M A A S E U T U R A H O I T U K S E NK A N S A I N V Ä L I S E T

M A H D O L L I S U U D E T

OHJEITA KANSAINVÄLISENHANKKEENKÄYNNISTÄMISEEN

Miksi kansainvälisyyttä?

Kansainvälinen hanketoiminta tuo uusia ideoita ja ratkaisuja toiminta-alueelle sekä uudenlaista

yhteistyötä eri alueiden ja toimijoiden välille. Sen tavoitteena on lisätä maaseudun elinkeino- ja

työllisyysmahdollisuuksia suoraan tai välillisesti.

Yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa näkee oman tekemisensä uudella tavalla ja oppii

arvostamaan paremmin omaa kulttuuriaan ja osaamistaan. Kumppanuudesta syntyy useimmiten

ystävyys, uusien kulttuurien ja ihmisten tuntemus sekä uusia elämyksiä. Oma toiminta saa enemmän

näkyvyyttä, ja uusia ikkunoita avautuu maailmalle.

Kenelle?

Yleishyödyllisille yhdistyksille

Yleishyödylliset yhdistykset ja yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt ja säätiöt voivat hakea

kansainvälistä hanketta. Kansainvälisyydellä saadaan alueelle jotain, mikä ei onnistu pelkästään

kansallisin toimin.

Yrityksille

Maaseuturahasto taipuu monenlaiseen kansainvälistymistä edistävään toimintaan myös yrityksille.

Yritykset voivat esimerkiksi perustamistuen avulla tehdä markkinakartoituksia, prototyyppejä ja

pilotointeja ja selvittää kansainvälistä toimintamallia. Samoin yritysryhmähankkeiden avulla joukko

yrityksiä voi tehdä yhteisiä sekä omia toimenpiteitä kansainvälistymisensä edistämiseen. Yritykset voivat

esimerkiksi hankkia yhteistä koulutusta ja tietoa kohdemarkkinoista ja laatia yhteistä

markkinointimateriaalia, jonka lisäksi yrityksen omaa esittelymateriaalia voidaan kääntää eri kielille tai

hankkia konsultointia oman palvelutoiminnan kehittämiseen.

Mikä on kansainvälinen hanke?

Hankkeessa on mukana vähintään kaksi kumppania vähintään kahdesta eri maasta. Hankkeella on

yhteinen tavoite ja vähintään kaksi seuraavista kohdista toteutuu:

- Yhteinen suunnittelu

- Yhteinen toimi tavoitteen saavuttamiseksi

- Yhteinen henkilöstö hanketta toteuttamassa

- Yhteinen rahoitus

Kansainvälisen Leader-hankkeen prosessi

- Muista: kansainvälisen hankkeen suunnittelu kaikkine vaiheineen vaatii runsaasti aikaa.

- Hankkeen taustalla on aina hyvä hankeidea – sellainen, joka sopii paikalliseen

kehittämisstrategiaan ja jonka toteuttaminen saa kansainvälisyydestä lisäarvoa.

- Hakuprosessi alkaa kumppanien etsinnällä, josta jatketaan hankkeen suunnitteluun.

Tarvitaanko mahdollisesti esiselvityshanketta?

- Kansainvälisen hankkeen oleellinen vaihe on sopimusten valmistelu (aiesopimus ja/tai

yhteistyösopimus)

- Hakemus jätetään oman alueen Leader-ryhmälle. Hakemuksen tulee sisältää

hakemuslomakkeet, hankesuunnitelma ja yhteistyösopimus.

- Leader-ryhmän hallitus käsittelee hankkeen ja antaa siitä päätöksen, minkä jälkeen ELY-

keskus tekee laillisuustarkastelun ja lopullisen tukipäätöksen.

- Leader-ryhmän ELY-keskukselle toimittama SFC-lomake siirtyy maa- ja

metsätalousministeriöön, ja ilmoitus sen hyväksymästä hankkeesta menee myös

komission SFC-järjestelmään ministeriön toimesta.

- Hyväksynnän jälkeen hankkeen toimet voivat alkaa.

- Myös kansainvälisestä hankkeesta tehdään loppuraportti.

Kansainvälisen hankkeen tärkeimmät elementit

Kumppani(t) Suomen ulkopuolelta – Partner(s)

Leader-hankkeissa kumppaneina voivat toimia eurooppalaiset Leader-ryhmät ja näiltä

rahoituksensa saavat hanketoteuttajat sekä eurooppalaiset Kalatalous-Leader-ryhmät ja Kaupunki-

Leader-ryhmät. Lisäksi kumppanina voivat toimia maaseudun Leader-tyyppiset yhteisöt EU:n

ulkopuolella. Maakohtaisia eroja on esimerkiksi siinä, ovatko muut toteuttajat kuin Leader-ryhmä

mahdollisia.

Päähakija – Lead partner

Taho, joka vastaa yhteistyöhankkeen koordinoinnista.

Hankesuunnitelma – Project plan

Suunnitelma niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hankkeeseen sisällytetään. Vastaava kuin

kotimaassa toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma, mutta sisältää myös kumppanien yhteiset

toimet.

Yhteinen toimi – Joint action

Ne toimenpiteet, jotka hankkeessa toteutetaan yhteisesti.

Aiesopimus - Letter of intent

Aiesopimus sitoo osapuolet yhteistyön suunnitteluun ennen varsinaisen yhteistyösopimuksen

solmimista. Se sisältää kuvauksen hankkeen aiheesta ja toimenpiteistä, ja siinä ilmaistaan tahto ja

valmius hankkeen toteuttamiseen.

Yhteistyösopimus – Cooperation agreement

Hankesuunnitelman jälkeen laadittava yhteistyösopimus, jossa allekirjoittaneet osapuolet sitoutuvat

hankkeen toteuttamiseen hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Rahoitusta haetaan kunkin

kumppanin oman alueen Leader-ryhmältä sen käytäntöjen mukaisesti.

Kansainvälisen yhteistyön tavoite

Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman

toimenpiteenä 421. Tämän toimenpiteen tavoitteena on yhteistyön lisäämisen, konkreettisten

yhteishankkeiden ja toimien toteuttamisen sekä kansainvälisten ja alueidenvälisten

yhteistyöverkkojen luomisen kautta tuoda lisäarvoa maaseutualueille ja lisätä kansainvälistä

osaamista.

Rahoitettavien toimien kautta tulee lisätä maaseudun ihmisten ja yrittäjien kansainvälisiä taitoja ja

osaamista. Kansainvälisten hankkeiden tulee myös olla paikallisten Leader-ryhmien strategioiden

mukaisia ja on erityisen tärkeää, että ne tuovat lisäarvoa mukana oleville alueille.

Rahoituspäätöksiä tehdessä painotetaan hankkeita, joiden tavoitteena on löytää uusia ideoita ja

ratkaisuja oman alueen kehittämisessä esiin tulleisiin ongelmiin sekä luoda uutta ja uudenlaista

yhteistyötä eri maaseutualueiden välillä. Näin luodaan edellytyksiä maaseudun elinkeino- ja

työllisyysmahdollisuuksien lisäämiselle.

Kansainvälisen hankkeen suunnittelu

Kun lähdet kehittämään ideaasi hankkeeksi, tee ensin alustava hankesuunnitelma. Saatuasi luonnoksen

valmiiksi, ota yhteyttä Leader-ryhmään. Saat ryhmästä kommentteja ja tarkennuspyyntöjä, jotka auttavat

sinua eteenpäin suunnitelman tekemisessä. Harkittua, selkeää ja yksityiskohtaista suunnitelmaa on

helppo arvioida rahoituspäätöstä tehdessä, se toimii ohjenuorana hanketta toteutettaessa ja nopeuttaa

aikanaan maksatushakemusten käsittelyä. Hankesuunnitelmassa tulee olla seuraavat asiat:

Hankkeen nimi

Hankkeelle on hyvä antaa lyhyt, mutta kuvaava nimi.

Hakija

Hakijan esittely: nimi ja osoite, organisaatio, toiminta, taloustilanne, hankkeeseen käytettävissä

olevat resurssit.

Idea

Hankeidea tiivistetysti muutamaan virkkeeseen.

Yhteistyökumppanit

Ne yhteistyötahot, joiden kanssa jo suunnitteluvaiheessa on sovittu yhteistyöstä hankkeen

toteuttamisessa, ja se mitä kumppanien kanssa käytännössä tehdään. Kansainvälisessä hankkeessa

suunnitelmaan liitetään ulkomaisten kumppanien kanssa tehdyt yhteistyösopimukset.

Toteutusaika

Hankkeen alku- ja loppupäivämäärä.

Tausta

Miksi hanke on tarpeellinen? Mistä idea on saanut alkunsa tai mikä on se ongelma, johon hankkeen

avulla etsitään parannusta? Mitä asian eteen on jo mahdollisesti tehty? Miten hanketta on

valmisteltu ja ketkä ovat osallistuneet valmisteluun?

Hankkeen kohderyhmä, sisältö ja tavoitteet

Mikä kohderyhmä hankkeella pyritään tavoittamaan? Mikä on hankkeen keskeinen sisältö?

Hankkeelle asetetaan muutama selkeä ja konkreettinen tavoite, joiden toteutumista voidaan mitata.

Toimenpiteet

Mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi? Ketkä tekevät? Mitä tarvitaan? Mitä ostetaan? Muutamia

konkreettisia toimenpiteitä / tavoite.

Kansainvälisessä hankkeessa toimenpiteitä on kahta lajia: yhteiset toimenpiteet kumppanien kanssa

(joint action) ja paikalliset toimenpiteet (local action).

Yhteisten toimenpiteiden tulee olla merkittävämpiä suhteessa paikallisiin toimenpiteisiin.

Toimenpiteistä sovitaan kumppanien kanssa yhdessä, ja sovitut asiat sinetöidään virallisessa

yhteistyösopimuksessa.

Jatkuvuus

Mitä pysyvää tai hankkeen kestoa pitempiaikaista vaikutusta jää jäljelle? Miten sitä pidetään yllä?

Tiedottaminen

Miten ja milloin hankkeesta tiedotetaan sen kohderyhmälle, osanottajille ja ulospäin?

Kustannukset

Kustannusarvion tekeminen on helpompaa, kun hankkeen toimenpiteet on mietitty tarkasti.

Kustannusten on oltava kohtuullisia ja järkevässä suhteessa hankkeella saavutettavaan hyötyyn.

Kaikki ostopalvelut ja suuremmat hankinnat on aina kilpailutettava kysymällä tarjous vähintään

kolmelta taholta. Kilpailuttaminen tulee tehdä jo ennen hankehakemuksen jättämistä.

Rahoitussuunnitelma

Tuen lisäksi tarvitaan myös yksityistä rahoitusta eli hakijan omarahoitusosuutta. Lisäksi tarvitaan

välirahoitusta, koska tukea haetaan jälkikäteen kuitteja vastaan.

Päiväys ja allekirjoitus

Hankesuunnitelman allekirjoittajalla on oltava virallinen allekirjoitusoikeus hakijan puolesta.

Kansainvälisen hankkeen rahoitussuunnitelma

Kunnollisen rahoitussuunnitelman teko on tärkeää etenkin kansainvälisessä hankkeessa.

Enimmäistukitaso kansainvälisissä yleishyödyllisissä hankkeissa voi olla 100 %, useimmiten kuitenkin

80−90 %:n luokkaa.

Kansainvälisen hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla:

palkkaus- ja palkkiokustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset (pois lukien

luontaisedut)

matkakustannukset

ostopalvelujen hankinta

vuokrakustannukset

muut hankkeen toteuttamista aiheutuneet kustannukset ja tavanomaiset

yleiskustannukset (pois lukien käyttöomaisuuden hankinta)

Ulkomaan matkasta voidaan hyväksyä kustannukset, jos matkakustannukset liittyvät Leader-ryhmän

rahoituskiintiöstä rahoitettuun kansainväliseen hankkeeseen tai hankkeen toteuttaminen sitä edellyttää

tai matkoihin on muu erityisen painava peruste. Matkan perusteltu syy ja kustannukset tulee olla

kirjoitettu hankesuunnitelmaan ja kustannusten osuus kaikista kustannuksista on osoitettu

suunnitelmassa erikseen.

Tukea ei myönnetä ruokailukustannuksiin kuin siinä tapauksessa, että järjestetään hankkeeseen liittyvä

tilaisuus, jossa osanottajat ovat pääasiassa muun maan kuin Suomen kansalaisia.

Kumppaninhaku

Kansainvälisen hankkeen ydin on, että se toteutetaan ulkomaisten kumppanien kanssa. Kumppanin

löytäminen Suomen ulkopuolelta voi olla hyvin helppoa tai haastavaa - projekteista ja kumppanimaista

riippuen. Eurooppa on kuitenkin täynnä maaseudun toimijoita. Pelkästään eurooppalaisessa verkostossa

Leader-ryhmiä on yli 3000.

Kansainvälisessä hankkeessa tulee olla vähintään yksi kumppani Suomen ulkopuolelta, ja vähintään

yhden kumppanin tulee saada rahoitusta EU:n alueella rahoitetusta maaseudun kehittämisohjelmasta

toimintalinjalta 4.

Kumppanin alueella on oltava Leader-ryhmä tai Leaderin tyyppistä toimintaa. Yhteistyökumppanin on

oltava toimiva yhdistys, muu yhteisö tai yritys. Kumppanin tulee sopia hankkeen aiheeseen ja oltava

sellainen taho, jolta voi oppia ja jolle voi olla opiksi.

Kumppanuuden muodostaa vähintään kaksi maata, mieluiten kolme. Ei kuitenkaan liian monta, ettei

hankehallinnointi käy liian mutkikkaaksi.

Erilaiset kulttuurit ja tavat vaikuttavat hankkeen käytännön toteuttamiseen. Samankaltaisten kulttuurien

(maiden) välinen kanssakäyminen voi olla helpompaa, mutta yhteistyön anti voi jäädä

yksipuolisemmaksi. Erilaisesta kulttuurista (maasta) tulevan hankekumppanin kanssa toimiminen voi

toisinaan olla haastavaa, mutta toisaalta niistä voi saada monipuolisemmin oppia ja kokemusta.

Mistä kumppani?

Aktivoi oma verkostosi! Aiemmat kansainväliset kontaktit ja suhteet voivat herätä uudelleen, jos esittele

heille hankeideaasi. Myös asuinpaikkasi ystävyyskaupungit ja –seurat ovat tarkistamisen arvoisia – niistä

voi löytyä sopiva kumppani.

Eurooppalaisessa Maaseutuverkostossa (European Network for Rural Development) toimivan Contact

Point -toimiston kautta voit ilmoittaa hanke-ehdotuksesi tai löytää sinulle sopivia hankeaihioita. Sivusto

päivittyy jatkuvasti ja hakuja kannattaa selailla säännöllisesti. Tutustu kumppaninhakuun:

https://enrd.ec.europa.eu/leader-clld/clld-partner-search_en

Kumppaninhakua varten on oma lomake, jonka täyttämiseen saat apua Leader-ryhmästä. Ryhmä myös

auttaa lomakkeen jakamisessa yhteiseen tietokantaan muiden nähtäville. Kirjoita ideasi lyhyesti ja

selkeästi. Pääasiat ovat

- hankkeen tausta ja tarkoitus

- hankkeen kohderyhmä ja toimenpiteet

- millaisia/minkä maalaisia kumppaneita etsit

- mitä haluaisit saada (mitä toivot yhteistyöstä oppivasi, saavasi, hyötyväsi)

- mitä voisit antaa (miten toivot olevasi opiksi muille, mitkä ovat sinun vahvuuksiasi)

- milloin haluaisit toimia ja kuinka kauan hakuilmoituksesi on voimassa

Lisätiedot kansainvälisyyskoordinaattorilta tai omasta Leader-ryhmästä

Kansainvälisyyskoordinaattori Leena Karjalainen

leena.karjalainen@jyvasriihi.fi

044 959 8500

Leader JyväsRiihi, Pirjo Ikäheimonen 040 868 1113

Leader Maaseutukehitys, Tiina Seppälä 040 755 5115

Leader Vesuri-ryhmä, Raisa Saarilahti-Kulju 050 324 1144

Leader Viisari, Marja Salonen 0400 418 055

www.keskisuomenmaaseutu.fi

Euroopan maaseutuverkostoyksikkö / European Network for Rural Development:

http://enrd.ec.europa.eu/

Kumppaninhakuilmoitukset:

https://enrd.ec.europa.eu/leader-clld/clld-partner-search_en

Leader-kattojärjestö / European Leader Association for Rural Development

http://www.elard.eu

Euroopan Parlamentti

http://www.europarl.europa.eu/portal/fi