Lasten ja nuorten hyvinvointityö ja sen johtaminen Nurmijärvellä

1

• Sijainti:

Keski-Uudenmaan alue

Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Hyvinkää, Tuusula

• Pinta-ala 367 km2

• Asukasluku

n. 40 000

• Päätaajamat:

Nurmijärven kirkonkylä, Klaukkala, Rajamäki

Nurmijärvi

2

3

Vuosi Hanke, päätös, toiminta

2003-

2005

Yhteistyössä THL:n kanssa luotiin Varpu hanke I:ssä varhaisen puuttumisen malli. Hanke perustui

kunnanvaltuuston ja sosiaalipalvelujen vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä tukeviin

tavoitteisiin sekä strategisiin linjauksiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi

2006-

2007

Varpu hanke II:ssa mallia tehtiin työntekijöille tutuksi ja juurruttamaan toimiviksi

arkikäytännöiksi.

2006-

2009

THL:n verkostotutkimus ja dialogiset menetelmät -työryhmän yhteinen kehittämishanke

Nurmijärven kunnan ja Rovaniemen kaupungin kanssa varhaisen avoimen yhteistyön

kehittämiseksi

2008 Kunnanjohtaja vakinaisti Varpu hankkeiden ohjausryhmän ennaltaehkäisevän työn

poikkihallinnolliseksi ohjausryhmäksi

2006-

2008

Verkostotyön koordinaattorin vastaamaan Varpu-hankkeen etenemisestä ja toteutumisesta,

vakinaistettiin vuoden 2007 talousarviossa. vuoden 2008 alusta alkaen.

2009 Ensimmäinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

2010 Jatkuvan ohjauksen, seurannan ja arvioinnin malli otetaan käyttöön

2011 Valtuusto hyväksyi päivitetyn Vatpu-mallin: Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

2013 Ennalta ehkäisevän työn ohjausryhmästä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmäksi.

2013 Yhdyspinta tarkastelut TA-tavoitteisiin

2014 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma II hyväksyttiin

Historiaa – kehittämistyön päävaiheita Nurmijärvellä 2003-2014

4

Turvallisuus-työryhmä

Liikenneturval-lisuus-

työryhmä

Lasten ja nuorten

hyvinvoinnin ohjausryhmä

Aikuisväestön hyvinvointi-työryhmä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä

Sosiaali- ja terveystoimen

toimiala

Sivistystoimen toimiala

Elinkeino- ja kunta kehitys-

keskus

Keskus-hallinnon toimiala

Ympäristö-toimiala

Kunnan johtoryhmä (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä)

5

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen - rakenne

Varhaisen avoimen yhteistyön rakenne kunnassa

Kunnan strategia Kunnan johtoryhmä

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä

Toimiala-asiantuntija

Seuraa, kehittää, arvioi, raportoi

tiedottaa, kehittää, kouluttaa, koordinoi, raportoi

”Kunnan palveluissa ylläpidetään ja kehitetään varhaisen avoimen yhteistyön toimintamallia”

6

Monialaisen yhteistyön johtaminen

Porinat:

• Millaisia kokemuksia teillä on monialaisen yhteistyön johtamisesta ? Mikä edistää/estää sitä?

• Missä/millaisissa tilanteissa tarvitaan monialaisen yhteistyön johtamista?

7

Jäsenet:

• Sivistystoimenjohtaja pj.

• Sosiaali – ja terveysjohtaja

• Perhe – ja sosiaalipalveluiden päällikkö

• Varhaiskasvatuspäällikkö

• Opetuspäällikkö

• Nuorisopäällikkö

• Avoterveydenhuollon päällikkö

• Avoterveydenhuollon ylilääkäri

• Toimiala-asiantuntija(Verkostotyö)

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä

Painopisteenä on lasten- ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen

Tehtävät : • Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen lasten, nuorten – ja perheiden palveluissa asiakaslähtöisesti – alueellisten monialaisten työryhmien ohjaaminen • Varhaisen avoimen yhteistyön toiminnan kehittäminen

ja juurtumisen edistäminen arjen käytännöiksi • Lastensuojelulain 12 §:n mukaisen lasten- ja nuorten

hyvinvointisuunnitelman valmistelun ja toteutumisen ohjaaminen ja seuranta

• Lasten -, nuorten - ja perheiden valtakunnallisten linjausten ja politiikkaohjelmien seuraaminen, niistä tiedottaminen ja toteuttaminen

8

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

9

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu 2014 Oppilaskuntien edustajien tapaaminen - viestit kouluilla käydyistä keskusteluista ja nostot suunnitelmaan

2014 Lautakuntakäsittelyt

2013 Ohjausryhmä käynnistää päivitystyön ja nimeää työ - ryhmän valmistelemaan päivitystyötä

2013 -2014

2013 Laajennetun Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmän tapaaminen valitaan suunnitelman ohjaavat periaatteet: osallisuus, tuki kehitysympäristöihin ja toimivat palvelut

2013 Työntekijöille suunnatut kehittämisforumit - edustuksellinen osallis - tuminen lasten, nuorten ja perheiden palveluista - työntekijöiden kokemustieto hyvinvoin - nista ja kehittämis- ajatukset

2013 Kysely palveluiden käyttäjille palveluiden tavoitettavuudesta, saatavuudesta ja hyödyllisyydestä

2014 Laajennetun ohjausryhmän sekä monialaisten työryh - mien tapaaminen - konk - reettien toimenpiteiden miettiminen ohjaavien periaatteiden toteutumiseksi

2014 Päivitystyön esitteleminen ja siitä keskusteleminen sivistystoimen esimiespäivässä

2014 Päivitystyön esitteleminen ja siitä keskusteleminen soteli - toimialan esimiespäivässä

2014 Valtuusto hyväksyy suunnitelman

2014 Lautakuntien jäsenten keskustelutilaisuus - luot - tamushenkilöiden ajatukset suunnitelman painopiste- alueista ja suunnitelman seurannasta

2014 Järjestöjen ja yhdistysten tapaamien

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 2013–2014

10

Varhaisen avoimen

yhteistyön eettiset

periaatteetTuki lasten ja

nuorten kasvuympäris-

töihin

Osallisuus

Toimivat palvelut

11

TUKI KASVUYMPÄRISTÖIHIN

TOIMIVA PERUSTYÖ

OSALLSUUDEN

TOTEUTUMINEN

Yksilölle ja perheelle suunnatut palvelut

Kohdennetut palvelut

Kaikille suunnatut palvelut

INTENSIIVINEN APU

VARHAINEN TUKI

NEUVONTA JA OHJAUS

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ

12

Lasten ja nuorten harrastaminen • Lasten ja nuorten liikkuminen •Yleinen harrastustoiminnan kehittäminen

Kouluruokailun kehittäminen

Ennaltaehkäisevien – ja varhaisen tuen

palvelujen kehittäminen

Kannustavat kohtaamiset

Lasten ja vanhempien eroauttaminen

Ryhmään kuuluminen-yhteisön merkitys

13

Ohjausryhmä

seuraa

Suunnitelman

tunnettavuus, arkeen

vieminen Toteutumista

tukevat koulutukset

Toteutettu toiminta,

ryhmät yms. Tiedon

kerääminen, palautteet,

kyselyt, kuulemiset

Osana strategiaa,

talousarviota, hyvinvointisuu

nni-telmaa

Monialainen yhteistyö ja

sen johtaminen

mm. verso -, huoli puheeksi, ”ero lapsiperheissä koulutukset

mm. kerhotoiminta, koulukahvilat, vertaisryhmät, ”supervälkät”, koululounaskokei-lut

mm. asiakaskyselyt, kouluterveyskysely, koonnit keskustelutilaisuuksista,

mm. talousarvioesitykset suunnitelman toteuttamiseksi, yhteys kunnan hyvinvointityöhön

mm. yhdyspintatarkas-telut, johtamisen rakenteet, oppilashuolto

mm. kuntalaisille tiedottaminen, järjestöjen, yhdistysten ja seurojen tiedottaminen, suunnitelman työyhteisössä käsittely

OHJAUS, SEURANTA, ARVIOINTI

14

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Porinat:

• Millaisia kokemuksia teillä on lasten ja nuorten hyvinvointi suunnitelma työstä?

• Mikä edistää suunnitelmien toteutumista arjen toiminnassa?

• Millaisia ajatuksia Nurmijärven suunnitelma ja sen valmisteluprosessi herättää? – Mitä haluaisitte kysyä?

15

Rakenne ja asenne

16

Varhainen avoin yhteistyö

Dialoginen palvelukulttuuri

koko kunnan tasolla

Varhain:

Kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei sivusta seuraten – ellei se ole ammatillinen valinta

Avoimesti:

Luottamussuhteita vaalien. Ei selän takana, vaikka asiantuntijakeskeisyys houkuttaisi

Yhteistyössä:

Voimavarat kooten – unohtamatta tärkeimpiä resursseja ja läheisverkostoja

Osallisuuden ja kuulluksi

tulemisen lisääminen

kaikkien toimijoiden

kesken

17

On tarpeen ylittää rajoja kuntalaisten/ asiakkaiden

ja heidän läheisverkostojensa suuntaan

sukupolvien välillä sektoreiden, yksiköiden

ja ammattikuntien välillä johdon ja alaisten julkisten, yksityisten ja

III-sektorin tuottajien välillä

Sektori A

Ysikkö A1 Yksikkö

A2

Yksikkö

A3

B

Yksikkö B1

Yksikkö B2

Yksikkö B3

Sektori B

Vertikaalinen erikoistuminen vahvaa, horisontaalinen yhteistyö heikkoa

Kokonaisvaltainen arki

Tom Arnkil

•Lainsäädännössä , kansallisissa linjauksissa ja strategioissa on lukuisia velvoitteita monialaiseen

yhteistoimintaan.

• Mutta palvelujärjestelmämme on sektorijakoinen

• Sen vuoksi tarvitaan rajanylityksiä eri sektoreiden ja ammattiryhmien välillä

• Ja tarvitaan osaamista niin että yhteinen työ lasten ja heidän perheidensä hyväksi onnistuu

Palvelujärjestelmät ovat sektorijakoisia, ihmisten arki ei ole

18

• Kieliongelmat

• Erilaiset toimintakulttuurit

• Toisten työtä/ toista ei tunneta - Ennakkoluulot

• Arvovaltaristiriidat/asiantuntija keskeisyys

• Toimijatahojen runsaus

• Yhteistyömenetelmien puute

• Kiire

• Epävarmuus

• Ylisektorisen työskentelyn johtamisen ja koordinoinnin pulmat

Rajojen ylityksiä estävät mm.

19

2.11 / 4.11 20

• Huolen kasvu ja monimutkaiset tilanteet houkuttavat monologisuuteen

• Toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa • Houkutus lisätä hallintaa koettamalla hallita toisten

ajatuksia ja toimintaa sekä muuttaa toisia (toimenpiteiden kohteita, esineitä)

• Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten (myös itsen) kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee

• Tietäminen tappaa uteliaisuuden • Neuvotuttaminen ja toimenpidekeskeisyys • Kontrollin delegointi ja salailu-arvailurakenteet

Jotta saavutetaan hyviä joustavia rajojen ylityksiä ja voimavarojen yhdistelmiä, tarvitaan dialogisia kohtaamisia ihmisten välillä.

Avoimen yhteistyön haaste

20

Varhaista avointa yhteistyötä tukevia työtapoja ja toimintaa

mm.

• Huoli puheeksi koulutukset – ennakointilomake

• Ennakointidialogit – ulkopuoliset keskustelun ohjaajat

• Ihmeelliset vuodet - koulutukset

• Yhdyspintatarkastelut

• Hyvienkäytäntöjen dialogit ja puimalat

• Omin jaloin

21

Ryhmiä mm: •Ihmeelliset vuodet ryhmät •Vanhemman neuvo - + taikuri ja vetskariryhmät •Vertti – ryhmät •Maestro – ryhmät

Monialaiset alueelliset työryhmät •Koulukahvilat •Kantti kestää toiminta •Ryhmäyttämiset yläkouluilla •Ennaltaehkäisevä päihdetyö

Kytkeytyykö ja juurtuuko varhaisen avoimen

yhteistoiminnan dialoginen kulttuuri? Muutama keskeinen opetus:

On tarpeen muodostaa kunnan päätöksentekojärjestelmään kytkeytyvä ylisektorinen ohjausjärjestelmä, jolla on käytettävissään pysyvä,

riittävin aikaresurssein varustettu koordinaattori, jotta verkostomaiset kehitelmät eivät hajaudu takaisin sektoreihin On tarpeen edetä ainakin kolmella tasolla yhtä aikaa ja toisiinsa tukeutuen: ylimmän johdon (poliittinen ja viranhaltijajohto), keskijohdon ja henkilöstön tasolla. Koulutukset & dialogit horisontaalisesti ja vertikaalisesti

”sekakokoonpanoin” (eri sektoreilta/yksiköistä/ammateista; ei hierarkiatasoilta) edistää rajanylitysprosesseja – mutta ei tietenkään syrjäytä homogeenisten ryhmien koulutusta.

Prosessit ovat usein laajenneet yksittäisistä ”pisteistä” (esim. uudistushaluinen koulu) pikemminkin kuin ”laidasta laitaan” vyörytyksenä.

”Kriittinen massa” on tärkeä: asialle omistautuneiden ja koulutuksilla tuettujen toimijoiden riittävän suuri joukko, jota vaalitaan ja täydennetään.

22

•Meidän tulee oppia puhumaan yhdessä. Eri toimijat käyttävät erilaista kieltä ja tulkitsevat sanoja eri sisällöillä esim. konsultaatio ja sen eri tasot •Kun puhutaan asiakkaista viranomaisten kesken, on huomioitava, että käytetty kieli ja asenne siirtyy helposti asiakastilanteeseen •Alueella toimivien työntekijöiden tutustuminen ja toisen työn tunteminen on hyvän yhteistyön edellytys •Pitkä prosessi on edellytys yhteistyökulttuurin luomiselle. Se kehittyy vain dialogisella vuoropuhelulla. Miten dialogi saadaan toteutumaan toimijatasolla, jolloin ymmärrys ja yhteistyökulttuuri alkaa syntyä? •Toimintaohjeisiin luodut rakenteet mm. antavat mahdollisuuden lisääntyvään dialogiin. •Asiakkaan luottamuksen syntyminen kaikissa palveluissa alusta lähtien. Luottamus rakentuu osallisuuden kokemuksesta. Tämä pätee myös viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. •Kun on monta toimijaa, asiakkaan asian kuljettaminen on ydinkysymys,

johon etsitään ja tulee löytää vastaus (koordinointivastuu)

Huomioita yhdyspintatarkasteluista

23

Kysymyksiä, ajatuksia, huomoita, kommentteja?

24

Kiitos!