Yrttien suosio on nousussa meillä ja maailmalla. Aromikkaita kasveja on

helppo kasvattaa ja lisätä itse. Kokeile tänä kesänä vaikka inkivääriminttua,

sitruunabasilikaa ja ananassalviaa.

Nyt on yrttien aika!

teksti Outi Tynys kuvat Teija Tuisku

Saviruukussa kasva-va sitruunaverbena antaa ruokiin sitruu-naista makua ilman happamuutta. Basi-likan taimet odotta-vat puulaatikossa istutusta.

Yrit säilyvät hyvin maljakossa. Napsi kimpusta lehtiä ja kukkia mausteeksi ja koristeeksi. Ku-van kimpussa on basilikoja ja sinikuk-kaista iisoppia.

22 Kotipuutarha 4/2015 Kotipuutarha 4/2015 23

L ehtevä minttu tuoksuu ruukussa ja laventelin huu-maavat kukat hehkuvat auringossa. Yrtit hämärtä-vät koriste- ja hyötykasvien rajaa. Jotkut yrtit ovat tulleet alunperin tunnetuksi nimenomaan koris-tekasveina, kuten rypälekurkku eli kuolematto-muuden yrtti ja intianminttu eli valkomikrome-

ria. Näiden nopeakasvuisten ja rehevien kasvien lehdistä saa hauduttamalla teetä.

Aromikkaiden kasvien joukosta löytyy kymmeniä helposti kasvatettavia vaihtoehtoja ja huumaavia erikoisuuksia kotipuu-tarhurin parvekkeelle, terassin ruukkutarhaan, amppeliin ja keittiöpuutarhaan.

Kukkia iloksi ja hyödyksiYrttitarhan hoito ei vaadi erityisosaamista. Satoa syntyy pitkin kesää, kunhan pitää mielessä muutaman perusniksin.

Kasvien latvoja ja sivuversoja kehotetaan saksimaan sään-nöllisesti, jotta kasvi pukkaisi uusia ja raikkaita versoja. Ahke-rasta leikkaamisesta huolimatta useimmat yrtit kukkivat ennen pitkää. Kukkanuppuja avaavaa kasvia kannattaa kui-tenkin käyttää ahkerasti, sillä lehtien puisevoitumiseen kuluu

aikaa jopa viikkoja. Älä säikähdä myöskään korianterin kukintaa, vaan silppua lehtiä ja kukkia ruokiin. Ja kun sitruu-namelissa avaa pieniä valkoisia kukkiaan, saat edelleen sen versoista aromikasta teetä.

Yrttien kukat kuuluvat syötävien kukkien parhaimmis-toon. Myös perhoset ja pörriäiset arvostavat kukintaa ja vie-railevat ahkerasti esimerkiksi anisiison, laventelin, basilikan ja iisopin kukissa. Tästä syystä yrttejä kannattaa kasvattaa kaikkialla puutarhassa.

Yrttien lannoitustarve riippuu lajista ja kasvatustavasta. Penkissä kasvava, säästeliäästi korjattu ajuruoho pärjää niu-kalla lannoituksella. Jos taas reheväkasvuinen basilika, minttu tai ananassalvia kasvaa ruukussa ja sen versoja leikataan ahkerasti, säännöllinen hoitolannoitus on tarpeen koko kas-vukauden ajan. Usein lisälannoitus unohtuu alkukauden jäl-keen, kun ravinteiden tarve olisi suurimmillaan.

Muista kuitenkin kohtuus, sillä typen voimalla reuhahta-neet yrtit maistuvat mitättömiltä. Pahimmillaan voimakas lan-noitus tappaa kasvin. Yrteille on räätälöity myös omia erikois-ravinteita. Jos käytät lannoitukseen seoslannoitteita, valitse hivenravinteita sisältävä tuote.

Uudet basilika- tuttavuudet

1 ’Pistou’-maustebasilikan (Ocimum basilicum) sopii ruukkuun, sillä sen kasvuta-pa on pörhäkän tiivis. Ohu-et, pienet ja voimakkaanma-kuiset lehdet ovat parhaim-millaan tuorekäytössä.2 ’Red Rubin’ -maustebasili-ka on parannettu versio Red Opal -lajikkeesta. Lehti on vahvan punainen ja neilik-kamaisen mausteinen. Kor-keus noin 30 cm.3 ’Queen of Sheba’-mauste-basilika on koristeellinen ruukkukasvatuksessa ja leikkokukkana. Maku maus-teinen. 4 Kanelibasilikan (O. basili-cum ’Cinnamon’) lehdet ja varret tuoksuvat ja maistu-vat kanelilta. Maku säilyy kuivatuissa lehdissä. Sopii juomiin, omenaruokiin ja wokkeihin. Voimakaskasvui-nen.5 ’Lime’-kamferibasilikan (O. americanum) lehdet ja varret maistuvat voimak-kaasti limetiltä. Maku sopii esimerkiksi kalan ja salaat-tien mausteeksi. Kasvutapa tiivis, ei altis tuholaisille.6 ’Rosie’-maustebasilikan kasvutapa säilyy tiiviinä ei-vätkä sen versot retkahda punaisille basilikoille tyypil-lisesti. Maku on mieto.7 ’Magic Mountain’ on rote-va basilikalajike, jolla on paksut ja voimakasaromiset lehdet. Se sietää muita pa-remmin alhaisia lämpötiloja. Runsaskukkainen ja voima-kaskasvuinen, sopii myös koristekasviksi. Lisätään pis-tokkaista, talvetus viileässä ja valoisassa. 8 ’Foglia di Lattuga’ -maus-tebasilikaa kutsutaan myös salaattibasilikaksi ja napolin-basilikaksi. Kookkaat lehdet ovat erityisen hienoaromiset. Vaateliaan lajikkeen kasva-tus onnistuu varmimmin kasvihuoneessa tai lavassa.9 ’Minette’-maustebasilika eli parvekebasilika kasvat-taa tiiviskasvuisen pallon. Mieto ja ohut lehti sopii tuo-rekäyttöön. Sato korjataan leikkaamalla verson kärkiä. Korkeus on alle 30 cm.

Satoa basilikasta Basilikan kasvatus onnistuu aurinkoisella

ikkunalla, lavassa, kasvihuoneessa ja suojai-salla patiolla. Ruukkukasvatus on omiaan her-källe lajille, sillä voit nostaa taimet sisälle viileiden jaksojen ajaksi. Muuten alkukesän koleat ja sateiset säät kellastuttavat kasvus-ton nopeasti. Kasvu pysähtyy noin +10 as-teessa.

Osa lajikkeista lisätään pistokkaista. Osta niistä vuosittain taimet tai leikkaa pistokkaita talvetetuista taimista.

Kylvä basilikan siemenet potteihin tai laa-tikkoon huhtikuussa. Jos haluat aikaista satoa ikkunalta, kylvä basilika jo maaliskuun alussa. Latvo taimet, kun niissä on muutama kasvu-lehti.

Istuta taimet penkkiin, kun yöt ovat läm-menneet. Kata maa esimerkiksi mustalla muovilla ja kasvusto harsolla. Basilika viihtyy kuohkeassa, humuspitoisessa, hikevässä ja voimakkaasti lannoitetussa maassa.

Tarkkaile taimia kirvojen varalta. Jos leh-dissä näkyy epämuotoisuutta, taimessa saat-taa olla ripsiäisiä. Kerää kurttuiset lehdet pois.

Napsi kasvustosta yksittäisiä lehtiä ja latvo taimia. Korjaa tiiviskasvuisten pienilehtisten lajikkeiden sato leikkaamalla verson pätkiä.

Leikkaa säilöttävä sato, kun versojen alim-mat kukat ovat auki. Maku on voimakkaim-millaan kukinnan aikana.

Kasvata koko klaani!

Punalehtiset basili-kalajikkeet ovat koristeellisia, mutta ne kasvavat yleensä vihreitä heikommin.

24 Kotipuutarha 4/2015 Kotipuutarha 4/2015 25

Istuta minttu aina omaan ruukkuunsa, sillä se valtaa tehokkaasti kasvutilaa muilta lajeilta. Rajaa kasvatusalue reunuksella tai istuta taimi pohjattomaan vatiin tai ämpäriin. Muuten useimmat mintut karkaavat ja lajikkeet sekoit-tuvat keskenään.

Istuta mintut hiekkapitoiseen ja läpäisevään maahan. Juuristo kasvaa maanpinnan tuntu-massa, joten mintut sietävät huonosti talvista

märkyyttä. Talvenkestäväkin laji voi kuolla epäsuotuisana ja lumettomana talvena.

Leikkaa kasvusto kukinnan jälkeen, jotta minttu kasvattaa uutta versostoa loppukesäk-si. Korjaa kuivattava tai pakastettava sato en-nen kukintaa. Tällöin maku on voimakkaim-millaan.

Uudista kasvustot noin neljän vuoden vä-lein. Minttu leviää maanpinnan lähellä suiker-

tavista maavarsista. Istuta maavarsia tai niistä kasvavia versoja uuteen paikkaan tai kunnos-tettuun penkkiin. Ilman uudelleen istutusta kasvusto taantuu ja häviää.

Kasvata arat mintut ruukuissa ja siirrä ne talveksi kellariin tai viileään varastoon. Talve-tus saattaa onnistua myös valoisissa sisätilois-sa. Uudista kasvi tällöin pistokkaista keväällä, jotta saat elinvoimaa uhkuvat taimet.

Maija Rouvisen suosikkimintut

1 Viherminttu ja sen koris-teellinen muoto kähärä-minttu (Mentha spicata ’Crispa’) ovat erinomaisia teeyrttejä ja englantilaisen keittiön klassikkomausteita. Talvehtiminen sujuu yleensä ongelmitta.2 Omenaminttu (M. x rotun-difolia) kuuluu ruoanlait-toon käytettävien minttujen parhaimmistoon. Mieto ma-ku sopii myös salaattiin. Omenaminttu talvehtii aina-kin suotuisina talvina. Kirja-valehtisen ’Variegatan’ ma-ku on vihreää lajiketta mie-dompi ja sen talvenkestä-vyys on heikompi.3 Inkivääriminttu (M. genti-lis) on yksi parhaista min-tuista niin teehen kuin ruu-anlaittoon. Maukas ja lem-peä maku sopii etenkin aa-sialaisiin ruokiin. Talvehti- minen on epävarmaa.4 Marokonminttu (M. spica-ta ’Moroccan’) on klassinen teeyrtti. Sen maku on virkis-tävä ja vahva, eikä siinä ole mintuille ominaista kitke-ryyttä. Saattaa talvehtia ul-kona.5 Sitruunapiparminttua eli sitruunaminttua (M. x piperi-ta 'Citrata') kutsutaan tuok-sun takia myös eau de co-logne -mintuksi. Ihastuttava tuoksukasvi. Maku sopii tee-hen. Talvenkesto vaihtelee. Mintusta on myös muita sit-ruunanmakuisia lajikkeita, jotka poikkeavat sitruunapi-parmintusta.6 Harmaaminttu (M. lon-gifolia) kuuluu yrttitarhan peruslajeihin. Lehdet anta-vat teehen makean säväyk-sen. Lehdistö on harmaa-nukkainen ja koristeellinen. Jopa metrin korkuiseksi kasvava laji talvehtii hyvin.

Minttua on helppo kasvattaa

Sopii myös

salaattiin

Uusia tuulia yrttirintamallaMaustekasvien suosio on nousussa maailmanlaajuisesti, ja yrtit ovat samanlaisen lajikejalostuksen kohteena kuin vihannekset. Jalostajat tekevät parhaansa luodakseen näyttäviä, satoisia ja nopeakasvuisia uutuuksia.

Korianteri kuuluu nopeimmin suosiotaan kasvatta-viin lajeihin. Suosituimman yrtin titteli kuuluu kui-tenkin basilikalle, jonka lajikevalikoima on ylenpalt-tinen. Jokaiseen käyttötarkoitukseen löytyy sopiva lajike. Esimerkiksi Baristo-lajikkeita kasvatetaan tätä nykyä vartettuina, pyöreälatvaisina pikkupuina.

Basilikaa ja muita yrttejä saatetaan myydä myös koristekasveiksi, jolloin ne eivät kelpaa syötäväksi vilje-lytavan takia. Maustekäyttöön myytävien kasvien pitää olla syötäväksi kasvatettuja eikä niitä saa käsitellä koristekasveille sallituilla torjunta-aineilla.

Monilla yrteillä on heikkouksia, joihin lajikejalostus pyrkii etsimään parannuksia. Esimerkiksi korianterin uusia lajikkeita saatetaan mainostaa nopealla lehtikas-vulla ja myöhäisellä kukinnalla. Jalostajat markkinoivat uutuuksia etenkin ammattiviljelmille, kuten ruukkuyrt-tien ja taimien kasvattajille. Viisi prosenttia parempi sato tai kaksi päivää lyhyempi viljelyaika ovat ammatti-viljelyn kannalta kullanarvoisia ominaisuuksia.

Annossiementen valikoimaan uudet ja entistä kal-liimmat lajikkeet tulevat viiveellä. Kotitarhuri arvostaa viljelyvarmuutta ja makua. Kylmänkestävyys on meillä tärkeä ominaisuus, mutta jalostajissa se ei herätä suurta innostusta. Useimmat uutuusyrtit ovatkin meillä talvenarkoja.

Maistele ja mutusteleKasvinjalostus tuottaa myyntiin myös pistokaslisättyjä yrttiuutuuksia. Ne kasvavat rehevästi syksyyn saakka, sillä energiaa ei kulu siementen tuottamiseen. Pistokas-lisätyt yrtit, kuten sitruunaverbena, ananassalvia, eri-koiset ajuruohot, salviat ja mäkimeirami, voi talvettaa viileässä ja valoisassa paikassa.

Uutuuksista huolimatta vanhoja lajikkeita ei kannata hyljeksiä. Useimmat niistä ovat edelleen erinomaisia ja arvokkaita maustekasveja. Esimerkiksi tavallisen ryy-tisalvian maku on omaa luokkaansa.

Yrttien lehtiä kannattaa mutustella aina ohimennen, sillä uuteen makuun tottumisen vaatii jopa 15 maista-miskertaa. Joskus siihen voi riittää muutama rapeaksi friteerattu lehti tai yrttipesto.

”Minttujen hyvä puoli on monivuotisuus. Harrastuksen perusta on aina olemassa, eikä kasvatusta tarvitse aloittaa alusta joka kevät. Monet mintut hou-kuttelevat joukoittain perhosia. Arat lajikkeet talvetan maakellarissa.

Mintut sopivat keräilijän luonteelleni, sillä maailmalta löytyy valtavasti eri makuja ja vivahteita. Ruotsalainen Zetas-puutarhamyymälä sai minut herää-mään minttujen maailmaan noin 10 vuotta sitten. Sen jälkeen olen etsinyt uusia sortteja alati. Kokeilen niitä ensimmäisen vuoden itse. Viime vuonna kasvatin sitruunanmakuista minttua. Se tuoksuu kyllä sitruunalta, mutta mausta sitruu-nan aromi puuttuu. Sama pätee mansikkaminttuun.

Olen lähes koko elämäni ajan ollut teenjuoja, ja kasvatan kaikkia mahdollisia teekasveja. Minttuteetä juon kuitenkin vain silloin tällöin, sillä eri yrttilajeja kan-nattaa vaihdella. Vieraille haudutaan teetä anisiisosta, lisään minttua joukkoon vain mausteeksi. Kaikki ruoanlaittoon sopivat mintut ovat hyviä teeyrttejä. Sen sijaan vain osa teemintuista on omiaan ruokiin.

Olen lisännyt torimyynnissä minttuvalikoimaa ja kysyntä on lisääntynyt sa-maa tahtia. Minttujen taimilaatikoiden ympärillä pyörii tämän tästä kiinnostunei-ta asiakkaita haistelemassa ja maistelemassa.’’

Vivahteikkaat mintut

’Variegata’-inkivää-riminttu (M. genti-lis) on kirjavalehti-nen ja matalakas-vuinen. Koristeelli-nen lajike sopii ruukkutarhaan. Tal-vetus viileässä.

Yrttiviljelijä ja minttu- harrastaja Maija Rouvinen,

Joroinen

26 Kotipuutarha 4/2015 Kotipuutarha 4/2015 27

Erikoisuuksia kokeiltavaksi

1 Sirokki eli valkomikromeria (Micromeria chamissonis) tun-netaan parhaiten intianmintun nimellä. Lehdet sopivat teehen, hedelmäisiin juomiin ja jälkiruo-kiin. Helppohoitoisen, varjossa-kin viihtyvän lajin talvetus on-nistuu viileässä ja valoisassa pai-kassa.2 Rypälekurkku (Gynostemma pentaphyllum) eli kuolematto-muuden yrtti on siro ja nopea-kasvuinen köynnös. Kitkeränma-kuinen tee sisältää runsaasti an-tioksidantteja. Talvetus onnistuu ikkunalla tai viileässä paikassa.3 Sitruunaruoho eli sitrusheinä (Cymbopogon) on kaakkoisaa-sialaisen kettiön yrtti. Lajikkei-den ja lajien kasvutapa vaihte-lee ohuista heinämäisistä rote-vakasvuisiin. Talvetus onnistuu viileässä paikassa.4 ’Panta’-mäkimeirami (Origa-num vulgare) on yksi monista mäkimeiramin uutuuslajikkeista. Lehdet ovat kirjavat. Goldtaler-lajikkeella on keltaiset lehdet ja ’Hot and Spicy’ maistuu kipakan tuliselta. Erikoislajikkeiden tal-venkesto on heikko, joten ne pi-tää talvettaa viileässä.5 Yrtti-iiso eli anisiiso (Agas-tache foeniculum) tunnetaan edelleen melko huonosti. Lehdet antavat juomiin sekä jälkiruokiin makeutta. Pölyttäjien suosima ii-so kukkii pitkään. Epävarmasti talvehtiva yrtti säilyy kasvupai-kalla siementaimien avulla. 6 Sitruunaverbena (Aloysia triphylla) kuuluu sitruunanma-kuisten yrttien parhaimmistoon. Se lisätään pistokkaista ja talve-tetaan viileässä paikassa. Yrtti tunnetaan myös nimellä lippia. 7 Salvia ’Culinaria’ (Salvia) on vahvanmakuinen ja leveälehti-nen erikoislajike. Salviasta on ja-lostettu lukuisia erikoisuuksia, mutta ne häviävät tavalliselle ryytisalvialle aromikkuudessa ja talvenkestävydessä.8 Ananassalvian (Salvia ele-gans) hedelmäinen maku sopii esimerkiksi jääteehen, hedelmä-salaattiin ja pitsan päälle. Rehe-väkasvuinen ananassalvia pitää talvettaa viileässä varastossa. Kasvi lisätään pistokkaista. Saa-tavana on myös melonilta mais-tuva lajike.9 Sitruunanmakuisen korianterin (Coriandrum sativum) lehdet maistuvat tavalliselta korianteril-ta. Sitruunainen maku tulee esiin vasta kypsissä siemenissä. No-peakasvuisen korianterin voi kyl-vää suoraan penkkiin.

”yrttien sanotaan olevan terveitä kasve-ja, joita tuholaiset piinaavat vain harvoin. Tuholaisia on kuitenkin lähes kaikilla kasveilla. Jos isolla alalla viljel-lään ainoastaan yhtä kasvilajia, tuholaisia ilmaantuu lä-hes aina. Tämä pätee yrtteihinkin.

Yrttien sanotaan myös karkottavan tuholaisia. Teho perustunee lehdistön tuoksuun, joka harhauttaa hyöntei-siä. Yksipuolisessa monokulttuurissa tuoksut voivat myös houkutella ötököitä. Siksi uskon monimuotoisuu-den voimaan yksittäisten lajien asemasta. Yrttejä tulisi-kin kasvattaa muiden kasvien joukossa.

Tästä huolimatta puutarhuri saattaa joutua torjunta-toimiin. Tärkeintä on tarkkailla kasveja ja toimia ennen kuin tuholaiset lisääntyvät räjähdysmäisesti. Puutarhal-

lamme kasvinsuojelu hoituu torjuntaeliöillä, jotka levite-tään kasvustoon ennen tuhohyönteisten ilmaantumista. Kotipihassa tiiviisti aseteltu harso pitää monet hyönteiset poissa. Pehmeäkuorisiin kirvoihin kannattaa kokeilla esi-merkiksi nokkosvettä, jonka annetaan hautua kaksi päi-vää. Isoimmat tuholaiset saa poimittua käsin.

Käytän yrttien lannoittamiseen kananlantaa, koska se on helppokäyttöinen luomulannoite. Annostelen teelusi-kallisen lantarakeita 12 sentin kokoiseen ruukkuun. Jos multa on kosteaa ja vanhaa, typpi on haihtunut taivaan tuuliin. Silloin lisään kananlantaa ruokalusikallisen. Se-koitan rakeet pohjamultaan ja lisään päälle multaa. Lisä-lannoitukseen sopivat myös nokkos- ja rohtoraunioyrtti-käyte. Liotan versoja niin kauan, että vesi lemuaa.’’

Juholan puutarhan valikoimassa on noin 200 yrttilajiketta. Kat-jan oma suosikki on salvia, jonka lehdet maistuvat pestossa ja friteerattuna.

Satoa luonnon voimalla Puutarhuri Katja Juhola, Juholan puutarha

Antaa

makeutta

jäkiruokiin

Maustaa

thaimaalaisen

ruuan

Kuva

: Min

na

Silt

ala/

Nro

6

28 Kotipuutarha 4/2015 Kotipuutarha 4/2015 29

Onnistu yrttimaalla

Kylvövinkki!Basilikan vahvat sirkkalehdet jaksavat tunkea tuhdin multakerroksen läpi, mutta monet lajit peitekerros lannistaa. Ongel-ma poistuu, kun seulot kylvöksen päälle pölisevän kuivaa turveseosta. Se peittää siemenet ohuena kerroksena. Levitä pääl-le muovi, jotta kylvös säilyy kosteana. Nosta laatikko pohjalämmön päälle.

Aloittelijan helpot

mäkimeirami rohtosamettikukka sitruunamelissa yrtti-iiso

Taimipolte on näillä lajeilla harvinainen ja taimet kasvavat sutjakasti.

SalviaRyytisalvia on monivuotinen puolipen-sas. Kylvä siemenet ruukkuihin muuta-man kappaleen ryppäissä maalis–huh-tikuussa. Voit juurruttaa taimia myös pistokkaista.

Talveta arat lajikkeet, kuten ’Purpur-mantel’, kellarissa ja juurruta niistä ke-väällä pistokkaita. Salvia viihtyy aurin-koisessa tai puolivarjoisessa paikassa,

syvämultaisessa ja kalkitussa maassa. Salvian talvehtiminen on epävarmaa. Peitä kasvusto havun oksilla tai talvensuojaturpeella lumettomina talvina.

Salvian maku tulee edukseen esimerkiksi voikastikkeessa ja pestossa. Käytä salviaa kuitenkin kohtuullisia määriä, sillä kasvi on antiseptinen ja se sisältää haitallista tujonia. Raskaana olevien kan-nattaa välttää salvian käyttämistä.

Kylvöt ajallaan

� HELMI–MAALISKUU Laventelit, rosmariini ja

sitruunaheinä

� MAALIS–HUHTIKUU Basilikat, yrtti-iiso, stevia,

ajuruohot, kreikanmeirami, mäki-meirami, sitruunamelissa, iisoppi, ryytisalvia, persilja, siemenistä lisättävät mintut

� HUHTIKUU Rohtosamettikukka, talvi-

kynteli, venäjänrakuuna

� TOUKOKUU Tuoksuampiaisyrtti ja ke-

säkynteli

� SUORAKYLVÖ ULOS Tilli, persilja, korianteri,

maustemeirami, kesäkynteli, maustekirveli

Kokeile myös näitä

Yrteille sallitut torjunta-aineet

Kotipuutarhoihin suositel-laan luomutuotantoon hyväk-syttyjä torjunta-aineita. Yrteil-le sallittujen, ruiskutettavien torjunta-aineiden tehoainee-na ovat pyretriini ja rapsiöljy.

Tolun ja mäntysuovan käyttö on kielletty ammattiviljelmillä, sillä niitä ei ole hyväksytty torjunta-aineiksi. Etenkin tolu on haitallista kasveille ja pohjavesille. Lisätietoa: www.tukes.fi ja www.evira.fi

SitruunamelissaSitruunamelissa on satoisa, monikäyt-töinen ja helppo yrtti. Sen kasvatus onnistuu kylvämällä, pistokkaista ja kaupan ruukkuyrtistä juurruttamalla.

Latvo taimet, kun niissä on muutama lehti. Leikkaa versoja säännöllisesti, sil-lä se innostaa melissan kasvattamaan uusia, raikkaita lehtiä.

Sitruunamelissa pitää runsasravin-teisesta maasta. Kasvusto talvehtii kui-tenkin parhaiten hiekansekaisessa maassa tai kohopenkissä. Jaa monivuotinen kasvusto muutaman vuoden välein, sillä nuoret kasvit talvehtivat parhaiten.

Pistokaslisäys on ainoa tapa lisätä monia erikoisia yrttilajeja ja -lajikkeita. Lisäksi se on nopein tapa lisätä tavallisia yrttejä, kuten basilikaa salviaa ja sitruunamelis-saa. Onnistuminen riippuu lajista. Rans-kanrakuuna, laventeli, rosmariini ja sitruu-naverbena juurtuvat hitaasti verrattuna esimerkiksi minttuihin ja ananassalviaan. Osalla yrteistä ruohomainen pistokas

juurtuu parhaiten, osalla taas hieman puutunut. Leikkaa noin 10 cm mittainen verso. Pistokkaassa pitää olla

muutama lehtihanka, joihin juuret yleensä ilmaantuvat. Esimerkik-si ananassalvian pistokkaassa on hyvä olla 2–4 lehtiparia. Poista alalehdet ja korvakkeet sekä osa lehdistä.

Lisää mullan joukkoon vermikuliittia, joka auttaa pitämään juur-rutusalustan tasaisen kosteana.

Juurruta pistokkaat juhannukseen mennessä. Juurtuminen on vauhdikasta vielä heinäkuussakin.

Juurruta pistokkaita

Valosta varjoonSijoita yrtit aurinkoiseen paikkaan. Erityisen tärkeää valo on paljon läm-pöä vaativille lajeille, kuten basilikoil-le, laventelille ja rosmariinille. Lähes kaikki yrtit tarvitsevat useita tunteja auringonpaistetta päivässä.Puolivarjossa pärjäävät mintut, rakuu-nat, mäkimeirami, sitruunamelissa ja sitruuna-ajuruoho. Varjossa kasvavatsaksankirveli, liperi eli lipstikka ja val-komikromeria.

Rohtosamettikukka

Helppo,

moni-

vuotinen

Helppo

kasvattaa,

talvenarka

Ajuruohot sopivat maanpeitekas-viksi aurinkoiseen ja kuivaan paik-kaan.

’Purpurmantel’

Anananssalvian pistokas.

Kylvä yrttien siemenet ensin laatikkoon. Kouli taimet ruukkuihin, kun niissä on sirkkalehtien lisäksi 2–3 lehteä.

30 Kotipuutarha 4/2015 Kotipuutarha 4/2015 31