MH, 18.6.2018 10:00, Esityslista 1 …...8 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, myönteiset päätökset ..... 12 9 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, kielteiset

Sisällysluettelo

MH, 18.6.2018 10:00, Esityslista 1

§ -2 Esityslistan kansilehti (sisällysluettelo) ........................................................................................................ 1

§ -1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 2

§ 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen .............................................. 4

§ 2 Pöytäkirjan tarkastaminen ............................................................................................................................. 5

§ 3 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ..................................................................................................... 6

§ 4 Maakuntavaltuuston kokouksen 11.6.2018 päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano .......................... 7

§ 5 Vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2019-2021 taloussuunnitelman valmistelu ......................................... 8

§ 6 Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun myönnetty rahoitus ja rahoituksenkäyttösuunnitelma ........................................................................................................................................... 9

§ 7 Hankerahoitusjaoston varajäsenen valinta ................................................................................................. 11

§ 8 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, myönteiset päätökset ............................................................... 12

§ 9 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, kielteiset päätökset .................................................................. 15

§ 10 Europe Direct -tiedotuspisteen vuoden 2018 omarahoitusosuuden kattaminen liiton budjetista....................................................................................................................................................................... 20

§ 11 Saaristo-ohjelman kytkeminen päivitettyyn maakuntaohjelmaan .............................................................. 21

Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMAAN 2018 ............................................................. 22

Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMAAN 2018sv ......................................................... 26

§ 12 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokranmääräytymisestä siirtymäkauden aikana ...................................................................................................... 30

§ 13 6Aika Energiaviisaat kaupungit -hankkeen käynnistäminen ..................................................................... 32

§ 14 6Aika Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen käynnistäminen .............................................................. 33

§ 15 Ehdotus valtion taidetoimikuntien jäseniksi vuosiksi 2019-2020 ............................................................... 34

§ 16 Ehdotus Varsinais-Suomen taidetoimikunnan jäseniksi 2019-2020 .......................................................... 35

§ 17 Lausunto liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaehdotuksesta vuosille2019-2022 ..................................................................................................................................................... 37

§ 18 Osallistuminen Lounais-Suomen Töihin tänne -tunnettuuskampanjaan .................................................... 39

§ 19 Osallistuminen Turun kansainvälisille kirjamessuille 5-7.10.2018 ............................................................. 40

§ 20 Viranhaltijapäätökset ................................................................................................................................. 41

§ 21 Tiedoksi annettavat asiat .......................................................................................................................... 42

Liite: Matkaraportti_Oulu_BSC ................................................................................................................ 43

Liite: Matkaraportti_Vasanen ................................................................................................................... 45

Liite: Matkaraportti_OECD Forum_Högblom ........................................................................................... 47

Liite: Matkaraportti_Saarento .................................................................................................................. 51

§ 22 Kokouksen päättäminen ........................................................................................................................... 55

Aika %%%003 klo %%%010Paikka %%%006, Ratapihankatu 36, 20100 TURKU

ASIALISTA

Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.

§ -2, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 1

§ -1, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 2

Maakuntahallitus Esityslista 6/2018

KOKOUSAIKA 18.06.2018 klo 10.00KOKOUSPAIKKA MaakuntataloASIAT

SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj.Achrén UllaAlatalo Juuso, 1. vpj.Andersson JaninaEk-Marjamäki TeijaEloranta Eeva-JohannaHeinonen MarkoHuovinen PenttiKiviranta EskoKurvinen Jani, 2. vpj.Lang EijaLehtinen RiittaLindqvist EmmaNieminen TomiNummentalo JuhaniPerho TiinaPilpola JuhaniRautanen HannuVirolainen Anne-Mari

Aaltonen NikoRinne TarjaHamunen IlkkaRatilainen NiinaVuola HannaJori TalvikkiTurpeinen JuhanaRantasaari JuhaRantala JukkaHalkilahti JaakkoVälke OlliKarnisto-Toivonen SaijaVallavuori KaisaRasi JarmoLundström SannaMäki-Punto-Ristanen TarjaHeikkilä LauriLindberg MarkoVanhanen Juha

ESITTELIJÄ Häkämies Kari MaakuntajohtajaPÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja

MUUT SAAPUVILLAOLLEET

Myllymäki PekkaSjölund JanneSiren Saara-SofiaAndersson Li

Mv:n puheenjohtajaMv:n I varapuheenjohtajaMv:n II varapuheenjohtajaMv:n III varapuheenjohtaja

KUTSUTTUINAASIANTUNTIJOINA

Leppänen LauraLeskinen RiikkaNuotio TarjaSaarento HeikkiVirtanen JanneStjernberg Kirsi

MuutosjohtajaToimialapäällikköAluekehitysjohtajaSuunnittelujohtajaEdunvalvontajohtajaViestintäpäällikkö

LAILLISUUS JAPÄÄTÖSVALTAISUUS

Asia 1

PÖYTÄKIRJANTARKASTUSTAPA

Asia 2

ALLEKIRJOITUKSET

Ilkka Kanervapuheenjohtaja

Petra Määttänensihteeri

PÖYTÄKIRJANTARKASTUS

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.

Maakuntavirasto

PÖYTÄKIRJA ON OLLUTYLEISESTI NÄHTÄVÄNÄLIITON VERKKOSIVUILLA

Maakuntavirasto

Todistaa Hallintojohtaja

§ -1, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 3

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 12.6.2018. Maakuntahallituksenjäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistu-vat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenensijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille.

Kuntalain 103 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kunenemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

Kuntalain 64 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädettymainitussa kuntalain pykälässä.

Valmistelija PM/mk

Maakuntajohtajan ehdotus

Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista.

Päätös

§ 1, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 4

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN

Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan joh-dolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöy-täkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimie-limen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.”

Maakuntahallitus (mh 23.1.2009 § 31) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireel-lisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytä-kirjaan kyseisen pykälän kohdalle.

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisestiseuraavasti:

1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen ko-kouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten.

2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksy-misestään.

3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjantarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallin-tosihteerille.

4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtajaallekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti.

Valmistelija PM/HM


Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Juhani Nummentalon ja Tiina Perhon.

Päätös

Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, [email protected]

§ 2, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 5

mailto:[email protected]

MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS

Asia Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus.

Valmistelija KH/ml


Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

Päätös

§ 3, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 6

MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUKSEN 11.6.2018 PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA JATÄYTÄNTÖÖNPANO

Asia Kuntalain 39 §:n 2. momentin mukaan kunnanhallituksen tulee vastata valtuuston päätösten val-mistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.

Valmistelija PM/HM


Maakuntahallitus katsoo, että maakuntavaltuuston kokouksen 11.6.2018 päätökset eivät ole synty-neet virheellisessä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa ja päätökseteivät muutoin ole lainvastaisia, jolloin niiden toimeenpanemisella ei ole estettä ja päättää pannatäytäntöön maakuntavaltuuston 11.6.2018 tekemät päätökset:

§ Toimenpiteet

1-2 Ei toimenpiteitä3 Maakuntavaltuuston sihteerin määrääminen

Ei toimenpiteitä4-6 Ei toimenpiteitä7 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle

Ei toimenpiteitä8 Turun kaupungin päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta

Ei toimenpiteitä9 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017

Ei toimenpiteitä10 Vuoden 2017 arviointikertomus

Maakuntahallitukselle valmisteltavaksi11 Vuoden 2017 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Ei toimenpiteitä12 Maakunnan tila kevät 2018 -katsaus

Ei toimenpiteitä13 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakun-

takaavan hyväksyminenEi toimenpiteitä

14 Merialuesuunnittelun eteneminenEi toimenpiteitä

15 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 2017Ei toimenpiteitä

16 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteetMaakuntahallitukselle valmisteltavaksi

17 Valtuutetun kyselytEi toimenpiteitä

Päätös

Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246, [email protected]

§ 4, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 7


VUODEN 2019 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2019-2021 TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU

Asia Maakuntahallitus 27.8.2018 käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksensekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittä-miseksi.

Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahalli-tuksessa 19.11.2018 ja viedään maakuntavaltuuston 10.12.2018 päätettäväksi. Varsinais-Suomenliiton yhteistyökomitea käsittelee talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen elokuussa 2018.

Talousarvion 2019 ja varsinkin taloussuunnitelman 2019 - 2021 kannalta merkittävä muuttuja onedelleen valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus. Talousarvio laaditaan päivittyvien tilannetie-tojen mukaan, uudistuksen epävarmuustekijät huomioiden.

Maankäytön ja ympäristön vastuualue valmistelee ensi vuonna luonnonarvojen ja -varojen vaihe-maakuntakaavaehdotuksen nähtäville ja hyväksyttäväksi. Merialuesuunnittelun ensimmäinen kuu-leminen on alkuvuodesta 2019. Lisäksi käynnistetään maakunnallinen liikennejärjestelmä- ja alue-rakennetyö.

Aluekehittämisen vastuualueen toimintaan vaikuttaa EU:n tänä keväänä antama ehdotus uudenohjelmakauden 2021-2027 rahoituskehyksistä- ja asetuksista. Ohjelmien (kansalliset rakennera-hasto-ohjelmat ja CentralBaltic-ohjelma) kansallinen valmistelu käynnistyy syksyllä 2018. Siihenliittyen alueellisten osioiden valmistelu ja maakunnallinen edunvalvonta mm. rahoituksen maakun-nalliseen kohdentumiseen on yksi aluekehityksen vastuualueen keskeisimmistä tehtäväkokonai-suuksista toimintavuonna 2019.

Hallinnon vastuualueen toiminta ja riittävä resurssointi on suoraan riippuvainen liiton toiminnan jahenkilöstömäärän laajuudesta. Hallinnollisten palvelujen tuottaminen uudistusorganisaatiolle on si-tonut resursseja. Uudistuksen etenemisestä riippuen, hallinnon on arvioitava resurssien riittävyysvuonna 2019.

Maakuntavaltuusto vahvisti vuoden 2018 arvioiduksi alijäämäksi yhteensä 192 900 euroa, jokasuunniteltiin katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Maakuntahallituksen hyväksymässä ti-linpäätöksessä vuodesta 2017 edellisten tilikausien ylijäämätililtä on 740 246 euroa.

Valmistelija KH/PM/hm


Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2019-2021 taloussuunni-telman valmisteluaikataulun ja evästää jatkovalmistelua.

Päätös


HALL: 150/2018§ 5, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 8


SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUUN MYÖNNETTY RAHOITUS JA RAHOITUKSENKÄYTTÖSUUNNITELMA

Asia Maakuntahallitus (mh 12.2.2018 § 19) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2018 käyttö-suunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat 1) kuntarahoitteisillakustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintaka-tetaso (0 euroa). Sote- ja maakuntauudistusta valmistelevan muutosorganisaation käyttösuunni-telma hyväksyttiin samassa yhteydessä, mutta merkittävä osa valtionvarainministeriön avustuspää-töksistä sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun on tehty vasta tämän jälkeen. Toimintaa onpystytty suunnittelemaan tarkemmin rahoituksen vahvistuttua.

Valtionvarainministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen liitolle uudistuksen esivalmisteluun valti-onavustusta seuraavasti:

Vuonna 2017 Vuonna 2018+ 414 077 e + 934 567 e+ 1 142 354 e

Yhteensä avustusta on saatu tähän mennessä 2 490 998 euroa. Uudistuksen valmistelun kustan-nuspaikan toteutuma on:1.7.-31.12.2017 428 395 e1.1.-7.6.2018 788 400 e

Valtionavustuksen ehtona on 10 % omarahoitusosuus esivalmistelun hyväksyttävistä arvonlisäve-rottomista kustannuksista. Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos kuittaa-vat omavastuuosuuden sote- ja maakuntauudistukselle tehdyllä työllä.

Avustuksen käyttö on mahdollista esivalmisteluvaiheen ajan. Esivalmisteluvaiheen päättyminenriippuu sote- ja maakuntauudistusta koskevan lakipaketin käsittelyaikataulusta eduskunnassa.Tarkka ajankohta lakien käsittelylle ei ole vielä tiedossa. Edelleen on mahdollista, että valtiova-rainministeriö osoittaa lisärahoitusta esivalmisteluvaiheen kustannusten kattamiseen vuoden 2018aikana.

Tarkennettu käyttösuunnitelma:

Valmistelija LL/PM/EP/kr


Maakuntahallitus päättää

1. merkitä tiedoksi valtiovarainministeriöltä saadun rahoituksen määrän ja2. hyväksyä muutosorganisaation tarkennetun käyttösuunnitelman.

Palkat ja palkkiot 1 021 725Palvelujen ostot 718 300 sis. mm koulutus 33 000 matka- ja majoituskustannukset 25 000Tilavuokrat 63 850Aineet ja tarvikkeet 92 600Muut kulut 11 500

Kustannukset yhteensä 1 907 975 e

HALL: 151/2018§ 6, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 9

Päätös

Lisätietoja Muutosjohtaja Laura Leppänen, p. 040 767 4364, [email protected]

HALL: 151/2018§ 6, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 10


HANKERAHOITUSJAOSTON VARAJÄSENEN VALINTA

Asia Sanna Lundström on 25.5.2018 päivätyllä kirjeellä anonut eroa kaikista Varsinais-Suomen liitonluottamustehtävistä 1.6.2018 alkaen. Pyynnön syynä on Lundströmin uudet työtehtävät.

Sanna Lundström on toiminut Varsinais-Suomen liitossa mm. hankerahoitusjaoston varajäsenenä.

Seitsemänjäseninen hankerahoitusjaosto toimii maakuntahallituksen alaisuudessa. Maakuntahalli-tus asetti sen viimeksi 16.10.2017 § 9. Jaoston tehtävänä on valmistella liiton toimivaltaan kuuluvatkansalliset sekä EU- rahoitusohjelmien (EAKR-osio) rahoituspäätökset.

Valmistelija PM/TN



1. myöntää Sanna Lundströmille eron Varsinais-Suomen liiton hankerahoitusjaoston varajäsenyy-destä ja

2. valita hankerahoitusjaostoon uuden varajäsenen.

Päätös


§ 7, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 11


ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT RAHOITUS, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET

Hankerahoitusjaosto 6.6.2018 § 19

Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettumääräraha vuosille 2016–2018. AIKO -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahviste-taan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessäroolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työl-lisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, ko-keiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mitta-luokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä.

Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä:- edistää aktiivisesti elinkeinojen rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta- nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen käynnistymistä- vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä

AIKO -rahoituksen haku päättyi 18.5.2018. Varsinais-Suomen liittoon saatiin yhdeksän hakemusta,joiden yhteenlaskettu haettu AIKO -rahoitus oli 442 122 euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytet-tävissä AIKO -rahoitusta 168 302 euroa.

Myönteiset päätösesitykset (oheismateriaali):

Hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntäminen markkinoilla (21/2018). Varsinais-Suomen Yrittäjät ry.

Hankkeen kuvaus:

Hankkeen tarkoituksena ja tavoitteena on löytää ne keinot, joilla kunnat saadaan julkaisemaanostolaskudatansa mahdollisimman laajalti yhtenäisessä formaatissa ja miten julkaistua dataa voisikäyttää entistä tehokkaammin apuna kuntien toiminnan kehittämisessä niin toiminnallisesti kuin ta-loushallinnon näkökulmasta.

Edelleen hankkeessa luodaan julkisten hankintojen ja ostolaskudatan yhdistävä tietokanta ja sensisältämän tiedon vertailuun soveltuvat toimintamallit, työkalut ja raportointipohjat. Kaksi tietoläh-dettä yhdistävän tietokannan ja sen käyttöön luotujen työkalujen avulla voidaan tehostaa markki-noiden toimintaa ja yritysten sekä julkisen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää niin tie-toja julkisista hankinnoista kuin ostolaskudatasta ja niiden yhdistelmästä omassa toiminnassaan taiperustaa sen varaan uutta liiketoimintaa ja toimintatapoja säästöjen saamiseksi.

Perustelut päätösesitykselle:

Hanke on hyvin suunnattu ja vaiheistettu. Tavoitteena on luoda kokonaan uusi sekä yksityistä ettäjulkista sektoria hyödyttävä malli hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntämiselle. Kokeilun onnistues-sa se on mahdollisuus monistaa valtakunnalliseen käyttöön.

Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R3 Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnanedelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoiminnan ke-hittymistä.

Hankkeen toteutusaika on 1.6.2018 – 30.4.2019.

Innopeda Training Center Europe. Turun ammattikorkeakoulu Oy.

Hankkeen kuvaus:

Päätavoitteena on saada Turun AMK:lle kannattavaa liiketoimintaa Indonesiaan kohdistuvalle kou-lutusviennille. Tämä päätavoite sisältää alatavoitteet varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän vien-

§ 8, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 12

timahdollisuuksien avaamisesta Indonesiaan sekä Innopeda Training Center Europen perustami-sesta yhteistyössä eurooppalaisten kumppanien kanssa.


Hanke tukee hyvin maakuntaohjelman koulutusviennin lisäämiseen tähtäävää tavoitetta. Indone-sia on väkiluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio, joten onnistuessaan hanke tarjoaa mah-dollisuuden todella laajaan koulutusvientiin. Hankkeessa on vahva kansainvälinen ulottuvuus.

Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen S5 Jatketaan koulutusosaamisen tuotteistamista jayhteisen koulutusviennin kehittämistä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiätoteuttamista.


Muovin kiertotalouskeskittymä Vakka-Suomeen. Ukipolis Oy.

Hankkeen kuvaus:

Päätavoite on löytää ratkaisuja muovin keruuseen, kierrätettävyyteen ja uusiokäyttöön. Kartoite-taan teollisuusyritysten ja maatalouden muovijätteen määriä ja tuotetaan toimintamalleja valmista-van teollisuuden materiaalikiertojen tehostamiseksi uusimman tiedon, kokemusten ja kokeilujenavulla.

Hankkeessa testataan eri keruumenetelmiä, tehdään kokeiluja ja ketteriä pilotointeja valmistavanteollisuuden tuotantoketjuissa. Pilottikohteiden avulla voidaan löytää uusia tai hyödyntää jo ole-massa olevia ratkaisuja uudella tavalla eri tuotantojen ja yritysten ylijäämä- ja hukkaraaka-aineidenkeruuseen ja jatkojalostusratkaisuiksi. Hankkeessa hyödynnetään uusinta kiertotaloustietoutta jasen tuomia mahdollisuuksia teollisuuden yrityksissä ja maatiloilla. Samalla verkostoidutaan eri kier-totalouskeskittymien kanssa.


Konkreettinen resurssiviisauden edistämiseen ja kiertotalouden tiekartan toteuttamiseen tähtäävähanke. Muovin keruussa, kierrätyksessä ja uusiokäytössä yhdistyvät perinteinen ympäristönsuoje-lullinen näkökulma sekä mahdollisuudet tuottavaan liiketoimintaan. Hanke sisältää konkreettisenkokeilun, jossa testataan piloteissa kerättyjen raaka-aineiden käyttöä jatkojalostuksessa.

Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R1 Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurs-sitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisestitoteuttamista.


Hankkeet on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 1.6.2018.

Valmistelija TN/PP/kk

Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että

Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:lle myönnetään hankkeeseen ”Hankinta- ja ostolaskudatan hyödyn-täminen markkinoilla” (31/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 67,9 prosenttia hank-keen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (81 000 euroa), kuitenkin enintään 55 000 euroa.

Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”Innopeda Training Center Europe”(24/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistäkokonaiskustannuksista (52 872 euroa), kuitenkin enintään 37 010 euroa.

§ 8, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 13

Ukipolis Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”Muovin kiertotalouskeskittymä Vakka-Suomeen”(25/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistäkokonaiskustannuksista (66 891 euroa), kuitenkin enintään 46 824 euroa.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.__________

Maakuntahallitus 18.6.2018

Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa.


Maakuntahallitus päättää, että

Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:lle myönnetään hankkeeseen ”Hankinta- ja ostolaskudatan hyödyn-täminen markkinoilla” (31/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 67,9 prosenttia hank-keen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (81 000 euroa), kuitenkin enintään 55 000 euroa.

Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”Innopeda Training Center Europe”(24/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistäkokonaiskustannuksista (52 872 euroa), kuitenkin enintään 37 010 euroa.

Ukipolis Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”Muovin kiertotalouskeskittymä Vakka-Suomeen”(25/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistäkokonaiskustannuksista (66 891 euroa), kuitenkin enintään 46 824 euroa.

Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdanosalta kokouksessa.

Päätös

Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 7760 630, [email protected]

§ 8, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 14


ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT RAHOITUS, KIELTEISET PÄÄTÖKSET

Hankerahoitusjaosto 6.6.2018 § 20

Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettumääräraha vuosille 2016–2018. AIKO -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahviste-taan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessäroolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työl-lisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, ko-keiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mitta-luokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä.

Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä:- edistää aktiivisesti elinkeinojen rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta- nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen käynnistymistä- vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä

AIKO -rahoituksen haku päättyi 18.5.2018. Varsinais-Suomen liittoon saatiin yhdeksän hakemusta,joiden yhteenlaskettu haettu AIKO -rahoitus oli 442 122 euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytet-tävissä AIKO -rahoitusta 168 302 euroa.

Kielteiset päätösesitykset (oheismateriaali):

DigiMan - pk-yrityksen liiketoimintastrategian digiaskeleet (22/2018). Turun yliopisto.

Hankkeen kuvaus:

Tavoitteena on tukea pk-yrityksien strategista päätöksentekoprosessia liiketoiminnan uudistamisennopeuttamiseksi. Tämä tehdään tarjoamalla pk-yrityksille, erityisesti pienille, muutostilanteeseentiedollajohtamisen työkaluja ja erityisesti niiden hyötykäyttöönottokokemusta.

Muutostilanteessa korostetaan varsinkin digitalisaation ja IoT:n monimerkityksellisiä vaikutuksia jaedellytyksiä. Tavoite on konkretisoida liiketoiminnan uudistamisen toimenpiteitä tuottamalla validoi-tujen kehitys- ja suunnittelutyökalujen avulla yrityskohtaisia liiketoimintamallikokeiluja. Kokeilut pk-yrityksissä konkretisoivat ja syventävät osallistujien osaamista sekä a) uusien teknologioiden po-tentiaalista, että b) tiedollajohtamisen parhaista käytänteistä osana välttämättömiä liiketoiminnantutkivia ja kokeilevia palveluorientoituneita uudistamistoimia. Tavoitteena on myös se, että kokei-luissa yrityksiin tuotetut strategisen tason päätökset muutoksesta ja valitut muutoksen hallintaa jasuunnittelua tukevat työvälineet voidaan viedä kohti käytäntöä.


Hanke nojautuu pitkälti jo olemassa olevan Business Makeover -palvelun hyödyntämiseen. Hank-keessa on mukana myös yritystukielementtejä. Valtioneuvoston asetuksen alueiden kehittämisestäja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014) mukaan maakunnan liitot eivät voi rahoit-taa yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämistä.

Hanke edistää maakuntaohjelman toimenpiteiden Y1 Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innos-tavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita ja Y5 Edistetään yrittäjyyttä,omistajanvaihdoksia sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa ja työelämänlaatua toteuttamista.


Bio&Bio - Biotalouden uuden aallon rakentaminen bio-osaamista yhdistämällä (23/2018). Tulevai-suuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.

§ 9, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 15

Hankkeen kuvaus:

Hankkeessa rakennetaan Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Bastu-yritysverkoston avulla Bio&Bio-kohtaamisia etsimään suomalaisen biotalouden seuraavaa aaltoa yhdistämällä erilaista vahvaaosaamista. Kiinnostavia uusia alueita ovat esimerkiksi: ruoka lääkkeenä, korkean lisäarvon biota-loustuotteet, terveys- ja hyvinvointiratkaisut. Tavoitteena on varsinaissuomalaisen bio-osaamisenyhdistäminen ”Metsä-Suomen” bio-osaamiseen. Vahvuuksia ovat mm. Life Science -osaaminen(biokuvantaminen, analytiikka, korkea laatu, puhdistaminen ja erottaminen) ja sen yhdistäminenbiotalouden prosessiosaamiseen. Turun seudulla on myös vahvaa synteesikemian ja lääketeolli-suuden osaamista, joka voi olla yhdistettävissä ruokaketjuun ja vihreän biotalouden ketjuihin. Mikä-li tulokset ovat kiinnostavia, on mahdollista jatkaa myös kansainvälisesti kiinnostavan Life Science-osaamisen esittelyä osana seudun invest-in -toimintaa. Mahdollisia kohteita voisivat olla ne tahot,joilla on jo muuta kautta yhteyksiä seudulle tai Suomeen.


Hanke pohjautuu jo olemassa olevaan Bastu-yritysverkostoon ja toimintamalliin. Kyseessä on toi-minnan laajentaminen biotalouteen ja siinä toimivien yritysten keskuuteen. Olemassa olevan toi-mintamallin laajennus tulisi pystyä rahoittamaan siihen osallistuvien omalla rahoituksella.

Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R1 Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurs-sitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisestitoteuttamista.


Kv-kasvua lähimarkkinoiden julkisista hankinnoista (26/2018). Yrityssalo Oy.

Hankkeen kuvaus:

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on koota avoimesti yhteen joukko yrityksiä, joita kiinnostaanaapurimaiden julkiset hankinnat sekä niiden avulla kansainvälinen kasvu ja etabloituminen uusillemarkkinoille. Yritysjoukon kanssa ryhmitytään markkina-alueiden ja tarvittaessa myös toimialojenmukaan, hankitaan ja jaetaan yrityksille tarpeellista tietoa kohdemaiden kansallisesta lainsäädän-nöstä, hankintalakia säätelevistä periaatteista ja hankintamenettelyistä, ilmoitustietokannoista (vrt.Suomen Hilma), hankintasopimus- ja ostoprosesseista, maksuajoista, yhteistarjousmahdollisuuk-sista ja muusta yrityksille tarpeellisesta tiedosta. Hankittu tieto kootaan sähköiseen oppaaseen,josta se on laajasti ja avoimesti hyödynnettävissä myös muille.


Yrityksille on jo tarjolla tukea kansainvälistymiseen mm. Business Finlandin palveluiden kautta.Lähtökohtana on koota yritysjoukko, jolla on osaamista Suomen hankintalakiin ja jota kiinnostaakansainvälinen kasvu naapurimaihin julkisten hankintojen avulla. Riskinä on, että osallistuvien yri-tysten määrä jää pieneksi.

Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R2 Vauhditetaan julkisen sektorin innovatiivisiahankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistä-miseksi toteuttamista.


Älykkäät liikenneratkaisut (27/2018). Turun ammattikorkeakoulu.

Hankkeen kuvaus:

§ 9, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 16

Tavoitteena on laatia esiselvitykset raideliikenteen hybridimalliin perustuvan henkilöliikenteen to-teuttamismahdollisuuksista Turun talousalueen ja Varsinais-Suomen kaupunkien yhdistäjänä yh-dessä Uudenkaupungin, Raision, Turun, Kaarinan ja Salon kaupunkien johdon kanssa. Hankkees-sa luodaan innovatiivinen hybridimalli, jossa selvitetään jo olemassa olevan raideliikenneverkonaktivointimahdollisuuksia henkilöliikenteen rakenteellisen muutoksen ja muutostarpeen näkökul-mista. Hybridimallin rakentamisen tavoitteena on tiivistää kaupungit lähemmäs yhtä kokonaisuutta,mahdollistaen joustavan liikkumisen asumisen, työn ja opiskelun välillä.


Turun ammattikorkeakoulu ei ole relevantein taho toteuttamaan raideliikenteen hybridimalliin pe-rustuvan henkilöliikenteen toteuttamismahdollisuuksia selvittävää hanketta. Hankkeen kustannus-arvio on suuri AIKO -rahoitteiseksi hankkeeksi. Varsinais-Suomen liiton ja liikenne- ja viestintämi-nisteriön välillä on jo valmistelussa paikallisjunaliikennettä selvittävä hanke, jossa ovat mukanamyös keskeiset kaupungit ja kunnat.

Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen S3 Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun ripeäeteneminen sekä rannikon, sisämaan ja maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien toimivuuden jakehittämisen edistäminen toteuttamista.


Parainen rakennemuutoksen harjalla (28/2018). Turun ammattikorkeakoulu.

Hankkeen kuvaus:

Tavoitteena on selvittää ja pyrkiä määrittelemään kaavoituksen ja rakentamisen kuulemisprosessintoteutukseen liittyvää uutta mallia, jonka avulla voidaan tarkentaa kaupunkilaisten kokemaa ja to-dellista palvelujen tarvetta. Hankkeen avulla voidaan luoda yhteistoiminnan ja palvelutuotannonmalli, joka palvelisi kaupunkikehitystä myös jatkossa ja samalla mahdollistaisi erilaisia joustavia ta-poja palvelujen kartoittamisen, rakentamisen ja kaavoituksen työvälineiksi.


Hanke kohdistuu vain yhden kaupungin (Parainen) kaavoituksen ja rakentamisen kuulumisproses-sin toteutukseen liittyvän uuden mallin selvittämiseen. Hanke ei täytä AIKO -rahoituksen kriteerejä.

Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen Y6 Varmistetaan tiedonkulku kestävän alue- ja yh-dyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuul-lisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksitoteuttamista.


Elintarvikealan vientihautomotoiminnan pilotointi (29/2018). Turku Science Park Oy.

Hankkeen kuvaus:

Hankkeen lähtökohtana on Satakunnan ja Varsinais-Suomen elintarvikealan yritysten kehittäjä-kumppaneiden tunnistama tarve alan viennin ja kansainvälistymisen pitkäjänteiseen tukemiseen.Lounais-Suomi on maamme tärkeimpiä alkutuotannon alueita, jossa on monipuolista elintarvikeja-lostusta ja alaa uudistavaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Vientihautomohankkeen tavoitteena on luoda käytännönläheinen vientihautomomalli, joka vastaaalueellisiin yritystarpeisiin. Hautomomalli yhdistää elintarvikealan yrityksiä ja palveluntarjoajia, jaavaa uusille vientiyrityksille polun valtakunnalliseen Food from Finland -ohjelmaan ja muihin julki-siin kansainvälistymisen tukipalveluihin (esim. EVIRA).

§ 9, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 17


Yrityksille on jo tarjolla tukea kansainvälistymiseen mm. Business Finlandin palveluiden kautta.Hankkeen toiminta kohdistuu myös Satakunnan alueelle ja Porin sekä Rauman kaupungit osallis-tuvat kuntarahoitusosuuteen. Silti rahoitusta on haettu vain Varsinais-Suomen liitolta.

Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen V9 Jatketaan Varsinais-Suomen vahvan ruoantuo-tannon ja elintarviketeollisuuden kehittämistä toteuttamista.


Hankkeet on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 1.6.2018.

Valmistelija TN/PP/kk

Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraaville hankkeille myönnetäalueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitusta:

DigiMan - pk-yrityksen liiketoimintastrategian digiaskeleet (22/2018). (Hakija Turun yliopisto).

Bio&Bio - Biotalouden uuden aallon rakentaminen bio-osaamista yhdistämällä (23/2018). (HakijaTulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto).

Kv-kasvua lähimarkkinoiden julkisista hankinnoista (26/2018). (Hakija Yrityssalo Oy).

Älykkäät liikenneratkaisut (27/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu).

Parainen rakennemuutoksen harjalla (28/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu).

Elintarvikealan vientihautomotoiminnan pilotointi (29/2018). (HakijaTurku Science Park Oy).

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin._________

Maakuntahallitus 18.6.2018

Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa.


Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä alueelliset innovaatiot ja kokeilutrahoitusta:

DigiMan - pk-yrityksen liiketoimintastrategian digiaskeleet (22/2018). (Hakija Turun yliopisto).

Bio&Bio - Biotalouden uuden aallon rakentaminen bio-osaamista yhdistämällä (23/2018). (HakijaTulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto).

Kv-kasvua lähimarkkinoiden julkisista hankinnoista (26/2018). (Hakija Yrityssalo Oy).

Älykkäät liikenneratkaisut (27/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu).

Parainen rakennemuutoksen harjalla (28/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu).

Elintarvikealan vientihautomotoiminnan pilotointi (29/2018). (HakijaTurku Science Park Oy).

§ 9, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 18

Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdanosalta kokouksessa.

Päätös

Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 7760 630, [email protected]

§ 9, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 19


EUROPE DIRECT -TIEDOTUSPISTEEN VUODEN 2018 OMARAHOITUSOSUUDEN KATTAMINEN LIITONBUDJETISTA

Asia Europe Direct Varsinais-Suomi EU-tiedotuspiste on toiminut Varsinais-Suomen liiton yhteydessävuoden 2013 alusta asti. Tiedotuspiste on osa Euroopan komission ylläpitämää verkostoa.

Viisivuotisen sopimuskauden ensimmäiset neljä vuotta katettiin EU-komission tuella ja maakunnankehittämisrahalla. Uusi kolmivuotinen kausi alkoi vuoden 2018 alusta. Vuoden 2018 toimintaan eiole käytettävissä maakunnan kehittämisrahaa kyseisen rahoitusinstrumentin poistuttua käytöstäkokonaan. Vuoden 2018 toimintabudjetti on arviolta 62 642 euroa. Liiton budjetissa on varauduttukomission tuen (28 680 euroa) yli menevän omarahoitusosuuden (33 962 euroa) kattamiseen.

Hankkeen kustannusarvio vuodelle 2018 on seuraava:

Palkka- ja henkilöstökulut 51 124 €Ostopalvelut 5598 €Matkakulut 1000 €Toimistokulut ja tarvikkeet 4920 €Menot yhteensä 62 642 €

Valmistelija TN/JT/kk


Maakuntahallitus päättää, että liitto kattaa budjetistaan Europe Direct -tiedotuspisteen vuoden2018 omarahoitusosuuden.

Päätös

Lisätietoja EU-tiedottaja Juhana Tuomola, p. 040 358 5704, [email protected]

ALUEK: 31/2018§ 10, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 20


SAARISTO-OHJELMAN KYTKEMINEN PÄIVITETTYYN MAAKUNTAOHJELMAAN

Asia Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman päivityksen vuosiksi 2018–2021 joulukuussa 2017. Maakunnallinen saaristo-ohjelma kytkettiin edelliseen maakuntaohjelmaansaaristotoimikunnan laatimalla kytkentäasiakirjalla, joka hyväksyttiin maakuntahallituksessa24.8.2015.

Saaristotoimikunta arvioi saaristo-ohjelman liityntöjä uuteen maakuntaohjelman päivitykseen lyhy-ellä asiakirjalla, jossa on konkretisoitu niitä maakuntaohjelman toimenpiteitä, jotka ovat saaristonkannalta keskeisimpiä. Nämä toimenpiteet ovat kytköksissä saaristo-ohjelman teemoihin, joita on 5kpl: saaristoliikenne ja tietoliikenneyhteydet; saaristomatkailu ja muut elinkeinot; asuminen ml. va-paa-ajanasuminen; ympäristö; kulttuuri.

Saaristoa ei tule saaristotoimikunnan mielestä pitää erillisenä alueena vaan se kulkee maakunta-ohjelman toimenpiteissä luontevasti mukana. Saaristossa on kuitenkin tiettyjä erityispiirteitä ja -tarpeita, joita halutaan tuoda esille toimikunnan laatimassa dokumentissa. Keskeisenä tavoitteenaon saariston elinvoiman säilyttäminen ja lisääminen. Tätä tavoitetta silmällä pitäen on nostettu esiinmuutama maakuntaohjelman toimenpide saaristoa koskevine taustoituksineen.

Oheismateriaalina toimitettu asiakirja hyväksyttiin saaristotoimikunnan kokouksessa 12.4.2018.

Valmistelija TN/SH/kk


Maakuntahallitus merkitsee saaristotoimikunnan tuottaman dokumentin tiedoksi.

Päätös

Lisätietoja Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704, [email protected]

ALUEK: 30/2018§ 11, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 21

SAARISTON KYTKENTÄ PÄIVITETTYYN MAAKUNTAOHJELMAAN 2018-2021

Läpileikkaava ”punainen lanka”: saariston elinvoiman säilyttäminen ja lisääminen

SLOGAN: ”Saaristo: kumppanuutta, luovuutta, elinvoimaa”

Saaristo-ohjelman entiset ja edelleen ajankohtaiset teemat:

1. saaristoliikenne ja tietoliikenneyhteydet 2. saaristomatkailu ja muut elinkeinot 3. asuminen ml. vapaa-ajan/kakkosasuminen 4. ympäristö 5. kulttuuri

Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 päivitetty versio hyväksyttiin maakuntavaltuustossa joulukuussa 2017. Päivitystyö tehtiin ns. kevyellä menettelyllä, jossa maakuntastrategiaa, kumppanuusstrategiaa ja sen toimenpiteitä (29 kpl) täsmennettiin huomioimalla viime vuosien positiivinen rakennemuutos maakunnassamme. Maakuntastrategia koostuu neljästä teemakokonaisuudesta, vastuullisuus (V), yhteistyötaidot (Y), saavutettavuus (S) ja resurssiviisaus (R). Em. toimenpiteiden päätoimenpide on kumppanuusfoorumi, joka kokoaa yhteen eri toimijoita ja muodostaa näin eri toimenpiteitä toteuttavien tahojen verkoston. Maakuntastrategia ja maakuntaohjelma muodostavat koko maakunnan yhteisen tavoitteiston.

Saaristo on Varsinais-Suomelle ja varsinaissuomalaisille tärkeä asia, osa identiteettiä. Hiljattain (helmiikuussa 2018) julkaistiin pieni Facebook- gallup, jossa maakuntamme asukkailta kysyttiin, mikä on parasta Varsinais-Suomessa. Vastaajista 80% mainitsi saariston ! Olisikin vaikeata kuvitella Varsinais-Suomea ilman saaristoa.

Maakuntaohjelmassa ja sen toimenpiteissä saaristo mainitaan erikseen muutamassa kohdassa, mutta Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta katsoo, että saaristoa ei tule erottaa maakuntaohjelman toimeenpanossa erilliseksi saarekkeekseen vaan sen voidaan katsoa olevan läpileikkaavasti mukana siinä, sen eri tavoitteissa ja käytännön toimenpiteissä.

Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma on jo pitkään koostunut viidestä (5) teemasta: saaristoliikenne ja tietoliikenneyhteydet; saaristomatkailu ja muut elinkeinot; asuminen ml. vapaa-ajan-/kakkosasuminen; ympäristö; kulttuuri. Näitä teemoja tukevia toimenpiteitä maakuntastrategiassa on useita ja saaristotoimikunta haluaa tässä maakuntaohjelman ja saaristo-ohjelman kytkentädokumentissa nostaa esiin joitakin konkreettisia tavoitteita, jotka ovat kytköksissä näihin toimenpiteisiin. Em. 5 teemaa muodostavat saariston kehittämisen selkärangan.

Sivu 22§ 11, MH 18.6.2018 10:00 / Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMA...

Seuraavilla maakuntaohjelman toimenpiteillä on kytkös saaristo-ohjelman teemoihin:

V9, Y2, Y4, Y5, Y6, Y7, S1, S3, S6, R1, R3, R6,

V= vastuullisuus; Y=yhteistyötaidot; S=saavutettavuus; R=resurssiviisaus

V9: Jatketaan Varsinais-Suomen vahvan ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kehittämistä:

Saaristossa on perinteisesti harjoitettu ruoantuotantoa sen eri muodoissa: viljelyä (sekä vilja että muut kasvit esim. peruna), kalastusta ja kalanjalostusta sekä lihakarjataloutta. Viime vuosien lähiruokaideologia on tuonut lisää elinkeinomahdollisuuksia myös saariston tuottajille. Sitä vastoin ammattikalastus ja kalanjalostus ovat kärsineet monista ongelmista, joista tulisi päästä eroon. Yhtäältä kotimaisen kalan (sekä kalastetun että kasvatetun/jalostetun) kysyntä ja menekki ovat hyvällä tasolla, mutta toisaalta ammattikalastus on vääjäämättä hiipuva elinkeino koko maassa ja niin myös Varsinais-Suomessa. Kalankasvatusta on hankaloitettu jatkuvasti lisääntyneellä sääntelyllä (kasvatuskiintiöt ym). Sama koskee myös kalanjalostusta. Toimenpiteen toteutuksessa tulee saaristoon kiinnittää erityistä huomiota.

Y2: Luodaan maakunnalliset järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallit:

Saaristo on tunnettu elävästä kulttuuritoiminnasta; mukana on saariston perinteisiin pohjaavaa kulttuuria mutta myös valtavirran mukaista kulttuuritoimintaa korkeasta kulttuurista populäärikulttuuriin (urkupäiviä, jazzia, kirjallisuustapahtumia). Saaristo toimii elävästi kahdella kotimaisella kielellä, mikä tuo oman nyanssinsa myös kulttuuritoimintaan. Suomen- ja ruotsinkieliset toimijat ovat jo lähentyneet toisiaan, mutta Varsinais-Suomen järjestöstrategiassa tulisi huomioida tarpeet kummallakin kielialueella, yhdessä ja erikseen.

Y4: Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja innovaatiovalmiuksia sekä yrittäjyyskasvatusta:

Saariston yrittäjäkenttä, erityisesti matkailun toimialalla, on ikääntynyttä ja omistajan/sukupolven vaihdokset ovat usein ajankohtaisia. Yritykset tulisi myös päivittää nykypäivän vaatimusten ja standardien tasolle, mikä vaatisi rohkeita toimenpiteitä ja siten myös ulkopuolista rahoitusta. Näihin tavoitteisiin tulisi kiinnittää saaristossa erityistä huomiota tämän toimenpiteen toteutuksen yhteydessä.

Y5: Kehitetään toimijoiden yhteistyötä ulkopuolisen rahoituksen haussa:

Tämä toimenpide tukee temaattisesti toimenpidettä Y4; ulkopuolisen rahoituksen saaminen saaristoon vaatii erityisiä ponnisteluita, joissa kumppanuudet julkisten, yksityisten ja 3. sektorin toimijoiden välillä ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Y6: Varmistetaan tiedon kulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämisyhteistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi

ja

Y7: Luodaan merialuesuunnittelusta vahva yhteistyöalusta:


Aluesuunnittelu ml. merialuesuunnittelu tulee saaristossa toteuttaa kiinnittäen erityinen huomio elinkeinollisuuteen huomioiden samalla saariston erityispiirteet ja -tarpeet mutta myös sirpaleinen rakenne ja herkästi haavoittuva ympäristö.

S1: Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua:

Saaristossa yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Vakinaiset ja vapaa-ajanasukkaat, eri kieliryhmät, julkinen, yksityinen ja 3. sektori on saatettava saman pöydän ääreen yhteistyön tiivistämiseksi. Fyysisiä kohtaamispaikkoja on toteutettu runsaasti menneinä vuosina. Näitä paikkoja tulee käyttää tulevaisuudessa hyväksi entistä paremmin.

S3: Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun ripeä eteneminen sekä rannikon, sisämaan sekä maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien toimivuuden ja kehittämisen edistäminen:

Saariston liikenneyhteydet koostuvat paitsi maanteistä, myös maantielautoista, losseista ja yhteysaluksista sekä silloista. Saaristoliikennejärjestelmää tulee kehittää pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja ennustettavasti sekä siten, että vähintään nykyinen palvelutaso säilytetään.

S6: Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-ajankonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö niin rannikko- kuin sisämaa-alueellakin tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden:

Tämä toimenpide on saariston näkökulmasta kenties kaikkein tärkein. Saariston rengastiet, suuri ja pieni, muodostavat fyysisen rungon saariston matkailulle. Ne toimivat portteina myös Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistoihin. Infrastruktuuria tulee näillä reiteillä kuitenkin edelleen kehittää, erityisesti kevyen liikenteen osalta. Muutoinkin tulee saariston saavutettavuuteen panostaa entistäkin enemmän (kytkös tp. S3).

R1: Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti:

Saaristo muodostaa mantereesta hieman erillisenä ja kompaktina alueena hyvän kokeilualustan erilaisille kiertotalouden kokeiluille. Kyse voi esim. olla paikallisesti tuotetun jätteen energiakäytöstä paikallisesti, jolloin vältytään sekä kalliilta kuljetuskustannuksilta että lisätään alueen omaa energiaomavaraisuutta kestävällä tavalla. Tässä on myös vahva kytkös Saaristomeren tilan parantamiseen.

R3: Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoimintaekosysteemin kehittymistä:

Dataperustainen, paikkaan sitomaton liiketoiminta muodostaa saaristolle hyvän liiketoimintamuodon. Tehokas datapohjainen liiketoiminta edellyttää kuitenkin, että tietoverkko on toimiva, kattava (aukoton) ja nopea. Saariston, ja muunkin haja-asutusalueen, kuitupohjaisessa verkossa on edelleen kehittämistä.


R6: Edistetään rakennusten innovatiivista käyttöä ja tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä:

Tällä toimenpiteellä on kytkös myös toimenpiteeseen S1. Saaristossa on jo nyt vajaakäytössä olevia rakennuksia liittyen menneiden vuosien kuntarakenneuudistukseen ja valtion toimintojen pois vetämiseen saaristosta. Meneillään oleva maakunta- ja sote -uudistus saattavat tuoda lisää julkisessa käytössä tällä hetkellä olevia rakennuksia vajaakäyttöisten piiriin. Erilaiset monikäyttöratkaisut ovat saaristolle tyypillisiä ja sinne hyvin soveltuvia.


SKÄRGÅRDSPROGRAMMETS SAMMANKOPPLING MED DET UPPDATERADE LANDSKAPSPROGRAMMET 2018-2021

Den genomgripande ”röda tråden”: att bevara och öka skärgårdens livskraft

SLOGAN: ”Skärgård: partnerskap, kreativitet, livskraft”

Skärgårdsprogrammets före detta och fortfarande aktuella teman:

1. skärgårdstrafik och dataförbindelser 2. skärgårdsturism och andra näringar 3. boende inkl. fritidsboende 4. miljö 5. kultur

Den uppdaterade versionen av Egentliga Finlands landskapsprogram 2018-2021 godkändes av landskapsfullmäktige i December 2017. Uppdateringsarbetet förverkligades med ett s.k. lätt förfarande där man preciserade landskapsstrategin, partnerskapsstrategin och dess åtgärder (29 st.) med med särskild hänsyn till den positiva strukturomvaldningen i vårt landskap. Landskapsstrategin består av fyra temahelheter: ansvarsfullhet, samarbetsfärdigheter, tillgänglighet och resursklokhet. Partnerskapsforumet utgör en huvudåtgärd för de ovannämnda åtgärderna. Den samlar ihop olika aktörer och bildar sålunda ett nätverk av aktörer som förverkligar olika åtgärder. Landskapsstrategin och landskapsprogrammet utgör tillsammans de gemensamma målsättningarna för hela vårt landskap.

Skärgården är mycket betydelsefull för Egentliga Finland och dess invånare. Den utgör en del av vår identitet. Man publicerade nyligen (Februari 2018) en liten Facebook-gallup där man frågade vad som är bäst i Egentliga Finland. Av de svarande hela 80% nämnde om skärgården ! Det skulle vara svårt att föreställa sig Egentliga Finland utan skärgård.

I landskapsprogrammet omnämns skärgården vid några punkter särskilt, men skärgårdskommissionen vid Egentliga Finlands förbund anser dock att skärgården inte ska särskiljas som ett eget delområde utan den kan anses vara med i landskapsprogrammet som en gemomgripande del, både när det gäller målsättningarna i programmet och de praktiska åtgärderna.

Egentliga Finlands skärgårdsprogram har sedan länge varit uppbyggt på fem (5) teman: skärgårdstrafik och dataförbindelser; skärgårdsturism och andra näringar; boende inkl. fritidsboende; miljö; kultur. Sådana åtgärder som stödjar dessa teman finns flera i vår landskapsstrategi. Skärgårdskommissionen vill i detta dokument som ska sammanlänka landskapsprogrammet och skärgårdsprogrammet lyfta fram några konkreta målsättningar som har anknytning till dessa åtgärder. De ovannämnda 5 teman utgör en ryggrad för skärgårdsutvecklingen.


Följande åtgärder i landskapsprogrammet har anknytning till teman i skärgårdsprogrammet:

A9, S2, S4, S5, S6, S7, T1, T3, T6, R1, R3, R6,

A=ansvarsfullhet; S=samarbetsfärdigheter; T=tillgänglighet; R=resurssmarthet

A9: Vi fortsätter utveckla den starka matproduktionen och livsmedelsindustrin i Egentliga Finland:

Man har traditionellt idkat matproduktion i skärgården i olika former: odling (både säde och andra växter t.ex. potatis), fiske och fiskförädling samt boskapsskötsel. Närmatsideologin på senare tid har medfört flera näringsmöjligheter även för producenterna i skärgården. Däremot har yrkesfiske och fiskädling drabbats av många utmaningar som man borde bli av med. Å ena sidan är efterfrågan och åtkomsten av inhemsk fisk (både vildfisk och odlad/förädlad fisk) på god nivå men å andra sidan är yrkesfisket oundvikligen en dalande näring i hela landet, även i Egentliga Finland. Den allt ökande regleringen har försvårat fiskodlingen i form av t.ex. odlingskvoter. Detta gäller även förädling av fisk.

Vid förverkligandet av denna åtgärd ska särskild uppmärksamhet riktas till skärgården.

S2: Vi skapar organisations- och kultursamarbetsmodeller för landskapet:

Skärgården är känd för den levande kulturverksamheten; det finns med kultur som har sina rötter i skärgårdens traditioner, men även sedvanlig kulturverksamhet från hög kultur till populärkultur (orgeldagar, jazz, teater, litteraturevenemang). Skärgården fungerar aktivt och levande med två inhemska språk vilken sak för med sig sin egen nyans även i kulturverksamheten. Finsk- och svenskspråkiga aktörer har redan kommit närmare varandra med man borde ändå i samband av Egentliga Finlands organisationsstrategi beakta behoven hos båda språkgrupperna, tillsammans och skilt.

S4: Vi främjar tillväxtföretagande, ägarbyten och innovationsfärdigheter samt företagarfostran:

Skärgårdens företagare, framförallt inom turismbranschen är åldersstigna och ägarbyten/generationsskiften är ofta aktuella. Man borde också uppdatera företag för att de bättre skall motsvara dagens krav och standarder. För att uppnå detta krävs djärva tag och sålunda även utomstående finansiering. Man ska fästa särskild uppmärksamhet på dessa mål i samband av förverkligandet av denna åtgärd.

S5: Vi utvecklar samarbetet mellan aktörer i ansökan om finansiering utanför landskapet:

Denna åtgärd stödjer tematiskt tema S4; för att få utomstående finansiering i skärgården krävs särskilda ansträgningar där partnerskap mellan aktörer från offentliga, privata och tredje sektorn är utomordentligt viktiga.

S6: Vi säkerställer att informationen fungerar i samarbetet för att planera och utveckla en hållbar regional struktur och samhällsstruktur samt ökar innovativiteten och det gemensamma ansvaret i planeringen av markanvändningen och interaktionen för att skapa en attraktiv miljö.

och


S7: Vi gör havsområdesplanering till en stark samarbetsplattform:

Regional planering inkl. havsområdesplanering ska i skärgården förverkligas med särkild uppmärksamhet på näringarna och samtidigt ta i beaktande skärgårdens särdrag och speciella krav samt den splittrade strukturen och sårbara miljön.

T1: Vi främjar skapandet av digitalt, fysiskt och även språkligt tillgängliga mötesplatser, där aktörerna kan nätverka:

Att samarbeta är ytterst viktigt i skärgården. Året om boare och fritidsboare, olika språkgrupper, offentliga, privata och tredje sektorn ska ledas till samma bord för att förstärka samarbetet. Man har förverkligat olika fysiska mötesplatser under de gångna åren. Dessa ställen ska i framtiden utnyttjas bättre än förut.

T3: Vi säkerställer en snabb planering av Entimmeståget samt främjande av fungerande och utvecklande trafikförbindelser till kusten, inlandet samt inom landskapet:

Trafikförbindelserna i skärgården består förutom av landsvägar, även av landsvägsfärjor och förbindelsbåtar samt broar. Trafiksystemet i skärgården ska utvecklas långsiktigt, konsekvent och förutsebart och på så sätt att åtminstone den nuvarande servicenivån bevaras.

T6: Vi bygger ett hållbart och synligt fritidskoncept där en levande och livskraftig skärgård, attraktiva nationalparker samt landskapets rika kulturmiljö på såväl kustområden som i inlandet erbjuder upplevelser året om:

Denna åtgärd är kanske allra viktigast ur skärgårdens synvinkel. Skärgårdens ringvägar, stora och lilla, utgör en fysisk stom för skärgårdsturismen. De fungerar även som portar till Skärgårdshavets och Bottenhavets nationalparker. Infrastrukturer längs dessa rutter ska dock vidare utvecklas, speciellt när det gäller lätt trafik. Annars också ska man satsa mer än tidigare på skärgårdens tillgänglighet (koppling till åg. T3).

R1: Vi stöder material-, energi-, närings- och resurseffektiva samt koldixidneutrala lösningar i enlighet med Egentliga Finlands vägkarta för cirkulär ekonomi:

Skärgården utgör som ett något avskilt och kompakt område en bra försöksplattform för olika experiment inom cirkulär ekonomi. Det kan vara fråga om t.ex. att lokalt tillvarata energin från det lokalt produserade avfallet då man både sparar i höga fraktkostnader och ökar energisjälvförsörjandet på ett hållbart sätt. Här finns också en stark koppling till att förbättra Skärgårdshavets tillstånd.

R3: Vi gör Egentliga Finland till en föregångare inom dataaffärsverksamhet. Vi främjar tillgängligheten till öppen information och utvecklingen av ett databaserat affärsekosystem:

Databaserad, till lokalen obunden affärsverksamhet utgör en bra affärsverksamhetsform för skärgården. En effektiv databaserad affärsverksamhet förutsätter dock ett fungerande, heltäckande och snabbt datanätverk. Det fiberbaserade datanätverket såväl i skärgården som i den övriga glesbygden ska vidare utvecklas.


R6: Vi främjar en innovativ användning av byggnader och effektiverar mångsidig användning av offentliga lokaler:

Denna åtgärd har koppling även till åtgärd T1. I skärgården finns redan nu bristfälligt utnyttjade byggnader som har koppling till den kommunreform som förverkligades för några år sedan och till att den statliga verksamheten minskat i skärgården. Den pågående landskaps- och social- och hälsovårdsreformen kan för sin del göra att allfler för tillfället offentliga byggnader blir halvtomma. Olika kombilösningar är typiska i skärgården och lämpar sig väl där.


LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KUNNAN JA MAAKUNNAN VÄLISEN VUOKRANMÄÄRÄYTYMISESTÄ SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA

Asia Valtiovarainministeriö on lähettänyt maakuntiin lausunnolle asetusluonnoksen, jossa määritelläänkunnan omistamien kiinteistöjen vuokrien määräytymisestä siirtymäkauden aikana. Asetuksentarkoittamalla siirtymäkaudella tarkoitetaan ajanjaksoa 1.1.2020–31.12.2022, jota maakunta voijatkaa yhdellä vuodella.

Asetuksen tarkoittama vuokranmääräytyminen tarkoittaa kunnan itsensä omistamien kiinteistöjenvuokria, ei kuntien kolmannelta osapuolelta vuokraamia tiloja. Nämä kolmannen osapuolenvuokrasopimukset jatkuvat alkuperäisen vuokrasopimuksen mukaisesti. Mikäli vuokrasopimus onkuitenkin tehty 30.6.2016 jälkeen, maakunnalla on oikeus irtisanoa sopimus päättyväksi 12 kk:nirtisanomisajalla vuoden 2020–2021 aikana (rajoituslaki 3§).

Kiinteistöjen vuokra on ns. kokonaisvuokra, joka koostuu pääoma-, ylläpito- ja maanvuokrista.Kunnilta vuokrattujen tilojen vuokra maakunnille voi perustua joko liitteenä olevan asetuksenmukaiseen laskennalliseen vuokraan tai kunnassa käytössä olevan sisäiseen vuokrajärjestelmään.Lähtökohtaisesti sovelletaan sitä vuokrajärjestelmää, joka tuottaa alemman vuokratasonmaakunnalle.

Mikäli käytetään laskennallista vuokran määräytymistä, perustuu pääomavuokran laskenta ns.jälleenhankinta-arvon kautta laskettuun kiinteistön teknisen arvoon, josta pääomavuokra on 6 %vuodessa. Asetuksen mukaan voidaan suoraan käyttää myös kunnan ilmoittamaa teknistä arvoapääomavuokran määräytymisperiaatteena, jos tällainen on määritelty yleisesti hyväksyttyjenperiaatteiden mukaisesti.

Laskennassa tarkoitettu jälleenhankinta-arvo tarkoittaa sitä arvoa, joka saadaan, jos samanlainenkiinteistö samoilla varustuksilla rakennetaan nykyhetkellä ilman toiminnallisia muutostarpeita.Sairaala-, terveyskeskus- ym. kiinteistöille on määritelty tyyppikohtaiset jälleenhankinnan neliöarvotlaajan tilastoaineiston perusteella. Jälleenhankinta-arvo riippuu lisäksi sijaintipaikkakunnasta, iästäja kiinteistön kokoluokasta. Kokonaisvuokraan vaikuttaa luonnollisesti lisäävästi kiinteistöön tehdytinvestoinnit ja vähentävästi kiinteistöjen kuluminen. Kulumiseksi asetuksessa on määritelty 1.75 %/vuosi. Tekninen arvo laskennassa tarkoittaa kiinteistön teknistä arvoa tällä hetkellä, jossa onhuomioitu arvoa nostavat investoinnit ja vähentävänä tekijänä kuluminen investoinnistanykyhetkeen.

Laskennallinen tekninen arvo voidaan kirjoittaa muotoon:

Laskennallinen tekninen arvo= jälleenhankinta-arvo(JHA) + investoinnit – kuluminen (1.75%/v)Vuosivuokra kiinteistölle = laskennallinen tekninen arvo x 6 %

Ylläpitovuokra perustuu asetuksen mukaan rakennustyyppikohtaisiin ylläpitokustannuksiin, jotkaperustuvat kokemuspohjaisesti kerättyihin ja tilastoituihin tietoihin. Kolmantenavuokrakomponenttina on maapohjan vuokra, joka riippuu asetuksessa ilmaistulla tavalla kohteensijainnista.

Maakunnan kunnilta vuokraamien kiinteistöjen kokonaisvuokra koostuu siten seuraavasti:

Kokonaisvuokra= pääomavuokra + ylläpitovuokra + maapohjavuokra

Maakuntien tilakeskus Oy on julkaissut ensimmäiset vuokralaskelmat maakuntakohtaisistavuokrista, jotka Varsinais-Suomessa ovat alustavasti n. 190 M€/v. Maakuntien tilakeskus Oykorostaa, että tämä laskelma on julkaistu maakuntien budjetointilaskelman tueksi, joka sisältäävielä paljon korjattavaa ja tarkennettavaa.

Valmistelija LL/JR/kr

EDUNV: 21/2018§ 12, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 30


Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa asetusluonnoksesta, koskien kunnan ja maakunnanvälisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana. Vaikka asetus koskeekin vainsiirtymäkautta, on ilmeistä, että vuokrat tulevat noudattamaan myös siirtymäkauden jälkeenasetuksessa määriteltyä vuokrien sisältöä ja suuruutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että vuokranmääräytymisen perusteet on selkeästi ilmaistu ja sisältö määritelty.

Maakuntien tilakeskus Oy:n julkaisemien yleisten vuokralaskentaperiaatteiden mukaan tehtyjenkoelaskelmien perusteella tulevat maakuntien tiloista maksamat vuokrat nousemaan merkittävästiverrattuna nykytilanteeseen. Maakuntien muutoskustannusriskiä ei tule entisestään kasvattaaepäselvillä tai liian yleisesti muotoiluilla lakiteksteillä. Maakuntien kunnilta vuokraamien tilojenvuokranmääräytymiselle ei saa jättää tulkinnan varaa, jotka voisivat muodostua jopavuokrasopimuksen syntymisen esteeksi tai yksipuoliseksi sanelutulkinnaksi sopimuksensyntymiseksi. Tällaisia epäselvyyttä aiheuttavia kohtia asetusluonnoksessa ovat mm. seuraavatilmaisut asetustekstissä:

1. ” Kunta saisi ensisijaisesti valita sovellettavan vuokran määräytymisperusteen. Jos kuinkin onilmeistä, että edellä mainitun perustein määräytyvä vuokra on olennaisesti suurempi kuinasetuksen mukaisesti määräytyvä vuokra, sovelletaan vuokran määräytymiseen, mitä asetuksen 3§:ssä säädetään”.

Ilmaisu ”olennaisesti” ei ole riittävän selkeä ilmaisu siihen, missä rajoissa kunnan ilmoittamaavuokraa voidaan soveltaa, vaikka se olisi laskennallista vuokraa korkeampi. Asetuksessa tulisiasettaa poikkeamalle prosentuaalinen maksimiarvo esimerkiksi 5 % ja lisäksi muut käytön ehdottulisi täyttyä.

2. ”Kiinteistön ylläpitovuokra muodostettaisiin käyttämällä kiinteistöalalla vakiintuneisiintietolähteisiin perustuvia keskimääräisiä rakennustyyppikohtaisia ylläpitohintoja. Tällainentietolähde on muun muassa Kiinteistötalouden instituutti”.

Asetuksen viittaus ylläpitovuokran määräytymiselle käyttämällä kiinteistöalalla vakiintuneitatietolähteitä, jättää tosiasiallisesti viittauksen epämääräisyydellä vuokran määräytymisperusteentäysin avoimeksi, eikä asetuksen perusteella ole mahdollista esim. varmistaa onko vuokratasoasetuksen mukainen. Vähintäänkin asetuksen perusteissa on tarkoin viitattava, mitä yleisiätaulukkoja käytetään ylläpitokulujen määrittämisessä ja mitä asioita se sisältää.

Päätös

Lisätietoja Muutosjohtaja Laura Leppänen, p. 040 767 4364, [email protected]

EDUNV: 21/2018§ 12, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 31


6AIKA ENERGIAVIISAAT KAUPUNGIT -HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN

Asia 6Aika Energiaviisaat kaupungit (EKAT) -hankkeen käynnistäminen

Valonia on mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisessä Energiaviisaat kaupungit(EKAT) -hankkeessa, joka on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Uudenmaan liitolta. Hankkeenmuut toteuttajat ovat Tampereen, Turun, Helsingin, Oulun, Espoon ja Vantaan kaupungit sekäEkokumppanit Oy.

Energiaviisaat kaupungit -hankkeen tavoitteena on nostaa osallistuvat kaupungit kansainvälisiksiesimerkkialueiksi energiatehokkaassa asumisessa, nollaenergiarakentamisessa, monimuotoisenenergiajärjestelmän toteuttamisessa, energiatehokkuuden seurannassa ja käyttäjien ohjaamises-sa. Energiaviisaassa kaupungissa rakennukset ja alueet toimivat aktiivisena osana energiajärjes-telmää, energiantuottajina, varastoijina ja kuluttajina. Energiatehokkaat ja vähähiiliset rakennuksetmahdollistavat uusiutuvan energian hyödyntämisen, reaaliaikaisen energian kulutuksen seurannanja alueelliset nolla- tai plusenergiajärjestelmät.

Hankkeessa kerätään dataa niin energian kulutuksesta ja tuotannosta kuin kiinteistöjen käytöstä.Esimerkiksi rakennusten käyttäjien ja käyttötapojen analysoinnin rooli kiinteistön ohjaamisessakasvaa. Kerättyä tietoa hyödynnetään mm. yritysten uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämises-sä. Hankkeen yhteiskehittämisessä integroidaan kokonaisvaltaisesti kaupunki-, yritys- ja käyttä-jänäkökulmat. Hankkeen työpakettien ja toimenpiteiden läpileikkaavia toimintatapoja ovat markki-navuoropuhelu, käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu ja datan mittaus, mallinnus ja simulointi. Valoni-an roolina hankkeessa on edistää käyttäjä- ja asukasnäkökulmaa ja osallistumista Turun kaupun-gin pilottikohteiden osalta.

Hankkeen toteutusaika on 2.5.2018 – 31.12.2020. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,3 miljoonaaeuroa, josta Valonian/Varsinais-Suomen liiton osuus on 101 843 euroa. 6Aika-ohjelman mukainenEAKR-rahoitusosuus on (67%). Valonian omarahoitus hankkeelle on 33 609 euroa, joka koostuuValonian kuntarahoituksesta.

Hanke toteuttaa muun muassa Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpiteitä: TP R1. Tue-taan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, TP R2. Hyö-dynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi, TP V1.Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja -käyttäytymisen voimamuuttaa elinympäristöämme sekä TP V2. Luodaan lähitoimijaryhmiä, jotka välittävät hyviä käytän-töjä ja tietoa, esimerkiksi lähienergia.

Hankkeen toteutuksesta toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 044 907 5995

Valmistelija RL


Maakuntahallitus päättää käynnistää EKAT Energiaviisaat kaupungit -hankkeen. Hankkeelle ava-taan uusi kustannuspaikka, jonne omarahoitus siirretään vuosittain. Hankkeeseen liittyvät sopi-mukset ja sitoumukset allekirjoittaa ja tilivelvollinen hankkeesta on suunnittelujohtaja Heikki Saa-rento.

Päätös

Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, [email protected]

MAANK: 103/2018§ 13, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 32


6AIKA CITYLOGISTIIKAN UUDET RATKAISUT -HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN

Asia 6Aika Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen käynnistäminen

Valonia/Varsinais-Suomen liitto on mukana 6Aika-ohjelmaan kuuluvassa Citylogistiikan uudet rat-kaisut -hankkeessa, joka on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Uudenmaan liitolta (hankenro305048). Hankkeen muut toteuttajat ovat Turun kaupunki (päähakija), Forum Virium Helsinki Oy,Turun ammattikorkeakoulu Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Kaupunkialueiden kevytjakelulogistiikan kehittäminen tukee kaupunkien ilmastostrategioita, vähen-tää alueella liikkuvien autojen määrää ja parantaa ihmisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä kaupunki-keskustoissa. Hankkeen tavoitteena on 1) vastata yritysten tarpeeseen kuljetusten järjestämisestämahdollisimman kustannustehokkaasti ja kestävästi pilotoimalla ns. viimeisen kilometrin kevyitäja/tai autonomisia logistiikkaratkaisuja, 2) arvioida eri pilottien liiketoimintamahdollisuuksia ja edes-auttaa uusien palvelukokonaisuuksien syntymistä sekä 3) löytää uusia toimintamalleja perinteiseenyhteistyöhön eri toimijoiden välille. Hankkeessa myös edesautetaan yrityksiä käyttämään avoimiarajapintoja. Hankkeen tuloksena syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia logistiikan alan ohellamm. it-sektorille ja vähittäiskauppaan. Valonian roolina hankkeessa on edistää Turun kaupungin pi-lottien toteutumista, sidosryhmäyhteistyötä, markkinavuoropuhelua sekä toiminnan jatkuvuutta.Hankekumppaneille ja yrityksille järjestettävien yhteiskehitystyöpajojen tavoitteena on työstää uu-sia yhteistyömuotoja sekä toteutettavien pilottien tarkkaa toteutusmuotoa. Lisäksi tavoitteena onselvittää hallinnollisia ja toimintaedellytyksiin liittyviä lähtökohtia kaupunkilogistiikan kehittämiseensekä saada vahva viestinnällinen näkyvyys saavutetuille tuloksille ja hyville käytännöille myös viral-lisen hankealueen ulkopuolelle.

Hanke toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa erityisesti Varsinais-Suomen liiken-nestrategiaa 2035+ sekä Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa kohtaa TP R1. Tuetaan materi-aali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, ja luodaan edellytyksiäuusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen.

Hankkeen toteutusaika on 1.8.2018- 31.12.2020. Kokonaisbudjetti on 1 337 066 euroa, josta Valo-nian/Varsinais-Suomen liiton osuus on 93 683 euroa. 6Aika-ohjelman mukainen EAKR-rahoitusosuus on (67%). Valonian omarahoitusosuus on 30 917 euroa, joka koostuu Valonian kun-tarahoituksesta.

Hankkeen toteutuksesta vastaa kestävän liikkumisen asiantuntija Paula Väisänen.

Lisätiedot: toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 044 907 5995

Valmistelija RL


Maakuntahallitus päättää käynnistää 6Aika: Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen. Hankkeelleavataan uusi kustannuspaikka, jonne omarahoitus siirretään vuosittain. Hankkeeseen liittyvät so-pimukset ja sitoumukset allekirjoittaa ja tilivelvollinen hankkeesta on suunnittelujohtaja Heikki Saa-rento.

Päätös

Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, [email protected]

MAANK: 104/2018§ 14, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 33


EHDOTUS VALTION TAIDETOIMIKUNTIEN JÄSENIKSI VUOSIKSI 2019–2020

Asia Taiteen Edistämiskeskus on kirjeellään 2.5.2018 pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa tekemään Tai-teen edistämiskeskuksen taideneuvostolle ehdotuksen 31.5.2018 mennessä henkilöiden nimeämi-sestä valtion taidetoimikunnan jäseneksi kaudelle 2019–2020.

Taiteen edistämiskeskuksesta säädetyn lain 6 § mukaan valtion taidetoimikuntien tehtävänä on:- päättää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaisista apurahoista;- päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistäapurahoista ja palkinnoista kukin omalla toimialallaan;- antaa asiantuntijalausuntoja oman toimialansa asioista;- osallistua toimialansa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;- toimia asiantuntijaelimenä oman toimialansa valtakunnallista erityistehtävää hoitavallealuetoimipisteelle.

Valtion taidetoimikuntia on kaudelle 2019–2020 seitsemän:Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta, jonka toimialana on arkkitehtuuri ja muotoiluAudiovisuaalisten taiteiden toimikunta, jonka toimialana on elokuvataide, mediataide sekävalo- ja äänitaide.Esittävien taiteiden toimikunta, jonka toimialana on näyttämötaide, performanssi- ja esitys-taide, tanssitaide ja sirkustaideKirjallisuustoimikunta, jonka toimialana on kirjallisuus ja taidejournalismiMusiikkitoimikunta, jonka toimialana on musiikkiVisuaalisten taiteiden toimikunta, jonka toimialana on kuvataide, valokuvataide, sarjakuva- jakuvitustaide sekä ympäristötaideTaiteen moninaisuuden toimikunta, jonka toimialana on monialainen taide, monikulttuurisuusja kansainvälisyys.

Valtion taidetoimikunnissa on puheenjohtaja ja 8–11 muuta jäsentä. Toimikunta valitsee keskuu-destaan varapuheenjohtajan. Toimikunnan jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemus.Valtion taidetoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Sama henkilö voidaan määrätä toimikunnanpuheenjohtajaksi ja jäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisin-taan kahden vuoden kuluttua uudelleen.

Taideneuvosto nimittää syksyllä 2018 puheenjohtajat ja jäsenet valtion taidetoimikuntiin toimikau-delle 2019–2020. Ennen toimikunnan asettamista taideneuvosto kuulee taiteen kannalta merkittä-viä tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan taiteellinen ja muu asian-tuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.

Valmistelija JV/KS


Maakuntahallitus päättää ehdottaa valtion taidetoimikuntiin seuraavia henkilöitä:

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikuntaHermanni Vuorisalo, muotoilija, Turku

Audiovisuaalisten taiteiden toimikuntaSimo Alitalo, äänitaiteilija, Turku (jatkokausi)Dag Andersson, verksamhetsledare, Kimito (jatkokausi)

Päätös

Lisätietoja Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p.040 551 3120, [email protected]

EDUNV: 16/2018§ 15, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 34


EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN TAIDETOIMIKUNNAN JÄSENIKSI 2019–2020

Asia Taiteen Edistämiskeskus on kirjeellään 2.5.2018 pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa tekemään Tai-teen edistämiskeskuksen taideneuvostolle ehdotuksen 31.5.2018 mennessä henkilöiden nimeämi-sestä alueellisen taidetoimikunnan jäseniksi kaudelle 2019–2020.

Taiteen edistämiskeskuksesta säädetyn lain 7 § mukaan alueellisten taidetoimikuntien tehtävänäon:- päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistäapurahoista ja palkinnoista alueellaan;- osallistua toimialueensa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;- antaa asiantuntijalausuntoja.

Alueellisia taidetoimikuntia on kolmetoista. Alueellisessa taidetoimikunnassa on puheenjohtaja javähintään neljä (4) ja enintään 11 muuta jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheen-johtajan. Toimikaudelle 2019–2020 taideneuvosto päätti Varsinais-Suomen taidetoimikunnan jä-senmäärän seuraavasti: puheenjohtaja + 8 jäsentä, toimialueenaan Varsinais-Suomen alue.

Toimikunnan jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemus. Alueellisen taidetoimikunnantoimikausi on kaksi vuotta. Sama henkilö voidaan määrätä toimikunnan puheenjohtajaksi ja jäse-neksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kahden vuoden kulut-tua uudelleen.

Taideneuvosto nimittää syksyllä 2018 puheenjohtajat ja jäsenet alueellisiin taidetoimikuntiin toimi-kaudelle 2019–2020. Ennen alueellisen taidetoimikunnan asettamista taideneuvosto kuulee taiteenaseman kannalta merkittäviä alueellisia tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, ettätoimikunnan asiantuntemus on monipuolinen ja että toimialueen kielelliset näkökohdat otetaanhuomioon. Tavoitteena on, että alueelliset taidetoimikunnat edustavat maantieteellisesti toimikun-nan koko toimialuetta.

Ehdotuksen toimikunnan jäsenestä tulee sisältää sekä nais- että miesehdokas ja mahdollisuuksienmukaan useampia ehdokkaita. Ehdottajatahon tulee varmistaa ehdokkaan suostumus tehtävään.Lausunnon pyytäjä toivoo, että lausujataho asettaa omat ehdokkaansa, eikä asetu muiden tahojenesittämien ehdokkaiden taakse.

Varsinais-Suomen taidetoimikunta 2017–2018:

puheenjohtaja Matti Tainio, kuvataiteilija, Kaarinavarapuheenjohtaja Satu Tuittila, tanssitaiteilija, Raisio

jäsenet:Jukka Aaltonen, teatterinjohtaja, TurkuTove Appelgren, ohjaaja, kirjailija, TurkuEmilie Gardberg, intendentti, SaloSade Kahra, valokuvataiteilija, TurkuMika Lietzen, sarjakuvataiteilija, TurkuNiina Repo, kirjailija, TurkuKimmo Schroderus, kuvanveistäjä, Salo

Valmistelija JV/KS


Maakuntahallitus päättää ehdottaa Varsinais-Suomen taidetoimikuntaan 2019–2020

Jatkokaudelle 2019–2020:Tove Appelgren, ohjaaja, kirjailija, Turku

EDUNV: 16/2018§ 16, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 35

Mika Lietzen, sarjakuvataiteilija, TurkuSatu Tuittila, tanssitaiteilija, Raisio

Uudet ehdokkaat:Leena Kela, esittävät taiteet, performanssi, TurkuSaara Ekström, video, valokuva, tilataide, TurkuVisa Suonpää, kuvataide, IC 98 –taiteiljaduo, TurkuMarkus Rantanen, kansanmuusikko, Laitila

Päätös

Lisätietoja Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p.040 551 3120, [email protected]

EDUNV: 16/2018§ 16, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 36


LAUSUNTO LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMAEHDOTUKSESTAVUOSILLE 2019–2022

Asia Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 23.5.2018 Varsinais-Suomen liitolta lausuntoaalueen kuntien rahoitussuunnitelmakaudelle 2019–2022 tekemistä liikuntapaikkojen perustamis-hankkeita koskevista ehdotuksista ja niitä koskevasta Lounais-Suomen aluehallintoviraston lausun-toesityksestä. Lausunto on pyydetty 21.6.2018 mennessä.

Liikuntalain mukaan kunnille ja muille yhteisöille voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahanrajoissa myöntää valtion avustusta liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perusta-mishankkeisiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa (1705/2009) säädetään. Opetus-ja kulttuuriministeriölle tehtävä rahoitussuunnitelmaesitys on käsitelty Lounais-Suomen alueellises-sa liikuntaneuvostossa ja se koskee toimivallan rajauksen mukaisesti hankkeita, joiden arvioidutkustannukset ovat yli 700 000 euroa.

Liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjan (2014:4) mukaisesti rahoitussuunnitelmaesitykses-sä hankekohtaisen avustuksen määrä mitoitetaan noin 30 %:iin hankkeen kustannuksista, kuiten-kin enintään 750 000 euroon. Uimahallihankkeiden osalta maksimiavustusmäärä on n. 800 000–1 000 000 euroa.

Varsinais-Suomesta tehtiin vuosille 2019–2022 kaksitoista (12) yli 700 000 euron esitystä, joidenkustannusarvio on yhteensä noin 34,65 miljoonaa euroa. Aluehallintoviraston rahoitussuunnitelma-esityksessä mukana on yhdeksän (9) Varsinais-Suomen hanketta.

Vuosi 2019Kunta Hanke Kustannusarvio

miljoonaa euroaSomero monitoimihallin perusp. ja laajennus 1,53Nousiainen liikuntahalli 3,90Kaarina liikuntahalli 7,30Badminton Quality Oy sulkapallohalli (Kaarina) 5,00

Vuosi 2020Somero keskusurheilukentän perusparannus 1,52Parainen uimahalli 5,45Uusikaupunki uimahalli-liikuntahalli (hanke suunnitteluvaiheessa)Kaarina urheilukentän perusparannus 1,00

Vuosi 2021Kaarina Uimahallin perusp. ja laajennus 10,00

Esitettävistä hankkeista Nousiaisten liikuntahalli, Someron monitoimihallin perusparannus ja laa-jennus sekä Someron keskusurheilukentän perusparannus ovat sisältyneet jo vuosien 2018–2021rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelman ulkopuolelle jää Varsinais-Suomessa kolme (3)hanketta: 1) Urheilutalon peruskorjaus, Laitila 2) Turun Nappulaliiga ry:n hallihanke, Turku 3) TurunRatapihahanke, Turku.

Satakunnassa tehtiin vuosille 2019–2022 kolme hanke-esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä28,84 miljoonaa euroa. Rauhoitussuunnitelmassa mukana ovat kaikki esitetyt hankkeet, joista kak-si on ajoitettu vuodelle 2020 ja yksi vuonna 2021.

Valmistelija JV/NR/kl


Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

EDUNV: 23/2018§ 17, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 37

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus pitää Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä lii-kuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta vuosille 2019–2022 kannatettavanaja esityksen laatimisessa käytettyjä perusteita hyväksyttävinä. Esityksessä on kiinnitetty huomiotaerityisesti hankkeiden realistisuuteen, mikä puoltaa esitettyä järjestystä.

Maakuntahallitus yhtyy Lounais-Suomen aluehallintoviraston esittämään huomioon siitä, että pää-tösvallan delegointiin liittyvä hankkeiden kustannusarvioraja, 700 000 euroa ei enää ole tarkoituk-senmukainen. Paikallisten hankkeiden kustannukset ylittävät kustannusarviorajan helposti, jolloinne ohjautuvat valtakunnallisen tason päätöksentekoon. Maakuntahallitus katsoo, että delegointira-jaa tulisi mahdollisimman pian tarkistaa ylöspäin. Lisäksi rahoitussuunnitelman realistista ja luotet-tavaa laatimista vaikeuttaa kuntasuunnitelmien lyhytjänteisyys verrattuna valtakunnallisen suunnit-telun aikajänteeseen. Esitys rahoitussuunnitelman lyhentämisestä kolmeen vuoteen on siksi perus-teltu.

Maakuntahallitus puoltaa lausunnossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikunta-paikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaksi vuosille 2019–2022. Lisäksi maakuntahal-litus haluaa muistuttaa, että liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustuksissa tulee pyrkiämaakuntien kokoon perustuvaan tasapuolisuuteen.

Päätös

Lisätietoja Suunnittelija Niina Ratilainen, puh. 050 378 7791, [email protected]

EDUNV: 23/2018§ 17, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 38


OSALLISTUMINEN LOUNAIS-SUOMEN TÖIHIN TÄNNE -TUNNETTUUSKAMPANJAAN

Asia Lounais-Suomen (Satakunta ja Varsinais-Suomi) positiivisen rakennemuutoksen mahdollisuuksistakertovan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen tarkoitettu Töihin tänne -konseptin ensimmäinen vaiheon toteutettu vuoden 2017 lopun ja 2018 alun aikana. Ensimmäisen vaiheen 100 % valtion rahoituskanavoitui Varsinais-Suomen ELY -keskuksen kautta.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luotiin hankkeen konsepti ja ilme sekä toteutettiin markki-nointikampanja positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi. töihintänne.fi -sivusto saatiin hyväänalkuun, ja kansalaiskampanja tavoitti hyvin haluttua kohderyhmää. ”Töihin tänne” on kuitenkin pit-käaikaista ja tavoitteellista sisältömarkkinointityötä sekä alueen mainetyötä. Tavoitteena on pitkä-jänteinen osaajien muuttovirta Lounais-Suomeen.

Töihin tänne -konseptin toisen vaiheen toteuttamisedellytyksiä on arvioitu yhdessä Lounais-Suomen suurimpien kaupunkien, Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen liiton sekä Varsinais-SuomenELY -keskuksen ja Satakunnan ELY -keskuksen kanssa. Yhteisesti on hahmotettu tarvittavaa re-surssia ja sen kohdentamista, työn tavoitteita ja reunaehtoja. Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutu-nut rahoittamaan hankkeen toista vaihetta 80 000 euron osuudella. Muina rahoittajina toimivatLounais-Suomen kunnat sekä maakuntien liitot. Suurimmat kaupungit Turku, Pori, Rauma ja Saloovat jo ilmaisseet halunsa olla mukana. Hankkeen toisen vaiheen kokonaisrahoituksen tavoite on250–300 000 euroa. Yritysten resursointi toimintaan tulee yrityskohtaisen rekrytointitarpeen jamarkkinoinnin kautta.

Töihin tänne -kampanjan toisen vaiheen toteutuksen vastuuorganisaatioksi on suunniteltu Varsi-nais-Suomen liittoa. Toisessa vaiheessa jatketaan kuluttajakampanjointia sekä kehitetään ja laa-jennetaan töihintänne.fi -sivustoa. Sivustosta tehdään kieliversio, jolla tavoitellaan kansainvälisiäosaajia Lounais-Suomeen.

Kun paikan markkinointi ja tunnettuuden lisääminen on pitkäjänteistä toimintaa, on töihin tänne -hanketta tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna. Vuoden 2019 resursoinnista ja sisällöistä päätetäänkuitenkin myöhemmin. Jatkon arvioinnin osalta keskeistä on toiseen vaiheen toteutumisen onnis-tuminen sekä muiden rahoittajatahojen halukkuus jatkoon.

Valmistelija JV/kl



1. osallistua Töihin tänne -tunnettuuskampanjan toiseen vaiheeseen, ja sitoutua enintään10 000 euron omarahoitusosuuteen vuonna 2018

2. perustaa hankkeelle liiton kirjanpitoon omakatteisen kustannuspaikan3. että hankkeen hallinnoinnista ja tilivelvollisuudesta vastaa edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

Päätös

Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, [email protected]

EDUNV: 27/2018§ 18, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 39


OSALLISTUMINEN TURUN KANSAINVÄLISILLE KIRJAMESSUILLE 5–7.10.2018

Asia Varsinais-Suomen liitto on osallistunut vuodesta 2009 lähtien Turun kansainvälisille kirjamessuille.Messukeskuksen B-hallista on liitolle varattu 18 neliömetrin kokoinen tila (B/1).

Messuosastolla esitellään liiton toimintaa kokonaisuudessaan sekä markkinoidaan Varsinais-Suomea maakuntana. Tänä vuonna osastolla teemana on maakunnan saaristo ja sen virkistys-mahdollisuudet, erityisesti majakat.

Viraston sisäinen työryhmä suunnittelee osaston ulkoasun ja sisällön. Kustannukset ovat enintään7000 euroa.

Valmistelija JV/KL


Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liitto osallistuu omalla näyttelyosastollaan vuo-den 2018 Turun kansainvälisille kirjamessuille 5–7.10.2018. Liitolle tulevat kustannukset ovat enin-tään 7 000 euroa.

Päätös

Lisätietoja Assistentti Karoliina Lindstedt, p. 040 747 8575, [email protected]

EDUNV: 25/2018§ 19, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 40


VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET

Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toi-meenpanopäätökset:

Maakuntajohtajan päätökset:- muut B § 118-145- CB valtion vastinraha N § 6-10

Aluekehitysjohtajan päätökset- CB hankerahoituspäätökset Q § 21-25

Edunvalvontajohtajan päätökset:- alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -maksatuspäätökset B1 § 3-4- CB valtion vastinraha maksatuspäätökset X § 21-22

Head of Managing Authority päätökset A1 § 48-53

Oheismateriaalina ovat päätösluettelot.

Valmistelija hm


Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.

Päätös

Lisätietoja Assistentti Heli Mäkynen p. 044 974 0673, [email protected]

§ 20, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 41


TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT

.1 MATKARAPORTIT

Saarento HeikkiPaikallisjunaliikenne-excursio Ruotsiin Itä-Götanmaan ja Uppsalan alueille19.-20.4.2018 Itä-Götanmaa ja Uppsala, Ruotsi

Vasanen AnttiPotentials of big data for integrated territorial policy development in the European growth corridors-hankkeen kick off -kokous7.-8.5.2018 Turun ja Varsinais-Suomen EU-toimisto, Bryssel

Perho Tiina, Kurvinen Jani, Jori Talvikki, Partanen Petteri, Palhus SonjaGeneral Assembly of the CPMR Baltic Sea Commission15.-16.5.2018 Oulu

Esa HögblomOECD Foorum 201828.-30.5.2018 Pariisi, Ranska

Matkaraportit ovat oheismateriaalina.

§ 21, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 42

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

MATKARAPORTTI TILAISUUS:

General Assembly of the CPMR Baltic Sea Commission

OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: Maakuntahallituksesta Tiina Perho ja Jani Kurvinen, maakuntavaltuustosta Talvikki Jori, virastosta Petteri Partanen ja Sonja Palhus

PAIKKA: Oulu , Suomi

AIKA: 15-16.2018

MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/Yli 10 tahot)

CPMR:n (Conference of peripheral maritime regions) Itämerikomission jäsenalueiden edustus (osallistujalista liitteenä).

TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS

Kyseessä oli CPMR:n Itämerikomission vuosittainen yleiskokous. Paikalla oli edustajia jäsenalueilta sekä muutamia ulkopuolisia organisaatioita. Asialistalla käsiteltiin uuden hallituksen ja puheenjohtajan valintaa. Käsiteltiin työryhmien toimintakertomukset sekä suunnitelmat tulevalle vuodelle. (ks. agenda ja muut materiaalit liitteenä).

TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE (€) OSANOTTO- MAKSU

MATKAKULUT

MAJOITUS

PÄIVÄRAHAT

YHTEENSÄ

lennot yht. 527e, junat 200 e/hlö

yhteensä 727e

112 e/hlö

yhteensä 784e

n. 70 e/hlö yhteensä 350e

1861 euroa

TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS.

Sivu 43§ 21, MH 18.6.2018 10:00 / Liite: Matkaraportti_Oulu_BSC

Itämerikomission hallitukseen valittiin VS-liitosta Talvikki Jori. Puheenjohtajana aloittaa Jari Nahkanen Pohjois-Pohjanmaanliitosta, 1. varapj. Annika Sandström Tukholman läänistä ja 2. varapj. Cezary Cieslukowski, Podlaskie Voivodshipistä. Lisäksi hyväskyttiin tilinpäätös (liitteenä) päätettiin jatkaa Itämerikomission sisäistä arviointityötä jolla terävöitetään toimintaa, kommunikaatiota sekä järjestön lisäarvoa. Tavoitteena on uusien jäsenalueiden saavuttaminen. Sihteeristön jatkosta sovittiin että vuodet 2019-2020 isäntäorganisaatioina toimivat edelleen Norrbotten ja Västerbotten Ruotsista, ja sihteeristö pidetään Brysselissä.

Kokouksessa hyväksyttiin ”Oulu Declaration” (liitteenä) jossa Itämeren alueet reagoivat tulevaan EU:n budjettiehdotukseen.

TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: Liiton maakuntavaltuuston jäsenen nimeäminen Itämerikomission jäseneksi. Liiton vetämän meriasioiden työn esittely (Tiina Perho), alueen näkyvyys paneelissa ”Future of European and Baltic Sea Cooperation post 2020” jossa Tiina Perho edusti aluetta.

LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET

Meriasioiden työryhmän puheenjohtajuus ja vetäminen jatkossakin. Seuraava kokous 2019 toukokuussa.

LUETTELO LIITTEISTÄ

Baltic Sea Commission General Assembly Agenda List of registrations of General Assembly Oulu declaration Financial report

Päiväys ja allekirjoitus .....................................................................

Sivu 44§ 21, MH 18.6.2018 10:00 / Liite: Matkaraportti_Oulu_BSC

VARSINAIS-SUOMEN LIITTOMATKARAPORTTI

TILAISUUS:

Potentials of big data for integrated territorial policy development in the European grovvthcorridors -hankkeen kick off -kokous

OSALLISTUJA(T) LIITOSTA:

Antti Vasanen

PAIKKA:

Turun ja Varsinais-Suomen EU-toimisto, Bryssel

AIKA:

7-8. 5. 2018

MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimeVYIi 10 tahot)

ESPON-ohjelma, Turun yliopisto, Tarton yliopisto, Örebron lääni, Viron elinkeino-Javiestintäministeriö, Varsinais-Suomen liitto


Varsinais-Suomen liitto on EU:n ESPON-rahoitusohjelman "Potentials of big data"-hankkeen lead stakeholder, missä roolissa liitto on päävastuussa hankeensisällöllisestä ohjauksesta. Kaksipäiväisen Rick off-kokouksen ensimmäisenäpäivänä oli rahoittajan vetämä hankeen ensimmäinen ohjausryhmän kokous sekähankkeen sisällön Ja hallinnon kysymysten läpikäynti. Toisena päivänä hankkeentoteuttajat ja hanketta ohjaavat sidosryhmät (liitto, Örebron lääni ja Viron elinkeino- javiestintäministeriö) täsmensivät yhdessä hankkeen sisältöä Ja tarkensivatsidosryhmien hankkeelle asettamia tulosodotuksia. Varsinais-Suomen liitolle ontärkeää saada tietoa etenkin Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä tapahtuvasta liikkumi-sesta esimerkiksi maakuntakaavoituksen ja tunnin Juna -edunvalvonnan tueksi.

TILAISUUDEN

OSANOTTO-MAKSU

o

KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE

MATKAKULUT

374

MAJOITUS

140

LPÄIVÄRAHAT

104

YHTEENSÄ

618

Sivu 45§ 21, MH 18.6.2018 10:00 / Liite: Matkaraportti_Vasanen


Kokouksessa tarkennettiin "Potentials of big data" -hankkeentoteuttamissuunnitelmaa ja sovittiin hankkeen toteuttamisen yksityiskohdista.

TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JASAADUT TULOKSET:

Hankkeella on suuri merkitys maakunnan kehittämiselle, koska sen kautta saadaanuutta tietoa Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä tapahtuvista tavaroiden, ihmisten Ja tiedonvirroista. Hankkeen tuloksia pystytään hyödyntämään suoraanmaakuntakaavoituksessa, liikennejärjestelmätyössä Ja esimerkiksi tunnin junaanliittyvässä edunvalvonnassa. Koska tarjouskilpailussa menestyi Turun yliopistonjohtama hankekonsortio, tuo liiton alullepanema tutkimushanke myös noin 200 000euron EU-hankerahoituksen maakuntaan.


Osallistuminen hankkeen ohjausryhmän toimintaan ja tuleviin hankekokouksiin(seuraava kokous heinäkuussa Helsingissä).


Kick off -kokouksen ensimmäisen päivän ohjelma

Päiväys ja allekirjoitus

25. 5. 2018

^^ L.

Sivu 46§ 21, MH 18.6.2018 10:00 / Liite: Matkaraportti_Vasanen

VARSINAIS-SUOMEN LIITTOMATKARAPORTTI

TILAISUUS:

OECD Forum 2018 (http ://www.oecd. org/forum/)

OSALLISTUJA(T) LIITOSTA:

Erikoissuunnittelija Esa Högblom

PAIKKA:

Pariisi

AIKA:

28-30. 5. 2018

MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimet/Yli 10 tahot)Osallistujat Varsinais-Suomesta:

Yksikönpäällikkö Martti Rantala, Varsinais-Suomen ELY-keskusKoulutuskuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen, NovidaToiminnanjohtaja Paavo Myllymäki, MTK


OECD Forum on vuosittain järjestettävä jäsenmaiden yhteisiä taloudellisia jayhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevä foorumi. Foorumin yhteydessä on tapanajulkaista jäsenmaiden taloudellista kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä käsitteleväarvostettu raportti.

Vuoden 2018 ohjelma Ja teemat perustuivat vuoden 2017 foorumin perustalle. Vuoden2017 foorumi käsitteli sekä kansainvälisen yhteistyö-Ja sopimusjärjestelmän haasteitaja jopa murentumista. Vuoden 2018 foorumi puolestaan pyrki hakemaan ratkaisujanäihin kysymyksiin Ja hakemaan maailmanyhteisöä hajottavien toimien sijastayhteistyölle ja osallistaville ratkaisuille toimintaedellytyksiä. Tähän viittaa myös fooruminotsikko: What brings us together ("Mikä tuo meidät yhteen"). Foorumin keskeisetpääteemat olivat International Co-operation ("kansainvälinen yhteistyö"), InclusiveGrowth ("osallistava kasvu") sekä Digitalisation ("digitalisaatio"). Ohjelma koostuiasiantuntijakeskusteluista Ja esityksistä sekä erityyppisistä ideapajoista ja osallistavistakeskusteluista. Tilaisuuden päätuotos oli OECD taloudellisen raportin julkaisuhttp://www. oecd. orci/eco/outlook/economic-outlook/).

OECD:n taloudellisen katsauksen keskeisiä viestejä olivat mm. talouskasvun Jatyöllisyyskehityksen vahvuus tällä hetkellä. Samanaikaisesti lukuisat tekijät uhkaavat tätäkehitystä. Näistä keskeisimmät ovat kauppasodan uhka, rakenteellisten reformien hitauskehittyneissä maissa, kasvava yksityisen sektorin velka (mm. Kiina) sekä osaamisen jakoulutuksen kehittämiseen liittyvän resurssoinnin vajeet sekä myös ilmasto -ja

Sivu 47§ 21, MH 18.6.2018 10:00 / Liite: Matkaraportti_OECD Forum_Högblom

ympäristökysymykset. Lisäksi raportti toteaa rahapolitiikan mahdollisuuksien vaikuttaatalouskasvuun jo hyvin rajallisiksi. Käytännössä fiskaaliset toimet ovat tällä hetkelläainoat käytettävissä olevat talouspolitiikan kasvua edistävät keinot. Jatkossarakenteellisten uudistusten merkitys kestävän talouskasvun mahdollistajina korostuvat.

Foorumin lukuisat asiantuntijapaneelit keskustelivat mm. osaamisen ja koulutuksenhaasteista eri näkökulmista, digitalisaationja robotisaation merkityksestä sekä mm. työnmuutoksesta ja tulevaisuudesta. Koulutuksen sisällöt ja merkitys on muuttumassaerityisesti kehittyneissä maissa ja asiantuntijoiden keskuudessa vallitsi yhteisymmärryssiitä, että koulutuksen keskeisenä tavoitteena tulee olla ajatus oppimaan oppimisesta \amyös yksilön omasta vastuusta työelämän Ja esimerkiksi teknologian kehityksenmonimuotoisuudesta johtuen. Asiantuntijakeskustelujen mukaan työn sisältöjen jamerkityksen muutokset vaikuttavat laajasti yhteiskunnalliseen keskusteluun japolitiikkaan ammattien ja työtehtävien erojen korostuessa. Myös tasa-arvonäkökohdatnousevat vahvemmin esille. Monet yhteiskunnalliset ja taloudelliset kehityspiirteet ovatjohtaneet länsimaisen edustuksellisen demokratian kriisiin (mm. populismi erimuodoissaan) Ja näin kansalaisten osallisuuden vahvistamiseen tulee kiinnittää erityistähuomiota. Tätä tulee tavoitella mahdollisimman vakaan Ja tasaisen yhteiskunnallisenkehityksen kautta. Uudet osallistavuuden muodot ovat avainasemassa länsimaisendemokratian uudistumisessa.

OECD:n Suomen edustusto järjesti Suomen delegaatiolle oman erityisosuuden, Jossakäsiteltiin yleisellä tasolla mm. alueellisten kehityserojen Ja liikenneinvestointienmerkitystä alueelliselle kasvulle Qa kasvulle yleisesti). Kuljetuksiin liittyvään infraan tuleeinvestoida OECD-alueella Ja asiaa tarkasteltiin myös Suomen kannalta katsottuna.Puhujat korostivat osin kaksijakoisesti alueellisesti vaikuttavia liikenneinvestointeja jatoisaalta tarpeesta varmistaa kehittyvien ja kilpailukykyisten osaamiskeskittymien(lähinnä kaupunkiseudut) asema. Esityksissä korostui myös alueiden kilpailukyvynvarmistaminen riittävien digi-infrastruktuuri investointien avulla. Lisäksi maaseudun jakaupunkien asemoitumista aluekehityksessä käsiteltiin hakemalla toimivaa tasapainoa.Edelleen esityksissä todettiin että, sähkö -ja bio-polttoainetta käyttävien ajoneuvojenmäärä tulee merkittävästi kasvamaan niin OECD-alueella kuin non-OECD alueella.

Suomi/Neste mainittiin erityisesti biofuels kehittäjänä. Clean Energy Ja sen merkitysOECD maissa tulee myös voimakkaasti korostumaan.

OECD Forum on laaja kokonaisuus Ja pääteemoista sekä hyödyllisistä sisällöistähuolimatta tilaisuutta vaivaa tarjonnan valtava määrä. Toisaalta se tarjoaa juurimahdollisuuden hyvin monentyyppisiin keskusteluihin ja verkostoitumiseen.


TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE

OSANOTTO-MAKSU

MATKAKULUT

478,29

MAJOITUS+PaIvelumaksu

522, 00

)_PÄIVÄRAHAT

195,00

YHTEENSÄ

1195,29


OECD:n talouskatsauksen 2018 julkaiseminen^httD://www.oecd.ora/eco/outlook/economic-outlook/).

TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JASAADUT TULOKSET:

OECD:n Suomen edustusto kutsui maakuntien edustajia koko maasta ao. tilaisuuteen.Kutsua edelsi maakuntiin kohdennettu OECD:n toimintaa käsittelevä esittelykierrosvuonna 2017. Tavoitteena on ollut aktivoida maakuntia tapahtuman suhteen. Varsinais-Suomessa kutsu kohdennettiin erityisesti maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) jäsenille.

Tilaisuuden asiantuntijapaneelit ja esitykset sekä verkostoitumismahdollisuudet antavatmaakunnille mahdollisuuden osallistua keskusteluihin uusimman kansainvälisentaloudellisen ja yhteiskunnallisen tiedon osalta. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR onjatkossakin toimiva viiteryhmä tässä suhteessa tapahtuman sisällöstä ja teemoistariippuen. Maakunnallisesti voisi myös selvittää yhteistyömahdollisuudet OECD:n osalta.


Ei välittömiä jatkotoimia.

LUETTELO LIITTEISTÄTilaisuuden ohjelma

Päiväys ja allekirjoitus

6. 6. 2018

Esa Högblom



VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS:

Paikallisjunaliikenne-excursio Ruotsiin Itä-Götanmaan ja Uppsalan alueille

OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: Heikki Saarento

PAIKKA: Itä-Götanmaan (Linköping, Mjölby, Boxholm, Norrköping) ja Uppsalan alueille (Uppsala, Gävle)

AIKA: 19.–20.4.2018

MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/Yli 10 tahot)

Atso Vainio, Helena Lindström (Uusikaupunki), Seija Österberg, Pekka Myllymäki (Mynämäki), Matti Tunkkari (Loimaa), Mika Joki (Aura), Mika Mannervesi (Salo), Mikko Laaksonen (opas).


Tutustuminen alueellisen juna- ja joukkoliikenteen maakunnallisiin (region) organisaatioihin, lainsäädäntöön sekä järjestämis- ja toteutusmalleihin.

Sivu 51§ 21, MH 18.6.2018 10:00 / Liite: Matkaraportti_Saarento

TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE (€) OSANOTTO- MAKSU

MATKAKULUT MAJOITUS PÄIVÄRAHAT

YHTEENSÄ

661,74 € 157,00 € 106,60 € 924,34 €


Päätettiin levittää matkan oppeja ja aktiivisesti viedä eteenpäin alueellisen junaliikenteen edistämistä Varsinais-Suomessa.

TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: Ajankohtaista tietoa alueellisen joukkoliikenteen järjestämisestä ja toteuttamisesta Varsinais-Suomen maakunnan kanssa verrannollisilla Region Uppsalan ja Region Östergötalandin alueilla. Tieto edistää sekä maakunnan liikennejärjestelmä-suunnittelun että uuden maakuntaorganisaation kehittämistä.


Alueellisen joukko- ja junaliikenteen edistäminen omassa toiminnassa.


Matkaohjelma.

Päiväys ja allekirjoitus 31.5.2018

.....................................................................


Varsinais-Suomen liiton ja kuntien opintomatka 19.–20.4.2018 Matkaohjelma 13.4.2018

Paikallisjunaexcursio Ruotsiin: Östgötatåg & Upptåg Opintomatkalla tutustutaan Östergötlandin ja Upplandin maakuntien paikallisjunajärjestelmiin. Alueiden maankäyttö, keskuskaupungit ja radanvarsitaajamat ovat samankaltaisia kuin Varsinais-Suomessa. Molem-mat paikallisjunajärjestelmät ovat menestyneet varsin hyvin. Opintomatkan oppaana ja järjestelyistä vas-taavana toimiin FM Mikko Laaksonen. Tapaamisten kieli ruotsi, opas auttaa tarvittaessa.

Torstai 19.4. Östgötapendeln-järjestelmä

LINKÖPING – NORRKÖPING – MOTALA – MJÖLBY – BOXHOLM

06:40 – 06:30 Lento SK4231 Turku – Tukholma (ARN), LATEST CHECK-IN 05:40

07:17 – 09:36 Juna Arlanda C – Linköping C

10:00 Resecentrum Linköping https://goo.gl/maps/ARZeX8zyrgE2

10:16 Juna Östgötapendeln Linköping – Motala, perillä 10:55 (genomgående tåg)

11:05 Juna Östgötapendeln Motala – Mjölby, perillä 11:20 (vändande tågset)

11:30 Lounas Stadshotellet Mjölby (mitt över gatan), Östgötapendeln-infoa kahvin lomassa. https://goo.gl/maps/dQS4HS1iPLq

12:47 Juna Östgötapendeln Mjölby – Boxholm, perilllä 12:56

13:00 Bussi Boxholmin asemalta juanvarikolle Boxholm, perillä 13:10

13:15 – 15:15 (n.) Tietoisku kokoushuoneessa, kiertokäynti Boxholmin varikolla

15:40 Bussi Boxholmin junavarikolta Boxholmin asemalle, perillä 15:50

15:59 Juna Östgötapendeln Boxholm – Norrköping

Optio: Norrköpingin raitiotie tai vapaa-aikaa Norrköpingissä

17:48 – 19:59 Juna Norrköping C – Uppsala

Majoittuminen Hotelli Scandic Uplandiaan ja illallinen https://goo.gl/maps/kCar8pMsTw92

https://www.ostgotatrafiken.se/ https://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%96stg%C3%B6tapendeln


Varsinais-Suomen liiton ja kuntien opintomatka 19.–20.4.2018 Matkaohjelma 13.4.2018

Perjantai 20.4. Upptåg-järjestelmä

UPPSALA – GÄVLE – UPPSALA

08:30 Tervetuloa / Välkommen Börje Wennberg (S), regionråd och regionstyrelsens ordförande Region Uppsala, Storgatan 27 https://goo.gl/maps/MT5VaAVcfJz

08:45 Upptåget – alueellisesta kehitysprojektista kokonaisvaltaiseksi junajärjestelmäksi / Upptåget – från ett regionalt utvecklingsprojekt till ett fullbelagt tågsystem i förändring Johan Wadman, Trafikdirektör

09:30 Kahvi ja siirtyminen asemalle / Fika och gång till stationen

10:13 Juna Uppsala – Gävle, perillä 11:22 Ingemar Nilsson, VD Transdev Uppland, kertoo matkan aikana Upptågetin päivittäisestä operoinnista, mahdollisuus kysymyksiin yms. / berättar om det dagliga ansvaret att köra Upptåget. Under resan finns det möjlighet till frågor om den operativa verksamheten, underhåll etc.

11:30 Lounas Grand Hotel Gävle https://goo.gl/maps/Vzds791oYn52

12:45 Siirtyminen varikolle

13:00 Vierailu Transdev Upplandin ja Bombardier Transportationin junavarikolle Gävlen Sör-byssä

14:15 Siirtyminen bssilla Gävlen keskustaan

14:38 Juna Gävle – Uppsala, perillä 15:47 Matkan aikana kerrotaan ajankohtaisesta Uppsalan raitiotiehankkeesta / Under resan lämnas information om aktuellt Spårvagnsprojekt i Uppsala

16:00 Päivän ohjema päättyy Uppsalan keskustaan

16:24 – 16:41 Juna Uppsala – Arlanda

18:20 – 20:15 SK4236 Tukholma (ARN) – Turku, LATEST CHECK-IN 17:20

19:00 – 21:10 SK 722 Tukholma (ARN) – Helsinki, LATEST CHECK-IN 18:00

https://www.ul.se/ https://sv.wikipedia.org/wiki/Uppt%C3%A5get


KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN


Puheenjohtaja päättää kokouksen.

Päätös

§ 22, MH 18.6.2018 10:00 Sivu 55

Documents

MH, 18.6.2018 10:00, Esityslista 1 …...8 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, myönteiset päätökset ..... 12 9 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, kielteiset