MH, 15.2.2016 10:00, Pöytäkirja SISÄLLYSLUETTELO · Päätös Head of Managing Authority Merike Niitebõld esitteli Central Baltic 2014–2020 -ohjelmaa. Maakuntajohtaja Kari Häkämies:

i

SISÄLLYSLUETTELO

MH, 15.2.2016 10:00, Pöytäkirja

§ -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) ................................................................................................................................. 1

§ 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen .............................................................. 3

§ 15 Pöytäkirjan tarkastaminen .............................................................................................................................................. 4

§ 16 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ....................................................................................................................... 5

§ 17 Talousarvion 2016 käyttösuunnitelma ......................................................................................................................... 12

Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi_pöytäkirja ......................................................................................................... 13

§ 18 Sitoutuminen BALEX-sihteeristön rahoitusosuuteen ................................................................................................... 35

Pykälän liite: BALEX finansiering 14 1 2016 (002) ................................................................................................ 37

§ 19 Central Baltic 2014-2020 -ohjelman lakipalvelujen tarjoajan valinta .......................................................................... 40

Pykälän liite: Tarjousten vertailu, suomi .................................................................................................................. 41

Pykälän liite: Legal service ....................................................................................................................................... 45

§ 20 Eurooppa-toimiston vuoden 2015 toimintakertomus ja toimiston tilanne 2016 alussa ................................................ 49

Pykälän liite: Eurooppa-toimisto_ toimintakertomus_2015 ...................................................................................... 50

§ 21 Varautuminen Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen toteuttamiseen ............................................................................ 57

Pykälän liite: Pohjoinen-kasvuvyohyke-hakemus ..................................................................................................... 58

§ 22 PASSI-hankkeen käynnistämispäätös .......................................................................................................................... 67

§ 23 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavanvahvistuspäätöstä koskevista valituksista ........................................................................................................................ 68

§ 24 Varsinais-Suomen liiton viraston pitäminen suljettuna 4.7. - 29.7.2016 ..................................................................... 69

§ 25 Maakuntajohtaja Kari Häkämiehen vuosiloma 2016 ................................................................................................... 70

§ 26 Maankäyttöjaoston 18.1.2016 antamat lausunnot ja käsittelemät asiat ........................................................................ 71

§ 27 Viranhaltijapäätökset .................................................................................................................................................... 72

§ 28 Tiedoksi annettavat asiat .............................................................................................................................................. 73

Pykälän liite: Partanen_Perho ................................................................................................................................... 74

Pykälän liite: Matkaraportti_Hakamies ..................................................................................................................... 79

Pykälän liite: UAE_maakuntajohtajat_2016_tammikuu ........................................................................................... 81

§ 29 Kokouksen päättäminen ............................................................................................................................................... 85

§ 9998 Oikaisuvaatimussivu ................................................................................................................................................. 86

§ -1, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 2

Maakuntahallitus Pöytäkirja 2/2016

KOKOUSAIKA 15.02.2016 klo 10.00–11.30KOKOUSPAIKKA MaakuntataloPYKÄLÄT § 14 - 29 Sivut 29 -

SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj.Alatalo Juuso, 1. vpj.Haijanen PauliinaHeikkilä LauriKiviranta EskoVirtanen PetriKurvinen Jani, 2. vpj.Lehtinen RiittaKattelus LauriMassinen AimoNieminen RaimoNummentalo JuhaniPerho TiinaPilpola JuhaniSaario MariSöderlund NinaVirolainen Anne-MariKoivisto Anna-LiisaWallin Stefan

poistui § 20 klo 11.10

ESITTELIJÄ Häkämies Kari MaakuntajohtajaPÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja

MUUT SAAPUVILLAOLLEET

Myllymäki PekkaAntola JoukoAndersson Li

Mv:n puheenjohtajaMv:n I varapuheenjohtajaMv:n III varapuheenjohtaja

KUTSUTTUINAASIANTUNTIJOINA

Niitepõld Merike § 19Nuotio TarjaSaarento HeikkiVirtanen JanneÅlgars-Åkerholm Jessica

Head of Managing AuthorityAluekehitysjohtajaSuunnittelujohtajaEdunvalvontajohtajaViestintävastaava

LAILLISUUS JAPÄÄTÖSVALTAISUUS

§ 14

PÖYTÄKIRJANTARKASTUSTAPA

§ 15

ALLEKIRJOITUKSET

Ilkka Kanervapuheenjohtaja

Markku Rotosihteeri

PÖYTÄKIRJANTARKASTUS

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.

Maakuntavirasto

Mari Saario Nina Söderlund

PÖYTÄKIRJA ON OLLUTYLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ

29.2.2016 Maakuntavirasto

TodistaaHallintojohtaja

§ -1, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 3

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 9.2.2016. Maakuntahallituksenjäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistu-vat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenensijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille.

Kuntalain 103 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kunenemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

Kuntalain 64 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädettymainitussa kuntalain pykälässä.

Valmistelija MR/mk

Maakuntajohtajan ehdotus

Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista.

Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, kos-ka läsnä oli 19 maakuntahallituksen jäsentä._____

§ 14, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 4

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN

Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan joh-dolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöy-täkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimie-limen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.”

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisestiseuraavasti:

1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen ko-kouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten.

2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksy-misestään.

3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjantarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallin-tosihteerille.

4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtajaallekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti.

Valmistelija MR/MK


Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Mari Saario ja Nina Söderlund.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____

Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, [email protected]

§ 15, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 5

mailto:[email protected]

MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS

Asia Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus.

Valmistelija KH/ml


Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

Päätös Head of Managing Authority Merike Niitebõld esitteli Central Baltic 2014–2020 -ohjelmaa.

Maakuntajohtaja Kari Häkämies:

Varsinais-Suomeen ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelä-män ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen hankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseenon käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupun-kien kasvusopimuksiin ja kasvukäytäviin sekä toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuu-toksen (ERM) toimiin.

Kaupunkien kasvusopimusesitykset sekä kasvukäytävähakemukset on toimitettu työ- ja elinkeino-ministeriöön tammikuun lopussa. Maakunnat laativat osana maakuntaohjelman toimeenpanosuun-nitelmaa ennakoivaa rakennemuutosta koskevan suunnitelman helmikuun loppuun mennessä.Suunnitelma on tarkoitus hyväksyä Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmässä 29.2.2016.

Varautumissuunnitelman tulee sisältää alueen muutosjoustavuuden analyysin, riskialueiden/-toimialojen tunnistamisen ja suunnitelman riskeihin varautumisesta sekä suunnitelman alueellisetinnovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen käytöstä ennakoidun rakennemuutoksen toimiin. Muu-tosjoustavuudella eli resilienssillä tarkoitetaan alueen sopeutumiskykyä toimintaympäristön muu-toksiin.

Varsinais-Suomi on mm. monipuolisen elinkeinorakenteen kautta hyvin puskuroitu rakennemuutos-ta vastaan. Seutukunnista parhaassa asemassa on Turun seutukunta. Varsinais-Suomessa on pal-jon kokemusta perinteisestä äkilliseen rakennemuutokseen liittyvästä työskentelystä meriteollisuu-den sekä Nokian/Microsoftin kautta. Tässä yhteydessä on rakennettu luottamukselliset välit toimi-joiden kesken. Ennakoiva rakennemuutostyöskentely vaatii perinteisen tilastoanalyysin lisäksi jat-kuvaa dialogia eri toimijoiden kanssa.

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella vauhditetaan kokeiluja

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakenne-muutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja ko-keiluluontoisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen.Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistymi-nen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut.

Rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetäänmittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Varsinais-Suomen kumppanuusstrategian mukai-sesti etusijalla ovat hankkeet, joissa jo hakuvaiheessa pystytään osoittamaan yhdessä tekeminenja useamman toimijan mukanaolo. Rahoituksen luonteeseen sisältyy myös riskinotto – varman-päälle pelaamalla ei välttämättä saavuteta todellisia uusia avauksia.

§ 16, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 6

AIKO-rahoituksen alueellinen jako on tarkoitus päättää valtioneuvoston istunnossa 14.4.2016.Rahoitusta tullaan jakamaan kaikille maakunnille. Ennakoidun rakennemuutoksen AIKO-rahoituksen hankkeista päättävät maakunnan liitot.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630

Kuntaliitto ehdottaa väliaikaisen rahoitusmallin luomista uusiin maakuntiin

Kuntaliitto nosti lausunnossaan (4.2.2016) hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi jasote-uudistuksen askelmerkeiksi esille erityisesti seuraavat näkökulmat:

Hallituksen aluejakolinjaus kaipaa selkeyttämistä järjestämisvastuun osalta sekä toisiin itsehallin-toalueisiin tukeutuvien alueiden hallinnon osalta (18 maakuntaa / 15 sote-aluetta).

Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava kuntien ja alueiden elinvoimasta ja turvattava riittävärahoitus kuntiin jääviin tehtäviin. Kunnan on voitava itse päättää, mihin itsehallintoalueeseen se ha-luaa kuulua samalla huolehtien, että kaikki tulevat itsehallintoalueet ovat toimintakykyisiä.

Itsehallintoalueilla tulee olla alueellaan merkittävää itsenäistä päätösvaltaa. Valtion ohjauksen tuleeolla luonteeltaan strategista. Itsehallintoalueiden ja alueen kuntien on voitava sopia keskenäänmuiden kuin itsehallintolaissa niille osoitettujen tehtävien siirrosta.

Itsehallinnolliset alueet tarvitsevat riittävän rahoituksen tehtäviinsä. Rahoituksen tulee ensi vai-heessa tapahtua valtiollisen veron tai maksun kautta ja valtakunnallisesti tasattuna. Kuntaliitto eh-dottaa väliaikaisen rahoitusmallin käyttöönottoa, joka perustuisi palvelulupaukseen ja järjestämis-päätökseen, itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen sekä valtakunnalliseen rahoituskehyk-seen ja itsehallintoalueiden valtionosuus-/rahoitusjärjestelmään.

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 2013 204 ja kehittämispäällikkö Laura Leppä-nen, p. 040 767 4364

Monipuolinen elinkeinorakenne lisää Varsinais-Suomen muutosjoustavuutta

Muutosjoustavuudella eli resilienssillä tarkoitetaan alueen sopeutumiskykyä toimintaympäristönmuutoksiin. Muutosjoustava alue on immuuni ulkoisille häiriöille, kykenee palautumaan nopeastimuutostilanteissa ennalleen ja sopeutuu tehokkaasti toimintaympäristön muutoksiin. Varsinais-Suomen muutosjoustavuutta on analysoitu ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaa varten.Suunnitelmassa muutosjoustavuutta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, joista tässä esitel-lään elinkeinorakenteen monipuolisuutta koskevat tulokset.

Elinkeinorakenteen monipuolisuus on yksi tärkeimmistä mittareista alueiden muutosjoustavuuttatarkasteltaessa. Jos alueen tuotanto on vahvasti sidoksissa yhteen toimialaan, on se luonnollisestihaavoittuvaisempi tuotantorakenteen muutoksille kuin hyvin monipuolisen elinkeinorakenteen alu-eet. Elinkeinorakenteen monipuolisuutta tarkastellaan indeksillä, jossa tuotantorakenteeltaan mo-nipuoliset alueet saavat pieniä arvoja ja yksipuoliset suuria. Tässä analyysissä tarkastellaan kaik-kia toimialoja pois lukien toimialat, joiden työpaikoista valtaosa on julkisella sektorilla (julkinen hal-linto, sote, koulutus ja yhdyskuntahuolto).

Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on erittäin monipuolinen, sillä indeksin arvo on käytännössäsamalla tasolla kuin koko maassa. Myös muissa suurissa maakunnissa on hyvin monipuolinenelinkeinorakenne. Pirkanmaan elinkeinorakenne on hieman Varsinais-Suomea monipuolisempi jaUudenmaan hieman yksipuolisempi, mutta erot maakuntien välillä on pieniä. Uudenmaan aavis-tuksen yksipuolisempaa toimialarakennetta selittää tukkukaupan melko suuri osuus (9 %) työpai-koista.

Seutukunnittain tarkasteltuna Turun seudun elinkeinorakenne on yhtä monipuolinen kuin kokoVarsinais-Suomen, eikä analyysi tunnista yhtään selvää toimialaa, joka kasvaisi merkittävästi muita

§ 16, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 7

suuremmaksi. Telakkateollisuuden työpaikat kuitenkin jakautuvat useille eri toimialoille, jolloin tela-kan työllisyysvaikutus ei tule analyysissä vahvasti esiin. Telakkateollisuudella on kuitenkin koko-naisuudessaan suuri merkitys Turun seudun rakennemuutosherkkyyteen, ja alan joutuessa vai-keuksiin työllisyysvaikutukset ulottuisivat laajasti alueen elinkeinoihin.

Vakka-Suomi on analyysin mukaan Varsinais-Suomen seutukunnista toiseksi muutosjoustavin.Vakka-Suomen elinkeinorakenteessa on kuitenkin vahva paino autoteollisuudella, ja analyysissäkäytetyissä vuoden 2013 luvuissa toimiala oli vielä selvästi tämänhetkistä pienempi. Uudenkau-pungin autotehtaan näyttäytyykin selvästi Vakka-Suomen merkittävimpänä rakennemuutosriskinä.Salon seudun monipuolisuutta vähentää edelleen elektroniikkateollisuuden korostuminen alueentyöpaikoissa. Ala on muodostanut Salon seudulla merkittävän rakennemuutosriskin, mikä on tosinjo pääosin toteutunut. Uudemmissa tilastoissa seudun elinkeinorakenteen monipuolisuus tuleekinkasvamaan.

Turunmaan elinkeinorakenteen monipuolisuutta vähentää ennen kaikkea työpaikkojen voimakaspainottuminen (14 %) mineraalituotteiden valmistukseen. Paraisten kalkkikivikaivoksen ympärillerakentunut klusteri on potentiaalisesti haavoittuvainen alalla tapahtuville tuotantoympäristön muu-toksille. Loimaan seutu on elinkeinorakenteeltaan Varsinais-Suomen yksipuolisin seutukunta, jaseudun työpaikkajakaumassa korostuvat voimakkaasti kasvinviljely ja kotieläintalous (17 %) sekäkoneiden ja laitteiden valmistus (12 %). Molemmat toimialat ovat Loimaan seudulla kuitenkin huo-mattavan pienyrityspainotteisia, mikä pienentää niihin liittyvää rakennemuutosriskiä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

§ 16, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 8

Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksesta

Varsinais-Suomen voimassa oleva vahvistettu maakuntakaava on kaikilta osin nyt myös lainvoi-mainen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 29.1.2016 kaikki ympäristöministeriön tuuli-voimavaihemaakuntakaavan vahvistuspäätöksestä tehdyt valitukset.

Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava

Vaihemaakuntakaavan laatimisessa ollaan siirtymässä ehdotusvaiheeseen. Luonnoksesta saatuunpalautteeseen (48 lausuntoa, 20 mielipidettä) on laadittu vastineet, joita käsiteltiin maankäyttöjaos-tossa 12.2.2016. Asia tuodaan maakuntahallituksen maaliskuun kokoukseen hyväksymistä ja lähe-tekeskustelua varten. Kevään aikana laaditaan kaavaehdotus yhteistyössä maakunnan kuntien jasidosryhmien kanssa. Kaavaehdotusta valmistellaan voimassa oleviin säännöksiin tukeutuen, mut-ta käynnissä olevia maankäyttö- ja rakennuslain tarkistusten etenemistä ja mahdollista vaikutustaseurataan aktiivisesti. Kaavaehdotus toimitetaan uusimuotoiselle lausuntokierrokselle kesäloma-kauden jälkeen.

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on ohjelmointi- ja tavoitteiden määrittelyvaihees-sa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee jaostokäsittelyyn ja asetetaan nähtäville huhtikuussa,jonka jälkeen pidetään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvotte-lu.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Tunnin juna toteuttaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteita – selvitykset tukevat yleis-suunnitelman laatimista

§ 16, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 9

Vaasan yliopiston professori Hannu Piekkolan tutkimus Tunnin junan kansantaloudellisista vaiku-tuksista julkaistiin torstaina 11.2.2016. Piekkola arvioi tutkimuksessaan Tunnin junan aluetaloudel-lisia vaikutuksia sen kautta, miten uusi nopea junayhteys vaikuttaisi yritysten toimeliaisuuteen ja ta-louskasvuun.

Tutkimuksen mukaan hyödyt matkustusajan säästöissä ja hiilidioksidipäästöissä ovat vuosittain 30miljoonaa euroa. Suuremman työpaikkaliikkuvuuden synnyttämä uusi aineeton ja inhimillinen pää-oma luovat yhteensä 40–50 miljoonan euron tuotot kansantalouteen. Investointi Tunnin junaanmaksaisi näin ollen itsensä takaisin jo 20 vuodessa.

Suuret ja paljon julkisuutta saavat liikenneinvestoinnit tuovat myös ennakoimattomia lisähyötyjä.Nopeampi väestönkasvu ja uuden liiketoiminnan tarjoamat työpaikat kasvattavat työperäistä mat-kustusta ennustetusta. Uusi nopea junayhteys tuottaa maankäyttömahdollisuuksia Espoolle, Loh-jalle ja Salolle. Turun seudulla Tunnin juna vauhdittaisi kaavoitus- ja rakennushankkeita erityisestiTurku–Kupittaa–Skanssi–Itäharju-alueella.

Tutkimuksen lehdistötilaisuudessa Osmo Soininvaara esitti, että Etelä-Suomen kasvualueidenosaamispotentiaali on saatava täysimääräisesti käyttöön – osaamisperustaisen talouden tarkaste-luissa pelkkä Helsinki–Tampere ei riitä, vaan myös Turun potentiaali on saatava täysin hyödynnet-tyä! Tunnin juna edistää helppoa vuorovaikutusta ja pendelöintiä ja luo edellytykset Suomen kas-vulle. Piekkolan tutkimus antaa tukea sille, että verkottuminen yritystoiminnassa voi tapahtua laa-jalla metropolialueella, joka kattaa Helsingin, Turun ja Tampereen kasvukeskukset. Tunnin junanhyödyt jakaantuvat siten koko Etelä-Suomen kasvualueiden eduksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön kasvuvyöhykekilpailuun hakemuksensa jättäneen Pohjoinen kasvu-vyöhyke -toimijaverkoston 13 eteläsuomalaisen kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyön tavoit-teena on tukea Etelä-Suomen elinvoimaisuutta, kasvuhakuisuutta ja strategista kehittämistä aluei-den ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Tunnin juna vahvistaa Etelä-Suomen yhtenäistä työ-markkina-aluetta ja työvoiman liikkuvuutta. Tämä tukee vahvasti myös Pohjoisen kasvuvyöhykkeenkehittämisen tavoitteita.

Tunnin junan aluetaloudellisia ja liikenteellisiä vaikutuksia on nyt tarkasteltu kolmessa eri selvityk-sessä. Tehdyt tarkastelut tukevat hankkeen jatkosuunnitteluna ratalain mukaisen yleissuunnitel-man laatimista koko ratavälille Turku-Helsinki. Yleissuunnitteluun on hyödynnettävä saatavilla ole-vaa EU:n TEN-T/CEF-tukea, jota on tarjolla 50 % suunnittelukustannuksista, koska Tunnin juna onosa EU:n hyväksymää TEN-T-ydinverkkokäytävää.

Mm. valtiovarainvaliokunta esitti kantaneen mietinnössään (VaVM 16/2015 vp) hallituksen esityk-sestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016: ”EU-rahoitus. Valiokunta pitää välttämät-tömänä, että Suomi toimii aktiivisesti hyödyntääkseen myös EU-rahoituksen mahdollisuudet; näitäovat mm. Euroopan strategisten investointien rahasto ja TEN-T-tuki.” ja ”Valiokunta painottaa, ettäpäätökset uusista hankkeista tulee tehdä kansallisesti niin, että niihin liittyvät TEN-T-tukihakemukset ehtivät vuosien 2016 - 2017 taitteeseen ajoittuvaan hakuun.”.

Suomi on tämän ohjelmakauden (2014 - 2020) kahden ensimmäisen vuoden aikana pystynyt hyö-dyntämään TEN-T/CEF-tukea vain 77 milj. euroa. Esimerkiksi Ruotsin saama tuki on ollut vastaa-vana aikana 472 milj. euroa. On arvioitu, että Suomi voisi saada koko ohjelmakaudella TEN-T/CEF-tukea ainakin 500 milj. euroa. Tuki edellyttää aina myös merkittävää kansallista rahoitustaja käytännössä tuki voi kohdistua vain ratahankkeisiin. Tunnin junan suunnittelu ja Espoon kau-punkiradan rakentaminen tunnin junan ensimmäisenä investointivaiheena juuri nyt on hyvin perus-teltu. Hankkeen koko Etelä-Suomeen kohdentuvat laaja-alaiset hyödyt ovat kiistattomat ja TEN-T/CEF-tuen merkittävä osuus saattaa olla ainutkertaisesti käytössä vain juuri nyt.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Lep-pänen, p. 040 767 4364

§ 16, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 10

Varsinais-Suomen yrittäjien maakuntaennuste vuodelle 2016 kertoo positiivisista odotuksis-ta

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste vuodelle 2016 -kyselyyn vastasi yli tuhat varsinaissuomalais-ta pk-yrittäjää. Kyselyn tulokset osoittavat, että varsinaissuomalaisten yrittäjien luottamus talouteenon kohentunut merkittävästi ja yritysten kasvuodotukset ovat nousseet selvästi viime vuodesta.Yrittäjät arvioivat yrityksensä liikevaihdon, kannattavuuden sekä henkilökunnan ja investointienmäärän kehittyvän suotuisasti vuoden 2016 aikana. Jopa 41 % vastaajista odottaa liikevaihtonsakasvavan vuoden 2016 aikana.

Yli puolet varsinaissuomalaisista yrittäjistä pitää oman kuntansa yritysilmapiiriä erinomaisena taihyvänä. Parhaana kunnan toimitilojen ja tonttien saatavuutta pidetään Turun seudulla Liedossa,jossa 80 % vastaajista pitää tonttien ja toimitilojen saatavuutta vähintään hyvänä. Myös Kaarinantonttien ja toimitilojen saatavuutta pidettiin erinomaisena.

Työllistämismahdollisuuksien osalta eniten odotusarvoja oli 10–49 henkeä työllistävillä yrityksillä.Lisäksi sekä yksinyrittäjät että 2–9 henkilöä työllistävät näkevät parannusta viime vuoteen työllis-tämismahdollisuuksissaan. Tulokset vahvistavat käsitystä pk-yritysten roolista uusien työpaikkojenluomisessa Varsinais-Suomessa – Maakuntaennusteen tulokset enteilevät edelleen tuhansia uusiapk-yritysten luomia uusia työpaikkoja Varsinais-Suomeen.

Lähde: Varsinais-Suomen yrittäjät (2016). Varsinais-Suomen maakuntaennuste vuodelle 2016.http://www.yrittajat.fi/File/db8f452a-4513-4154-a899-eb8fee8f670a/Varsinais-Suomen%20Maakuntaennuste.pdf

Lisätiedot: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

Väyläverkon korjausvelkaa taitetaan 600 milj. eurolla – osin kehittämisinvestointien kustan-nuksella

Suomen väyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksenseurauksena. Liikenneviraston arvion mukaan väyläverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellänoin 2,5 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saatta-miseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisä-rahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018, josta 100 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Li-särahoituksella pysäytetään korjausvelan kasvu ja käännetään velka laskuun. Rahoituksella vasta-taan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin.

Korjausvelkaohjelman laati Liikennevirasto yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja se löytyyLiikenneviraston sivuilla: www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma Liikenneverkolla on korjausve-lan lisäksi paljon parantamistarpeita, joihin ei tällä rahoituksella pystytty vastaamaan. Korjausvel-kaa ei ole uusien väylien rakentaminen, liittymien parantaminen, lisäkaistat tai lisäraiteet. Näitähankkeita toteutetaan kehittämisinvestointien kautta.

Korjausvelkaohjelmasta kohdentuu tieverkon hankkeita Varsinais-Suomen ELY -keskuksen alueel-le (Varsinais-Suomi ja Satakunta) noin 35,5 milj. eurolla vuosien 2016–2018 aikana. Ohjelmasta eiVarsinais-Suomeen kohdennu vesiväylä- tai rataverkon parantamishankkeita. Rantarataa, Kirkko-nummi-Karjaa osuudelle parannetaan 10 milj. eurolla, joka varmistaa radan käytettävyyttä sekä lii-kenteen täsmällisyyttä ja turvallisuutta.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että nyt päätetyn 600 milj. euron lisäksi tällä hallituskaudella koh-dennetaan vielä 364 milj. euroa korjausvelkaan. Päätös näistä hankkeista tehdään myöhemmin.

Suomessa on käynnistetty hallituskausittain noin 1,2–2 mrd. euron kehittämisinvestoinnit, muttatehtyjen päätösten valossa tämän hallituskauden investoinnit ovat jäämässä vähäisiksi. Matala in-vestointitaso johtuu suurelta osin siitä, että kehittämishankkeista siirretään 364 milj. euroa perus-väylänpitoon vuosina 2017–2019 sekä myös säästöpäätöksistä, jotka vähentävät investointeja vie-lä 240 milj. eurolla vuosina 2019–2020. Panostukset perusväylänpitoon ovat välttämättömiä, muttakehittämishankkeiden tärkeys taloudellisen kasvun edistäjinä ovat merkittäviä.

§ 16, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 11

http://www.yrittajat.fi/File/db8f452a-4513-4154-a899-eb8fee8f670a/Varsinais-Suomen%20Maakuntaennuste.pdf

http://www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Tietopalvelujen roolia liiton virastossa vahvistettu

Varsinais-Suomen liiton tietopalveluja on vahvistettu perustamalla liiton virastoon edunvalvonta jakuntapalvelu -vastuualueelle tietopalveluryhmä. Ryhmää vetää tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Ryhmään on keskitetty liiton tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvätiedonhallinta. Maakuntastrategiassa merkittävässä roolissa oleva aluetietopalvelu Lounaistieto.fion jatkossa osa tietopalveluryhmän toimintaa. Aluetietopalvelun kehittäminen on ollut oikeansuun-tainen hanke. Se on herättänyt muilla alueilla kiinnostusta ja vastaavia alueellisen tiedon palvelujaon suunnitteilla myös muissa maakunnissa.

Varsinais-Suomen liitto etsii rooliaan osana digitalisaatiota ja haluaa olla edelläkävijänä kehittä-mässä alueellisen tiedon infrastruktuureja. Tietopalveluryhmä osaltaan jäntevöittää liiton tätä toi-mintaa. Jatkossa pystymme entistä paremmin tarjoamaan ajankohtaisia tietopalveluja ja analyyse-jä liiton sidosryhmille ja tukemaan liiton muun toiminnan tietotarpeita.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja tietopalvelupäällikkö Antti Va-sanen, p. 050 410 2294

Ehdotus hyväksyttiin._____

§ 16, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 12

TALOUSARVION 2016 KÄYTTÖSUUNNITELMA

Asia Käyttösuunnitelmassa asetetaan vastuualuekohtaiset tavoitteet ja maakuntahallitus vahvistaa kun-tarahoituksen tiliryhmätasolla sekä ohjelma- ja hankerahoituksen toimintakatetasolla (0 euroa).

Maakuntavaltuusto (mv 7.12.2015 § 33) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 jataloussuunnitelman 2016 - 2018 siten, että talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulos onnettositova maakuntavaltuustoon nähden ja, että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden2016 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman.

Vuosien 2002 - 2009, 2012 ja 2014 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2016voitiin tehdä alijäämäinen budjetti (75 000 euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tili-kausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2016 toimintakatteen alijäämä on 65 000 euroa.

Ohjelma- ja hankerahoitteiset kustannuspaikat ovat omakatteisia, jolloin niiden suunniteltu toimin-takate on 0 euroa. Talousarvion 2015 investointiosaan on varattu 20 000 euron määräraha, jotakäytetään tietojärjestelmien kehittämiseen.

Oheismateriaali: Talousarvion 2016 käyttösuunnitelma

Valmistelija MR/EP/mk


Maakuntahallitus vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 käyttösuunnitelman siten,että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat:

1. Kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso2. Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa)

Päätös Raimo Niemisen ehdotuksesta Ilkka Kanervan kannattamana maakuntahallitus hyväksyi yksimieli-sesti, että talousarvion 2016 käyttösuunnitelman sivulla 9 olevan taulukon ensimmäisen rivin kol-mannen sarakkeen loppuun lisätään ”Työhyvinvointitutkimus”.


Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto, p. 040 761 5509, [email protected]

HALL: 136/2015§ 17, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 13


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 23.2.2016

TALOUSARVION 2016

KÄYTTÖSUUNNITELMA

Sivu 13§ 17, MH 15.2.2016 10:00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi_pöytäkirja

2

Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 käyttösuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Fax. (02) 210 0901 [email protected] www.varsinais-suomi.fi


3

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO ........................................................................................................................................................................................................ 5

2. KÄYTTÖTALOUS 2016 ..................................................................................................................................................................................... 6

3. KESKEINEN TOIMINTA 2016 ........................................................................................................................................................................... 7

3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO ............................................................................................................................................................ 7 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ...................................................................................................................................................... 9 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN .............................................................................................................................................................................. 10 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ .............................................................................................................................................................. 11 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU .................................................................................................................................................. 13

LIITE 1 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA ....................................................................................................................................................... 14

LIITE 2 OHJELMA JA HANKETOIMINTA ........................................................................................................................................................... 15

LIITE 3 KONKREETTISIA TOIMENPITEITÄ 2016 .............................................................................................................................................. 17


4


5

1. JOHDANTO

Varsinais-Suomen liiton toiminta-ajatus • Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. • Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja

kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. • Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien

kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella.

Talousarvio 2016 Maakuntavaltuusto (mv 7.12.2015 § 36) hyväksyi 1) Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2016–2018 siten, että talousarviossa 2016 jäsenkuntien maksuosuudet eivät kasva vuoden 2015 tasosta (3 799 900 euroa) ja 2) että talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Ohjelma- ja hankerahoitteiset kustannuspaikat ovat omakatteisia Maakuntahallitus vahvistaa vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Talousarvion vastuualueet

AluekehittäminenEdunvalvonta ja

kuntapalvelut

Maankäyttö ja

ympäristö

Yhteiset toiminnot ja

hallinto

Central Baltic -

ohjelmaValonia

MAAKUNTAJOHTAJA

Hanketoiminta

Käyttösuunnitelmassa 2016 korvataan nimike ”osaamisryhmä” nimikkeellä ”vastuualue” Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään vastuualueeseen: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehit-tämisen vastuualuetta, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Valonia toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön vastuualuetta ja toiminnot rahoitetaan erillisellä rahoituksella, jolloin sen kustannuspaikat ovat liiton kirjanpidossa omakatteisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita vastuualuerajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Kevään 2016 aikana on suunnitelmissa tehdä henkilöstöjärjestelyjä liiton mm. tietopalvelutoimintojen kehittämiseksi.


6

2. KÄYTTÖTALOUS 2016 Kuntarahoitteinen toiminta

Seuraavassa taulukossa on Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalousosan käyt-tösuunnitelma 2016 tiliryhmätasolla.

KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA

KÄYTTÖTALOUS TA 2016 TA 2015* TA 15/16 %TA 15/16 €

TUOTOT

Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0

Myyntituotot 75 000 70 000 7,1 -5 000

Muut tuotot 28 000 63 000 -55,6 35 000

TUOTOT YHT. 3 902 900 3 932 900 -0,8 30 000

KULUT

Henkilöstökulut -2 471 880 -2 476 345 -0,2 -4 465

Palvelujen ostot -985 620 -880 355 12,0 105 265

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -107 400 -106 600 0,8 800

Vuokrat -245 000 -247 800 -1,1 -2 800

Muut toimintakulut -158 000 -154 800 2,1 3 200

YHTEENSÄ -3 967 900 -3 865 900 2,6 102 000

TOIMINTAKATE -65 000 67 000 132 000 *Maakuntavaltuusto (mv 7.12.2015 § 31) hyväksyi talousarvion 2015 tuloslaskelmassa tilikauden tu-lokseksi 60 000 euroa ylijäämää, jolloin toimintakatteeksi muodostui 67 000 euroa ylijäämää.

Ohjelma ja hanketoiminta

Central Baltic ohjelman hallinnointikulut katetaan teknisen tukien rahoituksella, jolloin ko. talousarviot ovat liiton tilinpidossa omakatteisia. Valonian toimintojen ja hankkeiden kustannuspaikat ovat omakatteisia ja niiden hallinnoinnissa noudatetaan seuraavia menettelytapoja.

1. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet ja hankkeen päättyessä sen toiminta ja tulok-set raportoidaan maakuntahallitukselle. 2. Ohjelma- ja hanketoiminnan päätöksissä nimetään vastuuhenkilöt sekä määritellään vastuunjaot, ai-kataulut, kustannusarviot, rahoitus ja seurannan järjestäminen. 3. Liiton sitoumukset suunnitteilla oleviin hankkeisiin vahvistetaan maakuntajohtajan päätöksillä, kun omarahoitusosuus on enintään 30 000 euroa. Maakuntahallitus vahvistaa yli 30 000 euron omarahoitus-osuudet. 4. Maakuntajohtaja vahvistaa vuosittain teknisten tukien ja hankkeiden käyttösuunnitelmat.


7

3. KESKEINEN TOIMINTA 2016

3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO

Hankerahoitusjaosto

(7)

Maankäyttojaosto

(7)

Saaristotoimikunta

(16)

Kulttuuritoimikunta

(11)

Kielellisten

palvelujen

toimikunta (6)

Valintatoimikunta (6)

JÄSENKUNNAT (27) EDUSTAJAINKOKOUS

MAAKUNTAVALTUUSTO (101)

TARKASTUSLAUTAKUNTA (4)

MAAKUNTAHALLITUS (19)

Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa www.varsinais-suomi.fi. Luottamushenkilöhallinnon organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia vuodelle 2016. Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimieli-mien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Nykyisen lainsäädännön mukaisesti seuraava edustajainkokous kokoontuisi vuonna 2017. Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kesäkuussa asia-listalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat sekä joulukuussa talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Maakuntavaltuuston kokoukset ovat ma 6.6.2016 klo 10.30 ja ma 12.12.2016 klo 10.30 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2016 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2015 talouden ja hallinnon tehok-kuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen tilin-tarkastuskertomuksen.


http://www.varsinais-suomi.fi/

8

Maakuntahallitus Maakuntahallitus on kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin. Se kokoontuu toimintavuoden aikana 11–12 kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden to-teutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Maakuntahallitus: ma 18.1.2016 klo 10.00 ma 15.2.2016 klo 10.00 ma 21.3.2016 klo 10.00 ma 18.4.2016 klo 10.00 ma 16.5.2016 klo 10.00 ma 20.6.2016 klo 10.00 ma 22.8.2016 klo 10.00 ma 19.9.2016 klo 10.00 ma 24.10.2016 klo 10.00 ma 21.11.2016 klo 10.00 ma 19.12.2016 klo 10.00 Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yh-teistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Toiminnan painopisteet 2016

Kartoitetaan tarpeita luottamustoimielimien tehtävien ja työskentelymenettelyjen kehittämiseen sekä uusien toimintamal-lien käyttöönottoon. Tarpeen mukaan panostetaan myös toimielinten jäsenien perehdyttämiseen liiton päätöksenteko- ja valmistelumenettelyihin ja parannetaan luottamushenkilöiden osallistumismahdollisuuksia toimintapoliittiseen suunnit-teluun ja olennaisten asioiden seurantaan.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen. Päätökset maakuntaohjelmiin sisälty-vistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maa-kuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisäl-tyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Luottamushenkilötasoilla jatketaan Etelä-Suomen maakuntien liittouman (ELLI) pohjalle rakennettua yhteistyötä sekä panostetaan erityisesti Uudenmaan ja Varsinais-Suomen verkottumiseen. Samalla kehitetään yhteistyötä Pirkanmaan ja Ahvenanmaan suuntaan. Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatka on suunniteltu tehtäväksi Pirkanmaalle Liiton luottamustoimielimet seuraavat tarkasti itsehallintoalueiden ja sote-palveluiden uudistamistyötä ja pyrkivät kaikilla tasoilla vaikuttamaan maakunnan kannalta parhaiden ratkaisujen käyttöönottoon. Liiton ja kuntien yhteiskokouksessa 14.1.2016 sovittiin, että maakuntahallinnon uudistusta koordinoi Varsinais-Suomen liitto.

Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seu-rataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto.


9

3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO

Toiminta-ajatus

Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoi-mesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakunta-hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu- ja seurantatehtävät.

Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit

Henkilöstösuunnitelman 2013 - 2016 toteuttaminen sekä työympäristön ja siihen liittyvien tekniikkojen ja tieto-järjestelmien riittävän kor-kean tason ylläpito

Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön tervey-delliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydelli-nen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Ylläpide-tään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilma-piirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työter-veyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puutu-taan välittömästi havaittuihin epäkohtiin

Kehittämiskeskustelujen yhteen-veto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit ra-portoidaan henkilöstökertomuk-sessa. Työympäristön ylläpidossa mittareina ovat ergonomiatarkas-tusten suositusten toteuttaminen ja työterveyshuollon raportit. Työhyvinvointitutkimus

Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettely-tapojen kehittäminen Toimintojen ja ostopalvelu-jen kustannuksien seuranta ja hankintojen kilpailuttami-nen Uuden kuntalain edellyttä-mät toimenpiteet

Ylläpidetään riskienhallinnan tietojärjestelmää ja kehitetään sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seura-taan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset ku-rissa. Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilös-töhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä si-ten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. pe-russopimuksen ja hallintosäännön muutoksia.

Maakuntahallitus saa tiedoksi sisäi-sen valvonnan ja riskien hallinnan päivityksiä ja seurantaa koskevat asiakohdat.(mh 14.12.2015 § 195). Seurannan mittareina ovat sidos-ryhmiltä saadut palautteet sekä ti-lintarkastajien, järjestelmätarkasta-jien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit.


10

3.3 ALUEKEHITTÄMINEN

Toiminta-ajatus

Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakun-nan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen alue-kehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alai-seen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja mui-den maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja kei-not niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja.


Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaoh-jelma 2014 - 2017) toi-meenpano ja eri toimija-tahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja konkreetti-siin toimenpiteisiin Seuranta- ja toteuttamis-työssä käytettävän kumppanuusbarometri-työkalun kehittäminen.

Maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymisen varmistaminen Aluekehityksen temaattisina painopisteinä on toi-mintavuonna varmistaa erityisesti koulutukseen/en-nakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimai-suuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistu-miseen liittyvien suorien toimenpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Keskeisinä keinoina on hankekumppanuuksien luo-minen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vas-tinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaa-tion jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuk-sista. Seurantajärjestelmän kehittäminen niin, että se antaa tietoa strategian arvokärkien/ohjelman toi-menpiteiden toteutumisasteesta (sidosryhmien an-tamat arviot).

Seurataan kumppanuus-baro-metrin avulla maakuntastrate-gian toteutumista (tavoitteena että vähintään 70 % toimenpi-teistä on käynnistynyt) sekä toi-meenpanoon aktiivisesti sitoutu-neiden toimijoiden/organisaatioi-den määrää. Maakuntastrategiaa tukevien hankkeiden osalta pyritään seu-raamaan myös alueelle kohdis-tuvaa (ulkoisen) hankerahoituk-sen määrää (hyväksyttyjen hankkeiden ja rahoituksen määrä).

Uuden Central Baltic In-terreg -ohjelmakauden 2014 - 2020 tehokas hal-linnointi ja toimeenpano

Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedot-taminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva han-kearviointiprosessi, hankkeiden tuloksista ja vaikut-tavuudesta tiedottaminen, kansallisen rahoituksen kohdentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (eMS) häiriötön käyttö.

Hakemusten ja sidontojen määrä suhteessa koko ohjelma-kauden kokonaisvolyymiin, ta-voitteena on, että vähintään 70 % rahoituksesta on sidottu v. 2016 loppuun mennessä, hake-musten ja maksatusten käsitte-lyn nopeus (maksatusten osalta tavoitearvo enintään 90 vrk)


11

3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ

Toiminta-ajatus

Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnitte-lun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edelly-tykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle.

Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täs-mennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunni-telmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnal-lista rakennetta.

Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoittei-den toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa (Lounais-paikka) sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia).


Seurataan maakunta-strategian, sen tavoittei-den ja aluerakenteelli-sen vision toteutumista ja edistetään niitä maa-kuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä. Vastataan alueellisten laaja-alaisten ympäris-töä ja kiertotaloutta kos-kevien suunnittelupro-sessien yhteensovittami-sesta maakunnan muu-hun suunnitteluun.

Valmistellaan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava. Käynnistetään luonnonvarojen ja -arvojen sekä yhdyskuntatekni-sen huollon vaihemaakuntakaava. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikennein-fran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumi-toimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä uuden vaihekaavan valmistelussa ja kiertotalou-den edistämisessä. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tieto-pohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liiken-nejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismene-telmiä.

Sidosryhmäpalaute, alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä kuvaavat seurantara-portit. Maankäyttöjaoston ja maakun-tahallituksen antamat lausun-not ja niiden vaikuttavuus Järjestettävät foorumit ja tilai-suudet, osallistuvien toimijoi-den määrä, yhteistyöryhmien kokoukset Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edis-tävät suunnitelmat ja kaavat. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämi-sessä osana maakunnan veto-voiman kehittämistä


12

Valmistellaan ja toteute-taan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Koordinoidaan ja kehite-tään alueellista paikka-tietoyhteistyötä, avointa tiedonvälitystä sekä maakunnan kestävää kehitystä tukevaa toimin-taa.

Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyö-hankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat: maakunnan tavoitellun kehi-tyksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoi-nen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), lii-kenne ja logistiikka sekä aluetietopalvelun kehittä-mistä, tietoaineistojen avointa käyttöä, maakun-nan kestävää kehitystä ja ympäristön- ja vesien-suojelua edistävät hankkeet. Luodaan uusia alueellisen tiedon seuranta-mene-telmiä osana Lounais-Suomen aluetietopalvelun kehittämistä sekä edistetään julkishallinnon tieto-aineistojen avaamista. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen 2015 - 2020 -ohjelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueiden-käytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetä-jänä.

Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskunta-rakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi, yhteis-työkumppaneilta saatu palaute Aluetietopalvelun kehittyminen ja tunnettavuuden lisääntymi-nen, tietopalveluiden käyttö ja toimintavarmuus, toimintojen ja palveluiden määrä, avattu-jen tietoaineistojen määrä, avointa dataa hyödyntävän lii-ketoiminnan ja tutkimustoimin-nan kehittäminen Kuntien osallistuminen Oh-jelma2020:n toteuttamiseen.


13

3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU

Toiminta-ajatus

Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainväli-sesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyai-kaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija.


Maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaoh-jelma 2014 - 2017) toi-meenpano ja toteuttami-nen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa

Edunvalvonnan vastuualue vastaa liiton sisäisestä maakuntastrategian edistämisen koordinaatiosta

Kumppanuusbarometri

Proaktiivinen, suunnitel-mallinen ja ajantasai-seen tietoon perustuva edunvalvonta

Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edis-täminen, kansanedustajayhteistyö, sidosryhmätyös-kentely, oikea-aikainen vaikuttaminen, edunvalvon-taprosessin kehittäminen

Edunvalvontatavoitteiden to-teutuminen

Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntija-palvelut

Kuntajohdon ja asiantuntijatapaamiset, yhteistyön edistäminen, ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautu-valla ja ymmärrettävällä tavalla

Sidosryhmäpalaute

Nykyaikainen, vuorovai-kutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisää-minen Varsinais-Suo-messa, muualla Suo-messa ja kansainväli-sesti

Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja -tapaamiset, sidosryhmälehti Viiri, uutiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö

Jatkuva mediaseuranta, verk-kosivujen ja sosiaalisen me-dian kävijäseuranta

Vaalitaan varsinaissuo-malaisen kulttuurin edel-läkävijyyttä

Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttami-nen, Suomi 100 -juhlavuoteen valmistautuminen

Kulttuuristrategian toteutumi-sen seuranta


14

Liite 1 Kuntarahoitteinen toiminta

KÄYTTÖTALOUS 2016 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA

TUOTOT TA 2016 TA 2015 TA 15/16 %TA 15/16 €

Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0

Myyntituotot 75 000 70 000 7,1 -5 000

Muut tuotot 28 000 63 000 -55,6 35 000

TUOTOT YHT. 3 902 900 3 932 900 -0,8 30 000

KULUT

LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO

Henkilöstökulut -145 620 -140 894 3,4 4 726


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 000 -2 000

Vuokrat -2 000 -1 800 11,1 200

Muut toimintakulut -23 500 -22 800 3,1 700

YHTEENSÄ -310 820 -290 956 6,8 19 864

YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO

Henkilöstökulut -785 822 -786 956 -0,1 -1 134



Vuokrat -243 000 -246 000 -1,2 -3 000

Muut toimintakulut -76 500 -79 000 -3,2 -2 500

YHTEENSÄ -1 642 677 -1 623 504 1,2 19 173

ALUEKEHITTÄMINEN



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 600 -5 600


YHTEENSÄ -801 471 -718 212 11,6 83 259

MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ


Palvelujen ostot -99 800 -115 786 -13,8 -15 986


Muut toimintakulut -5 000 -5 000

YHTEENSÄ -565 229 -702 100 -19,5 -136 871

EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT




YHTEENSÄ -647 703 -531 128 21,9 116 575

KULUT YHT. -3 967 900 -3 865 900 2,6 102 000

TOIMINTAKATE -65 000 67 000 132 000


15

Liite 2 Ohjelma ja hanketoiminta

KÄYTTÖTALOUS 2015 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA

TA 2016 TA 2015 TA 15/16 %TA 15/16 €

CENTRAL BALTIC 2007 - 2013

Tuet ja avustukset 761 400 -100,0 761 400

Henkilöstökulut (V-S liitto) -473 800 -100,0 -473 800

Muut toimintakulut -287 600 -100,0 -287 600

TOIMINTAKATE

CENTRAL BALTIC 2014 - 2020

Tuet ja avustukset 1 875 000 1 591 700 17,8 -283 300

Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 125 000 -714 000 57,6 411 000


TOIMINTAKATE

VALONIA TOIMIINNOT

Tuet ja avustukset 800 000 517 934 54,5 -282 066

Muut tuotott 30 000 118 700

Henkilöstökulut (V-S liitto) -550 000 -433 323 26,9 116 677


TOIMINTAKATE

Tuet ja avustukset 21 920 -100,0 21 920

Henkilöstökulut -20 227 -100,0 -20 227

Muut toimintakulut -1 693 -100,0 -1 693

TOIMINTAKATE

HANKETOIMINTA

Tuet ja avustukset 500 000 708 238 -29,4 208 238



TOIMINTAKATE

TUOTOT YHT 3 205 000 3 719 892 -13,8 514 892

KULUT YHT -3 205 000 -3 719 892 -13,8 -514 892

TOIMINTAKATE

KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSOHJELMA SEKÄ KASVU- JA TYÖLLISYYSOHJELMA

TA = talousarvio

Central Baltic ohjelman käyttötalousarvio pohjautuu seurantakomitean päätöksiin. Valonian toimintojen ja hanke-toiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uudet hankkeet käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahviste-taan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakunta-hallitukselle.


16

KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA;3 869 ; 55 %

CENTRAL BALTIC OHJELMAT;

1 875 ; 27 %

VALONIA TOIMINNOT; 800 ; 11 %

TIETOPALVELU+HANKKEET500; 7 %

TUOTOT TOIMIALOITTAIN TALOUSARVIO 2016 (1000 euroa)

YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO; 10

ALUEKEHITTÄMINEN; 10

MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTO; 9

EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU; 8

CENTRAL BALTIC ; 15

VALONIA ; 14

TIETOPALVELU + HANKKEET; 5

HENKILÖSTÖ TOIMIALOITTAIN 1/2016


17

Liite 3 Konkreettisia toimenpiteitä 2016

ALUEKEHITTÄMINEN

Maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymisen varmistaminen

Aluekehityksen temaattisina painopisteinä on toimintavuonna varmistaa erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kan-sainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvien suorien toi-menpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen.

Keskeisinä keinoina on hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitys-rahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista.

Seurantajärjestelmän kehittäminen niin, että se antaa tietoa strategian arvokärkien/ ohjelman toimenpiteiden to-teutumisasteesta (sidosryhmien antamat arviot).

1) Ennakoinnin uudenlaisen yhteistyömallin testaaminen ja toimeenpano, painopiste kokoavilla, ELY:n ja liiton yh-

dessä järjestämillä laajemmilla ennakointi/tulevaisuusfoorumeilla. Toimialakohtaiset ennakointifoorumit jatkavat

itsenäisinä. Lounaistieto.fi- palvelua kehitetään tältä osin.

2) Älykkään erikoistumisen (ÄE) strategian päivitys, työn tukena on MYR:n päätöksen mukaisesti eri toimijoista

koostuva ÄE-työryhmä, jonka esitys tulee käsittelyyn kesäkuun MYR:n kokoukseen

3) MYR:n jaostojen roolin esille nostaminen MYR:n työskentelyssä

4) TEM:lle valmistellaan Ennakoivan rakennemuutoksen suunnitelma, suunnitelman hyväksyy MYR. Rahoitussuun-nitelma on pohjana myönnettäessä maakuntaliiton kautta uutta AIKO rahoitusta (alueelliset innovaatiot ja kokei-lut). Syyskuussa valmistellaan MYR:n hyväksyttäväksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (TOPSU), jossa kuvataan maakunnallisten kehittämisvarojen suunniteltu kohdentuminen vuosille 2017 - 2018.

5) Maakuntastrategian vertaisarviointityön toteuttaminen. Kolmen maakunnan välillä toteutettava vertaisarviointi

tehdään kesäkuun loppuun mennessä. Varsinais-Suomen kumppanuusstrategiaa arvioi Uudenmaan liitto tuke-

naan Pirkanmaan liitto. Varsinais-Suomen päävastuulla puolestaan on Pirkanmaan liiton maakuntastrategian ar-

viointi. Arviointiin liittyy myös sidosryhmätilaisuudet, joissa tulokset esitellään ja kuullaan sidosryhmien kantoja

strategiaprosessien kehittämisestä.

6) Maakuntastrategian päivitystyö käynnistyy, palaute vertaisarvioinnista saaduista tuloksista/havainnoista huomi-

oidaan päivitystyössä

7) Kansainvälisen toiminnan kehittäminen kv-nykytilakuvauksen ja hyväksyttyjen linjausten mukaisesti

8) Europe Direct-toiminnan jatkaminen ja mahdollisesta jatkosta päättäminen

9) Saaristotoiminnan terävöittäminen ja toiminnan jalkauttaminen seutukuntiin

10) Osallistutaan aktiivisesti partnerina Itämeren Interreg-ohjelman kautta rahoitettuun Smart Specialisation and Blue

Growth in the BSR (Älykkäät siniset alueet: älykäs erikoistuminen ja sininen kasvu Itämeren alueella) -hankkeen

toteuttamiseen

11) Osallistutaan Turussa toukokuussa järjestettävän European Maritime-dayn valmisteluun, varaudutaan oman

workshopin organisointiin ja esitellään liiton merellisiin asioihin liittyvää toimintaa näyttelystandillä.

12) Kansallisen rakennerahasto-ohjelman kolmas hakukierros saatetaan loppuun ja valmistellaan siihen liittyvät ra-

hoituspäätökset. Painopisteenä rahoituskierroksella on lääke- ja bioala, Salon rakennemuutos sekä ylialueelli-

sena teemana kiertotalous.


18

Central Baltic 2014 - 2020-ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva hankearviointiprosessi, hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen, kansallisen rahoituksen koh-dentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (eMS) häiriötön käyttö.

13) Central Baltic-ohjelman kansallinen rahoitusprosessi toisen kierroksen osalta valmistellaan yhteistyössä Suomen

ohjelma-alueen maakunnan liittojen ja ELY:jen kanssa ja tehdään rahoituspäätökset.

14) Central Baltic-ohjelman osalta toisen hakukierroksen loppuun saattaminen ja siihen liittyvien prosessien hoitami-

nen.

15) Ohjelmasta ja rahoitetuista hankkeista tiedottaminen eri tilaisuuksien (mm. Annual Forum 20.4.2016, Ruotsi) ja

projektitietokantojen kautta

16) Hankkeiden maksatusprosessit käynnistetään vuoden 2016 aikana ja siihen liittyvää sisäistä toimintaa kehite-

tään.


19

MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Valmistellaan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava. - Valmistellaan maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotus. Pyydetään ehdotuksesta

lausunnot ja asetetaan ehdotus nähtäville 1.2.3016 voimaan tulleiden maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaisesti.

Käynnistetään luonnonvarojen ja -arvojen sekä yhdyskuntateknisen huollon vaihemaakuntakaava. - Määritellään vaihemaakuntakaavan tavoitteet. Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asetetaan se

nähtäville. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä uuden vaihekaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Toi-mitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä sekä luonnonvara-foorumi) vetäjänä.

- Järjestetään vuoden 2016 aikana 3-4 laaja-alaista teemakohtaista, sektorirajat ylittävää foorumia. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kehitetään suunnitelmien edistä-mis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maa-kuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä.

Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. - Osallistutaan maakuntakaavayhteistyöhön ja kuntakaavoituksen ohjaus- ja kehittämistehtäviin (viranomais-

neuvottelut). - Kehitetään kuntien kanssa suunnitteluyhteistyömalleja. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja

niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat: maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä aluetietopalvelun kehittämistä, tietoaineistojen avointa käyttöä, maakunnan kestävää kehitystä ja ympäristön- ja vesiensuojelua edistävät hankkeet.

- Osallistutaan em. toimenpiteitä ja maakunnan suunnittelua tukeviin hankkeisiin. Luodaan uusia alueellisen tiedon seurantamenetelmiä osana Lounais-Suomen aluetietopalvelun kehittämistä sekä edistetään julkishallinnon tietoaineistojen avaamista.

Perustamalla tietopalveluryhmä edunvalvonnan ja kuntapalveluiden vastuualueelle - Kehittämällä Lounaispaikka-yhteistyötä paikkatietoverkoston toiveiden mukaisesti. - Avaamalla tietosisältöjä maakunnassa eri sektoreilla sekä aktivoimalla niiden käyttöä osana 6Aika avoin data

kärkihanketta - Harmonisoimalla maakuntakaava-aineistoja HAME-hankkeessa - Uusimalla MIP-palvelua sekä avaamalla sen tietosisältöjä yhteistyössä Turun museokeskuksen / Varsinais-

Suomen maakuntamuseon kanssa - Tuottamalla aluetietopalveluun uusia kokonaisuuksia kuten ennakointi- ja kiertotaloussivustot - Visualisoimalla avoimia tietovarantoja - Järjestämällä aiheisiin liittyviä tapahtumia, seminaareja ja kilpailuja tiedon hyödyntämiseen


20

- Toteuttamalla markkinointikierros Varsinais-Suomen kuntiin sekä - Parantamalla aluetietopalvelun teknisiä ominaisuuksia (karttapalvelu, sivusto) Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen 2015–2020 -ohjel-

maa. Vuoden 2016 painopisteet ja teemat: - Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 - Passi–Pöytyän ja Auran asiointiliikenteen kehittäminen - Virtavesien kunnostus - Vesiensuojeluun liittyvät kartoitukset ja selvitykset - Haja-asutuksen jätevesineuvonta - Hakku 2015 jatkuu, Hakku 2016 -hankkeelle on haettu rahoitusta - Kuntien hankintavalmennus - Opettajien ympäristökasvatuskoulutus uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton tueksi


21

EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014 - 2017) toimeenpano ja toteuttami-nen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa Maakuntastrategian toteuttamisen koordinointi on suunniteltu keskitettäväksi aluekehitys-vastuu-

alueelle toteuttamisen ja johtamisen selkiyttämiseksi. Yhteydenpito nuorisojärjestöihin sekä Varsinais-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukuntatoi-

minta. Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Edunvalvontatavoitteiden asettaminen yhdessä sidosryhmien kanssa. Vaikuttamistyö edunvalvontatyössä.

Edunvalvonnan erityiset painopisteet Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja tunnin junan edistämisessä. Edunvalvontatyön kehittäminen yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Varsinais-Suomen kansanedustajista muodostuvan maakunnallisen kansanedustajaryhmän toi-

minta: sidosryhmätapaamiset ja vaikuttamistyö ryhmän kautta. Vaikuttajakoulun perustaminen ja ensimmäisen kurssin käynnistäminen varsinaissuomalaisille

nuorille. Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut Monella tasolla tapahtuva yhteistyö Varsinais-Suomen kuntien kanssa. Kuntajohdon säännölliset tapaamiset. Liiton tietopalvelujen uudelleen organisointi. Tietopalveluryhmän perustaminen, joka tarjoaa tilas-

topalveluja, tutkimustoimintaa sekä datahallintaa. Aluehallintouudistuksen valmistelun koordinointi Varsinais-Suomessa ja siihen liittyvät tehtävät.

Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä. Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen Varsinais-Suomessa, muualla Suomessa ja kansainvälisesti Liiton viestintä on avointa, osallistavaa ja selkokielistä. Viestintä kohdistuu ensisijaisesti liiton kes-

keiseen toimintaan. Viestintäkanavat: verkkoviestintä, tiedotteet ja uutiskirjeet, sosiaalinen media ja videot, julkaisut. Kaikissa julkaisuissa, sivupohjissa, tuotteissa sekä verkkokanavissa on yhtenäinen visuaalinen

ilme. Visuaalinen ilme päivitetään toimintavuoden aikana ja määritellään graafisessa ohjeistuk-sessa.

Tapauskohtaisen harkinnan mukaan osallistutaan yhteistyökumppanina tapahtumiin, joiden kanssa tehdään markkinointiyhteistyötä.

Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alueellinen toteutus, koordinointi ja viestintä. Alueellisen tuen jakoperusteiden määrittäminen ja tuen jako Suomi 100 -maakunnallisille hank-

keille. Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen.

Aurora-mitalin myöntäminen tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuu-rityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle.


22


SITOUTUMINEN BALEX-SIHTEERISTÖN RAHOITUSOSUUTEEN

Asia BALEX eli Baltic Area Legal Studies on vuonna 2004 perustettu Turun yliopiston ja Åbo Akademinyhteinen oikeudellinen osaamiskeskus, jonka tavoitteena on vahvistaa Itämeren alueen oikeudellis-ta tutkimusta ja koulutusta.

Dosentti Henrik Ringbom pyytää sähköpostilla 15.1.2016 liittoa osallistumaan BALEX -sihteeristönrahoitukseen 10 000 euron vuosittaisella tuella kolmeksi vuodeksi.

BALEX-verkoston toiminnan kannalta on oleellista turvata henkilöresurssi tutkimustyön lisäksisuunnittelu-, koordinaatio-, viestintä- ja sidosryhmätyötä sekä hallintoa varten myös jatkossa. Yli-opistojen ja korkeakoulujen viimeaikaisten voimakkaiden resurssileikkauksien seurauksena BALE-Xin perustajayliopistoilla ei enää ole mahdollisuutta rahoittaa tätä toimintaa yksin, erityisesti, koskamerkittävä osa ko. toiminnasta tehdään yliopistojen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.

BALEXin neuvottelukunta ja ohjausryhmä valmistelevat BALEX-sihteeristön rahoituksen turvaamis-ta vuonna 2016 alkavaksi ensimmäiseksi kolmivuotiskaudeksi. Tavoitteena on vähintään 60 000euron vuosibudjetti.

BALEX-sihteeristön rahoitus toivotaan kerättävän perustajayliopistoilta sekä muilta organisaatiolta,jotka haluavat osallistua BALEXin tavoitteiden ja toiminnan tukemiseen. Tukiorganisaatioilta odote-taan vähintään 10 000 euron vuosittaista tukea ja sitoumusta rahoituksen jatkamiseksi vähintään 3vuoden ajan.

Ringbom toivoo, että Varsinais-Suomen liitto olisi valmis osallistumaan yhtenä tukijana BALEX:insihteeristön perustamiseen ja näin ollen myös varmistaa BALEXin toiminnan jatkuvuus. Muita or-ganisaatioita, joiden kanssa neuvotellaan, ovat mm. Turun kaupunki ja Ahvenanmaan maakunta-hallitus. Luonnollisesti myös perustajayliopistot osallistuisivat rahoitukseen vastaavilla osuuksilla jatämän lisäksi on pyydetty eräiltä yksityisiltä rahoittajilta tukea toimintaan.

Rahoittavat organisaatiot ovat oikeutettuja nimeämään edustajan BALEXin kansainväliseen neu-vottelukuntaan, missä ne voivat vaikuttaa BALEXin painopisteisiin ja toiminnan suuntaamiseen,projektipanostuksiin ja tutkimusteemoihin. Näin rahoittavat organisaatiot hyötyisivät tuloksista myösomassa toiminnassaan.

Osallistuminen BALEXin kansainväliseen neuvottelukuntaan on liitolle tärkeä lisä kansainvälistentoimijoiden verkottumisessa ja hankeyhteistyössä. Itsehallintoalueiden valmistelun edetessä liitonsitoutuminen on tarkoituksenmukaista rajoittaa vuosille 2016 ja 2017.

Oheismateriaali: BALEX-sihteeristön tarve- ja rahoitussuunnitelma

Valmistelija MR/mk

Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus

Maakuntahallitus päättää1. osallistua BALEX-sihteeristön rahoitukseen 10 000 euroa/vuosi vuosina 2016 ja 2017.2. nimetä edustajaksi BALEXin kansainväliseen neuvottelukuntaan maakuntajohtaja Kari Häkä-miehen.

Lähetetään BALEXin neuvottelukunnalle.

Päätös Merkittiin, että Kari Häkämies oli asiakohdassa esteellinen (yhteisöjäävi, Balexin neuvottelukunnanjäsen) ja poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi.

Merkittiin, että Stefan Wallin oli asiakohdassa esteellinen (yhteisöjäävi, Åbo Akademin hallintoeli-missä) eikä osallistunut asian käsittelyyn.

HALL: 19/2016§ 18, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 36

Puheenjohtajan ehdotuksesta maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti seuraavan muutetun pää-tösehdotuksen kohtaan 1. ”osallistua BALEX-sihteeristön rahoitukseen 10 000 euroa/vuosi vuosina2016 ja 2017 edellyttäen, että myös muut rahoittajatahot päättävät osallistua rahoitukseen.”

Lisäksi maakuntahallitus päätti yksimielisesti, että lisätietojen antajaksi merkitään hallintojohtajaMarkku Roto p. 040 761 5509 [email protected].


Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, [email protected]

HALL: 19/2016§ 18, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 37



BALEX sihteeristö – tarve- ja rahoitussuunnitelma

BALEX, eli Baltic Area Legal Studies, on verkosto, jonka Turun yliopiston oikeustieteellinen tie-dekunta ja Åbo Akademin oikeustieteen laitos perustivat vuonna 2014. BALEXin tavoite onedistää korkeatasoista oikeustieteellistä tutkimusta ja koulutusta Itämeren alueen kehittämis-tä käsittelevissä teemoissa. Verkosto painottaa poikkitieteellisyyttä ja -sektorialisuutta, ja onavoin yhteistyölle mm. valtiotieteiden, hallintotieteiden, taloustieteen ja luonnontieteiden,samoin kuin julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Miksi BALEX?

Itämeren alue on monella tavoin ainutlaatuinen niin maantieteellisesti, ilmastollisesti kuin ympä-ristöllisestikin. Ainutlaatuisuus näkyy alueen taloudessa, politiikassa ja hallinnossa. Itämeri onmahdollisesti maailman säännellyin ja hallinnoiduin merialue.

Kansainvälisen, EU-oikeudellisen, kansallisen ja alueellisen sääntelyn vuorovaikutus ja keskinäi-nen riippuvuus Itämeren alueella tarjoavat useita oikeudellisesti merkityksellisiä ja vaativia tut-kimusteemoja. Instituutioihin ja monitasoiseen hallintaan liittyvien kysymysten ohella tutkimustatarvitaan muun muassa ympäristöön, kalastukseen, energiaan, merikuljetuksiin sekä sotilaalli-seen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Itämeren alueen tutkimus tarjoaa lisäksi mahdolli-suuden vertailevalle tutkimukselle, erityisesti suhteessa Pohjanmereen ja Välimereen sekä Ark-tisten merten alueisiin.

Tutkimukselliset kysymykset linkittyvät suoraan myös alueemme kilpailukykyyn: kaupankäyntituo jännitteitä globaalien ja alueellisten säännösten kesken, ja meren huono kunto vaikuttaaluonnon monimuotoisuuteen ja alueemme houkuttelevuuteen. Kuitenkaan Itämeren alueensääntelyä ja monitasohallintoa oikeustieteellisestä näkökulmasta tutkivaa tahoa ei ole ennenBALEXia ollut. BALEXin tavoite on tutkia ja avata edellämainittuja linkkejä ja tukea alueen toimi-joita kohti toimivampaa alueellista yhteistyötä.

BALEXin toiminta

BALEXin toimintaa ohjaa muun muassa sen kansainvälinen neuvottelukunta, joka tukee erityises-ti BALEXin makroalueellista ja poikkisektorialista luonnetta. Sen jäsenet edustavat tutkimusta,elinkeinoelämää, maakunnallisia toimijoita (Varsinais-Suomen liitto), viranomaisia (Liikenteenturvallisuusvirasto Trafi) ja valtiollisia toimijoita (Suomen ja Ruotsin ulkoministeriöt).1 BALEXin

1 Kari Häkämies (maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto), Marie Jacobsson (lainopillinen neuvonantaja, Ruotsinulkoasiainministeriö), Anita Mäkinen (johtava asiantuntija, Trafi), Jussi Mälkiä (konsernin johtaja, Meriaura Group),

Sivu 37§ 18, MH 15.2.2016 10:00 / Pykälän liite: BALEX finansiering 14 1 2016 (002)

ohjausryhmän jäsenet puolestaan edustavat verkoston turkulaisia perustajayliopistoja. Lisäksimolempien ryhmien kokouksiin osallistuvat verkoston asiantuntija, dosentti Henrik Ringbom ÅboAkademilta sekä vuoden 2015 loppuun saakka suunnittelija Salla-Maria Lauttamäki Turun yliopis-tosta.

BALEXin toiminta on edennyt suotuisasti. Kesäkuussa 2015 BALEX sai rahoituksen Suomen Aka-temialta kolmevuotiselle BaltReg-tutkimushankkeelle, joka tarkastelee Itämeren alueen ohjaus-ja sääntelymekanismeja (ml. CBSS, CBSS, HELCOM ja EU), niiden toimintaa sekä kehittämistarpei-ta ja -mahdollisuuksia. Verkosto on lisäksi osallistunut ja osallistuu erityistoimeksiantoihin sekävalmistelee laajempaa rahoitushakemusta BONUS Blue Baltic -ohjelmaan merialuesuunnittelus-ta. Tarkempaa tietoa tutkimusprojekteista on tarjolla esimerkiksi BALEXin verkkosivuillawww.utu.fi/balex ja niiltä löytyvistä uutiskirjeistä.

Projektitoiminnan ja -valmistelun osalta verkoston toiminta on käynnistynyt erinomaisesti ja ai-nakin seuraavan kolmen vuoden aikana näihin liitetyt tutkijat ja asiantuntijat tulevat olemaantyöllistettyjä. Toisaalta alkurahoitus, jonka molemmat turkulaiset yliopistot ovat verkostollemyöntäneet (Åbo Akademi esiselvityshanketta varten ja Turun yliopisto osa-aikaisen suunnitteli-jan palkkaamiseksi) loppui vuoden 2015 päättyessä.

BALEX vuodesta 2016 alkaen

BALEX-verkoston toiminnan kannalta on oleellista turvata henkilöresurssi tutkimustyön lisäksisuunnittelu-, koordinaatio-, viestintä- ja sidosryhmätyötä sekä hallintoa varten myös jatkossa.Yliopistojen ja korkeakoulujen viimeaikaisten voimakkaiden resurssileikkauksien seurauksenaBALEXin perustajayliopistoilla ei enää ole mahdollisuutta rahoittaa tätä toimintaa yksin, erityises-ti, koska merkittävä osa ko. toiminnasta tehdään yliopistojen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.

BALEXin neuvottelukunta ja ohjausryhmä valmistelevat BALEX-sihteeristön rahoituksen tur-vaamista vuonna 2016 alkavaksi ensimmäiseksi kolmevuotiskaudeksi. Tavoitteena on vähin-tään 60 000 euron vuosibudjetti.

BALEX-sihteeristön tehtävä ja tavoite

BALEX-sihteeristön tehtävä on edistää Itämeren aluetta koskevaa oikeustieteellistä koulutusta,hankkeita, sidosryhmätyötä sekä tukea niihin liittyvää tutkimustoimintaa. Ohjausryhmä päättääBALEXin toiminnasta vuosittaisilla toimintasuunnitelmilla.

puheenjohtaja Allan Rosas (Euroopan unionin tuomioistuimen jäsen ja Turun yliopiston Senior Fellow), Erja Tikka(Itämeri-lähettiläs, Suomen ulkoasiainministeriö) ja Adam Wisniewski (professori, Gdanskin yliopisto, Puola).


http://www.utu.fi/balex

Vuosina 2016–2017 BALEXin tavoite on:- kasvattaa toiminnan tunnettuutta

o oman viestinnän kasvattaminen: verkkosivut, sosiaalinen media, esitteeto näkyvyys taustatahojen viestinnässä: artikkelit, esittelyto mediaosumien lisääminen

- rakentaa aktiivista dialogia sidosryhmien kanssao yhteydenpito ja osallistuminen alueellisiin neuvotteluryhmiino yhteiset tapahtumat (vähintään 2 vuodessa)o uutiskirje (vähintään 3 kertaa vuodessa)

- valmistella ja käynnistää uusia projektejao yhteistyössä taustatahojen kanssa, tavoitteena vähintään 1-3 hakemusta

vuodessa (riippuen hankevalmistelun laajuudesta)- toteuttaa asiantuntijoille suunnattu kesäkurssi Itämeren alueen hallinnosta

BALEX-toimintaa koordinoimaan perustetaan toiminnanjohtajan osa-aikainen (0,5 htv) toimi,joka sijoitettaneen yliopistojen ulkopuoliseen sidosryhmäorganisaatioon. Toiminnanjohtajantehtäviin kuuluu mm.

- projektisuunnittelu, selvitystyöt, koulutustoiminta- sidosryhmäyhteistyö virkamiesten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan

kanssa- viestintätehtävät, ml. BALEX Newsletter- varainhankinta projektirahoituksen ja lahjoitusten kautta- osallistuminen projektien valmistelu- ja koordinaatiotyöhön- osallistuminen ohjausryhmän ja kansainvälisen neuvottelukunnan toimintaan

Ohjausryhmä nimeää toiminnanjohtajan neuvottelukunnan ehdotuksesta. Mahdollisuuksien mu-kaan voidaan harkita osa- tai kokoaikaisen suunnittelijan tai assistentin palkkaamista. Lisäksi tar-jotaan vuosittaisia oikeustieteen harjoittelijapaikkoja.

BALEXin rahoitus

BALEX-sihteeristön rahoitus toivotaan kerättävän perustajayliopistoilta sekä muilta organisaa-tiolta, jotka haluavat osallistua BALEXin tavoitteiden ja toiminnan tukemiseen. Tukiorganisaa-tioilta odotetaan vähintään 10 000 euron vuosittaista tukea ja sitoumusta rahoituksen jatka-miseksi vähintään 3 vuoden ajan.

Rahoittavat organisaatiot ovat oikeutettuja nimeämään edustajan BALEXin kansainväliseen neu-vottelukuntaan, missä ne voivat vaikuttaa BALEXin painopisteisiin ja toiminnan suuntaamiseen,projektipanostuksiin ja tutkimusteemoihin, hyötyen näin tuloksista myös omassa toiminnassaan.

BALEX-sihteeristö palvelee taustaorganisaatioitaan muun muassa kontaktien tai tiedon haussa jatuottaa niille ajankohtaiskatsauksia tavoitettaan tukevista teemoista.


CENTRAL BALTIC 2014–2020 -OHJELMAN LAKIPALVELUJEN HANKINTA

Asia Central Baltic 2014–2020 -ohjelmalla ei ole käytettävissään syvällistä juridista osaamista liittyenohjelman toimeenpanoon. Ohjelman viranomaiset tarvitsevat kuitenkin satunnaisesti työssäänlainopillista neuvontaa. Tyypillisiä tapauksia ovat kilpailutukset, hankkeiden tekemät valitukset, sel-vityspyynnöt tai muut ohjelman toteuttamiseen liittyvät kysymykset.

Tästä syystä ohjelmalle haettiin kilpailutuksella yritystä, jonka kanssa solmitaan sopimus lakipalve-luiden tarjoamisesta ohjelman hallinto- ja tarkastusviranomaiselle vuosina 2016–2023. Palvelu pe-rustuu ohjelman viranomaisten yksilöityihin tarpeisiin ja kustakin toimeksiannosta maksetaan erik-seen. Kilpailuttamalla yksi palveluntarjoaja taataan se, että ohjelman viranomaisilla on aina tarvit-taessa saatavilla lainopillista tukea, että palvelun tarjoaja tuntee ohjelman taustat ja että kustan-nuksista on etukäteen sovittu.

Tarjousasiakirjat on julkaistu 16.11.2016 työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä julkisten hankin-tojen ilmoitussivustolla (www.hankintailmoitukset.fi). Määräaikaan 7.12.2015 mennessä tarjouk-sensa jättivät seuraavat kolme toimijaa aakkosellisessa järjestyksessä:

1. Asianajotoimisto Jyri Heinonen Oy2. Eversheds Asianajotoimisto Oy3. Suomen hankintajuristit

Tarjoukset on arvioitu tarjousasiakirjassa vahvistettujen valintakriteerien ja pisteytyksen perusteellaseuraavasti:

4. Asianajotoimisto Jyri Heinonen Oy 48,9 pistettä5. Eversheds Asianajotoimisto Oy 86,8 pistettä6. Suomen hankintajuristit 75 pistettä

Tarjouksen tekijöistä Eversheds Asianajotoimisto Oy:n tarjous on arvioitu kokonaistaloudellisestiedullisimmaksi.

Tarjousasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Oheismateriaalina pisteytystaulukko.

Valmistelija TN/MN/kk


Maakuntahallitus päättää

1. hyväksyä Eversheds Asianajotoimisto Oy:n tarjouksen.

2. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään tarvittavat hankintapäätökset sekä sopimuksen tarjoajankanssa.

Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdanosalta kokouksessa.


Lisätietoja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, 040 5063 715, [email protected] of Managing Authority Merike Niitepöld, 040 7420 302, [email protected].

CENTBALT: 25/2015§ 19, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 41

http://www.hankintailmoitukset.fi)./



Lakipalvelujen hankinta, tarjousten vertailu

Tarjous 1 Pisteitä/maksimi Tarjoaja:Lexheinonen

Pisteitä/tarjoaja Perustelut

1. Englannin kielen taito X X2. EU-lain ja kansallisenlain tuntemus

30 % Referenssejä eioltu toimitettu,vain lyhytyhteenveto

0 Tarjous ei vastaa tarjouspyynnössäesitettyä kriteeriä 3.2, koskahenkilökunnan referenssejä ei oletoimitettu. Heinosen osalta viitataan23 vuoden kokemukseen, muttaannettu tieto on yleisellä tasolla(puoli sivua tekstiä tai vähemmänhenkilöä kohti). Näin ollen tarjoustaei voitu arvioida yksityiskohtaisesti.

3. Suomenjulkishallinnonlainsäädännön jakilpailutuslainsäädännöntuntemus

20% Referenssejä eioltu toimitettu,vain lyhytyhteenveto

0 Tarjous ei vastaa tarjouspyynnössäesitettyä kriteeriä 3.2, koskahenkilökunnan referenssejä ei oletoimitettu. Heinosen osalta viitataan23 vuoden kokemukseen, muttaannettu tieto on yleisellä tasolla(puoli sivua tekstiä tai vähemmänhenkilöä kohti). Näin ollen tarjoustaei voitu arvioida yksityiskohtaisesti.

4. Hinta (tunti/päivä) 50% Heinonen:220/1200Toponen200/1000

48,9 Hintavertailu in tehty Heinosenmukaan, jotta hinta onvertailukelpoinen. Laskennassa onkäytetty päivä- ja tuntihinnankeskiarvoa ja laskentakaavaa halvingtarjous / tarjous xmaksimipistemäärä.

Yhteensä 48,9

Sivu 41§ 19, MH 15.2.2016 10:00 / Pykälän liite: Tarjousten vertailu, suomi

Tarjous 2 Pisteitä/maksimi Tarjoaja:Eversheds


1. Englannin kielen taito X X2. EU-lain ja kansallisenlain tuntemus

30 % CV ja liitteet 30 Vahvin tarjous tällä kriteerilläarvioituna. Tarjoaja on toimittanutarviointia varten tarvittavat tiedot.Tiimin jäseniltä on toimitettureferenssit (CV:t), joista selviää ettäAholla on vaadittua osaamista jareferenssejä ja Petäjäniemi-Björklundilla ja Hedkrokilla onvaadittua osaamista.


20% CV ja liitteet 20 Vahvin tarjous tällä kriteerilläarvioituna. Tarjoaja on toimittanutarviointia varten tarvittavat tiedot.Tiimin jäseniltä on toimitettureferenssit (CV:t), joista selviää ettäLakarilla on näyttöätoimeksiannoista; Aholla onosaamista, toimeksiantoja jajulkaisuja; Petäjäniemi-Björklundillaon osaamista, toimeksiantoja jajulkaisuja ja Hedkrokilla kokemustaaiheesta.

4. Hinta (tunti/päivä) 50% 240/1500 36,8 Laskennassa on käytetty päivä- jatuntihinnan keskiarvoa jalaskentakaavaa halving tarjous /tarjous x maksimipistemäärä.

Yhteensä 86,8


Tarjous 3 Pisteitä/maksimi Tarjoaja:HankintaJuristit


1. Englannin kielen taito X x X2. EU-lain ja kansallisenlain tuntemus

30 % CV:t 10 Tarjous täyttää kriteerinvähimmäisaatimukset. EU-lain jakansallisen lain tuntemusta tarjoajallaon vain osanakilpailutustoimeksiantoja.


20% CV:t 15 Tarjous on arvioitu keskitasoiseksitämän kriteerin osalta. Yhtäältätarjouksesta ilmenee erittäin vahvakilpailutuslainsäädännön tuntemus.Toisaalta vaadittua julkishallinnonlainsäädännön osaamista ei ole tuotuesille. Kaikki yhteydet julkishallintoonliittyvät kilpailutuksiin.

4. Hinta (tunti/päivä) 50% 160/1120 50 Laskennassa on käytetty päivä- jatuntihinnan keskiarvoa jalaskentakaavaa halving tarjous /tarjous x maksimipistemäärä.

Yhteensä 75

Arviointiperusteet:

Kriteeri 1 – Ehdoton pätevyysvaatimus

Kriteeri 2 – Pisteytystä 30 – 20 – 10 käytetään seuraavasti:30 – Tarjous vastaa kriteeriä erittäin hyvin; paras tarjous


20 – Tarjous vastaa kriteeriä hyvin;10 – Tarjous täyttää vähimmäisvaatimukset; tarjous on heikko

Kriteeri 3 – Pisteytystä 20 – 15 – 10 käytetään seuraavasti:20 – Tarjous vastaa kriteeriä erittäin hyvin; paras tarjous15 – Tarjous vastaa kriteeriä hyvin10 – Tarjous täyttää vähimmäisvaatimukset; tarjous on heikko

Kriteeri 4 – Laskennassa on käytetty päivä- ja tuntihinnan keskiarvoa ja laskentakaavaa halving tarjous / tarjous x maksimipistemäärä.


Legal service, Comparison of offers

Offer 1 Points/max Company: Lexheinonen

Points/company Comments

1. English X X 2. EU and national law

30 % No references provided, only summary text

0 The offer does not meet the criteria set out in the ToR 3.2, as no references for the staff have been provided. A 23‐year experience has been referred to for Heinonen, but the information is only on very general level (half a page or less of general text per person). Therefore the offer cannot be properly evaluated.

3. Finnish public administration and procurement

20% No references provided, only summary text

0 The offer does not meet the criteria set out in the ToR 3.2, as no references for the staff have been provided. A 23‐year experience has been referred to for Heinonen, but the information is only on very general level (half a page or less of general text per person). Therefore the offer cannot be properly evaluated.

4. Price (hour/day)

50% Heinonen: 220/1200 Toponen 200/1000

48,9 Price counted based on Heinonen as comparable to others. Price counted based on average of day and hour as cheapest offer / current offer x maximum points Note: Hakula has not been included as the secretary cost level is not relevant

Total 48,9 The offer doesn’t qualify as it does not meet the criteria set in the Terms of Reference

Sivu 45§ 19, MH 15.2.2016 10:00 / Pykälän liite: Legal service

Offer 2 Points/max Company: Eversheds


1. English X X 2. EU and national law

30 % Good experience, see annex and cv’s

30 The strongest offer on this criteria. The company has provided relevant information to be able to assess the criteria. References (CV’s) for the team have been provided, showing that relevant expertise and references for Aho as well as expertise for Petäjäniemi‐Björklund and Hedkrok exist.


20% Good experience, see annex and cv’s

20 The strongest offer on this criteria. The company has provided relevant information to be able to assess the criteria. References (CV’s) for the team have been provided, showing that reference works for Lakari; expertise, references and publications for Aho; Expertise, references and publications for Petäjäniemi‐Björklund and experience for Hedkrok exist

4. Price (hour/day)

50% 240/1500 36,8 Price counted based on average of day and hour as cheapest offer / current offer x maximum points

Total 86,8


Offer 3 Points/max Company: HankintaJuristit


1. English X x X 2. EU and national law

30 % CV’s with references

10 The offer fulfills only a minimum quality level for this criteria. Links to and knowledge of EU and national law have only been presented as part of procurement cases for all members of staff.


20% CV’s with references

15 The offer shows medium quality of this criteria. On one hand the offer shows very strong experience on public procurement. On the other hand no relevant expertise in Finnish public administration has been referred to, but all link to Finnish public administration are as part of procurement cases

4. Price (hour/day)

50% 160/1120 50 Price counted based on average of day and hour as cheapest offer / current offer x maximum points

Total 75

Calculation methods:

Criteria 1 – Must be met

Criteria 2 – Scoring of 30 – 20 – 10 used in the following way: 30 – The offer meets the criteria very well; the offer is the best one. 20 – The offer meets the criteria in a good way; 10 – The offer meets the basic requirements of the criteria; the offer is weak


Criteria 3 – Scoring of 20 – 15 – 10 used in the following way: 20 – The offer meets the criteria very well; the offer is the best one 15 – The offer meets the criteria in a good way 10 – The offer meets the basic requirements of the criteria; the offer is weak

Criteria 4 – Price counted based on average price of day and hour as cheapest offer / current offer x maximum points


EUROOPPA-TOIMISTON VUODEN 2015 TOIMINTAKERTOMUS JA TOIMISTON TILANNE 2016 ALUSSA

Asia Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton Brysselissä toimiva Eurooppa-toimisto on laatinutvuoden 2015 toimintakertomuksensa (oheismateriaalina).

Vuoden 2015 toimintakertomus antaa kattavan kuvan Eurooppa-toimiston monipuolisesta ja aktii-visesta toiminnasta. Toimiston tärkeimmät tehtävät on lueteltu seuraavasti:- Eurooppa-toimisto seuraa EU-päätöksentekoa, ennakoi ja vaikuttaa- toimisto edistää suhteita EU-instituutioihin, tukee Varsinais-Suomen alueen toimijoiden kansain-välistymistä ja suoran EU-rahoituksen hyödyntämistä- toimisto lisää Turun ja Varsinais-Suomen näkyvyyttä ja tunnettavuutta Brysselissä ja suhteessaEuroopan unioniin.

Eurooppa-toimiston henkilöstöön on vuoden 2015 aikana kuulunut yksi henkilö, toimiston päällikkö,sekä vaihtuvia harjoittelijoita. Korkeakouluharjoittelijat ovat tulleet Turun yliopistosta sekä Turunammattikorkeakoulusta ja harjoittelujaksojen pituus on ollut 5-6 kuukautta. Syksyn 2015 suurentyömäärän vuoksi Eurooppa-toimisto työllisti yhden lisäharjoittelijan ammattikorkeakoulusta.

Vuoden 2015 aikana toimisto on järjestänyt 28 edunvalvontatoimintaan ja/tai EU-hanke-rahoitukseen liittyvää tapaamista, sekä edistänyt erityisesti Turussa toukokuussa 2016 järjestettä-viä EU:n meripäiviä. Toimiston päällikkö on edustanut taustatahojaan 45 tilaisuudessa Brysselissäsekä tehnyt 13 virkamatkaa Varsinais-Suomeen osallistuen aktiivisesti useisiin rahoitusinfoihin alu-eellamme. EU-ajankohtaiskatsauksia ja EU-hanketiedotteita ilmestyi vuonna 2015 yhteensä 11 kplja toimisto vastaanotti 109 EU-toimeksiantoa ja/tai EU-rahoitusmahdollisuustiedustelua (tarkemmattapahtumat, ks. toimintaraportti).

Vuoden lopulla toimiston päällikkö irtisanoutui ja vuoden 2016 alusta alkaen Turun kaupunki onostanut Eurooppa-toimiston väliaikaisen operatiivisen johtamispalvelun Miltton Brussels Oy:ltä, jo-ka on Turun kaupungin edunvalvonnan ja kansainvälisen elinkeinoyhteistyön asiantuntijapalvelui-den puitesopimuskumppani. Miltton Brusselsin johtava asiantuntija Antton Rönnholm toimii Turunja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston osa-aikaisena operatiivisena johtajana yhteistyön ajan.Turun kaupungin ilmoituksen mukaan uuden päällikön rekrytoiminen saataneen käyntiin kevään2016 aikana.

Valmistelija TN/SP/kk


Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Eurooppa-toimiston vuoden 2015 toimintakertomuksen ja vuo-den 2016 alun tilanteen.

Päätös Merkittiin, että Juhani Nummentalo poistui kokouksesta klo 11.10.


Lisätietoja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, 040 5063 715 tai erikoissuunnittelija Sonja Palhus, 040 5343 865,[email protected]

ALUEK: 2/2016§ 20, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 50


TURKU-Southwest Finland European Office Krista Taipale

Avenue Palmerston 26 B-1000 Brussels, Belgium

tel. + 32 2 280 36 08 fax. +32 2 502 09 46 [email protected] www.turku.fi/eu-toimisto

Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton Eurooppa-toimisto: Yhteenveto toiminnasta vuonna 2015 Krista Taipale, 17.12.2015 Eurooppa-toimisto on Turun kaupungin ylläpitämä edunvalvonta-, markkinointi- ja EU-tiedotustoimisto Brysselissä. Eurooppa-toimisto tuottaa yhteistyösopimuksen kautta palveluita myös Varsinais-Suomen liitolle ja Turun yliopistolle. Vuonna 2015 Eurooppa-toimiston perustehtäviin ei ole tullut muutoksia. Eurooppa-toimisto seuraa EU-päätöksentekoa, ennakoi ja vaikuttaa. Eurooppa-toimiston tehtävänä on seurata EU:n politiikkavalmistelua ja päätöksentekoa, tarjota ennakoivaa tietoa EU-ympäristössä tapahtuvista muutoksista sekä välittää tarvittaessa taustatahojensa näkökulmat Euroopan unionin päätöksentekoon. Eurooppa-toimisto edistää suhteita EU-instituutioihin, tukee alueemme toimijoiden kansainvälistymistä ja suoran EU-rahoituksen hyödyntämistä. Eurooppa-toimiston tehtävänä on edistää Turun seudun ja Varsinais-Suomen suhteita Euroopan unioniin sekä eurooppalaisiin järjestöihin ja tukea alueen toimijoita Euroopan unioniin suuntautuvassa toiminnassa mm. ottamalla vastaan toimeksiantoja, tiedottamalla avoimista EU-rahoitusohjelmista ja tarjoamalla EU-rahoitteisten hankkeiden valmisteluun liittyviä tukipalveluita. Eurooppa-toimisto lisää Turun ja Varsinais-Suomen näkyvyyttä ja tunnettavuutta Brysselissä ja suhteessa Euroopan unioniin. Eurooppa-toimisto edistää Turun ja Varsinais-Suomen alueellista tunnettavuutta Brysselissä järjestämällä näkyvyyttä edistäviä seminaareja ja sidosryhmätilaisuuksia sekä osallistumalla aktiivisesti kansainvälisten verkostojen toimintaan. 1.1. Eurooppa-toimiston henkilöstö vuonna 2015 Vuoden 2015 aikana Eurooppa-toimiston vakinaisessa henkilömäärässä ei ole tapahtunut muutoksia: Eurooppa-toimistossa työskentelee vakinaisesti yksi henkilö, toimiston päällikkö. Toimiston päällikön tehtävänä on Eurooppa-toimiston toiminnan yleinen johtaminen taustatahojen strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti, EU-politiikkaseuranta ja edunvalvonta, tiedottaminen, sidosryhmäyhteistyö Brysselissä ja Varsinais-Suomessa, näkyvyys- ja PR-tapahtumien ideointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Toimeksiantotyö ja Eurooppa-toimiston yleinen kehittäminen, toimitiloihin ja Eurooppa-toimiston toimintaan Belgiassa liittyvät lakiluonteiset hallinnolliset tehtävät ja yhteydenpito Brysselin kaupunkiin ja muihin Belgian viranomaisiin, vierailujen ja niiden ohjelmien suunnittelu ja toteuttaminen, suhteet EU-

1. EUROOPPA-TOIMISTON TEHTÄVÄT

Sivu 50§ 20, MH 15.2.2016 10:00 / Pykälän liite: Eurooppa-toimisto_ toimintakertomus_2015

http://www.turku.fi/eu-toimisto

- 1 -

instituutioiden avainhenkilöihin (Komission avainvirkamiehet, europarlamentaarikot, Suomen EU-edustusto) kuuluvat myös Eurooppa-toimiston päällikön tehtäviin. Eurooppa-toimisto tarjoaa harjoittelupaikan kahdelle korkeakouluharjoittelijalle. Toinen harjoittelija (Turun yliopisto) keskittyy viestinnällisiin tehtäviin ja toinen hallinnollisiin (Turun ammattikorkeakoulu). Koska syyskaudella 2015 Eurooppa-toimistoon kohdistui erittäin suuri työpaine ja palveluvaade, Turun Ammattikorkeakoulusta saatiin yksi ylimääräinen harjoittelija kuuden kuukauden harjoittelujaksolle. Korkeakouluharjoittelijoiden harjoittelun pituus on 5-6 kuukautta kerrallaan. Harjoittelun suunnittelusta, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa Eurooppa-toimiston päällikkö yhteistyössä Turun yliopiston ja Turun Ammattikorkeakoulun harjoitteluyksiköiden kanssa. Eurooppa-toimiston palvelutuotteissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2015 aikana. Eurooppa-toimisto tuottaa taustatahoilleen seuraavia palveluita: Informaatiopalvelut: EU-asioiden ja EU-rahoitusohjelmien seuranta Eurooppa-toimistolle määriteltyjen painopisteiden mukaisesti, tiedottaminen sekä informaation analysointi ja jalostaminen Eurooppa-toimiston intressialoilla. Informaatiopalvelutuotteet: EU-rahoitusohjelmaopas, EU-strategiaopas, EU-ajankohtaiskatsaus, EU-hanketiedote, sektorikohtaiset raportit ja tiedotteet. Asiantuntija- ja toimeksiantopalvelut: EU-asiantuntijapalvelut Euroopan unioniin liittyvissä kysymyksissä, EU-edunvalvontaan liittyvät tukipalvelut: informaatiopalvelut ja EU-informaation seuranta ja analysointi, tapaamisten järjestäminen jne. EU-säädöksiin liittyvät informaatiopalvelut. EU-hankkeisiin liittyvät tukipalvelut: EU:n suorien rahoitusohjelmien seuranta Turun ja Varsinais-Suomen näkökulmasta, yksittäiseen hankeideaan soveltuvan EU-rahoitusohjelman määrittäminen, hankehakemusten esiluenta ja arviointi, hankekumppaneiden etsiminen, työ- ja neuvottelutilapalvelu. Koulutuspalvelut: EU-rahoitusohjelmiin ja ajankohtaisiin EU-asioihin liittyvien koulutustilaisuuksien suunnittelu, järjestely ja toteuttaminen Varsinais-Suomessa ja Brysselissä. Vierailupalvelut: Brysselin vierailuihin liittyvä ohjelmasuunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen taustatahojen delegaatioille ja muille vierailuryhmille. Työskentely- ja kokoustilat: Eurooppa-toimiston taustatahojen käytössä ovat toimistotekniikaltaan kattavasti varusteltu työpiste ja kokoustilat, ml. kokoustekniikka 30 henkilölle. Harjoittelupaikka ja virkamiesvaihto: Eurooppa-toimisto tarjoaa harjoittelupaikan Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille sekä tarvittaessa laatii EU-asioihin liittyvän harjoittelu- / työskentelyjakson taustatahojen virkamiehille/työntekijöille.

2. EUROOPPA-TOIMISTON PALVELUT JA TUOTTEET


- 2 -

Toiminnasta yleisesti 3.1. EU:n politiikka- ja lainsäädäntöprosessien seuranta, tiedottaminen ja edunvalvonta Eurooppa-toimiston toiminnan, EU-seurannan ja tiedotuksen painopistealueet vuonna 2015 olivat:

EU:n Itämeristrategia ja Itämeren alue horisontaalisena painopisteenä

EU:n rahoituskehykset ja aluepolitiikka 2014–2020

Kiertotalous

EU:n kaupunkipolitiikan strategian valmistelu ja siihen vaikuttaminen: Urban Agenda

Sininen kasvu, Blue growth

Turussa pidettävien EU:n meripäivien 2016 markkinointi Brysselissä

TEN-T ydinverkko ja Pohjoisen kasvukäytävä

Älykäs alueellinen erikoistuminen ja alueellinen innovaatiotoiminta

Blue Growth Vanguard -aloite

EU:n meriteollisuus ja laivanrakennus (LeaderSHIP 2020)

Tutkimuksen ja innovaatioiden Horisontti 2020-rahoitusohjelma 2014–2020

EU:n sektorikohtaiset rahoitusohjelmat 2014–2020 ja niiden tunnetuksi tekeminen Varsinais-Suomessa (Erasmus for All, Horisontti 2020, Luova Eurooppa jne.)

Toimiminen Euroopan parlamentin Itämerityöryhmän aluetoimistojen tukiverkoston toiminnan koordinaattorina

Osallistuminen ERRIN- alueellisen innovaatioverkoston Blue Growth työryhmän työskentelyyn

Toimiminen Smart Maritime Regions -yhteistyöryhmän varapuheenjohtajana 3.2. Konkreettiset edunvalvontatoimenpiteet ja sidosryhmätyöskentely Kannanottojen välittäminen, ennakoiva tiedonkeruu ja edunvalvontatapaamiset EU-instituutioiden edustajien kanssa. Eurooppa-toimisto on järjestänyt vuoden 2015 aikana yhteensä 28 edunvalvontatoimintaan ja/tai EU-hankerahoitukseen liittyvää tapaamista EU-instituutioiden ja Turun sekä Varsinais-Suomen edustajien välillä. Eurooppa-toimisto on lisäksi välittänyt Turun ja Varsinais-Suomen alueeseen liittyvää informaatiota EU-instituutioiden ja muiden relevanttien Brysselissä toimivien sidosryhmien edustajille. Esimerkkejä Eurooppa-toimiston järjestämistä edunvalvontatapaamisista:

- Useat tapaamiset EU:n kiertotalouspaketin valmistelusta ja täytäntöönpanosta vastuussa olevien komission virkamiesten ja komissaarin kabinetin jäsenten kanssa.

- Turun ammattikorkeakoulun uraauurtavan innovaatiopedagogiikan välittäminen komission avainhenkilöiden tietoon. Asiantuntijaseminaari innovaatiopedagogiikasta

3. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINTA VUONNA 2015


- 3 -

järjestettiin EU-instituutioiden avainhenkilöille ja asiantuntijoille Eurooppa-toimiston tiloissa 3.6.2015.

- Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton delegaation vuosittainen edunvalvontavierailu: Lounastapaaminen suomalaisten Euroopan parlamentin jäsenten kanssa, vierailu komission varapj. Jyrki Kataisen kabinetissa (Kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi), Suomen EU-suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros Villeneuve. Komission rakennerahastoista vastaava virkamies Elina Hakonen-Meddings, Suomen Belgian suurlähettiläs Timo Ranta, Meriliikenteestä vastaava erityisasiantuntija Päivi Wood, Suomen pysyvä EU-edustusto, Kiertotaloudesta vastaava erityisasiantuntija, Marika Paavilainen, Suomen pysyvä EU-edustusto. Sidosryhmäillallinen Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton tärkeimmille yhteistyökumppaneille

- Turun pidettävän Euroopan meripäivän 2016 promootiotilaisuus Suomen EU-edustustossa 18.11.2015. Seminaari- ja informaatiotilaisuus, johon osallistui noin 100 henkilöä keskeisistä sidosryhmistä.

- Useita tapaamisia suomalaisten europarlamentaarikkojen (mm. Sirpa Pietikäinen, Henna

Virkkunen, Anneli Jäätteenmäki, Miapetra Kumpula-Natri) ja Suomen EU-edustuston virkamiesten, Tekesin ja Brysselin edustajien ja Eurooppa-toimiston taustatahojen edustajien välillä (Horisontti 2020 -tutkimuksen puiteohjelma, älykäs erikoistuminen, TEN-T liikenneverkot, EU:n meriteollisuus).

- Eurooppa-toimiston päällikkö on osallistunut Suomen Belgian suurlähetystön koordinoimaan Suomi 100 vuotta -työryhmän työskentelyyn.

Eurooppa-toimiston päällikkö on myös osallistunut Blue Growth-yhteistyöryhmän toimintaan (Euroopan meriteollisuus- ja telakkateollisuusalueita edustavien Brysselin toimistojen yhteistyöfoorumi) ja ERRIN-verkoston (European Regions´ Research and Innovation Network) -toimintaan erityisesti Blue Growth -työryhmässä. Eurooppa-toimisto on myös toiminut aktiivisesti Smart Maritime Regions -yhteistyöfoorumissa (varapuheenjohtaja 2015). Eurooppa-toimiston päällikkö on edustanut taustatahojaan vuonna 45 tilaisuudessa (edunvalvontatapaamiset, seminaarit, komission ja muiden EU-instituutioiden briefingit, Euroopan parlamentin ja suurlähettiläiden vastaanotot sekä muut sidosryhmätilaisuudet). Eurooppa-toimiston päällikkö järjesti yhteistyössä Turun ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen kanslian kanssa jo toisen Arvojen Eurooppa Brysselissä -keskustelusarjan. Toimiston päällikkö valittiin Arvojen Eurooppa-osallistujien toimesta ns. oltermannin tehtävään (vastuu- ja kontaktihenkilö Arvojen Eurooppa Brysselissä -toiminnasta). Eurooppa-toimisto on ollut säännöllisessä vuorovaikutuksessa alue-, kaupunki- ja kuntaviranomaisia edustaviin Eurooppa-tason järjestöihin (CPMR, ERRIN), Alueiden komiteaan ja muihin eurooppalaisiin aluetoimistoihin, erityisesti Itämeren alueella. Eurooppa-toimiston päällikön internetin kautta annettavat ajankohtaiskatsaukset Varsinais-Suomen liiton kansainvälisten asioiden työryhmässä aloitettiin tammikuussa 2014. Vuonna 2015 Eurooppa-toimiston katsaus on annettu yhden kerran. Osallistumista internetin kautta on lisätty myös Turun kaupungissa järjestettäviin, Eurooppa-toimiston toimintaan liittyviin


- 4 -

kokouksiin. Toimiston päällikkö on antanut Brysselistä käsin puheenvuoron kuuteen Varsinais-Suomessa järjestettyyn EU-aiheiseen seminaariin. 3.3. Tiedotus ja viestintä EU-ajankohtaiskatsauksia ja sen rinnalla lähetettäviä EU-hanketiedotteita ilmestyi vuonna 2015 yhteensä 11 kappaletta. Levikki on noin 3600 henkilöä. Eurooppa-toimiston kotisivuilla julkaistiin tärkeimmät uutiset ajankohtaiskatsauksesta sekä tärkeimpiä rahoitusohjelmahakuja. Eurooppa-toimiston päällikkö on jatkanut EU-aiheisten kolumnien kirjottamista Varsinais-Suomen liiton ja Suomen Kuntaliiton julkaisuihin, sekä Itämeriaiheisia blogikirjoituksia Centrum Balticumin internetsivuilla. 3.4. Eurooppa-toimiston toiminta Turun ja Varsinais-Suomen alueella ja sidosryhmäyhteistyö Brysselissä Eurooppa-toimiston päällikkö on jatkanut säännöllisiä työmatkoja Turun ja Varsinais-Suomen alueelle (13 matkaa vuoden 2015 aikana). Työmatkojen aikana järjestettiin EU-rahoituskoulutuksia, EU-hankeideariihiä ja muita yhteistyöneuvotteluita alueen toimijoiden, Eurooppa-toimiston taustatahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Eurooppa-toimiston päällikkö on antanut EU-rahoitusmahdollisuuksiin liittyvän puheenvuoron yhteensä 18 Turussa/Varsinais-Suomessa järjestetyssä tilaisuudessa. Eurooppa-toimiston päällikkö on osallistunut aktiivisesti Brysselissä toimivien Varsinais-Suomen kannalta hyödyllisten verkostojen toimintaan sekä ollut vuorovaikutuksessa EU-instituutioiden edustajien kanssa tarvittaessa Strateginen Brysselissä tapahtuva verkostotyöskentely ja laajat, luottamukseen perustuvat henkilökohtaiset yhteistyösuhteet ovat erittäin tärkeitä menestyksellisen työskentelyn kannalta. Verkostoyhteistyö antaa voimakkaan tuen myös EU-tiedon hankintaan, ennakointiin ja analysointiin, alueellisiin vertailuihin liittyviin toimeksiantoihin ja EU-hanketoimintatyöhön. 4. Turun ja Varsinais-Suomen näkyvyyden edistäminen vuonna 2015 Eurooppa-toimisto osallistui Itämeren aluetoimistojen yhteistyöverkoston (IBSG) seminaariin

liikennekäytävien merkityksestä Itämeren alueella 15.6.2015 (noin 100 osallistujaa). Turku ja

Varsinais-Suomi osallistuvat myös EU:n Open Days -tapahtumaan lokakuussa 2015 yhdessä

Meriteolllisuuden yhteistyökonsortion, Blue Growthin, kanssa. Tilaisuudessa tuotiin esiin

Varsinais-Suomen merialan osaamista ja promotoitiin tulevaa EU:n meripäivää Turussa

toukokuussa 2016.

Open Days -tapahtumaan liittynyt paikallisseminaari järjestettiin Tuorlan seminaaritilassa Kaarinassa 3.11.2015. Tämän asiantuntijaseminaarin aiheena oli kaupunki- ja maaseutualueiden välinen yhteistyö. Eurooppa-toimiston päällikkö antoi puheenvuoron seminaarissa etäyhteyden kautta. Turun Euroopan meripäivän 2016 promootio- ja informaatiotilaisuus järjestettiin Suomen EU-edustustossa 18.11.2015. Seminaari- ja informaatiotilaisuus, johon osallistui noin 100 henkilöä kaikista keskeisistä merisektorin sidosryhmistä, oli onnistunut ja on saanut vielä jälkikäteenkin paljon kiitosta.


- 5 -

5. Toimeksiantotehtävät, EU-tietopalvelutoiminta ja delegaatiovierailut Eurooppa-toimisto vastaanotti 2015 aikana 109 EU-toimeksiantoa ja/tai EU-rahoitusmahdollisuustiedustelua. Toimeksiannot, palvelut ja konsultaatiot voidaan luokitella seuraavasti:

EU-rahoituslähteiden määrittäminen ja löytäminen suunnitteilla olevalle hankeaihiolle (yhteensä 35 kappaletta)

EU-hankevalmisteluun liittyvät tukipalvelut (hankehakemusten esiluenta, hankekumppanien määrittäminen, EU-hankeaihioiden esittely komissiossa jne.) (10 kertaa)

Erityisten EU-politiikkasektorien ajankohtaiskatsaukset ja selvitykset (6 kertaa)

Säädösvaiheessa olevien direktiiveihin liittyvät selvitykset ja seuranta, ns. jatkuvat lainsäädäntö- tai politiikkaseuraan liittyvät toimeksiannot (8 kertaa)

EU-instituutioiden virkamiesten vastuualueiden ja kontaktitietojen välittäminen ja tapaamisten järjestäminen (12 kertaa)

Brysseliin suuntautuvien vierailuohjelmien laatiminen ja toteuttaminen sekä vierailuihin liittyvät tukipalvelut (10 kertaa)

EU-rahoituslähteisiin ja niiden hyödyntämiseen liittyvä koulutus (6 kertaa)

Turun ja Varsinais-Suomen näkyvyyttä edistävät tilaisuudet (3 kertaa)

Eurooppa-toimiston käytössä olevien työtilojen hyödyntäminen (neuvottelutiloja ja työpistettä on käytetty 19 kertaa)

6. Vierailuryhmät vuonna 2015 Eurooppa-toimisto päällikkö laati itsenäisesti tai yhteistyössä muiden suomalaisten aluetoimistojen kanssa seuraavien vierailuryhmien Brysselin ohjelmat. Tehtävään sisältyi vierailuohjelmien suunnittelu ja läpivienti: Interact-Turku 16.1.2015, Puolan Pommerin ja Varsinais-Suomen liiton yhteistyösopimukseen liittyvä merialan asiantuntijoiden EU-koulutus 24–26.2.2015, Balex-hankkeen edustajien Brysselin vierailu (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) 23.4.2015, Kiertotalousedunvalvonta, 24–26.6.2015, suomalaisten ammattikorkeakoulujen t&k&i-koulutus Brysselissä, 29.9.2015, Lounaisrannikon yhteistyöryhmän (LOURA) vesi- ja energia-alojen asiantuntijoiden EU-rahoituskoulutus Brysselissä 28-29.10.2015, suomalaisten yliopistojen t&i-yksiköiden asiantuntijoiden EU-rahoituskoulutus 9-11.11. 2015, Eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen CARPE-yhteistyöryhmäverkosto 5-6.11.2015 (Turun ammattikorkeakoulu), 6Aika-kaupunkien Brysselin vierailu 8-9.12.2015. 7. Eurooppa-toimiston ja Turun yliopiston välinen yhteistyö Eurooppa-toimisto on tuottanut Turun yliopistolle seuraavia palveluita: tiedon välittäminen EU:n rahoitusmahdollisuuksista, Brysselin vierailujen, vierailuohjelmien ja kokousten järjestämisen tukeminen, korkeakoulujen ja yliopistojen näkökulmasta tärkeiden politiikkasektoreiden seuranta sekä EU-kontaktien luominen. Turun yliopiston henkilökunta kuuluu Eurooppa-toimiston EU-tiedotuksen piiriin.


- 6 -

Sopimuksen mukaan Eurooppa-toimisto tarjoaa viiden-kuuden kuukauden harjoittelupaikan ja harjoittelun ohjauksen yliopisto-opiskelijalle. Turun yliopiston opiskelijan 6kk:n pituiset harjoittelujaksot Eurooppa-toimistossa jatkuivat vuonna 2015. Eurooppa-toimiston päällikkö on vastannut harjoittelun ohjaamisesta ja arvionnista. Yliopiston puolesta Eurooppa-toimisto on seurannut ja tiedottanut erityisesti seuraavan EU-rahoituskauden 2014–2020 EU:n tutkimus- ja koulutusohjelmien (Horisontti 2020 sekä Erasmus for all) valmistelusta. Eurooppa-toimisto on myös seurannut ja tiedottanut sellaisista sektorikohtaisista rahoitusohjelmista, jotka ovat yliopistoille relevantteja. Eurooppa-toimistossa on järjestetty kuusi EU-hankevalmistelutilaisuutta, jossa Turun yliopisto on ollut koollekutsujana. Eurooppa-toimisto on aloittanut Turun yliopiston Itämeren oikeudellisen osaamiskeskuksen BALEX:n kanssa yhteistyön tunnettavuuden edistämiseksi Brysselissä. Eurooppa-toimisto järjesti Balex-hankkeen edustajille vierailun, jonka aikana he tapasivat hankkeen näkökulmasta tärkeimmät EU-instuutioiden avainhenkilöt.

Turun yliopisto on hyödyntänyt Eurooppa-toimiston neuvottelutiloja vuoden 2015 aikana kahdeksan kertaa. Turun yliopiston tutkijat ja virkamiehet ovat pyytäneet EU-rahoituskonsultaatiota 10 erilaiseen hankeaihioon (erityisesti muut rahoitusvälineet kuin Horisontti 2020).


VARAUTUMINEN POHJOINEN KASVUVYÖHYKE -HANKKEEN TOTEUTTAMISEEN

Asia Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialalla valmistellaan osana alueellisten innovaatioiden jakokeilujen edistämistä valtion ja kaupunkien välisiä, kilpailukykyä lisääviä kasvusopimuksia sekäalueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten ja muiden rajojen lisääviä kasvuvyöhykkei-tä. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen -momentille on varattu 30 miljoonaneuron määräraha vuosille 2016–2018. Tästä ennakoivan rakennemuutoksen toimiin suunnataannoin 15 miljoonaa euroa ja strategisiin yhteistyösopimuksiin eli kasvusopimuksiin ja kasvuvyöhyke-sopimuksiin noin 15 miljoonaa euroa. Sopivien hankkeiden rahoittamiseen voidaan lisäksi käyttäämuita rahoituslähteitä.

Kasvuvyöhykestatuksesta on järjestetty ensimmäistä kertaa kilpailu, josta valitaan 1–2 parastaesitystä sopimusmenettelyyn. Kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden kehit-täminen eri alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Kasvuvyöhykkeet linkittävät erikokoisiakeskuksia ja alueita toisiinsa sekä edistävät ja suuntaavat yhteistyötä. Kasvuvyöhykkeiden tavoit-teena on lisätä liiketoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta laajalla työssäkäyntialueella, houku-tella yritysten investointeja ja luoda uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Kasvuvyöhykkeillätähdätään myös kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen.

Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeessa ovat mukana omarahoitusosuudella yhteistyöhön sitoutu-neet tahot Espoo, Helsinki, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Pori, Porvoo, Rauma, Salo, Turku, Uusi-kaupunki, Vantaa, Etelä-Karjalan liitto, Kymenlaakson liitto, Päijät-Hämeen liitto, Satakuntaliitto,Uudenmaan liitto ja Varsinais-Suomen liitto. Toimijat ovat valmistelleet kasvuvyöhykekilpailuun yh-teisen hakemuksen, jossa strategisena kärkenä on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen logistisen kilpailu-kyvyn parantaminen yli hallinnollisten rajojen. Hakemus on jätetty työ- ja elinkeinoministeriööntammikuussa 2016. Hankkeen isäntäorganisaatioina toimivat Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto.

TEM arvioi ja karsii ehdotukset helmi-maaliskuussa. Tämän jälkeen käynnistetään sopimusneuvot-telut valittujen kasvuvyöhykkeiden kanssa. Lopullinen päätös vyöhykkeistä tehdään maalis-huhtikuussa 2016.

Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen suunniteltu kesto on 1.3.2016–31.12.2018. Pohjoiselle kasvu-vyöhykkeelle vuosille 2016–2018 tavoiteltava rahoitus on yhteensä 2,16 milj. euroa eli720 000 euroa/v. Tästä valtion kasvuvyöhykerahoitusta on 360 000 euroa/v (yht. 1,08 milj. euroa)ja hakijaverkoston omarahoitusta 360 000 euroa/v (yht. 1,08 milj. euroa). Varsinais-Suomen liitonosuus hankkeessa on 15 000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan eli yhteensä 45 000 euroa.

Oheismateriaalina on Pohjoisen kasvuvyöhyke -hankkeen hakemus.

Valmistelija JV/LL/kr


Maakuntahallitus päättää

1. merkitä tiedoksi Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen tilanteen2. varautua Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen toteuttamiseen 15 000 euron vuosittaisella oma-rahoitusosuudella vuosina 2016–2018.


Lisätietoja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, puh. 040 767 4364, [email protected]

EDUNV: 3/2016§ 21, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 58


Sivu 58§ 21, MH 15.2.2016 10:00 / Pykälän liite: Pohjoinen-kasvuvyohyke-hakemus

POHJOINEN KASVUVYÖHYKE

Pohjoinen kasvuvyöhyke on Etelä-Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkosto. Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elin-keinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat ra-kentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on erinomainen geopoliittinen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen osaamisperusta. Se on alusta ennakkoluulotto-mille digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille. Pohjoinen kasvuvyö-hyke on kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallis-tamiselle.

Pohjoinen kasvuvyöhyke yhdistää Skandinavian ja Venäjän markkina-alueet luontevasti toi-siinsa TEN-T ydinverkkokäytävää (Skandinavia–Välimeri) pitkin. Helsingin seudun solmupiste liittää lisäksi Skandinavia–Välimeri -ydinverkkokäytävän Pohjanmeri–Baltia -ydinverkkokäytä-vään. Pohjoinen kasvuvyöhyke on siten parhaimmillaan koko Suomen lisäksi myös Euroopan talouden kannalta merkittävä multimodaalinen liikennekäytävä, joka kytkee toisiinsa Oslon, Tukholman, Pietarin ja Baltian markkinapotentiaalin. Tästä syystä Pohjoinen kasvuvyöhyke on Suomen ulkomaankaupan, logistiikan ja kansainvälisten investointien kannalta merkittävä koko maan kasvulle ja tärkein kansainvälinen kasvuvyöhyke Suomessa.


Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvupotentiaali perustuu alueen toimijoiden osaamiseen ja mah-dollisuuteen yhdistää tehokkaat ja kestävät meri-, maa- ja ilmakuljetukset haastavissa olosuh-teissa. Pohjoinen kasvuvyöhyke on uudenlaisten logistiikkaratkaisujen etujoukko Euroopassa ja maailmalla, ja samalla olosuhteidensa puolesta paras testialusta digitaalisia ratkaisuja hyö-dyntävien logististen järjestelmien kehittämiseen.

Pohjoinen kasvuvyöhyke on Suomen kasvun ja viennin moottori (luvut vuodelta 2014):

Kasvuvyöhykkeen osuus koko Suomen euromääräisestä viennistä oli 63 % ja tuonnista 78 %;

Kasvuvyöhykkeen satamien kautta kulkee 74 % koko maan ulkomaan meriliikenteen tonnimääräisestä viennistä ja 72 % koko maan tuonnista;

Kansainvälisen lentoliikenteen rahdista 100 % ja matkustajista 94 % kulkee Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kautta. Lentorahdin arvo on 22 % Suomen ulkomaankaupasta.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueella muodostuvien vientiteollisuuden kuljetusketjujen ja lo-gistiikkapalveluiden sekä satamien ja koko kuljetusjärjestelmän täysimääräinen hyödyntämi-nen on koko Suomen talouden kasvun, vientialojen kilpailukyvyn ja transitoliikenteen kannalta elintärkeää.

Kuva 1. Pohjoinen kasvuvyöhyke yhdistää 330 miljardin euron talousalueen ja 13,1 miljoonaa ihmistä.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteet

kasvattaa Suomen kilpailukykyä vienti- ja transitomarkkinoilla; luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita; tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta; hyödyntää paremmin kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupal-

listamisessa;

lisätä yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa si-ten skaalautuvia etuja koko alueelle ja Suomelle;

vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä.


Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hal-litusohjelman ja sen kärkihankkeiden edistämiseen

Pohjoinen kasvuvyöhyke tukee erinomaisesti hallituksen kilpailukykyagendaa etenkin Sipilän hallituksen strategisesta ohjelmasta sekä strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja re-formien toimeenpanemiseksi luodusta toimintasuunnitelmasta poimittujen linjausten kautta:

Edesautetaan innovaatio- ja palvelualustojen syntyä sektoreilla, joilla julkishallinnolla on rooli markkinoiden toimivuuden kannalta.

Lainsäädäntötoimin edistetään uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimin-takonseptien käyttöönottoa.

Jatketaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen kohdentamista edistä-mään digitaalisten palveluiden kasvua sekä perinteisillä toimialoilla että uusissa kasvu-yrityksissä.

Kehitetään yhteistyössä kuntien, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa vähähiilisiä lii-kenne- ja energiajärjestelmiä, älykkäitä sähköverkkoja, materiaali‐ ja energiatehokasta infrastruktuurirakentamista sekä kestäviä asumisratkaisuja.

Tavoitteena on suotuisan toimintaympäristön luominen digitaalisille palveluille ja uu-sille liiketoimintamalleille.

Robotiikka- ja automatisaatioratkaisujen kehittäminen sekä laajempi hyödyntäminen muodostavat merkittävän osan suomalaisten yritysten ja organisaatioiden tulevai-suutta. Ratkaisuiden avulla voidaan nostaa selkeästi suomalaisen teollisuuden, palve-lualojen sekä tietotyön tehokkuutta ja kilpailukykyä.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen strategiset painopisteet – visiona viisaat ja kitkattomat virrat

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen strateginen painopiste vuosina 2016–2018 on elinkeinoelämän kannalta keskeisten kuljetusketjujen ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen yli hallinnollisten tai alueellisten rajojen. Vyöhykkeellä kehitetään yhteistyössä nopean ja sujuvan liikkumisen mahdollistavia, ekologi-sesti kestäviä ja älykkäitä liikenne- ja kuljetuspalveluita. Kehitystyö tapahtuu kansallisen ja kansainvälisen liikenteen kuljetusketjujen solmukohdissa, joita ovat esimerkiksi vyöhykkeellä sijaitsevat satamat, lentoasemat ja tavaraliikenteen rajanylityspaikat sekä rautatieliikenteen tavaraterminaalit. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä kehitettävät multimodaaliset, innovatiiviset ratkaisut vähentävät ruuhkia ja päästöjä, edistävät liikenneturvallisuutta sekä kitkattomien ja saumattomien tavaravirtojen kulkua. Kehitystyö edistää jo olemassa olevaan TEN-T ydinverk-kokäytävään tehtyjen miljardiluokan liikenneinvestointien täysimääräistä hyödyntämistä. Kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu jo tehtyyn kehittämistyöhön ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä edistetään kansainvälistä TENT-T-ydinverkkokäy-tävillä (ScanMed ja SNB) tehtävää yhteistyötä esimerkiksi Scarndria2Act ja NSB CoRe -hank-keissa. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä jo käynnissä olevat ja käynnistyvät hankkeet saavat tu-kea yhteistyöhön ja kehittämistoimiin synergian kautta. Vyöhykkeen toimijoiden edelleen kan-sainvälistyminen on hankkeen tavoite.


Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä vahvat osaamisklusterit yhdistyvät logistiikka- ja ICT-osaami-seen. Osaamisklustereiden välisillä rajapinnoilla luodaan digitaalisia ratkaisuja hyödyntäviä lii-kenteen ja kuljettamisen innovaatioita, joita on mahdollista jalostaa kansainvälisiksi liiketoi-mintamahdollisuuksiksi jo lyhyellä aikajänteellä. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen voimakas kasvu pohjautuu alueen ainutlaatuiseen logistiseen osaamiseen, jonka pohjalta luodaan kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttava logistinen kehitysalusta (Smart sustainable flows).

Kuva 2. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kestäviin ratkaisuihin, digitaalisiin innovaatioihin ja toi-minnallisuuden lisäämiseen pohjautuvat kasvun lähteet liikenteen ja logistiikan osalta. Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa erilliset hankkeet yhdeksi kokonaisuudeksi Smart Sustainable Flows -alustalle, jonka keskiössä ovat erityisesti kansainvälisen tavaralogistiikan ja kotimaan logistiikan rajapintojen kehittäminen. Logistinen alusta yhdistää kotimaiset ja kansainväliset materiaalivirrat sujuvan tiedonhallinnan avulla. Alustan ydin on uudentyyppisessä markki-nassa, missä kitkattomasti ja kestävästi toteutetaan tavaraliikenteen virrat. Smart sustainable flows -kehitysalustalla tuotetaan ja testataan uusia digitaalisia ratkaisuja ja palveluja (ml. automatisaatio) erityisesti Suomen teollisuuden kuljetuksille ja logistiikkajärjes-telmille. Alusta koostuu ICT-, teknologia- ja organisaatioinnovaatioista, joiden tavoitteena on luoda kestäviä logistiikkaratkaisuja fyysisille kuljetusketjuille ja digitaalisille virroille julkisen sektorin, rahti- ja logistiikkatoimijoiden yhteistyössä. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä toteutettavien hankkeiden tulokset ovat skaalattavissa ja mo-nistettavissa myös muun Suomen hyödynnettäviksi huomioiden erityisesti kansainväliset liike-toiminta- ja kasvumahdollisuudet. Alustan kehittämisestä hyötyvät erityisesti elinkeinoelämä,


vienti- ja maahantuontiyritykset, teknologisia innovaatioita kehittävät yritykset sekä korkea-koulut testausalustan mahdollisuuksien muodossa. Alusta tarjoaa yrityksille mahdollisuuden innovatiiviseen kehittämis- ja testialustaan, living la-biin, erityisesti tavaraliikenteen ja logistiikan innovaatioiden ja pilotoinnin osalta. Kotimaisille yrityksille kasvuvyöhyke tarjoaa mahdollisuuksia kilpailukyvyn parantamiseen sekä uusien pal-velujen läpimurtoon kansainvälisillä markkinoilla. Suurille kansainvälisille toimijoille vyöhyke tarjoaa innovatiivisen, kehittymisalttiin testialustan sekä mahdollisuuksia etsiä kumppaneita globaaleita innovaatioita tuottaviin hankkeisiin. Tähtäimessä on Suomen ja sen alueiden kes-tävän kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen. Pohjoinen kasvuvyöhyke tarjoaa yritysten käyttöön:

kehitysalustan kestävien ja älykkäiden innovaatioiden pilotoinnille tehostetut julkisen hallinnon yhteistyö- ja kehittämistoimet yritysten ja julkisen sektorin sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen toimivan yhteis-

työn sekä kansainvälisten verkostojen hyödyntämisen resurssien yhteensovittamismahdollisuudet ja katalyyttirahoituksen tehokkaan tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen strateginen painopiste täydentää koko maan eduksi Suomen kas-vukäytävän henkilöliikenteeseen keskittyvää painotusta.

Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen toimenpiteet 3/2016– Hankevalmistelu ja hankkeiden käynnistäminen 7/2016

Strategisten painopisteiden linjaaman toiminnan kehittäminen: - Tarkennetaan toimijoiden yhteiset kehittämistarpeet; - Täsmennetään hankekokonaisuudet rahoituksineen;

o Hankkeistamisessa hyödynnetään AIKO-rahoitusta sekä muita rahoi-tuslähteitä ml. yritysrahoitus.

o Hankkeiden valmisteluun ja yhteistyön käynnistämiseen osoitetaan tarpeellinen henkilöresursointi osana Pohjoinen kasvuvyöhyke -han-kekokonaisuutta.

- Sitoutetaan yritykset yhteisiin kehittämishankkeisiin; - Sovitaan yhteistyörakenne pitkäjänteiseen yhteistyöhön.


8/2016– Hankeyhteistyö käynnissä Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankeaihiot, joiden sisällön kasvuvyöhykkeen toimijat tarkentavat PKV-hankkeen käynnistyttyä vuoden 2016 alkupuoliskolla konkreet-tisiksi toimenpiteiksi: Kitkattomat ja sujuvat logistiset tavaravirrat – Pohjoisen kasvuvyöhykkeen saa-vutettavuuden parantaminen kotimaan ja kansainvälisen tavaraliikenteen solmu-kohdissa (mm. satamat, lentoasemat, logistiikkakeskukset ja tavaraliikenteen ra-janylityspaikat)

1. Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen:

- Sähköisten ja älykkäiden kuljetusketjujen kehittäminen ja logistiikkatoimin-

tojen automatisaatioratkaisujen pilotointi yhteistyössä yritysten kanssa. o Älykkäät sovellukset tavaraliikenteen kuljetusten yhdistelyssä sekä

digitaalisen paikka- ja reittitiedon hyödyntäminen tavaraliikenteen si-jaintitarkkuuden ja sujuvuuden parantamisessa ja kuljetusten/tava-roiden reaaliaikaisen seurannan kehittämisessä (mm. Internet of things -lähestyminen kuljetusreittien optimoinnissa, purkamisessa ja lastaamisessa).

- Kansainvälisten kuljetusyhteyksien kehittäminen tavaraliikenteen rajanylitys-paikkoja kehittämällä ja kansainvälistämällä sekä rajanylitysten nopeuttami-seen liittyvien digitaalisten ohjaus- ja informaatiojärjestelmien kehittämisellä.

o Eri rajanylityspisteisiin sovellettavan reaaliaikaisen mallin kehittämi-nen rajanylitykseen käytettävän kokonaisajan määrittämiseksi digi-taalista paikka- ja reittitietoa hyödyntäen (tarkistuspisteiden määrit-tely ja paikkatietokantojen luominen avoimille rajapinnoille).

2. Etelä-Suomen logistiikka-alan tarvekartoitus ja logistiikka-alueiden profilointi -selvitys

Toteuttajina kaupungit, maakuntaliitot, LVM, TEM, Liikennevirasto, satama-, len-toasema- ja logistiikkakeskusyhtiöt, lentorahdin toimijat, kuljetus- ja huolinta-alan yritykset sekä järjestöt, kauppakamarit ja kehittämisyhtiöt.

2018– Hankeyhteistyö käynnissä, hankkeiden tulosten arviointi ja johtopäätöksiin poh-

jaava jatkotoimien suunnittelu Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminnasta syntyviä uusia palveluliiketoi-minnan ajatuksia hankkeistetaan ja tuotteistetaan toimijoiden yhteistyössä uu-siksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. Määritellään Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteistyön strategiset painopistealat seuraaviksi vuosiksi.


Pohjoisen kasvuvyöhykkeen organisoituminen

Pohjoinen kasvuvyöhyke -yhteistyön koordinaatiosta vastaavat yhdessä hankkeen isäntäor-ganisaatiot Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto. Hakuvaiheessa toimijaverkosto muodostuu suurimmista kaupungeista ja maakunnan liitoista. Työ käynnistyy julkisen sektorin yhteistyöllä ja yhteistyörakenteen organisoitumisella sekä ke-hittämismahdollisuuksien luomisella. Mukaan yhteistyöhön kutsutaan myös mm. kauppaka-marit, korkeakoulut ja yrityselämän edustus. Vyöhyketyön edetessä yritysten rooli vahvistuu ja ne nousevat kehityksen keskiöön. Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeessa ovat alkuvaiheessa mukana omarahoitusosuudella yh-teistyöhön sitoutuneet tahot:

Kaupungit (13)

Maakunnat (6)

Espoo Helsinki Kotka Kouvola Lahti Lohja Pori

Porvoo Rauma Salo Turku Uusikaupunki Vantaa

Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi

Toimintaa ohjaamaan perustetaan johtoryhmä, jonka roolina on toiminnan strateginen johta-minen sekä kansainvälisen korkean tason yhteistyön toimintalinjoista päättäminen ja niiden toteuttaminen. Johtoryhmässä ovat edustettuina ministeriöt ja hankkeessa rahoitusosuudella mukana olevat kaupungit sekä maakuntien liitot. Kasvuvyöhykkeen toimijat ylläpitävät tarvit-tavaa määrää temaattisia ryhmiä, jotka koordinoivat vyöhykkeen tavoitteiden toteutumiseksi tarpeellisia toimijoiden yhteisiä toimenpiteitä. Vyöhykkeen toimijat kokoontuvat vyöhykefoorumiin vähintään kerran vuodessa. Vyöhykefoo-rumi on vuosittainen sidosryhmätilaisuus, joka kokoaa yhteen kaikki kasvuvyöhyketoimijat. Kasvuvyöhykeyhteistyön tavoitteena on tehdä yhteistyötä klusterien rajapinnoilla sekä järjes-tää kasvuvyöhykefoorumeita koulutus- ja kumppanuustapaamisten muodossa. Lisäksi kasvu-vyöhyke toimii tutkimustoiminnan alustana.

Pohjoinen kasvuvyöhyke -rahoitus

Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen tavoitteena on tukea Etelä-Suomen elinvoimaisuutta, kas-vuhakuisuutta ja strategista kehittämistä alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Poh-joinen kasvuvyöhyke -yhteistyöhanke suuntautuu hallituskauden 2015–2019 aikana Etelä-Suomen tavaraliikenteen ja logistiikan kehittämiseen ns. sateenvarjohankkeena. Hanke toimii katalyyttina mahdollistaen vahvasti kasvuhakuisten hankkeiden rahoituksen ja toteuttamisen sekä uudenlaisten ratkaisujen kehittämisen. Hankkeistamisessa hyödynnetään myös muita ra-hoitushakuja ja -lähteitä, kuten Tekesin, Horisontti-ohjelman tai TENT-T/CEF-rahoituslähtei-den mahdollisuuksia hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.


Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle vuosille 2016–2018 osoitettava rahoitus on yhteensä 2,16 milj. € eli 720 000 €/v. Tästä valtion kasvuvyöhykerahoitusta 360 000 €/v (yht. 1,08 milj. €) ja hakijaverkoston omarahoitusta 360 000 €/v (yht. 1,08 milj. €).

Hankkeeseen palkattu henkilöstö valmistelee pysyvän yhteistyörakenteen toimijoiden väliseen pidempijänteiseen yhteistyöhön, ja lisäksi auttaa tarkentamaan toimijoiden yhteiset kehittä-mistarpeet, täsmentämään vuosien 2016–2018 hankekokonaisuudet rahoituksineen ja sitout-tamaan yritykset ja organisaatiot yhteisiin kehittämishankkeisiin. Tuloksekas hanketoiminta johtaa pitkäjänteisen yhteistyön syntyyn ja vakiintumiseen myös AIKO-rahoituskauden jäl-keen. 29.1.2016 Aleksi Randell kaupunginjohtaja Turun kaupunki Ossi Savolainen maakuntajohtaja Uudenmaan liitto

Omarahoitusosuudet

Espoo 30 000 €/v Etelä-Karjala 30 000 €/v Helsinki 15 000 €/v Kouvola 15 000 €/v Kotka 15 000 €/v Kymenlaakso 15 000 €/v Lahti 15 000 €/v Lohja 15 000 €/v Pori 30 000 €/v Porvoo 15 000 €/v

Päijät-Häme 15 000 €/v Rauma 15 000 €/v Salo 15 000 €/v Satakunta 15 000 €/v Turku 30 000 €/v Uusikaupunki 15 000 €/v Uusimaa 15 000 €/v Vantaa 30 000 €/v Varsinais-Suomi 15 000 €/v


PASSI-HANKKEEN KÄYNNISTÄMISPÄÄTÖS

Asia PASSI - Pöytyän ja Auran asiointiliikenteen kehittäminen -hanke on saanut LEADER*-ryhmä Var-sinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n hallitukselta puoltavan lausunnon. Hankehakemus lausun-toineen on saapunut ELY-keskukseen 18.01.2016 päätöskäsittelyä varten. Arvioitu päätöksen-saannin aika on 30.04.2016.

Hankkeen tavoitteena on kehittää asiointiliikennettä Pöytyän ja Auran kunnissa. Hankkeessa selvi-tetään kyytien järjestämiseen keskittyviä mobiilipalveluita sekä mahdollisuuksia hyödyntää hanke-alueen asiointiliikennettä tavarankuljetuksessa esimerkiksi pakettien ja päivittäistavaroiden osalta.Lisäksi tutkitaan tarvetta ja vaihtoehtoja uudelle asiointiliikenneyhteydelle Kyrön, Riihikosken ja Au-ran palvelukeskusten välillä. Toimenpiteillä parannetaan asukkaiden elinolosuhteita ja pyritään di-gitalisoimaan kunnan palveluita muun muassa selvittämällä hankealueelle soveltuvat kyytien yhdis-tämiseen ja etsimiseen tarkoitetut mobiilipalvelut. Kuntalaisille tehtävän kyselyn avulla tutkitaantarkoituksenmukaisia liikennöintivaihtoehtoja asiakaslähtöisesti. Työssä pyritään hyödyntämäänpaikkatietoa, avointa dataa ja datan visualisoinnin keinoja.

Hanke toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa erityisesti kohtaa TP V8. Edistetäänvarsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja, sekä lisäksi kohtia TPV3 Lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun mahdollistamallavarhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen ympäristönrakentamiseksi, TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä vähähii-lisiä ratkaisuja, ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseenja TP R4 Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista. Parannetaansuunnittelun laatua ja päätösten kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia.

Hankkeen toteutusaikataulu on 1.2.2016–31.12.2016 ja budjetti on 40 000 euroa. BudjetistaLEADER-rahoitusta on 36 000 euroa, Pöytyän kunnan rahoitusta 3 000 euroa, Auran kunnan ra-hoitusta 500 euroa ja Valonian rahoitusta 500 euroa. Hankkeen toteuttaja on Valonia. Rahoittajienlisäksi yhteistyökumppanina toimii Auranmaan yrityspalvelut. Hanke aloitetaan ns. omalla riskilläennen päätöksen saamista ELY-keskuksesta, koska hanke on katsottu rahoittamiskelpoiseksiLEADER-ryhmässä ja ELY-keskuksen viralliset päätökset viivästyvät Hyrrä-järjestelmän ongelmienvuoksi. Hyrrä-tietojärjestelmää käytetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoi-tettavien tukien sähköisessä asioinnissa. Jos hanke saa odotuksista huolimatta kielteisen päätök-sen, alkuvuoden kustannukset ajalta 1.2. - 30.4.2016 katetaan Valonian perustoiminnasta, arvionoin 5000 euroa.

*LEADER-ryhmät ovat kehittämisyhdistyksiä eli paikallisia toimintaryhmiä, jotka tukevat maaseu-dun elinvoimaisuutta lisäävää hanketoimintaa. Rahoitus toiminnalle tulee Manner-Suomen maa-seudun kehittämisohjelmasta

Valmistelija HS/AA/em


Maakuntahallitus päättää käynnistää PASSI-hankkeen ja perustaa sille kustannuspaikan. Hank-keen tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento.


Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056, [email protected]

MAANK: 193/2015§ 22, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 68


KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU VARSINAIS-SUOMENTUULIVOIMAVAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTUSPÄÄTÖSTÄ KOSKEVISTA VALITUKSISTA

Asia Korkein hallinto-oikeus on 29.1.2016 päätöksellään (muu päätös 227/2016) hylännyt kaikki ympä-ristöministeriön Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistuspäätöksestä tehdytvalitukset.

Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaa-van 10.6.2013. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 9.9.2014 (YM6/5222/2013). Ympäristöministe-riön vahvistuspäätöksestä tehtiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavat valitukset:

1. Stefan Strandberg: kaavaprosessin menettelystä, kaavatyöhön liittyvistä selvityksistä, yksit-täisten alueiden erityispiirteistä sekä yksittäisten alueiden suhteesta toisiin kaavatyössä käsi-teltyihin alueisiin.

2. Anders Örnmark: valitusoikeudestaan, kaavatyöhön liittyvistä selvityksistä, valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden ja naapurimaakuntien maakuntakaavojen huomioon ottamisesta,sähkönsiirtoon liittyvistä vaikutuksista sekä kaavan suhteesta ihmisoikeussopimuksiin ja pe-rustuslain mukaisuuteen.

3. Yhteisellä kirjelmällä Marko Parkkila, Ahti Kohonen, Johannes Virtanen ja Tapio Elonen: eivalitusta maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä eikä sen takia oikeutta KHO:n valituk-seen

4. Pro Pyhäranta ry: ei valitusta maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä eikä sen takia oi-keutta KHO:n valitukseen

Maakuntahallitus käsitteli valituksia ja ympäristöministeriön niiden johdosta antamaa lausuntoa23.2.2015.

Linkki korkeimman hallinto-oikeuden sivulle:http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1453979694500.html

Valmistelija HS/AK/em


Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi- Korkeimman hallinto-oikeuden Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvis-

tuspäätöksestä tehtyjä valituksia koskevan ratkaisun.- että Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava on saanut kaikilta osin lainvoiman.


Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 [email protected]

MAANK: 50/2011§ 23, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 69

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1453979694500.html


VARSINAIS-SUOMEN LIITON VIRASTON PITÄMINEN SULJETTUNA 4.7. - 29.7.2016

Asia Toiminnan tehostamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi Varsinais-Suomen liiton virasto on pidet-ty kesällä suljettuna aikaisempina vuosina. Tällöin henkilöstön keskinäiset sijaisuudet jäävät lyhy-emmiksi ja samalla tullaan toimeen ilman ulkopuolisia sijaisia.

Valmistelija MR/mk


Maakuntahallitus päättää pitää Varsinais-Suomen liiton viraston suljettuna aikavälillä4.7. - 29.7.2016. Kiireelliset päivystysasiat ohjataan hallintojohtaja Markku Rotolle.


Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto, p. 040-761 5509, [email protected]

HALL: 31/2007§ 24, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 70


MAAKUNTAJOHTAJA KARI HÄKÄMIEHEN VUOSILOMA 2016

Asia Asian esittelijänä toimii maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

Maakuntajohtaja Kari Häkämiehelle on lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015 - 31.3.2016 kertynytvuosilomaa yhteensä 38 päivää.

Maakuntajohtajan vuosiloman ajankohdasta päättää maakuntahallitus.

Valmistelija KH/ml

Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus

Maakuntahallitus päättää vahvistaa vuonna 2016 maakuntajohtaja Kari Häkämiehen vuosilomanajaksi 4.7. - 13.7.2016, 15.7. - 26.7.2016, 28.7., 1.8. - 5.8.2016 ja 14. - 16.9.2016 eli kesäloma-kauden aikana yhteensä 25 päivää.

Maakuntahallitus oikeuttaa maakuntahallituksen puheenjohtajan vahvistamaan maakuntajohtajankesälomakauden ulkopuolella pidettävän vuosiloman 13 päivää.


Lisätietoja johdon assistentti Minna Lempinen p. 040 0157 520, [email protected]

HALL: 87/2015§ 25, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 71


MAANKÄYTTÖJAOSTON 18.1.2016 ANTAMAT LAUSUNNOT JA KÄSITTELEMÄT ASIAT

Asia Maankäyttöjaoston pöytäkirja 18.1.2016:

Lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselle Uudenkaupungin kaupungin tilan 895-474-1-39 rakennusta (Lyökin luotsitupa) koskevasta rakennussuojeluasiasta (M201/18.12.2015)Lausunto Turun kaupungin ympäristötoimialalle Korppolaismäen korttelia 28 sekä katu-,vesi- ja virkistysalueita koskevasta asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta(M188/2.12.2015))Lausunto Salon kaupungille Vakurin ranta-asemakaavaluonnoksesta (M196/11.12.2015)Lausunto Salon kaupungille Salon Seudun Ampujat ry:n lupahakemukseen(M209/30.12.2015)Lausunto Oripään kunnalle Pertti Kosken Oripään kylän sora-alueelle suunnitellusta maa-aineslupahakemuksesta (M189/4.12.2015)Lausunto TLT-Engineering Oy:lle Caruna Oy:n suunnittelemasta 110 kVvoimajohtohankkeesta Gunnarsnäs – Vikom (M204/21.12.2015)Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen1. Laitilan kaupunki: Lämpölaitoksen asemakaavan muutos (M192/8.12.2015)2. Maskun kunta: Rivieran yritysalue, asemakaavamuutos; luonnosvaihe (M195/11.12.2015)3. Ympäristöministeriö: Asetusluonnos vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttami-sesta ja SYKEn esitys pohjavesille asetettujen ympäristönlaatunormien muuttamisesta(M205/21.12.2015

Ilmoitukset Varsinais-Suomen liiton luottamustoimielimien päätöksistä ovat olleet nähtävilläpöytäkirjojen tarkastusten jälkeen liiton kotisivuilla www.varsinais-suomi.fi otsikon ”Päätöksenteko /Esityslistat ja pöytäkirjat” alla.

Tämän lisäksi maankäyttöjaoston pöytäkirjan paperiversio on nähtävillä kokouksessa.

Valmistelija HS/em


Maakuntahallitus merkitsee maankäyttöjaoston pöytäkirjan 18.1.2016 tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.

Päätös Merkittiin, että Pauliina Haijanen oli asiakohdassa esteellinen (yhteisöjäävi, Laitilan kaupunginhallituksen varajäsen) eikä osallistunut asian käsittelyyn.


Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056, [email protected]

§ 26, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 72

http://www.varsinais-suomi.fi/


VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET

Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toi-meenpanopäätökset:

Maakuntajohtajan päätökset:- muut B § 5–21- CB valtion vastinraha N § 1–7

Hallintojohtajan päätökset:- projektien maksatushakemusten maksuunpano K § 1

Tarkastajan/Audit Authority (CB) päätökset V § 1

Valmistelija MK


Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.


Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, [email protected]

§ 27, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 73


TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT

.1 MATKARAPORTIT

Perho Tiina, Partanen PetteriMaritime Working Group of the CPMR Baltic Sea Commission Conference Developing adaptedtools to boostBlue Growth in the Baltic13.1.2016 Bryssel, Belgia

Häkämies KariMaakuntajohtajien opintomatka Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin20. – 27.1.2016 Abu Dhabi ja Dubai, Yhdistyneet Arabiemiraatit

.2 VARSINAIS-SUOMEN LIITON SAARISTOTOIMIKUNNAN KANNANOTTO SAARISTON OSA-AIKAISTENYRITTÄJIEN ASEMAAN

Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta on kokouksessaan 11.1.2016 § 8 antanut seuraavankannanoton saariston osa-aikaisten yrittäjien asemasta:

”Saaristotoimikunta kiinnittää toimivaltaisten ministeriöiden huomiota saariston osa-aikaisten yrittä-jien asemaan. Saariston perinteiseen elämään kuuluu ns. monitoimisuus (ruots. mångsyssleri),jossa toimeentulo ei ole ollut sidoksissa yhteen toimialaan vaan se on koostunut monesta eri läh-teestä. Pääelinkeinona kalastus alkaa olla harvinaista nykypäivänä, mutta se on edelleen sivuelin-keinona merkittävä tulonlähde monelle saaristolaiselle. Muita tyypillisiä toimialoja saaristossa ovatmatkailuun liittyvät alat, erilaiset käsityöläisyyteen liittyvät alat, pienimuotoinen yritystoiminta, ta-vanomaiset kuluttajapalvelut; rakentaminen, remontointi, IT-alan palvelut, mökkitalonmiestoimintajne.

Sivutoimiset yrittäjät jäävät useimmiten vaille julkisia tukia, esim. kun kyse on yritystukien myöntä-misestä. Sekä kansalliset että EU-osarahoitteiset yritystuet kanavoidaan ainoastaan päätoimisilleyrittäjille eikä prosesseissa oteta huomioon tuen potentiaalista vaikutusta osa-aikaisen yrittäjyydenmuuntamiseen kokopäivätoimiseksi yrittäjyydeksi. Tällä hetkellä moni sivutoiminen yritys esimer-kiksi matkailusektorilla jää vaille tällaista kasvumahdollisuutta (esim. kalastusoppaat, jotka eivätvielä nykyään voi laskea saavansa elantoaan pelkästään kalastusmatkailusta).

Uusi kalastuslaki puolestaan tekee vaikeammaksi saavuttaa ns. kaupallisen kalastajan status,jossa edellytyksenä on yli 10 000 euron vuotuinen liikevaihto (keskimäärin kolmena peräkkäisenävuotena). Moni ammattikalastaja saaristossamme toimii kuitenkin sivutoimisesti, joten kyseiseensaalismäärään on vaikea enää päästä, erityisesti ottaen huomioon nostetut saaliskalojen minimimi-tat (esim. kuha 37 cm:stä 42 cm:iin).

Varsinais-Suomen liiton Saaristotoimikunta katsoo, että lakien säädäntävaiheessa tulee kiinnittääenemmän huomiota saaristossa vallitseviin yritysolosuhteisiin ja tehdä lainsäädännöllä mahdol-liseksi ja helpommaksi myös osa-aikayrittäjien tukemisen.”


Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.


§ 28, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 74

VARSINAIS-SUOMEN LIITTOMATKARAPORTTI

TILAISUUS:

Maritime Working Group of the CPMR Baltic Sea CommissionConference Developing adapted tools to boost Blue Growth in the Baltic

OSALLISTUJA(T) LIITOSTA:Tiina Perho, Petteri Partanen

PAIKKA:

Bryssel

AIKA:

13. 1. 2016

MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimet/Yli 10 tahot)

Carsten Beyer, Senior Advisor, Submariner Network

Asa Bjering/ Executive Secretary/ CPMR Baltic Sea Commission

Lucas Bosser, Policy Officer, CPMR

Nerijus Blazauskas/ Senior Scientist/ Coastal Research and Planning Institute/ LithuaniaAdrija Gasiliauskiene, Chief specialist, Fisheries Department, Ministry of Agriculture, LithuaniaJon Halvard Eide/ Advisor, Vest Agder

Frank Hering, Planning Director/ Regional Council of Kymenlaakso

Jerker Johnson/ International Coordinator/ Regional Council of Osh-obothnia

Madeleme KoskuII/ Head of Office, Region Ostergötland EU Office

Dominika Lange/ Assistani Pomorskie Regional EU Office

Marko Mälly, Senior Advisor of International Affairs/ Regional Council of Päijät-HämeEIeni M.arianou/ Secretary General/ CPMR

Jaakko Mikkola/ Director of International Affairs, Helsinki-Uusimaa RegionPetteri Partanen/ Senior PIanner, Regional Council of Southwest Finland

Anna Paulsen, Intern/ Mecklenburg-Vorpommern

Richard Sjölund/ Member of the Board/ Regional Council of Ostrobothnia

Liene Stikane/ Head of Planning Department/ Kurzeme PIannmg RegionJana Pavlenkova/ Advisor of Development, Ida-Viru County GovernmentTiina Perho, Member of the Board, Regional Council of Southwest Finland

Riho Rahuoja/ Hiiu County Government

Edgar Rantins, Head of Admmistrarion/ Riga Planning RegionAngela SchuItz-Zehden/ Managing Director/ Submariner NetworkLena Söderman/ International Coordinator, Stockholm International Coordinator

Krista Taipale, Head of Office, Helsinki EU Office

Janne Tamminen, Manager of International Affairs, Helsinki-Uusimaa Region

Aivi Telvik, Hiiu County Government

Juha Valtanen, Manager/ Marine Technology Centre/ Turku

Sivu 74§ 28, MH 15.2.2016 10:00 / Pykälän liite: Partanen_Perho

TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS

CPMR (Conference of Peripheral Maritime Regons) Baltic Sea Comission, MaritimeWorking Groupin kokous.

Konferenssi Developing adapted tools to boost Blue Growth in the Baltic.

TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE

OSANOTTO-MAKSU

MATKAKULUT

Lennot 996;-

Taksit 150;-

MAJOITUS

575;-

)_PÄIVÄRAHAT

n. 250;-

YHTEENSÄ

1 971;-

TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS.

Merityöryhmän kokouksessa esillä oli mm. työryhmän työskentelyn painopisteen siirtomerialuesuunnittelusta (Maritime Spatial Planning) siniseen kasvuun (Blue Grovvth),CPMR:n työskentely meriasioissa eurooppalaisten instituutioiden kanssa, mahdollisenprojektihakemuksen tekeminen Euroopan meri-ja kalatalousrahastoon meriteknologiankehittämiseen liittyen, Submariner-verkoston ja Smart Blue Regions-projektin esittelysekä haku työryhmätyöskentelyn järjestämiseen Euroopan meripäivillä Turussa.

Konferenssissa Developing adapted tools to boost Blue Growth in the Baltic keskusteltiinsuunnitelman laatimisesta Itämeren alueen merellisten teknologioiden kehittämiseksisekä siniseen talouteen tehtävistä investoinneista Itämeren alueella.

TILAISUUDEN MERKITYS LIITOLLE JA SAADUT TULOKSET:

Aktiivinen osallistuminen CPMR -yhteistyöhön myös Baltic Sea Commissionintyöryhmätasolla.

Varsinais-Suomen liitto sai kansainvälistä näkyvyyttä, kun Tiina Perho piti ohjelmaanmerkityn puheenvuoron Euroopan parlamentin tiloissa pidetyssä Developing adaptedtools to boost Blue Growth in the Baltic-konferenssissa.

Tiina Perho valittiin CPMR:n Baltic Sea Commissionin Maritime Working Groupinpuheenjohtajaksi. Tämä luo hyvän väylän säännölliseen kansainväliseenverkostoitumiseen sekä liitolle Ja maakunnalle tärkeiden meriasioiden edistämiseenetenkin Itämeren alueella.


LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET

CPMR:n Baltic Sea Commissionin Maritime Working Groupin puheenjohtajuudenhoitaminen.

Seuraava työryhmän kokous pidetään Euroopan meripäivien yhteydessä Turussatoukokuussa 2016.

LUETTELO LIITTEISTÄ

Kokouksen asialista ja seminaarin ohjelma.

Päiväys ja allekirjoitus

2. 2. 2016

/ ^

Petteri Partanen


|hJ:OALT!C 5EA COMr. ];SS]Or4

CONFERENCE OF FERIPHERAL MARITIME REG10NS

BALTIC SEA COMMISSION

6, rue Saint-Martin - 35700 RENNES - FTel. + 358 94 76 7411 - Fax. + 358 947 67 43 20

Email: asa.bjering@crpm. orgWeb: www.balticseacommission.eu

^,yC R PM C P M R

MARITIMEWORKING GROUP

13 January 2016, BrusselsVenue: CPMR offices, 14 Rond-Point Schuman, 1040 Bmssels (BE)

DRAFT AGENDA9. 00 Attendance

During 2016, ali BSC Working Group meetings are open to ali Regions m the Baltic Sea Region and invitedguests, according to a decision made by the BSC Executive Committee in September 2015.

Invitations are sent out to ali people on the contact list + key persons in the Region. Also available on the BalticSea Commission website. Feel free to forward the invitation to anyone you think it is relevant for.

9,15 Opening Session (moderated bv ?aakko Mikkola)

Opening words (Jaakko Mikkola, Chair of the BSC Marittme Working Group)

Follow-up on the minutes of the last meeting (avaUable on the website) (laakko Mikkola)

Developing adapted tools to boost Blue Growth in the Baltic, semmar in the EP during the afternoon(Asa Bjering, Executive Secretary of the Baltic Sea Commission)

Current update on Maritime Affairs within the CPMR (Lucas Bosser, Policy Officer, CPMR)

Presentation round where the participants are asked to give an update on processes that are currentlyactive or have just finished relating to CPMR/BSC work

10.00 Discussions on how to create roadmaps in key blue growth domains

Information about an EMFF Work Programme 2016 Call (TBC)

Title in WP: Blue technology - innovative solutions for transfer to sea basin economies

Presentation on actions already madeo Baltic Sea Commission/CPMR (Asa Bjering and Lucas Bosser)

What is the relevance for our Regionso Skane (tbc)o South West Finland (tbc)o Stockholm (tbc)

Join discussion (questions will be sent out madvance)

11. 00 Submariner Network and Smart Blue Reeions

Presentation by Ms Angela Schults-Zheden, Managing Director/ SUBMARINER Network

11.30 EMD - preparations for joint workshoD

11.45 Closine Session

Infonnation about the project Baltic Sea Corrm-iission goes Baltic (Asa Bjering)A. O.B

Next meetmg

12. 00 End of proceedings


INTERGROUPSEAS. RIVERS. ISLANDSAND COASTAL AREAS Seas, Rivers, Istands

Coastal Areas

Conference

Developing adapted tools to boost Blue Growth in the Baltic

January 13, 2016 - 14.00 -16.00European Parlianient - Room P4B001 - Interpretation EN/GE

Participaiits are kinäly requested to register as soon as possible here in order to guaranty and organise the accessto the EP

The day of the conference, should t]iey need n badge, Participants are kindly requested to present themselves at13J5 onwards, in order to avoid delnys - Registration to the INFOPOINT of the European Pnrlinment

Esplanade Simone Veil-

Welcome Address

Mrs. UIrike RODUST, MEP, Vice-Chair of the Intergroup m charge of the Baltic Sea.

Session I: Baltic Master Pian for Maritime Technologies

Moderator MEP: Mrs. Gesine MEISSNER, MEP, Chair of the Intergroup. Mr. Bernhard FRIESS/ Acting Du-ector for Baltic Sea North Sea and Landlocked Member

States, DG MARE

. Mrs. Angela SCHULTZ-ZEHDEN, Managing Director, SUBMARINER Network

. Dr. Steffen LOSSE, Deputy Head of Unit Technology and Transfer of Technology, Minlstry ofEconomy/ Employment, Transport and Technology of Land Schleswig-Holstein/ Germany

Q&A Session

Session II: Investments in blue economy in the Baltic

Moderator: Sirpa PIETIKÄINEN, MEP. Mrs, Tiina PERHO/ Member of Board, Regional Council of Southwest Fmland/ Baltic Sea

Commission

. Mr. Mats SVENSSON, Chair of the Steering Committe m the BONUS Program, The jointBaltic Sea research and development programme

. Mrs. Roma STUBRIENE, Du'ector of the Klaipeda Science and Technology Park

Q&A Session

Conclusive remarks

Mrs. UIrike RODUST

Organized with the support of the CPMR, Seas, Rwers/ Islands and CoastalAreasIntergroiip Secretariat

11 (_ i?!''v


VARSINAIS-SUOMEN LIITTOMATKARAPORTTI

TILAISUUS:

Maakuntajohtajien opintomatka Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin

OSALLISTU JA(T) LIITOSTA:Kari Häkämies

PAIKKA:

Dubai Ja Abu Dhabi

AIKA:

20. -27. 1.2016

MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimetA'li 10 tahot)

Osallistujalista liitteenä

TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS

Tilaisuuden ohjelma liitteenä

TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE

OSANOTTO-MAKSU

MATKAKULUT

2500 sisältäen lennot,majoituksen,kuljetukset Ja osanaterioista

MAJOITUS

)_PÄIVÄRAHAT

521,85

YHTEENSÄ

3021,85

TEHDYT PAATOKSET, KANNANOTOT YMS.

Matkaraportti liitteenä.

Sivu 79§ 28, MH 15.2.2016 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Hakamies

TILAISUUDEN MERKITYS LIITOLLE JA SAADUT TULOKSET:

Matkan merkitys: Matka herätti aiheellisen pohdinnan siitä, onko suomalainenvienninedistämisjärjestelmä aukoton. Matkan suorittajan oma johtopäätös on, ettänäin ei ole, vaan pienet- Ja keskisuuret yritykset tarvitsevat vientiponnisteluihinsanykyistä enemmän apua. Kohdassa johtopäätökset on ehdotus Varsinais-Suomenliiton roolista viennin edistämisessä.

LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET

Varsinais-Suomen liitto tulee kutsumaan Turun kauppakamarin, Turun SeudunKehittämiskeskuksen / Turku Science Parkin, muut maakunnan kehitysyhtiöt,Varsinais-Suomen yrittäjät, ELY-keskuksen etc kokoukseen pohtimaan vienninedistämistä Ja kunkin toimijan roolia siinä. Valtakunnallisesti tehtävä kuuluu Finprolle,mutta sillä ei ole resursseja koota maakunnallisia vientirinkejä. Lahden seudun jaPäijät-Hämeen liiton toimet ovat olleet rohkaisevia, ainakin monet alueen yrittäjätovat olleet palveluihin ja järjestettyihin vienninedistämismatkoihin tyytyväisiä.

LUETTELO LIITTEISTÄ

- ohjelma- osallistujaluettelo- matkaraportti

Päiväys ja allekirjoitus

Turussa 5. 2. 2016 Kari Häkämies

Sivu 80§ 28, MH 15.2.2016 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Hakamies

1(4)

Matkaraportti

Maakuntajohtajien opintomatka UAE:hin 20.–27.1.2016 Maakuntajohtajat tekivät opintomatkansa tänä vuonna Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin (UAE = United Arab Emirates), Abu Dhabiin ja Dubaihin 20.–27.1. Matkalle osallistui 11 maakuntien liittojen edustajaa, kaksi Kuntaliiton virkamiestä (Timo Kietäväinen ja Ulla Karvo) sekä kaksi henkilöä matkan järjestelyistä vastanneesta Lahden seudun kehittämiskeskuksesta LADECista. Viikon aikana kävimme kaksilla kansainvälisillä messuilla (teemoina kestävä kehitys ja terveysteknologia), tutustuimme laajalti arabialaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin sekä kuulimme suomalaisten toimijoiden kuvauksia projekteistaan ja toiminnastaan UAE:ssa. Abu Dhabi Sustainability Week -foorumiin (ADSW) osallistui uusiutuvasta energiasta ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneita poliitikkoja, johtajia ja investoijia eri puolilta maailmaa. Maapallon väestön ennustetaan ylittävän yhdeksän miljardin rajan vuoteen 2030 mennessä, mikä haastaa päättäjät globaalisti etsimään uusia ja kestäviä ratkaisuja. ADSW-viikko on Lähi-idän merkittävin vuosittainen kestävän kehityksen tapahtuma. Sen aikana järjestettiin tänä vuonna seminaareja energiasta (World Future Energy Summit), vedestä (International Water Summit) sekä jätteistä ja kierrätyksestä (EcoWASTE). ABB-yhtiö esitteli messuilla mm. kasvaviin kaupunkeihin soveltuvia energiaälykkäitä ja -tehokkaita ratkaisuja teollisuudelle, kuljetuksiin ja infrarakentamiseen. Yhtiö promovoi myös merellä tapahtuvaan öljynporaukseen sekä suolan poistamiseen merivedestä soveltuvia energiaratkaisujaan. Seuraaville messuille vuoden kuluttua innovaatioitaan esittelemään houkutellaan erityisesti valaistukseen, jäähdytykseen, älykkäisiin verkkoihin ja rahoituspalveluihin keskittyviä yrityksiä. Kestävän kehityksen viikkoon liittyen Aleksi Lumijärvi esitteli ryhmällemme IRENAn (International Renewable Energy Agency) toimintaa. IRENA on globaali uusiutuvan energian edistämiseen keskittyvä järjestö, joka on perustettu 2011. Järjestö toimii kaiken uusiutuvan energian puolesta (bio, geo, hydro, aurinko, tuuli jne.). Tärkeimpiä jäsenmaita ja rahoittajia ovat UAE ja Saksa. Pääkonttorissa Masdarissa, Abu Dhabin lähellä, on noin sata työntekijää. Saksan Bonnissa on parinkymmenen hengen innovaatio- ja teknologiakeskus. Jäseninä on nyt 145 maata, Suomi mukaan lukien, ja 30 lisää on tulossa. Merkittävimpiä jäsenyydestä toistaiseksi pidättäytyneitä maita ovat Kanada ja Brasilia. Järjestöllä on yleiskokous kerran vuodessa Abu Dhabin messujen yhteydessä. Hallintoneuvosto (21 maata) kokoustaa kahdesti vuodessa, ja Masdarissa oleva sihteeristö valmistelee kaksivuotiset työohjelmat. IRENAn ”päätuotteita" ovat erilaiset ohjelmat sekä informaation tuottaminen. Esim. Global Renewable Energy Roadmap osoittaa eri maiden mahdollisuudet uusiutuvan energian käytön kaksinkertaistamiseen. Lisäksi järjestö julkaisee vuosittain päivitettävää tietokantaa uusiutuvasta energiasta (Global Atlas for renewable energy), joka on GIS-pohjainen ja kaikille avoin. IRENA myös kehittää ja rahoittaa investointihankkeita kehitysmaissa. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus globaalisti 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lähi-idässä UAE ja Saudi-Arabia ovat johtavia energiatehokkuuden edistämisessä. Lumijärven mukaan Suomessa ei ole herätty siihen, miten suuri globaali murros nyt on meneillään erityisesti tuuli- ja aurinkoenergiassa. Hän kannustaa Suomea panostamaan uusiutuvissa energialähteissä varsinkin edistyneisiin biopolttoaineisiin (liikenteessä) ja muuhunkin bioenergian kestävään käyttöön sekä sähköverkkointegraatioon eli siihen, miten vaihteleva tuotanto integroidaan sähkömarkkinoille. Globaalisti Suomi ei hänen mielestään ole mitenkään erityisesti profiloitunut bioenergian osaajana. Lisätietoa IRENAsta löytyy nettisivuilta www.irena.org.

Sivu 81§ 28, MH 15.2.2016 10:00 / Pykälän liite: UAE_maakuntajohtajat_2016_tammikuu

http://www.irena.org/

2(4)

Terveysteknologia-messu Arab Health on nelipäiväinen, maailman suurin terveysalan tapahtuma, joka kerää osallistujia ja yrityksiä joka mantereelta. Näytteilleasettajia oli yli 4 000 ja vieraita noin 100 000. Terveystuoteteollisuus kasvaa Lähi-idässä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, ja sama ilmiö näkyy muuallakin väestön lisääntymisen ja ikääntymisen myötä. Terveysalan toimijoilla on suuri paine kehittää uusia ratkaisuja ja tuotteita ihmisten hyvinvoinnin kohentamiseen, mutta toisaalta alan kilpailu on erittäin kovaa. Innovatiiviset yritykset kuitenkin pärjäävät, mistä olivat upeina esimerkkeinä muutamat messuille osallistuneet suomalaisyhtiöt (esim. Hur, IcePower, Merivaara, Isku, Lojer, Wipak, PolarFrost). Osalle näistä arabimaat ovat merkittävä vientikohde, ja monet ovat olleet Arab Health -messuilla jo useita kertoja. Muutaman kuukauden Suomen suurlähettiläänä UAE:ssa toiminut Riitta Swan kertoi lähetystön toiminnan prioriteetteina olevan viennin tukeminen, erilaiset kansalaispalvelut, poliittiset asiat ja julkisuusdiplomatia. Vientiä edistetään yhteistyössä TeamFinland-verkoston, Finpron ja Finnish Business Councilin kanssa. UAE:n emiraatit ovat erilaisia ja itsenäisiä, mutta niillä on yhteiset lait sekä yhteinen ulkopolitiikka ja parlamentti, jonka puhemiehenä on nainen, ja naisia toimii myös ministereinä. BKT:n kasvu oli viime vuonna 3,5%, ja tämän vuoden ennuste on 2,6%. Veroja ei ole, mutta vuodelle 2018 suunnitellaan liikevaihtoveroa, mikä olisi merkittävä muutos. Öljyn ja kaasun osuus on keskimäärin 30% BKT:stä mutta se vaihtelee suuresti emiraateittain. Koulutusta vahvistetaan määrätietoisesti (nyt 21% UAE:n budjetista), ja innovaatioihin panostetaan yhä enemmän. UAE sijoittaa T&K-toimintaan vain 0,03% BKTstä, mutta tätä tasoa aiotaan nostaa merkittävästi. Esim. ilmailuteollisuudessa ollaan jo vahvasti mukana. Tekeillä on myös suuria investointeja, esim. kaksoisrautatie, ja Abu Dhabiin rakennettavat Louvren ja Guggenheimin museot. Suurlähettiläs Swan korosti arabialaisen bisneskulttuurin haastavuutta suomalaisille: aikakäsitys on varsin erilainen, ja suhteiden luomiseen tarvitaan kosolti kärsivällisyyttä, luottamusta ja joustavuutta. Nyt on koulutusbisneksessä päästy käyntiin, mutta oheisasioita pitäisi saada enemmän mukaan (digitaalisuus, laitteet yms.). Swanin mukaan suomalaisten pitäisi luoda isompia kokoonpanoja markkinoille päästäkseen (esim. koko sairaalan myynti). Koulutuksen lisäksi hyviä vientituotteita Suomesta olisivat terveys, cleantech, uusiutuva energia jne. Hän korosti myös suurlähetystön arvovaltapalveluiden tärkeyttä, sillä UAE on hyvin hierarkinen maa. Ekonomisti Alp Eke (National Bank of Abu Dhabi) kuvasi öljyn hinnan vaihteluiden merkitystä: 70 vuoden aikana on koettu neljä merkittävää hinnan laskua. Öljyn hinta ei hänen arvionsa mukaan nouse lähiaikoina, sillä Iranin öljy palaa markkinoille, eikä Saudi-Arabia vähennä tuotantoaan, koska haluaa säilyttää markkinaosuutensa. Energian (öljyn) kulutushintoja subventoidaan myös arabimaissa, jotka kaikki ovat tiiviissä kytköksissä toisiinsa. UAE:n valuutta (dirham) on tällä hetkellä yliarvostettu, koska se on sidottu kiinteästi dollarin kurssiin (1 dirham = 3,68 USD). Eken mukaan UAE pyrkii nykyään kaikin keinoin kannustamaan yksityisen sektorin investointeja. UAE:n koulutusjärjestelmästä ja suomalaisten sikäläisistä projekteista kertoivat Hanna Alasuutari ADECista (Abu Dhabi Educational Council), Jussi Kainulainen (Al Ameenin poikakoulun rehtori) ja Laura Ritola. Oppivelvollisuus alkaa 5-vuotiaana ja kestää 12 vuotta. Valtion kouluissa luonnontieto, matematiikka ja englanti opetetaan englanniksi. Koulutusta uudistetaan kovaa kyytiä, ja tavoitteena on saada lapset aidosti oppimaan ja yltää koulutuksessa maailman huipulle. Haasteena on kuitenkin, että mitään järjestelmää ei voida sellaisenaan kopioida ja siirtää, vaan tarvitaan paljon aikaa toimintakulttuurin oppimiseen yms. Kouluissa on kolmenlaisia opettajia: muualta tulleet (esim. suomalaiset), muut arabit ja UAE-arabit. Rukoushetket pidetään vanhemmille oppilaille kerran päivässä. Alasuutarin mielestä suomalaisilla olisi paljon annettavaa myös esim. erityisopetuksessa, mutta menestyäkseen UAE:ssa Suomen toimijoiden on tehtävä järjestelmällistä yhteistyötä koulutusviennissä.


3(4)

Jyväskyläläinen Educluster Finland (EcF) aloitti toimintansa UAE:ssa 2010. Päämääränä on viedä suomalaista koulutusosaamista, joka räätälöidään paikallisiin tarpeisiin. Aluksi viideksi vuodeksi solmittuun sopimukseen on tulossa saman verran jatkoa. EcF hoitaa opetusta nyt sekä Al Ameenin poikakoulussa (vajaat 150 oppilasta, luokat 1–5) että Al Ainin sekakoulussa. Myös opettajankoulutuksessa on suunnitteilla yhteistyötä, mutta siinä edetään mahdollisuuksien mukaan. Kainulainen painotti sitä, että kouluissa on tärkeää luoda kollegoihin hyviä suhteita ja toimia koulutusviennissä pitkäjänteisesti. EcF on valmis olemaan apuna koulutusvientiä suunnitteleville suomalaistoimijoille. Ritola totesi suomalaisen mallin tarkoittavan kokonaisvaltaista oppilaasta välittämistä. Kodin ja koulun yhteistyö vaihtelee kuten Suomessakin; osa vanhemmista on hyvin kiinnostuneita, osa ei ollenkaan. Ritola tähdensi, että Suomessa kannattaa säilyttää vahva opettajankoulutuksen traditio, mutta kulttuurien kohtaamiseen on myös opetettava. Kainulainen toivoi, että suomalaisopettajille voitaisiin järjestää pidempiä kuin 1–2 vuoden virkavapauksia, sillä kv-kouluissa hankituista kokemuksista on hyötyä laajasti koko Suomelle esim. maahanmuuttajien koulutuksessa. Muutamilla ryhmästämme oli tilaisuus vierailla Al Ainin koulussa, jossa yhtenä suomalais-opettajana on viime syksystä lähtien toiminut lapualainen Ulla-Maija Saikkonen, joka on ollut myös Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuutettuna. Al Ainin koulussa on noin 700 5–11 -vuotiasta oppilasta, sekä tyttöjä että poikia. Henkilökuntaa on noin 100, joista 70 opettajaa ja näistä suomalaisia 26. Koulupäivä kestää kuusi tuntia (klo 8-14), ja päivät aloitetaan vähintään 15 min kestävillä aamunavauksilla, jotka ovat yleensä isänmaallissävytteisiä. Välitunteja ei ole, eikä liioin kouluruokailua, vaan oppilailla on omat eväät tai kanttiinista ostettu välipala. Lukukausia on kolme: syyskuun alusta joulukuun puoliväliin, tammikuulta maaliskuun loppuun ja huhtikuulta kesäkuun loppupuolelle. Lisäksi Ramadan yleensä keskeyttää koulunkäynnin, koska oppilaista monikaan ei silloin tule kouluun. Koulua vartioidaan tiukasti (24/7), ja myös opettajilta edellytetään sormenjälkitunnistusta töihin tullessaan. Saikkonen totesi kulttuurieron olevan suuri, mutta koulutuksen merkitys aletaan hiljalleen ymmärtää yhä paremmin. Haasteina ovat kieliongelmien, siisteyden ja kurinpidon lisäksi mm. kodin ja koulun yhteistyö, sillä perheille on vaikea antaa rehellistä palautetta ongelmien ilmetessä. Ryhmämme vieraili myös Borougen innovaatiokeskuksessa, jonka taustalla on Borealis-yhtiö. Sen omistavat Ipic (UAEläinen sijoitusyhtiö, 60%) ja itävaltalaiset (40%). Operatiivisen toiminnan päällikkö Juha Paavilainen kertoi UAE:n olevan erittäin kiinnostunut innovaatioista. Borougen innovaatiokeskus on ensimmäinen muovipuolella UAE:ssa, ja siellä tehdään polyeteenin ja polypropeenin testausta ja tutkimusta. Borealiksen tuotteita käytetään mm. ruokapakkauksiin, infraan, aurinkopaneeleihin yms. Kaikkiaan yhtiö työllistää yli 3000 henkeä, ja innovaatiokeskuksessa on töissä noin 70 henkilöä yli 40 maasta, myös paikallisia. Pätevien työntekijöiden rekrytointi ei aina ole helppoa, sillä palkkataso ei kaikilta osin ole kilpailukykyinen. Masdarin innovaatiokeskusta (Masdar Innovation Center) esitteli tohtoriopiskelija Sanaa Iqbal Pirani. Keskukseen kuljetaan automaattisilla, itsestään kulkevilla ajoneuvoilla (PRT = Personal Rapid Transit). Laitoksessa on noin 400 opiskelijaa, yhdeksän maisteriohjelmaa sekä tohtorikoulutusta; 55% opiskelijoista tulee UAEn ulkopuolelta. Paljon yhteistyötä tehdään ulkomaille, mm. MIT:n kanssa. Future energy institute tutkii uutta aurinkoenergiaa. Keskuksen alueella tuotetaan aurinkopaneeleilla energiaa11 MW, josta itse käytetään vain 40%. 10 MW:n paneelikenttä on laajuudeltaan 22 ha. Laitoksessa sijaitsee myös juuri avattu Nordic Innovation Hub, jonka taustalla on Pohjoismainen ministerineuvosto. Hubin tiloihin mahtuu 6-8 yritystä, ja kaksi tilaa on jo varattu.


4(4)

Arabialaisten bisneskulttuurista kuulimme useita mielenkiintoisia esityksiä. Suomessakin pitkään asunut Mr. Bilal Qudisat osoitti esimerkein, miten arabialaisille on silmiinpistävää mm. islamilaisuuden vahva rooli, hierarkisuus ja maskuliinisuus. Hän painotti, että koska Suomi on vahvasti riippuvainen viennistä, suomalaisten on välttämätöntä ymmärtää kulttuurien eroavaisuuksia. Arabialainen kulttuuri poikkeaa globaalisti ehkä kaikkein eniten eurooppalaisesta. Arabimaissa lähes 40 vuotta toiminut Reima Okkola arvioi suomalaisten insinöörien olevan myyjinä usein "liian itseään täynnä". Arabien kanssa toimiessa, jos missä, tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja joustavuutta. Viime syksynä UAE:hin pysyvämmin siirtynyt turkulainen kirurgi Jussi Rantanen kertoi Dubaihin rakenteilla olevasta suomalaissairaalasta, joka pantiin projektina alulle jo syksyllä 2014 mutta toistaiseksi on auki, lähteekö hanke todella liikkeelle – kärsivällisyyttä asioiden etenemisessä tarvitaan huomattavan paljon. Nyt myös Bahrainin olympiakomitea haluaisi Rantasen kautta sairaalan Bahrainiin, mutta tämäkin hanke on vielä ”vaiheessa”. Rantanen kuvasi UAE:a paradoksaaliseksi paikaksi: yhtäällä voi olla loistavia e-ratkaisuja ja applikaatioita mutta toisaalla eteneminen voi pysähtyä byrokraattisiin pikkuasioihin. Nopeaan päätöksentekokykyyn ei aina löydy valmiutta. Rantanenkin korosti sitä, että suomalaisten yritysten pitää verkostoitua ja myydä isoja pakettiratkaisuja. Suomen on satsattava isoihin yhteisesiintymisiin, sillä muutkin maat pystyvät siihen. Tarvitaan aiempaa enemmän luovuutta ja jo rakennettujen suhteiden jakamista yhteiseen käyttöön. Lisäksi olisi hyvä olla uskallusta koota "pakettia" prosessin myötä eikä varmistaa kokonaisuutta viimeisen päälle etukäteen vaan luottaa asioiden järjestyvän projektin kuluessa. Varsin mielenkiintoisen ja ajatuksia ravistelevan luennon saimme arabialaisen kulttuurin keskuksessa (Sheikh Mohammed bin Rashid Centre for Cultural Understanding). Johtaja Nasif Kayed kertoi monipuolisesti ja avoimesti muhamettilaisuudesta, sen arvoista ja tavoista. Samassa yhteydessä tutustuimme myös moskeijaan ja saimme tietopaketin islamilaisuudesta. Kaikkiaan matka tarjosi erinomaisen mahdollisuuden tutustua arabialaiseen kulttuuriin ja muhamettilaisuuteen. Yhteiskuntajärjestelmien vertailu antoi paljon pohdittavaa. Suomalaisilla yrityksillä olisi kosolti mahdollisuuksia menestyä alueella, mutta onnistuminen edellyttää edellä kuvattuja ominaisuuksia: kärsivällisyyttä, joustavuutta, pitkäjänteisyyttä ja suhteiden rakentamiskykyä. Pikavoittoja ei ole saatavilla, mutta jo monet suomalaisyritykset ovat osoittaneet, että noillakin markkinoilla suomalaiset pärjäävät. Matkajärjestelyt LADEC hoiti hienosti, vaikka maan tavoille tyypillisesti muutoksia ohjelmaan tuli päivittäin. UAE:n kontaktihenkilö, konsultti Katja Boutou oli erinomaisena paikallisoppaanamme mukana koko matkan ajan. Niin hänellä kuin Suomen LADECilla on monipuolista kokemusta ja tietotaitoa arabimaiden bisneskulttuurista. Tätä kontaktiverkostoa kannattaa arabimaista kiinnostuneiden ehdottomasti hyödyntää.


KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN


Puheenjohtaja päättää kokouksen.

Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva päätti kokouksen klo 11.30._____

§ 29, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 86

§ 9998, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 87

MUUTOKSENHAKUKIELLOT

Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta,koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Pykälät: 14–17, 20–21, 23–29

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraa-viin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Pykälät: 18–19, 22

HValL 3 §:n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamal-la.

Pykälät ja kieltojen perusteet:

OIKAISUVAATIMUSOHJEET

Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Pykälät: 18–19, 22, 23–29

Oikaisuvaatimusviran-omainen

VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUSRatapihankatu 36PL 27320101 TURKU

sähköposti: [email protected] Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksensisältö

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

VALITUSOSOITUSSeuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta an-nettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvali-tuksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen Turun hallinto-oikeusSairashuoneenkatu 2-4PL 3220101 TURKU

Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää

Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain(1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa.

§ 9998, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 88


Muu valitusviranomai-nen Osoite:

Postiosoite:

Pykälät: Valitusaika päivää

Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.

Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite- päätös, johon haetaan muutosta- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi- muutosvaatimuksen perusteet

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatijaon allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.

Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettunajäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

Valitusasiakirjojentoimittaminen

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuullavalitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä.

Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimus/valitusosoitus liitetään pöytäkirjannotteeseen.

§ 9998, MH 15.2.2016 10:00 Sivu 89

Documents

MH, 15.2.2016 10:00, Pöytäkirja SISÄLLYSLUETTELO · Päätös Head of Managing Authority Merike Niitebõld esitteli Central Baltic 2014–2020 -ohjelmaa. Maakuntajohtaja Kari Häkämies: