Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujenkuntayhtymä

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimin-takäsikirja

2019

Käsitelty: Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja 10.1.2019 § 1

2

Sisällys

1 JOHDANTO ___________________________________________________________________________ 1

2. PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN PALVELUALUEET, PALVELULINJAUKSET JA TOIMINNALLISETTAVOITTEET ___________________________________________________________________________ 1

2.1 Palvelualueet ________________________________________________________________________ 1

2.2 Palvelulinjaukset _____________________________________________________________________ 2

2.3 Toiminnalliset tavoitteet ______________________________________________________________ 3

3. SOSIAALIPALVELUT _____________________________________________________________________ 4

3.1 Aikuissosiaalityö _____________________________________________________________________ 4

3.1.1 Ohjaus ja neuvonta _________________________________________________________________ 5

3.1.2 Sosiaalityö ________________________________________________________________________ 5

3.1.3 Sosiaaliohjaus _____________________________________________________________________ 5

3.1.4 Sosiaalinen kuntoutus _______________________________________________________________ 5

3.1.5 Tilapäinen ja tuettu asuminen ________________________________________________________ 5

3.1.6 Kuntouttava työtoiminta ____________________________________________________________ 6

3.1.7 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu ________________________________________ 7

3.2 Taloudellisen tuen palvelut ____________________________________________________________ 7

3.2.1 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki _______________________________________________ 7

3.2.2. Talous- ja velkaneuvonta ____________________________________________________________ 8

3.3 Sosiaali- ja kriisipäivystys ______________________________________________________________ 8

3.4 Maahanmuuttopalvelut _______________________________________________________________ 9

4 PERHEPALVELUT ______________________________________________________________________ 10

4.1 Neuvola- ja perhepalvelut ____________________________________________________________ 10

4.1.1. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola ___________________________________________________ 10

4.1.2 Seulonta- ja kantajaseulontatutkimukset ______________________________________________ 11

4.1.3 Perhevalmennus __________________________________________________________________ 11

4.1.4 Lastenneuvola ____________________________________________________________________ 11

4.1.5 Neuvolan perhetyöryhmät __________________________________________________________ 12

4.2 Oppilas- ja opiskeluhuolto ____________________________________________________________ 12

4.2.1 Oppilashuolto ____________________________________________________________________ 12

4.2.2 Opiskeluhuolto ___________________________________________________________________ 13

4.3 Lapsiperheiden kotipalvelu ____________________________________________________________ 13

4.4 PerheNeuvo ________________________________________________________________________ 14

4.5. Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelukokonaisuus ________________________________________ 14

34.6 Ryhmätoiminnat ____________________________________________________________________ 15

4.7 Naisten joukkotarkastukset, seurantaohjelma ____________________________________________ 15

4.8 Lasten erityisen tuen palvelut _________________________________________________________ 15

4.8.1. Lastenpsykiatrian yksikkö ___________________________________________________________ 15

4.8.2 Perheoikeudelliset palvelut__________________________________________________________ 16

4.8.2.1 Isyyden tunnustaminen ____________________________________________________________ 16

4.8.2.2 Lapsen huolto, asuminen, tapaamisoikeus sekä oikeus elatukseen __________________________ 17

5 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT SEKÄ LASTENSUOJELU __________ 17

5.1 Asiakkaaksi tulo ja palvelutarpeen arviointi ______________________________________________ 17

5.2 Sosiaalihuoltolain mukaiset tukitoimet/palvelut __________________________________________ 19

5.3 Erityistä tukea tarvitseva lapsi _________________________________________________________ 19

5.4 Lastensuojelun asiakkuus _____________________________________________________________ 20

5.5 Avohuollon tukitoimet _______________________________________________________________ 20

5.6 Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessi _______________________________________________________ 22

5.7 Tehostettu perhetyö _________________________________________________________________ 23

5.8 Nuorten vastaanottoyksikkö Havurinne _________________________________________________ 24

5.9 Kotiin tehtävä perhekuntoutus ________________________________________________________ 25

5.10 Nuorten tuettu asuminen _____________________________________________________________ 25

6 ADOPTIONEUVONTA __________________________________________________________________ 25

7 TURVAKOTI __________________________________________________________________________ 26

8 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN PALVELUIDEN SAAMISEN PERUSTEET __________________________ 26

9 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN ASIAKASMAKSUKÄYTÄNTÖ __________________________________ 33

10 TOIMINTAKÄSIKIRJAN LAATIMINEN JA PÄIVITTÄMINEN _______________________________________ 38

1

1 JOHDANTOEtelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2017. Aiemmin perhe-ja sosiaalipalvelujen vastuualueen palvelut tuotettiin Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen, ES-SOTEn sekä jäsenkuntien (7 kpl) sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja yleishallinnon palve-luyksiköissä. Vuoden 2017 alusta nämä palvelut integroituvat Etelä Savon sosiaali- ja terveyspalve-luiden kuntayhtymässä perhe- ja sosiaalipalvelukokonaisuudeksi, jossa moniammatilliset tiimit tuot-tavat palveluja joustavasti, asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen kokonaisuus muodostuu perhe-, lastensuojelu- ja sosiaalipalveluista.Perhe- ja sosiaalipalveluista äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, koulukuraat-tori- ja koulupsykologipalvelut, sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuo-jelun avohuollon sosiaalityö sekä aikuissosiaalityö, taloudellisen tuen palvelut, perhetyö ja lapsiper-heiden kotipalvelu tuotetaan lähipalveluina. Perhe- ja sosiaalipalvelujen toiminnoista lastenpsykiat-ria, perheoikeudelliset palvelut, turvakoti, sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessi, nuorten vastaanottoyk-sikkö Havurinne, talous- ja velkaneuvonta sekä maahanmuuttopalvelut ovat nk. yhteisesti tuotettujapalveluja.

Perhe- ja sosiaalipalvelut tuottavat sopimuksiin perustuen palveluja ESSOTEn jäsenkuntia laajem-malle mm. Pieksämäen, Sulkavan ja Rantasalmen kunnille sosiaalipäivystyspalvelua.

2. PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN PALVELUALUEET, PALVE-LULINJAUKSET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET

2.1 Palvelualueet

Perhepalvelut. Perhepalvelut ovat lasten, nuorten ja perheiden terveyttä, hyvinvointia ja toiminta-kykyä tukevia palveluja, joilla on tiivis yhteys peruskuntien varhaiskasvatuksen, opetustoimen januorisotoimen palvelujen kanssa. Perhepalvelut muodostuvat neuvola- ja perhepalveluista (perhe-suunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolat, moniammatilliset perhetiimit, perheohjaus, lapsiperheiden ko-tipalvelu, toiminta- ja puheterapia), oppilas- ja opiskeluhuollon palveluista (Oppilas- ja opiskeluhuol-lon terveydenhoitajat ja -lääkärit, kuraattori- ja psykologipalvelut, perheohjaus, lasten ja nuorten eh-käisevä mielenterveystyö, moniammatilliset koulutiimit) sekä lasten erityisen tuen palveluista (las-tenpsykiatria sekä perheoikeudelliset palvelut). Kunnissa on moniammatillisia perhepalveluryhmiäja alueellisia kouluryhmiä, joiden tehtävänä on tukea, ohjata ja hoitaa lasta, nuorta ja perhettä oikea-aikaisesti ja lähellä perhettä. Kuntien lähipalvelujen osaamista ja lasten, nuorten ja perheiden tukeavahvistetaan tarvittaessa lastenpsykiatrian asiantuntijakonsultaatioilla ja liikkuvilla palveluilla sekälastensuojelun palveluiden avulla.

Lapsiperheiden kotipalvelun sekä toiminta- ja puheterapian palveluseteli on käytössä kaikissa ES-SOTEn jäsenkunnissa.

Lastensuojelun palvelut. Lastensuojelun palvelualueelta tuotetaan sekä sosiaalihuoltolain mu-kainen perheiden sosiaalityö että lastensuojelulain mukainen sosiaalityö. Lastensuojelun palvelutovat lastensuojelulain mukaisia lasten, nuorten ja perheiden palveluja (sosiaalihuoltolain mukainenperheiden sosiaalityö, lastensuojelun avohuolto, perhehoito, sijaishuolto ja jälkihuolto, nuorten tu-ettu asuminen, perhetyö ja sosiaaliohjaus). Kunnissa lähipalveluna tehtävä sosiaalihuoltolain mu-kainen perheiden sosiaalityö että lastensuojelun avohuolto tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien var-

2haiskasvatuksen ja opetustoimen, koulupsykologien ja koulukuraattorien, perheohjauksen, kotipal-velun ja lasten erityisen tuen palvelujen sekä lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon palveluyksikön(Pessi) kanssa. Palvelujen pääpaino on sosiaalihuoltolain mukaisessa sosiaalityössä, lastensuoje-lun avohuollossa ja sen tukitoimissa sekä sijaishuollossa perhehoidon vahvistamisessa ja kehittä-misessä.

Turvakoti, Nuorten vastaanottokoti Havurinne, nuorten tuettu asuminen ja kotiin tehtävä perhekun-toutus sekä lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon palveluyksikkö Pessi ovat nk. yhteisesti tuotettujapalveluja. Pessin asiantuntijatiimi vastaa kaikkien ESSOTE-kuntien lastensuojelun sijaishuollosta,jälkihuollosta sekä tukiperhetoiminnasta. Pessin toiminnalla varmistetaan alueen asiakkaille yhden-mukainen sijais- ja jälkihuollon palvelu, henkilöstön osaaminen sekä kustannustehokkuus ja -vaikut-tavuus palveluhankinnoissa.

Sosiaalipalvelut. Sosiaalipalveluihin kuuluvat aikuissosiaalityön palvelut, taloudellisen tuen pal-velut ml. talous- ja velkaneuvonta, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta.Palvelut ovat kuntalaisten omatoimisuutta tukevia ja ongelmia korjaavia palveluja. Perustoimeentu-lotuki siirtyi KELAlle 1.1.2017 lukien. ESSOTEn vastuulle jäi kuitenkin ehkäisevän ja täydentäväntoimeentulo- tuen päätöksenteko. ESSOTE tekee tiivistä yhteistyötä KELA:n kanssa.

Sosiaalipalvelut tuottavat ja koordinoivat monitoimijapäivystykseen sisältyvän sosiaali- ja kriisi- päi-vystyksen koko ESSOTEn alueelle sekä Sulkavan, Rantasalmen ja Pieksämäen kuntiin (palvelunmyyntisopimukset). Väkivaltatyön koordinointi (väkivaltaa kokeneiden ja tehneiden palveluver-kosto) on keskitetty sosiaalipalvelujen palvelupäällikölle.

Sosiaalipalveluihin kuuluu myös maahanmuuttopalvelut, jotka tuotetaan kuntiin Essoten ja kuntienvälisten sopimusten mukaisesti.

2.2 Palvelulinjaukset

Perhe- ja sosiaalipalvelujen tehtävänä on edistää eri väestöryhmien hyvinvointia laaja-alaisesti. Toi-minnan lähtökohtana on palvelujen helppo saavutettavuus ja asiakkaan aito kohtaaminen.Toiminta-ajatuksena on ”Ihmiseltä ihmiselle, lähellä ja helposti saatavilla.”

Painopiste on asiakasta lähellä olevissa peruspalveluissa: neuvola- ja perhepalveluissa, oppilas-ja opiskeluhuollossa sekä lapsiperheiden ja sosiaalihuoltolain mukaisessa sosiaalityössä ja so-siaalisessa kuntoutuksessa. Lastenpsykiatrian ja lastensuojelun palvelut tukevat em. peruspal-veluja tehden ja järjestäen myös lasten, nuorten ja perheiden tarvitsemia erityispalveluja.

Palveluja ja osallisuutta kehitetään valtakunnallisen LAPE- muutosohjelman mukaisesti. Palveluissaedetään kuntayhtymän hallituksen päätöksen (119§ 1.6.2017) mukaisesti. Tavoitteena on lasten,nuorten ja perheiden joustavammat, asiakaslähtöisemmät ja kustannustehokkaammat palvelut.LAPE-kehittämishanke päättyy 31.12.2018, mutta valtakunnallinen LAPE-muutosohjelma jatkuu.

Aikuissosiaalityössä toimeentulotuen siirron jälkeen on käynnissä työorientaation muutos, painopis-teenä on asiakkaiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Etelä-Savossa ja Kainuussa on me-neillään yhteistyössä Itä-Suomen sosiaalialan kehittämisyksikön kanssa aikuissosiaalityön kehittä-mishanke eli ISO SOS-hanke.

Asiakkaiden palvelut järjestetään monialaista osaamista hyödyntäen, lähellä asiakasta. Yhteisestituotetut palvelut tukevat asiakkaiden lähipalveluja (esim. työparius). Oman palvelutuotannon rinnalla

3on ostopalveluja ja järjestöavustuksia (kumppanuussopimukset).

Sähköisten palvelujen lisääminen vaiheittain (puhelinpalvelut, lomakkeet ym.) ESSOTEn yhteisenlinjauksen mukaisesti.

Vastuualueen vastuulla on koko ESSOTEn sosiaalityön ammatillinen koordinaatio sekä väkivaltatyönkoordinointi: henkilöstön kouluttaminen ja tiedottaminen sekä toimintatavan juurruttaminen. Väkival-tatyöhön kuuluu uhrin sekä tekijän tuki ja ohjaus yhdessä järjestöjen kanssa.

Palveluja ja henkilöstöä sijoitetaan kunnissa lähelle muita sosiaali- ja terveyspalveluja (ent. terveys-asemat) mahdollisuuksien mukaan.

2.3 Toiminnalliset tavoitteet

1. Perhe- ja lastensuojelupalveluiden palvelurakenteen muutoksen toteuttaminen· palvelut tuotetaan perheiden lähelle ja ensisijaiseen toimintaympäristöön (perhekeskus-

toimintamallin vahvistaminen)· moniammatilliset tiimit (neuvolat ja koulut)· erityisosaamisen kohdentaminen peruspalvelujen tueksi ja yhteiset toimintamallit (jalkau-

tuvat palvelut tarvittaessa)· monialaiset palvelutarpeen arvioinnit ja yhteinen suunnitelma· selvitetään ja arvioidaan perheiden sosiaalityön sekä erityispalveluiden rakenne koko las-

tensuojelun ja perhepalvelujen kokonaisuudessa ja tehdään selvityksen perusteella tarvit-tavat toimenpiteet rakenteisiin/toimintoihin

2. Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin toiminnan uudistuminen perhehoitoa vahvistamalla· suunnitelmallinen perhehoitajien ja tukiperheiden rekrytointi ja valmennus vuosittain· sijaisperheiden ja biologisten vanhempien sekä lasten järjestelmällinen tuki sijais- ja jäl-

kihuollon aikana· systeemisen lastensuojelutyön laajentaminen kaikkiin ESSOTEn kuntiin· tavoitteellinen työskentely perheen jälleen yhdistämiseksi lapsen etu huomioiden· sujuva palveluprosessi lähipalvelujen ja yhteisesti tuotettujen sijaishuollon/jälkihuollon

välillä· perhehoidon osuus pitkäaikaisesti sijaishuoltoon sijoitettujen lasten osalta vähintään 70

prosenttia

3. Aikuissosiaalityön toiminnallisen muutoksen jatkaminen· työn painopisteen kohdentaminen kuntouttavaan aikuissosiaalityöhön ja työtoimintaan· aikuissosiaalityön roolin selkiyttäminen ja kehittäminen työllisyyden hoidossa yhdessä

kuntien, typ-reitin ja työvoimahallinnon kanssa· vahvemman tuen kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkojen lisääminen: hyvinvointi-

ryhmät ja ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta asiakkaille, jotka tarvitsevat erityistätukea

· täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttäminen laajemmin sekä tarpeenmukai-sen ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen asiakkaiden hyvinvoinnin tukemiseksi jaedistämiseksi

· tuetun asumisen palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille aikuisille sekä henkilöille,jotka tarvitsevat erityistä tukea asumisessa

4. Ohjaamo Olkkarin ja TYP/Reitin siirtyminen yhteisiin tiloihin ja uudenlaisen toimintatavan käyt-töönotto asiakasohjauksessa ja palvelutarpeen arvioinnissa

5. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen henkilöstö- ja tehtävärakenteen kehittäminen edelleen jaosaamisen vahvistaminen

4

3. SOSIAALIPALVELUT

3.1 Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityön palvelut on suunnattu aikuiselle väestölle tilanteissa, joissa asiakkaalla on sosi-aalipalvelujen tarvetta johtuen esimerkiksi toimeentulotuen haasteista, työttömyydestä, päihde- taimielenterveysongelmista, elämänhallinnan vaikeuksista tai asunnottomuudesta. Aikuissosiaalityönpalvelut sisältävät monipuolista motivointia ja ohjausta sekä arviointia ja seurantaa asiakkaan arjenhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi tai ylläpitämiseksi. Siihen kuuluu laajaa mo-niammatillista yhteistyötä kuntoutuksen ja työvoimapalvelujen työllistämistoimien alueella sekä mo-nialaista kuntoutukseen ohjausta ja tarpeen arviointia sekä kuntoutuksen järjestämistä. Aikuissosi-aalityön palveluita tarjoavat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat 18 vuotta täyttäneille henkilöillesekä lapsiperheille, joilla ei ole lastensuojelun tai sosiaalihuoltolain mukaisten perhepalveluiden tar-vetta.

Aikuissosiaalityön prosessin vaiheet ovat palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelman laatiminen,päätöksenteko, palveluiden toteutus, vaikutusten arviointi ja asiakkuuden päättäminen

Aikuissosiaalityön palveluihin hakeudutaan joko oman tai läheisen yhteydenoton kautta tai yhteistyö-tahon ohjaamana, jonka jälkeen sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja arvioi asiakkaan palvelutarpeen.Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen vaatimassa laajuudessa yhteistyössäasiakkaan ja tarvittaessa myös muiden toimijoiden kanssa esim. asiakkaan sosiaalista ja taloudellistaelämäntilannetta, kuntoutuksen tarvetta ja/tai työllistymisen esteitä kartoittamalla.

Kiireelliset kriisitilanteet, jotka aiheutuvat esimerkiksi asiakkaan tai hänen perheenjäsenensä vaka-vasta sairastumisesta, häädön vuoksi uhkaavasta asunnottomuudesta tai muista perhekriiseistä,vaativat välitöntä palvelutarpeen arviointia.

Palvelutarpeen arvioinnin pohjalta laaditaan tarvittaessa asiakassuunnitelma ja sosiaalityöntekijä taisosiaaliohjaaja tekee tarvittavat palvelupäätökset. Asiakasta hyödyttävän tuki- ja palvelukokonaisuu-den rakentamiseksi tehdään tarvittaessa verkostoyhteistyötä myös muiden auttajatahojen kanssa.

Aikuissosiaalityön kautta saatavia palveluja ovat.

- ohjaus ja neuvonta (SHL 6§),

- sosiaalityö (SHL 15§),

- sosiaaliohjaus (SHL16§),

- sosiaalinen kuntoutus (SHL 17§),

- tilapäinen ja tuettu asuminen (SHL 21§ 1. ja 2. mom.),

- kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta) ja

- täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki (Laki toimeentulotuesta).

Palveluiden vaikutuksia arvioidaan asiakassuhteen aikana suunnitelmallisesti ja palvelujen tarvettauudelleenarvioidaan asiakassuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Asiakkuus voidaan päättää,kun muutostavoitteet on saavutettu. Aikuissosiaalityön asiakkuus perustuu työttömien aktivointitoi-mia lukuun ottamatta aina asiakkaan vapaaehtoisuuteen.

5

3.1.1 Ohjaus ja neuvonta

Aikuissosiaalityöllä on osaltaan velvoite antaa Sosiaalihuoltolain 6§:n mukaista ohjausta ja neuvon-taa sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Ohjausta ja neuvontaa on saata-villa kaikissa Essoten lähipalvelupisteissä sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja etuuskäsitteli-jöiden toimesta.

Ohjausta saa myös Ohjaamo Olkkarista, joka on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palve-lupaikka. Sen toimintamalli rakentuu monialaisesti tietoa, ohjausta ja tukea tarjoavasta Ohjaamosta, erihallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Sosiaalipalvelut koordinoi OhjaamoOlkkarin toimintaa.

3.1.2 Sosiaalityö

Sosiaalityö on sosiaalityöntekijän asiakkaalle antamaa palvelua, johon sisältyy säännöllisiä tapaa-misia sosiaalityöntekijän kanssa asiakkaan tukemiseksi hänen elämäntilanteessaan ja /tai motivoi-miseksi muutoksessa. Suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen, asiakkaan sitoutumista vaativan sosiaali-työn työskentelyn ohella sosiaalityöntekijät tapaavat asiakkaita yksittäisillä tapaamiskerroilla tai ly-hytaikaisesti jonkin yksittäisen ongelmatilanteen ratkaisemiseksi. Erityistä tukea tarvitsevien asiak-kaiden asiakasprosessista on vastuussa aina sosiaalityöntekijä.

3.1.3 Sosiaaliohjaus

Sosiaaliohjaus perustuu palvelutarpeen arvion pohjalta laadittuun asiakassuunnitelmaan ja on pää-asiallisesti asiakkaan tukemista ja ohjaamista arjen hallinnan, sosiaalisen toimintakyvyn ja työelä-mään kuntoutumisen vahvistamiseksi. Työtä tehdään useimmiten asiakkaan omassa ympäristössäsosiaalitoimen tilojen sijaan. Sosiaaliohjaajat osallistuvat ja ovat vastuussa myös asiakkaiden asia-kasprosessien eteenpäin viemisestä, palvelutarpeen arvioinneista ja asiakassuunnitelmien laatimi-sesta sekä aktivointisuunnitelmien laatimisesta ja kuntouttavan työtoiminnan myöntämisestä sosi-aalityöntekijöiden ohella.

3.1.4 Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettua tehostettua tukea arki-päivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan sekä sosiaalisten vuorovaikutussuhteidenluomiseen ja ylläpitämiseen. Siihen kuuluu aina myös asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ja kun-toutustarpeen arviointi sekä kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen. Sosiaalista kuntoutusta voi-daan toteuttaa yksilöllisenä ohjauksena ja valmennuksena ja/tai ryhmätoimintana. Sosiaalisen kun-toutuksen tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen, syrjäytymisen torjuminen ja osal-lisuuden edistäminen. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työko-keilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.

3.1.5 Tilapäinen ja tuettu asuminen

Sosiaalihuoltolain 21 §:n määrittelemistä asumispalveluista aikuissosiaalityön kautta on saatavillatilapäisen asumisen sekä tuetun asumisen palvelua. Tilapäisen asumisen tuki on tarkoitettu kriisiti-lanteissa asiakkaan olosuhteiden turvaamiseen väliaikaisella asumisratkaisulla. Tilapäinen asumi-nen on viimesijainen keino ratkaista asiakkaan äkillinen, lyhytaikainen suojan tarve, eikä se koskaanole ratkaisu pitkäaikaisasunnottomuuteen.

6Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäi-seen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauk-sella ja muilla sosiaalipalveluilla.

3.1.6 Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille, jotka eivät ole työllistyneet oma-aloitteisesti ja/tai työ- ja elinkeinohallinnon keinoin. Asiakkaita ovat työttömyyden perusteella pää-asiallisena tulona toimeentulotukea tai työttömyysturvaa saavat työttömät työnhakijat. Kuntouttavantyötoiminnan tavoitteena on tukea, palauttaa ja/tai lisätä asiakkaan toimintakykyä sekä työllisty-misedellytyksiä. Työtoiminta tukee asiakkaan elämänhallintaa ja parhaimmillaan voi luoda väyläntyöelämään. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on estää pitkään jatkuvan työttömyyden kielteisetvaikutukset asiakkaan elämänhallinnassa ja toimintakyvyssä.

Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään velvoittavana kunnan sosiaalitoimen tai työ- ja elinkeinotoi-miston aloitteesta tai asiakkaan omasta pyynnöstä. Velvoittavuus määräytyy asiakkaan pääasialli-sen tulon/asiakkuuden perusteella. Alle 25-vuotiaat ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan lyhyem-män työttömyyden perusteella kuin yli 25-vuotiaat. Pyrkimyksenä on katkaista nuorten työttömyys jasyrjäytyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttava työtoiminta perustuu aktivointisuunnitelmaan, jossa määritellään keinot asiakkaan elä-mänhallinnan tukemiseksi ja etenemiseksi koulutukseen tai työelämään. Suunnitelma räätälöidäänaina yksilöllisesti. Osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan käytetään yhtenä asiakkaan aktivoin-tikeinona. Aktivointisuunnitelman laativat yhteistyössä asiakas, kunnan sosiaaliviranomainen ja työ-ja elinkeinotoimiston työntekijä. Asiakas kutsutaan ajanvaraukselle tekemään aktivointisuunnitelma.Kutsun lähettää joko kunnan sosiaalitoimi tai työ- ja elinkeinotoimisto.

Aktivointisuunnitelma on laadittava työttömälle alle 25-vuotiaalle asiakkaalle,1. jolle on laadittu työllistymissuunnitelma ja joka on työttömyyden perusteella saanut työmark-

kinatukea vähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana,2. jolle on laadittu työllistymissuunnitelma ja joka on saanut 500 päivän työttömyyspäiväraha-

kauden ajan työttömyyspäivärahaa, tai3. jolle on tehty työnhakijan haastattelu ja jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen nel-

jän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.

Aktivointisuunnitelma on laadittava työttömälle 25 vuotta täyttäneelle henkilölle, jolle on aiem-min laadittu työllistymissuunnitelma ja

1. joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä,2. joka on 500 päivän työttömyyspäivärahakauden jälkeen saanut työttömyyden perusteella

työ- markkinatukea vähintään 180 päivältä, tai3. jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyy-

den johdosta maksettuun toimeentulotukeen.

Kuntouttavasta työtoiminnasta tehdään aina viranhaltijapäätös asiakkaalle ja kirjallinen sopimus työ-toimintapaikan ja asiakkaan kanssa sekä ilmoitus työvoimahallinnolle. Laki kuntouttavasta työ- toi-minnasta velvoittaa tekemään aloitussopimuksen vähintään 3kk:si. Jatkosopimukset voivat olla kes-toltaan lyhyempiäkin, esim. 1kk. Työtoiminnan tavoitteena voi olla esim. totuttautuminen työelämään(työelämän pelisäännöt), saada elämään sisältöä ja rytmiä tai päihteettömän elämän tukeminen.Työtoiminta räätälöidään aina henkilökohtaisesti asiakkaan tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

Työtoiminta voi olla myös lähes tavallista kokopäivätyötä. Työtoimintajaksoon sisältyy yksilöllinen

7palveluohjaus.Työtoimintajakso on 3 - 24 kuukautta. Sovitun jakson aikana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetäänvähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa, vähintään neljä tuntia päivässä. Osallistues-saan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja saa työttömyysturvaa ja siihen liittyvän ylläpitokorvauk-sen tai laskelman mukaisen toimeentulotuen ja siihen liittyvän toimintarahan sekä tarvittaessa osal-listumisesta aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta velvoittaa kuntaa järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa ja huo-lehtimaan asiakkaan aktivointisuunnitelman toteutumisesta. Kunta voi järjestää toimintaa osana kun-nan sosiaalipalveluja ja/tai perustamalla oman työllisyydenhoidonyksikön tai ostaa palvelun ostopal-veluna eri palveluntuottajilta.

Kaikissa Essoten kunnissa tehdään aktivointisuunnitelmia ja ohjataan asiakkaita kuntouttavaan työ-toimintaan lähipalveluna paikallisesti.

3.1.7 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) edellyttää, että kunta onosallisena lain määrittelemässä yhteispalvelussa yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston ja Kansanelä-kelaitoksen kanssa. Yhteispalvelu tarkoittaa yhteistoimintamallia, jossa edellä mainitut toimijatahotyhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoi-tuksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemi-sestä ja seurannasta. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistätarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, ter-veys- ja kuntoutuspalveluja.

Essoten kunnat kuuluvat seuraaviin seudullisiin työllistämistä edistäviin monialaisiin yhteispalvelui-hin (TYP):

- Mikkelin seudun TYP: Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertun-maa, Puumala

- Pieksämäen seudun TYP: Juva- Savonlinnan seudun TYP: Rantasalmi

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun se osuus, joka on kunnan toimijoiden vastuulla,on saatavilla Essoten toimesta kaikissa alueen kunnissa lähipalveluna. Mikkelissä TYP-palvelustavastaavat TYP Reitin palveluohjaajat. Muissa kunnissa TYP-palvelua antavat pääasiallisesti sosiaa-liohjaajat.

3.2 Taloudellisen tuen palvelut

3.2.1 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuki (Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412) on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijai-nen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo jaedistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on tuen tarpeessaeikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muidenetuuksien avulla, muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen ihmisen huolenpi-dolla tai muulla tavalla.

8Ennen tuen myöntämistä selvitetään hakijan tai hänen perheensä mahdollisuudet saada toimeentu-lonsa muista tulonlähteistä, ensisijaisesti työ- ja yrittäjätuloista. Ensisijaisia sosiaaliturva- etuuksiatoimeentulotukeen nähden ovat muiden muassa eläkkeet, työttömyysturva, sairauspäivä- raha, lap-silisä, asumistuki ja opintoetuudet.

Toimeentulotuki jakautuu perus-, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentu-lotuen myöntämisestä vastaa 1.1.2017 alkaen Kansaneläkelaitos. Essote vastaa täydentävän ja eh-käisevän toimeentulotuen myöntämisestä alueen kunnissa. Essoten hallitus hyväksyy vuosittain taitarvittaessa toimeentulotuen soveltamisohjeet, joiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuus-periaatteen toteutumista Essoten alueen kunnissa.

Täydentävää toimeentulotukea voi saada hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuviin, toi-meentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkittuihinmenoihin.

Ehkäisevän toimeentulotuen hakeminen edellyttää yleensä ajanvarauksella asiointia sosiaalityönte-kijän luona, jolloin hakijan kokonaistilanne selvitetään ja siihen perustuen asia ratkaistaan. Ehkäise-vän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja oma-toimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toi-menpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä hei-kentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriu-tumista edistäviin tarkoituksiin.

3.2.2. Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta siirtyy 1.1.2019 alkaen oikeusaputoimiston hoidettavaksi.

Essote tuottaa palvelut kaikille Essoten kunnille. Pieksämäellä on päivystysluonteinen vastaanottoyhtenä päivänä kuukaudessa, muutoin talous- ja velkaneuvonnan palvelut ovat saatavilla keskitetystiMikkelissä.

Talous- ja velkaneuvonnan tarkoituksena on antaa yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa taloudensuunnittelusta ja velkojen hoidosta, selvittää talouteen liittyen ongelmien ratkaisumahdollisuudet,avustaa velallista velkajärjestelyyn liittyvän asian hoitamisessa, erityisesti velkajärjestelyhakemuksenja muiden yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain edellyttämien selvitysten ja asiakirjojen laa-timisessa.Velkojen järjestelyvaihtoehdot ovat:

- Yksityishenkilön velkajärjestely- Vapaaehtoiset sopimukset velkojien kanssa- Takuu-Säätiön takaus- Yhteistyö Kirkon Diakoniatyön kanssa

Neuvonta on asiakkaalle maksutonta ja asiointi tapahtuu aikavarauksella. Suositus on, ettäjonotusaika saisi olla enintään 2 kuukautta.

3.3 Sosiaali- ja kriisipäivystys

Sosiaali- ja kriisipäivystys toteutetaan ESSOTE:ssa osana monitoimijapäivystystä. Monitoimija-päivystys koostuu somaattisesta päivystyksestä, mielenterveys- ja päihdepäivystyksestä, sosiaali-ja kriisipäivystyksestä, lastensuojelun virka-aikaisesta päivystyksestä sekä kahdesta kolmannen

9sektorin toimijasta, Viola - Väkivallasta vapaaksi ry:n väkivaltatyöstä ja Suomen mielenterveysseu-ran Mikkelin kriisikeskuksen kriisityöstä. Sosiaalipäivystystä tuotetaan lisäksi erillisellä sopimuksellaPieksämäelle, Rantasalmelle ja Sulkavalle.

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee 24/7 periaatteella siten, että klo 07.00 - 21.30 paikalla on sosi-aalityöntekijä (aktiivipäivystys). Sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä siirtyy takapäivystä-jäksi yön ajaksi. Tarvittaessa takapäivystys muuttuu aktiivityöksi myös yöaikaan. Sosiaali- ja kriisi-päivystyksen fyysinen sijainti on Mikkelin keskussairaalan monitoimijapäivystyksen yhteydessä(Porrassalmenkatu 35-37, 50100 Mikkeli).

Asiakkaalla on suora yhteydenottomahdollisuus sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumeroon taikäyntiasiointiin monitoimijapäivystyksessä. Kaikki yhteydenotot (asiakkaat ja viranomaiset) tapahtu-vat yhden puhelinnumeron periaatteella. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä toimii 4 sosiaalityöntekijää.Väkivaltatyön koordinaatio on keskitetty sosiaalipalvelujen palvelupäällikölle.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävät ovat:· kiireellisten sosiaali- ja kriisitilanteiden yhteydenottojen vastaanottaminen, kiireellisen

palvelu- tarpeen arviointi· kiireellisten sosiaalityön ja kriisitilanteiden hoitaminen ja jatkopalvelun varmistaminen· viranomaistyö ja yhdessä työskentely· suuronnettomuusvalmius ja psykososiaalisen tuen koordinointi.

Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa tukea sosiaalisen hädän keskellä. Ydintoimintaa ovat lähisuhde-väkivaltatilanteet, lastensuojelun tarve ilman hoitoa ja huolenpitoa jääneen lapsen osalta, vanhem-pien kykenemättömyys huolenpitoon sekä akuutit kriisitilanteet. Asiakasta ja hänen perhettään tue-taan sosiaalisissa hätätilanteissa sekä turvattomuuden kokemuksissa äkillisissä tilanteissa ja mm.rikoksen uhriksi joutuessa.

Tämän lisäksi virka-aikana sosiaali- ja kriisipäivystys toimii lastensuojelupäivystäjän työparina kii-reellisissä tilanteissa ja ottaa vastaan lastensuojeluilmoituksia sekä toimii tarvittaessa lähipalvelui-den sosiaalipalvelujen työntekijöille konsultoijana sosiaalityön erityiskysymyksissä.

3.4 Maahanmuuttopalvelut

Mikkelin kaupunki on tehnyt vuonna 2016 päätöksen, että kaupungin vastaanotettavien kiintiöpako-laisten määrä on 30–40 henkilöä/vuosi ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä on30–40 henkilöä/vuosi. Hirvensalmen kunta on tehnyt päätöksen kiintiöpakolaisten vastaanotosta si-ten, että valtion korvausten piirissä olevien kiintiöpakolaisten määrä on 35 henkilöä. Pertunmaankunnan vastaanotto- päätöksen mukaan kunnassa valtion korvausten piirissä olevien määrä on enin-tään 30 henkilöä. Juvan kunnan vastaanottopäätöksen mukaan valtion korvausten piirissä olevienkiintiöpakolaisten määrä on kunnassa enintään 40 henkilöä.

Kunnilla on voimassa olevat kotouttamisohjelmat.

Maahanmuuttopalvelut vastaa Essoten kuntien maahanmuuttopalveluista sopimustensa mukaisesti.

Maahanmuuttopalvelujen asiakkaita ovat kuntien kiintiöpakolaiset (pääsääntöisesti neljän vuodenajan maahantulosta), kuntapaikan saaneet turvapaikanhakijat (kolmen vuoden ajan ensimmäisestäkuntapaikasta) sekä muut maahanmuuttajat palvelutarpeen mukaan.

Maahanmuuttopalvelujen tehtäviä ovat:- vastaanoton valmistelu (kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat

10kuntapaikan valmistelun osalta)

- vastaanotto ja ensihuolto (kiintiöpakolaiset), tehostettu kotouttamistyö- kotouttamiseen liittyvät tehtävät, perhetyö, palveluohjaus- sosiaaliturva- suomen kielen alkeiden ohjaus, pienryhmätoiminta- tulkkipalvelut (kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat)- konsultaatio maahanmuuttoasioissa, verkostotyö- KEHAn korvausten piiriin kuuluvien korvausten hakeminen Essotelle

Maahanmuuttotyön asiakasprosessi- varautuminen asiakkaan palvelutarpeeseen saatujen esitietojen perusteella ja

palvelujen kartoittaminen- alkuhaastattelu ja nykytilanteen arviointi- eri etuuksien hakeminen asiakkaalle ja sosiaaliturva sekä eri palveluihin ohjaaminen- kotoutumissuunnitelmien laatiminen- kotoutumisen tukeminen- kotoutumisprosessin seuranta- asiakkuuden päättäminen

4 PERHEPALVELUT

4.1 Neuvola- ja perhepalvelut

4.1.1. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola

Perhesuunnitteluneuvola tarjoaa yksilöille ja pareille raskaudenehkäisyneuvontaa ja mahdollisuu-den saada itselleen sopiva ehkäisymenetelmä. Perhesuunnitteluneuvolan tarkoitus on myös edistääyksilön ja parin hyvinvointia tarjoamalla tukea ja neuvoja terveyteen, ihmissuhteisiin ja seksuaali-suuteen liittyvissä asioissa. Näitä ovat esimerkiksi hedelmättömyyden ehkäisy, seksitautien torjunta,seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ehkäisy, seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen koke-misen ilmaisun tukeminen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvä muu neuvonta.

Äitiyshuollon kokonaisuuden muodostavat perusterveydenhuollon äitiysneuvolat, erikoissairaanhoi-don äitiyspoliklinikka, synnytysvuode-osastot sekä diabetespoliklinikka. Myös lasten erityisen tuenyksikön pikkulapsivastaanotto osallistuu äitiyshuoltoon. Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on tur-vata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi. Äitiysneuvolassa tunnistetaan mahdol-lisimman varhain raskausaikaiset ongelmat ja häiriöt sekä järjestetään viiveettä tarvittavaa hoitoa,apua ja tukea. Lisäksi tavoitteena on edistää tulevien vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hy-vinvointia sekä tulevan lapsen kehitysympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Keskeisenä tehtä-vänä on myös tukea syntyvää kiintymyssuhdetta vauvaan.

Määräaikaisia terveystarkastuksia järjestetään äitiysneuvolassa raskausaikana vähintään yhdeksän.Näihin raskausaikaisiin käynteihin sisältyy kaksi laajaa lääkärinterveystarkastusta. Ensisynnyttäjälletarjotaan kaksi kotikäyntiä, joista toinen on raskausaikana (raskausviikoilla 30–32) ja toinen synny-tyksen jälkeen (1–7 vrk kotiutumisesta). Neuvolan terveydenhoitaja ja kasvatus- ja perheneuvonnantyöntekijä tekevät raskaudenaikaisen kotikäynnin yhdessä. Uudelleensynnyttäjälle tarjotaan yksi ko-tikäynti synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkitarkastuksen tekee joko lääkäri tai siihen koulutuksensaanut terveydenhoitaja tai kätilö. Yhteensä perheille tarjotaan vähintään yksitoista määräaikaistaterveystarkastusta. Määräaikaisten käyntien lisäksi raskaana olevalle naiselle ja synnyttäneelle jär-jestetään yksilöllisen tarpeen mukaan lisäkäyntejä äitiysneuvolaan.

114.1.2 Seulonta- ja kantajaseulontatutkimukset

Sikiöseulonnoilla tarkoitetaan raskaana oleviin naisiin kohdistettuja verinäyttein ja ultraäänitutki-muksin tehtäviä seulontoja, joiden tavoitteena on todeta sikiön sairaus tai vamma. Geneettisessäkantajaseulonnassa etsitään peittyvästi periytyvän sairauden tautigeenin kantajia. Sikiö- ja kanta-jaseulontatutkimuksiin ja niiden jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Osallistuminenedellyttää raskaana olevan tietoista päätöstä. Päätöksen tueksi raskaana olevalle puolisoineen an-netaan äitiysneuvolassa ensikäynnillä kattava tieto seulontamenetelmien tavoitteista ja ominai-suuksista, mahdollisten jatkotutkimusten sisällöstä ja niihin mahdollisesti liittyvistä haitoista sekätoimintavaihtoehdoista, mikäli sikiöllä todetaan poikkeavuuksia.

4.1.3 Perhevalmennus

Neuvolan terveydenhoitajat ja kasvatus- ja perheneuvonnan työntekijät sekä synnytyssalin kätilötjärjestävät yhteistyössä ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle perhevalmennusta. Perheval-mennus on vuorovaikutuksellista, voimavaralähtöistä ja vertaistuen mahdollistavaa ryhmätoimintaa.Tapaamisia järjestetään sekä ennen lapsen syntymää että syntymän jälkeen. Perhevalmennuksentarkoitus on tukea parisuhdetta ja vahvistaa vanhemmuutta. Valmennus antaa tietoa raskausajasta,synnytyksestä, lapsen hoidosta, imetyksestä ja odotusaikaan sekä synnytykseen mahdollisesti liit-tyvistä mielenterveyden muutoksista. Valmennus tukee lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuo-rovaikutusta. Tavoitteena on myös edistää isien osallisuutta, isyyden vahvistumista ja jaettua van-hemmuutta.

4.1.4 Lastenneuvola

Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä jahyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja ediste-tään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvalli-sessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitami-sessa. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.

Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan neuvolassa järjestetään alle kouluikäisille vähin-tään 15 määräaikaistarkastusta, joista viisi tekee lääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Ter-veystarkastuksista kolme on laajoja terveystarkastuksia, jossa arvioidaan lapsen kehityksen, tervey-dentilan ja hyvinvoinnin lisäksi koko perheen hyvinvointia ja vanhempien tuen tarpeita. Tarkastuk-seen kutsutaan aina molemmat vanhemmat. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien kirjal-lisella suostumuksella päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio lapsen selviytymisestä päi-vähoidossa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Siihen sisältyymyös vanhempien näkemys lapsensa terveydestä ja kehityksestä sekä koko perheen hyvinvoinnista.

Kaikkiin määräaikaisiin terveystarkastuksiin sisältyy terveysneuvontaa. Terveysneuvonnan tavoit-teena on tukea lapsen kehitystä, kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta.Lisäksi tavoitteena on tukea vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistää perheen sosi-aalista tukiverkostoa. Neuvonta voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä ja yhteisöllisesti.

Terveysneuvonnan ja määräaikaisten terveystarkastusten yhtenä tavoitteena on tunnistaa lapsen japerheen erityisen tuen tarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisen tuen tarpeessa ole-ville perheille tarjotaan ja järjestetään tarvittaessa vastaanottokäyntejä neuvolaan tai kotikäyntejäsekä tehdään tarvittaessa yhteistyötä neuvolan perhetyöryhmän, erikoissairaanhoidon, lapsiperhei-

12den sosiaalityön ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisen tuen tarpeen tilanteessa laaditaan hyvin-vointi- ja terveyssuunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan perheen kanssa.

4.1.5 Neuvolan perhetyöryhmät

Neuvolassa työskentelee lääkärien ja terveydenhoitajien lisäksi psykologeja, perheohjaajia, perhe-terapeutteja sekä puhe- ja toimintaterapeutteja. Osa puheterapia- ja toimintaterapiapalveluista ontoteutettu ostopalveluna. Nämä neuvolan erityistyöntekijät muodostavat kiinteän työryhmän neuvo-lan työntekijöiden yhteyteen ja osallistuvat lakisääteisen kasvatus- ja perheneuvonnan ja tarvittavankuntoutuksen antamiseen. He arvioivat, tutkivat ja tukevat lapsen kasvua ja kehitystä, ja miettivätsiihen tukikeinoja, ovat tukena vanhemmuuden eri kysymyksissä ja vauvavaiheessa sekä tervey-denhoitajan työparina tarvittaessa. Tavoitteena on havaita tuen tarve ja järjestää tarvittavat tukipal-velut mahdollisimman varhain. Tarvittaessa lastenpsykiatrian ja lapsiperheiden sosiaalityön asian-tuntijat jalkautuvat perhetiimeihin.

4.2 Oppilas- ja opiskeluhuolto

4.2.1 Oppilashuolto

Oppilas- ja opiskeluhuoltoon kuuluvat kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja koulukuraattorinpalvelut. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko oppimisyhteisön hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen sekä lapsen ja nuoren fyysisen ja psyykkisen terveen kasvun ja kehityksen tukeminen.Kouluterveydenhuollossa oppilaalle järjestetään terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla. Ensim-mäisen, viidennen ja kahdeksannen vuosiluokan terveystarkastus on laaja. Laajoihin terveystarkas-tuksiin sisältyy oppilaan terveydentilan arvion lisäksi lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä lapsenja hänen huoltajiensa kanssa tekemä koko perheen hyvinvoinnin arvio. Määräaikaisissa terveystar-kastuksissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa ja pyri-tään löytämään mahdolliset sairaudet. Terveystarkastukset ovat samalla aina terveysneuvontati-lanne ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi oppilaita tava-taan yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja oppilaalla on mahdollisuus hakeutua vastaanotolle myös il-man ajanvarausta.

Kuraattorin ja psykologin palvelut ovat kouluterveydenhuollon ohella oppilashuollon lakisääteistätoimintaa. Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan koululaisten koulunkäynnin tukea ja oh-jausta. Toiminnalla edistetään kouluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä koululaisten perheiden jamuiden läheisten kanssa, tuetaan oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiävalmiuksia.

Mikkelin kaupungin alueen oppilashuollon työntekijät on jaettu viiteen alueelliseen koulutyöryh-mään, ja pienten kuntien työntekijät muodostavat 3 työryhmää. Näihin työryhmiin kuuluvat tervey-denhoitaja, psykologi, kuraattori sekä perheohjaaja. Pienemmissä kunnissa perheterapeutit työs-kentelevät myös kouluikäisten lasten vanhempien kanssa. Työryhmän tavoitteena on vastata kokoalueensa lasten ja perheiden hyvästä kehityksestä, koulunkäynnistä, psyykkisen ja fyysisen kasvunturvaamisesta, sekä perheen hyvinvoinnista. Työryhmien tukena on lastenpsykiatrian vastaanotonalkuarvio ja konsultointityöryhmä, johon voi ottaa yhteyttä ilman lääkärin lähetettä.

13

4.2.2 Opiskeluhuolto

Opiskeluterveydenhuollon palvelut on tarkoitettu lukiolaisille ja toisen asteen ammatillisessa koulu-tuksessa sekä ammattikorkeakoulussa opiskeleville. Opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetäänkunnassa sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille riippumatta heidän asuinkunnastaan ja ne ovat käy-tettävissä myös työharjoittelun aikana. Opiskeluterveydenhuolto on maksutonta alle 18-vuotiaille.Sen jälkeen maksu määräytyy asiakasmaksulain mukaisesti osassa palveluja. Terveystarkastuksetovat maksuttomia kaikille.

Opiskeluterveydenhuollon toiminta jakaantuu ennaltaehkäisevään työhön ja sairaanhoitoon. Luki-ossa ja toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville järjestetään terveydenhoitajantarkastus ensimmäisenä ja lääkärin tarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Tarkastuk-sessa on tärkeä saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opis-kelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen,opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoistaselviytymisen kannalta. Opiskelijalle annetaan tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työ-hön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä. Terveysneuvonnan on tuettava ja edistet-tävä itsenäistymistä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää fyysistä toimintakykyä ja mielenterveyttäsekä ehkäistävä koulukiusaamista. Terveysneuvonta sisältää myös seksuaaliterveyden edistämi-sen ja mielenterveys- ja päihdetyön.

Opiskeluterveydenhuollon tulee olla mukana valvomassa oppilaitosten ja opiskeluympäristön turval-lisuutta ja terveellisyyttä yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Tarkastuskäyntejä tuleetehdä joka kolmas vuosi.

Opiskeluhuoltoon kuuluu opiskeluterveydenhuollon lisäksi kuraattori- ja psykologipalvelut. Toimin-nalla edistetään opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä perheiden ja muiden läheistenkanssa, tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.Ammattikorkeakoulussa työskentelee myös psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka tehtävänä on arvioidaja hoitaa lieviä ja keskivaikeita psyykkisiä ongelmia sekä tarjota tukea antavaa keskusteluapua.

4.3 Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa. Kotipalvelulla tarkoitetaanasumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asi-ointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tainiissä avustamista.

Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyäalentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Lapsiperheellä on oikeus saadaperheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaa-minen ei ole mahdollista yllä mainittujen syiden vuoksi. Lapsiperheiden kotipalvelu voi olla sään-nöllinen tai tilapäistä.

Tilapäinen kotipalvelu on lyhytkestoisiin, maksimissaan kolmen kuukauden tilapäistarpeisiin tarkoi-tettua perheiden arjessa selviytymisen tukemista. Tilapäisen kotipalvelun tarkoituksena on auttaaperhettä selviytymään itsenäisesti tai sen aikana voidaan arvioida pidempiaikaisten palveluiden tar-vetta. Säännöllinen kotipalvelu on tarkoitettu pitkittyneisiin ja välttämättömiin, kuitenkin aina määrä-aikaisiin tuen tarpeisiin. Avun tavoitteena on vanhempien omien voimavarojen vahvistaminen. Pää-sääntöisesti kotipalvelua voi saada arkisin klo 8-18. Palvelua myönnetään myös aamuisin, iltaisin

14ja viikonloppuisin, kun perheen tilanne sitä vaati. Palvelu voidaan järjestää omana toimintana taipalvelusetelillä. Kotipalvelun tarve arvioidaan tapauskohtaisesti, sisäisten toimintaohjeiden mukai-sesti. Päätöksen lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisestä tekee perhepalveluohjaaja.

Palveluseteli myönnetään seuraavien kriteerien perusteella:§ vanhemman yllättävä sairastuminen, uupuminen tai väsymys§ perheen kriisitilanteet (onnettomuus, perheen jäsenen kuolema, vanhempien erotilanne)§ raskauden aikainen tai synnytyksen jälkeinen erityistilanne§ erityistarpeet monilapsisissa ja monikkoperheissä§ arjen sujuvuuden tukeminen (esim. erilaiset asiointikäynnit)§ perheen selviytymistä vaikeuttavien tilapäisten syiden vuoksi

Lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua ei voida myöntää pelkästään seuraavan kaltaisissa tilanteissa:· pelkkä siivouksen tarve· äkillinen lapsen sairastuminen tilanteessa, jossa vanhemmalla on oikeus jäädä hoita-

maan lasta· kotona tehtävä etätyö· opiskelu tai luennolla käynti· vanhempien harrastukset· kun lapsen hoidon tarve toteutuu varhaiskasvatuksessa

4.4 PerheNeuvo

Perhe- ja lastensuojelupalveluiden toimijat ovat mukana Mikkelin kaupungin perusopetuksen ja var-haiskasvatuksen yhteisessä PerheNeuvo-tiimissä. Tiimiä koordinoi perhepalveluohjaaja. PerheNeu-voon voi olla yhteydessä, kun tarvitsee apua tai tukea nykyisessä elämäntilanteessa. Asia voi liittyäoman perheen, ystävän tai muun perheen tilanteeseen. Huolen voi ilmaista joko pyytämällä apuasähköisellä lomakkeella tai puhelimitse. Varhaisella avuntarpeen tunnistamisella pyritään tukemaanperheiden hyvinvointia ja auttamaan arjessa selviytymistä.

4.5. Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelukokonaisuus

ESSOTEn kasvatus- ja perheneuvonta ovat osa lapsiperheiden palveluja neuvolan ja oppilashuollonkokonaisuudessa. Kasvatus- ja perheneuvontaa tuotetaan moniammatillisesti ja erityispalveluja tuo-daan osaksi lasten ja perheiden peruspalveluja. Tällä varmistetaan se, että kasvatus- ja perheneu-vontapalvelut ovat asiakkaiden tarpeisiin vastaavana lähipalveluna mahdollisimman helposti tarjotta-vissa ja joustavasti tavoitettavissa. ESSOTEn palvelurakenneuudistuksessa on asetettu tavoitteeksi,että kasvatus- ja perheneuvonta ei ole irrallinen, yhdessä yksikössä annettava palvelu, johon perheerikseen lähetetään, vaan perheneuvonta tapahtuu luontevasti monialaisesti tuotettuna. Palvelua tar-jotaan sekä perustasolla että erityistasolla. Tällä muutoksella pyritään joustavampaan palveluun, jol-loin perheen ei tarvitse jonottaa eri yksiköihin, ottaa eri asioita esille eri paikoissa tai valita palvelu-paikkaansa asiansa perusteella.

Mikkelin kaupungin alueella toimii viisi alueellista koulutyöryhmää. Ryhmien tehtävänä on vastataalueen lasten fyysisen ja psyykkisen terveyden, kasvun ja kehityksen tukeen liittyvistä tarpeista. Tä-hän liittyy myös oppimisympäristöön, koulunkäyntiin ja kasvatus- ja perheneuvontaan liittyvät palve-lut. Perustetuissa työryhmissä toimii terveydenhoitaja, lääkäri, koulukuraattori, psykologi ja perheoh-jaaja. Asiakkaan asioiden niin vaatiessa työryhmiin liittyy lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuoje-lun työntekijöitä.

Alle kouluikäisten kohdalla vastaavan palvelukokonaisuuden tuottaa neuvolan perhetyöryhmä, jonka

15moniammatillinen tiimi koostuu psykologeista, perheohjaajista, perheterapeutista, lääkäristä, tervey-denhoitajista sekä puhe- ja toimintaterapeuteista. Tämän ryhmän käytettävissä on myös perhe- jasosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijöitä. Sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvion lapsi- japerhetyöryhmät saavat työryhmiin liittyvältä sosiaalityöntekijältä.

Neuvola- ja koulutyöryhmien toteuttaman kasvatus- ja perheneuvonnan lisäksi vastaavaa palveluatuotetaan ESSOTE:ssa lasten erityisen tuen palveluiden akuutti- ja konsultaatiotyöryhmässä sekäpikkulapsivastaanotolla. Näissä työryhmissä tuotettavat palvelut tapahtuvat lähetteettä ja työntekijänyhteydenoton perusteella. Näissä työryhmissä työskentelee (neuro)psykologi, sairaanhoitaja, sosiaa-lityöntekijä, kuntoutusohjaaja ja erikoislääkäri. Työryhmät ovat oman perustoimintansa lisäksi neu-vola- ja koulutyöryhmän käytettävissä erikseen kutsuttaessa.

4.6 Ryhmätoiminnat

Perhepalveluiden palvelualueella toimii monenlaista ryhmätoimintaa eri-ikäisille ja eri-ikäisille kohde-ryhmille. Ryhmät muodostetaan joustavasti ja tarpeenmukaisesti tehden yhteistyötä muiden toimijoi-den kanssa.

4.7 Naisten joukkotarkastukset, seurantaohjelma

Kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan eli joukkotarkastukseen kutsutaan viiden vuodenvälein. Ensimmäinen kutsu lähetetään 30-vuotiaille ja viimeinen 60-vuotiaille naisille. Irtosolututki-muksen lisäksi joukkotarkastuksessa paneudutaan eri-ikäisten naisten hyvinvointiin liittyviin asioihinja annetaan terveysneuvontaa. Aihealueita ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes, verenpaine, alkoholinkäyttö, osteoporoosi, tupakointi sekä rintojen tutkiminen rintasyövän havaitsemiseksi.

4.8 Lasten erityisen tuen palvelut

4.8.1. Lastenpsykiatrian yksikkö

Lastenpsykiatrian yksikkö muodostuu akuutti- ja konsultaatiotyöryhmästä, pikkulapsivastaanotosta,tutkimus- ja hoitotyöryhmästä, kotisairaalasta sekä päiväosastosta.

Akuutti – ja konsultaatiotyöryhmä toimii yhteistyössä perustason toimijoiden kanssa (neuvola- ja kou-lutiimit, opettajat ym.) Työryhmän palvelujen piiriin ei tarvita lähetettä, pelkkä yhteydenotto riittäätyöskentelyn käynnistämiseksi. Akuutti- ja konsultaatiotyöryhmässä tehdään lastenpsykiatrinen al-kuarvio ja oireiden kartoitus yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Työryhmän työntekijät jalkautu-vat lapsen luonnolliseen ympäristöön, kotiin ja kouluille perustason työntekijöiden työpariksi, tukienja auttaen jo lapsen kanssa työskenteleviä aikuisia ja vanhempia. Työskentelyn tavoitteena on rat-kaisun löytämien ja lapsen kehityksen turvaaminen. Työskentely on lyhytkestoista ja yksilöllistä. Työ-ryhmässä työskentelevät sairaanhoitajat, kuntoutusohjaaja, osa-aikainen psykologi ja osa-aikainenlastenpsykiatrian erikoislääkäri.

Lastenpsykiatrian pikkulapsivastaanotto palvelee 0-5-vuotiaita lapsia perheineen sekä lasta odotta-via perheitä. Työryhmä tutkii ja hoitaa pikkulapsien ja heidän perheidensä ja lasta odottavien perhei-den vuorovaikutusta ja psyykkisiä pulmia. Työryhmä hoitaa myös pikkulasten unihäiriöitä. Työryh-mässä työskentelee psykologeja ja sairaanhoitajia sekä osa-aikaisesti sosiaalityöntekijä ja lasten-psykiatrian erikoislääkäri.

Tutkimus- ja hoitotyöryhmä järjestää lastenpsykiatrista erikoissairaanhoitoa 6-12 -vuotiaille lap-sille ja heidän perheilleen. Palvelun piiriin tullaan lääkärin lähetteellä. Palveluita voivat olla laaja-

16alaiset psykologiset tutkimukset, vanhemmuuden tutkiminen sekä yksilö- ja perheterapeuttinentyöskentely. Tutkimus ja hoito sisältävät myös aktiivista työskentelyä verkostojen kanssa lapsenja perheen normaalissa ympäristössä. Tiimin työntekijöitä ovat psykologit, sosiaalityöntekijät, per-hetyöntekijät, toimintaterapeutti, perheterapeutti, ja lastenpsykiatrian erikoislääkärit.

Kotisairaalaan ohjaudutaan lastenpsykiatrian vastaanoton kautta. Työskentely toteutetaan lapsenluonnollisessa kasvuympäristössä koti – ja koulukäynteinä sekä vanhempien tapaamisina. Työs-kentely on tiivistä ja hoitosuunnitelman mukaista. Tavoitteet ovat aina yksilölliset, selkeät ja konk-reettiset. Työskentelyssä on keskeistä lapsen näkökulman esille tuominen ja vanhemmuuden tu-keminen. Hoitojakso suunnitellaan pituudeltaan vähintään 10 käyntiä kestäväksi. Yhden kotikäyn-nin kesto on 1- 4- h/ kerta. Kotisairaala työskentelee yhdessä lapsen ja perheen sekä heidänverkostojensa kanssa. Työskentely edellyttää lapsen ja vanhempien motivoitumista ja sitoutu-mista hoitoon. Kotisairaalan työryhmässä työskentelevät sairaanhoitajat, osa-aikaiset sosiaali-työntekijä/perheterapeutti sekä lastenpsykiatrian erikoislääkäri.

Lastenpsykiatrian päiväosasto tarjoaa lastenpsykiatrista tutkimusta ja hoitoa 6 – 12 – vuotiaillelapsille. Osasto on kuusipaikkainen ja avoinna arkisin klo 8 – 20. Osastolle saavutaan aina sovi-tusti ja lääkärin lähetteellä. Osastojakson tavoitteet sovitaan yksilöllisesti. Hoitojakson alussa pai-nottuu tutkimuksellinen ote ja hoidon osuus lisääntyy jakson edetessä. Osastolla on paikka kii-reelliselle jaksolle, joka kestää yleensä 2 viikkoa ja pidemmälle hoitojaksolle, jonka kesto on noinkolme kuukautta. Osaston toiminta perustuu lapsen turvallisuuden lisääntymiseen, arjen selkeyt-tämiseen, tapahtuminen ja asioiden ennakoitavuuteen ja vahvuuksien tukemiseen. Osastolla har-joitellaan yksilöllisesti ja ryhmissä sosiaalisia taitoja ja arkielämän tilanteita. Toiminta on yhteisöl-listä. Hoitojaksoon sisältyvät koti- ja koulukäynnit ja yhteistyö koulun sekä lapsen ja perheen ver-kostojen kanssa. Osastolla ollessaan lapsi osallistuu vointinsa mukaan opetukseen osaston yh-teydessä olevassa sairaalakoulussa. Vanhempien ja perheen osallistuminen hoitoon on välttämä-töntä. Henkilökunta on moniammatillinen ja se koostuu sairaanhoitajista, psykologista, sosiaali-työntekijä/perheterapeutista, toimintaterapeutista ja lastenpsykiatrian erikoislääkäristä.

4.8.2 Perheoikeudelliset palvelut

4.8.2.1 Isyyden tunnustaminen

Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, lapsen isyys on vahvistettava ennen kuin isän huol-tajuus voidaan vahvistaa. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan tunnustamisenperusteella tai tuomioistuimen päätöksellä. Myös avoliitossa lapsen äidin kanssa asuvan isän on tun-nustettava isyytensä ennen kuin se voidaan vahvistaa.

Tulevan isän on mahdollista tunnustaa isyytensä henkilökohtaisesti ennen lapsen syntymää. Isyydentunnustamisen voi tehdä äidin suostumuksella ja läsnä ollessa äitiysneuvolassa terveydenhoitajalle.Maistraatti vahvistaa isyyden lapsen syntymän jälkeen. Myös sopimus lapsen yhteishuollosta voi-daan tehdä tunnustamisen yhteydessä äitiysneuvolassa.

Lapsen syntymän jälkeen tehtävän isyyden tunnustamisen vastaanottaa perheoikeudellisten palve-lujen lastenvalvoja, joka huolehtii kaikista isyyden vahvistamiseen liittyvistä asioista. Isyyden vahvis-taa maistraatti.

Jos isä ei tunnusta isyyttään, äiti voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi. Tällöin lastenvalvojatoimittaa isyyden selvittämisen ja tuomioistuin tekee päätöksensä selvitysten perusteella. Jos veri- jaDNA-tutkimukset osoittavat, että mies on isä, hän voi vielä tunnustaa isyytensä ennen kuin asia vie-dään tuomioistuimeen. Miehellä on myös tietyissä erityistilanteissa kanneoikeus isyyden selvittä-miseksi.

174.8.2.2 Lapsen huolto, asuminen, tapaamisoikeus sekä oikeus elatukseen

Avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten vanhempien on sovittava lapsen huollosta. Eroavien vanhem-pien tai erossa asuvien vanhempien tulee sopia lapsen asumisesta ja tapaamisoikeuksista ja elatus-avusta. Näiden asioiden selvittelyssä ja sopimusten teossa vanhempia auttaa lastenvalvoja. Lasten-valvoja vahvistaa näitä asioista koskevat vanhempien väliset sopimukset ja katsoo, etteivät ne olelapsen edun vastaisia.

Lapsen ja vanhemman tapaaminen voidaan perustellusta syystä määrätä tuetuksi tai valvotuksi. Jos-kus varsinainen tapaaminen sujuu normaalisti etävanhemman kotioloissa, mutta vanhempien koh-taaminen ei lapsen haku- ja noutotilanteessa ole mahdollista. Tällöin lapsen tapaamiseen liittyväänvaihtotilanteeseen tarvitaan turvallinen kolmas henkilö toteuttamaan ns. valvottu vaihto. Perheoikeu-delliset palvelut järjestävät lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten tukea ja valvontaa sekä val-vottuja vaihtoja.

Mikäli vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeuttakoskevassa asiassa, voidaan asia viedä lapsen kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeudenratkaistavaksi. Tuomioistuin voi asiaa käsitellessään pyytää sosiaalilautakunnalta selvityksen van-hempien ja lapsen olosuhteista. Perheoikeudellisen yksikön lastenvalvojat antavat nämä olosuh-deselvitykset käräjäoikeudelle.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai lastenvalvojan vahvistaman sopimuk-sen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, jos päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu.Tuomioistuin lähettää pääsääntöisesti vireillä olevan asian ensin täytäntöönpanosovitteluun. Sovitte-lun avulla pyritään saamaan asianosaiset noudattamaan vapaaehtoisesti päätöstä tai sopimusta.Täytäntöönpanosovittelu toteutetaan perheoikeudellisten palvelujen yksikössä.

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vastaavat hänen vanhempansa kykyjensä mukaan.Vanhemmat ovat vastuussa lapsen elatuksesta siihen saakka, kun tämä täyttää 18 vuotta.

Eron kohdatessa on apua saatavissa myös· perheasianneuvottelukeskuksessa (Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan perheasian neu-

vottelukeskus). Palvelu on maksuton. Asiakkaan ei tarvitse olla seurakunnan tai kirkonjäsen.

· Viola- väkivallasta vapaaksi ry:stä. Väkivallan tekijöille, kokijoille sekä läheisille.· Mikkelin kriisikeskuksesta. Kriisikeskukseen voi olla yhteydessä kaikissa elämän krii-

seissä. Palvelu on maksuton.

5 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET LAPSIPERHEIDEN SOSIAALI-PALVELUT SEKÄ LASTENSUOJELU

5.1 Asiakkaaksi tulo ja palvelutarpeen arviointi

Yhteydenotto sosiaalitoimeen voi tapahtua sosiaalihuoltolain mukaisen pyyntönä, ilmoituksena tailastensuojeluilmoituksena tai ennakollisena lastensuojeluilmoituksena. Sosiaalihuollon asiakkuusalkaa, kun asia tulee vireille, kun henkilö on itse yhteydessä sosiaalihuoltoon tai muuta kautta tuleetietoon, että henkilö on mahdollisesti sosiaalihuollon tarpeessa. Asiakkuus alkaa hakemuksen saa-pumisesta tai kun muutoin vireille tullutta asiaa aletaan käsitellä tai kun henkilölle annetaan sosiaa-lipalveluja.

Lastensuojelun asiakkuus ei ala vielä siinä vaiheessa, kun lastensuojelun tarvetta vasta selvitetään.Selvitys- ja arviointivaiheessa perhe on sosiaalihuollon asiakas, mutta lastensuojelun asiakkuus al-kaa vasta, jos arvioinnin perusteella todetaan, että perhe tarvitsee lastensuojelun asiakkuuden tai

18lapselle tai hänen perheelleen annetaan lastensuojelun palveluja jo ennen palvelutarpeen arvioinninvalmistumista.

Kiireellinen palvelutarve arvioidaan heti ja arvioidaan ensisijainen tuen tarve.

Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteyden-oton vastaanottamisesta ratkaistava, onko asian vireille tulon johdosta ryhdyttävä sosiaalihuoltolainmukaiseen palvelutarpeen arviointiin tai että onko asia selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johdatoimenpiteisiin. Sosiaalityöntekijän on tehtävä kirjallinen päätös palvelutarpeen arvioinnin aloittami-sesta. Selvitys tehdään pääsääntöisesti työparityöskentelynä ja tarkoituksenmukaisessa laajuu-dessa.

Palvelutarpeenarviointi ja selvitys alkaa yhteydenotolla huoltajiin ja otetaan yhteyttä alkuvaiheessailmoituksen tekijään. Sosiaalityöntekijä kutsuu huoltajat ja lapsen sekä mahdollisesti ilmoituksentekijän, jos kyseessä viranomainen alkutapaamiseen. Ensimmäisessä tapaamisessa käydään läpipalvelutarpeen arvioinnin prosessi ja aikataulu sekä sovitaan työskentelyn etenemisestä.

Selvityksen tarkoituksena on selvittää lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat seikat, kuten lap-sen ystäväpiiri, lapsen koulunkäynti, lapsen päivittäisen hoidon järjestäminen ja muut välittömästilapsen hoitoon ja huolenpitoon sekä kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat seikat. Selvitettäväksi tu-levat myös lapsen vanhempien kasvatuskykyyn vaikuttavat seikat, kuten vanhempien sairaudet jamahdolliset henkilökohtaiset ongelmat, kuten päihde- tai mielenterveysongelma sekä taloudellisetedellytykset vastata lapsensa hoidosta ja huolenpidosta. Selvityksessä arvioidaan huoltajien taimuiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kykyä ja mahdollisuuksia huoleh-tia lapsen turvallisuudesta, perustarpeista sekä kehitystason mukaisesta hoidosta, huolenpidostaja kasvatuksesta. Selvityksessä tarkastellaan lapsen ja hänen lähipiirinsä arkielämän olosuhteita,niissä esiintyviä riskejä ja kartoitetaan niitä tukitoimenpiteitä, jotka ovat mahdollisia kulloinkin ky-seessä olevassa tilanteessa. Selvityksessä arvioidaan myös sitä, millä tavoin vanhempien tai lap-sen hoidosta ja huolenpidosta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia vastata ensisijaisesti lapsenhoidosta ja huolenpidosta voidaan tukea ja edistää vanhemmalle kuuluvien kasvatusvelvollisuuk-sien toteutumista.

Palvelutarpeen arviointi ja selvitys on prosessi, joka perustuu suunnitelmallisuuteen. Olennaista sel-vitysprosessissa on perheen kanssa tehtävä suunnitelma ja sitouttaminen. Prosessin aikana työnte-kijät tapaavat lasta ja vanhempia yhdessä ja erikseen sekä mahdollisesti muita lapsen hoidosta jakasvatuksesta vastaavia henkilöitä. Teemoina ovat muun muassa koti ja tärkeät ihmiset, lapsen/nuo-ren arki ja tarpeet sekä vanhemmuus.

Tavoitteena on erityisesti nostaa esille lapsen ja nuoren kokemuksia omasta elämästään. Prosessinaikana pyritään hahmottamaan lapsen elämän vahvuuksia ja mahdollisia muutostarpeita perheessä.Tapaamisissa keskustelujen apuvälineinä käytetään erilaisia lomakkeita, kortteja, pelejä yms. lapsentilanteesta pyydetään mahdollisesti lausuntoja esimerkiksi päivähoidosta, koulusta, terveydenhuol-losta ja perheneuvolasta.

Palvelutarpeen arviointi tehdään, vaikka lapsi taikka hänen vanhempansa vastustaisivat sen teke-mistä.

Työskentely dokumentoidaan ja se päättyy perheen kanssa pidettävään yhteenvetotapaamiseen,jossa työntekijä kertoo perheelle, jatkuuko lapsen sosiaalihuoltolainmukainen vai lastensuojelu-asiakkuus vai päättyykö se. Palvelutarpeen arvioinnista tehdään kirjallinen yhteenveto, joka anne-

19taan perheelle. Mikäli työskentely päättyy palvelutarpeen arvioinnin jälkeen, myös lapsen asiak-kuus päättyy silloin. Asiakkuuden alkaessa sosiaalihuoltolainmukaisen palveluna tai lastensuojelunpalveluna laaditaan lapselle asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelma on laadittava, vaikka lapsi tailapsen vanhemmat vastustavat sen laatimista.

5.2 Sosiaalihuoltolain mukaiset tukitoimet/palvelut

Sosiaalipalvelujen tavoitteena on edistää ja ylläpitää lasten, nuorten ja perheiden toimintakykyä,sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta.

Sosiaalipalvelujen tarjoama tuki voi olla muodoltaan tilapäistä, jatkuvaa ja toistuvaa tai pysyvää japitkäaikaista.

PerhetyöKokonaisvaltaisen, suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen perhetyön tarkoituksena on perheen voima-varojen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen parantaminen. Perhetyön avulla tuetaan erityistä tukeatarvitsevien lasten ja nuorten terveyttä ja kehitystä.

Tukihenkilöt ja -perheetTukihenkilön- tai perheen avulla tavoitteena on turvata lapsen terveyttä ja kehitystä, mikäli jollakinperheenjäsenellä on pitkäaikainen sairaus, vamma tai perheessä on muu vastaavanlainen tilanne.

Lomanviettopalvelut ja tuki lomanvieton järjestämiseenLomanviettopalveluja ja tukea lomanvieton järjestämiseen annetaan perhetilanteen, pitkäaikaisensairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella.

VertaisryhmätoimintaErityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai hänen perheelleen voidaan järjestää vertaisryhmätoimintaalapsen terveyden tai kehityksen turvaamiseksi. Vertaisryhmätoimintaan osallistuvien on mahdollistakäsitellä ongelmiaan yhdessä toisten samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa.

Perheasioiden sovitteluPerheasioiden sovittelun tarkoituksena on antaa apua ja tukea silloin, kun perheessä esiintyy ristirii-toja. Sovittelu on tarkoitettu lapsiperheille, joissa vanhemmat miettivät eron mahdollisuutta tai per-heille, joissa vanhemmat ovat jo eronneet ja perhe pyrkii sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen.

Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaLapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnan tarkoitus on, että tapaamisoikeus toteutuulapsen edun mukaisesti. Kyseessä voi olla valvottu vaihto, tuettu tapaaminen tai valvottu tapaami-nen.

5.3 Erityistä tukea tarvitseva lapsi

Sosiaalipalveluissa erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta on kyse silloin, kun· lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään · lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään tai · lapsi on erityisen tuen tarpeessa, koska

hänellä on vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja· kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden

20· päihteiden ongelmakäytön tai · usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai syyn vuoksi.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvioinnista vastaa sosiaalityöntekijä. Arviointion aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta ja sen on valmistut-tava kolmessa kuukaudessa.

5.4 Lastensuojelun asiakkuus

jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu

ja

perhepalvelut eivät riitä ja tarvitaan lastensuojelulain mukaisia tukitoimia

tai

2. perhepalvelut riittäisivät, mutta välttämättömiä palveluja ei haluta ottaa vastaan ja sen takiatarvitaan lastensuojelun osaamista ja tukitoimia.

5.5 Avohuollon tukitoimet

Avohuollon asiakkuus alkaa, mikäli lastensuojeluasiakkuus jatkuu palvelutarpeen arvioinnin jälkeen.Jokaisella asiakkuudessa olevalla lapsella on oltava nimetty vastuusosiaalityöntekijä. Lisäksi lasten-suojelussa työskentelee mm. ohjaajia ja perhetyöntekijöitä. Jokaiselle lastensuojelun avohuollon asi-akkuudessa olevalle lapselle laaditaan asiakassuunnitelma, johon kirjataan olosuhteet ja asiat, joihinpyritään vaikuttamaan, lapsen ja perheen tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. Perheelle ja lapselleasiakassuunnitelmaneuvottelussa sovituista ja myönnetyistä palveluista tehdään erilliset päätökset.Asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, mutta tarvittaessa hyvinkin useasti.

Avohuollon tehtävänä on lapsen kasvuolojen kehittäminen ja vanhemmuuden ja vanhempien kasva-tuskyvyn tukeminen. Avohuollon asiakkuus voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista.

Avohuollon tukitoimia ovat muun muassa:· tuki perheen ongelmatilanteen selvittämiseen· sosiaalityöntekijän antama tukiperheelle· taloudellinen tuki· nuorten tuettu asuminen· tehostettu perhetyö· tukihenkilö- ja tukiperhe· lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut· vertaisryhmätoiminta· perhekuntoutus· loma- ja virkistystoiminta· mahdolliset muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet.

Lastensuojelun avohuollon työskentely on muutostyötä, jossa työskennellään kohti yhteisesti sovit-tuja tavoitteita. Arviointi tapahtuu aina asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä, jolloin päätetäänjoko asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. Tietyissä tilanteissa avohuollon tukitoimet eivät oleriittäviä, mahdollisia tai tarkoituksenmukaisia ja mikäli tuolloin huostaanoton kriteerit täyttyvät, ryhdy-tään huostaanoton valmisteluun ja asiakkuus siirtyy sijaishuoltoon. Lastensuojelun avohuollon työs-kentely on aina moniammatillista yhteistyötä.

21

Lastensuojelun avohuollon asiakkuuden päättymisestä tekee lapsen vastuu- sosiaalityöntekijä pää-töksen. On mahdollista, että lapsen lastensuojeluasiakkuus alkaa myöhemmin uudestaan, mikäli lap-sen tilanteesta tulee uusi lastensuojeluilmoitus, pyyntö lastensuojelutarpeen selvityksestä tai tiedon-saanti lastensuojeluun.

Avohuollon ohjaajatyöskentely. Ohjaajatyöskentely on yksi lastensuojelun avohuollon tukimuoto.Ohjaajatyöskentely voi alkaa alkuarvioinnin jälkeen tai myöhemmin avohuollon asiakkuuden aikana.Ohjaajat osallistuvat asiakkaan asiakassuunnitelmapalaveriin, jossa sovitaan työn aloittamisesta, sentavoitteista ja mahdollisesti sisällöistä. Joko sosiaalityöntekijä tai ohjaaja kirjaa asiakkaan asiakas-suunnitelman. Ohjaajan työskentely ja tapaamiset kirjataan lastensuojelun asiakaskertomukseen.Sosiaalityöntekijä tekee ohjaajatyöskentelystä päätöksen.

Lastensuojelun avohuollon ohjaajien työn sisältö vaihtelee kunkin asiakkaan ja asiakasperheen tar-peiden ja sosiaalityöntekijän arvion mukaan. Ohjaajan työskentely voi olla viikoittaisia tapaamisia jokoasiakkaan, joidenkin perheenjäsenten tai koko perheen kanssa. Tapaamisia voidaan sopia olevanmyös tiheämmin tai harvemmin. Ohjaaja osallistuu asiakkaan verkostopalavereihin, tekee yhteistyötämuiden viranomaisten kanssa yhteistyössä asiakkaan ja huoltajien kanssa.

Asiakastapaamiset voivat toteutua perheen kotona, toimistolla, erilaisissa toiminnallisissa ympäris-töissä jne. Tapaamisten sisältönä voi olla keskustelua arjen tilanteista, vanhemmuudesta ja lapsentai nuoren pulmista, yhdessä tekemistä tai erilaisia menetelmiä. Menetelminä käytetään keskusteluntukena erilaisia välineitä kuten kortit, rooli- ja verkostokartat sekä sukupuu. Lisäksi ohjaajan koulutuk-sen mukaan käytetään perheinterventiota, Lapset puheeksi – keskustelua ja neuropsykiatrista val-mennusta.

Avohuollon ohjaajat toimivat tarvittaessa sosiaalityöntekijän työparina palavereissa ja kotikäynneilläyksittäisissä asiakastilanteissa, joissa ei välttämättä ole muuta ohjaajatyöskentelyä.

Kiireellinen sijoitus. Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijais-huollon tarpeessa, sosiaalityöntekijä voi sijoittaa lapsen kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon taijärjestää muulla tavalla hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen tilanteen.Edellytyksenä lapsen kiireelliselle sijoitukselle on, että kodin olosuhteet välittömästi vaarantavat lap-sen terveyttä tai kehitystä tai että lapsi itse omalla käytöksellään vakavasti vaarantaa kehitystään jaterveyttää tai muutoin on kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Kyse on yleensä akuuttiti-lanteesta.

Ennen kiireellisen sijoituksen päätöksen tekemistä sosiaalityöntekijä pyrkii selvittämään huoltajiensekä lapsen mielipiteen asiassa. Kiireellisestä sijoituksesta tehdään aina kirjallinen päätös, joka onvoimassa enintään 30 vuorokautta. Sosiaalityöntekijä sijoittaa lapsen joko perhehoitoon tai laitos-hoitoon tai järjestää muulla tavalla lapsen hoidon ja huollon esimerkiksi sukulaisen luokse sijoitta-malla. Kiireellisen sijoituksen aikana tehdään tai tarkistetaan lapselle aiemmin tehty asiakassuunni-telma.

Kiireellisen sijoituksen lopettamisesta tehdään aina erillinen päätös. Kiireellisen sijoituksen aikana ar-vioidaan lapsen ja perheen kokonaistilannetta. Sosiaalityöntekijän tekemän arvioinnin jälkeen vaihto-ehdot jatkolle ovat seuraavat:

Kiireellinen sijoitus on lopetettava välittömästi, kun sosiaalityöntekijä arvioi, että peruste kiireellisellesijoittamiselle on lakannut. Eli esimerkiksi silloin, kun lapsi voidaan palauttaa kotiinsa tai lapsen kodinulkopuolinen sijoitus voidaan järjestää avohuollontukitoimenpiteenä.

22Kiireellinen sijoitus ei raukea tai lakkaa, mikäli 30 päivän kuluessa kiireellisen sijoituksen alkamisestaon tehty huostaanottoa koskeva hakemushallinto-oikeudelle.

Mikäli 30 päivää ei ole riittävä aikaa lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseen, voi lapsen asioistavastaava sosiaalityöntekijä tehdä päätöksen lapsen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta enintään 30päivällä.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee työparin kanssa lapsen huostaanoton kiireel-lisen sijoituksen aikana ja päätös huostaanotosta tehdään asianosaistensuostumuksella

Huostaanotto. Sosiaalityöntekijän tehdessä arviota lapsen tilanteesta, hän arvioi seuraavia asioita:

1) uhkaavatko puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet vakavasti vaarantaa lap-sen terveyttä tai kehitystä

2) vaarantaako lapsi vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muunkuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä, mikäli edelliset kohdat täyttyvät ja mi-käli avohuollon tukitoimenpiteet eivät ole riittäviä, mahdollisia tai tarkoituksenmukaisia. Lisäksi sijais-huollon on arvioitava olevan lapsen edun mukaista. Huostaanoton valmisteluun ryhtyminen edellyttääkokonaisvaltaista arviota perheen ja lapsen tilanteesta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijävalmistelee huostaanoton toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän kanssa.

Huostaanoton valmistelun aikana lastensuojelun työntekijät työskentelevät perheen kanssa. Lasten-suojelulla on oikeus saada salassapitosäännösten sitä estämättä kaikilta viranomaisilta huostaanotonvalmistelua varten tarvitsemansa tiedot ja lausunnot.

Asianosaisilla on oikeus kuulemistilaisuudessa mahdollisuus tutustua näihin ja muihin asiakirjoihin.Kuulemistilaisuudessa asianosaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä valmisteilla olevasta asi-asta ja perustella se. Mikäli huostaanotto tapahtuu asianosaisten suostumuksella, tekee siitä päätök-sen sosiaalitoimen johtava viranhaltija. Mikäli joku asianosaisista vastustaa huostaanottoa tai suun-niteltua sijaishuoltopaikkaa, tekee päätöksen hallinto- oikeus. Myös kuulematta jättäminen aiheuttaajoissakin tilanteissa sen, että päätöksen tekee hallinto- oikeus.

5.6 Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessi

Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin vastaa keskitetysti tukiperhetoiminnasta sekä lastensuojelun si-jais- ja jälkihuollosta. Pessin tehtävänä on rekrytoida, valmentaa ja tukea tuki- ja sijaisperheitä. Li-säksi Pessi vastaa sijais- ja jälkihuollon sosiaalityön viranomaistehtävistä koko ESSOTEN alueella.

Tukiperhetoiminta. Tukiperheen palvelutarpeen arvioinnin tekee alkuarviointitiimi tai lapsen vas-tuusosiaalityöntekijä lähipalveluna, josta hakemukset ohjautuvat Pessiin. Pessin työntekijä tapaa ha-kija lapset ja etsii lapselle sopivan tukiperheen. Kaikki tukiperheet valmennetaan tehtäväänsä jaPessin työntekijä tukee tukisuhdetta.

Perhehoito. Pessin tehtäviin kuuluu sijaisperheiden rekrytointi, valmennus, sijoitustyöskentely ja si-joituksen tuki. Valmennus ja arviointi toteutetaan pääasiallisesti ryhmämuotoisena PRIDE -valmen-nuksena tai perhekohtaisena valmennuksena tai läheisperhevalmennuksena. Lisäksi järjestään täy-dennyskoulutuksia ja organisoidaan ryhmämuotoista työnohjausta ja mentorointia sekä ryhmätoi-mintaa. Perhehoidossa myös perhehoitajalle on nimettävä vastuusosiaalityöntekijä.

Sijaishuolto. Sijaishuollossa olevalla lapsella on nimetty vastuusosiaalityöntekijä. Huostaan otetulle

23lapselle on laadittava asiakassuunnitelma vähintään kerran vuodessa. Sijaishuollossa olevan lapsenvanhemmille tehdään oma asiakassuunnitelma, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta. Lapsen vas-tuusosiaalityöntekijä arvioi lapsen, perheen ja sijaishuoltopaikan sijaishuollon aikana tarvitsemat tu-kitoimet ja palvelut sekä tekee niistä päätökset. Tarvittaessa hän valmistelee tai päättää myös rajoi-tustoimenpiteistä, joita ovat esimerkiksi yhteydenpidon rajoittaminen, liikkumisvapauden rajoittami-nen ja erityisen huolenpidon aloittaminen. Vastuusosiaalityöntekijä arvioi jatkuvasti sijaishuollon tar-vetta ja sijaishuoltopaikan sopivuutta lapsen tarpeisiin nähden. Tarvittaessa hän aloittaa sijaishuol-lon muutospäätöksen valmistelun tai huostaanoton lopettamispäätöksen valmistelun. Huostaanottopäättyy viimeistään lap- sen täyttäessä 18 vuotta, jolloin alkaa oikeus jälkihuoltoon. Huostaanottovoi päättyä myös aiemmin, mikäli huostassa pidon edellytykset eivät enää täyty ja lopettamisen ar-vioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Jälkihuolto. Oikeus jälkihuoltoon syntyy seuraavissa tilanteissa:- lapsi on ollut huostassa ja sijoitettuna kodin ulkopuolelle tai- lapsi on ollut yksin sijoitettuna avohuollon tukitoimena yhtäjaksoisesti vähintään 6 kk

Kunta voi harkintansa perusteella myöntää jälkihuolto-oikeuden lastensuojelun asiakkaana olleellenuorelle, vaikkei edellä mainitut edellytykset täyty. Jälkihuollon asiakkaalle laaditaan asiakassuun-nitelma. Jälkihuollossa olevan lapsen / nuoren asiakassuunnitelman laatii vastuusosiaalityöntekijä.Jälkihuollossa olevalle lapselle ja nuorelle nimetään vastuusosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä te-kee jälki- huollon aikana asiakkaan tarvitsemista jälkihuollon tukitoimista päätökset. Jälkihuollonasiakassuunnitelmassa määritellään asiakkaan tarvitsema tuen tarve ja palvelut. Nämä suunnitel-laan yksilöllisesti kunkin lapsen tai nuoren tarpeista lähtöisin.

Jälkihuolto päättyy viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta. Mikäli huostassa pidon lopettamisenjälkeen viiteen vuoteen asiakkaalla ei ole lastensuojelupalveluiden tarvetta, niin ehdotonta oikeuttajälkihuoltopalveluihin ei enää ole. Jälkihuolto on vapaaehtoista ja siitä voi kieltäytyä. Kuitenkin tuol-loin on mahdollista tulla uudestaan (alle 5 vuotta kulunut) jälkihuoltopalveluiden piiriin ilmoittamallatarpeestaan jälkihuollon tukitoimiin sosiaalitoimelle.

Kaikille jälkihuollossa oleville nuorille avataan itsenäistymisvaroja varten pankkitili, jolle kerrytetäänvaroja lastensuojelulain mukaisesti.

5.7 Tehostettu perhetyö

Perhetyö on lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä tehtävää työtä lasten, nuorten ja perhei-den tukemiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Perhetyöhön ohjaudutaan sosiaalityöntekijän kauttasilloin, kun on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista sekä vanhemmuudesta.

Perhetyö alkaa sosiaalityöntekijän tehdessä aloitelomakkeen. Ennen kuin perhetyö alkaa, laaditaanperhetyön suunnitelma perheen kotona, jossa sovitaan työskentelyn tavoitteista ja sisällöstä.

Perhetyössä on käytössä monenlaisia työvälineitä ja menetelmiä. Perhetyön työvälineitä ovat mm.yhteiset keskustelut, neuvonta ja tukeminen erilaisten elämäntilanteiden edellyttämillä tavoilla, pal-veluohjaus, rooli-, tarve- ja verkostokartat, menetelmäkortit, työkirjat ja –vihkot, teemahaastattelut(esim. voimavarakysely, arvot) sekä tavoitteelliset pelit ja leikit (mm. tunnepyörä).

Perhetyössä käytettäviä työmenetelmiä ovat esimerkiksi ryhmämuotoinen työskentely,kuten esimerkiksi avoimet perhekerhot, Jussin tupa Mikkelissä, vauvatupa, vertaistukiryhmät: Voi-

24mala, Kaksi kotia sydämessä, Nuppu-ryhmä nuorille äidille sekä toimintapäivät. Mikkelin palvelutuo-tantoyksikössä perhetyöllä on käytössä asunto, jossa voidaan järjestää erityyppisiä ryhmiä sekä toi-mintapäiviä. Lisäksi osalla työntekijöistä on Kiikku- vauvaperhetyön, MIM-vuorovaikutusarvioinnin,hoivaa ja leiki (perustuu Theraplay-vuorovaikutusterapian periaatteisiin), Toimiva lapsi & perhe – työ-menetelmän sekä videoavusteisen perhetyön koulutukset.

5.8 Nuorten vastaanottoyksikkö Havurinne

Nuorten vastaanottoyksikön toiminta jalkautuu nuorten perheiden kotiin tehden kotiin tehtävää perhe-kuntoutusta vuonna 2019 siihen saakka, kun uusi toimitila on otettu käyttöön.

Lapsen/nuoren sijoitusprosessi alkaa yleensä sijoituksella Nuorten vastaanottokoti Havurinteeseen.Sijoittavana tahona on pääsääntöisesti lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijä. Virka-ajan ulko-puolella sijoitus voidaan tehdä myös päivystävän sosiaalityöntekijän toimesta. Mikäli sijoitus tapahtuuHavurinteelle suunnitellusti, järjestetään tutustumiskäynti Havurinteelle ennen sijoitusta.

Kun lapsi on sijoitettu Havurinteen vastaanottokotiin, järjestetään seitsemän arkipäivän sisällä tulo-neuvottelu. Tuloneuvottelun nopea järjestäminen sijoituksen alkamisen jälkeen on lapsen ja hänenhuoltajiensa tiedonsaannin ja oikeuksien toteutumisen näkökulmasta erittäin tärkeää. Mikäli kyseessäon valmisteltu sijoitus, tuloneuvottelu järjestetään erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti, kuitenkinmahdollisimman pian sijoituksen alkamisen jälkeen.

Havurinteen arviointijakson aikana pidetään yksi tai tarvittaessa useampi arviointineuvottelu. Arviointi-neuvottelussa käydään läpi sijoituksen tavoitteisiin pääsyä ja tarvittaessa tarkistetaan tavoitteita. Arvi-ointineuvottelun kutsuu koolle avohuollon sosiaalityöntekijä.

Arviointijakson loppuvaiheen arviointineuvottelussa sovitaan lapsen asian viemisestä SAS-työ- ryh-mään. Toinen asiakassuunnitelmaneuvottelu järjestetään Havurinteen vastaanottokodin arviointijak-son loppupuolella. Sen tarkoituksena on luoda yhteinen käsitys jatkotyöskentelystä vastaanottovai-heen jälkeen.

Asiakassuunnitelmaneuvottelu käynnistää kotiutuksen tai jatkosijoituksen valmistelun. Ellei jatkosijoi-tusta tule, asiakassuunnitelmaneuvottelu käynnistää lapsen tai nuoren kotiutuksen valmistelun ja siir-tymisen avohuoltoon. Jälkihuolto-oikeus tulee, kun avohuollon sijoitus on kestänyt vähintään kuusikuukautta. Mikäli lapsen asiassa edetään perhesijoitusprosessiin, tulee toiseen asiakassuunnitelma-neuvotteluun mukaan perhehoidon sosiaalityöntekijä.

Mikäli lastensuojelutarpeen selvitystä ei ole ennestään tehty, laitoksen arviointityöskentely kytketäänosaksi selvitystyöskentelyä tuloneuvottelussa sovittujen suuntaviivojen mukaisesti. Keskeistä onmyös ajantasainen lasta koskeva tiedonkulku Havurinteen vastaanottokodista avohuollon sosiaali-työntekijälle. Avohuollon sosiaalityöntekijä seuraa lapsen/nuoren tilanteen etenemistä vastaanotto-kodin ohjaajien Pro Consonaan kirjaaman dokumentoinnin avulla. Arviointijakson aikana yhteistyötätehdään myös arviointi- ja hoitosuunnitelman tarkistamista koskevissa neuvotteluissa.

Lapsi/nuori voi kotiutua vastaanottokodista riippumatta siitä, millä pykälällä hänet on sijoitettu. Lap-sen/nuoren kotiutumisesta sovitaan Havurinteen vastaanottokodin arviointijakson loppupuolella jär-jestettävässä asiakassuunnitelmaneuvottelussa.

Neuvottelussa päätetään kotiuttamisen aikataulusta. Mikäli lapselle on tehty päätös huostaan-otosta, lapsi kotiutetaan huostaanottoa purkamatta. (Tilanteessa, jossa lapsi kotiutetaan pian kiireel-

25lisen sijoituksen jälkeen, valmistelee avohuollon sosiaalityöntekijä kiireellisen sijoituksen lakkautta-mispäätöksen.) Avohuollon sosiaalityöntekijä päivittää asiakassuunnitelman ja vastaa työskentelynjatkamisesta avohuollossa.

Asiakassuunnitelmaneuvottelussa sovitaan myös siirtoneuvottelun ajankohta. Lasten/nuorten koh-dalla asiakassuunnitelmaneuvottelussa sovitaan tukitoimien käynnistämisestä ennen kotiutusta.

Siirtymiset vastaanottoyksiköstä jatkosijoituspaikkoihin menevät SAS (selvitä, arvioi, sijoita) työryh-män kautta. Ryhmä tekee ehdotukset lapselle parhaiten soveltuvista paikoista ja selvittää paikkati-lanteen. Avohuollon sosiaalityöntekijä esittelee lapsen/perheen tilanteen SAS-ryhmässä. Ryhmä ko-koontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa.

5.9 Kotiin tehtävä perhekuntoutus

Perhekuntoutus on lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä tehtävää intensiivistä, arvioivaa ja kuntouttavaa työtä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. SAS-tiimi valitsee perheetperhekuntoutukseen sosiaalityöntekijän esittelemänä.

Tavoitteena muutos lapsen / perheen turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tavoitteina ovatperheen ja vanhemmuuden voimavarojen näkyväksi saaminen ja niiden vahvistaminen. Jakso sisäl-tää perheen ohjausta, neuvontaa ja tukemista arjessa, uusien toimintatapojen harjoittelua ja omak-sumista lapsen tarpeet huomioon ottaen.

5.10 Nuorten tuettu asuminen

Palvelu on tarkoitettu 16/17 - 21 vuotiaille nuorille; itsenäisen asumisen aloittamiseen tukea tarvitse-vat ja asumisessaan kriisiytyneet nuoret; vaikeasta kotitilanteesta itsenäistyvät nuoret, kiinnittymät-tömät nuoret (mm. ammattikouluttamattomuus), lastensuojelun asiakkaat; avo- ja jälkihuolto, ala-ikäiset, velkaantuneet, nuorten perheet, mielenterveys- ja päihdepulmat. Kohderyhmään ei kuulu;nuori, jolla on hoitamaton päihde- ja mielenterveysongelma, ei sitoudu ja halua hakeutua hoitoon.Tuki yksilöllistä (arjen hallintaan, koulunkäynnin/ työn tukemiseen, sosiaalisiin suhteisiin, harrastus-toimintaan ym.) ja intensiivistä. Tukea on saatavilla myös viikonloppuisin.

6 ADOPTIONEUVONTA

Adoptio eli lapseksi ottaminen on oikeudellinen toimenpide, jossa vanhemman oikeudet ja velvollisuu-det siirtyvät lapsen biologisilta vanhemmilta adoptiovanhemmille. Adoptioita säätelee laki lapseksiot-tamisesta (153/1985) ja siitä annettu asetus (508/1997) sekä kansainväliset sopimukset. Adoptiolapsisaa perheessään samanlaisen aseman kuin biologinen lapsi. Adoptio on purkamaton.

Lapsen adoptoiminen edellyttää adoptioneuvonnan saamista. Adoptioneuvontaa toteutetaan Mikke-lin, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Kangasniemen palvelutuotantoyksiköissä ostopalveluna. Päätöksenostopalvelusta tekee palvelutuotantoyksiköiden sosiaalityöntekijät.

Adoptioneuvonnassa selvitetään yhteistyössä hakijoiden kanssa heidän valmiuksiaan ja soveltuvuut-taan adoptiovanhemmuuteen. Kansainvälisessä adoptioasiassa adoptioneuvonnan perusteella teh-dään kotiselvitys-asiakirja. Kansainvälinen adoptioneuvonnan kesto on keskimäärin 6 kk-1 vuosi.Adoptio on mahdollinen 25 vuotta täyttäneille aviopareille tai yksin eläville. Laki ei aseta yläikärajaaadoptiovanhemmille, mutta käytännössä lapset pyritään sijoittamaan henkilöille, jotka voisivat olla bio-logiselta iältään lapsen vanhempia. Lapsen kotimaa voi asettaa hakijoille lisäedellytyksiä.

Kansainvälisessä adoptiossa tulee adoptioneuvonnan lisäksi saada kansainvälistä adoptiopalvelua.

26Lupaa kansainväliseen adoptioon haetaan Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lauta-kunnalta (adoptiolautakunta). Kansainvälisen adoptiolapsensaavuttua Suomeen adoptioneuvonnanantaja hoitaa sijoituksen seurannan kohdemaan vaatimustenmukaisesti. Lisätietoja kansainvälisiltä adoptiopalvelunantajilta: Interpedia ry., Pelastakaa Lapset ry.ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto/ adoptioasiat.

Perheen sisäisestä adoptiosta on kyse silloin, kun adoptoitava on lapseksiottajan puolison lapsi. Per-heen sisäisissä adoptioissa adoptionhakijan tulee olla vähintään 18 vuotta. Myös perheen sisäisissäadoptioissa ottolapsineuvonta on välttämätöntä ja se koskee kaikkia adoption osapuolia. Perheen-sisäisen adoption vahvistaa käräjäoikeus lapseksiottajan hakemuksesta. Käräjäoikeuden päätöstävarten tarvitaan aina kunnan sosiaalitoimen lausunto lapsen ja lapseksiottajan olosuhteista.

7 TURVAKOTI

Mikkelin turvakoti on seitsemänpaikkainen ympäri vuorokauden auki oleva kriisityön yksikkö. Turva-kotiin voi hakeutua, kun kotiin jääminen väkivallan takia on vaarallista tai kotona on väkivallan uhkaa.

Turvakoti on avoin kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Turvakotiin voi tulla mihin vuorokaudenaikaan tahansa. On hyvä olla yhteydessä turvakotiin etukäteen, jos mahdollista. Turvakodissa työs-kentelee ohjaajia ja sosiaalityöntekijä. Kaikki turvakodin työntekijät ovat väkivaltatyön osaajia.

Turvakodissa on jokaiselle asiakkaalle tai perheelle oma huone sekä yhteiset keittiö- ja oleskelutilat.Turvakodista käsin voi elää niin normaalia elämää kuin mahdollista turvallisesti; käydä esimerkiksitöissä ja koulussa sekä tavata läheisiä.

Turvakodissa oleskelun pituus vaihtelee tilanteen mukaan muutamista päivistä pariin kuukauteen, jak-son pituuden arvioivat turvakodin työntekijät. Turvakodissa kartoitetaan asiakkaan tilanne ja työsken-telyn tärkein tavoite on väkivallan loppuminen. Turvakodissa asiakas saa apua, tukea ja neuvontaatilanteensa selvittelyyn. Turvakodin työntekijöillä on erityisosaamista väkivaltakokemusten käsittelyynlasten kanssa. Turvakodin kautta tarjotaan ja järjestetään kriisiapua myös tekijälle.

8 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN PALVELUIDEN SAAMISEN PE-RUSTEET

Perhe- ja sosiaalipalveluissa on käytössä yhtenäiset palveluiden saamisen perusteet.

AIKUISSOSIAALITYÖ Palveluiden saamisen peruste

Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. Asiakkaan yhteydenotto ja palvelun tarve sekäpalvelu perustuu: palveluihin ohjautuminen.sosiaalihuoltolaki (710/1982),päihdehuoltolaki (41/1986),toimeentulotukilaki (1412/1997 ja 1202/2007,815/2015)

Sosiaalityö pohjautuu aina sosiaalityöntekijän taisosiaaliohjaajan tekemään palvelutarpeen arvioin-tiin.

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA

Normi, johon asiakkaan oikeus saadako. palvelu perustuu:laki kuntouttavasta työtoiminnasta

Palvelun saaminen perustuu aktivointisuunnitel-maan. Kuntouttavaan työtoiminnan palveluun oi-keutettu on alle 25-vuotias,

27(189/2001) - jolle on laadittu työvoimapalvelulain mukai-

nen työllistymissuunnitelma ja joka on työttö-myyden perusteella saanut työmarkkinatukeavähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenteri-kuukauden aikana; jolle on laadittu työvoima-palvelulain mukainen työllistymissuunnitelmaja joka on saanut työttömyysturvalain mukai-sen 500 päivän työttömyyspäivärahakaudenajan työttömyyspäivärahaa taikka- jolle on tehty työvoimapalvelulain mukainentyönhakijan haastattelu ja jonka pääasiallinen toi-meentulo on viimeisen neljän kuukauden aikanaperustunut työttömyyden johdosta maksettuuntoimeentulotukeen.25 vuotta täyttänyt, jolle on aiemmin laadittu työ-voimapalvelulain mukainen työllistymissuunni-telma ja- joka on työttömyyden perusteella saanut työ-markkinatukea vähintään 500 päivältä,- joka on työttömyysturvalain mukaisen 500päivän työttömyysrahakauden jälkeen- saanut työttömyyden perusteella työmarkki-natukea vähintään 180 päivältä, tai

- jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen12 kuukauden aikana perustunut työttömyydenjohdosta maksettuun toimeentulotukeen.

TALOUS- JA VELKANEUVONTA Palveluiden saamisen peruste

Normi, johon asiakkaan oikeus saadako. palvelu perustuulaki talous- ja velkaneuvonnasta (713/2000)

Yksityishenkilöiden- tarve saada tietoja ja neuvontaa talouden ja vel-kojen hoidosta- tarve saada apua taloudenpidon suunnittelussa;- tarve selvittää velallisen talouteen liittyvien on-gelmien ratkaisumahdollisuudet ja avustaa velal-lista tämän selvittäessä mahdollisuuksia tehdä vel-kojiensa kanssa sovinto;- tarve avustaa velallista velkajärjestelyyn liittyvänasian hoitamisessa, erityisesti velkajärjestelyhake-muksen ja muiden yksityishenkilön velkajärjeste-lystä annetun lain (57/1993) edellyttämien selvitys-ten ja asiakirjojen laatimisessa; sekä- ohjata velallinen hakemaan tarvittaessa oikeu-dellista apua.

SOSIAALIPÄIVYSTYS Palveluiden saamisen peruste

Normi, johon asiakkaan oikeus saadako. palvelu: perustuu:Suomen perustuslaki 731/1999 19 §,Sosiaalihuoltolaki 1301/2014

Sosiaalihuoltoasetus 607 / 1983 4 §Lastensuojelulaki 11 §

Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättö-mien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen ja muidentukitoimien järjestämistä siten, että henkilön tar-vitsema välitön turva ja huolenpito voidaan an-taa erilaisissa hätä- ja kriisitilanteissa vuorokau-den ajasta riippumatta. Sosiaalipäivystystä on

28järjestettävä kaiken ikäisille ja kaikille asiakas-ryhmille.

MAAHANMUUTTOPALVELUT Palveluiden saamisen peruste

Normi, johon asiakkaan oikeus saadako. palvelu perustuulaki maahanmuuttajien kotouttamisestaja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta(493/1999

Tavoitteena on edistää maahanmuuttajien ko-toutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta toi-menpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvit-tavien keskeisten tietojen ja taitojen saavutta-mista, sekä turvata turvapaikanhakijoiden välttä-mätön toimeentulo ja huolenpito järjestämälläturvapaikanhakijoiden vastaanotto- kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajanyksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työ-elämään ja yhteiskunnan toimintaan samallaomaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen; sekä- kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten jär-jestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä javoimavaroja

LAPSIPERHEIDEN KOTI-PALVELU

Palveluiden saamisen perusteet

Normi, johon asiakkaan oikeus saadako. palvelu perustuu: Sosiaalihuoltolain20 §

Lapsiperhe tarvitsee kodinhoito-, lastenhoito- jakasvatusapua kriisitilanteen tai sairauden vuoksi.• Raskauteen tai synnytykseen liittyväavuntarve• Aikuisen tai lapsen sairastuminen tai

loukkaantuminen• Väsymys ja uupumus perheessä• Perheen erityistilanne, esim. avioero, muutto,

kuolema

LASTEN ERITYISEN PALVELUT/LASTEN-PSYKIATRIANormi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu: Mielenterveyslaki § 3

Lastenpsykiatrian vastaanotto

Palveluiden saamisen perusteet

Avosairaanhoitoa, jossa arvioidaan ja hoidetaanlapsen psyykkisiä häiriöitä

Lastenpsykiatrian osasto

Pikkulapsivastaanotto

Kotisairaala

Alkuarvio- ja konsultointityöryhmä

Päiväosastohoito osastotutkimusta, akuuttijak-soa tai pidempää hoitojaksoa tarvitseville lapsille

Alle kouluikäisille lapsille ja raskaana olville tar-jottavaa tutkimusta ja hoitoa

Vuorovaikutuksen hoidollinen työ perheessä

Matalan kynnyksen kiireellinen hoito ilman lähe-tettä

29PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT Palveluiden saamisen perusteet

1. Isyyden selvittäminen:Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. Pääsääntöisesti lapsi syntynyt avioliitonpalvelu perustuu: Isyyslaki 700 / 1975 ulkopuolella.

2. Huolto- ja tapaamissopimusNormi, johon asiakkaan oikeus saada ko. Pääsääntöisesti perhe itse hakeutuupalvelu perustuu: Laki lapsen huollosta ja palveluiden piiriin.tapaamisoikeudesta 361/1983

3. Käräjäoikeuden olosuhdeselvitysNormi, johon asiakkaan oikeus saada ko. Käräjäoikeuden pyyntö.palvelu perustuu: Laki lapsen huollosta jatapaamisoikeudesta 361/1983, 16 §

4. ElatusapuNormi, johon asiakkaan oikeus saada ko. Pääsääntöisesti perhe itse hakeutuupalvelu perustuu: Laki lapsen elatuksesta palveluiden piiriin.704/1975

LASTENSUOJELUPALVELUT Palveluiden saamisen perusteet

1. Palvelutarpeen arvio, jonka yhteydessäselvitetään lastensuojelun tarveNormi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu: Sosiaalihuoltolaki(2014/1301) 36 §, Lastensuojelulaki (2007/ 41) 25 §, 25 a §, 25 c § 26 §, 27 §)

Yhteydenotto sosiaalitoimeen voi tapahtua sosi-aalihuoltolain mukaisena pyyntönä, ilmoituksena,lastensuojeluilmoituksena tai ennakollisena las-tensuojeluilmoituksena. Sosiaalihuollon asiak-kuus alkaa, kun asia tulee vireille, kun henkilö onitse yhteydessä sosiaalihuoltoon tai muuta kauttatulee tietoon, että henkilö on mahdollisesti sosi-aalihuollon tarpeessa. Asiakkuus alkaa hakemuk-sen saapumisesta tai kun muutoin vireille tulluttaasiaa aletaan käsitellä tai kun henkilölle annetaansosiaalipalveluja.Lastensuojelun asiakkuus ei ala vielä siinä vai-heessa, kun lastensuojelun tarvetta vasta selvite-tään. Selvitysvaiheessa perhe on sosiaalihuollonasiakas, mutta lastensuojelun asiakkuus alkaavasta, jos arvioinnin perusteella todetaan, ettäperhe tarvitsee lastensuojelun asiakkuuden tailapselle tai hänen perheelleen annetaan lasten-suojelun palveluja jo ennen palvelutarpeen arvi-oinnin valmistumista.Sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojeluntyöntekijä (esim. sosiaalipäivystäjä) arvioi vä-littömästi lapsen mahdollisen kiireellisen las-tensuojelun tarpeen.Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemän-tenä arkipäivänä ilmoituksen tai yhteydenotonvastaanottamisesta ratkaistava, onko asian vi-reille tulon johdosta ryhdyttävä palvelutarpeen

30arvion tekemiseen, ellei se ole luonteeltaan sel-lainen ettei johda toimenpiteisiin. Arvio tehdäänyhteistyössä lapsen ja perheen kanssa.Sosiaalityöntekijä tekee selvityksen asian olo-suhteiden edellyttämässä laajuudessa. Selvityson tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sen onvalmistuttava viimeistään 3 kk:n kuluessa las-tensuojeluasian vireille tulosta. Lapsen asioistavastaava sosiaalityöntekijä päättää lastensuoje-luasiakkuuden aloittamisesta selvityksen valmis-tuttua.Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun on las-tensuojeluasian vireilletulon johdosta ryhdyttykiireellisiin lastensuojeluntoimenpiteisiin tai pää-tetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys.Sosiaalityöntekijä tekee selvityksen kyseessä ole-van tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laa-juudessa. Selvitys on tehtävä ilman aiheetontaviivytystä. Sen on valmistuttava viimeistään 3kk:n kuluessa lastensuojeluasian vireilletulosta.Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päät-tää lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta taipäättymisestä.

2. Avohuollon tukitoimetNormi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007417) 34 §, 30 §, 35 §, 36 §, 37 §

Avohuollon tukitoimia toteutetaan lastensuojelunasiakkuudessa. Lastensuojelulain mukaan las-tensuojelun avohuollon tukitoimiin tulee ryhtyä,jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaalapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi käy-töksellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään.Sosiaalityöntekijä laatii lastensuojelun asiak-kaana olevalle lapselle asiakassuunnitelman.Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet jaasiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hä-nen perheensä tuen tarve sekä tarvittavat palve-lut. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijäarvioi yhdessä perheen kanssa tarvittavat tukitoi-met.

3. Kiireellinen sijoitus

Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007/ 417) 38 §, 39 § 407/2007

Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoinkiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa,sosiaalityöntekijä voi sijoittaa lapsen kiireellisestiperhehoitoon tai laitoshuoltoon tai järjestäämuulla tavalla hänen tarvitsemansa hoito jahuolto.

4. Huostaanotto ja sijaishuolto

Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007/ 47) 40 §, 41 §, 42 §, 43 §, 44 §, 45 §, 46§, 47 §, 49

Lastensuojelulain mukaan huostaanoton val-mistelu on aloitettava, kun:- puutteet lapsen huolenpidossa tai muutkasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaaran-taa lapsen terveyttä tai kehitystä tai- lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään taikehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällämuun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon

31tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisel-lään

- avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia,mahdollisia järjestää tai ne ovat osoittautu-neet riittämättömiksi.- huostaanotto ja sijaishuolto on lapsen edunmukaista

Huostaanotetulle lapselle laaditaan asiakas-suunnitelma. Vanhemmille on tarvittaessalaadittava vanhemmuuden tukemiseksi erilli-nen asiakassuunnitelma.Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet jaasiat, joihin sijaishuollolla pyritään vaikuttamaan,lapsen ja hänen perheensä tuen tarve sekä tar-vittavat palvelut.Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän onarvioitava huostassa pidon jatkamisen/lopettami-sen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistami-sen yhteydessä. Huostassa pito päättyy viimeis-tään lapsen täyttäessä 18 vuotta.

5. JälkihuoltoNormi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 /41) 75 §, 76 §

Lastensuojelulain mukaan oikeusjälkihuoltoon syntyy, kun:- lapsi on ollut huostassa ja sijoitettuna kodin ul-kopuolelle tai- lapsi on ollut yksin sijoitettuna avohuollon tu-kitoimena yhtäjaksoisesti vähintään 6 kk.

Kunta voi harkintansa perusteella myöntää jäl-kihuolto oikeuden lastensuojelun asiakkaanaolleelle nuorelle.

Jälkihuollossa olevalle lapselle / nuorelle laadi-taan jälkihuollon asiakassuunnitelma. Asiakas-suunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihinpyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen per-heensä tuen tarve sekä tarvittavat palvelut.

Jälkihuolto-oikeus päättyy viimeistään, kunnuori täyttää 21 vuotta.

NUORTEN TUKI- JA JÄLKIHUOLTO-YK-SIKKÖ

Palveluiden saamisen perusteet

Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007/ 417)36 §, 75 §, 76 §

Asiakkaalla oikeus jälkihuoltoon Tukipalveluidenosalta lastensuojelun avohuollon asiakkuus.

PERHETYÖ Palveluiden saamisen perusteet

PerhetyöNormi, johon asiakkaan oikeus saada ko. Huoli vanhemmuudesta

32palvelu perustuu: SHL 11 ja 14 §Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu:Lastensuojelulaki (2007/417) 36 §

Yllättävä tilanne perheessä- lastensuojelun asiakkuus / avohuollontukitoimi- huoli lapsen kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoin-nista sekä vanhemmuudesta

NUORTEN VASTAANOTTO-YKSIKKÖ HAVURINNE

Palveluiden saamisen perusteet

Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu:Lastensuojelulaki (2007/417) 37 §, 40 §

Suunniteltu sijoitus avohuollon tukitoimena;muut avohuollon tukitoimet arvioidaan riittä-mättömiksi tai mahdottomiksi. Perheen ja lap-sen kokonaistilanne vaatii selvittelyjakson,jonka aikana lapsi on sijoitettuna ko- din ulko-puolelle.Kiireellinen tai avohuollon sijoitus akuutissa ti-lanteessa virka-aikana tai virka-ajan ulkopuo-lella.

ADOPTIONEUVONTA Palveluiden saamisen peruste

Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu: laki lapseksiottamisesta(153/1985) ja siitä annettu asetus(508/1997) sekä kansainväliset sopimuk-set.

Adoptioneuvontaa saavat kaikki ne, jotka toivovatadoptiolasta Suomesta tai ulkomailta. Prosession käynnistettävä neuvontaan osallistumisella.

Neuvontaa saavat myös raskaana olevat naiset,jotka suunnittelevat lapsensa luovuttamista adop-toitavaksi.

Kansainvälistä adoptiopalvelua saavat ne, jotkahaluavat adoptoida lapsen ulkomailta. 25 vuottatäyttäneille joko avioliitossa oleville tai yksinäisillehenkilöille.

Kunnallinen adoptioneuvonta on asiakkaallemaksutonta.

TURVAKOTI Palveluiden saamisen peruste

Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu:Laki valtion varoista maksettavasta korvauk-sesta turvakotipalvelun tuottajalle; 3 §

Turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaallemaksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväki-valtaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voimennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muuntahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettö-mänä.(oikean puoleiseen laatikkoon)

KASVATUS- JA PERHENEUVONTA Palveluiden saamisen peruste

33Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu: SHL 11 §, 14 § ja 26 §sosiaalihuoltolain 1301/2014 14§ ja 26

Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hy-vinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehi-tyksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksisekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voi-mavarojen vahvistamiseksi. Kasvatus- ja perhe-neuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen,perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin tai-toihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneu-vontaa ja muuta tukea. Kasvatus- ja perheneuvon-taa toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykolo-gian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muidenasiantuntijoiden kanssa. (oikean puoleinen laatik-koa).

OPPILAS- JA OPISKELUHUOLTO Palveluiden saamisen peruste

Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu:Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin 1287/2013,Terveydenhuoltolakiin 1326/2010Asetukseen 338/2011Sosiaalihuoltolakiin 1301/2014

Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululai-sille ja heidän perheilleen. Se on lakisääteistä jamaksutonta perusterveydenhuollon ehkäisevää pal-velua, jota on saatavilla pääsääntöisesti koulupäi-vien aikana koululta tai sen välittömästä läheisyy-destä.Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän op-pimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosi-aalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistäsekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilai-tosyhteisössä.

NEUVOLAPALVELUT Palveluiden saamisen peruste

Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko.palvelu perustuu:Terveydenhuoltolakiin 1326/2010Asetukseen 338/2011Tartuntatautilakiin 1227/2016Isyyslakiin 11/2015Asetukset rokotuksista, seulonnoista, tartun-tataudeista

Äitiys- ja lastenneuvolatyö on keskeinen osa pe-rusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edis-tävää toimintaa. Palvelut ovat perheille vapaaehtoi-sia ja maksuttomia.

Asetus 338/2011 velvoittaa kunnat tarjoamaan kai-kille perheille suunnitelmalliset ja tasoltaan yhte-näiset äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Palvelutkoostuvat määräaikaisista terveystarkastuksista jaterveysneuvonnasta, joissa huomioidaan yksilöi-den ja perheiden tarpeet.

9 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN ASIAKASMAKSUKÄYTÄNTÖ

Suurin osa perhe- ja sosiaalipalveluista on asiakkaille maksuttomia lakisääteisiä palveluita. Asiakas-maksuja voidaan periä lastensuojelulain mukaisen perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelun kor-vaukseksi, lapsiperheiden kotipalvelusta sekä ehkäisyneuvolan ehkäisyvalmisteet. Taulukossa onkuvattu asiakasmaksut sekä perhehoidon ja tukiperhetoiminnasta maksettavat palkkiot ja kulukor-vaukset 1.1.2019 alkaen.

34Perhepalveluiden asiakasmaksut

Lastensuojelulain mukainen perhehoidon, lai-toshoidon ja asumispalvelun maksu

Vanhemmilta voidaan periä maksukyvyn mukai-nen maksu, joka saa määrältään olla enintäänlapsen elatuksesta annetun lain 1-3 §:n perus-teella määräytyvän elatusavun suuruinen.

Lisäksi voidaan periä kohtuullinen maksu lap-sen/nuoren tuloista, korvauksista ja saamisista.Maksu voi olla enintään 1835,20 €/kk (asiakas-maksuasetus 20 § 2 mom.) Essote voi periä lap-selle tulevat elatusavut laitos, perhehoidon jaasumispalvelun ajalta.

Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu (SHL) Kun käyntejä on max 1 x viikossa tai ennalta tie-detty ajanjakso (esim. vanhemman sairastumi-nen tai asiointikäynnit) asiakasmaksut ovat:7 €/tuntiJos asiakas on oikeutettu toimeentulotukeen, niinmaksua ei peritä

tuloraja€/kk

alle3 h

3 - alle10 h

10 - alle20 h

20 - alle30 h

30 h -

1 henkilö 576 20% 24% 28% 33% 35%

2 henkilöä 1063 16% 18% 20% 21% 22%

3 henkilöä 1667 12% 14% 16% 18% 18%

4 henkilöä 2062 11% 11% 13% 14% 15%

5 henkilöä 2496 9% 10% 12% 13% 13%

6 henkilöä 2866 9% 10% 11% 11% 11%

Lapsiperheiden säännöllinen kotihoito

Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuolto-asetuksen (607/83) 9§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja mää-rän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuu-kausimaksu (30.12.1992/1648).

Jatkuvasti säännöllisesti kotiin annettavista palveluista peritään hoitotuntien ja asiakkaan mak-sukyvyn mukainen kuukausimaksu.Maksu määräytyy seuraavan taulukon perusteella bruttotuloista määriteltynä prosenttiosuu-tena. Kuukausimaksu saa olla enintään maksuprosentin osoittama määrä tulorajan ylittävistäkuukausituloista. Maksu ei saa ylittää tuotantokustannuksia.

35

Kun henkilömäärä on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 350,00 eurolla/lisähenkilö ja mak-suprosenttia alennetaan 1 prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä.

Maksun suuruus on edellä olevan taulukon mukainen prosenttiosuus tulorajan ylittävästä kuukausitu-losta. Alle 5,00 € maksua ei peritä. Tuntimäärä perustuu yhdessä asiakkaan kanssa laadittavaanhoito- ja palvelusuunnitelmaan, jota tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa.

Ehkäisyneuvola Hormonikierukka 134,00 €Kuparikierukka 55,00 €Ehkäisykapselit 154,00 €Ehkäisypillerit asiakas maksaa itse, reseptin saaehkäisyneuvolasta.

Ilmainen ehkäisy kaikille alle 20-vuotiaillesekä ilmainen ehkäisypillerien aloituspakkaus(3 kk pillerit) alle 25-vuotiaille.

Hoitopalkkion määräytyminen lyhytaikaisessa / määräaikaisessa perhehoidossa

Peruste €/kk*100 % korotus

1. lyhytaikaisessa perhehoidossa 1. lapsesta TAI2. lyhytaikaisessa perhehoidossa myös sisaruksen osalta, jos hänellä on

erityistarpeet (ks. kohdat 4 tai 6 pitkäaikaisen perhehoidon taulukossa)

1600,00 (53,30€/pv)

50 % korotus· sisarusten osalta lyhytaikaisessa perhehoidossa, kun lapsilla ei ole

diagnosoituja erityistarpeita (1. lapsesta maksetaan 100 %)

1200,00(40,00 €/pv)

150 %· erityisin perustein· päiväkohtainen palkkio lasketaan jakamalla kuukausipalkkio luvulla 30· maksetaan toteutuneilta päiviltä tulo- ja lähtöpäivä mukaan lukien

2000,00 €(66,70 €/pv)

Hoitopalkkion määräytyminen pitkäaikaisissa perhehoidossa (huostaanoton myötä)

Peruste €/kk*perushoitopalkkio 800,00

(26,70 €/pv)30 % korotus:

· perusvammaistuki TAI· sosiaalityöntekijän arvio lapsen erityistarpeista

1040,00(34,70€/pv)

50 % korotus:· korotettu vammaistuki TAI· sisarusten osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä (ja 1. lapsesta

maksetaan jo 100 % korotus)

1200,00(40,00 €/pv)

100 % korotus:1. ensimmäisen sijoitusvuoden ajan (1. sisaruksen osalta, sijaisvanhempi

kotona) TAI2. ylin vammaistuki TAI3. 1. lapsen osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä sijoituksen

myöhemmässä vaiheessa lapsen tarpeiden takia TAI

1600,00(53,30 €/pv)

364. kun seuraavat ehdot täyttyvät:

· lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen· lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto· sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tar-

peeseen(erityistapauksissa myös sijaisvanhemman käydessä töissä)

150 % korotus1. kun seuraavat ehdot täyttyvät:

· lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen· lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto· sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tar-

peeseen· Lisäksi vaativa verkosto· lisäksi vähintään viiden vuoden työkokemus perhehoitajana toimimi-

sesta / lastensuojelussa lasten ja nuorten kanssa työskentelystä· Edellyttää perhehoitajan kotiinjäämistä· voidaan käyttää harkinnalla tilanteissa, joissa sijoituksen alussa on

maksettu 200 % korotusta, mutta lapsen tilanne muuttuu siinä määrin,ettei edellytykset erityisen vaativahoitoisuuteen enää täyty

2000,00 €(66,70 €/pv)

200 % korotus= erityismaksuluokka ns. ammatillisille sijaisperheille:· sijaisvanhemmalla on soveltuva (kasvatus-, sosiaali-, tai terveysalan)

vähintään AMK -tason tutkinto· tutkinnon sisältö tarkastellaan tapauskohtaisesti· soveltuvaa kasvatus- tai lastensuojelualan työkokemusta vähintään 5

vuotta· lasta/ nuorta hoidetaan päätoimisesti kotona toimeksiantosopimussuh-

teisena perhehoitona.· vain erityisen vaativahoitoisten lasten/ nuorten tarpeisiin

Vrt. koulutuksen ja kokemuksen puolesta olisi mahdollisuus perustaa ammatilli-nen perhekoti.

2400,00 €(80,00 €/pv)

18-vuotta täyttäneiden nuorten perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset

Peruste €/kkNuori asuu perhehoidossa (perushoitopalkkio) 786,00 + 555,00Nuori asuu/opiskelee toisella paikkakunnalla, on viikon-loput sijaisperheessä (kulukorvaus puolitetaan)Perhehoitajan nuorelle antamasta tuesta sovitaan asia-kassuunnitelmaneuvottelussa.

786,00 + 277,50

Nuori asuu omillaan ja perhehoitaja tukee nuorta. Hoi-topalkkion määrä riippuu nuoren tuen tarpeesta Perhe-hoitajan nuorelle antamasta tuesta sovitaan asiakas-suunnitelmaneuvottelussa.

786,00 TAI 393,00

Kulukorvaus niiltä päiviltä 18,50 €/pv, jol-loin nuori vierailee sijaisperheessä (raa-mit sovittu asiakassuunnitelmassa)

Sijaishoitajan/lomittajan hoitopalkkio

Peruste €/pv50 % (vrt. tukiperhetoiminnan palkkio) 40,00 + kulukorvaus 16,90, mikäli hoito

tapahtuu sijaishoitajan/lomittajan kotona

37100 %Mikäli pitkäaikaisessa perhehoidossa on arvioitu lapsenerityisen vaativahoitoisuuden kriteereiden täyttyvän jasijaishoitajalla on valmius näihin tarpeisiin vastata

52,00+ kulukorvaus 16,90, mikäli hoito tapah-tuu sijaishoitajan/lomittajan kotona

Kulukorvaukset Sijais- ja jälkihuoltoyksikköPessin alueella v. 2019

Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismää-rää pienempänä

• 0 - 16 -vuotiaasta 508 euroa/kk, 16,90 €/pv• 17 - 21vuotiaasta 556 euroa/kk, 18,50 €/pv• Mikäli sijaisperhe vastaa nuoren toimeen-tulosta opiskelupaikkakunnalla, kulukor-vausta ei vähennetä.• Sijoitettavan alle yhden kuukauden yhtä-jaksoinen sairaalahoito tai muu sovittu oles-kelu muualla kuin sijaisperheessä ei vä-hennä kulukorvausta.

• Kun 17 vuotta täyttänyt nuori on suoritta-massa asevelvollisuutta/ siviilipalvelusta taiopiskelee toisella paikkakunnalla ja käy vii-konloppuisin sekä lomilla sijaisperheessä, si-jaisperheelle voidaan maksaa puolitettuakulukorvausta.kulukorvauksen alentaminen ei ole suositel-tavaa, mikäli sijaisvanhempi on vastuussanuoren tukemisesta myös viikolla ja nuoriviettää pääsääntöisesti viikonloput sijaisper-heessä. (Huom. Opintotukeen oikeus 17vuotta täyttäneellä)• Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muusovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessäkestää yli kuukauden, maksetaan korvaustakuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavanpoissa ollessakin (asumiskulut, käyttövaratjne.) puolikkaan kulukorvauksen verran.• Kulukorvausta voidaan alentaa myösporrastetusti, kun lapsi esimerkiksi viettääaikaa paljon biologisten vanhempien luonasuunnitelmallisen kotiinpaluun yhtey-dessä.

Tukiperhetoiminnan palkkiotja kulukorvaukset €/vrk

Palkkio 40,00 €/vrk

Mahdolliset korotetut palkkiot (perusteet tuki-perhetoiminnan ohjeistuksessa)

30 % 52,10 €/vrk50 % 60,00 €/vrk100 % 80,00 €/vrk

Kulukorvaukset: 16,90 €

Matkakulut: Matkakorvaus: Korvausperusteenakäytetään kulloinkin voimassa olevaa KVTES:nmukaista matkakulujen korvausperustetta.

38

10 TOIMINTAKÄSIKIRJAN LAATIMINEN JA PÄIVITTÄMINEN

Toimintakäsikirjaa päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti osana vuosittaista toiminnan suunnittelua,seurantaa ja arviointia. Päivittämisestä vastaa perhe- ja sosiaalipalveluiden työryhmä, jossa ovatperhepalvelupäällikkö, lastensuojelupalvelupäällikkö ja sosiaalipalvelupäällikkö (päivittämisvastuu).

Essoten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seudullinen sekä palvelutuotantoyksikkökohtaisettyöryhmät ovat keskeisessä roolissa kehitettäessä ja arvioitaessa perhepalveluiden kokonaisuuttakunnissa ja seudulla.