Embed Size (px)
Citation preview
1
PORVOO BORGÅ
HYVINVOINTIKERTOMUS
2 3
PORVOON KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS
Tausta ja kirjoittajat Terveydenhuoltolain mukaan kuntien tu-lee päätöksenteossaan ja valmistelussaan arvioida ja ottaa huomioon päätösten vai-kutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on raportoitava valtuustol-le vuosittain. Tämän lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laa-jempi hyvinvointikertomus.
Hyvinvointikertomus tehdään kunnassa hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seu-rannan, arvioinnin ja raportoinnin työvä-lineeksi. Kertomus on tiiviisti ja helposti ymmärrettävään muotoon kirjoitettu kuva-us kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä siihen vaikuttavien tekijöiden muutok-sista ja kehitystarpeista. Hyvinvointikerto-mus on osa kunnan strategista johtamista ja sitä hyödynnetään talouden ja toiminnan suunnittelussa.
Kaupungin johtoryhmä vastaa hyvinvoin-tikertomuksen laadinnasta. Kaupungin-johtajan nimeämä terveyden ja hyvinvoin-nin edistämisen ohjausryhmä on valmistel-lut ja kirjoittanut hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointiryhmä on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa on viranhaltijoita kaikil-ta toimilaoilta sekä edustajat Kehitysyhtiö Posintrasta ja Sosiaalialan osaamiskeskus Versosta. Hyvinvointiryhmän puheenjoh-tajana toimii sivistysjohtaja Hilding Matts-son. Hyvinvointiryhmän muut jäsenet ovat kehittämispäällikkö Tuija Öberg. liikun-tapalveluiden päällikkö Per Högström,
sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme, ke-hittämispäällikkö Päivi Mäkimartti, johtava lääkäri Lars Rosenberg, sosiaali- ja per-hepalveluiden johtaja Maria Andersson, vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen, taloussuunnittelupäällikkö Johnny Holmström, apulaiskaupunginjoh-taja Fredrick von Schoultz, yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio, suunnittelija Monica Blomqvist- Åkermarck Versosta ja projekti-päällikkö Heli Peltola Posintrasta.
Hyvinvointi käsitteenä Hyvinvointi on laaja ja moniulotteinen käsite. Siksi sen yksiselitteinen määrittämi-nen on vaikeaa ja sen mittaaminen monin tavoin haasteellista. Ihmisten hyvinvointia ei voida kuvata yksittäisillä tunnusluvuilla vaan on etsittävä useampia hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittaamisen indikaattoreita.
Pohjimmiltaan käsite on subjektiivinen ja rakentuu ulkoisista hyvinvoinnin edel-lytyksistä ja kokemuksellisista elementeistä. Hyvinvointi merkitsee ihmisille eri asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Tässä hyvin-vointikertomuksessa hyvinvointia tarkastel-laan juuri eri elämänvaiheiden kautta.
Perinteisesti hyvinvointia on määritelty sen ulottuvuuksien tai erilaisten tarve- ja resurssipohjaisten tarkastelujen kautta. Hyvinvointi kuvataan yleisesti terveyden ja sosiaalisten osatekijöiden summaksi.
Hyvinvointi syntyy ihmisten itsensä, lä-hiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskun-tapolitiikan yhteisenä aikaan saannoksena. Se
on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellis-tä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain mu-kaan kunnan perustehtävä ja siten jatkuvaa toimintaa. Terveydenhuoltolaki määritte-lee, että kunnan tehtävä on tarjota kaikille asukkailleen yhtäläiset edellytykset tervee-seen elämään. Terveydenhuoltolaki painot-taa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittämistä.
Johtamiskäytäntöjen tulee kattaa koko kuntaorganisaatio ja mahdollistaa yhteistyö myös kunnan ulkopuolisten toimijoiden ja alueellisten organisaatioiden kanssa. Tavoit-teena on, että kaikki pyrkivät yhdessä vaikut-tamaan terveyden ja hyvinvoinnin edellytyk-siin. Jotta tämä on mahdollista, tarvitaan yhä enemmän tietoa väestöstä ja väestöryhmistä, tietoa niistä aiheista, joihin voidaan vaikut-taa päätöksenteolla ja palveluilla.
Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, joka lisää terveyttä ja toimintakykyä sekä vähentää terveyson-gelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Se on suunnitelmallista vaikuttamista ter-veyden ja hyvinvoinnin edellytyksiin, kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloi-hin ja elinympäristöön sekä palvelujen toi-mivuuteen ja saatavuuteen
Porvoon kaupungin hyvinvointikertomus .............................. 3
Yleinen hyvinvointi ja ympäristönäkokulmat ......................... 6
Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret ................................... 10
Nuoret ja nuoret aikuiset .................................................. 14
Työikäiset ...................................................................... 18
Ikäihmiset ...................................................................... 22
Hyvinvointijohtaminen ..................................................... 25
SISäLTö
4 5
Hyvinvointitilannetta kuvaavaa tietoa on olemassa runsaasti. Käytettävissä ole-va tietomassa on kuitenkin hajanainen ja tietoa joudutaan keräämään monista valta-kunnallisista ja paikallisista tietolähteistä. Kokonaiskuvan luominen kunnan hyvin-vointitilanteesta on vaativa tehtävä. Ilmiö on moniulotteinen ja moniarvoinen sekä hyvinvointia kuvaavat indikaattorit monise-litteisiä. Hyvinvointi-indikaattorien taakse kätkeytyy paikallisia selityksiä ja toiminta-käytännöistä johtuvia eroavuuksia. Tieto on tuotava yhteiseen keskusteluun suunnitte-lutilanteissa.
Tiedontuotannossa tarvitaan myös pai-kallisia kysely-, haastattelu- ja terveystut-kimuksia, sillä vain pieni osa tarvittavista tiedoista saadaan riittävän yksityiskohtaisi-na rekistereistä. Hyvinvoinnin mittareiden rinnalla tarvitaan siis ajankohtaista koke-muksellista tietoa hyvinvoinnista.
Rakenne ja menetelmäPorvoossa ei ole laadittu aiemmin yhtenäistä hyvinvointikertomusta. Hyvinvointitietoa on raportoitu ikä- tai teemaryhmittäisien oh-jelmien ja katsausten kautta, kuten ikäänty-mispoliittinen ohjelma, lasten- ja nuorten hyvinvointiselonteko ja päihdestrategia.
Hyvinvointikertomuksen laadinnassa on hyödynnetty valtakunnallisen sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritieto-ja. Sähköiseen hyvinvointikertomukseen on kerätty satoja kunta- ja aluekohtaisia ter-
veys- ja hyvinvointi-indikaattoreita, jotka on poimittu julkisista tilastolähteistä kuten Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksen (THL) tietokannoista. Aineiston avulla voi tehdä sekä kuntaver-tailuja että aikasarjoja.
Indikaattoreiden valinnassa pyrkimyk-senä on antaa mahdollisimman laaja kuva kaupungin eri väestöryhmien hyvinvoin-nista. Kullekin ryhmälle on valittu 3-6 indikaattoria, joiden tilastotaulukot löy-tyvät liitteenä. Vertailukunniksi on valittu kaksi naapurikuntaa (Sipoo, Loviisa) sekä kolme kuntaa, jotka joko kooltaan tai kieli-rakenteeltaan ovat verrattavissa Porvooseen (Lohja, Hyvinkää, Vaasa). Vertailu kattaa kymmenen vuoden ajanjakson.
Porvoon hyvinvointikertomuksen ra-kenne noudattaa pääpiirteiltään sähköi-sessä hyvinvointikertomuksessa käytettyä mallia. Keskiössä on strateginen näkökul-ma ja analysoinnissa on painotettu pitkien kehitystrendien merkitystä. Pyrkimyksenä on ollut tärkeimpien kysymysten ja haas-teiden esille nostaminen, ei niinkään kai-ken kattavan tilastopainotteisen selonteon laatiminen.
Valmistelussa on hyödynnetty myös mui-ta tuoreita tietolähteitä ja tutkimuksia. Näiden avulla on kartoitettu terveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueita. Tulokset ovat samalla luoneet kuvaa tulevaisuuden haasteista sekä kehityskohteista. Väestölu-vuissa on käytetty Tilastokeskuksen tilastoa
31.12.2012.Syksyllä 2012 tehtiin alkukartoituksena
hyvinvointivaikutusten kysely asiantuntijoil-le ja sidosryhmille. Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa niistä painopisteistä, jotka asiantuntijat tällä hetkellä näkevät keskei-siksi Porvoon kaupungin hyvinvointityössä. Kyselyyn vastasi lähes 200 kaupungin omaa viranhaltijaa, poliittista päättäjää ja sidos-ryhmien edustajaa.
Porvoo osallistui yhdessä naapurikun-tiensa Askolan, Loviisan ja Sipoon kans-sa syksyllä 2012 käynnistyneeseen laajaan alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutki-mukseen (ATH), joka toteutettiin Etelä-Suomen alueella THL:n toimesta. Tutki-muksen avulla saadaan väestöryhmittäistä seurantatietoa keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä. Näitä ovat esimer-kiksi asukkaiden elintavat ja kokemukset. Porvoon otoskoko tutkimuksessa oli tuhat henkilöä. ATH on merkittävä uusi kansal-linen avaus ja suuri apu kunnille ja alueille hyvinvointikertomusten tekemisessä sekä uuden terveydenhuoltolain mukaisen väes-töryhmittäisen seurannan toteuttamisessa. Kyselyyn vastaa tulevina vuosina jopa yli 150 000 suomalaista.
Tulokset kehittämisyhtiö Posintran teettämästä Itä-Uudenmaan elinvoimai-suus- ja vetovoimakyselystä saatiin keväällä 2013. Kyselyyn vastasi yli tuhat henkilöä ja yritystä. Vastaajien joukossa oli nykyisiä asukkaita, potentiaalisia asukkaita, pois-
muuttaneita sekä paikallisia ja verrokkialu-eiden yrityksiä. Sekä kuluttajilla että yrityk-sillä oli samankaltaisia mielikuvia itäisestä Uudestamaasta. Alue koetaan pääasiassa kulttuurimyönteisenä, perinteikkäänä sekä elämän- ja yrittäjämyönteisenä. Lyhyt väli-matka pääkaupunkiseudulle nähtiin selvänä vahvuutena.
Yhteenveto ja arviointi päättyneestä valtuustokaudestaValtuustokausi 2009–2012 alkoi taloustaan-tumalla, joka käänsi kaupungin verotulot voimakkaaseen laskuun. Kiristynyt talousti-lanne oli selvästi tärkein lähtökohta kaupun-gin strategiassa (2010–2013). Hyvinvointia oli rakennettu liiaksi velkarahalla. Voimakas velkaantuminen nostettiin kaupungin hy-vinvointipalveluiden suurimmaksi uhaksi.
Useita merkittäviä ja pysyviä rakenne-muutoksia tehtiin talouden tasapainotta-miseksi ja hyvinvointitason ylläpitämiseksi. Palkkamenojen kasvun hillitsemiseksi jou-duttiin sekä lomauttamaan että irtisano-maan henkilökuntaa. Vuonna 2011 kau-punki otti käyttöön uuden organisaatio-mallin, jonka tavoitteena oli yksinkertaistaa johtamista ja päätöksentekoa sekä parantaa kustannustietoisuutta. Peruspalvelujen pri-orisoinnilla pyrittiin tuottamaan pääsään-töisesti vain lakien ja normien mukaisia palveluja. Investoinnit pidettiin taloudel-lisesti kestävällä tasolla, joka tarkoitti mm. useiden talonrakennus- ja kuntateknillis-
ten hankkeiden lykkäämistä. Vuoden 2010 ja 2011 ylijäämäiset tilinpäätökset näyttivät, että strategisilla toimenpiteillä kovat talou-delliset tavoitteet ovat saavutettavissa myös yleisesti heikon talouskasvun aikana.
Talousarvion valmistelun ja noudattami-sen keskeisimpiin läpileikkaaviin teemoihin kuuluu asukkaiden hyvinvoinnin edistämi-nen. Poikkihallinnollisen hyvinvointiryh-män perustaminen oli yksi askel kohti en-tistä laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa hy-vinvointijohtamista. Keskeisenä tavoitteena hyvinvointityössä on elämänkaariajattelu, jotta perinteiset toimiala- tai muut orga-nisatoriset rajat eivät näkyisi kuntalaisten arjen palveluissa.
Valtuustokauden muista hyvinvoinnin kehittämiskohteista voidaan mainita kau-punkisuunnittelun panostukset kevyen liikenteen väyliin mm. Toukovuoressa. Terveyserojen kaventamiseen ja riskiryh-mien elämänhallinnan lisäämiseen on vastattu mm. järjestämällä asiakkaille ryh-mävastaanottoja, kuten elämäntaparyhmiä terveysasemilla. Palvelukoordinaattorin kotikäyntejä on lisätty tavoitteena ohjata ikäihmiset ajoissa tarpeenmukaisten palve-luiden piiriin. Oppilashuoltoon on lisätty henkilöstöresursseja ja kaikissa kouluissa tarjotaan kerhotoimintaa. Vuonna 2012 avattu Taidetehdas on lisännyt kaupungin kulttuuritarjontaa ja parantanut palvelujen saavutettavuutta.
6 7
YLEINEN HYVINVOINTI JA YMPäRISTöNäKOKULMAT
VäestöVäestörakenteella on suuri merkitys kau-pungin toimintakykyyn. Porvoon kaupun-gin ja myös koko suomalaisen yhteiskun-nan yksi merkittävimmistä tulevaisuuden haasteista on vastata ikäihmisten kasvaviin palvelutarpeisiin. Kasvava tarve näkyy sekä määrällisenä kasvuna että monimuotois-ten palveluiden vaatimuksena. Ikäihmis-ten määrä kasvaa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Tämä trendi on ennustei-den mukaan jatkumassa ja voimistumassa. Viidessätoista vuodessa vanhuseläkeikäisten määrä Porvoossa on kasvanut 45 prosentil-la ja samalla ikäryhmän osuus kunnan koko väestöstä on noussut neljällä prosenttiyksi-köllä 16,4 prosenttiin.
Kuntien palvelujärjestelmän ja rahoitus-mahdollisuuksien kannalta keskeisiä mitta-reita ovat sekä demografinen että taloudel-linen huoltosuhde. Porvoon demografi-nen huoltosuhde, eli kuinka monta lasta ja vanhuseläkeikäistä kunnassa asuu suhteessa työikäisten määrään, on tasaisessa kasvus-sa. Lähes koko muun Etelä-Suomen tavoin huoltosuhde on huomattavasti suotuisampi Porvoossa kuin koko maassa keskimäärin. Taloudellisessa huoltosuhteessa huomioi-daan myös työllisyysaste, eli kuinka monta henkilöä työssäkäyvät joutuvat elättämään. Myös tässä Porvoolla (1,17) oli vuonna 2011 selvästi parempi tilanne kuin maassa keski-määrin (1,31).
Porvoon väestö on kasvanut yhtäjaksoi-
sesti vuodesta 1980 alkaen. Keskipitkällä aikavälillä (1980–2010) Porvoo on ollut määrällisen muuttoliikkeen näkökulmasta yksi vetovoimaisimmista kunnista Suomes-sa. Väestönkehityksen osatekijät ovat hyvässä tasapainossa: kasvu perustuu tasaisesti sekä muuttoliikkeeseen että luonnolliseen väes-tönlisäykseen. Syntyneiden määrä on ollut kuolleiden määrää suurempi koko ajanjak-son, mutta muuttoliikkeessä näkyy talou-dellisten suhdanteiden mukaista heiluri-liikettä. Porvoon tilanne on optimaalinen myös muuttajien rakenteen näkökulmasta. Tulomuuttajat ovat keskimääräistä useam-min työssä olevia, aktiivi-ikäisiä, koulutet-tuja ja keski- ja hyvätuloisia.
Terveys on keskeinen osa sekä yksilön että kunnan hyvinvointia. Vakavia terveysongel-mia mittaava kunnan sairastavuusindeksi on Porvoossa 88 eli selvästi alle koko maan kes-kiarvon (100). Kuitenkin reilu kolmasosa porvoolaisista ilmoittaa terveytensä keski-tasoiseksi tai sitä huonommaksi ja 28 % ar-vioi oman työkykyisyytensä heikentyneeksi (ATH). Erilaiset tutkimustulokset ovatkin osoittaneet, että terveyserot ja moniongel-maisuus ovat edelleen kasvamassa. Heiken-tynyt terveys voi olla sekä syy että seuraus muille ongelmille, kuten työttömyydelle ja sosiaalisille vaikeuksille.
Hyvinvointivaikutusten kyselyyn vas-tanneet asiantuntijat nostivat esille useita asioita, joilla on myönteisiä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja joihin näh-
tiin olevan paikallisesti hyvät vaikuttamis-mahdollisuudet. Näitä asioita ovat mm. asuinympäristön viihtyisyys, arkiliikunta-mahdollisuudet, toimiva joukkoliikenne, yhteisöllisyys sekä vaikuttamis- ja osallistu-mismahdollisuudet.
Porvoon kaupunki on monin eri tavoin kehittänyt asukkaidensa mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskevien palveluiden ke-hittämiseen. Asiakkaita ja heidän omaisiaan kuullaan mm. päivähoidon kasvatuskeskus-teluissa, koulujen vanhempainvarteissa, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hoito- ja pal-velusuunnitelmia laadittaessa. Näihin osal-listutaan aktiivisesti; omia palveluita koske-viin asioihin halutaan vaikuttaa. Perinteiset vaikuttamismahdollisuudet jäävät kuiten-kin usein käyttämättä. Vuoden 2012 kun-nallisvaalien äänestysaktiivisuus (59,4 %) oli alhaisin kunnallisvaaleissa kautta aiko-jen Porvoossa. Kerho-, järjestö- ja yhdis-tystoimintaan osallistuu aktiivisesti kolme kymmenestä porvoolaisesta ja yksinäiseksi itsensä tuntee 9,1 % porvoolaisista (ATH). Myös Porvoossa on siis havaittavissa merkit-täviä osallisuus- ja yhteisöllisyyseroja asuk-kaiden välillä.
AsuminenKeskeinen kuntalaisen hyvinvointiin vai-kuttava tekijä on asuminen. Yksi kunti-en keskeisistä perustehtävistä on järjestää asukkaiden asunto-olot niin, että asukkail-la on käytettävissään elämäntilanteeseen ja
Terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytykset ovat kunnossa Porvoossa. Kaupungin väestörakenne ja -kasvu, työllisyys- ja tulotaso sekä asukkaiden hyvä perusterveys ovat suotuisia lähtökohtia jatkaa palvelurakenteiden kehittämistä ja hyvinvointitason kohentamista. Merkittävään osaan nousee uusien veronmaksajien saaminen Porvooseen. Kaupungin omia tärkeitä työkaluja ovat kaavoitus ja asuntopolitiikka sekä etenkin kaupunkimarkkinointi ja kaupungin hyvän imagon ylläpitäminen. Tulevaisuuden haasteet ovat samankaltaiset kuin lähes koko maassa – ikääntyvä väestö, heikkenevä huoltosuhde ja kasvavat hyvinvointierot.
8 9
asumistarpeisiinsa nähden hyvä ja tarkoi-tuksenmukainen asunto. Hyvän asumisen laatutekijöitä, joihin Porvoon kaupunki voi vaikuttaa, ovat asumispaikan, eli tontin si-jainti, asumisen kustannustaso, palvelujen saatavuus ja eri asuntovaihtoehtojen tur-vaaminen. ATH-tutkimuksen mukaan yli neljä viidestä itäuusmaalaisesta on tyytyväi-nen asuinalueensa olosuhteisiin, mikä on selvästi yli kansallisen keskiarvon.
Porvoo asuinpaikkana on kiinnostava ja kilpailukykyinen. Vuonna 2011 valmistu-neessa analyysissä Porvoon demografisesta kilpailukyvystä todetaan, että Aktiivisel-la kaupunkimarkkinoinnilla kehitetään ja vahvistetaan kaupungin myönteistä imagoa asuinpaikkana, panostuksia tähän on lisät-ty vuonna 2012 ja edelleen vuonna 2013. Lisäksi kaupunki painottaa energiatehok-kuutta kaavoituksessa, asuintonttien luovu-tusehdoissa ja rakentamisessa.
Porvoon kaupunki harjoittaa ennakoivaa maapolitiikkaa, eli hankkii omistukseensa raakamaata kaavoitustarpeita varten hyvissä ajoin edellyttäen että tarjolla on myynnis-sä olevaa maa-aluetta. Menestyksekkäällä maanhankinnalla sekä kaavoituksella voidaan vaikuttaa suoraan tonttitarjontaan, tonttien hintatasoon ja sen kautta asumiskustannuk-siin. Kaavoituksella turvataan myös kohtuu-hintaisten asuntojen saatavuus Porvoossa. Vuokra-asuntotuotantoon soveltuvalla tont-titarjonnalla turvataan pienituloisten koti-talouksien asuntotarve. Näitä asuntoja osoi-
tetaan niin työssäkäyville, nuorille, työttömille ja eläkeläisille kuin asumi-sen erityisryhmillekin.
Kaavoituksella ohja-taan rakentamista sinne, missä kunnallisten palve-lujen saatavuus on paras, ja kuntarakenne sopiva. Käynnissä olevassa ky-lärakennetarkastelussa tarkoituksena on eheyt-tää kaupunkirakennetta ja määritellä ne kyläkes-kukset joihin tulevaa ra-kentamista keskitetään. Haja-asutusalueen luon-nonläheisyys ja rauha ovat myös hyvinvointitekijä, jota moni perhe arvos-taa vaikka palvelutaso on taajamia selvästi heikom-pi. Laaja saaristoalue on osittain asuttua ja alueen elinvoima pyritään tur-vaamaan ja sitä kehittämään myös yleiskaa-voituksen keinoin sekä asuinrakentamisen, että elinkeinotoimintaa palvelevan rakenta-misen osalta.
Terveellinen ja turvallinen ympäristöTerveellinen, turvallinen ja ympäristöar-vot huomioon ottava asuinympäristö voi-
daan turvata maankäytön suunnittelulla, kaavoituksella ja rakennussuunnittelulla. Hyvällä suunnittelulla saadaan myös asu-misen ja liikkumisen edellytykset helpoiksi ja esteettömiksi. Yli 90 % porvoolaisista on tyytyväisiä asuinalueensa turvallisuuteen ja ainoastaan 1,2 % pitää asuinaluettaan tur-vattomana (ATH).
Esteettömyys on erityisen tärkeää vammai-
sille sekä ikääntyville, joiden liikuntakyky on rajoittunut. Porvoossa uusi katurakentami-nen on esteetöntä ja vanhoja rakenteita sa-neerattaessa pyritään aina esteettömyyteen. Esteettömyyskartoituksessa on todettu, että julkisiin palveluihin on Porvoossa yleisesti ottaen esteetön sisäänpääsy.
Kärkitavoite kaupungin ympäristöoh-jelmassa on ilmastonmuutoksen torjunta, kaupunki haluaa osallistua aktiivisesti glo-baalin ilmastonmuutoksen torjuntatyö-hön. Taajamarakenteiden tulee olla tiiviitä jolloin liikenteestä ja energiankäytöstä ai-heutuvat hiilidioksidipäästöt ovat kohtuul-lisia ja luontoalueita säästyy. Ympäristön laadun ja kuormituksen osalta keskeistä on ilmanlaatuun kohdistuvan kuormituksen sekä energiankulutuksen vähentäminen. Porvoon merialueen sekä jokien ja järvien merkitys monipuolisena asukkaiden virkis-tysalueena on hyvin tärkeä, siksi ravintei-den aiheuttamaa vesistökuormitusta pyri-tään saamaan pienemmäksi. Kaavoituksella ohjataan asuinrakentamista vähämeluisille alueille ja otetaan huomioon melun häirit-sevyyttä vähentävät toimenpiteet.
Energiatehokkuus rakentamisessa ja asu-misessa on keskeinen tavoite Porvoossa. Esimerkiksi Skaftkärrin alueelle on suun-niteltu erityisiä energiakaavoja. Skaftkärrin alueen suunnittelu- ja innovaatiotyössä on tavoitteena mm. sähkön kulutuksen vähen-täminen älykkäällä ja helppokäyttöisellä oh-jausjärjestelmällä. Energiankäytössä suosi-
taan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, ja kiinteistöt pyritään liittämään kaukoläm-pöverkostoon.
Liikkumisen ja liikenteen osalta keskei-nen hyvinvointitekijä on kevyen liikenteen toimintaedellytyksien parantaminen sekä joukkoliikenteen sujuvuus ja toimintaedel-lytykset. Tavoitteena on parantaa paikallis-liikenteen palvelutasoa sekä säilyttää kyläkes-kusten bussiyhteyksien palvelutaso nykyisel-lään. Palvelulinjan toimintaa on laajennettu vuonna 2011. Palvelulinja on kaikille avoin palvelu, joka palvelee erityisesti ikääntyvää väestöä sekä liikuntarajoitteisia. Palvelulin-jan toiminnalla mahdollistetaan arjen liik-kuminen ja tuetaan sosiaalisia kontakteja.
10 11
LAPSET, LAPSIPERHEET JA VARHAISNUORET
Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointiNeuvolassa seurataan lasten terveyttä, kas-vua ja kehitystä säännöllisillä ikäkausitar-kastuksilla. Neuvola on perhekeskeistä ja asiakaslähtöistä toimintaa, jossa ensisijai-nen tavoite on jokaisen lapsen hyvinvoin-nin turvaaminen. Lastenneuvoloiden teh-tävänä on terveyden edistäminen, vanhem-muuden tukeminen sekä kokonaisvaltainen lapsen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen seuraaminen ja tukeminen kou-luikään asti.
Lasten terveyden edistämistyössä on edel-leen haasteita. Lasten ja nuorten ylipaino on keskeinen huolenaihe. Painonhallin-taan, kuten muuhunkin terveyskäyttäytymi-seen, vaikuttavat erityisesti elämänhallin-nan taidot, elinympäristö ja sosiaalinen tu-ki. Terveellisen ravitsemuksen edistämiseen kiinnitetään Porvoossa huomiota varhais-kasvatus-, koulutus-, sosiaali- ja terveys-toimen sekä ruokapalveluiden yhteistyöl-lä. Kaupungin ravitsemustyöryhmässä on edustajat näiltä kaikilta hallinnonaloilta. Työryhmä on laatinut ravitsemussuosituk-set varhaiskasvatukseen ja kouluihin vuonna 2011 ja seuraa niiden toimenpanoa.
Laadukkaat ruokapalvelut ja ravitsemus-kasvatus päivähoidossa ja kouluissa sekä elintapaneuvonta neuvoloissa ja kouluter-veydenhuollossa tarjoavat hyvät edellytykset ehkäistä lasten ja perheiden ylipaino-on-gelmia. Tähän työhön on panostettava en-tistä enemmän, jotta ravitsemuksen ongel-
miin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa sekä tarjota neuvontaa ja tukea niitä eniten tarvitseville perheille.
Porvoolaisissa kouluissa tehdään vuosit-tain Hyvinvointiprofiilikyselyt oppilaille. Mallissa hyvinvointi koulussa jaetaan neljään osa-alueeseen: olosuhteet, sosiaaliset suh-teet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä terveydentila. Olosuhteet käsittävät koulun olosuhteet ja palvelut, kuten ruo-kailun, terveydenhuollon sekä kuraatto-ri- ja psykologipalvelut. Sosiaaliset suhteet koulussa jakautuvat oppilaiden keskinäisiin suhteisiin, opettaja-oppilas suhteisiin sekä kotien ja koulun välisiin suhteisiin. Itsen-sä toteuttamisen mahdollisuudet nähdään oppilaan mahdollisuuksina opiskella omi-en taitojensa ja kykyjensä mukaisesti pa-lautetta, kannustusta ja rohkaisua saaden. Terveydentilaa tarkastellaan lähinnä psy-kosomaattisina oireina, joiden on todettu erityisesti nuorten kohdalla heijastelevan myös mielenterveyttä. Näistä kyselyistä saa-daan tärkeää tietoa koulukohtaisesti lasten ja varhaisnuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
Marraskuussa 2011 toteutettiin peruskou-luikäisten lasten vanhemmille huoltajaky-sely, johon vastasi 70 % huoltajista (2257). Huoltajilta kysyttiin palautetta koulujen toi-minnasta sekä lapsen hyvinvoinnista koulus-sa. Tyytyväisimpiä huoltajat olivat kouluviih-tyvyyteen, koulujen turvallisuuteen ja kodin ja koulun yhteistyöhön. Tyytymättömimpiä oltiin koulumatkojen turvallisuuteen sekä
opetusryhmien kokoon. Kiusaamisen ehkäisyyn on kiinnitetty
Porvoossa erityistä huomiota. Kouluym-päristöön kehitetty kiusaamista ehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma (KiVa) on käytössä kaikissa Porvoon peruskouluis-sa. Kiva-koulussa kiusaamiseen puututaan ennaltaehkäisevästi pitämällä Kiva-oppi-tunteja 1., 4. ja 7. luokilla. Jos kiusaamista ilmenee, koulussa oleva Kiva-tiimi selvittää kiusaamistapaukset. Lisäksi oppilailla tee-tetään vuosittain Kiva-kartoitus, jossa saa-daan tietoa koulussa esiintyvän kiusaamisen yleisyydestä. Kiusaaminen onkin vähenty-nyt kouluissa, vuonna 2012 yhteensä 123 kiusaamistapausta ohjautui Kiva- tiimien käsittelyyn.
Nuorten terveydentilasta ja terveystot-tumuksia saadaan laajimmin tietoa Kou-luterveyskyselyjen avulla, joihin on Por-voossa osallistuttu vuodesta 1998 lähtien. Kouluterveyskysely on ainoa valtakunnal-linen tutkimus, joka tuottaa kunta- ja op-pilaitoskohtaista nuorten hyvinvointitietoa. Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, ter-veystottumuksista sekä oppilas- ja opiske-lijahuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä. Kyselyyn vas-taavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien op-pilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppi-laitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Koko maassa kyselyyn vastaa noin 200 000 nuor-
Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä Porvoossa on 42,7 %. Lapsia (0–17-vuotiaita) on 10 594. Lasten hyvinvointia ilmentävät hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, terveet elämäntavat ja riittävä perheen ja arkiyhteisöjen tuki. Valtaosa porvoolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Pienellä osalla perheitä on havaittavissa hyvinvointia vaarantavien tekijöiden kasaantumista terveyden sekä arjen hyvinvoinnin osalta. Lapsiperheille tarjotaan monipuolisia palveluita ja uusia toimintamuotoja otetaan jatkuvasti käyttöön. Viime vuosina erityispalveluiden asiakasmäärät ovat kasvaneet ja kunnan säästötoimenpiteistä huolimatta esim. neuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon ja lastensuojelutyöhön on palkattu lisää henkilöstöä.
12 13
ta. Seuraava kouluterveyskysely toteutetaan keväällä 2013 ja kyselyn tulokset saadaan vuoden loppuun mennessä.
Porvoossa kouluterveyskyselystä (2010) nousevat kriittisinä kehityskulkuina esille nuorten (8. ja 9. luokkalaisten) tupakointi, alkoholin käyttö sekä koettu terveydentila. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista 19 % kokee terveydentilansa huonoksi. Arviot omasta terveydentilasta ovat hieman paran-tuneet 2000-luvun aikana, mutta lisään-tyneet psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat näkyvät oppilaitoksissa mm. oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, poissaoloina ja so-siaalisen kanssakäymisen ongelmina.
Tästä ikäluokasta 18 % tupakoi päivittäin ja tosi humalassa on vähintään kerran kuu-kaudessa 19 %. Nämä luvut ovat hieman korkeampia (noin 3 %) kuin maassa keski-määrin. Ehkäisevällä päihdetyöllä lisätään varhaisnuorten tietoisuutta päihteiden haitallisuudesta. Työntekijät järjestävät tee-maan liittyviä luentoja ja erilaisia valistus-tapahtumia. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä kannustaa terveisiin elämäntapoihin.
Lapsiperheiden tuen tarve ja hyvinvointierotLapsiperheiden tuen tarve lisääntyy eri-tyisesti perhe-elämän taitekohdissa, kuten lapsen syntymän tai perheenjäsenen sai-rastumisen aikana tai perheitä kohtaavissa äkillisissä ongelmissa. Ennaltaehkäisevä nä-
kökulma on suunnitte-lun ja toiminnan keskei-nen lähestymistapa lap-siperheiden hyvinvoin-nin kehittämisessä. Mm. päivähoidon ja koulun antama tuki, vanhem-painryhmät, lastenhoi-toapu sekä perhetyö ovat tärkeitä lapsiperheiden arjen tuen muotoja.
Nykyinen tehokkuus-vaatimus työpaikoilla on asettanut perheet uuteen tilanteeseen. Yhä vaike-ampaa on sovittaa työn ja perheen välistä ristiriitaa. Vanhempien jaksaminen on työn takia kovalla ko-etuksella. Samalla per-hekäsite on muuttunut. Tämän päivän perhe on usein muunlainen kuin perinteinen ydinperhe, jossa on äiti, isä ja lapset. Tämä asettaa uudet vaatimukset palvelujär-jestelmälle, jossa keskeistä on asiakaslähtöi-nen työote palvelujen tarjonnassa.
Perhetyön tavoite on, että perheet saavat tukea arkeensa ja akuutteihinkin tilanteisiin jo ennen lastensuojelun asiakkuutta. Eri perhetyönmuotojen asiakkaana oli Porvoos-sa 214 lapsiperhettä vuonna 2012, perhe-neuvolalla oli asiakkaita yli 500. Ennaltaeh-
käisevillä työmuodoilla pyritään siihen, että lastensuojelun ja muiden erityispalveluiden tarve ei kasvaisi ja jonotusajat palveluihin ly-henisivät. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä on 5,4 % porvoolaislap-sista. Perhetyötä lisäämällä on pystytty rajoit-tamaan lastensuojelun avohuollon ostopal-velujen hankintaa. Myös lastensuojelun avo-palvelujen sijoituksia sekä laitossijoituksia on
pystytty lyhentämään ja vähentämään. Tämä kehityssuunta on tärkeä niin inhimillisestä kuin kustannusten näkökulmasta.
Köyhien lapsiperheiden määrä on kaik-kiaan kasvanut ja yksinhuoltajaperheissä pienituloisten määrä on suuri. Erityisen haastavaa arki on juuri perheissä, joissa perheen arjesta vastaamassa on vain yk-si aikuinen. Toimeentulotukea on saanut porvoolaisista lapsiperheistä 6,7 %. Noin neljännes porvoolaisista lapsiperheistä asuu ahtaasti. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on Porvoossa 11,7 %.
Työttömyys ja köyhyyteen liittyvät on-gelmat erilaistavat lapsiperheiden elämää ja toimintamahdollisuuksia aikaisempaa enemmän. Lapset kokevat syrjäytymisen osittain suoraan omissa palveluissaan, mutta myös välillisesti vanhempien on-gelmien kautta. Lasten kehitysympäristöt ovat vaarassa muuttua hyvin erilaisiksi, jos niukkuus kaikille suunnatuissa palveluissa jatkuu ja esim. harrastustoiminnan mak-sullisuus lisääntyy.
Vaikka yhteydenotot lastensuojeluun ovat Porvoossa hieman laskeneet, on työn mää-rä asiakasperheissä lisääntynyt. Huolestut-tavana ilmiönä lastensuojelussa on noussut esiin kasvava huoli vauvojen huolenpidosta. Lastensuojelussa ovat lisääntyneet perhevä-kivaltaan ja huoltoriitoihin liittyvät vaativat tapaukset. Taustalla ovat usein taloudelliset tai asumiseen liittyvät ongelmat ja lisäksi vaikeita päihde- ja mielenterveysongelmia.
palveluita korvaavalle ja täydentävälle toi-minnalle on hyvät edellytykset Porvoossa. Seurakunnat järjestävät avoimia perhepal-veluita ja aktiivisesti toimivat mm. Folkhäl-san sekä Mannerheimin lastensuojeluliitto.
Mannerheimin lastensuojeluliiton tila-päinen lastenhoitopalvelu on käynnistetty Porvoossa vuoden 2013 alussa. Palvelu on lyhytaikaista lastenhoitoapua kotiin kaikki-na vuorokauden aikoina. Myös perhekum-mien koulutus on käynnistynyt. Silloin kun perheen ongelmat ovat vielä pieniä, voi ta-valliselta kanssaihmiseltä saatu apu auttaa parhaiten. Tällaista apua on myös helppo ottaa vastaan. Perhekummien avulla ehkäis-tään ongelmien kasautumista ja vaikeutu-mista. Perhekummin antama tuki vahvistaa lapsiperheen elämänhallintaa ja antaa voi-mia arkeen.
Porvoo on hakeutumassa syksyllä 2013 mukaan Vanhemmuuden tukemisen Kas-te-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on, että vanhemmat saavat nykyistä enemmän tukea kasvatustehtäväänsä peruspalveluiden yhteydessä sekä lähiyhteisöltä. Perheille tarjotaan tukea arjessa niin, että lapsiper-heet saavat lisää voimavaroja selviytyä, kun perhettä kohtaavat lasten kehitystä ja hy-vinvointia uhkaavat tekijät, kuten parisuh-deongelmat, yksinäisyys, ero, taloudelliset vaikeudet, päihteiden käyttö, terveysongel-mat ja oppimisvaikeudet.
Lapsiperheiden yksinäisyys ja sosiaalisen tuen puute on lisääntynyt. Monella van-hemmalla ei ole muita auttajatahoja kuin viranomaiset. Avoimet varhaiskasvatuspal-velut ovat kaikkien porvoolaisten lapsiper-heiden käytössä. Palvelut ovat pääosin mak-suttomia eikä erillistä ilmoittautumista tarvita. Toimintaa on sekä sisätiloissa että ulkona leikkipuistoissa. Perheille on lisäk-si tarjolla kerho- ja lapsiparkkitoimintaa. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat vaihtelua ja virikkeitä sekä lapsille että van-hemmille. Niistä löytyy seuraa ja samas-sa elämäntilanteessa olevia lapsiperheitä. Henkilökunnalta puolestaan saa keskuste-luapua ja tukea lapsen hoitoon ja kasvatuk-seen liittyvissä asioissa.
Julkisten palvelujen avulla on mahdo-tonta kuitenkaan vastata kaikkeen avuntar-peeseen. Vanhempien omasta tai kolman-nen sektorin aloitteesta lähtevälle, kunnan
14 15
NUORET JA NUORET AIKUISET
Terveys ja elintavatLainsäädännössä sekä erilaisissa tutkimuk-sissa ja tilastoissa nuoruuden ikämäärityk-set ovat erilaisia. Nuorisolain määritelmän mukaan nuorilla tarkoitetaan kaikkia al-le 29-vuotiaita. Tässä koosteessa pyritään pysymään tässä määritelmässä ja pitämään alaikärajana oppivelvollisuuden päätty-mistä eli 16 ikävuotta. Kuitenkaan kaikkia tietoja ei voi täsmätä tähän, vaan esimer-kiksi työttömyystilastoissa nuoriksi lue-taan alle 25-vuotiaat. Porvoossa on 7201 16–28-vuotiasta nuorta.
Valtakunnallisen nuorisobarometrin mukaan valtaosa nuorista on tyytyväisiä elä-määnsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen on vä-hentynyt. Nuoret ovat terveitä. 15–24-vuo-tiaista yli 80 prosenttia kokee terveydenti-lansa hyväksi. Tupakoimattomien nuorten osuus on kasvanut selvästi 2000-luvun ai-kana. Nuorten viikoittainen alkoholinkäyt-tö on vähentynyt vuosituhannen taitteesta sekä peruskoululaisilla että lukiolaisilla. Täysin raittiiden nuorten osuus on sekin kasvanut. Nuorten mielenterveysongel-mat ovat lisääntyneet ja nuorisotyöttömyys kasvaa jälleen. Nuorten asunnottomuus ja asumiseen liittyvät vaikeudet ovat lisäänty-neet ja palveluverkon ulkopuolella arvellaan olevan noin 5 prosenttia nuorista.
Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan valtaosa porvoolaisista nuorista kokee ter-veydentilansa hyväksi. Lukioikäisten arviot
omasta terveydentilastaan ovat parantuneet hieman 2000-luvun aikana, vaikka pit-käaikaissairauksien tai erilaisten oireiden yleisyydessä ei ole tapahtunut vähenemistä samalla ajanjaksolla. Yleisimpiä oireita ovat niska-hartiaseudun kivut sekä päänsärky. Keskimäärin joka seitsemännellä nuorella on väsymystä lähes päivittäin. Nuorten ma-sentuneisuus on pysynyt yhtä yleisenä läpi 2000-luvun. Masentuneisuutta on joka kymmenennellä nuorella. Oireilua vähen-tää ja hyvinvointia sekä oppimista edesaut-taa säännöllinen arkirytmi, joka koostuu riittävästä levosta, hyvästä ravitsemuksesta ja liikunnasta.
Suuri osa nuorista ei koe tulevansa kuul-luksi koulussa tai oppilaitoksessa. Ammat-tiin opiskelevista lähes puolet ja lukiolaisista kolmasosa ei tiennyt, miten vaikuttaa edes oman koulun asioihin. Nuorten vaikut-tamiskanavina toimivat koulujen ja oppi-laitosten oppilaskunnat, nuorisovaltuusto ja valtakunnallinen nuorten Aloitekanava, joka on ollut Porvoossa käytössä jo usean vuoden ajan. Näiden kanavien ja sosiaalisen median käyttöä nuorten vaikuttamiskanava-na tulee edelleen kehittää ja vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksista on tiedotet-tava nuorille aikaisempaa tehokkaammin. Nuorten kuulemista ja heidän mielipi-teidensä huomioon ottamista on lisättävä oppilaitoksissa ja yleensäkin kunnallisessa päätöksenteossa.
Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa
ovat vähentyneet koko 2000-luvun. Yleisesti ottaen sekä tytöt että pojat arvioivat suhteen äitiin paremmaksi kuin suhteen isään. Nuo-ret tapaavat vanhempiaan harvemmin kuin vielä 1990-luvulla. Niiden vanhempien määrä, jotka eivät tiedä nuortensa viikonlo-punviettopaikkaa on vähentynyt.
Nuorten asenteet päihteiden käyttöä koh-taan ovat muuttuneet selvästi sallivampaan suuntaan 2000-luvun puolivälistä alkaen. Nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat kuitenkin vähentyneet 2000-luvun alusta. Porvoolaiset nuoret tupakoivat ja käyttävät alkoholia hieman yleisemmin kuin Suo-messa keskimäärin. Päihteisiin liittyy alt-tiutta rikollisuuteen, väkivaltaisuuteen ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Päihteiden-käytön seurauksena myös nuoren koulutus tai opiskelu voi kärsiä ja katketa kokonaan. Päihteiden käyttö lisää syrjäytymisriskiä. Päihdevalistus ja varhainen reagointi nuor-ten päihteidenkäyttöön on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää.
Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelui-den järjestämisessä koetaan edelleen olevan suuria puutteita. Erityisen ongelmalliseksi koululaiset ja opiskelijat kokevat koulu-lääkärin vastaanotolle pääsyn, mutta myös kouluterveydenhoitaja ja kuraattori ovat nuorten mielestä heikosti tavoitettavia. Kouluterveydenhoitaja- sekä koululääkäri-resurssia on kyselyn toteutuksen jälkeen li-sätty ja kouluterveydenhoitajavaje saataneen täytettyä tänä vuonna.
Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Nuorista Suomessa 2012 -selvityksen mukaan noin 20 prosentilla nuorista on ongelmia, jotka vaikuttavat heidän elämänlaatuunsa ja noin 5 prosentilla ongelmat ovat niin vaikeita, että ne uhkaavat syrjäyttää nuoren palveluiden ulkopuolelle. Porvoolaisten nuorten hyvinvoinnin tila on samankaltainen.
16 17
Koulutus ja itsenäistyminenPeruskoulun päättötodistuksen saamiseen ja saadun päättötodistuksen numeroiden korottamiseen tarvitsisi vuosittain apua noin kolmekymmentä nuorta. Kymp-piluokkaa tai vastaavaa ei Porvoossa tällä hetkellä ole. Lisätukea tarvitaan ns. ni-velvaiheissa eli koulutusasteelta toiselle ja koulutuksesta työelämään siirryttäessä. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen keskeyttäminen ja opintojen venyminen on tavallisempaa kuin lukiokoulutuksessa. Opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn on viime aikoina kiinnitetty aikaisempaa suu-rempaa huomiota ja keskeyttämisvaarassa olevien nuorten tukemista on tehostettu.
Alhainen koulutustaso on merkittävä työttömyyteen johtava syy. Vain perusasteen koulutuksen omaavien nuorten työttömyys-jaksot ovat myös muita nuoria pidempiä. Kesätyökokemukset helpottavat nuoren työelämään sijoittumista ja siihen sopeu-tumista. Kausivaihtelut huomioon ottaen voidaan sanoa työttömien nuorten määrän pysyneen suunnilleen samana parin viime vuoden ajan. Nuorille on tällä hetkellä erittäin vaikea löytää työpaikkoja, joten si-joitukset ovat usein lyhtyaikaisia työkokei-lu- tai työpajapaikkoja. Useat nuoret saavat toimeentulotukea.
Itsenäiseen asumiseen siirtyminen on nuorelle iso muutos ja he tarvitsevat usein tukea ja neuvontaa selviytyäkseen uudessa tilanteessa. Tällä hetkellä Porvoossa kehi-
tetään usean eri perin-törahan turvin nuorten asumisen tukemiseen liittyviä toimintamuo-toja, joiden tavoitteena on varmistaa, että nuori saa hänelle tarpeellisen asumiseen liittyvän tu-en. Porvoon asunnot-tomien nuorten määrää on vaikea tarkkaan ar-vioida, mutta heitä on kuitenkin useita kym-meniä. Asunnottomuus yhdistyy yleensä muihin vaikeuksiin ja sitä seuraa poikkeuksetta muita on-gelmia (opintojen kes-keytyminen, työttömyys, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat).
Kohtuuhinta i s ten vuokra-asuntojen puu-te koskettaa erityisesti nuorten elämää; kaikista suomalaisista vuokralla asuu noin joka kol-mas, kun taas alle 25-vuotiaista itsenäisesti asuvista vuokralla asuu kolme neljästä. Por-voon sosiaali- ja perhetyö maksaa vuodessa arviolta 100 000 euroa nuorten asumisen takuuvuokrina ja vuokrarästien maksuina. Osa takuuvuokrista saataisiin takaisin, mi-käli nuorten asumista pystyttäisiin nykyistä paremmin tukemaan. Elämänhallinnan pa-
rantuessa myös työssäkäynti helpottuu, jol-loin toimeentulotuen ja vuokrarästien mää-rät vähenevät tuettujen nuorten kohdalla.
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuoriso-takuu astui voimaan 1.1.2013. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuo-tiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kun-toutuspaikka viimeistään kolmen kuukau-
den kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuu on osa yhteiskuntatakuuta. Sen mukaan taataan jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka lukioissa, am-matillisissa oppilaitoksissa, oppisopimus-koulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Porvoossa nuorisotakuun toteutumista koordinoi lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyvis.
Kevään 2013 aikana laaditaan selvitys, jossa kartoitetaan nyt käytössä olevat nuori-sotakuun toteuttamiseen liittyvät toimenpi-teet. Samalla arvioidaan nykyisten toimen-piteiden riittävyys ja niiden muutostarpeet sekä tehdään ehdotus toimenpiteistä, joilla nuorisotakuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa pystytään Porvoossa toteuttamaan. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että alueen yritykset, oppilaitokset ja muut toimija-tahot ovat sitoutuneet nuorisotakuun to-teuttamiseen ja uusia toimintamalleja on jo käynnistetty.
Palvelujen kehittäminen ja uudistami-nen asiakkaiden tarpeiden muuttuessa ja resurssien vähentyessä on välttämätöntä. Porvoossa on käynnissä useita kehittämis-hankkeita, joiden avulla pystytään lisäämään nuorille tarkoitettua tukea ja kokeilemaan sekä käynnistämään uusia toimintamuotoja. Koulutuspalveluiden käynnistymässä olevan koulutuksellisen tasa-arvoisuuden edistä-mishankkeen kautta voidaan vuosien 2013–2014 aikana lisätä läsnäolevien aikuisten määrää Kevätkummun ja Gammelbackan
alueen alakouluissa sekä kaikissa yläkouluissa ja vahvistaa oppilashuoltoa sekä tukea oppi-laiden harrastustoimintaan osallistumista. Tätä kautta edesautetaan pitkällä tähtäimellä myös nuorisotakuun toteutumista.
Nuorisolain edellyttämää monialaista yh-teistyötä kehitetään kolmevuotisessa MYK- hankkeessa, jossa mallinnetaan nuorten parissa toimivien ammattilaisten yhteis-työverkostojen toimivuutta. Myös nuorten työpajatoimintaan ja etsivän nuorisotyön toteutukseen saadaan valtion erillisavus-tusta. Tärkeä osa hankkeissa on toteutetun toiminnan arviointi ja tehdyn arvioinnin pohjalta laaditut esitykset jatkotoimenpi-teistä. Todellinen hyöty hankkeista saadaan vasta kun esitetyt toimenpiteet otetaan kau-pungin vakinaiseksi toiminnaksi.
18 19
TYöIKäISET
Terveys ja elintavatTyöikäisten hyvinvoinnin tilasta saadaan tietoja kansallisista rekistereistä. Näitä ovat mm. työllisyyttä, toimeentuloa, sairasta-vuutta ja asumista kuvaavat tilastot.
Työikäisten terveyttä ja elämäntapoja seurataan terveyskäyttäytymisen avulla. Sai-rauspäivärahaa saaneiden työikäisten määrä on kasvanut hiukan vuodesta 2009 vuoteen 2011. Sen sijaan erityiskorvattaviin lääkkei-siin oikeutettujen henkilöiden määrä on laskenut edellä mainitulla aikavälillä. Sub-jektiivisesti koettua terveydentilaa kysyttä-essä ATH- tutkimuksessa reilu kolmannes itäuusmaalaisista vastaajista (34,7 %) kuvasi terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä hei-kommaksi.
Porvoo on aktiivinen kulttuurikaupunki. Taiteella ja kulttuurilla on merkittäviä hy-vinvointia lisääviä vaikutuksia. Tutkimusten mukaan taide mm. lisää itsenäisyyden koke-musta, elämän merkityksellisyyttä ja positii-visia ihmissuhteita. Taide ja kulttuuri tuovat merkityksellisyyttä elämään, osallistavat ja vahvistavat arjen toimijuutta. ATH-tutki-muksen mukaan kulttuuripalveluiden saa-vutettavuudessa on suuria alueellisia eroja. Joka neljäs kokee, että ei ole saanut tarpei-siinsa nähden riittävästi kulttuuripalveluja.
Lihavuus ja liikunnan puute ovat merkit-täviä kansanterveydellisiä ongelmia. Ylipai-noisten osuutta ja kuntalaisten omaa näke-mystä liikuntatottumuksistaan selvitetään osaltaan myös ATH- tutkimuksessa. Ylipai-
noisten osuus lasketaan vastaajien ilmoitta-mien pituus- ja painolukujen perusteella. BMI- painoindeksi on yleisimmin käytetty menetelmä lihavuuden asteen määrittämi-seksi ja 30 pisteen raja kansainvälisesti hy-väksytty raja-arvo lihavuudelle. Tämän rajan ylittää noin 20 % itäuusmaalaisista.
Kuntoliikuntaa säännöllisesti harrastavien suomalaisten joukko on kasvanut tasaisesti. Kuitenkin jopa kolme neljästä aikuisesta itäisellä Uudellamaalla ilmoittaa harrasta-vansa kuntoliikuntaa vähäisessä määrin tai ei ollenkaan. Porvoossa on hyvät mahdol-lisuudet harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Liikuntapalvelut pitää yllä liikuntapaikkoja, kuten uimahallia, urheilukenttiä ja -halleja, lenkkipolkuja, jääkenttiä ja hiihtolatuja. Li-säksi tarjolla on ohjattua liikuntaa ja liikun-tatapahtumia kaikenikäisille ja -kuntoisille porvoolaisille. Porvoossa toimii noin 150 urheiluseuraa, jotka ovat Porvoon urheilu-tarjonnan pääasialliset toteuttajat.
Työmatkakävelijöiden ja -pyöräilijöi-den määrä on vähentynyt. Arkiliikunta on terveydelle, toimintakyvylle ja mielenter-veydelle tärkeintä. Se on myös useimmil-le tehokkain tapa lisätä askeleita, lihasten käyttöä ja energiankulutusta. Puolen tun-nin reipas kävely tai pyöräily päivässä riittää ylläpitämään terveyttä. Vuonna 2007 teh-dyn henkilöliikennetutkimuksen mukaan porvoolaiset tekivät matkoistaan noin 34 % jalan tai pyörällä. Kävelyn osuus kaikista matkoista on 24 % ja pyöräilyn 10 %. Hy-
vinvointivaikutusten kyselyssä porvoolaiset asiantuntijat näkivät juuri arkiliikuntamah-dollisuuksien ja liikuntaa harrastavien mää-rän lisäämisen erittäin tärkeiksi hyvinvoin-tia parantaviksi tekijöiksi. Näihin asioihin nähtiin myös olevan paikallisesti suuret vaikutusmahdollisuudet.
Liian vähän liikkuvia pyritään aktivoi-maan Porvoossa myös terveysasemilla jaet-tavilla liikkumislähetteillä. Liikkumislä-hetteellä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi ylipainoinen tai diabetespotilas ohjataan liikuntatoimeen, jossa hänelle tehdään kuntokartoitus, esitellään kaupungin pal-velutarjontaa ja käydään tutustumassa eri liikuntamuotoihin. Suurin osa asiakkaista osallistuu kaikkiin ohjattuihin tapaamisiin. Tämän jälkeen potilas jatkaa liikuntahar-rastusta itsenäisesti. Yhteensä tämän toi-minnan piirissä on satoja porvoolaisia.
Porvoossa käytetään työikäisten joukossa koko maan lukuihin verrattuna vähemmän mielenterveyspalveluiden avopalveluita. Sekä mielenterveyden avohoitokäyntejä että pe-rusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä on selvästi koko maan keskiarvoisia käynti-määriä vähemmän. Myös psykiatrisen lai-toshoidon potilaita on työikäisissä Porvoossa keskimääräistä vähemmän. Toisaalta mielen-terveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneita on Porvoossa 9,6 tuhatta ihmistä kohden, kun koko maan luku on 8,2. Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksen mukaan joka viides suo-malainen sairastuu masennukseen elämänsä
Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on keskeistä, että työikäinen väestö kokee itsensä työkykyiseksi, jaksaa tehdä työtä ja haluaa pysyä työelämässä entistä kauemmin. Työikäisiä (17–64-vuotiaat) on Porvoossa 30 632. Työikäisen hyvinvoinnin kulmakiviä ovat mielekkääksi koetun työn ja vapaa-ajan tasapaino. Aktiivinen kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta luo hyvinvointia, elämänlaatua ja tuottaa elämyksiä. Työttömyys on Porvoossa alhaisemmalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Työttömiä oli 7,8 % vuonna 2012.
20 21
aikana. ATH-tutkimuksen mukaan joka nel-jäs itäuusmaalainen on kärsinyt masennus-oireista viimeisen vuoden aikana.
Porvoossa kulutetaan alkoholia saman verran kuin maassa keskimäärin. Alkoholin aiheuttamat terveydelliset, sosiaaliset ja ta-loudelliset haitat ovat merkittävät. Nuorten ja aikuisten päihdeklinikalla on panostettu matalan kynnyksen palveluihin. Päihdekli-nikan asiakkaiden yhteenlasketut käynti-määrät ovat kasvaneet voimakkaasti. Vuoden 2012 käyntimäärät kasvoivat 20 prosenttia vuodesta 2011. Erityisesti näkyy korvaushoi-don kasvun osuus. Yli puolet päihdeklinikan asiakkaista on 30–65-vuotiaita.
Hyvinvointi- ja terveyserotSuomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti kohentuneet. Samanaikaisesti eri sosiaaliryhmien väliset terveys- ja hyvin-vointierot ovat kuitenkin pysyneet ennal-laan tai jopa kasvaneet. Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen lisäksi eroja ilmenee myös alueellisesti ja sukupuolten välillä. Terveyserojen kasvu on huolestut-tavaa sekä eettisesti että taloudellisesti. In-himillisen kärsimyksen lisäksi terveyserojen kasvu lisää sairastavuutta, työkyvyttömyyttä ja lyhentää työuria.
Porvoolaisten terveydentila on parempi kuin maassa keskimäärin. Vähemmän kou-lutetut, alempiin tuloluokkiin kuuluvat ja matalammassa ammattiasemassa olevat vä-estöryhmät sairastavat enemmän, kärsivät
useammin alentuneesta toimintakyvystä ja kuo-levat nuorempina kuin pidemmälle koulutetut, ylempiin tuloluokkiin kuuluvat ja korkeam-massa ammattiasemas-sa olevat väestöryhmät. Työkykynsä heikenty-neeksi kokee joka kolmas työikäinen.
Heikoimmassa ase-massa ovat työttömät. Työllistämistoimet ja palvelujen tarjoaminen tälle ryhmälle ovat eri-tyisen tärkeitä. Porvoossa työvoiman palvelukes-kuksen asiakkaina oli 410 henkilöä vuonna 2012 ja kuukausittain kuntoutta-van työtoiminnan piirissä noin 150 henkilöä.
Porvoon suuret alu-eelliset erot näkyvät erityisesti työttömyysluvuissa. Työttömyys vaihtelee aina täystyöllisyydestä 23 prosen-tin alueelliseen työttömyysasteeseen. Asu-misen suhteen eriarvoisuus näkyy siinä, että Porvoossa kohtuuhintaisten vuokra- asun-tojen saaminen on hankalaa. Vuokra-asun-toihin jonotti vuoden 2012 lopussa lähes 700 hakijaa. Vuokra-asunnon saaneista kiireellisesti asunnon saaneita vuoden ai-
kana oli 28 prosenttia.Kiireellisessä tilanteessa olevien osuus
asunnon saaneista osoittaa kuinka on on-nistuttu asuttamaan hankalassa tilanteessa olevia, esim. asunnottomuusuhan alla ole-via. Asunnottomia yksinäisiä oli vuonna 2011 Porvoossa 0,7 asukasta tuhatta asu-kasta kohti. Luku on koko maan arvoa 1,4 pienempi.
Työttömyys ja toimeentuloTyöttömien määrä ja työttömyysaste ovat pysyneet Porvoossa suhteellisen vakaina, mutta pitkäaikaistyöttömyydessä on havait-tavissa selvää nousua. Vuonna 2012 Por-voon työttömyysaste oli työ- ja elinkein-oministeriön tietojen mukaan 7,8 prosent-tia. Työttömiä oli keskimäärin 1903 henkeä kuukaudessa joista pitkäaikaistyöttömiä oli 533. Työkyvyttömyyseläkkeellä porvoolai-sista 25–64-vuotiaista oli vuonna 2011 6,9 prosenttia. Luku on ollut laskusuuntainen. Porvoosta käy työssä muissa kunnissa 7 700 henkilöä, joista 70 prosenttia suuntaa pää-kaupunkiseudulle.
Maahanmuuttajat ovat kasvava työikäisten ryhmä. Porvoon työ- ja elinkeinotoimis-tossa on vuoden 2012 alussa työnhakijoi-na kaikkiaan noin 580 maahanmuuttajaa. Porvoon kaupungin kotouttamisohjelma on päivitetty keväällä 2013.
Toimeentulotuki on viimesijainen tu-kimuoto. Porvoossa on ollut vuosina 2008–2010 valtakunnallisesti vertaillen vähemmän toimeentulotukiasiakkaita kuin vastaavan kokoisissa kunnissa. Toimeen-tulotukiasiakkaiden määrä on kuitenkin kasvussa, vuonna 2012 asiakkaita oli 4,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lisäksi pitkäaikaisasiakkaiden määrä on nousu-suuntainen. Vuonna 2012 toimeentulotu-kimenot kasvoivat 18 prosenttia edellisvuo-desta. Toimeentulotukiasiakkuuden pääsyy on työttömyys.
Pitkäaikaistyöttömien määrään ja työt-tömyyden tasoon pystytään vaikuttamaan elinkeino- ja koulutuspolitiikalla sekä toi-mivilla työllisyys-, sosiaali- ja terveyspal-veluilla. Tärkeää on työllistämistoimenpi-teisiin osallistuvien saaminen aktiivisesti yhteiskuntaan osallistuviksi, heidän työky-kynsä edistäminen sekä toimintakyvyn yllä-pitäminen. Tätä edistetään mm. työttömi-en terveystarkastuksilla. Toisaalta vaikutta-mismahdollisuuksia perusturvan riittämät-tömyyteen ei ole. Työtön joutuu asioimaan Kelassa, Työ- ja elinkeinotoimistossa sekä sosiaalivirastossa saadakseen perusturvan.
22 23
IKäIHMISET
Terveys ja toimintakykyTuoreimman THL:n tutkimuksen mukaan eläkeikäisten toimintakyky on Suomessa pa-rantunut merkittävästi kahtena viime vuosi-kymmenenä. Jopa joka toinen 65–74-vuotias pitää itseään täysin työkykyisenä. Eläkeikäiset syövät terveellisemmin ja tuntevat itsensä ter-veemmiksi, mutta juovat enemmän alkoholia kuin ennen. Eläkeläisten turvattomuuden tunne on vähentynyt. Eniten ikääntyneet ovat huolissaan laitoshoitoon joutumisesta, raho-jen riittävyydestä ja muistisairauksista.
ATH-tutkimuksen mukaan yli 75-vuoti-aat porvoolaiset kokevat elämänlaatunsa ja terveytensä keskimääräistä paremmaksi koko Suomen väestöön verrattuna. Itsensä yksi-näiseksi kokee noin joka kymmenes porvoo-lainen. Yksinäisyys on yhtä yleistä työikäises-sä kuin iäkkäämmässäkin väestössä.
Koettu terveys ja muisti kertovat osaltaan koko väestön kohonneesta eliniästä sekä toimintakykyisten vuosien lisääntymises-tä. Muistiin voidaan vaikuttaa terveellisten elintapojen edistämisellä sekä esimerkiksi sosiaalisten virikkeiden ylläpidolla. Ikäih-misten palveluita suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon kotona asumista tukevien palveluiden rinnalla myös muut ennalta ehkäisevät toimenpiteet.
Yksinasuvia 75 vuotta täyttäneitä porvoo-laisia on vastaavanikäisestä väestöstä hiukan enemmän kuin koko maassa. Yksinäisyys ja lievä masennus sekä niistä johtuva lii-kunnan puute, heikko ravinnonsaanti ja
aliravitsemus heikentävät kodeissaan yksin asuvien iäkkäiden toimintakykyä. Kotona asuvia yli 75-vuotiaita on Porvoossa 89,5 % vastaavanikäisestä väestöstä.
Ikääntyneen ihmisen hyvä ravitsemus yl-läpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämän-laatua. Lisäksi hyvä ravitsemustila nopeuttaa sairauksista toipumista ja pienentää tervey-denhuollon kustannuksia. Myös kotona asu-misen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Ikääntyneiden ravit-semukseen liittyvät ongelmat ovat toisenlaisia kuin nuorempien. Ravinnonsaanti ja ravit-semustila usein heikkenevät sairauksien ja iän myötä. Ravitsemusongelmien riski on suurin yli 80- vuotiailla. Heillä liian vähäinen ener-giansaanti ja laihtuminen ovat keskeinen on-gelma, pikemminkin kuin ylipaino, joka on muun väestön merkittävä terveysriski.
Laaja ikäihmisten ravitsemus- ja lihas-katotutkimus on käynnistynyt yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Vuoden 2012 aikana kaikille porvoolaisille 75 vuotta täyt-täneille henkilöille lähetettiin kirjekysely heidän toimintakykynsä ja ravitsemuksensa kartoittamiseksi. Kirjekyselyn vastauksien perusteella lihaskadon tai vajaaravitsemuk-sen riskissä oleville henkilöille tehdään li-haskunnon mittauksia, tuloksia tutkimuk-sesta saadaan keväällä 2013.
Palveluiden kehittäminenEnnalta ehkäisevät kotikäynnit tarjotaan vuosittain kaikille 78 vuotta täyttäville.
Käynnillä kartoitetaan toimintakykyä ja elintapoja. Jos ikääntyneen toimintakyky alenee, on kotihoito ensisijainen palve-lumuoto. Kotona asumista tuetaan myös esimerkiksi esteettömän ympäristön ja kuntoutuksen avulla. Kaupunki tarjoaa enenevässä määrin myös erityisesti ikäih-misille suunnattuja kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja.
Kaikkien säännöllisen kotihoidon pii-rissä olevien asiakkaiden toimintakyvystä kerätään tietoa Rai -vertailutietokannan toimintakykymittareilla. Nämä toimintaky-kytiedot siis koskevat jo säännöllisen ulko-puolisen avun varassa olevaa ikääntyneiden ryhmää. Huomionarvoista on, että tästä-kin ryhmästä edelleen 43 prosenttia pystyy liikkumaan itsenäisesti kodin ulkopuolella. Ajatellen ikäihmisten arjen hyvinvointia on heille kohdennetuilla terveyttä ja hy-vinvointia edistävillä kodin ulkopuolisilla aktiviteeteilla ja palveluilla suuri merki-tys. Ikääntyneiden elämän mielekkyyden kannalta on erityisen tärkeää, että mah-dollisuus yhteisöön osallistumiseen säilyy. Omatoiminen liikkuminen pitää ikäänty-vän ihmisen pitempään terveenä ja vähentää laitoshoidon ja kuntoutuksen tarvetta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on määrit-tänyt yli 75-vuotiaiden palvelutason mää-rälliset tavoitteet. Valtakunnalliset laatusuo-situkset ohjaavat ikäihmisten palveluiden kehittämistyötä. Keskeisenä vanhustenhuol-lon tavoitteena pidetään ikääntyneen mah-
Ihmisten hyvinvointi koostuu monista tekijöistä. Ikääntyessä toimintakyvyn säilymisen ja itsenäisen selviytymisen rinnalle nousevat keskeisiksi tekijöiksi läheiset ihmissuhteet, terveys, koti ja ympäristö sekä palveluiden saanti. Porvoon väestö ikääntyy. 65 vuotta täyttäneitä on 8447. Porvoon väestöllinen huoltosuhde heikkenee, mutta kehitys ei ole yhtä nopeaa kuin useissa kunnissa.
24 25
dollisuutta asua omassa kodissaan mahdol-lisimman pitkään. Suosituksen mukaan yli 75-vuotiaista omassa kodissaan tulisi asua 91–92 prosenttia. Porvoossa määrä on vielä hieman matalampi 89,5 prosenttia. Sään-nöllisen kotihoidon piirissä porvoolaisis-ta ikääntyneistä oli suosituksen mukainen määrä 13,6 %. Omaishoidon tuen piirissä on porvoolaisia ikääntyneitä suositusta vä-hemmän vain 3 prosenttia (suositus 5–6 %).
Porvoon palvelurakenne on edelleen liian laitospainotteinen. Vanhainkotien ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa on 6 prosenttia ikääntyneistä, kun suosituksen mukaan määrä pitäisi saada laskemaan 3 prosentin tasolle. Ympärivuorokautisen hoivan osalta panostetaan erityisesti tehos-tettuun palveluasumiseen. Tehostettua pal-veluasumista pyritään lisäämään Porvoon kaupungin ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti. Tällä hetkellä tehostetussa pal-veluasumisessa on 4,6 prosenttia ikäänty-neistä. Seuraava palvelutalo valmistuu Jo-hannisbergiin syksyllä 2013.
Kotona asumista tukevia palveluita ke-hitetään edelleen. Ikääntyneiden kotona asumisen tueksi etsitään uusia ratkaisuja. Vanhuspalveluissa toteutettavat kehittämis-hankkeet tähtäävät asiakaslähtöisiin palve-luihin ja niillä pyritään vastaamaan lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemi-sesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalve-luista. Vanhusväestön määrän kasvu edel-lyttää aktiivisia asumiseen ja asumispalve-
luihin liittyviä toimia. Asumispoliittisenkin ohjelman lähtökohtana on ensisijassa jär-jestää ikäihmiselle asunto sekä kotiin vie-täviä palveluita mahdollisimman pitkään. Näin pyritään vähentämään ja korvaamaan laitosasumista. Kotihoidon asiakkaille on vuoden 2013 alusta aloitettu uusi geriatri-nen lääkäripalvelu. Palvelu tarjoaa ympäri-vuorokautisen etälääkärituen ja sitä kautta hoitomahdollisuudet kotona ja päivystysai-koina ovat lisääntyneet ratkaisevasti. Palvelu tukee ennaltaehkäisevää hoitoa.
StrategiatyöPorvoossa käynnistyi samanaikaisesti hyvin-vointikertomuksen laatimisen kanssa uuden kaupunkistrategian laadintatyö. Valmiste-lutyössä on hyödynnetty hyvinvointiker-tomuksen laatimisen yhteydessä syntynyttä tietoa porvoolaisten hyvinvoinnista. Stra-tegia tulee kuvaamaan kaupungin toimin-nan ja talouden kehittämisen keskeisimmät suuntaviivat vuosina 2014–2017.
Strategiatyö perustuu kuntalakiin. Kun-talain mukaan kunnan on pyrittävä edistä-mään asukkaidensa hyvinvointia sekä kestä-vää kehitystä alueellaan. Strategiatyössä hy-vinvointi ymmärretään laajasti niin, että se käsittää kolme keskeistä teemaa, asukkaiden hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuu-det, yritysten kilpailukyvyn sekä ympäristön ja luonnon hyvinvoinnin.
Valmistelutyössä on pyritty löytämään yhteinen näkemys hyvinvoinnin ja kilpai-lukyvyn keskeisimmistä tekijöistä. Näkemys muodostuu asiantuntijoiden tuoman tie-don, kuntalaisten kokemuksellisen tiedon sekä päättäjien näkemysten yhdistämisestä. Strategiset päämäärät, niitä kuvaavat indi-kaattorit ja toimenpide-ehdotukset täsmen-tyvät teemaryhmissä, työpajoissa ja asukkai-den vaikuttajaraadeissa kevään kuluessa.
Kaupunginvaltuuston on tarkoitus hy-väksyä strategia elo–syyskuussa 2013. Hy-vinvointikertomus on jatkossa osa Porvoon talousarvio- ja suunnitteluprosessia. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan valtuus-
tokausittain ja lisäksi vuosittain tehdään suppeampi kertomus, jossa päivitetään in-dikaattoritiedot ja tehdään yhteenveto päät-tyvästä vuodesta.
Hyvinvointiryhmän työskentelyHyvinvointiryhmän tehtävänä on kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seu-ranta- ja raportointi-järjestelmää ja luo-da terveyden ja hyvinvoinnin tietopohjaa. Hyvinvointiryhmä vastaa hyvinvointikerto-muksen valmistelusta ja indikaattoritiedon hyödyntämisestä, huomioiden erityises-ti Porvoon omat erityispiirteet ja tarpeet. Hyvinvointiryhmä vastaa osaltaan strategian toimeenpanosta sekä sopii eri hallinnonalo-jen sekä hyvinvoinnin teemaryhmien kanssa tavoitteiden toteuttamisesta. Teemaryhmiä ovat mm. Lasten- ja nuorten hyvinvointi-ryhmä (HYVIS) ja Pari- ja lähisuhdeväkival-lan ehkäisyn työryhmä (PALVE). Hyvinvoin-tijohtamisen rakenteet on kuvattu alla.
HYVINVOINTIJOHTAMINEN
26 27
Terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen rakenne
kaupungin johtoryhmätoimii myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä
hyvinvointiryhmän pj/prosessin johtaja
hyvinvointi-koordinaattori
kaupungin hyvinvointiryhmä = terveyden edistämisen ohjausryhmä
konserni-hallinto
sosiaali- ja terveystoimi
sivistystoimi
hallinto-palvelukeskus
kaupunkikehityslupa- ja
valvonta-asiat
terveyspalvelutsosiaali- ja
perhepalvelutvanhus- ja
vammaispalvelut
suomenkieliset ja ruotsinkieliset
koulutuspalvelutvarhaiskasvatus-
palvelutkulttuuri- ja vapaa-
aikapalvelut
järjestöt, 3. sektori
ja yrityksethyvis palve päihde-
työryhmäliikenne-
turvallisuusravitsemus-työryhmä
ohjelma-työryhmät
itä-uudenmaan turvallisuus-suunnittelu
yhteisötoiminta ja kuntalaisvaikuttaminen
vanhusneuvosto vammaisneuvosto nuorisovaltuusto sähköinen osallisuus
asiantuntijaryhmien ja verkostojen poikkitoiminnallista yhteistyötä
28 29
Porvoo Loviisa Sipoo HyvinkääLohja Vaasa
47
49
51
53
55
57
59
61
63
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 201147
63
61
59
57
55
53
51
49
1. huoltosuhde, demografinen
80
85
90
95
100
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
100
95
90
85
80
2. sairastavuusindeksi, ikävakioitu
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011-6-4-202468
1012141618
16
18
14
12
10
8
6
4
2
0
-2
-4
-6
3. nettomuutto
24
26
28
30
32
34
36
38
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
38
34
36
32
30
28
26
24
4. ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009
17
13
15
11
9
7
55
7
9
11
13
15
17
5. lasten pienituloisuusaste
0
2
4
6
8
10
12
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
12
10
8
6
4
2
0
6. lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0–17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
12
14
16
10
8
6
4
22
4
6
8
10
12
14
16
7. toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä
8. tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista
13
15
17
19
21
23
25
27
29
31
33
2002 20062004 2008 2010
27
29
31
33
25
13
17
21
15
19
23
LIITE: Tilastot
Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15–64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on.
Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta kunnan väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työ-ikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä.
Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (läh-tömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois.
Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kai-kista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.
Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöi-den osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pie-nituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna.
Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, kou-lunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus.
Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentu-lotukena saaneista henkilöistä.
Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastan-neista ko. ikäluokassa.
Porvoo Loviisa Sipoo HyvinkääLohja Vaasa
30 31
8
10
12
14
16
18
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
18
16
14
12
10
8
9. koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
3
5
7
9
11
13
15
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
15
13
13
7
9
5
3
11. nuorisotyöttömät, % 18–24-vuotiaasta työvoimasta
12. tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista
2002 2004 2008 20102006
28
30
24
26
20
22
18
16
12
14
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
0,0
0,4
0,8
1,2
1,6
2,0
2,4
2,8
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
2,8
2,4
2,0
1,6
1,2
0,8
0,4
0,0
13. asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta
14. pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
14
12121416182022242628303234
15. päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
18
16
14
12
10
0
2
4
6
8
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
Porvoo Loviisa Sipoo HyvinkääLohja Vaasa Porvoo Loviisa Sipoo HyvinkääLohja Vaasa
Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.
Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti.
Nuorisotyötön on 15–24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamis-ta, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi.
Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa lai-toksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikki-leikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain.
Työttömään työvoimaan luetaan 15–74-vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työ-tön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta.
Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta.
Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentu-lotukena saaneista henkilöistä.
16. toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
3,6
3,2
2,8
2,4
2,0
1,6
1,2
0,0
0,8
0,4
10. koulutustasomittain
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
380
360
340
320
300
220
240
260
280
300
320
340
360
380
280
260
240
220
32 33
17. toimeentulotuki, euroa/asukas
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
200
150
100
50
0
18. työttömät, % työvoimasta
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
12
10
8
6
4
2
Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen bruttomenojen määrän (EUR) yhtä asukasta kohti kalenterivuoden aikana.
Työvoimaan luetaan kaikki 18–74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä.
Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveyden-huollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista.
2003 20072005 2009 201120102008
15
12
9
6
19. säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
22. yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
20. kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä100
80
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
21. pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
8
6
4
2
10
2002 2003 2004 20072005 2008 20102006 2009 2011
60
50
40
30
Porvoo Loviisa Sipoo HyvinkääLohja Vaasa
Kotihoidon laskenta tehdään asiakkaista joilla (1) on 30.11. voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma, (2) jotka muuten (ilman palvelu- ja hoitosuunnitelmaa) saavat sään-nöllisesti kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalapalveluja ja heillä on toteutu-nut vähintään yksi käynti jokaisella marraskuun viikolla, (3) jotka käyvät marraskuussa vähintään kerran viikossa vanhusten hoidollisessa päivähoidossa (4) - jotka saavat omais-hoidon tukea, vaikka eivät saisikaan palveluja kotiin.
Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveyden-huollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista.
Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö.
90
35
Ulk
oas
u: p
eak
pre
ss &
pro
du
ctio
ns
oy
Pai
no
: tt-
ure
x
36
PORVOO BORGÅ
