MAALISKUU

3/2012

S I S Ä LT Ö

……S I L LO I N E N N E N

……K I R J A S T O A U T O

M A R T I N A I K ATA U L U T

……L A S K I A I S R I E H A

P U T K I L A H D E S S A

……

KOTISEUTUKONT TI

……1930- L U V U L L A

V I R K E ÄTÄ LO T TAT O I M I N TA A P U T K I L A H D E S S A

……L O T TA -S VÄ R D J Ä R J E S T Ö N

S Y N T Y K O R P I L A H D E L L A

……T A LV I S O D A S TA

72 V U O T TA

……

KIITOS ILMOIT TAJILLE, ILMAN TEITÄ TÄMÄ LEHTI EI VOISI ILMESTYÄ TÄSSÄ LAAJUUDESSA.

……TILAA KYLÄLEHTI LAHJAKSI!

……

Putkilahden KylälehtiKylälehti

Putki lahden ky lä leht i myös internet issä: www.putki laht i .net

Perustettu 1993.I lmestyy 12 kertaa vuodessa.Kylän paras t iedotta ja .

Irtonumero

2,00 euroa

Kuva: Osmo Weijo

Joutsan KonehuoltoJousitie 1 A, 19650 Joutsa

JONSERED HUSQVARNA TOHATSU DERBI KEEWAY

(014) 882 298, 0500 710 416Fax (014) 882 300

Myynti Huolto KorjauksetVaraosat Myös muut merkit

Putkilahden KYLÄLEHTI (ISSN 1236665X)Perustettu 1993. Ilmestyy kerran kuussa.

Kustantaja: Putkilahden kyläseura ryPuheenjohtaja: Veikko Riikonen sähköposti: vriikonen@luukku.comOsoite: Könnöntie 20, 41870 PutkilahtiPuhelin: (0400) 629 049Painos: 340 kplTilaajia: 260 (Joulukuu 2011)Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä

Kylälehden kehittäminenKylälehden yhteyshenkilöt ottavat vastaan ehdotuksia lehden kehittämiseksi. Heille voi tarjota myös aineistoa julkaistavaksi. Yhteys-henkilöluettelo oikealla.

Tilaushinnat 1. 1. 2012 alkaenPerushinta euroa 23.00/12 numeroaKestotilausalennus euroa 3,00 / vuosiSuomen ulkopuolelle lisähinta euroa 3,00/vuosi

Irtonumerot euroa 2.00.

Ilmoitushinnat 1. 1. 2011 alkaenPerushinta 0,13 €/palstamm. .Toistuva ilmoitus 0,10 €/palstammTakakannen väri-ilmoituslisä 0,05 €/palstammKannen väri-ilmoitus 0,50 €/mm (140 mm leveys)Ilmoituksesta laskutetaan vähintään 20 €Yhdistystoiminta sopimuksen mukaan

Putkilahden uutisia internetissä:http://www.putkilahti.net/

Päätoimittaja:Aune Turunen p. (050) 464 3683Vespuolentie 1568, 41800 korpilahtisähköposti: etunimi.sukunimi@putkilahti.net

Muu toimituskunta:Valto Koskinen, taitto p. (050) 563 7344sähköposti: etunimi.sukunimi@putkilahti.netMarja Riikonen, osoiterekisteri, p. 040 064 7909sähköposti: riikoska(at)luukku.com Lasse Elfvengren, p. 040 705 6806sähköposti: laelfven@pp.inet.fi

Uudet tilaukset: Yllä mainitut yhteyshenkilöt

Aineistopäivämäärä:

Ilmestymiskuukauden ensimmäinen päivä

Putkilahden Kylälehti2

Aune Turunen, päätoimittaja

Silloin ennen

Kevään tulosta on jo näkyvillä varmoja

merkkejä. Päivät ovat pidentyneet ja maa-

liskuinen auringonvalo hulmahtaa yllemme

kirkkaana ja lämmittävänä. Silmät ja korvat

tarkkoina seurataan kevään edistymistä päi-

vä päivältä. Jokin meissä liikahtaa, kun kor-

viimme kantautuvat ensimmäisten muutto-

lintujen tervehdykset.

Jokin meissä liikahtaa silloinkin, kun

muistelemme entisiä aikoja, esivanhem-

piemme elämänkohtaloita.

“Silloin ennen vanhaan”, kuten on

tapana muistella, elämän arki oli aivan toista

kuin nykyään. Maaseudulla asuvan väestön

omavaraisuuteen perustuva toimeentulo

vaati paljon työtä, sillä suurin osa kaikista

tarvikkeista valmistettiin alkutuotannosta

lähtien omana työnä. Vaikka työnteko vei-

kin ihmisiltä lähes kaiken ajan, niin silti hen-

kisiä harrastuksia ja yhteydenpitoa muihin

ihmisiin kaivattiin.

Rauha Aulaksen “Jokamiehen päivä-

kirjoista” löytyy runsaasti muistiinpanoja

vuosikymmenten takaisista Putkilahden

asukkaiden toiminnoista ja harrastuksista.

Seuratoimintaa kylällä oli eri yhdistysten

toimesta ja niissä harrastettiin näyttelemistä,

laulua ja lausuntaa. Urheilukilpailuja järjes-

tettiin kesäisin kentällä ja hiihdot kuuluivat

jokatalvisiin tapahtumiin.

Lähes unohduksen varjoon on jäänyt

Putkilahdessa ennen sotia virinnyt lotta-

toiminta, joka kokosi kylän väkeä perhe-

kunnittain yhteisiin ompeluseuroihinsa.

Lehtemme sivuilla pieniä välähdyksiä näistä

tapahtumista 1930 -luvulta.

Maaliskuussa tulee kuluneeksi 72 vuotta

talvisodan päättymisestä. Lehdessämme

kerrotaan Talvisotayhdistys ry:n hankkeesta

saada aikaan valtakunnallinen talvisodan

muistomerkki Helsinkiin. Suunnitelmissa

oleva muistomerkki olisi muistutus isän-

maamme vaikeimmista kohtalon hetkistä,

jolloin kalliilla uhrauksilla ratkaistiin kansa-

kuntamme tulevaisuus.

Tutustumalla historiallisiin muistomerk-

keihin ja syventymällä vanhoihin kirjoituk-

siin nykyihminen voi rakentaa monitahoisen

sillan menneisyydestä nykyisyyteen, ja edel-

leen tulevaisuuteen.

Putkilahden Kylälehti 3

Parturi-KampaamoMirkka Tuominen

Tammijärventie 25619910 Tammijärvipuh. 044 5035128

ma-pe 9-17ilt. ja la sop.muk.

Koulun käy ökorvaushinnatKoko kouluLuokkahuoneJumppasaliKeittiö ja ruokalaSauna 30 euroa/kerta

tunti20 euroa5 euroa5 euroa

10 euroa

1/2 vrk50 euroa15 euroa15 euroa

1/1 vrk80 euroa

Tiedustelut ja varaukset: Marja Riikonen p. 0400 647 909

VUOKRAT TAVANA PUTKILAHDESSAJUHLA- TAI HARRASTUSKÄY T TÖÖN TOIMITILAA

Ilmoita Putkilahden kylälehdessä

alkaen vain 20 euroa/kerta

Parillinen viikko tiistai

11.00–13.00 Hurttian koulu,

Iloniementie 44

13.50–14.20 Rantalan th,

Etu-Varmantie 660

14.30–14.50 Toroniemen th,

Etu-Varmantie

15.00–15.20 Reinan th, Etu-Varmantie

15.30–16.30 Virran puoti, Putkilahti

16.45–17.15 Rinnepolku 4

17.30–17.50 Punamäentie 1

(Porraslahti, Suvelan suora)

Pariton viikko tiistai

11.00–13.00 Hurttian koulu,

Iloniementie 44

14.30–16.00 Virran puoti, Putkilahti

16.10–16.40 Töppöspohjantie 249

16.40–17.00 Töppöspohjantie 310

17.30–18.00 Punamäentie 1

18.10–18.40 Iloniementie 180

Kirjastoauto Martin aikataulutLisätietoja: p. (014) 266 4160sähköposti: kirjasto.automartti@jkl.fi

Putkilahden Kylälehti4

Laskiaisrieha

Putkilahdessa

Putkilahden jokavuotinen laskiaisrieha sai

koolle tällä kertaa noin kolmekymmentä

mäenlaskijaa. Laskiaissunnuntaina järjes-

tetty tapahtuma kokosi ihmiset pitämään

hauskaa ja näkemään tuttuja. Mäki oli tehty

moottorikelkalla, jolla sai hyvät urat erikseen

laskijoille ja ylös käveleville. Lumi pöllysi,

kun innokkaat laskijat pääsivät pulkkien ja

liukureiden kanssa mäenlaskuun. Hurjim-

mat uskaltautuivat kipuamaan mäen päälle

ja tulivat sieltä kovalla vauhdilla alas. Loput

tyytyivät mäen keskikohtaan ja siitä alas pää-

semiseen.

Sää oli hieman tuulinen ja kylmä, mutta

kuuma kahvi, kaakao ja makkara pitivät

väen lämpimänä. Paikalla tarjottiin myös

munkkeja. Ilmaiseksi sai mehua ja lakritsaa.

Laskiaisrieha oli saanut mukaan myös ohi

kulkevia matkalaisia.

Väkeä oli monen ikäistä. Oli lapsia ja

aikuisia. Useimmat aikuiset tyytyivät jää-

mään alas vaihtamaan kuulumisia, mutta

muutama oli uskaltautunut mäkeen. Osa

lämmitteli nuotion ääressä mahdollisten

syömisten kanssa. Tunnelma oli mukava ja

leppoisa. Ja miksipä ei olisi tuttujen kanssa.

Punaisia poskia vilahteli siellä sun täällä,

kun pienemmät lapset pujottelivat aikuisten

välistä laskemaan mäkeä tai hakemaan syö-

mistä. Ei voi muuta kuin todeta, että taas oli

yksi unohtumaton kylän tapahtuma.

Teksti: Aurora Weijo

Kuvat: Osmo Weijo

Makkaraa paistaa Robert Merivirta.

Putkilahden Kylälehti 5

Mökkini seinällä on vanha tuohikontti.

Kontissa on eväitä mökkiseudun – jonka

kotiseuduksi koen – henkiseen tarkaste-

luun. Siellä on nippu Tuuma-nimisiä leh-

tiä. Tuuma on Rakennusperinteen Ystävi-

en jäsenlehti. Olen kiintynyt perinteiseen

rakennustapaan. Kun kuljen kotiseudulla,

mieltäni lämmittää nähdessäni vanhoja

latoja, luhtiaittoja, riihiä, hirrestä tehtyjä

asuinrakennuksia... Menneen ajan asioilla

tunnelmoiva ihminen siis? En kiellä. Mut-

ta ei se yksin sitä ole. Ajatellaanpa, kuinka

valtava ongelma kehno sisäilma vaarallisine

homeineen on nykyisen Suomen julkisissa

rakennuksissa. Sitä ongelmaa ei olisi tai ai-

nakin se olisi erittäin paljon pienempi, jos ei

olisi ylimielisesti katkaistu välejä perinteisen

rakentamistavan periaatteisiin.

Kontissa on myös nippu Putkilahden

kyläsanomia. Luettu on, tarkkaan. Joulu-

pukin tuoma kyläkirjakin on luettu jo ker-

taalleen. Mutta kerrataan, kerrataan. Myös

nämä ovat tärkeätä tavaraa kotiseutuhengen

eväsreppuun.

Löytyy kontista vähän tietoa myös kalas-

tamisesta. Kuinkas muuten, kun ison järven

rannassa asutaan. Kalastuskunnan ohjeet.

Hyvä kun tekevät ohjeita ja uurastavat yhtei-

seksi hyväksi. On suuri ilo ja etuoikeus nos-

tella hienoja siikoja ja kuhia veneeseen. Se

on onnea suorastaan.

Yksi tärkeimmistä kotiseudun osviitoista

on kunnollinen kartta. Tätä asiaa piti äsket-

täin päivittää. Vanhat paperikartat olivat

taitoksista rikki kuluneet. Tiedotkin olivat

osaksi vanhentuneita. Maasto muuttuu, kun

aika kuluu. Se muuttuu omia aikojaankin,

saati että ihminen sitä tarmokkaasti muut-

taa. Iso järvi sentään muuttuu hyvin hitaasti.

Mutta se mitä on järven ympärillä, muuttuu

sitäkin nopeammin. Tehdään uusia teitä,

oiotaan vanhoja, hakataan metsiä kovalla

kädellä, istutetaan puun taimia peltovilje-

lystä poistetuille maille, puretaan rakennuk-

sia, tehdään uusia rakennuksia...

Niinpä oli selvää, että tarvitsen kotiseu-

tukonttiin uuden kartan. Modernin digitaa-

litekniikan ja nettiyhteyden ansiosta kartan

päivittäminen käy entisaikoihin verrattuna

helpommin ja järkevämmin. Minua on jos-

kus harmittanut, kun olen joutunut osta-

maan kolme karttaa, vaikka yhdenkin pinta-

ala olisi riittänyt. Näin siksi, että ruutu ei ole

ollut ”oikeassa” kohdassa. Nyt karttaruudun

keskipisteen voi itse valita hiirtä vain näpäyt-

tämällä. Voi esikatsella eri vaihtoehtoja,

miettiä rauhassa, mikä olisi sopivin kartan

rajaus, ja sitten tilata täsmälleen haluamansa.

Vielä on mainitsematta yksi esine, joka

kotiseutukonttiini kuuluu. Se on kirja, joka

kertoo Martti Korpilahdesta. Voi olla, että

monikin kyyninen nykyihminen hymäh-

tää Korpilahden teksteille: aikuinen mies

ja kirjoittaa kuin lapsi. Siinäpä se, kirjoit-

taa kuin lapsi, tuntee kuin lapsi. On aito.

Siksi juuri Korpilahtea kunnioitan. Teksti

on kieltämättä monin paikoin vanhahtavaa,

mutta perusasenne, joka tekstistä välittyy, on

pysyvästi tärkeä arvo. Se on herkkä kiinty-

mys kotiseutuun ja sen ihmisiin. Olen näh-

nyt liian paljon kovuutta ja paatuneisuutta,

jotta väheksyisin lapsenmielistä herkkyyttä.

Minun kotiseutukontissani lapsenmielisyys

ei ainoastaan saa olla olemassa, vaan se on

jopa kontin tärkein sisältö.

teksti ja kuva

mökkiläinen Vesa Nuolioja

Kotiseutukontti

Putkilahden Kylälehti6

Lotta Svärd-järjestö oli 1920 – 44 toimi-

nut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen

pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö.

Järjestö perustettiin tukemaan suojeluskun-

tien toimintaa. Rauha Aulaksen ”Jokamie-

hen päiväkirjoista” löytyy lukuisia mer-

kintöjä lottien Putkilahden kyläyhdistyksen

toiminnasta koko 1930-luvun ajalta. Lotti-

en ompeluseurat olivat hyvin suosittuja ja

osanotto niihin runsasta. Kokoontumisia oli

kuukausittain useita kertoja. Kulkuneuvo-

jen puuttuessa pitkiäkin matkoja kuljettiin

jalkaisin, potkureilla, suksilla ja hevoskyy-

deillä. Ankaratkaan pakkaset tai sateet eivät

estäneet kokoontumisia. (AT)

Seuraavassa muutamia merkintöjä Put-

kilahden lottien ompeluseuratoiminnasta

1930 -luvulta.

Jouluk 4. 1931

Lottain ompeluseura: Alma Heinonen,

Kaisa Könnö, Hulda Huujärvi, Elli Huu-

järvi, Kaino Masalin, Valma Niinivirta,

Bertta Niinivirta, Helmi Tupala, Jenny

Ruth, Helvi Vainio, Johanna Tervonen,

Tarkki Könnö, William Reina, Erkki Paa-

vola, Erkki Aulas, Marjatta Aulas, Kaarina

Reina, Yrjö Könnö, Rauha Aulas

21.10. 1932

“Lotta-hengessä” ollaan nyt täällä alka-

massa uutta ompeluseuravuotta. Ja kylläpäs

alku näyttääkin kovin koreelta, kun niin

kosolta ollaan koolla. Meitä “laiskiaisiakin”

on kokonaista viisi kappaletta. Toivottavasti

ja aivan varmasti ja ilman toivottamattakin

lisääntyy ja siunaantuu seurakuntamme

uusista jäsenistä, ja mikä kaikkein tärkeintä:

siunavuntuu paljon, oikein paljon töitä tal-

ven kuluessa. Tulkoon nyt tästä yrityksestä

meille kaikille hauskoja virkistäviä ja kaivat-

tavia yhdessäolon hetkiä ja suojelluskunnalle

taloudellista apua. (Voitto Salmela)

Tammik 27. 1933

Lottain ompeluilta ja samalla vuosi-

kokous oli Ylätalossa. Uusia jäseniä liittyi.

Innostus näytti nousevan. Puheenjohtajaksi

valitsivat minut (Rauha Aulas) sihteeriksi

Lottien tilaisuus Putkilahdessa joskus 30-luvun

alkupuolella. Kuvassa ylh. vasemmalta: Rauha

Aulas, Kaisa Könnö, Valma Niinivirta, Rauha

Reina, Tyyne Järviniemi, Aune Könnö, edessä

vasemmalta: Anna Järviniemi, Hulda Huu-

järvi ja Lyyli Mattila.

(kuva: Marketta Sorvalin kokoelmat)

1930-luvulla virkeätä 1930-luvulla virkeätä

lottatoimintaa Putkilahdessalottatoimintaa Putkilahdessa

Putkilahden Kylälehti 7

Lyyli Mattilan ja varastonhoitajaksi Rauha

Reinan. Taas innostuttiin iltaman pitoon-

kin, saapa nähdä saadaanko se nyt toimeen.

Helmik 17. 1933

Lottien ompeluilta lotta Rauha Reinan

luona. Osanottajia enemmän kuin koskaan

ennen. Lotat ovat näihin aikoihin harjoitel-

leet Lottien marssia. (laulua).

Helmik 21. 1933

Maija elää historiallista aikaa. On liitty-

nyt Lotta- Svärd yhdistykseen hieman ennen

kuin täytti 14 ikävuottaan ja valmistelee nyt

lottapukuaan, jonka aikoo uudistaa ensi

sunnuntaisessa lottain iltamassa.

Helmik 27. 1933

Eilen oli Putkilahden kyläosaston lot-

tien iltama. Tein sinne täytekakun, koris-

tetun, joka muutettiin arpomalla rahaksi ja

merkitsi se lottain kassalle ”plussia” 72 mk.

Väkeä oli kohtalaisesti ja kaikki meni kohta-

laisesti. Pikkutunnit oli menossa ennenkuin

meikäläiset ehtivät painua petiin. Talolla oli

aika tavalla kylmä, mutta ei tainnut kukaan

sentään ”jääkukkaseksi” muuttua. Pakkasas-

teita olikin viime yönä 26.

Helmik 28. 1933

Koululaisten kanssa laskiaisretki Matti-

laan. Illalla lotat ja suojeluskuntalaiset olivat

laskiaisretkellä Veijossa, missä oli Korpilah-

den p.o. lottien ompeluilta. Hauska retki.

Maalisk 3. 1933

Perjantaipäivä. Ompeluseura Reinassa.

Oli paljon lottia koolla Reinassa. Mark-

koja tuli 32. Laulettiin useita lauluja. Lot-

tain marssia useaankin kertaan.

Lottien ompeluiltoja on ollut seuraa-

vasti: Alpakassa 10 p, Haapalahdessa 17 p

Lottamarssi kirkonkylällä Kuva vuodelta 1932. (Pirkko Weijon kokoelmat)

Lottavala Korpilahden kirkossa Kuva vuodelta 1932. (Pirkko Weijon kokoelmat)

Kunnianosoitus sankarihaudalla (Pirkko Weijon kokoelmat)

Putkilahden Kylälehti8

Maalisk 25 ja 26 1933

Suojeluskunnan harjotuspäivät Repo-

lassa. Erkin ensimmäiset askeleet rivi-

miehenä. Maijan ensimmäiset askareet

muonituslottana. Minä itse muonittajain

komentajana. Kaikki sujui hyvään tahtiin.

Huhtik 21. 1933

Ompeluilta oli Huujärvellä. Osanotta-

jia oli yli 50. Tämän talven ennätys. Jäätä

uskallettiin mennä vielä hevosellakin. Kopi-

sevan Aarne vei meitä ”mammoja” nim. lotta

Hovista ja lotta Aulasta. Takaisin tultiin kello

22 vaiheilla ja siksi oli hieman pakastanut,

joten keli jäällä oli ensiluokkainen; salmipai-

kat olivat kyllä jo avoinna keskikohdaltaan.

11.5. 1933

Tänään, Lotanpäivänä, liittyi lottajouk-

koomme pikku-lotta Helvi Hovinen. Ikä 10

vuotta.

Kesäk 19. 1933

Jyväskylän piirin lottain kesäjuhlaa

vietettiin Korpilahdella 17 ja 18 päivä.

Samassa tilaisuudessa antoi lottalupauksen

noin 50 lottaa, joiden joukossa oli 18 put-

kilahtelaista. Allamainitut Putkilahden lotat

antoivat lottalupauksen: Rauha Aulas, Mar-

jatta Aulas, Helmi Nyqvist, Taimi Perttula,

Lyyli Mattila, Edit Repola, Hulda Huujärvi,

Elli Huujärvi, Fanny Huujärvi, Tyyne Jär-

viniemi, Lempi Järviniemi, Kaisa Könnö,

Kaino Masalin, Ester Tupala, Sandra Järn-

roos, Saara Reina, Rauha Reina, Saara Fri-

man.

Lokak 4. 1933

Olimme kirkolla lottien ompeluiltain

alkajaisissa. Kaikki kyläosastot oli kutsuttu

sinne ja suojeluskuntalaisia lisäksi. Hauska

nähdä ihmisiä koolla enemmänkin kuin

mitä Putkilahdessa on tilaisuus nähdä. Tor-

visoittokunta soitteli tilaisuudessa säestäen

puheen ropinaa eri pöytien ympärillä. Pai-

kallisosaston puheenjohtaja pakinoi Sor-

tavalan juhlista. Jokunen laulu laulettiin

ja nuorison hauskuudeksi yritettiin vähän

leikkiäkin, mutta eihän se näkynyt maitta-

van. Satoi takaisin tullessa. Pyörällä olevat

jäivät yöksi kirkolle. Me kuusi, nim. Tarkki

Helmineen sekä Lyyli M. Taimi P. Maija

ja minä olimme Tarkin vetoisalla autolla.

Ketään ei kylläkään palellut.

Jouluk 15. 1933

Lottien puurojuhla oli Könnössä. Sekä

toimivia että kannattavia lottia oli koolla pal-

jon, samoin suojeluskuntalaisia ja asian har-

rastajia. Kaikkiaan oli seitsemänkymmentä

osanottajaa. Ensin juotiin tulokahvit, sitten

huutokaupattiin lottien käsitöitä ja nousivat

ne kohtalaiseen hintaan. Puuro olikin jo sillä

ajalla kypsynyt ja syötiin se hyvällä halulla ja

suuressa mantelin toivossa. Kohtalon valssi

tanssittiin sitten ja lisäksi muutamia muita

valsseja. Viimeksi juotiin lähtökahvi ja kel-

lon lähetessä kahtatoista pötkittiin kukin

kotiinsa.

Tammik 26. 1934

Ompeluilta (missä kukaan ei tosin

ommellut) oli Haljalassa. Menimme Maija-

lotan kanssa potkurilla. Minä tietysti istuin

ja Maija potki. Oli onneksi niin liukas keli,

että kelkka kiiti melkein puhaltamalla. Takai-

sin tultiin Reinalaisten hevosessa (parem-

min, reessä) Niemelän rantaan. Lähelahden

yli tultaessa olin Erkin potkittavana. Pepe oli

luistimilla. Pyörälläkin näkyi joku olevan.

Kaikkiaan oli osanottajia, paitsi talon väkeä,

noin 30 henkeä. Liukas keli, kuuvalo ja hil-

peä mieli, siinä muistot matkasta.

Helmik 2. 1934

Tänään on L-S yhd. Korpilahden p.o:n

vuosikokous Joensuussa. Pepe ja Ellu lähti-

vät potkureilla viemään Putkilahden k.o:n

vuosikertomusta.

Lottien ompeluseura Kouhissa

Kova oli tuuli ja tuisku, kun menimme

Kouhiin, mutta urhoollisesti kyllä me-

nimme. Loppumatkan saimmekin istua

selkä tuulta ja tuiskua vasten Kotirannan

isännän ronkkelissa. Perillä olimme hyvissä

ajoin. Takaisin pääsimme Niemeläisten kyy-

dissä. Isäntä toi meidät osuuskaupan ran-

taan saakka. Mutta sitten alkoikin matkan

vaikein vaihe. En mitenkään tahtonut päästä

liukasta mäkeä ylös. Kiertäen kaartaen ja

kontaten lopuksi kuitenkin Maijan myötäil-

lessä olin maantiellä ja vaikeus oli voitettu.

Sellainen haaveri tuli, että ronkkelissa revin

vähän kaksikymmenvuotiasta talvitakkiani,

jonka sain kuitenkin melko sievästi parsi-

tuksi.

Helmik 9. 1934

Perjantai. Ompeluseura Haapalah-

dessa. Päivällä jo 13.30 Jenny Ruth ja minä

läksimme ompeluseuraan. Samalla tiellä

olimme nim. Autioniemessä, jossa en ollut

käynyt pitkään aikaan. Lapsilukukin oli sillä

välillä ehtinyt siellä lisääntyä kahdella. Tein

siis ensi tuttavuutta Eeva Eliinan ja Veikko

Olavin kanssa. Pirteitä pienokaisia. Marjatta

tuli suksilla piankin jälessämme. Tavalliseen

aikaan sitten siirryimme Haapalahteen,

missä jo Järviniemen Anna ja Lempi olivat

ahkerassa työssä.

Helmik 18. 1934

Pitäisi tästä lähdettämän suojeluskunnan

rekiäisiin Oittilan Alakylään.

Siellä rekiäisissä oltiin sitten. Lotta-

päälle oli vain varattu niin raju varsa, että

Putkilahden Kylälehti 9

S I H VA R I OYwww.sihvari.fi , info@sihvari

Puh. 010 525 1640

<> JÄTTEENKULJETUS

<> VAIHTOLAVAT

<> LOKAHUOLTO

<> VIEMÄREIDEN AVAUKSET

<> JÄTEHUOLTOTUOTTEIDEN MYYNTI

600 ltr

240 ltr

HANKI UUDET JÄTEASTIAT MEILTÄ KOTIIN TOIMITETTUINA

asianomainen ei uskaltanut mennä koko

humman rekeen. Olipa onni, että oli vapaa

paikka taitavamman kuskin ja rauhallisem-

man humman reessä. Pääsin nim. Haljalan

Saaran ja Laurin kanssa ja kyyti oli kaikin

puolin erittäin hyvä. Kilpaa ajettiin Ylisjär-

vellä sekä mennessä että tullessa ja edellä oli

Haljalan Timo. Väkeä oli tuvan täydeltä ja

tietysti rahaakin tuli, ja niin oli siis retken

tarkoitus saavutettu.

Tammik 29. 1937

Lottien ompeluilta Niemelässä. Ohjel-

maa oli työn lomassa ja lopuksi äänilevyjä

isossa tuvassa pystyvalkean roihutessa van-

hanaikaisessa takassa.

Maalisk 29. 1937

Lotat pitivät eilen iltamat, joissa oli ylei-

söä melko runsaasti. Tammijärven sakkia

tuli autolla, joka lisäsi tuloja lotille huomat-

tavan määrän.

Helmik 18. 1939

Lottien ompeluseura oli Reinassa ja kan-

saa oli niin paljon, että kahvimarkkoja tuli

toista sataa. Kaakkukin oli arvottavana ja

minä olin onnellinen saaja. Olin Könnön

emännän kanssa hevosella.

Lokak 9. 1939

Sotako uhkaa meitä. Reserviläiset nel-

jäänkymmeneen ikävuoteen saakka lähtivät

tänään ylimääräisiin reserviharjoituksiin,

samoin kaikki suojeluskuntalaiset. Huo-

menaamuna klo 6 alkaa täkäläisten lottien

muonitusvuoro kirkolla Joensuussa ja työ-

väentalolla. Maija ja minä kuulumme vies-

tiryhmään ja olemme valvojina keskuksessa.

Maija joka päivä ja minä joka toinen yö.

Viime yön olin ”passissa” kauppias Hovisen

kanssa. Maija oli tänään ensimmäisen päi-

vän, toverina Pentti Harjula.

Marrask 30. 1939

Nyt on Ryssä aloittanut sodan rakasta

isänmaatamme vastaan.

”Puoliyön hetkellä” joulukuun 11. 1939

Kuuntelimme juuri lähetystä Mosko-

vasta – roskaa siellä puhutaan – ”Me suo-

malaisia olemme ja suomalaisiksi jäämme.

Ken meiltä muuta tahtoo, se erehtyypi suu-

resti. Me Suomen tavat pidämme ja suoma-

laisen päämme!”

Siirtoväen muonamestarina ollen Anna

Järviniemi

Maaliskuun 13. 1940

Tällä päivämäärällä olemme saaneet jäl-

leen rauhan. Iloa että murhetta toi päivä

13:sta maaliskuun. Ellu

Se on ohi sitten – toistaiseksi! Maija

Ohi se on mutta raskain rauhan ehdoin.

RA

Rauha Aulaksen

”Jokamiehen päiväkirjat”

Tapio Leinon arkistot

Ketterän tuletsu 1.4. kello 13 alkaen

Retki kylätalo Koulupuistosta Lettosaareen. Jäiden ollessa huonot kohde vaihtuu. Perillä tarjotaan osallistujille mm. nuotiomakkarat ja nokipannu-kahvit. Tapahtumassa säävaraus.

Järjestää: Putkilahden ke erä ry. Tapahtumat maksu omia!

Lisä etoja: p. 040 080 3342 / Niilo Huujärvi. Tervetuloa!

Putkilahden Kylälehti10

Helmikuun manifesti ja sen jälkeiset venä-

läistämistoimenpiteet synnyttivät naisten

tarpeen osallistua entistä enemmän perheen

ulkopuoliseen elämään.

Suojeluskuntien syntyminen mahdollisti

naistenkin osallistumisen eräänlaiseen soti-

laalliseen toimintaan. Heidän toimintansa

liittyi lähinnä erilaisiin huoltoa suorittaviin

toimintoihin, kuten joukkojen muonitta-

miseen, varusteiden hankintaan ja kunnos-

tukseen sekä sairaanhoitoon. Suojeluskun-

tien toiminnan vakiintuminen mahdollisti

tehokkaamman ja säännöllisemmän toimin-

nan naisille.

Vuonna 1919 kehotti Suojeluskuntien

päällikkö eräässä päiväkäskyssään muodos-

tamaan paikallisten suojeluskuntien toimin-

nan tukemiseksi Lotta Svärd -yhdistyksiä.

Nämä olivat aluksi puhtaasti paikallisia ja

keskusjärjestö perustettiin vasta 11. touko-

kuuta 1920.

Korpilahden suojeluskunnan yhteyteen

perustettiin melkein heti suojeluskunnan

tultua perustettua vuonna 1918. Ensimmäi-

senä vuonna jäsenmäärä kasvoi 28 henki-

löön ja ensimmäinen nimi jäsenluettelossa

oli kauppiaan rouva Hilma Willberg.

Toiminta oli erään käsiini sattuneen käsin-

kirjoitetun lähteen mukaisesti “koko ajan

ovat lotat suhtautuneet myötätuntoisesti

suojeluskuntaan.” Toimintansa toisena

vuonna lotat hankkivat järjestämällä erilaisia

tilaisuuksia suojeluskunnalle oman lipun. Se

vihittiin juhannuksena 1919 Korpilahden

kirkossa ja vihkimisen suoritti pastori Kaarlo

Sovijärvi. Lipun hinnaksi tuli 2 000:- ja han-

kinnasta jäänet rahat lotat lahjoittivat sanka-

ripatsasrahastoon.

Korpilahden lottien toiminnan alkuvuo-

sien ajoista on lähdemateriaalia hyvin niu-

kasti. Saamani tiedon mukaan materiaalia

saattaa olla parillakin eri suunnalla, mutta

salapoliisintyö ja yhteydenotot ovat vielä

kesken.

Sota-arkistoon säilötty Lotta Svärd Kor-

pilahden paikallisosaston materiaalia löytyy

vuosilta 1924-1944. Materiaali käsittää eri-

laisia kokouspöytäkirjoja, kirjeenvaihtoa,

toimintakertomuksia, talouteen liittyvää

materiaalia, rekisteröinti asiakirjoja sekä

jäsenluetteloita useilta vuosilta. Aineistoa on

kaksi kansiota.

Korpilahden lotat olivat perustamises-

taan lähtien hyvin itsenäinen, suojeluskun-

tansa hyväksi toimiva järjestö. Vasta 1920-

luvun alkuvuosina yhdistys liittyi Jyväskylän

piirijärjestöön ja vasta vuonna 1925 valta-

kunnalliseen Lotta Svärd -järjestöön.

Vapaussotaan lotat osallistuivat toimi-

malla kotona Korpilahdella ja heidän toi-

mintansa liittyy hyvin tiiviisti suojeluskun-

nan toimintaan, olihan se suojeluskunnan

naisjärjestö.

Ja tähän päätteeksi voikin sanoa saman

kuin Suojeluskunta osioon: lottien osallistu-

minen vapaussotaan onkin sitten jo toisen

saarnan arvoinen asia.

Yhdistelmä

Sekä Korpilahden suojeluskunta että

Korpilahden lotat ovat kumpikin järjestönä

tulleet perustetuiksi melko pian kyseisen

toiminnan alkumetreillä. Molemmat ovat

syntymänsä jälkeen toimineet alkuvuotensa

omina “yhdistyksinään”. Suojeluskunta liit-

tyi jo syksyllä 1917 perustettuun Jyväskylän

Suojeluskuntapiiriin ja Lotat liittyivät 1920

perustettuun keskusjärjestöön.

Sekä Korpilahden suojeluskunta että

Korpilahden kirkonkylän Lotta Svärd -jär-

jestö muodostavat kyseisten järjestöjen his-

toriassa oman mielenkiintoisen luvun. Tämä

siksi, että molemmat ovat syntyneet järjestö-

jen historioiden syntyaikojen alussa. Pienen

paikkakunnan historiassa kummallakin oma

tärkeä osansa ja historiansa.

Pertti J. Louni

Lotta-Svärd järjestön synty Korpilahdella

Viime lyöntiäänkohti suonten sykkeen saalämpö kiihtymään.

Nokiholvissahämyn vastakohtanamietteen kirkkaus.

Hiljaisuudessa saatat tämän kokeasielun pesuna.

Putkilahden Kylälehti 11

Talvisodasta

72 vuotta

Talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi

maaliskuussa 72 vuotta. Suomen yhteiskun-

nan ja demokratian kehittymisen kannalta

se oli yksi merkittävimmistä tapahtumista

historiassamme.

Marraskuun 30. päivänä 1939 puna-

armeija hyökkäsi Suomeen laajalla rinta-

malla. Myös Helsinkiä pommitettiin heti

ankarasti. Maailman katseet kohdistuivat

pienen kansan epätoivoiseen taisteluun elä-

mästään. Olihan suuri hyökkääjä liitossa

Hitlerin Saksan kanssa. Suomen saavuttama

moraalinen ja sotilaallinen torjuntavoitto loi

vahvemman maabrändin kuin mikään myö-

hempi toimi tai toimikunta konsanaan.

Vasemmiston vallankumousyrityksestä ei

tuolloin ollut kulunut kuin parikymmentä

vuotta. Lapuanliikkeen vastaavasta pienem-

pimuotoisesta yrityksestä oli mennyt vain

muutama vuosi. Tätä taustaa vasten kansa-

kunnan yhdistyminen eli Talvisodan henki

oli tosiaan ihme. Vapaussodan nimi on,

oikein tai väärin, varattu historiankirjoituk-

sessa vuoden 1918 tapahtumiin. Venäläisten

taholta tuli vuonna 1939 kuitenkin paljon

suurempi vaara Suomen itsenäisyydelle kuin

vuonna 1918, jolloin Brest–Litovskin rau-

hansopimus määritti Suomen Saksan etupii-

riin.

Itsekkäistä syistä Lenin teki pitkälle

meneviä myönnytyksiä Saksalle saatuaan

Keisarillisen Saksan hallitukselta huomat-

tavaa taloudellista apua vallankumouksen

suorittamiseen. Toisaalta Saksan motiivina

oli päästä irti kahden rintaman sodasta. Sak-

san hävittyä Neuvostoliitto alkoi valmistella

vanhoille rajoille paluuta. Ensin olivat vuo-

rossa Ukraina ja Puola, Suomen vuoro tuli

1939 etupiiriajattelun tuloksena.

Voidaankin perustellusti sanoa, että vasta

Talvisota ja erillisrauha 1944 vakiinnuttivat

Suomen itsenäisyyden. Jatkosodan aikainen

pääministeri Edwin Linkomies piti muis-

telmissaan hallituksen toimintaa syksyllä

1939 vastuuttomana ja kevytmielisenä. Siitä

huolimatta hän katsoo, että "talvisota oli

välttämättömyys, jotta Suomen kansa pääsi

lunastamaan itselleen paikan itsenäisten

kansakuntien joukossa".

Talvisodan synnyttämä valtava kansain-

välisen myötätunnon aalto, erityisesti Yhdys-

valloissa, loi myötätuntoa ja goodwillia, jolla

saattoi olla ratkaiseva vaikutus maailman-

sodan loppuvaiheissa. Olihan aivan lähellä,

että liittoutuneet olisivat vaatineet Suomelta

täydellistä antautumista, kuten tehtiin Sak-

san kohdalla.

Maailmalla on varsin tavallista, että

kansakunnat pystyttävät muistomerkkejä

sankariteoille, usein varsin vähäisille asi-

oille. Suomi on ollut erityisen pidättyväinen

muistelemaan omaa historiaansa ja saavu-

tuksiaan.

Tänä päivänä yleisesti on ajateltu, että

kun Neuvostoliiton pelosta on päästy, myös

Talvisotaa voi muistaa ja siitä johtuneita

uhrauksia kunnioittaa ilman, että kenen-

kään pitäisi loukkaantua. Myös Venäjän

arkistoihin ovat tutkijat päässeet tarkaste-

lemaan operaatioita sekä pystyneet kuvaa-

maan sotilaiden tuntoja Talvisodassa. jopa

neuvostosotilaiden runoja ja heidän ottami-

aan kuvia on julkaistu. Viipurissa on mm.

suuri talvisodan muistomerkki, jonka venä-

läiset ovat pystyttäneet.

Suomessa ei ole valtakunnallista Talvi-

sodan muistoa kunnioittavaa ja sen arvosta

muistuttavaa muistomerkkiä. Onkin tullut

ajankohtaiseksi pystyttää kansallinen muis-

tomerkki. Vuonna 2009 perustettu Talviso-

tayhdistys ry on ottanut tavoitteekseen saada

aikaan valtakunnallinen talvisodan muis-

tomerkki. Yhdistys on ehdottanut muisto-

merkkiä Helsinkiin, lähemmin paikkaa on

ajateltu Kasarmintorille. Aivan puolustusmi-

nisteriön ja pääesikunnan läheisyydessä sillä

olisi luonteva paikka. Ajatus on, että muis-

tomerkin tulisi olla taiteellisesti korkeatasoi-

nen ja vaikuttava kuten vaikkapa Vietnamin

sodan muistomerkki Washington DC:ssä,

Holokaustin muistomerkki Berliinissä tai

Toisen maailmansodan museo Lontoossa.

Helsingin kaupunki, puolustusministeriö

sekä kulttuuriministeriö ovat suhtautuneet

myönteisesti hankkeeseen. Myös on lukuisa

joukko kansalaisia taustalla yksityisinä hen-

kilöinä tukemassa hanketta.

Lisäksi on tavoitteena laatia talvisodasta,

sen syistä, tapahtumista sekä ulkovaltojen

reaktioista monella kielellä kertova sähköi-

nen muisti. Se olisi ilmainen ja kaikkien

tavoitettavissa internetin kautta. Monikie-

lisyys ja sosiaalisen median tavoitettavuus

ovat tämän päivän vaatimus. Suunnitelman

mukaan myös venäläinen näkökulma tulisi

vahvasti mukaan.

Näin esimerkiksi Sibeliuksen monu-

mentti saisi rinnalleen erään Suomen his-

torian tärkeimmistä vaiheista kuvaavan

muistomerkin ja samalla sähköinen muisti

muodostaisi yleismaailmallisen tietopankin

Suomen kohtalon ajalta. Vapautta ja itse-

näisyyttä on aika ajoin hyvä muistaa, vaikka

arkiset huolet tietysti vievätkin välillä mei-

dän ja johtajiemme ajan ja ajatukset.

Talvisotayhdistys ry:n osoitetiedot sekä

jäsenhakemus löytyvät internetin sivuilta

hakusanalla: www.talvisotayhdistys.fi . terve-

tuloa toimintaan mukaan.

Ossi Kettunen

Talvisotayhdistys ry:n

varapuheenjohtaja

LÄHETTÄJÄ: PUTKILAHDEN KYLÄLEHTIVESPUOLENTIE 1977 B1 41870 PUTKILAHTI, FINLAND

LM-SÄHKÖKorpilahdentie 808

19920 Pappinen0400 476 559

sähköasennukset teleasennukset sähkösuunnittelu

JENNA: 050 528 5612NOORA: 041 505 6317HEIDI: 040 353 3015 MARTINPOLKU 13C1941800 KORPILAHTI

MYÖS RAKENNEKYNNET!

PARTURI-KAMPAAMO ovi & aikku

Referensikohde Putkilahdessa:Koulupuiston uusi katto (2004)

HPN-PeltiHPN-Pelti

rakennuspeltityötammattitaidolla

0500 615263

www.hpn-pel .fi /Koppelkallion e 1 B 9

41800 Korpilah

KORPILAHDEN APTEEKKI

p. (014) 821 775Avoinna:ma - pe 9 - 17la 9 - 13

LUHANGANSIVUAPTEEKKI

p. (014) 877 271Avoinna:

ma - pe 9.30 - 16.00www.korpilahdenapteekki.fi

MARKET LUHANKARantatie 1, Luhanka puh. 040 865 3117

Palvelemme: ma-pe 9-18, la 9-16, su 12-16

Paikallista Palvelua!Paikallista Palvelua!Tervetuloa!

•Päivittäistavarat•Seo automaatti: bensiini, polttoöljy ja diesel•Puutarhatuotteet•Ravintola Uppotukista keittolounas klo 11–14 (avoinna arkisin klo 9-15)•Internet asiakaskäytössä •Matkahuolto, noutopiste•Asiamiesposti