KIRJOLOHEN (Oncorhynchus mykiss) SOPEUTUMINEN VEDEN SUOLAPITOISUUDEN MUUTOKSEEN

Jatta Karhunen1, Marjut Mykrä1, Ossi Nokelainen1, Jani Pulkkinen1, Hanna Rahikainen2, Janne Valkonen1

1 Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos 2 Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos

Muutama kommentti• Abstrakti: taustan ja syiden kertominen ei

yleensä välttämätöntä, ainakaan ihan noin pitkästi, muuten hyvä

• Johdanto: Hieno johdattelu aiheeseen! Myös hypoteesit esitetty

• A&M: Hyvin kerrottu mitä tehty, mutta kuntokertoimen (kuntoindeksi) laskukaava puuttui, samoin kuin käytetyt tilastomenetelmät (tosin kerrottu pääosin Tuloksissa)

Tulokset

160

150

140

130

120

2520151050

Altistusaika tuntia +0,5

Kuva 1. Veren plasman kloridipitoisuus nousi kirjolohella kokeen edetessä, kun suola-altistuksen kestoaika pitenee Logaritminen regressio (Y = a + b ln X + є) F1,26=46,004, R²=0,639, P<0,001, jossa vakiotermi = 134,853 ja b = 5,265.

Cl ˉ mmol / l

Tulokset

Tulokset• ”Kirjolohien kuntoindeksi vaihteli tilastollisesti

merkitsevästi eri ryhmien välillä (Taulukko 2). . Kalan kuntoindeksi näyttää olevan tilastollisesti merkitsevä ryhmien 2−24 välillä (Taulukko 3). “

• Kuntoindeksin keskiarvot puuttuvat

Tulosten tarkastelu• Havaittuja muutoksia ja tuloksien syitä pohdittu

ansiokkaasti• Tulosten absoluuttisia arvoja ei ole kuitenkaan verrattu

muihin tutkimuksiin, eli olivatko mittaustulokset ollenkaan oikealla tasolla

MUUTOKSET KIRJOLOHEN (ONCORHYNCHUS MYKISS) FYSIOLOGIASSA SUOLA-ALTISTUSKOKEEN AIKANA

Riikka Havela, Alexandra Mikhailova, Noora Männistö, Noora Nurminen, Sina Saari

Tampereen yliopisto, Lääketieteellisen teknologian instituutti (IMT)

Tässä vähän kommentteja

• Abstrakti: oikein selvä ja sujuva! Lyhyt johdattelu ja keskeiset tulokset esitetty

• Johdanto: Yleisesti ottaen erinomaista työtä!“Nykyään kalateollisuudessa kalakasvattamoissa viljellyt smoltit voidaan akklimatisoida siten, että ne selviävät korkeammassa suolapitoisuudessa. Suolainen vesi nopeuttaa kalanpoikasten kasvua, mikä tehostaa kalatuotantoa. (Handeland ym. 1998.)”

• A&M: Kuvattu sujuvasti ja riittävän tarkasti• “Kokeessa käytettiin 1-vuotiaita

täysnaarasparvessa kasvaneita kirjolohia (Oncorhynchus mykiss).

• “Tilastollisesti merkitsevät erot hyväksyttiin, jos p < 0,05 (merkitsevyysarvo; pienempi p-arvo tarkoittaa, että käsittelyiden välillä on tilastollisesti merkitsevää eroa).”

• Kuntokertoimen kaava pitäisi esittää tässä osassa, ei tuloksissa

Tulokset:• “Kuva 1. Plasman hematokriittiarvojen erot

käsittelyiden välillä. Samalla kirjaimella (a,b) merkittyjen käsittelyjen välillä ei ole tilastollisesti merkittävää eroa. ”

• Regressioanalyysin kohdalla olisi syytä aina

ilmoittaa myös selitysaste p-arvon lisäksi, mielellään myös kulmakerroin tai ainkin sen etumerkki. Myös n.

Tulosten tarkastelu:• Sujuvaa tekstiä ja oikein mukavaa

luettavaa!

• Hct-arvoja verrattu aikaisemmin raportoituihin arvoihin, mutta muista muuttujista ei ollut tietoa

• “Kuten kuvasta 3 nähdään, plasman kloridipitoisuus kasvaa selkeästi käsittelyajan edetessä, mutta silti tuloksia ei voida luotettavasti analysoida varianssien liian suuren vaihtelun vuoksi. “

VEDEN KLORIDIPITOISUUDEN VAIKUTUS KIRJOLOHEN (Oncorhynchus mykiss) FYSIOLOGIAAN AJAN FUNKTIONA

Milka Vuoksio*1, Helena Aho*1, Hanna Polari*1, Henna Myllymäki*1, Sanna Harjula*2, Elina Savioja*2

*Equal contribution

1 IMT, Tampereen yliopisto

2 TUT, Tampereen Teknillinen yliopisto

• Abstrakti: astonishing!

• Johdanto: huh huh

• A&M: altaiden kloridipitoisuus/pH olisi pitänyt mieluummin mainita tässä. Myös kuntokertoimen laskentakaava tulee tähän ja tilastotestit (nyt mainittu Excel ja SPSS).

Ja sitten kommentteja

• Tulokset: “Vastoin oletuksia, kirjolohen hematokriitti ei kuitenkaan noussut ympäristön suolapitoisuuden kasvaessa. “

• “Kuva 1. Kloridipitoisuuden keskiarvot ja keskihajonnat eri altistusajoilla. Keskenään eri kirjaimilla merkittyjen ryhmien keskimääräiset kloridipitoisuudet poikkesivat toisistaan tilastollisesti merkittävästi. Pitoisuudesssa on havaittavissa nousua.”

• Regressioanalyysin tuloksia olisi voinut esittää tarkemmin (vrt. edellinen työ)

Kuva 4. Klooripitoisuuden keskiarvo ajan suhteen.

Tulosten tarkastelu

• Oikein sujuvaa, mutta mittausten arvoja ei verrattu aikaisempiin tutkimuksiin.

VESIYMPÄRISTÖN VAIKUTUS KIRJOLOHEN FYSIOLOGIAAN

Viivi Hyppönen1, Jyri Hämäläinen1, Antti Granqvist2, Petri Wiklund3, Juha Hulmi4

1 Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos 2 Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos 3 Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 4 Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos

Ja sitten asiaan…

• Abstrakti: oleelliset asiat kerrottu, mutta jostain syystä puhutte “CaCl”

• Johdanto: lyhyesti virsi kaunis. Olisi voinut kertoa miksi tällaista tutkittu

• “Tässä tutkimuksessa tutkittiin kirjolohen sopeutumista 2,5% vahvuiseen suolaveteen parhaimmillaan vuorokauden ajan. “

• A&M: oikein hyvä ja sujuva! Veden pH ja Cl--pitoisuus olisi ollut syytä mainita. Tilastomenetelmät ja CF laskukaava kerrottu tässä osassa, kuten pitääkin.

• Tulokset: kuvissa käsittelyiden väliset erot ja itse arvotkin näkyisivät paremmin ja tarkemmin, jos y-akseli ei ala nollasta.

• Tuloksissa tulisi kertoa myös käsittelyiden välisistä eroista, ei pelkästään viitata kuviin. Olisitte voineet tutkia yksilötasolla muuttujien välisiä suhteita (regressioanal.)

• Tulosten tarkastelu: hmmm…

• Aika lailla olisi tätä osaa voinut terävöittää ja parantaa. Nyt kovin ympäripyöreitä ilmaisuita ilman sen kummenpia viittauksia. Vain Bath & Eddyä käytetty.

KIRJOLOHEN (Oncorhynchus mykiss) SOPEUTUMINEN VEDEN SUOLAPITOISUUDEN

NOUSUUN

Terhi Ahvenainen1, Maria Heikkinen1, Heini Natri1, Sutidara Nopakun 2, Johannes Patja1, Laura Äyräväinen3

1Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos 2Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos 3Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos

Kommentteja tulee tässä

• Työstetty johonkin vaiheeseen googledocsissa, jossa kävin jossain vaiheessa vähän kommentoimassa

• Abstrakti: oikein sujuva! Vähän ehkä pitkähkö

• Johdanto: Hyvä johdattelu monipuolisen kirjallisuuden valossa (alkuperäislähteiden käyttö?). Varsinainen hypoteesi puuttui

• A&M: ei ainakaan jäänyt epäselväksi, miten koe ja mittaukset oli tehty! Pituuden ja painon yksiköt ja mittaustarkkuus pitäisi vielä ilmoittaa.

• Tulokset: “Varianssianalyysi osoittaa, että kirjolohien hematokriittiarvot erosivat tilastollisesti merkitsevästi eri ajankohtina (ANOVA, F=4,9; df=3, P=0,09)”

• SPSS box-plot kuvissa on syytä ilmoittaa, mitä viivat, boksit ja janat tarkoittavat

• pH-mittausten tulokset puuttuvat

• Tulosten tarkastelu: haettu tietoa itsenäisesti! Oikein sujuvaa tekstiä ja mukavaa luettavaa.

• Vertailu aikaisempiin lukuarvoihin puuttuu

Take home messages

1. Napakka otsikko

2. Hypoteesi

3. Tilastomenetelmät ja laskukaavat A&M-osioon

4. Kuvatekstit tarkemmiksi

5. Vertaile tulosten oikeellisuutta, ei pelkästään muutosten suuntaa