Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 3/2013Tiedottaja Auli Aho, MERISK Tiedottaja Merja Laaksonen, UUDPR Tiedottaja Sari Salmi, SLMEPA Komkapt Matti Linteri, KOTRP Tiedottaja

1Rannikon Puolustaja 3 | 2013

Teemana

Merivoimien koulutus ja harjoitukset suorituskykyjen kehittämisessä

Japanin itsepuolustusmerivoimien ensimmäinen vierailu Suomeen s. 38

Merivoimien vuosipäivä s. 78

Meri-5-ottelun pohjoismaiset mestaruuskilpailut

s. 48

Tall Ships Race Helsingissä

s. 54

KIrkonmaan linnakkeen viimeinen lipunlasku

s. 68

Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 3/2013

2

Uudet, teknisesti kehit-tyneimmät koskaan valmistamamme jalkineet

Uusi Chase-mallisto nyt saatavilla

Jälleenmyyjät ja tuotetiedotwww.mastermarkbrands.fi/swat


Pääkirjoitus

M erivoimissa harjoi-tuksia järjestetään muun muassa joh-tamisen, suunnittelun ja hallin-non kehittämiseksi. Koetoimintaa ja vaikkapa kansainvälistä toimin-taa harjoitellaan ahkerasti. Kaik-kea tätä tehdään ja touhutaan, jotta merivoimilla olisi suoritusky-kyä hoitaa sille käsketyt tehtävät.

Merialueen puolustaminen, tuki viranomaisille ja kansainvä-liset tehtävät eivät luonnistu il-man koulutusta ja harjoittelua. Lähtökohta on siis hyvinkin sel-keä, kuten sotahommat par-haimmillaan ovat.

Alokas ensimmäisessä taisteluharjoituksessa kuusen juurella räntäsateessa on yksi tärkeä osa kokonaisuutta. Hän totuttautuu taistelijan tehtäviin, ja ryhmän- ja joukkueenjohta-jat saavat harjoituksessa tär-keää kokemusta johtamisesta. Harjoituskäskyn laatinut yksikön varapäällikkö harjaantuu suun-nittelutehtäviin. Kaiken tämän tulee tähdätä siihen, että sotilas osaa - tällöin ryhmä toimii, jouk-kue toimii ja lopulta koko puo-lustusjärjestelmä toimii.

Kuinka usein muistamme meripuolustusjärjestelmän pale-tin osaset ja niiden merkityksen? Esimerkiksi Merivoimien suori-tuskykyjen ydintä edustavat oh-jusyksiköt. Mutta, jos tilanneku-vaa ei kyetä tuottamaan, jos yk-siköiden huolto ei toimi, jos tie-donsiirtoyhteydet yksikköön eivät toimi, niin lopputulos on nolla. Yhden osasen pettäessä ohjuk-set eivät osu maaliin – jos niitä edes kyetään laukaisemaan oi-keaan aikaan oikeaan paikkaan.

Kokonaisuuksien koulutus ja harjoittelu muodostuvat useis-ta kerroksista ja kattavat valta-van määrän eri osa-alueita. Toi-minnan perusteita on harjoitelta-va kyllästymiseen saakka rutinoi-tumisen varmistamiseksi. Se on tylsää, kyllä, mutta oikotietä on-neen ei tässäkään taistelulajissa

ole. Taktisissa harjoituksissa har-joitellaan saapumiserittäin jouk-kojen rutiinisuoritusten tehokas-ta käyttöä eri tilanteissa. Opera-tiivisissa harjoituksissa testataan laajoja kokonaisuuksia, vaikkapa yhteisoperaatiota muiden puo-lustushaarojen kanssa.

Vain Merivoimien operatii-visista perusteista lähtevät kou-lutus- ja harjoitustavoitteet kel-paavat toiminnan perusteek-si. Joukkojen ja kokonaisuuk-sien taktisia ja operatiivisia har-joituksia tarvitaan kipeästi. Toi-minnan perustan, mutta kuiten-kin vain pelkän tekniikan ja osa-kokonaisuuden hallinta ei riitä. Silloin Meripuolustuksen teho jää vajaaksi osiensa summasta.

Resurssikamppailussa aika ja raha rajoittavat koulutuksen ja harjoitusten määrää ja mit-taa. Yhtään päivää yhdessäkään harjoituksessa ei ole varaa me-nettää huonon etukäteissuun-nittelun tai esimerkiksi ontuvan tekniikan takia. Meiltä ammat-tilaisilta voi ja pitää vaatia tätä.

Olen kirjoittanut sotaväen aapisten perusteita, jotka me kaikki osaamme, palvelemme sitten reservissä, joukoissa tai korkeissa esikunnissa. Kaikki tämä on meille tuttua tutumpaa.

Miksi emme sitten toimi näin?

Sakari Martimo

Auli Aho

Mitä Merivoimissa pitää kouluttaa, harjoitella ja testata

4

9 Merisotakoulu meripuolustuksen suorituskyvyn rakentajana Jukka Mustola

14 Ilmapuolustusharjoitus joukkotuotannon tukena Tapio Lineri, Tom Lund, Sami Halmo, Juhapekka Roininen, Veli-Pekka Tuomola & Juha Rantala

18 Merileirin kehittyminen rannikkotaisteluharjoitukseksi Heikki-Ilari Hirvonen

20 PvMoodle monipuolistaa Merisotakoulun kursseja Teija Örn

24 Joukkotuotanto harjoituksen pelitoiminta Hannu Roponen

28 Suomen armeija on reserviläis armeija Antti Rautiainen

30 Meritaistelukeskus Merivoimien tulenkäytön analyysin toteutuksessa Mikko Saarinen

3/2013

PuolustusvoimAt

Teema


Ilmapuolustus on oleellinen osa meripuolustusta. Crotale ampuu.


TapahtumiaJapanin itsepuolustusmerivoimien ensimmäinen vierailu Suomeen ............... 38

Miinalaiva Pohjanmaa Suomen turvana 1979 - 2013 ................ 45

Meri-5-ottelun pohjoismaiset mestaruuskilpailut ................................. 48

RUK 163:n priimuksen puhe .................. 52

Tall Ships Race Helsingissä 17.-20.7 ....... 54

Meriupseeriyhdistyksen kevätretki ........... 56

Sukellusvene Vesikon kunnostustyöt ........ 60

Meripuolustuspiirin kuulumisia ................ 62

Kurssitapaaminen Brysselissä ................. 64

Se oli siinä – Kirkonmaan linnakkeen viimeinen lipunlasku 20.6.2013.............. 68

In MemoriamYe-eversti Jarmo Olavi Simola ................... 6

VakiotPääkirjoitus ............................................ 3

Yhteinen julkaisumme ............................ 98

Tapahtumakalenteri ............................... 99

KuulumisiaRannikkoupseeriyhdistys ry .................... 75

Meriupseeriyhdistys ry ........................... 76

Sininen Reservi ry ................................. 78

Laivaston Kilta ry .................................. 82

Rannikkosotilaskotiyhdistys ry ................. 85

Turun Rannikkotykistökilta ry .................. 80

Rannikkojääkärikilta ja Rannikkojääkäripataljoonan Perinneyhdistys ry ................................. 88

Rannikkotykistösäätiö ............................ 95

Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys ry ................................. 96

KirjallisuusSuomen Joutsen viennin edistäjänä 1930 –luvulla ........................ 33

Russarön linnake................................... 34

Rankin linnake ...................................... 35

Suomen MERISOTA. .............................. 36

Teikarsaari ............................................ 37

HistoriaTutut kasvot – Ulla Engblomin 50 vuotta Miessaaren linnakkeella ............... 72

Salmenvirran risti Haminassa .................. 74

KAlle K

osK

en Ko

Ko

elmA

Meri-5-ottelun PM-kisat pidettiin Suomessa.

miK

A K

uu

tti

miKA Kuutti

s. 48

s. 56

s. 38

Saimme vieraita nousevan auringon maasta.

Sattui ja tapahtui Meriupseerien kevätretkellä.

6

In Mem

oriam

E versti Olavi Simola syntyi Viipurissa. Per-he asui Seiskarin saa-rella itäisellä Suomenlahdella. Talvisodan syttyessä saari tyh-jennettiin asukkaista, ja Simo-lan kalastajaperhe joutui siirty-mään mantereelle. Lopulta per-he asettui Kustavin saaristoon. Nuoruusvuosina meri oli aina lähellä. Olavi Simola oppi tun-temaan meren ilot ja vaarat.

Ylioppilaaksi Olavi Simo-la kirjoitti vuonna 1956 Uuden-kaupungin yhteislyseosta. Va-rusmiespalvelun Simola suorit-ti TurRtR:ssa. Upseeritutkinnon hän suoritti kadettialikersant-tina Merisotakoulussa merika-dettikurssi 29:llä. Kapteenikurs-sin Simola kävi vuonna 1965 ja Sotakorkeakoulusta hän valmis-tui vuonna 1969. Alueellisen ja valtakunnallisen maanpuolus-tuskurssin hän suoritti vuosina 1965 ja 1977. Ylemmän pääl-lystön ja ylijohdon kurssit olivat vuorossa vuosina 1978 ja 1993.

Valmistuttuaan upseeriksi Olavi Simola palveli SlRtR:ssa, Isosaaren linnakkeella aliupsee-rikoulussa mm. linjanjohtajana ja linnakkeen päällikkönä vuo-sina 1964 ja 1967.

Kun itse tulin linnakkeelle AUK:n opetusupseeriksi Kadetti-koulusta juuri valmistuneena, ta-pasin kapteeni Olavi Simolan rei-

pasotteisena, innostavana pääl-likkönä. Hän oli juuri saanut tie-don pääsystä Sotakorkeakouluun ja valmistautui opiskeluun siellä. Simolan johdolla järjestettiin saa-ren nuoremman upseeriston kes-ken mm. tilaisuuksia, joissa luo-tiin keskusteluvalmiuksia kohda-ta kiihkeitä radikaalinuoria erilais-ten turvallisuuspoliittisten aihei-den puitteissa. Simolalla oli huo-li siitä, että puolustusvoimat jää radikalisoituvan yhteiskuntakehi-tyksen jalkoihin.

Sotakorkeakoulun jälkeen Simola siirtyi toimistopäällikök-si ja opetusupseeriksi Rannikko-tykistökouluun. Aselaji oli juuri itsenäistynyt, ja oma sotakoulu oli aloittanut toimintansa. Kou-lussa vallitsi innovatiivinen hen-ki. Haluttiin olla paras. Simola oli myös tärkeä vaikuttaja sii-hen millaiseksi koulu muodos-

tui. Hänen kapteenikurssillaan, johon itsekin oppilaana osallis-tuin, taktiikan harjoitukset oli-vat monipuolisia ja uudenlaisia ajatuksia herättäviä.

Rannikkotykistökoulusta Si-mola siirtyi Pääesikunnan opera-tiiviselle osastolle vuosiksi 1973-1976. Täällä hän sai tuntumaa valtakunnallisen tason ratkaisui-hin ja tärkeän osaston kiihkeisiin tilanteisiin.

Pääesikunnasta Olavi Si-mola siirtyi Etelä-Suomen soti-lasläänin, Suomen tärkeimmän sotilasläänin, yleisesikuntaosas-ton päälliköksi. Kolmannes sod-anajan joukoista oli sotilasläänin alaisina. Eversti, VT Pekka Visuri, itsekin samaan aikaan Simolan alaisena operatiivisen toimiston päällikkönä, kirjoittaa kirjassaan ”Idän ja lännen välissä, puolus-tuspolitiikka presidentti Urho Kekkosen kaudella” seuraavasti: Joukkojen tehtävät ja toimintape-riaatteet olivat selvät. YYA-Suo-messa oli kuitenkin epäselvää millaisiin tilanteisiin lopulta val-mistauduttaisiin.

Simola, joka oli katsellut ti-lannetta jo PE-tasolla, arvioi: ”On parempi keskittyä rauhan voitta-miseen, sillä sodan voittaminen on epävarmaa ja sen tuhot olisi-vat katastrofaalisen suuret.” Hän pelkisti sattuvasti kylmän sodan turvallisuuspolitiikan oppisisällön.

Upseeri ja herrasmies

Ye-eversti Jarmo Olavi Simola2.7.1935 – 19.5.2013


Hämeenlinnasta Simola pa-lasi takaisin Pääesikuntaan, nyt Rannikkotykistötoimiston päälli-köksi (vuodet 1979-1985). Tä-nä aikana rannikkotykistössä tapahtui merkittävää kehitys-tä. Aselajilla oli käytössään noin neljä prosenttia puolustusvoi-mien hankintavaroista. Kaikil-la rannikkopuolustusjärjestelmi-en osa-alueilla on oman kehit-tämis- ja soveltamistoiminnan osuus ollut poikkeuksellisen rat-kaiseva. Omaperäisiä ratkaisuja löydettiin. Tässä tarvittiin Simo-lan kaltaista esimiestä, joka osa-si kannustaa ja luoda erinomai-sena verkostoitujana hyvät suh-teet eri puolille pääesikuntaa ja puolustusministeriötä.

Vuonna 1985 eversti Simo-la sai komennettavakseen oman rykmentin, Turun Rannikkoty-kistörykmentin, jonka komenta-jana hän palveli vuoteen 1990. – Simola palasi kotiseudulleen. Varmasti tämä oli hänelle mie-

luinen komennus. Rykmentti oli silloin vahva ja kehittyvä jouk-ko-osasto. Vastuualueena koko laaja merialue Hangon läntisel-tä selältä Merikarvialle. Esikun-nan siirto Linnankadulta Heikki-lään antoi uskoa tulevaisuuteen. Rykmentissä vallitsi hyvä palve-lusilmapiiri, joka johtui varmas-ti eversti Simolan persoonasta. Hän oli komentajana onnistunut saamaan alaistensa luottamuk-sen ja arvostuksen.

Rykmentin komentajan tehtävistä Simola siirtyi vuonna 1990 Turun sotilaspiirin pääl-liköksi ja sieltä vuonna 1993 Vaasan sotilasläänin komenta-jaksi. Näissä tehtävissä hänen verkostoitumis- ja hyvien suh-teiden luomiskykynsä ympäröi-vään yhteiskuntaan antoivat hy-vän pohjan tehtävien hoidolle. Vankka ammattitaito, innostava persoona ja velvollisuudentunto olivat hänen tavaramerkkejään.

Eversti Olavi Simola siirtyi

reserviin vuonna 1994. Meri ja merihistoria olivat Olavi Simolalle tärkeitä eläkepäivien harrastuk-sia. Tästä kertovat myös hänen tutkimuksensa ja kirjalliset har-rastuksensa. Simolan kirjoitta-ma kirja ”Loch Linnhen vanave-dessä ” avaa lukijalleen mielen-kiintoisen maailman väistyvästä purjelaivakaudesta maailman-historian 1900-luvun vaihteen suurten tapahtumien pyörteissä.

Olavi Simola oli myös in-nokas kalamies. Näistä hetkis-tä sain itsekin nauttia yhteisil-lä kalastusretkillä Rauman saa-ristossa.

Isänmaa oli hänelle tärkeä. Puolustusvoimien kehitystä hän seurasi tarkalla korvalla. Suo-men Valkoisen Ruusun ja Suo-men Leijonan komentajamerkit puhuvat painavaa kieltä eversti Olavi Simolan saamasta arvos-tuksesta niin puolustusvoimissa kuin sen ulkopuolellakin.

Juhani Haapala

MERIUPSEERIYHDISTYKSEN 90-VUOTISJUHLALLISUUDET

90-VUOTISPÄIVÄN JUHLALLISUUDET PERJANTAINA 24.10.2013

klo 10.00Kunniakäynnit ja seppeleenlaskut

Helsingissä Hietaniemen sankariristillä, Suomen Marsalkan haudalla ja MerisotakoulunSankaritauluille sekä Naantalissa Laivaston Muistoristillä

(paraatipuku)

klo 12.00 - 14.00Onnitteluiden vastaanotto Katajanokan Kasinolla

(palveluspuku / arkipuku)

klo 18.00 - 19.00Iltajuhlan vastaanotto Katajanokan Kasinolla;

jäsenten saapuminen, palkitsemiset, Suomi Merellä-julkaisun julkistaminen(juhlapuku)

klo 19.00 -Iltajuhla Katajanokan Kasinolla

(juhlapuku)

Iltajuhlaan on erikseen ilmoittauduttava. Jäsenistölle on lähetetty erillinen tiedote 90-vuotisjuhlallisuuksista,jossa tarkemmat ajankohdat ja ilmoittautumisohjeet. Mikäli tiedote ei ole jotakuta jostain

syystä tavoittanut, sen saa Meriupseeriyhdistyksen sihteeriltä;sähköposti: [email protected] tai puh. 045-841 3070.

Kaaderilaulajien

ISÄNPÄIVÄN AATON KAHVIKONSERTTIMaanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa Santahaminassa, lauantaina 9. marras-kuuta kello 15

Lippuja á 15 euroa saa kuoron jäseniltä tai Kadettikunnan toimistolta, os Eino Leinon katu 12 E 64, 00250 HELSINKI

Lippu oikeuttaa pääsyyn sotilassaarelle ja pitää sisällään myös kahvitarjoilun.

8

Päätoimittaja Sakari MartimoKaikki sähköiset aineistot pyydetään lähettämään osoitteeseen:[email protected]

ToimitusToimitussihteeri Auli Aho [email protected] Enqvist, historia ja [email protected] Suominen, [email protected] Alanko, [email protected]

Toimituksen osoite (postitettavat aineistot)Seppo AlankoTmi RiimunkantajaPL 118, 02101 Espoo

ToimitusneuvostoHenrik Nystén, toimitusneuvoston pjSakari Martimo, RUYMarkus Aarnio, MYTatu Vartiainen,Rannikkotykistön OpistoupseeritMaria Arminen (varalla Jenni Kaipainen), Merivoimien aliupseeritAntti Ratia, Maanpuolustuksen HenkilökuntaliittoSirpa Holma, Sininen ReserviAntti Rautiainen, RannikkojääkärikiltaLars Eklund, Helsingin Laivastokilta

KirjeenvaihtajatTiedottaja Auli Aho, MERISKTiedottaja Merja Laaksonen, UUDPRTiedottaja Sari Salmi, SLMEPAKomkapt Matti Linteri, KOTRPTiedottaja Nina Soini, SMMEPA

Tilaushinnat vuodelle 2013Yksittäiset kestotilaajat 23 euroa/vuosikerta. Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsentilaukset 9 euroa/vuosikerta.

Osoitteenmuutokset ja tilauksetRauni JääskeläinenNäätäkuja 3 B 10, 01480 Vantaapuh 040 723 5838e-mail rauni.jaaskelainen@ rannikonpuolustaja.fi

Lehden kotisivutwww.rannikonpuolustaja.fi

KirjapainoOy Fram Ab, Vaasa

IlmoitusmyyntiIlpo Pitkänen Oy puh 09-586 8300, fax 09-586 83099

JulkaisijaRannikkoupseeriyhdistys RUY ryAikakauslehtien liiton jäsenlehti

KansiYlimatruusi tarkkailee Vallisaa-ressa olevan Suomenlinnan Rannikkorykmentin tykkiryhmän toimintaa. Kuva: Mika Kuutti. ISSN 1239-0445

Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti

56. vuosikerta • 3/2013RANNIKON PUOLUSTAJA 4/2013 ilmestyy viikolla 50.

Teemana Vähemmän enemmän – meripuolustuksen kansainvälinen ulottuvuus

Lehden aineistopäivä on 1.11.2013 mennessä. Teks tit mieluiten rtf-teks titiedostoina (muutkin formaatit käyvät) sähköpostilla. Kuva-aineisto paperi-, dia-, tai digikuvina (tiff-, eps- tai jpg). Digikuvien mini miresoluutio on 300 dpi käytettävässä koossaan. Paperikuvia ei palauteta. Muusta menettelystä on sovittava erikseen päätoimittajan kanssa.

miKA Kuutti



Jukka MustolaKomentaja Jukka Mustola on Merisotakoulun apulaisjohtaja.

Merisotakoulu meripuolustuksen suorituskyvyn rakentajanaSiinä he ovat! Merisotakoulun Perinneaulan kunniaseinällä on kuvat seitsemäs-

tä sankarista, jotka palvelivat talvi- ja jatkosodan aikana meri- ja rannikkojoukois-

sa. Ylipäällikkö on nimittänyt jokaisen näistä sotureista Vapaudenristin 2. luokan

Mannerheim-ristin ritariksi.

P erusteet tälle sotien ai-kana jaetulle, korkeim-malle huomionosoi-tukselle kuuluivat näin: ”Erin-omaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiok-kaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suo-men puolustusvoimain sotilas hänen sotilasarvostaan riippu-matta nimittää Vapaudenris-tin 1. tai 2. luokan Manner-heim-ristin ritariksi.”

Yksi heistä, esimerkillisen rohkea ja alaisistaan huolehti-va kaptl Pirhonen, oli Merisota-koulun kasvatti. Ennen sotia hän oli palvellut varusmiehenä Me-risotakoulussa sekä koululaiva Suomen Joutsenella. Hän suo-ritti Merisotakoulun 4. reserviup-seerikurssin ja palveli uudelleen koululaiva Suomen Joutsenella, minkä jälkeen hän kävi Meriso-takoulun 10. kadettikurssin.

Mitä osaamista ja taitoja Merisotakoulu oli hänelle opet-

Merisotakoulun Perinneaulassa on kuvat seitsemästä sotilaasta, jotka palvelivat talvi- ja jatkosodan aikana meri- ja rannikkojoukoissa ja jotka nimitettiin Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi.

Auli Aho

Teema

10

tanut? Oliko koulun opeista apua hänen sankariteoissaan? Miten me Merisotakoulussa kasvatamme ja opetamme so-tilaita sodan ajan ongelma- ja johtamistehtäviin? Osaamme-ko opettaa ja harjoitella oikei-ta asioita?

Merisotakoulu suorituskyvyn ja osaamisen kehittäjänä

Suorituskykyä määritellessä on yhtä monta näkemystä kuin mielipiteen antajaakin: Pide-täänkö suorituskykyä osana operatiivista toimintaa vai näh-däänkö se toiminnallisuuden kautta? Vai onko suoritusky-ky osa suunnitteluprosessia tai vaikkapa elinkaarijaksoajatte-lua? Onko se puolustusjärjestel-män osanäkymä? Myös Naton vaikutusperusteiset suoritusky-

vyn systeemiajattelut herättävät uusia ajatuksia.

Suorituskyvyn osatekijät esitellään edelleen Kenttäohje-sääntö IV:ssa (v. 2008) oheisel-la, tutulla kuvalla.

Merisotakoulussa keskity-tään suorituskykyä rakennet-taessa kuvassa mainittuihin käyttö- ja toimintaperiaatteisiin ja henkilöstöön.

Käyttö- ja toimintaperiaat-teita ovat suorituskykyvaatimuk-set sekä operatiivis-taktiset toi-mintaperiaatteet ja -tavat. Ne ku-vataan pääosin ohjesäännöissä ja oppaissa, jotka ovat Meriso-takoulussa annettavan opetuk-sen perustana. Koulun opettajat ovat myös itse aktiivisesti muka-na ohjesääntöjen päivittämises-sä ja uusien tuottamisessa.

Henkilöstön suorituskyky puolestaan muodostuu osaa-

misesta ja yksilöiden toiminta-kyvystä. Merisotakoulu opet-taa kaikkia Merivoimien henki-löstöryhmiä, ja kauttamme kul-kee vuosittain noin 450 opiske-lijaa: reserviupseerikurssien op-pilaat, merikadettikurssien kan-didaatit, sotatieteiden maisteri-kurssien opiskelijat sekä uusi aliupseeristo monilla eri sotila-sammatillisilla linjoillaan. Lisäk-si pidämme vuosittain Merivoi-mien taktiikkakurssin sekä eril-lisiä järjestelmäkursseja.

Palkattu henkilöstö har-jaantuu poikkeusolojen tehtä-viin normaaliolojen tehtävissä, poikkeusolojen harjoituksissa ja kansainvälisissä kriisinhallinta-tehtävissä. Sotakouluna tavoit-teenamme on olla paikka, josta saa viimeisimmän tiedon ja ope-ratiivisen näkemyksen. Koulun harjoitukset, säännöllisesti ko-

Suorituskyvyn osatekijät.



koontuvat taktiikan keskuste-lukerhot sekä sotapelien pelaa-minen eri harjoituksissa tuke-vat tätä operatiivista ajattelua ja sen kehittämivstä. Joukostam-me on lisäksi koko ajan muu-tama henkilö hakemassa koke-musta ja uusia oppeja kriisinhal-lintaoperaatioissa.

Opiskelijoiden tiedon muut-tuminen taidoksi mitataan meri-puolustus- ja joukkotuotantohar-joituksissa, koulun rannikkotais-teluharjoituksissa sekä vuosittai-sessa koulutuspurjehduksessa. Nämä harjoitukset antavat erin-omaiset kehykset osaamisen li-säämiseen ja mittaamiseen.

Reserviläisten osaaminen perustuu varusmies- ja kertaus-harjoituskoulutukseen sekä si-viilikoulutukseen ja -tehtäviin. Osaamista voi täydentää osal-

listumalla puolustusvoimien jär-jestämiin vapaaehtoisiin harjoi-tuksiin ja vapaaehtoiseen maan-puolustuskoulutukseen. Meriso-takoulun perustamaan sodan ajan koulutusyhtymään on va-likoitunut erittäin ammattitaitoi-nen ja osaava henkilöstö.

Valitettavasti viimeisen kahden vuoden aikana ei kou-lulla ole ollut yhtään kertaus-harjoitusvuorokausia. Kertaus-harjoitusten puuttuessa ovat avainreserviläisemme koulut-tautuneet useissa vapaaehtoi-sissa harjoituksissa yhteistyös-sä Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen kanssa. Onneksi meillä on motivoitunut ja asian-sa osaava reserviläisjoukko, jo-ka on sitoutunut tehtäväänsä kertausharjoitusvuorokausien puutteesta huolimatta!

Akateemista luokkamaailmaa

Merisotakoulu on pyrkinyt sys-temaattisesti kehittämään ope-tustaan ja oppiympäristöään. Siviilimaailman tuomina uusi-na tuulina on osaksi opetusta otettu sulautettu opetus (blen-ded learning). Sulautettu ope-tus tarkoittaa tietoverkkojen ja tietopankkien käyttämistä osa-na monimuoto-opetusta. Etä-opetus, tietoverkot ja lähiope-tus sulautuvat siinä yhdeksi ko-konaisuudeksi.

Opiskelussa käytetään PV-Moodle-verkkoa, jonka tarjoaa paitsi oppia ja ohjausta, myös väylän ohjaajien ja opiskelijoi-den väliseen vuorovaikutuk-seen. Verkko antaa parhaim-millaan mahdollisuuden valita haluamansa opiskelupaikan ja

OPETUSTYÖ- RU-oppilas- kandi- maisteri- SAMOJ- OUJK- METAK- täydkoul- oma henkilökunta- reserviläinen

Pedagoginen koulutusOman opetuksen tutkiminen

OPETUSTILANNE

Asenne ja arvokasvatus

Hallinnolliset tehtävät

Yhteistyö MERISK:ssa

Opetuksen suunnittelu ja organisointi-Oma opetus-Pedagogiset käsikirjoitukset

Oman ammattitaidon ylläpitäminen

Oma tutkimustyö ja opetuksen kehittäminen

Osaamisen arviointi- tentit- esseet- harjoitustyöt- seminaarityöt- opinnäytetyöt

Opinto-ohjaus Opinnäytetöiden ohjaus

Tavoitteet Menetelmät Palaute

Opettajan opetustyön ulottuvuudet.


12

-ajan, jolloin oppiminen on te-hokkaampaa.

Opettajan rooli on muuttu-nut yhä enemmän tiedon jakajas-ta ja välittäjästä oppimisympäris-tön suunnittelijaksi ja tuottajaksi. Opiskelijan on puolestaan kyettä-vä omien ajattelu- ja oppimista-pojensa entistä parempaan ana-lysointiin ja itseohjautuvaan ke-hittymiseen. Opiskelijan on siis otettava aiempaa suurempi ko-konaisvastuu oppimisestaan.

Tämä roolien muuttumi-nen vaatii opettajien pedagogis-ten taitojen ja opetusmenetelmi-en kehittämistä. Merisotakoulun opettajat ovat omien oppiainei-densa asiantuntijoita, mutta asiantuntijuuden lisäksi opet-tajien on perehdyttävä oppimi-seen ja opettamiseen. Opetta-jan on hallittava muuttuvat op-pimisympäristöt, opiskelijoiden kohtaaminen, yhteistyötaidot ja työelämäyhteyksien lisääntymi-nen. Opettajan työssä elinikäi-nen oppiminen on arkipäivää.

Merisotakoulun henkilös-tön suunnitelmallinen koulutus tukee opettajan ja koko työyh-teisön kehittämistä. Oheises-sa kuvassa esitetään Meriso-takoulun opettajan opetustyön ulottuvuudet.

Merisotakoulun opetta-jan opetustyö perustuu omaan asiantuntijuuteen. Opettaja on erikoistunut esimerkiksi johta-mistaitoon, taktiikkaan, tekniik-kaan tai merenkulkuun. Usein aiemmat opiskelu- ja opetusko-kemukset muokkaavat opetus-tapoja, ja pedagoginen koulutus antaa valmiuksia oman opetuk-sen tutkimiseen ja kehittämi-

seen. Opetustyö sisältää laa-dullisesti monenlaisia ja toisis-taan täysin poikkeavia tehtäviä, kuten luentoja ja opinnäytetöi-den ohjauksia. Opettajan työs-tä on tullut entistä vaativampaa.

Ei pidä myöskään unoh-taa arvokasvatusta ja opetta-jan henkilökohtaista esimerk-kiä sotilaana. Reserviupseeri-osastomme seinään kirjoitettu Aleksis Kiven teksti ohjaa meitä opettajia uusiin ongelmanratkai-suihin ja itsensä kehittämiseen: ”Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi.”

Kentällä testattua

Merisotakoulun johtamat rannik-kotaisteluharjoitukset tarjoavat erinomaisen ympäristön henki-löstön johtamistoiminnan ja jouk-kotuotettavien joukkojen harjoit-teluun. Harjoituksissa on testat-tu olemassa olevien esikuntien suunnitelmia ja harjoiteltu uusia organisaatioita ja operatiivisia nä-kemyksiä. Harjoituksissa kanta-henkilökuntaa, opettajia ja opiske-lijoita on sijoitettu toimiviksi johta-jiksi sodan ajan esikuntiin. Mais-terit saavat uusia näkemyksiä niin merihuoltopataljoonan kuin ran-nikkoalueen esikunnankin eri teh-tävissä, ja kadetit johtavat varus-miesjoukkoja komppanian pääl-likön ja varapäällikön tehtävis-sä. Sotilasammatillisten aineiden opiskelijat toimivat muun muas-sa vastustajan erikoisjoukkoina tai rakentavat esimerkiksi yhteyksiä omille joukoille.

Esikuntien suunnitelmat ja joukkojen toiminta testataan peliorganisaation luoman, erit-täin vaativan ja laadukkaan pe-

litoiminnan avulla. Realismia on haettu joskus jopa inhorealisti-sen pelin tuottamien kuvausten kautta. Esimerkiksi ilmatoimin-nan aiheuttamat henkilöstö- ja kalustotappiot ovat saaneet joh-tamistehtäviin sijoitetut henkilöt miettimään toimintansa vaiku-tuksia ja pohtimaan tulevaa toi-mintaansa uudelleen.

Rannikkotaisteluharjoituk-set opettavat myös palkattua henkilöstöä, ja harjoituksissa on mahdollista kokeilla erilaisia toi-mintatapoja. Loppupalautetilai-suuksien parasta antia ovat ol-leet paitsi pääkouluttajien vilpit-tömät palautteet harjoitukses-sa tapahtuneista onnistumisis-ta, myös palautteet tehdyistä ko-keiluista. Kokeilujen, virheiden ja niistä oppimisen kautta on pääs-ty realistisiin ja mahdollisesti so-dankin aikana toimiviin ratkai-suihin. Mieluummin kokeillaan ja tehdään virheitä harjoituksis-sa kuin kriisin aikana.

Kevään rannikkotaistelu-harjoituksessa tuli jälleen esil-le, että 130 mm tornikanuuna-patterin osaaminen on heikenty-nyt, ja ammuntojen pitämises-sä saati ammuntojen jälkeisis-sä ampumaopillisissa tarkaste-luissa on kehitettävää. Meillä ei ole riittävästi henkilöstöä, jolla on oikeudet toimia varotehtävis-sä esimerkiksi tulenjohto- ja las-kinasemissa.

Merisotakoulu tuleekin jär-jestämään kevään 2014 aikana 130 mm 53 TK:n järjestelmä- ja varohenkilöstökurssin. Kou-lutus tapahtuu lähiopetuksena Merisotakoulun harjoitustykillä, Santahaminan luokkatiloissa ja



Isosaaren linnakkeella. Ammun-nat ja käytännön näytöt toteute-taan kevään 2014 rannikkotais-teluharjoituksessa.

Kuluneen vuoden harjoi-tuksissa on huomattu suurim-maksi epäkohdaksi se, että kantahenkilökunnalla on hyvin vaihteleva näkemys siitä, mi-ten erilaiset joukkomme toimi-vat. Kaikissa Merivoimien har-joituksissa tulisi laatia taistelu-jaotus, joka noudattaa tulevaa, vuoden 2015 joukkorakennetta.

Joukkorakenteen esikun-nat sodan ajan johtajineen tu-lisi miehittää SA-tehtävien mu-kaisella henkilöstöllä, jotta sai-simme kokemusta omasta toi-minnastamme ja pääsisimme harjoittelemaan oikeita asioita.

Tällöin toiminnan lähtökohdat ovat kaikille yhtenevät. Vain täl-lä tavalla pääsemme keräämään harjoituskokemuksia sekä ke-hittämään uusien esikuntien ja joukkojen toimintaperiaatteita. Vastuu tästä, meripuolustuksen yhteisten suorituskykyjen kehit-tämisestä, kuulunee Merivoi-mien esikunnalle. Samalla oli-si hyvä myös yhtenäistää Meri-voimien operatiivinen konsepti vuoden 2015 joukkorakenteen käyttöperiaatteisiin.

Katse tulevaisuuteen

Merisotakoulun rooli suoritusky-kyä rakentaessa painottuu hen-kilöstön osaamisen kasvattami-seen niin tietojen kuin taitojen-kin osalta. Merisotakoulu kehit-

tää opetusta ja omaa osaamis-taan. Me kaikki olemme ikuisen oppimisen tiellä, ja ammattiyl-peytemme edellyttää uuden op-pimista. Meidän pitää osana ko-ko Merivoimia olla mukana ke-hittämässä meripuolustuksen suorituskykyjä.

Merivoimien suorituskyky-jä kehitettäessä tulisi kokonai-suuksien hallinta, testattavat suorituskyvyt eri harjoituksissa sekä johtovastuu ja suuntavii-vat olla ylemmällä johtoportaal-la. Suurena irrallisena kysymyk-senä voikin kysyä, ovatko uuden joukkorakenteen joukkojen tuo-mat suorituskyvyt riittävät oi-keaa uhkaa vastaan?

Merisotakoulun kokoonpa-noon liittyy vuoden lopussa lak-kautettavan Merivoimien Tutki-muslaitoksen henkilöstöä. Uu-den tutkimusyksikön henkilöstön osaaminen on erinomainen lisäys koulun tiedolliseen ja taidolli-seen pääomaan. Kun Merisota-koulun Koulutuskeskuksen anta-ma opetus ja Meritaistelukeskuk-sen ja Tutkimuskeskuksen kokei-lutoiminta ja tutkiminen saadaan yhdeksi kokonaisuudeksi, syntyy uudenlainen mahdollisuus kehit-tää Merivoimia ja meripuolustuk-sen suorituskykyjä.

Merisotakoulussa on silloin viimeisin tieto ja näkemys. Tu-loksena on entistä laadukkaam-paa, tutkittua ja kentällä testat-tua tietoa. Tieto jäsentyy tulevai-suudessa opiskelijoiden ja kan-tahenkilökunnan taidoiksi, ja to-dennäköisesti meillä on kriisin sattuessa koulutettuna kaptee-niluutnantti Jouko Pirhosen ta-paisia sotureita.

Juuri valmistunut merikadettikurssi (MEK 80) – tulevia sodan ajan taistelujen johtajia.

sini selin

14

Tapio Lineri, Tom Lund, Sami Halmo, Juhapekka Roininen, Veli-Pekka Tuomola & Juha RantalaKomentaja Tapio Lineri (SMMEPA) toimii Pohjanmaan rannikkoalueen komentajana, komentajakapteeni Tom Lund (MERIVE) toimii Pohjanmaan rannikkoalueen esikuntapäällikkönä, komentajakapteeni Sami Halmo (MERIVE) ”IP-harjoitusten jatkumo”, kapteeni Juhapekka Roininen (MERIVE) toimii POHRA:n ilmatorjuntapäällikkönä, kapteeni Veli-Pekka Tuomola (SLMEPA) ”Taistelunjohtajat varusmieskoulutuksessa” ja yliluutnantti Juha Rantala (LAPITR) toimii Ilmatorjuntaohjuspatterin (90M) päällikkönä.

Teema

M aavoimat tuottaa Merivoimille ilma-torjunnan taiste-lunjohtoalan henkilöstöä va-rusmieskoulutuksella Panssari-prikaatissa sekä ohjus- ja am-musilmatorjunnan joukkoja La-pin Ilmatorjuntarykmentissä se-kä Karjalan prikaatissa.

Merivoimat tukee jouk-ko-osastojen varusmiesjouk-kotuotantoa tarjoamalla tuotet-taville joukoille mahdollisuuk-sia osallistua Merivoimien har-joituksiin sekä perehdyttämällä joukkotuotettavat joukot merel-liseen toimintaympäristöön se-kä Merivoimien erityispiirteisiin. Tuotettujen joukkojen elinkaa-ren aikaisen kertausharjoitus-koulutuksen sekä mahdolliset jatkosijoitukset toteuttaa Meri-voimat. Merivoimien ja Maavoi-mien esikuntien kesken on so-vittu joukkotuotannon ja ristik-

käisen tuotannon perusperiaat-teet, jotka täydennetään vuosit-tain ja huomioidaan kumman-kin puolustushaaran joukko-tuotantosuunnitelmissa. Jouk-kotuotanto liittyy kaikkien ilma-torjuntajoukkojen tuotantoon, jonka yksityiskohdat on käsitel-ty ilmatorjunta-aselajin neuvot-telupäivillä.

Ilmatorjuntajoukkojen jouk-kotuotanto ja yhteistyö puolus-tushaarojen kesken toimii hyvin. Maavoimat antaa laadukasta koulutusta joukoille, joten ase-lajin toimintoja ei Merivoimissa tarvitse täydentää, vaan joukko-jen perehdyttäminen ja tarvitta-va koulutus Merivoimien toimin-tatapoihin sekä erityispiirteisiin riittää. Koulutuksellisesti suu-rimpana haasteena on olemas-sa olevien joukkojen kertaus-harjoittaminen, joka on kärsi-nyt viime vuosien pienestä ker-

tausharjoitusmäärästä. Tulevina haasteina ovatkin kertausharjoi-tusvajeen kiinni kurominen se-kä koulutuksen toteuttaminen suunniteluilla toiminta-alueilla.

Merivoimat osallistui Lohta-jan ilmapuolustusharjoitukseen 1/13 osastolla, jonka kokonais-vahvuus oli 190 henkilöä. Me-rellinen osuus muodostui alus-osastosta, ja maasijoitteiset jou-kot muodostuivat Pohjanmaan rannikkoalueen joukoista.

Pohjanmaan rannik-koalueen joukot muodostuivat merivoimien ilmatorjunnan tais-telunjohtokeskusryhmästä, ran-nikkoalueen esikunnasta ja sen yhteydessä toimivista joukois-ta sekä merivoimien ohjusilma-torjuntapatterista 90M. Rannik-koalueen joukot oli koottu useis-ta eri joukko-osastoista: Merivoi-mien esikunnasta, Saaristome-ren ja Suomenlahden meripuo-

Ilmapuolustusharjoitus joukkotuotannon tukenaMerivoimien rannikolla toimivien joukkojen osallistuminen IP- 1/13 harjoitukseen

Merivoimat tuottaa lähtökohtaisesti kaikki omat sodan ajan joukkonsa laivasto-

joukkoihin ja pääosaan rannikkojoukoista. Merivoimien varusmieskoulutusjärjestel-

mä ei kuitenkaan tuota ilmatorjunta-aselajin joukkoja, vaan Maavoimat tuottaa ne

Merivoimille.



lustusalueista, Panssariprikaa-tista ja Lapin ilmatorjuntaryk-mentistä. Joukko oli avainhen-kilöstön osalta mukana jo har-joituksen suunnitteluvaiheessa, ja tämän ansiosta toiminta käyn-nistyi joustavasti ja tehokkaasti heti harjoituksen alkaessa.

IPH 1/13 -harjoitus toteutet-tiin jatkumona aikaisempiin har-joituksiin. Merivoimat on toteut-tanut harjoituskehystä, jossa on mukana myös rannikkoalueen kehys ja toiminnot, kaksi kertaa aikaisemmin. Konsepti kehitet-tiin vuonna 2010 kun Maavoi-mat tuotti Merivoimille useita il-matorjuntayksiköitä.

Vuonna 2010 Maavoimat tuotti Merivoimille joukkoja seu-raavasti: ITPTRI88 (35mm)/PS-PR, TKAJ87/PSPR, MITTSTJO-

KER/PSPR sekä aivan uutena joukkotyyppinä ITOPTRI05M/KARPR. Tuolloin suunniteltiin merivoimien korostunut vastuu joukkojen kouluttamisesta, kou-lutuksen tukemisesta sekä toi-minta operatiivisena käyttäjänä. Vuosina 2009 - 2010 perehdy-tettiin kouluttavien joukko-osas-tojen henkilöstöä merivoimien toimintaan ja erityispiirteisiin. Li-säksi silloin suunniteltiin yhdes-sä kouluttavien joukko-osasto-jen kanssa nk. harjoitusjatku-mo, jolla asetetut joukkotuotan-totavoitteet saavutetaan. Tätä jatkumoa on nyt käytetty hyvin tuloksin kolmena vuonna. Meri-voimille tuotettavien ilmatorjun-nan joukkotuotantoyksiköiden harjoituskonsepti on seuraava:

Joukon johtajien ja henkilökunnan perehdyttäminen

Merivoimat joukkojen operatii-visena käyttäjänä antaa joukol-le ja sen henkilökunnalle kou-lutusta aliupseerikurssin loppu-vaiheessa johtajakoulutuksena. Koulutus sisältää yleistietoa me-rivoimista ja merivoimien ilma-puolustuksesta, siinä käydään läpi yksiköiden tehtävät ja toi-minta-ajatus sekä merivoimien taktisen ja ilmapuolustuksen tulenkäytön johtaminen. Koulu-tuksella sitoutetaan avainhenki-löstö yhteisiin tavoitteisiin.

Yksikön perehdyttäminen

Merivoimat toteuttaa joukoille ennen E-kauden loppua toisen

16

koulutustilaisuuden, jossa myös koko yksikkö tai yksiköt pereh-dytetään Merivoimien toimin-taan, tehtäviin ja erityispiirteisiin sekä annetaan erityiskoulutusta.

Joukkotuotantoharjoitus I = joukkoyksikön oma harjoitus

Merivoimat toteuttaa joukon en-simmäiseen joukkotuotantokau-den harjoitukseen suorituskyky-mittauksen, jossa päästään to-teamaan joukon perustiedot ja taidot.

Joukkotuotantoharjoitus II = Merivoimien ilmapuolustusharjoitus

Merivoimille tärkein harjoitus on oikealla toiminta-alueella ja -ympäristössä toteutettu joukon harjoitus. Tässä harjoituksessa joukko pääsee harjoittelemaan Merivoimien harjoitusalueella ja Merivoimien johtamana. Eräille joukoille, joilla on erityisen tär-keää päästä liikkumaan saaris-tossa ja merialueella, varataan venekalusto harjoittelua varten.

Joukkotuotantoharjoitus III = valtakunnallinen ilmatorjuntaharjoitus (ITH)

Haastavin harjoitus on joukon loppusota eli osallistuminen val-takunnalliseen ilmapuolustus-harjoitukseen. Ilmapuolustus-harjoitukseen osallistuvat kaik-ki puolustushaarat ilmapuolus-tusjoukoilla. Harjoitukseen on muodostettu kaikille puolustus-haarojen joukoille yhteinen tilan-nekehys sekä uhka-arvio.

Merivoimat on tuottanut rannikkoalueen taistelun ke-

hyksen niissä harjoituksissa, joi-hin on osallistunut Merivoimil-le joukkotuotettavia yksiköitä. Lohtajalle on siten muodostet-tu rannikkoalueen johtamiseen tarvittava kalusto ja järjestelmät siirrettävillä konttiratkaisulla se-kä perustettu esikunnan runko.

Ilmatorjuntaohjuspatteri Lohtajalla

Lapin Ilmatorjuntarykmentin Me-rivoimille tuottama ilmatorjunta-ohjuspatteri (90M) osallistui il-matorjuntaharjoitukseen Lohta-jan ampuma- ja harjoitusalueella.

Ilmapuolustusharjoituk-sen alkaessa Ilmatorjuntaoh-juspatterin (90M) päällikkö il-moittautui Pohjanmaan Rannik-koalueen komentajalle. Johtoo-noton jälkeen patterin päällikkö käski perusteet maastontiedus-telun aloittamiseen. Maastontie-dustelun aikana patteriupseeri laati ilmatorjuntapatterin taiste-lusuunnitelman Rannikkoalueen esikunnassa apunaan patterin päällikkö ja Pohjanmaan Ran-nikkoalueen ilmatorjuntapäällik-kö. Patterin viestiupseeri ja Poh-



janmaan Rannikkoalueen viestipääl-likkö tiedustelivat ohjusjaosten lii-tyntäpisteet, asensivat salausavai-met patterin TASP06-tietokoneisiin ja latasivat taajuuspaketit patterin ra-diokalustoon. Ohjusjaosten katvetie-dusteluilmoitusten perusteella patte-rin tulenjohtoupseeri laati ilmatorjun-taohjuspatterin tulisuunnitelman. Au-ringon laskiessa Lohtajan rannikol-la aloitti päällikkö käskykierroksen. Aamun jo sarastaessa ilmatorjunta-ohjuspatteri oli torjuntavalmiina Loh-tajan ampuma- ja harjoitusalueella.

Ilmapuolustusharjoituksen tor-juntatilanteiden vaikeusastetta nos-tettiin suunnitelmallisesti harjoituk-sen edetessä. Ilmatorjuntaohjusvau-nun operaattorit saivat kokea moni-puolisia lentokierroksia neljän päi-vän aikana. Jokainen operaatto-ri pääsi vuorollaan toimimaan oh-jusampujana ja vaunun johtajana. Operaattorien koulutuksen tehosta-miseksi ITO90M -ohjusvaunut oli varusteltu ohjusjärjestelmän data-tietojen tallentimilla. Ilmatorjuntaoh-juspatterin datatietojen käsittelystä vastasi Lapin Ilmatorjuntarykmentin tehtävätukiryhmä. Tehtävätuki tuotti jokaisen lentokierroksen jälkeen pa-lautteen ohjusampujan toiminnasta sekä ITO90M ohjusjaosten simuloi-tujen ohjusten osumaraportin.

Ilmapuolustusharjoituksessa oli riittävästi maalitoimintaa, ja sään suosiessa lentotoimintaa pystyttiin harjoituksen kaikki maalilennot to-teuttamaan suunnitellulla tavalla. Harjoitukset sisälsivät kaikki nykyai-kaisen ilmaoperaation vaiheet sekä vihollisen ilma-aluksissa käyttämät aktiiviset ohjusilmatorjunnan väistö-toimet kuten silputus, soihdutus ja tutkahäirintä.


18

M yös silloin tämä ny-kyisen rannikko-taisteluharjoituk-sen edeltäjä oli tärkeä oppimis-tilaisuus Merisotakoulun opis-kelijoille ja henkilöstölle. Me-risotakoulun opiskelijoina oli kadettien ja reserviupseerikurs-sin lisäksi mm. opistoupseerien peruskurssi ja luutnanttikurssi. Myös tutkimustoimintaa voitiin liittää harjoitukseen.

Merileirin aikoina harjoitus oli ampumateknisesti painotet-tu. Yleisinä harjoitusaiheina saat-toivat olla merimarssin suoritus, patterin ampumakuntoon saat-taminen, tukikohdan puolustus-järjestelyt, valvonta ja vartiointi, meriammunnat valoisalla ja pi-meällä, tykkikaluston huolto ja ammunnan tarkastelu. Oheis-

koulutuksen aiheina olivat esi-merkiksi tykkiasemien sulkuti-laan saattaminen sekä tykin nä-köislaitteiden käyttö. Harjoituk-seen perustettiin yleensä rannik-koalueen tulenkäytön johtopor-ras, yksi tai useampi rannikkoty-kistöpatteri, rannikkotykistöpatte-riston osia sekä esimerkiksi me-ritorjuntaohjuspatteri, aluksia tai osia linnakeorganisaatiosta. Har-joituksen ja tilanteen elävöittämi-seksi ja harjoitustilanteen kehittä-miseksi oli joissain harjoituksis-sa pelihenkilöitä. Lisäksi ampu-maharjoituksen järjestelyt vaati-vat varo-organisaation, joka on myös mahdollistanut tarvittavien oikeuksien kouluttamisen Me-risotakoulun opiskelijoille.

Vuosien varrella harjoitus on muutamia kertoja yhdistet-

Merileirin kehittyminen rannikkotaisteluharjoitukseksiTykistöammuntojen ympärille rakennettu kokonaisuus oli ennen nimeltään Merileiri.

Harjoitus oli säännöllisesti toteutettava opetustapahtuma, koska tykistöyksiköihin

koulutettiin henkilöstöä, ja myös tykistöyksiköitä oli enemmän. Harjoitusvahvuudet

olivat noin 200 henkilöä. Rannikkotykistöpatteriston osia perustettaessa vahvuus

oli vähintään kaksikertainen.

ty meripuolustusharjoitukseen. Tällöin rannikkotaisteluharjoitus on ollut myös alusyksiköiden ja muiden joukkojen takia entistä laajempi. Viime vuosina harjoi-tus on vakiintunut rannikkojou-koille räätälöidyksi harjoituksek-si. Pelitoiminta on ollut kehitty-vä osa rannikkotaisteluharjoitus-ta. Taistelutekniikan rinnalle on yhdistetty taktinen tilanne, jolla on voitu palvella eri johtoportai-den koulutustavoitteita.

Rannikkotaistelu-harjoitukset tänään

Kahdesti vuodessa toimeenpan-taviin rannikkotaisteluharjoituk-siin osallistuvat pääsääntöises-ti kaikki Merivoimien rannikko- ja huoltojoukkokoulusta antavat joukkoyksiköt. Harjoitusvahvuus on näin ollen 600 - 850 henki-löä. Harjoitukset ovatkin vakiin-nuttaneet paikkansa tärkeinä kurssien ja saapumiserien kou-lutustapahtumina.

Nykyisellään kantavana ajatuksena on luoda kattava ja todentuntuinen harjoituske-

Heikki-Ilari HirvonenKapteeniluutnantti Heikki-Ilari Hirvonen kuuluu Merisotakoulun koulutuskeskuksen taktiikan opettajaryhmään.


Teema


Teema

hys, joka mahdollistaa Meriso-takoulun kaikkien opiskelijoiden harjaantumisen sodan ajan yk-siköiden johtotehtävissä ja va-rotehtävissä sekä osallistuvien yksiköiden omien opetustavoit-teiden saavuttamisen kulloisen-kin koulutusvaiheen mukaises-ti. Huolimatta harjoituksiin luo-tavasta taktisesta tilanteesta ja joustavasta peli- ja maalitoimin-nasta, painottuvat opiskeltavat ja harjoiteltavat asiat pitkälti taistelutekniselle tasalle. Tyypil-lisiä harjoitusaiheita ovat mm. ti-lannekuvan luominen ja ylläpi-to, tulenkäyttö ja sen johtami-nen, ilmasuojelu sekä tärkeiden kohteiden suojaaminen.

Tämän vuoden kevään ran-nikkotaisteluharjoituksessa käyn-nistettiin uutena osakokonaisuu-tena Meritaistelukeskuksen joh-tama tutkimus- ja kehittämistoi-

minta, jota tullaan jatkamaan myös syksyn harjoituksessa.

Tulevat harjoitukset

Rannikkotaisteluharjoitus on ny-kymuodossaan toimiva konsep-ti. Jatkossa tullaan kiinnittämään erityinen huomio harjoituksen ajankohtaan ja pituuteen. Tavoit-teena on toimeenpanna yli viikon mittaisia harjoituksia vaativissa olosuhteissa, jotta toimintaky-vyn ylläpitoon joudutaan kaikilla tasoilla kiinnittämään huomiota. Pidemmät harjoitukset mahdol-listavat myös paremmin esikun-tien suunnittelu- ja johtamispro-sessin harjoittelun. Pelitoimintaa pyritään edelleen kehittämään vastaamaan tämän päivän uh-kakuvia, jotta joukoille varmiste-taan mahdollisimman todenmu-kainen oppimisympäristö. Oi-keuksien ja pätevyyksien aus-

kultointi eri kursseilla tulee säi-lymään keskeisenä osana ran-nikkotaisteluharjoituksia. Tällä osaltaan varmistetaan riittävä rannikkotykistöosaaminen tule-ville vuosille.

Rannikkotaisteluharjoituk-set ovat perinteisesti olleet jouk-kojen harjoituksia, joilla on en-sisijaisesti pyritty parantamaan henkilöstön osaamista osana suorituskyvyn kehittämistä. Tu-levaisuuden rannikkojoukot ja osaltaan myös niiden muuttu-vat tehtävät edellyttävät kuiten-kin myös joukkojen käyttöpe-riaatteiden kehittämistä. Tule-vaisuuden rannikkotaisteluhar-joituksia ja niiden pelitoimin-taa suunniteltaessa pyritäänkin luomaan joukkojen harjoituksen rinnalle toimiva testialusta ran-nikkojoukkojen taktiikan ja tais-telutekniikan kehittämiselle.

KAlle KolinJoukot valmistautuvat rannikkotaisteluharjoitus Iirikseen syksyllä 2012 Kuusisen sotasatamassa Kotkassa.

20

M itään uutta ei si-nällään tapahtu-nut, olihan puolus-tusvoimissa ollut jo useamman vuoden käytössä koulutuspor-taali KOPO. Uuden järjestelmän etuina on kuitenkin sen sijoittu-minen julkiseen internet-ympä-ristöön, mikä mahdollistaa jär-jestelmän käytön myös puolus-tusvoimien ulkopuolisissa tilois-sa. Lisäksi Moodlen tarjoamil-la toiminnallisuuksilla pystytään laatimaan entistä monipuolisia verkkokursseja.

Merisotakoulun Moodle-si-vuston (ns. päätyötilan) suun-nittelu ja käyttöönotto aloitettiin vuoden 2013 alussa. Päätyöti-lan tarkoituksena on koota yh-teen koko Merisotakoulun kurs-sitarjonta ja kaikki se opintohal-lintoon liittyvä tieto, jota opiske-lijat tarvitsevat Merisotakoulus-sa opiskellessaan. Perusajatuk-sena on, että opiskelijat löytä-vät kaiken tarvitsemansa tie-don yhdestä järjestelmästä. Sa-maan aikaan aloitettiin Meriso-takoulun henkilöstön koulutta-minen järjestelmän käyttöön.

Moodle tarjoaa mahdol-lisuuden monipuolistaa kurssisisältöjä

Moodlen käyttöönoton tarkoi-tuksena ei ole korvata koko-naan perinteistä lähiopetusta, vaan laajentaa ja monipuolistaa tarjolla olevien koulutuksien si-sältöä ja opetustapoja. Järjestel-mää pystytään hyödyntämään sekä lähiopetuksen tukena et-tä monimuoto- ja etäopiskelus-sa. Lähiopetuksessa järjestel-mään voidaan tallentaa käytet-ty luentomateriaali. Tekniikka tarjoaa perinteisesti laadittujen luentomateriaalien lisäksi mah-dollisuuden monipuolisempaan multimedian hyödyntämiseen digitaalisia oppimateriaaleja laadittaessa. Verkossa olevaan kurssiin on myös helppo linkit-tää muualta internetistä löyty-vää valmista materiaalia. Mood-len käyttö tarjoaa myös mahdol-lisuuden muuttaa koulutuksia osittain tai kokonaan verkossa suoritettaviksi. Verkkoon siirret-ty koulutus on joustavampaa, koska opiskelijan on mahdol-lista sovittaa opiskelu helpom-

min muuhun toimintaansa. Etu-na ovat myös taloudelliset sääs-töt, kun matkustus-, majoitus- ja päivärahakustannukset pie-nenevät.

Vaikka Moodlen käyttö-kokemusta ei ole vielä kerty-nyt paljon, sen tarjoamat edut on huomattu. Esimerkiksi kurs-sipalautteen kerääminen sopii luontevasti verkkokurssin sisäl-töön ja tukee aiemmin mainittua yhden tietojärjestelmän taktiik-kaa. Tehtävien anto, palauttami-nen, tiedottaminen sekä kurs-seilla käytettävän materiaalin ja-ko onnistuu verkossa nopeasti ja poistaa turhaa kopiointitarvet-ta. Käyttökelpoisiksi työkaluik-si on todettu mm. Tehtävä-työ-kalu, jolla on mahdollisuus laa-tia monivalinta-, dialogi- ja sa-nastotehtäviä sekä Tentti-työ-kalu, joka mahdollistaa erimuo-toisten kysymys- ja vastaussar-jojen laatimisen. Tarvittaessa Tentti-työkalu laskee myös val-miiksi opiskelijan saavuttaman pistemäärän.

Erittäin mielenkiintoisena, uutena toiminnallisuutena mu-

PvMoodle monipuolistaaMerisotakoulun kursseja

Puolustusvoimissa otettiin käyttöön vuoden 2012 aikana uusi verkko-oppimisalus-

ta PVMoodle, joka tarjoaa nykyaikaisen verkko-opetus- ja ryhmätyöympäristön puo-

lustusvoimien henkilökunnan, varusmiesten ja reserviläisten käyttöön.

Teija ÖrnKM Teija Örn työskentelee Merisotakoulussa koulutussuunnittelijan sijaisena.

Teema



kaan on saatu Videoneuvotte-lu-työkalu (BigBlueButton), jo-ka avaa jälleen uusia järjestel-män käyttömahdollisuuksia. Sen avulla voidaan pitää luen-not verkossa ja myös tallentaa opetustilaisuuksia myöhempää käyttöä varten. Toivottavasti Merisotakoulun ensimmäinen videotallenne nähdään jo tä-män vuoden aikana!

Uusien asioiden myötä uusia kysymyksiä

Uudet asiat tuovat mukanaan myös haasteita. Verkkokoulu-tus muuttaa perinteisen sotilas-koulutuksen mallin, joka on tä-hän asti perustunut pitkälti lähi-opetukseen. Verkon käyttö an-

taa Merisotakoululle esisijaises-ti mahdollisuudet koulutuksen monipuolistamiseen, koska eri-tyspiirteidensä vuoksi osa Me-risotakoulun koulutuksesta tu-lee aina olemaan lähiopetusta.

Koulutuksen monipuolista-minen on aluksi opettajille työ-lästä. Verkko-opetus vie opet-tajalta enemmän aikaa ja teet-tää enemmän töitä kuin lähiope-tus. Opettajan on valmisteltava tuntinsa kuten ennenkin, mutta oppimateriaalin tekemiseen, oh-jeistamiseen ja kirjalliseen kom-munikointiin kuluu aikaa. Mate-riaalin tuottaminen vaatii paljon työtä, mutta sitten, kun mate-riaalin on kerran digitalisoinut, sitä on helppo kasvattaa ja päi-

vittää sekä koota erilaisiksi ko-konaisuuksiksi erilaisten ope-tusryhmien tarpeiden mukai-siksi. Verkko-opetuskokemuk-sen karttuessa myös opiskelijoi-den kyky oman työn suunnitte-luun ja ajanhallintaan kehittyy, ja opettaja kykenee valitsemaan verkkotyötavat paremmin omien voimavarojensa mukaan.

Oman haasteensa Mood-len käytölle aiheuttaa myös Me-risotakoulun opetusryhmien ko-ko, joka voi pienimmillään olla vain pari oppilasta. Onko verk-kokurssin rakentaminen näin pienelle ryhmälle tarkoituksen-mukaista? Käyttöä rajoittaa myös Merisotakoulun opetuk-sessa käytettävän turvaluokitel-

Teija Örn jatkaa Moodle-koulutuksia Merisotakoululla syksyllä 2013, jolloin mennään syvemmälle järjestelmän tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Auli Aho

22

lun materiaalin runsaus. Mood-leen voi tallentaa korkeintaan IV suojaustason materiaalia, mikä rajaa osan kursseista pois jär-jestelmän piiristä.

Moodlen käytön suurim-maksi ongelmaksi on toistaisek-si muodostunut tekniikka. Tieto-turvastamme johtuen painikkeet ja näkymät ovat olleet puutteel-lisia, kun järjestelmään on kir-jauduttu puolustusvoimien ver-kossa olevalta Hallnet-koneel-ta. Joustavammin käyttö su-juisi pelkässä internet-verkos-sa olevilla koneilla, mutta tois-taiseksi niitä ei ole ollut riittä-västi käytössä. Valoa on kui-tenkin näkyvissä: Moodle-tuki lupaa helpotusta tietoturvaon-

gelmiin, ja lisäksi syksyn aika-na Merisotakoulu saa käyttöön-sä useita pelkässä internet-ver-kossa olevia koneita. Kiitos tie-tohallintopäällikölle!

Elefantti syödään pala kerrallaan

Uudet asiat on helpompi omak-sua pikkuhiljaa - pala kerral-laan. Merisotakoululla järjes-tetty Moodle-koulutus on tois-taiseksi painottunut pitkälti pe-rusasioihin sekä toimintamal-liin. Koulutusta jatketaan syk-syllä 2013, jolloin on tarkoitus perehtyä lisää järjestelmän tar-joamiin mahdollisuuksiin. Täl-lä hetkellä järjestelmä on koko puolustusvoimissa melko va-

jaalla käytöllä. Tarjolla on vielä useita käyttökelpoisia toiminto-ja, joilla pystytään tehostamaan ja monipuolistamaan kurssien sisältöä. Tekniikan lisäksi Me-risotakoulun tavoitteena on li-sätä opettajien pedagogista osaamista tarjoamalla mahdol-lisuuden pedagogisten taitojen syventämiseen joko yhteistyös-sä muiden koulujen kanssa tai mahdollisuuksien mukaan pel-kästään Merisotakoulun henki-löstölle. Merisotakoulun tavoite-tilaksi on määritelty koko kou-lun kurssitarjonnan löytyminen Moodlesta vuonna 2015. Tä-tä päämäärää on nyt lähdetty määrätietoisesti tavoittelemaan, pala kerrallaan.


Meriliitto – Sjöfartsförbundet ry

Suomenmerellisten intressipiirien

yhteistyöfoorumi

www.meriliitto.fi

tutustu ja liity joukkoon!

tutustu ja liity joukkoon!

Maahantuoja:

Ruukintie 7-9, 02330 Espoo, www.atoy.fi Puh. (09) 6827 1, Faksi (09) 6827 305

MERIVAIHTEET


RAIKON KONEPAJA OY

• Tilaus- ja korjauskonepaja• Raskaskonekorjaamo

Vuodesta 1949

Vahdontie 91, 20320 TURKUPuh. 02 4389 100

ISO 9001:2000D , AGAP 2120

Navigointielektroniikan luottomerkki:TARKKA ● TEHOKAS ● KESTÄVÄ

NMEA-palkittua elektroniikkaosaamista.

Kaikki navigointiin, kommunikointiin ja

valvontaan.

- Separaattorit- Lämmönvaihtimet- Laitteet makean veden tuotantoon- Booster-koneikot- Suodattimet- CIP/Alpacon- nesteet- IMO-pumput

Lisätietoja:Alfa Laval Nordic [email protected]

www.alfalaval.com

Alfa Laval -huoltopalvelut maailmanlaajuisesti

24

Hannu Roponen Komentajakapteeni Hannu Roponen toimi JOTU13 -harjoituksen pelipäällikkönä.

M erisotakoulu on joh-donmukaisesti pyr-kinyt kehittämään oman henkilöstön osaamista so-tapelien suunnitteluun ja toteut-tamiseen. Vakiintuneen käytän-nön mukaisesti Merisotakoulu kantaa merivoimien keskeisim-pien harjoitusten pelitoiminnan suunnitteluvastuun ja pääosin myös asettaa henkilöstön peli-ryhmään. Vuosittain Merisota-koulu on osallistunut peliryhmäl-lä vähintään yhteen valtakunnal-liseen tai merivoimien piirissä to-teutettuun harjoitukseen sekä to-teuttanut kahden rannikkotaiste-luharjoituksen pelitoiminnan.

Merisotakoulu sotapelien tuottajana

Pelitoiminnan suunnittelu ja to-teuttaminen on myös yksi Me-risotakoulun poikkeusolojen tehtävistä. Harjaantumalla so-tapelaamiseen sekä simuloin-tiin normaaliajan harjoitustoi-minnassa luodaan perusteita

Joukkotuotanto-harjoituksen pelitoimintaJoukojen alueellinen taisteluharjoitus (JOTU13) oli nimensä mukaisesti suunniteltu

ensisijaisesti harjoitukseen osallistuvien joukkojen tarpeita varten. Monelle varus-

miehelle harjoitus näyttäytyi sarjana yksittäisiä tapahtumia, mutta harjoituskokonai-

suus eteni johdonmukaisesti, ja eri joukkojen taistelut kytkeytyivät yleistilanteen ke-

hittymiseen saumattomasti. Loppusodan tapahtumat olivat tarkkaan suunniteltuja.

myös poikkeusolojen sotape-lien toteuttamiseen. Normaaliai-kana voidaan myös luoda erilai-sia skenaarioita ja tilanteita sekä toimia poikkeavilla organisaati-oilla. Tällä testataan muun har-joitustoiminnan yhteydessä laa-dittujen operatiivisten suunnitel-mien toimivuutta sekä luodaan erilaisia malleja ja ratkaisuvaih-toehtoja komentajien ja esikun-tien ratkaistavaksi.

Merisotakoulun henkilös-tön sotapelaamisen osaamiseen on kiinnitetty erityinen huo-

mio. Peliin nimetään pelipääl-likkö, jolla on noin puoli vuot-ta aikaa kokonaisuuden valmis-teluun. Pelipäällikkö osallistuu myös koko harjoitukseen suun-niteluun. Peliryhmään nimetään pelipäällikön lisäksi 6-8 pelaa-jaa, jotka muodostavat osape-lien, muun muassa meri-, ran-nikko- ja huoltopelien, henki-löstön. Sama henkilö toimii pe-lipäällikkönä tai peliryhmässä kolmessa tai neljässä harjoi-tuksessa. Tyypillisesti pelipääl-liköksi nimetään jo aikaisemmin

Teema


MERIVE

TSTOS (AL) MERIHP

ERILLIS-YKSIKÖT

MAAVOIMIEN JOHTOPORRAS

TSTOS (OP)

Peli (MERISK) MERIVE

TSTOS (AL) MERIHP

ERILLIS-YKSIKÖT


TSTOS (OP)

Peli (MERISK) MERIVE

TSTOS (AL) MERIHP

ERILLIS-YKSIKÖT

MERIVE

TSTOS (AL) MERIHP

ERILLIS-YKSIKÖT


TSTOS (OP)


TSTOS (OP)

Peli (MERISK)

Kuva 1. Harjoitusorganisaatio


peliryhmässä toiminut henkilö. Tällä saavutetaan noin kahden vuoden kierto, mutta toisaalta varmistutaan jatkuvuudesta ja osaamisen säilymisestä.

Suunnitteluvaiheessa peli-päällikkö luo harjoitukseen osal-listuvien joukkojen tarpeita pal-velevan yleis- ja lähtökohtatilan-teen. Suunnittelun aikana luo-daan myös karkea tapahtuma-luettelo, joka kattaa koko harjoi-tuksen kulun. Luettelossa synk-ronoidaan eri osapelit yhdeksi kokonaisuudeksi. Tapahtuma-luettelo täydentyy harjoituksen aikana, jolloin sen perusteella laaditaan yksityiskohtaiset ku-vaussanomat. Lähtökohtatilan-teen, tilanneilmoitusten ja ku-vaussanomien lisäksi simuloi-daan meritilanne tilannekuvajär-jestelmään, jolloin harjoitukses-sa on käytettävissä kaikille sa-ma ja reaaliaikainen tilanneku-va. Harjoitusjoukot täydentävät havainnoillaan tilannekuvaa, ja esimerkiksi havainnot maalialu-ksista päivittyvät suoraan me-rivalvontaryhmältä yhteiseen ti-lannekuvajärjestelmään.

Harjoituksen aikana peli-päällikön apuna toimii vuoropääl-likkö, osapeleihin nimetty muu henkilöstö sekä maalitoimin-taa kentällä johtava erotuomari. Vuoropäällikkö rytmittää tapahtu-mien kuvaamista sekä osallistuu muun peliryhmän kanssa vaiku-tusten kuvaamiseen. Erotuomari vastaavasti arvioi taistelukoske-tuksessa olleiden joukkojen on-nistumisen ja antaa joukolle pa-lautteen tilanteen päätyttyä.

Liikkeen ja tapahtumien kuvaamisessa sekä vaikutusten

arvioinnissa pyritään mahdol-lisimman tarkkaan realistisuu-teen. Esimerkiksi kuvattaessa maahanlasku varmistutaan sii-tä, että alueen koko ja ympäris-tö todellisuudessa mahdollistai-sivat kuvatun suuruisen osaston toiminnan. Realistinen kuvaami-nen on ehdoton edellytys, jotta esikunnissa tapahtuvalle tilan-teenarvioinnille ja ennakoinnil-le olisi perusteet. Kuvattujen ta-pahtumien taustatietojen mää-rittäminen on peliryhmän toi-minnan kannalta aikaa vievää,

mutta toisaalta luo myös oppi-mista ja kykyä kokonaisuuden ymmärtämiseen.

Harjoituksen pelitoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen

JOTU13 -harjoituksen organi-saatio muodostui maa- ja me-rivoimien joukoista. Maavoimi-en johdossa toimi operatiivinen taisteluosasto, joka oli muodos-tettu Kaartin jääkärirykmentin ja Uudenmaan prikaatin jouk-kotuotannossa olleista varus-

Auli AhoMonelle varusmiehelle harjoitukset saattavat näkyä sarjana yksittäisiä tapahtumia, vaikka harjoitus kokonaisuutena etenee järjestelmällisesti.

26

miesyksiköistä. Merivoimien joukkoina toimivat alueellinen taisteluosasto ja merihuoltopa-taljoona sekä suoraan Merivoi-mien esikunnan johdossa olleet erillisyksiköt. Peliryhmä kuvasi maavoimien johtoporrasta sekä Merivoimien esikuntaa.

Harjoituksen pelitoiminnan suunnittelu aloitettiin harjoituk-sen muun suunnittelun rinnalla marras-joulukuussa 2012. Peli-toiminnan perustaksi päätettiin jatkaa syksyn 2012 rannikko-taisteluharjoituksen teemaa se-kä kehittää harjoitukseen luo-tua yleistilannetta ja tapahtu-maluetteloa. Lisäksi päädyttiin käyttämään samaa tilannet-ta JOTU13 -harjoituksen lisäk-si myös kevään rannikkotaiste-luharjoituksessa. Tilanne, jossa

toimittiin sotilaallisen voiman-käytön vaiheessa, palveli har-joituksiin osallistuneiden jouk-kojen ja erityisesti johtoportai-den tavoitteita hyvin. Maavoimi-en yksiköiden tarpeet huomioi-tiin osana pelitoiminnan suun-nittelua yhteistoiminnassa Ete-lä-Suomen sotilasläänin kanssa.

Merisotakoulun tiloissa toi-minut peliryhmä kuvasi harjoi-tukseen osallistuneiden johto-portaiden ylempiä esikuntia. Täten kyettiin luomaan yleisti-lanne sekä antamaan tarvittavia käskyjä ja ilmoituksia harjoituk-sessa mukana olleille esikun-nille. Harjoitusesikunnat käski-vät saamansa tehtävät edelleen omille yksiköilleen. Oman lisän JOTU13 -harjoitukseen toivat samanaikaisesti käynnissä ol-

leet muiden joukkojen, muun muassa Maanpuolustuskorkea-koulun, harjoitukset, joiden peli-tilanteesta kyettiin osia yhdistä-mään JOTU:ssa mukana olleil-le harjoitusjoukoille.

Harjoituksen aikana peli-toimintaa kuvattiin kaksiulot-teisesti; yhtäältä yleistilannetta kehittävinä ylemmän johtopor-taan tilanneilmoituksina ja käs-kyinä sekä toisaalta suoraan harjoitusjoukoille annettavina tilanteenkuvauksia. Lisäksi pe-litoimintaa elävöitettiin maalitoi-minnalla, jolla luotiin konkreet-tinen vastustaja harjoitusjoukol-le. Maalitoimintaa varten harjoi-tuksessa oli erillinen maaliosas-to sekä vain maaliajoon nimet-tyjä aluksia.

merivoimAtMerisotakoulu käyttää harjoituksissa omia koulualuksiaan myös maalialuksina. Kuvassa on koulutusalus Kajava.


Harjoituksesta saadut opit

Merisotakoululle on syntynyt tiedollinen ja taidollinen osaa-mispohja laajojen sotapelien to-teuttamiseen. Peliryhmään sijoi-tettu henkilöstö toimii lähes vas-taavissa tehtävissä kuin poik-keusoloissa. Tästä huolimatta pelitoiminnan suunnittelu ja to-teuttaminen tuottaa myös uutta osaamista. JOTU13 -harjoituk-sen keskeisimpänä oppina voi-daan pitää kahden puolustus-haaran joukkojen yhteistoimin-taa. Peliin sijoitettu henkilöstö sai arvokasta kokemusta sota-pelin suunnittelusta ja käytän-nön toteutuksesta. Harjoituksen aikana käydyt laajat keskustelut ja pohdinnat tuottavat varmasti hedelmää syksyn aikana annet-tavassa taktiikan opetuksessa.

Kevään sotapelien toteutus-

vaiheesta on siirrytty seuraavan harjoituksen – vuoden 2013 toi-sen rannikkotaisteluharjoituksen – suunnitteluvaiheeseen. Peliryh-män henkilöstöä tullaan kierrättä-

Kuva 2. Harjoituksen pelitoiminnan periaate

mään, ja marraskuussa toteutet-tavan harjoituksen teema ja har-joitusalue tulevat muuttumaan, mutta sotapelin merkitys oppi-misen mahdollistajana säilyy.


Lari Pietiläinen

Rankin

Kirjan koko 210 x 297 mm, 184 sivua, ISBN: 978-952-5877-31-1

Rankin linnake

2950

Lari Pietiläinen

Teos kertoo elävästi ja yksityiskohtaisesti yhden Suomen kuuluisimman ja perinteikkäimmän linnakesaaren historian talvisodan

ensimmäiselle so-tapäivälle saakka. Kirja sisältää ennen julkaise-matonta materiaalia ja tarjoaa mahdollisuuden uppoutua tämän suljetun saaren historiaan ja ainutlaatuisen linnakkeen kehitykseen.

Tilaa puhelimella (03) 2700 500 tai netissä www.apali.fi/kauppa

Sammonkatu 50, 33540 Tampere

Myynti myös ja hyvinvarustetut kirjakaupat kautta maan.www.novia.fi www.axxell.fi

www.aboamare.fi

Sjöfartsutbildning i Åbo sedan 1813▪ Sjökapten YH (Merikapteeni), ungdom och vuxen▪ Sjöingenjör YH (Merenkulkualan insinööri), vuxen

▪ Vaktstyrman (Vahtiperämies), ungdom och vuxen▪ Vaktmaskinmästare (Vahtikonemestari), vuxen

▪ Skeppare i inrikestrafik (Kotimaanliikenteen laivuri)▪ Maskinskötare (Koneenhoitaja)▪ Förare (Kuljettaja)

Besök vår hemsida och bekanta dig med vårt kursutbud!Vieraile kotisivuillamme ja tutustu kurssitarjontaamme!

Aboa MareMalmgatan 520100 Åbo

[email protected]: (02) 432 3123 / 0290 01 7250www.aboamare.fi

28

Osaamistason saavutta-minen vaatii koulutusta

Rannikkojoukkojen päätehtävänä on täydentää tilannekuvaa saaris-tossa ja rannikkoalueilla, turvata merivoimien joukkojen toiminta-vapaus saaristossa, rajoittaa vas-tustajan erikoisjoukkojen toimin-taa, pitää käsketyt kohteet sekä kuluttaa vastustajan merellistä voimaa. Liikkuvien rannikkojouk-kojen paikallistuntemus ei ole samalla tasolla, kuin alueellisten joukkojen. Rannikkopuolustuk-sen perinteinen vahvuus paikallis-tuntemus – on ylläpidettävä aikai-sempaa aktiivisemmalla harjoitte-lulla jo rauhan aikana keskeisim-millä toiminta-alueilla. Harjoitus-toiminta on ulotettava varusmies-koulutuksen ja reservin harjoitus-ten kautta myös vapaaehtoiseen toimintaan. (RP-lehti 4/2011)

Maavoimien uudistettu tais-telutapa tulee vaatimaan jouk-kueenjohtajalta hyvää tilannetie-toisuutta, jotta hän saa pidettyä ryhmänsä toimintakykyisenä. Sii-nä korostuvat ryhmien ja partioi-den itsenäiset tehtävät. Partioi-den ja ryhmien johtajilta vaadi-

Suomen armeija on reserviläis armeija

– kykenisikö se myös kouluttamaan itsensä?

taan itsenäistä ajattelua, moni-puolista osaamista niin kaluston kuin taistelutekniikan suhteen se-kä kykyä soveltaa opittuja perus-tietoja ja -taitoja. Uudistettu tais-telutapa vaatii hyvää fyysistä kun-toa ja periksi antamattomuutta. Kuluttavimpia ovat nopeat is-kut ja irtaantumiset. Teknologia tuo taistelukentille oman haas-teensa, kun ryhmät saavat käyt-töönsä mm. radioita ja optiikkaa. Kaikkien taistelijoiden tulee osata ryhmäkohtaisen tekniikan käyttö, jotta kommunikointi ja muu toi-minta olisi tehokasta ja vaivaton-ta taistelun aikana.

Osaava ja alaistensa arvos-tama johtaja saa joukkonsa kans-sa aikaan erinomaisia tuloksia. Menestys pohjautuu yhteiseen si-toutumiseen ja haluun ponnistel-la tehtävien toteuttamiseksi. Jou-kon yhteishenki rakentuu suurelta osin yhteisistä kokemuksista. (So-tilasaikakauslehti 3/2013)

Kun uudistetun taisteluta-van opettamiseen ja harjoitte-luun käytetään riittävästi aikaa, ei sen omaksuminen tuota on-gelmia. Löytyykö tämä aika, löy-

tyykö kouluttamiseen tarvittava resurssi?

Haastavaa aikaa

PVKOM kenr Ari Puheloinen on todennut, että vuosien 2012-2014 budjettileikkaukset aiheut-tavat pysyvän loven reservimme osaamiseen. Toimintamenojen supistaminen vuoteen 2015 as-ti merkitsee varusmiesten maas-to- ja taisteluharjoituksien vähen-tämistä merkittävästi, eikä tätä osaamisvajetta pystytä korjaa-maan reservin kertausharjoituk-silla. Varsinkaan, kun kertaus-harjoitusvuorokaudet ovat 2012-2014 hälyttävän alhaalla. Vuo-desta 2015 alkaen tilanteen pi-täisi helpottua, vaan käykö niin… (Suomen Sotilas 5/2012)

Ratkaisu nro 1

Hyvänä esimerkkinä sitoutunei-den reserviläisten pitkäjänteisestä työstä on MPK:n statuksella ole-va ja Stadin Sissien toteuttama Esikuntatyöskentelyn jatkokurs-si, jota aktiivireserviläiset ovat oma-aloitteisesti, PV:ien tukema-na, toteuttaneet ja ennen kaik-

Rannikkojoukkojen päätehtävänä on täydentää tilannekuvaa saaristossa ja rannikkoalueil-

la, turvata merivoimien joukkojen toimintavapaus saaristossa, rajoittaa vastustajan erikois-

joukkojen toimintaa, pitää käsketyt kohteet sekä kuluttaa vastustajan merellistä voimaa.

Antti RautiainenKirjoittaja on reservin majuri.

Teema



kea kehittäneet 20 kurssin ajan eli kohta 20 vuotta. Reilu 600 re-serviläistä on täysin reserviläisvoi-min ja PV:ien tilaamana koulutet-tu kurssilaisina esikuntatehtäviin. On myös huomattava, että kaikki kurssin soveltavaan harjoitukseen osallistuvat vapaaehtoiset reservi-läiset (v. 2013 toistasataa) saavat joka vuosi oppia. Nyt kurssia on PV:ien toimeksiannosta kehitetty pitkään valmiina olleiden suunni-telmien mukaan kolmiportaisek-si, jossa erikoiskurssilla puhutaan yhtymätasosta.

Ratkaisu nro 2

MPK:n meripuolustuspiirillä on li-kemmäs 300 sitoutunutta koulut-tajaa sekä parikymmentä PV:ien perusammunnanjohtajan luvan haltijaa. Näitä aktiivisia, motivoi-tuneita ja koulutettuja reserviläi-siä on käytetty menestyksekkääs-ti vuositasolla useilla kymmenillä MERIV:ien MPK:lta tilaamilla so-tilaallisilla kursseilla, joissa koulu-tettavina ovat olleet niin varusmie-het kuin SA-reserviläisjoukotkin.

Ratkaisu nro 3

Nyt kertaus- tai VEH-harjoitus-vuorokausien ollessa minimis-sään, merivoimien yhden SA-esi-kuntajoukon kanssa on lähdetty oma-aloitteisesti parantamaan mahdollisuuksia ylläpitää joukon osaamistasoa. Sille on yhdessä reserviläisjohtajien kanssa tehty useamman vuoden suunnitelma sekä vuosittainen toimintasuun-nitelma, joka on pitänyt sisällään parhaimmillaan 1-2 PV:ien MP-K:lta tilaamaa sotilaallista kurssia (VEH-perusteinen, PV:ien johta-ma, mutta yleensä MPK:n si-

toutuneiden kouluttajien toteut-tama), mutta ainakin MPK:n so-tilaallisia valmiuksia palvelevia kursseja. Nämä perustuvat täy-sin vapaaehtoisuuteen ja peri-aatteellisesti jälkimmäisistä pi-täisi maksaa jopa 20 €:n kurs-simaksu per vrk. Tähän ongel-maan (SA-joukko vapaaehtoi-sesti SA-tehtäviään tehdessään maksaisi kurssimaksun?) on saa-tu ratkaisu Sinisen Reservin Sää-tiön tuella sen antaessa kohden-nettua rahallista tukea. Joukko on erittäin sitoutunut ja saa erin-omaisia tuloksia aikaiseksi.

Tulevaisuus?

Valmiuksia reserviläisistä löytyy siis jopa kouluttamiseen ja itsen-sä kehittämiseen vapaaehtoisesti. Tämä resurssi pitäisi kuitenkin ot-taa kunnolla käyttöön, tehdä koko valtakunnan kattavat suunnitel-mat. Kuten Hermannien (ESSL:n esikuntiin sijoitettujen reserviläis-ten yhdistys) työryhmälle anne-tun toimeksiannon lopputulema-na todettiin, reserviläiset voitaisiin nostaa vahvasti kiinteäksi osaksi PV:ien organisaatiota. Varsinkin

suunnitteluprosessiin otettaessa pitkään mukana olleet reserviläi-set saattaisivat saada SA-joukko-jen johtajat tekemään itsenäises-ti töitä oman joukkonsa kehittä-miseksi. Tärkeätä olisi, että teh-tävä ja tavoitteet olisivat riittävän selkeästi kerrottuna. Tätä ei vali-tettavasti useistakaan pyynnöis-tä huolimatta ole saatu aikaisek-si. Hienoa olisi, jos MPK ja sen puitteissa tehtävä vapaaehtoi-nen maanpuolustustyö saataisiin useampaan otteeseen esitettyjen toiveiden mukaisesti isommaksi osaksi yhteiskuntaa ja yleistä hy-väksyntää. Tällä hetkellä ei tilan-netta tältäkään osin voi kovasti kehua. Iso ongelma on tiedotta-minen. Paljon on siis päätettävää sekä tehtävää – mielestäni jo kii-reellisesti. Pitäisi vain löytää päät-täjät sekä vastuun kantajat. Tässä merivoimat voisi jälleen olla esi-merkkinä muille. Haluan uskoa, että uhkaavasti laskusuuntaan kääntyvä maanpuolustustahto ei laske liian alas ja vapaaehtoisten löytäminen muodostu mahdotto-maksi tehtäväksi. Haastavaa se on jo nyt.

Kurssit voivat olla hyvinkin vaativia tässä kevyemmästä päästä eli Selviytymiskurssin kesäosio.

Antti rAutiAinen


30

Johtopäätöksiin perustuen Meritaistelukeskus tekee perus-teltuja esityksiä toimintatapojen kehittämiseksi ja operatiivisen konseptin toimeenpanon suun-taamiseksi. Analyysin ja tais-telutilan mallintamisen kautta Merivoimien hankkeita tuetaan

Mikko SaarinenKomentaja Mikko Saarinen on Meritaistelukeskuksen johtaja.

operatiivisen ja taktisen näke-myksen osalta.

Lohtajan ilmatorjuntaharjoi-tuksella on pitkät perinteet tor-junta-analyysiprosessin kehittä-misessä ja jalkauttamisessa il-mapuolustuksen viitekehykses-sä kaikkien puolustushaarojen

M eritaistelukeskus analysoi todellisia, harjoituksista saa-tuja havaintoja ja pyrkii niiden perusteella tekemään sekä laa-dullisia että tilastollisia johto-päätöksiä toiminnan kehittä-mistä varten.

Meritaistelukeskus ohjeistaa ja tukee joukkojen suorittamaa torjunta-analyysia. miKKo sAArinen

Meritaistelukeskus Merivoimien tulenkäytön analyysin toteutuksessaMerivoimien Meritaistelukeskuksen keskeisenä tehtävänä on tukea merivoimien

operatiivisen konseptin toteuttamista ja kehittämistä. Yhtenä konseptin kehittämi-

sen välineenä Meritaistelukeskus käyttää analysointiohjelmistoja, joiden perusteella

todellisia harjoituskokemuksia voidaan tarkastella jälkikäteen.

Teema


käyttöön. Merivoimat on osal-listunut aktiivisesti tähän työhön siitä lähtien kun nykymuotoisia harjoituksia on järjestetty. Meri-voimissa torjunta-analyysin kehi-tys ja kokoamisvastuu on aikai-semmin ollut harjoituksesta vas-taavalla joukko-osastolla ja sen ilmapuolustushenkilöstöllä.

Lohtajan ilmatorjuntahar-joituksessa merivoimien ilma-puolustuksen torjunta-analyysin kokoamisvastuu siirtyi Meritais-telukeskukselle vuoden 2013 il-mapuolustusharjoituksessa.

Analysointi toteutetaan käytännössä tietokonepohjai-sesti mallintamalla ja visualisoi-malla sekä hyödyntämällä deb-rief-toimintaa. Tietokoneohjel-miin syötetään todelliset tiedot taisteluista, jotka yksiköt kerää-vät omista suoritteistaan. Tiedot yhdistämällä ja sitomalla ne oi-keaan aikaan ja paikkaan voi-daan hyvinkin kompleksisia ta-pahtumia analysoida varsin kat-tavasti jälkikäteen.

Torjunta-analyysi ilma-puolustusharjoituksissa

Torjunta-analyysissä analysoi-daan oman toiminnan onnis-tumista annetun tehtävän suh-teen. Se on toimintaa, jonka joukko suorittaa itse - oli kysy-myksessä sitten aluksen ope-raattori, keskusjoukkue tai tais-teluosaston johtoporras. Ana-lyysin tavoitteena on ensin hah-mottaa, mitä tapahtui, ja sen jälkeen kehittää ja tarvittaessa muuttaa nopeastikin omaa toi-mintaa. Torjunta-analyysipro-sessin oheistuotteena saadaan kerätyksi varsin kattavaa tietoa

vihollisen toimintatavoista. Torjunta-analyysissä ja eri-

tyisesti tehtävän purkamisessa hyödynnetään debrief-menetel-miä. Menetelmässä suoritettu torjunta tai koko operaatio käy-dään läpi tietokoneavusteises-ti ja faktaperusteisesti. Siinä si-muloidaan sekä oma että vas-tustajan toiminta ja erotuoma-roidaan keskeiset torjunnat.

Meritaistelukeskus ohjeis-taa ja tukee joukkojen suorit-tamaa torjunta-analyysiä se-kä vastaa tietokoneavusteisen debriefin kokoamisesta yhdes-sä taistelevien joukkojen kans-sa. Tavoitteena on, että joukko tunnistaa oman suorituskykyn-sä vahvuudet ja heikkoudet. Yl-läpitämällä omia vahvuuksia ja kehittämällä heikkouksia suori-tuskyky kehittyy niin yksittäisen operaattorin kuin koko yksikön tai osastonkin näkökulmasta.

Ilmapuolustuksen torjun-ta-analyysi laaditaan merivoi-missa kolmessa vaiheessa. En-simmäisessä vaiheessa kerä-tään talteen päällimmäiset ha-vainnot toiminnasta, toisessa vaiheessa havaintoihin paneu-dutaan yksikkökohtaisesti ja sy-vällisesti debriefin avulla ja kol-mannessa vaiheessa yksiköiden havainnoista koostetaan suu-rempi kokonaisuus. Tämän jäl-keen Meritaistelukeskus toteut-taa jälkianalysoinnin, jonka pe-rusteella voidaan tehdä tarkem-pia johtopäätöksiä eri taistelujen osa-alueista sekä kerätä aineis-toa tilastollista analyysiä varten.

Torjunta-analyysin laatimi-sen jälkeen joukon edustaja tal-tioi oman analyysinsä ja purkaa

sen omassa joukossaan. Meri-taistelukeskus taltioi kaikkien yk-siköiden analyysit sekä jälkiana-lyysit. Analyysien materiaaleihin palaamalla ja niiden johtopäätök-siä tarkastelemalla kyetään ke-hittämään harjoitustoimintaa ja hyödyntämään oppeja eri kurs-sien opetuksessa. Meritaistelu-keskus osana Merisotakoulua pyrkii jakamaan saamiaan tutki-mustuloksia ja analysoinnin joh-topäätöksiä luennoimalla ja esi-telmöimällä kadettikursseilla ja henkilökunnan täydennyskoulu-tuskursseilla.

Ilmatorjunnan torjunta-analyysistä Merivoimien tulenkäytön mallintamiseen

Meritaistelukeskus kehittää jat-kuvasti merellisen taistelutilan mallintamista ja analysointitoi-mintaa. Tietokoneohjelmistojen kehitystyö ja toimintojen jalkaut-taminen osaksi joukkojen toimin-taa vaatii pitkäjänteistä työtä.

Merivoimien tietokonea-vusteista analysointitoimintaa on kehitetty Ilmavoimien kans-sa tiiviissä yhteistyössä. Ilmavoi-mien pitkäaikaista kokemusta ja osaamista on voitu hyödyntää analyysitoiminnan kehittämises-sä siten, että Merivoimien toi-mintaa palvelevia osa-alueita on pystytty lisäämään osaksi Ilma-voimilla jo käytössä olevia oh-jelmistoja. Merivoimat on suun-nitellut pysyvänsä kehityksen aallonharjalla analysointitoimin-nan kehittämisessä. Ilmatorjun-nan ohjelmistokehityksen lisäksi pintatorjunnan ominaisuuksien lisääminen osaksi analysointioh-


32

jelmistoja ja analyysiprosessia on toiminnan keskiössä.

Meritaistelukeskuksen ta-voitteena on koko Merivoimia koskevien analysointitoiminto-jen toimintatapojen ja tilastol-lisen analyysin kehittäminen. Keskus on kuluvan vuoden ai-kana aloittanut onnistuneesti myös pintatorjunnan mallinta-misen merivoimien tulenkäyt-töharjoituksessa.

Merivoimien tulenkäytön analysoinnin jatkokehittäminen

Puolustusvoimien tutkimustoi-minta organisoidaan uudelleen puolustusvoimauudistuksessa. Puolustusvoimien tutkimuslai-tos ohjaa uudistuksen jälkeen puolustushaarojen taistelukes-kusten toimintaa.

Merivoimissa tavoitteena on, että Meritaistelukeskuksen toiminta vakiinnutetaan osak-si puolustushaaran operatiivis-ta tutkimus- ja kehitystoimin-taa. Meritaistelukeskuksella on oma tärkeä roolinsa operatiivi-sen konseptin mukaisissa kehi-tystehtävissä, Merivoimien tut-kimustoiminnassa ja keskeisis-sä vaikuttamisen harjoituksissa. Kaikessa toiminnassa korostuu vaikuttamislähtöinen ajattelu.

Merivoimien tulenkäytön analysoinnin tekninen kehitys etenee erillisen suunnitelman mukaisesti Meritaistelukeskuk-sen ohjauksessa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa me-rivoimien kokonaistulenkäyttö pystytään mallintamisen kaut-ta analysoimaan mahdollisim-man laadukkaasti. Yhteistoi-

minta muiden puolustushaa-rojen taistelukeskusten ja kan-sainvälisten tutkimusorganisaa-tioiden kanssa on jokapäiväistä ja toimivaa.

Kohti tulevaa

Vuosi 2013 on Meritaistelukes-kukselle toiminnan käynnistä-misvuosi. Vuosi 2014 tulee edel-leen kulumaan monilta osin uu-sien asioiden ja tehtävien paris-sa. Keskeistä suorituskyvyn ra-kentamisessa materiaalin ja toi-mintotapojen ohessa on henki-löstö. Meritaistelukeskuksella on asioihin kehityshakuisesti ja in-nokkaasti suhtautuva nuorehko henkilöstö. Jokapäiväisessä te-kemisessä paistaa läpi selkeästi tekemisen meininki.

Pieni analysointi kannat-taa aina!



S uomen Joutsen teki 1930-luvulla kahdek-san valtamerille suun-tautunutta koulutuspurjehdusta. Kolmella matkalla vuosina 1934 – 37 mukana oli myös suomalai-sia tuotteita esittelevä vientinäyt-tely – uiva näyttely kuten sitä myös kutsuttiin. Kahdella ensim-mäisellä matkalla noin 40 yritys-tä ja yhteisöä esitteli tuotteitaan ja kolmannella 21. Kaikkiaan 62 yritystä oli mukana matkoilla.

Näyttelyn järjestämistä poh-dittiin jo silloin kun mietittiin han-kittavan koululaivamme käyttöä. Koulutuksen lisäksi yhdeksi teh-täväksi kaavailtiin Suomen tun-netuksi tekemistä sekä itsenäise-nä valtiona että aktiivisena ulko-maankaupan harjoittajana.

Aloitteen tekijänä ja näytte-

lyjen järjestäjänä yhdessä Me-rivoimien esikunnan kanssa oli Suomen Vientiyhdistys (nykyi-nen FINPRO). Yhdistyksen esi-tyksestä ensimmäinen näyttely-matka suuntautui Levanttiin eli Välimeren itäosan maihin. Myön-teisten kokemusten saattelemana tehtiin toinen matka Etelä-Ame-rikkaan, joka jo aiemmin oli ollut ulkomaankauppaa harjoittavien yritystemme mielenkiinnon koh-teena. Kolmannen matkan koh-de oli Väli-Amerikka.

Näyttelyjen järjestelyissä ul-koasiainministeriömme oli vah-vasti mukana. Paikalliset kon-sulit huolehtivat kutsuista Suo-mesta kiinnostuneille liikemiehil-le, toimittivat sanomalehdille ku-va-aineistoa ja tekstejä jo ennen koululaivan saapumista ja tuki-vat muutenkin vierailijoita. Hei-dän kertomuksensa näyttelyn to-teutumisesta antoivat arvokasta tietoa tuleville toimille.

Vientinäyttelymatkoille ase-tetut tavoitteet – etsiä suoma-laisille tuotteille vientikohteita ja tehdä Suomea tunnetuksi maa-ilmalla – onnistuivat hyvin.

Visa Auvinen on löytänyt melkeinpä kaiken löydettävis-sä olevan aineiston. Päälähteinä ovat artikkelit näyttelymatkois-ta suomalaisissa ja kohdemai-

den lehdissä sekä Suomen Vien-tiyhdistyksen kuva-aineisto. Leh-tileikkeet eivät ole kovin laaduk-kaita, mutta asiasisältönsä vuok-si ja paikallisen värin antajana ne puolustavat paikkaansa kirjan runsaassa kuvituksessa. Vienti-yhdistyksen valokuvat näytteillea-settajien osastoista ovat ammatti-kuvaajien korkealuokkaista työtä.

Teoksen sujuvat kuvaukset näyttelymatkoista sekä yleisön ja liikemiesten kiinnostuksesta Suo-meen ja Suomen vientimahdolli-suuksiin antavat lukijalle hyvän ja mielenkiintoisen kuvan tapahtu-mista. Koululaivamme ja kolmel-la valtameripurjehduksella mu-kana olleiden vientinäyttelyiden huomattava merkitys maamme tunnetuksi tekemisessä ja kaup-pavaihdon kehittämisessä ennen sotia tulee hyvin selväksi.

Kirja on kuudes Perinneyh-distyksen julkaisema teos Suo-men Joutsenen historiasta. Kaikki, ensimmäisen matkaker-tomuksia lukuun ottamatta ovat ye-komentaja Visa Auvisen kir-joittamia. Joutsenen historia on kirjattu hyvin muistiin.

Teoksia myyvät julkaisija (www.suomenjoutsenenperin-neyhdistys.fi) ja Forum Mari-num –merikeskus Turussa.

Jukka K Pajala

Suomen Joutsen viennin edistäjänä 1930 –luvullaVisa Auvinen, ye-komentaja, merikirjailijaSuomen Joutsenen Valtameripurjehtijain perinneyhdistys ry 2013. 170 sivua, kovakantinen. Newprint Oy, Raisio

34

L innakehistoriikkeja on monenlaisia. Kaikki lin-nakkeet varmasti ansait-sisivat paksun ja komean his-toriikin, mutta laajojen teosten kustantaminen ja julkaiseminen on kustantajien huonon talo u-dellisen tilanteen takia tullut yhä vaikeammaksi. Pekka Silvast on-kin valinnut omakustanteen rat-kaisuksi kirjoittamalleen noin 110-sivuiselle Russarön linnak-keen historiikille. Teoksen laajuus ja hinta tuntuvat onnistuneilta, kun ottaa huomioon, mihin lin-nakkeen satunnaisella vierailijal-la on varaa ja riittää kiinnostusta.

Teos käsittelee ensimmäi-sessä luvussa lyhyesti Han-gon merkitystä 1200-luvulta 1700-luvulle. Toisessa luvus-sa käydään lyhyesti läpi Hangon

vanhaa linnoitusta 1700-luvun puolivälistä 1800-luvulle. Nä-mä luvut toimivat hyvin johdan-tona Russarön rakentamiselle 1900-luvun alussa Pietari Suu-ren merilin noituksen osana. Rus-sarö sijaitsee ns. saaristoaseman (Hanko-Porkkala) ja Turun – Ah-venanmaan saa ristoaseman lii-toskohdassa, ja toimii siten ikään kuin porttina tai saranana Itä-mereltä Suomen lahdelle.

Seuraava luku käsittelee Russarötä itsenäisen Suomen linnakkeena. Se, mikä satsattiin linnak kee seen 1920- ja 1930-lu-vuilla, osoittautui oikeaksi ratkai-suksi. Se voitiin todeta jo talvi-sodassa, kun linnake heti sodan alussa torjui neuvostoristeilijä Ki-rovin johtaman osaston hyök-käyksen. Tälle Rus sarön taistelul-le on omistettu oma lukunsa, joka perustuu osittain uusiin tutkimuk-siin Venäjän arkistoissa. Kysees-sä on tarkin allekirjoittaneen tun-tema selvitys taistelusta.

Seuraavassa luvussa, Vie-raissa käsissä, käsitellään Rus-sarötä osana neuvostotuki-kohtaa 1940–1941. Erityises-ti Neuvostoliiton suunnitelmat 12-tuumaisten tykkien asenta-misesta Russarön linnakkeelle on nyt ensimmäistä kertaa ve-näläislähteisiin pohjalta kunnol-

la esitetty. Myös Hangosta läh-teneen Josif Stalin -eva kuoin ti-aluksen tuhoa Porkkalan kapei-kossa on käsitelty.

Loppukirja on omistettu so-dan jälkeiseen aikaan. Kysees-sä on paljolti rannikkotykistön yleistä ke hitystä Hangon Ran-nikkopatteristoon ja Russarön linnakkeelle kohdistettuna. Eh-kä mie len kiintoisin kohta on esitys Neuvostoliiton pääminis-teri Aleksei Kosyginin yllättä-västä ”laivas tovierailusta” Han-gon vesille sota-aluksella vuon-na 1968. Russarö oli valmis tu-littamaan ilman lupaa merirajan ylittänyttä alusta ennen kuin ti-lanne saatiin hallintaan.

Teoksessa on lyhyt lähde- ja kirjallisuusluettelo. Tutkijalle olisivat lähdeviitteet olleet tärkei-tä, mut ta valitettavasti niitä ei ole, niin kuin useimmiten tämän tyyp-pisissä teoksissa, ole käytetty.

Teoksessa on monta mie-lenkiintoista kuvaa, mutta useat kuvatekstit ovat kovin ylimalkai-sia ja muutaman kuvan laatu heikohko.

Kirjaa voi tilata toistai-seksi Pekka Silvastilta ainoas-taan sähköpostilla [email protected]. Hinta on kohtuulliset 20 euroa.

Ove Enqvist

Russarön linnakePekka SilvastOmakustanne, 110 sivua, Hanko 2013


R ankin linnakkeen his-toria on hyvin ajankoh-tainen nyt, kun Kotkan Rannikkopataljoona vuoden 2013 lopussa lakkautetaan, ja sekä Kir-konmaan että Rankin saaret ovat myynnissä. On sen takia hienoa, että Lari Pietiläisen tutkimus saa-ren historiasta ja linnakkeen ke-hityksestä talvisodan kynnykselle saatiin julkaistua juuri ennen Kot-kan Rannikkopataljoonan viimeis-tä nykymuotoista perinnepäivää. On toivottavaa, että kirjoittajalle joskus tavalla tai toisella voidaan korvata edes osa siitä noin 7 vuo-den tutkimustyöstä ja omien va-rojen käytöstä, mitä kirjan julkai-seminen on vaatinut.

On huomattava, että kirja käsittelee saaren historiaa aina noin 1600-luvulta alkaen, mut-ta että käsittely päättyy talviso-

dan kynnykselle. Voidaan siis toivoa, että kirjalle joskus ilmes-tyy jatko-osa.

Rankin saari oli jo 1600-lu-vulla tunnettu hyvistä kalavesis-tään. Kaukaisena ulkosaarena se tarjosi pitkiä ja säännöllisiä kala-reissuja Rankin apajille tehneil-le pyyntikunnille suojaisan tu-kikohdan. Kala-apajien kautta saaren historia kietoutuu osaksi alueen rikasta merikalastuskult-tuuria. Merenkävijöille Rankki tu-li tutuksi 1830-luvulla rakenne-tun tunnusmajakan myötä. Ran-kin saari otettiin vuosien 1914–1916 välisenä aikana venäläis-ten toimesta osaksi massiivista Pietari Suuren merilinnoitusta. Rankkiin rakennettiin tykkipatte-ri, jonka tarkoituksena oli suojata Kotkaa ja torjua vihollinen Suur-saaren alueen taisteluissa. Va-paussodassa Rankki oli Kotkan punakaartin miehittämä, ja pat-terilla oli suuri vaikutus Kotkan merialueen tapahtumiin keväällä 1918. 1920-luvulla Rankin lin-nake ja Kotkan alueen rannikko-puolustus olivat tärkeässä ase-massa rannikkotykistön kehityk-sessä. Rankkiin rakennettiin Suo-men ensimmäinen hajaryhmitet-ty rannikkopatteri. Määrätietoisel-la työllä luotiin 1930-luvulla puit-teet talvisodan onnistuneille tor-

juntataisteluille Kotkan alueella. Pietiläisen kirja kertoo elä-

västi ja yksityiskohtaisesti yh-den Suomen kuuluisimman ja perinteikkäimmän linnakesaa-ren historian talvisodan ensim-mäiselle sotapäivälle saakka. Kirja vie lukijan Kymenlaakson paikallishistorian johdattelema-na ainutlaatuiselle matkalle ve-näläisten rakentaman patterin vaiheisiin vapaussodassa sekä itsenäisen Suomen rannikkoty-kistön kehittämisen aikana.

Kirja sisältää paljon ennen julkaisematonta materiaalia ja tar-joaa mahdollisuuden uppoutua tämän suljetun saaren historiaan ja ainutlaatuisen linnakkeen ke-hitykseen. Tutuksi ei tule ainoas-taan Rankin kehitys, vaan koko alueen rannikkopuolustuksen ja saaristoelämän kehitys. Kirja si-sältää myös täydellisen lähdeluet-telon sekä viiteapparaatin, mikä on harvinaista tällaisissa kirjoissa.

Tarkemmat myyntijärjestelyt olivat julkaisuhetkellä vielä kes-ken. Oletettavaa on, että kirja tu-lee myyntiin ainakin Kymenlaak-son kirjakauppoihin. Lisäksi kir-jan voi tilata suoraan kustantajal-ta, http://www.apali.fi/rankin-lin-nake/, Puh 03-2700 500. Hinta on 29,50 €.

Ove Enqvist

Rankin linnake. Itäisen Suomenlahden lukko

Documents

Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 3/2013Tiedottaja Auli Aho, MERISK Tiedottaja Merja Laaksonen, UUDPR Tiedottaja Sari Salmi, SLMEPA Komkapt Matti Linteri, KOTRP Tiedottaja