Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014–2017
Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä
Tasa-arvoisuus ja ihmisTen kunnioiTTaminen
Kaiken työskentelyn lähtökohta on toisen ihmisen arvostaminen ja välittäminen. Palvelujen käyttäjille ja heidän läheisilleen turvataan oikeus hyvään hoitoon ja palveluun.
asiakas- ja perhelähTöisyys
Toiminta lähtee palvelujen käyttäjän ja hänen läheistensä tarpeista. Asiakas on palveluihin osallistuva aktiivinen toimija.
osallisuus
Osallisuus on yhteisöön ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Palvelun käyttäjät osallistuvat palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
laadukkuus
Palveluissa korostuu korkea laatu ja käytetään vaikuttaviksi todettuja menetelmiä.
mieli-ohjelmassa korosTuu:
• Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito kokonaisuutena
• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen painottaen perus- ja avohoitopalveluja
• Palveluihin pääsy joustavasti matalakynnyksisen yhden oven periaatteella
• Asiakkaan aseman vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen
• Ylisukupolvisesti siirtyvien ongelmien tunnistaminen ja vähentäminen
kaupunkisTraTegiaan pohjauTuva hyvinvoinTisuunniTelma painoTTaa:
• Peruspalvelujen toimivuutta ja ennaltaehkäisyn vahvistumista osana peruspalveluita
• Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemista
• Palvelujen kohdentamista ja priorisointia, palveluverkon kehittämistä sekä uuden teknologian hyödyntämistä
alueellisTen suunniTelmien mukaan:
• Mielenterveyttä ja hyvinvointia tuetaan kunta- ja aluetason ratkaisuilla kaikilla toimialoilla
• Kuntalaisten palvelut on järjestetty eri tahojen yhteistyönä
• Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito toteutuu alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen mukaisesti
• Kunta- ja aluetasolla on sovittu yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotosta
• Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyspalvelujen kehittäminen edellyttää kokonaisuudistusta, jossa lähdetään asiakkaiden tarpeista eikä ikärajoista tai organisaatiosta
• Avohoidon päihde- ja mielenterveyspalvelut tulee siirtää kuntien toiminnaksi
• kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (mieli)
• pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia 2013–2016 (mielekästä elämää pirkanmaalla)
• pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
• aluehallintoviraston turvallisuussuunnitelma
• kehittämisohjelmaa edeltävät suunnitelmat ja raportit Tampereella
• Tampereen kaupungin valmisteilla olevat raportit ja suunnitelmat
Strategian lähtökohdat
visio:• Mielenterveyttä edistämällä ehkäistään myös päihdehaittoja
• Elämänlaatua parannetaan mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistämällä
• Yhteistyö on toiminnan kulmakivi: osaamisen ja asiantuntijuuden jakaminen luo edellytykset yhteisten tavoitteiden onnistumiselle. Yhteistyötä lisätään niin asiantuntijoiden kuin asiakkaiden, palveluntuottajien ja kolmannen sektorin välillä. Yhteistyötä kehitetään eri palveluiden välillä organisaatiorajoista välittämättä
TavoiTTeeT: • Painopisteen siirtäminen erityispalveluista peruspalveluihin ja ennalta ehkäisevään työhön
• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena
• Asiakkaan ja hänen perheensä aseman vahvistaminen
Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä
painopisTeen siirTäminen peruspalveluihin ja ennalTaehkäisyyn:
• Peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdeosaamisen sekä ennaltaehkäisevän työotteen vahvistaminen
• Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittäminen peruspalveluissa
• Puheeksi oton ja varhaisen puuttumisen lisääminen
• Mielenterveyden edistämistä ja ehkäisevää päihdetyötä tukevien rakenteiden kehittäminen
• Palvelujen käyttäjät saavat tukea omissa elinympäristöissään (esim. päivähoito, neuvolat, terveysasemat, koulut, työterveys, palveluasuminen)
mielenTerveys- ja päihdepalvelujen kehiTTäminen yhTenä kokonaisuuTena:
• Avomielenterveyspalvelujen ja päihdehuollon avopalvelujen integrointi
• Asiantuntijuuden jakaminen ja monitoimialaisten yhteistyömuotojen kehittäminen
• Asiantuntijatyön sisältöjen kehittäminen
• Toimivien hoitoketjujen kehittäminen
• Yhteisten sähköisten tietojärjestelmien kehittäminen
asiakkaan ja hänen perheensä aseman vahvisTaminen:
• Palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen
• Asiakkaan ja hänen läheistensä osallisuuden vahvistaminen palveluissa ja päätöksenteossa
• Palvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että ne ovat asiakkaan näkökulmasta helposti saavutettavissa ja tukevat myös palvelujen käyttäjien läheisiä ja heidän jaksamistaan
• Vertaistukea vahvistavien rakenteiden ja resurssien kehittäminen
• Perhenäkökulman vahvistaminen ja ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy sekä aikuisten että lasten ja nuorten palveluissa
Tavoitetilan saavuttamiseksi
Kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset palvelurakenteen kehittämiseksi
• Palvelujen saatavuus varmistetaan toteutettavalla toimintasuunnitelmalla• Päihde- ja mielenterveysavopalvelut integroidaan kaupungin tuotannoksi• Kehitetään matalan kynnyksen palveluja peruspalveluissa
• Perusterveydenhuollon työntekijöiden suunnitelmallinen mielenterveys- ja päihdetyön koulutus, konsultaatiokäytäntöjen luominen, osaamisresurssien lisääminen
• Perustetaan työryhmä selvittämään onko toiminta mahdollista käynnistää olemassa olevien resurssien uudelleenorganisoinnilla
• Innovoidaan ja kehitetään uusia yhteistyön muotoja
Asiakas saa tarvitsemansa mielenterveys- ja päihdepalvelun tarpeen mukaisessa ajassa yhdestä paikasta
Perusterveydenhuollossa osataan tunnistaa, ehkäistä ja hoitaa mielenterveys- ja päihdeongelmia
Palvelujärjestelmän kehittäminen: kotisairaala-toiminta vaihtoehtona sairaalahoidolle joidenkin potilaiden kohdalla
Käytännön yhteistyötä tehdään yli sektorirajojen paitsi yksittäisten asiakkaiden kohdalla myös yhteisten toimintojen muodossa
parannetaan palvelujen saatavuutta tarjoamalla palveluja, joihin palvelujen käyttäjä pääsee yhden oven periaatteella
vahvistetaan peruspalveluiden päihde- ja mielenterveysosaamista
laitoshoitoa puretaan ja palvelujen saatavuutta omassa elinympäristössä vahvistetaan
lisätään aikuis- ja lapsiperhesosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyötä
lasTen, nuorTen ja lapsiperheiden hyvinvoinTi on panosTus TulevaisuuTeen
Tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja tukea lasta ja nuorta kohti tervettä aikuisuutta lasten, nuorten ja perheiden omissa elinympä-ristöissä. Varhaisvuosina saatu hoiva edistää sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä aikui-sena.
Huomioimalla lapset vanhempien saadessa palveluja voidaan ennal-taehkäistä ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle.
Perheenjäsenten ongel-mia hoidetaan tavalli-sesti useassa eri pai-kassa, mikä ei aina vastaa perheiden tar-peita parhaalla mahdol-lisella tavalla.
Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kriittisiksi menestystekijöiksi on tunnistettu palveluiden läheisyys ja toimintapa sekä ver-kostovoima. Tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen palveluita, neuvontapalveluita nuo-ren arjessa, perhekeskeistä toimintamallia, jal-kautuvaa työtä, vastuutyöntekijä-mallia sekä vahvan tuen palveluiden yhteistyötä.
TyöikäisTen mielenTerveys- ja päihdehoidolla on suuri Taloudellinen merkiTys
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt on yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy, 46 % on eläkkeellä mielenterveyssyistä.
Alkoholin kulutuksen kasvu ja siitä aiheutuvien haittojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla. Alkoholiperäiset kuolemat ovat 15–64-vuotiai-den miesten ja naisten yleisin kuolinsyy.
Työelämässä toteutettuun mielenterveyden edistämiseen sijoitetun pääoman on todettu palautuvan jo vuodessa. Palautuva tuotto on ollut viisi kertaa suurempi kuin sijoitettu pää-oma.
ikäihmisTen palveluja Tulee kehiTTää kokonaisuuTena
Ikääntyneiden mielenterveyteen ja päihtei-siin liittyvät häiriöt lisääntyvät väestön van-hetessa. Ikääntyneiden ongelmiin liittyy omat erityispiirteensä, jotka liittyvät muihin tervey-songelmiin, toimintakyvyn laskuun ja muisti-sairauksiin. Yksinäisyys lisää mielenterveys- ja päihdeongelmia. Sen torjumiseksi tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja sosi-aalista tukea.
Ikäihmisten palveluja tulee kehittää siten, että painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja arjessa tukemisessa. Palvelunkäyttäjän tulee päästä hoito- ja kuntoutuspalveluihin omassa elinympäristössään sekä yhden oven periaat-teella.
painopisTealueeT ikäryhmiTTäin
• Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi
• Nuorten hyvinvointi ja osallisuus
• Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito
• Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistus ja hoito
lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevän mielenterveystyön ja varhaisen tuen kehittäminen
kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide
Mielenterveyttä edistävät olosuhteet paranevat päiväkoti- ja kouluympäristöissä sekä perheissä
Päiväkoti- ja koulukiusaamisen ehkäisyn toimintamallien, lapsiperheiden tiimipalvelu KEINUn ja perhetyön vaikuttavien menetelmien jatkokehittäminen
alle 18-vuotiaiden mielenterveyspalvelujen kokonaisuus
Hoidon saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus paranee
Tampereen kaupungin ja PSHP:n yhteinen hanke, jossa kartoitetaan alle 18-vuotiaiden mielenterveyspalvelut, joita kehitetään kokonaisuutena
Palvelujen järjestämisen toimeenpano uudenlaisella palvelurakennemallilla perustason ja erityisvastuutason kesken aloitetaan
Lasten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset
lasten, nuorten ja lapsiperheiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen läheisyys
Neuvontapalvelut nuorten arkeen
Osaamisen laajentaminen peruspalveluissa
Lasten ja perheiden talon sekä nuorten talon käynnistäminen ja kehittäminen
Henkilöstön kouluttaminen päihde- ja mielenterveysasioissa
Nuorten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset
kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide
verkostovoiman hyödyntäminen nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluissa
Asiakkaalla on yksi kontaktihenkilö
Parannetaan vahvan tuen palveluiden yhteistyötä
Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluita kehitetään yhtenä kokonaisuutena
Sovitaan asiakaskohtaisen vastuutyöntekijän määrittelyn periaatteista ja kirjataan nimetty henkilö jatkossa asiakassuunnitelmiin
Muodostetaan organisaatiorajat ylittävät työparit
Luodaan yhteinen kehittämisen foorumi ja rakenne
Sovitaan menetelmät (sisäinen auditointi, vertaisoppiminen, benchmarking)
Läheisyys Toimintatapa
A. Matala kynnysB. Neuvontaa arjessa
1. Nuori ja perhe mukana2. Jalkautuva työ lähelle nuorta
Punainen lanka
Vahvan tuen palveluiden
yhteistyö
Yhteinen asiakaslähtöinen kehittäminen moniammatillisesti ja verkostovoimalla
ole lähellä ja toimi!
Nuorten päihde- ja mielenterveys- palvelujen visio
Nuorten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset
nuorisotakuun toteutuminen
kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide
Nuorten toisen asteen koulutuksen keskeyttämiset vähenevät
Nuorisotakuun piiriin kuuluvat saavat tarvitsemansa kuntoutuksen tai muun hyvinvointia edistävän palvelun määräajassa
Oppilaanohjauksen, opiskelijahuollon ja muiden tukitoimintojen kehittäminen oppilaitoksissa
Kehitetään toimijoiden (kunta, Kela, TE-toimisto, kolmas sektori) välistä yhteistyötä ja sujuvoitetaan palvelupolkua huomioiden erityisesti yli 18-vuotiaat nuoret aikuiset
Toimintatapa nuorten päihde- ja mielenterveys-palveluissa
Kehitetään perhekeskeinen toimintamalli
Tuodaan erityispalvelut peruspalveluiden luo sekä kehitetään konsultaatiokäytäntöjä
Luodaan käytännön toimintamalli, jossa suunnitellaan hoitoa yhdessä
Luodaan säännöllinen toimintarakenne konsultaation hyödyntämisestä
Vastuu hoidosta säilyy mahdollisimman pitkään lähityöntekijällä
Työikäisten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet
päihde- ja mielenterveys-palvelujen sisällön kehittäminen
kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide
Päihde- ja mielenterveyspalveluissa käytetään vaikuttaviksi todettuja menetelmiä ja hoito-ohjelmia
Ryhmämuotoisia hoitoja lisätään
Mielenterveys- ja päihdetyön sisältöjä kehitetään vastaamaan palvelutarvetta ja palvelujen laatu paranee
Alueellisten hoito-ohjelmien ja Käypä hoito -suositusten toteuttaminen soveltuvin osin
Käynnistetään ja kehitetään uusia ryhmämuotoisia hoitokäytäntöjä
Syömishäiriöiden, neuropsykiatristen häiriöiden ja traumojen hoidon kehittäminen
Hankitaan ja kehitetään työn rakenteita muuttamalla entistä vaikuttavampia ja palvelutarvetta vastaavia palveluja
Huomioidaan sosiaalisten vaikutusten arviointi sosiaalihuollon menetelmillä
perhenäkökulman ja osallisuuden vahvistaminen
ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy
Palvelussa huomioidaan asiakkaan perhe ja läheiset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
Lasten tilanteen huomiointi vanhemman saadessa palveluja
Laaditaan omaistyön ohjeet yhteistyössä omaisjärjestöjen kanssa ja otetaan ne käyttöön mielenterveys- ja päihdepalveluissa
Järjestetään omaisneuvonta osana mielenterveys- ja päihdepalvelujen perustyötä
Laaditaan ohjeistus lasten tilanteen huomioimisesta
Lasten tilanteen huomioivien lyhytinterventioiden järjestelmällinen käyttö aikuisten palveluissa
Työikäisten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet
lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja siihen liittyvien ongelmien hoito
Peruspalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa osataan tunnistaa, ehkäistä ja hoitaa lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohtaavia kuntalaisia
Työttömien mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen
kuntouttavien toimenpiteiden ja asumispalvelujen kehittäminen
järjestöyhteistyö ja asiakasnäkökulman sekä osallisuuden vahvistaminen
mielenterveyden itsehoito
kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide
Työttömien terveystarkastuksiin sisältyy systemaattinen mielenterveys- ja päihdearvio
Järjestötoimijoiden ja kuntatoimijoiden yhteistyötä lisätään
Asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemuksen hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä lisätään
Kehitetään kuntouttavaa työ- ja päivätoimintaa
Kuntoutus- ja asumispalveluiden tarjonta vastaa kysyntää
Lisätään asiakkaan mahdollisuuksia saada tietoa mielenterveydestä ja mielenterveyden hoidosta.
Kuntouttavan työ- ja päivätoiminnan hyviä käytäntöjä otetaan käyttöön
Kehitetään kuntoutuspolkua sekä palveluohjausta kuntoutuspalveluihin ja niistä eteenpäin kaikille kuntalaisille tarkoitettuihin palveluihin
Kuntoutus- ja asumispalveluja lisätään erityisesti kotiin tarjottavina palveluina
Otetaan käyttöön Mielenterveystalo-portaali ja Terveystutka
Kaikille tehdään AUDIT-kysely sekä psyykkisen toimintakyvyn seulonta joko BDI- tai GHQ-mittarilla
Kehitetään järjestöjen ja kaupungin toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistavia rakenteita ja järjestetään Kumppanuusfoorumi vuosittain
Asiakkaita hyödynnetään palveluiden kehittämisessä ja luodaan uusia tapoja osallistaa asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita
Toimintaa koordinoidaan nimeämällä vastuuhenkilöt sekä järjestämällä koulutusta ja mentorointia sekä tiedottamista lisäämällä
Ikääntyvien palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet
ikäihmisten aktiivisuuden ja mielenterveyden tukeminen
kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide
Väestön aktiivisuus, kiinnostuneisuus ja harrastuneisuus eivät vähene merkittävästi ikääntymisen myötä
Ikäihmisten yksinäisyys ja alakuloisuus vähenevät
Tarjotaan aktiivisuutta tukevaa toimintaa sekä lisätään toiminnasta tiedottamista
Lisätään myös kotiin vietävien palvelujen määrää
Päivätoimintapaikkojen sekä virkistyspalveluiden määrän lisääminen
ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistus
Alkoholin käytön puheeksiotto ja mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa
Kotihoidossa puututaan RAI-arvion pohjalta alkoholin liikakäyttöön ja mielenterveysongelmiin
Perusterveydenhuollossa tehdään entistä useammin mielenterveys- ja päihdearvioita (esim. Otetaan selvää, AUDIT, CAGE, CES-D ja GDS)
mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalvelujen kehittäminen
Laitoshoitopaikat vähenevät
Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalveluiden tarjonta vastaa kysyntää
Psykososiaalisen tuen lisääminen kotihoidossa
Asumispalveluja lisätään, kehitetään ja suunnataan iäkkäille mielenterveys- ja päihdeasiakkaille
Osaamista lisätään asumispalveluissa
päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen
Päihde- ja mielenterveyspalveluissa käytetään vaikuttaviksi todettuja menetelmiä
Päihde- ja mielenterveyspalveluissa käytetään Käypä hoito -suositusten ja alueellisten hoito-ohjelmien mukaista hoitoa
ikäihmisten päihteiden ongelmakäytön hoito
Iäkkäiden päihteiden ongelmakäyttö vähenee
Kotikatko-työmuoto kotihoitoon
mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä
– mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014–2017löytyy kokonaan osoitteesta
www.tampere.fi/mielenterveys
Ikääntyvien palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet
osaamisen vahvistaminen
ikäihmisten mielenterveys- ja päihdehoidon hoidon koordinoinnin keskittäminen
perhelähtöisen työotteen vahvistaminen
ikäihmisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen koordinointi
kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide
Vahvistetaan perusterveydenhuollon ja kotihoidon mielenterveys- ja päihdetyön osaamista
Omaisten tukeminen
Palvelunkäyttäjä saa avun yhdestä paikasta
Palveluketjujen toimivuus
Ikäihmisten mielenterveys-, muisti ja päihdeongelmien diagnosointi ja hoidon koordinointi integroidaan geriatrian poliklinikan toiminnaksi
Tarvittaessa nimetään hoitoa, kuntoutusta ja tukea koordinoiva vastuutyöntekijä, jolla on kokonaiskuva palveluista
Kehitetään terveysasemien ja kotihoidon toimintaa siten, että niissä osataan tehdä psykososiaalisia tilannearviointeja
Vahvistetaan osaamista rekrytoinneilla, täydennyskoulutuksella sekä mentoroinnin ja konsultaatioavun lisäämisellä
Laaditaan omaistyön ohjeistus ja koulutetaan henkilöstöä käyttämään sitä
mielenTerveys- ja päihdesuunniTelman asianTunTijaryhmän jäseneT 2012–2013: Suunnittelupäällikkö maritta närhi (puheenjohtaja) ja suunnittelija marika vartiainen (sihteeri), tilaajaryhmäMielenterveys- ja päihdepalvelujen ylilääkäri päivi kiviniemi ja apulaisylilääkäri Timo palo-oja,avopalvelut•Yleislääketieteenerikoislääkärikaija lietzén, Tammelakeskuksenlääkäriasema•Ylilääkäriouti poutanen,akuuttipsykiatria,Pirkanmaansairaanhoitopiiri•Aluejohtajaerkki Tukeva ja osastonlääkäri reijo kulmala,TampereenA-klinikka•Sosiaalityöntekijämirja sirén sekä suunnittelijat eija kouhia ja Tarja koskinen,asiakasohjausyksikköLoisto•Erityisohjaaja nora salmijärvi,ehkäisevänpäihdetyönyksikkö•Toiminnanjohtajavesa vaittinen,TampereenA-kiltary•Toiminnanjohtajaoili huhtala, OmaisetmielenterveystyöntukenaTamperery • Toiminnanjohtaja inkeri ruuskanen,Sopimusvuori ry • Ravintoloitsijariitta mäkelä, Pirkanmaan hotelli-jaravintolayrittäjätry•Ylikonstaapelianna-kaisa heinämäki,Pirkanmaanpoliisilaitos•Kokemusasiantuntijatritva mäkelä ja ari Tuomisto.
Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyössä -suunnitelma linjaa Tampereen kaupungissa toteutettavaa mielenterveys- ja päihdetyötä vuosina 2014–2017.
Suunnitelma tarjoaa suuntaviivoja mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen.
Suunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat painopisteen siirtäminen erityispalveluista peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön, mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena sekä asiakkaan ja hänen perheensä aseman vahvistaminen.
koko suunnitelma löytyy osoitteesta tampere.fi/mielenterveys sekä tampere.fi/paihdepalvelut
Esitteen kuvat Stock.XCHNG
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014–2017
Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä