Monimuotoinen musiikki: Loppuraportti

MONIMUOTOINEN MUSIIKKIELÄMÄ

HYVINVOINNIN RAKENTAJANA

Monimuotoinen musiikki –hankkeen loppuraportti

Suomen musiikkineuvosto 2008

1

SISÄLLYS Monimuotoinen musiikkielämä hyvinvoinnin rakentajana – Monimuotoinen musiikki

–hankkeen loppuraportti 2

Hankkeen kuvaus 3

Kysely ja sen toteuttaminen 3

Kyselyn tulokset 4

Ideoita monimuotoisen musiikkielämän kehittämiseksi 12

Maahanmuuttajat 12

Saamelaiset 12

Valtaväestö ja suomenruotsalaiset 13

Erilaiset oppijat 13

Varhaisiän oppijat 14

Liite 1. Monimuotoinen musiikki –hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneet 16

Liite 2. Kyselykaavake 17

Liite 3. Kyselyssä esiinnousseita kehittämisideoita 21

Kansi

Sofia Forss, Kauniaisten kuvataidekoulun oppilastyö, 2007

Opettaja / kuva Matti Uusikylä

2

MONIMUOTOINEN MUSIIKKIELÄMÄ HYVINVOINNIN RAKENTAJANA – MONIMUOTOINEN MUSIIKKI –HANKKEEN LOPPURAPORTTI Suomen musiikkineuvoston hallinnoiman ja opetusministeriön tuella toteutetun Monimuotoinen musiikki -hankkeen avulla kartoitettiin vuosien 2007 - 2008 aikana musiikkielämän eri kohderyh-mien nykytilanne ja niiden kehittämistarpeet. Hankkeen kohderyhmiä ovat vähemmistökulttuurit, maahanmuuttajat, erilaiset oppijat ja syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet. Hankkeen tavoitteena on edistää monimuotoista musiikkielämää, ihmisten yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta, kansalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä tehostaa palvelujen saata-vuutta sekä alueellisesti että myös erilaisille yleisöille, eri ikäluokille ja erityisryhmille. Hankkeen aikana tehtyyn kyselyyn saatiin 181 vastausta eri puolelta Suomea, ja vastaajat edustivat kattavasti eri musiikkielämän kohderyhmiä. Näin selvityksestä saadun informaation voidaan kat-soa edustavan laajasti musiikkielämän eri kohderyhmiä ja antavan tietoa niiden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Kyselyvastauksista nousi esiin kaikille musiikkielämän kohderyhmille yhteisiä kehittämistarpeita, kuten jatko- ja täydennyskoulutuksen, uuden opetusmateriaalin ja monikulttuurisen kanssa-käymisen ja vuorovaikutustaitojen kehittämistarpeet. Lisäksi vastauksista nousi esiin huomatta-va määrä kohderyhmäkohtaisia musiikkielämän ja -kasvatuksen kehittämistarpeita ja -ideoita. Vastauksista näkyy huoli muusikoiden toimeentulosta: musiikkialan toimijat saavat pääsääntöises-ti toimeentulonsa erilaisista töistä, joihin kuuluu sekä toimimista ammattimuusikkona että mu-siikkikasvattajana. Opetusministeriön opetus- ja kulttuurihallinnon välinen yhteistyö nähtiin tärkeänä kehitettäessä monimuotoista musiikkielämää ja -kasvatusjärjestelmää. Perinteisen kulttuurirahoituksen lisäksi kaivattiin kulttuurisektorin ja sosiaali- ja terveysalan välistä horison-taalista yhteistyötä ja uusia kulttuuritoiminnan rahoitusmahdollisuuksia. Useista vastauksista nousi esiin toive riittävän koulun tarjoaman monimuotoisen ja –arvoisen taidekasvatuksen ja taiteen perusopetuksen puolesta. Koulun tulisi antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus tasapainoi-sen tunne-elämän kehittymiselle ja edesauttaa yhteisöllisyyden syntymistä. Kaiken kaikkiaan monikulttuurisuus koetaan tärkeäksi musiikin alueella, ja alan ammattilaiset kaipaavat lisää tietoutta, koulutusta ja taloudellisia mahdollisuuksia ammattitaidon ja työskente-lymahdollisuuksien edelleen kehittämiseksi. Monimuotoinen musiikki -hankkeen vahvuuksia ovat laajapohjainen toteuttajajoukko ja alan paras asiantuntijuus, joiden avulla on mahdollista toteuttaa selvityksen esiintuomia uusia kehittämiside-oita ja toimintatapoja ja näin edistää monimuotoisen ja -arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan kehit-tymistä hallitusohjelman ja opetusministeriön laatimien kehityssuunnitelmien mukaisesti. Suo-men musiikkineuvosto ja hanketta valmistanut työryhmä esittävät, että opetusministeriö varaa 568 340 euroa monikulttuurisuutta edistävien hankkeiden toteuttamista varten. Hankkeen työryhmän puolesta, Laura Pohjola, projektisihteeri Timo Klemettinen, Suomen musiikkineuvoston puheenjohtaja

3

Hankkeen kuvaus Monimuotoinen musiikki -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa musiikkikasvatuksen eri kohde-ryhmien nykytilanne ja niiden kehittämistarpeet sekä laatia toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on edistää monimuotoista musiikkikasvatusta ja -elämää. Hankkeen hallinnoijana toimi Suomen musiikkineuvosto ja toteuttajana Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistui laaja joukko musiikkialan toimijoita (ks. liite 1). Hankkeen kohderyhmiä olivat: • Vähemmistökulttuurit • Maahanmuuttajat • Erilaiset oppijat • Syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet Toimenpideohjelman osa-alueet ovat: • Muusikoiden, opettajien ja ohjaajien koulutus ja erityispedagogiset taidot • Oppimateriaalit, opetuksen ja arvioinnin kehittäminen • Opetuksen ja musiikkitoiminnan järjestämisestä vastaavien tahojen yhteistyö

Hankkeen aikataulu oli seuraavanlainen: hankkeen suunnittelu tehtiin toimintakauden 2005 - 2006 aikana. Vuoden 2007 aikana tehtiin kyselyselvitys musiikkikasvatuksen nykytilanteesta. Kevään 2008 aikana työryhmä ja hankkeeseen osallistuneet yhteisöt valmistivat toimenpideohjelmat ja kehittämishankkeet opetuksen kehittämishankkeille. Vuoden 2009 jälkeen yhteistyössä mukana olleet tahot toteuttavat kehittämishankkeita itsenäisesti. Hankkeen avulla pyrittiin kehittämään: • monimuotoista ja -kulttuurista suomalaista kulttuurielämää • musiikkikasvatusjärjestelmää, joka kykenee paremmin vastaamaan musiikkikasvatuksen koh-

deryhmien toiveisiin ja tarpeisiin • musiikinopettajien ja –ohjaajien ammatillista koulutusta siten, että se pystyy palvelemaan pa-

remmin musiikin erityiskohderyhmien tarpeita • muusikoiden, musiikinopettajien ja ohjaajien opetustyötä ja tarjoamaan heille uusia virikkeitä • uutta pedagogiseen käyttöön sopivaa oppimateriaalia ja uusia opetusvälineitä • koulutusta antavien tahojen välistä yhteistyötä ja yhteistyöstä saatavia synergiaetuja • tiiviimpi yhteys musiikkikasvatuksen eri kohderyhmien ja musiikkikasvatusta järjestävien ta-

hojen välille • kulttuurien välistä vuoropuhelua • toimijoiden identiteetin rakentamista • musiikkikulttuurien välistä dialogia Kysely ja sen toteuttaminen Monimuotoisen musiikkikasvatuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita pyrittiin hankkeen puitteissa kartoittamaan kyselyn avulla. Kyselyn ensisijainen vastaajajoukko koostui musiikin alueen eri toimijoista. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä laajalle joukolle musiikkialan järjestöjä ja

4

toimijoita työryhmän jäsenten kokoamien postituslistojen mukaisesti. Kyselyyn pystyi vastaamaan myös Suomen musiikkineuvoston verkkosivuilla. Lisäksi Suomen musiikkioppilaitosten liiton projektityöntekijä kävi haastattelemassa yhden musiikillisen toimijan jokaisesta kohderyhmästä. Näin kyselyyn pyrittiin saamaan mahdollisimman kattava vastaajaotos. Osoittautui vaikeaksi tavoittaa toimijoita kohderyhmistä saamelaiset ja romanit. Syvähaastattelus-sa ilmeni, että romaneitten kohderyhmän puolelta monikulttuurisuuteen liittyviksi haasteiksi ja kehittämisen kohteiksi nähtiin verkostoituminen pääväestön ja romanien välillä, romanimusiikin ja muusikoiden osaamisen tason nostaminen sekä romanilahjakkuuksien löytäminen, esiin nosta-minen ja tukeminen. Myös syrjäytymisuhan alla olevien, vanhusten ja työttömien osalta vastaus-ten saaminen osoittautui haastavaksi. Tähän näyttäisi vaikuttaneen näille ryhmille järjestetyn mu-siikkitoiminnan vähäisyys. Moni syrjäytyneet-kohderyhmän valinnut vastaaja toimi pääasiassa kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien sekä lasten ja nuorten parissa, joten nämä vasta-ukset on otettu huomioon varhaisiän oppijoiden ja erilaisten oppijoiden toimenpidesuunnitelmis-sa. Lähes kaikki syrjäytyneet-kohderyhmän valinneet vastaajat olivat valinneet myös jonkun toisen kategorian määrittämään työympäristöään. Näin ollen kaikki vastaukset on tavalla tai toisella otet-tu huomioon toimenpidesuunnitelmia tehtäessä. Kyselyn tulokset Kyselyyn saatiin 181 vastausta eri puolelta Suomea. Kyselykaavake oli jaettu kahteen jaksoon (ks. liite 2). Ensimmäisessä osassa kartoitettiin vastaajan perustiedot, kuten toimi, koulutus, toiminta-alue ja sen koko, työpaikka ja kohderyhmä, jonka kanssa vastaaja ensisijaisesti toimii. Kyselyn toi-sessa osiossa pyrittiin selvittämään, kuinka vastaajat kokevat oman toiminta-alueensa musiik-kielämän ja -koulutuksen nykytilan sekä kehittämistarpeet. Seuraavat kuvaajat havainnollistavat joitain tärkeäksi havaittuja yleisiä pääkohtia kyselyvastauksista.

Ahvenanmaa0 %

Etelä-Suomen lääni54 %

Itä-Suomen lääni8 %

Lapin lääni2 %

Länsi-Suomen lääni25 %

Oulun lääni5 %

Useampi lääni (ei eritelty)

6 %

1: Toiminta-alue (N=174)

Kuva 1. Selvityksen kannalta oli tärkeää, että vastauksia kyselyyn saatiin eri puolilta Suomea. Vas-taajista hieman yli puolet ilmoittaa toiminta-alueekseen Etelä-Suomen. Toiseksi yleisin toiminta-alue on Länsi-Suomen lääni (25 prosenttia vastanneista). Seuraavina ovat järjestyksessä Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit. Lisäksi useammassa kuin yhdessä läänissä työskentelee kuusi pro-senttia kyselyyn vastanneista.

5

6 %6 %

8 %

29 %

11 %

40 %

2: Kohderyhmä jonka kanssa toimin ensisijaisesti (N=163)

Vähemmistökulttuurit

Suomenruotsalaisten kulttuuri

Maahanmuuttajat

Erilaiset oppijat

Syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet

Muu kohderyhmä (yleensä suomalainen valtaväestö kouluissa tai seurakunnissa)

Kuva 2. Suurin vastaajaryhmä eli 40 prosenttia vastanneista työskentelee suomalaisen valtaväes-tön parissa kouluissa tai seurakunnissa. Erilaisten oppijoiden parissa työskentelee lähes 30 pro-senttia vastanneista. Pienempiä vastaajaryhmiä ovat kokojärjestyksessä syrjäytyneiden, maahan-muuttajien, vähemmistökulttuurien ja suomenruotsalaisen kulttuurin parissa työskentelevät. Huomattava osa eli noin neljännes vastanneista työskentelee useamman kuin yhden kohderyhmän parissa.

Liian vähäinen26 %

Riittävä44 %

Liian suuri18 %

Eos9 %

(Yhdistelmät)2 %

3: Oman musiikkialueenne koulutustilanne; ammattilaisten koulutusvolyymi suhteessa työtilanteeseen (N=179)

Kuva 3. 44 prosenttia vastaajista katsoo, että heidän oman musiikkialansa koulutusvolyymi suh-teessa työtilanteeseen on riittävä. Toisaalta 26 prosenttia katsoo sen olevan liian vähäinen ja 18 prosenttia jopa liian suuri. Epätietoisten ryhmään kuuluu yhdeksän prosenttia vastanneista. Ryh-mä ”Yhdistelmät” johtuu tässä kyselyssä vastaajien moninaisesta työskentelytaustasta, jolloin he ovat joidenkin kysymyksien kohdalla vastanneet useista eri näkökulmista.

6

Heikosti12 %

Kohtalaisesti39 %

Hyvin33 %

Erittäin hyvin14 %

Eos3 %

4: Kuinka hyvin koulutuksenne vastaa työelämän asettamia vaatimuksia (N=179)

Kuva 4. Puolet vastaajista, yhteensä 50 prosenttia, on sitä mieltä, että heidän koulutuksensa vastaa työelämän vaatimuksia joko kohtalaisesti tai heikosti. Hyvin positiivisesti ajattelevia oli ainoastaan 14 prosenttia. Epätietoisten osuus on pieni, 3 prosenttia.

Ei tärkeää7 %

Tärkeää27 %

Erittäin tärkeää61 %

Eos4 %

5: Kuinka tärkeänä koette sen, että jatko- ja täydennyskoulutusta kehitetään vastaamaan paremmin työelämän tarpeita (N=178)

Kuva 5. 88% vastaajista piti jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämistä joko erittäin tärkeänä tai tärkeänä. Vain seitsemän prosenttia ei pidä asiaa tärkeänä ja epätietoisten osuus on neljä prosent-tia.

7

Pieni16 %

Melko suuri40 %Suuri

20 %

Erittäin suuri14 %

Eos11 %

6: Uuden opetusmateriaalin tarve (N=180)

Kuva 6. Yhteensä 74 prosenttia vastanneista katsoo, että uuden opetusmateriaalin tarve on vähin-tään melko suuri. Epätietoisten ryhmään kuuluu 11 prosenttia vastanneista.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Hen

kilö

ä

7: Toiminta-alue/Toimintaympäristön asenne monikulttuurisuuteen (Kysymykset 4 ja 18)

Ahvenanmaa

Etelä-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni

Lapin lääni

Länsi-Suomen lääni

Oulun lääni

yhdistelmät

Kuva 7. Vastaajien oman toimintaympäristön asenne monikulttuurisuuteen koettiin pääosin hy-vänä tai kohtalaisen hyvänä. Vastauksien perusteella asenneilmasto olisi lämpimin Etelä-Suomessa, missä esiintyy jopa erittäin positiivisia kokemuksia. Toisaalta huonoksi koettua asen-neympäristöä esiintyy kauttaaltaan hyvin vähän.

8

05

101520253035404550

Hen

kilö

ä8: Toiminta-alue/Edustamanne musiikkialan nykytila (Kysymykset 4 ja 19)

Ahvenanmaa

Etelä-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni

Lapin lääni

Länsi-Suomen lääni

Oulun lääni

yhdistelmät

Kuva 8. Vastaajien edustaman musiikkialan nykytila koettiin toiminta-alueesta riippumatta pää-osin kohtalaisena tai hyvänä. Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että musiikkialan nykytilanne nähtiin hieman parempana Etelä-Suomen läänissä. Ääripään näkemykset saivat melko vähän kan-natusta.

0

5

10

15

20

25

30

35

liian vähäinen riittävä liian suuri eos yhdistelmä

Hen

kilö

ä

9: Toimi/Alan koulutusvolyymi suhteessa työtilanteeseen (Kysymykset 1 ja 6)

hallintotehtävissä

opettajia

muusikkona

muita

yhdistelmät

Kuva 9. Eri ammattiryhmien edustajat kokivat alan koulutusvolyymin suhteessa työtilanteeseen keskimäärin riittävänä. Vastausta ”liian vähäinen” esiintyi hieman enemmän kuin vastausta ”liian suuri”. Hallintotehtävissä työskentelevät kokivat koulutusvolyymin osin liian suurena, kun taas esimerkiksi muusikot osin liian vähäisenä. Opettajilla mielipiteet jakautuivat hieman tasaisemmin.

9

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Hen

kilö

ä10: Oma koulutus/Koulutuksen vastaavuus työelämään (Kysymykset 2 ja 7)

ylempi kk-tutkinto

alempi kk-tutkinto

perusasteen tutkinto

itsekouluttautunut

yhdistelmät

Kuva 10. Oman koulutuksen vastaavuus työelämään koettiin pääasiassa kohtalaiseksi tai hyväksi. Ylemmän korkeakoulututkinnon omaavilla positiivinen näkemys koulutuksen vastaavuudesta oli yleisin. Ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden ryhmissä esiintyy myös erit-täin positiivisia näkemyksiä. Toisaalta myös kriittistä näkökulmaa esiintyi jonkin verran molem-missa ryhmissä.

0

5

10

15

20

25

30

35

Hen

kilö

ä

11: Kohderyhmä/Oman koulutuksen vastaavuus työelämään (Kysymykset 3 ja 7)



Maahanmuuttajat

Erilaiset oppijat



Kuva 11. Oman alan koulutuksen vastaavuus työelämään koettiin keskimäärin kohtalaiseksi tai hyväksi. ”Muun kohderyhmän” eli suomalaisen valtaväestön parissa toimivista valtaosa näyttäisi kyselyn perusteella olevan koulutukseensa melko tyytyväisiä. Erilaisten oppijoiden parissa toimi-vat olivat hieman kriittisempiä ja heistä osa koki vastaavuuden jopa heikkona.

10

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Liian vähäinen

Riittävä Liian suuri Eos (Yhdistelmä edellisistä)

Hen

kilö

ä12: Kohderyhmä/Alan koulutusvolyymi suhteessa työtilanteeseen

(Kysymykset 3 ja 6)



Maahanmuuttajat

Erilaiset oppijat



Kuva 12. Koulutusvolyymi vastaajien edustamilla musiikkialoilla nähtiin keskimäärin riittäväksi, mutta mielipiteissä oli myös hajontaa. Erilaisten oppijoiden parissa työskentelevien ryhmässä kou-lutusvolyymi nähtiin osin liian vähäiseksi. Näin totesivat myös monet syrjäytyneiden parissa toi-mivat. ”Muussa kohderyhmässä” mielipiteet jakautuivat sikäli tasaisemmin, että näkemykset liian vähäisestä ja liiallisesta koulutusmäärästä saivat yhtälailla kannattajia.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Hen

kilö

ä

13: Kohderyhmä/Edustamanne musiikkialan nykytila (Kysymykset 3 ja 19)



Maahanmuuttajat

Erilaiset oppijat



Kuva 13. Vastaajaryhmien edustaman musiikkialan nykytila koettiin keskimäärin kohtalaisena. ”Muun kohderyhmän” eli suomalaisen valtaväestön parissa toimivat kokivat alansa nykytilan parempana, kun taas ”erilaisten oppijoiden” ryhmässä oltiin hieman kriittisempiä. Täysin kriittisiä tai täysin myönteisiä näkemyksiä esiintyi vain vähän.

11

0

10

20

30

40

50

60

Ei tärkeää Tärkeää Erittäin tärkeää En osaa sanoa

Hen

kilö

ä14: Kohderyhmä/Jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen (Kysymykset 3

ja 8)



Maahanmuuttajat

Erilaiset oppijat



Kuva 14. Jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen koettiin erittäin tärkeäksi tai vähintäänkin tärkeäksi asiaksi kaikissa vastaajaryhmissä.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Huono Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä Eos

Hen

kilö

ä

15: Kohderyhmä jonka kanssa toimin ensisijaisesti/Toimintaympäristön asenne monikulttuurisuuteen (Kysymykset 3 ja 18)



Maahanmuuttajat

Erilaiset oppijat



Kuva 15. Suvaitsevaisuus vastaajien omassa toimintaympäristössä koettiin keskimäärin hyväksi tai kohtalaiseksi. Sama suuntaus esiintyi kaikissa vastaajaryhmissä. Hieman muita positiivisempaa näkemystä esiintyi erilaisten oppijoiden ja suomenruotsalaisen kulttuurin parissa työskentelevien keskuudessa. Kysely koettiin vastaajien keskuudessa yleisesti ottaen hyvin tarpeelliseksi, ja vastauksista huokuu innostuneisuus ja suuri potentiaali kyseessä olevien asioiden kehittämiseksi ja parantamiseksi.

12

IDEOITA MONIMUOTOISEN MUSIIKKIELÄMÄN KEHITTÄMISEKSI Monimuotoisen musiikkielämän kehittämisideat on kerätty sekä kyselyvastauksista että hanketta valmistelleen työryhmän jäseniltä, jotka työstivät ideoista oman asiantuntija-alueensa toimenpide-ehdotuksia / hankesuunnitelmia. Kyselystä saadut yksittäiset kehittämisideat ovat nähtävissä ko-konaisuudessaan raportin liiteosiossa (ks. liite 3). Maahanmuuttajat Kyselyvastausten perusteella maahanmuuttajamuusikoita ajatellen aivan keskeinen tarve on pe-dagoginen valmennus sekä muu ammatillinen koulutus, kuten esiintymiskoulutus, studiotyösken-tely, nuotinlukutaito ja markkinointi. Maahanmuuttajalasten suhteen taas keskeinen ongelma on syrjäytymisvaara toisaalta musiikkioppilaitosten korkeiden lukukausimaksujen, toisaalta taas kult-tuuritaustasta johtuvien osallistumisen esteiden vuoksi. Toimenpide-ehdotukset / hankesuunnitelmat:

1. Muusikoiden pedagoginen koulutusohjelma, kokonaisrahoitus 30 600 euroa 2. Muusikoiden tuutorointi, 38 400 euroa

Saamelaiset Saamelaisväestön kanssa toimivien keskuudessa huoli perinteisen saamelaismusiikin säilymisestä on suuri. Perinne ei enää siirry suullisena perinteenä perheissä uusille sukupolville eikä opetusta ole organisoitu. Haasteita ovat pätevien saamenkielisten musiikinopettajien, opetussuunnitelmien ja oppimateriaalin puute. Perinteenkantajat, jotka vielä hallitsevat aidon perinteisen musiikkityy-lin, alkavat olla jo iäkkäitä, ja huomattava määrä saamelaisia on muuttanut kotiseutualueensa ul-kopuolelle ja jää näin mahdollisesti saamenkielisestä opetuksesta paitsi. Haasteena saamelaiselle kulttuurille on sen ydinarvojen säilyttäminen yhteiskunnan muutospro-sessissa ja niiden vieminen eteenpäin murrosaikojen yli niitä hukkaamatta. Saamelainen musiikki, erityisesti joiku ja muut perinnemusiikkilajit, saamen kieli ja kertomaperinne, pukuperinne kult-tuurillisine koodeineen, perinteinen luonnonvarojen käyttö, elinkeinot ja luontosuhde sekä muut sen kaltaiset erityisalueet ovat saamelaisille itselleen läheisiä perinteisen kulttuurin elementtejä, mutta myös yleisesti tunnettuja saamelaisuuden tunnusmerkkejä. Musiikki, elokuva ja media pe-rustuvat uudenaikaiseen tekniikkaan ja kiinnostavat erityisesti lapsia ja nuoria. Ne ovat myös te-hokkaita uusia innovaatioita, jotka tarjoavat runsaasti välineitä kielen ja kulttuurin kehittämiseen ja siirtämiseen. Perinteisten taitojen säilyttäminen puolestaan kiinnittää nuoret vahvasti omaan kulttuuriperintöönsä ja luo vahvan saamelaisen identiteetin. Saamelainen perinteinen musiikki on vokaalimusiikkia ilman säestystä. Perinnemusiikkilajien lisäksi saamelaisen populaarimusiikin kirjo on nykypäivänä laaja. Saamelainen populaarimusiikki pitää sisällään eri tyylilajeja sisältäen myös perinteisiä elementtejä. Toimenpide-ehdotus: 1. Saamelaismusiikin oppimateriaalihanke, kokonaisrahoitus 197 000 euroa

13

Valtaväestö ja suomenruotsalaiset Kyselyyn vastanneet suomenkielisen väestön edustajat toimivat hyvin erilaisissa opetustehtävissä, seurakunnissa, tutkijoina tai toimihenkilöinä. Samoin ruotsinkielisten vastaajien ammatillinen di-versiteetti oli varsin laaja (intendentti, kanttori, muusikko, musiikkiterapeutti, säveltäjä, tutkija, järjestötyöntekijä ym.). Kuitenkin sekä koulutuksen että toiminnan kehittämisen kannalta nousi kaikista vastauksista esiin hyvin vahvasti yhteisiä aihealueita: maailman musiikkikulttuurien ja vähemmistökulttuurien mu-siikkien koulutus sekä luokan- ja musiikinopettajien valmennus monikulttuuriseen työhön, musii-kin eri tyylilajien ja useampien instrumenttien taidollinen hallinta, yrittäjyys- ja Arts Management -taidot sekä musiikkitoiminnan valtakunnallisen ja alueellisen integraation kehittäminen. Erityisen tärkeäksi nähtiin myös sekä eri puolilla tapahtuvan opetustyön että oppimateriaalien kartoitus. Valtaväestön vähemmistömusiikit, ns. ”perinnelajit” tulisi ottaa myös tarkemman huomion koh-teeksi, jotta onnistuttaisiin säilyttämään oman musiikkikulttuurin erityispiirteet yhteiskunnas-samme. Yksi kehittämisajatus voisi olla oman kansanmusiikkiperinteen integroiminen populaari-kulttuurin kanssa, jolloin perinnemusiikista tulisi elävää perinnettä. Toimenpide-ehdotukset:

1. Monikulttuurinen vuorovaikutus musiikin ja tanssin keinoin, kokonaisrahoitus 25 200 eu-roa

2. Monikulttuurisen musiikintutkimuksen, kehittämistyön ja oppimateriaalin kartoitus, ko-konaisrahoitus 13 500 euroa

Erilaiset oppijat

Kyselyssä Erilaiset oppijat -ryhmän kohderyhmäkseen valinneet henkilöt toimivat ympäristöissä, joihin kuuluu erityisryhmiin kuuluvia ihmisiä. Näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden ongelmat kulttuurikenttään liittymisessä ovat moninaisia ja voivat vaihdella laajasti riippuen erityistarpeen luonteesta ja/tai laadusta. Tällaisia esteitä voivat olla esimerkiksi fyysiset esteet, aisteihin ja ym-märtämiseen liittyvät esteet, taloudelliset esteet, tiedottaminen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen saavutettavuuden ongelmat.

Erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden kulttuuri- ja musiikkipalveluihin kiinnittymisen edellytyk-senä on luoda mahdollisuus palvelujen luokse pääsemiseen. Tällöin voidaan puhua kulttuurisesta ja koulutuksellisesta tasa-arvosta, joka luo yhteisöön laajempaa yhdenvertaisuutta ja saavutetta-vuuden kautta luo osallisuutta.

Osa kyselyyn vastanneista toimii musiikin kentällä myös opetus- ja koulutustehtävissä. Tässä ky-selyssä tarkoitetut opetus- ja koulutustehtävät voivat olla sekä musiikkiterapia-alaan liittyvää kou-lutusta että musiikkikasvatusta. Vastauksista nousi esiin, miten laajalla musiikkielämän alueella sekä usealla rajapinnalla musiikkiterapeutit toimivat. Musiikkiterapian näkökulmasta korostuu tärkeänä osa-alueena musiikin mahdollisuudet mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ennalta-ehkäisyssä. Musiikkiterapian näkökulma vastaa haasteeseen, miten suomalainen musiikkiterapia, tieteenalana ja ammatillisena toimintana, on ja voi olla mukana edistämässä Suomessa monimuotoista musiik-kikasvatusta ja musiikkielämää. Kyselyn vastaukset ilmensivät siis sekä musiikkiterapian kenttää

14

että sitä, miten vastanneet musiikkiterapeutit ajattelivat tarvittavan kehittämistä/tukea/resursseja musiikkiterapian ja musiikkikasvatuksen kohtaamispintojen edistämiseen ja hyödyntämiseen. Toimenpide-ehdotukset:

1. Koulutuskiertue, kokonaisrahoitus 65 000 euroa 2. Kehitysvammaiset muusikkoina, kokonaisrahoitus 50 000 euroa 3. Toimintamalli musiikin viemiseksi hoito- ja sosiaalialan toimintaympäristöihin, kokonais-

rahoitus 25 000 euroa 4. Kolme toimintamallia monialaisiksi monimuotoisen musiikin keskuksiksi, kokonaisrahoi-

tus 13 000 euroa 5. Teemaseminaari monimuotoisen musiikin näkökulmasta, kokonaisrahoitus 12 000 euroa 6. Materiaali- ja välinepankki monimuotoisen musiikin erityisiin tarpeisiin, kokonaisrahoitus

3 000 euroa 7. Musiikkiterapian perusteiden koulutus musiikkialan toimijoille ja eri ammattialoille, koko-

naisrahoitus 25 000 euroa 8. Monikulttuurisuuden täydennyskoulutus musiikkiterapeuteille, kokonaisrahoitus 2 000

euroa Varhaisiän oppijat Erityisiä haasteita monimuotoisen varhaisiän musiikkikasvatuksen toteuttamiseksi koettiin synty-vän useilla erilaisilla osa-alueilla. Näitä haasteita luovia osa-alueita ovat:

- asennetaso ja eettisen keskustelun synnyttäminen - opetustiedot ja –taidot - musiikkikasvatus monikulttuurisuuden rikastuttajana - monenlaisen materiaalin tarve - työn ja toimijoiden kohtaavuus

Erityiset työelämässä tarvittavat tietoja taitoalueet, joilla jatko- ja täydennyskoulutusta kaivattiin, jakaantuvat viiteen eri kategoriaan: pedagogisiin, suunnitteluun liittyviin, opetuksellisiin tietoihin ja taitoihin, työhyvinvointiin sekä hallintoon ja markkinointiin liittyviin osa-alueisiin. Näitä viittä osa-aluetta tulisi pyrkiä hyödyntämään alan jatko- ja täydennyskoulutuksen sisältöjen suunnitte-lussa. Osa-alueitten nykyistä esiintymistä varhaisiän musiikinopetusalan opettajakoulutuksessa tulee myös arvioida ja kehittää tarvittaessa. Vastausten perusteella musiikinopetuksen järjestämisen ja resurssoinnin tulisi pääasiassa olla jul-kisten tahojen (kunnat, kaupungit, musiikkioppilaitokset, kansalais- ja työväenopistot) tehtävänä. Eniten tukea tarvitaan rahoitusten järjestämisessä sekä toimitilojen hankkimisessa ja ylläpidossa. Kommentteina lainsäädännön toimivuudesta ilmaistiin kunnallisten oppilaitosten suosiminen yksityisten kustannuksella. Koettuja epäkohtia liittyi pätevyysasioihin. Esimerkkeinä mainittiin se, että Sibelius-Akatemiasta valmistunut musiikin maisteri ei ole kelpoinen kansalais- ja työväenopistojen opettajaksi. Toisena epäkohtiin liittyvänä huomiona nousi vastauksissa esiin se, että epäpätevät henkilöt tekevät työtä musiikkileikkikoulu-nimikkeen alla. Musiikkileikkikoulunopettaja-nimikkeen käyttö haluttaisiin sertifioida laadun ja professionaalisuuden takaamiseksi. Kyselyyn osallistuneet alan toimijat toi-vovat, että alan koulutus sekä alan täydennys- ja lisäkoulutus reagoisi tarpeellisiin sisällöllisiin päivityksiin. Ajankohtaisena esimerkkinä tästä mainittiin laulun alkeisopetuksen pedagogiikan

15

parantaminen alan ammattikorkeakoulutuksessa. Muun tuentarpeen osalta tuotiin esille opetus-toimintaan liittyvien lupien myöntäminen, yhteisöllinen tuki sekä henkinen tuki ja pyrkimys yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Toimenpide-ehdotukset:

1. Lyhytkoulutuksia varhaisiän musiikkikasvatuksen monimuotoiseen opetukseen, kokonais-rahoitus 9 500 euroa

2. Varhaisiän musiikkikasvatuksen laatu- ja arviointityön kehittäminen, kokonaisrahoitus 26 440 euroa

3. Verkkosisällöt varhaisen musiikkikasvatuksen henkilöstön tueksi, kokonaisrahoitus 22 700 euroa

4. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohtaaminen musiikkioppilaitoksessa, kokonaisrahoitus 10 000 euroa

16

Liite 1. Monimuotoinen musiikki –hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneet Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Saamelaiskäräjät (Sámediggi / Sametinget) Jaana-Maria Jukkara, Maailman musiikin keskus ry Hanna Hakomäki, Suomen musiikkiterapiayhdistys ry Maija Karhinen-Ilo, Kansanmusiikkiopisto Markku Kaikkonen, Resonaari – musiikin erityispalvelukeskus Leena Kokko, Kehitysvammaliitto / Oppimateriaalikeskus Asmo Koste, Allianssi ry – Suomen Nuorisoyhteistyö Raija Lampila, Helsingin suomenkielinen työväenopisto Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Turun ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma Anne Lindeberg-Piiroinen, Varhaisiän musiikinopettajat ry Janne Murto, Pop & Jazz Konservatorio Heljä Nurmela, Kansalais- ja työväenopistojen liitto (KTOL) Leif Nystén, Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Soili Perkiö, Sibelius-Akatemia, musiikkikasvatuksen osasto Pekka Toivanen, Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos Ulla Tuovinen, Kirkon jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan yksikkö (KJM) Hanna Untala, Musiikin Maailma –projekti (RAY) Markus Utrio, Stadia, musiikin koulutusohjelma Liisa Vakkilainen, Suomen musiikinopettajien liitto ry (SMOL) Kari Vase, Konserttikeskus ry Asiantuntijat: Soile Rechberger, monikulttuurinen musiikkikasvatus Juha Salo, musiikin erityisopetus Outi Sane, senegalilainen musiikki ja kansanmusiikki

17

Liite 2. Kyselykaavake MONIMUOTOINEN MUSIIKKI -hanke Kysely Voitte halutessanne valita vastauksessanne useamman vaihtoehdon. PERUSTIEDOT

1) Toimin ensisijaisesti hallintotehtävissä opettajana/ohjaajana muusikkona muu työtehtävä:

2) Oma koulutus

ylempi korkeakoulututkinto alempi korkeakoulututkinto perusasteen tutkinto itsekouluttautunut/ työn kautta pätevöitynyt muu kuin taidealan koulutus

3) Kohderyhmä jonka kanssa toimin ensisijaisesti

vähemmistökulttuurit suomenruotsalaisten kulttuuri maahanmuuttajat erilaiset oppijat syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet muu kohderyhmä:

4) Toiminta-alueeni on:

Ahvenanmaan maakunta Etelä-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni Länsi-Suomen lääni Oulun lääni toimin useammassa kuin kahdessa läänissä

Toiminta-alueeni on asukasluvultaan

pieni (alle 20 000 asukasta) keskikokoinen (20 000 - 40 000 asukasta) suuri (yli 40 000 asukasta)

18

5) Työskentelen ensisijaisesti korkea-asteen oppilaitoksessa tai ammatillisessa oppilaitoksessa musiikkiopistossa tai yksityisessä musiikkikoulussa kansalais- tai työväenopistossa seurakunnassa free lancerina muu työnantaja:

OPETTAJAT JA OHJAAJAT

1) Millaisena näette edustamanne musiikinalueen koulutustilanteen? Alan ammatti-laisten koulutusvolyymi suhteessa työtilanteeseen on:

liian vähäinen riittävä liian suuri en osaa sanoa

2) Kuinka hyvin koulutuksenne vastaa työelämän asettamia vaatimuksia?

heikosti kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin en osaa sanoa

3) Kuinka tärkeänä koette sen, että jatko- ja täydennyskoulutusta kehitetään vastaa-

maan paremmin työelämän tarpeita? ei tärkeää tärkeää erittäin tärkeää en osaa sanoa

4) Millaisia erityisiä tietoja ja taitoja oman alanne ammattilaiset tarvitsevat kyetäkseen

toimimaan paremmin työtehtävissään?

5) Kenen toivoisitte järjestävän pedagogista jatko- ja täydennyskoulutusta? Sibelius-Akatemia muut yliopistot, joissa opetetaan musiikkikasvatusta (Jyväskylä, Oulu) ammattikorkeakoulut toisen asteen ammatilliset oppilaitokset muu taho:

19

OPETUS EDUSTAMALLANNE MUSIIKKIALUEELLA

1) Uuden opetusmateriaalin tarve on: pieni melko suuri suuri erittäin suuri en osaa sanoa

2) Millaista uutta opetus- ja oheismateriaalia tulisi valmistaa?

3) Millaisia uusia opetus- ja työvälineitä tulisi kehittää (esimerkiksi tietokoneohjelmat,

tukivälineet, nuotit)?

4) Muita tarvittavia opetuksen kehittämistoimenpiteitä?

OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

1) Kenen vastuulla on mielestänne edustamanne musiikkialueenne musiikinopetuk-sen ja/tai ohjatun musiikkitoiminnan järjestäminen?

kaupungin/kuntien musiikkiopistojen ja -koulujen kansalais- ja työväenopistojen seurakuntien yksityisten yhdistysten muiden tahojen:

2) Millaista tukea tarvitaan lisää toiminnan järjestämiseksi?

rahoitus toimitilat muu tuki:

3) Löytyykö lainsäädännössä asioita jotka haittaavat tai ehkäisevät monimuotoisen ja

–arvoisen musiikkitoiminnan toteutumista, mitä?

20

MUUT TIEDOT

1) Kuinka myönteisenä koette toimintaympäristönne henkisen asenteen ja suvaitse-vuuden monikulttuurista ja -arvoista toimintaa kohtaan?

huono kohtalainen hyvä erittäin hyvä en osaa sanoa

2) Millaisena kuvailisitte edustamanne musiikkialueen nykytilan?

huono kohtalainen hyvä erittäin hyvä en osaa sanoa

3) Millaisia monikulttuurisuuteen liittyviä haasteita koette oman ammattinne pitävän

sisällään?

4) Kuinka edustamaanne musiikkialuetta tulisi kehittää tulevaisuudessa?

5) Muut kommentit

21

Liite 3. Kyselyssä esiinnousseita kehittämisideoita Liitteessä 3 esitellään musiikkialan toimijoiden kyselyvastauksista esiinnousseita kehittämisideoi-ta. Kehittämisideat on jaettu kolmeen kategoriaan: opetuksen kehittäminen, toiminnan kehittämi-nen ja toimintaresurssit. MAAHANMUUTTAJAT 1) Koulutuksen kehittäminen

- maailman musiikkikulttuurien ja vähemmistökulttuurien tietojen ja taitojen huomioiminen korkea-asteen koulutuksen opetussuunnitelmatyössä

- maahanmuuttajamuusikoiden koulutuspaketti*, joka pitää sisällään musiikinteorian perus-tiedot, yhteissoittoa ja tulkinnallisten asioiden harjoittelua sekä tietoa suomalaisesta yhteis-kunnasta

- maailman musiikkikulttuureihin perehdyttävä tiedollinen ja taidollinen koulutus - vähemmistökulttuurien musiikkiin perehdyttävä tiedollinen ja taidollinen koulutus - maahanmuuttajamuusikoiden ohjaus pedagogisissa työmenetelmissä - opettajien kielitaidon monipuolistaminen

*Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksen aikoinaan toteuttama Immigré-koulutusohjelma on valmis malli, jonka sisällöt ovat hyvin muokattavissa tiiviiksi koulutuspaketiksi maahanmuut-tajille.

2) Toiminnan kehittäminen

- eri kulttuurien (myös vähemmistökulttuurit) musiikkien opetus- ja oheismateriaalit - teoriakirjoja mm. orientaalisesta musiikista - suomennettua kirjallisuutta vieraista kulttuureista - tietoteknistä koulutusta ja tukea etnisten tai muuten marginaalisten musiikkityylien parissa

toimiville muusikoille - opettaja- ja oppilasvaihdot - maahanmuuttajamuusikoiden ja kansanmuusikoiden asiantuntijuuden käyttäminen ope-

tuksessa - lokerointien välttäminen ja maahanmuuttaja -termin häivyttäminen - maahanmuuttajamuusikoiden työllistäminen musiikkioppilaitoksissa - monikulttuurisuuden huomioiminen musiikkikasvatuksen opetussuunnitelmatyössä - kielitaito, kulttuurin tavat ja kommunikaatiovaikeudet - eri kulttuurien ymmärtäminen ja kulttuurisensitiivisyys - vanhempien tuki ja osallistuminen - monikulttuurisen työskentelymateriaalin saatavuus - erilaisuuden ja monikulttuurisuuden hyväksyminen

3) Toimintaresurssit

- tukea maahanmuuttajamuusikoiden ammatilliselle toiminnalle - tietoa Suomen lainsäädännöstä ja apurahoista

22

- olemassa olevien tilojen hyödyntäminen maahanmuuttajamuusikoiden harjoittelumahdol-lisuuksien turvaamiseksi (esim. koulujen ja seurakuntien salien iltakäyttö)

- kuntien opetus- ja kulttuuritoimen tuki maahanmuuttaja- ja vähemmistökulttuurien tunne-tuksi tekemiseksi

- vuorovaikutusongelmat ei-suomenkielisten ja suomalaisten lasten ryhmissä - eri uskontokuntien ominaispiirteet; esim. uskonnollisten pyhien huomioiminen ei onnistu

monikulttuurisissa ryhmissä - toiminnan laaja-alaisuus ja erityisryhmät - maahanmuuttajaperheiden musiikkikasvatuksen soitto- ja muun materiaalin tarve - tutustuminen muiden maiden musiikkikulttuuriin - alkuperäisten soittimien saatavuus - oman identiteetin ja kulttuurien välisen dialogin kehittäminen

SAAMELAISET 1) Koulutuksen kehittäminen

- opetuksen koordinointi ja organisointi - opetussuunnitelmien kehittäminen - asiantuntemuksen välittäminen - saamelaismusiikin opetuksen organisointi saamelaisalueen peruskouluihin - saamenkielisten opettajien musiikin jatkokoulutuksen järjestäminen - perinteisen saamelaismusiikin osaajien rekrytointi opettajiksi - saamelaiskoulujen musiikinopetuksen uudelleenorganisointi ja musiikinopettajien tietotai-

don tuntuva lisääminen niin perinteisten musiikkityylien kuin saamelaisen populaarimu-siikin osalta

- saamelaisopettajien musiikkikoulutuksen järjestäminen ja edelleen jatkaminen


- esiintymismahdollisuuksien tarjoaminen saamelaisille artisteille - saamelaisen musiikin tunnetuksi tekeminen - perinteisen musiikin säilyttäminen, kehittäminen ja siirtäminen uusille sukupolville - Ijahis Idja – Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman suunnittelu - uuden nykyaikaisen oppimateriaalin tuottaminen esikoulusta lukioon - saamenkielisen musiikin oppimateriaalin kehittäminen - musiikin oppikirjat luokka-asteille 1 - 9 - koulujen musiikkivälineiden nykyaikaistaminen - saamelaisalueen sekä Pohjoismaat kattavan musiikin jakeluketjun luominen - saamelaismusiikin imagon kohottaminen sekä tiedon lisääminen valtaväestön keskuudessa - äänittäjien, livemiksaajien ja ääniteknikoiden kouluttaminen saamelaisalueelta sekä pereh-

dyttäminen ammattimaiseen, nykyaikaiseen musiikin tuottamiseen 3) Toimintaresurssit

- uuden kulttuuriyrittäjyyden edistäminen mm. tarjoamalla mahdollisuuksia saamelaismusiikin äänitykseen ja tallentamiseen

- saamelaismusiikkikeskuksen toiminnan turvaaminen

23

VALTAVÄESTÖ JA SUOMENRUOTSALAISET 1) Koulutuksen kehittäminen

- maailman musiikkikulttuurien ja vähemmistökulttuurien tietojen ja taitojen huomioiminen opetussuunnitelmia laadittaessa

- kanttorien koulutus vastaamaan monikulttuurisuuden vaatimia valmiuksia - luovat vuorovaikutustaitojen, ryhmädynamiikan ja kehityspsykologian opinnot - opetusmenetelmien arvioinnin kehittäminen - Arts Management -koulutus, tuottaja- ja yrittäjäosaaminen - kansanmusiikin tutkimus - opetusprosessin etenemisen tutkiminen - tutkimus oppimisvaikeuksien vaikutuksesta musiikin oppimiseen ja hahmottamiseen - instrumenttiopettajien koulutuksen monipuolistaminen ja eri tyylilajien sekä useamman

instrumentin hallitseminen - työelämäohjaus opintojen aikana - maailman musiikkikulttuureihin perehdyttävä tiedollinen ja taidollinen koulutus - vähemmistökulttuurien musiikkiin perehdyttävä tiedollinen ja taidollinen koulutus - luovien vuorovaikutustaitojen ja ryhmädynamiikan taitojen koulutus - opetussuunnitelmien kehittäminen taiteen perusopetuksen antamien mahdollisuuksien

puitteissa 2) Toiminnan kehittäminen

- oppikirja maailman musiikeista oheismateriaaleineen (helppoja yhteissoittomateriaaleja, joissa yhdistyisivät laulu, soitto ja tanssi)

- teoriakirjoja mm. orientaalisesta musiikista - yleisoppaita kansanmusiikkipedagogiikkaan - valtakunnallista opetussuunnitelmaa vastaava musiikin perusteiden oppikirja - peruskoulun oppimateriaalien johdonmukainen päivitys luokka-asteille 1 - 9 - suomalaista kamarimusiikkia ja ryhmäpedagogiikkaa kehittävää opetusmateriaalia - harrastajakuoroille ja orkestereille soveltuvaa opetusmateriaalia (äänenkäyttö, säveltapailu,

äänenmuodostus ja yhteissoitto) - vapaan säestyksen opetusmateriaalia - hengellisen musiikin materiaalia (yhtyesoitto, hää-, hautajais- ja rippikoulumusiikki) - kansanmusiikkiin pohjautuva materiaali esim. improvisointiin, lauluun ja eri instrumen-

teille huomioiden myös vasta-alkajat - ryhmäopetusmateriaalia eri soittimille - suomennettua kirjallisuutta vieraista kulttuureista - olemassa olevan materiaalin kartoitus - verkkosovellukset opettajien ja ohjaajien materiaaleista - nuotinkirjoitusohjelmat - musiikkiteknologian hyväksikäyttö oman soiton/laulun analysoimisessa - musiikinteorian opetus nuorille oppilaille - kaikkien saatavilla oleva tietokanta opetusmateriaaleista ja hyvistä opetuskäytännöistä,

ideapankit ja keskustelufoorumit verkkoon - valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia opetussisältöjä verkkoon (säveltapailu, teo-

ria ja soittaminen) - opetusvideot ja dvd:t

24

- internetiin luettelo eri toimijoiden tuottamasta materiaalista huomioiden myös lasten ja nuorten tuottaman materiaalin

- musiikin opetuspelejä, esim. musiikkipalapelit ja teorialeikit - olemassa olevien työvälineiden kartoitus ja tietokannan luominen - valtakunnalliset teemaseminaarit - verkkopohjainen konsultointi ja työnohjaus - alueellisen integraation ja yhteistyön kehittäminen eri oppilaitosten ja muiden kulttuuri-

toimijoiden kesken - julkinen tuki taidekasvatukselle ja taiteen saatavuus sosio-ekonomisesta taustasta riippu-

matta - musiikkipedagogien ja muiden kasvatusalan ammattilaisten yhteiset erityispedagogiikkaan

syventyvät teemapäivät - aikuisoppijoiden laulunopetuksen pedagogiikka - opastus ATK-laitteiden käyttöön: nuotinnus, sekvensserit, syntetisaattorit, photoshop, tait-

to-ohjelmat - moniarvoisen musiikki- ja tuotanto-osaamisen sekä yrittäjyyden kehittämiskysymykset - harrastajaryhmien taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen

3) Toimintaresurssit - lisää taloudellista tukea rytmimusiikin opetukselle - lisää taloudellista tukea opettajien koulutukselle (luokanopettajat, musiikin aineenopettajat,

soitonopettajat) - kuntien tuki yksityisille musiikkioppilaitoksille ja taiteen perusopetuksen yleiselle oppi-

määrälle sekä opetuksen tarjonnan monipuolisuuden ja oppilasmaksujen kohtuullisuuden turvaaminen

- tekijänoikeussuojan turvaaminen - opettajien koulutuksen monipuolistaminen vastaamaan ajan tarpeita - musiikin opetuksen määrän ja laadun kehittäminen musiikin varhaiskasvatuksesta yliopis-

totasolle saakka - yhteistyö peruskoulujen ja musiikkioppilaitosten välillä - kuntien opetus- ja kulttuuritoimen tuki alueella toimiville oppilaitoksille ja yhdistyksille

ERILAISET OPPIJAT 1) Koulutuksen kehittäminen

- vuorovaikutustaitojen, itsetuntemuksen, ihmistuntemuksen ja ihmisten kohtaamistaitojen kehittäminen, psykoterapiataitojen koulutus

- fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen - yrittäjyys- ja markkinointiosaaminen - musiikin erityispedagogiikka ja erityisopetuksen didaktiikka (oppimisvaikeudet) myös

korkeakoulutasolla - muusikkouden taidot - musiikkiteknologian ja teknisten välineiden käyttäminen - erityismusiikkikasvatuksen saaminen opettajankoulutukseen - erityispedagogisten tietojen ja taitojen levittäminen valtakunnallisesti - lisää opiskelumahdollisuuksia erilaisille oppijoille

25

- musiikkiterapian perusteet tulisi mahdollisuuksien mukaan opettaa kaikille musiikkialalla toimiville

- erityisryhmät luonnollisena osana taiteen ja kulttuurin piiriä - erilaisten työtehtävien avaaminen: koulut, avohoito, laitokset - jatkokoulutuksen kehittäminen ja mahdollistaminen - yrittäjyyskoulutus - psykoterapiataitojen koulutus yliopistoihin - erityispedagogisen jatkokoulutuksen kehittäminen - selvitys musiikkiterapian perusteiden koulutuksen nykytilanteesta ja koulutuksen lisäämi-

nen musiikkialan toimijoille ja eri ammattialoille

2) Toiminnan kehittäminen - kuvionuottimateriaali - cd- ja dvd-materiaali - selkokielinen materiaali, erityisesti laulukirjat - visuaalinen materiaali - tunteisiin ja niiden käsittelyyn liittyvä materiaali - aikuisten ohjaamiseen tarkoitettu musiikkimateriaali - laulunopetusmateriaali erilaisille oppijoille - metodioppaat - musiikkiterapian ja musiikkikasvatuksen kosketuspintoja käsittelevä ja hyödyntävä mate-

riaali - materiaalia näkövammaisille - tietokonemateriaali: musisointi, pelit, nuotinnusohjelmat, soitinsovellukset, ohjauslaitteet ja

terapiatyön raportointi - näkövammaisten musiikin perusteiden oppimateriaali - erityisvalmisteiset soittimet ja soittamisen apuvälineet, joiden avulla soittaminen ja

kulttuuritoimintaan osallistuminen mahdollistuvat etäisyyksistä, liikuntarajoitteista ja/tai muista esteistä riippumatta

- musiikin erityisopetuksen kehittäminen - tiedottaminen erilaisista opetusmateriaaleista ja -välineistä - yksilöllisen terapeuttisen työskentelyn lisääminen opetustoimen piirissä - terapeuttisten näkökulmien huomioiminen kaikessa musiikkikoulutuksessa - verkostoituminen ja yhteistyö - verkkosivuston ja tietokannan luonti ja ylläpitäminen - erityismusiikkikasvatuksen tutkimusprojektit ja tutkimusryhmän luominen - musiikkioppilaitosten erityisopetuksen kehittäminen - musiikkiterapian saatavuuden lisääminen - musiikin vieminen hoitotyön ja sosiaalikentän erilaisiin toimintaympäristöihin - musiikkikeskusten luominen erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille - vuosittainen seminaari, jossa toteutetaan monimuotoisuutta sekä seminaarin sisällön että

osallistujien monialaisuuden kautta - musiikkialan toimijoiden jatkuva ja innovatiivinen kehittämisfoorumi - yhteinen ja poikkialainen musiikkialan toimijoiden täydennyskoulutus - materiaali- ja välinepankki, jonka avulla kehitetään ja ylläpidetään monimuotoista ja tasa-

arvoista musiikkikulttuuria Suomessa - selvitys, jossa kartoitetaan musiikin esittämiseen, luomiseen, vastaanottamiseen ja opiske-

luun tarjolla olevat apuvälineet ja esim. tietotekniikan suomat mahdollisuudet

26

- uuden materiaalin tarpeen kartoitus (esim. selkomateriaali) ja ko. materiaalin kehittäminen - musiikin ja musiikkiterapian mahdollisuuksista tiedottaminen - monikulttuurisuuteen keskittyvän täydennyskoulutuksen järjestäminen: musiikkiterapeut-

tien tietämyksen lisääminen eri kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden arkipäivästä, histo-riasta ja musiikkikulttuurista


- toimijoitten keskinäisen organisoinnin parantaminen - soitinlainaustoiminta - työnohjaus - vapaan sivistystoimen harrastusryhmät - erillinen tuki ja huomio inkluusioperiaatteen toteutumiseen yleissivistävässä opetuksessa - erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden omaehtoisen musisoinnin tukeminen (tilat ja

toiminnan ohjaaminen) - erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuudet

musiikin alalla - julkisesti tuettujen musiikkialan työpaikkojen luominen - päättäjille tiedottaminen ja musiikin merkitysten ymmärryksen lisääminen - erityisryhmiin kuuluvien muusikoiden konserttikiertue - erilaisten oppijoiden opetus mahdolliseksi musiikkioppilaitoksissa taiteen perusopetuksen

opetussuunnitelmien sisällä - laki musiikin erityispedagogiikasta - musiikkiterapeutin ja musiikin erityispedagogin ammattinimikkeiden vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen ja asennekasvatus - monikulttuurisuuden huomioiminen mielenterveystyössä - eri hallinnonalojen välinen yhteistyö rahoituksen turvaamisessa - kuntien välinen yhteistyö palvelujen ja rahoituksen turvaamisessa

VARHAISIÄN OPPIJAT 1) Koulutuksen kehittäminen

- erilaisten oppijoiden kohtaaminen, erilaisten oppimistyylien tuntemus, erityisopetuksen didaktiikka

- ryhmänhallinta - aikuispedagogiikka - vuorovaikutustaidot vanhempien kanssa - valmiudet uuden oppimateriaalin itsenäiseen laatimiseen ja kehittämiseen - musiikillisten ja kasvatuksellisten valmiuksien päivittäminen, mm. äänenkäyttö - organisointikyky, johtaminen ja markkinointi - kasvatustiede ja psykologia, luovuus - opetuksen pitkäjänteinen suunnittelu - työssä jaksaminen ja uusiin oppimateriaaleihin tutustuminen - monikulttuurisuus ja kulttuurien tuntemus

27


- opetussuunnitelmia vastaava materiaali ja verkkosisällöt - monikulttuurinen materiaali - lastenmusiikkiäänitteet, luovat harjoitustehtävät, musiikkivalmennusmateriaali (esim.

nokkahuiluopas musiikin varhaiskasvatukseen, ohjelmistoa lapsikuoroille, seurakunnalli-nen opetusmateriaali, vapaan säestyksen materiaali, soitinoppaat, teemavihot)

- kansanmusiikin pedagoginen materiaali - soittajan työergonomian ohjekirja - varhaisiän musiikkikasvatuksen opetussisältöjä ja siihen soveltuvia nuotinnusohjelmia

verkkoon - tietokoneet, soittimet ja nuotit - helpot tehtäväkirjat, uusia lauluja ja musiikkisatuja - kuvionuotit ja värinuottimateriaali - musiikkileikkikoulunopettajan ammattinimikkeen sertifiointi - musiikkipedagogien ja kasvatusalan ammattilaisten yhteydet ja yhteistyö - jatkuva opetuksen ohjaus- ja kehittämistyö, opetusprosessin etenemisen pohtiminen - opettaja- ja oppilasvaihdot, maahanmuuttajamuusikoiden ja suomalaisten kansanmuusi-

koiden yhteistyö - varhaisiän musiikinopetuksen yhteys esiopetukseen - lapsikuorojen perustaminen - yhteissoittotaitojen kehittäminen - instrumenttiopettajien ja varhaisiän musiikinopettajien yhteistyö - riittävän pienet varhaisiän musiikinopetuksen ryhmäkoot - opettajan työergonomia ja työssä jaksaminen - soittimien vuokraussysteemin kehittäminen - lasten oman musiikin julkaiseminen - enemmän julkista keskustelua ja pohdintaa kehittämistarpeista - varhaisiän musiikinopettajat päiväkoteihin - radion ja tv:n monipuolinen musiikkitarjonta - tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa musiikkitoimintaa maahanmuuttajaperheille - kaikkien mahdollisuus musiikin harrastamiseen sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta - kannustus musiikin monimuotoisuuteen ja erilaisten musiikkityylien opiskeluun - lisäkursseja erityisryhmille, esim. musiikkitoimintaa vanhuksille, erilaisille oppijoille, mo-

nikulttuurisille perheille - lastentarhanopettajille jatkoväylä musiikinopettajaopintoihin - eri musiikkityylien huomioiminen musiikinopettajan erityisinstrumenttiopetuksessa


- julkinen tuki musiikkikasvatuksen järjestämiselle sekä toimitilojen hankkimiselle ja ylläpi-tämiselle

- opetustoimintaan liittyvien lupien myöntäminen, yhteisöllinen tuki ja yhteistyö paikallista-solla

Documents

Monimuotoinen musiikki: Loppuraportti