Embed Size (px)
Citation preview
Nro 4 /2019
-
JAKELU KAIKKIIN TALOUKSIIN IISSÄ
21.2.
Puolueista riippumaton paikkakunnan oma lehtinomat
Koskipa asiasi kevyttä tai raskasta kalustoa, meillä hoituu molemmat
Iin Rengastyö Lieksentie 4, Ii p. 040 754 4377www.iinrengastyo.com
HAUTAKIVETValmistus, myynti, kaiverrukset,entisöinnit, siirrot ja asennukset
Vesuritie 13, 90820 KELLOp.044-594 6106 [email protected]
www.oulunhautakivi.fi
KIVIPALVELU JÄMSÄ KY
NAUDAN LUOMULIHAA
SUORAMYYNTINÄ TILALTA
Meriläisentie 138, Ii
Lihakauppa avoinna sovitusti, soita Juusolle!040 838 1648
Lumivalakiat yhdistysten yhteinen talvitapahtuma
Lumivalakiat on yhteinen voimainponnistus toteavat suunnittelussa mukana olevat. Istumassa pöydän ääressä Johanna Konttila (MLL Iin paikallisyhdistys), Janne Lah-denperä (Iin Meriseura), Antero Pietilä ja Reijo Paakkari (SMPS Iin Meripelastajat , Vesa Rahikkala (Iin Kalamiehet ) Taaempana istumassa: Pirkko Hanhisalo ja Vesa Han-hisalo (Lions Club Ii), Jouni Ikonen ja Matti Virtanen (Ii Bikers ). Takana seisomassa: Heini Perttula (Ii-instituutti), Petri Alakiuttu (Maisemaravintola Merihelmi), Pekka Suopanki (Ii-instituutti) ja Riittä Räinä (Ii-instituutti).
Iloinen joukko eri yhdistys-ten edustajia on jälleen tou-huamassa koko perheelle suunnattua Lumivalakiat tapahtumaa Iin Ranta-Kes-tilään. Tämä perinteinen maaliskuinentapahtuma to-
teutuu tänä vuonna 16.3.Lasten iloksi paikalla on
pariinkin kertaan Liikku-va Laulureppu musiikkiesi-tyksellään. Päivän aikana ratkotaan pilkkimestarit Iin Kalamiesten järjestämissä
kisoissa. Perinteinen liuku-rikisa lasketaan Mannerhei-min lastensuojeluliiton Iin osaston aktiivien organisoi-mana. IiBikers tuo paikalle kalustoesittelyn, Lions Club yllätystehtäviä ja Erä-Pata
keittää perinteisesti lohisop-paa. Iin Meriseuran teltal-ta löytyvät suussa sulavat muurikkaletut kahvin kera ja makkaroita löytyy mones-takin paikasta.
Vuonna 2018 menes-
tyneet iiläiset urheilijat palkitaan ja mahdollises-ti mukaan saadaan myös poro- ja hevosajelua, järjes-täjät kertovat päivän ohjel-masta. MTR
Viime vuoden Lumivalakioissa nautittiin kauniista säästä.
ruoka- ja kahvitilaisuuksiinvuosikymmenten
kokemuksella.
Hyvällä maulla tehtyä kotiruokaa ja kotileivonnaisia
aidoista raaka-aineista.
PYYDÄ TARJOUS AJOISSA!040 575 7192
Kaikenlaiset juhlatarjoilut
PITOPALVELU
Tässä lehdessä Alaranta -sivut 5-10
2nomat
-nro 4
21.2.2019
Lisää tapahtumia: www.iinseurakunta.fiJulkaisija: Iin Lehti Oy/VKK-Media Oy, sähköposti: [email protected] toimittaja: Heimo Turunen 0400 385 281, [email protected] Ii Matti-Tapio Rissanen 044 974 4537, [email protected]: Heimo Turunen 0400 385 281, [email protected] Terttu Salmi 0400 499 745, [email protected] Sivunvalmistus: VKK-Media Oy, Eila Lahtinen 0400 584 184, [email protected]: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
Puolueista riippumaton paikkakunnan oma lehtiJakelu: 4800 kpl, yritykset ja taloudet Iin alueella.
Virheestä, joka johtuu esim. epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä lehti ei vastaa. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvis-ta syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisesta sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun maksun mää-rän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä lehdelle 8 vrk:n kuluessa ilmestymispäivästä.
Lehden sivulla on 6-palstaaPALSTAKOOT:1 p 40 mm 2 p 83 mm 3 p 127 mm 4 p 170 mm 5 p 214 mm 6 p 257 mm 1 sivu 257x355 mmYRITTÄJÄ! Ota yhteyttä ja
kysy tarjousta ilmoittelusta.
nomat-
HINNAT:Etusivu 1,40 e pmmTakasivu 1,30 e pmmSisäsivut 1,20 e pmm(hintoihin lisätään alv 24 %)Tilaushinta muualle 12 kk 50,00 € Hinta sisältää alv. 10%.
Suuremmista
ilmoituksista
kysy tarjous
Nro 4 21.2.2019
jäsenyritys
www.iisanomat.fi
Seuraava Iisanomat nro 5ilmestyy 7.3.2019.
Aineiston olisi oltava toimituksessa mielellään to28.2.2019 mennessä.
IiSanomat ilmestyy joka toinen viikko (parillisina viikkoina).Aineiston toivotaan olevan toimituksessa mielellään edellisen viikon torstaina.
Henkilökohtainen tapaaminen sopimuksen mukaan (p. 050 439 9963 tai 0400 385 281)
IIN ALUEMessu su 24.2. klo 10 Iin kirkko. Pyhäpäivän aihe: Jumalan sanan kylvö. Toimittaa Matti Kinnunen, kanttorina Eija Savolainen. Kolehti: Nimikko-lähetti Pauli Vanhasen työn tukemiseen Keniassa (SLEY). Avustaa Katri Sillanpää ja Nina Peltola, mukana rippikoululaiset.Sanajumalanpalvelus su 3.3. klo 10 Iin kirkko. Pyhäpäivän aihe: Juma-lan rakkauden uhritie. Toimittaa Pekka Soronen, kanttorina Eija Savo-lainen. Kolehti: Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastolle, katastrofira-haston valmiuden ylläpitämiseksi. Hartaus to 21.2. klo 13 Iin hoiva, Emmintupa.Päivystävä pappi to 28.2. klo 14.30 Iin hoito-osasto. Voit pyytää seura-kunnan työntekijää käymään luonasi tai omaisesi luona.Gospelmessu to 21.2. klo 18 Iin kirkko. Toimittaa Tapani Ruotsalainen, avustaa Katri Sillanpää ja Nina Peltola, mukana nuorten gospelryhmä.Gospelkuoro to 21.2. ja to 28.2. klo 16.45 seurakuntatalo, kerhohuone. Kirkkokuoro to 21.2. klo 18.15 seurakuntatalo, sali.Lapsikuoro to 21.2. ja to 28.2. klo 17 seurakuntatalo, 1-4 luokkalaiset ja klo 18 kirkko, viidennestä luokasta ylöspäin. Muistisairaiden ja omaisten ryhmä ti 26.2. klo 12 seurakuntatalo, sali.Ystävänkammari ke 27.2. klo 12 seurakuntatalo, sali.Porinapiiri ke 6.3. klo 12 seurakuntatalo, sali.Iin perhekerho pe 22.2. ja pe 1.3. klo 10 seurakuntatalo, kerhohuone.Disney-puuhakerho ti 26.2. klo 17 seurakuntatalo, kerhohuone. Vauva- ja taaperoryhmä ke 27.2. klo 10 seurakuntatalo, kerhohuone.Luovat muksut -kerho ke 27.2. klo 17 seurakuntatalo, kerhohuone.Jakkukylän kolmen polven kerho ti 12.3. klo 10 Kokoonnumme Maa-lismaantie 1022, (Rauhanyhdistyksen kerhohuone). 7-iltapäivä to 21.2. ja to 28.2. klo 15 seurakuntatalo, kerhohuone. Nuortenilta to 21.2. ja to 28.2. klo 18 seurakuntatalo, kerhohuone. Kai-kille avoin, rippikoululaiset saavat tilaisuudesta merkin.Katso lisää tapahtumia ja lisätietoja www.iinseurakunta.fi
KUIVANIEMEN ALUESanajumalanpalvelus su 24.2. klo 12 Oijärven kyläkirkko. 2. sunnuntai ennen paastonaikaa, pyhäpäivän aihe: Jumalan sanan kylvö. Toimittaa Matti Kinnunen, kanttorina Markku Jaakkola. Kolehti: Nimikkolähetti Pauli Vanhasen työn tukemiseen Keniassa (SLEY)Sanajumalanpalvelus su 3.3. klo 12 Kuivaniemen kirkko. Laskiaissun-nuntai, pyhäpäivän aihe: Jumalan rakkauden uhritie. Toimittaa Pekka Soronen, kanttorina Eija Savolainen. Kolehti: Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastolle, katastrofirahaston valmiuden ylläpitämiseksi. Tak-sikuljetus kirkkoon vanhustentalon kerhohuoneelta klo 11.30 tai voit tilata taksin kotiovelle puh. 040 571 8618/Anne Miettunen. Kyydin tar-joaa Kuivaniemen kappeliseurakunta.Kuivaniemen perhekerho to 28.2. klo 10 seurakuntatalo.Oijärven seurakuntakerho ma 25.2. klo 11 vanhustentalon kerhohuo-ne. Mukana Markku-kanttori. Kuivaniemen seurakuntakerho ma 4.3. klo 11 Aseman vanhustenta-lon kerhohuone. Hyryn nuoret laulajat ke 27.2. klo 18.30 Kuivaniemen Rauhanyhdistys. Katso lisätietoja ja tapahtumia Iin alue tai www.iinseurakunta.fi
Iin helluntaiseurakunta | Uskontie 1, 91100 Iiwww.iinhelluntaiseurakunta.me
Penkkarihahmojen joukossa oli tänä vuonna supersanka-reita.
Abien suuri päivä huipentui torstaina penkkariajeluun. Juuri kun kaksi kuorma-au-toa starttasi Iin lukion pihal-ta, alkoi jäätävä vesisade. Se ei haitannut iloista abijouk-koa, joka perinteiseen ta-paan kierteli heittelemässä karkkeja Iin keskustassa ja läheisillä alakouluilla. Tänä vuonna Iin lukiossa penk-kareihin osallistui 45 abi-turienttia, joilla alkaa nyt lukuloma kohti kevään yli-oppilaskirjoituksia. MTR
Jäätävä sade ei haitannut penkkariajeluaLukiokin on työmaa, muistutettiin abien banderolleissa.
Sanan ja rukouksen iltakeskiviikkoisin klo 18Ilosanoman sunnuntaisunnuntaisin klo 12Seuraavat pyhäkoulut17.3. ja 31.3. klo 12
Ruokajako tiistaisin klo 10.30(aamukahvit ja numerolaput klo 10)
Kohtauksia eräästä avio-liitosta, Ingmar Berg-manin näytelmä tekijän omana näyttämösovitukse-na (vuodelta 1981) Kansal-listeatterin Omapohjassa. Suomennos ja ohjaus Micha-el Baran, lavastus ja puvut Tarja Simone, valot Ville Toikka. Rooleissa Kristiina Halttu ja Esa-Matti Long. Toista pääroolia vetävä Halttu on kotoisin Kuiva-niemeltä.
Bergmanin ajatuksia avaa hienosti ohjauksessaan Michael Baran, jolla on ol-lut käytössään taipuisa ja luova pikku tiimi. Tiiviissä henkilöohjauksessa tarina löytääkin selkeän uomansa Mariannen - Kristiina Halt-tu - ja Johanin - Esa-Matti Long elämässä. Käytöskuvi-ot piirtyvät tutunomaisina, ja äkkiä katsoja vakuuttuu siitä, että todella tuntee nuo ihmiset, tuon turruttavan ja valheellisen arkirituaalin. Niin, ehkä hän kokee jopa samaistumista. Fiksujen va-kavaraisten ihmisten tasa-painoilu sovinnaisuuden ja omien toiveiden välillä näi-vettää rakkauden. Vaikka ulkoisesti näyttäisikin siltä, että ”omakotitalossa asuu onnellinen perhe”.
Tarvitaan kriisi, jot-ta kupla rikkoutuisi. Sen järjestää Johan ilmoitta-
Kuivaniemeltä kansallisteatteriin näyttelijäksi
Avioliiton koskettava analyysiessaan yllättäen vaimol-leen rakastuneensa toiseen. Long ilmaisee vivahteik-kaasti jännitteistä tilannetta - häpeillen hiukan mutta toi-saalta uhkuen lapsekkaas-ti uskoa omaan miehiseen vetovoimaansa. Mariannen alkutyrmistys on raju, ja en-simmäiseksi hän yrittää sel-vittää missä itse teki väärin, vaikka on ”yrittänyt par-haansa”. Halttu tulkitsee roolihenkilönsä reaktion sä-vähdyttävästi, mutta ei anna Mariannen pudota korkeal-ta. Toki Johan voi mennä uuden rakkautensa luo, se on sivistynyt suhtautumis-tapa.
Totuuden etsimisen ja kukaties eheytymisen pro-sessi on kuitenkin vasta al-kanut. Kumpikin joutuu tutkiskelemaan tuntojaan. Dialogi on nautittavaa, eikä sen vakavuus peitä tilan-nekomiikkaa, jota usein il-menee elämän tragiikkaa puitaessa. Kristiina Haltun upea artikulointi ei jätä ar-vailun varaa. Hänen Mari-annensa on koko elämänsä lapsuudesta alkaen yrittänyt miellyttää toisia ja lakannut jo aikaa sitten kyselemäs-tä ”kuka minä olen”. Nyt on suoraan puhumisen, to-tuuden hakemisen aika. Suojakerrosten kuorimi-sen jälkeen paljastuu pieni
sisäinen feministi, ja kau-nis moderni nainen löytää muutoksen tielle. Esa-Mat-ti Long vetoaa pikkupoika-maisella röyhkeydellään ja toisaalta epävarmuudellaan. Kaksilapsisen perheen pää on tienhaarassa vielä ero-papereiden allekirjoittami-sen jälkeen. Ex-aviopuolisot ovat uusien ihmissuhtei-den myötä kuin harakka ter-vassa: kun nokka nousee, niin pyrstö tarttuu. Keski-näinen rakkaus kun ei ole-kaan ymmärtänyt väistyä houkuttelevampien elämän-kuvioiden tieltä. Fyysinen vetovoima, vapautunut sek-si koetaan nyt kenties voi-makkaampana kuin ennen välirikkoa.
Näyttelijät ovat vahvasti läsnä ja liikkuvat tottuneesti Tarja Simonen tyylikkäässä näyttämökuvassa, puhdas-linjaisessa nykyinteriöö-rissä. En kuitenkaan ole varma, mitä lisäarvoa tu-lee siitä, että esityksen al-kupuolella roolihenkilöt vaihtavat vaatetusta näyt-tämöllä useita kertoja. Pyja-mista työ- tai kotivaatteisiin ja kohta taas toisessa järjes-tyksessä. Elämän toistoryt-misyys tuli kyllä näkyviin muutoinkin. Musiikkikulis-si oli erityisen vaikuttava ja näytelmän rauhallinen tem-po hyväätekevä. Ohjaaja ei
pelännyt taukoja, vaan antoi niiden puhua. Vaikka intii-mi tunnelma toteutuu hyvin Omapohjan pienessä tilassa, tuotannon siirtäminen jos-kus vähän isommalle näyt-tämölle voisi olla kokeilun arvoinen.
Ensi-iltaesitys, josta ar-vioni kirjoitin, oli 6.2. Hel-singissä Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä. Esi-tykset jatkuvat 6.4. saakka. Näytelmän kesto on 2,5 tun-tia.
Kaarina Naski
Bergmanin klassikossa vetää toista pääroolia hienosti Kris-tiina Halttu, joka on kotoisin Kuivaniemeltä. Halttu opiskeli ennen teatterialan opintoihin siirtymistään kasvatustiedet-tä Lapin yliopistossa vuosina 1982-89. Teatterikorkeakou-lusta hän valmistui 1993 ja on kuulunut Kansallisteatte-rin ensembleen yli kymmenen vuotta. Hän on näytellyt lisäksi monissa Suomen teattereissa Helsingin ja Lahden Kaupun-ginteattereita sekä Pyynikin kesäteatteria myöten ja tehnyt lukuisia elokuva- ja tv-rooleja, viimeksi mm. paljon kiitosta saaneessa Sorjonen -sarjassa.
3nomat
-nro 421.2.2019
”Laadukkaasti, roilakkaas-ti, aidosti ja isosti myyden yli rajojen” ”Vi måste dis-kutera lite” ”Riskillä men-nään, mutta luottaa pitää” Muun muassa tällaisilla ot-sikoilla oli Ruotsin markki-noilla jalansijaa saaneiden
Menestystarinat rohkaisivat mikroyrityksiä vientiponnisteluissa
yritysten puheenvuorot esi-telty OK#Kasvuverkoston järjestämässä Jåhan nyt on markkinat vienti-iltapäiväs-sä mikroyrittäjille Iin Micro-poliksessa.
-OK#Kasvuverkosto -hankkeen päämääränä
on muodostaa mikroyri-tysten kasvua ja kansain-välistymistä edistävä uusi toimintamalli Oulunkaaren ja Koillismaan alueelle, ker-too projektipäällikkö Arja Packalen.
Superfoodia LapistaVienti-iltapäivän aluksi su-perfoodia Suomen Lapista tuottavan Arctic Warriorsin toimitusjohtaja Ilkka Kaup-pinen kertoi heidän yri-tyksensä kasvutarinasta ja toimintaperiaatteista.
-Arctic Warriors on into-himoinen tiimi, joka uskoo maailman parantuvan sil-lä, että upottaa kädet mul-taan ja lopettaa valittamisen. Elämme kuten saarnaamme, lähellä luontoa ja sen anti-mista nauttien, Kauppinen totesi.
Mikroyrittäjiä hän kehot-ti ammattilaistumaan, muis-tavan satsata markkinointiin ja myyntiin ja vielä kerran myyntiin.
-Teillä on maailman pa-ras tuote omalla alallanne, uskokaa siihen ja myykää se ensin kotimaan markkinoil-le ja sitten rohkeasti maail-malle. Oma verkkokauppa on syytä olla ja rohkeutta valloittaa maailma markki-na kerrallaan, Ilkka Kauppi-nen rohkaisi mikroyrittäjiä.
Arctic Warriors saa raa-ka-aineensa lappilaisilta pienviljelijöiltä ja kerääjil-tä, jotka huolehtivat siitä, että maailman villeimmät yrtit saadaan kaikkien te-hosekoittimiin ja huulille. Verkkokaupan lisäksi Iissä on mahdollista ostaa heidän tuotteitaan Kärkkäisen tava-ratalosta.
Suomen suurin taitto-ovien valmistaja FindoorSuomen suurin taitto-ovien valmistaja, iiläinen Findoor
Jåhan nyt on markkinat – tapahtumaan osallistui runsaasti mikroyrittäjiä.
Projektipäällikkö Arja Packalen avasi vienti-iltapäivätapahtuman.
Juho Tauriainen maistelee Arctic Warriors Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Kauppisen tarjoamia kuusenkerkkätuotteita.
Findoor Oy:n myyntijohtaja Sakari Turtinen kertoi yrityksen laa-jenemisesta Ruotsiin ja Kanadaan.
Kero-ekohirsi on suomalaista käsityötä parhaimmillaan.
valmistaa Iin tehtaalla noin 2500 ovea vuodessa. Yritys on perustettu vuonna 1989. Työntekijöitä on 45-50 ja lii-kevaihto Suomessa 6 miljoo-naa euroa.
-Vuonna 2016 yritys oli valinnan edessä, kasvaa vai kuolla. Tuotteita ei juuri-kaan oltu aktiivisesti myy-ty ja liikevaihto oli viimeiset kymmenen vuotta ollut mil-joonan ja kahden välissä, myyntijohtaja Sakari Turti-nen kertoo.
Tuolloin Findoor päät-ti uudesta strategiastaan ja myyntiin kotimaassa satsat-tiin voimakkaasti. Vuonna 2017 aloitettiin liiketoimin-ta Ruotsissa ja tällä hetkel-lä yrityksellä on toimintaa myös Kanadassa.
-Olemme Suomen suurin teollisuusovien valmistaja ja teemme myös erikoiso-via, jotka kaikki myös asen-namme. Ruotsissa olemme profiloituneet erikoistuottei-siin ja Kanadassa ovet ovat huomattavasti Suomen mal-listoa suurempia, Turtinen toteaa.
Tulevaisuuden visio seu-raavalle kolmelle vuodelle yrityksellä on pitää makki-na-asemansa Suomessa, sekä saavuttaa vuosittain vakaata kasvua. Ruotsiin saatu jalansija pyritään va-kiinnuttamaan ja Kanadaan yritys avaa oman ovitehtaan tulevana kesänä. Amerikan markkinoilla Findoor levit-täytyy koko Pohjois-Ameri-kan alueelle.
Muoviton talo mukana Kiirunan keskustan siirtämisessäKuusamolainen muovi-ton talo on valittu ainoana suomalaisena talotehtaana siirtämään Ruotsin kaivos-kaupunkeja Kiirunaa ja Jäl-livaaraa.
-Mukaan pääsimme myy-mällä, myymällä ja vielä ker-ran myymällä. Valttimme on muoviton, ekologinen ja energiatehokas Kero-ekohir-si, mutta liike-elämän kult-tuurieroihin täytyi hetken totutella, myynti- ja mark-kinointijohtaja Jukka Mursu kertoi Kero Hirsitalot Oy:n alkutaipaleesta Ruotsissa.MTR
4nomat
-nro 4
21.2.2019
Oulun Palveluskoirayhdis-tys – valjakkourheilu järjesti perinteiseen tapaan koira-valjakkohiihdot Illinsaaren maastoissa 9.-10.2.
Ratamestari Veli-Pekka Pyörälä kehuu Illinsaarta loistavaksi kilpailupaikaksi, josta löytyy tarvittavat huol-totilat ja hyvin kunnostetut latupohjat kilpailuille.
-Tänäänkin saimme kor-vaamatonta apua kunnan taholta latupohjien kun-nostamisessa yöllisen lu-mituiskun jälkeen, Pyörälä kiittelee lauantain kilpailu-jen aluksi.
Myös kilpailutuomari Juhani Petäjistö toteaa yh-teistyön pelaavan Iissä moit-teettomasti ja koirahiihtäjille on löytynyt mukavasti har-joitusaikoja Illinsaaresta.
Lauantaina hiihdettiin pitkät matkat, yleiset sarjat 10 kilometriä ja veteraanit 5km. Sunnuntaina vuorossa olivat pikamatkat 7 ja 5 kilo-metriä.
Iin Jorma Sääskilahti ja Ghost hallitsivat miesten A sarjan 10kilometriä, voitta-en Petri Kiisken ja Cirin Ci-rin Burkan yli puolellatoista minuutilla. Naisten A sar-jassa Iin Noora Holmström ja Acca kävivät tiukan tais-ton Henna Lappin ja Cirin
Koiravaljakkohiihdot Illinsaaressa
Naisten A- sarjan voittajat Henna Lappi ja Cirin Cirin Bekele val-mistautuvat lähtöön.
Cirin Bekelen kanssa. Tällä kertaa Noora ja Acca jouti-vat taipumaan 2,1 sekunnin erolla kakkosiksi. Kolman-neksi sarjassa tulivat iiläinen Saara Loukkola ja Brita, jää-den kakkostilasta reilut kak-sitoista sekuntia.
Lauantain parhaitaNaiset A50 5km V: 1.Ann-Mari Skutnabb / Ares 11.34,7.
Miehet A50 5km V: 1.Jouko Torkell /Ciri Cirin Ami 12.04,4.
Miehet A 10km V: 1.Jor-ma Sääskilahti /Ghost 22.01,5; 2.Petri Kiiski /Ciri Cirin Burka 23,36,9; 3.Johan Garlson /Tingelbergin Jum-ping Mr Br 37.04,1.
Naiset A 10km V: 1.Hen-na Lappi/Cirin Cirin Bekele 23.06,3; 2.Noora Holmström /Acca 23.08,4; 3.Saara Louk-kola /Brita 23.20,7.
Naiset B 10km V: 1.Tui-re Mikkonen-Kaipio/Satu-rain Right Moment 25.03,2; 2.Heidi Liimatainen/Ado-bex Hexagon 25.14,7; 3.Tel-lervo Ranto/Suhteellisen Värkkäri 25.47,6
Viikonlopun tulokset ko-konaisuudessaan löytyvät Oulun Palveluskoirayhdis-tys ry OPKY – valjakkour-heilu facebookista. MTR
Toimitsijat Anna-Leena Korkiakoski ja Päivi Latvalehto neuvotte-lussa kilpailutuomari Juhani Petäjistön kanssa ennen ensimmäis-tä starttia.
Noora Holmström ja Acca kävivät tiukan taistelun naisten A-sar-jan voitosta.
Jorma Sääskilahti ja Ghost pitivät parasta vauhtia miesten A-sar-jassa lähdöstä maaliin.
Inka Hyvönen KulttuuriKauppilan kulttuurituottajaksiInka Hyvönen (TaK) aloitti KulttuuriKauppilan uutena kulttuurituottajana tiistaina 5.2.2019.
Alun perin rovaniemeläi-nen Inka on viimeiset nel-jä vuotta työskennellyt ja opiskellut Alankomaissa ja Belgiassa. Hän on valmis-tunut taiteen kandidaatiksi Erasmus University Rotter-damista International Arts and Culture Studies -linjalta ja on aikaisemmin työsken-nellyt muun muassa projek-ti- ja viestintäassistenttina Re-Imagine Europe -hank-keessa Amsterdamissa ja Suomen Benelux-instituutis-sa Brysselissä, sekä sisällön-tuottajana markkinointi- ja
viestintätoimisto House of Laplandissa Rovaniemellä.
Inka vastaa jatkossa muun muassa residenssitoi-minnan koordinoinnista ja osallistuu KulttuuriKaup-pilan tapahtumien tuotan-toon.
-KulttuuriKauppi-lan tuottajana toivon pää-seväni hyödyntämään kansainvälistä kokemus-tani minulle tärkeän Poh-jois-Suomen puolesta. Iissä tehdään kansainvä-lisesti kiinnostavaa ja ar-vokasta työtä kulttuurin saralla, ja odotankin mie-lenkiinnolla tulevaa vuotta, Hyvönen toteaa.
Inka Hyvönen aloitti Iin KulttuuriKauppilan uutena kulttuuri-tuottajana. Hyvönen vastaa jatkossa muun muassa residens-sitoiminnan koordinoinnista ja osallistuu KulttuuriKauppilan tapahtumien tuotantoon. (Kuva-Nelli Salonen)
Winterreise avasi Iin kotikonserttikauden
Torniolaislähtöinen tenori Jukka Tallgren ja Muhokselta kotoisin oleva pianisti Outi Nissi tulkitsivat Winterreisen Iin Wanhassa Ha-minassa pidetyssä kotikonsertissa.
Franz Schubertin vuonna 1827 säveltämä laulusarja Winterreise pohjautuu Wil-helm Müllerin runoihin. Ii-läisillä oli mahdollisuus kuulla teos tenori Jukka Tall-grenin tulkitsemana, säestä-jänään pianisti Outi Nissi.
-Iihin on perustettu mu-siikkiyhdistys ”Taide Vie”,
jonka puitteissa järjestäm-me näitä kotikonsertteja, ii-läinen musiikkivaikuttaja Markku Koskela kertoo.
Iin lisäksi Tallgren ja Nis-si tulkitsivat Winterreisen Haukiputaan seurakunta-keskuksessa ja Tornion Su-ensaaren seurakuntatalolla. MTR
Vasemmistoliiton eduskun-taryhmän puheenjohtaja Ai-no-Kaisa Pekonen vieraili
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Iissäsunnuntaina Iin Järjestöta-lolla. Pekonen kertoi muun muassa soteuudistuksen ete-
nemisestä eduskunnassa.-Aikaa sote-esityksen va-
liokuntakäsittelyille on to-della niukasti, joten asian läpimeno tällä vaalikaudella alkaa näyttää epävarmalta. Uudistus tarvitaan, mutta hallituksen esitys ei vasem-mistoliiton mielestä täytä
Risto Kalliorinne, kansanedus-taja Aino-Kaisa Pekonen, kan-sanedustaja Silvia Modig, sekä Ville Luotola vierailivat Iin Jär-jestötalolla.
uudistuksen alkuperäisiä ta-voitteita, joten sen mahdol-linen kaatuminen ei meitä haittaa, Pekonen totesi.
Hoitajamitoitukseen Pe-kosella on selkeä kanta. En-tisenä hoitajana hän kertoi vielä muistavansa, kuinka pienellä henkilöstömäärällä esimerkiksi vanhusten hoi-dossa joudutaan tulemaan toimeen.
-Hoitajamitoituksen mi-nimiksi tulee lakiin kirjata 0,7, hän totesi paikalla olleil-le kuulijoille. MTR
Alaranta 5
Koko kylä koulun puolesta!
Pilikkiä Rantakestilässä
Lumivalakeilla Rantakestilässä
Alaranta on kylä Perämeren rannalla Iijoen suistossa Iin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Se sijaitsee Iijoen etelärannalla, noin kolme kilometriä Iin Haminan länsipuolella. Kylällä on oma 120 oppilaan seitsemänopettajainen koulu, jossa on luokka-asteet 1.–6.
Kylä levittäytyy noin kolmen kilometrin matkalle Iijoen etelärannalle, ja käsittää Alarannan, Rantakestilän (Kestilän), Valassaaren ja Tupakkaperän alueet. Kestilässä sijaitsi Kestilän saha, joka oli Suomen ensimmäinen höyrysaha. (Lähde: wikipedia.fi)
Alaranta6
Valtakunnanpolitiikassa on jo kauan ollut käytössä käsi-te siltarumpupolitiikka. Sillä tarkoitetaan kansanedusta-jan tai ministerin ”kotiinpäin vetämistä” isommissa ja pie-nemmissä infra- tai muissa rakentamis- ja sijoituspaik-kapäätöksissä. Kunnassa-kin voi kunnallispoliitikko tällaista tehdä. Eikä siinä si-nänsä ole mitään pahaa, että puolustaa oman kylän asiaa ja omien äänestäjien tahtoa. Mutta ongelmaksi tällai-nen päätöksenteko tulee, jos päättäjältä unohtuu koko-naisuuden harkinta.
Pitäisikin pitää erillään käsitteet kyläpolitiikka ja kyläpolitikointi. Iissä kylä-politiikka on kirjattu kun-tastrategiaan ja jokainen voi sen periaatteet käydä luke-massa kunnan nettisivuilta tai pyytää kunnasta pape-riversion. Strategiassa kes-keinen periaate on kylien tasapuolinen kehittäminen ja kylien elinvoimaisuuden ylläpitäminen. Kyläpoli-tikoinnissa puolestaan on kyse enemmänkin periaat-teesta vain meidän kylälle, kun strategia sallii periaat-teen meidänkin kylälle.
Kunnanvaltuuston pu-heenjohtajan paikalta pitää mielestäni erityisesti yrittää katsoa kuntakokonaisuut-ta. Minulle se on sikäli help-poa, että en tunne olevani leimallisesti oikein minkään kylän poliitikko. Kotini oli ns. Ellalan mäellä, joka on Haminan ja Alarannan vä-limaastoa. En ollut lapsuu-dessani osa kummankaan näiden kylien joukkoa, vaik-ka kävin kansakoululuokat 1-4 Haminan koulua. Vietin lapsuuteni kesiä paljon Poh-jois-Iissä, jossa äitini puo-len mummola (iiläisittäin mummula) sijaitsi ns. Mäel-lä, siis Päkkikankaan reuna-milla, enkä sielläkään ollut osa Päkkikankaan porukoi-ta. Isäni puolen mummo-la sijaitsi Meriläisenperällä, joka kuului Ojakylän alu-eeseen, mutta oli taas reu-na-aluetta. Muutenkaan en ollut kovin paljon tekemi-sissä meriläisenperäläisten kanssa. Siis koko lapsuuteni ja nuoruuteni meni jotenkin
Kyläpolitiikkaa vai kyläpolitikointia?
ulkopuolisena perinteisistä kyläjengeistä, ja kyllä se jos-kus ilmeni jopa kiusaamise-na.
Kun sitten muutimme perheen kanssa Iihin takai-sin opiskelujen ja parin vuo-den Raahen työrupeaman jälkeen, päätimme rakentaa omakotitalon Pikkuniittyyn – jälleen kahden, oikeastaan kolmen kylän välimaas-toon: Haminan, Alarannan ja Ojakylän. Näistä Alaran-ta valikoitui kuitenkin tär-keimmäksi yhteisöksi, koska lapsemme kävivät Alaran-nan koulua. Kylä eli muka-vaa maalaiskylän elämää, kunnes Iin ohitustien vaih-toehdot tulivat julki. Silloin koko kylä aktivoitui puolus-tamaan omaa aluettaan, ja mukaan tuli toki laajasti ih-misiä koko kunnan alueelta. Kylätoimikunta aktivoitui ja toteutti monenlaista toimin-taa: korjattiin vanhaa kou-lua (Puustellia), järjestettiin tapahtumia lapsille ja aikui-sillekin, jopa tanssit Pihlaja-karin lavalla.
Iso asia oli jo aiemmin ol-lut uiton loppuminen. Kun-ta sai ostaa Rantakestilän maa-alueen, ja sen käyttöä ja tulevaisuutta suunnitel-tiin ahkerasti. Taisi olla Iin kunnan ensimmäisiä isoja EU-hankkeita juuri Ranta-kestilän alueen kunnostami-
nen. Rantakestilä on paitsi Alarannan, myös koko kun-nan helmi. Valitettavas-ti useista suunnitelmista ja ideoinneista huolimatta se on saanut rapistua muilta paitsi laitureiden ja urhei-lukentän sekä piipun osalta. Vanha korjaamorakennus alkaa olla purkukunnos-sa. Viimeksi kunnan taide-suunnitelmatyöryhmässä nousi esille taas kerran tuon rakennuksen kohta-lo: se haluttaisiin säilyttää ja kunnostaa jonkinlaiseen kulttuurikäyttöön. Kunnol-lista uimarantaa ei alueella ole. Hirvittää kesällä katsoa, kun nuoriso harrastaa uima-hyppyä ja urheilee uimal-la vanhalta, vinksahtaneelta betonimöljältä vuolasti vir-taavaan väylään, jossa on vilkas veneliikenne. Ranta-lentiskenttäkään ei olisi hul-lumpi asia?
Itse jäin pois kylätoimi-kunnan touhusta muiden kiireitten vuoksi, ja kun lap-set aikuistuivat, mutta vii-me vuosinakin Alarannalla ovat kyläläiset saaneet ai-kaan monenmoista, etenkin lasten asialla on oltu.
Alarannassa on pal-jon mahdollisuuksia. Uu-den koulun myötä alueen vetovoimaisuus lisään-tyy. Kaavoitettavaa maa-ta on tarjolla. Jokisuisto ja
meri tarjoavat paljon harras-tusmahdollisuuksia. Kylän historia uittoperinteineen, voimakas laajentuminen en-sin 1980-luvun alun ja sit-temmin 1990-luvun lopun 2000-luvun alun kaavoituk-sineen on ehkä aiheuttanut sen, että sellaista yhtenäistä kyläidentiteettiä kuin perin-teisellä maalaiskylällä yleen-sä, ei alarantalaisilla tänä päivänä ole. Haluan kuiten-kin luoda niin alarantalaisil-le kuin kaikille muillekin Iin kylille uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Työtä ja yhteis-henkeä se vaatii, mutta sa-malla se lisää hyvinvointia ja nostaa itsetuntoa.
Muistelin tässä mennei-tä, ja paljon jäi pois sellaista, josta olisin halunnut jotain sanoa. Mukana ahkeroi-neiden ihmisten nimiä olisi ollut mukava mainita, mut-ta olisin varmasti jonkun unohtanut, joten luotan sii-hen, että tunnistatte itsen-ne. Menneitä muistelin siksi, että huomaisimme, kuinka paljon meillä on jo hyvää, jonka pohjalle voimme tu-levaisuutta rakentaa, ja että oppisimme virheistämme.
Teijo LiedesIin kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Alarannassa on paljon mahdollisuuksia. Uuden koulun myötä alueen vetovoimaisuus lisääntyy, us-koo Teijo Liedes.
...ym
* myös pienkonehuolto*
T:MI ILKKA RAUTIOPihlajatie 5, Ii, P. 0500 937 739
RENKAAT IISTÄ
ASENNETTUNA EDULLISESTI
kuljetusliike
+35840 038 [email protected]
Marttaillat kevät- ja syyskaudella pidetään joka toinen tiistai parittomalla viikolla
Rantakestilässä Iin Meripelastusseuran tiloissa. Uudet jäsenet ovat lämpimästi
tervetulleita mukaan toimintaan. Seuraava kokoontuminen 26.2. klo 19.00 alkaen.
Iin Alarannan Martat ry
Tule tutustumaan!
Parturi-kampaamo Tangop. 040 576 8856Särkiperäntie 44, 91100 Ii
Myös Valopilkku-sovellus!
Iin alueen taksit yhdestä numerosta
0200 81 000
Kelan suorakorvausmatkat numerosta 0800 93150
Puhelun hinta 1,16 €/min + pvm/mpm
Miika Siurua 040 526 0466Aulis Siurua 040 0861 995Joni Siurua 040 824 3324
Alaranta 7
Alaranta tärkeä kasvusuunta Iissä
Alarannan kaavan laajenemissunnilla seurakunta on merkittävä maanomistaja.
Alaranta on merkittävä laajenemissuunta Iin tonttitarjonnassa, Jaakko Raunio toteaa.
Keskustaajaman osayleis-kaavassa ja osayleiskaavan laajennuksessa (Asemaky-län osayleiskaavassa) on määritelty taajaman laaje-nemissuunnat. Laajenemis-alueita on muun muassa Alarannalla, Tikkasenhar-jun suunnalla ja Liesharjun läheisyydessä. Näiltä alueil-ta kunta pyrkii hankkimaan maata ja alueita kaavoite-taan sitä mukaa, kun tarvet-ta on.
-Tavoitteena on mo-nipuolinen tonttitar-jonta. Tällä hetkellä merkittäviä asuinaluei-den kaavoitushankkeita on menossa keskustaajaman alueella, Karhussa ja Illin-saaressa. Kunnan kehit-tämisessä merkittävässä asemassa on myös kunta-keskusta, jonne halutaan saada lisää asukkaita ja palveluja. Uusi asemakaa-
va luo kehittämiselle hyvät puitteet, toteaa Iin kunnan maankäytön suunnittelija Jaakko Raunio.
Alarannan laajennusalu-eiden suunnalla seurakunta on merkittävin maanomis-taja, mutta myös kunnalla on alueella maita. Kunta on ostamassa vajaan kolmen hehtaarin suuruisen alueen Pikkuniityntien varresta. Tämän alueen hankkiminen on osa maapoliittisessa oh-jelmassa määriteltyä maapo-litiikkaa, jolla varaudutaan tulevaisuuteen. Lähivuosina aluetta ei olla asemakaavoit-tamassa.
Karhun osalta kaavoitus on käynnissä ja kunnanhal-litus on hyväksynyt asema-kaavan valmisteluaineiston kokouksessaan 11.2. Aineis-to asetettiin julkisesti nähtä-ville.
Koska Karhu kuuluu Na-
tura 2000 alueisiin, on kaava-hankkeisiin liittyen laadittu Natura-arviointi, jonka kun-nanhallitus on hyväksynyt ja pyytää arvioinnista lau-sunnot luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti. Tontteja Karhuun on kaavaluonnok-sessa tulossa yhteensä 55 kappaletta.
-Karhun kaavoituspro-sessi kestänee hieman nor-maalia kauemmin, koska Karhu on Natura-aluetta ja muutenkin erityislaatui-nen alue. Kunnanvaltuuston päätettäväksi Karhun ase-makaava tullee noin vuoden kuluttua, Raunio arvioi.
Alarannan asemakaavaa tullaan jossain vaiheessa laa-jentamaan ”Alaranta kakko-sella”, jolloin saadaan noin sata tonttia lisää Alarannal-le. Tällä alueella seurakunta on merkittävin maanomista-ja. MTR
TeamSiuruan toimitusjohtaja Miika Siurua tankkaustauolla Iissä. Rekan lastina olevat puut matkaavat Pudasjärven Nili-vaarasta Kemiin.
TeamSiurua – puunajoa perheyrityksenäTeamSiurua on vuonna 2010 perustettu perheyritys, joka ajaa puutavaraa Iijoen etelä-puolen alueilta pääosin Ke-miin ja Ouluun. Yrityksen omistavat veljekset Miika ja Joni Siurua yhdessä isänsä Auliksen kanssa.
-Neljällä yhdistelmällä toimimme ja kaikkiaan mei-tä on yrityksessä kuusi työn-tekijää, toteaa Alarannalla asuva toimitusjohtaja Miika Siurua.
Yrittäjän työpäivät ve-nyvät usein pikkutunneil-le tai yövuoron jälkeen
lähdetään vielä koneiden huoltohommiin. Niin Team-Siuruallakin, eikä toimi-tusjohtajakaan välty käsien likaantumiselta huoltotöis-sä, joihin Miika juttutuo-kiomme jälkeen suuntasi. MTR
Alaranta8
Iin kunnanvaltuusto kävi kokouksessaan 4.2. pitkän ja värikkään keskustelun Ala-rannan koulun tilanteesta. Vuonna 1983 rakennettu ja 1990-luvun alussa laajennet-tu koulu on ollut suljettuna syksystä 2017. Kunnanjoh-taja oli esittänyt kunnan-hallitukselle uuden koulun rakentamista Alarannan si-jasta Haminaan. Tätä kun-nanhallitus ei hyväksynyt, vaan esitti yksimielises-ti kunnanvaltuustolle uu-den koulun rakentamista Alarannalle, mutta ilman kyläläisten toivomaan lii-kuntasalia.
Kunnanvaltuuston ko-kouksen aluksi Alarannan Vanhempainyhdistyksen pu- heenjohtaja Anne-Maarit Randel ja Mika Jaara luovut-tivat 1700 nimen adressin koulun rakentamisen puo-
Uusi koulu rakennetaan Alarannalle ilman liikuntasalia
lesta, toivoen uuden kou-lun nousevan Alarannalle liikuntasalilla varustettuna.
Kunnan tekninen johtaja Janne Jokelainen ja opetus-johtaja Tuomo Lukkari esit-telivät valtuutetuille neljä eri vaihtoehtoa uuden kou-lun rakentamiseksi. Kah-dessa näistä vaihtoehdoista koulu rakennettaisiin Ala-rannalle ja kahdessa Hami-naan. Viranhaltijat toivat esille muun muassa peda-gogiset ja Iin kunnan valit-seman kylämyönteisyyden erot eri vaihtoehdoissa.
Kunnanvaltuutettujen puheenvuoroissa korostui-vat Alarannan kylä kasva-vana kylänä, joka tarvitsee oman koulun. Toisaalta val-tuutettuja huolestutti kun-nan taloudellinen tilanne ja sen mukanaan tuomat haas-teet vastata eri kylien tarpei-
siin uusia koulutiloja.Kunnan taloudelliseen ti-
lanteeseen vedoten Jaakko Höyhtyä (Kesk) esitti kou-lun rakentamista Alarannan sijasta Haminaan.
-Kymmenen vuoden ta-kainen kuntaliitosaika tu-lee mieleen. Silloin ei tehty hyviä päätöksiä. Nyt on sa-manlaisia merkkejä ilmassa. Pelkään ministeriöstä tule-van mustatakkisia miehiä heiluttamaan punakynää, jos valtuusto ei pysty hoita-maan kunnan taloutta kun-toon, maalaili Höyhtyä Iin tulevaisuutta, jos koulu ra-kennetaan Alarannalle.
Höyhtyän esitystä kan-nattivat Harri Sanaksen-aho (Kesk) ja Pentti Jokela (Kesk).
Pertti Huovinen (Vas) puolestaan ihmetteli liikun-tasalin rakentamatta jättä-
mistä ja perusteluja tähän.-Liikuntasali ei ole mi-
kään ”lisätila”, jossa pela-taan sähälyä tai tehdään kuperkeikkoja, toki sitä-kin ja sali mahdollistaa liikunnan opetussuunnitel-man toteuttamisen osana joka päiväistä koulutyötä. Se on opetustila, jossa voi-daan opettaa opetussuunni-telman mukaisesti erilaisia asioita esimerkiksi kahdel-le tai useammalle luokalle, jopa koko koululle. Liikun-tasali tarjoaa hyvät tilat kou-lun juhlille ja mahdollistaa kyläläisten liikuntaharras-tuksen, Huovinen perusteli esittäessään koulun rakenta-mista Alarannalle liikunta-salin sisältävän vaihtoehdon mukaisesti.
Huovisen esitystä kan-natti Juho Malo (Sdp)
Suoritetussa äänestyk-
sessä Huovisen esitys voit-ti Höyhtyän esityksen äänin 16-5 (12 tyhjää). Kunnan-hallituksen esitys koulun rakentamisesta Alarannal-le ilman liikuntasalia voitti ratkaisevassa äänestykses-sä Huovisen salin sisältävän esityksen äänin 26-5 (2 tyh-jää)
Mika Hast (Vas) esit-ti päätökseen liitettäväksi pontta liikuntasalin raken-tamisen huomioimisesta suunnittelussa siten, että se voidaan rakentaa myöhem-min taloustilanteen sen sal-liessa. Esitystä kannattivat Heli-Hannele Haapanie-mi (Vihr), Pertti Huovinen (Vas), Risto Säkkinen (Sdp) ja Petri Hyvönen (Ps). Han-nes Hekkala (Kesk) esitti Harri Sanaksenahon (Kesk) kannattamana, ettei ponsi-esitystä hyväksytä.
Alarannan kouluasia toi kokoustilan lehtereille paljon kuntalaisia seuraamaan kunnanvaltuuston kokousta. Valtuutetut saapuivat kokouspaikalle Alarannalle koulua vaativi-en kyläläisten kylttien välistä.
Suoritetussa äänestykses-sä Hastin ponsi hyväksyttiin äänin 25-2 (4 tyhjää).
Näin kunnanvaltuuston päätöksellä Alarannalle ra-kennetaan uusi koulu ilman liikuntasalia, mutta koulun suunnittelussa liikuntasa-li huomioidaan niin, että se voidaan myöhemmin raken-taa talouden sen salliessa.
Jaakko Höyhtyä (Kesk) jätti päätökseen eriävän mielipiteen, jossa hän mie-lipiteenään toteaa edelleen esittävänsä koulun rakenta-mista Haminaan, koska Iin kunnan talous ei salli kou-lun rakentamista Alarannal-le.
Äänestysluettelot koko-naisuudessaan löytyvät Iin kunnan nettisivuilta. MTR
Toimistopäivä maanantaisin, tapaamiset muutoin sovittaessa.
IIIIN METSÄNHOITOYHDISTYSKirkkotie 8, 91100 Ii
Toiminnanjohtaja Henri Turtinen040 553 [email protected]
Metsäneuvoja Mikko Koistinen0400 [email protected]
VARAUKSET: 0400 388 690 [email protected]
www.alarannankota.fi
Iijoen rannalla Iissä• KOKOUKSET • JUHLAT • SAUNA • HUVILA
Alaranta 9
Suunnitelma Alarannan koulun siirtämisestä Hami-naan sai alarantalaiset toi-mimaan oman kyläkoulun pelastamiseksi.
-Olimme kuin puulle pää-hän lyötyjä, kuullessamme kunnanjohtajan esittävän uuden koulun rakentamista Alarannan sijaan Haminaa, kertoo Alarannan vanhem-painyhdistyksen puheen-johtaja Anne-Maarit Randell vanhempien tuntemuksia tammikuun loppupuolelta.
-Tätä me emme hyväksy, vaan nyt on toimittava, oli ensimmäisenä mielessä, jat-kaa Mika Jaara.
Kyläläiset kokoontuivat pikavauhdilla pohtimaan, kuinka asiaan voitaisiin vai-
Koko kylä koulun puolesta
kuttaa. Tehtäviä jaettiin ja kunnanvaltuutettuihin otet-tiin yhteyttä puhelimitse, sekä sähköpostilla. Kunnan-hallituksen kokouksen alla kunnanviraston eteen kut-suttiin kyläläisiä mielenil-maukseen oman kyläkoulun säilyttämiseksi. Netissä ja ii-läisissä kauppaliikkeissä alettiin kerätä nimiä koulun Alarannalle rakentamisen puolesta.
-Olemme todella iloi-sia saamastamme tuesta, niin alarantalaisille, kuin muillekin iiläisille. Viikos-sa adresseihin tuli 1700 al-lekirjoitusta, Anne-Maarit Randell toteaa juuri ennen kunnanvaltuuston kokouk-sen alkamista.
Alarantalaisten yhtei-nen taistelu ei ollut turhaa. Kunnanvaltuusto päätti ko-kouksessaan 4.2. koulun ra-kentamisesta Alarannalle, tosin ilman liikuntasalia.
-Liikuntasali on koulul-le ja kylälle erittäin tärkeä. Siltä osin päätös oli petty-mys. Uskon kuitenkin, että sali Alarannalle saadaan jos-sain vaiheessa. Tätähän edel-lyttää kunnanvaltuuston hyväksymä ponsikin, aktiivi-sena liikunnan puolestapu-hujana tunnettu Mika Jaara toteaa.
Alarannan koulunjohta-ja Samuli Hanhisalo on hel-pottunut kunnanvaltuuston päätöksestä rakentaa uusi koulu Alarannalle.
-Olemme nyt toista luku-vuotta hajautettuna kahdelle eri kylälle. 1.-2. luokat opis-kelevat Alarannalla Puus-tellin tiloissa ja 3.-6. luokat Haminassa. Siellä olimme vuoden Valtarin koululla ja tällä hetkellä Haminan kou-lun tiloissa.
Hanhisalo kertoo opetta-jien toiveena olleen koulun, jossa olisivat myös liikunta-tilat. Niitä ei tässä vaiheessa saatu, mutta kyläläisten tär-kein tavoite saavutettiin ja Alaranta sai pitää kyläkou-lunsa.
-Omia haasteitaan liikun-tasalin puuttuminen opetus-työhön tuo ja aika näyttää,
kuinka Haminan uusi lii-kuntahalli meitä palvelee. Sujuvien kuljetusten orga-nisointi ja toteutuminen on haaste, johon pyrimme löy-tämään parhaat mahdolliset ratkaisut. Suunnitelmissa on liikuntahallin hyödyntämi-nen yhtenä päivänä viikossa, kunkin opetusryhmän käyt-täessä salia kaksi tuntia, Sa-muli hahmottelee Alarannan koulun sisäliikunnan järjes-tämistä tulevaisuudessa.
Uusi koulu Alarannalle rakennetaan nykyisen kou-lun paikalle. Puustelli säilyy opetuskäytössä jatkossakin. MTR
Kunnanvaltuuston kokousta oli saapunut seuraamaan runsaasti kouluasiasta kiinnostuneita.
Alarannan uusi koulu rakennetaan nykyisen koulun paikalle. Puustellissa opiskelevat 1.-2. luokat. Puustellin tilat ovat jatkossakin opetuskäytössä.
Kunnanhallituksen kokousta ennen järjestettyyn mielenilmauk-seen osallistui 150 henkilöä.
Kyläläisten aktiivisuus näkyi myös kokoustilan ulkopuolella.
Myös iiläiset urheiluseurat ilmaisivat tukensa rakentaa Alaran-nalle koulu, johon tulee liikuntasali. Anne-Maarit Randell ja Mika Jaara, sekä Iisun puheenjohtaja Markku Loukusa ajatusten vaih-dossa ennen kunnanvaltuuston kokouksen alkamista.
Alarannan vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Anne-Maarit Randell ja Mika Jaara luovuttivat kunnanvaltuustolle 1700 alle-kirjoitusta sisältävän adressin Alarannan koulun säilyttämisestä Alarannalla. Adressin vastaanottivat kunnanhallituksen puheen-johtaja Johannes Tuomela, kunnanjohtaja Ari Alatossava ja kun-nanvaltuuston puheenjohtaja Teijo Liedes.
Alaranta10
PARTURI-KAMPAAMO
TEIJA KURTTILAKurttilankuja 10, 91100 Ii
P. 044 025 5687
Olen lomalla 27.2. - 12.3.2019
TANJA VARPENIUSPARTURI-KAMPAAJA
08 4156 3882 Vääränpolku 13, 91100 Ii
Jorma Sääskilahden menestyskoirahiihdossa jatkuu
Iin Alarannalla asuva Jorma Sääskilahti on moninkertai-nen kultamitalisti koirahiih-dossa. Myös muun värisiä mitaleja löytyy useita ja me-nestys sulanmaan kilpailuis-sakin on ollut hyvää.
Iissä Jorma on asunut kymmenen vuotta ja perhee-seen kuuluvat vaimo Nina, 10-vuotias poika Joona, sekä 5 koiraa (Dobermanni Ront-ti, sekä saksanseisojat Riia, Kössi, Rapu ja Eppu), jois-ta tulevana kautena kisa-taan Kössin kanssa. Rontti on jo ”eläkkeellä”, Riia ja Kössi kisaavat ja 6kuukau-den ikäiset Riian pennut Rapu (Iceblue Taigatrails C’Raptor) ja Eppu (Iceblue Taigatrails Cleopatra) ovat kasvamassa uusiksi kisakoi-riksi.
-Koirahiihdon löysin muutamia vuosia sitten, aluksi hiihdellen omak-si ja koirien iloksi. Talvella 2015 huomasin, että Rontti tykkää vetämisestä ja siten harrastelu muuttui harras-tukseksi. Keväällä 2015 osallistuin ensimmäisiin kilpailuihin Rontin kanssa. Talvella 2016 panostin har-rastukseen enemmän. Tree-nasin ja osallistuin useisiin kilpailuihin, SM-kilpailuja myöten, joista saavutuksena SM-kultaa ja SM-pronssia,
Jorma kertoo kilpauransa alusta.
Kevättalvella 2016 per-heeseen muutti A-sarjan koira Riia, jonka kanssa Jor-ma pääsi kilpailemaan lajin parhaita vastaan. Kaudella 2016-2017 hänelle kertyi kil-pailuja koirien kanssa, sula-maan kisat mukaan lukien, reilut 20 ympäri Suomea. Talven kisoista tuomisena oli Riian kanssa kaksi suo-menmestaruutta, sekä Ron-tin kanssa SM-pronssia. Viime talvena Jorma kisa-si Riian ja uuden tulokkaan Kössin kanssa. Saavutukse-na oli Riian kanssa SM-ho-peaa ja Kössin kanssa myös SM-hopeaa, lisäksi voitettiin SM-kultaa viestissä Rova-niemen palvelukoirakerhon joukkueessa.
-Kesä on treenattu sil-mällä pitäen tulevan tal-ven kilpailuja. Tavoitteet tulevalle kaudelle ovat hiihtolajien Suomenmesta-ruuskilpailuissa, sekä muis-sa kansallisissa kilpailuissa. Lisäksi osallistun syksyn mittaan myös sulamaan kil-pailuihin, jotka ovat hyviä kisa-treenejä koirille kohti talven kilpailuja. Itselläni on
isoimmat tavoitteet juuri tal-ven koitoksissa, Jorma ker-too tulevista tavoitteistaan.
Iin kunnalle hän antaa kiitosta koirahiihdon har-rastajien tukemisesta ja harjoitusvuorojen järjesty-misestä Illinsaaren laduilta. Myös selkeitä pelisääntöjä, mitkä ladut ovat koirille sal-littuja, Jorma pitää hyvänä.
-Hyvin olemme mahtu-neet niin hiihtäjät kuin me koirahiihtäjät laduille, eikä
Jorma on tottunut voittamaan myös Illinsaaressa.
Saara Loukkola ja Jorma Sääskilahti vastaanottivat huomionosoi-tukset Lumivalakioilla keväällä 2018.
Jorma ja koirat (Eppu edessä, Rapu takana) Illinsaaren kilpailuis-sa 9.2.2019.
suukopua ole tullut, Jorma toteaa.
Jorma Sääskilahden saavuttamat kahdeksan mitalia Suomenmestaruus-kilpailuissa kertovat omaa kieltään, minkä tason ur-heilijasta on kyse. Menes-tyviä koirahiihtäjiä löytyy Iistä muitakin. Ei siis ole yl-lätys menestyneitä iiläisiä urheilijoita palkittaessa, että paikalla on useitakin lajin harrastajia. MTR
Kodinomaista ja hellää hoivaa
ikääntyville ihmisille
Alice Pekkala 050 374 8956
Hoitajat 046 878 4542
Ii, Rimatie 11
Kirstinharjuntie 11, Ii • P. 040 044 [email protected] • www.kauneushoitolaouti.fi
SKY Kosmetologi Outi Kantola
• Ripsipidennykset • Sokeroinnit • Meikit • Lahjakortit • Kotikäynnit
Kosmetologipalvelut
Kauppilantie 12, 91100 Ii | 044 241 [email protected]
Räätälöityjä kokous- ja juhlapaketteja 30 hengelle
erilaisilla tarjoiluvaihtoehdoilla.
Seuraavat brunssit pidämme 24.2 ja 31.3.Katso vaihtuvat menutfacebook-sivuiltamme.
Koirahiihdon harrastamisen aloitta-minen on helppoa. Tarvitaan vain: hy-vin istuvat vetovaljaat koiralle (eivät saa hiertää kainalon alta, eivät puristaa mistään, mutta eivät myöskään roikkua löysällä), hiihtäjälle vetovyö, jossa on avoin koukku tai paniikkilukko mahdol-listaen vetonarun nopean irrottamisen, joustava naru, jolla kytketään koira val-
jaista vetovyöhön, sopiva pituus n. 2-3 m, hiihtovälineet, jotka nykyään ovat kilpailuluokissa luisteluhiihdon mukai-set (perinteistäkin toki voi harrastusmie-lessä kokeilla), ja tietysti vetohaluinen koira, joka on tunnistemerkitty mikro-sirulla mikäli mielit ryhtyä harrastamaan lajia kilpailumielessä.
Koiran tulee turvallisuuden vuok-
si oppia ensimmäiseksi sana ”seis” eten-kin, jos koira on vetovoimiltaan hiihtäjää vahvempi. Turvallisuuden nimissä on myös hiihtäjän opeteltava heti alkuvai-heessa irrottamaan nopeasti vetonaru vetovyöstä.
Lue lisää: https://www.vul.fi/wanhat-sivut/koirahiihtoopas.htm
11nomat
-nro 421.2.2019
Juuso Jussilan yhdessä puo-lisonsa Marjon kanssa luot-saama JJ-Liha on siirtynyt keväällä 2018 luomulihan tuottajaksi. Prosessi on ollut pitkä, ennen kuin kotonaan harrastusmielessä hiihtäjä-uransa ohessa sonneja kas-vattaneesta urheilijasta tuli
luomutilallinen.-Kasvatin muutamaa
sonnia vuodet 2004-2006 ja siinä sivussa aloittelin pelto-viljelyä. Meni useita vuosia ilman eläimiä, kunnes vuon-na 2011 ostimme tämän ti-lan Meriläisenperältä, Juuso kertoo.
Tilan ostamiseen vaikut-ti Marjon hevosharrastus ja tilalla on tälläkin hetkellä kolmenkymmenen sonnin lisäksi neljä hevosta.
Luomuun siirtymi-nen tapahtui JJ-Lihan osal-ta pikkuhiljaa. Varsinainen siirtymävaihe kestää kak-
si vuotta. Juuso koulutti itseään erilaisilla luomutuo-tannon edellyttämillä kurs-seilla. Viime keväästä alkaen myös tilan peltoviljely on ol-lut luomua ja kaikki liha myydään suoramyyntinä ti-lalta.
JJ-Liha kasvattaa Pohjois-
Suomen karjaa eli lapinleh-mää. Vasikat tulevat Pelson vankilasta kolmen kuukau-den ikäisinä. Teuraaksi ne päätyvät kahden vuoden ikäisinä. Karjan teurastus ta-pahtuu Savo-Karjalan Liha Oy:ssä Kuopiossa.
-Keskimäärin teurastam-me eläimen kuukaudessa. Teurastamosta liha tulee va-kuumiin pakattuna takaisin tilalle ja myyntikanavana käytämme pääasiassa face-book-sivuja, Juuso Jussila toteaa.
Talviaikaan karja on piha-tossa syöden oman tilan re-hua. Kesällä laiduntaminen tapahtuu luonnonlaitumil-la. Tilalla on ELY-keskuksen kanssa perinnebiotooppi-nen hoitosopimus, jossa tila on sitoutunut hoitamaan laiduntamalla perinnemai-semaa. Sopimukseen kuu-luu seitsemän hehtaaria merenrantaa ja viidentoista hehtaarin kokoinen Tupak-kaleton saari.
JJ-Liha on saanut Hyvää Suomesta merkin, jolloin koko tuotantoketju on sitou-tunut suomalaisen raaka-ai-neen ja työn käyttämiseen tuotannossaan.
KoneurakoitsijaLuomutilan ohella Juu-son pitää kiireisenä kone-urakointi ympäri vuoden. Talviaikana kunnossapito-urakoita hoidetaan kolmen traktorin ja kahden kuorma-auton kalustolla Iin ja Yli-Iin alueilla. Kesällä maanraken-nusalalla urakoidaan trakto-rilla ja kaivurilla.
-Pitkää päiväähän sitä
joutuu tekemään, eikä har-rastuksille tahdo jäädä ai-kaa, Juuso toteaa yrittäjän arjesta.
KilpaurheilijaMonet iiläiset muistavat Juuson huippuhiihtäjänä, joka lukemattomia kerto-ja taisteli Iin joukkueessa maakuntaviestissä. Hiihtä-jäuran hienoin hetki Juusol-la oli vuoden 2005 nuorten olympiapäivillä Sveit-sin Montheyyssä. Juuso si-joittui sprinttihiihdossa neljänneksi. Kilpailun voitti Martti Jylhä ja kolmas Suo-men edustaja joukkueessa oli Lari Lehtonen. Tyttöjen joukkueesta mainittakoon, ettei Kerttu Niskanen mah-tunut kuin varaedustajaksi.
Juuso lienee saanut hiih-täjän geenit papanpapal-taan Kalle Jussilalta, joka kuului Suomen kärkihiih-täjiin 1900-luvun taittees-sa. Kalle osallistui myös talviolympialaisten edeltä-jänä pidettyihin Nordiska Spel kilpailuihin Ruotsissa, voittaen 30 kilometrin hiih-don yli kuudella minuutil-la. Suomen siihen aikaan arvostetuimman hiihtota-pahtuman Oulu hiihdon 30 kilometriä Kalle voitti vuo-sina 1896 ja 1902.
-Oma hiihtäminen on ollut muutaman vuoden tauolla, mutta jospa tuo Kal-le-poikamme jatkaisi ai-kanaan, Juuso naurahtaa katsoessaan lattialla tuhise-vaa puolivuotiasta poikaan-sa. MTR
JJ-Liha kasvattaa Pohjois-Suomen karjaa Meriläisenperällä sijaitsevalla luomutilalla.
Hiihtäjän pitkä tie luomulihan tuottajaksi
Jussi Ylitalo 27.2. klo 18 Minna Paakkolan luona, Pappilantie 14Vesa Riekki 28.2. klo 18Hannes Hekkalan luona, Huhtikuja 24Vesa Riekki 6.3. klo 18Kuivaniemen vanhustentalon kerhohuoneVesa Riekki 19.3. klo 18.30 Jaakko Höyhtyän luona, Hyryntie 24.
Lämpimästi tervetuloa! Tilaisuuksissa kahvitarjoilu
KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAT TUPAILLOISSA IISSÄ:
Mak
saja
Kes
kust
an Ii
n ku
nnal
lisjä
rjest
ö
Helmikuun puoliväliin osu-nut vesisade sekoitti pahasti 4-tien liikennettä Iissä. Juu-ri työstä palaajien harmik-si osunut voimakas sade liukastutti tiet, aiheuttaen useita tietä suistumisia.Virk-
Helmikuinen vesisade sekoitti liikenteen
Helmikuisena torstaina satoi vettä kuin kesällä. Tiet muuttuivat hetkessä luistinradoiksi.
kulan risteyksessä pohjoisen suunnasta tullut täysperä-vaunurekka ajautui vastaan-tulijoiden kaistalle tukkien hetkeksi 4-tien liikenteen. Henkilövahingoilta kuiten-kin vältyttiin. MTR
12nomat
-nro 4
21.2.2019
Iin alueen vanhemmat / varhaiskasvatusjaoston koollekutsuja Minna Paak-kola oli kutsunut lasten van-hemmat ja kunnan edustajat Lakson päiväkodille keskus-telemaan avoimen varhais-kasvatuksen aloittamisesta Iissä.
Iin kunnan varhaiskasva-tusjohtaja Virpi Uutela ker-toi toimintaa kokeillun Iissä vuonna 2017. Kokemukset olivat myönteisiä, joten ope-tus- ja varhaiskasvatuslau-takunnan talousarviossa on varauduttu toiminnan aloit-tamiseen syksyllä 2019.
-Tarvittavien vakans-sien täyttämistä ei toistai-seksi voida tehdä, koska ne
Iin alueen vanhemmat ja kunta pohtivat yhdessä avointa varhaiskasvatusta
ovat talouden tasapaino-tusohjelmassa täyttökiel-lossa. Toivomme tietenkin mahdollisimman pian pää-sevämme jatkamaan toi-minnan käynnistämisen suunnittelua, Uutela totesi.
Vanhemmille tehty kyse-ly osoittaa tarvetta avoimel-le varhaiskasvatukselle Iissä olevan. Toiminnasta toivo-taan kyselyssä maksutonta ja toiminnan odotetaan tar-joavan kotihoidossa oleville lapsille mahdollisuutta leik-kiä muiden lasten kanssa, tarjoavan avointa varhais-kasvatusta, sekä auttavan vanhempien jaksamisessa.
Tapaamisen koollekutsu-nut Minna Paakkola oli ilah-
tunut illan annista ja toivoi yhteisten keskustelujen aut-tavan avoimen varhaiskas-vatuksen alkamista Iissä.
-Keskustelu oli vil-kasta ja vanhemmat hahmottelivat avoimen var-haiskasvatuksen muotoa ja mahdollisuuksia Iissä. Toi-vottavasti paikalla olleet kunnan viranhaltijat saivat keskusteluista eväitä jatka-essaan toiminnan aloittami-sen suunnittelua, Paakkola totesi.
Iin opetus- ja varhaiskas-vatuslautakunnan puheen-johtaja Reijo Kehus pitää yhteistyötä vanhempien kanssa ensi arvoisen tärkeä-nä avointa varhaiskasvatus-
Iin varhaiskasvatusjohtaja Virpi Uutela ja Lakson päiväkodin johtaja Leena Juhonen, sekä Henna Alakärppä, Essi Salonen, Johanna Konttila, Tiina Porkola, Mirva Jacklin, Teija Pakanen ja Minna Paakkola pohtivat avoimen varhaiskasvatuksen aloittamista Iissä.
ta suunniteltaessa.-Kokeilu vuonna 2017
osoitti avoimen varhais-kasvatuksen tarpeen to-delliseksi. Tarjolla olleita kolmeakymmentä paikkaa haki kuusikymmentä las-ta. Tarkoituksemme on-kin saada toiminta syksyllä käyntiin, varaamalla paik-koja reilut viisikymmentä. Tietenkin tilakysymys toi-minnan tarpeisiin on ensin ratkaistava ja tarvittavan henkilökunnan palkkaus-rahat tulee saada käyttöön, Reijo toteaa toiminnan käynnistämisestä. MTR
Metsätaidot testissä Illinsaaren maastoissa
Oiva Kallunki ja Kari Paukkeri toimitsijatehtävissä metsätaidon avoimissa piirinmestaruuskilpailuissa.
Pohjois-Pohjanmaan met-säurheilijat isännöivät metsätaidon avoimia pii-rinmestaruuskilpailuja Iin Illinsaaressa. Alan ammat-tilaisille järjestetyt avoimet pm- kilpailut keräsivät osallistujia myös Lapista, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Pohjanmaalta. Iin oma poika Reijo Juntunen sijoittui ylei-sessä sarjassa neljänneksi, pokaten samalla piirinmesta-ruushopean.
-Metsätaitokilpailu testaa alan ammattilaisten osaamis-ta ja kuntoa monipuolisesti. Hiihdon ohessa tuli selviytyä kahdeksasta arviointitehtä-västä, jotka olivat puun ikä, runkoluku, puuston pohja-pinta-ala, keskimitta, puun pituus, puuston runkotila-vuus, puun kuitupuuosuus ja rungon tukkiosa, kertoo Pohjois-Pohjanmaan metsä-urheilijoiden puheenjohtaja Kari Paukkeri.
TuloksetYleinen (sarjassa pisteet muodostuvat hiihtoajasta, ikähyvityksestä ja tehtävä-pisteistä)
1. Esa Hietala PPMU 393, 2. Ilpo Åivo KPMU 390; 3. Pekka Närhi LAMU 389; 4. Reijo Juntunen PPMU 384 (pm 2.), 5. Vesa Perunka LAMU 379, 6.Tuomo Leino-nen PPMU 370 (pm 3.).
Sarjassa kilpaili 13 osallis-tujaa.
Taito (sarjassa ratkaisevat tehtäväpisteet, joista vähenne-tään mahdollinen aikasakko)
1. Väinö Hinkula PPMU 212, 2. Harri Simola KPMU 210, 3. Satu Wirkkala KPMU 201, 4. PenttiOinas KYLE 200, 5. Jouni Kotiranta LAMU 194, 6. Veikko Heik-kinen PPMU 194 (pm 2.), 7. Markku Paloniemi PPMU 190 (pm 3.).
Sarjassa kilpaili 23 osallis-tujaa. MTR
Veikko Heikkinen selvitti radan haasteet taitosarjan piirin-mestaruushopean arvoisesti.
Ystävänpäivää vietet-tiin Iissä iloisesti tanssista nauttien Iin Urheilijoiden pesäpallonuorten ja työhön-valmennuskeskuksen hen-kilökunnan organisoimassa tapahtumassa.
-Saimme idean ystävän-päivätanssiaisista, jonka esitimme Iin Urheilijoiden puuhanaiselle Aino Jokisel-le. Yhdessä sitten ideoitiin ja Aino sai mukaan monia yh-
Ystävänpäivätanssit täyttivät Rysän
Rysän tanssilattia täyttyi pyörähtelijöistä.
Iloiset Lions Ladyt Pirkko Han-hisalo ja Seija Pietikäinen pal-velivat kanttiinissa.
Antero Pietilän vetämässä ka-raokessa riitti laulajia koko päi-väksi.
teistyötahoja asiakkaitam-me ilahduttamaan, kertoo tuetun työn ohjaaja Tar-ja Perttunen Iin Työhönval-mennuskeskuksesta.
Iin lisäksi tanssiaispäi-vään osallistui työ- ja päi-vätoiminnan asiakkaita Simosta, Haukiputaalta ja Pudasjärveltä, yhteen-sä noin 160 henkilöä.
Karaokelaulajia riitti koko päiväksi ja meno tans-
silattialla on iloisen rieha-kasta, niin Marjo Veijolan vetämässä yhteistanssissa, kuin tanssikilpailussakin.
-Osallistujien suuri mää-rä oli iloinen yllätys, samoin mukaan lähteneiden va-paaehtoisten määrä. Lions Ladyt ja Sanna Kluukerin kauniisti koristelema sali tekivät tanssiaisista juhlan, kiittelee Aino Jokinen yh-teistyötahoja. MTR
Sanna Kluukerin kauniit koris-teet juhlistivat ystävänpäivän-tanssiaisia.
13nomat
-nro 421.2.2019
Lue IiSanomat netistä: www.iisanomat.fi
VALOKUVAUSPALVELUITA • PAINOTUOTTEITA
VKK-Media OyPuh. 0400 385 281
Kaikenlaiset sivunvalmistus- ja painopalvelut kauttamme.
Myös valokuvauspalvelut.
Puh. 0400 385 [email protected]
www.vkkmedia.fi
Palveluhakemisto. Iiläisten parhaat palvelut!Ilmoita Palveluhakemistossa. Ota yhteyttä p. 050 439 9963!
Hyvinvointia ihmiseltä, ihmiselleFysioterapia • Jalkahoidot • Kosmetologia • Hieronta
Kuivaniemen Fysioterapia & Kauneudenhoito
040 962 6504www.kuivaniemenfysioterapia.fi
HIERONTA • FYSIKAALINEN HOITO • KUNTOSALIPALVELUA
Kauppatie 6, 91100 Ii(08) 8176 050, 045 312 [email protected]: ma-pe 9-17, la 9-13
• korjaamopalvelut• autotarvikkeet• hydrauliikkaletkut
• työkalut• Mobil-öljynvaihdot
renkaat kaikille teilleUUTUUS! 3D -nelipyöräsuuntaus Pyydä tarjous!
AUTOKATSASTUS, -MYYNTI, -KORJAAMO, -HUOLTO JA -TARVIKKEET
Avoinna sopimuksen mukaan ma-pe klo 7 - 18
Valtarintie 2, 91100 IiVorellinrannantie 1, 91200 Yli-Ii
puh. 010 501 9110 | [email protected]
HIERONTA • FYSIKAALINEN HOITO • KUNTOSALIPALVELUA
PITOPALVELUA
Pitokamu Oy • Korpiniityntie 3, 91100 Ii • 050 313 [email protected] • www.pitokamu.fi
KLASSINEN HIERONTA & SHIATSU
WWW.MONIXI.FI P. 045 2733 180
Laitakuja 4, Ii Liikuntakeskus Moven talo
VARAA AIKApuh. 050 5234 649 tai www.iilaaksonfysioterapia.fi
• fysioterapia • akupunktio• faskiamanipulaatio• kotikäynnit ikääntyville
Meillä myös ilta-aikoja
www.kunnostamo.com
Sohvalta lenkkipolulle tai salille?
* Treeniohjelmat * Elintapamuutosvalmennus * Ravintovalmennus
Anu Suotula044 5577 677
Ratatie 13, 95100 Kuivaniemi | 040 757 [email protected]
Sari HirvaskoskiParturi-kampaaja, kosmetologi
Sarin Hius- ja Kauneushuone
PARTURI-KAMPAAMOJA • KOSMETOLOGIPALVELUA
044 509 8781Kaisa Hautamäki
Kalevalaista jäsenkorjausta Intialaista päähierontaa
Iin HaminassaKysy lisää tai
varaa aika numerosta
MYÖS LAHJAKORTIT
Äiti, kyllä mua jänskättää, totesi pieni tyttö astuessaan Nätteporin auditorioon. Pikkuhiljaa auditorio täyt-tyi pienestä katsojakunnas-ta ja monia muitakin näytti jännittävän. Alkamassa oli Nukketeatteri PikkuKulku-rin esitys Piki – Salamasan-kari, joka perustuu Katri Kirkkopellon kirjaan yksin-jäämisestä ja ystävyydestä.
Nukketeatteri PikkuKul-kuri on ammattinukketeat-teri, joka tarjoaa tasokkaita nukketeatterielämyksiä kai-kenikäisille. PikkuKulkuri on sooloteatteri, jonka takaa löytyy Ilpo Mikkonen.
Piki odottaa kovasti ma-jaleikkiä muiden kanssa. Hän käy läpi epävarmuu-den ja jännityksen, sekä toi-saalta villin ilon tunteita
Piki – Salamasankari aina pienimpien puolellaodottaessaan metsään pää-syä. Upea viitta on mukana ja salamasankari on toivei-kas, perhosia vatsassaan. Mukaan pääseminen ei ole-kaan helppoa. Ryhmäpaine ajaa siihen, että vahvimman ja isoimman ääni voittaa. Kiusaaminen ryhmäilmiö-nä ja erilaiset roolit kiusaa-misessa välittyvät esityksen kautta hyvin. Myös lapsen murhe ja suru, mutta myös selviämiskeinot ja vahvuus tulevat esille.
Pikissä tarjotaan keino-ja pahan olon purkamiseen, vaikka harmihyppelyä tai läheisyyttä aikuisen kans-sa. Siinäkin esitys on realis-tinen, että aina ei aikuinen, Iso, jaksa ottaa kaikkea har-mia parhaalla mahdollisella tavalla vastaan. Esityksessä
Pikistä tulee esille, miten ai-kuisen puuttumisyritys sii-hen, että kaikki leikkisivät yhdessä, ei aina toimi. Roo-lit, joita leikissä tarjotaan voivat tarjota kiusaamisen ja ulossulkemisen mahdol-lisuuden. Esitys on kuiten-kin erittäin rohkaiseva. Piki saa ystävän ja Iso saa hänet vielä pohtimaan, sitä, miten kiusaajaakin voisi auttaa.
Nukketeatteriesityksen iiläisille lapsille tarjosi Ii-Instituutti -liikelaitos/Iin kirjasto MTR
Nukketeatteri PikkuKulku-rin esitys Piki-Salamasankari keräsi Nätteporin auditorion täyteen pikkuväkeä vanhem-pineen.
14nomat
-nro 4
21.2.2019
112-Päivä Iissä
Sammutusauton kalusto ja toiminnot kiinnostivat perheen pie-nimpiä. Kimmo Keränen auton ohjaamossa esittelemässä häly-tysvaloja.
112-päivä on Suomen turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi. Tavoite on kiinnittää suomalaisten huomio tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn kotona, töissä ja vapaa-ajalla – pie-niin arjen tekoihin ja valintoihin, joilla jokainen meistä voi parantaa omaa ja läheistensä turvallisuutta.
112-päivän kampanjan taustavoimia ovat poliisi, pelastustoimi, Rajavartiolaitos, Hätäkeskuslaitos, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö. Kampanjan tavoite on tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa.
Suomessa 112-päivää on vietetty vuodesta 1997 alkaen ja yleiseurooppalaiseksi päivä muuttui vuonna 2008. Yksi päivän teemoista onkin tehdä tunnetuksi eurooppalaista hätänumeroa 112.
Sivutoimiset palomiehet Hannu Kurttila, Jan-Erik Södö, Heikki Kurttila, Kimmo Keränen, Pasi Kar-vonen ja Antti Jakku Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Iin aseman säiliöauton edessä Iin 112-päi-vän tapahtumassa.
Kärkkäisen pihalla kolmen paloauton ja yhden ambu-lanssin voimin. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua pai-kalla olleeseen kalustoon ja saada tietoa arjen turval-lisuuteen liittyvissä kysy-myksissä.
Paloautot kiinnostivat etenkin perheen pienimpiä ja illan aikana paikalla kävi lähes sataviisikymmentä lasta vanhempineen.
Antti Jakku ja Hannu Kurttila haluavat muistut-taa lapsia ja aikuisia lumisen talven aiheuttamista riskeis-tä liikenteessä, etenkin ris-teysalueilla.
-Lunta on tullut vii-me aikoina niin, että penk-kojen takaa ei tahdo pieni kulkija erottua. Siksi on ää-rimmäisen tärkeää noudat-taa erityistä varovaisuutta risteyksissä ja suojateiden kohdalla, Antti Jakku pai-nottaa.
-Jos huomaat auton tien vieressä tai lumihangessa, on syytä pysähtyä selvittä-mään mahdollinen avun-tarve. Jos taas paikalla on jo pelastushenkilöstöä, ei ole syytä jäädä kännykkäkuvia ottamaan. Se luo turhaan uuden vaaratilanteen mah-dollisuuden, Hannu Kurtti-la jatkaa. MTR
Oululainen Rasmus Mäkelä (4v) haluaa tulla poliisiksi tai palo-mieheksi, joten paloautoon tutustuminen oli peukuttamisen ar-voinen tapahtuma.
Iissä Oulu-Koillismaan pe-lastuslaitoksen Iin asema tempaisi esittäytymällä Iin
Iissä myönteistä kehitystä - talous huolestuttaa
Tekninen johtaja Janne Jokelainen, kunnanjohtaja Ari Alatossa-va ja opetusjohtaja Tuomo Lukkari tutkivat vakavina kunnan ta-louslukuja.
Tiistaina 5.2. iiläinen urhei-lun monitoimimies Pert-ti Huovinen saapui puolen päivän aikaan hiihtomajal-le järjestelemään kilpailunu-meroita illan hiihtokilpailuja varten.
-Hetken touhuttani ih-mettelin kummallista ko-hinaa. Ajattelin vesihanan jääneen auki ja aloin katsel-la ja kuulostella, mistä ääni kuuluu, Pertti kertoo.
Lopulta Pertti suuntasi naisten puku- ja pesutiloi-hin. Avattuaan pukuhuo-neesta oven suihkutiloihin, hän totesi saunasta tulevan lattiaa pitkin vettä kohinal-la pesuhuoneeseen.
-Onneksi lattiakaivot imi-
Illinsaaren hiihtomajalla uhkaava vesivahinkovät osan ja kynnys esti ve-den pääsyn pukutiloihin, Pertti toteaa näkyä.
Nopea puhelu kuntaan ja kiinteistönhoidon ripeä toi-minta pelastivat tällä kertaa suuremmalta vahingolta, eikä hiihtomajan toimintaan tullut keskeytystä.
-Jäätynyt vesiputki ole haljennut aiheuttaen vuo-don. Tällä kerralla oli onni mukana ja selvittiin säikäh-dyksellä. Välttääksemme vastaavan uusiutumisen, li-
Illinsaaren hiihtomajan nais-ten pesutiloissa tapahtui ve-sivahinko, joka olisi voinut aiheuttaa mittavat vahingot.
säämme naisten saunaan lämpöpatterin, kertoo kiin-teistöpalveluesimies Juha
Ukkonen Iin ateria- ja tila-palveluliikelaitokselta. MTR
KORJAUSIiSanomien edellisessä nu-meroon oli tulllut nimivirhe, koskien Iin Ympäristöyh-distyksen valintoja. Ilmas-toAreenan ohjausryhmään
valitun Heli-Hannele Haa-paniemen varalle valitun henkilön nimi on Johanna Konttila (ei Jakku-Hiivala) Toimitus pahoittelee.
Iin kunnanjohtajalla oli synk-kää kerrottavaa kunnanval-tuutetuille tilinpäätöksen 2018 ennakkotietoina.
-Asiat ovat vielä omis-sa käsissämme, mut-ta nykysuunnalla kunta ajautuu kolmessa vuodes-sa kriisikuntien joukkoon. Kunnan myönteisestä kehi-tyksestä huolimatta, talous on pahasti sakkaamassa, Ari Alatossava kiteytti Iin tä-män hetkistä taloustilannet-ta.
Kunnanjohtajalle, samoin kun vakavina ennakkotieto-ja kuunnelleille kunnanval-tuutetuille, tuli täydellisenä yllätyksenä ennuste kun-nallisverotuoton pienene-misestä 0,4% vuonna 2018 edellisestä vuodesta.
-Ennakkotieto ei oikein sovi mininkään muihin tun-nuslukuihin. Esimerkik-si kunnan työllisyysaste on noussut 3,6 prosenttiyk-sikköä, joten ihmeeltä tun-tuu, jos kunnallisveron tuotto jää alle vuoden 2017 tuoton, Alatossava totesi. Työttömien määrä Iissä on vähentynyt yli sadalla, työt-tömyysasteen ollessa 12,4 prosenttia.
Iin kunnassa on inves-toitu voimakkaasti viime vuosina. Investointien ko-konaismäärä on viiden vii-me vuoden aikana ollut yli 30 miljoonaa euroa. Laina-määrä on vastaavasti kasva-nut viidessä vuodessa lähes 14 miljoonaa euroa. Vuon-
na 2019 kunta ottaa lisälai-naa 10,5 miljoonaa euroa eli 200 000 euroa joka viikko, mikäli budjetti toteutuu ar-vioidusti.
-Kunnan väestömäärä on notkahtanut, vähentyen 102 henkilöä vuonna 2018. Jak-kukyläläisten verotulot tu-levat tämän vuoden alusta Iin kunnalle. Siitä huolimat-ta ennuste lupaa vain 600 000 euron kasvua kunnal-lisveron tuottoon, tavoittele-mamme 2 miljoonan euron sijaan, kunnanjohtaja kertoi kuluvan vuoden talousnä-kymistä.
Kunnanjohtajan vakava viesti talouskehityksestä sai valtuutetut käymään vilkas-ta keskustelua ja pohtimaan keinoja säästää tai saada uu-sia tulolähteitä.
-Jos korotamme kunnal-lisveroa prosenttiyksikön, tuo se lisätuloja 1,3miljoo-naa euroa vuodessa. Kun-taan muuttava nelihenkinen perhe tuo vuositasolla tuloja 20 000 euroa ja uusi tuulivoi-mala 30 000 euroa, Ari Ala-tossava totesi esimerkkeinä saada lisätuloja.
Kunnassa on talouden notkahtamiseen reagoitu muun muassa talouden ta-sapainotusohjelmalla, jota valmistellaan kunnanhalli-tuksen johdolla eri toimie-limissä. Kunnanvaltuusto päättää tarvittavista tasapai-notustoimista kevään aika-na. MTR
”Kunnassa on talouden notkahtamiseen reagoitu muun muassa talouden
tasapainotusohjelmalla, jota valmistellaan kunnanhallituksen johdolla eri toimielimissä.
Kunnanvaltuusto päättää tarvittavista tasapainotustoimista kevään aikana.”
15nomat
-nro 421.2.2019
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.Jäsenet tervetuloa!
Johtokunta
Iin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS
ma 11.3.2019 klo 12.15 Iin Järjestötalolla.
1969
Iin Eläkeläiset ry
Tervetuloa!
KAAMOKSEN-KAATAJAISTANSSIT
Oijärven Sampolassa
Lippu 15 €
Ojalantie 12 95160 Oijärvi
Tanssittajana
Lauantaisin karaoke klo 21 - 02.
Lauantaina 2.3.2019 klo 21.00 - 02.00
ÄSSÄTIin rannikon ja saarten osayleiskaavan tarkistaminen Karhu alueella – valmisteluvaiheen nähtävilläolo
Yleiskaavan muutoksen suunnittelualue kattaa Karhun saaren ko-konaisuudessaan ja osan pääsaaren viereisistä pienemmistä saa-rista. Yleiskaavan muutoksen keskeisenä tavoitteena on uuden asuinalueen rakentamisen mahdollistaminen saaren keskiosaan. Kaavamuutoksessa tarkastellaan myös mahdollisuuksia muuttaa lo-ma-asuntoja pysyvään asumiseen, suunnitellaan saaren virkistys-käyttö ja tehdään tarvittavat päivitykset nykyiseen yleiskaavaan. Saari kuuluu Natura 2000 –verkostoon.
Karhun asemakaava – valmisteluvaiheen nähtävilläolo
Suunnittelualue sijoittuu Karhun saaren keskiosaan seurakunnan omistamalle alueelle. Asemakaavalla suunnitellaan saaren luonto-arvot huomioiva asuinalue. Valmisteluvaiheen aineistossa alueel-le esitetään kolmesta osa-alueesta koostuvaa omakotitaloaluetta. Suunnittelualueen luontoarvoiltaan arvokkaaseen keskiosaan ei osoiteta rakentamista.
Iin kunnanhallitus päätti 11.2.2019 kokouksessaan asettaa kum-mankin kaavahankkeen valmisteluaineistot julkisesti nähtäville. Kaavahankkeiden valmisteluaineistot ovat julkisesti nähtävillä Iin kunnanviraston yhteispalvelupisteessä (osoitteessa Jokisuuntie 2, 91100 Ii) sekä kunnan internet-sivuilla 21.2. - 25.3.2019 välisen ajan.
Kuntalaisilla ja muilla osallisilla on mahdollista esittää kaavahank-keiden valmisteluaineistoista mielipide. Mahdolliset mielipiteet val-misteluaineistoista pyydetään toimittamaan 25.3.2019 mennessä kunnanhallitukselle osoitteeseen Iin kunta, PL 24, 91101 Ii tai säh-köisesti osoitteeseen [email protected].
Lisätietoja kaavahankkeista antaa maankäytön suunnittelija / kaa-voittaja Jaakko Raunio p. 050 4083811 [email protected]
Ii 11.2.2019Kunnanhallitus
KUULUTUS
Karhun Natura-arviointi – lausuntopyyntö luonnonsuojelualu-een (Iijoen suiston Natura-alueen) haltijoille
Karhun saarta koskien on käynnissä kaksi kaavahanketta. Alueen yleiskaavaa tarkistetaan (Iin rannikon ja saarten osayleiskaavan tar-kistaminen Karhun alueella) ja saaren keskiosalle laaditaan asema-kaava (Karhun asemakaava). Suunnittelualueet sijaitsevat Iijoen suiston Natura-alueella (FI1100601). Kumpaankin kaavahankkee-seen liittyen on laadittu luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Na-tura-arviointi, jossa arvioidaan vaikutukset niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon.
Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan viranomaisen on pyydettävä arvioinnista lausunto elin keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksel-ta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Lausuntoaika on kuusi kuukautta. Lausuntopyyntö annetaan yleistiedoksiantona luonnon suojelualueen haltijoille, koska heitä on yli 30 (hallintola-ki 55 §).
Iin kunta pyytää luonnonsuojelualueen (Iijoen suiston Natura-alueen) haltijoilta lausuntoa Natura-arvioinnista. Arviointi on nähtävillä Iin kunnan yhteispalvelupisteessä (osoittees-sa Jokisuuntie 2, 91100 Ii) sekä kunnan internet-sivuilla osoitteessa http://ii.fi/yleiskaavoitus. Yhteispalvelupisteessä ja internet-sivuilla on esillä myös kartta Natura-alueen rajauksesta. Lausunnot pyyde-tään toimittamaan 19.8.2019 mennessä osoitteeseen Iin kunta, PL 24, 91101 Ii tai sähköisesti osoitteeseen [email protected].
Lisätietoja antaa maankäytön suunnittelija / kaavoittaja Jaakko Rau-nio p. 050 4083811 [email protected]
Ii 11.2.2019Kunnanhallitus
LAUSUNTOPYYNTÖ
BINGO
Su 24.2. klo 16.00
Kuivaniemen nuorisoseuralla Kirkonkyläntie 17 Kuivaniemi
Palkinnot: 500 € pr 51 | 390 € mp 2 x 100 € | 5 x 50 €
2238
Tervetuloa!
SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN IIN OSASTON VUOSIKOKOUS
to 14.3.2014 klo 18.30, Järjestötalo, Laurintie 3, Ii
Tervetuloa!
Pohjois-Pohjanmaan maa-kuntaviesti hiihdettiin 16.2. Pyhäjoella, Yppärin Ur-heilijoiden isännöimänä. Ii puolusti viime talvena ko-tiladuilla saavutettua voit-toaan kahden joukkueen voimin. Lisäksi Ii osallistui minisompaviestiin kahdella joukkueella ja Energia-hiih-toonkin Iistä löytyi joukkue. Joukkueiden määrä kuvaa
Ii maakuntaviestin neljäs
hyvin hiihdon laajaa harras-tajamäärää ja hyvää tasoa kunnassa.
Tällä kertaa Ii taipui maa-kuntaviestissä mitalisijojen ulkopuolelle, ollen loppu-tuloksissa neljäs. Maakunta-viestin voittoon hiihti Oulun ykkösjoukkue ennen Haa-paveden ykkösjoukkuetta. Kolmas oli Raahen ykkös-joukkue. Iin kakkosjoukkue
sijoittui kahdenneksitoista. Iin ykkösjoukkueessa hiihti-vät Kauko Heinikoski, Han-na Soronen, Hilla Mäenpää, Aija Söyrinki, Pekka Kuk-kula ja Matias Tiiro. Kak-kosjoukkueen muodostivat Teemu Pyörälä, Matias Uu-sitalo, Iita Kimpimäki, Niina Holström, Antton Mäenpää ja Antti Harmaala.
Minisompaviestissä Iin
Kuva hiihtäjä. Kuva lapset: Iin juniorit Saaga Pesämaa ja Ma-tilda Boström (istumassa ikku-noissa), sekä Iita Kimpimäki, Saaga Sassi, Lenni Mustonen ja Patrik Mäenpää iloisissa tun-nelmissa Pyhäjoella.
Matias Tiiro ankkuroi Iin maakuntaviestin neljänneksi.
ykkösjoukkue (Iita Kimpi-mäki, Saaga Pesämaa, Patrik Mäenpää) sijoittui viiden-neksi ja kakkosjoukkue (Saaga Sassi, Lenni Mus-tonen, Matilda Boström) kymmenenneksi. Energia-hiihdossa Iin joukkue taiste-li voitosta loppuun saakka, häviten kilpailun voittaneel-le Haapaveden joukkueelle ainoastaan reilun sekunnin. Iin joukkueessa hiihtivät Ve-li-Hannu Pesämaa, Terhi Pe-sämaa ja Markus Loukusa.
Henkilökohtaisissa ajois-sa Iin ykkösjoukkueen Aija Söyrinki oli osuutensa no-pein maakuntaviestissä, samoin Terhi Pesämaa Ener-gia-hiihdossa.
Tulokset kokonaisuudes-saan löytyvät www.aa-ven-tures.fi/tulospalvelu/
Matti-Tapio Rissanen Kuvat Terhi Pesämaa
Lue IiSanomat netistä: www.iisanomat.fi
Taidenäyttely Iin Nätteporissa 20.2.-8.3.2019. Avoinna kirjaston aukioloaikoina
Avajaiset ke 20.2.2019 klo 17.00. Tervetuloa!
Irina Sitdikova: Hyperborea - Pohjoinen satujen maa
Järjestää Suomi-Venäjä-Seuran Iin osasto ry
16nomat
-nro 4
21.2.2019
Perinteisiä vanhojentansse-ja tanssittiin Iin lukiolla per-jantaina. Vanhojenpäivä on lukion toiseksi viimeisen vuoden opiskelijoiden viet-tämä juhlapäivä, jonka tun-nusmaisimpina piirteinä ovat pukeutuminen juhla-pukuihin sekä tanssiesitys, vanhojentanssit.
Päivää vietetään abitu-rienttien penkinpainajai-sia seuraavana päivänä sen kunniaksi, että lukion toi-nen luokka on jäänyt kou-lun ylimmäksi. Vanhat ovat saaneet vallan.
Tänä vuonna Iin lukion vanhojentansseihin osallis-tui 14 paria, tanssien päivän aikana kolmeen kertaan. Aamulla tanssittiin päivä-kotilaisille ja lukiolaisille, päivällä Valtarin koulun op-pilaille, sekä illalla vanhem-mille ja muille sukulaisille.
Liikunnanopettajien joh-dolla hiotut tanssikuviot taittuivat hienosti jo aamun esityksessä. Poloneesi, vals-si, tango, cicapo ja monet muut olivat kaunista katsel-tavaa. MTR
Vanhat valtaan tanssien
Cicapo on perinteinen espanjalainen tanssi ja oleellinen osa vanhojentansseja.
Vanhojen puheen tansseissa piti Lotta Pakanen, tanssiparinaan Kimi Seppä.
Vanhojentanssit juonsivat abiturientit Ville-Valtteri Sato-kangas ja Noora Karling.
