Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Erityisopetuksen käsikirja
Turun ammatti-instituutin
Tämä on päivitetty ja korjattu painos vuonna 2010 ilmestyneestä Turun ammatti-instituutin Erityis-opetuksen käsikirja -julkaisusta. Alkuperäinen julkaisu tuotettiin Euroopan unionin osin rahoittamas-sa MAST -hankkeessa.
Toimitus: Anu Parantainen Maarit Toivola Seppo Moisio Seppo Ohtonen Marja-Riitta Tammisto
Hanna-Leena Leimu Kirsi Hellman-Suominen Mirkku Virkkunen
Taitto: Milla Vihanto, Turun ammatti-instituutti (2010), Marja Nikkinen, Turun kaupungin sivistystoimiala (2013)
Painopaikka: Finepress 2013, Turku
Julkaisija: Turun kaupungin sivistystoimiala
ISBN 978-952-5892-41-3 (nid) ISBN 978-952-5892-42-0 (PDF)
SISÄLTÖ
3
JOHDANTO _________________________________________________________________________ 4
1 ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN __________________________________ 5
SALASSAPITO JA TIEDONKULKU _______________________________________________ 72.1 Tiedonsiirto Turun perusopetuksen ja Turun ammatti-instituutin välillä _____________ 7
3 HOJKS HENKILÖKOHTAISTETUN OPPIMISEN TUKENA _______________________ 73.1 Erityisopetuksen toimenpiteet ___________________________________________________ 8
4 ERITYISOPETUKSEN TOTEUTUS _______________________________________________ 104.1 Yhteisopetus ___________________________________________________________________ 104.2 Pienryhmäopetus ja oppimispajat ______________________________________________ 104.3 Osa-aikainen erityisopetus ______________________________________________________114.4 Luokkamuotoinen erityisopetus ________________________________________________114.5 Työssä tekemällä oppiminen ____________________________________________________114.6 Erityisopiskelijan työssäoppiminen _______________________________________________114.7 Muistilista erityisopiskelijan työssäoppimisen tukemiseen _______________________ 124.8 Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytöt _____________________________________ 134.9 Muistilista erityisopiskelijan näyttöjen tukemiseen _______________________________ 134.10 Opinnoista vapauttaminen, opiskeluajan pidentäminen ja osatutkinto ___________ 144.11 Opetusmateriaali ______________________________________________________________ 14
5. ARVIOINTI _______________________________________________________________________ 155.1 Arviointimenetelmät ____________________________________________________________ 155.2 Opiskelu ja arviointi mukautetuin tavoittein ______________________________________ 165.3 Todistukset ____________________________________________________________________ 165.4 Ohjeet mukautettuun arviointiin ________________________________________________ 17
6. ERITYISOPETUS AIKUISKOULUTUKSESSA ____________________________________ 186.1 Näyttötutkintojärjestelmä _______________________________________________________ 196.2 Tutkinnon suorittajaksi hakeutuminen __________________________________________ 206.3 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ___________________________________________ 206.4 Määrittely erityisopiskelijaksi ____________________________________________________ 206.5 Tukitoimien rahoitus ___________________________________________________________ 216.6 Aikuiskoulutuksen erityisopetuksen toimenpiteet ja vastuut _____________________ 22
7 ERITYISOPETUKSEN HENKILÖSTÖ _____________________________________________24
JOHDANTO
4
Turun ammatti-instituutin erityisopetuksen käsikirja on laadittu opetus- ja ohjaushen-kilöstön arjen tueksi. Käsikirjassa kuvataan kokonaisuudessaan HOJKS-prosessi, sii-hen liittyvät toimenpiteet sekä määritellään vastuuhenkilöt. Lisäksi käsikirjaan on koottu tietoa esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden näyttöjen ja työssäoppimisen toteuttamisesta sekä opiskelijoiden arvioin-nista.
Turun ammatti-instituutin erityisopetuk-sen käsikirja ohjaa opettajien päivittäistä työskentelyä erityisopiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on, että oppilaitoksen henkilö-kunta saa käsikirjasta tarvitsemansa tiedot erityisopetuksen järjestämiseksi sekä tukea omalle työlleen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksessa.
Keskeisenä tavoitteena Turun ammatti-instituutin erityisopetuksen toteuttamisessa on, että erityistä tukea tarvitseva opiskelija saa sellaisen ammatillisen pätevyyden tai taidot, että hän työllistyy omalle ammattialal-
leen. Erityisopetuksella turvataan opiskelijan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva op-piminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen.
Turun ammatti-instituutin erityisopetuksen käsikirja on toteutettu osana MAST – Maa-kunnallisen ohjausmallin kehittäminen Varsi-nais-Suomessa -hanketta. Käsikirjan laatinut työryhmä on kerännyt tietoa ja olemassa olevia käytäntöjä Turun ammatti-instituutin eri tulosalueilta sekä perehtynyt joidenkin seutukunnan ammatillisten oppilaitosten vastaaviin erityisopetuksen toteutussuun-nitelmiin. Lisäksi käsikirjan valmistelun yh-teydessä kuultiin Turun ammatti-instituutin johtoa ja opettajia kaikilta tulosalueilta.
MAST-hankkeen rahoittajina toimivat Eu-roopan sosiaalirahasto, Suomen valtio ja toteuttajaorganisaatiot.
1 ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN
5
l on paljon poissaolojalkäyttäytyminen muuttuu oleellisestilon vaikeuksia oppimisessa tai työtaidoissalopiskeluaktiivisuus heikkeneelsosiaalisissa suhteissa tapahtuu muutoksialon alisuoriutumista opinnoissalon torjuvaa ja eristäytyvää käytöstältai opiskelijan tilanteessa on muuta huolta
herättävää
Jos edellä mainittuja muutoksia on tapahtu-nut, on tärkeää ilmoittaa asiasta ryhmänoh-jaajalle.
Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kartoitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojen alkaessa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistaminen perustuu: opet-tajien tai opiskelijahuollon henkilöstön tekemiin havaintoihin, peruskoulusta saatuun nivel-tietoon, aikaisempaan koulumenestykseen, joustavan haun tietoihin, ryhmänohjaajan te-kemään tulohaastatteluun, oppimisen lähtötasokartoitusten tuloksiin ja terveydenhoitajan huomioihin.
Erityisen tuen tarve voi ilmetä myös myöhemmin opintojen ai-kana. Koko opetushenkilöstön vastuulla on seurata jatkuvasti opiskelijoiden tilannetta ja selvittää mahdollinen tuen tarve, jos opiskelijalla:
01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavai-suuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten ADHD)
02 kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kir-joittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea luki-ongelma, dysfasia tai dysleksia)
03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutu-mattomuutta)
04 lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijat, joilla on laajoja oppi-misvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää)
05 vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitys-vamma (opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilö-kohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa)
06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat)
07 fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä)
08 autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet
09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelin-vammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)
10 kuulovamma
11 näkövamma
12 muu syy, joka edellyttää erityisopetusta (esim. aiempi huono koulumenestys, opiskelun epäsäännöllisyys, opiskeluvaikeu-det, päihdeongelma, käyttäytymis- tai keskittymisongelmat, sosiaalisen vaikeudet, lukivaikeudet, alhainen motivaatio)
Erityisen tuen tarve luokitellaan jokaisen opiskelijan kohdalla seuraavan taulukon mukaan ja kirjataan aina HOJKS:in.
Luokittelun perustana käytetään ensisijaista erityis-opetuksen tarpeeseen vaikuttavaa vaikeutta tai vam-maa.
6
2 SALASSAPITO JA TIEDONKULKU
Koulutuksien välisissä nivelvaiheissa siir-rettävät tiedot ovat luottamuksellisia. Opettajien, terveydenhoitajien ja opiskeli-jahuoltohenkilöstön kesken saa siirtää vain opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. He eivät kuitenkaan saa sivullisille luvattomasti il-maista, mitä he ovat saaneet tietää opis-kelijoiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta hoitaessaan koulutukseen liitty-viä tehtäviä (Laki ammatillisesta koulutuk-sesta 630/1998 42 §).
Ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja ovat opiskelijahuoltoa koskevat tiedot, oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat tie-dot, henkilökohtaisia ominaisuuksia koske-vat sanalliset arviot, tiedot terveydentilasta, vammaisuudesta, sosiaalihuollosta ja yk-sityiselämää koskevat tiedot (Julkisuuslaki 621/1999 24§).
Turun ammatti-instituutin henkilöstön lisäk-si opetuksen ja ohjaamisen kannalta tärke-ät tiedot siirretään opiskelijan suostumuk-sella myös työssäoppimispaikan ohjaajille työssäoppimisen tavoitekeskustelun yhte-ydessä.
2.1 Tiedonsiirto Turun perusopetuksen ja Turun ammatti-instituutin välillä
Peruskoulun päättöluokalla olevilta oppi-lailta ja heidän huoltajiltaan pyydetään lupa siirtää opetuksen kannalta välttämätön tie-to toiselle asteelle. Tieto luvan myöntämi-sestä on kirjattu sen peruskoulun oppilas-rekisteriin, josta oppilas on siirtymässä. Jos oppilas on siirretty tai otettu peruskouluai-kana erityisopetukseen (on erityisoppilas), hänelle on tehty peruskoulussa HOJKS. Tästä HOJKS:sta peruskoulun luokanval-voja, opinto-ohjaaja tai muu koulun ope-tus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluva tekee lyhennelmän (siirtoHOJKS tai Kuvaus oppi-laan osaamisesta siirtymisiä varten -loma-ke), joka voidaan siirtää toiselle asteelle.
Lyhennelmä HOJKS:sta tai Kuvaus oppi-laan osaamisesta siirtymiä varten -lomake toimitetaan Turun ammatti-instituuttiin sen
koulutalon opinto-ohjaajalle, jossa nuo-ri aloittaa opintonsa. Opinto-ohjaaja välit-tää ryhmänohjaajalle ja/tai muille opettajille eteenpäin ne tiedot, jotka ovat opetuksen järjestämisen kannalta merkityksellisiä. Nämä tarvittavat tiedot kirjataan opiskelijan HOJKS:iin, jos hänet on luokiteltu erityistuen tarpeessa olevaksi.
3 HOJKS HENKILÖKOHTAISTETUN OPPIMISEN TUKENA
Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen jär-jestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:n laatii ryhmänohjaaja. Suunnitel-massa määritellään yksilölliset oppimisen tavoitteet, tarvittavat tukitoimet ja mah-dollinen mukauttamisen tarve. HOJKS:iin kirjataan tuen peruste, sekä suunniteltu ja annettu erityistuki ja -ohjaus. Suunnitelmaa seurataan ja tarkennetaan säännöllises-ti. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ 1998.) Erityisopiskelijalle laadittava HOJKS sisältää HOPS:n eli henkilökohtaisen opiske-lusuunnitelman. Turun ammatti-instituutissa käytetään Wilmassa olevaa HOJKS tukitoi-met -lomaketta, jota täydennetään koko opiskelun ajan tai niin kauan kun erityisope-tuksen tarve on olemassa. Ohje HOJKS tukitoimet -lomakkeen käyttöön löytyvät Turun ammatti-instituutin henkilökunnan ohjeista (www.turkuai.fi > Linkit opiskelijoille ja henkilökunnalle > Henkilökunnan ohjeet).
Ryhmänohjaaja ja opettajat saavat tarvitta-essa tukea HOJKS -asioissa koulutusalan ervalta ja opinto-ohjaajalta. Ryhmänohjaaja huolehtii lomakkeen ylläpidosta ja määritte-lee muille opettajille käyttöoikeudet HOJKS tukitoimet -lomakkeeseen. Ryhmänohjaaja lopettaa HOJKS:in, jos erityisen tuen tarve poistuu, opiskelija keskeyttää opinnot tai valmistuu. HOJKS-prosessin vaiheet ja vas-tuuhenkilöt on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. 7
Se
ura
ava
ssa
ta
ulu
koss
a o
n lu
ete
ltu e
rityi
sop
etu
kse
n t
oim
en
pite
et,
aik
ata
ulu
ja e
ri to
ime
np
iteid
en
va
stu
uh
en
kilö
t.
KO
SK
AM
ITÄ
TO
IME
NP
IDE
VA
ST
UU
Enne
n o
pin
to-
jen a
lka
mis
taTie
do
n k
erä
äm
ine
n
kou
luko
keilu
t h
ark
inta
an
pe
rust
uva
ha
ku
(ha
ast
att
elu
)
Ko
ulu
koke
iluje
n a
ika
na
am
ma
ttia
ine
ide
n o
pe
tta
jat
ja/t
ai
op
into
-oh
jaa
ja a
rvio
iva
t n
uo
ren
so
veltu
vuu
tta
ala
lle.
Ha
rkin
taa
n p
eru
stu
van
ha
un
ha
ast
att
elu
ssa
arv
ioid
aa
n h
aki
jan
so
veltu
vuu
s a
lalle
.
op
into
-oh
jaa
ja ja
a
mm
att
iain
eid
en
o
pe
tta
ja
Yh
teis
ha
uss
a h
ake
ne
ide
n s
eu
ran
ta.
ura
oh
jaa
ja ja
op
into
-oh
jaa
ja
yhte
isva
linn
an
tie
do
t
en
na
kko
tied
ot
tule
vist
a
op
iske
lijois
ta ja
yh
teis
ha
un
tu
loks
et
Ha
rkin
taa
n p
eru
stu
valla
ha
ulla
ha
ken
eis
ta ja
hyv
äks
ytyi
stä
ko
ota
an
ja s
äily
tetä
än
ta
rvitt
ava
t liit
tee
t/h
au
n p
eru
ste
et.
o
pin
to-o
hja
aja
Op
into
jen a
lka
-e
ssa
Op
iske
lija
n lä
htö
taso
n
ka
rto
itus
tulo
ha
ast
att
elu
ja -
lom
ake
tod
istu
kse
t
tarv
itta
ess
a lä
htö
taso
n
kart
oitt
am
ine
n
Op
iske
lijan
tu
en
ta
rpe
en
ka
rto
itta
mis
eks
i ryh
mä
no
hja
aja
te
ett
ää
op
iske
lijoilla
tu
lo-
ha
ast
att
elu
lom
akk
ee
n s
ekä
ke
sku
ste
lee
op
iske
lijoid
en
ka
nss
a h
en
kilö
koh
tais
est
i. L
isä
ksi r
yhm
än
oh
jaa
ja k
oko
aa
ta
rvitt
ava
t tie
do
t o
pis
kelijo
ide
n a
lku
pe
räis
istä
to
dis
-tu
ksis
ta.
Tarv
itta
ess
a o
pis
kelijo
ide
n lä
htö
tila
nn
e k
art
oite
taa
n t
est
ien
ta
i ko
keid
en
avu
lla.
ryh
mä
no
hja
aja
ja mu
ut
op
ett
aja
t
niv
elti
eto
jen
siir
to r
yhm
än
-o
hja
aja
lle
Pe
rusk
ou
lun
pä
ätt
ölu
oka
lla o
levi
sta
siir
retä
än
tie
to T
uru
n a
mm
att
i-in
stitu
utt
iin e
sim
. si
irto
HO
JKS
:lla
ta
i Ku
vau
s o
pp
ilaa
n o
saa
mis
est
a s
iirty
mis
iä v
art
en
-lo
ma
kke
ella
. u
rao
hja
aja
, op
into
-o
hja
aja
, ryh
mä
no
h-
jaa
ja
eri
op
ett
ajie
n h
ava
into
jen
p
eru
ste
ella
te
hty
arv
ioin
tiE
ri a
ine
ita o
pe
tta
vat
op
ett
aja
t se
ura
ava
t o
pis
kelija
n v
alm
iuks
ia o
milla
tu
nn
eilla
an
.ry
hm
än
oh
jaa
ja j
a
mu
ut
op
ett
aja
t
HO
JK
S-o
pis
ke
lijo
ide
n
mä
äri
ttä
min
en
eh
do
tus
erit
yiso
pis
kelijo
ista
Ryh
mä
no
hja
aja
ko
koa
a t
ied
ot
op
iske
lijois
ta ja
te
kee
yh
tee
nve
do
n e
rityi
stä
tu
kea
ta
rvits
evi
sta
. Ryh
mä
no
hja
aja
n a
pu
na
to
imii
kou
lutu
sala
n e
rva
.ry
hm
än
oh
jaa
ja ja
e
rva
tod
eta
an
erit
yist
ä t
uke
a
tarv
itse
vat
ryh
mitt
äin
Lu
oka
nva
lvo
jien
eh
do
tuks
et
käsi
tellä
än
op
iske
lijah
uo
ltory
hm
äss
ä.
Op
iske
lijah
uo
ltory
hm
ä t
eke
e e
sity
kse
n e
rityi
stä
tu
kea
ta
rvits
evi
sta
op
iske
lijois
ta.
op
iske
lijah
uo
lto-
ryh
mä
Enne
n 2
0.9
ja
20
.1p
ää
töks
et
erit
yiso
pis
keli-
jois
taK
ou
lutu
spä
ällik
kö t
eke
e p
ää
töks
en
erit
yist
ä t
uke
a t
arv
itse
vist
a o
pis
kelijo
ista
ja
va
sta
a e
rityi
sop
etu
kse
n jä
rjest
äm
ise
stä
.ko
ulu
tusp
ää
llikkö
Tie
do
n k
irja
am
ine
n P
rimu
k-se
en
Tie
to e
rityi
sop
iske
lijois
ta, p
eru
ste
en
ko
od
i ja
sa
na
lline
n p
eru
ste
lu p
eru
stie
tolo
ma
k-ke
ese
en
op
into
sih
tee
ri
HO
JKS
:n t
eke
min
en
Ryh
mä
no
hja
aja
la
atii
HO
JKS
tu
kito
ime
t -l
om
akk
ee
n y
hd
ess
ä o
pis
kelija
n k
an
s-sa
. A
laik
äis
en
op
iske
lijan
mu
kan
a v
oi
olla
myö
s h
uo
ltaja
. M
ää
rite
llää
n o
pe
tta
jille
H
OJK
S:n
kä
yttö
oik
eu
s.
ryh
mä
no
hja
aja
HO
KS
:n t
äyd
en
täm
ine
nK
aik
ki o
pis
kelija
a o
pe
tta
vat
op
ett
aja
t tä
yde
ntä
vät
HO
JKS
:a t
arv
itta
ess
a (
tarv
itta
-va
n t
ue
n k
irja
am
ine
n s
ekä
to
teu
tus)
. Op
ett
ajie
n t
uke
na
to
imii
kou
lutu
sala
n e
rva
.ka
ikki
op
ett
aja
t,
erv
a
HO
JKS
:n t
ote
utu
min
en
HO
JKS
:n t
ote
utu
mis
ta s
eu
rata
an
sä
än
nö
llise
sti
ryh
mä
no
hja
aja
, ko
ulu
tusp
ää
llikkö
Ko
ko
op
iske
lun
aja
nE
rity
iso
pe
tukse
n jä
rje
s-
täm
ine
n
tied
on
siirt
o o
pe
tta
jien
vä
lillä
Op
ett
aja
t si
irtä
vät
tieto
a o
pe
tuks
en
järje
stä
mis
en
ka
nn
alta
ke
ske
isis
tä a
sio
ista
.o
pe
tta
jat
HO
JKS
:n p
äiv
itys
Ka
ikki
op
iske
lijaa
op
ett
ava
t o
pe
tta
jat
täyd
en
tävä
t H
OJK
S:a
ta
rvitt
ae
ssa
(ta
rvitt
a-
van
tu
en
kirj
aa
min
en
se
kä t
ote
utu
s).
Op
ett
ajie
n t
uke
na
to
imii
kou
lutu
sala
n e
rva
. H
OJK
S p
äiv
itetä
än
vä
hin
tää
n k
aks
i ke
rta
a lu
kuvu
od
ess
a.
erv
a, r
yhm
än
oh
-ja
aja
, op
ett
ava
t o
pe
tta
jat
työ
ssä
op
pim
ine
nO
pis
kelija
lle s
uu
nn
itella
an
ja a
nn
eta
an
hä
ne
n t
arv
itse
ma
nsa
oh
jau
s ja
tu
ki t
yöss
ä-
op
pim
isja
kso
lleo
hja
ava
op
ett
aja
nä
ytö
tO
pis
kelija
lle s
uu
nn
itella
an
ja a
nn
eta
an
hä
ne
n t
arv
itse
ma
nsa
oh
jau
s ja
tu
ki n
äyt
tö-
jen
su
orit
tam
ise
ssa
.o
pe
tta
ja
HO
JK
S:n
lo
pe
tta
min
en
erit
yise
n t
ue
n t
arv
e lo
pp
uu
o
pis
kelija
va
lmis
tuu
ta
i e
roa
a
HO
JKS
lop
ete
taa
n, k
un
op
iske
lijan
tu
en
ta
rve
pä
ätt
yy, h
än
va
lmis
tuu
ta
i ero
aa
op
-p
ilaito
kse
sta
. Ala
ikä
ise
n k
oh
da
lla H
OJK
S:n
lop
pu
mis
est
a t
ied
ote
taa
n h
uo
ltaja
lle.
ryh
mä
no
hja
aja
, e
rva
Op
iske
lijalle
laa
dita
an
yh
tee
nve
to H
OJK
S:s
ta (
siirt
oH
OJK
S)
pyy
nn
öst
äry
hm
än
oh
jaa
ja
3.1
Eri
tyis
op
etu
kse
n t
oim
enp
itee
t
KO
SK
AM
ITÄ
TO
IME
NP
IDE
VA
ST
UU
Enne
n o
pin
to-
jen a
lka
mis
taTie
do
n k
erä
äm
ine
n
kou
luko
keilu
t h
ark
inta
an
pe
rust
uva
ha
ku
(ha
ast
att
elu
)
Ko
ulu
koke
iluje
n a
ika
na
am
ma
ttia
ine
ide
n o
pe
tta
jat
ja/t
ai
op
into
-oh
jaa
ja a
rvio
iva
t n
uo
ren
so
veltu
vuu
tta
ala
lle.
Ha
rkin
taa
n p
eru
stu
van
ha
un
ha
ast
att
elu
ssa
arv
ioid
aa
n h
aki
jan
so
veltu
vuu
s a
lalle
.
op
into
-oh
jaa
ja ja
a
mm
att
iain
eid
en
o
pe
tta
ja
Yh
teis
ha
uss
a h
ake
ne
ide
n s
eu
ran
ta.
ura
oh
jaa
ja ja
op
into
-oh
jaa
ja
yhte
isva
linn
an
tie
do
t
en
na
kko
tied
ot
tule
vist
a
op
iske
lijois
ta ja
yh
teis
ha
un
tu
loks
et
Ha
rkin
taa
n p
eru
stu
valla
ha
ulla
ha
ken
eis
ta ja
hyv
äks
ytyi
stä
ko
ota
an
ja s
äily
tetä
än
ta
rvitt
ava
t liit
tee
t/h
au
n p
eru
ste
et.
o
pin
to-o
hja
aja
Op
into
jen a
lka
-e
ssa
Op
iske
lija
n lä
htö
taso
n
ka
rto
itus
tulo
ha
ast
att
elu
ja -
lom
ake
tod
istu
kse
t
tarv
itta
ess
a lä
htö
taso
n
kart
oitt
am
ine
n
Op
iske
lijan
tu
en
ta
rpe
en
ka
rto
itta
mis
eks
i ryh
mä
no
hja
aja
te
ett
ää
op
iske
lijoilla
tu
lo-
ha
ast
att
elu
lom
akk
ee
n s
ekä
ke
sku
ste
lee
op
iske
lijoid
en
ka
nss
a h
en
kilö
koh
tais
est
i. L
isä
ksi r
yhm
än
oh
jaa
ja k
oko
aa
ta
rvitt
ava
t tie
do
t o
pis
kelijo
ide
n a
lku
pe
räis
istä
to
dis
-tu
ksis
ta.
Tarv
itta
ess
a o
pis
kelijo
ide
n lä
htö
tila
nn
e k
art
oite
taa
n t
est
ien
ta
i ko
keid
en
avu
lla.
ryh
mä
no
hja
aja
ja mu
ut
op
ett
aja
t
niv
elti
eto
jen
siir
to r
yhm
än
-o
hja
aja
lle
Pe
rusk
ou
lun
pä
ätt
ölu
oka
lla o
levi
sta
siir
retä
än
tie
to T
uru
n a
mm
att
i-in
stitu
utt
iin e
sim
. si
irto
HO
JKS
:lla
ta
i Ku
vau
s o
pp
ilaa
n o
saa
mis
est
a s
iirty
mis
iä v
art
en
-lo
ma
kke
ella
. u
rao
hja
aja
, op
into
-o
hja
aja
, ryh
mä
no
h-
jaa
ja
eri
op
ett
ajie
n h
ava
into
jen
p
eru
ste
ella
te
hty
arv
ioin
tiE
ri a
ine
ita o
pe
tta
vat
op
ett
aja
t se
ura
ava
t o
pis
kelija
n v
alm
iuks
ia o
milla
tu
nn
eilla
an
.ry
hm
än
oh
jaa
ja j
a
mu
ut
op
ett
aja
t
HO
JK
S-o
pis
ke
lijo
ide
n
mä
äri
ttä
min
en
eh
do
tus
erit
yiso
pis
kelijo
ista
Ryh
mä
no
hja
aja
ko
koa
a t
ied
ot
op
iske
lijois
ta ja
te
kee
yh
tee
nve
do
n e
rityi
stä
tu
kea
ta
rvits
evi
sta
. Ryh
mä
no
hja
aja
n a
pu
na
to
imii
kou
lutu
sala
n e
rva
.ry
hm
än
oh
jaa
ja ja
e
rva
tod
eta
an
erit
yist
ä t
uke
a
tarv
itse
vat
ryh
mitt
äin
Lu
oka
nva
lvo
jien
eh
do
tuks
et
käsi
tellä
än
op
iske
lijah
uo
ltory
hm
äss
ä.
Op
iske
lijah
uo
ltory
hm
ä t
eke
e e
sity
kse
n e
rityi
stä
tu
kea
ta
rvits
evi
sta
op
iske
lijois
ta.
op
iske
lijah
uo
lto-
ryh
mä
Enne
n 2
0.9
ja
20
.1p
ää
töks
et
erit
yiso
pis
keli-
jois
taK
ou
lutu
spä
ällik
kö t
eke
e p
ää
töks
en
erit
yist
ä t
uke
a t
arv
itse
vist
a o
pis
kelijo
ista
ja
va
sta
a e
rityi
sop
etu
kse
n jä
rjest
äm
ise
stä
.ko
ulu
tusp
ää
llikkö
Tie
do
n k
irja
am
ine
n P
rimu
k-se
en
Tie
to e
rityi
sop
iske
lijois
ta, p
eru
ste
en
ko
od
i ja
sa
na
lline
n p
eru
ste
lu p
eru
stie
tolo
ma
k-ke
ese
en
op
into
sih
tee
ri
HO
JKS
:n t
eke
min
en
Ryh
mä
no
hja
aja
la
atii
HO
JKS
tu
kito
ime
t -l
om
akk
ee
n y
hd
ess
ä o
pis
kelija
n k
an
s-sa
. A
laik
äis
en
op
iske
lijan
mu
kan
a v
oi
olla
myö
s h
uo
ltaja
. M
ää
rite
llää
n o
pe
tta
jille
H
OJK
S:n
kä
yttö
oik
eu
s.
ryh
mä
no
hja
aja
HO
KS
:n t
äyd
en
täm
ine
nK
aik
ki o
pis
kelija
a o
pe
tta
vat
op
ett
aja
t tä
yde
ntä
vät
HO
JKS
:a t
arv
itta
ess
a (
tarv
itta
-va
n t
ue
n k
irja
am
ine
n s
ekä
to
teu
tus)
. Op
ett
ajie
n t
uke
na
to
imii
kou
lutu
sala
n e
rva
.ka
ikki
op
ett
aja
t,
erv
a
HO
JKS
:n t
ote
utu
min
en
HO
JKS
:n t
ote
utu
mis
ta s
eu
rata
an
sä
än
nö
llise
sti
ryh
mä
no
hja
aja
, ko
ulu
tusp
ää
llikkö
Ko
ko
op
iske
lun
aja
nE
rity
iso
pe
tukse
n jä
rje
s-
täm
ine
n
tied
on
siirt
o o
pe
tta
jien
vä
lillä
Op
ett
aja
t si
irtä
vät
tieto
a o
pe
tuks
en
järje
stä
mis
en
ka
nn
alta
ke
ske
isis
tä a
sio
ista
.o
pe
tta
jat
HO
JKS
:n p
äiv
itys
Ka
ikki
op
iske
lijaa
op
ett
ava
t o
pe
tta
jat
täyd
en
tävä
t H
OJK
S:a
ta
rvitt
ae
ssa
(ta
rvitt
a-
van
tu
en
kirj
aa
min
en
se
kä t
ote
utu
s).
Op
ett
ajie
n t
uke
na
to
imii
kou
lutu
sala
n e
rva
. H
OJK
S p
äiv
itetä
än
vä
hin
tää
n k
aks
i ke
rta
a lu
kuvu
od
ess
a.
erv
a, r
yhm
än
oh
-ja
aja
, op
ett
ava
t o
pe
tta
jat
työ
ssä
op
pim
ine
nO
pis
kelija
lle s
uu
nn
itella
an
ja a
nn
eta
an
hä
ne
n t
arv
itse
ma
nsa
oh
jau
s ja
tu
ki t
yöss
ä-
op
pim
isja
kso
lleo
hja
ava
op
ett
aja
nä
ytö
tO
pis
kelija
lle s
uu
nn
itella
an
ja a
nn
eta
an
hä
ne
n t
arv
itse
ma
nsa
oh
jau
s ja
tu
ki n
äyt
tö-
jen
su
orit
tam
ise
ssa
.o
pe
tta
ja
HO
JK
S:n
lo
pe
tta
min
en
erit
yise
n t
ue
n t
arv
e lo
pp
uu
o
pis
kelija
va
lmis
tuu
ta
i e
roa
a
HO
JKS
lop
ete
taa
n, k
un
op
iske
lijan
tu
en
ta
rve
pä
ätt
yy, h
än
va
lmis
tuu
ta
i ero
aa
op
-p
ilaito
kse
sta
. Ala
ikä
ise
n k
oh
da
lla H
OJK
S:n
lop
pu
mis
est
a t
ied
ote
taa
n h
uo
ltaja
lle.
ryh
mä
no
hja
aja
, e
rva
Op
iske
lijalle
laa
dita
an
yh
tee
nve
to H
OJK
S:s
ta (
siirt
oH
OJK
S)
pyy
nn
öst
äry
hm
än
oh
jaa
ja
10
Kunkin opiskelijan kohdalla on tärkeää sel-vittää oppimisvaikeuden syyt ja suunnitella opetuksen tukitoimet. Tukitoimilla ja jousta-villa opetusjärjestelyillä voidaan tukea opis-kelijaa niin, että hän selviää opinnoistaan omilla edellytyksillään. Tukitoimien avulla voidaan vähentää opintojen keskeyttämistä ja saavuttaa parempia oppimistuloksia.
Ensisijaisesti opiskelu toteutetaan yleis-opetuksena, jonka yhteydessä ovat tarjolla opiskelijan tarvitsemat tukimuodot ja mo-
nipuoliset opetusmenetelmät. Opiskelijalla, jolla on lieviä tai kohtalaisia oppimisvaikeuk-sia tai vamma, on oikeus saada erityisope-tusta muun opetuksen ohessa. Erityistuki sisällytetään opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan, eikä se saa pidentää viikoittaista opiskeluaikaa. Jos T1 - tason ta-voitteisiin ei päästä edellä mainituin tukitoi-min, on opiskelua jatkettava mukautetuin tavoittein. Opinnoista vapauttamista käyte-tään hyvin harvoin, sillä osaamista on voita-va osoittaa monilla tavoilla.
4.1 Yhteisopetus
Yhteisopetusta käytetään erityis-opetuksen yhtenä menetelmänä
integroidussa ammatillisessa työsa-liopetuksessa, teoriaopetuksessa ja
yhteisissä opinnoissa. Yhteisopetus voi ollla eriyttävää samanaikaisopetusta tai
rinnakkaisopetusta.
4.2 Pienryhmäopetus ja oppimispajat
Pienryhmässä erityisopetusta annetaan eriytettynä opiskelijoille, joilla on vaikeuk-
sia oppia esimerkiksi tiedollisesti vaativaa asiakokonaisuutta isossa ryhmässä ja jotka vaativat enemmän aikaa oppiakseen.
4 ERITYISOPETUKSEN TOTEUTUS
11
4.3 Osa-aikainen erityisopetus
Osa-aikaisessa erityisopetuksessa op-pimisongelmainen ja/tai hitaasti etenevä opiskelija voidaan siirtää osaksi aikaa eri-tyisluokkaopetukseen esimerkiksi oppimis-pajaan. Tavoitteena kuitenkin on, että mahdollisimman suuri osa opetuksesta tapahtuu yleisope-tuksen ryhmässä.
4.4 Luokkamuotoinen erityis-opetus
Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan, jos opiskelija ei kykene osallistumaan yleisopetuksen ryh-mässä annettavaan opetukseen ns. integ-roituna opiskelijana. Tällainen tilanne syntyy, jos opiskelijalla on huomattavasti mukau-tuksen tarvetta, eikä hän pysty seuraamaan opetusta tukitoimienkaan avulla. Myös esi-merkiksi vaikeat käyttäytymiseen liittyvät ongelmat voivat estää tavalliseen opetus-ryhmään osallistumisen.
4.5 Työssä tekemällä oppiminen
Opiskelijalle voidaan räätälöidä yksilöllisiä ratkaisuja hyödyntämällä työpaikalla tapah-tuvaa oppimista. Hän voi aloittaa opintonsa pienessä, turvallisessa, sopivassa työpai-kassa ja tehdä samalla opettajan valmista-mia oppimistehtäviä. Työpaikalla tulee olla myös koulutettu työpaikkaohjaaja. Opettaja tukee nuorta käymällä tapaamassa opiske-lijaa työpaikalla ja pitämällä häneen yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse. On tärkeää, että työpaikalla tiedetään nuoren vahvuu-det ja kehittämisalueet. Näin pystytään pa-remmin vastaamaan opiskelijan tarpeisiin ja tukemaan oppimista sen suunnittelussa, to-teuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa.
4.6 Erityisopiskelijan työssäoppiminen
Työssäoppiminen ja mahdollisuus näyttää tekemällä osaamistaan tarjoavat nuorelle kannustavan mahdollisuuden edetä opin-noissaan ja sijoittua työelämään. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäop-piminen ja näytöt toteutetaan Turun am-matti-instituutissa tutkintokohtaisen ope-
tussuunnitelman ja siihen liittyvän näyttösuunnitelman mukaisesti.
Tavoitteena on, että erityisopiskeli-ja suorittaa työssäoppimisen työpaikalla,
joka täyttää jaksolle asetetut oppimistavoit-teet. Mikäli työssäoppimisen järjestäminen työpaikalla ei erittäin painavista syistä ole mahdollista, voidaan työssäoppiminen to-teuttaa oppilaitoksen työpajassa tai vastaa-vin järjestelyin.
Erityisopiskelijan työssäoppimisjakson to-teutukseen tarvitaan normaalia enemmän ohjausta, tukea ja aikaa uusien asioiden oppimiseen. Työpaikkaohjaajan ja opetta-jan välinen yhteistyö ja tiedonkulku tukevat opiskelijan työssäoppimista. Työssäoppi-mispaikan valinnassa huomioidaan opiskeli-jan henkilökohtaiset tavoitteet ja vahvuudet. Työssäoppimisen määrää voidaan kasvat-taa erityisopiskelijan henkilökohtaisen suun-nitelman mukaan.
12
1. Alustuksena yksilöllinen keskustelu erityisopiskelijan kanssa:l työssäoppimisen periaate, tavoitteet ja ajankohtalopiskelijan vahvuudet / osaaminen / toiveet / rajoitteetl tavoitteet (HOJKS) normaali / mukautettu l näyttö (mitä, miten, missä?)l tarvitaanko lisää tukea? esim. opo, uraohjaaja, kuraattori, psykologi, joku muu
2. Valmennus työssäoppimisjaksolle:l minkälainen työssäoppimispaikka? koulu / paja / työpaikkalkulkumahdollisuudet, työajan rajoitteet: kulttuurilliset, terveydelliset ym. rajoitteetlminkälaisia tehtäviä, näyttömahdollisuudet?lohjaustarve: työpaikkaohjaaja / opettaja / joku muultutustutaan työssäoppimisen esisopimukseen ja työssäoppimisen toteutussuunni-
telmaanlvalitaan mahdollisia työpaikkoja
3. Valmennus työssäoppimispaikan hakuunlsovitaan tuen tarpeen kertomisesta työnantajallelhakeeko työpaikan itse vai tuettuna?lharjoitellaan puhelinkeskustelua (tee muistilista)lharjoitellaan työssäoppimispaikan hakualkerrataan työelämän pelisäännötlcv:n laatiminen, cv ja muut tarvittavat paperit kansioon
4.Työssäoppimispaikan hakulsoitto työpaikalle: opiskelija / opettajalkäynti työpaikalla: yksin / opettajan kanssalesisopimuksen tekeminen
5. Työssäoppimisjaksolmeno työssäoppimispaikkaan itsenäisesti / tuettunaltyössäoppimisen toteutussuunnitelman teko: opiskelija, työnantaja, opettaja (vara-
taan riittävästi aikaa),lsovitaan käytännön asiat: esim. työturvallisuus, tuen tarpeet, yhteistyön tekeminen
työpaikkaohjaajan kanssalopettaja käy ohjaamassa riittävästi, on tavoitettavissa, tukee ja kannustaa opiskeli-
jaaltyössäoppimisen arviointikeskustelu: opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettajalopiskelijan itsearviointi jaksostalonko mahdollisuus työllistyä?
6. Palautteen hyödyntäminenlkeskustellaan opiskelijan kanssalonnistumiset, vahvuudet, haasteetltulevaisuuden suunnitelmat, työkokemuksen hyödyntäminen työllistymisessälHOJKS:iin kirjaaminen
4.7 Muistilista erityisopiskelijan työssäoppimisen tukemiseen
13
1. Alustuksena yksilöllinen keskustelu erityisopiskelijan kanssal näyttöjen periaate, tavoitteet ja aikataulul opiskelijan vahvuudet, osaaminen, toiveet, rajoitteetl tavoitteet (HOJKS): normaali / mukautettu l missä näytetään? koulu / työpaikka / työpajal yksilöllinen näyttösuunnitelma (esim. pienet kokonaisuudet)
2. Valmennus näyttöönlnäyttöön liittyvä tuki ja ohjausltehtävien suunnittelu: opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettajalkäytännön näyttötilanteen ja olosuhteiden kertaaminenlnäytettävän tehtävän riittävä harjoittelulopiskelijan ohjaustarpeen kartoitus: työpaikkaohjaaja / opettaja / joku muulperehdytään arviointikriteereihin ja tehtävän kuvaukseen kohta kohdalta
(opiskelija ja opettaja)lperehdytään arviointikriteereihin, tehtävän kuvaukseen ja ohjaukseen (opet-
taja ja työpaikkaohjaaja)
3. Näyttölopiskelija ilmaisee valmiutensa näyttöönlkerrataan näytön periaate, kriteerit ja tehtävälnäytön suoritus, tukea tarvittaessa saatavillalopiskelijan itsearviointi näytöstä (kirjallinen tai suullinen)
4. Arviointilarviointikeskustelu: opiskelija, työelämän edustaja, opettajal kannustava, havainnollinen, rauhallinen ja rakentavalarviointikaavakkeet ja allekirjoitus
5. Palautteen hyödyntäminenlkeskustellaan opiskelijan kanssa onnistumisista, vahvuuksista, haasteista
(mahdollisesta uusinnasta)
4.8 Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisessa opiskelijalle annetaan tukea tarvittaessa en-nen näyttöä, näytön aikana sekä ohjaavana palautteena näytön jälkeen. Näyttö suunnitel-laan niin, että opiskelijan vahvuudet otetaan huomioon. Näytön tehtävät ja arviointi anne-taan opiskelijalle parhaiten soveltuvalla tavalla, esim. selkokielisinä ja/tai suullisesti.
Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppiminen ja näytöt ovat osa opiskelijan henki-lökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Yksilölliset erot voidaan ottaa huomioon muun muassa antamalla lisäaikaa oppimiselle, tekemällä osanäyttöjä, tarjoamalla vaihtoehtoisia näyttöta-poja, valitsemalla näyttöpaikaksi oppilaitos tai työpaikka, antamalla ohjausta näytön aikana sekä mukauttamalla tarvittaessa tavoitteita. Ammattiosaamisen näytön aikana opiskelijalle annettu lisätuki ja erityistoimenpiteet kirjataan HOJKS:iin.
4.9 Muistilista erityisopiskelijan näyttöjen tukemiseen
14
4.10 Opinnoista vapauttaminen, opiskelu-ajan pidentäminen ja osatutkinto
Opinnoista vapauttaminen voidaan tehdä, jos opintojen suorittaminen opiskelijan edel-lytyksen huomioon ottaen on kohtuutonta. Esimerkiksi jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsin kieltä perusasteella, hänet voidaan vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta myös Turun ammatti-instituutissa (Laki 630/98, 21§). Opiskelijan ei tarvitse valita vapautet-tujen opintojen tilalle uusia opintojaksoja tai kokonaisuuksia. Opiskelija hakee vapau-tusta kirjallisesti (lomake löytyy osoitteesta: www.turkuai.fi » koulutusta nuorille » opiske-lijalle » lomakkeet). Vapautuksen hyväksyy koulutuspäällikkö.
Opiskeluajan pidentäminen tehdään enna-koidusti ja suunnitelmallisesti. Jos erityis-opiskelija ei valmistu kolmessa vuodessa, ryhmänohjaaja tekee hänen kanssaan suunnitelman puuttuvien opintojen suoritta-misesta tuettuna. Suunnitelma ja tavoitteet kirjataan HOJKS:iin.
Osatutkinnon suorittaminen on mahdollis-ta, jos osa opinnoista jää suorittamatta tai tavoitteet on määritelty niin suppeiksi, ettei tutkintotodistusta voi antaa. Tässä tapauk-sessa opiskelija saa todistuksen suoritetuis-ta opinnoista.
4.11 Opetusmateriaali
Erityistä tukea tarvitsevil-le opiskelijoille löytyy vain vähän ammatillista opinto-materiaalia. Tästä johtuen sopivan materiaalin valmis-taminen jää usein opettajan tehtäväksi. Opetusmateri-aalissa on tärkeää kiinnittää huomiota selkeyteen ja loo-gisesti etenevään sisältöön sekä kaikkien eri aistikana-vien käyttöön (materiaali voi olla kirjallista, puhuttua, kuvia). Opetusmateriaali voi olla tarvittaessa selkokielellä, joka on helposti luettavaa, yksinkertaistettua ja ymmär-rettävää tekstiä.
Opettaja voi huomioida hitaat opiskelijat antamalla heille muistiinpanot etukäteen valmiina ja välttämällä puhumista, kun opis-kelijat kirjoittavat muistiinpanoja. Työohjeet ja tehtävät on hyvä antaa pienissä osissa ja mahdollisesti kuvitettuna. Erityisopiskelijal-le on hyvä antaa riittävästi rauhallista aikaa tehtävään perehtymiseen ja kysymysten tekemiseen.
Erityisopettajat ovat keränneet
materiaalia ja nettilinkkejä ope-
tuksen avuksi.
ope.edu.turku.fi > Opetuksen tu-
kipalvelut > Erityisopetus
www.koulutustakuu.fi/erityisope-
tus
15
5 ARVIOINTI
Erityisopiskelijan arvioinnissa tulee nou-dattaa samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Arvioinnin teh-tävänä on ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa, jotta hänelle muo-dostuu myönteinen mi-näkuva itsestä oppijana ja ammatti-ihmisenä.(L601/2005, 25§.) Arvi-oinnin tulee olla laadullista (sanallista), jolloin opiske-lijan osaamista verrataan opintokokonaisuuksien ta-voitteisiin sekä niiden pohjal-ta laadittuihin arviointikritee-reihin. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen ammattipätevyyden, joka aut-taa häntä työllistymään. Koko-naisvaltaisena tavoitteena on edistää opiskelijan hyvinvointia tarjoamalla yksilön tarpeet huomioon ottavaa opetusta ja ohjausta ammattiin.
5.1 Arviointimenetelmät
Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavutta-mista, soveltuvat käytettyihin opiskelume-netelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Erityisopiskelijoiden kohdalla on erityisesti kehitettävä kullekin opiskelijalle parhaiten soveltuva arviointimenetelmä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia arviointimene-telmiä ja opiskelijalla on oltava mahdollisuus näyttää osaamistaan muutenkin kuin kirjal-lisesti.
Jatkuva näyttö
Jatkuvalla näytöllä havainnoidaan ja arvioi-daan opiskelijan kehittymistä koko koulu-tuksen ajan. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso ja hänelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.
Itsearviointi
Itsearvioinnin tavoitteena on kannustaa opiskelijaa ottamaan vastuu omasta oppi-misestaan ja kehittää opiskelijan itsetuntoa. Lähtökohta itsearviointiin on yksilöllinen ta-voitteiden asettelu. Tavoitteet tulee mitoit-
taa siten, että opiskelija saavuttaa ne sopi-vasti ponnistellen.
Kokeet
Kokeet voidaan järjestää kirjallisina, suullisi-na tai toiminnallisina. Koe voi koostua myös kaikista edellä mainituista osista. Vaihto-ehtona voi olla myös, että koekysymykset annetaan opiskelijalla etukäteen tutkitta-vaksi tai kokeen materiaali voi olla esillä ko-keessa. Opiskelija voi osoittaa osaamistaan myös yksilöllisillä kotitehtävillä tai pari- ja ryh-mätentillä. Kirjalliset kysymykset tulee laatia selkeäkielisesti. Jos opiskelijalla on vaikeuk-sia ymmärtää kirjallisia kysymyksiä tai tuot-taa tekstiä, voidaan hänelle järjestää suullisia kokeita.
Näytöt
Näytöissä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämässä tarvittavan osaa-misen. Erityisopiskelijan näyttö voidaan arvi-oida myös sanallisesti.
Arviointiasteikko
Opintosuoritukset arvioidaan käyttäen arvi-ointiasteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyy-dyttävä (1). Mukautetut opiskelutavoitteet johdetaan siten, että mukautetun kiitettä-vän (K alaviite) tavoitteet ovat vaatimusta-soltaan alempana kuin T1-tason tavoitteet.
16
5.3 Todistukset
Opiskelijan suoritettua hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot hänelle annetaan tutkin-totodistus. Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita on mukautettu. Sosiaa-li- ja terveysalan perustutkinnossa (lähihoitaja) on kuitenkin otettava huomioon, että mikäli opiskelun tavoitteita on mukautettu merkittävästi, opiskelija ei voi saada tutkintotodistusta eikä ammatinharjoittamisoikeutta. Lääkehoitoa koskevaa mukauttamista ei voida tehdä. Mukautetuista tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä tutkintotodistukseen. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen.
Todistus suoritetuista opinnoista annetaan silloin, kun opinnot jäävät olennaisilta osin puut-teellisiksi. Tämän todistuksen yhteydessä annetaan erillisellä liitteellä selvitys siitä, mitä opis-kelija parhaiten osaa.
Mukautus ilmaistaan arvosanan numeron yhteydessä olevalla M-kirjaimella.
5.2 Opiskelu ja arviointi mukautetuin tavoittein
Tutkinnon tavoitteita voidaan tarvittaessa mukauttaa, mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistua T1-tasoa. Erityisopetuksessa opetus on kuitenkin mukautettava siten, että opiskelija saavuttaa mahdollisen suuressa määrin sa-man pätevyyden kuin muutkin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat. Poikkeuksena on sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja) kuuluva lääkehoito, jota ei voida mukauttaa.
Koulutuksen järjestäjän tulee laatia tutkinnon osan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (L811 / 1998 8 §) mukaisesti. Aloitteen opintojen mukauttamisesta voi tehdä opiskelija, opiskelijan huoltaja, ryhmänohjaaja tai joku muu opettaja.
Erityisopiskelija voi suorittaa osan tai kaikki
opinnot mukautetuin tavoittein. Opintojen
mukauttaminen edellyttää aina HOJKS:n
tekemistä. Mukauttaminen voi merkitä
• pienempiätavoitteita
• vähemmänopiskeltaviaasioita
• enemmänohjaustajatukea
• erityisiäopetusmenetelmiä
• tuttujaoppimisympäristöjä
Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan
koko koulutuksen ajan ja toiminta doku-
mentoidaan HOJKS:iin.
Tyyd
ytt
ävä
(T1)
, yle
ine
n o
pe
tussu
un
nite
lma
Hyvä
, m
uka
ute
ttu
2
- o
pis
ke
lija
pysty
y t
yö
llisty
mä
än
tu
tkin
toa
va
sta
ava
lle a
mm
at-
tia
lalle
ja
ko
ulu
tuso
hje
lma
n m
uka
isiin
te
htä
viin
jo
ista
kin
työ
-ta
ito
jen
ja
tie
do
llise
n o
sa
am
ise
n p
uu
tte
ista
hu
olim
att
a
- o
pis
ke
lija
pysty
y o
hja
ttu
na
työ
llisty
mä
än
tu
tkin
toa
va
sta
ava
l-le
am
ma
ttia
lalle
he
nkilö
ko
hta
ise
n o
pe
tussu
un
nite
lma
n m
u-
ka
isiin
yksilö
llise
sti v
alit
tuih
in t
yö
teh
täviin
(a
vo
työ
)
- o
pis
kelija o
saa k
äyt
tää t
ava
llisim
pia
työ
menete
lmiä
, ty
övä
lineitä ja
m
ate
riaale
ja t
ois
tuvi
ssa t
yötila
nte
issa
- o
pis
kelijan o
n o
satt
ava
käyt
tää y
ksilö
llisesti v
alit
tuih
in t
yöte
htä
viin
liit-
tyvi
ä t
yöm
enete
lmiä
, ty
övä
lineitä ja
mate
riaale
ja
- o
pis
kelijan o
n o
satt
ava
to
imia
tutu
ssa y
mp
äristö
ssä ja
tutu
issa v
uo
-ro
vaik
utu
stila
nte
issa
- o
pis
kelijan o
n o
satt
ava
to
imia
harv
oin
muutt
uva
ssa y
mp
äristö
ssä ja
tu
tuis
sa v
uo
rova
ikutu
stila
nte
issa ja
hänen o
n o
satt
ava
tehd
ä e
tukä-
teen h
arjo
iteltua t
ehtä
vää
- o
pis
kelija o
saa k
äyt
tää o
maksum
iaan t
yöta
ito
ja ja
työ
n p
eru
sta
na
ole
vaa t
ieto
a t
ois
tuvi
ssa t
yötila
nte
issa
- o
pis
kelija o
saa p
yytä
ä a
pua o
malla
ko
mm
unik
oin
tita
valla
an
- o
pis
kelijan o
n o
satt
ava
ohja
ttuna e
tsiä
työ
hö
nsä li
itty
vää t
ieto
a-
op
iskelijan o
n o
satt
ava
so
peutu
a o
hja
ukseen,
työ
skente
lyyn
ryh
mäti-
lante
essa ja
hänen t
ule
e o
sata
to
imia
annetu
n p
ala
utt
een m
ukais
esti
ja k
ysyä
tarv
itta
essa li
säo
hje
ita
- o
pis
kelijan t
ule
e t
ehd
ä a
nnetu
t te
htä
vät
ja o
sata
arv
ioid
a it
seään ja
ty
önsä o
nnis
tum
ista
- o
pis
kelija o
n o
satt
ava
ohja
ttuna n
oud
att
aa s
ovi
ttuja
työ
aik
oja
, ty
önsä
ed
elly
ttäm
iä t
yötu
rvallisuuso
hje
ita,
muita s
op
imuksia
ja o
hje
ita s
ekä
osaa k
ert
oa p
oik
keam
ista
- o
pis
kelijan t
ule
e n
oud
att
aa t
yöaik
oja
, ty
ötu
rvallisuuso
hje
ita,
muita
so
pim
uksia
ja o
hje
ita s
ekä n
euvo
tella
po
ikkeam
ista
Kiit
ett
ävä
, m
uka
ute
ttu
3Tyyd
ytt
ävä
, m
uka
ute
ttu
1
- o
pis
ke
lija
pysty
y t
yö
llisty
mä
än
tu
tkin
toa
va
sta
ava
lle a
mm
at-
tia
lalle
ja
ko
ulu
tuso
hje
lma
n m
uka
isiin
avu
sta
viin
te
htä
viin
ty
öta
ito
jen
ja
tie
do
llise
n o
sa
am
ise
n p
uu
tte
ista
hu
olim
att
a
- o
pis
ke
lija
pysty
y t
yö
llisty
mä
än
tu
tkin
toa
va
sta
ava
lle a
mm
at-
tia
lalle
yksilö
llise
sti jä
rje
ste
ttyyn
työ
toim
inta
an
he
nkilö
ko
h-
tais
essa
op
iske
lusu
un
nite
lma
ssa
viit
oite
ttu
jen
su
un
nite
lmie
n
mu
ka
ise
sti
- o
pis
kelija o
saa k
äyt
tää t
yöte
htä
viin
sä li
itty
viä t
ava
llisim
pia
työ
tap
oja
, ty
övä
lineitä ja
mate
riaale
ja t
ois
tuvi
ssa t
yötila
nte
issa
- o
pis
kelija t
arv
itsee o
pin
no
issa ja
työ
ssään ja
tkuva
a s
eura
nta
a ja
hen-
kilö
ko
hta
ista
ohja
usta
- o
pis
kelijan o
n o
satt
ava
to
imia
tutu
ssa y
mp
äristö
ssä ja
vuo
rova
ikutu
s-
tila
nte
issa
- o
pis
kelijan o
n o
satt
ava
henkilö
ko
hta
isesti o
hja
ttuna t
ehd
ä y
ksilö
llisesti
valit
tuja
, p
aljo
n h
arjo
iteltua t
yöte
htä
vää ja
osatt
ava
ohja
ttuna k
äyt
tää
niih
in li
itty
viä t
yöm
enete
lmiä
, ty
övä
lineitä ja
mate
riaale
ja
- o
pis
kelijan o
n o
satt
ava
käyt
tää o
maksum
iaan t
ieto
ja ja
taito
ja p
aljo
n
harjo
itellu
issa,
usein
to
istu
vissa t
ilante
issa
- o
pis
kelijan o
n o
satt
ava
to
imia
tutu
ssa ja
pys
yvässä y
mp
äristö
ssä ja
tu
tuis
sa v
uo
rova
ikutu
stila
nte
issa
- o
pis
kelijan o
n o
satt
ava
ohja
ttuna e
tsiä
työ
tehtä
viin
sä li
itty
vää t
ieto
a-
op
iskelijan o
n o
satt
ava
so
peutu
a o
hja
ukseen ja
ryh
mässä t
yöskente
-ly
yn,
osatt
ava
kuunnella
ja n
oud
att
aa a
nnett
uja
ohje
ita
- o
pis
kelijan o
n o
satt
ava
työ
skennellä
pys
yvis
sä r
yhm
ätila
nte
issa ja
o
hja
ttuna a
rvio
ida it
seään ja
annetu
n t
yöte
htä
vän o
nnis
tum
ista
- o
pis
kelija o
saa h
enkilö
ko
hta
isesti o
hja
ttuna n
oud
att
aa t
yöaik
oja
, ty
ön-
sä e
delly
ttäm
iä t
urv
allisuuso
hje
ita,
muita s
op
imuksia
ja o
hje
ita
- o
pis
kelijan t
ule
e n
oud
att
aa t
yöaik
oja
, ty
ötu
rvallisuuso
hje
ita,
muita
so
pim
uksia
ja o
hje
ita s
ekä n
euvo
tella
po
ikkeam
ista
raja
tussa,
yksilö
l-lis
esti s
uunnitellu
issa t
yötila
nte
issa
5.4
Ohje
et
muka
ute
ttuun a
rvio
intii
n
18
6. ERITYISOPETUS AIKUISKOULUTUKSESSA
19
6.1 Näyttötutkintojärjestelmä
Ammatillinen aikuiskoulutus perustuu näyt-tötutkintojärjestelmään. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallises-ti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. (Näyt-tötutkinto-opas, OPH, 2007.) Näyttötutkin-to-oppaan liite 4 määrittelee toimenpiteet kun tutkinnon suorittajana on erilainen op-pija:
Hakeutumisvaiheessa
• Selvitetäänhaastatteluintaitestauksinhenkilön mahdolliset luki- ja oppimisvai-keudet sekä niihin liittyvät erityisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tarpeet.
• Selvitetäänhenkilönoppimiskäsityksetja-kokemukset sekä näkemykset itses-tään oppijana.
Näyttötutkinnon suorittami-nen
• Erilaisillaoppijoillaonsamatammattitaitovaatimukset näyttötutkinnoissa kuin muillakin näyttötutkinnon suorittajilla.
• Ammattitaidonarviointi:luki- ja muut oppimisen vai-keudet eivät saa vaikuttaa suoritusta heikentävästi.
• Onvarmistettava,ettähenkilö ymmärtää tutkinto-suoritukseen liittyvät ohjeet ja määräykset.
• Arviointitilanteessavoidaankäyttää kuvia, piirustuksia ja malleja.
• Kokotutkinnonsuorittami-nen tai sen täydentäminen suullisesti on mahdollista.
• Lisäaikaasaaantaanäyttö-ympäristöön perehtymiseen, tehtävien suunnitteluun ja mahdollisiin kirjallisiin osioihin.
• Tuentarvetuleetunnistaajasenpe-rusteella suunnitella tukitoimet yhdessä
näyttötutkinnon järjestäjän, työelämän edustajan ja näyttötutkinnon suorittajan kanssa.
• Tutkintosuoritustenarvioijattuleetarvit-taessa valmentaa oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja huomioimiseen sekä erilaisten keinojen ja mahdollisten apuvä-lineiden käyttöön tutkintotilaisuudessa.
Tarvittavan ammattitaidon hankkimi-nen
• Näyttötutkintoonvalmistavankoulu-tuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on selvitettävä ja huomioitava henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet.
• Näyttötutkintoonvalmistavassakou-lutuksessa tulee kiinnittää huomiota opetusmateriaalin ja opetuksen moni-muotoisuuteen ja -kanavaisuuteen sekä koulutuksen soveltuvuuteen erilaisille oppijoille.
20
6.2 Tutkinnon suorittajaksi hakeutuminen
Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuk-seen hakeudutaan www-sivulta löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella. Joillekin aloil-le haetaan vapaamuotoisen hakemuksen sekä suoran yhteydenoton (pelkkä tut-kintotilaisuus) kautta. Työvoi-mapoliittisiin koulutuksiin hakeudutaan TE-toimiston kautta ja opiskelijavalinnois-sa on oppilaitoksen edusta-jan lisäksi päättävänä henki-lönä työvoimaviranomainen. Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan oppisopimus-toimiston kautta. Hakeutu-misvaiheessa selvitetään hakeutujan edellytykset toi-mia ko. alalla sekä käynnis-tetään henkilökohtaistamis-prosessi.
Hakeutumisvaiheessa am-matinopettaja ja ohjaava opettaja keräävät tietoa hakulomakkeesta, vapaa-muotoisesta hakemukses-ta sekä aiemmista lausun-noista ja todistuksista liittyen erityisen tuen tarpeeseen. Valintahaastattelussa täyden-netään näitä tietoja. Valinta tutkinnon suo-rittajaksi tehdään Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa yhteisesti sovittujen kriteereiden mukaisesti.
6.3 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen
Erityisen tuen tarve voidaan todeta jo ha-keutumisvaiheessa aiempien dokumenttien sekä hakeutujan oman kuvauksen perus-teella. Ammatinopettajien, yleisten aineiden opettajien ja ohjaavan opettajan havainnot valmistavan koulutuksen aikana johtavat tarvittaessa NMI-testaukseen (lukeminen- ja kirjoittaminen) sekä matematiikan lähtö-tason arviointiin.
Erityistä tukea tarvitsevat myös ne opiskeli-jat, joilla on käyttäytymis- tai keskittymison-gelmia, sosiaalisia vaikeuksia tai opiskelija on mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutuja. Ohjaavan opettajan pitämä Oppiminen ai-
kuisena -opintokokonaisuus tähtää opis-keluedellytysten kehittämiseen. Sen aikana kerrotaan opiskelijoille mahdollisuudesta saada erityistä tukea tutkinnon suorittami-sen eri vaiheissa sekä kerrotaan siihen liitty-vistä käytänteistä.
6.4 Määrittely erityisopiskelijaksi
Vastuuopettaja, erityisopettaja, tiimin oh-jaava opettaja ja opiskelija keskustelevat ja suunnittelevat millaista tukea opiskelija tar-vitsee tutkinnon suorittamisen eri vaiheis-sa. Tuki voi liittyä valmistavan koulutuksen opetusjärjestelyihin, opetusmenetelmiin, opetusvälineisiin sekä tutkintotilaisuuden suunnitteluun ja järjestelyihin. Aikuisopiske-lija päättää aina itse haluaako hän erityistä tukea. Konkreettiset tuen muodot, arvioitu määrä ja tuen antaja kirjataan opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelmaan. Hen-kilökohtaistamissuunnitelmat tallennetaan ryhmäkohtaisiin tietoihin Y-asemalle.
Vastuuopettaja huolehtii, että muut opis-kelijaa opettavat opettajat saavat tiedon sovituista tukitoimista. Henkilökohtaistami-suunnitelmaan kirjataan seuraava tapaa-minen noin puolen vuoden päähän, jolloin arvioidaan tukitoimien riittävyys ja se, onko tarvetta jatkaa tukitoimia. Jos tukitoimien
21
tarve lakkaa, niin se myös kirjataan henki-lökohtaistamissuunnitelmaan ja erityisopis-kelijastatus puretaan. Jokaisen henkilökoh-taistamissuunnitelman päivityksen jälkeen sen allekirjoittavat opiskelija, vastuuopettaja ja ohjaava opettaja. Samalla opiskelija an-taa myös luvan tiedonsiirtoon oppilaitoksen sisällä ja - mikäli suunnitelma edellyttää - myös työssäoppimispaikkaan.
Opiskelijan tarpeiden ja toiveiden pohjalta järjestetään moniammatillisia verkostota-paamisia oppilaitoksen ulkopuolisten taho-jen kanssa (esim. työvoimaviranomaiset, kuntouttavat tahot, sosiaalitoimi, terveyden-huollon edustajat). Henkilökohtaista-missuunnitelman tukitoimet ja siihen esitetyt resurssit esitetään aikuis-koulutuspäällikölle hyväksyttäväksi . Ohjaava opettaja ilmoittaa opinto-sihteerille tiedon erityisopiskelijasta-tuksesta kirjaamis-ta varten. Luoki-tuksessa käytetään sivulla 6 esitettyä taulukkoa.
6.5 Tukitoimien rahoitus
Opiskelijan kou-lutuksen rahoitus-muoto määrittää sen, mitä kautta hänen tarvitsemansa tukitoimet rahoitetaan. Mikäli erityisen tuen tarve todetaan, opiskelijoilla on yhdenvertaiset oikeudet saada tukea tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa.
• Valtionosuuskoulutuksissa(VOSpt,lisäkoulutus) tuki rahoitetaan korotetun valtionosuuden turvin.
• Oppisopimuskoulutuksessaoppisopi-mustoimisto myöntää tehdyn suunni-telman pohjalta lisäresurssin erityiseen tukeen. Kun tuen tarve on todettu, aikuiskoulutuspäällikkö tekee tarjouksen
oppisopimustoimistolle. • Työvoimapoliittisissakoulutuksissavoi-
daan saada erillistä tukiresurssia opiske-lijalle, joka tarvitsee erityistä tukea. Tuen tarve ja määrä pitää perustella erikseen. Aikuiskoulutuspäällikkö tekee lisäresurs-sista tarjouksen ELY-keskukselle.
KO
SKA
MIT
ÄTO
IMIN
TAVA
STU
UH
ake
utu
mis
vaih
eTie
do
n k
erä
äm
ine
n
Ha
kulo
ma
kke
en
tie
do
t V
ap
aa
mu
oto
iste
n h
ake
mu
ste
n
tied
ot
Aie
mm
at
tod
istu
kse
t ja
lau
sun
no
t
Va
linta
ha
ast
att
elu
Mu
ut
ha
keu
tum
isva
ihe
en
me
ne
telm
ät
am
m.o
pe
tta
ja +
oh
jaa
va o
pe
tta
ja
Op
iske
lija
n l
ähtö
taso
n k
art
oi-
tus
He
nki
löko
hta
ista
mis
suu
nn
itelm
aK
esk
ust
elu
, ka
rto
ituks
et,
o
pis
kelija
n
valm
iuks
ien
se
ura
am
ine
n t
un
ne
illa
vast
uu
op
ett
aja
+ a
mm
att
iain
eid
en
o
pe
tta
jat
+ y
leis
ten
ain
eid
en
op
et-
taja
t –
tieto
va
stu
uo
pe
tta
jalle
Op
pim
ine
n
aik
uis
en
a
–op
into
ko-
kon
ais
uu
sO
pis
kelu
ed
elly
tyst
en
pa
ran
tam
ine
no
pp
imis
valm
iuks
ien
itse
arv
ioin
titie
do
n le
vitt
äm
ine
n o
pin
toje
n a
ika
ise
sta
tu
est
a
tiim
in o
hja
ava
op
ett
aja
Tarv
itta
ess
a
Niilo
M
äki
-t
est
au
s (lu
ki)
Test
au
se
rityi
sop
ett
aja
Ma
tem
atii
kan
lä
htö
taso
n
kart
oi-
tus
Ka
rto
itus
ma
tem
atii
kan
op
ett
aja
Tue
n t
arp
ee
n t
ote
am
ine
n ja
mä
ä-
rittä
min
en
Ke
sku
ste
lu
ja
kirja
us
he
nki
löko
hta
ista
mis
suu
nn
i-te
lma
an
op
iske
lija +
va
stu
uo
pe
tta
ja,
erit
yis-
op
ett
aja
+ o
hja
ava
op
ett
aja
Eh
do
tus
erit
yist
ä
tuke
a
tarv
itse
-vi
sta
Ke
rätt
yje
n t
ieto
jen
yh
tee
nve
to, l
ista
nim
istä
pe
rus-
telu
ine
en
e
rityi
sop
ett
aja
Pä
ätö
sE
rityi
sen
tu
en
ta
rpe
en
hyv
äks
ymin
en
+ r
esu
rso
inti
Työ
voim
ap
oliit
tisis
sa
kou
lutu
ksis
sa
ja
op
pis
op
i-m
usk
ou
lutu
kse
ssa
ta
rjou
s ra
ho
itta
jalle
lis
äre
surs
-si
sta
h
en
kilö
koh
tais
tam
issu
un
nite
lma
an
p
oh
jau
-tu
en
aik
uis
kou
lutu
spä
ällik
kö
Re
surs
sie
n ja
koTi
eto
jen
to
imitt
am
ine
n
tuke
a
an
tava
n
op
ett
aja
n
Win
ha
-va
sta
ava
lleva
stu
uo
pe
tta
ja
Re
surs
oin
tiV
OS
ta
lou
sarv
ion
yh
teyt
ee
n v
ara
us
erit
yiso
pe
tuk-
see
n
Mik
äli
vara
us
ei r
iitä
, te
hd
ää
n li
säta
lou
sarv
ioe
sity
s ka
up
un
gille
aik
uis
kou
lutu
sjo
hta
ja
enne
n 2
0.9
ja
20
.1.
Kirj
aa
min
en
erit
yiso
pis
kelija
ksi
Tie
to k
ou
lutu
ssih
tee
rille
oh
jaa
va o
pe
tta
ja
Va
lmis
tava k
ou-
lutu
sE
rity
ise
n
tue
n
järj
estä
min
en
ja s
eura
nta
Tie
do
nsi
irto
op
ett
ajie
n v
älill
äK
esk
ust
elu
, sä
hkö
po
sti
vast
uu
op
ett
aja
, op
ett
aja
t
He
nki
löko
hta
ista
mis
suu
nn
itelm
an
p
äiv
ittä
min
en
Vä
hin
tää
n k
aks
i ke
rta
a v
uo
de
ssa
/ t
arv
itta
ess
ao
pis
kelija
+
va
stu
uo
pe
tta
ja
+
eri-
tyis
op
ett
aja
+ o
hja
ava
op
ett
aja
Työ
ssä
op
pim
ine
nO
hja
us
en
ne
n t
yöss
äo
pp
imis
jaks
oa
ja s
en
aik
an
aty
öss
äo
pp
imis
ta o
hja
ava
op
ett
aja
Tue
n a
nta
mis
en
se
ura
nta
Tun
tikirj
an
pito
, ko
ost
e t
un
ne
ista
erit
yiso
pe
tta
ja
Tun
tien
hyv
äks
yntä
Tun
tiko
ost
ee
n t
ark
istu
sa
iku
isko
ulu
tusp
ää
llikö
t
Erit
yise
n t
ue
n t
arv
e lo
pp
uu
kesk
ust
elu
op
iske
lijan
ja
op
ett
aja
n k
esk
en
, til
an
-te
en
to
tea
min
en
ja k
irja
am
ine
n.
vast
uu
op
ett
aja
+ e
rityi
sop
ett
aja
+
oh
jaa
va o
pe
tta
ja
Op
iske
lija s
uo
ritta
a tu
tkin
no
n /
tut-
kin
no
n o
san
/ s
aa
op
into
kort
in
La
usu
nto
(o
pis
kelija
n p
yytä
ess
ä)
saa
du
ista
tu
kito
i-m
ista
jatk
o-o
pin
toja
aja
telle
ne
rityi
sop
ett
aja
Tutk
inn
on
su
orit
ta-
min
en
Tutk
into
tila
isu
us
Tuki
toim
ien
h
uo
mio
imin
en
tu
tkin
totil
ais
uu
de
ssa
, o
sap
uo
lien
pe
reh
dyt
ysva
stu
uo
pe
tta
ja, t
arv
itta
ess
a o
hja
a-
va o
pe
tta
ja
6.6
Aik
uis
koulu
tuks
en e
rity
iso
pe
tuks
en t
oim
enp
itee
t ja
va
stuut
22
KO
SKA
MIT
ÄTO
IMIN
TAVA
STU
UH
ake
utu
mis
vaih
eTie
do
n k
erä
äm
ine
n
Ha
kulo
ma
kke
en
tie
do
t V
ap
aa
mu
oto
iste
n h
ake
mu
ste
n
tied
ot
Aie
mm
at
tod
istu
kse
t ja
lau
sun
no
t
Va
linta
ha
ast
att
elu
Mu
ut
ha
keu
tum
isva
ihe
en
me
ne
telm
ät
am
m.o
pe
tta
ja +
oh
jaa
va o
pe
tta
ja
Op
iske
lija
n l
ähtö
taso
n k
art
oi-
tus
He
nki
löko
hta
ista
mis
suu
nn
itelm
aK
esk
ust
elu
, ka
rto
ituks
et,
o
pis
kelija
n
valm
iuks
ien
se
ura
am
ine
n t
un
ne
illa
vast
uu
op
ett
aja
+ a
mm
att
iain
eid
en
o
pe
tta
jat
+ y
leis
ten
ain
eid
en
op
et-
taja
t –
tieto
va
stu
uo
pe
tta
jalle
Op
pim
ine
n
aik
uis
en
a
–op
into
ko-
kon
ais
uu
sO
pis
kelu
ed
elly
tyst
en
pa
ran
tam
ine
no
pp
imis
valm
iuks
ien
itse
arv
ioin
titie
do
n le
vitt
äm
ine
n o
pin
toje
n a
ika
ise
sta
tu
est
a
tiim
in o
hja
ava
op
ett
aja
Tarv
itta
ess
a
Niilo
M
äki
-t
est
au
s (lu
ki)
Test
au
se
rityi
sop
ett
aja
Ma
tem
atii
kan
lä
htö
taso
n
kart
oi-
tus
Ka
rto
itus
ma
tem
atii
kan
op
ett
aja
Tue
n t
arp
ee
n t
ote
am
ine
n ja
mä
ä-
rittä
min
en
Ke
sku
ste
lu
ja
kirja
us
he
nki
löko
hta
ista
mis
suu
nn
i-te
lma
an
op
iske
lija +
va
stu
uo
pe
tta
ja,
erit
yis-
op
ett
aja
+ o
hja
ava
op
ett
aja
Eh
do
tus
erit
yist
ä
tuke
a
tarv
itse
-vi
sta
Ke
rätt
yje
n t
ieto
jen
yh
tee
nve
to, l
ista
nim
istä
pe
rus-
telu
ine
en
e
rityi
sop
ett
aja
Pä
ätö
sE
rityi
sen
tu
en
ta
rpe
en
hyv
äks
ymin
en
+ r
esu
rso
inti
Työ
voim
ap
oliit
tisis
sa
kou
lutu
ksis
sa
ja
op
pis
op
i-m
usk
ou
lutu
kse
ssa
ta
rjou
s ra
ho
itta
jalle
lis
äre
surs
-si
sta
h
en
kilö
koh
tais
tam
issu
un
nite
lma
an
p
oh
jau
-tu
en
aik
uis
kou
lutu
spä
ällik
kö
Re
surs
sie
n ja
koTi
eto
jen
to
imitt
am
ine
n
tuke
a
an
tava
n
op
ett
aja
n
Win
ha
-va
sta
ava
lleva
stu
uo
pe
tta
ja
Re
surs
oin
tiV
OS
ta
lou
sarv
ion
yh
teyt
ee
n v
ara
us
erit
yiso
pe
tuk-
see
n
Mik
äli
vara
us
ei r
iitä
, te
hd
ää
n li
säta
lou
sarv
ioe
sity
s ka
up
un
gille
aik
uis
kou
lutu
sjo
hta
ja
enne
n 2
0.9
ja
20
.1.
Kirj
aa
min
en
erit
yiso
pis
kelija
ksi
Tie
to k
ou
lutu
ssih
tee
rille
oh
jaa
va o
pe
tta
ja
Va
lmis
tava k
ou-
lutu
sE
rity
ise
n
tue
n
järj
estä
min
en
ja s
eura
nta
Tie
do
nsi
irto
op
ett
ajie
n v
älill
äK
esk
ust
elu
, sä
hkö
po
sti
vast
uu
op
ett
aja
, op
ett
aja
t
He
nki
löko
hta
ista
mis
suu
nn
itelm
an
p
äiv
ittä
min
en
Vä
hin
tää
n k
aks
i ke
rta
a v
uo
de
ssa
/ t
arv
itta
ess
ao
pis
kelija
+
va
stu
uo
pe
tta
ja
+
eri-
tyis
op
ett
aja
+ o
hja
ava
op
ett
aja
Työ
ssä
op
pim
ine
nO
hja
us
en
ne
n t
yöss
äo
pp
imis
jaks
oa
ja s
en
aik
an
aty
öss
äo
pp
imis
ta o
hja
ava
op
ett
aja
Tue
n a
nta
mis
en
se
ura
nta
Tun
tikirj
an
pito
, ko
ost
e t
un
ne
ista
erit
yiso
pe
tta
ja
Tun
tien
hyv
äks
yntä
Tun
tiko
ost
ee
n t
ark
istu
sa
iku
isko
ulu
tusp
ää
llikö
t
Erit
yise
n t
ue
n t
arv
e lo
pp
uu
kesk
ust
elu
op
iske
lijan
ja
op
ett
aja
n k
esk
en
, til
an
-te
en
to
tea
min
en
ja k
irja
am
ine
n.
vast
uu
op
ett
aja
+ e
rityi
sop
ett
aja
+
oh
jaa
va o
pe
tta
ja
Op
iske
lija s
uo
ritta
a tu
tkin
no
n /
tut-
kin
no
n o
san
/ s
aa
op
into
kort
in
La
usu
nto
(o
pis
kelija
n p
yytä
ess
ä)
saa
du
ista
tu
kito
i-m
ista
jatk
o-o
pin
toja
aja
telle
ne
rityi
sop
ett
aja
Tutk
inn
on
su
orit
ta-
min
en
Tutk
into
tila
isu
us
Tuki
toim
ien
h
uo
mio
imin
en
tu
tkin
totil
ais
uu
de
ssa
, o
sap
uo
lien
pe
reh
dyt
ysva
stu
uo
pe
tta
ja, t
arv
itta
ess
a o
hja
a-
va o
pe
tta
ja
23
24
7 ERITYISOPETUKSEN HENKILÖSTÖ
Turun ammatti-instituutin monista eri ammattien osaajista koostuva henkilöstö tukee opet-tajaa erityisopiskelijan ohjauksessa opintojen eri vaiheissa. Ryhmänohjaaja voi ohjata opis-kelijan erilaisten ohjaus, tuki- ja terveyspalvelujen piiriin. Opiskelija tai hänen huoltajansa voivat halutessaan itsekin ottaa yhteyttä kyseisiin tahoihin. Koulun henkilökunta tekee mo-nipuolista yhteistyötä myös koulun ulkopuolisen verkostojen kanssa.
Lisäksi Turun ammatti-instituutin tukitiimi järjestää erilaisia vapaasti valittavia kursseja, jotka tukevat opiskelijan elämänhallintaa ja hyvin-
vointia. Lisätietoa näistä kursseista saa tukitiimiläisiltä.
Erityisopetuksesta vastaava henkilöstö:
Rehtori
•seuraaerityisopetuksenjärjestämistäerikoulutusyksiköissä•vastaaammatti-instituutinpedagogisentoiminnankehittämisestä•vastaayhteistenopetustakoskevienohjeidenjalkauttamisestakoulutusyksiköihin
Koulutuspäällikkö
•päättääkoulutusalansaHOJKS-opiskelijat•osallistuuopiskelijahuoltoryhmänjäsenenäHOJKS-päätöstentekoon•jakaayksikkönsäerityisopetuksenresurssinopetushenkilöstölle•vastaayksikkönsäopetuksenkehittämisestä
25
Erva
• ryhmänohjaajanjamuidenopettajien tukena HOJKS -asi-oissa
• toimiikoulutusalansaerityis-opetuksen tukihenkilönä ja yhteyshenkilönä
• tekeekoulutuspäällikönkans-sa sovitut erva-tehtävät
• auttaauusienopettajienpe-rehdyttämisessä erityisope-tuksen käytänteisiin
Opiskelijahuoltoryhmä
• muodostuuopiskelustajaohjauksesta vastaavista hen-kilöistä
• tukeeopiskelijoitaopiskelujensujumisessa, ylläpitää ja edis-tää opiskelijoiden hyvinvointia
• huolehtiihyvästätyöilmapiiris-tä
• ottaatarvittaessakantaajapuuttuuopettajien apuna opiskelua haittaaviin tekijöihin, esimerkiksi poissaoloihin ja mahdollisiin ristiriitoihin
Ryhmänohjaaja
• perehdyttääopiskelijatopintojensisäl-töön ja opiskelijaoppaaseen
• käyhenkilökohtaisentulohaastattelunopintojen alkaessa ja henkilökohtaisen keskustelun vähintään kerran lukukau-dessa
• vastaaHOJKS:nlaatimisestajapäivit-tämisestä kaksi kertaa vuodessa sekä seuraa sen toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä
•määritteleeomanluokkansaopettajillekäyttöoikeudet Wilman HOJKS tukitoi-met -lomakkeeseen
• tiedottaaomanluokkansatuentarvitsi-joista muille opettajille
• kannustaa,tukeejaohjaaerityistätukeatarvitsevia opiskelijoita
• ohjaaopiskelijoitaitsenäiseenopiskeluunja vastuunottamiseen omista opinnoista
• pitääyhteyttäkoteihinjaseuraapoissa-oloja
• seuraaopintojenetenemistäyhteistyös-sä muiden opettajien kanssa ja käyn-nistää tarvittaessa tukitoimia ja/tai ohjaa opiskelijan edelleen koulun erilaista tukea ja ohjausta antavien ammattilaisten vas-taanotolle
• tukeetyöllistymistäerityisopiskelijanvalmistuessa ja laatii siirtodokumentin opiskelijan toivomuksesta
Erityisopettaja
• voitoimiaerityisryhmänopettajanataitoisena opettajana luokassa
Opettaja
• ottaaopetuksessahuomioonerityistätukea tarvitsevan opiskelijan monipuolisil-la opetus- ja arviointimenetelmillä
• kirjaaHOJKS:iinomanopetettavanai-neensa toteutustavan
• tukee,kannustaajaohjaaerityisopiskeli-jaa
• huomioierityisentuentarpeentyössä-oppimisen ja näyttöjen toteutuksessa
26
• tiedottaaryhmänohjaajalle,josopiskelijanopinnot eivät etene suunnitellulla tavalla tai jos opiskelija ei osallistu säännöllisesti oppitunneille
Opinto-ohjaaja
• vastaaerityisopiskelijoidenopin-toihin liittyvästä neuvonnasta ja ohjauksesta
• antaaopiskeli-joille henkilökoh-taista ohjausta ja tukea
• ohjaaerityisopis-kelijan ura- ja elämänsuunnit-telua
• osallistuutarvittaessa HOJKS:n laati-miseen
• koordinoiharkintaanperustuvan valinnan valintaproses-sia
• osallistuuopiskelijahuoltoryhmänkokouksiin
• toimiiyhteistyössäoppilaitoksentukitiimin kanssa
• toimiiyhteistyössäyläkoulunopinto-ohjaajien kanssa
• koordinoikoulukokeiluja
Ohjaaja
• toimiierityisopetuksessaopiskelijanja oppimisen tukena
• henkilökohtainenavustajataitulkkion opiskelijan apuna tarvittaessa. Tulkin tai henkilökohtaisen avusta-jan hankkiminen tapahtuu opiskelijan tai hänen vanhempiensa ja kotikunnan yhteistyönä.
TUKITIIMI
Urasuunnittelija
• vastaaperusopetuksenjaTurunammat-ti-instituutin välisestä nivelvaiheyhteis-työstä
• ohjaanuoriaammatilliseenkoulutukseenyhteistyössä erityis- ja yläkoulujen kanssa
•ohjaajatukeeopintojenkeskeytykseentai vaihtoon liittyvissä asioissa
•ohjaaopiskeluunjatyöelämäänliittyvissäkysymyksissä
•tukeejaohjaaerityisopiskelijoitakoulunpäättyessä
•ohjaajasaattaaopis-kelijoita työvoima-
hallinnon palvelu-jen piiriin
Psykologikolo
•tarjoaaopiskelijoilletukea ja keskusteluapua mielenterveyteen liitty-vissä kysymyksissä ja muissa elämäntilantee-seen liittyvissä vaikeuk-sissa
•osallistuuopiskeluntukemiseen
•osallistuumoniammatilliseenopiskeli-jahuollolliseen yhteistyöhön opiskelijan opintojen järjestämiseksi
•ohjaatarvittaessamuihinpalveluihin(esim. psykiatrinen hoito, kolmannen sektorin palvelut)
Kuraattori
•tukeeopiskelijaaelämäneriosa-alueilla tapahtuvissa muutoksissa myös ennalta- ehkäisevästi •kuraattorionmukanakoulunjakodinväli- sessä yhteistyössä, sekä päihde- ja kiu- saamisen vastaisessa, hyvinvointia tuke- vassa oppilaitostyössä •osallistuuopiskelijahuoltotyöryhmäntoi- mintaan •ohjaaopintososiaalisiinpalveluihinja tukeen liittyvissä kysymyksissä •ohjaajaneuvooopiskelijoitanuorille suunnattuihin palveluihin ja harrastus- toimintaan •auttaaitsenäistymiseenliittyvissäasioissa, esim. asunnon hankinnassa
27
Opiskelijatoiminnan koordinaattori
• vastaaTutor-koulutuksenkoordinoinnis-ta ja toteutuksesta
• toimiiopiskelijayhdistysTAIKAry:njakoulutalokohtaisten opiskelijakuntien hallitusten tukihenkilönä
• osallistuuTaitaja9-kilpailujenjärjestelyihinja toteutukseen
• osallistuuerilaistentapahtumiensuunnit-teluun ja toteutukseen
Terveydenhoitaja ja lääkäri
• vastaavatopiskelijanterveydenhoitoonjahyvinvointiin liittyvistä asioista
Turun ammatti-instituutin koko henki-löstö
Koko henkilöstön tehtävänä on tukea eri-tyistä tukea tarvitsevan opiskelijan henkilö-kohtaista ja ammatillista kasvua, antaa kan-nustavaa ohjausta sekä tukea opiskelijaa realistisen minäkuvan muodostamisessa ja itseluottamuksen kohottamisessa.