Huhtikuu

2013

Maitoa ja naudanlihaaKeski-Suomesta

10

Pienelläkin tilalla pärjää!

Robottinavetassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus

6

Lehtolan tilalta Puuppolasta on saatavissa tilauksesta tuoretta lähilihaa.

sisällys

Hankkeen hallinnoija: Jyväskylän ammattikorkeakoulu,Luonnonvarainstituutti

Rahoittaja: Euroopan unionin maaseuturahasto,Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013

Toimitus: Sanna HämäläinenTanja MinkkinenHanna Kaihlajärvi

Kannen kuva:Tanja Minkkinen

Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Mediataivas Oy, Jyväskylä

Paino: PunaMusta

Paperi:Novapress Silk

Painosmäärä5 800 kpl

468

9

10121415

Lähilihaa kaupungin kupeesta

Pienelläkin tilalla pärjää!

Haukkamäen esikoululaiset tietävät mistämaito kaupan hyllylle tulee

Keskisuomalaisilta tiloilta suomalaiseen ruokapöytään

Puheenvuoro: Elinvoimaista maataloutta tarvitaan!

Robottinavetassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus

Leppoisaa loikoilua ja märehdintää

Tuotannon uudistaminen puntarissa

Lisää maitoa Keski-Suomen maakunnasta Painotuote

Rohkeat Makkosen sisarukset ovat päättäneet näyttää, että pienelläkin tilalla voi pärjätä.

Haukkamäen esi-koululaiset tietävät mistä maito kaupan hyllylle tulee.

6

48

3

Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke on toimi-nut maakunnassa noin 4,5 vuoden ajan. On aika tehdä yhteen-vetoa hankkeessa saavutetuista tuloksista. Koulutushankkeen aikana on järjestetty tuottajille yli 400 koulutusta, joihin on osallistunut n. 900 henkilöä. Oppitunteja hankkeessa on suori-tettu huikeat 23 000. Tyytyväisenä voin todeta, että hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet kirkkaasti. Kou-lutukset ovat sisältäneet niin teemapäiviä, pienryhmäkoulutuk-sia, opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille kuin tilakohtaisia koulutuksia. Tarve koulutuksille on ollut suuri. Jotta tilojen kehittäminen turvattaisiin myös tulevaisuudessa, koulutuksia tarvitaan jatkossakin. Hankkeesta saatu positiivinen palaute on saanut hankehenkilöstön vakuuttumaan siitä, että tällä työllä on ollut merkitystä!

Keskisuomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto on vah-valla pohjalla. Maakunnasta löytyy osaavia maatalousyrittäjiä, joiden tuottamaa maitoa ja lihaa jalostavat maakunnassa eteen-päin mm. Valio ja Saarioinen. Yrittäjillä on selkeä tahto ja halu kehittää tuotantoaan jatkuvasti; se on nykypäivänä maatilan elinehto. Tuotantopanosten kustannukset jatkavat nousuaan, mutta tuottajahintojen nousu ei ole ollut samassa tahdissa. Eri-tyisesti kotieläintiloilla yrittäjät ovat kovilla, sillä eläimistä huo-lehtiminen vaatii työtä 24/7. Vaikka työssä on omat haasteensa, on se myös palkitsevaa ja pienet asiat tuovat iloa arkeen. Välillä jään itsekin pohtimaan miten ihmeellinen eläin lehmä onkaan, kun se pystyy muuttamaan heinän maidoksi!

Yrittäjien jaksaminen ja ammattitaidon ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Lomapäiviä tarvitaan ja osallistuminen kou-lutuspäiviin ja opintomatkoille tuo vaihtelua sekä piristystä puurtamisen keskelle. Kukaan meistä ei ole kone ja tarvitsemme

välillä lepoa. Väsymyksen merkit täytyy ottaa tosissaan; jos yrit-täjät voivat hyvin – tila voi hyvin.

Tämän lehden myötä toivon teidän saavan käsityksen siitä, millaisessa toimintaympäristössä keskisuomalaista ruokaa tuo-tetaan. Lehteen on nostettu esille alkutuottajia, jotka tekevät työtään täydellä sydämellään. Viime viikkoina esille nousseiden ruokaskandaalien jälkeen on hyvä muistaa, että meillä jokaisella on mahdollisuus valita lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hanke kiit-tää lämpimästi kaikkia hankkeeseen osallistuneita yrittäjiä ja yhteistyötahoja. Toivotaan, että ensi kesänä saamme nauttia auringosta!

Sanna Hämäläinen, projektipäällikköMaitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushankewww.jamk.fi /maitoajanaudanlihaa, www.hinkalo.fi

tahtoa tuotannon kehittämiseen löytyy!

Pääkirjoitus

lukuja Keski-suomen lukuja Keski-suomen lukuja Keski-suomen lukuja Keski-suomen lukuja Keski-suomen lukuja Keski-suomen maataloudestamaataloudestamaataloudestamaataloudestamaataloudestamaataloudestaKasvinviljelyn jälkeen nautakarjatalous on maakuntamme suurin alkutuotannon suun-ta. Näiden pohjalta voidaan nähdä, kuinka merkittävä keskisuomalainen maatalous on alueellisena työllistäjänä. Merkitys kasvaa entisestään, kun huomioidaan ruokaketjun muu työllistävä vaikutus elintarvikkeiden jalostuksesta kauppaan asti.

V. 2011–2012 Keski-Suomi Koko maa

Maatiloja, kpl 3 232 59 042

Pelto-ala keskim, ha 30,48 38,91

Lypsykarjatiloja 575 9 781

Tuotettua maitoa, l n. 110 milj. 2,1 mrd.

Lypsylehmiä keskim., kpl 24,3 30

Muut nautakarjatilat, kpl 298 3 540

Tuotettua naudanlihaa, kg 4,9 milj. 82,7 milj.

Viljelijöiden keski-ikä, v 51,1 51

Lähde: www.maataloustilastot.fi

Palomiehet pääsivät kokeilemaan nautojen käsittelyä.

4

KauniKKilan sisarusten Pyörittämältä lehtolan tilal-ta PuuPPolasta on saatavissa tilauKsesta tuoretta lähilihaa – aivan KauPunGin lähettyviltä!

KauPunGin KuPEEstalÄHiliHaa • Lihantuotanto emolehmiin

perustuvaa, kaikki eläimet kasvatetaan tilalla.

• Tilalta lihaa on saatavilla syksystä helmikuuhun.

• Eläin myydään aina etukäteen ”elävänä” eli lihaa ei myydä pakkasesta.

• Lehtolan tilan erikoistuotteita ovat mm. Limousin-säilykkeet ja -erikoismakkarat.

• Lisätietoja ja tilausohjeet löydät osoitteesta: www.lehtolanlimousin.fi

lehtolan tilalehtolan tilalehtolan tilalehtolan tilalehtolan tilalehtolan tila

5

Juhlavat paistiru� at

1 kg naudan paistia (ulko-, kulma- tai pyöröpaistia)

mausteseosta: suolaa, paprikajauhetta, se� erisuolaa,

mustapippurirouhetta

öljy-voiseosta paistamis� n

Täyte: Pekoniviipaleita ja salvian lehtiä

Puhdista liha kalvoista ja leikkaa liha viipaleiksi, nuiji

viipal� t muovin sisässä kevyesti, mausta, laita täytt� t

pää� e (puolikas pekonisiivu ja salvian lehti), kääri

ru� aksi ja kiinnitä cocktail-tiku� a. Ruskista ru� at

nopeasti pannu� a, lado ru� at tiiviisti uunivuokaan

kaada pää� e siivilöityä pannun huuhdelientä ja liha-

lientä niin, että kääryl� t melkein peittyvät. Hauduta

kypsäksi 175°C n. 1h. Kun liha tuntuu kypsältä ja

murealta, kaada haudutusliemi kattilaan ja mausta

mustaherukkahyytelö� ä ja kuohukerma� a ja saosta

kevyesti tumma� a Maizena pikasuurust� � a. Tarkista

maku. Kaada saostettu liemi ru� ien pää� e ja anna

hetki hautua. Tarjoile persiljaperunoiden ja hunaja

maustettujen p� kkanoiden kanssa.

Sisarukset Saila Kaunikkila ja Arja Kau-nikkila-Laurikainen ovat kasvattaneet limousin rotuista pihvikarjaa vuodesta 2002 alkaen. Tilalla jo aikaisempi suku-polvi aloitti pihvikarjan kasvatuksen. Lihan suoramyynti tilalta aloitettiin vuonna 2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen kannusta-mana.

– Suoramyynti ei olisi startannut ilman hankkeen informatiivista tukea. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa on vaihdettu ajatuksia ja pohdittu haasteita yhdessä, Arja kertoo myynnin käynnis-tysvaiheista.

Myynti on varovaisista odotuksista huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin. – Tavoitteena on saada vakioasiakkaita, jotka ostavat lihaa useamman kerran vuodessa. On antoisaa, kun asiakkaan kanssa voi keskustella suoraan ja saada samalla välitöntä palautetta. Lihan ostaja ovat olleet tyytyväisiä, koska tietävät lihan alkuperän ja kuinka karja kasva-tetaan. Pihvikarja on tietysti aina myös laatutuote. Tsemppi -kommentteja on tullut ihan vierailtakin ihmisiltä! Asiak-kaista tulee nopeasti hyviä tuttuja.

Koko perhe osallistuu tilan hoitoon kukin omien tehtäviensä mukaan ja tar-peen mukaan käytetään lomittajia. Vas-tuu tilanhoidosta on Sailalla.

Tulevana kesänä viljellään ensim-mäinen luomusatoPeltotuotannon osalta tila on siir-tymävaiheessa luomutuotantoon. Tulevana kesänä tullaan viljelemään ensimmäinen luomusato. Luomupel-toviljelyyn siirryttiin myös pitkälti hankkeen rohkaisemana, sillä kou-lutuksista on saatu positiivista vah-vistusta luomuasialle. Poissuljettua ei ole, että myös lihantuotanto siir-rettäisiin tulevaisuudessa luomuun. Lihantuotannossa luomun kriteerit oikeastaan jo täyttyvät, mutta asian viralliseksi tekeminen vaatii paljon työtä byrokratian muodossa. Yrittäjien koke-musten mukaan ihmiset haluavat tänä päivä nähdä eläinten voivan hyvin – lähi-ruoka on mennyt luomun edelle.

Työntäyteistä elämää samassa pihapiirissäTyötä tilalla riittää; tarvittaessa paine-taan ympäripyöreitä päiviä etenkin poi-kimisvaiheessa, mutta välillä päästään tekemään muutakin. Hyvä ja tuttu lomit-taja on tilallisen kannalta kullanarvoi-nen! Tilan harjoittamaa suoramyyntiä ja pihvikarjan kasvatusta edesauttaa hyvä yhteistyöverkosto lähialueella.

Sisarukset perheineen asuvat samaa pihapiiriä aiemmin tilaa hoitaneiden vanhempiensa kanssa – aivan kivenhei-ton matkan päässä toisistaan. Miten elo samassa pihapiirissä ja yrityksessä sujuu sisaruksilta? – Molemmat ovat sanaval-miita ja ollaan päivittäin tiiviissä yhteis-työssä. Kyllä siinä tulee välillä napakasti sanottua, kertoo Saila nauraen.

Kaupungin läheisyydestä on tilalle sekä hyötyä että haittaa. – Tekniikan

TEKSTI: Tanja Minkkinen KUVAT: Lehtolan tila

hajotessa apua saadaan nopeasti, mutta toisaalta työkoneiden siirtäminen on työlästä ruuhkaisilla teillä. Karjatilan sijaitseminen taajama-alueella on aina haastavaa ja samalla ollaan jatkuvan tark-kailun kohteena. Toisaalta tilan toiminta tulee läpinäkyväksi kaikille; karjatila ei voi olla hajuton ja äänetön. Maatilan täytyy toimia samoilla ehdoin sijainnista huolimatta. Suoramyynnin kannalta sijainti on hyvä ja asiakkaita pystytään palvelemaan paremmin, Saila pohtii.

Tulevaisuus sisarusten tilalla näyttää valoisalta. – Pyrimme palvelemaan asi-akkaita monipuolisemmin ja kertomaan miten meillä asiat hoidetaan, toteaa Saila vetäessään työsaappaita jalkaansa. Päi-vän työt tilalla odottavat tekijöitään!

6 MAITOA JA NAUDANLIHAA KESKI-SUOMESTA -KOULUTUSHANKKEEN JULKAISU 1/2013

Makkosen emännän uunijuusto

2 litraa ternimaitoa (vastapoikin� n lehmän maitoa)

1 tl suolaa

2-3 rkl sokeria

pää� e kanelia

Maito, suola ja sokeri sekoitetaan keskenään.

Kaada seos uuninkestävään vuokaan.

Ripottele pää� e kanelia ja paista n. 175°C 1-1,5 h.

Tarjoile lämpimänä jälkiruokana marjakeiton

tai maidon ja sokerin kanssa.

Herkuttele!

Elinan (vas.) ja Annukan navetan vanhin asukki Mimmi-lehmä on virkeä 15-vuotias.

7

Hankasalmelaiset Elina ja Annukka Makkonen ottivat vanhempiensa tilan haltuun vuoden vaihteessa, kun sukupol-venvaihdos saatiin päätökseen. Nuoret yrittäjäsiskokset jatkavat työskentelyä tilalla maatalousyhtymänä. Elinalla on päävastuu konetöistä sekä kotinavetan lypsävistä lehmistä ja Annukka pitää huolen nuoresta karjasta sekä tilanhoi-toon liittyvistä paperitöistä. Sisarukset vuokrasivat nuoren karjan kasvatusta varten kahden kilometrin päässä kotiti-lasta sijaitsevan navetan ja remontoivat sen nuorelle karjalle sopivaksi. Työnjako on osoittautunut toimivaksi.

Pehmeä lasku yrittäjyyteenKuudesta sisaruksesta vanhimmalle, Annukalle, on ollut aina itsestään selvää, että tilaa ei ulkopuolisille luovuteta eikä lopettamispäätöstä tehdä. Annukka toi-mii alueella keinosiementäjänä maatila-töiden ohella. Elina työskentelee tilalla päätoimisesti. Tilalla asuvista vanhem-

rohKeat maKKosen sisaruKset ovat Päättäneet näyttää, että PienelläKin voi Pärjätä. neljäntoista lyPsävän lehmän tilal-la Panostetaan määrän sijasta laatuun ja KustannuKset suhteutetaan tuloihin. oman työn merKitys KoKonaisKus-tannusten Kannalta Kasvaa suureKsi.

TEKSTI JA KUVAT: Tanja Minkkinen

mista on ollut suuri apu nuorten yrittäjien alkutaipaleella. Maatilan kokonaisuuden hallitseminen on varsin haasteellista ja vanhempien ansiosta tytöillä on ollut mahdollisuus pehmeään laskuun yrittä-jinä.

– Sukupolvenvaihdos oli työläs to-teuttaa. Koska vaihdos haluttiin tehdä yhtymänä, toi se mukanaan entistä enemmän paperitöitä. ProAgrialta saim-me onneksi hyvin neuvoja vaihdoksen toteuttamiseen, Elina pohtii. Helpotus on ollut suuri, kun sukupolvenvaihdos on saatu päätökseen. – Nyt pääsee keskit-tymään oikeaan työhön ja voi toteuttaa konkreettisesti oppimaansa.

Yrittäjänä olemiseen nuoret naiset ovat tyytyväisiä, vaikka myös jännitystä on matkassa mukana; miten sitä selviää ja kuinka paljon joutuu oppimaan kanta-pään kautta. Luottamus tulevaisuuteen on kuitenkin suuri.

Koulutuksista ja naapuriavusta tukeaMakkoset ovat käyneet kolmatta talvea Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen parsinavetta paremmaksi, utareterveys ja nurmipienryhmissä sekä opintomatkoilla. Pienryhmissä keskus-telu on avartanut tyttöjen näkemyksiä ja vuokraparsinavetta on remontoitu osin koulutuksista saatujen oppien pohjalta. Myös opiskeluajan luomukursseilta opit-tua aiotaan soveltaa tietyiltä osin omaan tuotantoon, vaikka peltoalaa luomuvilje-lyn kannalta ei olekaan tarpeeksi.

Tilalla tehdään yhteistyötä toisten viljelijöiden kanssa. – Onneksi naapu-riapu seudulla toimii ja se on hieno juttu, Annukka pohtii ja kiittelee naapureitaan avuliaisuudesta. – Ei tässä tekeminen

kesken lopu ja etenkin sesonkiaikana tehdään pitkää päivää.

Yksilöllistä karjanhoitoa myös tulevaisuudessaSiskokset haluavat opetella maatilan hoitoa ensin pienemmässä mittakaa-vassa keräten rohkeutta ja kokemuksia tulevaisuutta varten. Annukalla ja Eli-nalla on selkeä yhteinen näkemys tule-vaisuudesta. –Haluamme hoitaa karjaa mieluummin yksilöllisesti, kuin että navetassa olisi 100 lehmää. Navetan vanhin asukas on 15-vuotias Mimmi -lehmä, joka olisi monella tilalla joutu-nut teuraaksi ikänsä puolesta. Lehmien talviulkoilutus on yksi tulevaisuuden haaveista. Kotinavetan lehmäpaikkoja on myös tarkoitus laajentaa vastaamaan 20 lehmän tarpeita.

Sisarukset toivovat, että ihmiset ostai-sivat kotimaista lähiruokaa. Tätä kautta luodaan myös välillisiä työpaikkoja, joka tuo osaltaan hyvinvointia maaseudulle.

Rokotettu maatalouteenTarmo ja Paula Makkonen ovat seu-ranneet ilolla tyttäriensä yrittäjyyden alkutaipaletta. – Tytöt on jo pienenä rokotettu maatalouteen. Äidinmaidosta on innostus lähtenyt liikkeelle, Paula Makkonen toteaa. Kylien hiljeneminen uhkaavaa vauhtia vetää vanhemmat mietteliäiksi. – Kolmessakymmenessä vuodessa maatalous on muuttunut pal-jon. Ennen oli yhteisöllisyys voimissaan – talkootöitä tehtiin paljon.

Vanhemmista on hienoa, että työt tilalla jatkuvat. Ruokaa tarvitaan aina ja suurin osa Suomen tuotannosta tulee kuitenkin pienviljelmistä.

• Tila on ollut suvun hallussa vuodesta 1920 lähtien.

• Tilan keskimääräinen maidontuo-tanto on 8 500 l/lehmä/vuosi.

• Lypsäviä lehmiä, ayshirejä ja suomenkarjaa, tilalla on 14 ja nuorta karjaa n. 30, joista osa on hoitohiehoja.

• Omaa peltoa on 21 ha ja vuokramaita 5 ha, jotka ovat nurmella ja viljalla.

savolan tilasavolan tilasavolan tilasavolan tilasavolan tilasavolan tila

Pienelläkin tilalla pärjää!

TEKSTI JA PÄIVÄKOTIKUVAT: Tanja Minkkinen

Haukkamäen esikoululaiset tietävät mistä maito kaupan hyllylle tulee

– Maitoa tarvitaan, että se vahvistaa luustoa, kertoo 6 -vuotias Robin. Hänen mummonsa asuu maatilalla, jossa on kaikenlaisia eläimiä. Iiro ja Olli kertovat myös vierailleensa maatilalla ja tutustu-neensa maatilan eläimiin.

Robin osasi kertoa, että maito kul-keutuu lypsyn jälkeen maitoautolla meijeriin, jossa sille tehdään ”juttuja” ennen kuin se kuljetetaan kaupan hyllylle myyntiin. Moni muukin oli selvästi kuul-lut asiasta. Tietämyksen takaa paljastui päiväkodilla katsottu video ”Maidon tie maitotilalta päiväkotiin” ja opit ovat jää-neet eskarilaisille hyvin mieleen.

Maidon jatkojalostus on myös hyvin hallussa. – Maidosta voi tehdä voita, juustoa, jugurttia ja jäätelöä, luettelevat Atte ja Tuomas.

hauKKamäen PäiväKodissa Käy Kuhina; Pöydän ymPärille on Kerääntynyt KahdeKsan PäiväKodin esiKoululaista. joKainen haluaa Kertoa oman näKemyKsensä maitoon liittyen; KaiKKi Kertovat juovansa maitoa ja muutamalle maistuu laKtoo-siton maito – ihan joKa Päivä!

Lasten suosikiksi maitotuotteista nousi ehdottomasti jäätelö. Päärynäjää-telö oli useamman lapsen mieleen. Minea mainitsee parhaaksi mauksi mintun ja Eevi vannoo perinteisen mansikkajää-telön nimeen. Jimin suosikkeja jäätelön lisäksi ovat myös piimä ja maito.

Eskarilaiset ideoivat maitopurkille monenlaista kierrätyskäyttöä: –Siihen voi säilöä jotain tai vettä purkkiin jäädyt-tämällä voi tehdä erilaisia jäätaideteok-sia, Iiro ja Minea pohtivat. – Purkkeja voi käyttää myös erikokoisten kynttilöiden muottina, hihkaisee Atte maitopurkin monista käyttökohteista.

Mutta mistä maito sitten koostuu? – Ainakin siinä on eniten vettä, tietää Iiro ja on aivan oikeassa!

8

Iiro, Robin, Tuomas, Minea ja Eevi taiteilevat maidon ympärillä.

Minean ja Iiron lehmät ovat mustavalkoisia. – Maitopurkissa voi olla myös kierrekorkki,

tarkkasilmäinen Atte on huomioinut.

Robin tietää, että maitoauto kuljettaa maidon meijeriin.

Maatalous on muutoksessa sekä rakennekehityksen että yhteiskunnan muun muutoksen myötä. Maati-loilla joudutaan pohtimaan erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja, jolloin ulkopuolinen suunnitteluapu, uudet virikkeet ja vertaistuki ovat varmasti hyödyksi. Hankkeiden kautta tällaista apua voidaan tarjota: on mahdollista saada hyviä asiantuntijoita yhteisiin tilai-suuksiin ja osin jopa omaan yritykseenkin, päästä opintoretkille kotimaahan tai ulkomaille, tavata samanlaisissa vaiheissa olevia toisia yrittäjiä tai löytää vinkkejä työssä jaksamiseen ja omaan hyvinvointiin.

Elinvoimainen maatalous ja karjatalous ovat Kes-ki-Suomelle tärkeitä. Meillä on suuria elintarvikkei-den jalostuslaitoksia, jotka tarvitsevat raaka-ainetta, ja jotka ovat merkittäviä aluetalouden ja työllisyyden kannalta. Tämän päivän ruokaskandaalit lisäävät kiinnostusta kotimaiseen tuotantoon ja muutenkin lähiruoalla on nyt kysyntää. Maatalous on myös sitä maaseudun perusrunkoa, jolla on merkitystä laajasti maaseudun hyvinvoinnille, palvelujen säilymiselle ja esimerkiksi maisemalle. Siksi maataloutta ja koko elintarvikeketjua kannattaa kehittää kaikin käytettä-vissä olevin keinoin!

TEKSTI: Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Keski-Suomen ELY-keskus

KesKi-suomen maataloutta on Ke-hitetty tällä eu-ohjelmaKaudella useiden hanKKeiden avulla. hanKe-toiminnalla on oma merKittävä roo-linsa maatalouden, Kuten myös KoKo maaseudun Kehittämisessä, vaiKKa yrittäjät usein KoKevat esim. suoran investointituen KonKreettisemmaKsi avuKsi.

Puheenvuoro: Elinvoimaista maataloutta

tarvitaan!

9

TEKSTI: Ari Pummila, alkutuotantopäällikkö, Saarioinen Oy

KUVA: Saarioinen Oy

Keskisuomalaisilla tiloilla tuotetusta naudanlihasta viisikymmentä prosenttia tulee suomalaisiin ruo-kapöytiin Saarioisten kautta. Saarioinen työllistää Jyväskylässä tuotantolaitoksellaan lähes kolmesataa työntekijää ja keskisuomalaisella maaseudulla Saariois-ten yhteistyökumppanina on yli viisisataa maatilaa.

Saarioinen on mukana Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen koulutuspäivien järjes-telyissä, hanketoiminnan tiedottamisessa ja yksi-tyisrahoittajana. Hankkeen avulla on jaettu tietoa keskisuomalaisille maidon- ja naudanlihantuotta-jille uusista tuotantovälineistä, hyväksi havaituista työ- ja tuotantomenetelmistä, maatilayrityksen joh-tamisen välineistä sekä nautojen hyvinvointiin liit-tyvistä asioista. Hankkeen pienryhmätoiminnassa tuottajamme ovat voineet paneutua ryhmänvetäjän johdolla oman tilansa ajankohtaisiin asioihin muiden tuottajien kanssa. Ryhmien sisällä on saatu ja jaettu vertaistukea sekä vinkkejä arkeen.

Hanke on mahdollistanut ja kannustanut tuotta-jiamme pohtimaan maatilojensa kehittämistä. Laa-jennusinvestointejakin on hankkeen aikana lähtenyt liikkeelle ja lisää on suunnitteilla. Hanke on turvan-nut osaltaan puhtaan kotimaisen ruuan tulevaisuutta Keski-Suomessa saattamalla yhteen elintarvikeketjun alkupään toimijoita. Keski-Suomi pyörii maaseudun ympärillä elintarvikejalostuksen ja metsäteollisuuden kautta. Niitä ei olisi ilman maa- ja metsätalousyrittä-jiä, jotka mahdollistavat raaka-aineen saannin läheltä tuotantolaitoksia.

Keskisuomalaisilta tiloilta

suomalaiseen ruokapöytään

10

roBottinavEtassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus

TEKSTI JA KUVAT: Tanja Minkkinen

Tuomas valmistui agrologiksi vuonna 2009 ja osti samana vuonna tilan van-hemmiltaan. Oli alusta asti selvää, että uusi navetta tarvittiin toiminnan kannat-tavuutta ja etenkin jatkuvuutta ajatellen.

Uuden navetan suunnittelu käynnis-tyi vuonna 2010. Tuomas kävi Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen järjestämillä kotimaan- ja ulkomaan opin-tomatkoilla tutustumassa erilaisiin maa-tiloihin. Kokemuksia kertyi mm. Saksassa sekä Tanskassa. – Sellaisia tiloja mitä matkoilla näki, ei Suomessa ole montaa-kaan. Ulkomailla tilat ovat keskimäärin suurempia ja siellä käytetään enemmän ulkopuolista työvoimaa kuin Suomessa. Karjan lukumäärä on aina kolminumeroi-nen eli tilat ovat suuria. Toiminnallisuus on loppuun asti mietittyä ja maatilojen

– investointi on ollut suuri, mutta jos hommaan lähtee, niin sitten Kannattaa läh-teä Kunnolla. vanhalla navetalla ei olisi Pärjätty. tilan toiminnan suunnittelussa Pääosissa olivat yKsinKertaisuus seKä toimintavarmuus. navetassa on automatisoi-tu vain roBottilyPsy, hanKasalmelainen nuori yrittäjä tuomas Pietiläinen Kertoo, eiKä suostu ottamaan Paineita. – KaiKKi Perustuu lasKelmiin eiKä tunteeseen.

toimintatapa on varsin yritysmäistä, Tuomas summaa reissuilta saatuja koke-muksia. Hän kävi myös hankkeen järjes-tämissä rakennus- ja investointiteemaan liittyvissä koulutuksissa.

Tuomas otti rohkeasti mallia hyvin suunnitelluista ja toimivista tiloista omaan investointiinsa. Lopputuloksena oli saman typpinen pihattonavetta kuin Keski-Euroopassa.

Rakentaminen sujui vauhdillaKevättalvella 2011 rakennusprosessi käynnistyi ympäristöluvan hakemi-sella. Lupaa odotellessa Tuomas tarkensi kannattavuuslaskelmia yrityskonsultti Martti Kolehmaisen kanssa ja mietti reunaehtoja toiminnalle Kolehmaisen ja pankin edustajan kanssa.

Rakennustöihin päästiin käsiksi tou-kokuun lopussa 2012. Rakentaminen sujui pääosin jouhevasti ja joulukuun 3. päivä päästiin aloittamaan lypsy robotilla uudessa navetassa.

Pihatossa on painovoimainen ilman-vaihto ja seinät on rakennettu kirkkaista paljeverhoista, joiden väliin varastoituu ilmaa. Seinien läpi navettaan pääsee valoa ja ne voidaan laskea kesällä alas, jolloin navettaan saadaan eläimille mukava läpiveto. Kovilla pakka-silla paljeverhoseinät toimivat hyvänä lämmöneristeenä ja lämpötila pysyy karjalle sopivana, kovimmil-lakin pakkasilla n. +5 asteessa.

1010

Tuomaksen keväinen

proteiinipommi

Ku� i ja paloittele appelsiini pieniksi paloiksi.

Lisää sekaan purki� inen mait� ahkaa ja raejuustoa.

Mausta makusi mukaan sokeri� a,

makeutusain� � a tai hunaja� a.

Anna vetäytyä hetki jääkaapissa ja nauti!

• Karja voi käyskennellä navetassa vapaasti.

• Lehmät käyvät robotilla itsenäisesti lypsettävänä keskimäärin 2,6 kertaa vuorokaudessa.

• Kerralla lypsetään n. 10 l maitoa.• Lehmän vointia ja maidonlaatua

voidaan seurata reaaliajassa.

tapiolan tilan tapiolan tilan tapiolan tilan tapiolan tilan tapiolan tilan tapiolan tilan robottinavettarobottinavettarobottinavettarobottinavettarobottinavettarobottinavetta

Investoinnin kannattavuus näkyy jo ylösajovaiheessa Uuteen navettaan on sijoitettu lypsyleh-mät sekä nuorta karjaa. Kaiken kaikkiaan eläimiä on 120, joista lypsylehmiä on tällä hetkellä 40. Tavoitteena on nostaa lypsy-lehmien määrää 65 lypsävään. Vanhaan navettaan remontoidaan tilat vasikoille.

– Investoinnissa on onnistuttu hyvin. Uudessa navetassa on mukava työsken-nellä; eläinten olosuhteen ovat hyvät ja työ yleensä kevyttä. Tavoitteet on jo

osittain saavutettu, mutta työtä toki on vielä paljon. Työolosuhteet ovat hyvät ja lypsyrobotti on vapauttanut kellon vah-timisesta ja tarkoista työajoista. Töitä ja omia menoja pystyy järjestelemään melko joustavasti, toteaa Tuomas tyytyväisenä.

Automaattinen lypsyrobotti mah-dollistaa lypsylehmien seuraamisen tie-tokoneen ruudulta. Moniin tilanteisiin pystytään reagoimaan aiempaa nopeam-min. Tuotannonhallintaohjelmasta näh-dään mm. kunkin lehmän maitomäärä, paino, kiiman ajankohta, maidon laatu sekä montako kertaa lehmä on lypsyro-

botilla päivän aikana vieraillut. Myös utareterveys- ja maidonlaaturaportit saadaan suoraan tietokoneen näytölle reaaliajassa.

Tuomas hoitaa tilansa työt pääsään-töisesti itsenäisesti. Lähellä asuvista van-hemmista on toki myös ollut apua. Työ on sitovaa, mutta lomittajia ei epäröidä käyttää tarpeen vaatiessa. Toimintavar-maan navettaan on helppo pyytää ulko-puolista lomitusapua.

Kuluneen vuoden aikana Tuomaksella ei ole juurikaan ollut vapaa-aikaa, sen ver-ran investointi on vaatinut ponnistuk-sia. Nyt kun toiminta on saatu käyntiin, Tuomas pyrkii urheilemaan ja ajamaan motocrossia työn vastapainoksi.

11

TEKSTI JA KUVAT : Tanja Minkkinen

uusi Päivä odottaa! emäntä availee navetan ovia ja navettaKavereideni iloiset ”ammuuuuu” mylvähdyKset KaiKuvat PitKin navetan seiniä tervehtien tulijaa. nälKä alKaaKin Kurnia vatsassa yön jäljiltä! navettaKissan harmaa turKKi PilKahtaa aamuaurinGon säteiden seasta, Kun emäntä Käynnistää ruoKKijan. eteeni ilmestyy hyvänKoKoinen annos säilörehua, joKa sisältää Paljon enerGiaa ja muita ravintoaineita.

Mikäs tässä on ahmiessa rehua kitaan! Ei tarvitse edes pureskella kunnolla, kun suureen pötsiini mahtuu paljon karkeaa rehua kerralla pieneliöiden sulateltavaksi. Taidan käyskennellä ruoan päätteeksi hetken ympäri navettaa ja käydä robotilla lypsyllä, sen verran utareita jo kiristää.

Kylläpä helpotti tuo lypsyllä käynti, olo on nyt paljon kevyempi! Taidan lepuuttaa seuraavaksi jalkojani. Kas, tuolla näkyy Hilman vieressä houkut-televan näköinen kuiva ja puhdas kui-vikekasa, jossa voin märehtiä rauhassa. Näkymätkin ovat suoraan pihapiiriin.

Meitä lehmiä kutsutaan märeh-tijöiksi. Meillä on pötsissä voimakas lihaksisto, joka kääntää ja sekoittaa syömäämme ruokamassaa sekä nostaa märepaloja takaisin suuhumme märeh-dittäväksi. On kuin purukumia jauhaisi

päivät pitkät. Mutta mikäs se on jau-haessa leppoisassa ja viihtyisässä tun-nelmassa. Joskus emäntä laittaa meille päiväksi musiikkia soimaan ja se vasta on rentouttavaa!

Pötsistä ruoka kulkeutuu jalkapal-lon kokoiseen verkkomahaani. Moni ihmisistä ei tiedä, että verkkomahani supistuu lähes greipin kokoiseksi, jol-loin hienoimmat ruoan osaset työntyvät eteenpäin toiseen vatsaani satakertaan ja karkeammat osat palaavat pötsiin uudel-leen hienontamista varten. Kolmas vat-sani satakerta erottelee nesteen ruoasta ja kuljettaa ruokamassan edelleen juok-sutusmahaan. Ei siis ole mikään ihme, että tällaisen prosessin käydessä mahas-samme ruoan sulatus kestää koko päivän.

Tässä välissä voisin käydä katso-massa onko Armas noussut jalkeille.

Isäntä on näköjään liikkeellä työkalujen kera. Tuli varmaan parantelemassa vasik-ka-aitausta. Kauniita vasikkalapsia nuo uudet ruskeavalkoiset ovatkin! Taidanpa kurkata sinnekin ohi kulkiessani. Jospa saisin isännältä kerjättyä muutaman taputuksen kylkiäisiksi.

Muuh, vasikat voivat hyvin ja Armas-kin palasi takaisin makuulle. Taidan sulatella ruoat loppuun ennen kuin läh-den seuraavalle lypsylle. Oikein tunnen kuinka utareet alkavat jo painaa. Onneksi on tuo uusi aparaatti, jossa voin vapaasti käydä helpottamaan oloani, kun utareissa alkaa olla liian tukala olo.

Ilta-aurinko näyttäytyy navetan ikku-noista ja talolta leijailee kahvin tuoksu. Se tietää kohta alkavaa iltaruokintaa. Johan tässä alkaakin olla nälkä, ammuuuuh!

Leppoisaa loikoilua ja märehdintää

tiesitkö tiesitkö tiesitkö tiesitkö tiesitkö tiesitkö tämän tämän tämän

lehmästä?lehmästä?lehmästä?lehmästä?lehmästä?lehmästä?

• Lehmä alkaa tuottaa maitoa ensimmäisen vasikan syntymän jälkeen n. 2-vuotiaana.

• Lehmä lypsää melkein 9000 l/vuodessa ja n. 30 l/päivässä.

• Jos lehmää ruokitaan hyvin, se jatkaa maidontuotantoaan vajaan vuoden verran poikimisesta.

• Lehmät poikivat tavallisesti kerran vuodessa.

• Lehmänmaito sisältää keskimäärin 87 % vettä, 4,3 % rasvaa, 3,4 % proteiinia, 4,8 % laktoosia ja 0,8 % kivennäisaineita.

• Hyvin tuottavat lehmät pääsevät ”satatonnarien kerhoon” ja saavat kuvansa lehteen.

Lähteet: Suomen Eläinsuojeluyhdistystenliitto, Maito ja terveys ry, Wikipedia

12

Lehmän neljä mahaa

Pötsi

Verkkomaha

Satakerta

Juoksutusmaha

Mikrobit

Maksa Utare

1. Pötsissä karkea rehu hienontuu ja muuttuu ravinteikkaaksi vihervelliksi.

2. Verkkomaha sijaitsee pötsin etupuo-lella ja se on verkkomaisten poimujen peitossa. Verkkomaha erottelee kar-kean ja hienonnetun ruoan lehmän vatsassa; ruoka palaa joko takaisin märehdittäväksi tai jatkaa kulkuaan seuraavaan mahaan.

3. Satakerta on yksi märehtijöiden etu-mahoista ja se sijaitsee vatsaontelon

oikealla puolella. Kolmas vatsa erot-taa ruokamassasta suurimman osan vedestä, jonka jälkeen ruokamassa siirtyy juoksutusmahaan. Nimensä satakerta saa lihaskerroksen muo-dostamista suurista lehtimäisistä poi-muista, joita on satakerrassa yhteensä noin sata.

4. Juoksutusmaha on märehtijöiden mahan viimeinen osa. Juoksumahan

toiminta on samantyyppistä kuin yksimahaistenkin mahalaukussa. Juoksutusmaha sijaitsee vatsaontelon alaosassa pötsin oikealla puolella.

5. Ohutsuoli alkaa juoksutusmahasta. 6. Maito muodostuu utareissa. Utareissa

on neljä vedintä, joista maitoa tulee, kun niitä puristellaan hellävaroin.

13

Marika ja Ville-Veikko Piispanen osti-vat Juholan tilan vuonna 2010. Kin-nulassa Muholan kylällä heillä on yksi, 1970-luvulla valmistunut lihakarjana-vetta. Toinen, 1980-luvulla valmistunut lihakarjanavetta sijaitsee Myllymäellä Kinnulan kirkonkylällä Marikan van-hempien kodin läheisyydessä. Kahteen navettaan mahtuu yhteensä noin 130 eläintä. Saarioiselle Jyväskylään sonnit lähtevät teuraaksi noin 20 kuukauden iässä.

– Teurasikää seurataan kasvun ja rahantarpeenkin mukaan. Liian pie-ninä sonnit eivät kuitenkaan lähde, Ville-Veikko kertoo. Välityksen kautta sonnivasikat tulevat tilalle 2–3 kuukau-den ikäisinä.

tuotannon uuDistaminEn PuntarissamariKa ja ville-veiKKo PiisPasen laajennussuunnitelmille maitoa ja nahdanlihaa KesKi-suomesta -hanKe avasi tuo-tannon ja raKentamisen mahdollisuuKsia.

TEKSTI JA KUVA: Pekka Räihälä

Juottamo suunnitelmissa– Olemme suunnitelleet, että rakentai-simme kirkonkylän navetan lato-osaan vasikkajuottamon. Navetta on uudem-pi ja vaatii vähemmän remonttia kuin Juholan navetta, Ville-Veikko kertoo laajennussuunnitelmista.

Juottamotiloihin vasikat tulisivat maitotiloilta suoraan jo muutaman vii-kon ikäisinä, jolloin niiden ravintona on maitojuoma. Juholan navettaa voisi käyt-tää teinivasikoiden tilana ennen niiden siirtämistä mahdollisesti rakennettavaan uuteen loppukasvattamoon.

Ruokinta työllistääPiispasten suvulla tila on ollut vuodesta 1905. Lihakarjan kasvatukseen erikois-tuttiin vuonna 1971. Pitkällä historialla

on myös haittapuolensa. Vanhat raken-nukset kuluvat ja tarvitsevat remon-tointia, mutta ne ovat myös ahtaita nykyisille isoille traktoreille ja muille työkoneille. Se tarkoittaa paljon käsin tehtävää työtä.

– Jaamme käsin viljat, kivennäiset ja nappulat. Säilörehua varten on jako-vaunu. Koska Ville-Veiko tekee myös kaivinkoneurakointia ja auraa metsä- ja kyläteitä talvisin, autan monesti navet-tatöissä, Marika selvittää. Apevaunu nopeuttaisi ruokintaa ja vähentäisi käsin tehtävää työtä, mutta nykytiloihin se ei mahdu.

Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suo-mesta -hanke on Piispasten mielestä ollut heidän investointisuunnitelmilleen hyö-dyllinen jo tutustumisvierailujen takia.

– Olemme tehneet tutustumisret-kiä Pohjanmaalle ja Etelä-Suomeen eri tiloille. On etu, että näkee eri vaihtoeh-toja. Rakennuksista kuulee myös niiden epäonnistumisista eikä vahinko lähde kiertämään, Ville-Veikko kuvailee opin-tomatkojen hyötyä.

Hankkeeseen on kuulunut myös luentopäiviä eläinlääkinnästä ja -ruo-kinnasta.

– Hankkeen takia tulee lähdettyä tilalta pois, sekin virkistää. Aina eivät kaikki ymmärrä sitä, että eläintenhoito sitoo seitsemänä päivänä viikossa, Marika miettii.

Lasten hoidossa on suuri apu Ville-Vei-kon vanhemmista, jotka rakentavat omaa uutta kotia Juholan lähelle. Kun he hoita-vat 3,5-vuotiasta Sannia ja 1,5-vuotiasta Juhoa, Marika voi osallistua tilan töihin.

Marika ja Ville-Veikko Piispanen ovat olleet

Juholan isäntäpari vuodesta 2010 lähtien.

He asuvat Kinnulan kirkolla, kunnes Ville-

Veikon vanhemmat saavat oman talonsa valmiiksi. Piispasten

navetat ovat Juholas-sa Muholan kylällä ja Marikan vanhempien

talon läheisyydessä Myllymäellä Kinnu-

lan kirkonkylällä. Lisäksi tehdään koneurakointia.

Marika ja Ville-Veikko Piispanen ovat olleet

vuodesta 2010 lähtien.

kirkolla, kunnes Ville-

saavat oman talonsa valmiiksi. Piispasten

navetat ovat Juholas-sa Muholan kylällä ja Marikan vanhempien

• Kasvattavat maitotilojen sonnivasikoita teuraaksi.

• Eläimet kahdessa eri navetassa, investointi suunniteilla.

Piispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tilaPiispasten tila

15

Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suo-mesta -hankkeeseen Maitosuomi lähti mukaan toteuttamaan perustehtä-väänsä eli edistämään maidontuottajien elinkeinoa. Maitotilojen myyntitulojen osuus Keski-Suomessa on peräti 65,6 %, joten maitotilojen toimintaedelly-tysten säilyminen on varsin tärkeää Keski-Suomessa niin maakunnallisesti kuin kuntatalouden näkökulmasta. Esimerkiksi Konnevedellä maidontuo-tannon osuus maatalouden tuloista on peräti 74 %.

Maidontuotanto työllistää Keski-Suomessa maitotiloilla ja niiden yhteis-työverkostossa noin 1 500 henkilöä. Tämän lisäksi Äänekosken ja Jyväsky-län meijereissä, maidon keräilyssä sekä meijerituotteiden jakelussa kauppoihin on yhteensä noin 650 työpaikkaa. Mai-toketjun työpaikat eivät helposti siirry ulkomaille, mikäli niistä halutaan pitää kiinni.

Valistuneina kuluttajina valitsemme ostoskärryyn aina kotimaisen vaihtoeh-don kun se on mahdollista. Valitsemalla ostoskärryymme esimerkiksi kotimaisen juuston ulkomaisen sijasta, kannatamme

työpaikkojen säilymistä Suomessa, koti-maakunnassa ja omassa kunnassa.

Maidontuotannon kehittämiseen panostustaSuomalainen maidon hinta antaa hyvän lähtökohdan maidontuotannon kehittä-miselle. Hyvän tilityshinnan lisäksi on välttämätöntä, että tilan kehittämisessä tehdään oikeita päätöksiä ja valintoja. Tulevaisuudessa tuotannollinen osaa-minen ei yksistään riitä, vaan maitotilan johtamiseen tarvitaan strategista osaa-mista ja suunnittelua.

Elintarviketieto Gallupin kevään 2012 kyselyn perusteella maidontuotan-

Valio Äänekosken ja Jyväskylän meijereiden tuotteet ovat lähiruokaa. Jyväskylän meijerin maito kerätään keskimäärin 94 km säteeltä ja Äänekosken meijerin maito vielä huomattavasti lyhyemmästä matkasta.

TEKSTI: Olavi Koskimäki, kenttäpäällikkö, Osuuskunta Maitosuomi KUVA: Osuuskunta Maitosuomi

lisää maitoa Keski-suomen maakunnasta

maitoa ja naudanlihaa KesKi-suomesta -hanKKeella on ollut merKittävä rooli maidontuotannon jatKu-misen ja Kehittymisen Kan-nustajana ja Kouluttajana KesKi-suomen alueella. han-Keen aiKana maitotiloilla on tehty merKittäviä inves-tointiPäätöKsiä ja nuoria tuottajia on tullut mai-dontuotantoon muKaan. maitosuomen näKöKulmasta tarKasteltuna hanKKeen ta-voitteet ovat toteutuneet hyvin.

non määrä Keski-Suomessa olisi hieman nousussa vuoteen 2016 mennessä. Mai-dontuotannon laajentamista suunnit-telisi 30 % tuottajista, mikä on hieman enemmän kuin koko maan keskiarvo. Maidontuotannon lopettamista suunnit-televia tuottajia kyselyn mukaan olisi 18 %, mikä oli ilahduttavasti selvästi vähem-män kuin keskimäärin koko maassa.

Maitotilojen tekemät investoinnit ja kehittämistoimenpiteet ovat välttä-mättömiä koko maitoketjun kehittymi-sen ja säilymisen kannalta. Investoinnit kehittävät tuotannon kannattavuutta, eläinten hyvinvointia, maidon laatua ja hoitajien työolosuhteita.

Maitosuomi on Valioryhmän maidonhankintaosuuskunta, jonka jäseninä on yhteensä 1299 maidontuottajaa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Keski-Suomessa tuotettu Maitosuomen ja muiden valiolaisten tuottajien maitoa jalostetaan Jyväskylän ja Äänekosken meijereissä.

09.00–09.30 aamukahvi

09.30–09.40 avaussanat

Pekka Äänismaa, koulutus- ja T&K-päällikkö, JAMK

09.40–10.10 Eu:n maatalouden tulevaisuus, suomi osana Eu:ta

Jyrki Niemi, professori, MTT

10.10–10.40 Kestävää biotaloutta

Jyri Arponen, johtava asiantuntija, Sitra

10.40–11.00 Hanketoiminta Keski-suomen maatalouden kehittämisen apuna

Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi

11.00–11.30 Hankkeen yhteistyökumppaneiden puheenvuorot

Olavi Koskimäki, Maitosuomi

Ulla Mehto-Hämäläinen, K-S Ely

Ari Pummila, Saarioinen

11.30–12.30 lounas (omakustanteinen)

12.30–13.00 miten maatiloja rahoitetaan tulevaisuudessa

Timo Jaakkola, Nordea

13.00–13.30 iltapäivän iloinen yllätysnumero

13.30–13.50 Potkua investointiin

Tuomas Pietiläinen, maatilayrittäjä

13.50–14.10 Hankkeen palautekysely

Elisa Pajunen, JAMK

14.10–14.45 viisi vuotta keskisuomalaisen nautakarjatalouden kehittäjänä

Sanna Hämäläinen ja Susanna Lahnamäki, JAMK

14.45 Päätöskahvit

ilmoittautumiset: Viimeistään 3.4.2013, hanna.kaihlajarvi@jamk.fi tai 040 563 5431

www.jamk.fi /maitoajanaudanlihaa

Voit seurata suoraa lähetystä netin välityksellä: www.hinkalo.fi

Ke 10.4.2013 klo 9–15 • Saarijärven kaupungintalo, Sivulantie 11

tulEvaisuuDEn nautaKarJatalous

KEsKi-suomEssamaitoa ja naudanlihaa Keski-suomesta

-koulutushankkeen loppuseminaari

Tervetuloa

maksuttomaan

seminaariin!