Lpr:n Pikisaaren asukasyhdistys ry 10 vuotta

Lappeenrannan Pikisaaren asuinalueen ensimmäiset kerrostalot valmistuivat v. 1998. Viisi

vuotta myöhemmin Pikisaaressa oli jo 12 taloa ja asukkaitakin n. 800. Palveluista ja

parkkipaikoista oli pulaa ja alueen osittainen keskeneräisyys sai aikaan monenlaista

keskustelua. Kaavoituksen osalta alue oli jaettu kolmeen osaan ja rakentamattomien osien

kaavoitusta haluttiin muuttaa erityisesti rakennuttajien toimesta. Asukkaitakin haluttiin

kuulla, mutta erilaisten mielipiteiden joukosta oli vaikea saada selkoa mikä on alueen

asukkaiden enemmistön näkemys.

Kaupunki toivoi alueelle asukasyhdistystä, joka toimisi alueen asukkaiden edustajana.

Kaupungin toimesta oltiin muutenkin aloittamassa asukasdemokratian kehittämistä ja siinä

jo hieman mukana olleelle ja Pikisaaressa vuodesta 1999 lähtien asuneelle Jorma Tyrmille

ehdotettiin asukasyhdistyksen perustamiskokouksen järjestämistä.

Lokakuussa 2003 oli järjestetty jonkinlainen Pikisaari-kokous, jossa oli ollut mukana n. 30

henkilöä ja siellä oli ollut mm. yliopistolta henkilö, joka esitteli suunnitelmaa tai visiota koko

Pikisaaren alueen kattavasta langattomasta tietoverkosta. Kokouksen järjestäjästä tai

kokouspaikasta ei ole jäänyt tietoja. Tilaisuudessa oli kuitenkin keskusteltu Pikisaareen

liittyvistä ongelmista ja tuotu esille kaupungin toive asukasyhdistyksen perustamisesta.

Asukasyhdistyksen perustamiseen suhtauduttiin hyvin myönteisesti, mutta yleisön

joukosta ei löytynyt halukkaita perustamiskokouksen kokoonkutsujiksi. Kokouksessa

mukana ollut Jorma Tyrmi ehdotti, että kaupungin vs. lakimies Kaisa Honkanen toimisi

kokoonkutsujana ja avustaisi mm. yhdistyksen rekisteröintiin liittyvissä asioissa.

Asukasyhdistyksen perustamiskokous pidettiinkin sitten torstaina 20.11.2003

kaupungintalon Willimies neuvotteluhuoneessa. Paikalla oli kokoonkutsuja Kaisa

Honkasen lisäksi 13 Pikisaaren asukasta. Alla osallistujat aakkosjärjestyksessä:

Bagge Risto Hellman Väinö Honkamäki Jouni Kallio Leila Kivistö Pentti Kupiainen Juha Kälviäinen Matti Linnahalme Sami Könönen Maria Paajakari Kalevi Tyrmi Jorma Tyrmi Pirjo Voutilainen Reijo Yhdistys päätettiin perustaa ja sääntöjen hyväksymisen jälkeen ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jorma Tyrmi. Yhdistyksen ensimmäiseen hallitukseen tulivat valituiksi varsinaisina jäseninä Jouni Honkamäki, Leila Kallio, Pentti Kivistö, Matti Kälviäinen, Maria Könönen ja Sami Linnahalme. Varajäseniksi valittiin Risto Bagge, Väinö Helman, Vuokko Kupiainen, Kalevi Paajakari, Pirjo Tyrmi ja Reijo Voutilainen.

Tässä yhteydessä todettakoon, että perustajajäsenistä ainoana hallituksessa koko 10 vuoden ajan on ollut mukana Sami Linnahalme. Hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 17.12.2003. Kokouksessa valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi Jouni Honkamäki ja sihteeri-rahastonhoitajaksi Sami Linnanhalme. Toiminnan käynnistämiseksi päätettiin selvittää ensimmäiseksi mahdollisuudet saada kaupungilta jonkinlaista ”starttiavustusta”. Yhteydenpito kaupungin suuntaan annettiin Jorma Tyrmin ja Matti Kälviäisen tehtäväksi. Pikisaaren asukkaisiin päätettiin ottaa yhteyttä jokaiseen talouteen jaettavalla tiedotteella ja tarkoituksena oli löytää jokaiseen taloon yhteyshenkilö tiedonkulun varmistamiseksi. Ensimmäisessä kokouksessa jatkettiin perustamiskokouksessa alkanutta keskustelua asukkaiden toiveista ja Pikisaaren asumisviihtyisyyttä parantavista asioista. Esille tulivat mm. toive saada aikaisempia bussivuoroja, pysäköintipaikkojen lisääminen ja romuautojen saaminen pois Pikisaaresta. Joissain taloissa oli myös ongelmia saada yhteyttä omaan isännöitsijään. Asukasyhdistys perustettiin ensin Pikisaaren kaupunginosayhdistyksen nimellä, mutta koska Pikisaari oli virallisesti osa Linnoituksen kaupunginosaa, ei nimessä voitu käyttää kaupunginosa-nimeä. Rekisteröintivaiheessa tuli esille myös se, että Pikisaari nimisiä alueita tai kaupunginosia oli muuallakin Suomessa, mm. Oulussa ja Turussa. Lopulta asukasyhdistyksen viralliseksi nimeksi tuli Lpr:n Pikisaaren asukasyhdistys ry. Jo helmikuussa 2004 pidetyssä hallituksen kokouksessa puheenjohtaja kertoi käydyistä neuvotteluista maanomistaja Bonvesta Oy:n ja alueella toimivien rakennusyritysten sekä kiinteistöhuoltofirmojen kanssa. Bonvesta oli jo luvannut tukea 200 eurolla asukasyhdistyksen toiminnan käynnistämistä. Ensimmäinen yhdistyksen yleinen kokous päätettiin järjestää 22.4.2004 Linnoituksessa, Ortodoksisen srk:n kokoustiloissa, jotka oli luvattu yhdistyksen käyttöön ilman erillistä tilavuokraa. Ensimmäisessä yhdistyksen varsinaisessa yleisessä kokouksessa oli paikalla 32 henkilöä. Kokouksessa päätettiin, ettei henkilöjäseniltä peritä jäsenmaksuja, vaan yhdistyksen toiminnan varat tullaan kokoamaan pääosin kaupungilta saatavan vuosiavustuksen ja taloyhtiöiltä saatavien 50 euron vuotuisten jäsenmaksujen avulla. Alkuvaiheessa ajateltiin, että yhdistyksen jäseniksi tulisivat automaattisesti kaikki Pikisaaressa asuvat henkilöt, mutta yhdistyslaki ei antanut sellaiseen mahdollisuutta. Jokaisen jäseneksi haluavan tuli ilmaista itse halukkuutensa jäsenyyteen. Jäseniksi haluavia kertyi ensimmäisen vuoden loppuun mennessä 58 ja melko nopeasti jäsenmäärä nousi yli sadan. Jäsenrekisterin pito osoittautui melko hankalaksi, koska jäseniltä ei peritty jäsenmaksuja eikä näin ollen ollut tarvetta selvittää vuosittain jäsenten yhteystietoja. Pikisaaresta pois muuttaneet jäsenet eivät yleensä ilmoittaneet muutostaan yhdistykselle. Aktiivisia toimijoita oli mukana alusta lähtien 15-20 henkilöä. Entisten luopuessa uusia tuli tilalle sitä mukaa kun Pikisaareen rakennettiin uusia taloja ja asukkaita. Asukasyhdistyksen toiminta käynnistyi vilkkaana heti alusta lähtien. Yhdistykselle ryhdyttiin puuhaamaan omia nettisivuja jo keväällä 2004. Ennen äitienpäivää järjestettiin ensimmäiset Pikisaaren siivoustalkoot, joihin osallistui n. 30 talkoolaista, vaikka osallistuja-määrää hieman rajoitti samaan aikaan sattunut Suomi-Kanada MM-jääkiekko-ottelu.

Kesäkuussa oli vuorossa nurmikonkylvötalkoot autiolla ja hiekkaa pöllyävällä ns. 3-alueella.

Kuva v. 2004 nurmenkylvötalkoista. Alue on vieläkin v. 2013 lähes kokonaan rakentamaton, mutta kasvillisuus on vallannut alueen. Heinäkuussa oli vuorossa ensimmäinen Pikisaaren kesätapahtuma Katajasaaren aukiolla. Tapahtumaan sisältyi onkikilpailu lapsille sekä naisille ja miehille. Aukiolla oli myös pienimuotoinen kirpputori. Ennen joulua ehdittiin järjestää erityisesti lapsiperheille tarkoitettu tapahtuma Katajasaaren puiston reunassa, jossa mukana oli joulupukki ja neljä vetokoiraa ohjaajineen. Tarjolla oli mm. grillimakkaraa ja mehua. Alkutalvi oli hyvin leuto v. 2004 ja vetokoiratkin joutuivat vetämään pulkkien sijasta pyörillä varustettuja vaunuja.

Vuoden päätteeksi asukasyhdistys järjesti uudenvuoden vastaanoton Katajasaren aukiolla. Tarjolla oli grillimakkaraa ja mahdollisuus ampua omia raketteja klo 19 lähtien. Paikalle kertyikin n. 100 henkilöä. Kaikkiaan asukasyhdistyksen ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden aikana järjestetyissä tilaisuuksissa oli n. 260 osallistujaa. Yhdistyksen hallitus kokoontui v. 2004 yhdeksän kertaa. Ensimmäisen vuoden aikaansaannoksiin kuului myös joulukuun puolivälissä jaettu oma nelivärinen ja 4-sivuinen A4 –kokoinen tiedotuslehti (linkki lehteen) sekä pyhäkoulutoiminnan aloittaminen syksyllä. Pyhäkoulu ja hallituksen kokoukset järjestettiin Pikisaarenkatu 52:n kerhotilassa. Pikisaaren asukasyhdistyksen nettisivut avattiin kesällä 2004, mutta ne uudistettiin kokonaan jo samana syksynä. Sivuille koottiin tietoa yhdistyksen toiminnasta ja Pikisaaren historiasta ja sinne saatiin runsaasti kuvia tapahtumista ja Pikisaaresta yleensä. Kävijöitä sivuilla oli runsaasti ja vuoden 2005 loppuun mennessä sivuilla oli käyty n. 12.000 kertaa. Sivuja on jouduttu uusimaan mm. palvelintuottajan vaihtumisen vuoksi, eikä sivujen käyttäjämääristä ole koko toiminnan ajalta tietoa. Vuoden 2005 kesätapahtuman yhteydessä herätettiin henkiin jo Pikisaaren sahan toiminnan aikaiset soutukilpailut saaren ympäri. Kuten Pikisaaren historia kertoo, oli Pikisaaressa vakituista asutusta sahan toiminnan aikaan jo 1920- ja 1930-luvulla ja silloin harrastettiin mm. soutukilpailuja. Kesällä 2005 mukaan otettiin kirkkoveneet ja joukkueina olivat Pikisaaren ja Mattila-Mäntylä-Kuuselan asukasyhdistysten joukkueet. Yksittäisille soutuveneillekin oli oma kilpailu, mutta osallistujapulan vuoksi ne jäivät pois seuraavista kesätapahtumista. Ensimmäisen Pikisaaren ympäri soudetun kirkkovenesoudun voitti vierailijajoukkue. Saari kierrettiin kaksi kertaa, mutta jatkossa todettiin yhdessäkin kierroksessa olevan tarpeeksi soutamista harrastajille.

Kuva vuoden 2006 soututapahtumasta.

Kirkkovenesoutuja järjestettiin seuraavina vuosina kahden, kolmen ja kerran jopa neljän joukkueen voimin. Viimeinen kirkkovenekisa käytiin v. 2011 Länsialueen asukasyhdistyksen ja Pikisaaren joukkueiden välillä. Asukasyhdistyksen toimijat Pikisaaren asukasyhdistyksen puheenjohtajana toimi ensimmäiset 7 vuotta Jorma Tyrmi, vuoden 2010 vuosikokoukseen saakka. Puheenjohtajan tehtävät hän olisi luovuttanut jollekin toiselle jo aiemmin, mutta tehtävään ei millään löytynyt halukkaita. Huhtikuun lopulla 2010 pidetyssä vuosikokouksessa löytyi vihdoin seuraajaksi Heli Huhtanen, joka toimi puheenjohtajana kaksi kautta. Vuoden 2012 vuosikokouksessa puheenjohtajaksi lupautui useita vuosia varapuheenjohtajana toiminut Tuomo Parviainen, joka on yhdistyksen puheenjohtajana myös tällä hetkellä. Varapuheenjohtajina ja sihteereinä ovat toimineet seuraavat henkilöt: kausi varapj. sihteeri/rahastonhoitaja 2003-2004 Jouni Honkamäki Sami Linnahalme 2004-2005 ” Jenni Isohaka 2005-2006 Yrjö Huittinen Sirpa Kälviäinen (vain v. 2005 loppuun) 2006-2007 ” Henna Pulkkis 2007-2008 ” ” 2008-2009 Tuomo Parviainen ” 2009-2010 ” ” 2010-2011 ” ” 2011-2012 ” ” 2012-2013 Jorma Tyrmi ei sihteeriä 2013-2014 Sami Linnahalme Airi Salmela

Vuoden 2004-2005 hallituksen jäseniä ja sihteeri. Vasemmalta lukien Maria Könönen, Yrjö Huittinen, Sami Linnahalme, Jouni Honkamäki, Pentti Kivistö, Jorma Tyrmi, Matti Kälviäinen ja Jenni isohaka.

Yhdistyksen hallituksen jäseninä tai varajäseninä on toiminut kaikkiaan yli 40 eri henkilöä kuluneiden 10 vuoden aikana. Kyseessä ei siis ole ollut mikään pienen piirin harrastus, vaan asukasyhdistys on toiminut tavoitteidensa mukaisesti koko asuinalueensa edustajana. Lpr:n Pikisaaren asukasyhdistys ry:n hallitukset 2003-2013 v. 2003

varsinaiset varajäsenet

Jorma Tyrmi pj Jouni Honkamäki vpj Leila Kallio Pentti Kivistö Matti Kälviäinen Maria Könönen Sami Linnahalme

Risto Bagge Väinö Helman Vuokko Kupiainen Kalevi Paajakari Pirjo Tyrmi Reijo Voutilainen

v. 2004

Jorma Tyrmi pj Jouni Honkamäki vpj Sami Linnahalme Leila Kallio Pentti Kivistö, Matti Kälviäinen Maria Könönen

Väinö Hellman Reijo Voutilainen Vuokko Kupiainen Kalevi Paajakari Risto Bagge Pirjo Tyrmi

v. 2005

Jorma Tyrmi pj Yrjö Huittinen vpj Jouni Honkamäki Sirpa Kälviäinen Maria Könönen Sami Linnahalme Airi Salmela

Marjatta Karvinen Mari Laine Kalevi Paajakari Sulo Pasanen Marja-Liisa Saira.

v. 2006

Jorma Tyrmi pj Huittinen Yrjö vpj Virtanen Leo Linnahalme Sami Saira Marja-Liisa Honkamäki Jouni Markus Salmela

Kälviäinen Sirpa Salmela Airi Paajakari Kalevi Lehto Helena Klockars Eira

v. 2007

Jorma Tyrmi pj Yrjö Huittinen vpj Juri Savtschenko Sami Linnahalme

Airi Salmela Merja Mykkänen Jaakko Pääkkönen

Jouni Honkamäki Marja-Liisa Saira Arto Siili

Hilkka Honkamaa Marja-Leena Rastas

v. 2008

Jorma Tyrmi pj Tuomo Parviainen vpj Heli Huhtanen Yrjö Huittinen Sami Linnahalme Marja-Liisa Saira Arto Siili

Jouni Honkamäki Airi Salmela Marja-Leena Rastas Heli Vainikka Helena Toikka

v. 2009

Jorma Tyrmi pj Tuomo Parviainen vpj Heli Huhtanen Sami Linnahalme Raimo Paalanen Marko Parkkonen Arto Siili

Marja-Leena Saira Jouni Honkamäki Airi Salmela Marja-Leena Rastas Anne Pynnönen Helena Toikka

v. 2010

Heli Huhtanen pj Tuomo Parviainen vpj Marketta Mikonsaari Arto Siili Viljo Kemppinen Jorma Tyrmi Henna Pulkkis

Sami Linnahalme Airi Salmela Marja-Leena Rastas Eeva Turkia Seppo Inkinen Markku Parkkonen

v. 2011

Heli Huhtanen pj Tuomo Parviainen vpj Jorma Tyrmi Marketta Mikonsaari Eeva Turkia Sami Linnahalme Ilkka Koivistoinen

Viljo Kemppinen Henna Pulkkis Riitta Koivistoinen Matti Rautio Aimo Jelkänen

v. 2012

Tuomo Parviainen pj Jorma Tyrmi vpj Marketta Mikonsaari Sami Linnahalme Riitta Koivistoinen

Ilkka Koivistoinen Heli Huhtanen Airi Salmela Erja Leinonen

v. 2013

Tuomo Parviainen pj Sami Linnahalme vpj Airi Salmela Marketta Mikonsaari Raimo Roponen Arto Siili Erja Leinonen

Riitta Koivistoinen Tuula Rasimus Jukka Häkkinen Ritva Keskitalo Raili Roponen Kari Kinnunen

Monenlaista toimintaa ja hankkeita Kuten jo aiemmin todettiin, käynnistyi Pikisaaren asukasyhdistyksen toiminta hyvin monipuolisena. Keväiset siivoustalkoot ennen äitienpäivää ovat olleet jokavuotinen tapahtuma. Joinain vuosina siivoustalkoita pidetty myös syksyllä. Lappeenrannan kaupunki on toimittanut siivousvälineet ja tarvikkeet ja vienyt jätesäkkeihin kerätyt roskat pois muutaman päivän kuluttua. Kiinteistöhuolto Lyijynen Oy on toimittanut jo vuosien ajan talkoolaisille virvokkeet. Toinen jatkuva perinne on ollut uudenvuoden vastaanotto Katajasaaren aukiolla. Ajankohdaksi muotoutui klo 18 aattoiltana, jotta ilotulitusrakettien ampuminen saataisiin keskitettyä paremmin yhteen tiettyyn hetkeen alkuillasta. Näin pienemmätkin lapset pääsivät seuraaman ilotulitusta, eikä tarvitse odotella puoleen yöhön. Kaupunkikin alkoi järjestämään ilotulitukset entisen keskustan sijaan Halkosaaresta käsin ja ajankohdat klo 21 ja varsinainen suuri ilotulitus puolen yön aikaan sopivat hyvin Pikisaaren klo 18 aikatauluun. Kesätapahtuma onkikilpailuineen ja soutuineen elokuussa ennen koulujen alkua oli ohjelmassa pitkään, mutta katkesi aktiivisten toimijoiden puutteeseen tänä juhlavuotena. Asukasyhdistys on noiden em. jokavuotisten tapahtumien lisäksi järjestänyt mm. v. 2006 jäälyhtyjen tekotalkoot ja saadut n. 60 lyhtyä aseteltiin ystävänpäiväksi Pikisaarenkadun varteen sillan tuntumaan ja sillalle. Samana vuonna asukasyhdistys osallistui myös Linnoituksessa järjestettyyn lumenveistokilpailuun. Markus Salmelan johdolla Pikisaaren joukkue veisti elefanttiliukumäen. Elefantin takapää oli muotoiltu portaiksi ja pään päältä ikään kuin kärsää myöten liu`uttiin alas. Keskustelutilaisuuksia on järjestetty monena vuotena. Aiheina on ollut mm. v. 2005 EeKoon suunnitelma rakentaa Rantakadun alkuun ravintola ja kauppa. Valtaosa pikisaarelaisista vastusti lähiökapakkaa, mutta kauppa toivotettiin tervetulleeksi. Lopulta Etelä-Karjalan osuuskauppa katsoi tontin liian arvokkaaksi ja pieneksi kauppaa varten. Pikisaarelaisten toivoma lähikauppa toteutui lopulta Pallon S-marketin muodossa.

Karaokeiltoja on järjestetty kolme kertaa, vuonna 2005 ja 2011 sekä viimeksi nyt vuoden 2013 marraskuussa yhdistyksen 10-vuotisen toiminnan merkeissä. Tapahtumat on järjestetty Pursiseuran kahvilaravintolassa, joka aiemmin oli nimeltään Gasti ja nykyään Notkea Norppa. Osallistujia on ollut oikein mukavasti ja tämän syksyn karaokeillassa oli ennätysyleisö, kaikkiaan yli 50 henkilöä.

Kuvassa etualalla Pikisaaren uudempaa ja nuorempaa asukaskuntaa edustava pari karaokeillan yhteydessä. Pikisaaressa on ollut alusta lähtien pieni leikkipuisto lapsille ja epävirallinen uimaranta saaren koilliskulmassa, mutta isommille lapsille toivottiin enemmän mahdollisuuksia harrastamiseen ja toimintaan omalla asuinalueella. Niinpä asukasyhdistyksen piirissä ideoitiin ajatus katukoriskentän saamisesta Katajasaarenpuistoon. Pikisaaren kouluikäiset lapset ja nuoret keräsivät n. 50 nimen vetoomuksen asian puolesta ja se esitettiin kaupungin virkamiehille kevään 2005 keskustelutilaisuudessa. Asukasyhdistys päätti järjestää keräyksen jolla koottaisiin varoja koripallotelineen hankkimiseksi. Kaupunki lupasi hoitaa kentän pohjatyöt ja asfaltoinnin. Keräystä varten hankittiin viralliset luvat ja ovelta ovelle suoritettu listakeräys Pikisaaressa tuottikin yli 600 euroa. Keräystuotosta osa käytettiin tukevan ja oikean mitoituksen mukaisen koripallotelineen teettämiseen. Telineen valmisti ja pystytti metallialan yritys J. Tyrmi Joutsenosta. Katukoriskentän avajaiset pidettiin syksyllä 2005 ja mukana oli naisten koripallojoukkue Catzin edustajia, mm. huippupelaajat Elena Reshetko ja Kafayat Davies.

Pikisaarta ilmeisesti v. 2005 ennen katukoriskentän valmistumista. Rantakadun varrella on rakentumassa Rantakatu 8. Alemmassa kuvassa Pikisaari v. 2009 hieman eri kulmasta.

Muita isoja yhteisiä ponnistuksia on ollut Frisbeegolf radan saaminen Pikisaareen. Ajatus siitä lähti alan Pikisaaressa asuvilta harrastajilta. Kun idea tuotiin esille, ei koko Etelä-Karjalassa ollut yhtään frisbeegolf rataa. Asukasyhdistys oli mukana hankkeessa etsimällä sponsoreita ja olemalla yhteyksissä kaupungin virkamiehiin. Radan suunnittelivat harrastajat yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Sponsoreiden avulla saatiin hankittua 6 radan 9:stä korista, lopuista vastasi kaupunki, samoin korien asentamisesta.

Frisbeegolf rata tuli hyvin suosituksi ja ongelmaksi muodostui se, että harrastajia tuli kaukaakin omilla autoilla ja muutenkin vähäiset pysäköintimahdollisuudet Pikisaaressa kävivät olemattomiksi. Vähitellen osa lähistön asukkaita ryhtyi vaatimaan radan sulkemista, koska puiston muun käytön sanottiin vaarantuvan frisbeekiekkojen takia. Tietoon oli tullut joitain vaaratilanteita ja yksi haavan aiheuttanut frisbeekiekon osuma. Myös yhden pysäköidyn auton sanottiin saaneen kolhun kiekosta. Myös Katajasaaren metsikön aluskasvillisuuden pelättiin vahingoittuvan suuren käyttäjämäärä vuoksi. Frisbeegolf radasta tehtiin myös asukaskysely vuoden 2011 aikana. Sen mukaan valtaosa asukkaista ei halunnut ottaa kantaa puolesta eikä vastaan. Kantansa ilmaisseista selkeä enemmistö piti rataa positiivisena asiana ja hyvin pieni joukko vastusti ehdottomasti rataa. Kuitenkin hallitus ryhtyi yhdessä frisbeegolf-harrastajien ja kaupungin edustajien kanssa selvittämään miten radan aiheuttamia ongelmia voitaisiin estää tai vähentää. Frisbeegolf harrastuksen voimakkaan kasvun johdosta kaupungin liikuntatoimi oli jo ryhtynyt selvittämään mahdollisuuksia ratojen rakentamiseksi muualle kaupunkiin ja niinpä vuonna 2013 Pikisaaren radalta poistettiin suurin osa koreista ja alueelle jätettiin vain kolme koria. Muuta asukasyhdistyksen toimintaa Asukasyhdistys sai oman edustajansa heti yhdistyksen perustamisen jälkeen ns. Pikisaarityöryhmään, joka oli perustettu ohjaamaan Pikisaaren rakentamista. Työryhmään kuului entuudestaan kaupungin teknisen puolen virkamiehiä, silloisen maanomistajan Bonvesta Oy:n edustajat sekä alueella toimivien rakennusliikkeiden edustajat. Asukkaiden näkökulmia ja alueen ongelmia päästiin tuomaan suoraan asioista päättäville henkilöille. Yksi ongelma oli pysäköintipaikkojen vähäisyys ja Pikisaarenkadun aurausongelmat. Pysäköintiä helpottamaan muodostettiin Pikisaarenkatu 38:n pihakadun varteen tehty väliaikainen pysäköintialue. Pikisaarenkadulle tehtiin aurausta helpottamaan Lappeenrannan ensimmäinen vuoropysäköintijärjestelmä. Asukasyhdistyksellä oli iso merkitys opastaa asukkaita noudattamaan vuoropysäköinnin liikennemerkkejä, jolloin vuoropäivinä kadun toinen puoli on vapaa pysäköidyistä autoista. Vuoropysäköinti auttoi myös busseja pääsemään Pikisaaren bussipysäkille ja kääntöpaikalle. Jos autoja oli tai on pysäköitynä molemmin puolin katua, ei normaalikokoinen bussi mahdu ajamaan pysäkille asti. Vieläkin silloin tällöin väärin pysäköity auto saattaa aiheuttaa sen, että bussi joutuu peruuttamaan pitkän matkan kun ei pääsekään menemään perille kääntöpaikalle saakka. Asukasyhdistyksen aloitteesta saatiin Pikisaareen ensimmäisten joukossa lasiseinäinen bussikatos v. 2005. Pikisaarityöryhmässä esitettiin asukasyhdistykselle Pikisaaren Luotopuistoon rakennetun taideteoksen/muistomerkin nimikilpailun järjestämistä. Luotopuistoon oli tehty tummasta kivestä suuri kuutio, joka muodostui tasaisista ja tarkasti hiotuista kivistä ja niiden välissä olevista lasilevyistä. Sisällä palaa pimeään aikaan valo, joka hohtaa lasilevyjen kautta saumoissa.

Vastauksia nimikilpailuun tuli valtava määrä ja voittajaksi valittiin Markus Salmelan ehdotus Pikimiilu, joka kuvasi raadin mielestä erittäin hyvin saaren historiaa ja taideteosta. Asukasyhdistyksen nettisivuilla on ollut jo alkuvaiheesta lähtien Jorma Tyrmin eri lähteistä kokoama kooste Pikisaaren historiasta jopa puolen vuosituhannen takaa lähtien. Asukasyhdistys tarjosi asukkaille mahdollisuuden hankkia yhteistilauksena Pikisaaressa lapsuutensa 40-50 –luvuilla viettäneen Raimo Bärmanin kirja Linnoituksen takana. Kirjassa Bärman kertoo lapsuutensa Pikisaaresta ja mukana on tietoa ja kuvia Pikisaaresta myös 20-30 –luvuilta. Kirjaa tilattiin asukasyhdistyksen kautta 25 kpl. Lapsia ja lapsiperheitä on ajateltu asukasyhdistyksen toiminnassa muutenkin kuin aiemmin mainittujen palveluiden ja tapahtumien järjestämisen merkeissä. Onkikilpailuissa on aina ollut myös sarja lapsille ja v. 2005 järjestetyn listakeräyksen tuotosta säästyneillä varoilla on hankittu mm. jalkapallomaali Katajasaaren puistoalueelle ja järjestetty v. 2011 ? lapsiperheille suunnattu toimintapäivä. Asukasyhdistys on hankkinut ja asentanut uimaportaat ja lisäaskelmat Katajasaarenaukion aurinkoportaiden reunaan, jotta korkea-askelmaisilta portailta on helpompi mennä uimaan. Myös saaren pohjoispään pienen laiturin päähän on hankittu ja asennettu kahteenkin kertaan uimaportaat.

On sitä kerran järjestetty linnunpönttöjen asennustalkootkin, Pönttöjä laitettiin useita eri puolille Pikisaarta.

Tämän lyhyen 10-vuotishistoriakatsauksen yhteenvetona voitaneen todeta, että Pikisaaren asukasyhdistys on toiminut erittäin aktiivisesti ensimmäiset 10 vuottaan ja vaikka toiminta onkin hieman hiipunut viimevuosien aikana. Asukasyhdistyksen toiminta ei ole mennyt hukkaan, sillä alue on pysynyt siistinä ja hyvämaineisena. Tulevina vuosina jatkuva rakentaminen taannee sen, että asukasyhdistystä tarvitaan edelleen ja uusia aktiivisia toimijoita löytyy vielä jatkossakin. Lappeenrannan Pikisaaressa 20.11.2013 Jorma Tyrmi