Ekokaupungissa kaikki hyvään elämään tarvittava on kävelymatkan päässä, myös maaseutu. Arki on leppoisaa, aikaa jää myös elämästä nauttimiseen. Kävelykaduilla lastenkin on turvallista liikkua, ja heitä ajatellen on myös tärkeää, että kaupunki on energiankäytön suhteen omavarainen.

Orimattilan Henna – ekokaupunki

Hennan 20 000 asukkaan ekokaupunki jakaantuu leveiden puistokatujen erottamiin 3500–4500 asukkaan kaupunginosiin, joilla kullakin on oma keskuspuistonsa. Kaupunginosat jakau-tuvat kortteleihin, joita on yhdessä kaupunginosassa noin 12. Korttelit jakautuvat edelleen pihapiireihin, jotka etenkin pienet lapset kokevat turvalliseksi. Rakenneperiaate palvelee myös rakentamisen vaiheittaisuutta.

Jokaisella kaupunginosalla on oma yhtenäiskoulunsa ja päivä-koti, jotka ovat kaupunginosan keskeisiä julkisia rakennuksia. Kussakin kaupunginosassa toimii lisäksi oma lähikauppa. Noin 500 oppilaan koulut ovat tarpeeksi pieniä varmistaakseen yh-teisöllisyyden ja toisaalta tarpeeksi suuria tarjotakseen riittävät erityisluokat ja liikuntatilat myös iltakäyttöä varten. Kaupungin-osan keskustassa on palveluasuntoja, joiden henkilökunta tar-joaa kotipalvelua myös lähikortteleiden ikääntyville asukkaille.

Jokaisessa korttelissa on 300–400 asukasta ja tasapainoi-nen yhdistelmä eri rakennus- ja asuntotyyppejä ryhmiteltynä 40–80 asukkaan pihapiireihin: perinteisiä yhtiömuotoisia ker-rostaloja, rivitalotyyppisiä ratkaisuja sekä kaupunkipientaloja omilla tonteillaan. Korttelin keskellä on lähipuisto leikkipaikkoi-neen. Rakentaminen ryhmittyy pääosin korttelien laidoille, ja katutilat rajautuvat selkeästi perinteisen puukaupungin tapaan. Kulmauksissa ja esimerkiksi aukioiden reunoilla rakennukset

The Innovative Town Concept for the Future-ideakilpailu

Tiivistelmä kilpailuehdotuksesta 2km2

Tekijät: Juho Rajaniemi, TkT, arkkitehti, Arkkitehti Oy Rajaniemi, Jouko Kunnas, arkkitehti, Liidea OyAvustajat: Tuomo Vesajoki, DI, Liidea Oy (liikenne), AnneMo Kaitfors, ins., Arkkitehti Oy Rajaniemi

ovat kolmikerroksisia, muuten yleensä kaksikerroksisia. Kort-telin 13 000–18 000 k-m2 kerrosalasta noin 1 000 k-m2 on pu-tiikkeja, toimistoja, parturi-kampaamoja, verstaita, asukkaiden yhteistiloja jne.

Asumisväljyydeksi on oletettu 40 m2/henkilö. Kun keskustan rautatieaseman maksimikävelyetäisyydeksi määritellään 800 m, saadaan kaupungin pinta-alaksi 257 hehtaaria. Tällöin alue-tehokkuus on 0,37 ja korttelitehokkuus 0,75–0,82.

Kaupungin 10 000 työpaikasta noin puolet voi sijoittua kau-punkirakenteeseen. Hyvien kulkuyhteyksien vuoksi Helsingin seudulle pendelöivien osuus noussee jopa neljännekseen työllisistä. Julkisia rakennuksia, kauppoja, toimistoja ja muita

työpaikkoja varten on varattu 130 000 k-m2, mikä vastaa noin 4300 työpaikkaa. Varsinaisten työpaikkakortteleiden ohella tu-etaan voimakkaasti lähityötä (ent. etätyö).

Hennan eteläreunalla jyrkät rinteet antavat luontaisen rajan kaupungille. Kävelyetäisyys rautatieasemalle rajoittaa alueen kokoa idässä, jolloin länsipuolella on kolme ja itäpuolella kaksi kaupunginosaa. Länsiosassa laaksopainanne puroineen muo-dostaa lähtökohdan viheralueiden ketjulle.

Kaupunkialue on selkeästi erotettu ympäröivästä maaseudus-ta. Kaupungin ja maaseudun rajaa korostaa 3–5-kerroksinen kaupunginmuuri, jossa asuu noin neljännes kaupungin asuk-kaista. Maaseutu alkaa heti ekokaupungin muurin ulkopuolel-

Koko kaupunki mahtuu 800 m säteelle rautatieasemasta. Viheralueiden järjestelmä.

la. Välittömästi muurin vieressä ovat asukkaiden viljelypalstat. Myös osa urheilu- ja liikuntapaikoista sijoittuu kaupunginmuurin tuntumaan. Hieman etäämpänä sijaitsevat hevos- ja kotieläin-tilat, hautausmaa ja pitokartano. Ekokaupunki tukee maatalou-den erikoistumista luomuviljelyyn ja ruokakulttuuriin.

Rautatieaseman yhteyteen sijoittuu keskusta, jossa on pääosa palveluista ja työpaikoista. Aseman kauppakeskus käsittää 2–3 supermarket-tyyppistä myymälää sekä monipuolisen erikoislii-

Autoliikenne, pysäköintijärjestelyt ja kävelykatualue. Palvelujen sijoittuminen kaupunginosiin.

kevalikoiman. Osa liikkeistä ja toimistoista sijoittuu asemalta lähtevien pääkatujen varsille. Myymäläala mitoitetaan paikal-lisen ostovoiman mukaisesti. Viisi lähimyymälää palvelee kukin omaa kaupunginosaansa

näiden keskusaukion tuntumassa, jossa lasten haku päiväko-dista ja ostokset hoituvat joustavasti samalla kertaa. Lähimyy-mäläpaikkojen luovutuksessa suositaan liikkeitä, jotka pysty-vät tarjoamaan monipuolisen palvelukokonaisuuden (posti- ja muut logistiset palvelut, pankkipalvelut, lipunmyynti ym).

Lasikatteinen asemahallisilta palvelee junamatkustajien ohella myös itä-länsisuuntaista jalankulkuliikennettä. Hallissa on kau-pallisia palveluita, ja siihen liittyy toimisto- ja hotellitorni. Ylim-män kerroksen luomuravintolasta avautuu näköala kaupungin kattojen yli. Radan länsipuolella asemalaituri liittyy vehreän kaupunkipuistikon välityksellä suoraan keskustaan. Ylemmissä kerroksissa sijaitsevat asunnot tuovat sosiaalista turvallisuutta asema-alueelle. Aseman itäpuolella maasto on korkeammalla, siellä kauppakujat liittyvät aseman ylikulkusiltoihin.

Kaupunkiin sijoittuva keskiasteen opetus voi erikoistua eko-logisen viljelyn ja ruokakulttuurin teemoihin. Alueen pelloille esitetään perustettavaksi 40 hehtaarin koeviljelyalue. Muurin eteläosaan, moottoritien päälle, ehdotetaan lisäksi rakennet-tavaksi ”luomukouluun” kuuluva koeviljelytalo, jossa viljellään ruokakasveja ympäri vuoden useassa kerroksessa.

Alueella oleville hiekkakuopille pystytetään betoniasema kau-pungin rakentamisen ajaksi. Moottoritien liikennemelua ehkäis-tään muurimaisten työpaikka- ja kaupparakennusten avulla.

Hiljaisten kujien Henna

Ekokaupungin liikennejärjestelmä perustuu voimakkaasti rai-deliikenteeseen sekä kevyeen liikenteeseen. Kaupungin mis-tään osasta ei ole 800 metriä pitempää matkaa rautatieasemal-le. Kaikki palvelut ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Katujen tunnelma on rauhallinen. Kadunkulmien aukiot tarjoavat oles-kelutiloja kesäisin, talvisin niitä voidaan hyödyntää lumen va-rastointiin.

Autoliikenne ohjataan alueelle Vanhan Lahdentien suunnasta kolmesta tasoliittymästä. Radan ja moottoritien välissä on yh-teys Tuuliharjan alueelle. Alueen sisällä liikennemäärät jäävät alle 5000 ajon/vrk. Pysäköinti sijoittuu muurin alle, aseman lii-kekeskukseen sekä olevan sähkölinjan alle. Vaihtuvat opasteet ohjaavat saapujat vapaille paikoille.

Radan itäpuoliselle alueelle johtava silta säilytetään palvele-maan alueen vähäistä läpikulkua sekä pysäköintiliikennettä kaakkoisiin kortteleihin. Koillisosan pysäköinti sijoittuu liike-keskuksen yhteyteen radan ja moottoritien väliselle alueelle. Uudet siltayhteydet palvelevat kevyttä liikennettä. Ylikulkusil-lat niin rautatien kuin moottoritienkin yli toteutetaan Firenzen Ponte Vecchion tai Helsingin Itäkeskuksen Hansasillan tapaan kauppahallityyppisinä. Laiturien päässä olevat sillat ovat kui-tenkin ulkotilaa ja pyöräiltävissä.

Autoliikennettä vähennetään kieltojen sijaan kannustamalla ympäristöystävällisempiin liikkumistottumuksiin. Erittäin te-hokas keino on autojen yhteiskäyttöjärjestelmä. Tämän sekä

eri toimintojen vuoroittaispysäköinnin ansiosta ekokaupunkiin riittää työpaikat mukaan lukien noin 4400 paikkaa (1 ap/210 k-m2). Nämä voidaan toteuttaa halliratkaisuina, jolloin lähes koko kaupunki vapautuu kävelykatualueeksi.

Jätehuollon näkökulmasta Hennan kaupunki on hyvin pieni yksikkö. Riittävät jätevirrat ovat edellytys esimerkiksi jätteen koneelliselle lajittelulle, biokaasun tuotannolle tai jätteen ener-giasisällön hyödyntämiselle. Siltä osin kuin näitä toimintoja on kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista toteuttaa Hen-nassa, sijoitetaan tarvittavat laitokset kaupungin pohjoispuolel-le rautatien ja moottoritien väliselle alueelle.

Jätteen keräys toteutetaan kortteleittain (noin 100–150 kotita-loutta). Tilan säästämiseksi käytetään syväkeräysastioita. Jät-teen syntyä ehkäistään järjestämällä toimiva vaihtojärjestelmä käyttökelpoisille tavaroille. Myös puutarha- ja biojätteen kom-postointia rohkaistaan pihoilla tai kortteleiden yhteiskomposto-reissa.

Ekokaupunki säästää energiaa

Erityisesti tiivis kaupunkirakenne ja kevytliikenteen suosiminen vähentävät energiankulutusta. Passiivitalojen kulutusta vä-hennetään lämmön talteenotolla ja asuntokohtaisella kulutuk-senseurannalla. Liikalämpeneminen ehkäistään rakenteellisin keinoin ja istutuksin. Myös viherkatot tasaavat lämpötilan ääri-olosuhteita, sitovat hiilidioksidia ja puhdistavat ilmaa. Pienimit-

takaavainen kaupunkirakenne luo suotuisan pienilmaston ja mahdollistaa hiilidioksidia sitovi-en puurakenteiden hyödyntämi-sen. Vihreät katot ja piharaken-teet hidastavat myös hulevesien virtausta.

Uusiutuvaa energiaa tuotetaan tuulivoimaloilla ja aurinkopa-neeleilla. Aurinkopaneeleilla tuotetaan noin 70 prosenttia läm-pimän käyttöveden vuotuisesta tarpeesta. Muu lämmitysener-gia tuotetaan maalämmöllä. Tämän vaatima sähkö yhdistettynä laitesähkön kulutukseen tuotetaan tuulivoimalla.Tätä vastaava tuulivoimapuisto käsittää kuusi 3 MW:n voimalaa (napakorkeus 100 m). Hennassa tuulivoimaloita puoltaa myös valtakunnalli-sen sähköverkon läheisyys ja tuulta ylöspäin nostavat mäet. Tuulivoimalat sijoitetaan kaupungin kaakkoispuolen harjulle noin 500 m päähän toisistaan, jolloin lähimmät voimalat ovat niin ikään noin 500 m päässä kaupunginmuurista. Huoltoreitti-nä voidaan hyödyntää olemassa olevaa metsäautotietä. Muun-toasema rakennetaan suurjännitelinjan yhteyteen.

Arkkitehti Oy Rajaniemi (www.rajaniemi.info): Juho Rajaniemi, juho@rajaniemi.info, 044 5247245

Liidea Oy (www.liidea.fi ):Jouko Kunnas, jouko.kunnas@liidea.fi , 040 5827426Tuomo Vesajoki, tuomo.vesajoki@liidea.fi , 040 5931931