestävän alueellisen kasvun strategisena työkaluna 16Biogas som ett strategiskt verktyg för en hållbar regional tillväxt 16Biogas as a strategic tool for a low carbon economy 16

Envi Grow Park ekoteollisuuspuisto 18Envi Grow Park, ekoindustripark 18Envi Grow Park eco-industrial park 18

Ilmastokumppanit 20Klimapartnere 20Climate Partners 20

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) 22Kolneutrala kommuner 22Carbon neutral municipalities (CANEMU) 22

Liikennebiokaasuverkosto Pohjois-Karjalaan 24Fordonsbiogasnätverk för Norra Karelen 24Traffi c biogas network for North Karelia 24

SISÄLLYSLUETTELO / INNEHÅLLSFÖRTECKNING / TABLE OF CONTENTS

TEKNISET RATKAISUT / TEKNISKA LÖSNINGAR / TECHNICAL SOLUTIONS 26ECOMATE BUS – taloudellisen ajotavan seurantajärjestelmä linja-autonkuljettajille 26ECOMATE BUS – uppföljningssystem för ekonomiskt körsätt hos busschaufförer 26ECOMATE BUS – Ecodriving monitoring system for bus drivers 26

Fluoresoiva piikarbidi – valkoinen valonlähde yleisvalaistukseen 28Fluorescerande kiselkarbid – en vit ljuskälla för allmänbelysning 28Fluorescent Silicon Carbide – a white light emitter for general lighting 28

Ilmanvaihdon optimoinnilla säästöjä Helsingin kiinteistöissä 30Optimering av ventilationen ger besparingar i fastigheter i Helsingfors 30Ventilation optimization in public buildings cuts energy costs and consumption in Helsinki 30

Vähemmän ilokaasupäästöjä sairaanhoidossa 32Minskade lustgasutsläpp från sjukvården 32Reducing health care laughing gas emissions 32

Maailman ekotehokkain tietokonesali 34Världens ekoeffektivaste datorhall 34The most eco-effi cient computer hall in the world 34

MW Powerin moduloidut Biopower-voimalaitokset – kestävän kehityksen mukaista energiantuotantoa 36MW Powers moduläre Biopower-lösning för hållbar energi 36MW Power’s modular Biopower power plants provide sustainable energy 36

Pohjois-Savon kuntien kiinteistövalvomo (seutuvalvomo) 38Kontrollrum för fastigheter (regionalt kontrollrum) i kommunerna i Norra Savolax 38The building automation centre of the municipalities in Northern Savo, Finland (regional BA-centre) 38

Renkaiden kierrätys CFC-prosessin kautta 40Återvinning av däck genom CFC-processen 40Recycling of tires through the CFC process 40

Saveenergy – Ilmastoa voidaan säästää vaikuttamalla kuluttajien talouteen 42Saveenergy – Ett sätt att påverka klimatet är att påverka privatpersoners privatekonomi 42Saveenergy – One way to save the climate is to affect the consumer’s private economy 42

Stirling-periaatteeseen perustuva, vähäarvoisilla polttoaineilla toimiva lämpövoimalaitos 44Kraftvarmeanlæg baserede på Stirling-princippet, drevet af lav-værdi brændsler 44Combined heat and power (CHP) plants driven by Stirling engine technology, utilizing low-value biomass 44

KUINKA ETEENPÄIN / HUR GÅR VI VIDARE? / WHICH WAY FORWARD? 46

3

Itämeren alueelle sekä Pohjoismaihin suunnatussa kansain-välisessä kilpailuhankkeessa etsittiin kunnille sekä muille paikallis- ja aluetason toimijoille uusia tai vielä vakiintumatto-mia liiketoimintakonsepteja, toimintatapoja ja teknologioita ilmastonmuutoksen hillintään.

Itämeren vaikutuspiiriin kuuluu noin 100 miljoonaa asukasta. Useilla alueen kunnista on valmiina tai kehitteillä ilmastostrategia, mutta niiltä puuttuu usein konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrityksiltä ja or-ganisaatioilta saattaa löytyä käytännönläheisiä sekä toimivia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään, mutta niitä ei välttä-mättä ole saatu jalkautettua. Kilpailun tavoitteena oli saattaa yhteen ratkaisujen tuottajat sekä uudet asiakkaat Itämeren alueelta sekä Pohjoismaista.

Kilpailun avulla etsittiin hankkeita, jotka hillitsevät ilmas-tonmuutosta, tukevat paikallis- ja aluetaloutta, työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia, johtavat konkreettisiin muutoksiin kun-tien ja kuntalaisten toimintatavoissa ja ovat toteutettavissa hyvänä käytäntönä laajasti.

Kilpailuhanke oli osa Turussa 31.1.–2.2.2011 järjestet-tyä Itämeren alueen ja Pohjoismaiden kestävän kehityksen Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssia. Tapahtumassa esiteltiin käytännön ratkaisuja ja innostettiin osallistujia konkreettisiin toimiin. Konferenssi toi yhteen satoja toimi-joita paikallisilta, alueellisilta ja kansallisilta tasoilta Itämeren alueelta sekä Pohjoismaista.

Tässä julkaisussa esitellään palkitut ratkaisut sekä 16 muuta hyvää kokonaisvaltaista tai teknistä esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillintään. Kirjan tarkoituksena on tarjota käytännön läheisiä ratkaisuja kuntien ilmastonmuutostyön edistämiseen.

Helsingissä, 6. tammikuuta 2011

Suomen Kuntaliitto

Jonas Rorarius Maija Hakanenkilpailun projektipäällikkö ympäristöpäällikkö

I den internationella tävlingen som gällde Östersjöområdet och de nordiska länderna efterlystes nya eller ännu inte etablerade affärsverksamhetskoncept, verksamhetsprinciper och ny teknik som gagnar kommunerna och andra lokala och regionala aktörer i bekämpningen av klimatförändringen.

Inom Östersjöområdet bor ungefär 100 miljoner männis-kor. I många fall har kommunerna inom området en klimat-strategi eller håller på att utveckla en sådan, men ofta saknar de konkreta åtgärder för att uppnå målen. Olika företag och organisationer kan ha praktiska och fungerande lösningar för att hejda klimatförändringen men de har inte alltid lyckats förankra dem. Syftet med tävlingen var att sammanföra lös-ningsleverantörerna och nya kunder inom Östersjöområdet och de nordiska länderna.

Tävlingen syftade till att hitta projekt som hejdar klimat-förändringen, stöder den lokala och regionala ekonomin, sys-selsättningen och den allmänna välfärden, leder till konkreta förändringar i kommunernas och invånarnas handlingssätt, ochkan i stor utsträckning införas som god praxis.

Tävlingsprojektet ingick i hållbarhetskonferensen för Östersjöområdet och de nordiska länderna, Lösningar nära, tillsammans, som arrangerades i Åbo från den 31 januari till 2 februari 2011. Under konferensen presenterades olika praktiska förslag och deltagarna sporrades att vidta konkreta åtgärder. I konferensen deltog hundratals aktörer på det lokala, regionala och nationella planet inom Östersjöområdet och de nordiska länderna.

I denna publikation presenteras de prisbelönade täv-lingsbidragen och 16 andra bra, övergripande eller tekniska exempel på hur klimatförändringen kan hejdas. Syftet med boken är att erbjuda praktiska lösningar för att främja kom-munernas arbete mot klimatförändringen.

Helsingfors den 6 januari 2011

Finlands Kommunförbund

Jonas Rorarius Maija Hakanentävlingens projektchef miljöchef

The international competition targeted at the Baltic Sea Region and the Nordic countries searched for new or as yet unestablished business concepts, practices and technologies to assist municipalities and other local and regional actors to better control the effects of climate change.

The Baltic Sea Region is home to some 100 million peo-ple. While many of the region’s municipalities either have a climate strategy in place or are developing one, they often lack concrete measures to reach their goals. Organisations and companies may have practical and functional solutions to combat climate change, but have not necessarily been able to market them into action. It was the competition’s goal to bring together these solution providers and new customers in the Baltic Sea Region and the Nordic countries.

The competition was looking for projects that combat cli-mate change, support local and regional economics, employ-ment and general well-being, lead to concrete changes in the practices of the municipalities and their residents, and can be broadly implemented as a successful measure.

The competition was part of the ‘Solutions local, together’ Conference held in Turku from 31 January to 2 February 2011. The conference introduced sustainable practical solutions and encouraged participants to take concrete action. It brought together hundreds of actors from local, regional and national levels in the Baltic Sea Region and the Nordic countries.

This publication presents the awarded solutions and 16 other examples of technical or integrated solutions to combat climate change. With this booklet, we would like to offer practical solutions to municipalities for their work on climate change.

Helsinki, 6 January 2011

Association of Finnish Local and Regional Authorities

Jonas Rorarius Maija HakanenCompetition’s Project Manager for Manager Environmental Affairs

ALKUSANAT / FÖRORD / FOREWORD

4

Kilpailun toteuttajatahot olivat Suomen, Ruotsin ja Norjan

kuntaliitot sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto. Kilpailu

toteutettiin 5.5.–30.9.2010 välisenä aikana. Määräaikaan

mennessä kilpailuun oli ilmoittautunut 79 organisaatiota

seitsemästä eri maasta.

Kansainvälinen raati valitsi ehdokkaista kaksi voittajaa sekä

kaksi kunniamaininnan saajaa. Voittajat palkittiin Turussa

järjestetyssä Itämeren alueen ja Pohjoismaiden kestävän ke-

hityksen Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssissa 1.2.2011.

Palkintojen jakajana toimi Pohjoismaiden investointipankin

pääjohtaja Johnny Åkerholm.

Kilpailun kansainvälinen tuomaristo koostui eri alojen asi-

antuntijoista Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Virosta.

Tuomariston puheenjohtajana toimi Aila Korpivaara Suomen

ympäristöministeriöstä sekä kilpailun projektipäällikkönä

Jonas Rorarius Suomen Kuntaliitosta.

Tävlingen arrangerades av kommunförbunden i Finland,

Sverige och Norge och Nordiska ministerrådet. Tävlingen

genomfördes mellan den 5 maj och 30 september 2010.

Inom den utsatta tiden hade 79 organisationer från sju olika

länder anmält sig till tävlingen.

En internationell jury valde två vinnande bidrag och två

bidrag fi ck ett hedersomnämnande. Vinnarna fi ck sina pris vid

hållbarhetskonferensen för Östersjöområdet och de nordiska

länderna, Lösningar nära, tillsammans i Åbo den 1 februari

2011. Priserna delades ut av Johnny Åkerholm, verkställande

direktör för Nordiska Investeringsbanken.

Tävlingens internationella jury bestod av sakkunniga på olika

områden från Finland, Sverige, Norge och Estland. Juryns ord-

förande var Aila Korpivaara vid Finlands miljöministerium och

projektchef var Jonas Rorarius vid Finlands Kommunförbund.

The competition was organised by the national local govern-

ment associations of Finland, Sweden and Norway, and the

Nordic Council of Ministers, and it ran from 5 May to 30 Sep

2010. By the deadline, a total of 79 organisations from seven

different countries had registered for the competition.

The international jury selected two winners and awarded two

distinctions. The winners were awarded on 1 February 2011

at the ‘Solutions local, together’ Conference held in Turku,

Finland. The awards were presented by Johnny Åkerholm,

President and CEO of the Nordic Investment Bank.

The international jury comprised experts from different fi elds

in Finland, Sweden, Norway and Estonia. Aila Korpivaara

from the Finnish Ministry of the Environment acted as the

Jury Chair, and Jonas Rorarius from the Association of Finnish

Local and Regional Authorities as the competition’s project

manager.

MITEN KILPAILU TOTEUTETTIIN TÄVLINGENS GENOMFÖRANDE HOW THE COMPETITION WAS CONDUCTED

Aila Korpivaara ympäristöministeriö Miljöministeriet, Finland Ministry of the Environment, Finland

Mika Honkanen työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet, Finland Ministry of Employment and the Economy, Finland

Katariina Vartiainen NIB, Pohjoismainen investointipankki NIB, Nordiska Investeringsbanken NIB, Nordic Investment Bank

Karl-Johan Lehtinen NEFCO, Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO, Nordiska Miljöfi nansieringsbolaget NEFCO, Nordic Environment Finance Corporation

Johanna Kirkinen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Sitra, Jubileumsfonden för Finlands självständighet Sitra, the Finnish Innovation Fund

Virpi Mikkonen Tekes – teknologian ja Tekes, utvecklingscentralen för Tekes – the Finnish Funding Agency innovaatioiden kehittämiskeskus teknologi och innovationer for Technology and Innovation

Isa-Maria Bergman Motiva – Asiantuntija energian ja Motiva, Sakkunnig i effektiv användning Motiva – Specialist in Energy and Material Effi ciency materiaalien tehokkaassa käytössä av energi och material

Natalie Glette NICe, Pohjoismainen innovaatiokeskus NICe, Nordisk InnovationsCenter NICe, Nordic Innovation Centre

Maija Hakanen Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Association of Finnish Local and Regional Authorities

Peter Wenster Ruotsin Kuntaliitto Sveriges Kommuner och Landsting Swedish Association of Local Authorities and Regions

Ole Jørgen Grann Norjan Kuntaliitto KS, Kommunesektorens interesse- og Norwegian Association of Local and Regional Authorities arbeidsgiverorganisasjon, Norge

Irja Alakivi Viron Kaupunkiliitto Estlands Stadsförbund Association of Estonian Cities

Jonas Rorarius Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Association of Finnish Local and Regional Authorities

5

Seuraavassa esitetään tuomariston lyhyet päätelmät voitta-

neista ratkaisusta sekä kunniamaininnan saajista. Tarkemmat

ratkaisukuvaukset löytyvät seuraavilta sivuilta.

VoittajatTampereen kaupungin ECO2-hanke

Konsepti toimii erinomaisena esimerkkinä muille kunnille.

Se on kunnianhimoinen, mutta samalla tarjoaa selkeästi

määriteltyjä konkreettisia tavoitteita. Pormestarin sekä kun-

nallispoliitikkojen osallistuminen sekä sitoutuminen nähtiin

tärkeänä tavoitteiden aikaansaamiseksi. Kokonaisuudessaan

konsepti avautuu helposti eri sidosryhmille.

Ruotsalaisten Snowpower AB:n ja Västernorrlandin

maakäräjien lumijäähdytys

Ratkaisu on innovatiivinen, siinä vanha keino on otettu

uudelleen käytäntöön. Ratkaisu tuo suoraa hyötyä ilmaston-

muutoksen torjuntaan ja samalla säästää rahaa. Ratkaisu on

toiminnallinen ja monistettavissa kaikkiin paikkoihin joissa on

neljä vuodenaikaa.

KunniamaininnatSybimar Oy:n Suljetun kierron konsepti

Ratkaisussa on erityisen hyvää julkisen ja yksityisen sektorin

yhteistyö sekä uusien työpaikkojen luominen. Ratkaisu on

myös konkreettinen ja helposti lähestyttävä. Tuomaristo an-

toi erityiskiitosta ratkaisun suljetun kierron järjestelmästä.

Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergia lämmönvaihdin

Ratkaisulla on moninaisia käyttöominaisuuksia sovitettuna

rakennusten arkkitehtuuriin. Ratkaisulla on erinomainen ener-

giahyötysuhde ja se on helppo ottaa käyttöön.

Juryns kortfattade slutsatser om vinnarbidragen och

hedersom nämnandena presenteras nedan. Närmare beskriv-

ningar fi nns på de följande sidorna.

VinnareTammerfors stads projekt ECO2

Konceptet är ett utmärkt exempel för andra kommuner.

Det är ett ambitiöst koncept men erbjuder samtidigt tydligt

fastställda konkreta mål. Att borgmästaren och kommu-

nalpolitikerna deltog och engagerade sig i projektet ansågs

vara viktigt för måluppfyllelsen. På det hela taget öppnar sig

konceptet lätt för olika intressegrupper.

Svenska Snowpower AB:s och Västernorrlands

landstings snökylning

Förslaget är innovativt samtidigt som en gammal metod

har tagits till heders. Lösningen gagnar direkt arbetet mot

klimatförändringen och innebär att pengar sparas. Det är en

funktionell metod som alla orter med fyra årstider kan införa.

HedersomnämnandenSybimar Oy:s koncept om slutet kretslopp

Utmärkt i bidraget är samarbetet mellan den offentliga och

den privata sektorn och skapandet av nya arbetsplatser.

Bidraget är också konkret och lätt att ta till sig. Juryn gav sys-

temet med slutet kretslopp ett specialomnämnande.

Catch Solar Energy AS:s värmeväxlare för solenergi

Bidraget kan användas på många olika sätt och anpassas till

byggnaders arkitektur. Energinyttan är utomordentlig och

förslaget är lätt att ta i bruk.

The jury’s evaluation of the winning solutions and of those

awarded a special distinction is given below. The solutions

are described in more detail on the pages that follow.

WinnersECO2 project by the City of Tampere

This concept is an excellent example for other municipalities.

It is ambitious, yet offers clearly defi ned concrete goals. It

highlights the importance of participation and commitment

of the mayor and local politicians for the achievement of

goals. As a whole, the concept is easily understandable to the

various interest groups.

Snow cooling by the Swedish Snowpower AB and

the County Council of Västernorrland

The solution is innovative in the sense that it revives an old

idea. The solution brings direct advantage in the combat

against climate change and saves money. It is a functional

solution that can be duplicated in all countries with four

seasons.

Special distinctionsClosed cycle system by Sybimar Oy

Particularly worthy of recognition are cooperation between

the public and private sector and creation of new jobs. The

solution is concrete and easy to approach. The jury applauded

the closed cycle system in particular.

Catch Solar Energy AS solar heat exchanger

The solution has many architecturally integrated functional

qualities. It demonstrates excellent energy effi ciency and is

easy to take into use.

TUOMARISTON ARVIOT PALKITUISTA RATKAISUISTAJURYNS BEDÖMNING AV DE PRISBELÖNADE BIDRAGENJURY’S EVALUATION OF THE AWARDED SOLUTIONS

6

Contact Details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:The City of Tampere, ECO2-project

Project manager Pauli Välimäki+ 358 40 801 6035 • pauli.valimaki@tampere.fi

Aleksis Kiven katu 14-16 CFI-33101 Tampere, Finland

Beskrivning av lösningenECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 är ett strategiskt projekt

som Tammerfors stad inledde våren 2010. I projektet gen-

omförs Tammerfors klimatåtaganden, utvecklas nya verk-

samhetsformer med låga kolutsläpp i stadsplaneringen och

främjas miljöaffärsverksamhet. Projektet är ämnat att göra

Tammerfors till en föregångare i klimatpolitiken.

I ECO2 koordineras och stöds energi- och klimatarbetet vid

stadens enheter och inleds samarbetsprojekt med företag,

universitet, forskningsinstitut och olika organisationer. Projek-

tet löper fram till 2020 och i inledningsskedet fi nansieras det

förutom av staden också av Energiprogrammet som genom-

förs av Jubileumsfonden för Finlands självständighet Sitra.

Bekämpning av klimatförändringenProjektet ECO2 omfattar en stort antal åtgärder som vidtas för

att bekämpa klimatförändringen. De huvudsakliga områdena

i projektet ECO2 är stadsplanering, byggande, energi, trafi k,

miljöaffärsverksamhet och medborgarnas klimatgärningar.

I stadsplaneringen utvecklar man verksamhetsformer med

låga kolutsläpp och stärker samarbetet med alla aktörer som

deltar i stadsplaneringsprocessen. I praktiken betyder det

bland annat att staden testar och tar i bruk verktyg för att

införa ekoeffektivitet i planläggningen. Dessutom främjar

staden lågenergibyggande bland annat genom att genom-

föra pilotprojekt för passivenergibyggande och genom att ta

fram ekonomiska morötter för lågenergibyggande för privata

byggare.

Tammerfors elverk har för avsikt att öka andelen förnybar

energi till 30 procent fram till 2020. Dessutom söker projektet

ECO2 fi nansiering för ett forsknings-och utvecklingsprogram

om solenergi. Det viktigaste trafi kprojektet är den allmänna

planeringen av stadens spårvägar som blir färdig år 2011. På

Ratkaisun kuvausECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 on Tampereen kaupungin

keväällä 2010 käynnistämä strateginen hanke, joka toteuttaa

Tampereen ilmastositoumuksia, kehittää uusia vähähiilisiä

kaupunkisuunnittelun toimintatapoja sekä edistää ympäristö-

liiketoimintaa. Hankkeen myötä Tampere aikoo ilmastopolitii-

kan edelläkävijäksi.

ECO2 koordinoi ja tukee kaupungin yksiköiden energia-

ja ilmastotyötä ja käynnistää yhteistyöhankkeita yritysten,

yliopistojen, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Hanke

kestää vuoteen 2020 asti ja sitä rahoittaa alkuvaiheessa

kaupungin rinnalla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran

Energiaohjelma.

Ilmastonmuutoksen torjuntaECO2-hankkeeseen kuuluu suuri joukko toimenpiteitä, jotka

tähtäävät ilmastonmuutoksen torjumiseen. ECO2:n päätoimin-

ta-alueet ovat kaupunkisuunnittelu, rakentaminen, energia,

liikenne, ympäristöliiketoiminta sekä kansalaisten ilmasto-

teot. Kaupunkisuunnittelussa kehitetään uusia vähähiilisiä

toimintatapoja ja vahvistetaan kaikkien kaupunkisuunnittelu-

prosessin toimijoiden yhteistyötä. Käytännössä tämä tarkoit-

taa mm. sitä, että kaupungissa testataan ja otetaan käyttöön

työkaluja, joilla ekotehokkuus voidaan ottaa mukaan kaavoi-

tukseen. Lisäksi kaupunki edistää matalaenergiarakentamista

mm. toteuttamalla passiivienergiarakentamisen pilotteja ja

kehittämällä matalaenergiarakentamiseen taloudellisia kan-

nustimia yksityisille rakentajille.

Tampereen sähkölaitos aikoo lisätä uusiutuvan energian

osuuden 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämän

lisäksi ECO2 hakee rahoitusta aurinkoenergian tutkimus- ja

kehittämisohjelmalle. Liikennehankkeista merkittävin on

katuraitiotien yleissuunnittelu, joka valmistuu vuonna 2011.

Description of the SolutionECO2 – Eco-effi cient Tampere 2020 is a strategic project by

the City of Tampere, initiated in spring 2010. The objectives

of ECO2 are to implement the climate commitments of the

city, to develop new city planning methods for low-carbon

city development, to facilitate growth in sustainable business

and to become a forerunner in climate policy.

ECO2 coordinates and supports the climate and energy

activities of the different departments of the city and initiates

project cooperation with the private sector, academia and

civil society organizations. The project lasts until 2020 and

during the start-up phase it is fi nanced, in addition to the city

of Tampere, by Sitra, the Finnish Innovation Fund.

Climate change benefi tsECO2 project includes a wide variety of actions that are

aimed at reducing the greenhouse gas emissions of Tampere.

The main action areas of the project are city planning and

urban development, construction, energy, transportation,

sustainable business and climate actions of citizens. In city

planning the project develops new low-carbon procedures

and facilitates cooperation between all actors. In practice this

means for example testing and introducing tools for asses-

sing eco-effi ciency in zoning. In addition the city promotes

low-energy construction implementing passive energy pilots

and developing economic incentives for low-energy construc-

tion for private constructors.

By 2020, the local power utility, Tampereen Sähkölaitos

Oy, will increase the share of renewables in energy produc-

tion up to 30%. In addition, ECO2 applies for funding for a

research- and development project on solar energy. In sus-

tainable mobility, one of the key projects is the tram, whose

preliminary master plan will be completed in 2011. More

ECO2 – ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAA INNOVATIIVISESTI JA POIKKIHALLINNOLLISESTIECO2 – INNOVATIV OCH TVÄRSEKTORIELL BEKÄMPNING AV KLIMATFÖRÄNDRINGEN ECO2 – TACKLING CLIMATE CHANGE IN AN INNOVATIVE AND CROSS-SECTORAL WAY

VOITTAJAVINNARENWINNER

PALK

ITU

T R

ATK

AIS

UT

PR

ISB

ELÖ

NA

DE

BID

RA

G

AW

AR

DED

SO

LUTI

ON

S

7

EKOTEHOKAS KAUPUNKISUUNNITTELUPROSESSI (NIKKANEN & KOTAKORPI 2010)

Näistä ja monista muista käynnissä olevista hankkeista voi

lukea hankkeen nettisivuilta.

Hyödyt kunnallePoikkihallinnollinen ilmastohanke helpottaa kunnan ilmasto-

toimenpiteiden koordinointia. Ilmastonmuutoksen torjunnan

näkökulma tulee siten tehokkaammin mukaan kaikkeen

kunnan toimintaan.

projektets webbplats fi nns information om dessa och fl era

andra pågående projekt.

Fördelar för kommunenDet tvärsektoriella klimatprojekt gör det lättare att koordine-

ra kommunernas klimatåtgärder. Bekämpningen av klimat-

förändringen är därför mer synligt med i hela kommunens

verksamhet.

information about these and many other ECO2 projects can

be found on our website.

Municipality benefi tsEstablishing a cross-sectoral project on climate policy makes

the coordination of climate actions more effective. As a

consequence, climate change and energy aspects will be

integrated to all activities of the municipality more easily.

Tavo

iteR

atka

isuj

aS

ekto

riNikkanen & Kotakorpi 2010

Rakentaminen LiikenneJätteetEnergia Palvelut

Passiivitalo0-energiatalo

KaukolämpöAlueratkaisutUusiutuvat

JäteputkikeräysKierrätys

RatikkaKevyt liikenne

Sähköautot

Lähipalvelutpalvelukioskit

TontinluovutusehdotLisää uusiutuvaa

energiaaRakennusvalvonnan

rooli

Riittävän tehokas kaava

Kaavavaraus energiajärjestelmille

Riittävän tehokas kaavaKaavavaraus

jätejärjestelmälle

Riittävän tehokas kaava

Lyhyet etäisyydet pysäkeiltä

Riittävä väestöpohja

Kestävä yhdyskuntarakenne

8

Description of the solutionSnow cooling means storing snow during the winter and using

it for cooling purposes during warmer seasons. In Sundsvall

(Sweden), the County Council of Västernorrland has devel-

oped and operates the world’s fi rst large scale plant for the

cooling of the county hospital.

Snow is collected in a pit during the winter, and at spring-

time the stored snow is thermally insulated with a layer of

wooden chips. Meltwater is fi ltered and pumped to the cool-

ing load via a heat exchanger and then re-circulated to the

snow pit and mixed with new meltwater.

In Sundsvall the cooling load is about 2,500 kWcooling

with a maximum capacity of 3,000 MWhcooling. The plant has

not had a single hour of downtime since the start in 2000 and

the electricity consumption has decreased by more than 90%.

The Swedish company Snowpower AB works to commer-

cialize snow cooling taking the technology further.

Climate change benefi tsElectricity consumption reduced up to 90-95% with direct •

cooling, which means less environmental burden.

Reduced or no usage of refrigerants that are harmful to •

the ozone layer as well as potent greenhouse gases.

Until today, the Sundsvall plant has decreased CO2eq emis-

sions roughly by 2,500 tons by electricity savings only, based

on 400 g CO2/kWh electricity.

Municipal benefi tsIntegrating snow cooling with the municipal systems for han-

dling waste snow may typically result in shorter transports of

waste snow, cleaning of dirty or polluted snow, and recycling

of winter road gravel. Thus, municipalities in particular may

benefi t both economically and ecologically from snow cooling.

Beskrivning av lösningenSnökyla innebär att snö lagras under vintern för att användas

för kyländamål under de varmare årstiderna. Landstinget

Västernorrland har utvecklat världens första storskaliga

snökylanläggning för att kyla Länssjukhuset i Sundsvall.

Snö lagras i en specialutformad grop under vintern och

värmeisoleras sedan på våren med ett lager av träfl is. Smält-

vattnet fi ltreras och pumpas till kylobjektet via en värmeväx-

larstation för att sedan återcirkuleras till snögropen där det

blandas med nytt smältvatten.

Kyllasten i Sundsvall är ca 2 500 kWkyla och anläggningen

har en maximal kapacitet på 3 000 MWhkyla. Anläggningen

har inte haft en enda oplanerad driftsstörning sedan den

invigdes år 2000, och elförbrukningen har minskat med över

90 %.

Det svenska företaget Snowpower AB arbetar med att

kommersialisera och vidareutveckla snökylatekniken.

Bekämpning av klimatförändringenElförbrukningen reduceras med upp till 90-95 % vid di-•

rektkylning, vilket innebär en minskad miljöpåverkan.

Ingen eller reducerad användning av köldmedier (i kyl-•

maskiner) som skadar ozonlagret samtidigt som de är

mycket kraftiga växthusgaser.

Fram till idag har anläggningen i Sundsvall minskat utsläppen

av CO2eq med ca 2 500 ton enbart på grund av den minska-

de elförbrukningen (med en kalkylkvot på 400 g CO2/kWhel).

Kommunala fördelarDå snökylan integreras med kommunens snöhantering kan

man uppnå goda resultat t.ex. i form av kortare snötran-

sporter, rening av smutsig snö och återvinning av väggrus.

Kommuner har därför särskilt goda förutsättningar att uppnå

ekonomiska såväl som miljömässiga fördelar med snökyla.

LUMIJÄÄHDYTYS – KESTÄVÄÄ JA LUOTETTAVAA VIHREÄÄ JÄÄHDYTTÄMISTÄSNÖKYLA – HÅLLBAR OCH PÅLITLIG NATURKYLASNOW COOLING – SUSTAINABLE AND RELIABLE GREEN COOLING

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Landstingsstaben Fastighet • www.lvn.se

PALK

ITU

T R

ATK

AIS

UT

PR

ISB

ELÖ

NA

DE

BID

RA

G

AW

AR

DED

SO

LUTI

ON

S VOITTAJAVINNARENWINNER

Landstinget Västernorrland, 871 85 HärnösandEnergy Controller, Mr Jan Lindberg • jan.lindberg1@lvn.se+46 (0) 611-802 90, +46 (0)70-577 15 89

Snowpower AB • www.snowpower.seAurorum Science Park 1C, 977 75 Luleå, Sweden Managing Director, Dr Kjell Skogsberg +46 (0)73-83 753 10kjell.skogsberg@snowpower.se

Ratkaisun kuvausLumijäähdytyksellä tarkoitetaan lumen varastoimista talvella ja sen käyttämistä jäähdyttämiseen lämpimämpinä vuoden-aikoina. Ruotsin Sundsvallissa Västernorrlandin maakäräjät (Landstinget) on kehittänyt ja käyttää maailman ensimmäis-tä laajamittaista laitteistoa, jolla jäähdytetään maakunnan sairaalaa.

Talvella lumi kerätään altaaseen ja keväällä varastoitu lumi lämpöeristetään kerroksella puulastuja. Sulamisvesi suodatetaan ja pumpataan jäähdytettävään kohteeseen läm-mönvaihtimen kautta ja kierrätetään uudelleen lumialtaaseen ja sekoitetaan uuteen sulamisveteen.

Sundsvallissa jäähdytyskuorma on noin 2 500 kW ja lait-teiston maksimikapasiteetti on 3 000 MWh. Laitteisto ei ole seissyt käyttämättömänä tuntiakaan vuoden 2000 käyttöön-oton jälkeen, ja sähkönkulutus on vähentynyt yli 90 %:lla.

Ruotsalainen yritys Snowpower AB pyrkii kaupallistamaan lumijäähdytystä ja kehittämään teknologiaa eteenpäin.

Ilmastonmuutoksen torjuntaSähkönkulutus vähentynyt jopa 90–95 % suoralla jäähdy-• tyksellä, mikä tarkoittaa pienempää ympäristökuormitusta. Otsonikatoa aiheuttavien kylmäaineiden, jotka ovat myös • voimakkaita kasvihuonekaasuja, käytön vähentäminen tai lopettaminen.

Tähän mennessä Sundsvallin laitteisto on vähentänyt CO2eq-päästöjä noin 2 500 tonnia pelkästään sähkön säästämisestä (400 g CO2/kWh sähköä).

Hyöty kunnalleLumijäähdytyksen yhdistämisestä kunnalliseen lumenkäsitte-lyyn voidaan hyötyä mm. seuraavasti: lyhyemmät jätelumen kuljetusmatkat, likaisen tai saastuneen lumen puhdistus sekä talvisin teille ajetun soran kierrätys. Täten erityisesti kunnat voivat saada lumijäähdytyksestä sekä taloudellisesta että ekologista hyötyä.

9

Photographer: Anders Eliasson

10

Beskrivelse av løsningenSolfangeren erstatter andre energikilder og gir deg ren og

fornybar energi til oppvarming av vann og bygninger. Med

denne nye teknologien varmes rent vann i solfangeren di-

rekte i den fl aten som absorberer solens energi. Derved øker

effektiviteten slik at energiutbyttet blir rundt 90 % og tem-

peraturene blir høyere enn i andre solfangere. Økt utbytte og

høyere temperaturer gir bedre avkastning på investeringen

og bidrar til energipriser på bare 40 øre/kWt, noe som er

under halv pris i forhold til strøm i dagens marked.

Bekämpning av klimatförändringenEnergien fra våre solfangere produseres lokalt til 40 øre/

kWt – dvs. at ingen distribusjon av energien er nødvendig.

Potensialet i solfangeren gjør det mulig å dekke mer enn 50

% av energibehovet til oppvarming og kjøling med lokalt

produsert solenergi. Det er ingen energibruk, forurensning

eller vedlikehold knyttet til bruken, slik at når solfangeren er

installert, så genererer den energi i overskuelig fremtid uten

at brukeren trenger å foreta seg noe og uten noen form for

klimautslipp.

Kommunala fordelerLokale forhold vil bedres ved minsket behov for kraftlednin-

ger, fjernvarmeutbygging og annen infrastruktur som både

må bygges og vedlikeholdes. Dessuten vil kommunale energi

leverandører i likhet med private, få større kraftreserver til

eksport. Klimaforurensningen reduseres.

Description of solutionThese solar collectors’ replaces other energy sources and

provide clean and renewable energy for water heating and

space heating. The technology absorbs solar energy in the

boundary layer at the water fl owing through, thereby increa-

sing the effi ciency to yield about 90%, allowing temperatures

to be higher than in other solar collectors. Increased yields

and higher temperatures provide better return on invest-

ments with energy prices at € 0.05 / kWh, which is less than

half the price of conventional energy.

Climate change benefi tsThe energy from our solar collectors is produced locally at €

0.05/kWh – i.e., no energy distribution is necessary. Poten-

tially more than 50% of your energy needs for heating and

cooling can be produced with local solar energy. There is

no use of energy, pollution or maintenance associated with

usage after installation. Energy is generated in foreseeable

future without the user having to intervene and without any

emissions.

Municipal benefi tsLocal conditions will improve through reduced need for po-

wer lines, district development and other infrastructure that

must be both built and maintained. Moreover, the municipal

energy suppliers, like private, will have surplus power reser-

ves for export. Greenhouse pollution is reduced.

Ratkaisun kuvausTämä aurinkokeräin korvaa muut energialähteet ja antaa

puhdasta, uusiutuvaa energiaa veden ja rakennusten läm-

mitykseen. Uuden teknologian avulla puhdas vesi lämpenee

suoraan aurinkoenergian imevällä tasolla. Tällöin tehokkuus

kasvaa siten, että energianvaihto on noin 90 prosenttia, ja

lämpötilat ovat korkeampia kuin muissa aurinkokeräimissä.

Parempi energianvaihto ja korkeammat lämpötilat antavat

paremman tuoton investoinnille, ja energiahinnat voivat olla

jopa vain 0,05 euroa/kWh, mikä on alle puolet nykyisestä

keskimääräisestä energian hinnasta markkinoilla.

Ilmastonmuutoksen torjuntaTuottamamme energian hinta on 0,05 euroa/kWh paikalli-

sesti käytettynä, ts. kun jakelua ei tarvita. Aurinkokeräimen

kapasiteetilla voidaan kattaa yli 50 prosenttia lämmityksen

ja jäähdytyksen energiatarpeesta paikallisesti tuotetulla au-

rinkoenergialla. Aurinkokeräimen käyttö ei aiheuta energian-

kulutusta, päästöjä eikä ylläpitoa. Kun laite on asennettu, se

tuottaa energiaa vuosien ajan ilman huoltotoimenpiteitä ja

täysin ilman päästöjä.

Hyöty kunnallePaikalliset elinolosuhteet paranevat, kun virtakaapeleiden,

kaukolämpöjärjestelmien ja muun rakennettavan ja ylläpidet-

tävän infrastruktuurin tarve vähenee. Kunnan energiantoimit-

tajat saavat yksityisten toimittajien tavoin enemmän energi-

aa myös vientikäyttöön. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

ARKITEHTONISESTI INTEGROITU AURINKOKERÄINARKITEKTONISK INTEGRERT SOLFANGERARCHITECTURALLY INTEGRATED SOLAR COLLECTOR

Contact Details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Catch Solar Energy AS

Mr. Hans-Christian Franckesolar-energy@catchsolar.no

Høgåslia 25, 1352 Kolsås, Norway

PALK

ITU

T R

ATK

AIS

UT

PR

ISB

ELÖ

NA

DE

BID

RA

G

AW

AR

DED

SO

LUTI

ON

S KUNNIAMAININTA

HEDERSOMNÄMNANDE

SPECIAL DISTINCTION

11

12

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Sybimar Oy

SULJETUN KIERRON KONSEPTIKONCEPTET SLUTET KRETSLOPPCLOSED CIRCULATION

Climate, energy, food and wasteModern food production is based on fossil fuels, and the pro-

duction together with logistics requires a signifi cant amount

of energy. Fertilizers are problematic as well; the world is run-

ning out of phosphorus during this century and yet it is being

wasted in agriculture. Fish farming usually has a negative

effect on the quality of nearby waters. Modern energy and

food production are dependent on fossil fuels and produce

emissions harmful to the environment.

Useful solutions often combine many old and know techniquesThe system consists of a fi sh farm, greenhouse, biogas plant,

power plant/ CHP unit, wind mill and biodiesel plant.

The nutrient rich water from the fi sh farm is circulated to

the greenhouse. The biogas plant situated on a landfi ll will

utilize both the gases from the landfi ll itself and from inco-

ming waste masses including fi sh and vegetable waste from

own production. The gas is used in the own electricity pro-

duction. The CO2 produced in the generator will be purifi ed

and used in the greenhouse to accelerate growth. The excess

heat will be used in the fi sh farm and nearby businesses. The

combination of biogas (multi-fuel power plant) and wind

power guarantees a stable and reliable source of electricity.

The fi sh waste from the fi sh farm is used in own biodiesel

production. The logistics of the whole system can be powe-

red by this biodiesel. The soil enrichment material from the

biogas plant can be used as fertilizer.

Climate change benefi t and municipality aspectThe system produces energy and food locally and with very

small emissions. The basic idea is transferrable to anywhere

in the world and can be customized according to local condi-

tions.

Järjestelmän kuvaus Suljetun kierron kokonaisuuteen kuuluu kalankasvattamo,

kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja bio-

dieselin tuotantolaitos.

Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvatta-

mon ravinteikkaat poistovedet ohjataan kasvihuoneeseen

vihannesviljelyn kasvuravinteeksi. Kaatopaikalla sijaitseva

biokaasulaitos ottaa talteen kaatopaikkakaasut ja muista

jätteistä muodostuvan kaasun. Tämän lisäksi sinne toimite-

taan kalankasvattamon ja kasvihuoneen sivuvirrat. Kaasu

hyödynnetään omassa generaattorissa ja sähkö myydään

valtakunnanverkkoon. Biokaasun poltossa syntyvä hiilidioksidi

ohjataan kasvihuoneeseen. Generaattorista sähköntuotannon

yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään sekä elintarvike-

tuotannossa että paikallisten yritysten toimitilojen lämmityk-

sessä. Yhdistämällä sekä biokaasun että tuulivoiman avulla

tapahtuva sähköntuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi voidaan

taata tasainen, olosuhteista riippumaton sähköntuotanto.

Rasvaisista kalanperkuujätteistä tehdään omassa laitok-

sessa biodieseliä. Biodieseliä hyödynnetään mm. toimintaan

liittyvissä kuljetuksissa. Biokaasutuotannosta jäävä ravintei-

kas massa hyödynnetään maanparannusaineena.

IlmastonmuutosnäkökulmaEnergian- ja ruoantuotanto pilaa ilmastoa ja vesistöjä tuhlaten

samalla hupenevia uusiutumattomia luonnonvaroja. Suljetun

kierron järjestelmällä voidaan tuottaa energiaa ja ravintoa

paikallisesti ja pienin päästöin.

Kuntanäkökulma Konsepti on sovellettavissa kaikkialla maailmassa paikalliseen

energian- ja ravinnontuotantoon. Samalla se on turvaamassa

paikallista omavaraisuutta sekä luo uusia työpaikkoja.

Beskrivning av lösningenHelheten består av en fi skodling, ett växthus, ett biogasverk,

en generator, ett vindkraftverk, och en produktionsanstalt för

biodiesel.

Det näringsrika vattnet från kretsloppsfi skodlingen leds till

växthuset, där det används som gödsel för grönsaksodlingen.

Biogasverket på soptippen tar till vara biogasen som uppstår

i avfallet, och från den täckta delen av avstjälpningsplatsen.

Dessutom utnyttjas restprodukterna från fi skodlingen och

växthuset i biogasverket. Gasen som tas till vara används

för elproduktion i den egna generatorn och strömmen säljs

till riksnätet. Koldioxiden som bildas vid förbränningen av

biogas, leds till växthuset och värmen från generatorn ut-

nyttjas förutom i den egna livsmedelsproduktionen, också till

uppvärmning av närbelägna fastigheter. Genom att förena

biogasgeneratorn med vindkraftverket, garanteras en jämn

elproduktion, som är oberoende av rådande väderleksförhål-

landen.

Av fi skrenset som uppstår tillverkas biodiesel i den egna

anläggningen, och biodieseln utnyttjas bl.a. för transporterna

inom den egna verksamheten. Den näringsrika massan som

blir kvar som en restprodukt från biogasverket, används som

jordförbättring.

KlimatförändringsaspektenProdukitionen av energi och livsmedel förorenar både atmos-

fär och vattendrag, samtidigt som den slösar med de stadigt

krympande oförnybara naturtillgångarna. Genom att utnyttja

kretslopps-systemet går det att producera både energi och

livsmedel lokalt med så gott som obefi ntliga utsläpp.

KommunaspektenKonceptet går att tillämpa runt om i världen för lokal pro-

duktion av energi och livsmedel. På samma gång stärker det

områdets självförsörjning och skapar nya arbetsplatser.PALK

ITU

T R

ATK

AIS

UT

PR

ISB

ELÖ

NA

DE

BID

RA

G

AW

AR

DED

SO

LUTI

ON

S

Välttitie 3FI-23500 Uusikaupunki, Finland

Mr. Rami Salminen +358 440 122 100, fax +358 2 841 6281 • rami.salminen@sybimar.fi

KUNNIAMAININTA

HEDERSOMNÄMNANDE

SPECIAL DISTINCTION

13

14

ARENDAL ON NORJAN ENSIMMÄINEN ILMASTONEUTRAALI KAUPUNKIARENDAL DEN FÖRSTA KLIMATNEUTRALA STADEN I NORGEARENDAL THE FIRST CLIMATE NEUTRAL CITY IN NORWAY

KO

KO

NA

ISVA

LTA

ISET

R

ATK

AIS

UT

Ö

VER

GR

IPA

ND

E LÖ

SNIN

GA

R

IN

TEG

RA

TED

SO

LUTI

ON

S

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Arendal Kommune • www.arendal.kommune.no

Serviceboks 6504809 Arendal

Ms. Anna-Karin Poussart, Mr. Robert Svendsen+47 94151922, +47 99698141fi rstname.lastname@arendal.kommune.no

Description of the solutionIn March 2008, the City of Arendal made a decision to be-come Norway’s fi rst climate neutral city and set the target of reducing their emissions by 90% by 2017. In 2009, UNEP stated Arendal as a contender for being the world capital of climate neutrality. Climate neutrality means living in a way that produces no net greenhouse gas emissions and is a method towards decreasing the emissions and offsetting the rest. The method follows a simple reduction cycle strategy; Decision; Count emissions; Reduce; Offset (what can’t be reduced needs to be offseted through certifi ed quotes to make the organiza-tion 100% climate neutral); Evaluate; Start all over again.

Climate change benefi tsFrom 2008 to 2009 the City of Arendal as an organization reduced their emissions from 7020 tonnes CO2 eqv. to 1518.8 tonnes CO2 eqv. Mainly due to the purchase of Renewable Energy Certifi cates. The strategy of climate neutrality was, to begin with, a way for the city to “sweep their own doorsteps” but the high ambitions have espoused and encouraged a wide network of local businesses, organizations, sporting bodies and even music festivals in climate neutrality.

Municipal benefi tsWhy is climate neutrality a working methodology?

It puts a price on emissions - the less emissions, the less • offsets need to be purchased;It creates publicity for the city that politicians feel a com-• mitment to fulfi ll. For example the statement that Arendal is a contender for being the world capital of climate neutrality or that Arendal was recently contacted by the Norwegian government to discuss how Arendal could be used in a national strategy. Considering that Arendal is a small city with 40 000 inhabitants this method have been quite amazing!

The method could easily be replicated worldwide by munici-palities, businesses, organizations or governments!

Beskrivning av lösningenI Mars 2008 tog Arendal ett beslut att bli Norges första klimat-neutrala stad och satte ett mål att reducera sina utsläpp av växthusgaser med 90% tills 2017. Under 2009 benämnde FN:s miljöprogram Arendal som en utmanare för att vara världens huvudstad i klimatneutralitet. Klimatneutralitet innebär att verka på ett sätt som inte producerar några nettoutsläpp av växthusgaser och är en metod för att minska utsläppen och kompensera resten. Metoden följer en enkel strategi/cykel innefattande: beslut: beräkna utsläppen: reducera: kompen-sera (vad som inte kan reduceras måste kompenseras genom köp av certifi erade FN godkända kvoter för att göra organisa-tionen 100% klimatneutral): utvärdera: börja om igen

Bekämpning av klimatförändringenMellan år 2008 och 2009 minskade Arendal kommun som organisation sina utsläpp från 7020 ton CO2 ekv till 1518,8 ton CO2 ekv främst genom inköp av förnybara energi certifi kat. Strategin om klimatneutralitet var till att börja med, ett sätt för staden att ”sopa sin egen tröskel”, men de höga ambitionerna har uppmuntrat ett brett nätverk av lokala företag, organisa-tioner, idrottsorganisationer och även musikfestivaler att bli klimatneutrala.

Kommunala fördelarVarför är klimatneutralitet en fungerande metod?

Det sätter ett pris på utsläppen – desto mindre utsläpp, • desto mindre kompensationer måste köpas; Det skapar publicitet för staden som politikerna känner • ett åtagande att uppfylla. Till exempel påståendet att Arendal är en utmanare för att vara världens huvudstad för klimatneutralitet eller att Arendal nyligen kontaktades av den norska regeringen för att diskutera hur Arendal skulle kunna användas i en nationell strategi. Med tanke på att Arendal är en liten stad med 40 000 invånare har metoden har varit ganska fantastiskt!

Metoden kan lätt överföras till kommuner, företag, organisatio-ner eller regeringar, både globalt och lokalt.

Ratkaisun kuvausMaaliskuussa 2008 Arendal päätti ryhtyä Norjan ensimmäi-seksi ilmastoneutraaliksi kaupungiksi ja asetti tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 90 %:lla vuoteen 2017 mennessä. Vuonna 2009 YK:n ympäristöohjelma nimesi Arendalin haastajana maailman ilmastoneutraaliuden pääkau-pungiksi. Ilmastoneutraalius tarkoittaa, että toiminta ei aiheuta nettokasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena on myös vähentää ja kompensoida päästöjä. Menetelmä noudattaa yksinkertaista strategiaa/sykliä: päätös; päästöjen arviointi; päästöjen vähen-täminen; kompensointi (mitä ei voida vähentää on kompensoi-tava hankkimalla YK:n hyväksymiä sertifi oituja kiintiöitä, jotta organisaatiosta saadaan 100-prosenttisen ilmastoneutraali); arviointi; prosessi aloitetaan alusta.

Ilmastonmuutoksen torjuntaVuodesta 2008 vuoteen 2009 Arendalin kuntaorganisaatio vähensi päästöjään 7020:sta 1518,8:een tonniin hiilidioksidiek-vivalenttia lähinnä hankkimalla vihreitä sertifi kaatteja. Aluksi ympäristöneutraaliuden strategia oli kaupungin keino ”siivota ensin oma porstua”, mutta korkealle asetetut tavoitteet ovat kannustaneet suuren joukon toimijoita, esimerkiksi paikallisia yrityksiä, organisaatioita, urheilujärjestöjä ja jopa musiikkifesti-vaaleja ryhtymään ympäristöneutraaleiksi.

Hyöty kunnalleMikä tekee ilmastoneutraaliudesta toimivan menetelmän?

Sen avulla päästöille voidaan asettaa hinta – mitä vähemmän • päästöjä, sitä vähemmän on ostettava kompensointeja. Se tuo tunnettuutta kaupungille, ja poliitikot haluavat suoriu-• tua tehtävistään sen mukaisesti. Esimerkiksi väittämä siitä, että Arendal on haastaja maailman ilmastoneutraaliuden pääkaupungiksi tai että Norjan hallitus otti hiljattain Arenda-liin yhteyttä keskustellakseen siitä, miten Arendalia voitaisiin hyödyntää kansallisessa strategiassa. Kun on kyseessä 40 000 asukkaan pieni kaupunki, on todettava, että menetel-mä on toiminut varsin loistavasti!

Menetelmä voidaan helposti siirtää kuntiin, yrityksiin, organisaa-tioihin tai hallituksiin, joko maailmanlaajuisesti tai paikallisesti.

15

http://www.youtube.com/watch?v=XyBfYuCTyyAhttp://www.facebook.com/pages/Arendal-kommune/164785538042

16

Description of the solutionSkaraborg is a European focus point for farm-scale and large-

scale production of biogas. Farmers are constantly building

new plants and the municipalities are in the forefront in the

world. The fi rst large-scale plant for liquid biomethane in the

world is currently being built in the city of Lidköping. It is a

public-private partnership. The Association of Local Autho-

rities in Skaraborg is stimulating growth, development and

the competitiveness of agricultural and cleantech businesses

through its Programme for Growth. The project Business-

driven Environmental Development serves as a regional and

neutral platform for the various stakeholders.

Climate change benefi tsThe key to develop a sustainable region lies within the ag-

ricultural and forestry sectors. The annual turnover in those

sectors are € 100 million if fully developed and can provide

the region with some 15 000 new jobs. The Skaraborg region

can produce enough biogas for 70 000 cars annually from

agricultural residues, and will be self-suffi cient if the region

add the potential from sewage sludge. This will lead to a

decrease in GHG emissions.

Municipal benefi ts90% of the buses in Skaraborg will run on biogas in 2025 and

the municipalities are stimulating the production of biogas

cars through public procurement. The municipalities and

public companies own more than 1 000 cars. Cooperation

is a strength in this region, both with the municipalities, the

business sector and with international partners in Europe, Af-

rica, China and the U.S. Skaraborg was awarded The Climate

Star in 2009. The Climate Star is the European award for local

climate protection initiatives.

Ratkaisun kuvausSkaraborg on eurooppalainen suuren mittakaavan maatilata-

son biokaasun tuotannon solmukohta. Maanviljelijät inves-

toivat uusiin koneisiin ja kunnat sijoittuvat maailman kärkeen

laajamittaisessa tuotannossa. Maailman ensimmäistä suuren

mittakaavan nestemäisen biometaanin tuotantolaitosta ra-

kennetaan parhaillaan Lidköpingiin. Julkisen ja yksityisen sek-

torin yhteistyöhankkeessa on tarkoitus tuottaa biometaania

5 000 autolle vuodessa. Skaraborgin kuntaliittymä pyrkii toi-

minnallaan vauhdittamaan kasvua ja kehitystä ja tukemaan

kilpailukykyisiä maatalous- ja ympäristötekniikkayrityksiä

kasvuohjelman avulla. Yritysvetoinen ympäristökehityshanke

toimii alueellisena, neutraalina alustana eri sidosryhmille.

Ilmastonmuutoksen torjuntaMaa- ja metsätaloussektori ovat avainasemassa alueiden

kestävässä kehityksessä. Näiden sektoreiden vuosiliikevaih-

to on 100 miljoonaa euroa, mikäli niitä kehitetään täyteen

mittaan, ja ne voivat antaa alueelle 15 000 uutta työpaikkaa.

Skaraborgin alue voi tuottaa biokaasua 70 000 autolle vuo-

dessa hyödyntämällä maanviljelyn hyötyjätteitä. Alue tulee

olemaan omavarainen, mikäli myös jätevesilietteen potenti-

aali hyödynnetään. Tämä johtaa tulevaisuudessa kasvihuone-

kaasupäästöjen vähenemiseen.

Hyöty kunnalle90 prosenttia Skaraborgin linja-autoista on vuonna 2025

biokaasulla käyviä, ja kuntia kannustetaan ostamaan bio-

kaasuautoja julkisten hankintojen kautta. Kunnat ja julkiset

yritykset omistavat yhteensä yli 1 000 autoa. Alue saa

voimaa kuntien välisestä yhteistyöstä sekä yhteistyöstä elin-

keinoelämän ja eurooppalaisten, afrikkalaisten, kiinalaisten ja

yhdysvaltalaisten kumppanien kanssa. Skaraborgille myön-

nettiin vuoden 2009 eurooppalainen Climate Star -palkinto

paikallisesta aloitteesta ympäristön hyväksi.

Beskrivning av lösningenSkaraborg är en europeisk samlingspunkt för gårdsbaserad

och storskalig produktion av biogas. Lantbrukare investerar i

nya anläggningar och kommunerna ligger i framkant i värl-

den vad gäller storskalig produktion. Den första storskaliga

anläggningen för fl ytande biometan i världen håller på att

byggas i Lidköping. Det är ett offentligt-privat partnerskap

som ska producera biometan till 5 000 bilar per år. Skaraborgs

Kommunförbund verkar för att stimulera tillväxt, utveckling

och konkurrenskraftiga jordbruks- och miljöteknikföretag

genom tillväxtprogrammet. Projektet Affärsdriven Miljöut-

veckling fungerar som en regional och neutral plattform för

de olika intressenterna.

Bekämpning av klimatförändringenNyckeln till att utveckla en hållbar region ligger inom jord-

bruks- och skogsbrukssektorn. Den årliga omsättningen i

dessa sektorer är 100 miljoner € om de utvecklas fullt ut och

kan ge regionen cirka 15 000 nya arbetstillfällen. Skaraborgs-

regionen kan producera tillräckligt med biogas för 70 000 bi-

lar årligen från restprodukter från jordbruket, och kommer att

vara självförsörjande om regionen även realiserar potentiella

från avloppsslam. Detta kommer att leda till en minskning av

utsläppen av växthusgaser.

Kommunala fördelar90 % av bussarna i Skaraborg kommer att köras på biogas

år 2025 och kommunerna stimulerar inköp av biogasbilar

genom offentlig upphandling. Kommunerna och de offentliga

företagen äger mer än 1 000 bilar tillsammans. Samarbete

är en styrka i regionen, mellan kommunerna, näringslivet

och med internationella partners i Europa, Afrika, Kina och

USA. Skaraborg tilldelades The Climate Star 2009, det är det

europeiska priset för lokala klimatinitiativ.

BIOKAASU KESTÄVÄN ALUEELLISEN KASVUN STRATEGISENA TYÖKALUNABIOGAS SOM ETT STRATEGISKT VERKTYG FÖR EN HÅLLBAR REGIONAL TILLVÄXTBIOGAS AS A STRATEGIC TOOL FOR A LOW CARBON ECONOMY

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:The Association of Local Authorities in Skaraborgwww.greenregion.eu

Kaplansgatan 16AS-541 22 Skövde, Sweden

Mr. Pascal Tshibanda+46 70 349 80 18 • pascal.tshibanda@skaraborg.se

KO

KO

NA

ISVA

LTA

ISET

R

ATK

AIS

UT

Ö

VER

GR

IPA

ND

E LÖ

SNIN

GA

R

IN

TEG

RA

TED

SO

LUTI

ON

S

17

18

Ratkaisun kuvausEnvi Grow Park on alue, jossa yritykset ja julkiset toimijat

tekevät yhteistyötä ekotehokkuuden parantamiseksi. Ekote-

ollisuuspuistossa kiertävät materiaali, energia, osaaminen ja

informaatio. Puisto tuottaa synergiaetuja:

1. Materiaali- ja energiakierrot ovat mahdollisimman

suljettuja,

2. Toisen jäte on toiselle raaka-ainetta,

3. Energia pystytään hyödyntämään alueen sisällä, ja

4. Osaaminen hyödynnetään yhdessä tehokkaammin kuin

kukin erikseen.

Ilmastonmuutoksen torjuntaEnvi Grow Parkin liikeideana on toimia johtavana biomate-

riaalien (kuten ruoka, eläinravinto ja nonf food -tuotteet) ja

-energian tuotantopaikkana, jossa otetaan kokonaisvaltaisesti

ja ennakoiden huomioon ilmastomuutoksen kautta edelleen

kiristyvät säädökset ja kansainvälisesti jätteiden määrän

vähentämiseen tähtäävät pyrkimykset niin tuotannossa tar-

vittavassa energiassa, itse tuotantoprosesseissa, tuotteiden

jatkojalostuksessa ja logistiikassa.

Hyöty kunnalleEnvi Grow Park ekoteollisuuspuisto kehittyy eteläisessä Suo-

messa, Forssassa sijaitsevalle Envitech-alueelle, mikä on yksi

monipuolisimmista ympäristöosaamisen keskittymistä Eu-

roopassa. Forssan seudun kuntien vahva tahtotila profi loitua

ympäristöosaamisen kautta luo mahdollisuudet monenlaisel-

le uudelle biotalouden liiketoiminnalle ekoteollisuuspuistossa.

Description of the solutionEnvi Grow Park is an area where businesses and public-sector

organisations collaborate with one another to improve effec-

tiveness. The eco-industrial park recycles materials, energy,

expertise and information, and has the following synergistic

advantages:

1. It maximises the recycling of material and energy on

a closed-loop basis,

2. The waste or by-product of one process or product can

be used as the raw material for another product,

3. The energy produced can be utilised within the park, and

4. Organisations within the park can effectively benefi t from

expertise by collaborating together rather than acting

separately.

Climate change benefi tsThe business concept of the Envi Grow Park is to operate as

a leading production site for biomaterials (food, feed and

non food products) and bioenergy with an integrated and

forward-looking approach to increasingly tighter global regu-

lations with regard to climate change and to the international

efforts to reduce energy wastage in manufacturing, produc-

tion processes, product refi ning and logistics.

Municipal benefi tsThe Envi Grow Park eco-industrial park will be located in

southern Finland, in the Forssa Envitech area, which is one

of the most comprehensive concentrations of environmental

expertise in Europe.

The Forssa region’s resolute determination to profi le

itself through environmental expertise creates opportunities

for new and diversifi ed business activities of bio-economy

located in Envi Grow Park.

Beskrivning av lösningenEnvi Grow Park är ett område där företag och offentliga

aktörer samarbetar för att förbättra ekoeffektiviteten. I

ekoindustriparken återvinns material, energi, kompetens och

information. Parken ger synergifördelar:

1. Material- och energiåtervinningen är så sluten som

möjligt

2. Den enes avfall är den andres råvara,

3. Energin kan utnyttjas inom området

4. Kompetensen utnyttjas effektivare tillsammans än då

man gör det var för sig.

Bekämpning av klimatförändringenEnvi Grow Parks affärsidé är att vara en ledande produktions-

plats för biomaterial (t.ex. mat, djurfoder och non food -pro-

dukter) och bioenergi. I parken beaktas på ett helhetsbetonat

och framsynt sätt de till följd av klimatförändringen alltmer

skärpta bestämmelserna och den internationella intentionen

att minska avfallsmängden när det gäller energi inom pro-

duktionen, själva produktionsprocessen, vidareförädlingen av

produkter och logistiken.

Kommunala fördelarEnvi Grow Park är under utveckling i södra Finland, på områ-

det Envitech som är beläget i Forssa. Området är ett av de

mest mångsidiga centrumen för miljökompetens i Europa.

Den starka ambition som kommunerna i Forssa-regionen har

att profi lera sig via sin miljökompetens skapar möjligheter för

många nya slags former för bioekonomisk affärsverksamhet i

ekoindustriparken.

ENVI GROW PARK EKOTEOLLISUUSPUISTOENVI GROW PARK, EKOINDUSTRIPARKENVI GROW PARK ECO-INDUSTRIAL PARK

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Agropolis Ltd. • www.agropolis.fi • www.envigrowpark.fi

Humppilantie 9 AFI-31600 Jokioinen, Finland

Business Director, Mr. Juha Pirkkamaa+358 10 249 1820 • juha.pirkkamaa@agropolis.fi

KO

KO

NA

ISVA

LTA

ISET

R

ATK

AIS

UT

Ö

VER

GR

IPA

ND

E LÖ

SNIN

GA

R

IN

TEG

RA

TED

SO

LUTI

ON

S

19

Golf courses are in the near future one possibility for the

green covers made from waste derived materials and

produced in the Envi Grow Park – eco-industrial park.

20

ILMASTOKUMPPANITKLIMAPARTNERECLIMATE PARTNERS

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Aust-Agder fylkeskommune • www.klimapartnere.no

Postboks 788 Stoa, 4809 Arendal Att: Klimapartnere

mette.fossan-bergem@austagderdfk.no • svein@klima2020.nowww.twitter.com/klimapartnere

Description of the solutionThe Climate Partners network was established in Agder in 2009, and now includes the two counties that make up the region, the three largest cities, and 21 companies in its rap-idly expanding membership. The region has a population of 270,000, and some 15,000 people work for network employ-ers, generating a combined turnover of about US$2.5 billion. Using UN guidelines on climate neutrality, and with guidance from UNEP’s Climate Neutral Network (CN Net) – a hub for the dissemination of climate neutral strategies and informa-tion – partners calculate their carbon footprint, prepare an emissions reduction plan and purchase offsets. Partners pay a variable membership fee depending on employee numbers, and contribute to the short term goal of reducing their emis-sions.

Climate change benefi tsThe city of Arendal – the capital of East Agder county – is run by Norway’s fi rst climate neutral city administration, which is committed to reducing its emissions by 90 per cent within 10 years: equivalent to two tonnes per employee, ending up with 250 kg per employee in 2017. Aust-Agder County Coun-cil is also the country’s fi rst climate neutral county administra-tion. Other Climate Partners are developing similar goals.

Municipal benefi tsThe Agder region of southern Norway saw clearly that many businesses that wanted to provide products and services for tomorrow’s low-carbon society lacked information about the threats and opportunities that climate change presents. And while cities and regions needed to fi nd a way to support local businesses in this endeavour, they needed to reduce their own greenhouse gas emissions to gain credibility in the climate market. Ensuring that all parties had the key informa-tion and support they required to make appropriate changes, demanded a well informed and coordinated approach.

Beskrivelse av løsningenKlimapartnere-nettverket ble etablert i Agder i 2009, og be-står nå av de to fylkene som utgjør regionen, de tre største byene, og 21 virksomheter blant en raskt voksende med-lemsmasse. Regionen har en befolkning på 270 000, og rundt 15.000 mennesker arbeider for nettverkets arbeidsgivere, og har en samlet omsetning på rundt 2,5 milliarder US dollar. Ved hjelp av FNs retningslinjer for klimanøytralitet, og med veiledning fra UNEP’s Climate Neutral Network (CN Net) – et knutepunkt for formidling av klimanøytralt strategier og in-formasjon – beregner partnere sine karbonutslipp, utarbeider en utslippsreduksjonsplan og kompenserer utslipp med kjøp av kvoter. Partnere betaler en medlemsavgift som avhenger av antall ansatte, og bidrar til kortsiktig mål om å redusere sine utslipp.

Bekämpning av klimatförändringenByen Arendal - hovedstaden i Aust-Agder fylke – er Norge første klimanøytrale by-administrasjon, som er forpliktet til å redusere sine utslipp med 90 prosent innen 10 år, tilsvarende to tonn per ansatt, eller 6000 tonn CO2-utslipp. Aust-Agder fylkeskommune er også landets første klimanøytrale fylkes-kommune. Andre Klimapartnere arbeider nå med utvikling av lignende mål.

Kommunala fordelerAgder-regionen i Sør-Norge så klart at mange bedrifter som ønsket å tilby produkter og tjenester for morgendagens lavutslippssamfunn manglet informasjon om trusler og mu-ligheter som klimaendringer presenterer. Og mens byer og regioner ønsker å arbeide for å fi nne en måte å støtte lokalt næringsliv på, trengte de selv å redusere egne klimagas-sutslipp for å få troverdighet i klima-markedet. Ved å sikre at alle partnere har viktig kunnskap og støtte for å gjøre de nødvendige endringene kreves en koordinert tilnærming som gjøres gjennom Klimapartnere.

Ratkaisun kuvausAgderin maakuntaan perustettiin 2009 ympäristökump-paniverkosto, johon kuuluu maakunnan kaksi lääniä, kol-me suurinta kaupunkia ja 21 yritystä. Jäsenmäärä kasvaa nopeasti. Maakunnassa on 270 000 asukasta, ja noin 15 000 henkilöä työskentelee jonkun verkostoon kuuluvan työnanta-jan alaisuudessa. Verkoston yhteenlaskettu liikevaihto on 2,5 miljardia dollaria. YK:n ilmastoneutraaliutta koskevien linja-usten avulla ja UNEP:in tietoa ja ilmastoneutraaleja strategi-oita jakavan verkoston, Climate Neutral Networkin (CN Net) opastuksella ympäristöverkoston kumppanit voivat arvioida hiilidioksidipäästönsä, laatia päästöjenvähennyssuunnitelman ja kompensoida päästöjä ostamalla päästökiintiöitä. Kumppa-nit maksavat jäsenmaksua, joka perustuu henkilöstömäärään, ja sitoutuvat lyhyen aikavälin päästönvähennystavoitteisiin.

Ilmastonmuutoksen torjuntaArendalin kaupunki, itä-Agderin läänin pääkaupunki ja Norjan ensimmäinen ilmastoneutraali kaupunginhallinto, on velvol-linen vähentämään päästöjään 90 prosentilla kymmenessä vuodessa, mikä vastaa kahta tonnia jokaista kaupungin työn-tekijää kohti tai 6 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Itä-Agderin lääni on myös Norjan ensimmäinen ilmastoneutraali lääni. Useat muut ilmastokumppanit kehittelevät nyt samankaltai-sia tavoitteita.

Hyöty kunnalleAgderin maakunnassa etelä-Norjassa havaittiin, että mo-nilta yrityksiltä, jotka halusivat tarjota tuotteita ja palveluja tulevaisuuden vähäpäästöiselle yhteiskunnalle, puuttui tietoa ilmastomuutosten tuomista uhista ja mahdollisuuk-sista. Koska kaupungit ja alueet pyrkivät löytämään keinoja, joilla ne voivat tukea paikallista elinkeinoelämää, niiden on myös itsensä pitänyt vähentää päästöjään parantaakseen uskottavuuttaan ilmastomarkkinoilla. Ympäristökumppanien koordinoitu perehdytys takaa, että kaikki kumppanit saavat tarvitsemansa tiedon ja tuen muutosprosessin aikana.

KO

KO

NA

ISVA

LTA

ISET

R

ATK

AIS

UT

Ö

VER

GR

IPA

ND

E LÖ

SNIN

GA

R

IN

TEG

RA

TED

SO

LUTI

ON

S

21

Meeting with the former sweedish prime minister, Göran Persson

Meeting with all our partners.

Our partner Nettbuss Sørs hybrid busses,

22

Ratkaisun kuvausKohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) on ainutlaatuinen ilmasto-

työn edistämishanke, jonka tavoitteena on hyvien käytäntö-

jen ja toimivien ratkaisujen synnyttäminen ja toteuttaminen

niin paikallisesti kuin koko Suomessa. Yritykset, virkamie-

het, päättäjät, kuntalaiset, tutkijat ja asiantuntijat pyrkivät

yhteistyössä vähentämään asumisen, liikkumisen ja ruoka-

ketjun kasvihuonekaasupäästöjä sekä luomaan polkuja kohti

hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Ilmastonmuutoksen torjuntaKohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen kunnat asettavat

tavoitteeksi 80 prosentin päästövähennyksen vuoden 2007

tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kunnat toimivat esimerk-

kinä muille niin tavoitteiden asettamisen kuin toteutettujen

toimenpiteidenkin osalta sekä luovat kysyntää ilmastoystä-

vällisille tuotteille ja palveluille.

Hyöty kunnalleEdelläkävijyys ilmastonmuutoksen torjunnassa on kunnille

mahdollisuus. Energiatehokkuus, energiansäästö, uusiutuva

energia, liiketoimintamahdollisuudet ilmastoystävällisten

tuotteiden ja palvelujen parissa sekä uudenlaiset kumppa-

nuussuhteet voivat olla kunnan menestystekijöitä.

Description of the solutionCarbon neutral municipalities (CANEMU) is a unique climate

mitigation project which aims at creating and implementing

good practices and solutions at the local and national level in

Finland. Companies, government offi cials, policy makers, local

residents, researchers and experts are working together to

reduce greenhouse gas emissions from housing, mobility and

the food chain as well as to create paths to a carbon-neutral

society.

Climate change benefi tsThe municipalities involved in the Carbon neutral municipali-

ties project have set a target to reduce greenhouse gas emis-

sions by 80% from the 2007 level by 2030. These municipa-

lities set an example of target setting and implementation

of measures; they also create demand for climate-friendly

products and services.

Municipal benefi tsBecoming a forerunner in climate mitigation is an opportunity

for municipalities. Energy effi ciency, energy conservation,

renewable energy, business opportunities in climate-friendly

products and services, and new partnerships can be building

blocks for success.

Beskrivning av lösningenProjektet Kolneutrala kommuner (HINKU) främjar klima-

tarbetet på ett unikt sätt. Projektets syfte är att skapa och

genomföra goda förfaranden och fungerande lösningar både

på lokalplanet och runtom i Finland. Företag, tjänsteinnehava-

re, beslutsfattare, kommuninvånare, forskare och sakkunniga

vill i samarbete minska växthusgasutsläppen från boende,

trafi k och matkedjor och staka ut vägar mot ett kolneutralt

samhälle.

Bekämpning av klimatförändringenKommunerna i projektet Kolneutrala kommuner har som

målsättning att minska utsläppen med 80 procent från 2007

års nivå fram till 2030. Kommunerna fungerar som exempel

för andra både när det gäller att sätta upp mål och vidta

åtgärder och skapar också en efterfrågan på miljövänliga

produkter och tjänster.

Kommunala fördelarAtt vara föregångare i bekämpningen av klimatförändrin-

gen är en möjlighet för kommunerna. Framgångsfaktorer

för kommunen kan vara energieffektivitet, energisparande,

förnybar energi, möjlig affärsverksamhet med miljövänliga

produkter och tjänster och nya former av partnerskap.

KOHTI HIILINEUTRAALIA KUNTAA (HINKU)KOLNEUTRALA KOMMUNERCARBON NEUTRAL MUNICIPALITIES (CANEMU)

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Finnish Environment Institute SYKEMechelininkatu 34a / P.O.Box 140FI-00251 Helsinki, FinlandMr. Jyrki Tenhunen+358 400 148 807 www ymparisto fi/canemu

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Finnish Environment Institute SYKE

Mechelininkatu 34a / P.O.Box 140FI-00251 Helsinki, Finland

Mr. Jyrki Tenhunen+358 400 148 807 • www.ymparisto.fi /canemu

KO

KO

NA

ISVA

LTA

ISET

R

ATK

AIS

UT

Ö

VER

GR

IPA

ND

E LÖ

SNIN

GA

R

IN

TEG

RA

TED

SO

LUTI

ON

S

23

24

Description of the solutionDevelopment project creates conditions for production and

delivery of renewable biogas for North Karelian traffi c. The

production is planned to be started by upgrading landfi ll gas.

Liquifi ed biogas will be used by heavy traffi c and compressed

biogas by vans and passenger cars. More investments for

biogas production are encouraged, especially in the countrysi-

de, so that farms can join the traffi c biogas network. Informa-

tion about traffi c biogas is given to all ages.

Climate change benefi tsTraffi c is the biggest greenhouse gas emissions producer in

North Karelia. Biogas is an ideal fuel for traffi c: it is 100 %

renewable and it always replaces fossil fuels. Waste based

traffi c biogas can be produced from landfi ll gas, sewage

water sludge, biowaste, manure and other organic waste.

Biogas production from waste and its usage as a vehicle fuel

is a very cost-effective way to reduce GHG emissions.

Municipality benefi tsTraffi c biogas reduces oil dependency and GHG emissions.

Decision to go for local renewable traffi c fuel production

and usage creates opportunities for new local businesses

and improves local economy. Municipalities benefi t by using

biogas in their own vehicles because it is cheaper than fossil

fuels. Traffi c biogas is a real and affordable solution for rural

transport also in the future when fossil fuel prices get higher

and gasoline stations are far away.

LIIKENNEBIOKAASUVERKOSTO POHJOIS-KARJALAANFORDONSBIOGASNÄTVERK FÖR NORRA KARELENTRAFFIC BIOGAS NETWORK FOR NORTH KARELIA

Ratkaisun kuvausKehityshankkeella luodaan edellytykset uusiutuvan liikenne-

biokaasun tuotannolle ja jakelulle Pohjois-Karjalassa. Suunni-

telmana on aloittaa tuotanto kaatopaikkakaasun jalostuksella.

Nesteytetty biokaasu suunnataan raskaalle liikenteelle ja

paineistettu biokaasu paketti- ja henkilöautoille. Uusien inves-

tointien syntymistä edistetään, erityisesti maaseudulla, jolloin

maatilat voivat tulla osaksi liikennebiokaasuverkostoa. Tietoa

liikennebiokaasusta jaetaan kaikenikäisille.

Ilmastonmuutoksen torjuntaLiikenne on suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja

Pohjois-Karjalassa. Biokaasu on ihanteellinen liikennepoltto-

aine: se on 100-prosenttisesti uusiutuvaa ja sillä korvataan

aina fossiilisia polttoaineita. Jäteperäistä liikennebiokaasua

voidaan valmistaa kaatopaikkakaasusta, jätevesiliettees-

tä, biojätteestä, lannasta ja muusta orgaanisesta jätteestä.

Biokaasun tuotanto ja sen käyttö ajoneuvopolttoaineena on

erittäin kustannustehokas tapa vähentää KHK-päästöjä.

Hyöty kunnalleLiikennebiokaasu vähentää öljyriippuvuutta ja KHK-päästöjä.

Päättämällä aloittaa paikallisen uusiutuvan liikennepoltto-

aineen tuotanto ja käyttö luodaan uusia paikallisia liiketoi-

mintamahdollisuuksia ja parannetaan aluetaloutta. Koska

biokaasu on halvempaa kuin fossiiliset polttoaineet, kunnat

hyötyvät sen käytöstä omissa ajoneuvoissaan. Liikennebio-

kaasu on todellinen ja edullinen ratkaisu maaseudun liiken-

teelle myös tulevaisuudessa, kun fossiilisten polttoaineiden

hinnat nousevat ja bensa-asemat ovat kaukana.

Beskrivning av lösningenUtvecklingsprojektet skapar förutsättningarna för att produ-

cera och distribuera förnybar biogas för fordon i Norra Kare-

len. Produktionen har planerats att starta med uppgradering

av deponigas. Flytande biogas ska användas av den tunga

trafi ken och komprimerad biogas av skåpbilar och person-

bilar. Nya investeringar främjas, speciellt på landsbygden,

varvid gårdar kan bli länkar i fordonsbiogasnätverk. Informati-

on om fordonsbiogas sprids till alla åldersgrupper.

Bekämpning av klimatförändringenI Norra Karelen är det trafi ken som orsaker mest växthusga-

sutsläpp. Biogas är ett idealiskt bränsle för trafi ken: den är

förnybar till 100 % och ersätter alltid fossila bränslen. Avfall-

sbaserad biogas kan produceras av deponigas, slam från av-

loppsreningsverk, bioavfall, gödsel och annat organiskt avfall.

Produktion av biogas och användning som ett drivmedel är

ett mycket kostnadseffektivt sätt att minska VHG-utsläpp.

Kommunala fördelarFordonsbiogas minskar oljeberoendet och VHG-utsläpp. Bes-

lutet att starta lokal förnybar drivmedelsproduktion och an-

vändning skapar nya tillfällen för lokal affärsverksamhet och

förbättrar den lokala ekonomin. Kommunerna har nytta av

att använda biogas i sina fordon därför att biogas är billigare

än fossila bränslen. Fordonsbiogas är en verklig och gynnsam

lösning för trafi ken på landsbygden också i framtiden när pri-

serna på fossila bränslen stiger och bensinstationerna ligger

långt borta.

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:North Karelian traffi c biogas network development project Joensuu Region Waste Management Ltd

P. O. Box 148FI-80101 Joensuu, Finland

Ms. Anu Laakkonen • +358 50 311 9523 anu.laakkonen@liikennebiokaasu.fi • www.liikennebiokaasu.fi

KO

KO

NA

ISVA

LTA

ISET

R

ATK

AIS

UT

Ö

VER

GR

IPA

ND

E LÖ

SNIN

GA

R

IN

TEG

RA

TED

SO

LUTI

ON

S

25

1 Minister of traffi c Anu Vehviläinen helps future ecodrivers

to refuel biogas in Joensuu, North Karelia.

2 New agricultural product: traffi c biogas from manure.

3 GHG net emissions of traffi c biogas are 0 g/km.

4 Liikennebiokaasu.fi gives information about traffi c biogas

that is suitable for all kinds of vehicles.

Photos: Ari Lampinen

Picture: Nettienkelit

26

Ratkaisun kuvausLinja-autonkuljettajien ajotavan seuraaminen on koettu usein

yrityksissä vaikeaksi, koska kuljettajien polttoaineenkulu-

tukseen vaikuttavat useat tekijät, joihin kuljettajilla ei ole

mahdollisuutta vaikuttaa. ECOMATE BUS ottaa nämä tekijät

huomioon, jotta kuljettajan ajotavan vaikutus polttoaineen-

kulutukseen voidaan selvittää. Tämä mahdollistaa kuljettajien

ajotapojen todentamisen ja tämän myötä polttoaineenkulu-

tuksen aktiivisen seurannan, palautteen antamisen ja hyvistä

suorituksista palkitsemisen. Ajotavan seurantajärjestelmää

hyödynnetään säännöllisissä kehityskeskusteluissa kuljettajan

ja esimiehen välillä. Näin kuljettajat saavat palautetta työsuo-

rituksestaan, mikä lisää heidän työmotivaatiotaan.

Ilmastonmuutoksen torjuntaSeurantajärjestelmän ja kehityskeskustelujen myötä Tam-

pereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen linja-autojen keski-

määräinen polttoaineenkulutus on laskenut 6,6 prosenttia

vuodesta 2006 vuoteen 2009. Tämän suuruinen polttoai-

neenkulutuksen lasku tarkoittaa koko yrityksen mittakaa-

vassa vuosittain yli 300 000 litran dieselin säästöä ja yli 800

tonnin vähenemää hiilidioksidipäästöihin.

Hyöty kunnallePolttoaineenkulutuksen pieneneminen parantaa myös

välittömästi liikelaitoksen ja sitä kautta kaupungin taloutta.

Järjestelmän periaatteet ovat helposti sovellettavissa missä

tahansa paikallisliikennettä harjoittavassa yrityksessä.

Beskrivning av lösningenI företagen har man ofta upplevt att det varit svårt att följa

upp busschaufförernas körsätt eftersom fl era faktorer som

chaufförerna inte kan påverka har en inverkan på bränsle-

förbrukningen. ECOMATE BUS beaktar dessa faktorer så att

inverkan av chaufförernas körsätt på bränsleförbrukningen

kan utredas. Systemet gör det möjligt att verifi era chauffö-

rernas körsätt och därmed också aktivt följa upp bränsle-

förbrukningen, ge respons och belöna goda prestationer.

Uppföljningen av körsättet utnyttjas i de återkommande

utvecklingssamtalen mellan chaufförerna och förmannen. På

detta sätt får chaufförerna respons på sitt arbete vilket ökar

deras arbetsmotivation.

Bekämpning av klimatförändringenTill följd av uppföljningssystemet och utvecklingssamtalen

har den genomsnittliga bränsleförbrukningen i affärsver-

ket Tampereen Kaupunkiliikennes bussar minskat med 6,6

procent från 2006 till 2009. En såpass stor minskning av

bränsleförbrukningen betyder att företaget årligen sparar

över 300 000 liter diesel och att koldioxidutsläppen minskas

med över 800 ton.

Kommunala fördelarDen minskade bränsleförbrukningen förbättrar också direkt

affärsverkets och därigenom stadens ekonomi. Det är lätt att

tillämpa principerna i systemet i vilket som helst företag som

bedriver lokatrafi k.

Description of the solutionMonitoring the driving patterns of bus drivers is often per-

ceived as a diffi cult task in companies because many factors

that the driver has no control of affect the fuel consumption.

ECOMATE BUS takes these factors into account so that the ef-

fect of the driver can be found out. This enables verifying dri-

ving patterns and thus active monitoring of fuel consumption,

feedback and rewards for good performances. The monito-

ring system is used in regular discussions between driver and

manager. Thus the drivers get feedback of their performance,

which increases their occupational motivation.

Climate change benefi tsAs a result of the monitoring system and feedback discus-

sions, the average fuel consumption of buses has decreased

by 6,6% from 2006 to 2009 in Tampere City Transport. This

decrease means over 300 000 litres of diesel and over 800

tons of carbon dioxide less annually.

Municipal benefi tsDecrease in fuel consumption also means directly better eco-

nomic output for the company and for the city. The principles

of this system can also be easily applied in any company

performing urban transport.

ECOMATE BUS – TALOUDELLISEN AJOTAVAN SEURANTAJÄRJESTELMÄ LINJA-AUTONKULJETTAJILLEECOMATE BUS – UPPFÖLJNINGSSYSTEM FÖR EKONOMISKT KÖRSÄTT HOS BUSSCHAUFFÖRERECOMATE BUS – ECODRIVING MONITORING SYSTEM FOR BUS DRIVERS

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:EC-Tools Oy • www.ectools.fi

Tietäjäntie 402130 Espoo, Finland

Mr. Matti Liedes+358 40 555 2695 • matti.liedes@ectools.fi

TEK

NIS

ET

RA

TKA

ISU

T

TEK

NIS

KA

LÖ

SN

ING

AR

TEC

HN

ICA

L SO

LUTI

ON

S

27

DRIVER’S EFFECT AND EXTERNAL FACTOR’S EFFECT ON FUEL CONSUMPITON

Information of each comparison group is on one row.

Differencies in road type and geometry as well as bus type have considerable effect on fuel consumption. Each direction and bus type is considered separately to make comparison possible.

Differences in traffic conditions and passenger load have considerable effect on fuel consumption. Runs are divided into 10 time groups to make the comparison possible.

Driver’s consumption (D) is the average of driver’s consumptions (di) in each group weighted by kilometres (ki) in each group.

i

i

i

ii

k

dkD

1

1

Comparison consumption (C) is the average of comparison consumptions (ci) in each group weighted by kilometres (ki) in each group.

i

i

i

ii

k

ckC

1

1

Every driver has his unique consumption (D) and comparison consumption (C). To make it possible to compare the performances of drivers, a ratio called economy percentage (E) is calculated and presented as a graph.

%100*%100CDE

Economy percentage: -9,3 %

38.0

43.0

48.0

53.0

38.0 43.0 48.0 53.0

Vertailukulutus

Kul

utus

13

11

36

35+5%

-5%

Driv

er’s

con

sum

ptio

n [l/

100k

m]

Comparison consumption [l/100km]

-12,7%

+10,8%

28

Ratkaisun kuvausFluoresoiva piikarbidi on uudentyyppisen, yleisvalaistukseen

tarkoitetun valkoisen valodiodin perusraaka-aine. Täydellinen

LED-rakenne kehitetään yhteistyössä japanilaisen Meijon

yliopiston Satoshi Kamiyaman kanssa. Tehokkaasti valkoista

valoa antava valodiodi korvaa tulevaisuudessa hehkulampun.

Materiaalia kehitetään pohjoismaisena yhteistyönä: NORLED –

Nordic Light Emitting Diode Initiative.

Ilmastonmuutoksen torjuntaValodiodien energiatehokkuus on 30-50 prosenttia, mikä on

huomattavasti parempi kuin hehkulampun ja myös parem-

pi kuin energiansäästölampun, eikä siihen käytetä lainkaan

elohopeaa. Perinteisten valonlähteiden vaihtaminen tehok-

kaampiin eri puolilla maailmaa vastaa satoja terawattitunteja

energiaa vuosittain. Valkoinen valodiodi antaa tasasävyistä

valoa, eikä sitä tarvitse vaihtaa usein, sillä sen arvioitu elinikä

on 300 000 tuntia.

Hyöty kunnalleKunnat hyötyvät puhtaasta valkoisesta valosta kustannus-

säästöjen sekä kotien ja konttorien valodesignin muodossa.

Kuumenemattoman valodiodin tarjoamat ympäristöedut –

energia ja turvallisuus – vaikuttavat jokapäiväiseen elämääm-

me. Koska valodiodi mahdollistaa sinertävän valon muuttami-

sen puhtaan valkoiseksi tai hehkulampun kaltaiseksi valoksi,

se soveltuu moniin eri käyttötarkoituksiin yhteiskunnassa ja

edistää ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Description of the solutionThe fl uorescent silicon carbide material is the base material

for a new type of white LED in general lighting. A comple-

te LED structure is developed in collaboration with Satoshi

Kamiyama, Meijo University, Japan. It aims to replace the

light bulb to have a pure white light at high effi ciency. The

material is developed in Nordic collaboration project: NORLED

– Nordic Light Emitting Diode Initiative.

Climate change benefi tsThe effi ciency is 30-50% in LEDs, and thus substantially

higher than the light bulb and higher than the fl uorescent

light tube while not containing mercury. The global energy

savings may be hundreds of TWh each year if replacing the

conventional light sources. The white LED does not need to

be replaced in a long time since it has a lifetime which is

estimated to 300’000 hours without change of color during

operation.

Municipality benefi tsMunicipals will benefi t from a pure white light source in

energy savings and lighting design in homes and offi ces. The

environmental gain in energy saving and safety by light sour-

ces which are not dangerously hot will improve our daily life.

The ability to shift the light tone from bluish to pure white to

warm white will allow the new LED to fi t into the society and

push to meet the environmental goals.

Beskrivning av lösningenFluorescerande kiselkarbid är basmaterialet i en ny typ av

vit lysdiod för allmänbelysning. En komplett LED struktur

utvecklas i samarbete med Satoshi Kamiyama, Meijo Uni-

versity, Japan. Lysdioden siktar på att ersätta glödlampan

och med ett rent vitt ljus som är högeffektivt. Materialet

utvecklas i ett nordiskt samarbete: NORLED – Nordic Light

Emitting Diode Initiative.

Bekämpning av klimatförändringenEffektiviteten hos lysdioder är 30-50%, och är således

avsevärt högre än hos glödlampan och högre än lågener-

gilampans men använder inget kvicksilver. Energieffekti-

viseringarna världen över motsvarar hundratals TWh varje

år genom att byta ut konventionella ljuskällor. Den vita

lysdioden behöver inte bytas ofta eftersom den har en

uppskattad livstid på 300’000 timmar utan att ändra sin

ton vid användning.

Kommunala fördelarKommuner främjas av det rena vita ljuset genom energi-

besparingar och ljusdesign i hem och kontor. Miljövinster

i form av energi och säkerhet, genom att ljusdioden inte

är het, kommer att påverka vårt dagliga liv. Förmågan

att ändra ljustonen från en blåton till ett rent vitt ljus till

ett glödlampsliknande ljus gör att lysdioden passar in i

samhället och bidrar till att möta miljömålen.

FLUORESOIVA PIIKARBIDI – VALKOINEN VALONLÄHDE YLEISVALAISTUKSEENFLUORESCERANDE KISELKARBID – EN VIT LJUSKÄLLA FÖR ALLMÄNBELYSNINGFLUORESCENT SILICON CARBIDE – A WHITE LIGHT EMITTER FOR GENERAL LIGHTING

TEK

NIS

ET

RA

TKA

ISU

T

TEK

NIS

KA

LÖ

SN

ING

AR

TEC

HN

ICA

L SO

LUTI

ON

S

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Linköping University, Dept Physics, Chemistry and Biology

SE-58183 LinköpingSweden

Dr. Mikael Syväjärvi • +46 13 285708 mikael.syvajarvi@ifm.liu.se • www.ifm.liu.se/norled

29

1 The white LED structure based on fl uorescent Silicon carbide

consists of a light excitation (NUV) stack, the fl uorescent Sili-

con carbide (f-SiC) and a moth-eye technology for enhanced

light extraction.

2 The fi rst LED was observed on Silicon Carbide in 1907.

At that time, many grains in the material by the Acheson

method made the performance poor due to defects in the

material.

3 High performance fl uorescent Silicon Carbide is developed

by using the Fast Sublimation Growth Process (FSGP) which

has been developed at Linköping University, Sweden.

All images and illustrations: © Mikael Syväjärvi

30

Beskrivning av lösningenHelsingfors genomförde ett pilotprojekt för optimering av

ventilationen i en skola i Kånala. Ventilationssystemet i

skolans gymnastiksal ersattes med energiekonomiska fl äktar

utrustade med frekvensomvandlare som styrdes enligt

kvaliteten på inomhusluften och användningsändamålet. Tack

vare förbättringsåtgärderna sparade man 13 procent värme-

och elenergi. På årsnivå innebär det en besparing på 62 MWh

av värmeenergin och 20 MWh i elförbrukningen. Fastighetens

energikostnader minskade med 4 500 €/år och koldixidut-

släppen med 26500 kg/år.

Bekämpning av klimatförändringenAv Helsingfors stads egen energiförbrukning gäller cirka 80

procent byggnader. En potentiell energibesparing på 13 pro-

cent av fastigheternas totala förbrukning är samhälleligt sett

betydelsefull. Det är lätt att uppskatta, genomföra och vidta

motsvarande sparåtgärder i alla offentliga lokaler där beho-

vet av ventilation varierar, till exempel i bibliotek, auditorier

och gymnastiksalar.

Kommunala fördelarDet är fråga om ett innovativt och nytt tillvägagångssätt som

inte kräver tunga investeringar, tar vara på det gamla, men

som klart sparar ekonomiska resurser och naturen. Dessutom

främjar åtgärden god praxis i fråga om husteknik och energi-

effektivitet i kommunerna.

Man har redan vidtagit åtgärder för att använda koncep-

tet i större omfattning. I Helsingfors stad fi nns det omkring

150 liknande skolor. Om investeringen görs i en tredjedel

av skolorna sparar staden årligen över 225 000 euro och

skolornas koldioxidbelastning sjunker med över en miljon kilo

(1 000 000 kg).

Description of the solutionThe City of Helsinki executed a pilot project of ventilation optimization at the Konala comprehensive school. The school gymnasium’s ventilation system was replaced by energy ef-fi cient Eff1 motors. Standard drives monitor the use according to the quality of indoor air and the usage percentage. As a result an overall energy saving of 13% in electricity and heat-ing was achieved. On an annual level savings are 62 MWh in heating and 20 MWh in electricity. The building’s annual energy costs decreased by 4,500€ and the CO2 emissions by 26,500 kg.

Climate change benefi tsBuildings account for roughly 80% of Helsinki City´s own energy consumption. This is why a 13% energy saving poten-tial in buildings is signifi cant when tackling climate change. Corresponding energy effi ciency measures can be easily esti-mated, applied to and duplicated in all similar public spaces where the need of ventilation varies, for example in libraries, auditoriums and gymnasiums.

Municipal benefi tsThe Konala pilot project used an innovative and new ap-proach that does not require heavy investments, exploits existing ducts, and clearly saves economic and environmen-tal resources. Moreover, these measures promote better construction automation and energy effi ciency practices at municipal level.

Action has already been taken to use the experiences from this pilot on a larger scale. Helsinki has about 150 schools similar to that of Konala. If a similar investment in the ventilation systems were to be applied to a third of these schools, Helsinki would save more than 225,000 euros and decrease CO2 emissions by more than 1,000 000 kilos on an annual basis.

Ratkaisun kuvausHelsinki toteutti ilmanvaihdon optimoinnin pilotin Konalan

koulussa. Voimistelusalin ilmanvaihtokone korvattiin ener-

giataloudellisilla taajuusmuuttajilla varustetuilla puhaltimilla,

joita ohjattiin sisäilmanlaadun ja käyttötarpeen mukaisesti.

Parannustoimenpiteiden ansiosta kiinteistössä saavutettiin 13

prosentin säästö lämmitys- ja sähköenergiassa. Vuositasolla

tämä tarkoittaa 62 MWh säästöä lämmitysenergiassa ja 20

MWh säästöä sähkönkulutuksessa. Kiinteistön energiakustan-

nukset puolestaan vähenivät 4 500 euroa/v ja hiilidioksidi-

päästöt 26 500 kg/v.

Ilmastonmuutoksen torjuntaHelsingin kaupungin omasta energian käytöstä noin 80 pro-

senttia kuluu rakennuksissa. 13 prosentin energiansäästöpo-

tentiaali kiinteistöjen kokonaiskulutuksessa on yhteiskunnan

kannalta merkittävä. Vastaavat säästötoimet ovat helposti ar-

vioitavissa, toteutettavissa ja monistettavissa kaikkiin julkisiin

tiloihin, joissa ilmanvaihdon tarve vaihtelee, kuten esimerkiksi

kirjastoissa, auditorioissa ja liikuntasaleissa.

Hyöty kunnalleKyseessä on innovatiivinen ja uusi lähestymistapa, joka

ei vaadi raskaita investointeja, hyödyntää vanhaa, mutta

säästää selvästi taloudellisia resursseja sekä luontoa. Lisäksi

toimenpide edistää hyviä talotekniikan ja energiatehokkuu-

den käytäntöjä kuntatasolla.

Toimenpiteisiin ratkaisun hyödyntämiseksi laajemminkin

on jo ryhdytty. Helsingin kaupungilla on vastaavanlaisia kou-

luja noin 150. Jos investointi toteutettaisiin kolmanneksessa

näistä kouluista, kaupunki säästäisi vuositasolla yli 225 000

euroa ja koulujen aiheuttama hiilidioksidikuormitus laskisi yli

miljoonalla kilolla (1 000 000 kg).

ILMANVAIHDON OPTIMOINNILLA SÄÄSTÖJÄ HELSINGIN KIINTEISTÖISSÄOPTIMERING AV VENTILATIONEN GER BESPARINGAR I FASTIGHETER I HELSINGFORSVENTILATION OPTIMIZATION IN PUBLIC BUILDINGS CUTS ENERGY COSTS AND CONSUMPTION IN HELSINKI

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Public Works Department, Construction Management Division

Kasarmikatu 21, P. O. Box 1540FI-00099 The City of Helsinki, Finland

Energy Specialist, Mr. Timo Posa • +358 9 310 38949timo.posa@hel.fi • www.hkr-rakennuttaja.fi

TEK

NIS

ET

RA

TKA

ISU

T

TEK

NIS

KA

LÖ

SN

ING

AR

TEC

HN

ICA

L SO

LUTI

ON

S

31

1 Ventilation optimization reduced consumption of electricity

and heating all together by 13% at the Konala Comprehensi-

ve School.

2 Standard drives for HVAC control the new high effi ciency

Eff1 motors, which in return drive the supply and return the

fans.

3 Energy specialist Timo Posa, automation engineer Pasi

Moisio from Public Works Department and Petri Peltonen

from Airwecare are presenting the energy effi cient solution

of Konala.

32

Ratkaisun kuvausLaite jolla hävitetään puudutusaineena synnyttäville naisille

käytettävä ilokaasu. Laitteet hajottavat ilokaasun vaaratto-

maksi happi- ja vetykaasuksi. Niillä voidaan hajottaa 95-99

prosenttia kerätystä kaasusta. Teknisisistä rajoituksista joh-

tuen kaikkea äidin käyttämää kaasua ei voida ottaa talteen

ja hajottaa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kerätyn

kaasun määrää voidaan lisätä 75:stä 85:een prosenttiin vain

opettamalla äidille yksinkertainen hengitystekniikka. Myös

vuotojen hillitsemisellä sekä henkilöstölle ja potilaille tiedot-

tamalla voidaan vaikuttaa asiaan.

Ilmastonmuutoksen torjuntaElinkaarianalyysi osoittaa, ettei hajottamislaitteilla ole negatii-

visia, kasvihuonekaasujen vähenemisen positiivista vaikutus-

ta heikentäviä ilmastovaikutuksia. Elinkaarikustannusanalyysi

osoittaa myös, että kyseessä on hyvin kustannustehokas kei-

no vähentää päästöjä verrattuna muihin hiilidioksidipäästöjen

vähentämismenetelmiin. Vähennetyn hiilidioksidiekvivalentin

keskimääräinen kustannus on 0,75 SEK per kilo. Tukholman

läänin maakäräjien ilokaasupäästöt ovat vähentyneet 50

prosentilla vuosien 2002 ja 2009 välillä, ja koska ilokaasulla

on 300 kertaa suurempi ilmastovaikutus kuin hiilidioksidilla,

menetelmän maailmanlaajuisella käytöllä saataisiin todella

suuri ilmastohyöty.

Hyöty kunnalleMonet kivunlievitysmenetelmät vaikuttavat sekä äitiin että

lapseen. Ilokaasu on ainoa menetelmä, joka on kummallekin

vaaraton. Koska mielellämme jatkamme ilokaasun käyttöä,

on ympäristön kannalta tärkeää, että päästöjä vähennetään.

Ilokaasun keräämis- ja hajottamismenetelmä on kustannus-

tehokas ratkaisu, jota eri toimijoiden on helppo soveltaa.

Myös kätilöiden työympäristö paranee, kun ilokaasulle altis-

tuminen vähenee.

Description of the solutionInstallation of destruction units for hospital nitrous oxide

(laughing gas) used by mothers in labour as an anaesthe-

tic. The units decompose waste nitrous oxide by splitting it

into harmless nitrogen and oxygen and have a capacity for

destroying 95-99% of the incoming collected nitrous oxide.

Due to technical limitations, not all of the gas used by the

mother can be collected for destruction. But studies have

shown that the amount of collected gas can be improved

from 75 up to 85%, only by teaching the mother a simple

breathing technique. Other measures are leakage control and

information to staff and patients.

Climate change benefi tsA Life Cycle Assessment shows that the method has no ne-

gative effects on the environment that reduces the positive

impact of a diminished greenhouse effect. A Life Cycle Cost

analysis shows that it is very cost effi cient compared to

other ways of reducing carbon dioxide. The average cost per

kilo reduced CO2-equivalent is 0.75 SEK. Stockholm County

Council’s emissions have been reduced by 50% between

2002 and 2009 and since nitrous oxide has a GWP of approxi-

mately 300, a global use of the method would indeed benefi t

the climate.

Municipal benefi tsMany medical analgesics affect both the mother and the

baby. Nitrous oxide is the only one that is harmless for both

of them. As we want to continue using nitrous oxide it is im-

portant for the environment to reduce the emissions. Collec-

ting and destroying the gas is a cost effi cient solution, which

easily can be adopted by others. The midwives’ working

environment also improves as the exposure of gas lessens.

VÄHEMMÄN ILOKAASUPÄÄSTÖJÄ SAIRAANHOIDOSSAMINSKADE LUSTGASUTSLÄPP FRÅN SJUKVÅRDENREDUCING HEALTH CARE LAUGHING GAS EMISSIONS

Beskrivning av lösningenInstallation av destruktionsanläggningar för lustgas som an-

vänds som bedövningsmedel för födande kvinnor. Anläggnin-

garna bryter ned lustgasen till ofarlig syrgas och kvävgas och

har kapacitet att bryta ner 95-99 % av den insamlade gasen.

Tekniska begränsningar gör att inte all gas som mamman

använder kan samlas in och brytas ner. Studier har dock visat

att mängden insamlad gas kan öka från 75 till 85 %, bara

genom att lära mamman en enkel andningsteknik. Andra

åtgärder är läckagekontroll samt information till personal och

patienter.

Bekämpning av klimatförändringenEn livscykelanalys visar att destruktionsanläggningarna inte

har några negativa miljöeffekter som minskar den positiva

effekten av en minskad växthuseffekt. En livscykelskostnad-

sanalys visar också att det är ett mycket kostnadseffektivt

sätt att minska utsläppen, jämfört med andra metoder för

att minska koldioxidutsläpp. Genomsnittskostnaden per

kilo minskad CO2-ekvivalent är 0.75 SEK. Stockholms läns

landstings lustgasutsläpp har minskat med 50 % mellan 2002

och 2009 och eftersom lustgasen har 300 gånger större kli-

matpåverkan än koldioxid, så skulle en global användning av

metoden verkligen gynna klimatet.

Kommunala fördelarMånga smärtlindringsmetoder påverkar både mamma och

barn. Lustgas är det enda som är ofarligt för dem båda. Då vi

vill fortsätta att använda lustgas är det viktigt för miljön att

minska utsläppen. Metoden att samla in och bryta ner lustgas

är en kostnadseffektiv lösning som enkelt kan appliceras av

andra aktörer. Dessutom förbättras barnmorskornas arbets-

miljö när de utsätts för mindre mängd lustgas.

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Stockholm County Council (Stockholms läns landsting)

Box 22550104 22 Stockholm

Head of Environmental Department, Ms. Anna Linusson+ 46 8 737 43 54 • anna.linusson@sll.se • www.sll.se

TEK

NIS

ET

RA

TKA

ISU

T

TEK

NIS

KA

LÖ

SN

ING

AR

TEC

HN

ICA

L SO

LUTI

ON

S

33

Nicole Silverstolpe, Head of midwifery at Danderys hospital,

Stockholm, shows the new double mask which both provides

nitrous oxide to the mother and sucks out the nitrous oxide

which she breaths out.

Photographer: Mattias Ahlm.

34

Ratkaisun kuvausUudessa ekotehokkaassa ratkaisussa tietokoneet jäähdy-

tetään kaukojäähdytyksellä ja koneiden tuottama lämpö

johdetaan kaukolämpöverkkoon. Kaukojäähdytetyssä

konesalissa ei käytetä mitään kemiallisia kylmäaineita,

koska kaukojäähdytys tuotetaan ympäristöystävällisesti. Sen

tuotanto perustuu 80-prosenttisesti energiaan, joka muuten

jäisi hyödyntämättä.

Kaukojäähdytys tuotetaan kylmästä merivedestä aina kun

se on mahdollista. Kylmä merivesi on ehtymätön jäähdytys-

energian lähde.

Kesäisin kaukojäähdytystä tuotetaan ensisijaisesti hyö-

dyntämällä lämpöenergiaa, joka muuten jäisi yhteistuotanto-

laitoksilla hyödyntämättä.

Kolmas kaukojäähdytyksen tuotantotapa perustuu puh-

distetun jäteveden hyödyntämiseen Katri Valan lämpöpump-

pulaitoksessa. Samassa prosessissa tuotetaan lämpöpumppu-

jen avulla sekä kaukolämpöä että -jäähdytystä.

Hiilijalanjälki pienenee Jos kaikki konesalit Suomessa toimisivat tällä periaatteella,

voisi energiaa säästyä jopa 500 MWh joka päivä. Samalla

lämpiäisi keskikokoisen kaupungin verran rakennuksia.

Ekotehokas tietokonesali voitti kansainvälisen Uptime

instituutin Green Enterprice IT-palkinnon 2010.

Description of the solutionIn the new eco-effi cient solution, computers are cooled by

district cooling and the heat produced by the machines is

conducted into the district heating network. The district-

cooled computer room uses no chemical coolants, as the

district cooling in generated in an environmentally friendly

way. Eighty per cent of its production is based on energy that

would otherwise be wasted.

The district cooling is produced from cold sea water

whenever possible. Cold sea water is an inexhaustible source

of cooling energy.

In summertime, district cooling is generated primarily by

utilising thermal energy that would otherwise be wasted by

cogeneration plants.

The third production method of district cooling is based

on utilising purifi ed waste water at the Katri Vala Heating and

Cooling Plant. In the same process, heat pumps produce both

district heating and cooling.

Reduced carbon footprint If all the computer halls in Finland operated on this principle,

up to 500 MWh of energy could be saved every day. At the

same time, a medium-sized town’s worth of buildings could

be heated.

The eco-effi cient computer hall won the international

Uptime Institute Green Enterprise IT Award 2010.

Beskrivning av lösningenDatorhallen kyls med fjärrkyla och värmen från datorerna

leds till fjärrvärmenätet. I den fjärrkylda datorhallen används

inga kemiska köldmedier, eftersom fjärrkylan produceras mil-

jövänligt. Produktionen av fjärrkyla baserar sig till 80 procent

på energi som annars inte skulle utnyttjas.

Fjärrkyla produceras ur kallt havsvatten alltid när det är

möjligt. Kallt havsvatten är en outsinlig fjärrkylekälla.

Sommartid produceras fjärrkylan i första hand genom

utnyttjande av värmeenergi som annars inte skulle komma

till användning vid kraftvärmeverken.

Det tredje sättet att producera fjärrkyla baserar sig på

utnyttjande av renat avloppsvatten i Katri Valas värmepump-

sanläggning. Vid samma process produceras både fjärrvärme

och fjärrkyla med hjälp av värmepumpar.

Koldioxidavtrycket minskar Om alla datorhallar i Finland fungerade enligt den här princi-

pen skulle vi kunna spara ända upp till 500 MWh varje dag.

Det motsvarar uppvärmning av byggnaderna i en medelstor

stad.

Den ekoeffektiva datorhallen vann det internationella

Uptime-institutets pris Green Enterprise IT Awards 2010

MAAILMAN EKOTEHOKKAIN TIETOKONESALI VÄRLDENS EKOEFFEKTIVASTE DATORHALL THE MOST ECO-EFFICIENT COMPUTER HALL IN THE WORLD

TEK

NIS

ET

RA

TKA

ISU

T

TEK

NIS

KA

LÖ

SN

ING

AR

TEC

HN

ICA

L SO

LUTI

ON

S

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Helsingin Energia

FI-00090 HELENFinland

Project Manager Juha Sipilä+358 40 3346663 • juha.sipila@helen.fi

35

Thermal energy recovered

from computers is transfer-

red to the district heating

network covering the whole

city. District heating is used to

heat buildings and domestic

hot water. The computers are

cooled by environmentally

friendly district cooling.

36

Description of the solutionMW Power supplies its Biopower plants on a turnkey (EPC)

basis. The plants are uniquely based on a modular design

and on standardized structures. The process equipment is

prefabricated, assembled and tested in standardized modules

in workshops in Finland. This speeds up the construction and

installation phases, minimizes the fi eldwork and lowers the

overall costs for everyone. Over 3 M€ annually remains in the

local economy due to reduced consumption of fossil fuel and

electricity.

Climate change benefi ts / benefi tsThe plants generate heat and power from various locally

sourced solid biomass fuels, ranging from wood chips to

sawdust and a wide variety of demanding CO2 neutral fuels.

The fl exible use of local fuels is in line with Europe’s goal of

increasing the share of renewable energy, and it minimizes

the plant’s environmental impact. It has been calculated that

during the Biopower 5 plant’s lifespan, CO2 emissions are cut

back by 700,000 tons compared to combined heat and power

generation using natural gas.

Municipality aspect / benefi tsMW Power calls its concept “Local energy solutions”, since

the heat and power produced by the plants are consumed

in the local economy, and the fuel is typically very local. In

addition, “local” means that MW Power offers local service

capabilities and cooperates closely with local partners throug-

hout the plant’s life cycle. Taking into account an increasingly

tough economic situation, it is also important for the plants to

provide a boost to the local economy.

Ratkaisun kuvausMW Power toimittaa Biopower-laitokset avaimet käteen -pe-

riaatteella (EPC). Biopower on standardoitu voimalaitos, joka

perustuu moduulirakenteeseen. Standardimodulien prosessi-

laitteet esivalmistetaan, kootaan ja esitestataan Suomessa,

mikä nopeuttaa rakennus- ja asennusvaihetta, minimoi työt

rakennuspaikalla ja pienentää kaikkien osapuolten kokonais-

kustannuksia. Vähentynyt fossiilisten polttoaineiden ja sähkön

käyttö voi tuoda yli 3 miljoonan euron paikalliset säästöt.

Ilmastonmuutoksen torjuntaBiopower-voimalaitokset hyödyntävät lämmön- ja sähkön-

tuotannossa erilaisia paikallisia biomassoja, kuten haketta,

sahanpurua ja muita, vaativia CO2-neutraaleja polttoaineita.

Paikallisten polttoaineiden joustava käyttö tukee EU:n tavoit-

teiden mukaisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja

minimoi laitoksen ympäristövaikutukset. Laskelmien mukaan

Biopower 5 -laitoksen elinkaarenaikaiset CO2-päästöt ovat

700 000 tonnia pienemmät verrattuna maakaasuun perustu-

vaan lämmön ja sähkön yhteistuotantoon.

Paikalliset edutMW Power kiteyttää toiminta-ajatuksensa lauseeseen:

Local Energy Solutions. Laitosten tuottama lämpö ja sähkö

käytetään paikallisesti ja käytetyt polttoaineetkin hankitaan

yleensä lähialueilta. MW Power tarjoaa myös paikallisia pal-

veluita ja tekee läheistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden

kanssa laitoksen koko elinkaaren ajan. Kun otetaan huomioon

nykyisen kuntatalouden usein haasteelliset tilanteet on tärke-

ää, että voimalaitos tukee paikallista taloutta.

Beskrivning av lösningenMW Power levererar sina Biopower-anläggningar som

totalentreprenader (EPC-kontrakt). Anläggningarna bygger

på en unik modulär konstruktion och standardiserade delar.

Processutrustningen prefabriceras, monteras och testas som

standardiserade moduler vid verkstäderna i Finland. Detta

påskyndar bygg- och monteringsarbetet, minimerar arbets-

behovet på byggplatsen och minskar de totala kostnaderna

för alla parter. Den lokala ekonomin sparar över tre miljoner

euro per år tack vare minskad användning av fossila bränslen

och el.

Klimataspekter och fördelarAnläggningen producerar el och värme med olika fasta

biobränslen som anskaffas lokalt, till exempel träfl is, sågspån

och en mångfald olika krävande koldioxidneutrala bränslen.

Den fl exibla användningen av lokala bränslen ligger i linje

med EU:s mål att öka andelen förnybar energi, och minimerar

dessutom anläggningens miljöpåverkan. Enligt beräkningar

minskar CO2-utsläppen under livscykeln för en Biopower

5-anläggning med 700 000 ton jämfört med kraftvärmepro-

duktion med naturgas.

Kommunala aspekter och fördelarMW Power kallar sitt koncept för ”Local energy solutions”

eftersom den producerade värmen och elen konsumeras lo-

kalt och även bränslet oftast är av lokalt ursprung. Den lokala

aspekten innebär även att MW Power erbjuder lokal service

och har ett nära samarbete med lokala partners under an-

läggningens hela livslängd. När man dessutom tar hänsyn till

det tuffa ekonomiska läget är det viktigt att anläggningarna

stödjer den lokala ekonomin.

MW POWERIN MODULOIDUT BIOPOWER-VOIMALAITOKSET – KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISTA ENERGIANTUOTANTOAMW POWERS MODULÄRE BIOPOWER-LÖSNING FÖR HÅLLBAR ENERGIMW POWER’S MODULAR BIOPOWER POWER PLANTS PROVIDE SUSTAINABLE ENERGY

TEK

NIS

ET

RA

TKA

ISU

T

TEK

NIS

KA

LÖ

SN

ING

AR

TEC

HN

ICA

L SO

LUTI

ON

S

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:MW Power • www.mwpower.fi

Lentokentänkatu 1133101 Tampere, Finland

Hanna Sahlsten+358 50 338 6422 • hanna.sahlsten@metco.com

37

1 Biopower plant in Trollhättän, Sweden. Thanks to the plant

95 percent of district heat in Trollhättän is produced with

renewable fuels.

2 Pre-assembled module at the factory fl oor.

3 Modular structure of a Biopower plant.

4 Modules are loaded into trucks.

38

POHJOIS-SAVON KUNTIEN KIINTEISTÖVALVOMO (SEUTUVALVOMO)KONTROLLRUM FÖR FASTIGHETER (REGIONALT KONTROLLRUM) I KOMMUNERNA I NORRA SAVOLAXTHE BUILDING AUTOMATION CENTRE OF THE MUNICIPALITIES IN NORTHERN SAVO, FINLAND (REGIONAL BA-CENTRE)

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:City of Kuopio, Department of FM

P. O. Box 109770111 Kuopio, Finland

Mr. Asko Kauppinen+358 44 7185500 • asko.kauppinen@kuopio.fi • www.kuopio.fi

Description of the solutionEvery modern commercial or public building has a building au-

tomation system (BAS) to help the maintenance staff to control

heating, ventilation, lightning and optionally security and other

services. The most Finnish municipalities have BAS installed in

their facilities and they have BA-centre, where the buildings are

connected by separate cables or telecommunication lines. Usu-

ally this centre is not occupied because of lack of resources. Fol-

lowing this, the utilisation of expensive automation, HVAC-, and

electric installations to get a good indoor-air quality and savings

in energy consumption is ineffective. Our plan is to collect the

BA-centres of small and medium-size municipalities together

with the existing BA-centre of a neighbouring city, so establish-

ing a regional BA-centre.

Our project is fi rst of its kind in Finland. The regional BA-

centre, situated in City of Kuopio in Northern Savo operates in

the fi rst phase 60–70 facilities, which are situated in the area of

100 x 100 km2 in three separate municipalities Varkaus, Leppä-

virta, and Karttula. There is a vision that some other neighbour-

ing municipalities and housing companies could join later to the

regional BA-centre. The project will have an investment support

from The Ministry of Employment and the Economy.

Climate change aspect / benefi tsThe project target is to reduce energy consumption of the

municipal facilities. The estimated saving is 3650 MWh per year

in heating and electricity consumption. CO2-emissions will be

reduced 1 088 000 kg/a in energy produce.

Municipality aspect / benefi tsMunicipals will benefi t from savings in the energy cost. The

estimated yearly saving is 185 000 euros, according the energy

price of this year. This means that the project has the pay –

back time of ten years. The municipal facility managers also

look forward to have better quality in maintenance and indoor

air.

Beskrivning av lösningenAlla moderna affärs- eller servicebyggnader har ett automati-

seringssystem med hjälp av vilket underhållspersonalen över-

vakar och reglerar värme, ventilation, belysning och eventuellt

också passerkontroller och andra funktioner. De fl esta fi nländ-

ska kommuner har fastighetsautomation i sina verksamhets-

lokaler och oftast har de ett kontrollrum som fastigheterna är

anslutna till genom separat kabeldragning eller datakommu-

nikationsförbindelser. För det mesta är detta kontrollrum obe-

mannat på grund av bristande resurser. Det innebär att dyrbar

automatiserings- och VVS-utrustning och dyrbara elektriska

anordningar inte används effektivt för att få en bra luftkvalitet

inomhus och för att spara energi.

Vår plan går ut på att i små och medelstora kommuner pla-

cera kontrollrummen för fastigheter i ett befi ntligt kontrollrum i

grannkommunen och således bilda ett regionalt kontrollrum.

Projektet är det första i sitt slag i Finland. I det första

skedet styr det regionala kontrollrummet som fi nns i Kuopio

60–70 verksamhetsbyggnader belägna inom ett område på

100 x 100 km2 i Varkaus, Leppävirta och Karttula. Enligt visio-

nen kunde en del grannkommuner och hyreshusbolag ansluta

sig till det regionala kontrollrummet i ett senare skede. Projek-

tet får investeringsstöd av arbets- och näringsministeriet.

Klimatförändringsperspektivet / fördelarProjektets syfte är att minska energiförbrukningen i kom-

munernas verksamhetslokaler. Den uppskattade besparingen

är 3650 MWh av den årliga värme- och elförbrukningen. CO2-

utsläppen från energiproduktionen minskar med 1 088 000 kg

per år.

Kommunperspektivet / fördelarKommunerna drar nytta av besparingar i energiutgifterna.

Årligen uppskattas kommunerna spara 185 000 euro beräknat

på årets energipriser. Detta innebär att investeringens återbe-

talningstid är tio år. Kommunernas fastighetsledning förväntar

sig också att kvaliteten på underhållet och inomhusluften ska

bli bättre.

Ratkaisun kuvausJokaisessa nykyaikaisessa liike- tai palvelurakennuksessa on

rakennusautomaatiojärjestelmä, jonka avulla huoltohenkilös-

tö valvoo ja säätää lämmitystä, ilmanvaihtoa, valaistusta ja

mahdollisesti kulunvalvontaa ja muita toimintoja. Useimmilla

Suomen kunnilla on kiinteistöautomaatiolaitteita toimitilois-

saan ja niillä on yleensä kiinteistövalvomo, johon kiinteistöt

on yhdistetty erillisellä kaapeloinnilla tai tietoliikenneyhteyksiä

käyttäen. Tavallisesti tämä valvomo ei ole miehitetty johtuen

resurssipuutteista. Tästä seuraa, että kalliita automaatio-, LVI-

ja sähkölaitteita ei hyödynnetä tehokkaasti hyvän sisäilmaston

ja energiansäästön saavuttamiseksi.

Meidän suunnitelmamme on koota pienten ja keskisuurten

kuntien kiinteistövalvomot yhteen naapurikaupungin olemassa

olevaan valvomoon ja perustaa siten seudullinen kiinteistöval-

vomo.

Projektimme on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Seutu-

valvomo, joka sijaitsee Kuopiossa, ohjaa ensimmäisessä vai-

heessa 60–70 toimitilarakennusta, jotka sijaitsevat 100 x 100

km2 alueella Varkaudessa, Leppävirralla ja Karttulassa. Visiona

on, että muutamat naapurikunnat ja vuokrataloyhtiöt voisivat

liittyä myöhemmin seutuvalvomoon. Projekti saa investointitu-

kea työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaProjektin tavoitteena on vähentää energian kulutusta kuntien

toimitiloissa. Arvioitu säästö on 3650 MWh vuodessa lämmön

ja sähkön kulutuksessa. Energiantuotannon CO2-päästöt vä-

henevät 1 088 000 kg vuodessa.

Kunnan näkökulma / edutKunnat hyötyvät energiamenojen säästöinä. Arvioitu vuosi-

säästö on 185 000 euroa tämän vuoden energian hinnoilla.

Tämä tarkoittaa, että investoinnin takaisinmaksuaika on kym-

menen vuotta. Kuntien toimitilajohto odottaa myös parempaa

ylläpidon ja sisäilman laatua.

TEK

NIS

ET

RA

TKA

ISU

T

TEK

NIS

KA

LÖ

SN

ING

AR

TEC

HN

ICA

L SO

LUTI

ON

S

39

_____________ City of Kuopio _____________ The average heating energy consumption in Finnish cities

Siemens

Yit

Schneider

Internet

Varkaus BA-VLAN

xxx.xxx.xxx.xxx

Leppävirta BA-VLAN

xxx.xxx.xxx.xxx

Karttula BA-VLAN

xxx.xxx.xxx.xxx

Master user, Laptop

Service technician Leppävirta

Service technician Varkaus

Service technician Karttula

Service technician

Firewall (Istekki, Kuopio)

Regional BA-Centre

Regional BA-control room

BA-VLAN xxx.xxx.xxx.xxx

THE CONSUMPTION OF HEATING ENERGY

IN THE PUBLIC BUILDINGS OF CITY OF KUOPIO 1980–2008

THE INTRODUCTION OF THE BUILDING AUTOMATION CENTRE

IN CITY OF KUOPIO 1989–1994

40

Description of the solutionThe new, patented CFC process (Carbonization by Forced Con-

vection) from Scandinavian Enviro Systems enables a fast, ef-

fi cient and environmentally friendly technology for recycling

of tyres. The CFC process has low investment and running

costs, is safe, effi cient, and produces high quality products

with a high market value (Carbon Black, oil, steel and gas).

The closed CFC process has a very low environmental impact

and is highly profi table.

Climate change benefi ts11 000 000 tons of post-consumer tyres are accumulated

annually in the world and is today one of the worst global

solid waste problems. The composition of tyres makes them

a valuable resource. The best long-term solution is to extract

the original ingredients from the tyres. This is both sustainab-

le and environmentally friendly.

Municipal benefi tsA 30 000 tons of tyres per year recycling plant in the munici-

pality gives 30 job opportunities. And each plant reduces the

CO2e emissions with 20 000 tons per year compared to if the

Carbon Black and oil would have been produces/extracted

the traditional way.

Beskrivning av lösningenDen nya patenterade CFC processen från Scandinavian Enviro

Systems möjlighgör en snabb, effektiv och miljövänlig tek-

nologi för att materialåtervinna utslitna däck. CFC processen

har låg investerings- och driftkostnad, är säker, effektiv och

producerar högkvalitativa produkter med högt marknadsvär-

de (Kimrök, olja, stål och gas). Den slutna CFC processen har

låg miljöpåverkan och är mycket lönsam.

Bekämpning av klimatförändringen11 000 000 ton däck slits årligen ut i världen och är idag ett

av de största miljöproblemen. Sammansättningen av däck

gör dem till en värdefull råvara och den bästa lösningen är

att utvinna orginalingredienserna från däcket. Detta är både

hållbart och miljövänligt.

Kommunala fördelarEn 30 000 tonsanläggning ger ca 30 arbetstillfällen och varje

anläggning reducerar CO2e utsläppen med over 20 000 ton

per år jämfört med om kimröken och oljan hade producerats

på traditionellt sätt.

RENKAIDEN KIERRÄTYS CFC-PROSESSIN KAUTTAÅTERVINNING AV DÄCK GENOM CFC-PROCESSENRECYCLING OF TIRES THROUGH THE CFC PROCESS

Ratkaisun kuvausScandinavian Enviro Systemsin kehittämä uusi patentoitu

CFC-prosessi (Carbonization by Forced Convection) mahdol-

listaa nopean, tehokkaan ja ympäristöystävällisen teknolo-

gian renkaiden kierrättämiseksi. CFC-prosessin investointi- ja

käyttökulut ovat alhaiset, lisäksi se on turvallinen, tehokas

ja tuottaa korkealaatuisia tuotteita, joilla on suuri markkina-

arvo (nokimusta, öljy, teräs ja kaasu). Suljetun CFC-prosessin

ympäristövaikutukset ovat hyvin pieniä, ja prosessi on erittäin

kannattava.

Ilmastonmuutoksen torjuntaKäytettyjä renkaita kertyy maailmanlaajuisesti 11 000 000

tonnia vuosittain, ja tämä onkin yksi pahimmista globaaleista

kiinteän jätteen ongelmista. Renkaiden koostumus tekee

niistä arvokasta raakamateriaalia. Pitkällä tähtäimellä paras

ratkaisu on erotella renkaista alkuperäiset raaka-aineet. Tämä

on sekä kestävää että ympäristöystävällistä.

Hyöty kunnalleVuosittain 30 000 tonnia renkaita kierrättävä laitos kunnassa

tarjoaa 30 työpaikkaa. Jokainen laitos vähentää CO2e-päästö-

jä 20 000 tonnia vuodessa verrattuna siihen, että nokimusta

tai öljy tuotettaisiin/eroteltaisiin perinteisellä tavalla.

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Scandinavian Enviro Systems • envirosystems.se

Hugo Grauers gata 3b41133 Gothenburg

Mr. Nick Rafi ey+46-317990741 • nick@envirosystems.se

TEK

NIS

ET

RA

TKA

ISU

T

TEK

NIS

KA

LÖ

SN

ING

AR

TEC

HN

ICA

L SO

LUTI

ON

S

41

42

Ratkaisun kuvausSaveenergy tarjoaa kuluttajille ilmaisen verkkopalvelun, jonka

avulla he voivat analysoida taloaan ympäristön ja energian

kannalta.

Tavoitteena on tarjota asiakkaille vihreä ja helppokäyttöi-

nen verkkopalvelu, joka auttaa vähentämään energiankulu-

tusta ja lämmityskuluja. Tarkoitus ei ole yksinomaan palvelun

tarjoaminen, vaan myös tietojen kerääminen tietokantaan.

Kerätyn ja käsitellyn tiedon perusteella voimme auttaa

kuluttajia päätöksenteossa, ehdottaa muutoksia ja parannuk-

sia ja suositella toimenpiteitä. Näin pystymme tarjoamaan

asiakkaillemme perusteellista opastusta. Tietokannan avulla

yrityksemme voi kehittää uusia menetelmiä ja myös jakaa ja

vaihtaa asiakkaan puolesta arvokasta tietoa muiden yritysten

kanssa.

Saveenergyn asiakkaat voidaan jakaa kahteen ryh-

mään. Meillä on yksityisiä asiakkaita, joille verkkopalvelu on

ilmainen. Muita asiakkaitamme ovat mm. tavaratalot kuten

K-RAUTA, Hemma ja Bauhaus, joille Saveenergy toimittaa

tietoja. Tällä hetkellä Saveenergy tekee yhteistyötä useiden

tarkoin valikoitujen tavaratalojen kanssa, joilla on rajoitta-

maton pääsy kuluttajatietoihin. Tämä tarjoaa valtavan edun

yrityksille, jotka toteuttavat esim. energiaan ja lämmitykseen

liittyviä kampanjoita ja tarjouksia asiakkailleen.

Saveenergy nopeuttaa ympäristöön liittyvässä ajattelussa

ja toiminnassa tapahtuvaa muutosta. Vaikuttamalla yksityi-

sen kuluttajan talouteen voimme osoittaa, että kannattaa

noudattaa neuvoamme sijoittaa ympäristöystävälliseen

teknologiaan.

Description of the solutionSaveenergy provides a free web “energy analysis” service

that is designed to be useful and relevant for registered

customers.

The goal is to supply customers with a green and simple

web service that can help to decrease the use of energy and

lower the cost of heating your property. The purpose is not

only to provide them with a unique service but to use the

specifi c data to build and expand into a database. Based on

the information collected and processed, we can formulate

their decisions, propose changes and improvements and

fi nally recommend actions and provide fundamental guidan-

ce to our customers. With this type of database the company

can develop new procedures and also share and exchange

valuable information with other companies on behalf of the

customer.

So Saveenergy has two main categories of clients. They

have the private consumer, which uses the web service for

free. Their customers on the other hand, are the department

stores, such as K-RAUTA, Hemma and Bauhaus, whom Save-

energy deliver information to. At the moment, Saveenergy

cooperates with an amount of selected department stores

whom have unlimited access to the consumer-information,

which can be extremely helpful for a company involved with

energy, heating etc. when carrying out campaigns and offers

to customers.

Saveenergy speeds up the change of behavior in envi-

ronmental thinking and action. To affect consumer’s private

economy we make the economic change visible if they

follow our recommendations.

Beskrivning av lösningenSaveenergy erbjuder konsumenter en fri webbtjänst för att

de skall analysera sitt hus ur miljö- och energisynpunkt.

Målet är att förse kunder med en grön och en-

kel webbtjänst som kan bidra till att minska använd-

ningen av energi och sänka kostnaderna för uppvärm-

ning av sin fastighet. Syftet är inte bara att förse dem

med en unik tjänst utan att använda de specifi ka uppgif-

ter för att bygga och expandera till en databas. Baserat

på den information samlas in och behandlas, kan vi hjälpa

dem i deras beslut, föreslå förändringar och förbättringar och

slutligen rekommendera åtgärder och lämna grundläggan-

de vägledning till kunderna.

Saveenergy har två huvudsakliga kundkatego-

rier. Vi har den privata konsumenten, som använder webbt-

jänsten gratis. Exempel på andra kunder är varuhus, till

exempel K-Rauta, Hemma och Bauhaus, som SaveEnergy le-

vererar informationen till som kan vara till stor hjälp för

ett företag som arbetar med energi, värme mm när de

utför kampanjer och erbjudanden till kunderna.

Saveenergy påskyndar förändring av beteende i miljö-

tänkande och handlande. Genom att påverka konsumen-

tens privata ekonomi kan och bevisa att det kommer att löna

sig att följa våra rekommendationer att investera teknik som

är miljövänlig.

SAVEENERGY – ILMASTOA VOIDAAN SÄÄSTÄÄ VAIKUTTAMALLA KULUTTAJIEN TALOUTEENSAVEENERGY – ETT SÄTT ATT PÅVERKA KLIMATET ÄR ATT PÅVERKA PRIVATPERSONERS PRIVATEKONOMISAVEENERGY – ONE WAY TO SAVE THE CLIMATE IS TO AFFECT THE CONSUMER’S PRIVATE ECONOMY

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:SaveEnergy AB

Box 400413204 Saltsjö-Boo, Sverige

Stefan Nero+46733727820 • stefan.nero@saveenergy.se

TEK

NIS

ET

RA

TKA

ISU

T

TEK

NIS

KA

LÖ

SN

ING

AR

TEC

HN

ICA

L SO

LUTI

ON

S

43

44

Description of the solutionThe Stirling engine-based plant can transform low value

biomass into carbon neutral electricity and heating (or cool-

ing). One standard module with 4 engines has a capacity of

140 kWe/560 kWth, with an average conversion effi ciency of

90%. Fresh wood chips are fed into the system and con-

verted into app. 900 MWh electricity and 3,900 MWh heating

per year. A one-engine module has a capacity of 35 kWe/140

kWth.

The plant is ideal for energy production in larger insti-

tutions or smaller communities. The heat can be used for

process or household heating, or fuelled into a district heating

network. The electricity can be used for own consumption or

sold to the power grid. The technology is powered by locally

sourced, fresh wood chips, leftover from forest management.

Climate benefi tsThe technology enables consumers to become self-suffi cient

with carbon neutral energy, completely removing the need

for reliance on imported fuels. In addition to improving ener-

gy security, the plant diverts money spent on fuel imports to

locally sourced biomass production. Relative to an equivalent

production by a coal-fi red plant, locally supplied, and assum-

ing a similar overall effi ciency rating, ONE plant would reduce

CO2 emissions by 1,900 tons annually.

Municipal benefi tsAccording to a European Commission report from 2010, aver-

age costs of sourcing wood chips from local forest residues

are 15–18 EUR/MWh. Excluding potential profi ts, ONE plant

would increase the size of the local economy by 85,000 to

100,800 EUR/year.

Ratkaisun kuvausStirling DK on maailman johtava biomassalla toimivien,

Stirling-periaatteeseen perustuvien lämpövoimalaitosten

toimittaja. Voimalaitostemme avulla käyttäjät voivat itse

tuottaa tarvitsemansa sähkön ja lämmön ilman hiilidioksidi-

päästöjä paikallisista uusiutuvista polttoaineista, ensisijaisesti

puuhakkeesta.

Stirling-moottorilla toimiva voimalaitos muuttaa matala-

päästöisen biomassan ilman hiilidioksidipäästöjä sähköksi ja

lämmöksi (tai jäähdytykseksi). Nelimoottorisessa vakiomodu-

lissa on 140 kWe:n ja 560 kWth:n kapasiteetti ja keskimäärin

90 prosentin käyttöaste. Järjestelmään syötetty puuhake

tuottaa vuodessa noin 900 MWh sähköä ja 3 900 MWh läm-

pöä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaVoimalaitostemme tekniikan avulla käyttäjät voivat itse

tuottaa tarvitsemansa energian ilman hiilidioksidipäästöjä ja

tuontiin perustuvia fossiilisia polttoaineita. Paikallista taloutta

tuetaan siten, että fossiilisten polttoaineiden sijasta käyte-

tään paikallisesti tuotettua vähäarvoista biomassaa. Verrattu-

na vastaavaan tuotantoon hiililaitoksella meidän paikallinen

lämpövoimalaitoksemme vähentää vastaavalla käyttöasteel-

la hiilidioksidipäästöjä 1 900 tonnilla vuodessa.

Hyöty kunnalleEU-komission vuonna 2010 julkaiseman raportin mukaan

puuhakkeen tuotanto paikallisista metsistä maksaisi arviolta

15–18 euroa/MWh. Verrattuna alueen ulkopuolelta tuodun

polttoaineen käyttämiseen lämpövoimalaitoksen käyttö vah-

vistaisi paikallista taloutta 85 000–100 800 eurolla vuodessa.

Tämä summa ei sisällä ansiovaikutuksia.

Beskrivelse af løsningenStirling DK er verdens førende leverandør af biomasse-drevne

energianlæg baseret på Stirling-princippet. Vores anlæg giver

brugerne mulighed for at blive selvforsynende med CO2-

neutral elektricitet og varme fra lokale, fornybare brændstof-

fer, først og fremmest træfl is.

Stirling motor-baserede anlæg kan omdanne biomasse af

lav værdi til CO2-neutral el og varme (eller køling). Standard

modulet med 4 motorer har en kapacitet på 140 kWe og

560 kWth, og en gennemsnitlig virkningsgrad på 90%. Frisk

fl is fodres ind i systemet og omdannes til ca. 900 MWh el og

3.900 MWh varme om året.

KlimaforbedringerTeknologien gør det muligt for forbrugere at blive selvforsy-

nende med CO2-neutral energi ved helt at fjerne behovet for

importeret, fossilt brændstof. I stedet for at bruge pengene

på importerede fossile brændsler støtter man lokaløkonomi-

en ved at benytte lokalt tilgængeligt biomasse af lav værdi. I

forhold til en tilsvarende produktion fra et kulfyret anlæg, lo-

kalt forsynet, og under forudsætning af en tilsvarende samlet

virkningsgrad, ville ét anlæg reducere CO2-udledningen med

1.900 tons årligt.

Fordele for kommunenBaseret på en Europakommissionsrapport fra 2010, regner

man med at omkostningerne for træfl is produktion fra lokale

skove vil koste mellem 15–18 €/MWh. Uden at medreg-

ne fortjeneste, ville ét anlæg øge størrelsen af den lokale

økonomi med mellem 85.000 til 100.800 €/året, i forhold til

fortsat import af brændstof fra uden for regionen.

STIRLING-PERIAATTEESEEN PERUSTUVA, VÄHÄARVOISILLA POLTTOAINEILLA TOIMIVA LÄMPÖVOIMALAITOSKRAFTVARMEANLÆG BASEREDE PÅ STIRLING-PRINCIPPET, DREVET AF LAV-VÆRDI BRÆNDSLERCOMBINED HEAT AND POWER (CHP) PLANTS DRIVEN BY STIRLING ENGINE TECHNOLOGY, UTILIZING LOW-VALUE BIOMASS

Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:Stirling DK • www.stirling.dk

Building 373, Diplomvej2800 Kongens Lyngby, Denmark

Head of Marketing/Industrial PhD Student, Ms. Tanja Groth+45 88 18 48 23 • tag@stirling.dk

TEK

NIS

ET

RA

TKA

ISU

T

TEK

NIS

KA

LÖ

SN

ING

AR

TEC

HN

ICA

L SO

LUTI

ON

S

45

46

Ilmastonmuutos on tuonut mukanaan valtavia haasteita niin

valtioille, kunnille kuin yrityksille. Jokainen joutuu ottamaan

ilmastonmuutosasiat paremmin huomioon jokapäiväisessä

elämässään. Erilaiset energiatehokkuusratkaisut sekä yhteis-

työprojektit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat yksi tapa

edesauttaa yhteisiä ponnisteluita hiilivapaaseen yhteiskun-

taan.

Tämän kilpailun peruslähtökohta oli löytää ratkaisuja kuntien

ilmastonmuutostyöhön. Edellä esitetyt esimerkit toivottavasti

tarjoavat käytännöllisiä ratkaisuja kuntien ilmastonmuutos-

työn tavoitteiden saavuttamiseksi ja kannustavat löytämään

uusia.

Klimatförändringen innebär enorma utmaningar för såväl

staterna, kommunerna som företagen. Vi är alla tvungna att

i högre grad beakta klimatfrågorna i vårt vardagsliv. Olika

energieffektivitetslösningar och samarbetsprojekt som hejdar

klimatförändringen bidrar till gemensamma ansträngningar

för ett kolfritt samhälle.

Utgångspunkten för denna tävling var att ta fram lösningar

för kommunernas arbete mot klimatförändringen. Förhop-

pningsvis erbjuder ovan presenterade exempel praktiska

lösningar för att nå målen i kommunernas klimatarbete och

sporrar till att hitta nya.

Climate change is posing enormous challenges to states,

municipalities and enterprises alike. We all have to pay more

attention to climate issues in our everyday lives. Energy effi -

ciency solutions and joint projects are one way of promoting

common efforts towards a carbon-free society.

The aim of the competition was to fi nd solutions that mu-

nicipalities can use in their work on climate change. We hope

that the examples given above will offer practical solutions

for municipalities to reach their climate targets and also en-

courage them to fi nd new ones.

KUINKA ETEENPÄIN / HUR GÅR VI VIDARE? / WHICH WAY FORWARD?

47

RATKAISUJA

LÖSNINGAR

SOLUTIONS

lähellä, yhdessä

nära, �llsammans

local, together

Nordic Conference on Sustainable Development in the Bal�c Sea Region, 31 Jan - 2 Feb, Turku 2011

Yhteistyökumppanit / Samarbetsparterna / Partners:

Lisätietoja

Maija Hakanen

ympäristöpäällikkö

Kuntaliitto

Puhelin +358 9 771 2106, +358 50 570 4368

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

www.kunnat.net

Närmare upplysningar

Maija Hakanen

miljöchef

Kommunförbundet

Telefon +358 9 771 2106, +358 50 570 4368

E-post: fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi

www.kunnat.net

Further information

Maija Hakanen

Manager for Environmental Affairs

The Association of Finnish Local and Regional Authorities

Tel. +358 9 771 2106, +358 50 570 4368

E-mail: fi rstname.lastname@kuntaliitto.fi

www.kunnat.net

Tässä julkaisussa esitellään palkitut ratkaisut sekä 16 muuta

hyvää kokonaisvaltaista tai teknistä esimerkkiä ilmastonmuu-

toksen hillintään. Kirjan tarkoituksena on tarjota käytännön

läheisiä ratkaisuja kuntien ilmastonmuutostyön edistämiseen.

I denna publikation presenteras de prisbelönade bidragen och

16 andra bra, övergripande eller tekniska exempel på hur kli-

matförändringen kan hejdas. Syftet med boken är att erbjuda

praktiska lösningar för att främja kommunernas arbete mot

klimatförändringen.

This publication presents the awarded solutions and 16 other

examples of technical or integrated solutions to combat

climate change. This booklet is intended to offer practical

solutions to promote the work on climate change in munici-

palities.