Embed Size (px)
Citation preview
12006
OY RYMACO ABtäyttää 50 vuotta
Laminaattikokeidentärkeydestä
Raportti veneiden kierrätyksestä
Julkaisija/UtgivareVenealan Keskusliitto Finnboat ryBåtbranschens Centralförbund Finnboat rfKäenkuja 8 A 47FIN-00500 HelsinkiPuh./Tel. (09) 696 2160Telefax (09) 6962 1611www.finnboat.fi
Päätoimittaja/ChefredaktörJouko Huju (Finnboat), [email protected]./Tel. (09) 6962 1610
Toimitus/RedaktionToimitussihteeri Lena Mickelsson (Finnboat), [email protected]./Tel. (09) 6962 1620Kari Wilén, [email protected] Simola-Saarilahti, [email protected] osoite kuten ylläRedaktionens adress som ovan
Toteutus/UtformningOy Sea-Kari Ab, Kari WilénSinikalliontie 14 A, 02630 EspooPuh./Tel. (09) 502 3490Telefax (09) 502 3486
Paino/TryckeriLaakapaino OyPainos 2600 kpl
Ilmestymis- ja aineistopäivät/Utgivningsdagar och deadlinenro/nr 2/2006, vko/v. 20, aineisto/material 5.5.
SSN 0789-7332Aikakauslehtien liiton jäsen
Kansikuva/PärmbildKari Wilén
2 Finnboat News
Veneala muuttuu ja kehittyy hui-maa vauhtia 2000-luvulla. Vene-kauppiaan vastuu ja työtaakkalisääntyvät siinä rinnalla kiihtyväl-lä vauhdilla. Nyt jos koskaan onaika kehittää uusia työkalujahelpottamaan ja selkeyttämään jasitä kautta myös nopeuttamaankaupankäyntiä.
Ainoa tapa saada tehokkaat työkalutkaikkien kauppiaiden ulottuville on jär-jestäytyminen ja yhteistyö. Jos otammeesimerkiksi autokaupan, joka on meitämuutaman valovuoden edellä ja katsas-tamme heidän työkalunsa, löytyy sieltäesimerkiksi kaikki tarvittava paperityö,käytettyjen autojen hinnoittelu, yhteis-markkinointi ja paljon muita apuja, jotkaovat kadehdittavalla tasolla. Finnboatis-sa vastaavaan toimintaan tähtäävä työon aloitettu muutama vuosi sitten ja tu-losta on tullut. Kauppiaiden käytössä ol-lut kaavakkeisto on hyväksi todettu jaon laajentumassa kokonaisvaltaiseksimyyntiohjelmaksi. Seuraava suuri, joaluillaan oleva työmaa, on saattaa kaik-ki myydyt vaihtoveneet saman nettioh-jelman piiriin ja näin luoda työvälinemyös käytettyjen veneiden hinnoitte-luun.
Paljon on kuitenkin vielä tekemistä.Merkittävimpiä haasteitamme ovat kau-pan tervehdyttäminen sekä venekaup-piaiden uskottavuuden kohottaminen.Entä miten saada uudet ihmiset kiin-nostumaan veneilystä? Millä tavoin sai-simme sesonkimme jatkumaan pidem-pään? Kuinka kannustaa kauppiaita yh-teismainontaan? Tulevaisuudessa pitäi-
si myös tosissaan pohtia kilpailutilan-netta, johon kauppiaat ovat itsensä aja-neet. Keskinäinen kilpailu Suomen ko-koisessa mittakaavassa ei ole viisasta;tällä hetkellä kamppailusta hyötyykin ai-noastaan kuluttaja. Venekaupan riesois-ta pääseminen ja kaupankäynnin ter-vehdyttäminen ovatkin tärkeimpiä yh-teisiä tavoitteitamme. Todettua on, ettämitä runsaampi joukko meitä yhdessänäitäkin asioita pohtii, sitä enemmän japarempia vastauksia saamme. Tästä hy-vänä esimerkkinä mainittakoon kaup-piaiden neuvottelupäivät Hämeenlinnas-sa syksyllä. Osallistujamäärä itsessäänjo kertoo että tarvetta tällaiseen toi-mintaan on.
Entä mitä muita keinoja voisimme yh-dessä luoda helpottaaksemme arkeam-me? Tuotevastuulain muuttuminen luomeille alan yrittäjille uusia, tullessaankenties visaisiakin haasteita. Olisiko nyttarpeen luoda alalle neuvova elin, jokatarjoaisi asiantuntemustaan mahdolli-sissa kiistoissa? Keiden siinä tulisi istuaja mikä olisi oikea instanssi? Finnboatil-la olisi tarjota tähän koko venealan kir-jo – valmistajat, osatoimittajat, tukkurit,telakkaväki, tarkastajat ja kauppiaat –kaikki yhdessä somassa paketissa, jon-ka sisällä voitaisiin sulassa sovussa kes-kustella ja pohtia järkevimmät ratkaisuttapauskohtaisesti.
Mitäs tulevaisuus sitten tuo tulles-saan? Toistaiseksi kaikki barometritnäyttävät ylöspäin, joten lama saa vieläodottaa. Veneiden ja perämoottoreidenkoot kasvavat, samoin veneiden varus-telun määrä. Ainoaksi murheeksi jääneekaupanteossa edelleen ”oikein ostami-
nen, mistä aika ja rahat”. Lähitulevai-suudessa veneisiin tullaan lisäämäänvarsin oikeutetusti toimitusmaksu. Tus-kin kukaan tekee niin paljon työtä saa-dakseen tuotteensa valmiiksi asiakkaal-le kuin venekauppias. Koettakaapas alanulkopuoliset toimittaa vene tehtaan pi-hasta veteen varusteltuna ja motori-soituna....ei ole ihan pikkujuttu.
Entäs sitten koulutus? On sangen ym-märrettävää, että kaikki kauppiaat eivätole ekonomeja tai kauppatieteen mais-tereita johtuen alan sidoksista käsityö-hön. Tämän päivän kauppiaan pitäisi ol-la ”mestaripuuseppäekonomi”. Kyseistäammattia kohtaa kuitenkin varsin har-voin, joten kaikki apu on jälleen terve-tullutta. Tässäkin suhteessa kaikki näyt-tää hyvältä; kauppiaiden koulutusohjel-ma on laaja ja mikä meille piheille kaup-piaille parasta, lähes ilmainen. Koulu-tusta saadaan monipuolisesti parhail-laan niin atk- kuin kaupan alaltakin.
Nuorissa on venealankin tulevaisuus.Tämänhetkinen veneenostajan keski-ikäon huima; suunnilleen sama kuin itse ve-nekauppiaidenkin. Miettikääpä vaikkaomia asiakkaitanne. Entä miten saadanuoret veneilemään? Siinä onkin haas-tetta meille kaikille. Liiton järjestämä tv-kampanja juuri ennen venemessuja an-taa uutta näkyvyyttä alallemme ja toi-vottavasti tuo myös uusia nuoria asiak-kaita. Ja kenties näiden vanavedessämyös uusia nuoria venekauppiaitakin...
Ei sitten muuta kuin mennään vene-messuille ja pistetään Suomi veneile-mään!
P E R Ä A A L L O I L L A
Tervehdys veneala jahyvää alkanutta vuotta!
Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n jäsenlehtiBåtbranschens Centralförbund Finnboat rf:s medlemstidning
Mika Feinik, Tammer Vene Oy, onVenealan Kauppiaat ry:nuusi puheenjohtaja
Oy Rymaco Abtäyttää 50 vuotta 6Kierrätysprojektijatkuu 10
Laminaattikokeidentärkeydestä 18Messuyhteistyöjatkuu 21
Finnboat News 3
Alan harrastajajärjestöt ovat melko yksissä tuumin tarttuneet meil-le kaikille tärkeään aiheeseen; mistä lisää harrastajia? Kevään jaalkukesän aikana on tarkoitus järjestää 20-30 paikkakunnalla tem-pauksia, joissa myös ei-veneilevä kansa saataisiin syttymään har-rastukselle. Mukana ovat niin Suomen Veneilyliitto, Purjehtija-liitto, sukeltajat, Kanoottiliitto kuin Finnboatkin vain muutamiamainitakseni. Seurojen, liittojen ja alan kaupan ja teollisuudenyhteistyönä ollaan synnyttämässä tapahtumasarjaa, jolla on meil-le kaikille tärkeä tavoite. Onnistuminen on kuitenkin kiinni itsekunkin aktiivisesta osallistumisesta. Voitte jo tässä vaiheessa läh-teä kyselemään miten ja missä tapahtumiin eri puolilla voisi ot-taa osaa ([email protected], tai www.suomive-sille. fi). Kokonaisuutena noin viikon mittaiseksi suunnitellun ta-pahtumanketjun päätapahtuma pääkaupunkiseudulla on suun-niteltu Espooseen (Nuottaniemi) 25.5. Sinne voi tuoda esim. noin50 venettä muun ohjelman ohessa näytille.
Vastuu oman asiakaskuntamme olemassaolosta ja kehittymi-sestä on yhä enemmän meillä itsellämme ja harrastuksen esiin-tuonti niin erilaisten TV-ohjelmien, tapahtumien ja myös mak-setun veneilyä edistävän mainonnan kautta ovat kaikki tärkeitäosatekijöitä. Tämä projekti on erinomainen jatke viime vuosien”Viihdy Vesillä Veneillen” -projekteille.
Suomi vesille 12006
Jouko Huju
PALSTATPeräaalloilla 2
Järjestöasiaa 4
Uutisia 14
Muualta poimittua 20
Kansainvälinenlehdistöseuranta 21
Svensk resumé 22
Venenäyttelyjä 2006 23
P Ä Ä K I R J O I T U S
Branschens intresseföreningar har tämligen enhetligt gripit tag ien för oss alla viktig sak; hur skaffa flera utövare? Under vårenoch försommaren är det meningen att arrangera kampanjer på20-30 orter, för att få också icke-båtmänniskor med i denna fri-tidssysselsättning. Såväl Finlands Båtförbund, Seglarförbundet,dykarna, Kanotförbundet som Finnboat deltar, för att nu nämnanågra organisationer. I ett samarbete mellan föreningarna, för-bunden och branschens handel och industri håller man på attskapa en serie evenemang med en för oss alla viktig målsättning.Det beror dock på envars aktiva deltagande hur bra vi lyckas. Nikan redan i detta skede fråga hur och var ni kunde delta i ar-rangemangen ([email protected] eller www.suomivesille.fi). Evenemangserien är planerad att utsträck sig överen vecka och huvudevenemanget i huvudstadstrakten planerarman att arrangera i Esbo (Notudden) den 25.5. Dit kan man häm-ta t.ex. ett 50-tal båtar för presentation, jämsides med det övrigaprogrammet.
Ansvaret för att vår egen kundkrets skall bevaras och utvecklasfaller i allt högre grad på oss själv. Det är viktigt att föra fram vårfritidssysselsättning såväl i samband med olika TV-program ochevenemang som också via betald annonsering som stöder båtli-vet. Detta projekt utgör en utomordentligt bra fortsättning på ti-digare års ”Skönare Till Sjöss”-projektet.
Ut på sjön 10
4 Finnboat News
JÄRJESTÖASIAA
Koonnut: Lena Mickelsson
JÄSENISTÖSSÄTAPAHTUNUTTA
Taalintehtaalla sijaitseva KennethForsströmin luotsaama Oy D-Marin Abon liittynyt varsinaiseksi jäseneksi Ve-nealan Telakka- ja korjaamoyhdistyk-seen. Venealan Kauppiaat ry:n uusin var-sinainen jäsen on puolestaan ähtäriläi-nen Marine Center Ähtäri.
Vene-Björndahlin Ingmar Björndahlon lopettanut venehommat ja jäänyt hy-vin ansaitulle eläkkeelle 31.12.2005.Samalla yrityksen omistus on siirtynytImman tyttärelle ja hänen miehelleen An-nika ja Evert Aartsenille ja omistaja-vaihdoksen myötä myös veistämön ni-mi muuttui ja se on nyt Oy Charger Com-posites Ab. Veistämön valmistamat tuot-teet ovat edelleen Björndahl 2.4 mR Nor-lin Mark III, Björndahl IOD-95 sekä Björn-dahl Optischool.
Lahtelainen Lahtec Oy on lopetta-nut toimintansa ja yrityksen jäsenyysSuomen Veneteollisuusyhdistyksessäon päättynyt. Kokkolassa sijaitsevaRolls-Royce Oy Ab on niinikään eronnutVeneteollisuusyhdistyksen jäsenyydes-tä.
Hempel Oy:n puhelinnumerot ovatmuuttuneet. Uusi puhelinnumero on0207 590 800 ja faxnumero 0207 590801. Muut yhteystiedot säilyvät ennal-laan.
MERKKIVUOSIAAlkanut vuosi 2006 on monelle Finnbo-atin jäsenyritykselle juhlavuosi. Kaisla-veneiden valmistaja Sky Mirror Oy täyt-
tää 20 vuotta, OyBotnia Marin Absekä Ab Ess-MaOy viettävät 30-vuotisjuhliaan, OyNautor Ab täyttää40 ja Oy RymacoAb täyttää 50vuotta, Oy TelvaAb sekä Suunto Oy ovat kumpikin puo-lestaan ehtineet jo 70 vuoden ikään. On-nittelemme lämpimästi kaikkia juhla-vuottaan viettäviä yrityksiä!
KEVÄTKOKOUSVANTAALLA
Liiton ja jäsenyhdistysten sääntö-määräiset kevätkokoukset oheisohjel-mineen pidetään perjantaina 31.3. klo9-16 Sokos Hotel Vantaassa, Tikkurilanaseman vieressä. Luvassa on jälleen”pakollisten kuvioiden” lisäksi mielen-kiintoisia luentoja sekä uutuutena Ve-nealan Osatoimittajien pienimuotoinenvenetarvikenäyttely. Kokouksista janäyttelystä tiedotetaan jäsenkunnalletarkemmin malliskuun alussa.
VENEMYYNNIN LOMA-KEOHJELMA 7.0 DB
Uusin versio (7.0 DB) venemyynninlomakeohjelmasta on viittä vaille valmisja sen pitäisi olla valmis toimitettavaksiyrityksille tämän kevään aikana. Uudenohjelman voivat tilata kaikki Finnboatinjäsenet veloituksetta, ohjelmia luovute-taan kuitenkin vain yksi kpl/yritys. Finn-boat ei siis automaattisesti lähetä uut-ta ohjelmaa yrityksille, vaan se pitää ti-lata liiton toimistosta. Ohjelman tilaa-minen käy kätevimmin lähettämällä ti-laus osoitteeseen [email protected]
UIVAN MYYNTI ON ALKANUT
Helsingin uiva venenäyttely järjes-tetään HSK:lla Lauttasaaressa 17.-
20.8. ja näyttelyn myynti alkaa Helsin-gin venemessuilla. Koska veneidenmäärä näyttelyssä on vuosi vuodeltakasvanut ja veneiden sijoittelu näyttely-alueelle vie yhä enemmän Finnboatin toi-miston resursseja, on ilmoittautu-misajan päättymistä aikaistettu. Ilmoit-tautumisaika Uiva 06 Flytande –näytte-lyyn päättyy 26.5. jonka jälkeen vene-paikat vahvistetaan. Kannattaa siis il-moittautua mahdollisimman pian!
FINNBOAT FLOATINGSHOW 2006
Järjestyksessä jo 19. Finnboat Flo-ating Show –tapahtuma pidetään 10.-14.6. ja tukikohtanamme on tuttuun ta-paan Nauvon kirkonkylä ja siellä HotelStrandbo. Tapahtumaan osallistuu 18venevalmistajaa, jotka tuovat toimitta-jien testattavaksi noin 50 uutta venet-tä. Lisäksi tapahtumassa on tarvikeval-mistajien tuotenäyttely. FloatingShow’hun on tulossa arviolta noin 40kansainvälisten venelehtien toimittajia.
LÄHDEMESSUMATKALLE!
Finnboat järjestää yhteistyössä Ka-leva Travel Oy:n kanssa ryhmämatkankeväisille Tukholman venemessuille.Lähdemme Helsingistä torstaina 2.3.Silja Symphony –laivalla, joka on Tuk-holmassa perjantaina klo 9.30. Takai-sin Helsinkiin tullaan perjantaina 3.3. len-
Ingmar ”Imma” Björndahl (vas.) luovuttaaohjakset Evert Aartsenille.
Finnboat News 5
täen, lentoyhtiön ja lennon ajan voi jo-kainen vapaasti valita itse. Laiva/lento-matkan hinta yhden hengen Promena-de-hytissä on 269,00 euroa/hlö. Mat-kavaraukset suoraan Kaleva TravelOy/Kaija Rönkkö, puh. 0205 61 5315,[email protected]
Matkatoimisto BTI Nordic Oy:nkanssa toteutamme yhteisen matkanMoskovan huhtikuisille venemessuille.Venäjän merkitys markkina-alueenakasvaa koko ajan ja tämänvuotisilla mes-suilla Finnboatilaisia on näytteilleaset-tajina jo kahdeksan yritystä. Helppo ta-pa tutustua tähän erittäin mielenkiintoi-seen messutapahtumaan on yhteinenryhmämatka. Lennämme Finnairin ko-neella Moskovaan torstaina 13.4. klo9.25-12.05 ja takaisin tulemme lauan-tain lennolla 15.4. klo 12.50-13.35. Ho-tellimme on Stalinin aikana rakennettu,mutta nyt täysin uusittu Hotel Ukraina,joka sijaitsee vastapäätä Valkoista Ta-loa Moskva-joen rannalla. Matkan hintaon 675 euroa/hlö, majoitus yhden hen-gen huoneessa. Lisäksi tulevat viisu-minhankintakulut 60 Eur/hlö. Matkava-raukset mahdollisimman pian suoraanBTI Nordic Oy/Marja Rikkinen, puh.
(09) 685 85 320, [email protected]
FINNBOATIN UUDISTE-TUT NETTISIVUT
Finnboatin kotisivuja on uudistettuja rakennetta tehty selkeämmäksi. Tar-koitus on, että kuluttajat löytäisivät siel-tä tarvitsemansa tiedon mahdollisim-man vaivattomasti. ”Tuote- ja palvelu-haku” –otsikon alle on kerätty yhteenkaikki jäsenten tarjoamat palvelut, joitapääsee hakemaan myös etusivulle lisä-tyn pikahaun kautta. Uutta on, että kaup-piastietoja voi hakea nyt myös kartanavulla. Jäsentietojen löytämistä on hel-potettu ja huomioarvoa nostettu en-tisestään tuomalla ”Jäsenet”-kohta va-likkoon omaksi otsikokseen. Huomat-tava parannus entiseen verrattuna onse, että yhteystietojen ohessa näkyvätnykyään myös jäsenyritysten tuotetie-dot, kuten esimerkiksi edustetut vene-ja moottorimerkit. Kuluttajat ja asiak-kaat näkevät nyt siis yhdellä silmäyk-sellä, mitä palveluja yritys tarjoaa. Ve-nealan asiakirjat löytyvät tätä nykyäänkohdasta ”Tilauslomake”. Käykää siis tu-
tustumassa internetosoitteessa www.finnboat.fi.
YHTEISESIINTYMISIÄVENEMESSUILLA
Suomen Veneteollisuusyhdistyksenjäsenyritykset ovat mukana useilla ke-vään kansainvälisillä venemessuilla.Finnboatilaiset osastot tunnistaa hel-posti uusista sinivalkoisista Finland-so-misteistamme. Tammikuussa olivat joLontoon ja Düsseldorfin venemessut,jonka jälkeen yhdessä esiinnytään Köö-penhaminan, Amsterdamin, Tukholman,Tallinnan, Oslon ja Moskovan venemes-suilla. Kaikkien messuesiintymisten yh-teydessä julkaistaan yhteisilmoitus jos-sain kyseisen alueen johtavassa vene-lehdessä.
KKKKKun kaipuu maailman merilleun kaipuu maailman merilleun kaipuu maailman merilleun kaipuu maailman merilleun kaipuu maailman merillekäy ylivoimaiseksi.käy ylivoimaiseksi.käy ylivoimaiseksi.käy ylivoimaiseksi.käy ylivoimaiseksi.
Auta asiakastasi toteuttamaan unelmansa.Tarjoa A1-Venerahoitusta ja edullista
A1-Venevakuutusta.
www.nordearahoitus.fi/vene
6 Finnboat News
Oy Rymaco Ab täyttää 50 vuotta
Elettiin vuotta 1956 kun vuo-rineuvos Magnus Rydman jäieläkkeelle Fordin toimitus-johtajan tehtävistä. Toime-
lias mies oli jo jonkin aikaa seu-rannut laivanrakennusteollisuu-den kehittymistä ja näki nyt tilai-suuden hyvien suhteidensa avullahankkia merkittäviä englantilaisiaja amerikkalaisia tuote-edustuk-sia, jotka lähinnä liittyivät alustenturvallisuusvarusteluun. Vuori-neuvos perusti yrityksen jonka ni-mi juontaa juurensa hänen suku-nimeensä (Rydman & co, eli ry-ma-
co) ja ensimmäinen merkittäväedustus oli Kidde-sammutusjär-jestelmä, jota toimitettiin sekä lai-va- että venekäyttöön. Järjestel-mää esiteltiin jopa olympiatermi-naalissa järjestetyssä venenäytte-lyssä.
Vuorineuvoksen sidokset auto-kauppaan näkyivät siinä, että Ry-maco toi maahan myös autojenhuoltoon liittyviä laitteita. Näitäolivat esimerkiksi renkaiden paik-kaamiseen tarvittavat laitteet, te-räksiset pölykapselit ja huoltoase-mille myytävät polttoainepumput.
ElämäntyöJo vajaan vuoden kuluttua uudenfirman perustamisesta vuorineu-vos totesi pienen yrityksen vetä-misen tuntuvan aikaisempiin työ-tehtäviin verrattuna vieraalta jaerilaiselta. Hän luovutti yrityksenpojalleen Ben Schnittille, Hanke-nista valmistuneelle diplomieko-nomille, vielä perustamisvuodenaikana.
Ben Schnitt jatkoi liikeidean to-teuttamista hankkimalla yrityk-selle lukuisia uusia laiva- ja va-rustamoteollisuudelle suunnattujatuote-edustuksia. Oy Rymaco Abonkin nimenomaan hänen aikaan-saannoksensa ja elämäntyönsä.
1960-luvun alussa yrityksessäalkoi pienimuotoinen teollinentuotanto ja ensimmäiset tuotteetolivat lähinnä telakoille ja viran-omaisaluksiin valmistettavat pe-lastusliivit. Vuosina 1962-63 tuo-tanto oli Rymacon tiloissa Kasar-mikadulla Helsingissä. Kaksi puu-hakasta naista ompeli RT 63 -ni-misiä liivejä, jotka täytettiin styro-xilla. Pääosa liiveistä eli yli 80 %myytiin kauppalaivastolle. Yrityk-sen konttori oli vielä tuolloin Puis-tokadulla, mutta se siirtyi kohtaKapteeninkadulle, jossa yritys toi-mi vuoteen 1981 saakka.
Rymaco on valmistanut ja 80-luvun puolivälistä alkaen tuonutmaahan yhteensä noin 500 000 pe-lastus- ja veneilyliiviä, mutta2000-luvulle tultaessa tuotannolle
Turvallisuus vesilläpääosassa
Vuorineuvos Magnus Ryd-man perusti Oy RymacoAb:n vuonna 1956 ajatuk-senaan palvella lähinnäkovasti vilkastunutta lai-vanrakennusteollisuuttam-me erilaisilla turvallisuu-teen liittyvillä tuotteilla jajärjestelmillä. Syntyi pien-tä ”kauppahuonetta”muistuttava yritys, jonkailme 2000-luvulle tultaes-sa on uuden omistajasu-kupolven myötä selkiyty-nyt ja vahvistunut. Vene-tarviketuotteet ovat suurimutta ei suinkaan ainoaryhmä 50-vuotisen yrityk-sen tuotevalikoimassa.
Teksti: Kari Wilén
Finnboat News 7
asetetut laatuvaatimukset olivatmuodostuneet niin tiukoiksi, etteivalmistusta kannattanut jatkaa.Sen jälkeen yritys on myynyt ai-nakin saman verran maahantuo-tuja pelastusliivejä.
Erilaisia vesiturvallisuuteenliittyviä varusteita kehitettiinomasta takaa. Suomen Gummi-tehdas Osakeyhtiön kanssa val-mistettiin ilmatäytteisen pelastus-lautan prototyyppi, jota testattiinmerikokeissa yhdessä Merenkul-kuhallituksen kanssa. Lautta eikuitenkaan koskaan päässyt sarja-tuotantoasteelle saakka. Rymacotoi myös maahan laadukkaita hau-likoita, koska toimitusjohtaja har-rasti purjehduksen lisäksi haulik-koammuntaa jopa maajoukkueta-solla. Muita yrityksen maahan-
tuomia, veneilyyn ja merenkul-kuun liittyviä tuotteita olivat Mar-low-köydet ja hätäraketit, joidenmarkkinoinnissa Rymaco oliuranuurtaja Suomessa.
Ben Schnitt oli sekä NJK:n ettäBS:n aktiivijäsen ja perheen pur-jevenevalikoimaan kuuluivat sekäA-vene, Itämeren Kasi että 36-jal-kainen Sparkman & Stephens -pur-si s/y Nefertiti.
Keskittyminenturvallisuustuotteisiin
Rymacon nykyinen omistaja ja toi-mitusjohtaja Timo ”Timi” Lampéntuli yritykseen vuonna 1974. Häntarttui heti veneilyyn tarkoitettu-jen pelastusliivien kehittelyyn japari vuotta myöhemmin Rymacoesittelikin venenäyttelyssä val-mistamiaan veneilyliivejä. Huvi-veneily oli voimakkaassa kasvus-sa ja pyroteknisten hätämerkinan-tovälineiden maahantuonti olivahvistanut yrityksen asemanmyös sotilastuotteiden markki-noilla. Rymaco aloitti ensimmäi-senä yrityksenä Pohjoismaissaluodinkestävien liivien valmistuk-sen 80-luvun alussa ja sotilastar-vikkeet muodostavat vieläkin ylikolmanneksen yrityksen kaupas-ta.
Vuonna 1987 yrityksen silloi-sen toimitusjohtajan työsuhdepäättyi ja Ben Schnitt kysyi Ti-miltä, voisiko hän nyt ottaa oh-
jakset käsiinsä. Vastaus oli jämäk-kä ”kyllä”, sillä olihan Timi jo ol-lut toistakymmentä vuotta yrityk-sessä ja tunsi toimialan perinpoh-jaisesti.
Seuraavana vuonna Ben Schnitttarjosi Timo Lampénille 50 pro-sentin osuutta yrityksestä ja vuo-situhannen vaihteeseen mennessäLampén oli lunastanut itselleenmyös loppuosan. Jo vuonna 1981Rymaco oli muuttanut omiin toi-mitiloihin Espoon Juvanmalmille,jonne konttori, tuotanto ja varas-to voitiin sijoittaa keskitetysti.Ben Schnittin kuoltua vuonna2002 Timo Lampén lunasti myöskiinteistön itselleen, joten yrityk-sen toiminta voi jatkua vakaidenomistussuhteiden vallitessa.
Neljä tukijalkaa
2000-luvulle tultaessa Rymacontuotevalikoima oli kasvanut niinsuureksi, että tuotteet jaettiin nel-jään päätuoteryhmään, jotka nytmuodostavat yrityksen toiminnanperustan. Omaa tuotantoa on soti-lastarvikkeiden puolella, jossaneljä henkeä valmistaa suojalive-jä ja ajoneuvojen lisäsuojia lähin-nä puolustusvoimille ja poliisivi-ranomaisille. Pyrotekniikka eliesimerkiksi hätäraketit sekä kuu-losuojaimet kuuluvat myös tähänyrityksen liiketoiminnan kannal-ta merkittävään tuoteryhmään.
Asusteiden maahantuonti on
Ennätyspurjehtija EllenMacArthur on valinnutMusto-purjehdusasus-teet.
Timo (vas.) ja Kari Lampén esittelevätuudenaikaisia Musto-asusteita.
8 Finnboat News
kasvanut koko ajan ja se on nyt eri-ytetty venetarvikkeista omaksituoteryhmäkseen. Muston sade-asut ovat huippulaatua ja niitäkäyttää esimerkiksi suurin osakäynnissä olevan Volvo Ocean Ra-cen miehistöistä. Mutta Musto onlaajentanut tuotevalikoimaansavoimakkaasti myös vapaa-ajanasusteisiin ja Rymacon esittely-huoneessa roikkuukin näytekap-paleita niin ratsastus-, metsästys-kuin ulkoiluharrastukseen sovel-tuvista asusteista. Myös yritys-tekstiilien myynti on kasvanut jasaavuttanut vakaan aseman mark-kinoilla.
Yrityksessä kymmenen vuotta
työskennellyt Kari Lampén, Timinpoika, kertoo että Rymacolla onnoin 25 Musto-jälleenmyyjää Suo-messa. Kaiken kaikkiaan aktiivisiaeri tuotteiden jälleenmyyjiä onnoin 150 kautta maan.
– 2000-luvulla olemme määrä-tietoisesti vahvistaneet venetarvi-kepuolta, Timo Lampén toteaa.Vuonna 2001 liitimme Polypro-dukter-tuotteita edustavan yrityk-sen liiketoiminnan Rymacoon jasen myötä esimerkiksi lepuuttimetja uudet veneköydet tulivat tuote-valikoimaamme. Vuonna 2005hankimme omistukseemme Sea-manship-yrityksen liiketoimin-nan, josta Pepe Toroi toi mukanaan
Sparcraft-takilat ja purjeveneidenrullalaitteet. Langattomasti toimi-vien uudenaikaisten Tacktick-mit-tareiden myötä olemme nyt vah-vasti edustettuina vene-elektro-niikan puolella.
– Strateginen valintamme onlaajemmalla tuotevalikoimalla ol-la vahva toimija venetarvike-markkinoilla. Tänä päivänä emmeetsi uusia tuoteryhmiä vaan kes-kitymme hoitamaan laadukkaatagentuurimme hyvin.
Timi esittelee uutta kolmannensukupolven köyttä, jossa köydenydin ja pintakudos on osaksi pu-nottu yhteen ja lukittu yhdeksi ko-konaisuudeksi. Paraloc-köysi ontästä johtuen perinteistä punottuatai kierrettyä köyttä vahvempi javenymättömämpi, mutta samallamiellyttävän pehmeä kädessä.
Venetarvikepuolen laajentumi-sen ohella Rymacossa on jatku-vasti panostettu myös perinteisiinlaivatarvikkeisiin, jotka kautta ai-kojen ovat kuuluneet yrityksentoiminnan kulmakiviin. Tuotevali-koimaan ollaan saamassa erittäinuudenaikainen Baltic-pelastuslii-vi, joka tulee vahvistamaan laiva-puolen turvallisuusvarustevalikoi-maa. Siihen kuuluvat myös pelas-tautumispuvut, pelastusrenkaat jahätämerkinantovälineet.
50-vuotisjuhlien kunniaksi yri-tyksessä on otettu käyttöön vanhaRymacon logo 60-luvun alku-vuosilta ja iskulause ”Turvalli-suutta vesille”, joka hyvin kuvaatoiminnan päämääriä.
Köydet, ilmatäyt-teiset pelastusliivitsekä haulikotRymacon osastol-la vanhassaMessuhallissavuonna 1969.
Muston purjehdusasusteet on valmistettuhengittävästä Gore-Tex -materiaalista jasoveltuvat siten vaativaan käyttöön.
Ensimmäiset pelastusliivit valmistettiinkauppalaivastolle ja niissä oli styrox-kelluntatäyte.
10 Finnboat News
Finnboat ja Suomen ja kokoItämeren alueen johtava kier-rätyspalveluyritys Kuusakos-ki Oy aloittivat viime kevää-
nä ”Rannat puhtaiksi” -projektin,jonka koeluontoiset käytännöntoimet sijoittuivat viime kesänäVarsinais-Suomen saaristoon. Hei-näkuun alussa alkanut käytöstäpoistettujen veneiden keräys PidäSaaristo Siistinä ry:n Jumbo-Roo-pella kesti muutaman viikon ja hä-vitettäviä veneitä vastaanotettiinmyös esimerkiksi Satavan Vene-palvelun alueelle pystytetyssä ke-räyspisteessä. Saldoksi muodostuivajaat 300 venettä, joista suurinosa oli noin 5-metrisiä avoveneitä.Ainoastaan kaksi kajuutallista ve-nettä ja yksi moottorilla varustet-tu päätyi lopulta kierrätettäviksi.
Jaakko Sederholm tekee Kuu-
sakoski Oy:ssä diplomityötä ve-neiden kierrätyksestä Suomessa.Hänen mukaansa viime kesänkierrätyskokeilu sujui suunnitel-mien mukaisesti, vaikkakin kerät-tyjen veneiden määrä olisi saanutolla suurempi.
– Vajaat 300 venettä tarkoittaasuunnilleen 45 tonnia kierrätettä-vää materiaalia, hän toteaa. Tämämäärä on Kuusakoski Oy:n kier-rätystoiminnan puitteissa varsinvaatimaton erä, sillä se tarkoittaamuutamaa rekkalastillista mate-riaalia. Esimerkiksi meidän Hei-nolan murskaamoomme tulee päi-vittäin satoja rekkalastillisia kier-rätysmateriaalia.
Tuottajavastuujärjestelmä
EU:n myötä erilaisille käytöstä
poistuville tuotteille, kuten esi-merkiksi autoille ja elektroniikka-laitteille on muodostettu ns. tuot-tajavastuujärjestelmä. Sen mu-kaan tuottaja, eli maahantuoja taivalmistaja on vastuussa tuotteen jasen osien uudelleen käytöstä, jä-tehuollosta ja kierrätyksestä.
– Veneiden kohdalla tällaistalainsäädäntöä ei vielä ole, toteaaFinnboatin toimitusjohtaja JoukoHuju. Mutta on vain ajan kysymysmilloin se ulotetaan myös koske-maan veneitä. Silloin on hyvä, et-tä meillä on kokemusta asiasta jamahdollisesti jo valmis kierrätys-järjestelmä, jolloin voimme vai-kuttaa siihen että lainsäädäntömuokkautuu alaa palvelevaansuuntaan.
Jaakko Sederholm kertoo, ettäveneiden kierrätysprojektissahyödynnettiin hyvin pitkälle sa-moja menetelmiä kuin autojenkierrätyksessä käytetään. Logisti-set ratkaisut olivat samat ja kerät-ty materiaali murskattiin samoillaKuusakosken kierrätystehtaillakuin autot.
– Järjestelmä muodostuu nel-jästä pääkohdasta, joista mate-riaalin kuljetus ja murskaaminenmuodostavat suurimman kulupo-tin, Sederholm toteaa. Ongelma-
kierrätysprojektijatkuu
Veneiden
Viime keväänä aloitettu ja kesänä käytännöntoimiin johtanut veneiden kierrätysprojektin en-simmäisen vuoden kokemukset ovat varsinmyönteisi. Huolimatta siitä, että syntyneen jät-teen hyötykäyttöön ei ole löytynyt ratkaisua,vaan se suureksi osaksi päätyy kaatopaikalle.”Rannat puhtaiksi” -projekti jatkuu kuitenkinsiten, että kierrätettäviä veneitä vastaanotetaantulevanakin kesäkautena Kuusakosken 23 eritoimipisteessä ympäri Suomea.
Teksti: Kari WilénKuvat: Jaakko Sederholm
Käytöstäpoistettuja
veneitä kerät-tiin mm.Satavan
Venepalvelunalueelle pysty-
tettyyn kier-räyspisteeseenjatkokuljetusta
varten.
Jaakko Sederholm tekee diplomityö-tä Kuusakoski Oy:lle veneidenkierrätyksestä.
Finnboat News 11
jätteet, eli polttoaine ja öljyt sekäakut poistetaan veneistä samallatavalla kuin autoista. ”Kuivattu”materiaali menee murskaajaan,joka selviytyy sekä puusta, lasi-kuidusta että moottorista. Murs-kauksen jälkeen raekoko on noin40 mm.
Hyödyntäminen hankalaa
Syntyneen jätteen hyödyntämi-nen, eli sen loppusijoitus, on Jaak-ko Sederholmin mukaan hanka-lampi kysymys. Noin 60 % jät-teestä on lasikuitua, joka kuiten-kin on hyvin epäpuhdasta senseassa olevien komponenttien ku-ten maalin, jäykistemateriaalien japinnoitteiden takia. Lasikuitujä-tettä on ajateltu käytettäväksi esi-merkiksi tienrakennuksessa ja be-tonin sidosaineena, mutta vielä eiole löytynyt kustannustehokastamenetelmää tämän toteuttamisek-si. Hyötykäyttöön kelpaamatonosa veneistä on siis loppusijoitettuasianmukaisesti kaatopaikalle.
– Kierrätettävää jätettä syntyyvielä liian vähän, jotta sen teho-kas hyödyntäminen kävisi päinsä.Murskaamme jatkossa veneet kol-messa erässä; puuveneet, lasi-kuituveneet ja ABS-muoviset ve-
neet erikseen. ABS-veneistä syn-tyvä kierrätysjäte voidaan toimit-taa Kaukoitään uudelleen käytet-täväksi, mutta jotta esimerkiksiveneitä kelluttava polyuretaanivoitaisiin tehokkaasti erottaamurskatusta jätteestä, olisi mate-riaalierien oltava suuremmat.Puuveneet ja puuosat voidaankäyttää hyväksi energiajätteenä.
Rauta- ja alumiiniveneidenkierrätys ei tule olemaan ongelma,koska metalli on yksinkertaisem-paa erotella uusiokäyttöä varten.
Veneiden kierrätys jatkuu
Vuoden 2005 aikana saatujen hy-vien kokemusten perusteella Finn-boat ja Kuusakoski ovat päättäneetjatkaa veneiden kierrätystä myöstänä vuonna. Kuusakoski Oy kat-taa kierrätyksestä syntyvät kus-tannukset kierrätysmaksulla, jokaperitään veneen viimeiseltä omis-tajalta. Se tulee alustavien kaavai-lujen mukaan olemaan noin 40 eu-roa per vene, mutta suuremmistayli 7-metrisistä veneistä veloituson tapauskohtainen.
Kuusakoski Oy:n 23 toimipis-tettä ympäri maata tulevat ole-maan veneiden vastaanottopistei-tä. Murskaaminen tapahtuu Hei-
nolan kierrätystehtaalla, johon ve-neet pyritään keräämään yhteenerään. Suuressa vasaramurskai-messa satakunta venettä käsitel-lään kierrätysjätteeksi parissa tun-nissa.
Veneiden kierrätys on herättä-nyt suurta kiinnostusta eri me-dioissa ja Sederholmin mukaanviime kesän keräys Saaristomerenalueella hoidettiin ilman varsi-naista mainostamista. – Kiinni-timme tiedotteita lauttarantojen il-moitustauluille ja Jumbo-Roopellaoli myös omaa tiedostustoimintaa.
Finnboatin toimesta keräyksenkannalta strategisesti sijoittuneitaveneliikkeitä pyritään valjasta-maan mukaan kierrätystoimin-taan, jolloin venemateriaalin toi-mittaminen Kuusakosken toimi-pisteisiin kävisi kätevämmin. Tä-mä olisi alan imagon kannaltamyönteistä lisäpalvelua, jotakauppiaat voisivat tarjota asiak-kailleen. – Kierrätysjärjestelmänaikaansaaminen on ensiarvoisentärkeää, jotta luonnollinen kiertosaataisiin liikkeelle ja markkinoilletilaa uusille veneille, sanoo Suo-men Veneteollisuusyhdistyksenpuheenjohtaja Tor von Zweyg-bergk Terhi Oy:stä.
Kierrätysjätteenloppusijoitustapohditaan...
14 Finnboat News14 Finnboat News
TAPAHTUMAT • TUOTTEET • HENKILÖT
BOTNIA MARIN VIHKIVENEVEISTÄMÖNLAAJENNUKSENMAALAHDESSA
Edellinen suuri tehdaslaajennus tehtiin1997, kun Botnia Marin osti Uudessa-kaarlepyyssä toimivan Sunwind-vene-veistämön. Sen jälkeen on tehty aino-astaan 2-3 pienehköä parin sadan ne-liön tehdaslaajennusta.
Kesällä 2004 tehtiin päätös kol-mesta ”valmistelevasta laajennuksesta”Maalahdessa: uusi lämpökeskus, uudetsosiaalitilat (pukuhuoneet ja ruokasali)sekä puusepänverstas/varastotila. Näi-den investointien valmistuessa kevääl-lä 2005 oli jo aloitettu neljäs vaihe elikokoonpano- ja laminointihallin raken-taminen. Investoinnit merkitsevät yh-teensä yli 4400 m2 laajennusta, jotenveistämön tuotantotilat ovat kaksiker-taistuneet runsaan vuoden aikana. NytBotnia Marinilla on siis yli 9000 m2 ti-lat ja kokonaisinvestoinnit Maalahdessanousevat n. 3 milj euroon.
Yrityksen työntekijöiden lukumääräon 150, joista 105 työskentelee Maa-lahdessa ja 45 Uudessakaarlepyyssä.Kalenterivuoden 2005 aikana BotniaMarin on luonut 20 uutta työpaikkaaMaalahteen. Lähimmän vuoden aikanatullaan todennäköisesti palkkaamaann.10 henkilöä lisää. Toimitusjohtaja Jo-han Carpelan arvioi, että laajennuksetmahdollistavat kapasiteetin noston n.30 % investointeja edeltävästä tasosta.
Laajennuksen syynä on Targa-moot-toriveneiden kasvanut kysyntä – uusiamarkkinoita avataan ja mallivalikoima onkasvanut. Nyt tuotannossa on kymme-
nen erilaista Targa-mallia, jotka ovatkooltaan 23-42 jalkaa. Pienemmät kootTarga 23, 25 ja 27 valmistetaan Uu-denkaarlepyyn tehtaalla.
Uuden tuotantohallin valmistuminentapahtui ajallisesti juuri lanseeratun ”lip-pulaivan” Targa 42 esittelyn kanssa. Tar-ga 42 lienee suurin Suomessa sarja-tuotannosssa oleva lasikuitumoottori-vene. Laajennettu tehdas mahdollistaajopa 20 kpl Targa 42 -veneen valmis-tuksen vuodessa.
SILTALA YACHTS OY ON NYT
NAUTICAT YACHTS OY
Siltala Yachts Oy on 3.1.2006 rekiste-röinyt entisen aputoiminimensä Nauti-cat Yachts Oy:n varsinaiseksi toimini-mekseen. Nimenvaihto on luonnollinenmuutos lähes täysin vientimarkkinoillatoimivan yrityksen kehityksessä. Ni-menvaihdolla pyrimme vahvistamaan jaselkeyttämään entisestään maailman-laajuista Nauticat-brandia.
Nimenvaihto ei aiheuta muutoksiapäivittäisessä toiminnassa, johdossa taiomistussuhteissa. Nauticat Yachts Oy:ntulevaisuuden näkymät ovat erittäin hy-vät. Tilauskanta vuodelle 2006 on erin-
omainen ja päättynyt tilikausi osoitti 25 % kasvua liikevaihdon osalta.
MUUTOS OMISTUS-SUHTEISSA
Vuoden 2006 alusta tapahtuu LeeveneOy:n omistussuhteissa muutos. Leeve-neessä vuodesta 1998 työskennellyt Ni-no Hallikainen on ryhtynyt Joni Leevenyhtiökumppaniksi. Omistuspohjan laa-jeneminen ei aiheuta muutoksia Leeve-neen toiminnassa. Nino Hallikainen toi-mii edelleen veneiden korjaustöissä jatämän lisäksi ottaa hoitaakseen korjaa-mon toimintaan liittyvä tehtäviä ja toimiiJoni Leeven ja Lassi Hedin lisäksi asiak-kaiden ja vahinkotarkastajien yhteys-henkilönä.
KORHOSEN VEISTÄMÖNHISTORIA KANSISSA
Tristaneista ja nyttemmin Veto 5 -retki-soutuveneestä tunnetuksi tulleen var-kautelaisen Korhosen veneveistämönhistoriasta on koottu kirja. 70-sivuinenhistoriikki ”Korhosen veneet” julkiste-taan perjantaina 10. helmikuuta Helsin-gin venemessuilla.
Teos kertoo tarinan veneveistämönkahdesta sukupolvesta. Puusepästä ve-nemestariksi kouliutunut Toivo Korho-nen sen aloitti, hänen puolisonsa Kyllik-ki Korhonen jatkoi ja heidän lapsensaPentti ja Hilkka tekevät työtään vene-alan ammattilaisina tänäkin päivänä. Lä-hivesille ja maailman merille on valmis-tunut veneitä käyttäjiensä tarpeiden mu-kaan, työn jäljestä tinkimättä.
Veneveistäjä Toivo Korhonen val-misti ensiksi pelastusveneitä sotakor-vausaluksiin, sitten soutu- ja keski-moottoriveneitä lähinnä Varkauden ve-sille, mutta ajan myötä laajemmallekin.Korhosen asiakkaita olivat mm. Olavi Vir-ta, Esa Pakarinen ja V. J. Sukselainen.
Toivo Korhosen kuoltua äkillisestihänen leskensä Kyllikki Korhonen päät-ti jatkaa veistämön toimintaa. Hän ryh-tyi suunnittelemaan ja valmistamaan
200 henkilöäosallistui vihkimis-seremoniaan.Taustalla melkeinvalmis Targa 42.
Finnboat News 15Finnboat News 15
matkaveneitä rakennustapana diago-naalilaminointi. Näin syntyivät uppou-marunkoiset Tristan-, Cirinella- ja Sere-na-tyyppiveneet sekä Love Stillin suun-nittelema purjevene Aurelia. 1970-lu-vulla valmistusmateriaaliksi tuli lasikuituja seuraavalla vuosikymmenellä syntyi-vät liukuvarunkoiset Tristan-veneet.Muun muassa Tristan 870, Tristan 820ja Tristan Harmony ovat veneitä, jotkatunnetaan yhä.
1990-luvulla Tristaneiden valmistussiirtyi toiselle yritykselle. Korhoset yl-lättivät tykkänään toisenlaisella veneel-lä: retkisoutuvene Veto 5 on herättänythuomiota ja kerännyt kiitoksia erä- ja ka-lastusveneenä.
Runsaasti kuvitetun teoksen onkoonnut varkautelainen toimittaja AnttiAho.
ERTEC TRADING OY:NVUOKRAVENELAIVASTOKASVAA JA TOIMINTALAAJENEE MERELLE
Ertec Trading Oy aloitti purjeveneidenvuokrauksen Saimaalla 1998. Yritys onnopeasti kasvanut Saimaan vesistönsuurimmaksi purjeveneiden vuokrauk-seen erikoistuneeksi venevuokraamok-si. Ertec Trading Oy:n venekalusto muo-dostuu Etap Yachtingin uppoamatto-mista purjeveneistä. Kaikki vuokrave-neet on varustettu Etapin patentoimal-la tandemkölillä, jonka ansiosta venei-den syväys on enimmillään vain 1,30m. Matala syväys mahdollistaa moniinuusiin purhjedusreitteihin tutustumisenkauniilla Saimaan vesillä.
Kaudelle 2006 Ertec Trading Oy saajo toisen Etap 32s purjeveneen vuok-rakäyttöön. Ertec Trading Oy laajentaavenevuokraustoimintaa myöskin Itäme-relle sijoittamalla kaksi laivaston ve-neistä – Etap 24i ja Etap 32s – Han-koon. Asiakkaita Hangossa palvelee M2Sailing n’ Charterin ammattitaitoinenhenkilökunta. Saimaalla charterasiak-kailla on mahdollisuus kaudella 2006 va-lita vuokravene seuraavista vaihtoeh-
doista: Etap 26i (2 kpl), Etap 30i tai Etap32s.
GEONAV-NAVIGOINTI-LAITTEILLA UUSI MAAHANTUOJA
GEONAV vene-elektroniikan edustusSuomessa on siirtynyt MultimarineOy:lle 15.8.2005 alkaen. Karttaplotte-rien lisäksi GEONAV-tuotevalikoimaankuuluvat mm. autopilotit sekä vhf-puhe-limet. GEONAV-tuotevalikoimaan pää-see tutustumaan piakkoin avautuvilla In-ternet-sivuilla www.geonav.fi.
Multimarine Oy on vuon-na 2004 perustettu,monipuolinen vene-alan tukkukauppias.GEONAV vene-elekt-roniikan lisäksi tuo-tevalikoimaan kuulu-vat mm. Liros-köy-det, Seago-kumi-veneet, pelastuslii-
vit ja –lautat, Dan-Fender-lepuuttajat, Co-
ral Bay –veneet sekä suuri määrä mui-ta venetarvikkeita. Multimarine Oy toi-mii myös Navionicsin elektronisten me-rikarttojen edustajana Suomessa.
UUTISIA MARINE ALUTECH:STA
Laivanrakennusinsinööri Heikki Haro on
nimitetty Marine Alutech Oy Ab:n tuo-tantopäälliköksi 1.1.2006 alkaen. Nel-jän vuoden urakka Eestissä on ohi ja uu-det haasteet odottavat Suomessa. Ve-nesuunnittelija Valtteri Klippi aloitti yri-tyksessä suunnittelijana 23.1.2006.
Suomen Meripelastusseura on ti-lannut Marine Alutechiltä uuden PV 5 -luokan pelastusveneen prototyypin. Ve-ne valmistuu syksyllä 2006. Ruotsin Me-renkulkulaitos on vuorostaan tilannut 5kpl 16-metrisiä nopeita luotsiveneitä.Prototyypin toimitus on 2006 ja loputneljä venettä seuraavan kahden vuodenaikana.
AQUASTORE ON SAAREPAATIN UUSI EDUSTAJA
Aquastore on sopinut virolaisen SaarePaatin valmistamien moottoriveneidenmaahantuonnista. Aquastore ja SaarePaat esittelevät Vene 06 -messuilla 23-jalkaisen Stormer 7 -veneen kehittyneenhyttiversion sekä täysin uuden walka-round-mallin.
”Etsimme pitkään yhteistyökump-pania, joka on valmis pitkäjänteiseenmyynnin kehittämiseen ja aktiiviseenmarkkinointityöhön. Aquastoren näytöterityisesti suurten purjeveneiden myyn-nistä sekä pioneerityö Internetin hyö-dyntämisessä markkinointikanavana va-kuutti meidät”, toteaa toimitusjohtajaPeeter Laum Saare Paatista.
Etap 32s -veneenvoi nyt vuokratalomapurjehdustavarten Hangosta.
16 Finnboat News
TAPAHTUMAT • TUOTTEET • HENKILÖT
”Saare Paatin mallisto täydentääerinomaisesti venevalikoimaamme. Nytpystymme tarjoamaan moottorivene-markkinoille sellaisen veneen, joka eikilpaile omien edustustemme kanssa,eikä itse asiassa juuri minkään muun-kaan venemallin kanssa. Stormer on ai-van omanlaisensa tuote pienten perhe-veneiden joukossa”, Aquastoren myyn-tijohtaja Erkki Kaurinkoski toteaa.
Saarenmaalla on valmistettu venei-tä jo yli 800 vuoden ajan. Vuonna 1990puuveneveistämöksi perustettu SaarePaat jatkaa tätä vuosisataista veneen-valmistusperinettä ja on tunnettu työn-sä korkeasta laadusta. Viime vuosi-kymmenen aikana Saare Paat aloitti la-sikuiturunkoisten veneiden valmistuk-sen. Vuodesta 1998 alkaen Saare Paaton valmistanut mm. Finngulf Yachts Oy:nalihankkijana Finngulf 28 ja 33 -veneitä.
POOL PONTOON™ Marinetek POOL PONTOON on kelluvauima-allas, joka toimii myös vene- ja ui-malaiturina sekä samalla koko perheenvapaa-ajanviettopaikkana.Se muodostuu laiturin ja altaan yhdis-telmästä, pumppu/suodatinyksiköstäsekä erilaisista lisävarusteista asiak-kaiden tarpeiden mukaan. Oleellinenosa uutuustuotetta on vedenkäsittely-järjestelmä, jolla altaan vesi voidaanpuhdistaa uima- ja jopa juomakelpoi-seksi. Allasosa on pienimmissä ratkai-suissa tehty kulutusta ja UV-säteilyä kes-tävästä erikoispressukankaasta, suu-rimmissa malleissa taas allasosa teh-dään alumiinista tai ruostumattomastateräksestä.
POOL PONTOONin sisäänrakenne-tun pumppuyksikön avulla allas täyte-tään ympärillä olevalla vedellä. Suoda-tinyksikkö pitää altaassa olevan vedenpuhtaana koko uimasesongin ajan ym-pärillä olevasta vedenlaadusta riippu-matta. Sinilevä ja muut epäpuhtaudetovat muodostuneet merestä ja järvistänauttiville melkoiseksi ongelmaksi.
Euroopan johtava laituri- ja venesa-
tamarakentaja Marinetek valmistaa jatoimittaa POOL PONTOON -tuotteet yh-teistyössä Stenwall Marine Oy:n ja Stu-dio Salovaarat Oy:n kanssa. POOL PON-TOON on ensimmäistä kertaa esillä Hel-singin kansainvälisillä Vene 06 Båt -mes-suilla Marinetekin osastolla 3d3.
ERGONOMISET JOCKEY-ISTUIMET INTER-RIB -
VENEISIINNopeissa veneissä ajajan selkä rasittuuja turvallisuus kärsii kovassa aallokos-sa ajettaessa. EU-direkiivin mukaantyönantajan velvollisuus on minimoidaveneessä työskentelevien terveysriskitja suojattava heidät fyysisten iskujen jatärähdysten mahdollisesti aiheuttamiltavauroilta. Ruotsalainen Ullman Dyna-mics on kehittänyt satulajoustoistuimet,joissa ergonominen selkänoja ja jous-tinelementit tasaavat aallokon iskut te-hokkaasti. Istuimet on hyväksytty useim-pien meripelastuslaitosten veneisiin Eu-roopassa ja USA:ssa ja niitä pidetään jostandardina, joihin muita pienveneistui-mia verrataan. Interbarco Oy on aloit-tanut istuimien maahantuonnin ja esit-telee ne ensimmäisen kerran Suomes-sa Vene 06 -messuilla osastolla 3F24.
JUSSI MANNERBERGPALAA VENEALALLE
Naval ArchitectJussi Mannerbergon nimitetty1.2.2006 alkaenKonekesko OyMarinen Yamarin-tuoteryhmäpääl-likköksi. Manner-
bergin vastuualueena ovat Yamarin-ve-netuotanto ja tuotekehitys.
Mannerbergin tausta venealanosaajana on tunnettu Suomessa ja maa-ilmalla jo 90-luvulta, jolloin hän toimi ve-nesuunnittelijana ja kehitti monia ai-kaansa edellä olevia venemalleja. Kou-lutuksensa Mannerberg on hankkinut80-luvulla tunnetusta Southamptonin ve-nealan oppilaitoksesta. Mannerberg onmyös toiminut vuosia kansainvälisessäsääntö- ja standardikehitystyössä sekävenetarkastajana. Moottorivenealan ko-kemusta hänellä on kertynyt sekä työ-että huviveneistä. Nykyaikaisten tuo-tanto- ja suunnittelumenetelmien eks-perttinä hän tuo vahvan lisän Konekes-ko Marinen Yamarin-tiimin jo osaavaanjoukkoon. Yamarin-venetuotanto ja -tuo-tekehitystiimin muodostavat Jussi Man-nerbergin ohella tuotepäällikkö PeterKrusberg, koordinaattori AnnakaisaKarlsson, tuoteassistentti Minna Pelto-nen ja jälkimarkkinointivastaava JohanBjörkroth.
YAMARIN-TUOTANTO-LAITOS TUHOUTUI SAVONLINNASSA
Yamarin-veneitä valmistavan EsmarinOy:n tuotantolaitos Savonlinnassa tu-houtui tulipalossa 18.1.06. Palohälytystuli noin kello 20.40. Rakennusten li-säksi tuhoutuivat myös hallin sisällä ol-leet tuotantotarvikkeet ja puolivalmis-teet. Palo ei aiheuttanut henkilövahin-koja.
Korvaavien muottien tuotanto onaloitettu ja palosta aiheutunut tuotanto-jättämä kurotaan kiinni kesäkuun lop-puun mennessä. Muissa tuotantolai-toksissa Yamarin-tuotanto jatkuu nor-maalisti. Suurimpia Yamarin-sopimus-valmistajia ovat mm. Fenix Marin Val-keakoskella, Seliö Boats Sammatissasekä Finn-Marin Kokkolassa.
18 Finnboat News
Lujuutta vai jäykkyyttä?
Tietyn rakenteen ensisijaisena mi-toituskriteerinä voi olla joko lu-juus tai jäykkyys. Useimmiten ky-seessä on näiden yhdistelmä: mi-toitus tehdään esimerkiksi sallitunjännityksen perusteella, muttamyös siirtymille asetetaan rajat.Tämä johtuu usein siitä, että si-sustus tai muut sekundääriset ra-kenteet eivät siedä suuria siirty-miä. Joissain tapauksissa suuretsiirtymät taas aiheuttavat raken-teen käyttäytymisessä epävaka-vuutta (esim. lommahdus), jotakäytettävä mitoitusmenetelmä eiehkä pysty ottamaan huomioon.
Laminaatin jäykkyys voidaanennustaa kohtuullisen hyvin las-kennallisesti, mikäli kuitusuun-nat, kuitupitoisuus, kuitujen jamatriisin kimmokertoimet sekäkerrosten ladontajärjestys tunne-
taan. Eri laminaattien välisiä jäyk-kyysvertailuja voidaan tehdä koh-tuullisen luotettavasti esimerkik-si ESACOMP-ohjelman avulla.
Lujuuden ennustaminen las-kennallisesti on monimutkaisem-paa ja epätarkempaa kuin jäyk-kyyden. Tähän ovat syynä toisaal-ta murtumismekaanisten mate-riaalimallien puutteellisuus ja toi-saalta valmistustekniikasta ja olo-suhteista aiheutuvat laminaatinlaadun vaihtelut. Tarkimmin lu-juudet voidaan laskea yhdensuun-taiskerroksille. Muita laminaatti-rakenteita varten on kehitetty puo-liempiirisiä laskentamenetelmiä.Ne paranevat jatkuvasti, mutta ei-vät tahdo pysyä materiaalien javalmistusmenetelmien kehityksentahdissa. Lujuuden ja jäykkyydenmäärittäminen kokeellisesti on si-ten edelleen oleellista.
Millaisia laminaattikokei-ta tarvitaan?
Rakenteen paino- tai kustan-nuskriittisyys vaikuttaa voimak-kaasti tarvittavan analyysin ta-soon. Mikäli lisääntyneet mate-riaali- ja työkustannukset tai pai-
no eivät ole esteenä, lisätään pak-suutta ”kestää varmasti” –periaat-teella. Tällöin ei mitoitusmenetel-män tarvitse olla kovin kehittynyt,eikä tarkasta tiedosta laminaatinlujuudesta ole vastaavaa hyötyäkuin vaativammissa kohteissa.Suuret varmuusluvut kattavat epä-varmuuden myös materiaaliar-voissa.
Mitä kehittyneempi rakenne jamitoitusmenetelmä, sitä suurem-pi on hyöty laminaattiarvojen pa-remmasta tarkkuudesta. Element-timenetelmää käytettäessä tarkatlujuusarvot ovat jo välttämättö-myys. Tällöin tulee ottaa huomi-oon myös tuotannon laadunval-vonta: varmuuslukua voidaan pie-nentää, mikäli hajonta saavute-tuissa lujuusarvoissa on pieni.
Yksinkertainen taivutuskoe
Monessa tapauksessa yksinkertai-nen taivutuskoe on riittävä toden-tamaan rakenteen lujuuden. Tämäkoskee erityisesti poikittaisen pai-nekuorman alaista laidoitusta.Tähän on tarjolla yksinkertainen,standardin ISO-178 mukainen kol-mipistetaivutus. On huomattava,että tulos on riippuvainen koepa-lan paksuudesta ja kerrosten jär-jestyksestä. Saatu taivutuslujuus-arvo on siten pätevä vain kysei-
Laminaattikokeidentärkeydestä
Lujitemuovi on monessa suh-teessa erinomainen veneenra-kennusmateriaali. Muotoilunvapaus, pinnan laatu, vähäi-nen huoltotarve ja mahdolli-suus vaihdella lujuusominai-suuksia selittävät lujitemuovinsuosion. Näiden suunnitteluaja valmistusta helpottavienseikkojen vastapainoksi lujite-muovirakenteiden materiaali-arvojen määritys on varsinkinmetalleihin verrattuna vaati-vaa. Tämä johtuu sekä tarjollaolevien materiaaliyhdistelmienlaajasta kirjosta, että valmis-tusmenetelmän vaikutuksestalaminaatin jäykkyyteen jalujuuteen.
Teksti: Markku Hentinen ja Kari Marttila
Kerroslevynnelipistetaivu-
tus
Finnboat News 19
selle paneelille, eikä siitä saa luo-tettavasti laskettua veto- ja puris-tuslujuutta tai muita yleispäte-vämpiä arvoja. Niinpä taivutusko-keesta ei ole suurta apua tulevai-suuden tuotekehitykselle. Nopea-na lujuustason varmistuksena jaesim. laaduntarkkailussa kolmi-pistetaivutuksella on toki paik-kansa, koejärjestelyn voi toteuttaavaikkapa painojen avulla.
Mikäli halutaan tutkia kerros-levyn ytimen leikkauslujuutta taikiinnittymistä pintalevyihin, käy-tetään yleensä standardin ASTM C393 mukaista nelipistetaivutusta.Ohutpintaisissa kerroslevyissä tu-lee erityisesti huolehtia siitä, etteikuormitusrullien aiheuttama pin-tapaine vääristä tuloksia.
Monipuoliset veto- ja puristuskokeet
Kun halutaan tuotekehityksessä jamitoituksessa laajemmin hyödyn-nettäviä tuloksia, tulee laminaa-tille tehdä veto- ja puristuskokeetkahteen suuntaan (0º ja 90º). Ve-tokokeet ovat melko yksinkertai-sia, kunhan käytettävissä on tu-keva, materiaalikokeisiin tarkoi-tettu vetokone, voima-anturi ja ve-nymää mittaava ekstensiometri.Kokeet tehdään standardin ISO527 mukaisesti. Koepalat voivat ol-la joko keskeltä kavennettuja tai
suorakaiteen muotoisia koepaloja.Jälkimmäisessä tapauksessa koe-palojen päihin liimataan vahvik-keet vetokoneen leukojen aiheut-tamien jännitysten tasoittamisek-si.
Puristuslujuus on tärkeä mitoi-tusarvo erityisesti kerroslevyjenpinnoissa ja purjeveneiden kan-sissa. Aramidikuitulujitteisten la-minaattien vetolujuuteen verrat-tuna huono puristuslujuus on ny-kyisin yleisesti tiedossa, muttatuntuu joissain sovelluksissa vä-lillä unohtuvan. Myös hiilikuitu-laminaatti on joissain tapauksissayllättävän paljon heikompi puris-tuksessa kuin vedossa.
Puristuslujuutta mitattaessasovelletaan VTT:llä yleensä modi-fioituja DIN53454 ja ASTM C 393-standardeja. Koepalaa tuetaannurjahtamista vastaan erityiselläjikillä.
Pitkäaikaislujuus
Kuitujen pintakäsittelyllä ja mate-riaalien yhteensopivuudella onerityisen suuri vaikutus lujuusar-voihin väsyttävän kuormituksenalaisena. Tämä on huomattu mm.tuulivoimaloiden lavoissa. Myöstavanomaista korkeammat ja ma-talammat lämpötilat ovat lujuus-arvojen laskennallisessa ennusta-misessa ongelma. Laminaattiko-
keet ovat siten erityisen tärkeitäpitkäaikaislujuuden arvioinnissa.Valitettavasti esimerkiksi viereisenkuvan mukaiset sääkaappikokeetovat kustannuksiltaan selvästisuurempia kuin tavalliset, huone-lämpötilassa tehtävät kokeet. Vä-sytyskokeet taas ovat kestoltaanpitkiä, koska suuria taajuuksia eivoi varsinkaan paksujen laminaat-tien kohdalla käyttää materiaalinlämpenemisen takia. Esim. 100000 sykliin tarvitaan tapauksestariippuen 5-14 tuntia koneaikaa.
Valmistustekniikan vaikutuksista
Käsinlaminoinnissa matriisiin jääaina huomattava määrä ilmakup-lia, jotka vaikuttavat saavutetta-viin lujuuksiin selvästi. Yli- tai ali-paineeseen perustuvilla suljetuil-la menetelmillä päästään käytän-nössä aina selvästi parempiin lu-juusarvoihin kuin käsinlaminoin-nilla. Pääosin tämä johtuu suu-remmasta lujitepitoisuudesta,mutta lujuusarvoja parantaa myösilmakuplien määrän putoaminenlähes olemattomaksi.
On kuitenkin huomattava, ettätällöin puhutaan laminaatin pak-suuteen suhteutetuista lujuusar-voista. Jos lujitteiden absoluutti-nen määrä pidetään samana, mer-kitsee suurempi lujitepitoisuuspienempää hartsimäärää, pienem-pää painoa ja pienempää lami-naattipaksuutta. Pienempi pak-suus merkitsee myös pienempäätaivutusjäykkyyttä, koska pak-suus vaikuttaa hitausmomenttiin Ikolmannessa potenssissa. Esim.alipaineinjektioon siirryttäessävoidaan joutua lisäämään lujittei-den määrää, jotta paksuus pysyisitaivutuskriittisessä rakenteessariittävänä. Paksuutta voidaanluonnollisesti lisätä tehokkaam-min siirtymällä kerroslevyraken-teeseen.
Laminaattikokeitavoidaan tarvittaessatehdä myös reilussapakkasessa tai kuu-muudessa.
20 Finnboat News
Muualta poimittuaP re s s ö ve rs i k tKoonnut: Katja Simola-Saarilahti
Suomen Purjehtijaliitto on tilan-nut loviisalaiselta AerodynamicsOy:ltä sata Zoom8-luokan venettä.Kauppa on suomalaisten pur-siseurojen yhteishankinta ja osarahoituksesta on hoitunut yri-tyssponsoroinnin kautta. Seuroil-le purjejollat jaetaan Purjehtijalii-ton 100-vuotisjuhlapurjehduksenjälkeen alkukesästä. Zoom8-ve-neen ovat kehitelleet MagnusRoschier-Holmberg ja Henrik Se-gercrantz. Veneitä on valmistettunoin kaksi tuhatta kappaletta vuo-desta 1994 lähtien. Veneet on ra-kenteensa puolesta suunniteltukilpatasolla enintään 65-kiloisellepurjehtijalle. Kansainvälinen Pur-jehtijaliitto ISAF hyväksyiZoom8:n kansainväliseksi luokak-si maaliskuussa 2005. (Uusimaa29.12.2005)
Veneisiin kaikenlaisia pehmeitäkalusteita valmistava Ab Ess-MaOy sai joulukuussa Pietarsaarenseudun nuorkauppakamarin pe-rinteisen yrityspalkinnon. Niinikään yritys sijoittui KauppalehtiOption julkaisemassa analyysiyh-tiö Balance Consultingin tekemäs-sä vertailussa Pohjanmaan ykkös-yritykseksi viime vuoden tietojenpohjalta. Viimeksi päättyneen ti-likauden liikevaihto oli 2 milj. eu-roa; kasvua edelliseen tulokseenverrattuna oli yli 11 prosenttia.Yrityksen toimitusjohtaja PeterHästbacka arvioi, että liikevaihto
kasvaa edelleen tämän tilikaudenaikana. Ess-Ma työllistää tällä het-kellä 38 henkilöä ja sillä on käy-tössään 4 toimitilaa. Omavarai-suusaste on kiitettävästi yli 80 pro-senttia. (Pietarsaaren Sanomat23.12.2005)
Venealan yrityksiä on palkittu vii-me vuoden puolella useampiakin.Venekaiteista tunnettu punkahar-julainen Joros Oy sai Etelä-Savonmaakunnallisen Vuoden Yrittäjä2005 –palkinnon. Joulukuussa vie-tettiin myös yrityksen uuden 2 100neliön teollisuushallilaajennuksenharjannostajaisia, joten aihettajuhlaan on ollut. Halli-investoin-nin arvo kone- ja laitehankintoi-neen oli 2 miljoonaa euroa. Niin Jo-ros Oy:n tuotekehitys, liikevaihto kuinhenkilökunnan määräkin ovat kasva-neet voimakkaasti. Kahden hengenyrityksestä on kasvanut Punka-harjun suurin yksityinen työnan-taja, joka työllistää 25 henkeä.Vuodelle 2006 liikevaihtoa on bud-jetoitu yli 4 milj. euroa ja henki-löstön määräksi 40. (Puruvesi12.12.2005)
Venealan suotuinen kehitys hei-jastuu nyt myös raaka-aineidentoimittajien ja valmistajien toi-mintaan. Esimerkiksi lasikuitu-valmistaja Ahlstrom on vahvista-nut markkinaosuuttaan tuulivoi-ma- ja veneenrakennusteollisuu-dessa. Yhtiö onkin päättänyt laa-jentaa Mikkelin tilojaan noin 6 000m2. Laajennusosaan sijoitetaanuudet koneet, raaka-aineiden javalmiiden tuotteiden varastot se-kä kunnossapitotiloja ja työnteki-jöiden sosiaalitiloja. Investoinninsuuruus on 5 milj. euroa ja laa-jennuksen myötä Mikkelin teh-
taan pinta-ala kasvaa noin 50 pro-sentilla. Tarvittaessa tuotantoka-pasiteettia voidaan nostaa samanverran. Rakennustyöt aloitetaankeväällä ja valmista arvioidaanolevan joulukuussa. (Länsi-Savo17.12.2005)
Konekesko Oy Marinelle Yamarin-veneitä valmistava Fenix MarinOy aloitti tammikuun alussa työtuusissa tiloissa Valkeakoskella,jonne venetuotanto siirtyi Iittalas-ta. Tehtaalla valmistui tammi-kuussa viisi venettä päivässä, mut-ta määrää aiottiin nostaa kuukau-den kuluessa. Kahdessa tuotanto-kaudessa Fenix Marinista on tul-lut 50 hengen työllistäjä. (Valkea-kosken Sanomat 6.1.2006)
Andra finansminister Ulla-Maj Wi-deroos invigde tillbyggnaden av OyBotnia Marin Ab i början av janua-ri. Tillbyggnaden på 4 400 kvm om-fattar en värmecentral, nya perso-nalrum, snickeri och lager samt enmonterings- och lamineringshall.Sammanlagt disponerar företaget nu9 000 kvm i Malax. Tillbyggnadenomfattade investeringar på 3 milj.euro och utgör företagets störstasatsning under dess 30-åriga histo-ria. Motivet för utbyggnaden var denökade efterfrågan på Targa-motor-båtarna. (Syd-Österbotten 5.1.2006)
Johan ja Britt-Marie Carpelan uudenkoealtaan vieressä juuri vihityssä hallissa.
Finnboat News 21
KANSAINVÄLINEN LEHDISTÖSEURANTAJOULUKUU 2005 – TAMMIKUU 2006
JÄSENISTÖSTÄ KIRJOITETTUJA ARTIKKELEITA
Kaikkia artikkelikopioita voit tilata Finnboatin toimistosta. Liiton toimistoon tulee yli sa-ta venelehteä ympäri maailmaa ja niiden kirjoittelua suomalaisista tuotteista seurataanjatkuvasti. Oheisena on lueteltu vain laajemmat tuote-esittelyt sekä testit. Pienempiä uu-tisia on kotimaisista tuotteista kansainvälisessä lehdistössä huomattavasti runsaammin.Täydellinen luettelo on saatavissa liitosta.
Lehti/Maa nro Artikkeli sivuFare Vela/Italia 1 Swan 46, esittely ja Swan 100 FD, testi
92-99, 212-215Fare Vela/Italia 1 Floating Show 2004/Maestro 40, s/y Iris,
Finngulf 33 148-155, 240-241, 242-243Nautica/Italia 524 Swan 46, testi 112-117Vela/Italia 11 Swan 53, esittely 92-96Kazi/Japani 11 Scandinavian Yachting: Baltic 35, Nauticat 44,
Aquador 23 HT, esittely 38, 44-51Båtmagasinet/Norja 1 Grandezza 31 OC, testi 8-12Seil Magasinet/Norja 10 Yritysesittelyjä: Baltic Yachts, Degerö Yacht,
Siltala Yachts 36-41, 74-76, 176-180Vi Menn Båt/Norja 4 Terhi Nordic 6020, Yamarin 4210,
Terhi Sea Fun, testi 114-115, 120, 122, 124Vi Menn Båt/Norja 5 Bella 561 HT, Castello Amazon 533 HT, testi
28-33, 36Vi Menn Båt/Norja 5 Suvi 420 SVK, testi 78Vi Menn Båt/Norja 6 Small Boats Floating Show 2005/Yamarin 53 BR,
Bella 600 Twin 66-68, 70-71Vi Båtägare/Ruotsi 12 Masmar 33, testi 52-53Vi Båtägare/Ruotsi 1 Nord Star 24, vertailutesti 48-51BootsWirtschaft/Saksa 1 Baltic 56-01, lyhyt esittely 47Skipper/Saksa 12 Buster M, testi 24-26WasserSport/Saksa 12 Small Boats Floating Show 2005/
Finnmaster 5300 Troller 60-63IBI/UK 12-1 Snapshot - Finland: Baltic Yachts, Bella-Veneet,
Finn-Marin, Linex Boat, Maestro Boats, Nautor, Sarins Båtar 27-28, 31-32, 35, 39
Kapitan/Venäjä 1 Finnmaster 7600 Sports Family, testi 86-88
Ruotsalainen venelehti Vi Båtägare on koeajanut Masmar 33-veneen numerossaan 12/2005.
Uusittu yhteistyösopimusjatkuu aina vuoteen 2011
Finnboat ja sen edeltäjät ovat järjestä-neet venemessuja Suomessa vuodes-ta 1966. Vuonna 1967 allekirjoitettiinsopimus Suomen Messujen kanssa yh-teistyön aloittamisesta. Veneala oli tuol-loin jo kovassa kasvussa ja näyttelyjenammattimaiseen hoitamiseen ala tar-vitsi vahvan ja osaavan yhteistyökump-panin. Yhteistyö on jatkunut tuosta vuo-desta katkeamattomana. Vuoden 1967Helsingin venemessuilla vanhassa Mes-suhallissa kävijöitä oli kaikkiaan 55.000.Venenäyttely muutti uuden messukes-kuksen myötä Pasilaan vuonna 1975 jaensimmäisenä vuonna messuihin tu-tustui kaikkien aikojen ennätysyleisö,peräti 134.000 näyttelyvierasta. Nois-ta vuosista alkaen venemessut on ollutkoko ajan Helsingin Messukeskuksensuurimpia tapahtumia ja alan yhteisilläponnistuksilla siitä on luotu tapahtuma,jossa veneilevä Suomi näkee kerralla ko-ko alan uusimman tarjonnan. Vene-messuista on muodostunut tavaratalo,näyteikkuna ja elämysmatkan kohde sa-malla kertaa. Vene 06 Båt on näytte-lyneliöiltään kaikkien aikojen suurin Suo-messa sisätiloissa järjestetty näyttely-tapahtuma. Helsingin KansainvälistenVenemessujen kävijämäärä viime vuon-na (n. 94.000) on kansakuntamme ko-koon suhteutettuna ylivoimainen maail-manennätys. Joka 55. suomalainen käymessuillamme.
Näyttelytoimikunnan puheenjohtaja KimÖrthén, Volvo Penta Europe (takana
vasemmalla) ja Suomen Messujen vara-toimitusjohtaja Bror Felixson (takana
oikealla) allekirjoittivat uuden messusopi-muksen 16.12.2005. Jouko Huju ja
Håkan Löfgren pitävät ruoria oikeassakurssissa.
MESSUYHTEISTYÖJATKUU VAHVANA
SUOMEN MESSUJENKANSSA
Svensk resumé
22 Finnboat News
HÄNT INOM MEDLEMSKÅREN
Oy D-Marin Ab i Dalsbruk har anslutitsig som ordinarie medlem i Båtbran-schens Varvs- och serviceförening. Nymedlem i Båtbranschens Marinhand-lare är Marine Center Ähtäri. Vene-Björndahls Ingmar Björndahl har pen-sionerat sig 31.12.2005 och ägande-rätten i företaget har överflyttats tillImmas dotter Annika och hennes manEvert Aartsen. Varvet byter namn tillOy Charger Composites Ab och fort-sätter tillverkningen av de tidigare pro-dukterna. Lahtec Oy i Lahtis och Rolls-Royce Oy Ab i Karleby har avslutat si-na medlemskap medan Hempel Oy iEsbo fått nytt telefon- och faxnummer,0207 590 800 resp. 0207 590 801.
VÅRMÖTET I VANDA
Förbundets och medlemsföreningar-nas stadgeenliga vårmöten med öv-rigt program hålls fredagen den 31.3kl. 9-16 på Sokos Hotel i Vanda. Yt-terligare information kommer i börjanav mars.
HELSINGFORS FLYTANDE
Helsingfors flytande båtutställning ar-rangeras hos HSK på Drumsö17–20.8 och försäljningen av utställ-ningsplatser inleds under båtmässan iHelsingfors. Då båtantalet kontinuer-ligt vuxit och utplaceringen ansträng-er kansliets resurser har anmälnings-tidens utgång tidigarelagts till 26 maj,varefter utställningsplatserna bekräf-tas. Det lönar sig att anmäla sig i tid!
FINNBOAT FLOATING SHOW 2006
Den 19:de Finnboat Floating Show ar-rangeras 10–14.6 med Nagu kyrkbyoch Hotel Strandbo som bas. I evene-manget deltar 18 tillverkare, som lå-ter uppskattningsvis 40 internationel-la båtjournalister testa ca 50 nya bå-tar.
FÖRENINGSNYTT
Magnus Rydman hade pensioneratsig, men hans tidigare anställningsom verkställande direktör på Fordavspeglade sig också i Rymacosproduktsortiment, som till en bör-jan inkluderade armatur för bil-servicebranschen. Rydman skaffa-de sig via sina goda kontakter be-tydande engelska och amerikan-ska produktagenturer, av vilka enav de viktigaste var eldsläck-ningssystemet Kidde, som såldesbåde till fartyg och båtar.
Bergsrådet överlämnade dockredan efter ett halvt år företagetåt sin son Ben Schnitt. Utveck-lingen av Rymaco kom att bli hanslivsverk och i början av 1960-taletinledde företaget en småskalig till-verkning av flytvästar åt främstskeppsvarven och myndigheterna.Två damer sydde RT 63-västar i fö-retagets utrymmen vid Kasernga-tan och av dessa såldes 80 % tillhandelsflottan. Kontoret låg vidParkgatan men snart flyttade mantill Kaptensgatan, där bolaget ver-kade fram till 1981.
Fokusering på säkerhetsutrustning
Rymacos nuvarande ägare ochverkställande direktör Timo ”Ti-mi” Lampén kom år 1974 till före-taget och började genast utvecklaflytvästar för fritidsbruk, vilka se-
dan presenterades under båtmäs-san år 1976.
– Under ett 20-tal år har Ry-maco tillverkat och importerat un-gefär 500 000 flytvästar, konstate-rar Timi Lampén. Importen inled-des i medlet av 80-talet och eftersekelskiftet har den egna tillverk-ningen upphört då kvalitetskravenpå produktionen blev för stränga.
Företaget utvecklade också i ti-den en uppblåsbar räddningsflot-te, som dock aldrig kom i produk-tion. Rymaco var banbrytare inommarknadsföringen av pyroteknisksäkerhetsutrustning i Finland.
År 1981 flyttade man till egnautrymmen i Esbo Juvamalmen, därkontoret, produktionen och lagretkoncentrerades. Timo Lampénövertog ledningen av bolaget år1987 och inlöste det helt av BenSchnitt fram till år 2000.
Idag har det digra produktsor-timentet uppdelats i fyra huvud-sakliga produktgrupper. Militär-produkterna med då främst deskottsäkra västarna, vars tillverk-ning Rymaco som första företag iNorden inledde redan i början av80-talet, ger drygt en tredjedel av
Bergsrådet Magnus Rydmangrundade Oy Rymaco Ab år1956 med avsikten att betjä-na den allt livligare skepps-byggnadsindustrin med olikaprodukter relaterade till sjösä-kerheten. Sloganen ”Trygghetpå sjön” beskriver än idagmålsättningen för det 50-åriga företagets verksamhet.
Oy Rymaco Ab fyller 50 år
Finnboat News 23
Båtkonstruktören Sven SivertValdemar Lindkvist i Öja har av-
lidit, bruten av lång och svår sjuk-dom. Han blev 76 år.
Sven har mer än någon annanformgivare påverkat skrovformenhos dagens motordrivna nöjesbå-tar. Han började som båtbyggare iträ tillsammans med sin far hem-ma i Mjosund.
Far och son fick beställningarpå ett antal 23 fots båtar. Vid dentiden fanns visserligen el i byn,men inte nutidens moderna verk-tyg och maskiner. Med glimten iögat brukade Sven berätta hur detvar att hantera hyvel, såg och an-dra verktyg när allt skulle görasför hand, ofta i otillräckligt ljus.
I det praktiska arbetet börjadehan tidigt registrera i minnet hurolika lösningar tog sig ut då båtenkom på vattnet. Hans intresse förkonstruktion var väckt. Hos Al-fons Kvarnström i hemkommunenfick han under en dag lära sig be-
räkningsgrunderna för yta, depla-cement och tyngdpunkt. Lärotidenvar kort, motivationen måste havarit desto större.
Sin aktiva karriär fortsatte SvenLindkvist några år på egen hand,sedan på Nykarleby Båtvarv ochunder ett mellanår i Storebro, iSverige. Men det var nog på ÖjaBåtar i Larsmo, som han startadetillsammans med ett par medar-betare som han fick sitt verkligagenombrott. Hans konstruktioner,Sea Max och Sea Bella tillverkades
under några år i stort antal ochrönte berättigad uppskattning.Båtvarvet tillverkade också längeAvance segelbåtar.
Ute i stora världen är Sven trotsallt mest känd som konstruktör avSarins Båtars Minor-modeller i oli-ka storlekar och modeller. Grund-konceptet har i stort varit detsam-ma,men Sven har modifierat mo-dellerna enligt nya strömningar in-om branschen. Han har även ut-vecklat Sea Star och konstrueratmånga Bella och Finnmaster-mo-deller mm.
Sven Lindkvist var en positivoch god människa. Som avkopp-ling tog han gärna fram dragspe-let och rev av en vals eller tango.
Hans många vänner kommeratt minnas honom som en verklignaturbegåvning inom båtkon-struktion, vars idéer och lösning-ar kan utnyttjas även av andra.
Håkan Fellman
VENENÄYTTELYJÄ 2006AIKA PAIKKA NÄYTTELY22.-26.2. Zagreb, Kroatia Zagreb Sports and Boat Show25.2.-5.3. Kööpenhamina, Tanska Copenhagen International Boat Show28.2.-5.3. Amsterdam, Hollanti HISWA Amsterdam Boat Show1.-5.3. Budapest, Unkari Budapest International Boat Show2.-5.3. Tulln, Itävalta Boot Tulln3.-12.3. Tukholma, Ruotsi Allt för Sjön9.-12.3. Varsova, Puola Wind & Water Boat Show10.-12.3. Turku Meri Kutsuu14.-18.3. Dubai, UAE Dubai International Boat Show17.-19.3. Tallinna, Viro Boat Show 200617.-26.3. Oslo, Norja Sjöen for Alle24.-26.3. Praha, Tsekki Boat & Caravan Show24.-26.3. Baku, Azerbaijan Caspian Boat & Yacht Show25.-26.3. Jyväskylä Vapaa-aika 200629.3.-2.4. Madrid, Espanja Salón Náutico de Madrid31.3.-2.4. Kuopio Kallavesj´1.-9.4. Split, Kroatia Croatia Boat Show6.-9.4. Shanghai, Kiina China International Boat Show7.-9.4. Gdansk, Puola Polyacht13.-16.4. Moskova, Venäjä Moscow International Boat & Yacht Show13.-16.4. Odessa, Ukraina International Odessa Boat Show19.-23.4. Oakland, USA Strictly Sail Pacific20.-23.4. Sentosa Cove, Singapore Boat Asia22.-23.4. Vaasa Pohjanmaan Suurmessut29.4.-7.5. Palma de Mallorca, Espanja Palma International Boat Show9.-14.5. Portorose, Slovenia Internautica17.-21.5. Beirut, Libanon Beirut Boat Show18.-21.5. Sanctuary Cove, Australia Sanctuary Cove International Boat Show26.-29.5. Qingdao, Kiina China International Aquatic Sports & Boat Show
Sven Lindkvist
omsättningen. Beklädnadsdelenmed både sjö- och fritidskläderväxer stadigt tack vare det starkavarumärket Musto. Den har där-för avskiljts från båtutrustningen,där Rymaco nu betjänar såväl åter-försäljare som tillverkare. Mansatsar också på de traditionella far-tygsförnödenheterna, där en nyBaltic-väst väntas bli en storsälja-re.
Rymacos verksamhet är koncentrerat tilldet egna huset i Juvamalmen, där föru-tom kontoret och lagret samt den egnatillverkningen av skottsäkra västar syssel-sätter 15 personer.
