Myyräekinokokki ja luonnontuotteiden turvallisuus

Keruutuotetarkastajan EATMatleena Pulkkinen

Opinnäytetyön esittely9.5.2011

Matleena Pulkkinen 9.5.2011

MYYRÄEKINOKOKKI JA LUONNONTUOTTEIDEN

TURVALLISUUSMITKÄ OVAT ECHINOCOCCUS

MULTILOCULARIS -HEISIMADON UHKAT, RISKIT JA VAARAT

LUONNONTUOTEALALLE SUOMESSA


Tärkeimmät teemat

• ekinokokki– myyräekinokokki eli Echinococcusmultilocularis

– hirviekinokokki eli Echinococcusgranulosus

• ekinokokin elämänkierto

• ekinokokkoosi

• tartunnan lähteet

• levinneisyys

• torjunta

• myyräekinokokki ja luonnontuotteet


Yleistä ekinokokista

• heisimato

• Taeniidae –heimo

• lapamatojen pieniä sukulaisia

• pituus 2-5 mm

• 3-4 jaoketta

• päässä 4 imukuppia ja 28-40 koukkua

• infektiivinen toukkavaihe tartuttaa pääisännän, joka levittää munia ulosteessa

• zoonoottinen eli tarttuu eläimestä ihmiseen


Echinococcusmultiloculariksentoukkavaihe


Ekinokokkien jaottelu

• myyräekinokokki eli Echinococcusmultilocularis

– Alveolaarinen ekinokokkoosi eli AE (sairaus)

• hirviekinokokki eli E. granulosus

– Kystinenekinokokkoosi eli CE (sairaus)

• myös muita ekinokokkeja löytyy


Myyräekinokokin elämänkierto 1




Ekinokokkoosi

• kun väli-isäntä syö ekinokokin munan, se kuoriutuu ohutsuolessa ja tunkeutuu verenkiertoon ja kudoksiin (kudosmato)

• yleensä immuunipuolustus tuhoaa

• aiheuttaa vaarallisen maksasairauden, jossa maksaan muodostuu kystiä eli rakkuloita

• itämisaika pitkä, useita vuosia

• löytyy yleensä satunnaislöydöksenä

• hoito vaikeaa ja kallista


Kuva jyrsijästä, jolla alveolaarinen ekinokokkoosiLähde: Maijala ym. 2001. Riskinarviointi Echinococcusmultiloculariksen

leviämisestä Suomeen ja Suomessa. EELA. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos.


Alveolaarinen ekinokokkoosi AE

• aiheuttajana E. multilocularis• kysta yleensä maksassa • epäsäännölliset onkalot• taudin kehittyminen kestää yleensä vuosia• tuhoaa maksakudosta• lähettää etäpesäkkeitä• hoitona kystan poisto antibioottisuojassa• kuolleisuus 10-20% 10 vuoden aikana• ei tavattu Suomessa


Kystinenekinokokkoosi CE

• aiheuttajana E. granulosus eli hirviekinokokki

• Suomessa 1998-2002 3 tapausta

• tartunnat todennäköisesti saatu ulkomailla

• tartunnan saaneiden määrää ei tiedetä

• yleensä sattumalöydös

• hoidettavissa


Ekinokokkoosin diagnostiikka

• anamneesi– lapsuus ja nuoruus endeemisellä alueella– altistavat ammatit eläinlääkäri ja maanviljelijä

• vasta-aineet ELISA-menetelmällä– tulos titterinä (normaali <400, potilailla useita

tuhansia)

• kudosnäytteestä tehtävä PCR-testi• ei näy ulosteen parasiittitutkimuksessa, koska on

kudostauti• ennen näytteenottoa konsultoitava

parasiittitauteihin erikoistunutta lääkäriä


Tautitilannetaulukko (Kern ym. 2003)

Tautitilannekartta (Kern ym. 2003)

Myyräekinokokin levinneisyyskartta (2002)


Myyräekinokokin levinneisyys Suomen lähialueilla

• tavataan yleisesti Keski-Euroopassa

• lähimmät alueet – Viro (2003)

– Liettua (2001-2003)

– Latvia (2002)

– Venäjä Vienan meren itäpuolella (Pietari?)

– Huippuvuoret

– Tanska

– Ruotsi (2010)


Ruotsin myyräekinokokki-havainto

• Fennoskandian 1. myyräekinokokkihavainto

• näyte tutkittiin helmikuun 2011 alussa

• näyte oli saatu ketusta Uddevallan alueelta Bohusin läänistä lounaisesta Ruotsista joulukuussa 2010

• näytteen tutki SVA


Myyräekinokokin levinneisyyden tutkiminen

• tutkittiin aikaisemmin etsimällä ekinokokkimatojakuolleiden eläinten suolistosta > hidasta ja hankalaa, suuri infektioriski

• nykyään käytetään koproantigeenin osoitusta ulosteesta

• kettu on tärkein tutkittava• Suomessa tutkitaan vuosittain

– myyriä ja jyrsijöitä– kettuja– supikoiria


Tilastoja Suomessa tutkituista eläimistä

Myyräekinokokin tartunnan lähteet (WHO 2001)

1. Käsittelemällä pääisännästä • turkista

• ulosteesta

• kontaminoituneesta elintarvikkeesta tai mullasta

2. Elintarvikkeet, jotka ovat epäsuorasti altistuneet munille• tuuli, linnut, hyönteiset, kärpäset

3. Juomavedestä

4. Hengitysilman välityksellä (epätodennäköinen)


Myyräekinokokin munien tuhoaminen

• munat ovat hyvin kestäviä – säilyvät normaalioloissa tartuttavina vuosia– +4°C vedessä 16 kk– -70°C-80°C 96-48 h (riippuu materiaalista)

• tärkeimmät tuhoamiskeinot ovat kuivatus ja korkeat lämpötilat• tuhoutuvat 5 min. lämpötilassa +60°C- +80°C lämpötilassa• tuhoutuvat välittömästi +100°C• herkkä kuivatukselle

– 27% kosteus 2 päivää lämpötilassa +25°C– 15% kosteus 2 tuntia lämpötilassa +43°C– 85-95% kosteus 3 tuntia lämpötilassa +45°C

• desinfektio natriumhypokloriitti (NaOCl) vähintään 3,75% liuos


Myyräekinokokin torjuminen

1. Väli-isäntien (lampaat, porot, hirvet, naudat, siat) raakoja teurasjätteitä ei pidä antaa koirille eikä jättää petoeläinten saataville

2. Kasviksien peseminen ennen ravinnoksi valmistamista3. Koirien säännöllinen madotuspratsikvantelilla

(Droncit, Drontalcomp)4. Estetään koirien pääsy

laidunmaille, kasvimaille, leikkikentille5. Hyvä käsihygienia6. Hygienia lemmikkien hoidossa, silityksessä jne. 7. Pratsikvantelisyötit ketuille ja supikoirille8. Kettu- ja supikannan vähentäminen


Myyräekinokokin torjuminen 2

• erityinen huomio lapsiin– käsihygienia

– leikkipaikat

– lemmikit

• kirjallisuudesta löytyi viitteitä siihen, että tartunta usein saatu mahdollisesti jo lapsuudessa

• tartunnan lähdettä ja ajankohtaa on mahdotonta määrittää


Voiko myyräekinokokin saada luonnontuotteista?

• myyräekinokokin voi saada, jos nämä ovat kontaminoituneet E. multiloculariksen munilla

• Evirakehoittaa huuhtelemaan huolellisesti kaikki ulkomailta tuodut kasvikset tai nauttimaan ne kypsennettyinä

• Keski-Euroopassa endeemisillä alueilla (Sveitsi) kehoitetaan myös huuhtelemaan tai kypsentämään kaikki kasvikset

• Mielestäni suurin riski elintarvikkeissa liittyy pellolla viljeltäviin yrtteihin, marjoihin ja salaatteihin, jotka nautitaan kypsentämättä

Löytyikö kirjallisuudesta viitteitä marjojen, sienien ja yrttien vaarallisuudesta?

• mielestäni tätä ei ole tarpeeksi tutkittu• kirjallisuudesta löytyi viittauksia muutamaan tutkimukseen, jossa oli

tutkittu AE sairastuneiden elintapoja ja verrattu niitä • Kern ym. (2001): 40 saksalaista potilasta• Kreidl ym. (1998): 21 itävaltalaista potilasta • molemmissa tutkimuksissa korostuivat

– lemmikkien - koirien ja kissojen osuus– maatalouteen liittyvät työt– maalaisympäristö

• luonnontuotteiden käyttöön liittyviä kysymyksiä• viittaus Sveitsissä eläintarhassa AE sairastuneeseen apinaan, jonka

tartunnan lähteeksi epäiltiin endeemiseltä alueelta tuotua rehua

Kern ym. 2004 tutkimus

• tutkivat 40 saksalaista AE sairastunutta • vertailuryhmä• haastattelemalla selvittivät elintapoja• suurimmat riskit liittyvät ulkona liikkuvaan

lemmikkikoiraan ja –kissaan• pesemättömien mansikoiden syöminen• heinän pureskelu (chewinggrass)• näiden riski saattaa liittyä saastuneisiin

kasvinosiin tai likaisiin (multaisiin) käsiin• metsäalueet ovat peltoja harvemmin saastuneita

Taulukko: Kern ym. 2004

Kreidl ym. (1998) tutkimus

• tutkivat 21 itävaltalaista AE sairastunutta• eivät löytäneet vahvistusta väitteelle, jonka

mukaan matalalla kasvavien marjojen tai sienten syöminen lisäisi riskiä saada E. multilocularis -tartunta

• tärkeimpiä riskitekijöitä lemmikkikissat, metsästys ja työskentely heinän kanssa

• selvitettiin puutarhamarjojen (mansikka), metsämarjojen (mustikka ja karpalo), sienien sekä viljeltyjen yrttien ja luonnonyrttien mahdollista riskiä, mutta sitä ei löytynyt

Taulukko: Kreidl ym. (1998)

Potilaiden elämäntapoihin liittyvät riskitekijät (Kern ym. 2003)

Myyräekinokokin tarttumisriskin pienentäminen

Tutkijat(Kern ym. 2004) suosittelivat riskialueella asuville seuraavia toimenpiteitä pienentääkseen E. multilocularis-loisentarttumista– suojakäsineiden pitäminen käsiteltäessä

maata, kasveja tai puuta

– käsien peseminen ennen ruokailua varsinkin maatöiden jälkeen

– hengityssuojan käyttö pölyisissä töissä

– koirien ja kissojen säännöllistä madotusta (1 krt/kk)

– pellon tai puutarhan tuotteiden puhdistus

Myyräekinokokki ja luonnontuotteet

• ei tavata vielä Suomessa

– normaalit hygieniaohjeet

• Suomeen tuotavat kypsentämättömät raaka-aineet

– teollisuuden raaka-aineet

– suoraan kuluttajille myytävät tuoretuotteet

– pakasteet

Tekijät, jotka voivat aiheuttaa tartunnan (Hallavuo ja Johansson 2010)

Riskien hallintakeinoja(Hallanvuo ja Johansson 2010)

Toimintaohjeet käsiteltäessä E. multilocularis–riskin omaavia raaka-aineita

• huolellinen huuhtelu

• kypsennys > 100°C heti, 60-80°C 5 min.

• kuivatus

• pastörointi 60-80°C 5 min.

• iskukuumennus (UHT) heti

• sivuvirrat – hyödyntäminen

– kompostointi + kuumennus

• pakkausmateriaalin käsittely

Avoimia kysymyksiä

• luonnontuotteiden mahdollista riskiä ei ole tutkittu

• pystytäänkö materiaalin puhtautta edes tutkimaan

• koirankakkakeskustelu saa kokonaan uusia ulottuvuuksia

• lehtipuhaltimet

• hygieniaopastus tarpeen

• toimintatavat matkustettaessa– eläinten silittäminen

– ruokailutavat (syö vain kuumennettua ruokaa)

• lasten suojaaminen

Documents

Myyräekinokokki ja luonnontuotteiden turvallisuus