VESALAN KOULU YLIKIIMINKI, OULU

LVI-TYÖSELITYS 8.5.2009

KAJAANINKATU 38 A 90100 OULU

LVI SUUNNITTELUTOIMISTO

1

SISÄLLYSLUETTELO

0 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA ........................................................................................... 4

0.1 RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI ..................................................................................................... 4 0.2 TILAAJA JA RAKENNUTTAJA............................................................................................................... 4 0.3 RAKENNUTTAJAKONSULTTI ............................................................................................................... 4 0.4 SUUNNITTELIJAT ................................................................................................................................ 4

1 TYÖN LAAJUUS JA SUORITUSTAPA............................................................................................. 6

1.1 URAKKA............................................................................................................................................. 6 1.2 URAKKASOPIMUS............................................................................................................................... 6 1.3 HANKINTARAJAT ............................................................................................................................... 6

1.3.1 Merkinnät .................................................................................................................................. 6 1.3.2 LVIA- urakkaan kuuluu PU, IU ja RAU ................................................................................. 6

1.4 RAKENNUSURAKKA ........................................................................................................................... 7 1.5 SÄHKÖURAKKA.................................................................................................................................. 7 1.6 LVI-URAKKA (PU, IU JA RAU) ......................................................................................................... 7 1.7 YLEISET MÄÄRÄYKSET ...................................................................................................................... 7

1.7.1 Nimistö....................................................................................................................................... 7 1.8 LAIT; ASETUKSET; MÄÄRÄYKSET JA NORMIT ..................................................................................... 7 1.9 TYÖSELITYS JA PIIRUSTUKSET............................................................................................................ 8 1.10 MUUTOKSET .................................................................................................................................... 8 1.11 REIÄT; URAT JA KANNAKKEET ......................................................................................................... 8 1.12 MATERIAALIT JA PINTAKÄSITTELY .................................................................................................. 9 1.13 LAITEMERKINNÄT .......................................................................................................................... 10 1.14 URAKOITSIJOIDEN YHTEISTYÖ JA AIKATAULUT.............................................................................. 10 1.15 VALVONTA, SÄÄTÖ JA TARKASTUKSET .......................................................................................... 10 1.16 VASTAANOTTOTARKASTUS............................................................................................................ 11 1.17 LUOVUTUSKANSIOT ....................................................................................................................... 11 1.18 TAKUU ........................................................................................................................................... 11 1.19 TAKUUAJANHUOLTO ...................................................................................................................... 11

1.19.1 Lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden takuuajan huolto ............................................................. 12 1.19.2 Ilmanvaihtolaitteiden takuuajan huolto ............................................................................... 12 1.19.3 Valvonta- ja säätölaitteiden takuuajan huolto (rakennusautomaatiourakoitsija) .............. 13

2. PUTKILAITTEET (PU)..................................................................................................................... 13

2.1 LÄMMITYSLAITTEET ........................................................................................................................ 13 2.1.1 Laitosselostus........................................................................................................................... 13 2.1.2 Hankintarajat .......................................................................................................................... 13 2.1.3 Suunnitteluperusteet ............................................................................................................... 13 2.1.4 Putkistovarusteet ..................................................................................................................... 14 2.1.4.1 Putket .................................................................................................................................... 14 2.1.4.2 Käyrät ................................................................................................................................... 14 2.1.4.3 Paisuntalaitteet ..................................................................................................................... 14 2.1.4.4 Pumput.................................................................................................................................. 14 2.1.4.5 Venttiilit ................................................................................................................................ 15 2.1.4.6 Lämpöpatterit ....................................................................................................................... 15 2.1.4.7 Lattialämmitys ...................................................................................................................... 16 2.1.4.8 Ilmanpoisto- ja tyhjennysventtiilit ....................................................................................... 16 2.1.4.9 Lämpömittarit ....................................................................................................................... 16 2.1.5 Liitostavat ................................................................................................................................ 16 2.1.6 Painekokeet ............................................................................................................................. 17 2.1.7 Lämpöjohtoverkostojen huuhtelu ........................................................................................... 17 2.1.8 Lämpöjohtoverkostojen säätö ................................................................................................. 17

2.3 VESIJOHTOLAITTEET ........................................................................................................................ 17 2.3.1 Laitosselostus........................................................................................................................... 17 2.3.2 Hankintarajat .......................................................................................................................... 17 2.3.3 Suunnitteluperusteet ............................................................................................................... 18 2.3.4 Pumppu.................................................................................................................................... 18

2

2.3.5 Putket ....................................................................................................................................... 18 2.3.6 Venttiilit ................................................................................................................................... 18 2.3.7 Painekokeet ............................................................................................................................. 18

2.4 VIEMÄRILAITTEET............................................................................................................................ 19 2.4.1 Laitosselostus........................................................................................................................... 19 2.4.2 Hankintarajat .......................................................................................................................... 19 2.4.3 Viemäriputket .......................................................................................................................... 19 2.3.4 Vesi- ja viemärijohtokalusteet................................................................................................. 19

2.5 PUTKI- JA LAITE-ERISTYKSET ........................................................................................................... 20 2.5.1 Yleistä ...................................................................................................................................... 20 2.5.2 Käsitteet ja määritelmät .......................................................................................................... 20 2.5.3 Eristämättä jätettävät laitteet .................................................................................................. 20 2.5.4 Eristyskohteet ja -paksuudet, eristetyypit................................................................................ 20 2.5.5 Eristeet ja päällysteet............................................................................................................... 21 2.5.6 Työn suoritus ........................................................................................................................... 21

2.6 ASENNUS ......................................................................................................................................... 22 2.6.1 Kiinnitys ja kannatus .............................................................................................................. 22 2.6.2 Lävistykset ............................................................................................................................... 23 2.6.3 Asennustyö............................................................................................................................... 23

3 ILMANVAIHTOLAITTEET (IU) ..................................................................................................... 24

3.1 LAITOSSELOSTUS ............................................................................................................................. 24 3.2 HANKINTARAJAT ............................................................................................................................. 24 3.3 SUUNNITTELUPERUSTEET................................................................................................................. 24 3.4 KOJEET ............................................................................................................................................ 25 3.5 SUODATTIMET.................................................................................................................................. 25 3.6 SÄLEPELLIT...................................................................................................................................... 25 3.7 ÄÄNENVAIMENTIMET....................................................................................................................... 25 3.8 HUIPPUIMURIT ................................................................................................................................. 25 3.9 PUHALTIMIEN HYÖTYSUHDE JA ILMANVAIHDON OMINAISSÄHKÖTEHO SFP.................................... 26 3.10 KANAVAT VARUSTEINEEN ............................................................................................................. 26

3.10.1 Kanavat.................................................................................................................................. 26 3.10.1.1 Peltikanavat ........................................................................................................................ 26 3.10.2 Puhdistusluukut .................................................................................................................... 27 3.10.3 Kertasäätöpellit ja säätöläpät ................................................................................................ 27 3.10.4 Palonrajoittimet..................................................................................................................... 27 3.10.5 Mittausliitännät ..................................................................................................................... 28 3.10.6 Eristykset ............................................................................................................................... 28 3.10.6.1 Paloeristykset ...................................................................................................................... 28 3.10.6.2 Lämpöeristykset .................................................................................................................. 28 3.10.6.3 Äänieristykset ..................................................................................................................... 28 3.10.7 Tulo- ja poistoilmaventtiilit ................................................................................................... 29 3.10.8 Ulkosäleiköt ........................................................................................................................... 29 3.10.9 Laitoksen säätö ja mittaus..................................................................................................... 29

3.11 ÄÄNITASOT .................................................................................................................................... 29

4 SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITTEET (RAKENNUSAUTO-MAATIOJÄRJESTELMÄ (RAU)30

4.1 LAITOSSELOSTUS ............................................................................................................................. 30 4.2 VALVOMOLAITTEET ......................................................................................................................... 31

4.2.1 Valvomotietokone .................................................................................................................... 31 4.2.2 Valvomon oheislaitteet ............................................................................................................ 32 4.2.3 Hälytyskirjoitin ........................................................................................................................ 32 4.2.4 Raporttikirjoitin ....................................................................................................................... 32 4.2.5 Käsipääte/käyttönäppäimistö .................................................................................................. 32 4.2.6 Hälytysten jälleenantolaitteet.................................................................................................. 33 4.2.7 Tiedonsiirto.............................................................................................................................. 33 4.2.8 Modeemit ................................................................................................................................. 33 4.2.9 Ohjelmisto................................................................................................................................ 33 4.2.9.1 Ohjelmointi ja käyttö ............................................................................................................ 33 4.2.10 Järjestelmän toiminta............................................................................................................ 34

3

4.2.11 Kapasiteetti ja laajennettavuus ............................................................................................. 35 4.2.12 Automaattiset tulostukset ...................................................................................................... 35 4.2.13 Pyydetyt tulostukset ............................................................................................................... 35 4.2.14 Graafiset tulosteet.................................................................................................................. 36 4.2.14.1 Prosessi- ja järjestelmäkaaviot........................................................................................... 36 4.2.14.2 Diagrammiesitykset ............................................................................................................ 37

4.3 ALAKESKUKSET ............................................................................................................................... 37 4.3.1 Alakeskuksen liitynnät ............................................................................................................ 38

4.4 KENTTÄLAITTEET ............................................................................................................................ 41 4.5 MITTAUKSET.................................................................................................................................... 41 4.6 KAAPELOINTI JA KYTKENNÄT .......................................................................................................... 43 4.7 LUOVUTUSASIAPAPERIT, KÄYTTÖOHJEET JA KOULUTUS .................................................................. 43 4.8 RAKENNUSAUTOMAATIOURAKOITSIJA............................................................................................. 44

Liite 1. Vesi- ja viemärikalusteet Liite 2. Purunpoistolaitteet Liite 3. Tekstiilipölynpoistolaitteet Liite 4. Lämpökeskuksen tekniset tiedot

4

0 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA 0.1 Rakennuskohde ja sen sijainti Ylikiimingin Vesalan Monitoimitalo Ylikiiminki, Oulu

0.2 Tilaaja ja rakennuttaja Oulun Kaupunki/Liikelaitos Oulun Tilakeskus Kiilakiventie 1 (6.krs) 90250 Oulu Yhteyshenkilö: Hankepäällikkö: Juha Kaisanlahti gsm: 044-7032097 e-mail: juha.kaisanlahti@ouka.fi 0.3 Rakennuttajakonsultti ISS Proko Oy PL79, Viestikatu 1 90101 Oulu Yhteyshenkilöt: Projektinjohtaja: Vesa Pitsinki gsm: 040-8481502 e-mail: vesa.pitsinki@proko.fi Projektipäällikkö:Mikko Säkkinen gsm: 040-7493763 e-mail: mikko.sakkinen@iss.fi LVI-asiantuntija: Harri Nieminen gsm: 040-7549374 e-mail: harri.nieminen@iss.fi 0.4 Suunnittelijat

Pää- ja arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto HML Oy Kasarmintie 9 90100 Oulu Yhteyshenkilö: arkkitehti: Jukka Lahtinen gsm: 040-5411164 e-mail: jukka.lahtinen@hml.fi

5

Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Putkonen Oy Aleksanterinkatu 21 A 6 90100 Oulu Yhteyshenkilö: Projektinvetäjä : Pekka Juntunen gsm: 040-5355081 e-mail: pekka.juntunen@putkonen.fi

LVIRAU-suunnittelu LVI-Suunnittelutoimisto J. Taskinen Oy Kajaaninkatu 38 A 90100 Oulu Yhteyshenkilöt: Projektinvetäjä: Jaakko Taskinen gsm: 044-5837143 e-mail: jj.taskinen@lvitaskinen.suomi.net Toimitusjohtaja: Jouko Taskinen gsm: 0400-689355 e-mail: jouko.taskinen@lvitaskinen.suomi.net

Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Sähkötele Oy Kauppurienkatu 33 90100 Oulu Yhteyshenkilöt: Projektinvetäjä: Raunio Häll gsm: 040-3566665 e-mail: rauno.hall@sahkotele.fi Suunnittelija: Tapio Mehtälä gsm: 040-7406729 e-mail: tapio.mehtala@sahkotele.fi

6

1 TYÖN LAAJUUS JA SUORITUSTAPA 1.1 Urakka Urakkaan sisältyvät urakkaohjelman, työselityksen ja piirustuksien mukaiset työt ja laitteet kuljetuksineen, täysin valmiina, paikoilleen asennettuina, koekäytettyinä ja käyttökuntoon säädettyinä, käytön opastus ja tarvittavat säädön tarkistukset takuuaikana.

1.2 Urakkasopimus Urakkasopimus tehdään rakennuttajan ja asianomaisen urakoitsijan välillä. Urakoitsijan on tarjouksessaan kirjallisesti mainittava, miltä osin työselitystä ja piirustuksia ei voida tai ei haluta noudattaa. Urakoitsija sitoutuu noudattamaan myöhemmin laadittavaa hyväksymäänsä työaikataulua. Urakkasopimus ja siihen liittyvät asiakirjat täydentävät toisiaan. Jos asiakirjat ovat ristiriitaisia, noudatetaan niitä seuraavassa järjestyksessä:

- urakkasopimus - urakkaneuvottelupöytäkirja - yleiset sopimusehdot YSE 1998 - tarjouspyyntö ja ennen tarjouksen antamista annetut kirjalliset

lisäselvitykset - urakkaohjelma ja muut sopimuskohtaiset urakkaehdot - urakkarajaliite - tarjous - määrä- ja mittaluettelot - työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset - sopimuspiirustukset - yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset

1.3 Hankintarajat 1.3.1 Merkinnät UR = Urakkaraja AR = Asennusraja RU = Rakennusurakka SU = Sähköurakka 1.3.2 LVIA- urakkaan kuuluu PU, IU ja RAU PU on putkiurakka IU on ilmanvaihtourakka RAU on rakennusautomaatiourakka

7

1.4 Rakennusurakka Rakennusurakkaan kuuluvat LVI-töistä aiheutuvat rakennus- ja aputyöt on esitetty erillisessä urakkarajaliitteessä.

1.5 Sähköurakka Seuraavat LVI- töiden aiheuttamat sähkötyöt kuuluvat sähköurakkaan, ellei niitä erikseen ole määrätty muuhun urakkaan kuuluviksi. Kaikki sähköjohdot ja niiden asennus, kaikkien moottoreiden ja laitteiden ym. moottorisuojakytkimet, kontak-torit, kytkimet, merkkilamput ym. sähkölaitteet. Säätö- ja valvontalaitteiden kentällä tapahtuva johdotus kuuluu sähköurakkaan.

1.6 LVI-urakka (PU, IU ja RAU) LVI-urakkaan kuuluvat, ellei nimenomaan ole toisin mainittu, arvonlisäveroineen kaikki LVI-laitteet ja työt, rahti- ja ajokustannuksineen työpaikalle, asennustyön jatkuva ja ammattitaitoinen johto ja valvonta, LVI-urakoitsijan työvoiman päiväraha- ym. korvaukset ja vakuutukset sekä yleensäkin työn saattaminen säädettynä ja viranomaisten puolesta tarkastettuna valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. Toiseen urakkaan kuuluvien laitteiden kytkeminen LVI-laitteisiin kuuluu LVI-urakoitsijalle.

1.7 Yleiset määräykset 1.7.1 Nimistö Rakennuttaja tarkoittaa luonnollista tai juridista henkilöä jonka lukuun työ tehdään. Työselityksessä rakennuttaja käytettynä eri yhteyksissä tarkoittaa itse rakennuttajaa tai hänen valtuuttamaansa asiantuntijaa tai valvojaa. Rakennusurakoitsija tarkoittaa rakennusteknillisten töiden suorittajaa. Urakoitsija tarkoittaa työselitykseen sisältyvien töiden suorittajaa. Sähköurakoitsija tarkoittaa sähköteknisten töiden suorittajaa. Alaurakoitsija tarkoittaa luonnollista tai juridista henkilöä, jolle jokin urakoitsija antaa osan työstään suoritettavaksi. Valmistaja tarkoittaa tarvikkeiden kotimaista valmistajaa tai ulkomaisten tarvik-keiden maahantuojaa.

1.8 Lait; asetukset; määräykset ja normit Rakennus ja asennustöissä sekä tarvikkeiden hankinnassa ja valmistuksessa on noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yleisiä tai kunnallisia määräyksiä, ohjeita ja normeja sekä hyväksi tunnettuja työtapoja. Urakoitsijan on omalla kustannuksellaan huolehdittava siitä, että kaikki urakkaan liittyvät viran-omaisten tarkastukset suoritetaan.

8

1.9 Työselitys ja piirustukset Työselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mahdollisissa epäselvissä tai ristiriitaisissa tapauksissa on pyydettävä tilaajan lausunto. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on pääasiallisesti esitetty piirustuksissa. Työselitykseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt kojeiden ja laitteiden mittapiirrokset ovat kaaviollisia. Tästä syystä on urakoitsijan työssä sekä tarvikkeiden valmistuksessa ja valinnassa tarkoin harkittava paras mahdollinen asennuspaikka ja tapa tekniset ja esteettiset seikat huomioonottaen. Urakoitsija laatii IV-kone-, lämmönjako- ja kattilahuoneesta työpiirustukset mittakaavassa 1:20 ennen töiden aloittamista, kun laitevalinnat on tehty. Urakoitsija hyväksyttää työpiirustukset rakennuttajalla sekä suunnittelijalla. Urakoitsijan on asennuksessa noudatettava sisustuspiirustuksia ja muita erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija toimittaa. Urakoitsijan tulee merkitä piirustuksiinsa kaikki työn aikana mahdollisesti tapahtuneet poikkeamat ja muutokset. Korjaukset on tehtävä paperitulosteisiin sekä sähköisessä muodossa DWG-tiedostoina. Korjaukset tekee suunnittelija urakoitsijan kustannuksella. Vastaanottotarkastuksessa tulee urakoitsijan luovuttaa rakennuttajalle kaksi sarjaa korjattuja ja täysin paikkansa pitäviä piirustuksia kansiossa A4-kokoon taitettuna sekä sähköiset suunnitelmat CD-levylle tallennettuina. Urakoitsijalle luovutetaan korvauksetta: - neljä sarjaa paperitulosteita urakkaan liittyvistä piirustuksista - vastaavat kopiot mahdollisesti myöhemmin laadittavista muutos- ja täydennyspiirustuksista.

1.10 Muutokset Jos rakennusteknisistä syistä tai rakennuttajan pyynnöstä rakennusaikana suori-tetaan suunnitelmien muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia urakkasummaan, on urakoitsijan ennen muutostöiden aloittamista tehtävä kirjallinen tarjous, joka rakennuttajan kirjallisesti hyväksymänä on pätevä lisä- tai hyvityslaskuja esitettäessä. Jos urakoitsija haluaa asennusaikana poiketa työselityksestä tai piirustuksista, tulee hänen hankkia siihen rakennuttajan kirjallinen suostumus. Jos urakoitsija on omavaltisesti poikennut suunnitelmista tai suorittanut ala-arvoista työtä, kuuluu hänelle, omien asennustöiden korjaamisen lisäksi, korvata myös korjauksesta joh-tuvat mahdolliset rakennus-, sähkö- ym. työt. 1.11 Reiät; urat ja kannakkeet LVI-suunnittelija laatii reikäpiirustukset omien laitteittensa osalta yhteistyössä muiden suunnittelijoiden kanssa.

9

Reiät, urat ja kannakkeet merkitään rakennesuunnittelijan ohjeita noudattaen rakennepiirustuksiin, siten että niiden mitat, muoto ja sijainti on yksikäsitteisesti määrätty. Rakennesuunnittelija tarkastettua piirustukset vahvistaa urakoitsija ne nimikirjoituksellaan. Pintamateriaaleihin ja kalustoihin tulevista rei'istä ja urista vastaavasti on toimitet-tava arkkitehdille ja rakennusurakoitsijalle piirustukset ja ohjeet. Valmiisiin rakenteisiin saa tehdä muutoksia ainoastaan rakennesuunnittelijan ja tarkastavan viranomaisen luvalla sekä muutosta tarvitsevan urakoitsijan kustannuksella. Muille urakoitsijoille on urakoitsijan annettava ohjeet tartuntaterästen, alustojen yms, tekemistä varten. Urakoitsija hankkii ja asentaa urakkaan kuuluvien putkien, kanavien ja laitteiden kannattamiseen ja kiinnittämiseen tarvittavat teräksiset - kannattimet ja tuet - joustavat liittimet putkistojen ja laitteiden välille - ripustimet ja pitimet - kiintopisterakenteet tartuntateräksin - poikkikannattimet ripustimia varten - peruspultit - piirustuksissa esitetyt muut kannakkeet ja muototeräsrakenteet Kannakkeet toimitetaan sinkittynä tai pohjamaalattuna.

1.12 Materiaalit ja pintakäsittely Laitteiden materiaali on merkitty lyhennyksillä - Fe -teräs - Rst -ruostumaton teräs - HFe -haponkestävä teräs - Cu -kupari Ellei muuta ole mainittu, tulee ruostumattoman teräksen vastata normin SIS 142333 ja haponkestävän teräksen normin SIS 142343 vaatimuksia. Mikäli mate-riaalimerkintä puuttuu, voi urakoitsija valita käyttötarkoitusta parhaiten vastaavan materiaalin eri laitteiden kohdalla esitettyjen ohjeiden mukaan. Valinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota toisiinsa liittyvien eri materiaalien korroosiosuojaukseen. Materiaalien on oltava Suomen rakentamismääräyskokoelman ja LVI-RYL 2002 määräysten ja ohjeiden mukaisia. Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden, putkia lukuunottamatta, tulee olla pohjamaalattuja tai valmiiksi pintakäsiteltyjä.

10

Terästä ja valurautaa olevien laitteiden, kannattimien ja rakenteiden tulee olla pohjamaalatut ruosteenestomaalauksella. Pintojen puhdistus tulee suorittaa hiekkapuhalluksella (Sa 2) tai jos tämä on mah-dotonta kaavinnalla ja teräsharjauksella (St 3). Pohjamaalaus suoritetaan esimerkiksi seuraavasti: - ulkona ja kosteissa sisätiloissa 1 x sinkkipölypohjamaali. - kuivissa sisätiloissa 1 x sinkkipölypohjamaali. - veden tai öljyn kanssa kosketuksiin joutuvat tai maassa olevat pinnat 1 x epoksireaktiopohjamaali. Pohjamaalauksen yksityiskohtien suhteen tulee noudattaa maalin valmistajan oh-jeita.

1.13 Laitemerkinnät Kukin urakoitsija varustaa toimittamansa pumput, puhaltimet, säätöventtiilit, säätölaitteet jne. suunnitelman mukaisen tunnuksen ilmaisevalla kilvellä. Tunnus-kilvet tehdään kerrosmuovista 60 x 40 x 2 mm, kaiverrettu peiliteksti on valkoinen ja pohja musta. kirjainten on oltava väh. 10 mm korkeat. Kaikissa laitteissa on oltava eristyksen päälle jäävät metalliset kilvet tai selvät leimat, joista tulee ilmetä viranomaisten vaatimien tietojen lisäksi ainakin valmistaja, tyyppimerkintä ja suoritusarvot. Palopostit yms. laitteet merkitään viranomaisten vaatimilla varoitus- ja opastuskilvillä, joiden hankkiminen kuuluu laitteen toimittavalle urakoitsijalle. Putket ja kanavat varustetaan virtausnuolilla joista ilmenee virtaava aine.

1.14 Urakoitsijoiden yhteistyö ja aikataulut Urakoitsijoiden tulee olla kiinteässä yhteistyössä rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden kanssa, sopia asennusjärjestyksestä, toimittaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa tiedot ja huolehtia siitä, että asennetut laitteet eivät estä muiden laitteiden huoltoa. Urakoitsija suorittaa laitoksen lopullisen säädön ja koekäytön samanaikaisesti muiden urakoitsijoiden kanssa niiltä osin, joissa tulos riippuu yhteistoiminnasta. 1.15 Valvonta, säätö ja tarkastukset Rakennuttaja on oikeutettu valvomaan urakoitsijan työsuoritusta ja hänen töittensä sopimuksenmukaista edistymistä. Urakoitsijan edustajan on osallistuttava rakennustyön edellyttämiin neuvotteluihin työmaalla. Urakoitsija on velvollinen ilman lisäkorvausta vaadittaessa esittämään rakennutta-jalle selvityksen siitä, että käytetyt tarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Kaikki sellaiset laitteet ja laitoksen osat, jotka eivät jää näkyviin, on tarkastettava ennen peittämistä.

11

Mikäli laitteiden ja asennusten mahdolliset viat jäävät työmaalla suoritettavissa tarkastuksissa havaitsematta, ei se vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta. Laitteiden, laitoksen osien ja valmiin laitoksen lujuuden ja tiiviyden toteamiseksi suoritetaan viranomaisten vaatimat ja työselityksessä määrätyt kokeet. Kokeet kustantaa urakoitsija. Ilmoitus kokeista on annettava hyvissä ajoin rakennuttajalle.

1.16 Vastaanottotarkastus Urakka katsotaan valmiiksi vastaanottoa varten vasta sitten kun sitä sivuavat muut työt, kuten esim. sähkö- ja rakennustyöt, ovat valmiit. Säädöistä on esitettävä pöytäkirjat. Urakan valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava rakennuttajalle.

1.17 Luovutuskansiot Urakoitsijan tulee luovuttaa viimeistään vastaanottotarkastuksessa tilaajalle 2 sarjaa A4 kokoisia kansioita, joihin on kerätty seuraava materiaali suomenkielisenä: - A4 kokoon taitetut piirustukset (myös DWG-muodossa levylle tallennettuna), joihin on korjattu kaikki rakentamisen aikana tapahtuneet muutokset - kaikkien toimitettujen laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet - sähkökytkentäkaaviot - säätölaitteiden toimintakaaviot - konekortit täytettynä - ilmamäärien mittauspöytäkirjat - vesivirtojen mittauspöytäkirjat - äänimittauksien mittauspöytäkirjat 1.18 Takuu Takuun suhteen noudatetaan yleisten sopimusehtojen vaatimuksia. Takuuaika on kaksi (2) vuotta. Virheellisten asennuksien ja laitteiden mahdollinen havaitsematta jääminen vas-taanottotarkastuksessa ei vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta. Korjatun tai vaihdetun osan takuuaika lasketaan alkavaksi siitä päivästä, jolloin korjaus tai vaihto on tapahtunut. 1.19 Takuuajanhuolto Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana ja yleisiä kulkuneuvoja käyttäen. Huoltokäyntien yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisälty-vät huoltoon, mutta ei kulutustarvikkeet ja aineet.

12

Rakennuttajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suurehkon vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin kuuluvia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet jotka on tehty. Huoltokäyntien yhteydessä on suoritettava yleiskatsaus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksen mukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi viikkoa ennen takuu-ajan päättymistä.

1.19.1 Lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden takuuajan huolto Kerran vuodessa suoritetaan: Kaikkien pumppujen, moottorien, kompressorien ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat toimenpiteet. Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus. Putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistyksien korjaus mikäli korjaus edellyttää tiivis-teiden vaihtoa tai uudelleen tiivistystä. Voiteluaine-, ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen. Valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin kun se edellyttää laitteen purkamista. Mudanerottimien ja vastaavien laitteiden tyhjennys ja puhdistus putkistoissa. Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruos-tumista tai muuta syöpymistä esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urak-kaan. 1.19.2 Ilmanvaihtolaitteiden takuuajan huolto Kerran vuodessa suoritetaan: - Suodattimien tarkistus - Hälytyspisteiden kokeilu - Poistopuhaltimien puhdistus liasta. Kaikkien puhaltimien, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet. Tarvittaessa valmistajan suosituksen mukaan tehtävät laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista. Laitteiden syöpymissuojaukset siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymistä esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan.

13

1.19.3 Valvonta- ja säätölaitteiden takuuajan huolto (rakennusautomaatiourakoitsija) Kerran vuodessa suoritetaan: - mittaus- ja säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkistus sekä tarvitttaessa vikojen etsintä ja korjaus. - kaikkien osoittavien mittausten kalibrointi 2. PUTKILAITTEET (PU)

2.1 Lämmityslaitteet

2.1.1 Laitosselostus Kiinteistön lämmöntuotto tehdään piha-alueelle sijoitettavalla lämpökeskus-kontilla. Lämpökeskus-kontin hankinta ja asennus kuuluu urakkaan, lämpökeskus kontin perustukset kuuluvat rakennusurakkaan. Lämpökeskuksen tekniset tiedot on esitetty tämän työselityksen liitteessä 4. Päiväkodin tilat varustetaan lattialämmityksellä, muut laajennusosalla olevat tilat varustetaan patterilämmityksellä. Nykyiselle sähkölämmitteiselle liikuntasali-rakennukselle ja sen yhteydessä oleville sosiaali- ja varastotiloille rakennetaan lämpöjohtovaraukset mahdollisesti myöhemmin lisättävää patterilämmitystä varten. Nykyisen piha-alueella olevan punaisen puurakennuksen patterilämmitysverkosto liitetään uuteen rakennettavaan lämmitysjärjestelmään piirustuksien osoittamalla tavalla. Lisäksi urakkaan kuuluu em. punaisen rakennuksen väliaikaisen lämpökontin kytkeminen nykyisiin lämpöjohtoihin piirustuksen 001 osoittamalla tavalla. Urakkaan kuuluu myös myöhemmin väliaikaisten kytkentöjen purkaminen tarvittavilta osin. Lämpökeskuksiin liittyvien laitteiden mitoitustiedot on esitetty piirustuksissa.

2.1.2 Hankintarajat Urakkaan kuuluvat kaikki piirustuksissa ja tässä työselityksessä esitetyt laitteet asennettuina ja viranomaisten puolesta tarkastettuina valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten.

2.1.3 Suunnitteluperusteet Verkostot on mitoitettu seuraaville lämpötiloille: - Patteriverkosto on mitoitettu + 70/40 °C lämpötiloille - Ilmanvaihtoverkosto on mitoitettu + 70/40 °C lämpötiloille - Lattialämmitysverkosto on mitoitettu + 42/35 °C lämpötiloille

14

Verkostojen rakennepaineet: 0,6 MPa Lämpöhäviöiden perustana on käytetty seuraavia lämpötiloja: - alin ulkolämpötila - 32 - maan lämpötila lattian alla + 5 - normaalit huonelämpötilat + 21 - pesutilat + 23 2.1.4 Putkistovarusteet

2.1.4.1 Putket IV- ja patteriverkoston putket DN 50 ja pienemmät ovat teräsputkea 0400031- sekä DN 65 ja isommat ovat teräsputkea 0304080-. Lattialämmitysverkoston jakojohdot siirtimeltä jakotukeille on kupariputkea 1581108-. Kupariputkien haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään käyttäen tehdasvalmisteisia kapillaariliitos-osia, liitokset tehdään kovajuottamalla. Punaiseen puukoulurakennukseen rakennettavat uuset lämpöjohdot ovat esim. Brugg-Pema Oy:n Calpex-putkielementtiä. Rakennettavan hakekeskuksen ja lämmönjakohuoneen välille asennettavat uudet lämpöjohdot ovat esim. Brugg-Pema Oy:n Casaflex-putkielementtiä.

2.1.4.2 Käyrät Tehdasvalmisteisia teräskäyriä hitsaus- tai kierreliitoksin. Kupariputkien haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään käyttäen tehdasvalmisteisia kapillaariliitos-osia, liitokset tehdään kovajuottamalla.

2.1.4.3 Paisuntalaitteet Paisuntajärjestelmät ovat suljettuja. Paisunta-astiat ovat kalvopaisunta-astioita, jotka asennetaan verkostoon suunnitelmien mukaisesti määräysten edellyttämin varolaittein. Paisuntajärjestelmien tekniset tiedot on esitetty piirustuksissa.

2.1.4.4 Pumput Pumput ovat keskipakoispumppuja. Ne tulee valita siten, että toimintapiste on hyötysuhteen huippualueen kohdalla. Pumput toimitetaan täydellisenä moottorei-neen, pumput ja moottorit valmiiksi kytkettyinä ja varustettuina kosketusuojalla. Sähkömoottorin tehon tulee riittää vaikka virtausvastus järjestelmässä on 20% laskettua pienempi. Teräsputkistoon asennettavan lämpöjohtopumpun pesän tulee olla valurautaa, juoksupyörä pronssia tai muovia ja akseli ruostumatonta terästä.

15

Piirustuksissa esitetyt pumput ovat taajuusmuuntajasäätöisiä pumppuja esim. merkkiä Grundfos Magna. Kaikki pumput on varustettu pistotulppaliitännällä. Urakoitsija hankkii lämpöjohtoverkoston pumpuille ja iv-verkoston pääpumpulle täydellisen varasarjan yhden kutakin pumppukokoa kohti. Taajuusmuuttaja käyttöisten pumppujen varasarjat ovat vastaavia ilman taajuusmuuttajia. Varasarjat pakataan peltilaatikkoihin ja ne varustetaan pumppujen tunnuksilla. 2.1.4.5 Venttiilit Venttiilit ovat:

Sulkuventtiilit DN 10...50 palloventtiilejä 3713503... tai 375320 Sulkuventtiilit DN 65... palloventtiilejä 3753202 tai 3733604 Kuristusventtiili 4012064. Linjasäätöventtiilit DN 10...50 4012002... Linjasäätöventtiilit DN 65… 4012020... Yksisuuntaventtiilit DN 10...50 3911132 Yksisuuntaventtiilit DN 65… 3914834… Lämpöjohtoverkoston täyttöventtiili 4012204

2.1.4.6 Lämpöpatterit Patterit ovat teräslevypattereita Rettig Oy:n radiaattoreita tyyppiä C11, C21, C22, C33 tai konvektoreita KON21, KON22 tai KON33. Erikoispatterien tyypit on merkitty piirustuksiin. Pattereiden kannakkeiden on oltava terästä. Pattereita asennettaessa ikkunan alle tulee ne asentaa symmetrisesti keskelle ikkuna-aukkoa. Pattereiden alareunan etäisyys lattiasta 100 mm. Paikoissa missä putket asennetaan patterin alle tulee alemman putken alle jäädä vapaata tilaa vähintään 50 mm. Kuitenkin siten, että samassa tilassa patterit ovat samalla korkeudella. Patterit ovat valmiiksi maalattuja DIN 55900 mukaisesti. Pakkaus pidetään paikallaan asennuksen ja rakennustyön ajan ja poistetaan rakennuksen loppusiivouksen yhteydessä. Mahdolliset maalivauriot korjataan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Korjausten kustannuksista vastaa vaurion aiheuttanut urakoitsija. Pattereiden rakennepaine on 0.6 MPa Hamppupurseet on siistittävä mekaanisesti, karvauksia ei saa polttaa asetyleeniliekillä. Patterit varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä OVENTROP UNI LHB sekä kromatulla sulkutulpallisella yhdistäjällä ja ilmaruuvilla, piirustuksessa merkintä (TV). Patterit, jotka on merkattu piirustuksiin merkinnällä (V) varustetaan OVENTROP:in termostaattiventtiilin rungolla, kromatulla

16

suojahatulla ja ilmaruuvilla. Patteriventtiilit ja sulkuyhdistäjät tulee varustaa ääntä eristävin liittimin. Termostaattien lämpötilan rajoitus tulee olla lukittuna max. 35 astetta. Patterit on asennusaikana irroitettava kerran seinän pintakäsittelyä varten ja kytkettävä uudelleen. Ilmaruuvien avaimia toimitetaan 5 kpl. 2.1.4.7 Lattialämmitys Päiväkodin tilat varustetaan lattialämmityksellä erillisen suunnitelman mukaisesti. Urakoitsija hyväksyttää lattialämmitysjärjestelmän toimittajan tilaajan edustajalla. Lattialämmitysjärjestelmän toimittaja laatii lattialämmitys-suunnitelman, joka tulee sisältää todellisten lämpöhäviölaskelmien pohjalta laaditun putkistosuunnitelman, sekä kaikki tarvittavat säätöarvot (piiri- ja jakotukkikohtaiset säätöarvot sekä virtaama ja painehäviötiedot) järjestelmän optimaalista toimintaa varten. Lattialämmitysjärjestelmän kaikkien osa-alueiden: säätölaitteiden, jakotukkien, putkien, tarvittavien liittimien tulee olla kyseiseen järjestelmään kuuluvia korkealaatuisia tuotteita. Lattialämmityksen jakotukit ja jakotukkikohtaiset muuntajasäätimet tulee sijoittaa järjestelmään kuuluviin jakotukkikaappeihin. Lattialämmitysputkien tulee olla happidiffuusio-suojattuja.

2.1.4.8 Ilmanpoisto- ja tyhjennysventtiilit Ilmanpoistoventtiilejä tulee asentaa niin, että ilma voidaan poistaa laitoksesta. Tyhjennyksiä tulee asentaa sellaisiin kohtiin, että laitos kokonaisuudessaan voi-daan tyhjentää. Ilmaukset asennetaan kaikkiin paikkoihin, joihin ilmaa voi jäädä (vaikka suunnitelmissa ei erikseen olisi paikkoja osoitettu). Ilmanpoistimena lämmönjakohuoneessa, iv-konehuoneessa ja muissa lattia-kaivollisissa tiloissa käytetään sulkuventtiiliä 3713503 ja automaattista ilmanpoistinta 4162210. Ilmanpoistimena muualla käytetään palloventtiiliä 3713503, jonka avoin pää tul-pataan. Ilmanpoistoventtiilit tuodaan niin alas, että ilmaus voidaan suorittaa lattialta korkeus noin 2,0 m. Tyhjennysventtiileinä käytetään palloventtiiliä 3713503, jonka avoin pää tul-pataan. 2.1.4.9 Lämpömittarit Lämpömittarit ovat paikallisia lämpömittareita joiden mitta-alue on 0...120 astetta. Mittarin lukematarkkuuden tulee olla vähintään 1 aste. Mittarit ovat pilarimittareita (tarkastettuja) 4511022.

2.1.5 Liitostavat Liitokset tehdään laippa, kierre- tai hitsausliitoksin. DN 15 ja pienemmät liitokset tehdään kierreliitoksin.

17

2.1.6 Painekokeet Liitoksien tiiviyden toteamiseksi putkiurakoitsija suorittaa tekemiensä liitoksien osalta paine-astiamääräysten mukaiset painekokeet. Painekokeet tulee suorittaa ennen putkiston lämpöeristyksen tekemistä. Koepaine on 0,60 MPa ja koeaika yksi tunti. Laitoksesta on kytkettävä irti laittet jotka eivät kestä koepainetta, joita ovat esim. paisuntasäiliöt.

2.1.7 Lämpöjohtoverkostojen huuhtelu Lämpöjohdot on huuhdeltava huolellisesti rakennuttajan edustajan/valvojan läsnäollessa. Huuhtelu suoritetaan vedellä. Huuhtelusta tehdään merkintä työmaapäivä-kirjaan. Huuhtelun jälkeen verkostosta otetaan laboratorionäyte verkoston puhtauden toteamiseksi. Laboratorionäytte analysoidaan ja tutkimustulosten hyväksytetään rakennuttajan edustajalla/valvojalla. Huuhtelu toistetaan niin monta kertaa että hyväksytty lopputulos saavutetaan.

2.1.8 Lämpöjohtoverkostojen säätö Lämpöjohtoverkostojen säätötyö tehdään KTM:n alaisen MOTIVAN johdolla kehitetyn ”perussäätöprojektin laatujärjestelmän” ohjeen mukaan. Lämpöjohtoverkosto säädetään siten, että huonekohtaisesti saavutetaan 1.5 asteen tarkkuudella huonelämpötilat. Säätötyö on suoritettava termostaattiventtiilien tuntoelimet irroitettuna ja ulkoilman lämpötilan ollessa alle -10 astetta. Säädön suorittamisesta ja lämpötiloista laaditaan pöytäkirja, joka luovutetaan tilaajalle. Säätö- ja vesivirtojen mittaustyön urakoitsija suorittaa niin moneen kertaan, että huonelämpötilat saavutetaan halutulla tarkkuudella. 2.3 Vesijohtolaitteet

2.3.1 Laitosselostus Kiinteistön nykyiset rakennukset on liitetty Ylikiimingin Vesihuolto Oy:n vesijohtoverkostoon. Purettavan koulurakennuksen syöttövesijohto tulpataan vesihuoltolaitoksen toimesta. Uusi vesijohto haaroitetaan vesihuoltolaitoksen toimesta runkojohdosta piirustuksen 001 mukaisesti. Lisäksi urakkaan kuuluu em. punaisen rakennuksen väliaikaisen lämpökontin kytkeminen nykyisiin vesijohtoihin ja liikuntasali-rakennuksessa väliaikaisen vesijohdon asentaminen piirustuksien 104 ja 001 osoittamalla tavalla. Urakkaan kuuluu myös myöhemmin väliaikaisten kytkentöjen purkaminen tarvittavilta osin. Lämminvesi valmistetaan laajennusosalle sijoitetulla lämmönsiirtimellä. Vesilaitos hankkii vesimittarin sulku- ja takaiskuventtiileineen. Urakoitsija säätää vesikalusteiden virtaamat kalusteiden normivirtaamien mukaisiksi. 2.3.2 Hankintarajat

18

Putkiurakkaan kuuluvat kaikki tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt laitteet asennettuna ja viranomaisten puolesta tarkastettuna valmiiseen käyttö-kuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. 2.3.3 Suunnitteluperusteet Suunnitelmat on laadittu ja asennus on suoritettava noudattaen Ympäristäminis-teriön antamia kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevia määräyksiä ja oh-jeita.

2.3.4 Pumppu Käyttöveden kiertopumppu on suoraan putkeen asennettava rakenteista kannatettava keskipakoispumppu. Pumpun pesä ja juoksupyörä ovat pronssia ja akseli ruostumatonta terästä. Pumpun tulee olla märkämoottori tyyppinen.

2.3.5 Putket Kylmä- ja lämminvesiputket tehdään komposiittiputkesta esim. Uponor. Komposiittiputkien ja järjestelmään kuuluvien osien; liittimien, suunnanmuutosten yms. tulee olla kyseiseen järjestelmään kuuluvia, laitevalmistajan suosittelemia, tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Tilojen näkyvissä olevat kytkentä- ja jakojohdot tehdään puolikovasta kromatusta kupariputkesta 1581417.... Kromattujen putkien liitoksissa tulee käyttää tukiholkkeja. Punaiseen puukoulurakennukseen rakennettavat uudet vesijohtoelementit ovat esim. Brugg-Pema Oy:n Calpex DUO kaksiputkielementtiä. Rakenteisiin asennettavat vesikalusteiden kytkentäjohdot tehdään muoviputkesta esim. PEX-käyttövesiputki esim. Uponor. PEX-käyttövesiputki asennetaan aina suojaputkeen ja kalustekytkennöissä käytetään hanakulmarasioita piirustuksien osoittamassa laajuudessa. Putkien ja järjestelmään kuuluvien osien; liittimien, suunnanmuutosten yms. tulee olla kyseiseen järjestelmään kuuluvia, laitevalmistajan suosittelemia, tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Käyttöveden jakotukit asennetaan laitevalmistajan tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin.

2.3.6 Venttiilit Sulkuventtiilit DN10…50 ovat palloventtiilejä 3713503-. Sulkuventtiilit DN65 … ovat palloventtiilejä 3765086-. Lämpimän käyttöveden kiertojohdon sulku- ja säätöventtiili 4012104- Yksisuuntaventtiilit 3911512 Tyhjennysventtiilit 3713503 avoin pää tulpataan 2.3.7 Painekokeet Liitoksien tiiviyden toteamiseksi putkiurakoitsija suorittaa tekemiensä liitoksien osalta paine-astiamääräysten mukaiset painekokeet. Painekokeet tulee suorittaa ennen putkiston lämpöeristyksen tekemistä. Koepaine on 1,00 MPa ja koeaika yksi tunti.

19

2.4 Viemärilaitteet 2.4.1 Laitosselostus Kiinteistö on liitetty Ylikiimingin Vesihuolto Oy:n viemäriverkostoon. Nykyisen liikuntasalirakennuksen ja punaisen puukoulurakennuksen sisäiset viemärit jäävät käyttöön, nykyisten viemäreiden asennusrajat uusiin rakennettaviin viemäreihin piha-alueella on esitetty piirustuksissa. Muilta osin kiinteistön muut jätevesiviemärit uusitaan, liitospaikka nykyiseen jv-pumppaamoon menevään runkoviemäriin on esitetty piirustuksissa. Kiinteistön salaoja-, pinta- ja kattovedet johdetaan rakennettavan sadevesijärjestelmän avulla maastoon, purkupaikkaan rakennetaan kivipesä (RU). Urakkaan kuuluu väliaikaisen viemärijärjestely (kts. piirustukset nro: 104 ja 001). 2.4.2 Hankintarajat Putkiurakkaan kuuluvat kaikki tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt laitteet asennettuina ja viranomaisten puolesta tarkastettuina valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. Urakkaan kuuluu sade- ja jätevesi-pohjaviemäreiden videokuvaus, sekä kaivojen puhdistus ennen vastaanottotarkastusta, tilaajan edustajan hyväksyttyä materiaalin liitetään se luovutusmateriaalaihin/kansioihin.

2.4.3 Viemäriputket Rakennuksien ulkopuoliset viemärit ja rakennuksen pohjaviemärit tehdään maa-asennukseen soveltuvista PVC-muoviviemäriputkista kumirengastiivistein esim. Uponor. viemärin tyyppi tulee valita peitesyvyyden mukaan. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit de<110 ovat muhvitonta SN 4-luokan polypropeeniputkea tai muhvillista SN 4-luokan polypropeeniputkea. Jätevesiviemärit de=100 ja 160 ovat muhvillista SN 8-luokan polypropeeniputkea haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään vastaavilla osilla. Rakennuksissa uudet alakattoihin ja roiloihin asennettavat viemärit tehdään em. polypropeeniputkista ja putkenosista. E.m. viemärit äänieristetään ÄE50 (100kg/m3). Keittiön rasvaviemärit (piirustuksessa merkistä RV) tehdään RST-viemäriputkesta muhviliitoksin, haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään vastaavilla osilla. Piirustuksessa merkinnällä GR varustetut viemärit tehdään valurauta-viemäriputkesta pantaliitoksin, haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään vastaavilla osilla. Sadevesiviemärit ovat muhvillista tai muhvitonta SN 8-luokan polypropeeniputkea esim. Uponor sadevesijärjestelmä PP. Haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään järjestelmään kuuluvilla osilla kumitiivistein. 2.3.4 Vesi- ja viemärijohtokalusteet Kalusteet on määritelty suunnitelmissa esitetyissä kalusteluetteloissa. Kaikki vesi- ja viemärijohtokalusteet kuuluvat urakkaan (ellei erikseen ole mainittu) vaikka niitä ei olisi tyypitetty suunnitelmissa, urakoitsija varmistaa tyypin suunnittelijalta.

20

2.5 Putki- ja laite-eristykset

2.5.1 Yleistä Urakkaan kuuluvat putkien ja laitteiden eristystyöt tarvikkeineen ja päällyksineen täysin valmiina tämän työselityksen ja piirustuksien osoittamassa laajuudessa. Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palo-määräyksiä, niiden sovellutuksia ja standardia SFS 3976 ja SFS 3978. Eristettyjen putkien läpiviennit kuivissa tiloissa tehdään mineraalivillakourusta ilman erillistä läpivientihylsyä. Kosteissa ja märissä tiloissa eristyksen päälle asennetaan metallinen läpivientihylsy joka on varustettu vesieristyslaipalla.

2.5.2 Käsitteet ja määritelmät Näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttua siellä olevien henkilöiden nähtävissä. Tällaisia ovat mm: kellaritilat, tekniset tilat ja muut tilat, joissa putkia ei ole rakenteilla peitetty. Näkymättömällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vain poikkeuksellisesti tai jossa putket on kiinteästi rakenteilla peitetty. esim. käyttämätön tai kylmä ullakko, nousukuilu ja alakatto sekä erilliset kanavat. Huonetilan käyttötarkoitusta selvitettäessä käytetään arkkitehdin nimitystä tai sen puuttuessa huonetilan ilmeisen ja pääasiallisen käytön mukaista nimitystä.

2.5.3 Eristämättä jätettävät laitteet

- pattereiden kytkentäjohdot ellei erikseen ole mainittu (jäähdytys verkostossa eristetään) - säätö- ja sulkuventtiilit (jäähdytys verkostossa eristetään) - pumput (jäähdytys verkostossa eristetään) - säiliöiden ja laitteiden arvokilvet - näkyviin asennettavat lyhyet vesijohtojen jako- tai kytkentäjohdot joiden koko on 15 mm tai pienempi

Piirustuksiin tehtävillä merkinnöillä voidaan täsmentää työselityksen määräyksiä. 2.5.4 Eristyskohteet ja -paksuudet, eristetyypit ___________________________________________________________________ Putkisto, osa Eriste Sarja tai Päällyste Paikka tyyppi paksuus ___________________________________________________________________ Kaukolämpöjohdot Aa 23 12 näkyvä eristys Lämmitys-, ja lämminvesijohdot Aa 22 6 näkyvä eristys Lämmitys-, ja

21

lämminvesijohdot Aa 22 ei-näkyvä eristys Kylmävesijohdot Ac 22 6K näkyvä eristys Kylmävesijohdot Ac 22 K ei-näkyvä eristys Jäähdytysvesiputkisto, laitteet ja varusteet Ef 13 mm. Vuorivillakourujen nimelliset eristyspaksuudet millimetreinä ovat: _______________________________________ Kourun sisä- Eristyspaksuussarja läpimitta 21 22 23 24 25 _______________________________________ 10...49 20 50 40 50 60 54... 89 30 40 50 60 80 90... 169 50 60 80 100 120 _______________________________________ 2.5.5 Eristeet ja päällysteet Eristeiden ja päällysteiden määritys on standardin SFS 3976 mukainen. Eristeet Aa Mineraalivillakouru, K4, K5/SFS 3976. Käyrät tehdään käyräkappa-

leista tai kouruista leikatuista välikappaleista. Ac Alumiinipaperilla tehtaalla päälystetty mineraalivillakouru S3/SFS

3976. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista väli-kappaleista, kiinnitys kuumasaumaamalla.

Bb Lasikuituhuovalla varustettu verkkomatto Ef AC/Armaflex umpisolueristeletku Päällysteet 6 Paloluokiteltu (I/I) PVC-muovilevy 12 Alumiinilevy SFS 2585 AlMn1 H16 K Höyrysulku

2.5.6 Työn suoritus Eristeiden asennus Aa Vuorivillakouru kiinnitetään halk. 0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla. Sidon-

tatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa Ac Näkyvissä oleva kouru kiinnitetään kuumasaumaamalla tai 25 mm:n

alumiinipaperiteipillä. Ei näkyvän paikan kouru kiinnitetään lisäksi halk. 0,9

22

mm:n sinkityllä teräslangalla. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa.

Ef Saumojen kiinnitys liimaamalla valmistajan ohjeiden mukaisesti Päällysteiden asennus 6 Muovipäällyste kiinnitetään muovisilla pistoniiteillä, jako noin 150 mm.

Sekä pituus- että poikkisaumat limitetään noin 20 mm. T-haara tehdään leikkaamalla haaraputken päällyste tiiviisti pääputkeen sopivaksi. Käyrä päällystetään tarkoitukseen tehdyllä osalla. Jos päällystettävään käyrään ei ole saatavissa valmista osaa, tehdään päällystys 0,7 mm paksusta PVC-levystä sinkatuin kulmakappalein tai kietomalla tasoitettu eristys päällysteen värisellä PVC-nauhalla. Eristysläpimitan muutokset ja päätteet heloitetaan päätehelalla.

2.6 Asennus

2.6.1 Kiinnitys ja kannatus Kukin urakoitsija suorittaa kiinnitystyössä tarvittavat poraukset kustannuksellaan. Kiinnitystarvikkeet, kuten kiilapultit ym. kuuluvat urakkaan. Kannakejärjestelmä on hyväksytettävä etukäteen rakennuttajalla, lisäksi asennustyön alkaessa tehdään malliasennukset eri tyyppisille ratkaisuille. Putkijohtolaitteet: Putket kiinnitetään avattavilla putkipidikkeillä 240127/240129, DN 50 ja isommat putket putkipidikkeillä 240490/240492 ja kierretangolla kannatuskiskoon tai kiilapulteilla rakenteisiin. Alakattotiloissa putkilinjojen kannatuskiskona voidaan käyttää reikäkiskoa 240455, näkyvissä asennuksissa kiskoa ei saa käyttää. Eristämättömät putket, kuten lämpöjohtonousut, kiinnitetään putkipidikkeillä 240129 tai 240130. Kannatusrakenteiden tulee olla tehdasvalmisteisia, mallia Toimex Oy tai vastaava, materiaali sinkitty teräs. Rinnakkain kulkevien vaakajohtojen kannatusteräkset kiinnitetään yhteiseen muototeräkseen. Kupariputkien kannakkeiden on putkea koskettavalta osalta oltava kuparia. Kromatut putket kiinnitetään kromatuilla pitimillä: 1-osainen pidin, ÄK13, LVI-nro. 3224553 (Putkikoko 12-15mm) 2-osainen pidin, ÄS13, LVI-nro. 3224563 (Putkikoko 12-15mm) tai vastaava. Putket kiinnitetään seuraavin välein:

23

Teräsputket Kupariputket Kannatusväli du du m __________________________________________________

< 22 1,25 < 40 22 ... 63 2.50 50 76.1 ... 108 3.00 65...80 4.00 100...150 5.00 Pinta-asenn. 8 ... 15 0.40 Komposiittiputket rinnastetaan kiinnityksessä kupariputkiin. Pystysuorat DN 50 tai pienemmät putket tulee kiinnittää 2 m välein. Pattereiden pystysuorat kytkentäjohdot varustetaan kahdella kannakkeella. Putket kiinnitetään siten, että ne pääsevät vapaasti laajenemaan. 2.6.2 Lävistykset Rakenteiden läpimenokohdissa on kiinnitettävä erityistä huomiota äänen eris-tämiseen, Putket eivät viemäreitä lukuun ottamatta saa olla kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Kuivissa tiloissa eristetyt putket menevät seinien läpi eristettynä ilman päällystystä. Muut läpimenokohdat varustetaan suojaputkilla ja asennusreiät valetaan umpeen. Lattialävistyksissä käytettävät suojaputket ovat tartunnoilla varustettuja teräs- tai ku-pariputkia, vesieristyksen lävistyksessä on oltava lisäksi laippa. Putket ja suojaputken väli on oltava n. 5 mm kauttaaltaan. Putken ja sen suojaputken välinen tila täytetään mineraalivillalla tai välitilan paksuutta vastaavilla eristyskourun kappaleilla. Lävistyskohdat varustetaan lukittavin valkoisin peitelevyin. Peitelevyt hankkii ja asentaa putkiurakoitsija.

2.6.3 Asennustyö LVI-laitteet asennetaan siten, että niiden käyttö ja huolto on mahdollista. Putkiverkostoihin on järjestettävä tarpeellisiin kohtiin avattavia liitoksia siten, että kaikkien laitteiden, venttiilien yms. irrottaminen on mahdollista. Avattavia liitoksia ei kuitenkaan saa käyttää sellaisissa paikoissa, joihin laitoksen valmistuttua ei pääse käsiksi rakenteita rikkomatta. Erityisesti asennustyössä on huomioitava seuraavaa: - Putkien ja tarvikkeiden varastointi työmaalla saa tapahtua ainoastaan asianmukaisissa varastotiloissa ja telineissä, pääurakoitsija antaa ko. tilat käyttöön, ks. urakkarajaliite. - Putkien on oltava ensiluokkaisia ja puhtaita sisä- ja ulkopinnoiltaan.

24

- Putket katkaistaan leikkurilla, jotta lastuja ym. epäpuhtauksia ei pääse putken sisälle. - Ennen asennusta on putket huolellisesti puhdistettava epäpuhtauksista esim. paineilmapuhalluksella (katso myös kohta 2.4.3). - Työaikana eri työvaiheiden jälkeen avoimiksi jääneet putkenpäät suljetaan muovitulpalla, joka ei voi päästä putken sisälle. Lattiakaivot peitetään kiinnitettävillä esim. muovilevykansilla.

3 ILMANVAIHTOLAITTEET (IU)

3.1 Laitosselostus Rakennettava uusi laajennusosa varustetaan viidellä lämmöntalteenotolla varustetulla ilmanvaihtokojeella. - Ilmanvaihtokoje TK01 palvelee luokkatiloja - Ilmanvaihtokoje TK02 palvelee keittiö- ja ruokalaa, lisäksi keittiön ”rasva”-huuva on varustettu erillisellä poistoilmapuhaltimella. - Ilmanvaihtokoje TK03 palvelee kouluntiloja; käytävät, aulat, sosiaalitilat ja koulun henkilökunnan tiloja. - Ilmanvaihtokoje TK05 palvelee päiväkodintiloja. - Ilmanvaihtokoje TK06 palvelee kouluntiloja; tekstiili- ja teknisen työn ja ATK- tilat Lisäksi kiinteistössä olevan, käyttöön jäävän liikuntasalin ilmanvaihto peruskorjataan, varustetaan omalla ilmanvaihtokojeella TK04. Piha-alueella olevan nykyisen punaisen puurakennuksen ilmanvaihto jää käyttöön, tilajärjestelyistä aiheutuvat muutostyöt on esitetty piirustuksissa. Laajennusosalle tulevat porrashuoneet ja hissikuilut varustetaan omilla poistoilmapuhaltimilla. Nykyisen liikuntasali-rakennuksen ja punaisen koulurakennuksen kaikki käyttöön jäävät kanavat varusteineen nuohotaan.

3.2 Hankintarajat Urakkaan kuuluvat tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt laitteet asennettuina ja viranomaisten puolesta tarkastettuina valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. 3.3 Suunnitteluperusteet Suunnittelussa on noudatettu Suomen rakentamismääräyskokoelmaa sekä raken-nuttajalta ja käyttäjältä saamiamme lähtötietoja. Asennustöissä on noudatettava sisäilmastoluokituksen sisäilmastoluokitus laatuluokkaa S2, kanavien ja kanavaosien valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja asennuksen suhteen noudatetaan puhtausluokitusta P1.

25

3.4 Kojeet

Kojeiden tyypit ja tekniset arvot esitetty piirustuksissa. Kojeiden otsapintanopeudet eivät saa ylittää 2,5 m/s. Kojeiden tiiveyden tulee olla vähintään luokkaa A.

3.5 Suodattimet Tulo- ja poistoilmasuodattimet ovat kehyksellisiä, irrotettavia ja puhdistettavia kuivasuodattimia. Tuloilmasuodatin on kaksi-osainen, Esisuodatin on erotuskyvyltään EU3, ns. pääsuodatin on erotuskyvyltään EU7 ja suodatin on syväpoimuinen suodatin. Poistoilmasuodattimet ovat erotuskyvyltään EU 5. Suodatinkehykset eivät saa olla pahvisia. Jokaiselle kojeelle toimitetaan yksi täydellinen suodatinvaihtosarja kuumasinkitystä pellistä tehtyihin laatikoihin pakattuna ja varustettuna tunnuskilvillä. 3.6 Sälepellit Ilmastointikojeiden yhteydessä sulkupelteinä käytettävien sälepeltien tulee olla monisälepeltejä. Kaikki sälepellit on varustettava selvillä kiinni- auki kilvillä ja asennon-osoittimilla. Urakkaan kuuluu myös toimilaitteiden kiinnitysalustat. Säleiden akselit laakeroidaan nailonholkein tai kuulalaakerein. Säleiden kääntö-mekanismin välysten on oltava pieni esim.Halton UUT raitisilmapelti UUT+ER. Sälepeltien vuodon aiheuttaman otsapintanopeuden tulee olla 100 Pa paine-erolla alle 0,1 m/s Mikäli piirustukseen on merkitty erikseen jokin säätö- tai sulkupeltityyppi, tulee merkittyä peltityyppiä käyttää. 3.7 Äänenvaimentimet Äänenvaimentimien tulee olla tyyppihyväksyttyjä eikä niistä saa irrota kuituja virtaavaan ilmaan. Äänenvaimentimien tulee olla kuivapuhdistettavaa mallia. Vaimennusmateriaalien on oltava luokkaan M1 hyväksyttyjä.

3.8 Huippuimurit Huippuimurit toimitetaan sadekatoksineen ja niiden tulee olla ylöspäin puhaltavaa mallia. Huippuimurien tulee olla ruostumatonta materiaalia esim. kuumasinkittyä

26

terästä ja niiden tulee olla "kipattavia". Mikäli piirustuksissa ei toisin mainita, tulee poistoilmapuhaltimelta lähtevä runkokanava varustaa ”perhos”-pellillä. 3.9 Puhaltimien hyötysuhde ja ilmanvaihdon ominaissähköteho SFP Ellei erikseen ole muuta määrätty, verkosta otetun tehon ollessa suurempi kuin 1 kW on puhaltimien kokonaishyötysuhteen oltava vähintään seuraava:

- keskipakoispuhaltimille eteenpäin kaartuvin siivin vähintään 40% - keskipakoispuhaltimille taaksepäin kaartuvin siivin vähintään 50%

Ilmankäsittelykojeen SFP = (Ptulo + Ppoisto)/qmax tulee olla alle 2,1kW/(m3/s), jossa SFP = Ominaissähköteho [kW/(m3/s)] Ptulo = tuloilmapuhaltimen ominaissähköteho [kW] Ppoisto = poistoilmapuhaltimen ominaissähköteho [kW] qmax = mitoitusilmavirta m3/s (mitoitusilmavirraksi valitaan tulo- tai poistoilmavirrasta suurempi ilmavirta) Huippuimurin SFP = Ppoisto/qmax tulee olla maksimissaan 1,0 kW/(m3/s) 3.10 Kanavat varusteineen 3.10.1 Kanavat 3.10.1.1 Peltikanavat Peltikanavat tehdään noudattaen aineen ja paksuuksien suhteen SFS-standardileh-teä 3281-3282 ja rakentamismääräyskokoelmia. Pyöreissä kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia osia, joissa on reunavahvistus. Haaroituksissa käytetään T-haaroja tai tehdasvalmisteisia lähtökauluksia. Pyöreiden kanavien liitokset tulee tehdä tehdasvalmisteisilla kumitiivisteellä varustetuilla kanavilla ja osilla. Suorakaidekanavat liitetään toisiinsa ja laitteisiin listaliitoksia ja kulmapaloja käyttäen. Kanavien tiiveyden suhteen noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, tiiviysvaatimuksen ollessa standardin SFS 4699 mukainen tiiviysluokka B. Jäteilmakanavien sekä keittiön yms. poistoilmakanavien tiiviysluokka on C, jolloin koepaine on 400 Pa ja sallittu vuoto 0.45 litraa sekunnissa neliömetrille (D2/3.6.6.2). Kanavistot on koepainettava niiden ollessa valmiita varusteineen ja eristeineen.

27

Kanavat tulee toimittaa työmaalle päät tulpattuna ja olla tulpattuna koko varastoinnin ajan. Kanavien ja laitteiden avoimet päät on tulpattava työmaalla rakennusaikana. Kanavien ja osien valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja asennuksen suhteen noudatetaan puhtausluokitusta P1. Kanaviston asennustyön jälkeen , ennen koneiden käynnistämistä toimintakokeita varten, kanavien puhtausaste tarkastetaan valvojan läsnä ollessa. Mikäli raja-arvo 1,0 g/m2 ylittyy, on urakoitsijan nuohottava kanavistot ja laitteet ennen käyttöönottoa kustannuksellaan. Nykyisen liikuntasali-rakennuksen ja punaisen koulurakennuksen kaikki käyttöön jäävät kanavat varusteineen nuohotaan. 3.10.2 Puhdistusluukut Puhdistusluukut tulee asentaa Suomen rakentamismääräyskokoelman ilman-vaihtolaitosten paloturvallisuus E7 kohdan 9 (ilmanvaihtolaitosten puhdista-minen) mukaisesti. Kaikkien tarvittavien puhdistusluukkujen asennus kuuluu urakkaan vaikka niitä ei olisikaan merkitty piirustuksiin. Tiiviydeltään ja kestävyydeltään luukkujen on vastattava samat vaatimukset kuin hormiston, johon ne liittyvät. Puhdistusluukkujen on oltava tehdasvalmisteisia. Puhdistusluukku on asennettava siten, että se on helposti luoksepäästävissä. 3.10.3 Kertasäätöpellit ja säätöläpät Kertasäätöpellit pyöreissä peltikanavissa ovat iiris-säätimiä varustettuna letku-liittimin paine-eron mittausta varten. Kertasäätöpeltien tulee olla varustettu auki- kiinni kilvin, asennonosoittimin ja lukituslaittein.

3.10.4 Palonrajoittimet Palopeltien on oltava ympäristöministeriön tyyppihyväksymiä tai muulla vastaa-valla tavalla hyviksi todettuja. Palopeltien luokitus ja toimintavaatimukset on esitetty piirustuksissa. Palopeltien ja niiden liitosten on vastattava kanavaliitoksille asennettuja vaati-muksia niin, että kyseiseltä kanavalta vaadittu tiiviysluokka saavutetaan. Palopellit on kiinnitettävä tukevasti ja tiiviisti osastoivaan rakennusosaan tai hormiin. Palopellin läheisyyteen on kanavaan asennettava tarkastusluukku palopellin tar-kistamista, uudelleen virittämistä ja puhdistusta varten. Palopelti ei saa pienentää kanavan otsapintaa. Palopelti on eristettävä vastaavaan luokkaan kuin kanava, jo-hon se liittyy. Palopellit on asennettava niin, että niiden käyttö on helppoa.

28

Palorajoittimen tulee täyttää tiiviyden ja eristettävyyden osalta osastoivan rakennusosan palonkestoaikavaatimus tai jos palonrajoitin ei täytä eristävyysvaatimusta on kanava paloeristettävä palonrajoittimen molemmin puolin RakMK E7:n mukaisesti.

3.10.5 Mittausliitännät Tarvittaviin kohtiin ilmavirtojen mittaamiseksi tehdään kanaviin muovitulpilla varustetut reiät. Ilmavirtojen mittauspisteet on sijoitettava kanaviin noudattaen ilmanvaihtolai-tosten ilmavirtojen tarkastusohjetta. 3.10.6 Eristykset 3.10.6.1 Paloeristykset Piirustuksiin paloeristysmerkinnällä varustetut kanavat eristetään paloluokitetulla verkkovillamatolla Paroc 100VM. Erikseen mainituissa paikoissa eristys päällystetään piirustuksien osoittamalla pel-tikanavalla (piirustusmerkintä P). Eristyksen valuminen pystykanavissa estetään kanaviin kiinnitetyillä tartunnoilla. Eristysvahvuudet LVI 50-10345 kohta 10 paloneristykset mukaan. Paloeristeiden asennus ja kiinnitys suoritetaan LVI 50-10344 kohta 5 eristeiden asennus mukaisesti. 3.10.6.2 Lämpöeristykset Kanavien ulkopuolinen lämpöeristys tehdään ilmastointiverkkomatolla esim. Paroc 35IVM. Pellitettävät eristykset on osoitettu piirustuksissa. Pellitettäväksi merkityt kanavat päällystetään kuumasinkityllä teräspellillä. Kanavaeristysten tulee olla kiinnitettyjä siten, ettei ne roiku vaakakanavissa ja valu pystykanavissa. Tarvittaessa on käytettävä sopivia tartuntoja kanavissa ja tukilevyjä eristeen pinnassa.

3.10.6.3 Äänieristykset Kanavan sisäpuolisena äänenvaimennuksena käytetään yleensä mineraalivilla-levyä (tiheys noin 75 kg/m3), joka päällystetään muovikalvolla ja rei 'itetyllä alumiini- tai sinkityllä teräslevyllä. Reikien halkaisija 3...6 mm ja niiden osuus noin 10...20 % pinta-alasta. Mineraalivillalevyn vahvuus on 50mm. Reikälevyn saumat tehdään tiiviiksi ja tuetaan ulkopuoliseen kanavarakenteeseen.

29

3.10.7 Tulo- ja poistoilmaventtiilit Tulo- ja poistoilmaventtiilien tyypit on esitetty piirustuksissa.

3.10.8 Ulkosäleiköt Lumisäleiköt kehyksineen ovat tehdasvalmisteisia, materiaali sinkitty teräs joka on polttomalattu arkkitehdin määräämään värisävyyn. Lumisäleikköjen tulee olla labyrintti-rakenteisia. Ulkosäleikön otsapintanopeus ei saa ylittää 0,6 m/s ja säleikölle tulevan seinässä olevan aukon otsapntanopeus ei saa ylittää 0,8 m/s. Ulkosäleiköt kehyksineen ovat tehdasvalmisteisia, materiaali sinkitty teräs joka on polttomalattu arkkitehdin määräämään värisävyyn. Pystytukia on oltava riittävästi estämään säleiden taipumisen. Ulkosäleiköissä sisäpuolelle asennetaan messinki- tai pronssiverkko, jonka silmäsuuruus on vähintään 10 mm enintään 16 mm ja langan paksuus 1.5 mm.

3.10.9 Laitoksen säätö ja mittaus Ilmavirrat mitataan ja säädetään siten, että suunnitelmien mukaiset ilmavirrat saa-vutetaan 5...10 % tarkkuudella pääkanavissa ja huonekohtaiset ilmavirrat 10% tarkkuudella. Huoneiden väliset painesuhteet on kuitenkin aina säilytettävä suunnitelmien mu-kaisina. Puhaltimien ilmavirtojen tulee olla 0...10 % tarkkuudella suunnitemissa esitetyt. Äänimittaukset on suoritettava kojeiden täyttä tehoa vastaavilla ilmamäärillä. Tuloilmaventtiilien virtauskuviot on säädettävä. Kaikista mittauksista on laadit-tava pöytäkirjat, jotka liitetään luovutuskansioihin. Ilmavirtojen mittauksessa rakennuttajan edustajalle on annettava mahdollisuus olla mukana. Tarkastusmittaukset suoritetaan urakoitsijan laitteilla tilaajan edustajan ja suunnittelijan läsnäollessa.

3.11 Äänitasot Suurimmat sallitut äänitasot: Koulun tilat:

- Opetustilat 38 dBA - Liikunta/juhlasali 38 dBA - Käytävät/aulat 43 dBA - Toimistot 38 dBA - Ruokala 38 dBA - Keittiö 43 dBA - Sos.tilat 43 dBA

Päiväkodin tilat: - Lepohuoneet 33 dBA

30

- Leikki- ja ryhmähuoneet 38 dBA - Käytävät/aulat 38 dBA - Toimistot 38 dBA - Sos.tilat 43 dBA

Urakoitsija mittaa valvojan läsnäollessa äänitasot ja liittää pöytäkirjan luovutus kansioihin.

4 SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITTEET (RAKENNUSAUTO-MAATIOJÄRJESTELMÄ (RAU) 4.1 Laitosselostus Noudatetaan LVI-RYL 2002 J7 Automaatiojärjestelmät ohjeita. LVIS-järjestelmien säätö ja valvonta toteutetaan DDC -säätö- ja val-vontajärjestelmällä tämän työselityksen ja suunnitelmapiirustusten laajuudessa. DDC -säätö- ja valvontajärjestelmästä käytetään jatkossa nimitystä järjestelmä. Järjestelmän rakenne, laitteistoyksiköiden määrä ja tiedonsiirtoyhteydet on esitetty järjestelmä kaavioissa ja muissa suunnitelmapiirustuksissa. Urakoitsijan tulee tarjouksessaan soveltaa suunnitelmia siten, että esitetyt toiminnot ja tiedonsiirtoliittymät toteutuvat ja kaikki tarvittavat komponentit ja ohjelmistot sisältyvät tarjoukseen, vaikka niitä ei suunnittelijan kaavioissa yksityiskohtaisesti esiintyisikään. Järjestelmä rakentuu: - valvomolaitteista

- itsenäisestä vapaasti ohjelmoitavista alakeskuksista, jotka kaapeloidaan rakennuksen/kiinteistön muiden alakeskusten kanssa toimimaan näiden kanssa yhteydessä

- viestinsiirtoyhteydestä alakeskuksen ja huonesäätöyksiköiden välillä - muista mittaus- ja säätölaitteista (anturit, toimilaitteet, erilliset termos-

taatit tms.) Järjestelmän kapasiteetti ja laajennettavuus: Alakeskuksissa tulee olla laajennuskapasiteettia 10%. Piste- ja alakeskus laajennukset on voitava toteuttaa siten, että ne eivät aiheuta merkittäviä keskeytyksiä muutettavan järjestelmän osan toimintaan eivätkä lainkaan keskeytyksiä järjestelmän niihin osiin, joita ei muuteta. Järjestelmä: Rakennettava uusi laajennusosa varustetaan kolmella alakeskuksella. Lisäksi uusi lämpökeskus toimitetaan varustettuna omalla alakeskuksella (PU). Lämpökeskuksen alakeskus liitetään kiinteistön uuteen järjestelmään siten että

31

em. alakeskukselta saadaan ”summahälytys”. Tiedonsiirtokaapelin kytkentä lämpökeskuksen alakeskukseen kuuluu urakkaan. Lisäksi vanhan puukoulu-rakennuksen nykyisen iv-koneen yhteydessä oleva säätökeskus liitetään uuteen järjestelmään siten että em. alakeskukselta saadaan ”summahälytys” tiedonsiirtokaapelin kytkentä säätökeskukseen kuuluu urakkaan. Alakeskusten/säätökeskuksen väliset tiedonsiirtokaapelit (SU). Järjestelmä tulee liittää Oulun Kaupungin aluevalvomoon kiinteällä modeemiyhteydellä (modeemi ja tarvittavat oheislaitteeet kuuluvat urakkaan), urakkaan kuuluu tarvittavien valvomo-ohjelmien- ja grafiikkakaavioiden laatiminen myös aluevalvomoon. Järjestelmä varustetaan omalla valvomolla, valvomo sijoitetaan kiinteistöhoitajan tilaan 115 (VSS). Lisäksi järjestelmä varustetaan modemilla ja tarvittavilla oheislaitteilla hälytyksien siirtoon kiinteistön hoitajan gsm-puhelimeen.

4.2 Valvomolaitteet 4.2.1 Valvomotietokone Valvomotietokoneen tulee koostua yleisesti myynnissä olevasta Pentium-mikrotietokoneesta. Tietokoneen tyypin ja tehon tulee urakoitsijan määritellä järjestelmän kapasiteettivaatimusten mukaisesti. Vähimmäisvaatimukset ovat : keskusmuistia 3 Gb, varustettuna tuplaydin prosessorilla, kovalevy 160 Gb. Keskusyksikköön sisältyy myös oheislaitteiden ja tiedonsiirtoverkoston sovituselektroniikka, skandinaavinen näppäimistö sekä hiiri. Grafiikkanäyttönä käytetään vähintään 19” LCD-värimonitoria, resoluutio 1280x1024. Värimonitoria käytetään hiiren avulla järjestelmän käyttämiseen sekä prosessikaavioiden, sijaintipiirustusten, yms. kuvien ja käyttöohjeiden esittämiseen. Kuvatallentimena käytetään valvomotietokoneen kovalevyä, jonka tallennuskapasiteetti on mitoitettava järjestelmän kokonaislaajuuden mukaisesti. Värimonitorin näyttö (prosessikaaviot, diagrammiesitykset) tulee voida kopioida kirjoittimella sisältäen myös dynaamisesti päivitetyt tiedot. Kaavion tulee piirtyä näytölle alle 5:ssä sekunnissa. Näppäimistön funktionäppäimille tulee voida ohjelmoida järjestelmän käyttöä helpottavia makrotoimintoja, esim. hälytysten kuittaus, raportointikutsuja jne. Tiedonsyöttö- ja varmuustallennuslaitteena käytetään valvomotietokoneen polttavaa CD-asemaa ja ”muistitikkua. Massamuistina käytetään valvomotietokoneen kovalevyä, josta tilaajan muille sovellutusohjelmille varataan tilaa vähintään 50 Gt.

32

Verkkoliitäntä on varustettava UPS-laitteella. UPS:n tulee kyetä pitämään järjestelmä pystyssä 15 minuuttia sähkökatkoksen sattuesa. UPS-ohjelmiston avulla ennen virran loppumista akuista ohjelmisto sulkee avoimet tiedostot ja ajaa sen reaaliaikaiseen käyttötilaan sähkökatkoksen jälkeen. Valvomotietokone toimitetaan varustettuna käyttöjärjestelmällä ja valvontajärjes- telmän perusohjelmistolla, joka kattaa työselityksessä eritellyt ohjelmistotoimin-not . Mikäli järjestelmän laajentaminen alakeskuksia tai pisteitä lisäämällä edel-lyttää lisäohjelmistojen hankintaa, on tästä ehdottomasti mainittava tarjouksessa, muutoin ohjelmien katsotaan sisältyvän tämän urakan laitetoimitukseen. Toimitukseen tulee sisältyä kaikki perusohjelmiston versiopäivitykset järjestel-män takuuaikana 4.2.2 Valvomon oheislaitteet Valvomoon asennetaan järjestelmäkaavioissa esitetyt oheislaitteet. Valvomotietokoneeseen tulee olla liitettävissä seuraavat oheislaitteet/-väylät: - hälytyskirjoitin - raporttikirjoitin - 2 kpl modeemia (1 kpl GSM modeemi ja 1 kpl lankaliittymän modeemi).

- alakeskuksien paikallisoperointia varten käyttönäppäimistö tai huoltokäyttöpääte 4.2.3 Hälytyskirjoitin Hälytyskirjoittimen on oltava väritulostin, joko mustesuihkukirjoitin tai laser- kirjoitin. Kirjoittimella on oltava mahdollisuus tulostaa grafiikkakaavioita ja diagrammiesityksiä. Kirjoittimen on oltava irroitettavissa muista yksiköistä, esim huoltoa varten, ilman valvontatoiminnan keskeytystä 4.2.4 Raporttikirjoitin Raporttikirjoittimen on oltava väritulostin, joko mustesuihkukirjoitin tai laser- kirjoitin. Kirjoittimella on oltava mahdollisuus tulostaa grafiikkakaavioita ja diagrammiesityksiä. 4.2.5 Käsipääte/käyttönäppäimistö Käsipääte/käyttönäppäimistö voi olla näytöllä varustettu kannettava käsipääte tai jokaisen alakeskuksen kannessa oleva näytöllä varustettu käyttönäppäimmistö. Mikäli järjestelmä toteutetaan kannettavalla käsipäätteellä, sisältyy urakkaan yksi laite. Käsipääte/käyttönäppäimistöllä tulee voida:

33

- suorittaa ON-OFF ja analogiaohjauksia - lukea mittauksia, hälytyksiä ja käyttötiloja

- lukea ja muuttaa alakeskuksen ohjelmoituja tietoja kuten säätöpiirien para- metrejä, raja-arvoja ja aikaohjelmia

Käsipäätteen/käyttönäppäimistön avulla tehtävät toiminnot tule tapahtua ON- LINE tilassa. Toiminnot eivät saa häiritä alakeskuksen eikä viestinsiirtoverkon toimintaa. 4.2.6 Hälytysten jälleenantolaitteet Hälytysten jälleenanto tapahtuu aina valvontatietokoneen välitykselllä ja sen lisäksi tarvittaessa paikallisesti alakeskuksen ohjaamana. Hälytyksen jälleenanto tapahtuu siten, että modeemi soittaa yleisen telelaitoksen verkkoon liitettyyn tekstihakulaitteeseen, johon välittyy selväkielinen hälytysviesti. Tähän toimintoon tarvittavat valvomolaitteet ja ohjelmistot sisältyvät laitetoimitukseen. 4.2.7 Tiedonsiirto Alakeskusten ja valvomon välisen tiedonsiirron tulee olla digitaalista, sarja-muotoista ja varmistettua tiedonsiirtoa. Järjestelmään tulee sisältyä tiedonsiirtoa valvova ohjelmisto, joka paljastaa tiedonsiirron häiriöt. Havaitut häiriöt ja niiden sijainti ilmaistaan hälytyksellä. Häiriö on oltava ohjattavissa jatkohälytysjär-jestelmään tms. Alakeskusten tulee voida vaihtaa tietoja keskenään runkokaapelin välityksellä ilman valvomolaitteita siten, että esim. yhteen alakeskukseen liitetty ulkolämpötilan mittaustieto voidaan käyttää hyväksi myös kaikissa muissa järjestelmän alakeskuksissa. 4.2.8 Modeemit Modeemin tulee olla ulkoinen, tiedonsiirtonopeus vähintään 14400 bps, varustettuna virheenkorjauksella ja tiedonpakkaustoiminnolla. 4.2.9 Ohjelmisto 4.2.9.1 Ohjelmointi ja käyttö Järjestelmän normaali käyttö, käskyt, kyselyt ja ohjelmointi tapahtuu grafiikka-kuvista ”hiiren” avulla ja valvontatietokoneen funktionäppäimistölle ohjelmoitu-jen makro-käskyjen avulla. Käyttäjän yhteydenotto valvontakohteeseen tule tapahtua selkeästi ja helppokäyt-töisesti esim. puumaisesti rakentuvien kaavioiden avulla tai käyttäjätunnuksen avulla niin, ettei käyttäjän tarvitse muistaa järjestelmän yksittäisiä pisteosoitteita. Käskytys tulee olla niin toteutettu, että suorituskäskyt saavat toteutua vasta kun piste- ja toimenpidevalinnan jälkeen on painettu erillistä suorituskäskypainiketta. Toimenpiteen ja sen toteutumisen tulee näkyä monitorilla.

34

Aika- ja käyttöohjelmiin liitettyjen kojeiden tulee seuraavan vuorokauden alkaessa palautua automaattisesti omalle ohjelmalleen, mikäli kojetta on välillä ohjattu käsikäyttöisesti käyttöohjelmasta poiketen. Järjestelmän käyttötoimenpiteiden suoritusmahdollisuuksien tulee olla käyttäjä-tunnuksella rajattu vähintään neljään tasoon esim. seuraavasti:

- päivystystaso, jolla voidaan suorittaa hälytys- ja käyttötilanteiden sekä mittausarvojen tulostuspyynnöt

- käyttäjätaso I, jolla voidaan lisäksi suorittaa ryhmätulostuksen ja raporttien tulostuspyynnöt sekä suorittaa manuaaliset käyttötilaohjaukset

- käyttäjätaso II, jolla voidaan lisäksi suorittaa käyttöohjelmien päivitykset ja raja-arvojen muutokset

- ohjelmistotaso, jolla voidaan tehdä kaikkia ohjelmamuutoksia ja –lisäyksiä.

Valvomotietokoneen ohjelmiston latauslaitteena käytetään CD-asemaa. Käynnistysohjelmointi suoritetaan valmiiksi ohjelmoidulta muistilevyltä. Hätätilanteiden jälkeinen ohjelmiston uudelleen lataus tapahtuu valvomotieto-koneen kovalevyltä. Käytönaikainen ohjelmointi sekä käyttöohjelmien parametrimuutokset on voitava suorittaa valvomotietokoneen grafiikkakuvista hiiren avulla. Käyttöohjelmiston käsittelyn tulee tapahtua ”ON-LINE” käytössä. Alakeskusten käynnistykset ja ohjelmamuutokset tulee voida suorittaa valvomotietokoneelta. Alakeskusten käyttöparametrit ja ohjelmistot (esim. säätöohjelmat, pisteparametrit, tapahtumaohjelmat jne.) tallennetaan valvomotietokoneen kovalevylle, josta ne on käyttöhäiriön jälkeen nopeasti uudelleen ajettavissa alakeskukseen. 4.2.10 Järjestelmän toiminta Ohjausten, hälytysten ja mittaustietojen päivittyminen ei täydelläkään kapasiteetilla saa tarpeettomasti hidastaa järjestelmän käyttöä ja toimintaa. Ohjaukset ja ilmoitukset tulee toteutua alle 5 sekunnissa kiinteillä tiedonsiirtoyhteyksillä. Valinnaisen yhteyden muodostaminen ala-asemaan tulee tapahtua alle 60 sekunnissa. Järjestelmään tulee kuulua itsediagnostinen vianilmaisujärjestelmä, joka paljastaa laitteistojen, tiedonsiirtoon ja ohjelmistoon tulleen vian laadun ja sijainnin. Havaitut viat ja käyttöhäiriöt ilmaistaan valvomotietokoneen näytössä ja kirjataan hälytyskirjoittimella. Järjestelmän perusohjelmiston rakenteen on oltava modulaarinen niin, että ohjelmiston käyttöönotto, käyttö, muuttaminen ja laajentaminen on selväpiirteistä ja joustavaa. Mikäli ohjelmiston lisäys tai muuttaminen edellyttää erillisiä

35

”ohjelmistotyökaluja”, sisältyvät ne urakkaan. Grafiikkakaavioiden laatimiseen ja käyttöönottoon tarvittavat ohjelmistot sisältyvät urakkaan. 4.2.11 Kapasiteetti ja laajennettavuus Järjestelmä rakennetaan ja ohjelmoidaan pistetaulukoissa ja säätökaavioissa määriteltyyn käyttöasteeseen tämän työselityksen vaatimusten mukaisesti. Toimitusvaiheen käyttöohjelmisto toteutetaan säätökaavioissa ja ohjelmaluettelossa määriteltyyn laajuuteen. Piirustuksissa ja työselityksessä esitetyt varaukset huomioidaan vain tilavarauksena asennuspohjassa ja ala-asemaprosessorin piste-/ korttikapasiteetissa. Järjestelmällä tulee kyetä toteuttamaan kaikki ohjelmaluettelossa mainitut käyttöohjelmat ilman erikseen hankittavia ohjelmistoja. 4.2.12 Automaattiset tulostukset Järjestelmän tulee tulostaa automaattisesti: - hälytykset, paluut normaalitilaan ja hälytyksen kuittaukset - mittausten raja-arvojen ylitykset ja paluut normaalitilaan - kokonaismäärien raja-arvojen saavuttamiset

- viat valvomotietokoneessa, oheislaitteissa, alakeskuksissa ja tiedonsiir- rossa sekä paluut normaalitilaan

- toistuvin aikavälein pyydetyt tulostukset, esim. trend-rekisteröinti - toistuvasti määrättyinä aikoina tulostettavat tilasto- ja energiaraportit Automaattiset tulostukset tapahtuvat valvontakirjoittimilla tulostuslajin mukaisesti: - hälytykset ja paluu normaalitilaan hälytyskirjoittimelle

- raportit ja tilailmoitukset tms. raporttikirjoittimelle 4.2.13 Pyydetyt tulostukset Pyydettäessä saatavia tulostukisa ovat: - optimointi- ym. käyttöohjelmien tulostusraportit - yksittäisten valvontapisteiden tilatiedot - ryhmätulostukset - raportit - selväkielitekstit (esim. toimintaohjeet)

- Käyttöohjelmien listaukset ohjelmatyypeittäin, käytössä olevat ohjelmat, niihin liittyvät kojeistot ja ohjelmaparametrit

- pistetunnuslistat Pyydetyt tulostukset ohjataan ensisijaisesti valvomotietokoneen näytölle. Käyttötoimenpiteiden selventämiseksi ja täydentämiseksi tulee järjestelmän generoida mm. seuraavat näytöt päätteelle: - päiväys ja kellonaika

36

- kojeistojen ja pisteiden selväkieliset nimitykset ja senhetkiset käyttötilan-teet/oloarvot tunnusvalinnan jälkeen

- tehdyn toimenpiteen toteuttaminen - mittaus- ja kokonaismääräpisteiltä oloarvon lisäksi asetellut raja-arvot

- käyttötoimenpiteitä helpottavat opastusnäytöt kuten listaus ko. käyttö-tilanteessa valittavissa olevista komennoista jne.

4.2.14 Graafiset tulosteet 4.2.14.1 Prosessi- ja järjestelmäkaaviot Urakoitsija ohjelmoi valmiiksi järjestelmään työtapaselostuksessa määritellyt kaaviokuvat rakennuttajan antamien piirustusten ja ohjeiden mukaisesti hyväksyttäen ne rakennuttajalla ennen lopullista tallennusta kuvamuistiin. Kuvamuistina käytetään valvomotietokoneen kovalevyä. Järjestemään on voitava ohjelmoida vähintään 200 kpl kaavioita. Mikäli kojeistosta ei ole tehtävissä selväpiirteistä kaaviota tai karttaa, laaditaan sen pisteytyksestä pistelistaus. Lisäksi urakoitsija laatii tarpeellisen määrän yleiskaavioita, joissa on esitetty:

- automaatiojärjestelmän rakenne, valvomon, alakeskusten ja koneteknisten tilojen sijainnit sekä viestin siirtoverkosto

- koneteknisten tilojen ulkopuolella olevien valvontapisteiden kuten esim. sisäantureiden, ulkoantureiden, hälyttävien laitteiden, hissien, sähkökeskuksien tms. sijainnit ja mittaus- ja hälytyspisteiden tilat ja näyttämät.

- kunkin rakennuksen tuloilmakojeistojen, erillispoistojen, lämmmitysryh-mien ja erillispisteiden tilatietokaaviot, joista voidaan lukea havainnollisesti eri laitteiden käynti- ja hälytystilat

- järjestelmään liitettyjen ovien sijainnit ja tilat Prosessi- ym. kaavioiden yhteydessä esitetään vallitsevat prosessitiedot, kuten käyttötilat, mittausarvot, hälytykset ja säädettävien toimilaitteiden asennot (AO:n oletusarvo). Kun prosessista lasketaan hyötysuhdetta, tehoa, virtausta, keskiarvoa tai vastaavaa tulee myös näiden tietojen esiintyä prosessikaavioissa. Prosessiarvojen tulee uusiutua tarkoituksenmukaisin (tarvittaessa 5 sekunnin välein) väliajoin. Kaavioihin on merkittävä selvästi kojeiston numero, palvelu alue ja sijainti sekä säätökaavion tms. numero. Mikäli kojeistoon liittyy jatkoaika- tai varolaitteiden kuittaustoimintoja tms. tulee nämä sijoittaa siten, että käyttötoimenpiteet on mahdollista suorittaa kuvasta käsin.

37

Säätöpiirien toimintaan liittyvät kompensointikäyrät esitetään kaaviokuvissa ja käyrien taitepisteiden arvojen asettelu on voitava suorittaa prosessikaaviossa (tai apukuvassa). Säätöpiirien toimintaselostukset esitetään toimintakaavioon liittyvässä apukuvassa. Mikäli kojeiden ohjausperusteena käytetään laskennallisia arvoja tulee ko. arvon näkyä kaaviossa. Prosessikaavioissa käytetään värejä havainnollistamaan mm. seuraavia seikkoja (esimerkkivärit suluissa): koje käy 1/1 (vihreä), koje käy ½ (keltainen), koje seis (valkoinen), hälytystila (punainen), mittausarvo (keltainen), asetusarvo (sininen). Kuvat saadaan esille hiirellä valvomotietokoneen monitorilla olevasta kuvaluettelosta tai näppäimistöltä tehdyillä käskyillä. Lisäksi kaaviot tulee linkittää toisiinsa siten, että kaaviosta toiseen siirtyminen voi tapahtua osoittamalla hiirellä jatkokuvan symbolia. Kaaviohiearkiasta tulee urakoitsijan laatia kirjallinen esitys, joka hyväksytetään tilaajalla ja suunnittelijalla ennen ohjelmointityön aloittamista. Kuva on liitettävä hälytystulostukseen siten, että ao. kaavio piirtyy automaattisesti, tai se on hälytysilmoituksesta näppäinpainalluksella kutsuttavissa, jonkin kojeistoon kuuluvan valvontapisteen hälyttäessä. Automaattinen näyttö ei saa kuitenkaan keskeyttää raporttia eikä menneillään olevaa tekstitystä tai kuvien laadintaa. Kuvien laadinta ja muuttaminen tulee tapahtua ON-LINE tilassa valvomotietokoneen monitorilla hiiren avulla tai näppäimistöllä selkeitä ja helppokäyttöisiä käskyjä käyttäen. Kuva-alkiot tulee olla tallennettuna symbolikirjastoon, johon on laadittu symbolit yleisimmistä LVIS-teknisistä piirrosmerkeistä. Symboleita on voitava laatia lisää ja muuttaa käyttäjän toimesta. Toimitukseen tulee sisältyä kaikki kuvien laadinnassa tarvittavat ohjelmistot. Kaaviot tulee voida tulostaa raporttikirjoittimella värillisenä kuvaruututulosteena. 4.2.14.2 Diagrammiesitykset Järjestelmän keräämiä kulutus-, historia- ym. tietoja esitetään taulukkomuodossa lukuarvoina ja sen lisäksi graafisesti diagrammiesityksinä. Diagrammiesitys tulee voida tulostaa värimonitorilla ja raporttikirjoittimella. Ainakin seuraavat raportit tulee voida tulostaa graafisesti: - kulutusseurantaraportit - astepäiväluku - trendiseuranta

4.3 Alakeskukset

38

Rakenteelliset vaatimukset Alakeskuksen tulee olla mikroprosessoripohjainen ja vapaasti ohjelmoitava sekä toimia täysin itsenäisesti kaikkien ohjelmien osalta. Tiedonsiirto alakeskusten välillä tapahtuu runkoväylän kautta ilman keskusyksikköä. Alakeskus on toi-mitettava sisäisesti valmiiksi kytkettynä käsittäen seuraavat komponentit:

- prosessoriyksikkö I/O-piireineen - relekortit releineen - virta- ja varaenergianlähteet - viestinsiirron sovitusyksiköt - riviliittimet ja johdinkourut - lukittavat alakeskuskotelot - käyttöjärjestelmät, ohjelmointikielet ja sovellutusohjelmisto

Alakeskus on varustettava varaenergialähteellä, jonka kapasiteetti riittää reaaliai-kakellon ja häviävän muistin suojaamiseen vähintään 72 h:n ajaksi. Alakeskuksen tehonsyötön palauduttua alle 72 h:n virtakatkoksen jälkeen, tulee alakeskuksen palautua automaattisesti katkosta edeltäneeseen toimintatilaan. Laskenta-, parametri-tms. tiedot eivät saa hävitä katkoksen aikana. Alakeskuslaitteet tulee koteloida kaappimallisiin, tehtaalla valmiiksi pintakäsitel-tyihin, seinälle tai jalaksille asennettaviin, IP34 suojausluokan teräslevy-koteloihin. Koteloiden ovien tulee olla saranoituja ja irrotettavalla avaimella lukittavia. Oviin asennetaan sisäpuoliset taskut alakeskuskohtaisia piirustus-kansioita varten. Alakeskuskoteloiden laitteet tulee ryhmitellä järjestelmällisesti ja riittävän väljästi siten, että kytkennät ja huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa vaivatta. Alakeskuskoteloon sijoitetaan myös tarvittavat jäätymissuojien termostaattiosat ja muut apulaitteet. Koteloissa tulee olla johdinkokoja vastaavat riviliittimet kaikkia kytkettäviä johtimia varten. Riviliittimet tulee numeroida ja asentaa kojeittain ryhmiteltyinä riviliitin kiskoon. Riviliittimien tulee olla katkaistavia. Alakeskuksien sisäiset johtimet tulee asentaa kannellisiin johdinkouruihin. Alakeskuksissa tulee olla pistorasia sähkötyökaluille. 4.3.1 Alakeskuksen liitynnät Alakeskukseen liitettävien viestien ja tehonsyötön osalta asetetaan seuraavat vähimmäis vaatimukset Ohjaukset - kaksiasento-ohjaukset kojeistoille ja valaistuksille; kosketinkesto 2 A, 230 VAC - jatkohälytystä varten ohjaus; kosketinkesto 2 A, 230 VAC - suhteellinen toimilaiteohjaus oikosulkukestoinen jänniteviesti 0 - 10 V DC tai 2 - 10 V DC, kyettävä ohjaamaan rinnan vähintään viisi erillistä toimimoottoria Käyttötila- ja hälytysindikoinnit:

39

- indikointi avautuvalta tai sulkeutuvalta potentiaalivapaalta koskettimelta Mittaukset - mittausviestit 4-20 mA, 0-1 V DC, 2-10 V DC ja vastussanturit Kokonaismäärä mittaukset pulssi lähettimiltä : - laskentataajuus 0...20 pulssia sekunnissa - pulssin kesto vähintään 10 msekuntia - pulssitieto tulee voida saada avautuvalta ja/tai sulkeutuvalta, potentiaalivapaalta koskettimelta Alakeskuksen tehonsyöttö : - syöttöjännite 230 V/50 Hz/10 A Perustoiminnot Käyntiohjaukset Järjestelmän tulle voida antaa kaksi tai useampi asentoisia (käy-seis, nopea-hidas -seis) käyntiohjauksia, jotka voivat olla sekä pito- että pulssityyppisiä. Suhteelliset ohjaukset Suhteellisia ohjauksia tulee voida käyttää toimilaitteiden säätöohjauksiin sekä ulkoisiin asetuarvo-ohjauksiin. Käyttötilavalvonta Käyttötilatiedot otetaan suoraan kojeistojen tilailmaisukoskettimilta, jolloin niillä ilmaistaan kojeistojen todellinen käyttötila. Käyttötilatieto on voitava saada joko avautuvalta tai sulkeutuvalta koskettimelta, jolloin ohjelmallisesti määrätään kumpi tieto vastaa kojeiston käy- ja vastaavasti seistilaa. Hälytysvalvonta Hälytykset on voitava indikoida joko kosketinhälytyksinä tai ohjelmallisesti käyt-tötila, lämpötila tms. Pisteisiin liittyen. Kullekin hälytykselle tulee voida ohjelmoida viive 0-3600 s, jonka jälkeen aktiivisena ollut hälytystieto vasta tulkitaan hälytykseksi ja lähetetään edelleen sekää käytetään mahdollisiin lukitus- ym . toimintoihin. Jokainen hälytyspiste on voitava lukita ohjelmallisesti minkä tahansa järjestelmään liitetyn muun pisteen tilaan (esim. puhaltimen käyttötila). Hälytys sallitaan vasta, kun kyseinen lukituspiste on halutussa tilassa (esim. huonelämpötilan ylärajahälytys sallitaan vain tuloilmakojeen käydessä).

40

Kosketinhälytykset Kosketinhälytykset otetaan potentiaalivapailta hälytyskoskettimilta (jäätymissuoja-termostaatti, suodatinvahti jne.). Hälytys on voitava indikoida sekä avautuvalta että sulkeutuvalta koskettimelta. Ohjelmalliset hälytykset Ohjelmallisia hälytyksiä ovat mm. ristiriitahälytykset ja raja-arvohälytykset. Ristiriitahälytys toteutuu, jos kojeen käyttötila poikkeaa järjestelmän viimeksi anta-masta ohjauskäskystä. Raja-arvohälytykset ovat mittaus-, määrämittaus- tai laskentasuureisiin liittyviä hälytyksiä, jotka aktivoituvat suureen ylittäessä tai alittaessa asetetun hälytysrajan. Hälytysrajat tulee voida ohjelmoida kiinteiksi tai riippuviksi jostain muusta suureesta (ns. liukuva raja-arvo). Mittaukset Järjestelmään tulee voida liittää lämpötila-, kosteus-, paine-ero-, kokonaismäärä- ym. mittauksia käyttäen kohdassa "Alakeskuksen liitynnät" määriteltyjä mittausviestejä. Jokaisen mittauksen osalta on kompensoitava mahdollisen linjavastuksen vaikutus. Alakeskuksien sovellusohjelmat Sovellusohjelmien tulee rakentua valmiiksi testatuista ohjelmamoduleista, jotka yhdistetään toimiviksi kokonaisuuksiksi järjestelmän toteutusvaiheessa laadittavien pääohjelmien avulla. Sovellusohjelmien tulee voida käyttää lähtötietoinaan mitä tahansa järjestelmän pistettä ja ohjelmien on voitava ohjata mitä tahansa järjestelmään liitettyä pistettä. Säätökaavioista ilmenee mitä ohjelmia sovelletaan millekin kojeistolle. DDC -säätöohjelmat Säätöohjelmien käytettävissä tulee olla ainakin seuraavat, valmiiksi testatut ohjel-mamodulit: - P, PI, PID -säätöfunktiot suht. ulostulolla - sarjasäätö vähintään viidelle itsenäiselle portaalle - kaskadisäätö - kompensoitu säätö - minimi- ja maksimi rajoitussäätö - lepovälys - on-off -säätö

41

- asetusarvon siirto eri portaiden välillä (esim. lämmitys/jäähdytys) - aseteltava viive - minimi-, keskiarvo- ja maksimivalinta Säätöpiirien viritysparametrien ja asetusarvojen tulee olla käyttöpäätteeltä käsin aseteltavissa olevia ohjelmaparametrejä. Aikaohjelmat Aikaohjelmilla suoritetaan järjestelmään liitettyjen ohjauspisteiden käy/seis -oh-jaukset. Kunkin aikaohjelman tulee sisältää käynnistys- ja pysäytysaikoja jokaiselle viikonpäivälle. Lukitukset ja pakko-ohjaukset Alakeskuksella on voitava toteuttaa ohjelmallisia logiikkaohjauksia, kuten sekvenssi-ohjaukset, lukitukset, pakko-ohjaukset jne. Logiikkaohjelmien piiriin on voitava liittää mikä tahansa järjestelmän fyysinen tai ohjelmallinen piste. Nämä toiminnot on oltava toteutettavissa alakeskustasolla. Alakeskuksen toimintojen diagnostiikkaohjelmisto Alakeskuksiin tulee sisältyä niiden toimintaa valvovat ohjelmistot, jotka paljastavat alakeskuksessa ja niihin liitetyissä antureissa esiintyvät toimintahäiriöt. Havaitut häiriöt ilmaistaan hälytyksellä. 4.4 Kenttälaitteet Kenttälaitteiden ja niiden suojakoteloiden tulee olla korroosiosuojattua ja pin-takäsiteltyä materiaalia sekä malliltaan ja kiinnitykseltään asennuspaikkaansa soveltuvia.

4.5 Mittaukset Lämpötila Lämpötilamittauksiin tulee käyttää ominaiskäyrältään lineaarisia vastuslanka- tai vastuselementtiantureita, esim. Pt100, NTC, Ni1000 tai Ni500. Ohjeelliset mittaus-alueet on ilmoitettu säätökaaviossa. Anturin mittauspiirissä ei saa olla releitä tms., jotka esimerkinsi likaantuessaan aiheuttavat merkittäviä ylimenovastuksia. Kanava-antureiden tuntoelimien mittaavan osan pituuden tulee olla - kanavaosissa, joissa ilma on hyvin sekoittunut, vähintään 10 cm - kun ilman lämpötilakerrostuneisuus on suuri (patterin välissä) vähintään 4 kertaa kanavaosan suurin leveys. Asennus suoritetaan mahdollisimman peittävästi kanavan poikkipintaan. Anturin tulee olla tyypiltään ns. "Piiska-anturi". Vesianturit tulee asentaa suojataskuihin. Paine/Paine-ero

42

Paine/paine-eromittauksiin tulee käyttää kalvorakenteisia ja lämpötilakompensoi-tuja standardiviestilähettimiä (0...10 V DC, 4...20 mA jne.). Toimilaitteet Säätöpiireihin liittyvien toimilaitteiden tulee olla elektronisia standardiviesteillä ohjattavia (2...10 tai 0...10 V DC tms) ja käsiohjauslaitteella varustettuja. Säätökaaviossa osoitetut toimilaitteet sekä kaikki ulkoilmapeltien toimilaitteet tulee lisäksi varustaa mekaanisella jousipalautuksella. Sulkuvoimien tulee olla riittävät kyseisiin olosuhteisiin asennetuille venttiileille ja säätöpelleille. Säätöpeltien toimilaitteiden vääntömomentin tulee olla kuitenkin vähintään 3 Nm/sälepellin neliömetri. Toimilaitteen asento tulee olla luettavissa. Toimilaitteiden nopeudet on valittava ohjattavan osaprosessin säädettävyysvaati-musten mukaisesti. Toimilaitteiden käyntiaikojen ääriasentojen välillä tulee olla kuitenkin enintään - lämmityspatterit: max. 60 s - IV-verkosto: max. 60 s - sulkupellit max. 120 s Säätöventtiilit Säätöventtiilien tulee olla istukkamallisia. Säätöventtiilien sisäinen ominaiskäyrä on tasaprosenttinen. Automaatiourakoitsija toimittaa lämmitysjärjetelmän sekä ilmanvaihtokoneiden säätöventtiilit KL-siirrinpaketin, kattilapaketin sekä IV-kojeiden toimittajille. Nimelliskooltaan yli 50 mm:n liitettävien venttiilien tulee olla laippaliitäntäisiä. Venttiilipesien tulee olla valurautaa. Sulkupintojen ja karan tulee olla ruostumatonta terästä. Rakennepaineen on oltava 1,6 Mpa ja rakennelämpötilan 150 C. IV-kojeilla ja nimelliskooltaan 50 mm tai sitä pienemmät venttiilit voivat olla kierreliitäntäisiä ja pronssi- tai punametallipesäisiä. Rakennepaineen on oltava 1,0 Mpa ja rakennelämpötilan 120 C. Urakoitsijan on hyväksytettävä valitsemansa venttiilit suunnittelijalla. Suodatinvahdit Suodatinvahtien tulee olla kalvo-ohjattuja mikrokytkimiä. Kytkentärajan on oltava aseteltavissa säätökaaviossa ilmoitetulla alueella. Asettelujen tulee olla lukittavissa tai ainoastaan työkalulla aseteltavissa. Osoittavat mittarit

43

Asteikon halkaisi-jan on oltava vähintään 60 mm. Tuntoelimen pituuden on oltava vähintään 200 mm. Mittarit asennetaan helposti luettavissa olevaan asentoon sekä mahdollisimman vähän tärisevään paikkaan. Suodattimille asennetaan piirustusten mukaisesti staattisen paineen mittaavat paine-eromittarit. Mittausalueiden valinnassa tulee ottaa huomioon mitattavan suureen enimmäis- ja vähimmäisarvot. Mittareihin tai niiden viereen kiinnitettäviin kilpiin merkitään suodattimen painei-den suositellut raja-arvot (puhdas/likainen). Termostaatit Termostaattien tulee olla 220 V AC/10 A vaihtokoskettimilla varustettuna. Asetus-arvot ja eroalueet on oltava aseteltavissa portaattomasti C-asteikolla ja lukittavissa. Lämpötilamittaukseen on käytettävä kapillaarianturia. Jäätymissuojatermostaatit Jäätymissuojatermostaattien tulee olla elektronisia ja käsipalautteisia. Laukaisuase-tusarvon on oltava aseteltavissa alueella 0...+12 astetta C ja lukittavisa siten, että asettelua ei pääse "epähuomiossa" muuttamaan. Laukaisuviiveen tulee olla alle 5 sekunttia siitä, kun anturin mittausviesti vastaa aseteltua laukaisurajaa. Termostaatti toimii käynninaikaisena rajoitussäätimenä sekä seisokkiajan sääti-menä, joka estää patterilta palaavan veden lämpötilan laskemasta alle asetellun ar-von, säätämällä lämmityspatterin venttiiliä. Termostaatissa tulee olla aseteltavissa käyntiaikainen ja seisokkiaikainen asetusarvo erikseen. Jäätymissuojatermostaateissa tulee olla erilliset koskettimet ohjauspiirille (230 V AC/10 A) ja hälytyspiirille (24 V). Vahvistinosa tulee asentaa alakeskukseen tai apulaitekoteloon. Anturi on asennettava ilmastointipatterin ripaputken sisällä vesitilaan. Anturin aika-vakio saa olla enintään 4 sekuntia asennusolosuhteissa.

4.6 Kaapelointi ja kytkennät Säätö- ja valvontalaitejohdotukset ja kytkennät (230 V) sekä putkiurakkaan kuuluvien laitteiden kaikki kytkennät kuuluvat sähköurakkaan. Säätö-laiteurakoitsija kytkee johdot toimittamiinsa laitteisiin. 4.7 Luovutusasiapaperit, käyttöohjeet ja koulutus Säätölaiteurakoitsijan tulee toimittaa suunnittelijoile ohjausten/tilatietojen pe-riaatepiirikaaviot ja kaapeleiden tyypit, pisteluettelot, venttiili- ja laiteluettelot, ohjelmien virtauskaaviot ja -listaukset. Urakoitsija toimittaa käyttäjän käsikirjan

44

suomenkielisenä. Käyttökoulutukseen tulee sisältyä teoria ja käytännönopetusta järjestelmän käytöstä kahtena eri ajankohtana yhteensä 10 h

4.8 Rakennusautomaatiourakoitsija Rakennusautomaatiourakoitsijalla tulee olla käytössään oma automaatiolaitteiden tuotemerkki ja järjestelmä. Järjestelmällä tulee olla Oulun alueella toimiva huolto- ja ylläpitotoiminta. Oulussa 8.5.2009 LVI-Suunnittelutoimisto J.Taskinen Oy Jaakko Taskinen