Paul Paukku FCG:n vetäjäksi · 6 Uusi valtuustokausi, uudet koulutustarpeet ... seksi, hän pohti. Foorumi vastasi kuitenkin hänen odotuksiaan. Osanottajien keskinäi-siä keskusteluja

FCG Consulting People 1/2009 1

— FCG on monipuolinen kouluttaja —

Paul Paukku FCG:n vetäjäksi

Helmikuu 2009

2 FCG Consulting People 1/2009

Paul Paukku aloitti helmikuun 2009 alussa FCG:n konsernijohtajana. Lue lisää aiheesta sivulta 26. Kannen kuva: Jorma Teinilä.

FCG Consulting People on FCGyhtiöiden sidosryhmälehti.

JulkaisijaFCG Finnish Consulting Group OyOsmontie 34, 00610 HelsinkiPuhelin 010 4090, faksi 010 409 5001

Sähkö[email protected] www.fcg.fi

Päätoimittaja Eeva KokkiToimitusPaula Böhling / Tutkimusviestintä PBAnna-Maija Gruber / Finessi Markkinointi palveluRaija HelénJorma PeltonenMarja Whitfi eld

Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho

Painopaikka Suomen Graafi set Palvelut Oy, Kuopio 2009

3 Pääkirjoitus

4 Laiva on lastattu tuottavuudella

6 Uusi valtuustokausi, uudet koulutustarpeet

7 Invicta kouluttaa yritysjohtajia

8 Kriisiviestinnän suunnittelu säästää aikaa tositilanteessa

10 Turvallinen arki jokaiseen kuntaan

12 Puitteita hyvälle elämälle

14 FCG tarjoaa uusia palvelukonsepteja asiakkailleen

16 FCG laajentaa Pietarissa

17 Planekon pietarilaisia haasteita

18 Helpotusta viranomaisten työtaakkaan

19 Tietoyhteiskuntaoppia Singaporesta

20 FCG-uutisia

23 SIPU International gives training in capacity development

24 FCG International services to combat climate change

26 Paul Paukku aloitti FCG:n konsernijohtajana

27 Nimityksiä FCG-konsernissa


PÄÄKIRJOITUS

Arvoisa lukija,

FCG on monialainen konsultointiyhtiö, jonka liiketoiminnan yhtenä kulma-kivenä on monipuolinen koulutustoiminta. Tarjoamme asiakkaille moni-puolisia koulutuksia ja valmennuskokonaisuuksia sekä kotimaassa että ul-komaan tytäryhtiöissämme.

Koulutusosaamistamme kuvaa ehkä parhaiten se, että olemme me-nestyneet erinomaisesti koulutuspalveluita koskevissa tutkimuksissa. FCG Efeko arvioitiin Suomen parhaaksi kouluttajaksi Corporate Image Oy:n to-teuttamassa ja Talouselämä-lehden (27/2008) julkistamassa koulutusor-ganisaatioita koskevassa tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa tärkeimpiä koulutusorganisaation valintaperusteita olivat kouluttajan ammattitaito, luo-tettavuus ja asiakaslähtöisyys. Viron tytäryhtiömme, Invica A/S, puolestaan arvioitiin paikallisen Äripäev-lehden viime syyskuun numerossa Viron par-haaksi koulutusyhtiöksi.

Tässä lehdessä esittelemme joitakin näkökulmia siihen monipuoli-seen koulutustarjontaan, jota konsernimme tarjoaa asiakkailleen. Mukana on esimerkkejä ajankohtaisista teemakoulutuksista, kuten uuteen valtuus-tokauteen liittyvästä luottamusmiesten valmennuksesta ja kriisiviestinnästä sekä turvallisuussuunnitteluun liittyvästä koulutuksen suunnittelusta. Leh-den ensimmäinen juttu käsittelee tuottavuusfoorumia, joka on esimerkki FCG:n järjestämistä suurista foorumeista, jotka ovat asiakkaillemme sekä uusien ajatusten saamisen että verkottumisen paikkoja.

Tämän pääkirjoituksen myötä haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme antoisista vuosista ja mielenkiintoisista yhteis-työhankkeista. Siirryn itse FCG:n palveluksesta eläkkeelle, ja konserninjoh-tajan tehtävät on ottanut vastaan 1.2.2009 Paul Paukku, jonka vastuulle on hyvä jättää FCG:n kaltainen monipuolinen ja hyvässä iskussa oleva or-ganisaatio.

Antoisia lukuhetkiä!

Seppo Mäki


Foorumissa käsiteltiin tuottavuusteemaa ni-menomaan kunnallisesta näkökulmasta kat-sottuna. Viime aikoina kovasti tapetilla ollut valtion virallinen tuottavuusohjelma on lei-mannut voimakkaasti tuottavuudesta julki-suudessa käytyä keskustelua, mikä kävi ilmi myös useissa puheenvuoroissa.

Niukkuuden jakamista?

Foorumin avauspuheenvuoroissa pidettiin tärkeänä tuottavuuden nostoa, koska kas-vussa oleva työttömyys vaikuttaa viiveellä kuntien verotuottoihin ja laskee esimerkiksi yhteisöveroa. Erityisesti kunnallisten perus-palvelujen järjestäminen ja tuottaminen tu-lee olemaan haasteellista tulojen supistues-sa ja menojen kasvaessa.

FCG Efekon marraskuussa 2008 järjestämä Tuottavuusfoorumi Silja Symphonylla keräsi paikalle kym-meniä kuntien ja valtionhallinnon edustajia, jotka olivat tulleet laivalle kuuntelemaan muiden kokemuksia ja näkemyksiä sekä vaihtamaan mielipiteitä ja keräämään vaikutteita huippuajankohtaisesta aiheesta.

Laiva on lastattu tuottavuudella

Tuottavuuden johtami sesta esitelmöi foorumin osanottajille Hel singin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne toivoi kuntatalouteen tuottavuuden avulla dynaamisia sykähdyksiä.

Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen korosti puheenvuorossaan tuottavuuden vaikutusta työvoimapulaan ja kustannuksiin.

Monet alustajat pahoittelivat sitä, että valtion tuottavuusohjelman saama julkinen palaute on ehtinyt luoda koko tuottavuuskä-sitteelle negatiivisen mielikuvan. Se on myös saanut monessa tapauksessa henkilökun-nan vastahankaan, koska tuottavuudesta on tullut irtisanomisen synonyymi.

Tuottavuuden kohentamiseksi lääk-keeksi oli tarjolla muun muassa tasapaino-tettua budjettia, tehokasta ennaltaehkäisyä ja innovatiivisten toimintamallien etsintää.

Eläköityminen haastaa Espoon

Espoosta Tuottavuusfoorumiin oli saapunut seitsemän hengen ryhmä kaupungin eri hal-linnon aloilta. Talousarviopäällikkö Pekka

Heikkinen piti foorumin teemaa perin ajan-kohtaisena. Espoon hyvä taloudellinen tilan-ne on hänen mukaansa tähän asti tehnyt mahdolliseksi suotuisan palvelujen kehittä-misen.

Kaupunginsihteeri Mari Immonen muis tutti kuitenkin, että kaupungin voimak-kaana jatkuva väestönkasvu edellyttää vielä uusia palveluja, vaikka Espoon ikärakenne onkin sinänsä melko edullinen. Kaupungin henkilöstöstä on aika iso osa eläköitymässä, ja työvoiman saanti saattaa jatkossa heiketä hoitoalalla.

Kuntien talous liikkuu kuitenkin kan-santalouden tahtiin, joka puolestaan on sidok sissa globaaliin talouteen. Yleismaail-malliset kriisit näkyvät myös paikallisesti, ar-vioivat espoolaiset.

Teksti: AnnaMaija Gruber

Kuvat: Jarmo Teinilä


Foorumin anti herätti Heikkisen mieles-sä myös uusia kysymyksiä. – Tuottavuuden käsite on kovin monisävyinen, eikä valmiita vastauksia ole helppo löytää sen parantami-seksi, hän pohti. Foorumi vastasi kuitenkin hänen odotuksiaan. Osanottajien keskinäi-siä keskusteluja hän piti antoisina, samoin kuin Espoon omia ryhmätöitä.

Espoossa on ahkerasti etsitty uusia ku-vioita rahoituskriisin ongelmiin. Koska kun-tien tulokset tulevat heikkenemään, kasvaa motivaatio tuottavuusnäkökulman tutkimi-seksi. Talouden parantamiseksi on syytä et-siä uusia ratkaisuja, koska asioita voidaan aina tehdä vielä paremmin. Espoossakin ra-hatilannetta joudutaan kuitenkin paikkaa-maan vielä tänä vuonna lisälainan otolla.

Tehokkuutta rakenneuudistuksen kautta

Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijoh-taja Päivi Laajala pitää Paras-hanketta hy-

vänä lähtökohtana kuntien tuottavuuden parantamiseksi, vaikka hanke saikin joissain puheenvuoroissa kritiikkiä osakseen. – Jos-tain uudistus on aloitettava. Kuntien palvelu-jen saatavuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta pystytään edistämään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kautta, hän arvelee.

Laajala pitää kuntaliitoksia ja yhteis-toiminta-alueita välttämättöminä ja kepin ja porkkanan yhdistelmää hyödyllisenä. Paras-hankkeen seurantaryhmän ensi syksyn se-lonteossa arvioidaan myös hankkeen vaiku-tusta tuottavuuteen.

– Tuottavuus on tärkeä ja ajankohtai-nen aihe, ja siksi sitä pidetään esillä, sanoo Laajala, joka pitää tärkeänä myös aiheeseen liittyvää koulutusta ja tiedonvaihtoa. Tärkeää on myös Kuntaliiton kanssa tehtävä yhteis-työ, jotta parhaat palvelukäytännöt saadaan kartoitettua ja levitettyä käytäntöön. Palvelu-ja tarvitaan hänen mielestään myös yli kun-tarajojen.

Haasteellisia ovat valtionhallinnon kan-nalta ne kunnat, jotka eivät ole vielä löytä-neet omia ratkaisujaan. Kuntaosasto käy neuvotteluja näiden kuntien kanssa puite-lain tavoitteiden saavuttamiseksi.

“Jotain tarttis tehrä”

Uusia eväitä foorumista olivat tulleet etsi-mään myös Kaarinan kaupunkia edustaneet kaupunginjohtaja Harri Virta ja hallintojoh-taja Päivi Mikkola, jotka pitivät aloituspu-heenvuoroja antoisina. Kaupunki oli lähet-tänyt laivalle kaikkiaan neljä edustajaansa etsimään uusia ideoita.

Kaarinassa on monen muun kunnan tavoin tekeillä “isoja juttuja”, muun muassa kuntaliitos Piikkiön kanssa. Samalla purkau-tuu terveyskeskuskuntayhtymä.

– Liitos ei sinänsä lisää tuottavuutta. Siksi keinoja pitää etsiä muualta, arvioi Virta. Kaarinan kaupunki on mukana myös FCG Efekon tuottavuushankkeessa.

Uusia eväitä kuntatalouden hoitoon olivat tulleet etsimään Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ja hallintojohtaja Päivi Mikkola. Espoon kaupunkia edustivat talousarviopäällikkö Pekka Heikkinen ja kaupunginsihteeri Mari Immonen. Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala pitää Parashanketta hyvänä lähtökohtana kuntien tuottavuuden parantamiseksi.


Uusien valtuutettujen lisäksi koulutusta ja opastusta tarvitsevat monessa tapauksessa myös kunnallista prosessia pyörittävät uudet päättäjät ja viranhaltijat. Kysymyksiä riittää tälläkin tasolla: miten johdetaan kuntaa tai yksittäistä valtuustoryhmää, miten ohjataan kuntakonsernia. Oman mausteensa antavat kuntaliitokset ja muu kuntien välinen uusi yhteistyö. Uusien valtuutettujen hallintokausi panee vauhtia myös Kuntaliittoon ja FCG Efekoon, joissa on jo viime keväästä lähtien pohdittu tuoreille päättäjille tarjottavaa koulutusta. Eri tulosyksiköiden johtajat sekä Kuntaliiton tut-kimus- ja kehitysyksikkö ovat etsineet yhtei-siä linjauksia, ja koulutustarjontaa on hiottu edellisestä valtuustokaudesta saatujen ko-kemusten ja palautteen pohjalta.

– Tietyt perustarpeet ovat säilyneet en-nallaan. Uudet kunnanvaltuutetut tarvitsevat tietoa kunnan organisaatiosta ja kuntalain sisällöstä, kuten edellisissäkin vaihdoksis-sa. Tällä kertaa on kuitenkin tekeillä paljon uusia muutoksia, jotka vaikuttavat koulutus-tarpeeseen: kuntaliitokset, kuntien uudet organisaatiot ja erilaiset yhteistyökuviot sekä Paras-hanke, sanoo FCG Efeko Oy:n johtava konsultti Arja Ketonen, jonka vastuualueena on kuntien luottamusmiesvalmennus.

Valtuustokauden vaihtuessa FCG Efe-kon johtamisen yksikön koulutusmäärä tup-laantuu, ja erityisesti panostetaan avoimeen koulutukseen. Uusille valtuutetuille on tar-jolla esimerkiksi alueellisia päättäjäpäiviä ja kaksipäiväisiä seminaareja. Ensimmäinen vuosi tarkoittaa kysyntäpiikkiä, joka tasaan-tuu kauden loppua kohden. Ketonen arvioi, että kevät menee lähinnä keskeisten perus-asioiden valmennukseen, ja syksyllä anne-taan enemmän johtajuuteen ja strategiaan liittyvää koulutusta.

Uusi valtuustokausi, uudet koulutustarpeetTeksti: AnnaMaija Gruber

Kuva: Jarmo Teinilä

Kuntien alkuvuotta värittää uusien kunnan valtuutettujen esiinmarssi, kun valtuustokauden vaihtuessa on-nelliset vaalivoittajat astuvat kohti uusia haasteita. Ja niitähän kyllä riittää, varsinkin ensikertalaisille. Mikä onkaan oikeasti valtuutetun rooli, miten etenee päätösprosessi kunnassa, mikä lienee lautakuntien merki-tys? Ja miten yleensä toimii yhteisö nimeltä kunta?

“Kuntien koulutustarpeeseen vaikuttavat tekeillä olevat muutokset, kuntaliitokset, kuntien uudet organisaatiot ja erilaiset yhteistyökuviot sekä Parashanke”, sanoo johtava konsultti Arja Ketonen.

kenteet luovat uusia koulutustarpeita. – Lii-kelaitoksia ja kuntien osakeyhtiöitä joh-detaan erilailla kuin peruskuntaa, mikä ei välttämättä ole selvää uusille päättäjille. Myös kuntien välinen yhteistyö luo uudenlai-sia rakenteita, hän kuvailee kuntapäättäjien haasteita.— Pitkän aikavälin trendinä näyttää olevan se, että räätälöidyn koulutuksen suosio kas-vaa, arvioi Ketonen. – Avoimeen koulutuk-seen osallistuminen on tietysti tärkeää, jotta voi havahtua siihen, missä muualla men-nään. Räätälöidyssä koulutuksessa puoles-taan päästään syvälle omaan paikalliseen kulttuuriin ja siihen, miten valta- ja vastuu-suhteet politiikan ja hallinnon välillä muut-tuvat.

Poliittisen ja virkamiesjohdon väliset kuviot ovat muutenkin puhuttaneet viime ai-koina ja erityisesti valtuustokauden vaihtu-misen yhteydessä. — Demokratia voittaa, jos pelisäännöt pidetään selkeinä eivätkä roolit mene sekaisin, pohtii Ketonen.

Strategisia linjauksia

Kunta voi omista tarpeistaan ja tilanteestaan riippuen tarvita linjavalintojen ja tavoitteiden työstämiseksi myös räätälöityjä työseminaa-reja tai pidempiaikaista kehittämiskonsul-tointia. Niillä pyritään edistämään kunnan si-säistä yhteistyötä ja luottamusta esimerkiksi parantamalla kokonaisohjausta tai selventä-mällä työnjakoa samoin kuin valta- ja vastuu-kysymyksiä.

— Tämäntyyppinen koulutus ja konsul-tointi on hyvin kuntakohtaista ja soveltuu esi-merkiksi kunnanhallituksen ja johtoryhmän toiminnan tehostamiseen, määrittelee Ke-tonen. Silloin päämääränä on hyvä hallitus-työskentely ja johdon roolin selkeyttäminen.

Kuntien uudet kuviot

Kuntaliitokset muuttivat kuntakarttaa vuo-den vaihteessa tavallista enemmän. “Uusi kunta — uusi valtuusto”, on sanottu mones-sa paikassa. — Mutta voiko kunta koskaan olla uusi, kun pöytää on mahdoton koko-naan puhdistaa? kysyy Ketonen. Voimassa on edelleen vanhoja sopimuksia ja käytän-töjä, jotka saattavat sitoa uusiakin päättäjiä. — Monessa paikassa sopimuksia on yritetty tehdä väljemmin, jotta uuden valtuuston kä-siä ei olisi etukäteen kokonaan sidottu.

Myös kuntien muuttuvat konsernira-


— Meidän kompetenssialuettamme ovat johtamiseen, asiakkuuksien hallintaan ja myyntiin liittyvät koulutukset, kertoo Invic-tan toimitusjohtaja Peeter Puskai.

Johtamiskoulutuksessa Invicta on kol-men suurimman toimijan joukossa. Yhtiön kilpailijat ovat suuria kansainvälisiä koulu-tusyhtiöitä, joihin nähden Invictan etuna on erityisesti paikallisuus. Yhtiö käyttää koulu-tuksissaan myös paikallisia kumppaneita. Koulutuksia pidetään sekä viroksi että ve-näjäksi.

Baltian hiljentyneet markkinat ovat haaste myös Invictalle, mutta Puskai uskoo hyvän maineen, vahvan osaamisen ja hyvi-en kontaktien olevan etu myös hiljentyvässä tilanteessa. Tehokkuutta toimintaan tuovat

Invicta kouluttaa yritysjohtajiaFCG-konserniin kuuluva, Virossa toimiva Invicta on erikoistunut yksityi-sen sektorin kehittämiseen ja koulutukseen. Paikallisen Äripäev-lehden syyskuussa 2008 julkaistussa tutkimuksessa yhtiö valittiin vuoden 2007 parhaaksi koulutusyhtiöksi.

prosessit: yhtiön henkilöstö keskittyy palve-luiden markkinointiin ja miltei kaikki mark-kinoinnissa käytettävä materiaali on sähköi-sessä muodossa.

— Me jatkamme toimintaa omien vah-vuuksiemme kautta. Johtamisen kehittämi-sessä periaatteenamme on yhtiön perusta-misesta lähtien ollut keskittyä johtamisen perustehtävään, ihmisten johtamiseen. Ih-misten kautta johdetaan myös prosesseja. Tästä osaamisesta yhtiömme myös tunne-taan, Puskai toteaa.

— Esimerkiksi myyntikoulutuksissa me tarjoamme ratkaisuja käytännön ongelmiin. Myyjä taistelee joka päivä markkinoita vas-taan. Hyvä koulutus antaa välineitä ratkoa käytännön ongelmia, Puskai jatkaa.

Uusiin toimitiloihin helmikuussa

Invicta muutti helmikuun alussa uusiin toi-mitiloihin Tammsaarentielle yhdessä tytär-yhtiönsä Arikon kanssa. Uudessa kiinteis-tössä on myös koulutustilat, joita voidaan vuokrata tarvittaessa ulkopuolisille.

Invictan koulutusten kohderyhmänä on yritysten ylin johto. Ariko puolestaan koh-dentaa koulutuksensa keskijohdolle ja esi-miehille. Tämä jaottelu näkyy myös asiakas-kunnassa: Invicta keskittyy palvelusektoriin, Ariko puolestaan tuotantoyrityksiin.

- Me haluamme olla vahva Balti-an markkinoilla jatkossakin, vaikka yritykset tinkivätkin koulutusbudjeteistaan. Vuoden 2009 tavoitteena meillä on säilyttää mark-kinaosuutemme. Talouden alamäki antaa myös mahdollisuuksia esimerkiksi yritysos-toille, Puskai huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Eeva Kokki

Koulutuskonsultit Olga Nikitina (vas.) ja Katrin Sõlg sekä toimitusjohtaja Peeter Puskai Invictan uusissa toimitiloissa Tallinnassa.


Kriisiviestinnän suunnittelu säästää aikaa tositilanteessaTeksti ja kuva: Raija Helén

Kunnassa sattui vahinko. Kriisiviestintä-ohje oli kunnansihteerin kassakaapissa ja kunnansihteeri kesälomalla. Silloin ei kriisi-viestintä suunnitelmasta ollut apua.

Kuulijat naurahtavat. Ollaan FCG Efekon koulutustilaisuudessa Kriisiviestintäsuunni-telman laatiminen. Kurssille osallistuu neli-senkymmentä viestintävastuullista, jotka ovat tulleet eri puolilta Suomea hakemaan työ kaluja kriisiviestintäsuunnitelman laatimi-seen tai puhtia sen päivitykseen.

Kriisi voi olla äkillinen tai kehittyvä

Kriisiviestintä on tehostettua viestintää kär-jistyneessä, vaarallisessa tai poikkeukselli-sessa tilanteessa, joka uhkaa yhteisiä etuja ja järkyttää normaalia toimintaa. Siihen va-raudutaan ennalta ohjeistamalla viestintätoi-menpiteitä erityyppisissä kriiseissä.

Mutta hyväkään suunnitelma ei auta, jos kriisiä ei havaita ajoissa. On vaikea tun-nistaa, milloin tilanne täyttää kriisin tunnus-merkit ja suunnitellut toimet käynnistetään.

— Painetaanko nyt nappia vai ei? ha-vainnollisti dosentti, FT Jukka-Pekka Puro. Esimerkiksi Nokian vesikriisissä tehtiin aluk-si väärä tilannearvio, eikä kriisiviestintää käynnistetty ajoissa.

Erityistilanteissa tiedonvälityksen on ol-tava nopeaa ja asiallista. Nopeuden avulla annetaan julkisuuteen oikea ensitieto itse ja pyritään hallitsemaan mediatodellisuutta.

Mikä on tämä ajankohtainen asia? Sitä opiskellaan hartaasti, suunnitellaan huolella ja harjoitellaan säännölli-sesti, silti toivotaan, ettei sitä jouduta koskaan toteuttamaan. Se on kriisiviestintää.

Kasvotusten median kanssa

Toimitusjohtaja, FM Pentti Salosen mukaan kriisi on haaste myös medialle. — Toimitta-jallakaan ei ehkä ole kokemusta kriiseistä eikä suunnitelmaa poikkeustilanteiden va-ralle. Toimittaja voi itsekin olla järkyttynyt. Silti kriisit ovat medialle tuottavaa liiketoi-mintaa, totesi Salonen.

Salosen mukaan kriisitiedottaminen henkilöityy. Parhaiten viestintä onnistuu, kun päävastuu on yhdellä henkilöllä, joka on aiheen kannalta avainhenkilö, esiintymis-kykyinen ja hallitsee paineet. Tutkija, VTM Salli Hakala oli samaa mieltä.

— Kriisin johtaminen vaatii johtajuu-den ottamista julkisuudessa. Kun Jokelassa johtajuus oli epäselvä eikä johtaja tullut jul-kisuuteen, median kiinnostus kohdistui uh-reihin. Verkostoyhteiskunnassa kriisi on aina julkinen tapahtuma, ja verkkojulkisuus on armotonta, Hakala kertoi.

Johtamista ja viestintää ei voi erottaa

Hakala esitteli tuloksia kuntien kriisiviestin-nän tutkimuksesta. Hän on tutkinut kriisi-johtamista erityisesti Nokian ja Jokelan krii-sien tiedonkulun tiimoilta.

Tutkimus on vahvistanut, että kriisin johtamista ja viestintää ei voida erottaa toi-sistaan. Jos viestintä epäonnistuu, myös

kriisin johtaminen on epäonnistunut.Normaaliajan toimintamalli vaikuttaa

kriisiajan toimintaan, kun päätöksiä täy-tyy tehdä epävarmuudessa ja kovan aika-paineen alaisena. Hakalan mukaan kriisissä organisaatio paljastuu: sen tavat, kulttuuri ja johtaminen.

— Kriisejä tutkimalla voi oppia paitsi omista virheistään, myös toisten toimintata-voista ja onnistumisista ja niistä yllätyksistä, joita kriiseissä aina tulee eteen, Hakala sa-noi.

Viestintäpäällikkö Tanja Ruotsi Kera-valta kertoi, mitä Jokelan tapauksesta otettiin opiksi. Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat laativat yhdessä tiiviin kriisiviestintäohjeis-ton.

— Tavoitteena on sanoa asia kerrasta perille. Ohjeessa ei ole teoriaa eikä tausto-ja, vaan keskitytään selkeästi olennaisim-paan ja annetaan käytännön vinkkejä, tote-si Ruotsi.

Tunnista sidosryhmäsi

Pienessäkin kriisissä on usein monia osa-puolia. Yhteistyö kuntien välillä ja kunnan si-sällä eri hallintokuntien välillä sekä poliisin, pelastuslaitoksen ja sairaanhoidon kanssa ratkaisee, millainen kuva kriisistä tulee jul-kisuuteen. Keskeinen haaste on saada eri tahot toimimaan yhdessä. Kuntaliiton tiedo-tuspäällikkö Tero Manninen valotti kriisivies-tinnän tilannetta ja organisoimista kunnissa.


Kriisissä yhteistyön merkitys kasvaa, jol-loin viranomaisten väliset toimivat yhtey-det ovat keskeinen tekijä. Osa osapuolista voi olla myös toimijoita kriisissä. Mannisen mukaan toimijoiden välinen sisäinen viestin-tä on usein ollut kriisiviestinnän toimimatto-min osa.

— Lisäksi valtuusto ja hallitus on pidet-tävä koko ajan informoituna, samoin oma henkilökunta eri toimialoilla, muistutti Man-ninen.

Pää kylmänä ja sydän lämpimänä

Puhumista medialle pitää harjoitella. Puro antoi vinkin johdon preppaamiseen:— Laittakaa harjoituksissa johtajanne 20 kuuman valospotin paahteeseen, tökkikää häntä mikrofoneilla ja kysykää ristiin samois-ta asioista. Tempo, jolla media nykyisin käy päälle, on huikea, ja kamera on armoton, Puro vakuutti.Puron ja Hakalan mukaan pelkkä johtajan paikallaolo ei tällaisessa tilanteessa riitä, vaan hänen on kyettävä olemaan läsnä ai-dosti ja inhimillisesti.— Läsnäolo vaatii tunnetta. Byrokraattinen toimintatapa ja viestintä luovat julkisuuskrii-sin. Viestintä on myös yhteisyyden jakamis-ta, kohtaamista ja hädän jakamista. Miten se otetaan viestintäsuunnitelmassa huomi-oon? Hakala pohti.

Kurssipalautetta

”Ajankohtainen asia, erittäin hyvää keskustelua. Hyvä, että osallistujilla oli paljon omakohtaisia kokemuksia.”

”Konkreettiset esimerkit ja kokemukset olivat kultaakin kalliimpia, kiitos myös keskustelevasta ilmapiiristä. On tarpeellista tietää, miten viestintäyksikkö konk-reettisesti toimii kriisissä.”

”Erittäin hyödyllistä. Olemme kokoamassa toiminta- ja viestintäohjeistusta erityis tilanteita varten.”

”Enemmän vielä olisi saanut olla selkeitä käytännön ohjeita.”

”Poliisin edustajan paikallaolo olisi ollut hyvä, se olisi selventänyt poliisin roolia ja toiminta periaatteita.”

FCG Efekon viestinnän koulutus

FCG Efekon koulutuspäällikkö Taina Karhu lupaa, että viestintäkoulutuksissa jaetaan monipuolista tietoa viestinnästä ja sen osa-alueista erityisesti julkishal-linnon näkö kulmasta. Kurssien sisältö koostuu ajankohtaisesta tutkimustiedos-ta, havainnollisista käytännön esimerkeistä ja helposti hyödynnettävistä työka-luista.

24.3.2009 Kuntaviestinnän laki- ja hankintapäivä 4.6.2009 Kuntaviestinnän ajankohtaispäivä 29.10.2009 Verkkoviestinnän ajankohtaispäivä

Lisää FCG Efekon kursseja: www.efeko.fi > Koulutus

Osallistujat olivat tyytyväisiä FCG Efekon järjestämän kriisiviestintäsuunnitelmakurssin keskustelevaan ilmapiirin.


Ohjelma on käynnistänyt eri tahoilla myös laajan suunnitteluprosessin, jonka tavoittee-na on koulutuksen ja muiden käytännön toi-menpiteiden kehittäminen ohjelman määrit-telemässä aikataulussa.

Turvallisuuden puolesta, väkivaltaa vastaan

— Kyseessä on jo toinen turvallisuusohjel-ma, sillä ensimmäinen käynnistettiin vuon-na 2004. Ennen näitä ohjelmia turvallisuutta tarkasteltiin laajemmin ennen muuta valtiol-lisen turvallisuuden näkökulmasta. Uudes-sa ohjelmassa lähdetään liikkeelle sisäises-tä turvallisuudesta ja jokapäiväisen elämän näkökulmasta, kertoo sisäisen turvallisuu-den sihteeristön päällikkö Tarja Mankki-nen sisäasiainministeriöstä. Hän toimii sekä ohjelman johtoryhmän että ohjausryhmän pääsihteerinä. Johtoryhmän puheenjohta-ja on ministeri Anne Holmlund. Ohjausryh-mässä on noin 15 ministeriöiden ja järjestö-jen edustajaa, ja sen puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

— Kaikkien pitäisi voida nauttia lain suomasta turvallisuudesta ja turvallisesta yhteiskunnasta, sanoo Mankkinen. Tämä ei aina toteudu, koska Suomessa tehdään esimerkiksi 2,9 henkirikosta vuodessa

Turvallinen arki jokaiseen kuntaan

Valtioneuvosto teki toukokuussa 2008 periaatepäätöksen poikki-hallinnollisesta sisäisen turvalli-suuden ohjelmasta, jonka tavoite ei ole vaatimaton: Suomesta olisi tarkoitus leipoa Euroopan turvalli-sin maa vuoteen 2015 mennessä. Selvää on, että monella rintamalla tarvitaan paljon sanoja ja tekoja, ennen kuin tavoiteltu päämäärä lähestyy.

100 000 asukasta kohden, mikä ylittää reip-paasti EU:n keskiarvon (0,5—1,9). Suoma-laisessa väkivallassa uhri ja tekijä tuntevat usein toisensa.

Iso kansallinen ongelma ovat myös on-nettomuudet ja tapaturmat. Suomessa kuo-lee vuosittain noin 2 700 henkeä koti- ja va-paa-ajan tapaturmissa, kertoo Mankkinen. Lisää turvallisuutta tarvittaisiin siis kipeästi monella rintamalla.

Koko kuva hallintaan

– Uuden ohjelman ansiosta on ensimmäistä kertaa voitu hahmottaa tilanteen koko kuva, Mankkinen toteaa. Yhtenä painopisteenä on kodin ja lähisuhteiden väkivalta, jonka uh-reina ovat ennen muuta lapset, nuoret ja ikäihmiset.

Mankkista huolestuttaa erityisesti pie-niin lapsiin kohdistuva väkivalta, joka usein jää piiloon, vaikka se pitäisi päästä katkai-semaan heti. Koulukiusaaminenkin on ajan-kohtainen haaste, samoin netistä tulevat uu-det uhat.

Ohjelmaa on ollut laatimassa lähes 200 asiantuntijaa, 23 järjestöä ja elinkeinoelä-män edustajia. Sen valmistelu alkoi syksyllä 2007 ja päättyi maaliskuussa 2008. Ohjel-ma sisältää 74 konkreettista toimenpidettä

ja toimeenpanosuunnitelman. Ensimmäiset seurantatiedot valmistuvat keväällä 2009 ja välitarkastelu suoritetaan tämän hallituskau-den lopussa. Ohjelma on voimassa vuoden 2015 loppuun.

Katse kuntiin – käännä

Ohjelman mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä myös kaikilla Suomen kunnilla pitäisi olla oma turvallisuussuunnitelman-sa. Viime vuosien ikävät kouluvälikohtauk-set ovat keikauttaneet päälaelleen käsitykset kuntien turvallisuusuhista, joten toimenpi-teitä ja lisäkoulutusta tarvitaan monella ta-holla.

— Olemme käynnistäneet suunnittelun turvallisuuskoulutuksen painopistealueista yhdessä Kuntaliiton ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa, kertoo FCG Efeko Oy:n johtava kon-sultti Raila Oksanen, joka entisenä opettaja-na ja sivistysjohtajana on kiinnostunut kou-lumaailman kysymyksistä.

— Mutta kuntalaisen turvallisuuteen liittyvät elementit koskettavat kaikkia kun-nan sektoreita, hän muistuttaa. Sekin hän-tä askarruttaa, miten vastavalitut kunnanval-tuustot ja -hallitukset kirjaavat uudet arvot omiin ohjelmiinsa.

“Uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman ansiosta on ensimmäistä kertaa voitu hahmottaa tilanteen koko kuva”, toteaa sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriöstä.


Kuvat: Jarmo Teinilä


Haasteita tulvii

Hallituksen turvallisuusohjelmassa luetel-laan hengästyttävä määrä erilaisia turvalli-suuteen vaikuttavia näkökulmia: syrjäyty-minen, tapaturmat, väestöryhmien väliset suhteet, väkivalta, suuronnettomuudet, yh-teiskunnan tekninen haavoittuvuus ja tie-toverkkorikollisuus, rajat ylittävä rikollisuus sekä ihmiskauppa ja terrorismi.

– Osa kuuluu selvästi laajemmin yh-teiskunnan vastuulle, kuten ihmiskauppa ja terrorismi. Mutta nyt pitäisi löytää sellai-sia elementtejä, joihin kunnissa voi vaikut-taa koulutuksella. Tärkeää on ehkäistä esi-merkiksi syrjäytymistä ja väkivaltaa, arvioi työryhmän ensivaiheessa mukana ollut kon-sultti Antero Rönkä.

— Turvallisuustavoitteet ovat kaikki-en mielestä tärkeitä, ja ne vetoavat voimak-kaasti tunteisiin. Pian mitataan käytännössä, paljonko aikaa ja rahaa halutaan käyttää uh-kien torjumiseen, pohtii Oksanen. Aiheesta on suunnitteilla myös tutkimushanke, josta Lappeenrannan yliopiston tuotantotalouden laitos on ollut kiinnostunut.

Osasäästöjä vai kokonaissäästöä?

Onko mahdollista saadaan aikaan säästö-jä ehkäisemällä syrjäytymistä, ja mihin koh-distuvat toisaalta kulut ja toisaalta säästöt, pohtivat konsultit ja toteavat, että yhdeltä momentilta on helppo säästää näkemättä

kokonaisvaikutusta. Kunnalla on kuitenkin yksi yhteinen budjetti, jonka loppusumma ratkaisee hankkeiden kannattavuuden.

— Yleinen turvallisuustilanne ei sinän-sä ole Suomessa kehno, mutta uusien uh-kien vuoksi ohjelmia täytyy myös päivittää, muistuttaa Oksanen.

Työryhmä pohtii erityisesti sitä, mikä on kuntien tarve tällaiselle koulutukselle eri puolilla Suomea ja millaisia verkostohank-keita voidaan luoda. – Kyseessä on arjen turvallisuuden johtaminen ja sen suunnit-telu, Oksanen sanoo. Samalla pitäisi myös määritellä, mitä turvallisuus oikeastaan on ja mistä turvallisuuden tunne syntyy. Kysymys on laaja, koska asiaan vaikuttavat esimerkik-si yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoituksen to-teutus.

Keväällä käyntiin— Talven aikana on tarkoitus selvittää suun-nitteluvaihe ja rahoitus, ja keväällä 2009 koulutus pyritään saamaan mukaan ohjel-maan, kertoo Oksanen. Näin kunnatkin pys-tyvät arvioimaan, millaisia kuluja uusi turval-lisuusohjelma aiheuttaa.

— Nyt kannattaisi todella pohtia tur-vallisuuden hyötyjä kunnalle. Jos yhteiskun-ta toimii häiriöttä eikä vahinkoja synny, niin kunta säästää. Turvallisella kunnalla voi olla myös erityistä vetovoimaa. Siksi hyvän elä-män laatumittarit kannattaa ottaa käyttöön, ehdottavat Efekon konsultit.

Satsaus turvallisuuteen voi tuoda kunnalle merkittävää kokonaissäästöä, arvioivat FCG Efekon johtava konsultti Raila Oksanen ja suunnittelun ensivaiheeseen osallistunut Antero Rönkä.

Ennaltaehkäisyä ja osaavaa toimintaa

Kuntaliitto on korostanut kunnissa teh-tävän paikallisen turvallisuustyön mer-kitystä jo pitkään. Vuonna 2003 teh-tyjen linjausten mukaan alueellinen ja paikallinen turvallisuussuunnittelu on nähty tärkeäksi. Liitto on ollut aktiivises-ti mukana laatimassa molempia sisäi-sen turvallisuuden ohjelmia.

— Turvallisuustyön pitäisi olla osa ihmisen normaalia arkea ja mukana kunnan strategiatyössä, korostaa kehit-tämispäällikkö Markku Haiko.

— Turvallisuustyössä on kaksi tär-keää puolta: toisaalta vaarojen ja krii-sien ennaltaehkäiseminen ja toisaalta ennakoiva varautuminen siihen, että kriisitilanteissa osataan toimia oikein, hän määrittelee. — Eikä turvallisuut-ta voi erottaa arjesta, se kuuluu siihen olennaisena osana ja kansalaisilla on itselläänkin vastuuta omasta turvalli-suudestaan. Ennaltaehkäisevä turval-lisuustyö tuo säästöjä, kun vahingoilta vältytään, Haiko arvioi.

Kuntaliitto on yhtenä järjestäjä-nä mukana laajassa valtakunnallisessa paikallisen turvallisuussuunnittelun se-minaarissa, joka pidettiin tammikuun lopussa Helsingissä.


Puitteita hyvälle elämälleTeksti: Paula Böhling

Kuvat: Jarmo Teinilä ja FCG:n kuvaarkisto

Arkkitehti, tekniikan tohtori Heikki Lonka FCG:stä puhuu lämpimästi kaupunkimai-semman Suomen puolesta. Hänen mieles-tään urbaani elämä on ekologisesti ja sosi-aalisesti kestävämpää kuin nykyinen.

– Jos yhdyskuntarakenne olisi tiiviimpi, paikasta toiseen olisi helppo liikkua kävel-len tai julkisilla. Yksityisautoilu vähenisi, ja ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt supis-tuisivat. Lapset ja vanhukset voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon, täsmentää Lonka, joka on keväästä 2008 alkaen johta-nut FCG Planekon arkkitehtuuri ja aluekehi-tys -sektoria.

Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdol-listaa tiivistämisen, mutta todellisuudes-sa asiat menevät usein toisin: rakennetaan aikataulun, maanomistusolojen tai muiden syiden takia aukeille alueille kauas keskus-toista.

– Kestävää kehitystä kannatetaan kyl-lä periaatteessa, mutta käytännössä monet toimivat tavoitteitaan vastaan – vaikkapa ra-kentamalla sille euron tontille pitkien matko-jen taakse.

Tällä tavoin rakentaminen on epäile-mättä helpompaa, Lonka toteaa, mutta ikä-

vänä seurauksena on yhdyskuntien jatkuva laajeneminen.

– Yksittäisillä ihmisillä on toki oikeus toimia tavallaan, mutta järjestelmän pitää olla sellainen, että se tuo hyvää elämää kai-kille.

Mukaan jo ideavaiheessa

FCG Planekon uusi palvelutuote, hankeke-hitys, keskittyy nimenomaan keskustojen tii-vistämiskohteisiin.

– Ne ovat monesti vaikeita esimerkiksi siksi, että omistajia on useita, asukkaita on paljon tai rahoitus puuttuu. Sellaisessa tilan-teessa hankkeen eteenpäin vieminen vaatii monenlaista vuorovaikutusta ja valmistelu-työtä, jota rakennusfirmat eivät ehkä ole niin halukkaita tekemään.

Heikki Lonka sanoo, että mukaan on päästävä jo ideointivaiheessa: miettimään, mitä tehdään, keitä ovat asiakkaat ja kuka maksaa. Kuntien rooli rahoituksessa pyri-tään saamaan mahdollisimman pieneksi si-ten, että hankkeelle etsitään myös yksityisiä rahoittajia.

Tällainen toiminta tuo Longan mukaan

– Onnea on hyvä arki, keisarillekin, Heikki Lonka sanoo. Hän viittaa suosikkityylikauteensa myöhäisantiikkiin, jolloin ”Rooman keisariajan korskeus vaihtui hyvin arkisiin asioihin”. Heikki Longan (kesk.) kanssa kuvassa toimialapäälliköt Ulla Räihä ja Mikko Kaira.

FCG — Hyvän elämän tekijät


Kuvassa ote Sulkavan kunnan Partalansaaren rantaosayleiskaavasta, jossa Naturaalueet on otettu huomioon. Kartassa ne on rajattu harmaalla pistekatkoviivalla.

lisäarvoa, jota on vaikea saada muulla ta-voin. – Tilausta on, sillä suomalaisesta sys-teemistä puuttuvat developerit.

FCG Planeko on mukana muun muas-sa Iisalmen uuden keskustan suunnittelus-sa, joka käynnistyi tammikuussa 2009.

Länsimetron hankkeisiin on tarjouduttu mukaan, ja myös liityntä- ja pysäköintihank-keet sekä lähiöiden ostoskeskusten kehittä-minen kiinnostavat.

Missä parhaat kohteet?

Heikki Longan mukaan hankekehityksessä on konsulttiyritykselle taloudellista haastet-ta, sillä aluksi ei välttämättä ole asiakasta. On toimittava ehkä pitkäänkin omalla riskil-lä.

Helsingin keskustaan sijoittuville hank-keille voi löytyä kohtalaisen helposti rahoit-tajia, mutta siellä toteutus on teknisesti ja hallinnollisesti vaikeampaa kuin muualla. Esimerkiksi kaavoitusprosessit kestävät pi-dempään.

Iisalmen kokoisessa kaupungissa taas kaikki ymmärtävät, että kaupungin on pak-ko kehittyä, jos se aikoo pärjätä. Hankeide-an myyminen rahoittajille saattaa kuitenkin olla vaikeaa.

– Oleellista on löytää oikeat, optimaali-set kohteet. Pitäisi olla enemmän aikaa etsiä ja analysoida paikkoja.

Hankekehityksen haasteena Lonka pi-tää myös sitä, että Suomessa on melko vä-hän kysyntää kaupunkimaisille ympäris-

FCG Planekon laatima kaava palkittiin

FCG Planeko Oy:n laatima Sulkavan kunnan Partalansaaren rantaosayleis-kaava on valittu vuoden kaavatyök-si Etelä-Savossa. Valinnan teki Etelä-Savon ympäristökeskus.

Palkitsemisen perusteluissa todet-tiin, että Sulkavan Partalansaaren ran-taosayleiskaavaan laadittiin laadukkaat perusselvitykset. Näistä erikseen mai-nittiin hyvä rakennetun ympäristön ja arvokkaan rakennusperinnön kartoitus. Alueen erityisarvot näkyivät myös kaa-voituksen tavoitteiden asettamisessa ja kaavaratkaisussa pystyttiin ottamaan huomioon myös luonnonsuojelun ja yleisen virkistyskäytön tarpeet.

töille. Kovin harvat ihmiset ovat sellaisissa kasvaneet ja oppineet elämään. Tilanne olisi toinen, jos urbanismilla olisi tuhansien vuo-sien historia, kuten Roomassa.

Jos lähiöt olisi rakennettu toisin, meil-lä voisi olla jo nyt laajempi urbaani kulttuuri, Lonka arvelee.

Tavoite: hyviä tavallisia ympäristöjä

Aikaisemmin on toimittu asiakasohjautuvas-ti, mutta nyt FCG:n arkkitehtuuri ja alueke-hitys -sektori haluaa olla aktiivisesti mukana yhteiskunnan toimintojen kehittämisessä.

Toiminnassa painotetaan kestäviä ar-voja ja sellaisia suunnitteluratkaisuja, jotka luovat puitteita hyvälle elämälle.

– Useimmille hyvä elämä syntyy hyväs-tä arjesta, tavallisesta perheen kanssa ole-misesta ja kohtuullisesta toimeentulosta. Niinpä mekin haluamme olla mukana ih-misten arjessa, hyvän elämän arjessa. Tie-tenkin myös juhlat ovat tärkeitä, mutta muut saavat hoitaa ne, Heikki Lonka linjaa.

– Meitä voisi sanoa suunnittelun Ikeak-si. Pyrimme tekemään tehokkaasti ja edul-lisesti parempaa laatua kuin asiakas osaa odottaakaan. Hyviä tavallisia ympäristöjä.

Hankkeeseen voi toki tilata erikseen vaikkapa erikoishyvän vuorovaikutusproses-sin tai muita lisäpalveluja.

Tai kuten Lonka asian ilmaisee: hyvä-runkoiseen kaappiin erikoishienot ovet.


FCG tarjoaa uusia palvelukonsepteja asiakkailleenTeksti: Eeva Kokki

Kuva: FCG:n kuvaarkisto

FCG:n perustamisesta lähtien konsernin lii-ketoiminnan kehittämisen keskeisenä aja-tuksena on ollut yhdistää konserniyhtiöiden monipuolinen osaaminen asiakkaille suun-natuiksi, joustaviksi palvelukonsepteiksi. Näitä uusia konsepteja voidaan tarjota asi-akkaille konserniyhtiöiden perinteisempien palveluiden täydennykseksi.

Uudenlaisille palvelukonsepteille on kysyntää esimerkiksi meneillään olevas-sa kuntien ja palvelurakenteiden murros-vaiheessa. FCG on jo toteuttanut julkishal-linnon asiakkailleen monia, mielenkiintoisia hankkeita. Näistä esimerkkejä ovat kunti-en palveluverkkoselvitykset suosituksineen sekä alueiden, maankäytön ja matkailun ke-hittämiseen liittyvät hankkeet.

Nämä niin kutsutut uudet palvelut on teemoitettu rakennemuutoksen, alue- ja kiinteistökehittämisen, ilmastonmuutosliike-toiminnan, ylläpitopalveluiden ja kansainvä-listen palveluiden alle. Lähtökohtana kai-

kis sa palveluissa on ollut se, että niitä kehitetään kiinteässä yhteistyössä asiakkai-den kanssa.

Rakennemuutoksen osaaminen

FCG on johtava rakennemuutoksen osaaja Suomessa. Konserniyhtiöillä on pitkä yhtei-nen historia kuntien ja kuntia lähellä olevien organisaatioiden kehittäjänä, ja konsernil-la on vahva rooli myös strategia- ja muutos-konsulttina meneillään olevassa rakenne-muutoksessa.

Julkishallinnossa rakennemuutos läh-tee strategisista päätöksistä, jotka vaikutta-vat sekä palveluiden järjestämiseen että fyy-sisiin rakenteisiin. Yhdistyvien kuntien on mietittävä uudelleen palveluntuotantonsa, kuten kouluverkkojen tai terveydenhuollon palvelurakenteet tai tekniseen toimeen liitty-vien palveluiden, kuten vesi- tai jätehuollon

järjestäminen. Näillä alueilla FCG:llä on vah-vaa osaamista.

Tässä lehdessä käsittelemme myös kunnille laadittavia turvallisuussuunnitel-mia, jotka ovat yksi esimerkki FCG:n tavasta tuottaa ajankohtaiseen tarpeeseen joustavia palveluita.

Alue ja kiinteistökehitys

Aluekehitys on ollut yksi FCG:n toiminnan yhdyskuntasuunnitteluun liittyvistä kivija-loista. Konserni on markkinajohtaja esimer-kiksi kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnit-telussa. Aluekehittämiseen liittyy läheisesti myös vaihtoehtoisten palveluiden tuotanto-tapojen ja erilaisten palveluverkkojen selvit-täminen ja kehittäminen. Myös näissä kon-serni on maan ykkösnimi.

Alue- ja kiinteistökehityksen palveluis-tamme voit lukea lähemmin esimerkiksi leh-temme hankekehitystä käsittelevästä jutusta.


Ilmastonmuutosliiketoiminta

Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategias-sa tähdätään lähivuosina energian kulutuk-sen vähentämiseen ja uusiutuvien energia-lähteiden käytön voimakkaaseen kasvuun. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen, ener-giahuollon varmistaminen ja energian oma-varaisuusasteen nostaminen ovat yhteis-kunnallisesti merkittäviä aiheita, jotka tulisi huomioida jo kaupunkien ja kuntien päätök-senteossa ja kaavoituksessa.

FCG on vahvistanut osaamistaan myös energia- ja ilmastopalveluissa. Päänavaus hankkeina energialiiketoimin-nassa ovat olleet esimerkiksi Porin kaupun-gin energiansäästö suunnitelman ja YTV:n il-mastostrategian aiesopimuksen laatimiset yhdessä Gaia Group Oy:n kanssa. FCG on osakkaana myös syyskuussa 2008 toimin-tansa aloittaneessa energia- ja ympäristö-

alan strategisen huippuosaamisen kes-kittymä CLEEN Oy:ssä. Lisäksi FCG on toteuttanut esimerkiksi riskikartoituksia, en-nakointimalleja sekä sopeutumissuunnitel-mia ja -ohjelmia.

Ylläpitopalvelut

FCG:n infran ja teknisen osaamisen kehit-tämiseen suunnattuja palveluita tuetaan ra-kennuttamiseen ja ylläpitoon liittyvillä palve-luilla. FCG onkin vastannut monenlaisten, hyvinkin laajojen rakennuttamishankkeiden rakennuttamisesta ja valvonnasta. Konser-nista löytyy asiakkaiden hankkeiden tueksi myös hankintojen ja kilpailuttamisen osaa-mista.

Konkreettisina hankkeina ylläpidossa ovat olleet mm. maanhankintaan ja maan-hankinnan ympäristöhaittoihin liittyvät nel-jän tiepiirin puitesopimukset vuosille 2008–2010, Hämeen tiepiirin Kanta-Hämeen

alueen viranomaistehtävät sekä Uuden-maan tiepiirin alueen kaapelisijoituslupa-asiat. Valvontatehtävistä esimerkki on Turun Seudun Veden rakennuttaman sadan kilo-metrin mittaisen putkilinjan ja siihen liittyvi-en vesisäiliön ja laitosten koneistojen ja put-kistojen rakentamisen valvonta.

Kansainväliset palvelutFCG-konsernin yhtenä strategisena tavoit-teena on kansainvälisen liiketoiminnan kas-vattaminen muun muassa yritysostojen kautta. Konserni toimii eri puolilla maailmaa sekä paikallisten tytäryhtiöidensä että kan-sainvälisten rahoittajien rahoittamien pro-jektien kautta. Konsernin kansainvälinen toiminta on kattava läpileikkaus niistä pal-veluista, joita konserniyhtiöt tuottavat myös kotimaassa. Tässä lehdessä kerromme esi-merkiksi konsernin toiminnasta Pietarin alu-eella sekä koulutustoiminnastamme Ruot-sissa ja Virossa.


FCG laajentaa Pietarissa

Tavoitteena on lisätä erilaisia konsultointipal-veluja laajalla rintamalla, joka kattaa enem-män kuin tutut ja tärkeät vesihuoltoon ja ra-kentamiseen liittyvät suunnittelupalvelut.– FCG Planekolla on Pietarissa kaksi tytäryh-tiötä. Toinen on yrityskaupan kautta hankittu OOO ManNet Partners. Nyt olemme perus-taneet myös uuden yhtiön OOO FCG Pla-nekon, jonka sikäläinen toimipiste on aluk-si myyntikonttori mutta tekee myöhemmin myös paikallissuunnittelua, kertoo toimitus-johtaja Matti Ojala.

FCG:llä on tältä suunnalta vahvoja näyt-töjä erityisesti erilaisista lähialueiden vesi-huoltohankkeista ja jätevedenpuhdistamois-ta. Lounainen jätevedenpuhdistamo, jonka rakentaminen ehti välillä pysähtyäkin, on nyt valmis ja toiminnassa. Puhdistamoa paran-netaan vielä jatkossa, kun sen toimintoihin lisätään kemiallinen ravinteiden poisto.

Infrasuunnittelua ja kehityskonsultointia

– Toinen tärkeä laajennussuunta ovat uudet investointihankkeet, kuten käynnissä olevat

Tehokkaita tukipalveluja

– FCG:n palvelupaletista löytyy tällä hetkellä koko joukko monipuolisia tukipalveluja, joi-ta yritykset voivat hyödyntää aloittaessaan ja kehittäessään omia Venäjän-toiminto-jaan, kertovat Venäjä-koordinaattori Polina Podmazova ja projektipäällikkö Jaana Myl-lyluoma. Palvelut FCG Planeko räätälöi asi-akkaan omien tarpeiden mukaisiksi yhdessä tytäryhtiö ManNet Partnersin kanssa.

– Palvelupaketti voi sisältää esimerkiksi tiedonhakua jostain tietystä toimialasta, yh-teistyökumppanin etsimistä Pietarin-toimis-ton kontaktiverkon kautta sekä asiantuntijoi-den tai työntekijöiden rekrytoimista erilaisiin hankkeisiin mukaan lukien projektinjohto-tehtävät, määrittelee Myllyluoma.

– Tarjolla on myös apua markkinoin-tiin ja myynninedistämiseen, käännös- ja tulkkaustarpeisiin sekä paikallistoimiston monipuolinen osaaminen erilaisissa talous-hallinnon kysymyksissä, kuten sikäläisessä verotuksessa ja kirjanpidossa, kertoo Pod-mazova.

— FCG:llä on Pietarissa kaksi tytäryhtiötä, OOO ManNet Partners ja OOO FCG Planeko, jolla on lisenssit paikalliseen suunnittelutoimintaan, kertoo toimitusjohtaja Matti Ojala.

Stockmannin tavaratalon pohjarakennus-työt. Mutta tavoitteena on tarjota myös mo-nipuolisempia ja laajempia paketteja, joihin liittyy teknisen suunnittelun lisäksi raken-nuttamista, ylläpitoa ja rahoitusosaamista, kertoo Ojala.

FCG on tehnyt myös rakennusalan pk-yrityksille selvityksiä ja järjestänyt Venäjä- aiheisia seminaareja. Samoin vesialaan liit-tyvistä kysymyksistä on pidetty seminaare-ja Suomessa. Lapissa on koulutettu yrittäjiä palvelemaan venäläisiä matkailijoita, ja mat-kailun kehityskonsultointia on tehty muualla-kin. Pietarin ostovoimaa ja investointipoten-tiaalia on monin tavoin pyritty ohjaamaan Suomen suuntaan.

– Olemme systemaattisesti satsanneet Pietarin-toimintoihin usealla rintamalla. Ta-voitteena on vuoden sisällä laajentaa toimis-tomme ympäristötekniikan, geotekniikan ja vesihuollon osaamista palkkaamalla sikä-läisiä asiantuntijoita. Olemme myös laajen-taneet Venäjän-tiimiämme, joten meillä on riittävästi henkilöstöä, joka puhuu venäjää äidinkielenään tai osaa sitä muuten hyvin, kertoo Ojala.

Laajeneminen Pietarin suuntaan on vahvasti mukana FCG:n tulevaisuudensuunnitelmissa. Asia ei sinänsä ole uusi, koska yhtiöllä on lähialuehankkeissa jo ennestään pitkät perinteet.


Kuva: Rami Aapasuo


Pietarin keskustaan ei ole maaperäsyistä juurikaan rakennettu kellareita kuin puolen tai yhden kerroksen verran. Uuteen, 21 000 neliötä käsittävään Stockmanniin niitä on kuitenkin tulossa kolmeen tai neljään ker-rokseen. Maan alle sijoitetaan pysäköintitilo-ja 550 autolle ja herkkuosasto Helsingin ta-varatalon mallin mukaisesti. Tavaratalon rakennustyömaa sijaitsee aivan Ploshtshad Vosstanijan metroaseman vie-ressä. Tonttiin rajoittuu myös kaksi naapu-rikiinteistöä.

– Tavallista haasteellisempi sijainti ja läheisellä Nevskij Palace -hotellin työmaalla aiemmin sattuneet vahingot hidastivat lupa-prosessia, joka käynnistyi jo vuonna 2005, kertoo geo- ja mittaustekniikan toimiala-päällikkö Matti Honkaniemi FCG Planeko Oy:stä, joka on vastannut tavaratalon poh-jarakenteiden hankesuunnitteluvaiheesta. Työt saatiin kuitenkin käyntiin viime kevää-nä.

Koko tontin ympäri rakennetaan Venä-jällä uutta tyyppiä oleva erikoisjäykkä teräs-ponttiseinä. Kiinteistön pohjarakenteet ulot-

Planekon pietarilaisia haasteitaAivan Pietarin keskustassa, pääkatu Nevskij prospektin varrella, on rakenteilla Stockmannin uusi tavarata-lo. Vaihteleva maaperä ja historiallisen keskustan rakentamiselle asettamat rajoitukset ovat tehneet pohja-rakenteiden suunnittelusta tavallista haasteellisemman hankkeen.

Stockmannin uusi tavaratalo nousee aivan Pietarin keskustaan. Erikoista rakennuksessa ovat sen lukuisat maanalaiset kerrokset, jotka ovat vaatineet uusia ratkaisumalleja haasteellisen rakennuspaikan vuoksi.

tuvat noin 15 metriin, mutta paalutuksia on tehty 40 metriin asti. Maaperästä on löytynyt muun muassa turvekerroksia, hiekkaa, lie-jua ja savea. Myös naapurirakennuksia on jouduttu tukemaan ja maakerrosta vahvis-tamaan.

Paalutuksen valmistuttua rakennetaan ensin ykköskerroksen kansi, josta sitten jat-ketaan samanaikaisesti sekä ylös- että alas-päin. Tontilla sijainneen Nevskij prospektin vanhimman kivitalon sai purkaa työmaan tieltä, mutta sen julkisivu rakennetaan en-tiselleen.

Varsinaiset kaivutyöt on vasta päästy aloittamaan, ja maamassoja on myös jou-duttu vaihtamaan, jotta tontilla pääsee liik-kumaan. – Uusia haasteita tulee edelleen vastaan, joten meillä on säännöllisesti pai-kan päällä asiantuntijana DI Harri Vehmas valvomassa työn edistymistä, kertoo Honka-niemi.

Logistiikkakeskus GorelovoonToinen merkittävä Pietarin hanke on Pulko-

von lentokentän eteläpuolelle valmistuva jät-timäinen Gorelovon logistiikkakeskus, joka on tekeillä YIT:n omistamalla 95 hehtaarin tontilla. FCG Planeko on ollut alusta alkaen mukana alueen geoteknisessä suunnittelus-sa, tutkimusten ohjelmoinnissa, aluesuun-nittelussa ja vesihuollon suunnittelussa. – Alueelle valmistuu myös hiekan ja öljyn erotusjärjestelmä, jossa puhdistetaan sieltä kerätyt hulevedet ennen niiden laskemista läheiseen puroon, kertoo Honkaniemi. Sin-ne on suunniteltu myös aluetta halkova tie ja rautatie sekä useita logistiikkakeskuksia.

— Suurin osa rakennuksista on pitkiä ja yksikerroksisia, joten niiden sijoittelu vaih-televankorkuiseen ja osittain hiekkapohjai-seen maastoon on vaatinut pinnan tasoit-tamista, isoja massansiirtoja ja runsaasti paalutusta, Honkaniemi kuvailee hanketta.

Rakennustyöt laajalla alueella ovat edelleen käynnissä ja jatkunevat usean vuo-den ajan, joten pohjatutkimukset ja viemä-röintisuunnitelmat vaativat hankkeen ede-tessä vielä täydennyksiä ja päivityksiä, hän arvioi.


Helpotusta viranomaisten työtaakkaanTeksti: Paula Böhling

Kuvat: Jarmo Teinilä ja Jari Jormakka

Tiehallinto ja FCG Planeko Oy ovat kokeilleet keväästä 2008 alkaen uutta toimintamallia: infra-alan viranomaistehtävien hoitoa konsulttityönä. Kokemukset ovat hyviä.

– Olemme valmistelleet Tiehallinnolle muun muassa liittymälupia, alituslupia ja muita vi-ranomaislupia sekä inventoineet luvattomia tienvarsimainoksia, kertoo FCG Planekon rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut -toimi-alaa johtava Jari Kaukonen.

FCG valmistelee asiat niin pitkälle, että viranomainen voi sen pohjalta kirjoittaa lu-van.

Lupa-asioihin liittyy lähes aina myös maastokäyntejä. Niiden yhteydessä arvioi-daan esimerkiksi sitä, mihin hakemuksessa tarkoitettu vesi- tai sähköjohto tai muu tie-alueelle ulottuva rakenne on paras sijoittaa ja millä edellytyksillä sen voi tehdä.

– Kun tällaiset aikaa vievät tehtävät ul-koistetaan, viranomainen voi keskittyä mui-hin velvoitteisiin, kuvailee Kaukonen asiak-kaan antaman palautteen pohjalta.

Osaamista ja kokemusta

Tiehallinnon ja FCG:n yhdessä kehittämästä kanssakäymisportaalista on tullut kätevä yh-teydenpidon väline. Sen avulla tilaaja pystyy seuraaman työn etenemistä ajantasaisesti – ja ilman papereita.

Kiitosta on saatu myös siitä, että FCG:ssä alan tehtäviä hoitaa henkilö, joka on aikaisemmin tehnyt vastaavia töitä viran-omaispuolella. Kaukosen sanoin: hän näkee heti, mistä on kysymys. Tai kuten tilaaja asi-an ilmaisi: ajan puute opastuksessa ei ole heikentänyt tehtävien suoritusta.

Viranomaispalvelujen tuottamiseen on osallistunut lisäksi insinööriopiskelija, joka erikoistuu nimenomaan näihin tehtäviin. Näin varmistetaan, että talosta löytyy riittä-västi osaamista siinäkin tapauksessa, että alan palvelujen kysyntä kasvaa – niin kuin

Kaukonen uskoo käyvän.Osaamisen lisäksi hän haluaa vaalia

”hyvää tekemisen meininkiä”, joka ryhmäs-sä vallitsee.

Tukevan selustan ylläpitotehtävien hoitoon antavat FCG:n monialaisuus sekä henki ö kunnan vahva yhdyskunta teknisen suunnittelun, ylläpitovastuiden ja projektin-johtamisen osaaminen.

Ylläpitopalvelut kasvussa

— Muutaman vuoden päästä ylläpitopalve-lut, joihin viranomaispalvelutkin kuuluvat, on toivottavasti volyymiltään samaa luokkaa kuin rakennuttaminen, Jari Kaukonen visioi.

Tätä ajatusta kuvastaa myös toimialan nimi: nyt se on rakennuttaminen ja ylläpito-palvelut, kun aikaisemmin puhuttiin pelkäs-tään rakennuttamispalveluista.

Luvattomat tienvarsimainokset teettävät paljon työtä. Jari Kaukosen vetämä rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut –toimiala tekee viranomaisten kanssa yhteistyötä muun muassa näiden inventoinnissa.


Tietoyhteiskuntaoppia SingaporestaTeksti: Eeva Kokki

Kuva: Olli Lipsanen

Tietoyhteiskuntamatkan keskeisenä tavoit-teena oli tutustuttaa osallistujia Singaporen innovaatiotoimintaan, koulutusjärjestelmään ja terveydenhuoltoon. Matkan aikana vie-railtiin muun muassa tiede-, teknologia- ja tutkimusorganisaatio A*Starin Fusinopolis-tutkimuskeskuksessa ja tutustuttiin paikal-liseen koulutus- ja terveydenhuoltojärjestel-mään.

Viikon mittaisella matkalla oli kaksi-kymmentä osallistujaa mm. kunnista, minis-teriöistä ja korkeakoulutuista ja yrityksistä. Mukana ollut Helsingin kaupungin tietotek-niikkapäällikkö Tuomo Karakorpi luonnehti matkaa onnistuneeksi:

— Ensinnäkin matka oli hyvin järjes-

tetty ja ohjelma monipuolinen. On hyödyllis-tä vierailla myös muualla oppimassa, miten asioita voidaan tehdä. Singaporessa näkyi hyvin vahvana ubiikki, kaikkialla kaupunki-tilassa läsnä oleva tietotekniikka. Vaikka vie-railimme hyvin erilaisissa organisaatioissa, kaikkialla näkyi yhtenäinen näkemys ja visio siitä, miten tietotekniikkaa voidaan hyödyn-tää yhteiskunnassa. Meillä Suomessa tämä näkemys on selkeästi pirstaleisempi, Kara-korpi toteaa.

— Toisaalta taas ongelmat esimerkiksi perustietotekniikan yhtenäistämisessä ovat samankaltaisia. Meillä ollaan kuitenkin pe-rustietotekniikan yhtenäistämisessä pidem-mällä, mikä johtuu myös organisoitumismal-

Singapore on yksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista ja Kaakkois-Aasian taloudellisesti kehittynein maa. FCG MentorIT ja VTT järjestivät marraskuussa julkishallinnon ja yksityisen sektorin edustajille suun-natun tutustumismatkan Singaporeen.

leista, hän jatkaa. Mitä sitten tarvittaisiin, että esimerkik-

si julkishallinnossa saataisiin yhtenäinen nä-kemys siitä, miten tietoyhteiskuntaa tulee kehittää?

— Se vaatii kuntien, valtion ja muiden osapuolten tasapuolista yhteistyötä ja avoin-ta vuorovaikutusta, Karakorpi toteaa.

Mikä anti tällaisilla vierailuilla on järjes-täjän näkökulmasta?

— Tällaiset tutustumismatkat ovat kiin-nostavia paitsi sisältöjensä, myös verkottu-misen näkökulmasta. Matkalla oli mukana kiinnostava joukko keskeisiä tietoyhteiskun-nan vaikuttajia, toteaa toimitusjohtaja Anet-te Vaini-Antila FCG MentorIT:stä.

Tilannekuva tietoyhteiskuntamatkalta, jonka aikana tutustuttiin muun muassa Fusinopolistutkimuskeskukseen.


Yrjö Halttunen energia ja ilmastopalveluiden vetäjäksi

Ekonomi Yrjö Halttunen on nimitetty 13.1.2009 alkaen FCG Planeko Oy:ssä energialiiketoiminnan johtajaksi ja alue-päälliköksi. Aluepäällikkönä hänen vastuu-alueensa käsittää Pohjanmaan ja Etelä-Poh-janmaan alueet. Halttusen asemapaikka on Vaasa, jonka lisäksi hän toimii Seinäjoen toi-mipaikan päällikkönä. Halttunen on aiem-min toiminut Vaasassa sijaitsevan Teknolo-giakeskus Merinova Oy:n toimitusjohtajana.

Aluepäällikön tehtävän lisäksi Halttu-sen tehtävänä on kehittää FCG:n ilmasto ja energia -toimialaa. Tässä työssä yhtenä toiminnan kanavana hyödynnetään FCG:n osakkuutta Cleen Oy:ssä. Cleen Oy on yksi Suomeen perustetuista strategisen huippu-osaamisen keskittymistä (SHOK), joka kes-kittyy ympäristö- ja energiakysymyksiin.

Halttusella on pitkä kokemus ener-giatekniikkaan liittyvän liiketoiminnan ke-hittämisestä ja verkottumisesta alan toimi-joiden kanssa. Hän on ollut mukana mm. valtakunnallisen energiaklusterin kehittämi-sessä ja uusiutuvien energialähteiden, ku-ten tuulivoiman ja maalämmön käytön edis-tämisessä.

— Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen, energiahuollon varmistaminen ja energian omavaraisuusasteen nostaminen ovat yh-teiskunnallisesti merkittäviä aiheita, jotka tulisi huomioida esimerkiksi jo kaupunkien ja kuntien kaavoituksessa. FCG:llä on osaa-

Vuosaaren meluseinän rakennuttaja on Helsingin Satama ja sen arkkitehtuurisuun-nittelusta on vastannut Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy. Hankkeen ura-koinnin toteutti Terramare Oy. FCG Planeko Oy on toiminut meluseinän rakennesuunnit-telijana.

FCG osakkaaksi energia ja ympäristöalan huippuosaamisen keskittymään

FCG Planeko Oy on osakkaana syyskuussa 2008 toimintansa aloittaneessa energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaami-sen keskittymä CLEEN Oy:ssä. FCG:n ohel-la yhtiön osakkaina on muita alan johtavia suomalaisia yrityksiä, kuten Vaisala, Wärtsi-lä, Fortum, Stora Enso ja Neste Oil. Muka-na on myös yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, kuten VTT.

Cleen Oy:n toiminnan tavoitteena on kehittää suomalaista energia- ja ympäris-töosaamista ja tehdä siitä kansainvälisesti merkittävä liiketoiminta. Tuotekehityshank-keille haetaan ulkopuolista rahoitusta mm. TEKESiltä, ja ensimmäiset hankkeet ovat ol-leet Cleen Oy:n hallituksen käsiteltävinä.

— FCG:n osaamista voidaan hyödyntää klusterin monimuotoisissa energia- ja ympä-ristöalan hankkeissa, joissa keskitytään esi-merkiksi tehokkaaseen energian käyttöön, hajautettuihin energiajärjestelmiin, materi-aalien kierrätykseen ja jätteiden hallintaan sekä mittaukseen ja ympäristötehokkuuden arviointiin, toteaa FCG:n ympäristösektorin johtaja Timo Lempinen.

Suomen Betonitieto palkitsi Vuosaaren sataman meluseinän vuoden betonirakenteena. Seinämä erottaa satamaalueen kuvan alalaidassa olevasta

luontoalueesta. Pienessä kuvassa yksityiskohta betoniseinän rakenteista.

mista myös näillä toimialoilla, mikä tekee tehtävästäni kiinnostavan, toteaa Halttunen.

Vuosaaren sataman meluseinästä vuoden betonirakenne Helsingin Vuosaaren sataman meluseinä on valittu vuoden parhaaksi betonirakenteek-si. Meluseinän rakennesuunnittelu on FCG Planeko Oy:n käsialaa.

Suomen Betonitieto Oy:n järjestämän kilpailun tuomaristo kiitti Vuosaaren melu-seinämää arkkitehti- ja rakennesuunnitte-lusta sekä ammattitaitoisesta toteutuksesta. Palkinnon perusteluissa tuomaristo totesi, että rakennuttajan, Helsingin Sataman, ja suunnittelijoiden toimivalla yhteistyöllä sekä osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu näyttävä rakennustekninen ja arkkitehto-ninen kokonaisuus Vuosaaren sataman ja Porvarinlahden luontoalueiden rajalle.

Meluseinämä on 13 metriä korkea ja kilometrin pituinen, liukuvalutekniikalla to-teutettu rakenne, jossa betonin ominaisuu-det tulevat ilmeikkäästi ja rehellisesti esiin. Vuosaaren sataman koillisreunassa sijaitse-van meluseinän tarkoituksena on estää sa-tamatoiminnoista syntyvien äänien kantau-tuminen viereiselle Porvarinlahden Natura 2000 -alueelle. Samalla se toimii myös nä-köesteenä ja erottaa satama-alueen turvalli-sesti virkistys- ja ulkoilualueesta. Meluseinä on perustettu maapohjalle, joka on entistä merenpohjaa, ja sen perustustyöt edellytti-vät runsaasti maamassan vaihtoja, täyttöjä ja tiivistystä.

Kuvat: Suomen Betonitiedon kuvaarkisto


Sektorinjohtaja Kari Kotro FCG:ltä, projektipäällikkö Jukka Hietaniemi Tiehallinnosta ja projektipäällikkö Erkki Heikkinen FCG:ltä allekirjoittivat

sopimuksen Kilpilahden maantien uuden tieyhteyden rakennesuunnitelman laatimisesta.

FCG suunnittelee Kilpilahden uuden tieyhteyden

Tiehallinto valitsi FCG:n Porvoon Kilpilahteen tulevan uuden tieyhteyden rakennussuunni-telman laatijaksi. Kilpilahden teollisuusalue on Pohjoismaiden laajin ja eräs Pohjois- Euroopan suurimpia vaarallisia aineita käsit-televien laitosten keskittymä. Tämä alue on myös Suomen energiahuollon kannalta kes-keisessä asemassa.

Alueelle suunniteltava uusi tie on pi-tuudeltaan noin kuusi kilometriä. Hanke sisältää pienempiä, Kilpilahden tien lähei-syydessä sijaitsevien väylien suunnittelua. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat yh-teensä noin 24 miljoonaa euroa ja suunnit-teluaikataulu tähtää siihen, että rakentami-nen voidaan aloittaa loppuvuodesta 2009.

FCG suunnitteli Mikkelin ohikulkutien parannuksen

FCG on suunnitellut Mikkelin ohikulkutien parannuksen valtatie 5:llä. Nykyisten tiejär-jestelyiden turvallisuus on ollut puutteellis-ta ja liikenteen sujuvuus on ollut tasoltaan välttävää.

FCG on suunnitellut uuden ajoradan, eritasoliittymät ja ramppijärjestelyt nykyi-sen ohikulkutien pohjoispuolelle. Samal-la parannetaan myös tiealueen linjauksia, meluesteitä ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Suunnittelussa on huomioitu myös hulevesi-en käsittely ja pohjavesisuojaukset.

Ohikulkutien parantamisen yhteydes-

sä on otettu huomioon myös ympäristöarvot. Alueelle on suunniteltu istutuksia ja yritysten nimikkopuita. Myös koko alueen viitoitus ja valaistus uusitaan.

— Alueen parantaminen vaatii vain vä-häisiä kaavamuutoksia, jotka johtuvat lähin-nä tien leventämisestä. Rakennushankkeen aikaiset haitat ovat myös lyhytaikaisia, toteaa hankkeen projektipäällikkö Erkki Heikkinen FCG Planeko Oy:ltä.

Mikkelin ohikulkutien parantaminen vaikuttaa paitsi liikenneturvallisuuteen ja lii-kenteen sujuvuuteen, myös meluhaittojen vähentymiseen. Korkeatasoisella ympäris-törakentamisella pyritään puolestaan mini-moimaan vihermaisemaan syntyvää aukkoa.

Ohikulkutien rakentamisesta ei ole Tie-hallinnossa tehty vielä päätöstä. Suunnit-teluvalmiuden puolesta rakentaminen voi-daan käynnistää vuonna 2010.

FCG kunnostamaan Laajasalon öljyvarastoaluetta

FCG on tehnyt sopimuksen energiayhtiö ST1:n kanssa asuinkäyttöön kaavoitettavan entisen Helsingin Laajasalon öljysataman alueen kunnostukseen liittyvistä konsultti-tehtävistä. Jo alkanut projekti pitää sisällään pilaantuneen alueen maaperätutkimukset, kunnostettavan alueen suunnittelutyöt, lu-pa-hakemusten ja urakka-asiakirjojen laati-misen ja kunnostustöiden valvonnan. Han-ke valmistuu arviolta vuoden 2010 lopussa.

FCG on sopinut ST1:n kanssa yhteis-työstä myös uusiutuvan energian ratkaisui-

hin, kuten tuulivoiman rakentamiseen liitty-vissä hankkeissa.

Opetusministeriö ja FCG Efeko Oy allekirjoittivat aiesopimuksen Opekon yhtiöittämisestä

Opetusministeriö ja FCG Efeko Oy ovat al-lekirjoittaneet aiesopimuksen osakkuudes-ta Opetusalan koulutuskeskuksen Opekon toimintaa jatkavassa uudessa yhtiössä. Val-tio on osakkaana perustettavassa yhtiössä. Opetusministeriö ja FCG jatkavat yhtiöittämi-sen valmistelua siten, että Opekon toimintaa jatkava yhtiö aloittaisi liiketoimintansa vuo-den 2010 alusta. FCG:n osakkuus tuo pe-rustettavaan yhtiöön erityisesti koulutuksen ja konsultoinnin liiketoimintaosaamista.

Sitra ja FCG Efeko koulutusyhteistyöhön

FCG Efeko ja Suomen itsenäisyyden juhla-rahasto Sitra toteuttavat yhteistyössä kunta-liitoskuntien ja kuntayhtymien johtaville luottamushenkilöille suunnatun Johtajuus akatemian. Tämän ohjelman tavoitteena on tukea ja kehittää paikallista poliittista johta-juutta, jonka tarve lisääntyy meneillään ole-vassa kuntien ja palvelurakenteiden mur-roksessa.

Johtajuus akatemia toteutetaan yksi-lövalmennuksena, joka alkaa maaliskuussa 2009. Ohjelmaan valitaan yhteensä 20 osal-listujaa. FCG Efeko vastaa ohjelman suun-nittelusta ja toteutuksesta, Sitra taas rahoit-

Kuva: Taina Kytöaho


taa puolet ohjelman osallistumismaksuista. Johtajuus akatemian vastuullisena johtajana toimii johtava konsultti Riitta Sinkkilä FCG Efeko Oy:ltä.

FCG kouluttaa sosiaali ja terveysalan johtamisessa

Syksyllä 2008 käynnistyi Vaasassa kaksivuo-tinen sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulu-tusohjelma, jonka FCG Efeko järjestää yh-teistyössä Kuopion yliopiston kanssa. Tähän ohjelmaan osallistuu yhteensä noin 70 opis-kelijaa Vaasan sairaanhoitopiiristä ja Vaasan kaupungilta.

Näiden johtamisopintojen sisällöt vas-taavat Kuopion yliopiston vaatimusten mu-kaisia terveyshallintotieteen perus- ja ai-neopintoja. Koulutusohjelman johtajana toimii professori Ilkka Vohlonen, joka on myös FCG Efeko Oy:n tutkimusjohtaja. Oh-jelman toteuttamisesta vastaa FCG Efekon Lappeenrannan tulosyksikön johtaja Ritva Penttilä-Pietarinen.

FCG Efeko on aiemmin toteuttanut vas-taavan johtamiskoulutusohjelman Lappeen-rannassa ja tällöinkin yhteistyökumppanina

oli Kuopion yliopisto.

FCG Efekolle yksinomainen käyttöoikeus erikois sairaanhoidon tuotteisiin

FCG Efeko ja Kuntaliitto ovat allekirjoittaneet sopimuksen erikoissairaanhoidon tuotteis-tuksen standardointia (Nord DRG), vanhus-ten hoitoisuusastetta (Rava) ja erikoissai-raanhoidon hoitohenkilökunnan luokitusta (Rafaela) koskevista tuotteista. FCG Efekolla on sopimuksen mukaan yksinomainen, vuo-den 2019 loppuun asti voimassaoleva käyt-töoikeus näihin tuotteisiin. Kuntaliitto omis-taa tuotteet.

Nord DRG on Pohjoismainen, diag-noosiperusteinen erikoissairaanhoidon po-tilasryhmitys- ja tuotteistusjärjestelmä, jota käytetään apuvälineenä sairaanhoitopiirien kuntalaskutuksessa ja tuottavuusvertailus-sa.

Rava-indeksi on kotimainen van-husten toimintakyvyn mittausjärjestelmä. Tämä mittari pohjautuu 12 kysymykseen, joiden avulla muodostetaan vanhusten toi-

mintakykyä ja hoidon tarvetta kuvaava in-deksiluku. Rava-indeksiä käytetään apuna, kun valitaan vanhukselle sopivaa ja tarkoi-tuksenmukaista hoitopaikkaa.

Rafaela on suomalainen erikois-sairaanhoidon potilasryhmitys- ja tuot-teistusjärjestelmä, jota käytetään apuna erikoissairaanhoidon potilaiden hoidon vaa-tivuusasteen määrittelyssä ja vastaavasti henkilökunnan määrän arvioinnissa.

Tampereelle uusi vanhuspalvelukonsepti

Tampereen kaupunki etsii kilpailuttamal-la yksityistä yritystä, joka voisi toimia van-huspalvelujen palveluintegraattorina ja koordinoida sekä kunnan tarjoamien että asiakkaiden omarahoitteisten palvelujen tuottajaverkostoa.

– Kyseessä on aivan uusi, innovatiivi-nen “Kotitorin” työnimellä kulkeva toimin-tamalli, joka toteutetaan Tekesin FinnWell-ohjelman rahoituksella, kertoo hankkeen johtajana toimiva kaupungin kehitysjohtaja Kari Hakari. – Tavoitteena on saada aikaan yhtenäisiä tuotantoprosesseja, jotka ohjaa-vat myös palveluntuottajien toimintaa.

– FCG MentorIT on ollut mukana suun-nittelemassa hankkeen toimintamallia ja kil-pailutusta sekä laatimassa tarjouspyyntöä. Osallistumme myös integraattorin valintaan, kertoo koordinaatiotehtävää hoitava projekti-päällikkö Sami Rantanen.

Hanketta on suunniteltu jo pidempään, ja se lähti liikkeelle vuonna 2006. Integraatto-ri valitaan tämän kevään aikana tarjokkaista, ja varsinainen toiminta käynnistyy syksyllä.

FCG Efeko konsultoi Porin ja Noormarkun yhteen

Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan kuntaliitosselvitystä on tehty viime kuukau-sina FCG Efekon konsulttituella.

Porin kaupunginvaltuusto on päättänyt yksimielisesti hyväksyä laaditun kuntaliitos-sopimuksen tulevaksi voimaan 1.1.2010. Noormarkun kunnanvaltuusto teki samassa asiassa samaan aikaan hyväksyvän päätök-sen äänin 17 – 10.

Porin 78 000 asukkaan ja Noormarkun 6 000 asukkaan kunnat muodostavat tuosta ajankohdasta lähtien 84 000 asukkaan Po-rin kaupungin.

Konsulttina kuntaliitosselvityksessä toi-mi johtaja Jarmo Asikainen ja konsultti Ma-ria Merisalo FCG Efekosta.


SIPU International gives training in capacity development

SIPU’s close cooperation partner is the Swedish International Development Cooperation Agency, Sida. Sida has also been sponsoring about 100 of SIPU’s International Training Programs (ITP) covering a wide range of sectors and subject themes. The overall aim of these programs is to contribute to capacity development and processes of change in partner countries and other developing countries by offering key persons training programs in subject areas given priority in Swedish development cooperation.

Examples of training programs

SIPU International is currently responsible, for example, for the implementation of three ITPs financed by Sida: “Democratic Institutions and Participatory Democracy”, “Human Rights towards Gender Equality” and “Local Environmental Management in Urban Areas”.

The Democratic Institutions and Participatory Democracy program is a program the starting point of which is the fundamental conditions for a functional democracy, with examples from Swedish society. The intention of the program is to

strengthen the participants’ capacity in activities related to the themes of democratic institutions and participatory democracy. The main objective of the program is to strengthen representatives of public administration and civil society in order to improve the conditions for good governance in their home countries.

Human Rights towards Gender Equality is a program that aims to contribute to awareness raising and action among decision-making bodies, institutions and organizations. Through change projects designed to strengthen the commitment of organizations and institutions to invest in and institutionalize gender-sensitive change, the participants are encouraged to join forces to actively promote gender equality. The program seeks to increase successful practicing of gender mainstreaming and, as a consequence, increase gender equality and the implementation of human rights in all participating organizations. Strategy for change will strengthen the commitment of organizations and institutions to invest in and institutionalize gender-sensitive change.

Local Environmental Management in Urban Areas aims to increase participants’ capacity to prioritize their work, given scarce resources, and for the participants

to acquire an understanding and knowledge of the general preconditions for local environmental management in urban areas.

Decentralization and environmental management are priority areas in development cooperation. Simultaneously, urbanization is one of the global processes which will have a major impact on the preconditions for sustainable development and poverty reduction. The program comprises the intersection between these three global processes and the target group is the local environmental managers in urban areas who will attend the program.

Cooperation with universities”Besides these ITPs the Training Program group at SIPU is designing an Executive Master Program in Public Management together with Uppsala University and the College of Economics in Vietnam. The goal is to implement the program during the fall of 2009”, says Kajsa Nylander, director of training programs at SIPU International.

”We are also starting to design and promote training for Swedish municipalities working with international cooperation,” she continues.

SIPU International is the Swedish subsidiary of the FCG Group. SIPU specializes in consultancy and trai-ning services focusing on public sector development and reform in transitional and developing countries.

Text: Eeva Kokki

Photo: Gunnar Andersson


The landscape in Southern Finland in Ja-nuary is different to what my generation is used to. The land is bare; and it’s raining instead of snowing. No chance to ski or ska-te, and too dangerous to go onto ice to fish. It’s dark even in the middle of the day be-cause the white snow isn’t there to reflect the light. A symptom of climate change, thinks the average man (or at least I do). The change from snowy, cold winters has been drastic and fast. On the other hand, we hear that in southern Australia the tem-peratures have risen to their highest in se-venty years and the country is suffering from years of prolonged drought.

To date Finnish society has been ca-pable of reacting and adapting to the chan-ging environment, trying to prevent and to mitigate the undesired effects of rapid chan-ge. This is not the case in many count-ries, especially the poorer ones. Developing countries and the poorest populations are usually hit hardest. Increasing food insecu-rity, water scarcity, the spread of diseases to new areas, increasing floods, and deserti-fication and salination of previously arable land are some of the possible effects in de-veloping countries. Lack of financial resour-ces, adequate technology and effective in-stitutions limit their capacity to adapt to the consequences of climate change. In parti-cular, the poorer countries with economies dependent on natural resource-related sec-tors such as agriculture, forestry and fishe-ries will be disproportionately affected.

A primary cause of climate change and global warming is the use of fossil fuels, which releases carbon into the atmosphe-re. Another important factor is the change in land use and deforestation (for example, the destruction of forests to make farmland). It has been estimated that some 20 % of to-tal greenhouse gas emissions are caused by land use change.

How to prevent climate change? Fos-sil fuels — oil, gas and coal for electricity, heating, cooling and transport — are major sources of greenhouse gas emissions. The

FCG International services to combat climate changeText and photo: Jorma Peltonen

pacity building and human resources deve-lopment services worldwide, and in this way to contribute to economic, social and envi-ronmental development.

To combat climate change within the context of development cooperation FCG International implements projects that sup-port adaptation to climate change. Measu-res include supporting partner countries in preparing vulnerability and adaptation plans and programmes; and supporting capacity-building in developing country institutions to prepare for and reduce the impact of clima-te change-related disasters, among others. In the Tri-nation Programme of Sustainab-le Development in the High Watershed of the Lempa River, Honduras (NDF funding), we develop environmental monitoring, and build capacities in municipalities, civil so-ciety and institutions to include risk analysis in their planning. We have developed insti-tutional networks for risk management and established a ”System of Prevention, Early Warning and Monitoring of Natural Pheno-mena”. Central America is an especially vul-nerable area for extreme climate phenome-na, as shown by the Hurricane Mitch, killing almost 6000 people in Honduras alone in 1998.

Capacity development, building indivi-dual and institutional capacity in impact pre-diction and vulnerability assessment, infor-mation dissemination and providing training for action on climate change is an important are of work in many of the projects that we implement. In the Capacity Building in En-vironmental Information Management Sys-tems (EIMS) in Central Asia -project, fun-ded by the ADB, the purpose was to improve environmental information management in environmental ministries in the four count-ries. FCG supported the development of an overall environmental management and de-cision-making system, as well as the use of geographical information systems (GIS) for environmental monitoring. The project pro-moted inter-institutional collaboration and strengthened regional cooperation through

solution lies in reducing global emissions of greenhouse gases, in particular carbon dioxide. The Kyoto Protocol was agreed in 1997 with the objective of reducing green-house gases that cause climate change (ai-ming for an average emission reduction of 5.2 % by the year 2012, compared to 1990 level). European Union committed to redu-cing its overall emissions to at least 20% be-low 1990 levels by 2020. It has also set a target of increasing the share of renewab-le energy to 20% by 2020. Canada and Ja-pan are also committed to 20 % reduction of emissions, and Australia and USA aimed to the level of 15 % (though USA has not ratified yet the Protocol). However, it seems that the change of US president will speed up the actions of USA to decrease carbon emissions.

The Protocol also created flexible mar-ket-based mechanisms, including Joint Implementation Projects, the Clean Deve-lopment Mechanism (CDM), and emissi-on trading (the European Union Emissi-on Trading System, EU ETS, being largest multi-national emission trading scheme in the world), to help industrialised countries achieve these reductions at least cost and to encourage investment in clean energy pro-jects in developing countries and economies in transition. The REDD (Reduced Emissi-ons from Deforestation and Forest Degra-dation) agenda works to reduce emissions, however it remains to be seen if it be will applied effectively.

In addition to the above mentioned mechanisms that are currently mainly app-lied in industrialised countries, the finan-ciers are strongly committed to supporting developing countries in the fight against po-verty, the achievement of the UN Millen-nium Development Goals and the promotion of sustainable development. This includes the support to developing countries to pre-vent and mitigate the negative effects of cli-mate change. FCG International has a long history and extensive experiences to work for these aims. Our mission is to provide ca-


information sharing and by providing a fo-rum for regional negotiations of transboun-dary environmental issues. In the Joint En-vironmental Programme II (JEP II) FCG supported the NIS countries (Newly Inde-pendent States) in the implementation of their National Environment Action Plans (NEAP). FCG evaluated environmental im-pacts of projects in the area and carried out feasibility studies, and social and environ-mental impact studies for investments. One example of the planned projects was the Natural Hazards Mitigation Project in Kyrgyz Republic.

Forests play a crucial role in regulating the global climate; they help prevent climate change by acting as ‘sinks’ that absorb car-bon dioxide (CO2). However, as mentioned already, the alarming information is that at the same time deforestation and land use change are responsible for some 20% of global greenhouse gas emissions – the se-cond largest contributor after the burning of fossil fuels. Forests soak up carbon dioxide when they are growing but give it off when they are cut down so there is an urgent need to find ways to halt and reverse deforestation as part of a global climate change regime. Sustainable forest management provides an effective basis for reducing carbon emissi-ons, sequestering carbon, and enhancing adaptation to climate change. Wood is a re-newable resource and, when obtained from sustainably managed forests, a good mate-rial for carbon storing. So, forest based ap-proaches can make a substantial contributi-on to climate change mitigation, and should be pursued simultaneously with other me-

asures to combat global warming.Finland is a ‘big country’ in the fo-

restry sector globally. This applies also to the support to forestry sector development in many developing countries. It has been a core expertise area of our services in many geographical areas (Eastern Europe, Afri-ca, Asia, and Latin America) for many de-cades already. FCG International has pro-moted sustainable forest management in a number of countries, using participatory approaches and paying particular attention to institutional capacity development and improving governance in the forestry sector. The first assignments we implemented in fo-restry sector were already during ‘60s and since then we have accumulated expertise environmental and natural resources mana-gement and in forestry in particular.

Current assignments that we are imple-menting in forestry include the Solomon Is-lands Sustainable Forestry and Conser-vation Project (EC funding) where we are supporting a range of topics from plantati-on forestry & certification, improved forest surveying, managing a conservation fund, forest education, and work to identify and support the implementation of appropriate institutional arrangements for verificati-on and certification systems to ensure that logs and timber products are derived from legally logged forests and plantations. Anot-her forestry sector project FCG started last year is the National Forest Demarcation and Bio-Physical Resource Inventory in St Lucia (EC funding). It conducts a compre-hensive biophysical inventory of the forest ecosystem and biodiversity of this Caribbe-

an island. We are preparing a management system of forest resources including a forest resource monitoring system with help of GIS and remote sensing. The spatial and statis-tical data for estimating the timber and non timber forestry products yield and volume, and carbon storage, will be produced and local forest department capacity will be st-rengthened. Recently implemented pro-jects include the Participatory Management Plans and Training Program for Protected Areas, Nicaragua (NDF funding) that ela-borated management plans for two natu-ral reserves, including a plan for developing human resources for management of the protected areas. The Socio-environmen-tal Forestry Program (POSAFII), Nicaragua (NDF funding), supported the forestry sec-tor by preparing forest and protected area management plans to guarantee conserva-tion and sustainable use of forest resources and building human capacity and manage-ment tools. We prepared and implemented forest and land use plans for several areas with participation of local communities. Lar-ge forestry sector development projects FCG International has implemented recently also in Indonesia, Malawi, and the whole Central America area.

FCG International services to combat climate change aim to help our partners to reduce greenhouse emissions, but also to mitigate and to adapt to climate change ef-fects. It is our common responsibility to act so that the coming generations will be able to enjoy the fresh winter days with snow and ice as we used to.

Flooding and mudslides caused by severe storms in Marchala River, Honduras.


FCG-konserni on hyvin monialainen ja pitkät perinteet omaava konsultointiyhtiö, jossa yhdistyy hallinnon, liiketoiminnan ja tekni-sen alan konsultointi kansainväliseen osaa-miseen. Konsernin luomisessa yhtenäisen brändin rakentamisella on ollut keskeinen asema.

— FCG-brändi alkaa olla asiakkaidem-me keskuudessa tunnettu. Konserniyhtiöi-den osaamista on kyetty yhdistämään jo useissa asiakasprojekteissa, muun muassa erilaisissa palveluverkkoselvityksissä, Sep-po Mäki toteaa.

Mäki siirtää seuraajansa johdettavaksi FCG:n monipuoliset palvelukonseptit:

— Meneillään olevassa kuntien ra-kennemuutoksessa tarvitaan yhteistyötä ja osaamista hallintorakenteiden ja palvelu-verkkojen rakentamisessa. Näistä seuraa välittömästi muutostarpeita myös fyysisiin

rakenteisiin ja ne johtavat töihin myös infra-puolella. Tähän kaikkeen FCG:llä on osaa-mista, Mäki korostaa.

— FCG:n tyyppisen asiantuntijaorga-nisaation on kyettävä toimimaan myös glo-baalisti. Osaamisellemme on kysyntää eri puolilla maailmaa esimerkiksi ympäristö- ja opetussektorilla. FCG on hyvässä iskussa ja tällainen organisaatio on hyvä jättää Paul Paukun osaaviin käsiin, hän jatkaa.

Tavoitteena asiakkaiden hyvä elämä

Paul Paukku tulee FCG:n vetäjäksi tilantees-sa, jossa talouden kehitys on epävarmaa. Vaikka FCG:n tulevaisuuden näkymät ovat toistaiseksi positiiviset, myös toisenlaiseen kehitykseen pitää varautua.

— Meillä se tarkoittaa osaamisen ke-hittämistä niillä alueilla, joilla riittää töitä – kuten esimerkiksi energiahuoltoon ja ilmas-tonmuutokseen liittyvässä liiketoiminnassa. Myös verkottuminen on tärkeää, jotta py-symme mukana uusien palvelutuotannon muotojen kärkikastissa, Paul Paukku toteaa.

Paukku lanseeraa itsensä vaativana johtajana, joka mieluiten johtaa joukkojaan edestä.

— Haluan edistää FCG:llä ammattitai-toa, yhteistyötä ja sekä yhtiömme että asi-akkaidemme kilpailukykyä. Kuten konser-nimme sloganissa todetaan, toimintamme tavoitteena on asiakkaidemme hyvä elämä, hän kiteyttää.

Paul Paukku siirtyi FCG-konsernin joh-toon Hewlett-Packardin palveluksesta, missä hän toimi viimeksi General Western Europe -palveluliiketoiminnan johtajana.

Paul Paukku aloitti FCG:n konserninjohtajana helmikuun alussa. Hän seuraa tehtävässään eläkkeelle siirtyvää Seppo Mäkeä, joka luotsasi konsernia sen perustamisvuodesta 2005 lähtien.

Paul Paukku aloitti helmikuun 2009 alussa FCG-yhtiöiden konsernijohtajana. Paukku seuraa tehtävässään eläkkeelle siirtyvää Seppo Mäkeä, joka on luotsannut konsernia sen perustamisesta lähtien.

Paul Paukku aloitti FCG:n konsernijohtajana

Teksti: Eeva Kokki

Kuva: Seppo Haavisto


FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY

VTM Eeva Kokki on nimitetty viestintä- ja HRD-johtajaksi 1.10.2008.

Tradenomi Tarja Kela on nimitetty maksu-liikenteen hoitajaksi 15.9.2008.

Yo-merkonomi Heini Kalmiala-Vainonen on nimitetty HR-koordinaattoriksi 1.11.2008.

Merkonomi Susanna Kihlström on nimitetty reskontranhoitajaksi 29.12.2008.

FCG PLANEKO OY

Rak.ins. Teemu Rahikainen on nimi-tetty Geo- ja rakennus-tekniikka -sektorin johtajaksi 1.1.2009 toimipaikkanaan Helsinki.

TkL Ari Niemelä on nimitetty Prosessit ja tutkimus -toimialan toimialapäälliköksi Helsinkiin 1.1.2009.

Ekon. Yrjö Halttunen on nimitetty Ilmasto ja energia -toimialan johtajaksi ja alue-päälliköksi 13.1.2009. Aluepäällikkönä hä-nen vastuu alueensa käsittää Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueet. Hänen asema-paikkansa on Vaasa, hän toimii myös Seinä-joen toimipaikan pääl-likkönä.

Arkkitehtuuri

Arkkit. Riitta Id on nimitetty suunnittelu-päälliköksi Helsinkiin 12.1.2009.

Rakennetekniikka

DI Aleksei Hamppu on nimitetty rakenne-suunnittelijaksi Helsinkiin 1.9.2008.

Rak.ins. Tiina Väänänen on nimitetty suunnittelijaksi Kuopioon 1.11.2008.

Maankäyttö ja maisema

Arkkit. Johanna Närhi on nimitetty projekti-päälliköksi Turkuun 1.9.2008.

Miljöö suunn.ins. AMK Pekka Seppänen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Tampereelle 1.9.2008.

Arkkit. Paula Julin on nimitetty suunnittelu-arkkitehdiksi Jyväskylään 1.11.2008.

Satamat ja vesiväylät

Ins. AMK Antti Saarikoski on nimitetty projektipäälliköksi Turkuun 1.9.2008.

Liikennesuunnittelu

DI Tapio Hartikainen on nimitetty projekti-päälliköksi/asiantuntijaksi Rovaniemelle 29.9.2008.

Ins. AMK Iivari Lappalainen on nimitetty liikennesuunnittelijaksi Helsinkiin 2.1.2009.

Tie-, katu- ja aluetekniikka

Ins. AMK Tommi Rintanen on nimitetty projektipäälliköksi Turkuun 1.12.2008.

Ins. AMK Jouni Mikkonen on nimitetty projektipäälliköksi Kuopiossa 1.12.2008.

Verkosto- ja yleissuunnittelu

Rak.ins. AMK Sanna Leskelä on nimitetty vesihuollon suunnittelijaksi Rovaniemelle 1.9.2008.

Laitos- ja automaatio - suunnittelu

Ins. Antti Ala-Kurikka on nimitetty suunnittelu päälliköksi Seinäjoelle 1.10.2008.

Sami Nevala on nimitetty ohjelmisto-suunnittelijaksi Helsinkiin 12.1.2009.

Prosessit ja tutkimus

DI Anna Kuokkanen on nimitetty projekti-insinööriksi Helsinkiin 1.9.2008.

Ympäristöselvitykset

FM Marja Nuottajärvi on nimitetty projektipäälliköksi Tampereelle 1.1.2009.

FM Mattias Järvinen on nimitetty suunnittelu-päälliköksi Helsinkiin 12.1.2009.

Pilaantuneet alueet

Pilaantuneet alueet -toimialan päällikkö Timo Niemeläinen on siirtynyt Helsingistä Lappeen-rantaan 1.10.2008. Hän toimii myös Lappeen-rannan aluepäällikön varahenkilönä.

FT Arto Itkonen on nimitetty suunnittelu-päälliköksi Turkuun 2.10.2008.

DI Tapani Peltola on nimitetty projekti-päälliköksi Helsinkiin 7.1.2009.

Rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut

Rak.ins. Petteri Nieminen on nimitetty rakennuttajapäälliköksi Turkuun 1.11.2008.

ICT-yksikkö

Ins. AMK Isto Tiihonen on nimitetty suunnittelu ohjelmistovastaavaksi Helsinkiin 1.9.2008.

FCG EFEKO OY

FM Maria Merisalo on nimitetty konsultiksi 1.9.2008.

Merkon. Irina Svensk on nimitetty talous-sihteeriksi 1.9.2008.

Sair.hoit. Minna-Liisa Sjöblom on nimitetty projektipäälliköksi 1.11.2008.

KTM Tuija Paunio on nimitetty johdon sihteeriksi 15.12.2008 määräaikaisesti.

FCG MENTORIT OY

KM Elina Mattila on nimitetty koordinaattoriksi 28.1.2009.

FCG INTERNATIONAL OY

DI Per Kock on nimitetty projektipäälliköksi 1.10.2008.


FCG Efekon suuret foorumit11.3. Kuntarakennepäivä Helsinki

24.— 25.3. Päättäjäfoorumit: KuntaValtio-foorumi, Kuntapäättäjäfoorumi Helsinki

16.—17.4. Valtakunnalliset kotihoitopäivät Pori

6.—8.5. Sivistystoimen ajantasapäivät Hki—Tukholma

13.—14.5. Halllintojohdon koulutuspäivät Jyväskylä

10.—12.6. Sihteeri- ja asiakashenkilöstön koulutusfoorumi Hki—Tukholma

10.—12.6. Liikelaitosjohdon konferenssi Hki—Tukholma

10.—12.6. Osakeyhtiökonferenssi Hki—Tukholma

20.—21.8. Kuntajohtajapäivät 2009 Hämeenlinna

8.9. Johtajuusfoorumi Helsinki

1.—3.10. Lautakuntapäivät Hki—Tukholma

6.—8.10. Ammatillinen koulutus 2010 Hki—Tukholma

7.—8.10. Valtakunnallinen työllisyysasiainfoorumi - 20 vuotisjuhlafoorumi Lappeenranta

7.—10.8. Liikenne ja maankäyttö 2009 Helsinki

13.—14 10. Henkilöstöfoorumi Helsinki

13.—14.10. Laskentafoorumi Vantaa

11.—13.11. Tuottavuusfoorumi Hki—Tukholma

12.—13.11. Valtakunnalliset rakennepolitiikkapäivät Helsinki

18.—19.11. Seutufoorumi Jyväskylä

26.—27.11. Valtakunnalliset terveyskeskuspäivät Seinäjoki

Documents

Paul Paukku FCG:n vetäjäksi · 6 Uusi valtuustokausi, uudet koulutustarpeet ... seksi, hän pohti. Foorumi vastasi kuitenkin hänen odotuksiaan. Osanottajien keskinäi-siä keskusteluja