MYYNNIN JA MARKKINOINNIN fi˚˛˝˙ˆˆ˚cdn2.utbudet.com/storage/ma/f47582b9033940de8b20893c044c41e5...myynnissä suurempi ja asiakkuudet sekä tuotteet ovat siellä yleensä monimutkaisempia

www.gogift.fi • 020 752 8020 • [email protected]

SuosittuJOULULAHJA

Helppoa janopeaa

Satojavaihtoehtoja

Ilmainenjoulutervehdys

Paras

valikoima!SALLASEPPÄ: KANSAIN-VÄLISYYS ON OSA DNA:TASIVU 14

6/16

Coachingmyyjäntyökaluna

Asiakas- kokemus nousistrategiaan

Puhutteleparhaitaasiakkaitasi

SIVU 18 SIVU 38 SIVU 42

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMAT TIL AISET MMA :N

JULK AISEMA AMMAT TILEHTI

Myynti&Markkinointi 3

PÄÄKIRJOITUS

ASIAKASKOKEMUS EROTTAA JA YHDISTÄÄ

Juha HäkkinenPäätoimittaja, toiminnanjohtaja

MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

Yhä useampi yritys yrittää nyt erottautua kilpailijoista asiakasko-kemuksen avulla. Sen johtaminen saa monessa yrityksessä jo oman budjetin. Näin alkaa sivulla 18 tämän jäsenlehtesi teema asiakas-kokemuksesta.

Asiakaskokemus on tärkeä asia meille myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille. Toimimmehan suurin osa B-to-B-myynnin parissa, jossa asiakaslähteinen ajat-telutapa on usein jopa kriittisempi menestystekijä kuin kuluttajamyynnissä. Näin toteaa jälkimmäistäkään yhtään väheksymättä asiakaskokemuksen mittaami-seen keskittyneen Feedbacklyn toimitusjohtaja Jaakko Männistö. Yhden asiakkuuden arvo on B to B- myynnissä suurempi ja asiakkuudet sekä tuotteet ovat siellä yleensä monimutkaisempia.

Kun kilpailu on tiukkaa ja erottautumistekijät vähis-sä, juuri asiakkaan kokemus on usein se, joka ratkaisee. Ja asiakkaan ajatuksiin pääsee kiinni mittaamalla.

Itse sain viimeksi tekstiviestin autohuollosta marras-kuun puolivälissä. Annoin kyselyyn nelosen eli toiseksi parhaan, ihan hyvin se huoltoprosessi meni. Paremmin kuin edellisellä kerralla toisessa paikassa, jossa syntyi se vanha ”olen häiriöksi tällä korjaamolla” -fiilis.

Aika rientää ja yksi myynti- ja markkinointivuosi on jälleen kääntämässä esiin loppulehteänsä. Erääseen ihmiskunnan suurimpaan yhteiseen ja kaikkia yhdis-tävään vuosittaiseen asiakaskokemukseen on tätä pääkirjoitusta lukiessasi aikaa enää vain tovi. Koristeita

kaivellaan esille, kaupan oven saranat kuluvat ja katse suuntaa jo naapurin kuusimetsään. Tai huoltoaseman kuusikauppaan.

Tuleepa tämä parrakas asiakaskokemuksen tuoja sit-ten savupiipusta, porolla tai isoisän vanha turkki nurin päin käännettynä, on kokemus kuitenkin yleensä hyvä. Brändi on ollut kohdallaan kauan eikä se pilaannu, kun otamme juhlan vastaan siinä arvossa kuin kuuluukin. Asiakaskokemus siirtyy arvokkaana eteenpäin suku-polvien ketjussa.

Toivotan jo nyt kaikille jäsenillemme hyvää loppu-vuotta sekä mitä parhainta joulua ja alkavan uuden vuoden tammikuuta.

”Syvemmin kuin tähän asti ole kiitollinen ja iloinen siitä, että saat palvella asiakkaita ja kuulua niiden miesten ryhmään, jotka itseään säästämättä rakentavat uusia teitä ja siltoja kaupalle ja teollisuudelle, niihin miehiin, jotka ovat rohkeita, luottavat itseensä ja työhönsä ja sa-novat vaikeuden tullen: Minä pystyn!”

Viisi viitettä myyjille. Kauppamiehet, kesä-heinäkuu 1937

4

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS6/16

18Asiakas- kokemus nousi strategiaanAsiakaskokemus on nyt kaikkien huulilla. Sen kehittämisessä kannattaa lähteä liik-keelle omasta henkilö-kunnasta.


Tapahtumia tyy-nesti ja tyylillä

14 32 36Aitous valloittaa työnhakuvideolla

Asenne auttaa myyjää huipulle

Myynti&MarkkinointiJulkaisijaMyynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA.Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

PäätoimittajaJuha Häkkinen

ToimituspäällikköPiia Kunnas

JulkaisusuunnittelijaMari Niemi

ToimitusneuvostoJarmo Hyvärinen Jaana Immanen-PeuhaKeijo Kankaanpää

Toimituksen osoitePL 11, 00521 Helsinki(Asemamiehenkatu 2, 9. krs.)puhelin 0201 224 [email protected]

Tilaushinta54 €/vuosi, kestotilauksena 37 €/vuosi.Kuusi numeroa vuodessa.

[email protected]

Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituk-sesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

IlmoitusmyyntiOtavamedia OMA

Myyntipäällikkö Kari Salkopuhelin 0400 604 [email protected]

Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinenpuhelin 0400 684 [email protected]

Ilmoitushinnat2/1 8 200 €1/1 4 200 € 1/2 2 820 €

1/4 2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %. Liitteet sopimuksen mukaan.+alv 24 %. Mainostoimisto-alennus 15 %.

Levikki26 408 LT 3/2012

Aikakauslehtien Liiton jäsenISSN 1458-5162. 84. vuosikerta

PainatusForssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille.

Kansikuvassa Salla Seppä

Kuvaaja Mikko Käkelä

38 5650Lakipalsta: Kiusaa-minen puhuttaa

Puhuttele asiakkai-tasi oikein

Iso neliveto, sähköllä

Salla Seppä järjestää työk-seen isoja tapahtumia ja auttaa tiimiläisiä saa-maan itsestään parhaan-sa irti.

Hyvä video täydentää on-nistuneesti työhakemusta ja ansioluetteloa. Se voi tuoda lisätietoa esimerkik-si osaamisesta tai motivoi-tuneisuudesta.

Mistä johtuu, että huip-pumyyjä saattaa myydä kolme kertaa enemmän kuin kollega?

Viesti tehoaa paremmin, kun tunnistat eri asiakas-ryhmien arvomaailman.

Kiusaamiseen ja epäasial-liseen kohteluun liittyvät yhteydenotot ovat lisään-tyneet.

Audi Q7 pistokehybridi toimii sekä dieselmootto-rin että sähkön voimin.

3 Pääkirjoitus7 Puhetta johtavalta8 Tässä & Nyt12 Vaihtoaskel13 Ensiaskel14 Tapahtumia tyynesti ja tyylillä18 Asiakaskokemus nousi strategiaan26 Microsoft tarjoaa tiloja kohtaamisille29 Laatu luo asiakas- kokemusta32 Uraguru: Aitous valloittaa työnhakuvideolla

34 Oma raha: Lapselle säästäminen36 Asenne auttaa myyjää huipulle38 Puhuttele parhaita asiakkaitasi42 Coaching vapauttaa myyjän voimavarat46 Työmoraali kertoo arvo- maailmasta48 Reilu kumppani -seminaari täytti Musiikki- talon

50 Iso neliveto, sähköllä52 Matkalla54 Ideaa & Ilmiöitä56 Lakipalsta: Kiusaaminen puhuttaa myyntialalla58 MMA Kouluttaa60 Kysy työelämästä62 Faktat ovat lääke- edustajan ammattitaitoa64 Totta vai tarua: MMA Päijät-Häme65 Yhdistyksissä tapahtuu

MMA – myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen Reilu Kumppani

6

LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTAKerro mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa paistinpannun.

@mmaliitto#parhaatmukana

Seuraa meitä twitterissä#MMAliitto

Instagram

Palautetta edellisestä lehdestä:Ihmiset organisaatioiden takana kiinnostavat sekä tietty yrittäjyyttä lisää, koska se kuitenkin lisääntyy MMA:n jäsenten keskuudessa.

Viimeisin lehti oli sisällöltään mie-lenkiintoinen ja jutut olivat entistä monipuolisempia.

Aasiassa alaiset vaativat enem-män ohjausta -jutun suhteen ymmärrän, että halutaan kansain-välistyä. Artikkeli on kuitenkin niin kaukana monen jäsenen elämästä, että ei jaksa ehkä kiinnostaa. Neljä väriä työkaverin ymmärtä-miseen -juttu: Näitä konsulttien luomia juttuja on nähty ja kuultu niin paljon, että ei juuri enää kiinnosta.

Osallistu lukijakilpailuun

osoitteessa lehti.mma.fi

tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected]

(laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 6/16).

Osallistumisaikaa on 20.1.2017 saakka.

Autojuttuja lisää. Vaikka auto-lehdet arvioivatkin puhki kaikki autot, niin aihe kiinnostaa aina. Lisää näkökulmia ja konteksteja: Ostatko auton vai yksityisleasing, hybridi vai bensa vai diesel, miten saat renkaat kestämään, miten pakkaat oikein ja turvallisesti, miten kilpailutat huollon jne.

Lakipalsta on yksi lehden tärkeim-mistä osastoista. On hyvin tärke-ää kuulla ennakkotapauksista ja samalla siitä, miten liiton lakimies auttaa.

Tuhti lukupläjäys.

Assarini kiikutti lehden minulle luettavaksi tuhdin kehityskes-kusteluja ja esimies-alaistaitoja koskevan juttusarjan takia. Juutuin lukemaan koko lehden: monipuo-lista ja kiinnostavaa asiaa laidasta laitaan! Tony Dunderfeltin ”väri-analyysi” nauratti: meidän pienen toimiston henkilökunnasta jokaisen väri oli helposti tunnistettavissa.

Arvomme kaikkien vastanneiden kesken Fiskars Hard Face -paistinpannun. Paistinpannussa on erittäin kes-tävä ja tarttumaton Hardtec Superior -pinnoite. Se kestää konepesua ja metallisten työvälineiden käyttöä. Paksu pohja ja alumiinirunko jakavat lämpöä tasaisesti ja tehok-kaasti. Pannu on uuninkestävä 150 asteen lämpötilaan saakka. Paistinpannun halkaisija on 26 senttimetriä ja se toimii kaikilla liesillä. Energy Base -teknologia lämpenee keraamisella liedellä jopa 50 % nopeammin kuin tavalli-nen pannu. Palkinnon arvo on 49,95 euroa.

Edellisen lehden 5/16 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin juttu Esimies, ajattele työntekijöitä asiakkai-na. 50 euron arvoisen lahjakortin Suomalaiseen Kirja-kauppaan voitti Maiju Virtanen. Lisäksi toimitus haluaa muistaa pienellä yllätyspalkinnolla lehden eri osioista perusteellista palautetta antanutta Tapio Tervoa.

ESIMIES- JA ALAISTAIDOT

20

21

Näytetään esimerk-

kiä, tehdään yh-

dessä, käytetään

aikaa. Kuunnel-

laan ongelmia,

aistitaan tunteita,

välitetään aidosti, tuetaan kaikes-

sa. Annetaan vastuuta, asetetaan

rajoja, puututaan kiusaamiseen.

Ollaan ylpeitä ja ennen kaikkea ar-

vostetaan.

Tuttuja ohjenuoria kaikille van-

hemmille ja tuttuja toiveita meille

kaikille, jotka olemme joskus olleet

ESIMIES,

AJATTELE TYÖN-

TEKIJÖITÄ ASIAKKAINA

Ari Rämön mielestä kaikki työntekijät ja

erityisesti omat tiimiläiset ovat esimiehen

asiakkaita, joiden tyytyväisyydestä hän

vastaa. Työyhteisön hyvä fiilis näkyy

lopulta myös tuloksessa.

Teksti Kimmo Salo ja Pälvi Salo Kuva Mikko Käkelä

lapsia. Voisiko näitä periaatteita

soveltaa myös johtamisessa ja esi-

miestyössä? Asiaa on pohtinut ja

sitä käytännössä toteuttanut Ari

Rämö, kokenut myyntiorganisaati-

oiden johtaja, valmennuskonsultti

ja luennoitsija.

Viimeiset 12 vuotta hän on toimi-

tusjohtajana luotsannut anturitek-

nologiaa kehittävää, valmistavaa

ja soveltavaa Sick Oy:tä. Alansa

markkinajohtajalla, saksalaisella

perheyrityksellä on 50 yksikköä eri

puolilla maailmaa. Suomessa ei ole

tuotantoa, vaan tehokas myynti-

ja markkinointiorganisaatio, jossa

työskentelee 32 henkilöä.

Rämön aikana yritys on valittu

yhdeksän kertaa Suomen parhai-

den työpaikkojen joukkoon. Sickin

työntekijät ovat alansa huippuasi-

antuntijoita. Keski-ikä on korkea, 47

vuotta, ja vaihtuvuus erittäin pieni.

Johtamisen pyhä yksin-

kertaisuus

Ari Rämön perusväite on, että

johtamisesta on tehty liian moni-

PUHETTA JOHTAVALTA

TINASTA TUTKIEN


Jarmo HyvärinenPuheenjohtaja

Tulevaisuuden työnteon tapoja on tutkittu viime aikoina suhteellisen ahkerasti. Sikäli kun tulevai-suutta nyt voi tutkia. Ainakin sitä voi ennustaa ja tehdä johtopäätöksiä erilaisten tunnusmerkkien perusteella.

Tulevaisuudentutkijoiden mielestä kauppa, palvelut sekä hoito- ja hoivatyö tulevat lisäänty-

mään alkutuotannon ja teollisen jalostuksen vähentyessä. Digi- talisaatio ja robotiikka mullistavat työelämää. Työpaikkoja ulkoistetaan, alihankinta ja ostopalvelut lisääntyvät.

On arvioitu, että jopa 30–50 % perinteisistä työtehtävistä katoaa 10–20 vuoden kuluessa. Tämä ei välttämättä tarkoita ammatin katoamista vaan muutosta työn tekemistavoissa ja toteutuksessa. Samalla kun nykyisiä työtehtäviä katoaa, syntyy uusia työpaikkoja.

Tulevaisuuden työelämä on kaikesta päätellen nykyistä pirstalei-sempaa, palkkatyön ja yrittäjyyden raja hämärtyy. Jos jopa kolmasosa työntekijöistä tulee työskentelemään epätyypillisissä työ- suhteissa, niin ne työsuhteet eivät piakkoin ole enää epätyypillisiä vaan normaaleja.

Muutos on jo näkynyt MMA:n jäsentenkin osalta. Työnkuvat ja organisaatiot muuttuvat.

Meidän MMA:ssa tulee seurata myynti- ja markkinointityön näkymiä ja huomioida alan muutokset. Muutoksen havaitsemiseen, edunvalvontaan, digitalisaation huomioimiseen, riittävään viestin-tään ja asiakaskokemuksen kehittämiseen on varattava jatkossa riittävät resurssit.

Vuosi sitten ennusteet muuten näyttivät, että jäsentemme työt-tömyysaste pysyisi 7,4 prosentissa tai pahimmillaan jopa nousisi. Tämä vuosi on kuitenkin kääntänyt työttömyysluvut laskuun. Työt-tömyytemme on tällä hetkellä 6,8 prosentin tasolla.

Ennusteet ovat siis ennusteita. Loppujen lopuksi kuitenkin vain osa niistä osuu oikeaan ja osa menee metsään. Varmaa on vain se, että jokainen meistä voi hyvällä omallatunnolla vuoden vaihtees-sa jälleen kerran valaa uuden vuoden tinan. Ja ennustaa tai olla ennustamatta.

Hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle 2017!

Hyvää joulua!toivottaa MMA:n toimiston väki

AJASSA

Koonnut Piia Kunnas

8

TÄSSÄ&NYT

A doben vuosittainen Digital Roadblock -tutkimus paljastaa, että markkinoijat tuntevat suurta epävarmuutta yrittäessään hallita digitaalisen transformaation aiheuttamia muutoksia. Toi-saalta useimmat heistä kokevat digitaalisen muutoksen myös mahdollisuutena esimerkiksi räätälöityjen asiakaskokemusten luomisessa.

Datan hyödyntäminen ja mittaaminen pysyvät suurimpina haasteina. Niitäkin suurempana haasteena pidetään riittämättömiä budjetteja. Lisäksi kolmasosa vastaajista kokee datan analysointiin erikoistu-neen henkilöstön puutteen haasteena organisaatiolleen. Valtaosa vastaajista puolestaan mainitsee datan hyödyntämisen ja mobiilin kriittisenä alueena, jossa heidän organisaationsa häviää kilpailijoille.

Markkinoijat nostivat kyselyssä asiakaskeskeisen strategian, personoidut asiakaskokemukset ja vah-van brändi-identiteetin etusijalle kilpailijoista erottuvien asiakaskokemusten mahdollistajina. Yli puolet vastaajista pitää asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivaa lähestymistapaa merkittävänä markkinoinnin menestystekijänä seuraavan 12 kuukauden aikana.

Myös mobiilin strateginen merkitys kasvaa. 85 prosenttia markkinoijista pitää mobiilia ratkaisevana kanavana asiakkaiden sitouttamisessa.

Digital Roadblock Report 2016 -tutkimus perustuu verkkokyselyyn, johon osallistui 1 301 eurooppa-laista markkinoijaa Englannissa, Saksassa ja Ranskassa.

Digitaalisuus ahdistaa ja luo mahdollisuuksia

Myynti&Markkinointi 9Myynti&Markkinointi 9

Lehti- ja koulutusalennuksia jäsenilleMMA:n jäsenenä saat alennusta tietyistä lehdistä. Vuoden 2017 loppuun saakka voit tilata Talouselämän, Tekniikka & Talous -lehden ja Markkinoin-ti & Mainonta -lehden 30 prosentin alennuksella. Tilausvaihtoehtoina ovat kuuden ja 12 kuukauden tilaukset. Tilaa lehdet seuraavan linkin kautta: http://www2.talentum.fi/mma

Nyt saat myös Kauppalehden 20 prosentin alennuksella. Tilaa se ohei-sen linkin kautta: http://kampanjat.kauppalehti.fi/mma.html

Lisäksi MMA:n jäsen pääsee Talentum Eventsin koulutuksiin 20 pro-sentin alennuksella.

Ikääntyneet ostavat tuttua ja turvallista

Mikä palkkatoiveeksi?

Moni myynnin ja markkinoinnin ammattilai-nen pohtii, mikä olisi sopiva palkkatoive uut-ta työpaikkaa hakiessa tai palkankorotusta pyydettäessä. Myös toiveen perusteleminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa.

Taloustutkimuksen vuosittain MMA:lle tekemä myynti- ja markkinointialan työ-markkinatutkimus antaa luotettavaa tietoa palkkaneuvottelujen ja sopivien palkkapyyn-töjen pohjaksi. Työpaikan saannin esteenä voi nimittäin olla yhtä hyvin liian pieni tai liian suuri palkkatoive.

Lue lisää verkkolehdestä: lehti.mma.fi > Työ ja ura

MMA järjestää vuoden 2017 aikana esimiestehtävissä työskenteleville jäse-nille suunnattua koulutusta työlainsää-dännöstä. Kahdessa puolen päivän kou-lutuksessa käydään lävitse työoikeuden perusteita esimiestyön ja johtamisen näkökulmasta.

Lisätietoa: mma.fi

Oletko esimies – tiedätkö riittävästi työlainsäädännös-tä?

Ikääntyneet kaipaavat elintarvikebrändiltä varmuuden ja turvallisuuden tunteita. Toteutuessaan nämä voivat olla voimakas linkki kuluttajan ja brändin välillä, selviää Petteri Toivosen Helsingin yliopistolle tekemäs-tä pro gradu -työstä.

Tutkimuksessa selvitettiin ikääntyneiden kuluttajien ajatuksia omasta brändiuskollisuudestaan ja suhteestaan elintarvikebrändeihin. Ikäänty-neet eivät pitäneet itseään kovin brändiuskollisena, vaikka ostaisivatkin tiettyä brändiä toistuvasti.

Enemmän ostotottumuksia ohjaa se, mitä on tapana ostaa ja mikä koe-taan tutuksi ja turvalliseksi.

‒ Henkilö on kokeillut jotain brändiä, havainnut sen hyväksi ja jatkanut käyttöä, koska silloin tietää mitä saa. Vanhemmalla iällä ei ole koettu tar-peelliseksi muuttaa tottumuksia, Petteri Toivonen sanoo.

Varsinainen tunneperäinen kiintymys tuli selkeästi esille vain kahvi-brändeissä.

‒ Nykyisin käytetyt kahvibrändit ovat olleet läsnä lapsuudesta asti ja perusmaut ovat tuttuja sieltä. Ensi kosketus brändiin ja kahvimaku on syntynyt ehkä jo silloin kun, vanhemmat ja isovanhemmat ovat tarjonneet kahvia, Toivonen sanoo.

Monet ikääntyneistä ovat myös erittäin hintatietoisia. Jos henkilö on kiintynyt kahteen kahvibrändiin ja pitää niitä yhtä tuttuina ja turvallisina, hinta ratkaisee ostotilanteessa.

AJASSA

10

TÄSSÄ&NYT

MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

Mitä tehdä, jos asiakas loukkaa tai moittii

”Me emme voi tietenkään omaksua sellaista kantaa, että asiakas on

aina oikeassa, mutta siitä huolimatta meidän on monesti päästävä läpi näistä tilanteista luovimalla, niellä paljon sellaista, mikä pyrkii huulilta ulos. ”

Kauppaedustaja-lehdessä pohdittiin 70 vuotta sitten, millä tavalla myyjän pitäisi suhtautua asiakkaan loukkauk-siin ja moitteisiin. Eivätkä nämä totuu-det ole muuttuneet miksikään.

”Asiakkaan kieltäytyminen ostamas-ta, ei ole moite eikä loukkaus”, nimi-merkki H. kirjoittaa ja muistuttaa, että eiväthän asiakkaat voi aina ostaa kaik-kea sitä hyvää, mitä heille tarjotaan.

H. neuvoo loukattua myyjää mietti-mään syytä asiakkaan käyttäytymiselle: ”Olemmeko itse antaneet siihen aiheen, onko liikkeemme, aikaisemmin toimi-tetun tavaran laatu tai toimitus siihen syynä. Kuuluuko ehkä asiakkaamme

säännöllisiin kauppatapoihin loukata edustajia tai onko tällä kertaa syynä hänen tilapäisesti äreä mielentilansa, tai mahdollisesti sopimaton ajankohta.”

”Tilanteesta on pyrittävä selviämään huumorilla tai psykologisilla vedoilla.”

”Jos kysymys on moitteista, niin ne on tietysti otettava ensin rauhalli-sesti vastaan ja arvioitava, ovatko ne aiheellisia. Mutta missään tapauksessa emme saa alentua moittimaan omaa liikettämme, vaikka se olisi syyllistynyt-kin laiminlyönteihin tai huolimattomuu-teen.”

”Tapauksesta selvittyämme meidän on taas ajateltava: mitä me opimme tästä tapauksesta vastaista toimin-taamme ajatellen”, H. ohjeistaa.

Nimimerkki H.: Myyjän asennoi-tuminen häneen kohdistuneisiin loukkauksiin ja moitteisiin. Kaup-paedustaja, marraskuu 1946.

Sirkku Rytkönen

Uusituvan suksimainos Fiuu Kauppaedustaja, maaliskuu 1946

”Kun suomalaista huipputeknologiaa viedään maailmalle, viesti on, että

tämä on parempaa kuin kilpailijansa, mutta halvempaa. Miten se voi olla halvempaa, jos se on parempaa?”

Lauri Sipilä MMA:n blogissa 10.11.2016

Onnistu esiintyjänä

Erottuva myyntitarina

17.-18.1. tai 7.-8.6.2017

30.3. ja 4.4.2017

5.4.2017

Kampanjatunnus MMAK17Voimassa 15.1.2017 astiwww.kauppakamarikauppa.fi

Hinta MMAn jäsenille 646 € + alv 24%

(norm 850 € + alv)

Hinta MMAn jäsenille 342 € + alv 24%( norm. 450 € + alv)

Hinta MMAn jäsenille 646 € + alv 24 %(norm. 850 €+alv)

Tästä koulutuksesta saat konkreettisia työkaluja avainasiakkuuksien johtamiseen, kehittämiseen ja syventämiseen.

Valmennuspäivä antaa käytännönläheisiä työkaluja erottuvan myyntitarinan tekemiseen.

Opi viestimään yrityksenne toimintatavoista konkreettisella ja mieleenpainuvalla tavalla.

Hae virikkeitä onnistuneen esityksen luomiseen ja siihen valmistautumiseen. Videoitujen harjoitteiden

ja henkilökohtaisten palautteiden myötä opit tunnistamaan omat vahvuutesi ja osaat itsenäisesti

parantaa jatkossa omaa esiintymistäsi.

Näillä eväillä on hyvä kehittää itseään.

Key Account Manager (KAM) -ajokortti®

M onet Euroopan maat alkavat päästä jo vaiheeseen, jossa ne voivat nauttia avoimen datan tuottamista hyödyistä, kertoo Capgemini Consultingin raport-

ti ”Open Data Maturity in Europe 2016: Insights in-to the European state of play”. Euroopan komission tilaama raportti liittyy Capgeminin koordinoimaan European Data Portal -hankkeeseen.

Suomi kuuluu vielä edelläkävijämaiden joukkoon, mutta monissa muissa maissa kehitys on jo nopeam-paa.

Jo 81 prosentilla Euroopan maista on erityinen avoin data -politiikka, ja määrä on kasvanut reip-paasti 69 prosentista (2015). Avoin data tarkoittaa julkisen sektorin toimijoiden keräämää, tuottamaa tai maksamaa tietoa, jota kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muokata ja jakaa.

‒ Maat alkavat olla jo kypsässä vaiheessa siinä mielessä, että nopeasti saatavat hyödyt ovat reali-soituneet, kun ne ovat julkistaneet saatavilla olevan riittävän laadukkaan datan. Nyt maat keskittävät myös enemmän ponnistuksia datan laadun paran-tamiseen ja datan saamiseen entistä enemmän koneluettavaan muotoon, sanoo EU:sta vastaava Capgeminin johtaja Dinand Tinholt.

‒ Euroopan hallitukset heräävät siihen, että avoimella datalla voi kehittää kaikkea mahdollista kaupunkisuunnittelusta ja liikenteestä saasteiden vähentämiseen ja hätäpalveluihin. Monet julkisen hallinnon yksiköt kuitenkin edelleen varjelevat mustasukkaisesti dataansa kaupatakseen sitä, tai ovat salailevia ja välttävät jakamista. Kaikkien hal-litusten on ymmärrettävä, että datan käyttökelpoi-suus kasvaa eksponentiaalisesti, kun se jaetaan ja kaikki pääsevät käyttämään sitä.

Capgeminin vuonna 2015 julkaisema tutkimus arvioi avoimen datan suoraan tuottamien mark-kinoiden kooksi Euroopassa 325 miljardia euroa 2016–2020.

TUTKIMUS:

Suomi kuuluu avoimen datan kärkikaartiin

12

TYÖ &URA

VAIHTOASKEL

Esittelemme MMA:n jäsenen, joka on hiljattain

ottanut uuden askeleen urallaan.

Sarin viimeisim-mät urastepit

6/2016–Sales Trainee, Raisio

9/2015–5/2016 Myyntineuvottelija, Suomen Palvelutukkurit

11/2014–5/2015Myyntiedustaja, VeraVia Finland Oy

2011–2014 Myyntiedustaja, Fazer Bakery & Confectionery

1998–2011 Myyntiedustaja, Fazer Keksit, Danone, Kraft Foods

• Sari Kankainen

• Sales Trainee, Raisio

Olen työskennellyt B-to-B-myyntiedustajana elin-tarvikealalla lähes kaksi-kymmentä vuotta, Fazer

Keksit, Danone ja Kraft Foods -brän-deissä kauimmin. Olen kiitollinen sii-tä, että olen saanut tehdä töitä arvos-tetuissa taloissa ja hyvien tuotteiden parissa.

Parhaiten minulle sopii työsken-tely vähittäiskaupassa, jossa voin olla tekemisissä ihmisten kanssa. Työskentelin välillä tukkumyynnis-sä, mutta halusin palata takaisin vä-hittäiskaupan puolelle, koska koen kenttätyöskentelyn kaikkein omim-maksi alueekseni.

Olen nyt Raisiolla uudenlaisessa tehtävässä. Työnkuvaani kuuluu uusasiakashankinta ja uusien myyn-tikanavien kartoittaminen. Vahvasta työkokemuksestani huolimatta olin valmis Trainee-sopimukseen, sillä paloin halusta päästä takaisin asia-kasrajapintaan.

Elintarvikeala sopii minulle, sillä hyvä ruoka kiinnostaa minua. Tun-nustan olevani itsekin herkkusuu.

Asiakasrajapinnassa työ on antoisinta

si, jota harrastetaan kyllä ryhmässä, mutta ilman paria. Tanssi hoitaa ja venyttää kehoani antaen vastapai-noa myyntityöhön kuuluvien pitkien automatkojen rasitukselle.

Sofia Flygare

Olen työni kautta nähnyt, miten ma-kumaailmojen kansainvälistymisen ja herkuttelun oheen elintarvike-alalle on kehittynyt uusi, terveelli-syyteen tähtäävä trendi. Nykyinen työnantajani Raisio on tehnyt inno-vaatioita tällä alueella.

Myyntityö on muuttunut hektisem-mäksi esimerkiksi siten, että myynti-puheet ovat lyhentyneet. Asiakas saattaa todeta, että minulla on vain kaksi minuuttia aikaa kertoa asiani.

Myyntiedustajan työssä minua motivoi erityisesti kahden ihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Ih-missuhteiden tuomaa arvoa ei pysty sähköisellä maailmalla korvaamaan, mutta sen sijaan näkisin sähköisten tiedonhakukanavien täydentävän myyntityötä.

Harrastuksiini kuuluu mindful-ness. Tästä harrastuksesta on hyö-tyä työssäni. Mindfulness-menetel-mät auttavat minua kohtaamaan avoimemmin ja syvemmin asiakkai-tani tapaamisten yhteydessä. Lisäk-si harrastuksiini kuuluu klassinen baletti, salsa sekä lavis eli lavatans-


lehti.m

ma.fi

Miten ylläpitää hyviä verkostoja jatkossakin työ-elämään siirty-misen jälkeen?

ENSIASKEL

• Juho Kärkkäinen, 24 vuotta

• Liiketalouden opiskelija

• Kolme taitoa, jotka haluaisin osa-ta: Juhani Tammisen puheenlah-jat, Elina Lepomäen substanssi-osaaminen ja kyky pitää kämppä siistinä.

• Harrastukset: yhdistystoiminta, nuorisopolitiikka, lenkkeily.

Juhon kysymys konkarille:

MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

Juho Kärkkäinen:

Akavan opiskelijat toimii vaikuttamis- foorumina

Lue vastaus verkkolehdestä

Akavan jäsenliitoissa on lä-hes satatuhatta opiskelija-jäsentä. Kukin jäsenliitto valitsee keskuudestaan

opiskelijaedustajan Akavan opis-kelijoiden valtuuskuntaan (Akavan opiskelijoihin), jonka tavoitteena on tarjota opiskelijoille heidän etujaan ajava valtakunnallinen keskustelu-, yhteistyö- ja vaikuttamisfoorumi.

Myynnin ja markkinoinnin am-mattilaisten edustajana Akavan opiskelijoiden valtuuskunnassa toi-mii Juho Kärkkäinen, 24. Kärkkäis-tä kiinnostavat luottamustehtävät, joissa on yhteiskunnallisen vaikut-tamisen ulottuvuutta.

‒ Olen kokenut, että luottamus-tehtävissä toimiminen avaa uusia näköaloja ja yhteyksiä esimerkiksi

päättäviin tahoihin. Luottamusteh-tävät ovat johtaneet myös poikke-uksellisen hyvien, ympäri Suomen ulottuvien verkostojen syntymiseen; olen nuorten vaikuttajien kanssa te-kemisissä jopa päivittäin, Kärkkäi-nen kertoo.

Juho Kärkkäinen opiskelee Lau-rea-ammattikorkeakoulussa liiketa-loutta. Erikoistumisaineina hänellä on johtaminen ja markkinointi. Hän toimii luottamustehtävissä myös opiskelijatoiminnassa sekä on aktii-visesti mukana nuorisopolitiikassa.

‒ Opiskelijakunnan puheenjoh-tajana toimiessani olen saanut paljon eväitä, joita voin hyödyntää työelämässä. Opiskelijakuntamme liikevaihto on pk-yrityksen luokkaa, joten toiminnassa mukana oleminen

on tuonut oppia esimerkiksi ope-ratiivisen toiminnan hallintaan ja moneen muuhun, myös oman kou-lutusohjelman ulkopuolisiin liiketoi-minnan osa-alueisiin.

Työelämässä Juho Kärkkäistä kiinnostavat projektit ja suuremmat kokonaisuudet, joissa voi olla muka-na monessa ja hyödyntää hankittuja oppeja.

‒ Järjestö- ja luottamustoimin-nassa mukana oleminen on antanut potkua uramietteisiin, toteaa Kärk-käinen. Sofia Flygare

14

TYÖ &URA

Salla Seppä on järjestänyt isoja tapahtumia Nokian, Microsoftin ja nyt Nordic Business Forumin

palveluksessa. Vuosien kokemus on opettanut hänet etsimään

tiimiläistensä vahvuuksia.

TAPAHTUMIA TYYNESTI JA

TYYLILLÄ

Teksti Anni Karppanen Kuvat Mikko Käkelä

Salla Seppä on työskennellyt koko uransa suurten kansainvälisten brändien kanssa. Tie yritysmaail-maan ja markkinoinnin pariin on kuitenkin ollut poikkeuksellinen.

Seppä opiskeli valtiotieteitä Hel-singin yliopistossa. Opiskeluaikana hän hyödynsi ahkerasti opiskelija-vaihdon mahdollisuuksia. Kaksi ja

puoli vuotta kului Uppsalassa muun muassa rauhan- ja konfliktintutkimuksen parissa. Sen lisäksi hän opiskeli vuoden Lontoossa.

Opintojen perusteella Sepän voisi kuvitella työsken-televän Euroopan unionin tai ulkoministeriön palveluk-sessa, mutta yritysmaailma imaisi hänet mukaansa jo 2000-luvun alussa. Tuolloin Nokia tarjosi Suomen mitta-kaavassa ainutlaatuisia uramahdollisuuksia.

– Olen aina hakeutunut työpaikkoihin, jotka ovat alan-sa parhaita. Opiskelijana olin töissä Stockmannilla. Siellä asiakaspalvelu oli ylpeydenaihe. Ulkoministeriö taas oli kansainvälisen politiikan opiskelijan unelmaharjoittelu-paikka. Nokiasta kiinnostuin yrityksenä sen kansainväli-syyden takia, Seppä muistelee.

Avoin uusille mahdollisuuksilleUra Nokiassa alkoi vuonna 2001 toimistotehtävissä hen-kilöstövuokrausyrityksen kautta. Niistä Seppä rekrytoi-tiin nopeasti nokialaiseksi. Hän alkoi vetää yrityksen sisäistä prototyyppitestausohjelmaa Espoossa ja sai päättää, ketkä Nokian pääkonttorin työntekijöistä pääsi-vät testaamaan vielä julkaisemattomia kännykkämalleja.

– Se oli loistava tilaisuus verkostoitua muiden työnte-kijöiden kanssa. Jälkikäteen olen huomannut, että monet parhaat kontaktini ovat peräisin noilta ajoilta.


Miikka Mäkitalo (vas.) työskentelee osan viikosta Tallinnassa. Hän on yksi crossmedia-toimisto Inu Median perustajista.

‒ Olen aina ollut hyvin into-himoinen työn suhteen. Olen ollut onnekas, sillä minulla on ollut esimiehiä, jotka ovat nähneet, mihin pystyn. Sen myötä olen lähtenyt reippaas-ti heittäytymään ja halunnut ylittää minuun asetetut odo-tukset, Salla Seppä sanoo.

16

TYÖ &URA

”JOHTAJA HALUAA TIIMILLEEN HYVÄÄ.”

Seppä viihtyi työssään hyvin, kunnes vuonna 2004 hänelle avautui mahdollisuus siirtyä Nokian yhteiskun-tavastuutiimiin. Työ vastasi paremmin hänen koulutus-taan Nokian investoidessa erilaisiin nuorison kehittämis-ohjelmiin ympäri maailmaa. Jo tuolloin Seppä oli mukana järjestämässä ensimmäisiä isoja tapahtumiaan.

– Olen aina hypännyt innolla mukaan uusiin mahdolli-suuksiin. Myöhemmin siirryin yhteiskuntavastuutiimistä Nokian bränditiimiin. Pääsin tekemään monipuolisesti markkinointia ja erilaisia tapahtumia, joiden pariin ha-keuduin sittemmin kokonaan.

Johtaja haluaa tiimilleen hyvääSenior Specialist, Brand Manager, Marketing Manager, Senior Marketing Manager… Vuosien varrella Sepän teh-tävänkuvat vaihtelivat.

Nokiassa lanseerattiin 2000-luvulla runsaasti erilaisia puhelimia. Seppä oli mukana järjestämässä tilaisuuksia eri puolilla maailmaa niin asiakkaille, yhteistyökump-paneille kuin lehdistöllekin. Lisäksi tulivat vuosittaiset Nokian myynti- ja markkinointikokoukset, joihin koottiin 200–300 organisaation avaintekijää. Nokian isoja tapah-tumia järjestettiin Sepän aikana muun muassa Lontoos-sa, Berliinissä, Kuala Lumpurissa, San Fransiscossa, Is-tanbulissa, New Yorkissa ja Abu Dhabissa.

Seppä vastasi tapahtumista tyypillisesti projektipääl-likön roolissa. Hänen tehtävänään oli saada eri puolilla maailmaa toimivat virtuaalitiimiläiset vetämään yhtä köyttä.

Projektijohtamisen haasteena oli, ettei Seppä ollut tii-miläistensä linjaesimies. Projektista piti tehdä innostava, jotta tiimiläiset halusivat antaa siihen parhaan työpanok-sensa.

– Uskon, että ihmisten pitää saada käyttää työssään omia vahvuuksiaan. Siksi mietin aina tarkkaan, kuka voi-si olla hyvä missäkin tehtävässä ja sitoutan tiimiläiseni rooleihinsa etukäteen. Yritän myös aina projektiroolituk-sia suunnitellessani miettiä, miten tiimiläiseni voisivat toimenkuvansa ohessa oppia uutta, Seppä sanoo.

Hän on panostanut myös viestintään ja avoimeen il-mapiiriin.

– Hyvä esimies on kiinnostunut tiimistään, kiintynyt heihin ja haluaa heille hyvää. Minun tehtäväni on auttaa tiimiläisiäni saamaan itsestään parhaansa irti.

Muutosmyönteinen ihminenSeppä on kiitollinen siitä, että hänellä on ollut urallaan paljon erinomaisia esimiehiä, jotka ovat nähneet hänen potentiaalinsa ja antaneet vastuuta. Viiteentoista vuo-teen on kuitenkin mahtunut monenlaisia esimiehiä.

– Tämä voi kuulostaa raflaavalta, mutta paras johta-juuskorkeakouluni ovat olleet ne muutamat ”huonommat” esimieheni. Heidän alaisuudessaan olen oppinut, mitä ehdottomasti haluan välttää omassa esimiestyössäni.

Vuonna 2014 Nokia myytiin Microsoftille. Samalla Sepän työnantaja vaihtui ja pääkonttori siirtyi Espoosta Seattleen.

– Minulle siirtymä oli aika saumaton. Olen hyvin muu-tosmyönteinen ihminen. Otan asiat niin kuin ne tulevat ja näen muutoksen tuomat mahdollisuudet uhkakuvien sijaan.

Tärkeintä on tasapainoKymmenen tunnin aikaero pääkonttorille toi työhön haasteita, mutta antoi toki myös mahdollisuuksia. Sepäl-lä ei ollut aamulla kiire töihin. Kun Suomessa kello oli kahdeksan, Seattlessa ja Lontoossa nukuttiin. Se mahdol-listi esimerkiksi urheilun aamulla tai lasten saattamisen kouluun.

Työkeskeisenä ihmisenä Seppä puhuu mielellään ta-sapainosta. Urallaan menestyvän ihmisen ei tarvitse olla työnarkomaani. Hän itse suhtautuu työhön intohimoises-ti, mutta ei ole valmis luopumaan vapaa-ajasta perheen kanssa.

– Kokemukseni mukaan vaativiakin töitä voi tehdä in-tohimoisesti ja silti siten, että balanssin tunne säilyy. Ai-na se ei ole helppoa, mutta useimmiten omilla valinnoilla on mahdollista vaikuttaa asiaan. En halua jälkikäteen ka-tua tekemiäni valintoja esimerkiksi ajankäytön suhteen.

Kansainvälisiä tehtäviä Suomesta käsinMicrosoftilla Seppä ehti työskennellä runsaat kaksi vuotta. Kiinnostavimpien markkinointiroolien siirtyessä Microsoftin pääkonttorille Seattleen oli hyvä tilaisuus miettiä omaa uraa uudesta näkökulmasta. Vastaavien tehtävien tekeminen olisi vaatinut tiiviimpää läsnäoloa pääkonttorilla, mutta kouluikäisten lasten sekä puolison työn takia muutto Seattleen ei tuntunut perheelle oike-alta vaihtoehdolta.


Salla Seppä on pu-keutunut Nordic

Business Forumin henkilökunnan

seminaariasuun: mustaan jakkupu-kuun ja valkoiseen

kauluspaitaan.

Nordic Business Forumin Seppä oli noteerannut en-simmäisen kerran vuonna 2014, jolloin tapahtuma siirtyi Jyväskylästä Helsinkiin sen kasvettua tuhansien osallis-tujien loppuunmyydyksi seminaariksi. Hän osallistui itse vuoden 2015 tapahtumaan ja vaikuttui suuresti nuorten jyväskyläläisten aikaansaannoksesta.

Keväällä 2016 Nordic Business Forumissa avautui paikka, joka oli kuin hänelle tehty: kansainvälistyvän bu-sinesseminaarin ydintiimiin etsittiin vahvistusta.

Suuresta yrityksestä pieneen firmaanNordic Business Forumissa on Sepälle paljon uutta. Yri-tyksessä työskentelee alle 20 ihmistä. Työtekijöiden kes-ki-ikä on noin 30 vuotta ja pääkonttori on Jyväskylässä.

– Sain aiemmin tehdä töitä näköalapaikalla kahdessa isossa, kansainvälisessä yrityksessä. Nyt kaikki päätök-set tehdään pienen tiimin kesken. Koko tiimi voi osallis-tua strategiatyöhön ja moniin sellaisiin asioihin, jotka isossa firmassa veivät paljon aikaa tai tapahtuivat mui-den toimesta. On todella inspiroivaa ja motivoivaa saa-da olla tässä vaiheessa uraa osa pientä organisaatiota, Seppä sanoo.

Nordic Business Forum on tähän asti järjestänyt kan-sainvälisellä puhujakaartilla koostettuja yritysseminaa-reja Suomessa. Nyt yritys on lähdössä kansainvälisille markkinoille. Tammikuussa 2017 Nordic Business Forum Sweden järjestetään Tukholmassa.

– Kansainvälisyys oli yksi niistä kriteereistä, jotka ase-tin seuraavalle työlleni päätettymme jäädä Suomeen. Kansainvälisyys on osa DNA:tani.

Irti stressistäSeppä vastaa tapahtuman asiakaskokemuksesta, jossa ensiluokkaisella seminaariasiakaspalvelulla on keskei-nen rooli. Osallistujia oli tänä vuonna 5700, ensi vuoden päätapahtumassa jo 7000.

Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä noin 250 vapaa-ehtoisen opiskelijan kanssa. Osa heistä koulutetaan esi-miehiksi omille vapaaehtoistiimeilleen. Koulutuksissa sääntöjen ja ohjeiden jakamisen sijaan painotetaan sitä, miten saada jokainen nuori ratkaisemaan tilanteet itse ja antamaan oma parhaansa tapahtuman käyttöön.

Tapahtumien järjestäminen voi olla äärimmäisen stressaavaa. Vuoden työpanos kulminoituu muutamaan tapahtumapäivään. Kokemus on kuitenkin opettanut Se-pälle, että stressaaminen on turhaa.

– Tapahtumajärjestäjänä nautin viimehetkien jän-nityksestä. Se kuuluu asiaan. En ole osannut stressata enää vuosiin. Kokemus on opettanut, että kaikesta selvi-tään, Seppä kertoo.

– En onneksi ole kirurgi. Kukaan ei kuole, jos kaikki ei tapahtumassa mene juuri niin kuin suunniteltiin, Seppä nauraa.

‒ Se ei silti tarkoita, etten ottaisi työtäni vakavasti.

SALLA SEPPÄ

• Aloitti elokuussa Nordic Business Forumin asiakaskokemuksen joh-tajana.

• Työskenteli aiemmin Nokiassa ja Microsoftilla muun muassa erilais-ten tapahtumien parissa.

• 41-vuotias valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

• Asuu Espoossa, josta on myös kotoi-sin. Perheeseen kuuluu aviomies sekä 7- ja 10-vuotiaat tyttäret.

• Viettää vapaa-aikansa perheen ja liikunnan parissa.

ESIMIES- JA ALAISTAIDOT

ASIAKASKOKEMUS ON NYT KAIKKIEN HUULILLA. SEN KEHITTÄMISESSÄ KANNATTAA LÄHTEÄ LIIKKEELLE OMASTA HENKILÖKUNNASTA.

ASIAKAS- KOKEMUS NOUSI

STRATEGIAAN

TEEMANA

ASIAKAS- KOKEMUS

Teksti Piia Kunnas Kuvat Vessi Hämäläinen, iStockphoto, Jaakko Männistö

ASIAKASKOKEMUS

20

Yhä useampi yritys yrittää nyt erot-tua kilpailijoista asiakaskokemuk-sen avulla. Asia-kaskokemuksen ke h i t t ä m i s e e n

panostetaan entistä enemmän, ja asiakkuuskokemusten johtaminen saa monessa yrityksessä jo oman budjetin.

Tulokset käyvät ilmi CXPA Fin-landin tekemästä Asiakkuusko-kemusten johtaminen Suomessa -selvityksestä, joka esiteltiin loka-kuussa kansainvälisen Customer Experience Dayn Suomen pääta-pahtumassa.

‒ Asiakkuuskokemukseen us-kalletaan panostaa, kun tehty työ alkaa tuottaa tulosta. Myös siihen liittyvien työkalujen käyttö jatkaa kasvuaan, mutta älä aloita työka-luista vaan ihmisistä, neuvoo CXPA Finlandin toiminnanjohtaja ja Shi-ruten toimitusjohtaja Sirte Pihlaja.

Pihlajalla on kansainvälistä nä-kemystä asiakkuuskokemuksen ti-lasta, sillä hän oli vuonna 2011 yksi kansainvälisen asiantuntijaverkos-to Customer Experience Professio-nals Associationinin perustajajäse-niä. Hän käynnisti CXPA:n toimin-nan Suomessa vuonna 2013.

‒ Minulla on unelma. Haluan saada Suomen uuteen nousuun asiakaskokemuksia kehittämällä. Tapahtumissamme saamme jaet-tua osaamista, joka on elintärkeää yritysten tulevaisuuden kannalta. Tulokset osoittavat, että eteenpäin on menty – tästä olen todella iloi-nen, Pihlaja sanoo.

Asiakaskokemuksessa on nykyi-sin kyse yrityksille elintärkeästä

”ASIAKASKOKEMUKSEEN LIITTYVIEN TYÖKALUJEN

KÄYTTÖ JATKAA KASVUAAN, MUTTA ÄLÄ ALOITA TYÖKALUISTA VAAN

IHMISISTÄ.”

Sirte Pihlaja

21

asiasta. Kun kilpailu on tiukkaa ja erottautumistekijät vähissä, asiak-kaan kokemus on se, joka ratkaisee.

Kehittämiseltä puuttuu strategiaCXPA Finland toteuttaa asiakkuus-kokemusten johtamisen tilaa kar-toittavan tutkimuksen joka vuosi. Tutkimus pohjautuu Yhdysvallois-sa jo useana vuonna tehtyyn kan-sainväliseen selvitykseen, jonka on toteuttanut Temkin Group.

Suomessa selvitykseen osallis-tuu top 500 -yrityksiä ja Suomen tunnetuimpia brändejä. Tänä vuon-na siihen vastasi 88 asiakaskoke-

muksen johtamisen ammattilaista tai päättäjää ja arvioitavana oli 74 yritystä.

Asiakkuuskokemusten kehit-täminen on otettu 93 prosentissa vastaajayrityksistä yrityksen stra-tegiaan. Peräti 70 prosentissa yri-tyksistä toiminta on nostettu yri-tyksen päätavoitteiden joukkoon.

Vaikka asiakkuuskokemusten kehittämisen tärkeys tunnustetaan, aikeiden pitäisi muuttua myös toi-minnaksi. Tutkimuksen mukaan suurin haaste yrityksissä on se, et-tä kehittämiseltä puuttuu strategia. Myös muut kilpailevat tavoitteet ja yhteistyö yksiköiden välillä asetta-

vat haasteita asiakkuuskokemus-ten kehittämiselle.

‒ Aluksi pitäisi saada asiakasko-kemus yrityksen strategiaan. Sen jälkeen mietitään, mikä mahdollis-taa strategian toteuttamisen, jolloin puhutaan ihmisistä. Mittarit tulevat mukaan vasta sen jälkeen, Pihlaja sanoo.

‒ Suomessa mittaamisesta on tehty itsetarkoitus – insinööriajat-telu velvoittaa. Mutta asiakkaan ääni saadaan mukaan yrityksen toiminnan kehittämiseen vasta, kun sitä kuunnellaan aidosti. Myös maailmalla keskustelu on käänty-nyt mittaamisesta organisaation

Kalle Ruuskanen Mainostoimisto Flow:sta jumppautti niin osallistujia kuin heidän ajatuksiaan Customer Experience Day -tapahtumassa.

ASIAKASKOKEMUS

22

Mitä ja miten mitata?Noin seitsemässä kymmenestä Asiakkuuskokemus-ten johtaminen Suomessa -kyselyyn vastanneista yrityksistä on käynnissä asiakasymmärryksen keräämiseen, mittaamiseen ja raportointiin liittyvä hanke ja/tai yrityksessä hyödynnetään tähän liitty-viä työkaluja.

Yleisin mittari on asiakastyytyväisyys, jota käyt-tää 86 % vastaajista. Suositteluhalukkuus (esimer-kiksi Net Promoter Score) on toiseksi yleisin mittari, sitä käyttää 82 % vastaajayrityksistä. Brändimieli-kuvaa mittaa 69 % yrityksistä.

‒ Vuosittaiset asiakaspalautekyselyt ovat jäämäs-sä historiaan. Nyt aletaan ymmärtää, että mittaa-misen pitää olla jatkuvaa, Feedbacklyn toimitusjoh-taja Jaakko Männistö sanoo.

Männistö muistuttaa, että mittaaminenkin on osa asiakaskokemusta. Mittaamisen pitää olla nopeaa, helppoa, hauskaakin. Ja kanavariippuma-tonta.

‒ Kyselyt rakennetaan monikanavaisiksi ja asia-kas voi vastata missä kanavassa vain.

Männistö muistuttaa, että asiakkailta pitää uskaltaa kysyä merkityksellisiä asioita.

‒ Kun kysytään oikeita asioita, sieltä harvoin tulee kivoja vastauksia. Mutta silloin meillä on jotain mitä kehittää.

B-to-B-kaupassa yhden asiakkuuden arvo on suurempi ja asiakkuudet ja tuotteet ovat monimut-kaisempia, mikä vaatii enemmän asiakkaan näkökulmasta ajattelua, sanoo Jaakko Männistö.

23

NÄKÖ KU

LM

A

Jyrki Jaala

Asiakasarviot näkyviin autoalallaOlipa kyseessä yksityisasiakas tai yritysasiakas, tärkein kriteeri hyvän autoliikkeen määrittelyssä on asiak-kaan saama palvelukokemus.

Autojen maahantuojat ja valmista-jat mittaavat kyllä asiakaskokemuk-sia erilaisilla asiakaskyselyillä, mutta ne jäävät yleensä vain organisaatioi-den omaan käyttöön. Moottorialan lehdet, esimerkiksi Tekniikan Maailma ja Autobild, tekevät myste-ry shopping -testejä, joissa shoppaa-jien kokemuksille annetaan pisteitä.

Ne voivat olla työkaluja vain, mikäli ne otetaan vakavasti ja teh-dään selkeitä toimenpiteitä koko henkilöstön kanssa huonommin men-neiden osa-alueiden parantamiseksi. Valitettavan usein tiedot jäävät kuitenkin nice to know -tasolle. Siksi autonvalmistajat antavat kiihokkeiksi myös rahallisia palkkioita, jos liike pystyy hyviin arvosanoihin ja paran-tamaan heikkouksiaan.

Olisi kiinnostavaa saada autoalal-lekin samantapaisia palvelusivustoja kuin esimerkiksi hotellien välittäjillä on. Niissä julkaistaan asiakkaiden antamat pistearviot ja sanalliset palautteet.

Varovaisia askeleita tähän suun-taan meillä on jo tehtykin. Esimerkik-si Auto Jerry välittää huoltopalveluja ja kerää asiakaskokemuksia.

Kirjoittaja on työskennellyt lä-hes 40 vuotta autoalan myynti-tehtävissä sekä toiminut auto-alan kouluttajana ja autoiluun erikoistuneena toimittajana.

asiakasajattelun ja palvelukulttuu-rin muuttamiseen.

Rakenna asiakaskeskeistä yrityskulttuuriaAsiakaskeskeisen yrityskulttuurin vahvistaminen on seuraavan vuo-den tärkein tavoite, todettiin tut-kimuksessa. Yritykset aikovat pa-nostaa myös työntekijäviestintään ja siihen, että työntekijät sitoutuvat asiakkuuskokemuksen parantami-seen.

‒ Ei ole irrallista asiakaskoke-musta ja henkilöstökokemusta. Se miten kohtelet henkilöstöä taka-ovella, näkyy asiakkaille etuovella. Ravintolaa ei kannata avata ennen kuin henkilökunta nauraa, yrittäjä ja muutoskonsultti Kalle Ruus-kanen Muutostoimisto Flow:sta neuvoi Customer Experience Day -tapahtumassa.

Asiakaskokemus mielletään edelleen helposti vain asiakaspal-velun päänvaivaksi. Kalle Ruus-kanen muistutti, että se koskee jokaista.

‒ Jos et palvele asiakasta, palve-le jotain joka palvelee, Ruuskanen siteerasi.

Asiakaskokemusguru ja viisi best seller -kirjaa aiheesta kirjoit-tanut Shaun Smith sanoi video-tervehdyksessään, että asiakasläh-töisen kulttuurin jalkauttamisessa organisaatioon kannattaa huomioi-da kolme asiaa. Näistä Smith käytti nimiä pää, sydän ja kädet.

Päällä hän tarkoitti sitä, että hen-kilökunnalle perustellaan aluksi miksi jokin asia halutaan toteuttaa ja miksi sillä on merkitystä. Syyt voivat liittyä esimerkiksi tulleeseen asiakaspalautteeseen, kilpailutilan-

teeseen tai näköpiirissä olevaan huikeaan mahdollisuuteen.

Sen jälkeen otetaan mukaan sy-dän, eli tuodaan esiin, miksi asia liikuttaa työntekijöitä ja heitä mo-tivoidaan rakentamalla esimerkiksi kannustimia, jotka tukevat asiaa.

Käsillä Smith tarkoitti uudenlai-sen toiminnan mahdollistamista tarjoamalla työntekijöille ne työka-lut, joita he tarvitsevat, jotta voivat toimia tavoitteen eteen. Se sisältää myös koulutuksen ja saattaa vaatia vaikkapa organisaatiomuutoksia.

Yritä ymmärtää yritysasiakastaMyynnissä työskentelevät elävät jatkuvasti asiakkuuksien ytimessä. Suomen Yrittäjien varapuheenjoh-taja ja asiakaskokemuksen mittaa-miseen keskittyneen Feedbacklyn toimitusjohtaja Jaakko Männistö sanoo, että asiakaslähtöinen ajat-telutapa on B-to-B-bisneksessä jopa kriittisempi menestystekijä kuin B-to-C-bisneksessä.

B-to-B-bisneksessä ostajia voi omalla toimialalla olla vähän, mut-ta kertaosto olla sitäkin suurempi. Asiakassuhteet ovat myös pitempiä. Näiden asioiden vuoksi yksittäisen kohtaamisen merkitys kasvaa.

‒ Yhden asiakkuuden arvo on siellä suurempi ja asiakkuudet ja tuotteet ovat monimutkaisempia, mikä vaatii enemmän asiakkaan näkökulmasta ajattelua, Männistö sanoo.

B-to-B-kaupassa tuotteita räätä-löidään asiakkaan mukaan. Yksi tärkeä asia on se, miten tämä räätä-löinti tehdään.

‒ Miten tuotteistaa niin, että palvelee asiakasta, mutta räätä-

ASIAKASKOKEMUS

24

löinnistä ei koidu joka kerta liikaa kustannuksia. Kaikki lähtee asia-kasymmärryksestä: ketä yritämme palvella, Männistö sanoo.

Mittaa myös myyntiprosessin aikanaSirte Pihlaja sanoo, että mittaami-nen on ollut pitkään maailmalla asiakaskokemuksen suhteen pu-hutuin teema. Viime aikoina on he-rätty pohtimaan, että mitä oikein

mitataan ja mitä saadulla tiedolla tehdään.

Jaakko Männistö kehottavaa lähtemään asiakaskokemuksen mittaamisessa liikkeelle asiakkaan kohtaamispisteiden määrittelystä.

‒ Ennen asiakaskokemuksen kehittäminen on pohjautunut sii-hen, että on nähty erikseen myyn-tiprosessi ja asiakkuusprosessi. Nyt ajatellaan asiakkaan kokonaiskoke-musta ja sitä, miten tuottaa paras kokemus jokaisessa kohtaamispis-teessä. Sitten mietitään, mitä ja mi-ten mitataan näissä kohtaamispis-teissä, Männistö sanoo.

Strategiasta tekoihin – vaikka leikkienAsiakaskokemuksien kehittämisessä luovat ja kokemukselliset mene-telmät ovat nyt uusi musta. Selvityksen mukaan 95 % yrityksistä haluaa erottua asiakaskokemalla. Eikö silloin niiden kehittämisessä-kin pitäisi olla jotain erottuvaa, jotta lopputulokset olisivat erilaisia kuin kilpailijoilla?

Kun organisaatio halutaan muuttaa asiakaskeskeiseksi, se pitää herättää. Muuten mindset ei muutu.

Customer Experience Dayn Suomen tapahtuman pääpuhuja, Lego Serious Play -asiantuntija Micael Buckle IntHRfacesta, esitteli innovatiivisen tavan luoda yhteistä asiakasymmärrystä ja asiakas-lähtöisiä ratkaisuja Legoilla rakentaen. Bucklella on takanaan jo yli 500 Lego-työpajaa.

‒ Lego Serious Play:ssa leikin tavoitteena on saada osallistujat flow-tilaan. Tosi leikki on energisoivaa, hauskaa ja innostavaa. Tois-ten ratkaisuehdotukset on helppo hyväksyä ja keskusteluissa pääs-tään heti paljon syvemmälle. Tämä mahdollistaa aivan uudenlaisen asiakasajattelun ja tavan suunnitella asiakaskohtaamisia, kuvaa Sirte Pihlaja.

‒ Tuloksena on asiakastarpeet ja -odotukset ylittävää huomiointia palvelupolun eri vaiheissa. Menetelmä tuottaa keinoja kilpailussa erottautumiseen ja asiakkaiden sydänten valloittamiseen nopeam-min ja ketterämmin kuin mikään muu aiemmin näkemäni työskente-lytapa. Muutos alkaa käytännössä jo yhteisen leikin äärellä.

25

Aluejohtaja Anna Himmanen, Ixonos Oyj, Singapore:

Singaporessa kumppanuus poikii lisää myyntiä

Uskon kumppanuuden voimaan. Voit olla palve-luntuottaja tai voit olla kumppani. Jos asiakas kokee, että olet tuottaja, palvelua pitää pystyä

ostamaan mahdollisimman helposti ja nopeasti, ja sen pitää toimia kätevästi ja varmasti. Meidän tavoitteena on kumppanuus, jossa yritämme auttaa asiakasorga-nisaatiota kokonaisuutena onnistumaan työssään ja

tavoitteissaan paremmin.Toimitamme mieluummin kokonaispalvelun tutkimuksesta ja suunnittelusta

toteutukseen, jotta asiakas kokee saavansa juuri sitä, mitä on tilannut. Olem-me onnistuneet silloin, kun asiakas alkaa miettiä, missä kaikkialla meitä voisi hyödyntää.

Global Customer Experience Specialist Ian Golding, Customer Experience Consultancy Ltd, Iso-Britannia:

Aito välittäminen jää mieleen

Vaikutuksen tekee sellainen asiakaskokemus, jonka asiakas muistaa oikeista syistä. Tällä hetkellä vain harvojen organisaatioiden vuorovaikutus

asiakkaiden kanssa on lämmintä, empaattista ja aitoa. Organisaatio voi erottua joukosta tuomalla johdonmu-kaisesti ja pitkäjänteisesti esille sen, että se välittää asiakkaista aidosti.

Tämä ei ole monimutkaista eikä kallista. Se vaatii, että organisaatio mah-dollistaa ja voimaannuttaa jokaisen työntekijän toimimaan asiakkaan ja oman organisaation hyväksi.

Millainen asiakaskokemus vakuuttaa?

GALLUP

M

M

Myynnin pitäisi Männistön mie-lestä kysyä syytä syntyneeseen päätökseen sekä ostaneilta asiak-kailta että niiltä, jotka eivät osta-neet.

‒ Jos asiakas vastaa, että en ostanut koska en tarvitse tuotetta, pitäisi selvittää miksi hän ei tar-vitse tuotetta ja oppia siitä. Jokin syy löytyy kuitenkin sille, että hän on tullut sisään myyntiprosessiin, Männistö sanoo.

‒ Suurin osa unohtaa kysyä kauppojen jälkeen, että miksi asia-kas osti. Ei pitäisi pelätä sitä, että asiakas alkaa miettiä päätöstään uudestaan.

Männistö kehottaa mittaamaan rohkeasti jo myyntiprosessin aika-na. Silloin vastaamisen pitää olla asiakkaalle todella helppoa ja no-peaa.

‒ Tietyssä myyntiputken vai-heessa kysyminen voi jopa avittaa kauppaa. Mitä jos sinulla olisi pro-sessin alkuvaiheessa taustatietoa siitä, että tällä asiakkaan toimialal-la on yleensä tällaisia ongelmia ja lisäksi olisi juuri tältä asiakkaalta vastaus kolmeen kysymykseesi, Männistö maalailee.

Entä mitä suomalaisyritykset voisivat oppia maailmalta asiakas-kokemuksen suhteen?

‒ Suomen pitäisi olla teknolo-gian kärkimaa, mutta uusien tek-nologioiden tuomia mahdollisuuk-sia asiakaskokemukselle ei uskal-leta lähteä kokeilemaan. Meillä on maailmanluokan osaamista. Isojen yritysten pitäisi saada lisää rohke-utta ja pienten startup-yrityksille tyypillistä ketteryyttä toimintaan-sa. Lisäksi johdon pitää olla sitou-tunut tekemiseen, Pihlaja sanoo.

Stoo

riso

ppi

ASIAKASKOKEMUS

MICROSOFT TARJOAA TILOJA KOHTAAMISILLE

26

Microsoft on perustanut Helsinkiin tilan, jossa on tapahtunut satoja kohtaamisia start up -yri-tysten, suurten yritysten ja Microsoftin välillä.

toinnissa sekä myöhemmin työsuo-ritusten arvioinnissa.

Asiakaskokemus on henkilökohtainenSuomen Microsoft Oy:ssä työsken-telee lähes 300 henkilöä suurasiak-kaiden ja kumppaneiden parissa.

Haastavinta asiakastyytyväisyy-den vaalimisessa on Tormilaisen mielestä asiakaskunnan laajuus. Isolle osalle yhtiön suomalaisista asiakkaista käyttökokemus muodos-tuu Microsoftin tuotteiden kautta tai 1 900 kumppaniyrityksen kanssa asioidessa: siksi asiakaskokemuk-sen johtaminen ei ole aina helppoa.

– Mietimme jatkuvasti, miten voimme lisätä sellaisten asiakkai-den tyytyväisyyttä, jotka eivät asioi suoraan meidän kanssamme, Tor-milainen kertoo.

Haastetta asiakaskokemusten johtamiseen tuo myös se, että asia-kaskokemus on aina henkilökohtai-nen asia.

– Se on jokaisen ihmisen oma tunnetila, joka syntyy kaiken sen perusteella, mitä ihminen on yri-tyksestä kuullut, lukenut, muiden ihmisten kokemuksista päätellyt,

Moni yritys van-noo asiakas-kokemuksen nimiin, mutta harva on no-teerannut sitä

johtoryhmätason asiaksi. Micro-softilla näin on tehty, kun Juhana Tormilainen hiljattain nimitettiin asiakas- ja kumppanityytyväisyy-destä vastaavaksi johtajaksi ja joh-toryhmän jäseneksi.

– Tehtäväni on edistää kulttuu-ria, jossa asiakas on aina ensimmäi-senä mielessä, ja pitää asiakasko-kemukseen liittyvää näkökulmaa jatkuvasti esillä. Mielestäni asiakas-kokemuksen pitäisi olla aina johtaji-en ajatuksissa päätöksiä tehtäessä tehtävänimikkeistä riippumatta, Tormilainen linjaa.

Tämäkään ei riitä, vaan asia-kaskokemuksen tulisi olla myös jo-kaiselle työntekijälle tärkeä asia ja kiinnostuksen kohde.

Tormilaisen mukaan Microsof-tilla painotetaan asiakassuuntau-tuneisuutta, aitoa kiinnostusta asi-akkaisiin, halua oppia uutta sekä kykyä toimia asiakkaan eduksi yli tiimirajojen jo henkilöstön rekry-

Teksti Pälvi Salo

Microsoftilla pyritään parantamaan asiakaskokemusta konkreettisin keinoin. Läsnäolotyöpajoissa asiakkaita autetaan ymmärtämään, mitä kaikkea uusilla palveluilla ja työkaluilla voi tehdä. Flux-yhteisössä start upit kohtaavat isoja yrityksiä.

27

ASIAKASKOKEMUS

tuotteita tai palveluita käyttäes-sään havainnut tai erilaisissa palve-lutilanteissa kokenut. Esimerkiksi samaan asiakastilaisuuteen osal-listuneet ihmiset saattavat antaa hyvin erilaista palautetta hyvin eri asioista. Jokainen kokemus on ai-nutlaatuinen ja tärkeä.

Jokainen kohtaaminen lisää ymmärrystäMiten asiakaskokemuksen analy-soiminen ja ymmärtäminen edistää myyntiä ja markkinointia?

– Opimme ymmärtämään sekä asiakkaidemme nykyisiä tarpeita että niiden muuttumista. Analyy-sien avulla pääsemme paremmin kiinni siihen, millaista arvoa voim-me kullekin asiakkaallemme tuot-taa ja tarjota. Asiakaskokemuksen ymmärtäminen on yhtä tärkeää sekä henkilökohtaisissa että digi-taalisissa kohtaamisissa. Tärkeintä on jatkuvuus ja vuorovaikutus asi-akkaan kanssa sekä kyky kommu-nikoida ymmärrettävästi, Juhana Tormilainen toteaa.

Ymmärrys asiakkaista lisääntyy jokaisessa kohtaamisessa.

– Kaikissa kontaktipisteissä on mahdollisuus kerätä tietoa asiak-kaasta ja hänen kokemuksestaan. Kun tämä tieto kerätään yhteen, analysoidaan ja levitetään organi-saatioon kaikille sitä tarvitseville, päästään yhtenäiseen ymmärryk-seen. Datan ja analytiikan merki-tys kasvaa koko ajan. Ihmissilmä ei kaikkea näe, mutta analytiikan ja koneoppimisen keinoin asiakas-ymmärrystä voidaan edelleen pa-rantaa.

Oleellista on, että yrityksessä kye-tään tekemään konkreettisia asioita asiakkaan hyväksi. Tämä voi olla vaikkapa omien prosessien kehittä-mistä tai entistä tarkempien ehdotus-ten ja tarjousten tekemistä asiakkaal-le entistä oikea-aikaisemmin.

– Itse pidän ostamisen hetkeä asiakaskokemuksen kannalta kes-

keisenä. Oikea-aikainen, asiakkaal-le relevantti keskustelunavaus tai tarjous koetaan yleensä hyvänä palveluna. Jos ehdotusta taas ei ymmärretä tehdä oikein ja oikealla hetkellä, asiakas kokee tämän hel-posti välinpitämättömyytenä, Juha-na Tormilainen tietää.

Ollaan läsnä ja opitaan yhdessäIt-maailmassa uusia tuotteita ja pal-veluita syntyy tahdilla, jossa har-va asiakas pysyy perässä. Hyvää myyntityötä on, kun asiakkaille ker-rotaan, mitä he oikeasti tarvitsevat ja kuinka he saavat käyttämistään tuotteista ja palveluista parhaan hyödyn.

– Aloitimme Läsnätyöpajoiksi nimeämämme asiakaskohtaamiset saamamme palautteen innoittami-na. Aikaisemmin organisaatiot ot-tivat uusia teknologioita käyttöön muutaman vuoden sykleissä. Nyt pilvipalveluiden myötä innovaatio-vauhti on kasvanut. Asiakkaamme pyysivät, että auttaisimme heitä ymmärtämään paremmin, mitä heidän käytössään olevat palvelut mahdollistavat juuri heidän organi-saatiossaan ja kuinka olemassa ole-via mahdollisuuksia voisi parhaiten hyödyntää.

Läsnätyöpajat on suunnattu Microsoftin yritys- ja julkishallin-non asiakkaille, sekä johdolle että kaikille niille, jotka miettivät, kuinka asioita voisi tehdä uudella tavalla.

– Aluksi esittelimme lähinnä uusia tuotteita ja niiden eri ominai-suuksia sekä kokeilimme niitä yh-dessä. Nyt tilaisuudet ovat kehitty-neet sparraussessioiksi, johon asi-akkaamme tulee jonkin konkreetti-sen haasteen kanssa. Vaihdamme yhdessä kokemuksia, ideoimme ja kokeilemme erilaisia tapoja ratkais-ta haaste teknologian avulla. Läs-nätyöpaja on hyvä esimerkki arvon luomisesta yhdessä, Tormilainen toteaa.

Satoja kohtaamisia synnytettyToinen esimerkki uudenlaisista asiakaskohtaamisista on start up -yrityksille suunnattu Flux-yhteisö. Se on huhtikuussa Helsinkiin Kor-keavuorenkadulle perustettu työ-paja ja ajatushautomo, jossa ovi on aina auki ja kynnys astua sisään matala.

– Tarjosimme tilat, yhteisön, val-mennusta ja kahvia. Vaikka Flux on tarkoitettu start upeille, myös isot yritykset ovat olleet kiinnostu-neita luovasta yhteisöstä ja käyvät siellä aistimassa start up -tekemistä ja ideariihiä. Microsoft on toiminut start upien kanssa aktiivisesti yli viisi vuotta. Tänä aikana on synty-nyt satoja kohtaamisia ja lukuisia asiakassuhteita, joista hyötyvät niin suuret yritykset, start upit kuin Microsoftkin, Tormilainen kertoo.

Läsnätyöpaja ja Flux-yhteisö ovat esimerkkejä Microsoftin avoi-mesta ja innovaatiohakuisesta yri-tyskulttuurista.

Tormilainen muistuttaa, että par-hainkaan strategia ei toteudu, jos kulttuuri ei sitä tue.

– Palkitsemme työntekijöitämme ja nostamme esiin hyviä suorituk-sia, joiden ansiosta asiakaskokemus on todistettavasti parantunut. Pa-rasta koulutusta on jatkuva työssä oppiminen. Tarjoamme myös koko henkilöstölle jatkuvasti mahdolli-suuksia liiketoimintaosaamisen sy-ventämiseen ja suorastaan edelly-tämme, että jokainen pitää itsensä ajan tasalla vauhdilla kehittyvässä teknologiassa.

Juhana Tormilainen vinkkaa, että yksi oivallinen tapa oppia ymmärtä-mään asiakkaita entistä paremmin on altistaa itsensä uusille, organisaa-tion ulkopuolisille ajatuksille.

– Pyrin aina tuomaan sisäisiin tilaisuuksiin ulkopuolisen vieraan. Se auttaa huomaamaan, että joku voi ajatella asioista ihan eri tavalla kuin itse.

2828

LAATU LUO ASIAKASKOKEMUSTAKun Juha Saarinen aloitti vaatebisneksen Thaimaassa, hänen tilaamastaan ja käsin tarkastamastaan 10 000 kappaleen housuerästä puolet oli viallisia. Nyt laatu on yrityksen kilpailuvaltti.Teksti ja kuvat Stoorisoppi

Juha Saarinen on tyytyväinen tuotantotiimiinsä vaatetehtaalla. Pitkälle viedyn laatuajattelun hän on ajanut sisään pikkuhiljaa.

2929

ASIAKASKOKEMUS

Se tunne, kun olet ostanut kuumin-ta muotia olevat haaremihousut ja vetäessäsi nii-tä jalkaan huo-maat, että sauma on ratkennut ja taskun pohjassa

on reikä. Se tunne on nimeltään huono asiakaskokemus, eikä petty-mystä lievennä se, että sait ne tosi halvalla.

Liikemies Juha Saarinen ei halunnut tuottaa pettymystä muo-titietoisille suomalaiskuluttajille. Elettiin 80-lukua. Saarinen reissasi Thaimaassa etsien suomalaisia vaa-teyrityksiä kiinnostavia tuotteita.

‒ Tuohon aikaan Thaimaassa valmistus oli halpaa ja se sai osta-jat kiinnostumaan, Saarinen muis-telee.

Aloitteleva yrittäjä sai siihen aikaan ison, kymmenen tuhannen kappaleen tilauksen, ja päätti hoi-taa sen huolella. Koska henkilökun-taa ei ollut, hän tarkasti liikekump-paninsa kanssa jokaisen tehtaalta tulleen housun todeten niistä puo-let viallisiksi. Hän lähetti vialliset ta-kaisin tehtaalle ja sai uudet tilalle, joista edelleen puolet oli viallisia.

Näin Saarinen eteni, kunnes sai täyteen tarvittavan määrän. He tar-kastivat lähemmäs 20 000 housua ja aikaa kului reilusti yli kuukausi.

‒ Se oli todellakin herätys. Miten täältä kukaan voi mitään tilata, jos laatu on tämmöistä.

Saarisen laatutietoisesta toimin-tatavasta syntyi heti kilpailuvaltti.

‒ Sitten tulikin vyöryllä kysely-jä, kun ei ollut oikeastaan muita

firmoja, jotka tsekkasivat jokaisen kappaleen.

Täyden palvelun työvaatevalmistajaLähes kolmenkymmenen vuoden jälkeen Juha Saarinen jatkaa sa-maa linjaa. Hänen johtamallaan vaatetehtaalla Ashulian teollisuus-alueella Bangladeshissa jokainen tuote tarkastetaan jokaisen val-mistusvaiheen jälkeen, ja jokai-selle valmiille tuotteelle tehdään lopputarkastus kahteen kertaan. Nyt hänellä on siihen myös hen-kilökuntaa: tehdas työllistää 650 työntekijää.

‒ Laaduntarkastuksesta emme tingi, vaikka se jossain määrin hi-dastaa tuotantoa ja lisää työvoima-kuluja, Saarinen korostaa.

Saarisen johtama ja osin omis-tama Logonet Group on vuosien varrella laajentunut maailmanlaa-juiseksi täyden palvelun työvaate-taloksi. Se valmistaa kohdemaasta riippuen EU:n, Kanadan tai Yhdys-valtojen standardit täyttäviä, tekni-siä työ- ja suojavaatteita.

Sillä on toimistoja seitsemässä eri maassa, valmistusta Bangla-deshin lisäksi Thaimaassa, ja ali-hankintaa Kiinassa.

Vaatesuunnittelu tehdään Suo-messa. Oikein suunniteltu ja toteu-tettu työvaate suojaa työntekijää, vastaa käyttäjänsä tarpeita, helpot-taa työntekoa ja on käytännöllinen.

Monet Logonetin asiakkaista, esimerkiksi suomalainen hissival-mistaja Kone, eivät ole vaatealan ammattilaisia, vaikka pyörittävät valtavaa ostoruljanssia. Heille on tärkeää, että työvaatemalliston

suunnittelu, hankinta ja ylläpito on vaivatonta ja kustannustehokasta.

‒ Design-tiimimme Suomessa hoitaa kaiken tarvekartoituksesta suunnitteluun ja standardointiin, ja me täällä Aasian päässä valmistuk-sen ja logistiikan.

Työvaatteiden lisäksi Logonet valmistaa sopimuksesta laukkuja, kodin tekstiileitä ja urheiluvaattei-ta useille maailmanlaajuisille tuote-merkeille.

Bangladeshin haasteellinen maine Yrityksen maine vaikuttaa siihen, kenet asiakas valitsee liikekump-panikseen tai minkä tuotteen hän haluaa ostaa, mutta myös valmis-tusmaan maineella on merkitystä.

Esimerkiksi Saksassa valmis-tetut tuotteet ovat maineikkaita ensiluokkaisuudestaan ja Ruotsis-sa valmistetut turvallisuudestaan. Bangladesh puolestaan tunnetaan halpavaatteista ja pikamuodista, eikä sen maine tuhoisien tehdas-palojen ja -romahdusten jälkeen ole hyvä.

Juha Saarinen lähtikin työvaate-markkinoille altavastaajan asemas-ta avatessaan tehtaan juuri Bang-ladeshiin. Kun Saarinen kalasteli asiakkaita maailman suurimmilla A+A-työvaatemessuilla Düsseldor-fissa, hänelle vähän hymyiltiin. Siel-lä oli ennakkokäsitys, että Bangla-deshista saa vain t-paitoja.

‒ Se tuleekin yllätyksenä monille asiakkaille, että pystymme Bang-ladeshin tehtaallamme valmista-maan näin korkealaatuisia ja mo-nimutkaisia työvaiheita sisältäviä tuotteita, Saarinen hehkuttaa.

3030

Juha Saarinen• Logonet Asian 54-vuotias

toimitusjohtaja ja Logonet Groupin osakas.

• Toiminut liikemiehenä maail-malla 1990-luvulta lähtien.

• Asuu puolisonsa kanssa Thaimaassa ja pelaa vapaa-ajallaan golfia.

Logonet valmistaa työvaatteita muun muassa maailmanlaajuiselle tukkukaupalle Würthille, jonka työ- ja suojavaatteet ovat Suomessakin arvostettuja toiminnallisuudestaan ja kestävyydestään.

Yritysvastuun laiminlyönti on riski Yrityksen tapa hoitaa yhteiskunta-vastuunsa vaikuttaa nykyään asi-akkaan ostopäätöksiin, tai ainakin vastuuttomuus voi olla yritykselle maineriski.

Julkisuudessa Bangladeshin vaateyritykset eivät ole päässeet loistamaan vastuullisuusasioissa: tehdasrakennuksia pidetään hen-genvaarallisina ja työntekijöille mak-setaan nälkäpalkkaa. Juha Saarista tämä julkisuuskuva harmittaa.

‒ Ei yhdelläkään auditoidulla vientiyrityksellä ole varaa kohdella

työntekijöitä huonosti, kuten mak-saa alle vähimmäispalkan tai teet-tää töitä vaarallisissa olosuhteissa. Tuossa on tehtaita vieri vieressä. Osaava ompelija saa välittömästi uuden työpaikan, Saarinen vakuut-taa.

Nykyään monet asiakkaat eivät edes aloita keskustelua, jos sopi-musvalmistaja ei ole auditoitu.

Logonet on jäsenenä vaatealalla yleisessä BSCI-vastuullisuusaloit-teessa, jonka tavoitteena on var-mistaa, että kuluttajille tarjottavat tuotteet on valmistettu sosiaali-sesti ja eettisesti hyväksyttävissä tuotanto-olosuhteissa.

Saarisen mukaan Logonet on päässyt hyvälle tasolle kaikissa au-ditoinneissa.

‒ Meillä käy paljon auditoijia, BSCI:n lisäksi asiakkaiden omat auditoijat, ja jokin aika sitten myös

Finnfundin ryhmä vieraili täällä.

Tyytyväinen asiakas ei tingi turhaanHyvä asiakaskokemus lisää asiak-kaiden maksuhalukkuutta ja korre-loi suoraan jatko-ostojen ja tilaus-ten kanssa. Juha Saarinen tuntee onnistuneensa silloin, kun asiakas omatoimisesti lähestyy Logonetiä.

‒ Asiakas tulee luoksesi ja oikein pyytää, että saisiko tilata, eikä edes tingi hinnasta, ainakaan liikaa, Saa-rinen vitsailee.

Kansainvälisille markkinoille suuntaavia, aloittelevia yrittäjiä Saarinen neuvoo keskittymään olennaiseen.

‒ Jos tekee liian paljon liian eri-laisia asioita, pitää koko ajan etsiä uusia asiakkaita. Niistä ei jää rivin alle mitään, ne vain pitävät sinut kiireisenä.

3131

HYVÄSSÄ VIREESSÄ

Kysy työnhausta ja uran rakentamisesta – uraguru etsii vastaukset. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen [email protected].

URAGURU

32

tekijät kannattaa jo ennalta sulkea pois videointitilanteen rauhoitta- miseksi.

Esiintymistaidoissa kannattaa pyrkiä luonnolliseen, ystävälliseen ilme- ja elekieleen sekä äänen luon-nolliseen käyttöön. Monotonisesta äänen käytöstä saa tylsän ja innotto-man vaikutelman. Yliesittämiseen ei pidä silti sortua. Pieni hymykään ei ole pahitteeksi.

‒ Työnhakuvideoista säväyttä-vimpiä ovat sellaiset, joilla työnhaki-ja pystyy olemaan oma, aito itsensä ja joilta pystyy aistimaan henkilön motivoituneisuuden: juuri tämä haet-tava työ on hänelle tärkeä, summaa Marjoniemi.

Yhteiskunta- ja kauppatieteitä Åbo Akademissa opiskeleva Lucas Sahlgren, 25, on onnistunut työn-haussa jo muutamaankin kertaan itse kännykällään tekemiensä video-työhakemusten avulla. Videon perus-sisältönä on ollut ansioluettelon ker-tominen omin sanoin. Tietyn työn-antajan leipiin halutessaan Sahlgren on kertonut videolla myös sen, miksi ja miten juuri hän olisi paras valinta kyseiselle yritykselle.

‒ Video-cv toimii hyvin yleisenä hissipuheena esimerkiksi Linked- Inissä, sanoo Sahlgren.

Työnhakijan kannalta videon etuihin voi laskea sen, että videoita

AITOUS VALLOITTAA TYÖNHAKU- VIDEOLLA

Videot ovat tulleet osaksi rekrytointiprosesseja. Ne ovat osa kokonaiskuvaa, jonka rekrytoija muodos-

taa tarkastellessaan hakijasta saa-maansa informaatiota.

‒ Hyvä video täydentää onnistu-neesti työhakemusta ja ansioluet-teloa. Työnhakuvideossa pitää olla jotain oikeasti lisäarvoa antavaa, esimerkiksi tietoa osaamisesta tai motivoituneisuudesta, kertoo Target Headhunting Oy:n rekrytointikon-sultti Ulla Marjoniemi.

Videoilla on iso merkitys rekry-toinnin tehostamisessa, koska niiden avulla rekrytoija pystyy saamaan monta työnhakijaa haastateltavaksi nopealla aikataululla.

Tämän päivän työnhakijoilta odo-tetaan esiintymistaitoja ja tekniikan hallintaa.

‒ Koska ottoja voi ottaa halutes-saan niin monta kuin haluaa, tulee jännittämistä harvoin vastaan. Ihmi-set ovat tottuneet esiintymään kame-ralle, toteaa Marjoniemi.

Videoita katsellessa huomio kiin-nittyy esiintymisen lisäksi moneen muuhunkin seikkaan. Ryhti, asialli-nen pukeutuminen, ympäristön siis-teys ja tilanteen rauhallisuus luovat positiivisen vaikutelman. Perheen ja lemmikkien äänet, piippaavat puhe-limet sekä muut mahdolliset häiriö-

tehdessä voi ottaa niin monta uusin-taotosta kuin on tarpeen halutun lop-putuloksen saavuttamiseksi.

‒ Eikä videon tarvitse olla pitkä, vajaa minuutti riittää. Siinä ajassa pystyy kertomaan työhakuvideoilta vaadittavasta kolmesta osa-alueesta: osaamisestaan, persoonastaan ja in-nokkuudesta.

‒ Rekrytoijan työtä kannattaa helpottaa lataamalla työnhakuvideo valmiiksi jollekin alustalle, esimerkik-si YouTubeen, jolloin pelkkä linkin lä-hettäminen rekrytoijalle riittää. Näin rekrytoijan ei tarvitse käyttää aikaan-sa videotiedoston erikseen lataami-seen, vinkkaa Sahlgren.

KATSO, MILLAINEN ON LUCAS SAHLGRENIN VIDEO-CV:

lehti.mma.fi > Työ ja ura > Tällainen on hyvä työnhaku-video

lehti.mm

a.fi

LEHTI.MMA.FI

www.shellcard.fi

Shell Card Private· V-Power Nitro+ Premium-bensiiniä Shell-asemilta

· 0200 24 24 24 Palvelumestari auttaa kun kysymys tien päällä

· Autopesut kätevästi ostettuna asemilta tai Shell verkkokaupasta

· MMA:n polttoainealennus miehitetyillä Shell- ja St1-asemilla

· Lähimmät asemat puhelimellasi m.shellasemat.fi

· Lue lisää eduista / hae korttia:

www.mma.fi/palvelut-ja-edut/edut-ja-alennukset/alennukset/st1-tarjoaa

MMa_lokakuu2016_210x148mm.indd 1 6.10.2016 14.31

AJASSA TYÖ & URA MARKKINOINTI HYVINVOINTI BLOGI NÄKÖISLEHTI

Matkatyöntekijä arvos-taa sujuvaa arkeaMatkatyöstä on tullut yhä enemmän osa normaalia arkea verrattuna aiem-piin vuosikymmeniin. Wihuri Oy:n Teknisen Kaupan aluepäällikkö Jouni Ronkaisen vastuualue ulottuu Lappeen-rannasta Kajaaniin ja ajokilometrejä kertyy vuosittain noin 60 000.

lehti.mma.fi/ajassa/matkatyonte-kija-arvostaa-sujuvaa-arkea

Vinkkejä asiakas- kohtaamisiinB-to-B-kaupassa myyntitekniikoita ja myy-jien osaamista on kehitetty pidempään kuin vähittäiskaupassa. Asiakkaan syväl-lisemmässä ymmärtämisessä ja siten paremmassa palvelussa on kuitenkin paljon kehitettävää kaikessa kaupankäyn-nissä, sanoo konsultti Minna Saarteinen.

lehti.mma.fi/tyo-ura/vinkkeja-asia-kaskohtaamisiin

Miten saada Social Sel-ling osaksi myyntityötä?Social Selling on yksi myynnin tämän hetken kuumimmista trendeistä. Mistä siinä on kyse ja miten sen voi ottaa osaksi omaa myyntityötä? Esitimme Social Selling -valmentaja Laura Pääk-köselle kuusi väittämää sosiaalisesta myynnistä.

lehti.mma.fi/social-selling-osaksi-myyntityota

lehti.m

ma.fi LUE VERKKOLEHDESTÄ!

34

POLKUPYÖRÄ VAI OSAKESALKKU

Ihminen haluaa tasoittaa jälkeläistensä tietä. Pesämunaa kerätessä kannattaa muistaa, että lainsäädäntö ohjaa säästämistä. Sijoitusten tuotto voi vaikuttaa esimerkiksi itsenäistyvän nuoren saamaan opintotukeen.

Teksti Maarit Seeling

OMARAHA

Nykyään moni perhe pystyy laitta-maan lapsilisät suoraan säästökoh-teeseen kasvamaan korkoa korolle lapsen omalle tilille. Tulevaisuustal-koissa ovat omien vanhempien lisäk-si mukana isovanhemmat ja kummit. Säästöistä saattaa kertyä melkoinen

pesämuna siihen mennessä, kun lapsi lähtee omilleen.– Kuten muussakin säästämisessä, tärkeintä on sel-

vittää omat tavoitteet ja niihin sopivat sijoituskohteet. Lapselle säästämiseen liittyy useampi näkökulma. Ne on hyvä ottaa huomioon alusta asti. Jos tekee lapselle sijoituksia omilla varoillaan, on kyse lahjoittamisesta, LähiTapiola Varainhoidon palvelujohtaja Outi Vänni muistuttaa.

Lahjaveroa on maksettava, kun omaisuus siirtyy toi-selle henkilölle lahjana ja lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Lahjaveroa on maksettava myös silloin, kun samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo ylittää kyseisen summan.

Raja on lahjoittajakohtainen. Kukin lahjoittaja voi siis säästää lapselle 111 euroa kuukaudessa verottomasti. Ensi vuodelle suunnitellussa perintö- ja lahjaverolain muutoksessa verottoman lahjan rajaa on esitetty nostet-tavaksi 5 000 euroon.

– Lahjoitukset on luontevaa tehdä lapsen omiin nimiin avatun pankkitilin kautta. Pankkitilin lapsi tarvitsee joka

Lapselle säästäminen:


VEROTTOMISTA-KIN LAHJOISTA

KANNATTAA TEHDÄ

LAHJAKIRJA.

tapauksessa sijoitustuotteiden kuten rahastosijoitusten vastatiliksi, Vänni sanoo.

Omaisuus ja tulot eri asiaOmaisuuden tuotto, kuten osingot, talletusten korot ja luovutusvoitto, ovat veronalaista pääomatuloa. Kela ot-taa ne huomioon opintotukea myöntäessään. Pääomatu-lot vaikuttavat myös asumistukeen, jos ne ylittävät 10 euroa kuukaudessa.

Nuoren tai hänen vanhempiensa varallisuus ei itses-sään vaikuta opintotukeen. Muhkeakaan sijoitussalkku ei siis ole este sen saamiselle, kunhan salkun sisältö ei realisoidu tuloiksi.

– Nykytilanteessa pankit tarjoavat tilisäästöille lähes nollakorkoa, mutta vaikka korkoa saisikin, menee siitä vero. Toisin on esimerkiksi rahastoissa, joissa tuotto jää kasvattamaan sijoituksen arvoa. Veroa menee vasta myynnistä saatavasta voitosta, Vänni huomauttaa.

Verottajan lisäksi huoltaja voi joutua potin karttuessa asioimaan myös maistraatin kanssa. Vanhemmasta tulee tilivelvollinen viimeistään, kun lapsen omaisuuden arvo nousee yli 20 000 euron. Jos lapsella on kaksi huoltajaa, tarvitaan omaisuutta koskeviin päätöksiin molempien suostumus.

Lahjakirja säästää ongelmiltaIsovanhemmat saattavat lahjoittaa lapsenlapselleen myös perinnönjakoa silmällä pitäen. Vänni tähdentää, että lahjoitukset yli sukupolvien voivat olla verotussyistä varteenotettava vaihtoehto.

– Perintösuunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Myös rahasto-osuuksia tai osakkeita voi siirtää suoraan lapsen nimiin ilman, että niitä myydään, Vänni vinkkaa.

Verottomistakin lahjoista kannattaa tehdä lahjakirja, josta käy selväksi, ettei kyseessä ole ennakkoperintö. Kaikki lahjoituksiin liittyvät paperit on syytä säilyttää.

Jos lapselle lahjoittaa rahan sijaan osakkeita tai muita arvopapereita, lahjaverokirjaan merkitään lahjan arvo lah-joitushetkellä. Se tulkitaan myös hankintahinnaksi, mikäli arvopaperit ovat lapsen nimissä vähintään vuoden.

Lapselle kerran lahjoitetut rahat ja omaisuus ovat ja pysyvät lapsen varallisuutena, vaikka huoltajilla onkin niihin käyttö- ja hallintaoikeus. Omaisuutta saa käyttää vain lapsen parhaaksi, eikä esimerkiksi lahjoittajan hy-väksi. Lapsen hankintoihin, kuten uuteen polkupyörään, varoja saa käyttää.

Riskit profiilin mukaanSijoittamisen perusopit pätevät myös säästettäessä lap-selle. Osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa parhaiten, hajauttaminen on aina valttia ja sijoittamisen kuluja kannattaa pitää silmällä. Mitä pidempi säästöaika, sitä suurempi on kulujen merkitys.

Taaperolle säästettäessä osakeriskiä voi ottaa reip-paammin; pitkä aikaväli tasaa ylä- ja alamäkiä. Teini-ikäisen sijoitusprofiili on jo toisenlainen. Oleellista Vännin mielestä on miettiä, mitä säästöillä ja lahjasijoituksilla on tarkoitus tehdä ja mikä on säästöaika. Käytetäänkö varat kielikurssiin, jääkiekkovarusteisiin, asunnon hankintaan vai opiskeluun?

– Sijoitusalan toimijat, kuten pankit, vakuutusyhtiöt ja rahastoyhtiöt tarjoavat laajan valikoiman erilaisia mah-dollisuuksia. Niitä kannattaa vertailla, jotta löytää itselle ja lapselle sopivimman vaihtoehdon. Apua ja neuvontaa kyllä saa, Vänni kannustaa.

Lapselle säästämisessä riskinä luonnollisesti on, että vuosien varrella vaivalla kootut säästöt palavat viikossa, kun lapsesta tulee täysi-ikäinen.

– Kotona kannattaa keskustella lapsen kanssa raha-asioista ajoissa. Ääritapauksissa lapsi voi tarvita täysi-ikäisenäkin edunvalvojan. Tavallisemmissa tapauksissa voi hyödyntää joihinkin sijoitustuotteisiin sisältyvää mah-dollisuutta sopia ennalta määrätystä erääntymisajasta. Esimerkiksi säästövakuutuksen voi tehdä niin, että sijoi-tussumma tulee maksuun vasta kun lapsi on vaikkapa 20-vuotias.

Lisätietoja lapselle säästämisestä:

www.kuluttajaliitto.fi

www.kela.fi/opintotuki-tulot

36

ASENNE AUTTAA MYYJÄÄ HUIPULLEHuippumyyjät tekevät tulosta. Mistä johtuu, että he saattavat myy-dä jopa kolme kertaa enemmän kuin toiset samassa organisaa-tiossa työskentelevät myyjät? Ajattelutapa ja asenne ovat tekijöitä, jotka usein selittävät sen, miksi toinen me-nestyy ja toinen ei.

Sen sijaan, että tarkasteltaisiin pelkästään myyjien ulkoista toimintaa (tuote-esittelyä, kysymystekniikoita, kaupan sulkemisen tek-niikoita), kannattaa siis tutkia heidän ajatte-lutapojaan ja asenteitaan. Useissa tutkimuk-sissa on havaittu selkeää eroa siinä, miten

myyjät suhtautuvat asiakkaiden kieltäviin vastauksiin.Optimistinen myyjä näkee kieltävistä vastauksista

huolimatta edelleen mahdollisuuksia. Hän on yhtä ei-vastausta lähempänä myyntiä, eikä hän ota kieltäviä vastauksia henkilökohtaisesti.

Optimistinen myyjä kokee kieltävään vastaukseenkin päättyneen myyntitapahtuman oppimiskokemuksena. Hän voi toimia seuraavalla kerralla paremmin.

Menestyvät myyjät ovat yleisesti optimistisempia kuin vähemmän menestyvät myyjät. Optimistit kehittyvät myynnissä enemmän eivätkä lannistu siitä, jos kauppaa ei tule.

Pessimistinen myyjä sen sijaan pettyy helpommin ja ottaa asiakkaan kieltävän vastauksen henkilökohtaisesti ajatellen, että hän on huono myyjä tai jopa, että hänessä on ihmisenä jotain vikaa. Osittain tästä syystä pessimis-tiset myyjät irtisanoutuvatkin huomattavasti helpommin positiivisen asenteen omaaviin verrattuna.

Jos myyjä ottaa asiakkaan kieltävät vastaukset henki-lökohtaisesti, alkaa hän usein pelätä hylätyksi tulemisen tunnetta. Tämän seurauksena myyjä saattaa lykätä asia-kaskontaktointia ja siirtää myyntipuheluiden soittamista. Toimintaa ohjaa pelon tunne.

Teksti Harri Virolainen

TYÖ &URA


Tunneäly auttaa myyntitilanteessaTunneälytaidot korostuvat myynnissä. Hyvät myyjät osaavat huomioida asiakkaan tunnetilan ja tarpeet. He osaavat reagoida nopeasti asiakkaan vuorosanoihin ja tunnetilaan omalla myyntipuheellaan.

Kun myyjä havaitsee asiakkaan harkitsevan tuotteen ostoa, osaa hän reagoida tilanteeseen nopeasti korosta-malla tuotteen positiivisia puolia ja ehdottamalla tuot-teen ostamista. Mikäli myyjä sen sijaan havaitsee, että henkilö ei ole aidosti kiinnostunut tuotteesta, voi hän reagoida siihen esittelemällä jotain toista tuotetta, josta henkilö olisi enemmän kiinnostunut.

Asiakkaiden tunnetilan tiedostaneet lääketeollisuu-den myyjät myivät selkeästi enemmän kuin heikosti asi-akkaiden tunnetilan tiedostaneet myyjät, selvisi Patryk Wezowskin tiiminsä kanssa tekemässä tutkimuksessa. Kun eri alojen myyjiä on koulutettu tunnistamaan asi-akkaiden tunnetiloja, on myynti tyypillisesti kehittynyt selkeästi.

Kyky läsnäoloon lisää luottamustaMyyntityössä korostuu läsnäolo, jonka ansiosta myyjä kykenee havaitsemaan asiakkaan tarpeet tarkemmin. Pelkkä fyysinen läsnäolo ja asiakkaan tarpeiden kysy-minen ei riitä, vaan myyjän tulee olla läsnä myös ajatus-tasolla ilman, että ajatukset rientävät myyntitilanteessa toisaalle.

Professori Ellen Langerin tutkimuksessa tuli esille, että tietoinen läsnäolo lisää luottamusta myyjän ja asi-akkaan välillä. Lisäksi tietoista läsnäoloa harjoittavien seurassa viihdytään paremmin. Sen sijaan että jokaiselle asiakkaalle olisi vakio myyntipuhe, päästiin Langerin tut-kimuksessa parempiin myyntituloksiin, kun myyntipuhe osattiin kohdentaa asiakkaalle.

Asiakas aistii, jos myyjä ei ole läsnä. Ollessaan tietoi-sesti läsnä myyjän on helppo kuunnella ja luoda yhteys asiakkaaseen. Tietoisen läsnäolon tilassa on vaivatonta antaa täysi huomio toiselle henkilölle.

Huippumyyjä ei sorru stereotypioihinMyyntitilanteissa esiintyy edelleen erilaisia stereotypioi-ta, vaikkakin ne ovat vähentyneet. Heikosti menestyvät myyjät saattavat aliarvioida naisasiakasta autokaupassa ja antaa hänen kierrellä liikkeessä menemättä palvele-maan häntä. Miesasiakkaan luo sen sijaan saatetaan rientää välittömästi.

Huippumyyjät välttävät stereotyyppistä ajattelua. Heille jokainen henkilö on potentiaalinen asiakas, jonka ostotarpeista tulee olla aidosti kiinnostunut.

Myyjän pitää arvostaa tuotettaanOleellista on tunnistaa oma arvonsa ja arvostaa itseään sekä myytävää tuotetta. Huippumyyjät arvostavat myy-määnsä tuotetta ja esittelevät sitä positiiviseen sävyyn.

Myyntipuheen lopuksi he pyrkivät klousaamaan kau-pan tekemällä selkeän ostoehdotuksen. Keskinkertaisilla ja heikosti menestyville myyjille klousaus on usein vaike-aa. He saattavat pelätä asiakkaan ei-vastausta ja selkeä ostoehdotus jää tekemättä. Myyntitapahtuma jää ikään kuin ilmaan.

Lisäksi he saattavat tarjota alennusta jo ennen kuin asiakas on sitä kysynyt. Tämä johtuu siitä, etteivät he ole ylpeitä myymästään tuotteesta ja etteivät he usko aidosti siihen.

Menestyvät myyjät haluavat jatkuvasti kehittyä työs-sään. He reflektoivat myyntiprosessin eri vaiheita ja so-veltavat oivalluksiaan käytäntöön. Oleellista on myös verkostoituminen ja muilta oppiminen.

Ilkka Virolaiselta ja Harri Virolaiselta ilmestyi kirja ”Mielen voima työssä”. Siinä aihetta käsitellään syvällisemmin.

Teksti Harri Virolainen

38

MARKKINOINTI

PUHUTTELE PARHAITA

ASIAKKAITASIMarkkinoinnissa on hyvä muistaa, että yhden koon T-paita ei sovi kaikille. Erilaisia asiakaskohderyhmiä

on osattava puhutella niiden omilla ehdoilla. Ensimmäiseksi asiakkaat on tunnistettava, jolloin tärkeintä on heidän arvomaailmansa

ymmärtäminen.

Kuvittele, että näet ensimmäisen ker-ran kahden miehen kasvokuvat. Et ole kuullut heistä kos-kaan aikaisemmin mitään. Toisen ni-

mi on Barack Hussein Obama II ja toisen nimi Vladimir Vladimirovich Putin.

Sinun on päätettävä, kumman heistä haluat olevan maailman mah-tavin mies, suurin sotilaallisen, po-

liittisen ja taloudellisen vallan käyt-täjä. Ratkaisu sinun on tehtävä yh-den ainoan kysymyksen perusteella. Mitä silloin haluat heistä tietää?

Kysytkö kenties demografisia tie-toja, kuten ikää tai kansallisuutta? Oletko kiinnostunut jostakin yksit-täisestä mielipiteestä, esimerkiksi miten hän suhtautuu maahanmuut-toon? Vai kiinnostaako sinua hänen elämäntyylinsä, kuten millaisten asioiden parissa hän viettää vapaa-aikaansa?

Vai olisiko kaikkein paljastavin kysymys se, mitkä ovat ne perusar-vot, joihin hän uskoo, jotka hän on omaksunut ja joiden varassa hän toimii?

Arvot pysyvät, ajatukset muuttuvatIhmisen perusarvot ovat hyvin py-syviä. Ne ovat ikään kuin jäävuoren pinnan alla oleva osa, joka aiko-jen saatossa muuttuu vain vähän. Yleensä ihminen omaksuu nämä

Teksti Kimmo Salo


arvot elämänsä ohjenuoriksi 15–20 vuoden iässä.

Tämän lisäksi on olemassa lukui-sia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat ajatteluun ja käyttäytymiseen. Ne voivat vaihdella hyvinkin paljon iän ja elämäntilanteen mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi mielipiteet yksittäi-sistä asioista, käyttäytyminen, life-style eli elämäntyyli sekä trendit ja muotivirtaukset, joita hän omaksuu.

Nämä puolestaan muodostavat jäävuoren huipun, joka näkyy pin-

nalla. Sen muoto ja koko vaihtelee hyvinkin paljon esimerkiksi vuoden-aikojen, lämpötilojen ja merivirtaus-ten mukaan.

Tällaiseen teoreettiseen viiteke-hykseen, jota oheinen kuva esittää, perustaa tutkimuksensa hollantilai-nen markkinatutkimuslaitos Moti-vaction. Sen toimitusjohtaja Pieter Paul Verheggen piipahti syksyllä Suomessa Kaupan liiton järjestä-mässä Kauppa 2017 -tapahtumassa, missä häntä kuunteli yli 400 suoma-

laisen kaupan päättäjää, vaikuttajaa ja ammattilaista.

Psykologiaa pääaineenaan Ams-terdamin yliopistossa opiskellut Ver-heggen on arvostettu markkinointi-tutkija ja useiden yritysten neuvon-antaja. Häntä käytetään asiantunti-jana muun muassa tuotekehitykses-sä, viestinnän suunnittelussa sekä tuotteiden markkinapositioinnissa ja brändäyksessä.

Verheggen esitteli suomalaisille tuoreeltaan 24 maassa tehtyä tutki-musta, johon kahdessa eri vaihees-sa vuosina 2014 ja 2016 osallistui 104 000 ihmistä. Tutkimus oli ar-voperusteinen ja siinä selvitettiin muun muassa eri kohderyhmien suhtautumista 700 eri brändiin ja suureen määrään eri medioita.

Kuluttajien asenteita ja käyttäy-tymistä arvioitiin toisaalta sosiaalis-ten, toisaalta psykologisten ulottu-vuuksien kautta.

Massojen manipuloinnista yksilöiden ymmärtämiseenMarkkinointi kehittyi aluksi tuotan-tosuuntautuneesta myyntisuuntau-tuneeseen markkinointiin, jonka perususkomuksena oli, että mainon-nan avulla ihminen voidaan mani-puloida tekemään myyjän haluamia ostopäätöksiä.

MUUTTUVA

PYSYVÄ

PERUSARVOT

ELÄMÄNTYYLI

KÄYTTÄYTYMINEN

MUOTI

TRENDIT

MIELIPITEET

Pieter Paul Verheggen

40

MARKKINOINTI

Asiakassuuntautuneen mark-kinoinnin kausi alkoi 1970-luvun lopulla, jolloin markkinoijat alkoi-vat kiinnostua siitä, mitä kuluttajat todellisuudessa omassa päässään ajattelevat. Mikä saa heidät tikittä-mään, mikä ohjaa heidän ostopää-töksiään? Millaisia asioita he arvos-tavat ja preferoivat?

Segmentointiajattelu eli halu ym-märtää erilaisten kuluttajaryhmien käyttäytymistä on noista päivistä lähtien ollut modernin markkinoin-tiajattelun kulmakivi. Se on sitä myös tänä päivänä, vaikka markki-nointiajatteluun on jatkuvasti tullut uudenlaisiakin painotuksia.

– Markkinointi on kehittynyt yhä yksilöllisempään suuntaan, ja tämä kehitys tulee digitalisoituvassa maa-ilmassa vain kiihtymään. Tieto levi-ää entistä nopeammin, ja muutokset kuluttajakäyttäytymisessä nopeutu-vat nekin. Juuri tästä syystä tarvi-taan arvoperusteista segmentointia erilaisten kuluttajaryhmien tunnis-tamiseksi ja heidän käyttäytymisen-sä perimmäiseksi ymmärtämiseksi, Verheggen sanoo.

Hän menee vielä pidemmälle.– Jos et ymmärrä ihmistä, sekä

hänen psykologisia että sosiaalisia ulottuvuuksiaan, et voi tehdä bis-nestä. Ja kääntäen, mitä paremmin ymmärrät asiakkaitasi, sitä enem-män voit löytää bisneksellesi uusia kasvun mahdollisuuksia.

Viisi suurta kuluttajaryhmää Käytän tässä tutkimuksen perusteel-la muodostetuista kuluttajaryhmistä niiden englanninkielisiä nimiä: Con-servatives, Challengers, Creatives, Achievers ja Socializers.

Suurin kuluttajaryhmä ovat kon-servatiiviset kuluttajat (Conserva-tives). He ovat perhekeskeisiä ja arvostavat perinteitä, hyviä tapoja ja perusturvallista, yllätyksetöntä, kaikin puolin järjestyksessä olevaa elämää. Euroopassa konservatiivis-

ten kuluttajien ryhmä on hieman pienempi kuin maailmanlaajuisesti.

Toiseksi suurin kuluttajaryhmä ovat statushakuiset (Challengers) kuluttajat, jotka ovat urakeskeisiä, kilpailuhenkisiä, riskejä ottavia ja seikkailunhaluisia. Varallisuus, ase-ma ja merkkituotteet ovat heille tärkeitä asioita. Tässä ryhmässä eu-rooppalaisten osuus on kuta kuinkin sama kuin kansainvälisesti.

Kolmas ryhmä ovat luovat (Crea-tives) kuluttajat, jotka ovat avomieli-siä idealisteja. He pitävät tärkeänä itsensä kehittämistä ja arvostavat kulttuuria. Kuluttajina he ovat ko-keilunhaluisia ja uutta etsiviä. Tämä ryhmä on Euroopassa jonkin verran suurempi kuin maailmalla.

Neljäs ryhmä Achievers muodos-tuu yrittäjähenkisistä ja suoritus-keskeisistä verkostoitujista, joille yhteisöllisyys ja perhe ovat tärkeitä. Kuluttajina he arvostavat yksilöllisiä ja hyvin laadukkaita tuotteita. Tämä ryhmä on Euroopassa merkittävästi pienempi kuin kansainvälisessä ver-tailussa.

Viidettä ryhmää (Socializers) voi

luonnehtia sosiaalisiksi, mukavuu-denhaluisiksi peruskuluttajiksi, jotka seuraavat paljon viihdettä, viettävät aikaa perheen ja ystäviensä kanssa, mutta joille myös oma valinnanva-paus on tärkeää. Ostamisessa he arvostavat helppoutta, mukavuutta ja edullista hintaa. Tämä ryhmä on Euroopassa merkittävästi suurempi kuin kansainvälisesti.

Verheggen pahoittelee, että Suo-mi ei ole tutkimukseen osallistunei-den maiden joukossa. Hän kuitenkin uskoo vahvasti, että Ruotsin tuloksia voi hyvin peilata Suomeen ja koko Skandinaviaan.

– Euroopassa ja erityisesti Skan-dinaviassa kannattaa kiinnittää huo-mio kahteen ryhmään, joiden osuus kuluttajista on selvästi suurempi kuin missään muualla. Näitä ovat Creatives-ryhmä, johon Ruotsissa kuuluu peräti 37 % kuluttajista ja Socializers-ryhmä, johon siihenkin kuuluu 31 % kuluttajista. Se, että nämä ryhmät ovat näin poikkeuk-sellisen suuria, heijastelee mielestä-ni sitä arvopohjaa, joka on yhteistä edistykselliselle pohjoismaiselle de-

SOCIALIZERS 14%

CREATIVES21%

CHALLENGERS22%

CONSERVATIVES23%

ACHIEVERS20%

BELONG EXPLORE

CONT

ROL

FREE

DOM

Lähde: Motivaction International B.V.


mokratia- ja tasa-arvoajattelulle sekä hyvinvointivaltioille.

Makrosegmentointia ja wmikrosegmentointiaVerheggen kumppaneineen on ra-kentanut kohderyhmille profiilit, joissa kuvataan tarkemmin, millai-sia ihmisiä näihin ryhmiin kuuluu: minkä ikäisiä he ovat, millainen koulutustaso heillä on, mitä he har-rastavat sekä millaisia kuluttajia he ovat, millaisia asioita he preferoivat sekä mitä kanavia ja palveluja he ar-vostavat ostopäätöksiä tehdessään.

– Ensimmäiseksi markkinoijan on tarkkaan pohdittava, millaisia arvoja hänen brändinsä tai yrityk-sensä edustaa sekä millainen on sen markkinapositio. Tämän jälkeen voi miettiä, mitkä edellä kuvatuista koh-deryhmistä jakavat nämä arvot.

– Seuraavaksi kannattaa arvioi-da ja mitata, kuinka hyvä nykyinen asema näiden kohderyhmien kes-kuudessa on ja mihin kohderyhmiin kannattaa markkinoinnissa panos-taa. Tämän jälkeen mietitään niitä keinoja, kanavia ja viestejä, joilla

kohderyhmiä kannattaa lähestyä, testataan niitä ja myös mitataan markkinointitoimenpiteiden tehoa. Kaikkeen tähän uusi teknologia an-taa entistä parempia mahdollisuuk-sia, kun taustatyökaluna on mitta-viin tutkimustuloksiin perustuva ajattelumalli, Verheggen selvittää.

Pohjoismaiden spesiaalitKauppa 2017 -tapahtumassa pitä-mässään esityksessä Verheggen vertaili kahta Pohjoismaissa poik-keuksellisen tärkeää kohderyhmää keskenään.

Socializers-ryhmä muodostuu hintaorientoituneista kuluttajista. Iältään he ovat keskimääräistä van-hempia, vähemmän koulutettuja, eivätkä kovin varakkaita. He pitävät silmällä tarjouksia ja ovat ostopää-töksissä käytännönläheisiä. He ei-vät erityisemmin arvosta brändejä, vaan ostavat mielellään esimerkiksi private label -tuotteita.

He katsovat paljon televisiota, myös ostoskanavia. He seuraavat sanomalehti-ilmoittelua, samoin eri-laisia kuvastoja ja muuta postitse

tulevaa printtimainontaa. Verkossa he vierailevat usein ruuanlaittoon liittyvillä sivustoilla. He arvostavat henkilökohtaista kommunikaatiota ja tuotteisiin liittyviä takuita. Mark-kinoinnissa heille kannattaa koros-taa käytännöllisyyttä, luotettavuutta ja hinta-laatu-suhdetta.

Toinen suuri pohjoismainen ryh-mä Creatives puolestaan muodos-tuu laatua arvostavista kuluttajista. He ovat keskimääräistä nuorempia, usein pitkälle koulutettuja ja keski-määräistä varakkaampia.

Kuluttajina he ovat kriittisiä ja vaativia. He arvostavat brändejä, erityisesti sellaisia, joihin liittyy mielenkiintoisia tarinoita, ja pitävät taiteesta ja designista. He viettävät paljon aikaa verkossa ja ovat aktii-visia sosiaalisen median käyttäjiä. Tv:tä he seuraavat suhteellisen vä-hän katsoen lähinnä kulttuuriohjel-mia. Kuitenkin myös printtimedia, kuten laadukkaat aikakauslehdet, puhuttelevat heitä.

Markkinoinnissa heille kannattaa korostaa yksilöllistä laatua, innova-tiivisuutta ja mahdollisuutta hyö-dyntää online-sovelluksia.

Minkälaisen ohjeen markkinoin-tiguru antaa, kun mietitään näiden kahden ryhmän tavoittamista? Mit-kä kanavat ovat tehokkaimpia?

– Online-kanavien merkitys kas-vaa koko ajan erityisesti Creatives-kohderyhmässä. Mutta traditionaa-liset kanavat, kuten suorapostitus ja printtimedia ovat edelleen voimis-saan – ”still alive and kicking” – ja tärkeitä erityisesti Socializers-ryh-mälle. Ei ole olemassa yhtä kanava-ratkaisua, joka sopisi kaikille. Mieti entistä tarkemmin kohderyhmiäsi, heidän arvojaan ja tutki todellista ostokäyttäytymistä. Jos toimit useas-sa eri maassa, sinun kannattaa ottaa huomioon, että erilaisten asiakas-ryhmien koko ja painoarvo vaihtelee maittain, Verheggen viestittää.

Tutkimuksesta lisää www.glocalities.com

HINTATIETOISET (SOCIALIZERS)

• Seuraavat tarkkaan erikois- tarjouksia

• Ei erityisvaatimuksia tuotteille• Määrä on tärkeämpää kuin laatu• Käytännönläheisiä• Kaipaavat turvallisuutta ja

yhteenkuuluvuuden tunnetta

LAATUORIENTOITUNEET(CREATIVES)

• Aina avoimia kokeiluille ja uusille ajatuksille

• Visuaalisuus tuotteissa tärkeää• Luottavat vaistoihin ja tunteisiin• Tunneyhteys tuotteisiin – oman

persoonan jatke• Laatu ennen kaikkea• Vieroksuvat tavanomaisuutta,

haluavat tuntea olevansa erityis-laatuisia

Lähde: Motivaction International B.V.

42

TYÖ & URA

Dan Soback lähti muutama vuosi sitten etsimään parasta mene-telmää, millä työelämää voisi

kehittää tehokkaimmalla tavalla.– Löysin coachingin ja totesin, et-

tä se on tähän aikaan parhaiten so-veltuva ja vahvin tapa kehittää sekä yksilöä että organisaatiota, Business Coaching Instituten coach-koulutta-jana yli kymmenen vuotta toiminut Soback kertoo.

– Coaching on eniten kiinni työn arjessa. Siinä huomioidaan parhai-ten liiketoiminnan tarpeet ja miten tuloksia saavutetaan.

Coaching vastaa tarpeeseen ke-hittää johtamista irti hierarkkisesta eli positiolähtöisestä toiminnasta kohti työntekijöiden itsensä johta-mista, oma-aloitteisuutta, vastuun-kantoa ja ratkaisukeskeisyyttä.

COACHING VAPAUTTAA MYYJÄN VOIMAVARATCoaching suosio on kovassa nousussa myynti- organisaatioissa. Eikä suotta, sillä tulokset puhuvat puolestaan.

Teksti Jukka Nortio Kuvat Mikko Käkelä

– Siirrymme maailmaan, jossa on vähemmän seuraajia ja enemmän itsensä johtajia, Soback tiivistää.

Menestyvä organisaatio ei voi nopeassa muuttuvassa työelämäs-sä perustua ylhäältä tuleviin sään-töihin ja käskyttämiseen. Työnteki-jöiden on kyettävä arvioimaan itse tilanne, tekemään päätöksiä ja rat-komaan ongelmia.

Sobackin mielestä olemme murros-kohdassa, jossa toinen jalka on teolli-sessa hierarkkisessa rakenteessa ja toinen jo uudessa toimintatavassa, jossa korostuu työn projektimaisuus, matala hierarkia ja laajat verkostot.

– Monet organisaatiot kipuilevat välitilanteessa, vaikka ne ovatkin liikkeellä kohti uutta toimintamal-lia. Coaching on tapa selvitä muu-toksesta ja omaksua uudenlaiset toimintatavat. Samalla kun opitaan uutta, on myös raaskittava luopua vanhan maailman käytännöistä, joi-

den tunnistaminen on ensimmäinen askel muutokselle.

Myyntityö uuteen kuosiinCoaching sopii kahdelta suunnalta myynnin tarpeisiin: se on oiva työ-kalu asiakastyöhön ja sillä voidaan valmentaa myyntitiimiä rikkomaan ennätyksiä. Asiakastyössä muutos on ilmeinen.

– Myyjät puskevat helposti omaa valmiiksi hiottua tuotettaan tai pal-veluaan asiakkaalle kuuntelematta, tarvitseeko asiakas sitä vai ei.

Coaching kääntää tilanteen toisin päin: tutustutaan asiakkaan maail-maan, mikä on hänen strategiansa ja huolenaiheensa. Dialogin ja diag-noosin perusteella luodaan kuva asiakkaan tarpeesta ja mietitään sii-hen sopiva ratkaisu. Palvelu tai tuote luodaan yhdessä asiakkaan kanssa niistä aineksista, joita tarjoajalla on repussaan.


Hyvä myyntijohtaja sparraa myyjiä tuloksiin, eikä tee työtä heidän puolestaan, Business Coaching Institu-ten Dan Soback sanoo.

44

MMA KOULUTTAATYÖ & URA

Soback myöntää, että asiakas-lähtöisyys on jo lähes puhki kaluttu asia. Coaching tuo konkreettisia toi-mintatapoja myynnin arkeen.

– Kun minä lähden coachaa-vaan myyntitilanteeseen, unohdan myynnin ja keskityn kuuntelemaan asiakkaan tilannetta ja hänen tar-peitaan. Kun ne selviävät, yhdessä mietimme, millaisia mahdollisuuksia minulla on tarjota ratkaisuja asiak-kaan pulmiin.

Luottamusta ja vallanjakoaCoachaavassa myynnin johtamis-sa siirrytään toimintatapaan, jossa luotetaan, että myyjät tietävät par-haiten asiakaskuntansa tarpeet ja heillä on paras mahdollisuus hakea jatkuvasti tietoa heiltä.

– Myyntijohdon ei pidä lähteä rat-komaan myyjien ongelmia, vaan teh-dä heidän kanssaan tiivistä yhteis-työtä. Myyntipalavereissa luovutaan käskyttämisestä. Myyntijohtajan kannattaa hakea myynnin viisaus myyjiltä, kysyä missä asioissa on onnistuttu, millainen myyntistrate-gia on toiminut ja miten myyjä aikoo mennä eteenpäin. Hyvä myyntijoh-taja sparraa myyjiä tuloksiin, eikä tee työtä heidän puolestaan.

Coachaava toimintatapa vaatii muutosta yrityskulttuuriin, sillä myyntijohdon on luotettava myy-jiinsä ja myös viestittävä se. Myynti-johto kertoo silloin: ”meidän myyjät osaavat hommansa ja he osaavat tehdä oikeita päätöksiä”.

– Myyntijohdon on lähdettävä määrätietoisesti jakamaan valtaa, vastuuta ja päätöksentekoa alas-päin. Myyjiltä edellytetään itsenäis-tä päätöksentekoa ja kykyä etsiä ratkaisuja omassa työssään. Myyn-tijohtaja seuraa rinnalla, kannustaa ja on valmis kuulemaan ongelmissa. Niissäkin tilanteissa johtaja edellyt-tää, että myyjällä on esittää erilaisia ratkaisuehdotuksia siitä miten ede-tään.

Kulttuurimuutoksen pisin askel on se, että myyntijohto antaa myyjil-le luvan riskinhallintaan, kokeilemi-seen ja epäonnistumiseen. Myynnis-sä siirrytään riskien minimoinnista mahdollisuuksien maksimointiin.

Vanhassa maailmassa myynti-johtajan iso ego perustui asemaan ja Excelillä mitattuihin tuloksiin. Uudessa toimintatavassa egoa ra-kentaa ylpeys omista joukoistaan ja yhteisistä onnistumisista.

– Johtajuus muuttuu käskyttä-jästä palvelutehtävään, jossa hän auttaa muita kasvamaan ja kukois-tamaan.

Coachingin taustalta on jo mui-naisten kreikkalaisten sokraattinen ajatusmaailma ”viisaus ei asu minus-sa vaan teissä, minä sen viisauden teissä herätän”. Nyky-yhteiskunnas-sa korkeasti koulutetut ihmiset ha-luavat vapautta ja mahdollisuuksia rakentaa omaa työtänsä.

– Sama ilmiö liittyy myös oman elämän hallintaan, itsensä kehittä-miseen ja aikuisoppimiseen. Tämän-

kaltaisen ajattelun halutaan toteutu-van myös työelämässä.

Coaching ei ole mentorointiaCoaching kuulostaa pitkälti samalta kuin mentorointi. Mitä eroa niillä on?

– Niille on yhteistä luottamuksel-linen yhteistyösuhde, keskustelut ja kiinnostus toisen ihmisen kehit-tymistä kohtaan. Mentoroinnissa kokeneempi osapuoli siirtää omaa tietoaan ja kokemuksiaan kokemat-tomammalle, kun coachingissa vii-saus ammennetaan coachattavan omasta osaamisesta. Coaching sel-kiyttää kysymyksillä coachattavan ajatuksia, toimintatapoja ja tavoit-teita.

Coaching-kulttuuri merkitsee laa-jimmillaan yrityksen läpäisevää toi-mintatapaa, jossa esimiehet ja alai-set coachavat tasapuolisesti toinen toisiaan ja saavat näin koko orga-nisaation toimimaan optimaalisella tavallaan. Ideaalitilanteessa kaikki ovat kiinnostuneita toistensa kehit-tämisestä ja kehittymisestä ilman or-ganisaation muodollisia rakenteita.

– Tavoitteenani on tuoda työyh-teisöihin uudenlainen vuorovaiku-tustapa, jolla kohdataan uudella tavalla ihminen. Tällainen yhdessä miettiminen ja rakentaminen on paras mahdollinen tapa toimia alati muuttuvassa toimintaympäristössä, jonka kehityksestä kellään ei voi olla yksin oikeaa käsitystä.

Kymmeniä henkilöitä coachingin poluille opastaneella Sobackilla on kaksi ehtoa, jotta hän lähtee kehit-tämään ihmistä tälle tielle.

– Ensiksi hänen on tunnistetta-va ja hyväksyttävä kehittyminen. Toiseksi on oltava motivaatiota ke-hittyä. Näiden ehtojen lisäksi selvi-tän aina, onko coaching oikea lääke ihmiselle tai organisaatiolle vai on-ko esimerkiksi strategia tai organi-saation rakenne totaalisen vinossa. Coaching ei ole lääke kaikkiin saira-uksiin.

Mitä on coaching?Coaching on myyjälle toimintatapa, jolla

• luodaan aito yhteys asiakkaaseen ja hänen maailmaansa.• päästään asiakkaan kanssa yhteistyömoodiin, jolla haetaan aidosti

parhaat ratkaisut ongelmiin.• päästään nopeasti eteenpäin asiakastilanteissa ja asiakassuhteen

rakentamisessa.• haastetaan asiakasta miettimään, mitä hän oikeasti tarvitsee.• kehitetään omaa ammattitaitoa ja kannetaan vastuuta omasta ammat-

titaidosta.


Mieli on myynnin työkalu

Ira Lange on toiminut 20 vuotta myynnin ja johtamisen parissa, joista viimeiset kolme vuotta valmentajana kahden naisen Q.Motion-yrityksessä.

– Teen paljon työtä tunteiden ja mielen kanssa. Ja sen, miten tunteita käsitellään työelä-mässä, muun muassa ristiriitatilanteissa, Lange kuvaa työtänsä.

Myynnin coaching on tullut hänelle tutuksi sekä omassa myyntityössä että myyntitiimien valmennuksessa.

– Myyntijohtajat kertovat, että heillä on myyntiputki, resurssit, CRM, pipeline ja aktiviteetti-tasot kunnossa, mutta kas kummaa, kun myyntiä ei tule. Johdon syyttävä sormi osoittaa usein alisuoriutuviin myyjiin, Lange sanoo.

– Yrityksissä valmennetaan hyvin paljon pelkästään myynnin tekniikkaa. Myynnille tuodaan koko ajan uusia mittareita ja välineitä sekä opetetaan niiden käyttöön. Myyjän persoona jää samalla usein sivuun: Ei olla kiinnostuneita mitä myyjä ajattelee, minkälaisia arvoja ja asenteita hänellä on. Eli koko myyjän persoonassa oleva potentiaali jää käyttämättä. Tähän tilanteeseen coaching tuo avun.

Langen myyntilanteet ovat pääasiassa kuuntelua ja muutamien tarkentavien kysymysten esit-tämistä.

– Teen mindfulness- ja läsnäoloharjoitukset ennen jokaista tapaamista. Orientoidun ajattele-maan juuri sitä ihmistä, jonka tapaan ja miten voin häntä auttaa. Välittämisen tunne ja energia kasvaa minussa jo matkalla asiakkaan luokse.

Langen asiakastapaaminen alkaa esimerkiksi kysymyksellä: ”Mitä sinä haluat tämän keskuste-lun tuloksena saavuttaa?”

– Se on aika epätyypillinen aloitus verrattuna tavanomaiseen small talkiin, yritys-esittelyyn ja usein aivan liian nopeaan tarvekartoitukseen.

Coaching tuo Langen ajattelussa myyjän persoonan vahvasti mukaan myyn-titapahtumaan. Myyjälle opastetaan, miten hän omalla läsnäolollaan, persoo-nallisella keskustelutyylillään ja erityisesti syväkuuntelulla saa asiakaan avautu-maan ongelmistaan.

Miten tällainen kuuntelu ja pysähtyminen sopivat suomalaiselle nopealiikkei-selle ja kauppoja klousaavalle myyjälle?

– Pysähtyminen on aluksi outoa ja kohtaa vastustusta. Tulokset kuitenkin ratkaisevat. Olen tavannut myyntitiimejä, joissa säännölliset mindfulness-har-joitukset ovat nostaneet myynnin volyymeja. Kun myyjät saavat mahdollisuuden muuttaa toimintaansa, ajattelu alkaa muuttua ja tuloksia tulee. Tällaiseen muu-tokseen tarvitaan ehdottomasti johdon selkeä tuki ja sitoutuminen.

46

HYVÄSSÄ VIREESSÄ

TYÖMORAALI KERTOO ARVOMAAILMASTAYlisuorittaja raahautuu töihin sairaanakin. Alisuorittaja täyttää työpäivänsä muulla kuin työn tekemisellä. Miksi ihmiset toimivat näin?

P ykologi, kirjailija Hannu-Pekka Sinervä on kehittänyt työmoraalin tutkimukseen kahdentois-ta kysymyksen patterin, jonka avulla yritykset voivat selvittää, millainen

työmoraali organisaatiossa vallitsee. Mik-si työmoraalia on tarpeen tutkia?

‒ Huolestuttavaa on, että edelleen sille, joka tekee runsaasti töitä, annetaan niitä aina vain enemmän. Työmoraali-tutkimuksen avulla saadaan selville esi-merkiksi yrityksen työturvallisuusriskejä, Sinervä kertoo.

Työmoraali perustuu yrityksen määrit-tämään arvomaailmaan ja sen mukai-sesti asetettuihin tavoitteisiin. Työmoraali

paljastaa, miten arvot näkyvät arjessa. Jos arvoja ja tavoitteita ei ole määritelty, työntekijät ovat tuuliajolla. Alisuorittaja saattaa käyttää päivänsä päämäärättö-mästi siksi, että hän ei tiedä, mitä hänel-tä odotetaan.

Sinervän työmoraalitutkimuksen lähtö-kohtana ovat erilaisten ominaisuuksien kuten avoimuus, suvaitsevaisuus, ahke-ruus, joustavuus, taloudellisuus ja laa-dukkuus kartoittaminen sekä yksilö- että yritystasolla. Työntekijöiden vastauksia verrataan yrityksen arvoihin.

‒ Työmoraalitutkimusta voidaan käyttää hyödyksi jo rekrytointivaiheessa, toteaa Sinervä.

Tutkimustuloksia on yli kymmenen vuo-den ajalta. Taloustutkimus on nykyään

Sinervän teknisenä yhteistyökumppanina tulosten käsittelyssä. Parhaiten toteutuu pyrkimys laadukkuuteen. Organisaatioi-den sisäisissä kyselytutkimuksissa koros-tuu avoimuuden merkitys.

Yksilövastausten läpikäynnissä voidaan käsitellä liian voimakkaita ominaisuuksia, kuten esimerkiksi ylitunnollisuutta. Miksi henkilö kokee niin ja mitä voisi tehdä, jot-ta työuupumus ei iskisi.

Alisuorittamisen syynä voi olla se, että yksilö ei pärjää kyseisessä organisaati-ossa; joku toinen työympäristö saattaisi sopia hänelle paremmin.

‒ Työntekijät voivat itsekin arvioida työmoraaliaan. Arvioinnit ovat mielen-kiintoisia: usein paljastuu, että vastaajat kokevat olevansa ahkerampia kuin muut.

Valitse kohteesi ja varaa jo tänään holidayclub. tai soita 030 68 600 ma–pe 8–18, la 10–15Edun saat varatessasi koodilla: MMA15

KYLPYLÄÄN TALVILOMALLA

VARAA NYT -15 %

Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai vuokraa loma-asunto. MMA:n jäsenille alennus kaikissa Suomen Holiday Club -kohteissa, mm. Saimaalla, Caribiassa, Tampereen Kylpylässä, Katinkullassa, Kuusamon Tropiikissa, Saariselällä ja Sallassa.

MMA 105x297_216.indd 1 20/01/16 16:33 PM

Työmoraali on kimppu uskomuksia. Se on monitahoinen kokonaisuus, jonka alkujuuri on ihmisten kasvuympäristön arvomaailmassa. Kokemusten myötä tai tietoisin ponnistuksin se voi muuttua. Avaintekijä työmoraalin kehittämisessä ovat keskustelut.

‒ Työ alkaa arvomaailman esiin kaivamisesta. Olen nähnyt, miten innos-tuneesti työntekijät ovat ottaneet vastaan keskustelut yhteiseen tavoitteeseen pyrki-miseksi ja kehitystä on alkanut tapahtua, kertoo Hannu-Pekka Sinervä.

Pohjimmiltaan arvoista ja työmoraa-lista keskusteleminen tähtää työntekijöi-den hyvinvoinnin parantamiseen, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan yrityksen menestykseen.

‒ Näen positiivisena kehityksenä sen, että suomalaisten itsetunto on kehittynyt ja meistä on tulossa maailmankansa-laisia, joiden ominaisuuksiin kuuluu suvaitsevaisuus, avoimuus ja erilaisuuden ymmärtäminen. Keskusteluilla maailma paranee, summaa Sinervä.

Sofia Flygare

4848

REILU KUMPPANI -SEMINAARI

Myyntipumppu Lauri Seppälän mielestä Suomi on myynnin banaanivaltio. Yritysjohto ei osaa myydä eikä näe myynnin tärkeyttä. Myös myynnin tekijöiden oma arvostus työtä kohtaan laahaa maassa.

– Myynti on yrityksen sydän. Se pitää liiketoiminnan käynnissä. Ilman myyntiä yritys kuolee, Seppälä sanoi.

Lauri Seppälän yritys Interim Sales tekee työtä myynnin arvostuksen eteen. Yrityksissä tarvitaan osaavampaa myyntijohtoa sekä kaikki myy -asennetta.

Tapahtuman pääpuhuja Arman Alizad ei omien sa-nojensa mukaan tiedä mitään myynnistä. Hän vain rakastaa sitä, mitä tekee. Tilaisuuden juonsi Social Selling -vaikuttaja Sani Leino yhdessä MMA:n viestintäsuunnittelija Anni Karppasen kanssa.

Reilu Kumppani -seminaari täytti MusiikkitalonReilu kumppani -seminaari kokosi MMA:n jäsenet Musiikkitaloon 27. lokakuuta. Tilaisuudessa myynnin ammattilaiset antoivat vinkkejä myynnin parantamiseen nykyaikaisia keinoja käyttäen.

Myynti&Markkinointi 49Myynti&Markkinointi 49

Seija Lukkala: Tarjoa asiakkaille kestäviä arvojaGlobe Hopen yrittäjä ja toimitusjohtaja Seija Lukkala avasi MMA:n Reilu kumppani -seminaarin. Globe Hope valmistaa vaatteita, laukkuja ja liikelahjoja kierrätysmateriaaleista. Tuot-teet tehdään lähituotantona.

– Me emme näe kerran käytettyä materiaalia jätteenä vaan raaka-aineena, Lukkala kuvaa.

Lukkala heräsi kestävään kulutukseen jo 15 vuotta sitten. Hän on työskennellyt koko uransa tekstiiliteollisuudessa, joka on yksi maailman saastuttavimmista teollisuuden aloista. Teks-tiiliteollisuudessa luodaan ihmisille sesongin mukaan vaihtuva tarve. Halpatuotetut vaatteet on hinnoiteltu kertakäyttövaat-teiksi.

Kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden myymises-sä vaikeinta onkin saada kuluttajat ymmärtämään tuotteen hinta.

– Oikean hinnan käsitys on vääristynyt. Halpatyövoimalla, ja huonosta materiaalista tuotetun paidan hinnan ei pitäisi olla se normi. Tuotteen oikea hinta määräytyy muulla tavalla. Hinnan ymmärtämisessä on tärkeä ottaa huomioon tuotteen kestävyys eettisestä ja ekologisesta näkökulmasta, Lukkala muistuttaa.

Kuluttajille suunnattujen vaatteiden lisäksi Globe Hope val-mistaa yrityksille liikelahjoja kierrätysmateriaaleista. Materiaa-liksi käyvät esimerkiksi vanhat Roll-Upit, liput ja työvaatteet.

– Me emme puhu liikelahjoista vaan viestinnän välineistä. Lahjojen kautta kerrotaan yrityksen tarina ja viestitään yrityk-sen vastuullisuudesta. Tällöin lahja on myös saajalle henkilö-kohtaisempi, Lukkala sanoo.

Lukkala kertoo itse olevansa huono kuluttaja. Hän ei osta kaupasta juuri muuta kuin elintarvikkeita.

Lukkala kehottaa kuluttajia ostamaan mahdollisimman lähellä valmistettuja tuotteita. Mitä pidemmäksi tuotantoketju kasvaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tuotantoketjun tarkastelu ei kestä päivänvaloa.

– Pienenä yrityksenä meillä ei ole mahdollisuutta ostaa kalliita sertifikaatteja. Avoimuus on meidän sertifikaattimme, Lukkala kertoo.

– Tulevaisuudessa voittajia ovat ne yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen kestäviä arvoja.

Social Selling -valmentaja Laura Pääkkönen laittoi osallistujat repimään omat käyntikorttinsa. Aktiivinen LinkedIn-tili on pape-ria parempi keino tehdä kauppaa.

Vainun perustaja ja myyntijohtaja Mikko Honkanen kertoi, millaista tietoa myyjällä on käytössä ja miten sitä voi hyödyntää.Honkasen yritys on kasvanut perustamisen jälkeen kovaa vauh-tia ja tavoitteena on rekrytoida 20 ihmistä lisää vuoden loppuun mennessä. Kasvu on onnistuneen myynnin ansiota.

– Me olemme kassavirtapositiivinen business. Tulemme vähän startup-maailman ulkopuolelta, sillä meillä ei ole ollenkaan pääomasijoittajia.

Seminaariaamuna MMA jakoi tuhat ruusua Musiikkitalon lähei-syydessä työmatkalaisille. Jakajina oli Haaga-Helian myynnin koulutusohjelman opiskelijoita.

Seija Lukkala perusti 2000-luvun alussa kierrätysmateriaaleja hyödyntävän Globe Hopen. Tuolloin hänen liikeideaansa pidettiin hulluna. Nykyisin LOHAS-kuluttajia (Li-festyle of Health and Sustainability) katso-taan olevan Suomessa jo 34 prosenttia.

50

ISO NELIVETO, SÄHKÖLLÄAudi päivitti reilu vuosi sitten ison katumaasturi Q7:n uuteen korimalliin. Nyt Q7:sta on saatavilla myös e-Tron-pistokehybridi, joka toimii sekä dieselmoottorin että sähkön voimin.Teksti ja kuvat Tuomas Sauliala

AUTOILU


Audi Q7 e-Tron- pistokehybridi

• Teho, yhdistetty: 369 hv (275 kW), 700 Nm

• Teho, sähkömoottori: 94 kW / 350 Nm

• Teho, dieselmoottori: 190 kW / 600 Nm

• Akusto: 17,3 kWh

• Paino: 2520 kg

• Kulutus ja päästöt: 1,8–1,9 l/100 km, 48–50 g/km

• Hinta alkaen: 97 904 €

• Vapaa-autoetu alk. 1 590 €/kk, käyttöetu alk. 1 425 €/kk

Audin iso maasturi herättää ajatuksia puolesta ja vastaan. Auton valtaisa koko ja korkeus eivät jää huomaamatta. Q7:n pistokehybridiversio on kuitenkin paperilla todellinen ekoauto, sen hiilidioksidipäästöt ovat vain noin 50 grammaa sadalla kilometrillä.

Audin kuninkuusluokan maasturi on sisältä ja ulkoa sitä laatua, mitä saksalaiselta premium-brändiltä voi odottaa. Kuskin penkiltä katsottuna valmistajan kokemus näkyy: paneelit ja painikkeet ovat tyylikkäät, penkkien mukavuus mainio ja viimeistely kohdallaan. Eri-laisia painikkeita on kuitenkin paljon: pelkästään ratista löytyy 12 painiketta ja kaksi rullaa. Audi Q7:n käyttö vaatii opettelua, mutta se kannattaa. Sopivasti varusteltuna ja käytettynä Q7 tekee ajamisesta leppoisaa.

Näyttö mittaritaulun paikallaKuskille tarjotaan kaikki tarvittava ja enemmänkin ratin painikkeiden ja sen takaisen näytön avulla. Nopeusnäyttö sekä sähkö- ja diesel-moottorin yhdistävä tehonäyttö antavat tarvittaessa tilaa muille tie-doille, kuten navigaattorille ja vaikka kulutusstatistiikalle. Näyttö on tyylikäs ja vaikuttava, mutta kärsii pienestä sekavuudesta: ajoittain informaatiota työnnetään kuljettajan pureskeltavaksi liikaa.

Myös keskikonsolissa on näyttö. Siitä on iloa lähinnä matkustajil-le, sillä näyttö tuntuu monessa kohdassa toistavan samoja asioita ratintakaisen näytön kanssa. Keskikonsolia kuitenkin tarvitaan syvemmälle menevien asetuksien muuttamiseen sekä navigointikoh-teen syöttämiseen. Tätä varten vaihdekepin eteen on tuotu kosketus-pinta, jonka avulla kirjaimia rustataan autolle. Kirjainsyöttö toimii hyvin, mutta näppäimistö kosketusnäytöllä voisi toimia paremmin.

Kunhan haluttu kohde on saatettu auton tietoon, navigaattori toimii todella mallikkaasti. Näytölle piirtyy jopa ympäröivien raken-nusten karkeat kolmiulotteiset mallit, mikä helpottaa ahtaissa kaupunkiolosuhteissa suunnistamista. Auto osaa käyttää sähkö- ja dieselmoottoreita älykkäästi säästäen polttoainetta suunnitellulla reitillä. Kaupungissa ajetaan enemmän sähköllä, maantiellä enem-män dieselin voimin.

Mukautuva vakionopeudensäädin hahmottaa paitsi edellä ajavan autoilijan sijainnin, myös nopeusrajoitukset sekä kameroiden kuvaa-mana että karttadatan pohjalta. Audi osaa ennakoida ajonopeuden vastaamaan tulevia nopeusrajoituksia ja liikennettä. Tämä yhdistet-tynä kaistavahtiin tekee matkanteosta mukavasti soljuvaa. Kaista-vahti vaatii toimiakseen kuitenkin hyvän näkyvyyden tiemerkintöihin, joten lumikeleillä kuskille siirtyy suurempi vastuu ajamisesta.

Hitaissa nopeuksissa Audin ruuhka-ajotila ajaa autoa täysin auto-maattisesti, ilman kuljettajan myötävaikutusta. Kädet on kuitenkin pidettävä ratissa.

Sähköistys on tehty hyvinAudin sähkömoottoria ruokkii markkinoiden suurin pistokehybridin ajoakku. Eurooppalaisen testisyklin mukaan akku riittää noin 56 kilometrin ajoon. Todellisuudessa ajomatka on 30–40 kilometrin luokkaa. Tavallisesta kotipistorasiasta akun lataus tyhjästä täyteen kestää noin 6–9 tuntia, kolmivaiheisesta voimavirtaliittimestä täysi lataus tehdään 2–3 tunnissa.

Sähköistys ei tule aivan ilmaiseksi Q7:n runkoon. Kolmannesta istuinrivistä ja nelipyöräohjauksesta on jouduttu luopumaan ja pai-noa on otettu satakunta kiloa lisää kannettavaksi. Vastineeksi Audi antaa kuitenkin ison ajoakun, energiatehokkaan ilmalämpöpumpun lämmitykseen ja tehokkaan sähkömoottorin.

Audi Q7 e-Tron onkin ehkä niin hyvä sähköavusteinen kaupunki-auto kuin mitä tämän kokoluokan auto ylipäätään voi olla. Se kulkee sähkölläkin nelivedolla, toisin kuin kilpailijansa Volvo XC90. Audi on myös ketterämmän oloinen.

Sähkötekniikan ohella Audia siirtää 3-litrainen dieselmoottori. Ajo-tilasta riippuen diesel-moottori voi olla koko ajan käynnissä tai sam-mutettuna odottamassa ajoakun tyhjenemistä tai kuskin kovempaa kaasupolkimen polkaisua.

Diesel-hybridin luonne tulee juuri tällaisissa tilanteissa esille: sähkömoottori reagoi kaasuun heti, mutta dieselin käynnistyminen kestää juuri havaittavan hetken, mikä johtaa viiveeseen kaasupol-kimen vasteessa. Varsinkin hitailta nopeuksilta moottoritielle kiih-dytettäessä tämän huomaa. Q7 e-Tron on kuitenkin täysin toimiva peli sähköllä ajettaessa vielä 80 km/h alueella. Valmistajan mukaan huippunopeus sähköajossa on 135 kilometriä tunnissa.

Audi Q7 on iso ja moneen ympäristöön sopiva auto, mutta sen e-Tron versio on parhaimmillaan taajamissa ja lyhyillä matkoilla, jolloin autoa on mahdollista ladata melko usein. Sen sijaan pitkillä päivämatkoilla sähkötekniikasta on lähinnä haittaa lisäpainon muo-dossa. Kannattaa myös pitää mielessä, että käyttövoimavero on suurimmillaan juuri tällaisissa diesel- ja sähkömoottorin yhdistävissä hybrideissä.

Plugin-hybriditekniikka on toimiva ja hyvin tehty ja sillä on mahdollista vähentää merkittävästi polttoaineenkulutusta. Toisaalta sähkötekniikan ei tarvitse näkyä kuljettajalle ja matkustajille mitenkään, e-Tronia voi ajaa kuten mitä tahansa isoa, laadukasta, nelivetoista maasturia.

MATKALLA

52

Clarion Hotel Helsinki avautui Länsisatamassa

Koonnut Sofia Flygare

Huoltoleasingyhtiö ALD Automotive tuo markkinoille täydellä huo-lenpidolla varustetut älykkäät yhteiskäyttöautot. ALD Sharing -yhteis-käyttöpalvelu tuo yrityksille kustannussäästöjä ja samalla mahdollis-taa työntekijöiden joustavan liikkumisen.

Älykäs teknologia mahdollistaa autojen avaimettoman käytön sekä autojen huoltotilanteen ja käyttöasteen tarkan seuraamisen. Yritys maksaa yhteiskäyttöautosta ajosuoritteeseen ja autoluokkaan perustuvan päiväkohtaisen vuokramaksun.

– ALD Automotive huolehtii ALD Care -huolenpitopalvelun avulla kaikista auton ylläpitoon liittyvistä toimenpiteistä, varauksista lähti-en. Asiakkaan tarvitsee vain ajaa. Palvelu tuo yrityksille mahdollisuu-den tehostaa yhteiskäyttökaluston käyttöastetta monen ajoneuvon sijasta, sanoo ALD Automotiven toimitusjohtaja Pekka Kivinen.

ALD Sharing -palvelu tarjoaa ajanvarauskalenterin, josta yhteis-käyttöauton voi varata kätevästi ajasta ja paikasta riippumatta älypuhelimen avulla. Palvelu on jo nyt kattavasti saatavilla laajalla autovalikoimalla ja ensimmäiset yhteiskäyttötilaukset ovat jo tulleet, kertoo ALD Automotiven myyntiryhmän päällikkö Aki-Aleksi Pesonen.

Lisätietoa: www.aldsharing.fi

Lentoparkki palvelee netissäLentoasemalla on terminaalien läheisyydessä paljon edullisia pysä-köintipaikkoja. Finavian verkkosivuilta voit tarkistaa hinnat, paikka- tilanteen ja maksutavat. Ilmainen bussikuljetus sisältyy hintaan.

Voit varata paikoituksen etukäteen nettipalvelun kautta. Näin var-mistat autollesi parkkipaikan myös ruuhka-aikoina.

Lisätiedot: www.finavia.fi/fi/helsinkivantaa/kulkuyhteydet

Lokakuussa avautunut merenrantahotelli Clarion Hotel Helsinki erottuu korkeudellaan sekä ainutlaatuisilla tiloilla ja yksityiskohdilla.

Kahta tornia yhdistää lasinen kävelysilta sekä lasiset näköalahissit. Toisen tornin huipulla olevalta näköala-terassilta voi ihailla maisemia meren ja kaupungin yllä. Toisen tornin katolla voi puolestaan uida lämmitetyssä kattouima-altaassa, saunoa sekä kuntoilla yläilmoissa.

Clarion Hotel Helsinki on energinen kohtaamispaik-ka niin paikallisille kuin hotellivieraillekin. Hotellin 16 kerrosta, 425 huonetta, 15 kokous- ja tapahtumatilaa sekä Kitchen & Table -ravintola tuovat Helsinkiin uutta sykettä.

Clarion Hotel Helsingin vanhaan makasiiniin raken-nettu tuhannen hengen tapahtumakeskus muuntautuu monipuolisesti niin kokouksiin, kongresseihin kuin juhliinkin. Lars Sonckin 1930-luvulla suunnittelemas-sa makasiinissa yhdistyvät historiallinen tunnelma ja moderni tapahtumaosaaminen, kuten Suomen paras kokoustekniikka. Makasiinissa sijaitseva Kitchen & Table -ravintola on ruotsalaisen huippukokki Marcus Samuelssonin käsialaa.

Helsingin keskusta sekä metrolinja sijaitsevat kävely-matkan päässä hotellista, ja raitiovaunulinja aivan hotel-lin vieressä. Hotellin suunnittelusta vastaa Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy.

Älykkäitä yhteiskäyttöautoja

www.parkalandiahotel.com | [email protected] | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

Park Alandia Hotell Maarianhaminassa aivan keskustassa 79 huonetta, suosittu

ravintola, pubi sekä kokoustilat.

Myyntimiespaketti

Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa Runsas aamiainen Maittava päivällinen Iltasauna ja uinti Filmi/urheilu kanavat Näyttelytilat ilmaiseksi Ilmainen WiFi Ilmaiset parkkipaikat Livemusiikkia keskiviikko– lauantai81€ TERVETULOA!

Uusi hotelli Ahvenanmaalla!Uusi Hotelli Pommern Maarian-haminan keskustassa avattiin 2.3.2015. 95 täysin uutta huonetta, korkeatasoinen ravintola, lounge ja viinibaari kutsuvat viihtymään.

Myyntimiespaketti alk. 115 €Sisältäen majoitus 1-hengen classic-huoneessa, aamiainen, 20 € ravintolakuponki, sauna ja parkkipaikka.

Puh. 018 - 15 555 • [email protected] • www.alandhotels.fi

Työhuone hotellin aulassaJatkossa Original Sokos Hotellien auloihin voi pistäy-tyä hoitamaan työasioita, verkostoitumaan tai vaikka tekemään paritehtävää, vaikka ei olisi hotellin asukas. Kaikissa Original-hotellien auloissa on myynnissä kah-via ja virvokkeita, ilmainen wlan-yhteys sekä sähköpis-tokkeita.

Cowork-aulat vastaavat uudenlaiseen tapaan tehdä töitä eri paikoissa.

– Myös paikkakuntalaiset voivat tulla työskentele-mään auloihimme ja antamaan samalla omat ajatuk-sensa henkilökunnalle cowork-tilojen kehittämiseksi, kertoo Markus Siitonen, SOK Matkailu- ja ravitsemis-kaupan ketjuohjauksen konseptipäällikkö.

Cowork-auloja sisustetaan ja rakennetaan lisää hotelliuudistusten yhteydessä. Tällä hetkellä valmiita cowork-auloja on Hämeenlinnan, Seinäjoen ja Vaasan Original Sokos Hotelleissa. Seuraavat ovat tulossa Mik-keliin ja Jyväskylään.

Cowork-aulat soveltuvat työskentelyyn yksin tai pien-ryhmissä. Työpisteiden käyttö on maksutonta.

Hotel Katajanokalle tun-nustus World Luxury Hotel Awards -kilpailussaHotel Katajanokka palkittiin Suomen parhaana design-hotellina Dohassa, Qatarissa järjestetyssä World Luxury Hotel Awards -gaalassa. Kilpailussa palkitaan ansioi-tuneita luksushotelleja, jotka kykenevät erinomaiseen palvelutasoon.

Kilpailuun valittavien hotellien ja lomakohteiden odotetaan täyttävän kriteerit erinomaisista puitteista ja huippupalvelusta. World Luxury Hotel Awards -tunnus-tukset perustuvat hotellivieraiden antamiin ääniin sekä tuomariston valintaan.

Hotel Katajanokka on saanut lisäksi kuutena perät-täisenä vuotena TripAdvisorin Traveller’s Choice -tunnustuksen ja kuuluu myös TripAdvisorin Hall of Fameen.

Katajanokan hotellin-johtaja Eerika Rinne ja Primehotelsin Timo Vepsäläinen iloitsivat tunnustuksesta.

54

UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄKoonnut Sofia Flygare

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti omien jäsentemme edustamia tuotteita. Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen [email protected].

Älykorut toimivat henki- vartijoina ja kuntovahteinaÄlytekniikka tulee yhä enemmän osaksi arkea. Uusin juttu ovat älykorut, jotka ovat muotoilultaan esteettisiä, mutta voivat tarpeen tullen vaikka pelastaa hengen. Suomalaisvalmistajien älykorut kiinnostavat erityisesti kansainvälisiä markkinoita.

Kalevala Korun ja Biisafen yhteistyönä kehittämä Ka-levala Buddy -älykoru tuo turvaa. Se toimii sekä hälytin- nappulana että paikantimena. Korussa on myös askel-mittari ja sillä voi ohjata musiikkilaitetta tai -sovellusta.

Oura-älysormus panostaa terveyteen ja hyvinvointiin. Sormus mittaa kehon stressitilaa sykkeen ja verenpai-neen avulla sekä nukkumista, liikkumista ja lepoa. Tule-vaisuudessa Oura-älysormus voisi vaikkapa varoittaa al-kavasta sydänkohtauksesta tai matalasta verensokerista.

Mobiilipalvelu työsuhde-eduilleEazybreak on nykyaikainen palvelu luontoisetujen hallinnointiin ja käyttämiseen. Palvelun avulla työnantaja voi tarjota henkilöstölleen lounas-, liikunta-, kulttuuri- ja työmatkaetuja. Maksaminen tapahtuu matkapuhelimella, joko Eazybreak-sovelluksella tai tekstiviestillä.

Lisätiedot: www.eazybreak.fi

Kuntoilua luonnonkivillä

Fitrocks-kuntoiluvälineet valmistetaan käsityönä Suomessa suomalaisesta graniitista, koivusta ja hamppuköydestä.

Kauniit treenikivet sopivat kuntoiluvälineiksi, sisustuselementiksi ja lahjaksi. Tuotevalikoimas-sa saatavana kahvakuulat, käsipainot, lekakivet, narukivet, otekivet sekä kehonhuoltorulla.

Lisätiedot: www.fitrocks.fi


Lämpöä talveenGlerups-huopatohvelit on valmistettu merinovillasta tai gotlannin-lampaan villasta. Pohja on pehmeää, kasveilla värjättyä vasikannah-kaa tai luonnonkumia, joten tohvelit soveltuvat myös ulkokäyttöön.Jalkineet muovautuvat täydellisesti jalkaan. Nämä ovat hyvät tossut mökille, kylmiin talvi-iltoihin tai muuten vain viluisille varpaille. Vali-koimasta löytyy tohveleita niin pienille kuin suurillekin jaloille.

Lisätietoja: www.glerups.dk Myynti ja maahantuonti: [email protected] Facebook: Hannan töppöset

Suomalainen 3Dcase tarjoaa 3D-tulostintekniikalla toteutettua brändinäkyvyyttä. Yrityksen valmistamat puhelinten suojakuoret toi-mivat tehokkaana markkinointimediana yrityksen nimelle ja logolle.

Suojakuoria valmistetaan iPhone- ja Samsung-puhelimille. Liuku-van suojakannen alla on korttitasku kahdelle kortille. Suojakuorien materiaali on iskunkestävää kumia ja muovia.

Lisätiedot: www.3dcase.fi/suojakuoret

3D- suojakuoria puhelimeen

Parkkikiekko logostaYrityksen logo taipuu nyt park-kikiekoksi. Logon muotoinen ja värinen parkkikiekko on liikelahja, joka on hyödyllinen ja muistuttaa asiakkaita ja yhteis-työkumppaneita yrityksestäsi päivittäin. Parkkikiekot valmiste-taan kestävästä muovista.

Lisätiedot: www.3dcase.fi/parkkikiekko

Elämäni vuosi 2017 -kalenteri auttaa oman elämän koko-naisvaltaisessa suunnittelussa ja seurannassa. Kalenteri sisältää työkaluja elämänhallintaan ja vinkkejä eteenpäin vievään itsetutkiskeluun. Kalenterin, listojen ja taulukoi-den avulla voi jäsennellä elämän eri osa-alueita, kartoit-taa kehittämistarpeita työelämässä ja rakentaa arjen, jonka avulla saavuttaa tavoitteita.

Kalenteri sisältää muun muassa: elämän arviointia, arvoja, sadan unelman listan, unelmista tavoitteita, lah-jalistoja, liikunnan seurantaa, kiitollisuuslistan, viiden vuoden tavoitteet, minäkuvan vahvistamista, aikataulu-tusta kodinhoitoon ja siivoamiseen, juhlien suunnittelua ja tilaa hulluille ideoille, budjetointia.

Kalenteri on kotimainen tuote ja sitä voi kysyä Kipa- ja Info-ketjujen liikkeistä. Se on myös tilattavissa Adlibris- ja Booky-verkkokaupoista. www.holvi.com/shop/GreatDesign >

Kalenteri elämän hallintaan

56

LAKIPALSTA

KIUSAAMINEN PUHUTTAA MYYNTIALALLA

Teksi Jaana Liimatainen / MOT Oy Kuvitus Jii Roikonen

Kiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet MMA:n lakipalveluissa. Epäasiallisen kohtelun takana voi olla oman työyhteisön jäsen, mutta myös asiakas.


V iime aikoina on yhä useampi yhteydenotto MMA:n lakimiehiin koskenut työpaikalla koettua kiusaamista ja muuta epäasiallista kohtelua. Yhteydenottojen lisään-tymiseen on vaikuttanut varmasti ilmiön yleistyminen työpaikoilla, mutta myös se, että ihmisten tietoisuus

asiasta on lisääntynyt. Kun asia on ollut enemmän esillä tiedotusväli-neissä, kiusatutkin uskaltavat ryhtyä pitämään puoliaan.

Työterveyslaitoksen mukaan yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Työpaikkakiu-saaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja systemaattista kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä. Kiusaaja voi olla yhtä hyvin toinen työntekijä kuin työnantajan edustajakin, usein oma lähiesimies.

Työntekijä voi joutua työssään myös työyhteisön ulkopuolelta tulevan epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi. Lähes jokainen asia-kaspalvelussa pitkään työskennellyt on joskus kohdannut asiakkaan, jonka on kokenut erityisen hankalaksi.

Huono käytös on yleistynytKäyttäytymisen rajat ovat heikentyneet: aikuiset ihmiset saattavat esiintyä vieraillekin ihmisille kiukkuisina ja vaativina. Ihmiset ovat oppineet valittamaan ja vaatimaan oikeuksiaan, mikä on lähtö-kohtaisesti myönteinen asia, mutta tilanne muuttuu, kun aletaan aggressiiviseen tyyliin vaatia ”kaikkea mulle tässä ja heti”.

”Asiakas on aina oikeassa” ei tarkoita sitä, että asiakas saa käyt-täytyä miten tahansa, mutta asiakaspalvelussa toimiva työntekijä-kään ei saa koskaan käyttäytyä asiakasta kohtaan vähättelevästi tai epäarvostavasti.

Toisinaan molemminpuolisen turhautumisen taustalla voi olla yksinkertaisesti se, että asiakas luulee työntekijän pystyvän ratkaise-maan kaikki ongelmat, ja kun näin ei olekaan, kokee, ettei työntekijä haluakaan auttaa häntä.

Työntekijä/asiakaspalvelija puolestaan ahdistuu, kun saa osak-seen moitteita ja valituksia, vaikka on mielestään tehnyt kaiken mah-dollisen asiakkaan hyväksi.

MMA:n lakimiehiin otetaan usein yhteyttä siinä vaiheessa, kun työnantaja on antanut MMA:n jäsenelle varoituksen asiakkaan teke-män valituksen vuoksi. Jos valitus on työntekijän mielestä aiheeton, voi olla tarpeen, että työntekijä antaa puolestaan työnantajalleen asiallisen kirjallisen vastineen, jossa tuo esiin oman näkemyksensä asiasta.

Jo väkivallan uhka on haitaksiValitettavasti monilla aloilla vaikeat asiakastilanteet tarkoittavat suorastaan fyysisen väkivallan uhkaa. Uhkaavia tilanteita voi esiin-tyä millä tahansa työpaikalla, mutta joillakin toimialoilla ne ovat toki yleisempiä. Esimerkiksi poliisit ja vartijat ovat valmistautuneet siihen, että työssä voi milloin tahansa kohdata väkivaltaisia ihmisiä.

Kaupoissa, ravintoloissa, sairaaloissa, sosiaalitoimistoissa, julkises-sa liikenteessä ym. asiakaspalvelijoilla ei ole samanlaisia valmiuksia kohdata aggressiivisia asiakkaita, mutta riski on joka päivä olemassa.

Hyvin itsenäistä työtä tekevä myyntiedustajakin voi kohdata työs-sään väkivaltaa tai ainakin sen uhkaa. Tietooni ei ole kuitenkaan

– onneksi – tullut, että moni MMA:n jäsen olisi joutunut työssään suoranaisen fyysisen väkivallan kohteeksi.

Väkivalta ja sen uhka vaikuttavat tietysti työntekijän työhyvinvoin-tiin. Väkivallan uhka voi aiheuttaa haitallista työkuormitusta, vaikka varsinaisesti ei olisikaan sattunut tällaisia väkivaltatilanteita.

Ota epäasiallinen kohtelu puheeksiTyöntekijän kokema epäasiallinen kohtelu, tulevat ne sitten työyhtei-sön sisältä tai sen ulkopuolelta, ovat yleinen työn kuormitustekijä. Mikäli työntekijä kokee työnsä liian kuormittavaksi, asiasta tulee ker-toa viipymättä työnantajalle. Tilanne korjaantuu harvoin itsestään, vaan vaatii yleensä toimenpiteitä.

Työnantajan tulee tunnistaa ja selvittää kaikki työhön liittyvät riskit ja arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantaja ei ryhdy toimenpiteisiin henkisten ja fyy-sisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran vähentämiseksi, kannattaa kääntyä työsuojeluviranomaisen (Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue) puoleen.

Usein on helpointa, että työsuojeluvaltuutettu on yhteydessä viranomaiseen. Työsuojeluviranomainen antaa ohjeita ja neuvoja sekä tarvittaessa valvoo, että työnantaja ryhtyy toimimaan kuormi-tustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi. Työterveyshuol-losta saavat niin työnantaja kuin työntekijätkin asiantuntija-apua kuormitustekijöiden selvittämiseen ja ehkäisemiseen.

MMA:n jäsenet voivat tietysti ottaa myös näissä työturvallisuutta koskevissa kysymyksissä yhteyttä MMA:n lakimiehiin. Joudummekin silloin tällöin ottamaan yhteyttä työnantajaan, joka ei ole hoitanut näitä velvollisuuksiaan.

NÄIN KOHTAAT VIHAISEN ASIAKKAAN

Psykiatri ja psykoterapeutti Ben Furman on kehittänyt kollegoi-densa kanssa loukkaantuneen asiakkaan kohtaamiseen viisikoh-taisen ohjeistuksen.

1. Kuuntele. Ole vilpittömästi kiinnostunut kuulemaan, mistä asiakas on loukkaantunut ja mikä on se vääryys, jonka hän on mielestään kokenut.

2. Kiitä. Ilmaise jollakin tapaa arvostavasi sitä, että asiakas on ottanut asian puheeksi kanssasi.

3. Osoita ymmärrystä. Asetu asiakkaan asemaan ja ilmaise jollakin tapaa, että ymmärrät hänen kokemuksensa.

4. Ota osa vastuusta. Esitä pahoittelusi, ja jos suinkin on syytä, pyydä reilusti anteeksi.

5. Sovi jotakin. Pohdi yhdessä asiakkaan kanssa esimerkiksi sitä, mitä voitaisiin tehdä, jotta samankaltaisilta tilanteilta vältyttäisiin vastaisuudessa.

58

MMA KOULUTTAA

KEVÄT2017

HYÖDYNNÄ MMA:N URANEUVONTAA JA TYÖNHAKUAKATEMIAA

Miten työnhaku muuttuu? Miten löydän piilotyöpaikat tai hyödynnän somea työnhaussa? Mitä kannattaa huomioida, jos työttömyys pitkittyy?

MMA:n uraneuvonta käsittää useita webinaareja sekä UP Part-nersin verkkopolun, jolla voit parantaa työnhakuun liittyviä doku-mentteja sekä työnhakustrategiaasi. Miksi työnhakuvalmiuksia on tärkeä kehittää? UP Partnersin toimitusjohtaja Heidi Viljamaa sanoo, että myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilla on juuri niitä taitoja, joita työnhaus-sa tarvitaan, mutta monesti näiden taitojen siirtäminen työnhakuun on vaikeaa.

‒ Työtä ei välttämättä saa paras osaaja, vaan se, joka osaa hakea työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Työnhaku on taitolaji ja hyvä

KOULUTUKSET/

KAIKKI MMA:N KOULUTUKSET JA ILMOITTAUTUMISET

LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.MMA.FI > PALVELUT JA EDUT > KOULUTUKSET > KOULUTUSKALENTERI

UP PARTNERSIN WEBINAARIT

• Video-CV – erotu työnhaussa ma 16.1. klo 9–11

• Omien vahvuuksien tunnistaminen työnhaussa pe 20.1. klo 9–11

Webinaarit ovat MMA:n jäsenten käytössä vuoden ajan.

uutinen on, että näitä taitoja voi jokainen kehittää. Ne, jotka eniten tekevät töitä työnhakunsa eteen ja opettelevat vaadittavat taidot, työllistyvät nopeiten, toimitusjohtaja Heidi Viljamaa UP Partnersilta korostaa.

Miten verkkopalvelu näissä auttaa? ‒ Verkkopalvelu antaa ryhtiä ja konkreettisia tehtäviä työllistymisen edistämiseksi. Se tarjoaa mahdollisuuden välitilinpäätökseen omas-sa työnhaussa: missä olet jo onnistunut ja mitkä vinkit ovat vielä hyödyntämättä, Viljamaa sanoo.

TyönhakuAkatemia on rakennettu neljän työnhaun ydinkysymyksen ympärille, joiden avulla opit esittelemään itsesi kirjallisesti (CV, hake-mus, LinkedIn) positiivisesti erottuvalla tavalla, selvittämään mitä työnantajat tarvitsevat ja haluavat, luomaan ja tarkentamaan omaa työnhakustrategiaa sekä onnistumaan työpaikkahaastatteluissa.

Jokaiseen teemaan kuuluu videoluento, tehtävät ja lisätehtävät. Videoluento tarjoaa orientaation teemaan. Tiedon soveltamista käy-täntöön tukevat teemakohtaiset tehtävät, joiden tekeminen on tär-kein osa onnistumista. Lisätehtävät ovat niitä varten, jotka haluavat suorittaa kurssin erinomaisesti.

Kaikkiin valmennusmateriaaleihin pääsee käsiksi heti. Verkkopal-velussa voi edetä omaan tahtiin tai noudattaa automaattista viik-korytmiä, jonka etenemisestä muistutetaan viikoittain sähköpostilla.Nämä opit ovat tärkeitä erityisesti työnhakijalle, joka ei ole joutunut hakemaan töitä vuosiin tai jopa vuosikymmeniin. Lisäksi apu on tar-peen, jos työttömyys pitkittyy, koska työpaikan saaminen vaikeutuu jo kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen.

UP Partnersin TyönhakuAkatemiaan voi ilmoittautua osoitteessa www.urapalvelut.fi/mma.

TyönhakuAkatemian avulla MMA:n jäsenet voivat hioa kuukauden ajan työnhaku- taitojaan ja hakustrategiaansa, kertoo Heidi Viljamaa.


WEBINAAREJA TYÖNHAKUUN

MMA:n työnhaun tehostamisen viikot toteutetaan kevään aikana kahdesti. Viikkojen aikana joka arkipäivä klo 9–11 pidetään webi-naari, jonka avulla voit parantaa työnhakuvalmiuksiasi.

Webinaareissa käydään läpi työnhaun prosessi piilotyöpaikoista työnhakupaperien parantamiseen. Lisäksi käsitellään sitä, miten menestyt työhaastattelussa ja mitä kannattaa tietää rekrytoijan ja headhunterien valintaprosessista.

Nämä webinaarit ovat MMA:n jäsenille ilmaisia:• Miten löydän piilotyöpaikat: ma 9.1. ja ma 6.3.

• Tehosta työnhakua: ti 10.1. ja ti 7.3.

• Miten pääsen headhunterin saaliiksi: ke 11.1. ja ke 8.3

• Mitä työnantajat ja head hunterit odottavat työn-

hakijalta: to 12.1. ja to 9.3.

• Menesty työpaikkahaastattelussa: pe 13.1. ja pe 10.3.

LinkedInin lisäksi on yleensä hyvä miettiä

1-3 muuta palvelua, jotka tukevat omaa urakehitystä,

Tom Laine toteaa.

JOKO HALLITSET TÄRKEIMMÄT SOME-KANAVAT?

MMA:n jäsenillä on vuonna 2017 erinomainen mahdollisuus parantaa some-taitojaan. Suomen johtava LinkedIn-asiantuntija Tom Laine jakaa osaamistaan webinaareissa ja kiertää suurimmilla paikkakunnilla puhumassa some-brändäämisestä.

‒ LinkedInissä ilmoitettujen työpaikkojen määrä on 2,5 vuo-den aikana kasvanut yli 700 prosentilla samaan aikaan, kun Suo-men talous on ollut kuralla. Tämä kertoo vahvasta painotuksesta sosiaalisen median palveluihin kaikessa rekrytoinnissa, Laine muistuttaa.

LinkedIn on ylittämässä Suomessa miljoonan käyttäjän rajan, joten voimme odottaa palvelun toimivan pian myös suomeksi.

‒ Somen yleistyminen antaa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ja odotankin ”social sellingin” arkipäiväistyvän Suomessakin.

Kanava tavoitteen mukaanLinkedInin lisäksi on yleensä hyvä miettiä 1–3 muuta palvelua, jotka tukevat omaa urakehitystä. Twitter soveltuu nopeaan ja suoraviivaiseen viestintään ja liikenteen ohjaamiseen omille sivuille, joissa voimme paremmin esitellä osaamistamme.

Facebook on taas paras omien verkostojen aktivoimiseen työnhaun tueksi.

‒ Työnhaun näkökulmasta kiinnostava on YouTube, jossa on tarjolla sekä videotyöpaikkailmoituksia että henkilöiden omia työnhakuvideoita. Instagram soveltuu työpaikkojen löytämiseen ja Pinterest osaamisportfolion rakentamiseen, mutta myös työn-hakublogit toimivat edelleen hyvin, Tom Laine sanoo.

MMA:n webinaareina on tarjolla sekä LinkedInin peruskurssi että sivujen virittämiseen keskittyvä jatkokurssi. Laajemmin sosi-aalisen median eri palveluita käsitellään Some – verkotu tai kuo-le -kurssilla. Workshopeissa taas annetaan konkreettisia vinkkejä ja neuvoja henkilön sosiaaliseen brändäykseen ja työnhakuun.

LinkedIn-peruskurssi• ma 23.1. klo 9-12• ma 27.3. klo 17–21• to 18.5. klo 9–12

LinkedIn-jatkokussi• to 2.2. klo 9–12• ma 3.4. klo 9–12

Some ‒ verkotu tai kuole• to 16.2. klo 9–12

LinkedIn-workshopit: • to 2.2. klo 13–17 Helsinki• pe 3.2. klo 9–13 Turku• ti 4.4. klo 9–13 Oulu• to 18.5. klo 17–21 Lahti• pe 19.5. klo 9–13 Jyväskylä• la 20.5. klo 9–13 Kuopio

TOM LAINEEN WEBINAARIT:

60

KYSY ASIANTUNTIJALTA

Irtisanoutuminen lomautuksen aikana

Olen ollut lomautettuna yhtäjaksoisesti jo 206 päivää eikä lomautukselle näy edelleenkään loppua. Voinko irtisanoa työsuhteeni ja olenko oikeutettu saa-maan irtisanomisajan palkan?

Työntekijä saa lomautuksen aikana irti-sanoa työsopimuksensa ilman irtisano-misaikaa eli päättymään heti. Jos lomau-tuksen päättymisaika olisi työntekijän tiedossa, ei edellä mainittua oikeutta ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Kun lomautus on kestänyt yhdenjak-soisesti jo yli 200 päivää, on työntekijällä oikeus saada korvauksena irtisanomis-ajan palkka ajalta, jota työnantajan tuli-si noudattaa irtisanoessaan työsuhteen.

Lisäksi työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus myös vuosilomista, jotka olisivat kertyneet mainitulta irtisano-misajalta. Mikäli työnantaja ei maksaisi loppupalkkaa kohtuullisessa ajassa mak-suvaatimuksesta huolimatta ja epäilet yhtiön maksukyvyttömyyttä, kannattaa saatavista tehdä myös palkkaturvahake-mus kolmen kuukauden kuluessa saata-vien erääntymisestä.

Vahingonkorvausvastuu ja ”isännänvastuu”

Työnantajani, ulkomaalainen yritys, vaa-tii myös tänne suomalaiseen työnanta-jayritykseeni työntekijöille omavastuuta rikki menneiden työvälineiden osalta. Kysymys on lähinnä kännyköistä ja tieto-koneista, mutta osin myös työsuhdeau-ton mahdollisista vahingoista. Työnteki-jän pitäisi työnantajan mukaan korvata ainakin osa vahingon kustannuksista. Voiko tällaista yksiselitteisesti vaatia?

Voiko vaatia sitoutumaan sopimukseen tällaisesta asiasta?

Ei voi. Suomessa työnantajan niin sanot-tu isännänvastuu kattaa työntekijälle annetuille työvälineille ja esimerkiksi työsuhdeautolle sattuneet vahingot. Työvälineille tapahtuneiden vahinkojen korvaamista lähestytään vahingonkorva-usoikeuden periaatteiden kautta. Työn-tekijä voi pääsääntöisesti joutua korvaa-maan vahinkoa vain silloin, jos hän on itse vaikuttanut vahingon syntymiseen tahallisuudella tai lievää törkeämmällä huolimattomuudella.

Ulkomaalaiset yritykset eivät aina tunne Suomen lainsäädäntöä ja toimin-tatapoja. Asiasta tehty, suomalaisen lainsäädännön ja tavan ylittävä sopimus on yleensä mitätön.

Minkä ikäisenä pääsen eläkkeelle?

Olen ollut jo pitkään työelämässä, ikä lähestyy kuuttakymmentä ja talousasi-ani ovat kunnossa. Työnantajayritykses-säni on tulossa isoja muutoksia, jotka koskettaisivat minuakin, voisin ehkä joutua muuttamaan toiselle paikkakun-nalle. Minkä ikäisenä pääsisin eläkkeelle nykyisessä eläkejärjestelmässä?

Uudessa eläkejärjestelmässä vanhuus-eläkkeen alaraja nousee vaiheittain 63 vuodesta 65 ikävuoteen. Eläkeiän nousu koskee vuonna 1955 tai sen jälkeen syn-tyneitä, eli sinuakin.

Eläkeikä nousee vuodesta 2017 lähti-en portaittain kolme kuukautta vuodes-sa. Näin ollen esimerkiksi vuonna 1955 syntyneen eläköitymisikä on 63 vuotta ja kolme kuukautta. Vuonna 1962 synty-neet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka jää eläkkeelle 65-vuotiaana.

Oman tilanteesi saat selville tarkim-min omasta työeläkeyhtiöstäsi, siis siitä, jolle työnantajasi maksaa työeläkemak-susi. Netistä löytyy myös eläkeikälas-kureita, jotka kertovat tilanteen tämän hetkisen iän ja tämänhetkisen lainsää-dännön mukaan, esimerkiksi www.elake-uudistus.fi.

Työttömäksi emme kannusta, mutta tilanteessasi kannattaa selvittää myös työttömyysturvan saamiseen liittyvät seikat.

Kilpailukielto- ja salassapitosopimus

Keskustelimme huoltoaseman baaris-sa kilpailukielloista ja taas tuli hyviä neuvoja. Onko totta, että ”tavallinen” myyntimies voi sopia kilpailukiellosta melko lailla ilman huolta? Kilpailukielto- ja salassapitosopimus ei yleensä koskisi muita kuin päälliköitä ja sellaisia, joilla on hallussaan jotakin erityistä työnanta-jaan liittyvää tietoa?

Ei ole totta ja neuvot olivat huonompia kuin huoltoaseman kahvi. Kilpailukiellon sitovuus ei ole riippuvainen ammatti-nimikkeestä, tittelistä tai muusta vas-taavasta.

Pääsääntö on, että kilpailukielto- ja salassapitosopimuksiin ei ole suotavaa sitoutua osana työsopimusta tai siitä erillään. Etenkin kilpailukieltosopimuk-sista on jatkuvasti harmia, koska niistä nimenomaan ei voi varmasti sanoa, mil-loin ne eivät sitoisi työntekijää. Eli myös työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva kilpailukieltosopimus voi olla täysin pätevä.

Kilpailukieltosopimuksen tai työso-pimuksen yhteyteen ei myöskään tule sopia minkäänlaisia sopimussakko- tai vahingonkorvausehtoja. Kilpailukiel-toasioissa ota heti yhteyttä MMA:n lakimiehiin.

KYSY TYÖELÄMÄSTÄKysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan. Lähetä kysymyksesi osoitteella [email protected]


Paljonko työttömyysturva lyhenee?

Julkisuudessa on ollut tietoja, että ansio-sidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetään. Milloin muutos tulee voi-maan, jos tulee? Mitä muita muutoksia tulee kuin keston lyhentäminen?

Asiasta tuli päätös itse asiassa marras-kuun puolessa välissä tämän lehden ollessa teon alla. Muutokset tulevat voi-maan ensi vuoden alusta eli 1.1.2017.

Eduskunnan päätöksen mukaan ansiosidonnaisen kesto lyhenee 500 päi-västä 400 päivään. Alle kolmen vuoden työhistorialla ansiosidonnaista saa enää 300 päivän ajan. Vähintään 58-vuotiailla työttömillä ansiosidonnaisen kesto säilyy entisellään.

Työttömyyden alkuun sijoittuvaa oma-vastuuaikaa muutos pidentää viidestä päivästä seitsemään päivään. Niin kut-sutuilta omavastuupäiviltä työttömälle ei makseta korvausta. Myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennetaan ja luo-vutaan pitkän työuran jälkeen maksetta-vista korotusosista.

Näin haet ansiopäivärahaaIlmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäise-nä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms.

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liittei-neen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäiväraha-hakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet.

Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halu-tessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet.

Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI

■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekir-joittama palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet.

■ kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumis- todistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■ kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■ kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■ kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■ mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■ palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Jäsenmaksuja rästissä?

Maksamalla jäsenmaksusi ajallaan varmistat MMA:n monipuoliset palvelut ja edut. Esimerkiksi työttömyyskassan jäsenyys katkeaa vuodenvaih-teessa, jos maksu on hoitamat-ta. Voit itse tarkistaa tilanteesi kirjautumalla osoitteessa mma.fi > Jäsensivut > Omat tiedot

62

L ääke- ja sairaalatarvike-esittelijät kokoontuivat vuosit-taiseen syysseminaariinsa 17.11.2016 Clarion Hotel Airportiin Vantaalle.

Monipuolisessa ohjelmassa saatiin katsaus Sote-uudistuksen nykytilanteeseen sekä lääke-esittelyyn lääkärin ja apteekin

näkökulmasta. Maailman ja lääkealan muutosta sivuttiin niin esityksissä kuin kysymyksissä ja yleisökommenteissakin. Myös toiveaihe sosiaalisen median käyttö otettiin esille siihen liittyvän juridiikan kautta.

‒ Opimme, että some-juridiikan asioihin ei löydy apua lakikirjas-ta, sillä erityistä some-lainsäädäntöä ei ole. Pitää soveltaa muuten olemassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvä olisi tuntea somekin, totesi MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen.

Farmasialiiton asiamies Minna Huhdan mukaan lääke-esittelijäl-lä on apteekissa usein vastassaan kriittinen ja pikkutarkka kohdeylei-sö, joka olettaa kerrotun tiedon olevan luotettavaa ja tutkimukseen ja faktoihin perustuvaa.

Tamperelainen sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Elina Pimiä totesi nimenomaan tutkimustulosten esittämisen ole-

van monesti lääke-esittelyn kompastuskivi, ainakin hänen kaltaisel-leen tieteeseen ja tutkimustuloksiin luottavalle lääkärille.

‒ Jos huomaa, että tuloksia esitellessä on jätetty jotakin pois tai venytetty tulkintoja, heittää se varjoa esittelymateriaalin ylle.

Pimiä piti seminaarin lääkäripuheenvuoron otsikolla ”Mitä lääkäri odottaa lääkemarkkinoinnilta?”

Asiantuntija Lauri Vuorenkoski käsitteli puheenvuorossaan Lääketeollisuuden ja Lääkäriliiton yhteistyötä taloudellisten yhteis-työsuhteiden läpinäkyvyyden suhteen.

Vuorenkoski totesi, että kaupalliset yritykset ovat välttämätön osa terveydenhuoltoa ja niin on myös lääkäreiden ja yritysten väli-nen yhteistoiminta, eivätkä lääke- ja sairaalatarvikeyritykset ole tässä poikkeus.

‒ Uusia tuotteita voidaan kehittää vain yritysten ja lääkäreiden yhteistyönä ja potilaita hoitaessaan lääkärit tarvitset yritysten tuot-teita koskevaa informaatiota. Kaiken kaikkiaan lääkärien ja yritysten yhteistyösuhteet ovat välttämättömiä ja enimmäkseen terveyden-huoltoa hyödyttäviä, Lauri Vuorenkoski sanoi.

TAPAHTUMASSA TWIITATTUA:

#LSEAreena

• Lääkärin ohje myyntiedustajalle: ”Jos tuotteellasi ei ole viestiä niin älä hukkaa minun aikaani.” Pätee muuten kaikkeen myyntiin.

• Lääkemarkkinoinnissakin: Tule-vaisuudessa myyjän rooli on olla oivalluttaja, haastaja ja auttaja.

• Potilas vai asiakas uudessa #sote mallissa. Meneekö lapsi pesu-veden mukana

LSE-Areena 2016:

FAKTAT OVAT LÄÄKE-EDUSTAJAN AMMATTI-TAITOA

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry:n jäsenvakuutus Tuoteseloste 1.1.2016 alkaen

Vapaa-ajan matkustajavakuutus

VakuutetutVakuutettuina ovat liiton alle 69-vuo-tiaat jäsenet. Vakuutus on voimassa sen vuoden loppuun saakka, jonka ai-kana jäsen täyttää 69 vuotta. Vakuu-tettuina ovat myös vakuutetun muka-na matkustavat alle 20-vuotiaat omatlapset sekä vakuutetun kanssa sa-massa taloudessa asuvat alle 20-vuo-tiaat lapset.Vakuutettuina ovat yllämainitut hen-kilöt, joilla on vakinainen asunto Suo-messa ja jotka pääasiallisesti oles-kelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vakituinen osoite Suo-messa ja että hän oleskelee yli puolet vuodesta Suomessa.Vakuutusturva on sidottu liiton jäse-nyyteen. Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittö-mästi.

VoimassaoloVakuutus on voimassa Suomesta ul-komaille tehtävillä vapaa-ajan mat-koilla sekä vapaa-ajalla tehtävillä kotimaanmatkoilla. Suomessa va-kuutettu ei ole matkalla, kun hän on asunnollaan, työpaikallaan, opiskelu-paikallaan, vapaa-ajan asunnollaan, matkalla edellä mainitusta paikasta toiseen tai jos matkakohde on linnun-tietä alle 50 kilometrin etäisyydellä edellä mainituista paikoista.Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta.Vakuutus ei ole voimassa kilpaurhei-lussa tai sen harjoittelussa, eikä eh-doissa erikseen poisrajatuissa urhei-lulajeissa tai harrastuksissa.

Matkasairaus ja matkatapaturmaMatkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana alkaneen äkillisen sai-rauden tai sattuneen tapaturman ai-heuttamat hoitokulut ilman ylärajaa. Vakuutuksesta korvataan myös Tur-van hyväksymä vakavasti loukkaan-tuneen tai sairastuneen vakuutetun kuljetus kotimaahan. Matkasairau-den hoitokuluja korvataan enintään 90 päivää hoidon alkamisesta ja mat-katapaturman hoitokuluja enintään kolme vuotta tapaturman sattumi-sesta.Matkasairaus on odottamaton ja äkil-linen lääkärinhoitoa vaatinut sairaus, joka lääketieteellisen kokemuksen mukaan on saanut alkunsa matkan aikana. Matkasairaudeksi ei katsota sairautta, jonka oireita on ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimukset ovat olleet kesken en-nen matkalle lähtöä, vaikka sairaus todetaan matkan aikana. Matkusta-javakuutuksesta korvataan kuitenkin myös ennen matkaa olleen sairauden äkillisen ja odottamattoman pahene-misen ensiapuluonteisen hoidon ku-luja matkakohteessa, mutta ei muita vakuutusehdoissa mainittuja kustan-nuksia, kuten esimerkiksi sairaankul-jetusta takaisin Suomeen.Matkatapaturma on matkalla sattu-nut äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiinvamma va-kuutetun sitä tahtomatta. Matkatapa-turmana pidetään myös hukkumista, kaasumyrkytystä, lämpöhalvausta,

auringonpistosta, paleltumista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkil-lisen liikkeen tai voimanponnistuksenaiheuttama lihaksen tai jänteen ve-nähdysvamma matkalla katsotaan matkatapaturmaksi, ellei sen syynä ole vakuutetun sairaus tai ruumiin-vika. Lisäksi edellytetään, että lääkä-rinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta. Täydelli-nen luettelo korvattavista ja korvauk-sen ulkopuolelle jäävistä hoitokuluis-ta on vakuutusehdoissa.

Matkan peruuntuminen, keskey-tyminen ja matkalta myöhästy-minenMatkan peruuntumisella tarkoitetaan matkalle lähdön estymistä. Matkan keskeytymisellä tarkoitetaan alka-neen matkan muuttumista. Vakuu-tetun matkan peruuntuminen tai keskeytyminen korvataan, kun niiden syynä on vakuutetun tai lähiomaisen odottamaton sairastuminen, tapatur-ma tai kuolema. Pakottavuus arvioi-daan lääketieteellisin perustein. Pe-ruuntumisen tai keskeytymisen syynävoi olla myös vakuutetun Suomessa olevaan omaisuuteen kohdistunut merkittävä vahinko, joka edellyttää läsnäoloa vahinkopaikalla.Vakuutettu myöhästyy matkalta, jos hän ei ehdi etukäteen varaamansa lento-, laiva-, juna- tai linja-automat-kan tai jatkoyhteyden alkamispaik-kaan meno- tai paluumatkalla. Myö-hästyminen korvataan, jos sen syynä on vakuutetun matkallaan käyttämää yleistä kulkuneuvoa kohdannut sää-este, luonnonmullistus, tekninen vika, liikennevahinko tai rikollinen teko tai jos vakuutetun matkallaan käyttämä yksityinen kulkuneuvo joutuu liiken-nevahinkoon.Matkan peruuntumis- ja keskeytymis-tilanteissa lähiomaisella tarkoitetaan seuraavia henkilöitä:· avio- tai avopuoliso· vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa lapset ja lastenlapset· vakuutetun kanssa samassa talou-dessa vakinaisesti asuvat muut kuin omat lapset· vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa vanhemmat, ottoja isovanhemmat sekä sisarukset ja si-saruspuolet· miniät ja vävyt· yksi matkakumppani, jonka kanssa vakuutettu on kahdestaan varannut matkan

Matkavakuutuskortti ja apu ongelmatilanteissaJäsenkortti, joka toimii myös matka-vakuutuskorttina, on postitettu va-kuutuksen piiriin kuuluville jäsenille. Kortti kannattaa pitää matkalla mu-kana ja esittää hoitolaitoksessa. Näin hoitolaitos voi todeta, että asiakkaalla on voimassaoleva matkavakuutus ja että hoidoille löytyy maksaja.Turva tekee yhteistyötä kansainväli-sen hälytyskeskuksen SOS-Internatio-nalin kanssa, joka auttaa matkailijoitaulkomailla sattuneissa sairaus-, on-nettomuus- ja kuolemantapauksissa.SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös

muissa kuin hätätapauksissa. Se voi esimerkiksi neuvoa lähimmän luo-tettavan lääkäriaseman sijainnin tai auttaa, jos hoitolaitos ei suostu lähet-tämään laskua Turvaan. Hälytyskes-kus päivystää ympäri vuorokauden ja palvelee myös suomen kielellä. Myös Suomen edustustoista voi pyytää apua hätätilanteissa.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus VakuutetutVakuutettuina ovat liiton alle 69-vuo-tiaat jäsenet. Vakuutus on voimassa sen vuoden loppuun saakka, jonka aikana jäsen täyttää 69 vuotta.Vakuutettuina ovat yllämainitut hen-kilöt, joilla on vakinainen asunto Suo-messa ja jotka pääasiallisesti oles-kelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vakituinen osoite Suo-messa ja että hän oleskelee yli puolet vuodesta Suomessa.Vakuutusturva on sidottu liiton jäse-nyyteen. Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittö-mästi.

VoimassaoloVakuutus on voimassa vapaa-aikana kaikkialla maailmassa. Henkilöillä, joilla ei ole työsuhdetta ja jotka eivätansiotarkoituksessa harjoita yritystoi-mintaa, vakuutus on voimassa koko-päiväisesti.Vakuutus ei ole voimassa kilpaurhei-lussa tai sen harjoittelussa, eikä eh-doissa erikseen poisrajatuissa urhei-lulajeissa tai harrastuksissa.

TapaturmaTapaturma on äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiin-vamma vakuutetun sitä tahtomatta. Tapaturmana pidetään myös huk-kumista, kaasumyrkytystä, lämpö-halvausta, auringonpistosta, paleltu-mista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkillisen liikkeen tai voiman-ponnistuksen aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdysvamma katsotaan tapaturmaksi, ellei sen syynä ole va-kuutetun sairaus tai ruumiinvika. Li-säksi edellytetään, että lääkärinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta.Jos tapaturmana korvattavasta vam-masta riippumattomat seikat, kuten esimerkiksi olemassa oleva sairaus, ovat vaikuttaneet vamman syntyyn tai sen paranemisen pitkittymiseen, maksetaan vakuutuksesta korvauksiavain siltä osin, kuin hoidon tai haitan katsotaan lääketieteellisin perustein aiheutuvan tapaturmana korvatta-vasta vammasta. Esimerkiksi tapa-turmavamman taustalla saattaa olla iän mukanaan tuomia kulumia ja rap-peutumia, joita ei katsota tapaturman seurauksiksi.

Tapaturman hoitokulutTapaturman hoitokuluja korvataan tapaturmaa kohti enintään vahinko-hetkellä voimassa olleeseen vakuu-tusmäärään asti. Vakuutuksessa ei ole omavastuuta. Vakuutuksen päät-tymisen jälkeen hoitokuluja korva-

taan enintään yhden vuoden ajalta.Täydellinen luettelo korvattavista ja korvauksen ulkopuolelle jäävistä hoi-tokuluista on vakuutusehdoissa.

Tapaturman aiheuttama pysyvä haittaTapaturman aiheuttamalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellises-ti arvioitua yleistä haittaa, joka vam-masta aiheutuu vakuutetulle. Haitan suuruus määritellään Sosiaali- ja ter-veysministeriön antaman haittaluo-kituksen mukaan. Haittaa määritel-täessä huomioidaan vamman laatu, mutta ei esimerkiksi vakuutetun am-mattia tai harrastuksia. Haitan tulee ilmetä kolmen vuoden sisällä tapatur-man sattumisesta.Täydestä haitasta maksetaan sovittu haittakorvaus ja osittaisesta haitasta haittaa vastaava osa haittakorvauk-sesta. Pysyvän haitan korvaus mak-setaan, kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan vuo-den kuluttua tapaturmasta.

LISÄTIETOJAJäsenvakuutuksen tarkempi sisältö ja vakuutuksessa olevat rajoitukset ovat vakuutusehdoissa. Ne löyty-vät MMA:lle räätälöidyiltä Turvan palvelusivuilta www.turva.fi/mma. Vakuutusehdot saa myös Turvan toi-mipaikoista tai pyytämällä palvelunu-merosta 01019 5110.MMA on ottanut jäsenilleen myös ammatillisen vastuu ja oikeusturvava-kuutuksen sekä Järjestövakuutuksenjärjestötehtäviin. Lisätietoa näistä vakuutuksista löytyy Turvan palvelu-sivuilla www.turva.fi/mma.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110

210x297_MMA_nro6_Tuoteseloste_Turva_09122016.indd 1 11/22/2016 7:54:03 PM

64

Teksti Anni Karppanen Kuva Janne Ruotsalainen

TOTTA VAI TARUA,

Lahti on Suomen Chicago.Tarua. Varsinkin jos verrataan rikostilastoja. Kaupungissa sattuu ja tapahtuu, mutta ei sen enempää kuin muissakaan noin 120 000 asuk-kaan kaupungeissa.

Olet sarjayrittäjä.Totta. Työskentelen palkollisena myyntimiehenä Probind Oy:ssä myyden

mainos- sekä liikelahjoja ja tekstiilejä. Lisäksi olen toinen omistaja yritykses-sä, joka pyörittää kolmea eri verkkokauppaa: kuivaliha.com, beefjerkystock.eu ja

seksiasu.fi.Kaksi ensin mainittua myy kuivalihoja, makkaroita sekä säilykkeitä kuluttajille ja

yrityksille. Kuivaliha.com myy kotimaahan ja beefjerkystock.eu myy kaikkiin muihin EU-maihin. Viimeiseksi mainittu myy nimensä mukaisesti eroottissävytteisiä vaat-teita ja välineitä.

On helppoa yhdistää perhe, työ ja yhdistystoiminta.Totta. Myyntimiehenä päivät kuluvat maailmalla, mutta verkkokauppayrittäjänä pystyn pyörittämään yritystoimintaa kotoa käsin.

Päijät-Hämeen MMA:n nettipäivityshommia teen myös kotona. Yhdistystoimin-taan liittyviä kokouksia ja muita iltamenoja ei ole kuin kerran pari kuukaudessa. Täten jää aikaa myös 3- ja 7-vuotiaille pojille sekä vaimolle.

Päijät-Hämeen aktiivitoiminta antaa enemmän kuin ottaa.Totta. Olen oppinut paljon hallitustyöskentelystä. Se on helppo tapa nähdä tuttuja ja tuntemattomia sekä saada omaa työtään esille. Päijät-Hämeessä on aktiiveja, mutta uudet kasvot ovat enemmän kuin tervetulleita.

Verkostot luodaan sosiaalisessa mediassa.Totta ja tarua. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Silti ei pidä unohtaa perin-teisiä tapoja. Sosiaalinen media paremminkin täydentää kontaktien luomisessa.

Harri suosittelee:Pitäkää huolta itsestänne. Karkauspäivänä 2012 selkäni leikattiin pahan alimman välilevyn pullistuman takia. Pahin skenaario oli, ettei selkä ja ja-lat koskaan kuntoutuisi. Leikkaus onnistui. Lempiharrastukseni, salibandy, kiellettiin kiertoliikkeiden takia. Itsekurilla, selkää harjoittamalla ja kroppaa kuunnellen tulin kuntoon. Uhmasin lääkäreitä ja nykyisin pelaan saliban-dyä kerran viikossa kaveriporukalla paikallisessa sarjassa kuntoilumielellä. Myös yhdistyksen salibandyvuorolla on hyvä käydä pelailemassa.

MM

A

PÄ IJ Ä T- HÄ

ME

MMA Päijät-Hämeen netti- ja nuoriso-vastaava Harri Rantanen?


YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

Teksti Anni Karppanen Kuva Janne Ruotsalainen

MYYNTI ON

Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen [email protected]. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 9.2. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 20.1.

YHDISTYKSET

MMA Pirkanmaa

perjantaina 27.1. kello 9–15.30Holiday Club Tampereen kylpylä

Yrittäjäseminaarissa paneudutaan pienyrityksen verotukseen ja rahoitukseen. Paikalla on puhuja muun muassa Ely-keskuksesta ja Veronmaksajien

keskusliitosta. Tilaisuudessa tapaat myös muita MMA:n yrittäjäjäseniä.Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi osoitteessa mma.fi

Tervetuloa!

MMA:n yrittäjäseminaari 2017

Verotus ja rahoitus

17.2.2017 klo 13.30 Kampusklubilla, Korkeakoulunkatu 7, 33720 Tampere

Tule kuulemaan, kuinka Pirkanmaan menestyjät myyvät.

Lisätietoa: www.nymyydaan.fi

ny!myydään 17.2.2017

66

MMA:N TOIMSTO

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti [email protected] ma 9–11 ja 12–14 ja ti–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442, faksi (09) 4780 7740.

Kassanjohtaja Jaana ApellKassan toimihenkilöt Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Tytti Jolkkonen, Laura Laakso, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteen-muutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiatsähköposti [email protected] tai [email protected], www.mot.fiToimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinnapuhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Suorat numerot:Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456Mika Honkanen, lakimies 020 122 4454Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412

JÄSENPALVELU

JOHTO

VIESTINTÄ

Koulutus- ja tutkimuspäällikköJouni Röksä

020 122 4404

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju

020 122 4409

Järjestösihteeri Heidi Sarén

020 122 4403

JäsenrekisteriSari Kanervo

020 122 4402

Jäsenedut, kurssitEija Kuitunen

020 122 4401

PuheenjohtajaJarmo Hyvärinen

020 122 4415 040 596 9143

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen

020 122 4408

Johdon assistentti Gunilla Plutén

020 122 4405

JulkaisusuunnittelijaMari Niemi

020 122 4411

ViestintäsuunnittelijaSirkku Rytkönen

020 122 4429

ToimituspäällikköPiia Kunnas

020 122 4428

LomaosakkeetMinna Liukkonen

020 122 4412

KirjanpitoLea Lehtonen

020 122 4413

KirjanpitoElina Järvinen

020 122 4414

TALOUS

ME PALVELEMME

ViestintäsuunnittelijaAnni Karppanen

020 122 4400

LOMAOSAKKEET

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto

OSOITE PL 11, 00521 Helsinki /(Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: [email protected] / [email protected]: (09) 4780 7750 / www.mma.fi

VERKOSTOIDU!www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissätwitter MMAliitto

JäsenpalveluMelissa Mikanoja

020 122 4400

KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN

OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI

löytyy nyt yhdestä paikasta.

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Katso KUINKA VOIT

VARAUTUA

Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä

järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit

keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.

www.gogift.fi • 020 752 8020 • [email protected]

SuosittuJOULULAHJA

Helppoa janopeaa

Satojavaihtoehtoja

Ilmainenjoulutervehdys

Paras

valikoima!

Documents

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN fi˚˛˝˙ˆˆ˚cdn2.utbudet.com/storage/ma/f47582b9033940de8b20893c044c41e5...myynnissä suurempi ja asiakkuudet sekä tuotteet ovat siellä yleensä monimutkaisempia