Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2013

N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20052/2013

Turun yliopiston kliinisen syö-pätautiopin professori, Tyksin syöpäklinikan vastuualuejoh-taja Heikki Minnin mukaan syöpälääkkeiden tutkimus- ja kehitystyö on tällä hetkellä sel-keä painopistealue lääketie-teessä. Lääketutkimusten laa-ja-alaisuutta lisää syöpäsaira-uksien pilkkoutuminen yhä pienempiin kokonaisuuksiin.

– Esimerkiksi rintasyövät ja pahanlaatuiset aivokasvaimet ovat ajautumassa erityyppisiin syöpämuotoihin ja alalajeihin, joita hoidetaan eri tavalla geenimuutoksista riippuen. Myös paksusuolen ja peräsuo-len syövissä hoidot tulevat ene-nevästi eriytymään sen mu-kaan, minkä tyyppisestä syö-västä on kyse.

Minn työskentelee ylilääkä-rinä Turun yliopistollisen kes-kussairaalan syöpäklinikalla, jossa tehdään tiiviisti töitä syö-vän nujertamiseksi. Tyksin T-sairaalassa sijaitseva syöpäkli-nikka vastaa syövän lääke- ja sädehoidosta sekä syöpätau-tien kliinisestä tutkimuksesta Varsinais-Suomen sairaanhoi-topiirissä.

Syöpäklinikalla on tällä hetkellä käynnissä 15 kliinistä lääketutkimusta, joihin rekry-toidaan potilaita. Lisäksi jo seurantavaiheeseen edenneitä tutkimuksia on 25. Tutkimuk-set rahoittavat pääosin ulko-puoliset toimeksiantajat.

– Käynnissä olevissa tutki-muksissamme pureudutaan muun muassa melanoomaan sekä rinta-, eturauhas- ja suo-listosyöpään sekä pään ja kau-lan alueen syöpään. Tutkimus-projektien sisältö ja määrä vaihtelevat, sillä neuvottelem-me uusista syöpälääketutki-muksista lääkeyritysten kanssa jatkuvasti, Minn kertoo.

Uusia syöpälääkkeitä kehi-tetään useimmiten kansainväli-sissä monikeskustutkimuksissa, jotka mahdollistavat uuden syö-pälääkkeen arvioinnin useissa maissa ja tutkijayhteisöissä. Yhteistyö on tiivistä myös kan-sallisesti eri yliopistollisten kes-kussairaaloiden kanssa.

– Menestyksellinen tutki-mustyö on monen eri alan osaa-jan ja tahon yhteistyötä. Tutki-muksissa noudatetaan aina hy-vää kliinistä tutkimustapaa, ja tulosten uskottavuutta ja luotet-tavuutta vaalii sama kansainvä-lisesti sovittu laatustandardi, Good Clinical Practice. Ennen aloitusta suunnitelmat hyväksy-tään joko paikallisessa tai valta-kunnallisessa eettisessä toimi-kunnassa. Myös lääkealan tur-vallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo kliinisten lääke-tutkimusten suorittamista.

Täsmälääkkeet hakeutuvat kohteeseen Tutkimukset mahdollistavat syövän diagnostiikan ja hoito-

jen tehostamisen. Niiden avul-la pyritään ymmärtämään syö-pätautien hoitoon vaikuttavia ennustekijöitä ja tunnistamaan potilaiden hoitovasteita. Uusi-en tutkimuslöydösten ansiosta lääkehoitoja voidaan suunnata entistä yksilöllisemmin ja tar-kemmin.

Syövän lääkehoidon aivan uusimmat innovaatiot ovatkin täsmälääkkeet, joiden vaiku-tus kohdistuu suoraan rajattu-jen, tietyllä ominaisuudella varustettujen syöpäsolujen tuhoamiseen. Ne sopivat tyy-pillisesti vain yhden tai muu-taman syövän alatyypin hoi-toon.

– Lääkekehitys on mennyt koko ajan yhä yksilöllisem-pään suuntaan. Ennen hoidet-tiin kaikkia syöpiä solunsal-paajilla, jotka toki ovat edel-leen tärkeä osa hoitoa mutta jotka eivät sellaisenaan takaa aina toivottavaa tulosta tänä päivänä.

– Solunsalpaajiin saattaa olla tulossa uusia tehostettuja vaikutusmekanismeja tai täs-mälääkkeiden yhdistelmiä, joilla helpotetaan lääkeainei-den hakeutumista kohteeseen. Rintasyövän HER 2 -nimiseen geenimuutokseen on tullut täl-lainen solunsalpaajan ja täsmä-lääkkeen yhdistelmä äskettäin, Minn lisää.

Kaikkiin syöpiin ei ole tois-taiseksi tarjolla täsmäasetta. Tällainen tilanne on esimerkik-si haimassa sijaitsevalla syö-vällä.

– Haimasyövässä muuntu-neiden geenien toiminnan ver-kosto, jota kautta syöpä lähtee kehittymään, on liian laaja. Itse asiassa hyvin harvoissa syövis-sä on vain yksi alue, johon voi-daan puuttua ja estää solujen hallitsemattomaan jakautumi-seen johtavia monimutkaisia ketjuja.

Minn uskoo, että syövän lääkehoidossa tarvitaan tule-vaisuudessa geenimuutosten mallintamiseen perehtyneitä bioinformaatikkoja, jotka pys-tyvät arvioimaan yksilöllisiä taudinkuvia.

– Se ei ole aivan lähiaikoina toteutuva visio, Minn toppuut-telee.

– Tietotekniikan kehitys on ollut huimaa, ja ehkä jonakin päivänä tietokone osaa ratkai-sevasti auttaa hoitopäätöksen ja lääkevalinnan teossa.

Hitaasti mutta varmasti Kliinisellä syövän lääketutki-muksella on runsaasti etuja. Minn poimii niistä muutaman.

– Opimme käyttämään uu-sia lääkkeitä sekä ymmärtä-mään niiden tehoa ja sivuvai-kutuksia oikeilla potilailla, joita seurataan tiiviisti uuden lääkehoidon toteuttamisen yh-teydessä. Saamme tietoa myös

tutkimuslääkkeiden annoste-lusta ja yhdistämisestä muihin lääkkeisiin. Voimme tuoda uu-den lupaavan hoitomenetelmän aikaisemmin potilaskäyttöön, koska meillä ei ole lupaa käyt-tää sitä tutkimuksen ulkopuo-lella.

Lisäksi osallistumalla klii-niseen tutkimukseen potilaan on mahdollista saada uutta syöpälääkettä, jota ei vielä ole markkinoilla – ilman kustan-nuksia.

– Useat lääkkeet ovat valta-van kalliita, ja tyypillisesti toi-meksiantaja, yleensä lääkeyri-tys, tarjoaa lääkevalmisteet tutkimuskäyttöön ilmaiseksi. Välitöntä terveydellistä hyötyä on kuitenkin mahdotonta luva-ta jokaiselle potilaalle, Minn muistuttaa.

Kliinisten lääketutkimus-ten varjopuolena on niiden verrattain hidas eteneminen, sillä tutkimukset vaativat pe-rusteelliset analyysit rapor-tointeineen muun potilashoi-don ohella. Lisäksi on vaikea

arvioida ennakkoon, löytyykö tutkimuksiin tarpeeksi haluk-kaita ja niihin soveltuvia poti-laita.

– Jotta uuden lääkkeen teho olisi riittävän todistusvoimai-nen, sitä täytyy tutkia sadoilla, jopa tuhansilla potilailla. Tut-kimustulosten saaminen laa-jempaan potilaskäyttöön kes-tää syövästä riippuen kolmesta kymmeneen vuotta, mutta yk-sittäisiä tutkimuslöydöksiä kuitenkin tehdään kaiken ai-kaa.

– Hyvin tyypillistä on, että kesken tutkimuksen tulee jokin merkittävä tieto perustutki-muksen puolelta esimerkiksi jostakin geenistä, joka voisi vaikuttaa hoidon tehoon. Siinä vaiheessa joudumme tekemään uudet analyysit potilasvalin-noista, Minn jatkaa.

Turvallisuus ennen kaikkea Jokaisen uuden syöpälääkkeen on käytävä läpi niin sanotut

faasi I, II ja III -tutkimusvai-heet, joista jälkimmäisin muo-dostaa tutkimuksen selkäran-gan. Siinä kokeellista hoitoa verrataan standardihoitoon ja arvioidaan, mitä lisätehoa tut-kittavalla lääkeaineella on ai-empiin verrattuna ja missä ti-lanteissa sitä kannattaa käyt-tää.

Ylilääkäri Heikki Minnin mukaan uusien syöpälääkkei-den haittavaikutukset pysty-tään tunnistamaan tarkan seu-lan ansiosta jo ennen kolmatta vaihetta. Ikävät ja yllättävät sivuvaikutukset ovat kuitenkin mahdollisia.

– Tutkimusvaiheessa olevil-la syöpälääkkeillä on yleensä samansuuntaisia sivuvaikutuk-sia kuin jo markkinoilla olevil-la valmisteilla. Näitä voivat olla esimerkiksi pahoinvointi, ripuli, ihottuma, verimuutokset ja väsymys. Tietenkin jokin odottamaton sivuvaikutus voi tulla helpommin uudella lääk-keellä, jota ei vielä tunneta tarpeeksi hyvin.

Minn huomauttaa, että klii-nisiin lääketutkimuksiin osal-listuminen on vapaaehtoista. Niistä voi myös halutessaan kieltäytyä kesken tutkimuksen, jolloin potilas siirretään taval-lisen hoidon pariin.

– Lääketutkimukset vaati-vat usein tiiviitä hoitokäynte-jä, mutta potilas saa turvalli-suuden tunnetta, kun hän huomaa olevansa hyvässä seurannassa. Suomessa osal-listumisaste on korkea, mikä kertoo luottamuksesta hoito-henkilökuntaan, Minn kiitte-lee.

Toistaiseksi potilaita ei Tu-russa rekrytoida julkisesti. Syöpäpotilaan soveltuvuus lää-ketutkimuksiin arvioidaan hä-nen hakeutuessaan syöpäklini-kalle rutiinihoitoon. Potilas tekee päätöksen saatuaan ensin kirjalliset ohjeet ja keskustel-tuaan asiasta tutkijalääkärin kanssa.

Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

Syövällä on edelleen pelottava kaiku, vaikka tänä päivänä sairautta voidaan hoitaa ja sen etenemistä hillitä pitkiäkin aikoja. Osasyynä kohentuneisiin tuloksiin ovat kliiniset syöpä-lääketutkimukset, jotka tuottavat herkeämät-tä uutta tietoa hoidon mahdollisuuksista.

Syövän lääketutkimukset tehostavat hoitotuloksia

Turun yliopiston syöpätautiopin professori Heikki Minn toimii ylilääkärinä Tyksin syöpäklinikalla. Syövän lääke-tutkimusten parissa ahertaa Tyksissä hänen lisäkseen joukko syöpälääketutkimukseen perehtyneitä asiantunti-jalääkäreitä ja tutkimusjohtajia.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2013 - N:o 2

Eloni on turkulainen lääkäriasema, joka tarjoaa ennakoivaa ja asiantuntevaa hoitoa kaikenikäisille. Elonissa sinua ja perheesi terveyttä hoitaa 70 erikois- ja yleislääkäriä. Löydät meidät Turun parhaalta paikalta, Hansakorttelin kolmannesta kerroksesta.

LÄÄKÄRIASEMA ELONI | WWW.ELONI.FIYLIOPISTONK. 20, HANSAKORTTELIN 3. KRSMA-TO 7-20, PE 7-16 | AJANVARAUS: P. (02) 4844 500

JAANAN

LÄÄKÄRI-

• YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄRIPALVELUT • TYÖTERVEYS • RÖNTGEN • LABORATORIO • FYSIOTERAPIA • TÄHYSTYKSET • PIENKIRURGISET TOIMENPITEET

Atte Kivisaari,ihotautien ja allergologianerikoislääkäri, LT

Jaana Skants,Turkulainen opettaja

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: [email protected]äätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 275.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2014

säästöpankki auttaa aina.

www.säästöpankki.fi/liedonspKaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku

Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä.

Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi.

Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!

Yhteensä 31 yhteisöä ja yksityishenkilöä perustivat 7.3.1990 Lounais-Suomen Saattohoitosää-tiö – Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård –nimisen säätiön, jonka tarkoituksena on tarjota pitkälle edenneestä syövästä tai muusta etenevästä sairaudesta kärsiville potilaille oireita lievittävää hoitoa silloin, kun parantavaa hoitoa ei voida enää antaa. Toiminta sisältää oireenmukaisen perushoidon ja kaiken muun ihmisarvoa kunnioittavan huolenpidon lisäksi potilaalle läheisten henkilöiden henkisen tukemisen.Oikeusministeriö on 14.5.1990 antanut luvan Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö – Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård –nimisen säätiön perustamiseen ja vahvistanut sille säännöt.Säätiö on vuokrannut Turun kaupungilta Kaistarniemen kaupunginosasta 13.867 m²:n suurui-sen määräalan, johon valmistui vuoden 1993 lopulla 20-paikkainen yksikerroksinen saatto-hoitokoti, jonka toiminta alkoi 21.2.1994 ja rouva Tellervo Koivisto vihki sen 2.6.1994 Kari-nakodiksi.Turun kaupunki järjesti kuluvan vuoden keväällä saattohoidon ostopalveluista hankintakilpai-lun ajalle 1.10.2013 – 31.12.2016. Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on 22.5.2013 pitämässään kokouksessa tehnyt hankintapäätöksen, jonka mukaan se tulee solmimaan saat-tohoidon ostopalveluja koskevan puitesopimuksen Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön kanssa ajalle 1.10.2013 – 31.12.2016 tarjouksen mukaisella hinnalla. Lisäksi kaupunki solmii puite-sopimuksen Mainio Vire Oy:n kanssa.Tarjouskilpailuun osallistui kaikkiaan neljä palveluntarjoajaa. Näistä Lounais-Suomen Saat-tohoitosäätiön tarjoama vuorokausihinta oli toiseksi edullisin, edullisempi kuin tarjouskilpai-lun voittaneella Mainio Vire Oy:llä. Sen sijaan Mainio Vire Oy sai tarjouskilpailussa laadusta täydet pisteet (30) ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön Karinakoti 18 pistettä.Suomalaisten saattohoitokotien keskuudessa on herättänyt ihmetystä se, miten vasta valmistu-massa oleva laitos voi saada laatukysymyksistä täydet pisteet, vaikka sillä ei käytännössä ole kokemusta tarjouspyynnössä mainitusta palvelutoiminnasta. Suomalaisten saattohoitokotien pitkään kokemukseen viitaten kannaksi on muodostunut, että saattohoidon laadun arvioiminen on paljon vaikeampaa kuin saattohoitoon käytettyjen eurojen arvioiminen.Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on pitkä kokemus oman kohderyhmänsä palveluista. Jär-jestöt toimivat lähellä ihmisiä ja tunnistavat hyvin käytännönläheisesti heidän tarpeensa. Järjestöt tarjoavat myös mahdollisuuden vertaistukeen ja verkostoitumiseen. Kaikki tämä osaaminen jää usein huomiotta tarjouskilpailujen hankintakriteereissä. Järjestöt eivät voita laadussa suuria valtakunnallisia toimijoita, joilla usein on hankintalakiin hyvin perehtynyt asiantuntijajoukko laatimassa tarjouksia.

Varatuomari Pekka SoiniLounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s.

VicehäradshövdingPekka SoiniSydvästra FinlandsStiftelse för Horpicevård r.s.

Hankintayksiköiden tulisi hyödyntää järjestöjen osaamista sosiaali- ja terveysalan julkisissa hankinnoissa

Sammanlagt 31 samfund och privatpersoner grundade 7.3.1990 stiftelsen Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö – Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård vars syfte är att erbjuda patienter med långt framskriden cancer eller annan motsvarande sjukdom symptomlindrande vård när sjukdomen inte längre går att bota. I verksamheten ingår förutom palliativ behandling och övrig människovärdig omsorg även mentalt stöd för personer som står patienten nära.Justitieministeriet gav 14.5.1990 tillstånd att grunda stiftelsen Lounais-Suomen Saattohoito-säätiö – Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård och fastställde dess stadgar.Stiftelsen har av Åbo stad arrenderat ett område på 13.867 m² i stadsdelen Kaistarudden. Här byggdes i slutet av 1993 ett envåningshem för hospicevård med 20 platser. Verksamheten bör-jade 21.2.1994 och hemmet som fick namnet Karinakoti – Karinahemmet invigdes av fru Tel-lervo Koivisto 2.6.1994.Våren 2013 arrangerade Åbo stad ett anbudsförfarande om upphandling av köpta tjänster för hospicevård för perioden 1.10.2013 – 31.12.2016. Åbo stads social- och hälsovårdsnämnd fattade vid sitt möte 22.5.2013 ett upphandlingsbeslut enligt vilket nämnden kommer att ingå ett ramavtal om köpta tjänster för hospicevård med Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård för perioden 1.10.2013 – 31.12.2016 till ett pris enligt anbudet. Dessutom ingår staden ett ramavtal med Mainio Vire Oy.I anbudsförfarandet deltog sammanlagt fyra tjänsteleverantörer. Av dessa var det Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård som erbjöd det näst billigaste priset per dygn. Det var bil-ligare än det pris som erbjöds av Mainio Vire Oy som vann tävlingen. Vid anbudsförfarandet fick Mainio Vire Oy däremot fulla poäng (30) för kvaliteten och Karinahemmet fick 18 poäng.I finländska hem för hospicevård har det väckt förvåning hur en institution som inte ens är färdig kan få fulla poäng för kvalitet trots att den i praktiken inte har erfarenhet av den servi-ceverksamhet som nämns i anbudsinfordran. Med hänvisning till finländska vårdhems långa erfarenhet har uppfattningen blivit att det är mycket svårare att värdera hospicevårdens kva-litet än att värdera de pengar som används till hospicevård.Organisationerna inom social- och hälsovårdssektorn har lång erfarenhet av den egna målg-ruppens tjänster. Organisationerna fungerar nära människor och känner deras behov mycket väl i praktiken. Organisationerna erbjuder även en möjlighet till stöd till likställda och bildan-de av nätverk. Allt detta kunnande blir ofta utan uppmärksamhet i upphandlingskriterierna i anbudsförfaranden. När det gäller kvalitet vinner organisationerna inte över stora riksom-fattande aktörer som ofta har ett stort antal experter på lagen om upphandling som gör anbud.

Upphandlingsenheterna borde utnyttja organisationer-nas kunnande vid offentlig upphandling inom social- och hälsovårdssektorn

N:o 2 - 2013 - 3Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Keuhkosyöpä yllätti rajamäke-läisen Tuutin vuonna 2006. Keuhkojen tähystystutkimuksis-sa havaittiin tuolloin alkavan syövän merkkejä, jotka taltutet-tiin pian rankalla sädehoidolla. Sitkeä tauti uusiutui vuoden 2008 lopulla, jolloin lääkärit päätyivät vasemman keuhkon poistamiseen. Onni onnetto-muudessa, että uusiutuneen syö-vän merkit havaittiin ajoissa.

Poistoleikkauksesta jäi Tuutille epämieluisaksi muis-toksi hermosärkyä, johon lääk-keet toivat kaivattua helpotus-ta. Viime aikoina annostelua on pienennetty ja lääkärikäyntejä vähennetty.

– Kipu on nyt paremmin hallinnassa, vaikka lääkkeiden sivuvaikutukset tuovatkin ikä-vän lisänsä. En voi tietää, lop-puuko kipu koskaan, muutoin kuin pienentämällä lääkean-noksia ja kokeilemalla.

– Juhannuksen alla neljä vuotta sitten tehdyn leikkauk-sen jälkeen keuhkot tähystettiin ja kuvattiin puolivuosittain. Nyt tähystyksiä ei enää ole, ainoas-taan tietokonekuvat otetaan ker-ran vuodessa, Tuutti kertoo.

Elämäntavat remonttiin Tuutti kertoi vuonna 2011 ole-vansa yksikeuhkoiseksi varsin

hyvässä kunnossa. Sitä hän on tänäänkin – ellei jopa parem-massa.

– Huomaan, että jaksamise-ni on jonkin verran kohentu-nut. Kevyet kävelylenkit koi-ran kanssa ovat pidentyneet. Ilman muuta edelleen on syytä välttää vaativampaa fyysistä ponnistelua. Uskon, että kunto-ni taantuisi hyvinkin nopeasti, jos en pitäisi siitä huolta.

Lähes 20 vuotta tupakoi-neen, keskimäärin askin päi-vässä polttaneen tapasauhutte-lijan oli vaikea luopua pahees-taan. Tuutti muistelee, ettei lopettamispäätöstä ollut helppo tehdä, mutta pakon edessä vält-tämätöntä. Tupakanhimo unohtui vähitellen, saunaoluet-kin jäivät samalla.

– Elämäntapojen muutok-silla pyrin estämään sen, ettei syöpää todettaisi jäljellä ole-vasta oikeasta keuhkopussista. Toki terveet elämäntavat ovat lääke yleiseenkin hyvinvoin-tiin.

”Turha murehtia”Tuutti kertoo, ettei keuhkosyö-pään sairastuminen tuonut mu-kanaan merkittäviä muutoksia päivittäiseen elämäänsä. Arki pyörii omalla painollaan.

– Olen pystynyt elämään iloistakin elämää ja saanut

kaksi lasta vielä diagnoosin kuultuani. Perhe on ollut tu-kena alusta asti. Syöpään sairastuminen on vakava paikka, mutta murehtiminen ei auta.

Syövän uusiutuminen ei kummittele Tuutin mielessä päivittäin, enää ainoastaan jäl-kitarkastusten yhteydessä. Neljä lasta tuo vipinää arkeen ja takaa isälle muuta ajatelta-vaa.

– Tulevaisuudesta ei voi tietää, mutta olen kiitollinen tämänhetkisestä terveydenti-lastani. Olen edelleen osatyö-kyvyttömyyseläkkeellä päivä-töistäni, mutta puuhaa riittää yllin kyllin. Tänä kesänä olem-me ajatelleet rakentaa uima-altaan kotipihallemme, hän nauraa.

Petri Tuutti osallistui toi-minta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa aikuisten syöpäpoti-laiden perhekurssille vuonna 2011. Kokemus oli mieluisa, ja hän otti osaa vanhemmuutta tukevalle kurssille myös tänä kesänä.

– Tänne oli hyvä palata, lapsetkin viihtyvät mainiosti. Olen kokenut Raha-automaat-tiyhdistyksen kurssit antoisik-si.


Asioihin valoisasti suhtautuva Petri Tuutti ei lannistunut keuhkosyöpädiagnoosin kuultuaan. Leikkauksen jälkeen arki on rullannut päivä päivältä yhä mukavammin. – Tilanne on ollut vakaa nyt usean vuoden. Hyvä peruskunto on auttanut toipumi-sessa, eikä sairaus ole uusiutunut. (Kuvassa Petri Tuutti poikansa Ninon kanssa vuonna 2011.)

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien numerossa 2/2011 kerrot-tiin pitkään tupakoineen, keuhkosyöpään sittemmin sairastuneen Pet-ri Tuutin toipumisesta ärhäkän taudin jälkeen. Nyt, kaksi vuotta myö-hemmin, elämänmyönteinen 45-vuotias suurperheen isä edelleen pors-kuttaa eteenpäin määrätietoisesti. Syöpä muistuu mieleen lähinnä vain harventuneilla kontrollikäynneillä.

”Elämä maistuu ilman tupakkaa”

Keuhkosyövän selättänyt perheenisä:


Yhdestoista Sykerö Beach jär-jestettiin Sorttamäen hiekkaran-nalla 17-18.8.2013. Biitsiä pelat-tiin niin sateessa kuin kauniissa auringonpaisteessakin. Joukku-eita oli mukana ennätysmäärä - yli 190 pelaajaa osallistui syöpä-lasten hyväksi järjestettyyn hy-väntekeväisyysturnaukseen.

Sykerö Beach toivottaa joka vuosi tervetulleeksi kaikki biitsin

ystävät. Nuorimmat pelaajat ovat 12-13 –vuotiaita ja kokeneimmat pelaavat yli 70 vuoden kokemuk-sella. Turnauksessa on tavoittee-na pitää hauskaa, pelata hyviä pelejä ja tietenkin kerätä rahaa erittäin tärkeään kohteeseen.

Sykerö Beachiä on vuosittain tukemassa myös joukko yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lähettipal-velu Turun Redline, Myllyn In-

tersport ja PerkinElmer ovat pit-käaikaisempia turnauksen tuki-joita. Lounais-Suomen Syöpäyh-distys ja Turun kaupunki tarjoa-vat turnaukselle hienot puitteet.

Sykerö Beach XII pelataan 16.-17.8.2014. Tervetuloa mu-kaan!

Teksti: Pia Kakko Kuva: Liisa Järvelä

Sykerö Beach XI keräsi ennätyksellisen joukkuemäärän!

SYÖVÄNTORJUNTATYÖN TEKIJÖITÄ JA TUKIJOITA

Viidenkymmentä viiden harri-kan letka kaartaa pihaan. Har-ley Davidson Club Finland Chapter 2:n jengi vie syö-pänuoret jätskille. Edessä on nuorille Meri-Karinassa järjes-tetyn “Pärjää ilman vanhem-pia” -kurssin loppuhuipennus.

Jokainen saa päättää, minkä harrikan kyytiin hyppää. Komeat amerikanraudat kiiltelevät aurin-gon valossa. Vieressä patsastele-vat ylpeät pyörien omistajat. Mukana menossa on stereotyyp-pisellä motoristiparralla varustet-tuja harrastajia sekä muutama kauniimman sukupuolen edusta-ja. Kokonaisvaikutelma on kui-tenkin, että harrikkakerho vetää jäseniä laidasta laitaan.

Meri-Karinan pihan täyttää iloinen puheensorina. Asian-

tuntevimmat nuoret esittävät pyöriä koskevia kysymyksiä. Tämän jälkeen on aika laittaa kypärä päähän ja käydä mat-kaan.

Pitkä ja äänekäs motoristi-jengi kerää ihailevia ja paheksu-via katseita pitkin Kakskerran-tietä mutkittelevalla reitillä. Jotkut vilkuttavat ystävällisesti. Ensimmäistä kertaa pyörän kyy-dissä oleva toimittaja nauttii suuresti vauhdin hurmasta. Ei tällaista koe ikinä koppiauton kyydissä! Harrikoita näkyy pitkä letka eteen ja taaksepäin. Aje-taanpa välillä rinnakkainkin.

Puolen tunnin hurjastelun jälkeen saavumme Harjattulan Kokouskartanon jäätelö- ja kahvikeitaalle. Taukoaan viet-tävät kurssille osallistuneet

Jussi Nyman ja Miia Patrikai-nen. Nämä nuoret ovat todella onnekkaita. Heidän syöpänsä on jo lähes selätetty. Kaiken lisäksi he löysivät toisensa Porvoossa järjestetyn vastaa-van kurssin kautta.

- Kyllähän sillä on iso mer-kitys, että meillä on samanlai-sia kokemuksia takana. Ym-märrämme toisiamme todella hyvin ja kemiat toimivat, Ny-man juttelee.

Patrikainen on samaa miel-tä. Hänestä on myös tärkeää, että molemmat osaavat nauttia elämän pienistä asioista nyt, kun syöpä on lähes selätetty. Heistä on lisäksi mukavaa olla kurssilla jeesaamassa muita nuoria kurssin vanhimpina.

- Ohjelma on hyvää täällä ja kurssi on aika sopivan mit-tainen. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin vertaistuki. Sen mer-kitystä ei voi korostaa liikaa, Patrikainen kertoo.

Pian jätskitauko on ohi ja on aika jälleen käydä harrikoiden

selkään. Luonnossa alfaurokset johtavat ryhmäänsä ja erottuvat koollaan muista. Niin meilläkin kärjessä tuulta halkova harrikka erottuu massivisuudellaan jo selkeästi muusta ryhmästä. Ää-nikin on sen mukainen.

Kakskerran läpi mutkittele-va reitti paluumatkalla vaikut-taa edelleen mielettömän hie-nolta. Ilta-aurinko paijaa iloi-sia harrikkakyytiläisiä. Pieni tuulenvire tuo matkantekoon raikkautta. Kaunis varsinais-

suomalinen panoraama piirtyy kyytiläisten verkkokalvoihin samalla kun saamme nauttia viimeiset hetket vauhdinhur-masta. Harrikkakärpänen lie-nee puraissut jo useaa kyyti-läistä.

Kun harrikat kaartavat jäl-leen Meri-Karinan pihaan, se-kä kuskit että matkustajat ovat tyytyväisiä illan antiin. Klu-biin ja tapahtuman järjestystii-miin kuuluva Jarkko Simola on myös samoilla linjoilla.

- Tämä on jo 12. kerta, kun järjestämme tällaisen tapahtu-man ja joka kerta on varmasti ollut hauskaa. On ilahduttavaa olla tarjoamassa ikimuistoisia kokemuksia nuorille. Lisäksi arvostan sitä, että nuorilta saa suoraa palautetta tapahtuman onnistumisesta, Simola kertoo.

Eiköhän ensi vuonna men-nä taas uudestaan.

Teksti: Joel Kanerva Kuva: Anne Vähämäki

Meri-Karinaan kuuluu puolen kilometrin päästä moottorin vaimea murina. Naapurin taidekappelissa on juuri jumalanpalvelus käynnissä. Tällä kertaa virttä veisataan möre-än basson kera.

Motoristit veivät syöpänuoret jäätelölle

Tarja ja Pentti Kajala järjesti-vät 45-vuotishääpäivänsä ja Pentin 70-vuotisjuhlan Meri-Karinassa 17.8.2013. Toiveena oli, että sukulaiset, ystävät ja tuttavat osoittaisivat lahjojen sijaan tukensa hyväntekeväi-syyteen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan. Meri-Karinan luonnonläheinen ympäristö viehätti ja monipuo-linen toiminta syöpäpotilaiden auttamiseksi kannusti tuke-maan. Syöpäyhdistys oli paris-kunnalle yhdistyksenä jo en-nestään tuttu. Syöpälehdessä

olleet tarinat ovat koskettaneet ja antaneet motivaatiota osal-listua toiminnan tukemiseen.

-Olen ollut jäsen jo 30-vuot-ta, mutta itse en ole yhdistyk-sen palveluja tarvinnut. Sen sijaan työtoverini oli hoidetta-vana Karinakodissa ja sain nähdä, miten kaunis hänen elä-mänkaarensa päätösvaihe oli. Kokemus pysäytti ajattele-maan, miten tärkeää on, että elämän loppuvaihe on miellyt-tävä ja että on mahdollisuus rauhalliseen ympäristöön ja hoivaan, kertoo Tarja.

Elämänkaaren loppuvai-heen lisäksi myös elämänkaa-ren alkuvaiheessa olevien las-ten tukeminen on pariskunnan sydäntä lähellä oleva asia. Ker-tynyt lahjoitussumma 1300 € , ohjattiinkin molempiin; lap-sisyöpäpotilaiden toimintaan sekä Karinakodin toimintaan. Erityisesti Kajalat toivovat että varoja ohjattaisiin potilaiden vir-kistystä ja hyvää oloa tukevaan toimintaan.

Teksti: Minna Vaininen Kuva: Martti Laine

Meri-Karinan toiminta syöpäpotilaiden hyväksi kannusti lahjoittamaan

Kaarina Hannulaa syöpä on koskettanut läheisesti, sillä puolisolla, äidillä ja sisaruksil-la on ollut syöpäsairaus. Itse-kin 8-vuotiaana, sotavuosina, vakavan sairauden kokenut Hannula on halunnut osallistua Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toiminnan tukemiseen järjestämällä konsertteja, joi-den tuotto on ohjattu lapsisyö-päpotilasperheiden tukemi-seen.

-Lapsen sairastuminen syö-pään koskettaa, lapsihan on vasta elämän alussa ja sairaus on kova paikka myös vanhem-mille, toteaa Hannula.

Kaikkiaan Elämälle kiitos-konsertteja on toteutettu kolme. Kaksi ensimmäinen konserttia

järjestettiin vuosina 2003 ja 2008 Auran kirkossa, esiintyjä-nä oli Orippään kööri, johtaji-naan Rita ja Hannu Ilola. Kol-mas konsertti järjestettiin tä-män vuoden elokuussa 25.8., Auran yhtenäiskoululla Hannu-lan 80-vuotispäivän merkeissä. Esiintyjinä olivat Kyrön viihde-kuoro ja Päivien kimallus-kuo-ro, johtajinaan Heli ja Taisto Lehtonen. Elokuun konsertin tuotto, 2820 €, ohjataan myös syöpää sairastavien lasten hy-väksi. Yhteensä vuosien varrel-la järjestettyjen konserttien tuotoksi on kertynyt 8219 €.

Kaikissa kolmessa konser-tissa on vapaaehtoisten esiinty-jien tarjoaman musiikkiesityk-sen lisäksi ollut aina tarjolla

ruispuuroa, kakkukahvit, ma-renkia ja karjalanpiirakkaa, joka muistuttaa Hannulaa lap-suuden kotiseudusta:

-Muistot ovat tärkeitä. Teen joka vuosi kotiseutumatkan Karjalaan, sinne kaipaan aina. Olen ollut läsnä monen lähei-sen rinnalla hänen viimeisinä hetkinään ja yhteiset kokemuk-set ja monet muistot palautuvat mieleen usein juuri musiikin tai jonkin arjen tapahtuman kautta. Muistot, surut ja ilot- jokainen kokemus rikastuttaa ja olen kiitollinen että olen saa-nut olla terve ja nauttia elämän rikkauksista, sanoo Hannula.

Teksti: Minna Vaininen Kuva: Leena Nordenberg

Elämälle Kiitos - konsertteja lapsisyöpäpotilasperheiden hyväksi

Sykerö Beach XII pelataan Sorttamäen hiekkarannalla 16.-17.8.2014.


Suomen suurimmat JOULUMYYJÄISET

TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSA

Sunnuntaina 8.12.2013 klo 11–18 Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia,

satoja myyjiä

Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja –koristeita,

hauskoja leluja – melkein mitä tahansa.

Lahjaongelmiin ratkaisuyhdellä ostosreissulla!

Ravintola avoinna. L-S Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa asiakkaille ilmaisen pysäköinnin.

Linja-autokuljetukset (nro 100) Kauppatorilta. Vapaa sisäänpääsy.

Myyjät huomio! Myyntipaikkavaraukset puhelin 02 2657 687

(ei kirpputoritavaraa)

Järj. Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y.


Biopankki tarkoittaa lääketie-teellistä kokoelmaa, joka sisäl-tää ihmisperäisiä, biologisia näytteitä – kuten kudos-, veri- ja virtsanäytteitä – sekä tietoja näytteenantajista. Biopankin koko ja sisältö voivat vaihdella muutamasta sadasta yhtä sai-rautta edustavasta näytteestä useiden tuhansien näytteiden valikoimaan.

Sairaalabiopankkitoiminta alkaa Suomessa ensimmäisenä Turussa. Tyksin yhteydessä syksyllä toimintansa käynnis-tävä Auria Biopankki on Turun yliopiston sekä Varsinais-Suo-men, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien yhteishan-ke. Se tukee erityisesti syöpä-, diabetes- sekä sydän- ja veri-suonitautien tutkimusta sai-raanhoitopiirien erikoisalojen mukaisesti. Kasvaimista peräi-sin olevia kudosnäytteitä on kokoelmasta neljännes.

– Toiminnan alkuvaiheessa tutkimus keskittyy voimakkaas-ti syöpätauteihin. Jatkossa on tarkoitus kerätä myös muun muassa verinäytteitä, kertoo ylilääkäri, Turun yliopiston pa-tologian professori Olli Carpén.

Ainutlaatuinen tutkimusympäristö Auriasta avautuu laaja näyte-kirjo lääketieteelliseen tutki-mukseen: 400 000 kudosnäy-tettä 200 000 potilaalta. Tällä hetkellä käytössä olevan rekis-

terin potilasnäytteet on kerätty lähes sadan vuoden ajalta Tu-russa, Porissa ja Vaasassa. Vii-meisen 20 vuoden tiedot ovat valmiiksi elektronisessa muo-dossa.

Syyskuun alussa voimaan tulleen biopankkilain myötä biopankin tietokanta kasvaa entisestään. Näytteiden hyö-dyntämisellä saavutettu tutki-mustieto palautuu pankkiin muiden biopankkitutkimusta tekevien käytettäväksi.

– Uuden lain yksi onnistu-nut piirre on tuoreimpien tutki-musten rakentuminen vanhan tiedon päälle. Ikään kuin kor-koa kasvavat hoitotulostiedot tuovat käytännön hoitoon en-tistä täsmällisempiä menetel-miä, kun voimme ymmärtää yksilöllisiä taudinkuvia.

– Tällä hetkellä ongelmana on, että esimerkiksi syöpäpoti-laille on käytössä useita eri hoitovaihtoehtoja, eikä lääkä-reillä aina ole työkaluja valita kullekin potilaalle sitä parhai-ten tehoavaa, Carpén harmitte-lee.

Joidenkin vuosien päästä biopankkitoiminnan hyödyt voivat näkyä konkreettisesti myös potilaan kukkarossa.

– Tarkoin eriteltyjen poti-lasaineistojen avulla on mah-dollista järkiperäistää kliinisiä hoitokokeita ja siten saada edullisemmaksi kalleinta lää-kekehityksen vaihetta. Ajatuk-sena on tehdä yhteistyötä lää-

keyritysten kanssa näytteitä kuitenkaan myymättä.

Uusi laki takaa toimin-nan läpinäkyvyyden Biopankkilaki paitsi mahdol-listaa näytteiden laajan hyö-dyntämisen myös turvaa yksi-lön oikeudet; näytteiden ja

niihin liittyvien tietojen luovu-tus perustuu aina kirjalliseen suostumukseen.

Lupaa näytteen tallentami-sesta biopankkiin kysytään heti sairaalaan tultaessa. Toi-minta on näytteenantajalle va-paaehtoista, eikä se tuo luovut-tajalle kustannuksia.

– Näytteen antaminen ei

vaadi potilaalta minkäänlaisia erityistoimenpiteitä. Ylijäämä näytteestä kerätään talteen ru-tiinidiagnostiikan yhteydessä. Yksittäisen potilaan henkilölli-syys ei ole tunnistettavissa, sillä näytteet luovutetaan tutki-mukseen koodattuina, Carpén alleviivaa.

Lisäksi laki takaa henkilöl-le oikeuden saada tietää, mistä häntä koskevia tietoja on saatu ja mihin näytteitä on luovutet-tu. Yksilöityä tutkimustietoa näytteestä ei kuitenkaan ole mahdollista antaa.

Auria Biopankkiin siirtyvät syksyllä myös vanhat, sairaan-hoitopiireihin vuosikymmen-

ten aikana kerätyt näyteko-koelmat. Siirrosta tiedotetaan julkisesti potilaille, jotka voi-vat halutessaan kieltää näyttei-den käytön jatkotutkimuksissa.

– Tämä on potilaan kannal-ta selkeä parannus, sillä aiem-min Valvira on antanut suostu-muksen suurempien näyte-aineistojen hyödyntämiseen näytteenantajan tietämättä. En usko, että kovin moni estää näytteidensä tutkimuskäytön, sillä kansalaiset ymmärtävät toiminnan edut.

Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Hannu Aaltonen / Turun yliopiston viestintä

Turussa toimintansa käynnistävä Auria Biopankki kerää, käsittelee ja säilyttää ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyvää terveystietoa tutkimuskäyttöä ja lääkekehitystä varten. Ylilääkäri, professori Olli Carpén uskoo biopank-kitoiminnan kaventavan kuilua peruslääketieteen havain-tojen ja potilashoidon välillä. – Pyrimme entistä tarkem-min ymmärtämään yksilöllistä tautia ja löytämään kul-lekin potilaalle parhaiten sopivat hoitomenetelmät.

Turkuun perustettu Suomen ensimmäinen kliininen biopankki aloittaa toimintansa uu-den biopankkilain myötä tänä syksynä. Jatkos-sa esimerkiksi kudosnäytteitä on mahdollista hyödyntää terveyttä edistävissä lääketieteelli-sissä tutkimuksissa aiempaa laajemmin ja avoimemmin. Näytteenantajalle toiminta on vapaaehtoista, vaivatonta ja maksutonta.

Ihmisperäinen näytekokoelma on tutkijoiden aarreaittaUusi biopankkilaki voimaan syksyllä 2013

Turku ehti ensinAuria Biopankki avaa ovensa ensimmäisenä kliinisenä biopankkina Suomessa. Lähivuosina perässä tulevat ai-nakin yliopistollisten keskussairaaloiden yhteyteen pe-rustettavat biopankit Helsingissä, Tampereella, Kuopi-ossa ja Oulussa. Biopankin voi perustaa sekä yksityinen että julkinen toimija lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan luvalla.

Turun yliopiston patologian professori Olli Carpénin mu-kaan oivat lähtökohdat biopankkitoiminnalle Turussa antavat alueen korkea teknologinen ja tutkimuksellinen osaaminen sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö.

– Syöpätautien osalta Turussa on hyvä tutkimusta tuke-va verkosto, jonka muodostavat PET-keskus ja Biotek-niikan keskus yhdessä VTT:n syöpädiagnostiikkakehit-telyn kanssa. Lisäksi meillä on lukuisia menestyksekkäi-tä syöpätutkimusryhmiä.

Carpén arvioi, että suomalainen biopankkijärjestelmä antaa tutkimuksellisen etulyöntiaseman muiden maiden biopankkeihin nähden. Suomalaisten biopankkien tuke-na ovat muun muassa yhtenäinen terveydenhuoltojär-jestelmä, huolellinen terveystietorekisteröinti ja tutki-mustyöhön myönteisesti suhtautuvat kansalaiset.

Lue lisää Auria Biopankin toiminnasta biopankin verk-kosivuilta www.auriabiopankki.fi.

Lääkealan rohkea edelläkävijä.

Kanssasi tulevaisuuteen täydellä sydämellä.

CCC

909-

09/1

1


– Vastalahjaksi toivon yhteen paitaan nimmarit myös teiltä lapsilta, Korpikoski hymyili.

Leijonahyökkääjälle syö-väntorjuntatyöhön osallistu-minen ei ole ensimmäinen kerta, sillä hän osoitti taan-noin Sykerölle lokakuun 2012 pelipalkkionsa. Sykerö on Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen lapsisyöpäpotilasper-heiden kerho. Lisäksi hän on ollut mukana syöpälasten tem-pauksissa kuten pelaamassa pesäpalloa.

– Syöpää sairastavien lasten tukeminen jäi mieleen pesäpal-lomatsista muutamia vuosia sitten. Ajattelin, että kannan korteni kekoon toistekin sopi-van tilaisuuden tullen.

Vaatimaton Korpikoski on pitänyt matalaa profiilia hy-

väntekeväisyystyöstään, eikä hän nytkään halunnut sillä her-kutella: ”Ei sitten tehdä tästä vierailusta turhan virallista”, hän huikkasi heti Meri-Kari-naan tullessaan. Pääasia, että kohde on tärkeä.

– Olen ollut onnekas, ettei syöpä ole osunut aivan lähipii-riin. Jenkeissä tulee käytyä jonkin verran lastensairaalois-sa, joissa syövän sairastaminen konkretisoituu. Joukkueen puolesta vierailut on järjestetty hyvin.

Korpikoski haastaa suoma-laiset urheiluseurat löytämään paremmin hyväntekeväisyyden pariin.

– Rahasumman suuruudella ei ole merkitystä. Pienistäkin määristä kasvaa vähitellen suu-ria.

Jatkosopimus takataskussa Korpikosken kansainvälinen ura ammattilaisjääkiekkoilijana al-koi vuonna 2006, jolloin hän liittyi Pohjois-Amerikkaan AHL:n Hartford Wolf Packin vahvuuteen. Sittemmin hän siir-tyi NHL-miehistöön New York Rangersin hyökkääjäksi. Vuo-desta 2009 asti peliseurana on ollut Phoenix Coyotes, joka va-rasi kiekkotähden ensimmäisellä kierroksella jo vuonna 2004.

Hyvänä alivoimapelaajana ja työteliäänä laitahyökkääjänä tun-nettu Korpikoski teroitti luistimen-sa iskukuntoon alun perin TPS:n ja nuorten maajoukkueen riveissä. Turkulaisen SM-liigajoukkueen mustavalkoisen pelipaidan Korpi-koski puki uudestaan ylleen kau-den 2012–2013 alussa NHL:n työsulun takia, ja MM-kisoihin hän riensi Leijonien avuksi Coyo-tesin jäätyä ulos pudotuspeleistä raskaan NHL-kauden jälkeen.

Suomalaislaituri jatkaa tutuis-sa maisemissa Arizonassa sol-miessaan nelivuotisen, 10 miljoo-nan dollarin jatkosopimuksen kojoottien kanssa. Rapakon toi-selle puolelle Korpikoski suuntaa tyttöystävänsä, fitness-kilpailija ja personal trainer Janni Hussin kanssa jälleen syyskuun alussa. Pariskunta kertoo asettuneensa Yhdysvaltoihin ja yhteiseen ko-tiinsa loistavasti.

Turkua Korpikoski ei unohda, vaikka asuukin Atlantin takana.

– Olen nauttinut lomailusta kesäisessä Turussa, ei ole edes tehnyt mieli mennä muualle. Kotini on aina ollut täällä, ja Turkuun on mieluisaa palata.

Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Jonny Holmén/ TS, Aleksi Rajamäki

Vuonna 1986 syntynyt TPS-kiekkokasvatti Lauri Korpi-koski pistäytyi toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinas-sa 25. heinäkuuta. – On mukavaa käydä tutustumassa, teillä on täällä hienot tilat, hän kehui. Viljami Ahtola (vas.) ja Samu Matintalo (oik.) olivat tyytyväisiä odote-tun vieraan tapaamisesta.

Suomen jääkiekkomaajoukkueen ja Phoenix Co-yotesin hyökkääjä Lauri Korpikoski lahjoitti lät-käpelipaitoja syöpäsairaille lapsille heinäkuun lopulla. Paidat olivat Korpikosken kasvattiseura TPS:n, ja ne oli varustettu nimikirjoituksin.

Turkulainen NHL-kiekkotaituri ilahdutti lapsisyöpäpotilaita

Hyödyt joka päiväMonipuolinen tuote- ja palvelutarjontamme on lähelläsi joka päivä. Rahanarvoisten etujen ja edullisten hintojen lisäksi saat Bonusta yli 2000 bonustoimipaikassa. Ostosten maksamises-takin saat etua, kun valitset S-ryhmän toimi paikoissa maksu-välineeksi S-Etukortin.

Olivatpa ostosi pienet tai suuret, asiakasomistajuus kannattaa joka päivä.

Ellet vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaa liittyä! Teet sen helposti vaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä osoitteessa S-kanava.fi.

www.tok.�

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys muisti Lauri Korpikoskea ja hänen tyttöystäväänsä Janni Hussia Sykerö-paidalla.


Eturauhanen on noin 20 gram-maa painava, halkaisijaltaan muutaman senttimetrin kokoi-nen rauhanen, jonka tehtävänä on tuottaa osa siemennesteestä. Se sijaitsee virtsarakon alapuo-lella peräsuolen edessä ja ym-päröi virtsaputkea.

Pienestä koostaan huoli-matta eturauhanen saattaa ai-heuttaa mittavaa harmia: syö-pädiagnoosin, jonka saa vuo-sittain noin 4700 suomalais-miestä, pääasiassa yli 70-vuo-tiaat. Esiintyvyys on suurinta teollistuneissa länsimaissa ja vähäisintä Aasiassa.

– Eturauhassyövän aiheut-tajia ei tunneta tarkkaan. Sai-rastumisriskiä lisännevät ra-vinnon huono laatu, lihavuus sekä rodulliset ja geneettiset tekijät. Myös tupakoinnilla on havaittu olevan hienoinen vai-kutus syövän syntyyn, kertoo urologi Boström.

Tutkimuksiin on syytä men-nä, jos havaitsee eturauhaspe-räisiksi sopivia virtsan keräy-tymiseen tai rakon tyhjentämi-seen liittyviä oireita tai verta virtsassa. Eturauhassyövästä voivat ilmoittaa lisäksi virtsa-tietulehdukset sekä alavatsa- ja selkäkivut.

– Aivan varhaisinta totea-mista haittaa alkavan syövän oireettomuus. Toisaalta, jos oireita ilmaantuu, ne voivat vii-tata myös ikääntymisen myötä eturauhasissa tapahtuvaan hy-vänlaatuiseen liikakasvuun. Joka tapauksessa virtsankul-kuun liittyvät ongelmat on aina syytä selvittää.

Syöpäriski näkyy PSA-arvosta Eturauhassyöpään sairastunei-den määrä on kaksinkertaistu-nut 80-luvun lopun lukemista mutta pysynyt lähes samana koko 2000-luvun. Syynä yleis-tymiselle on Boströmin mu-kaan PSA-testaus, joka löytää syöpiä varhaisemmassa vai-heessa.

Suomessa ei toteuteta etu-rauhassyövän valtakunnallisia joukkotarkastuksia, mutta seu-

lontaverikokeeseen on halutes-saan mahdollista päästä. PSA-testaus ei kuitenkaan ole on-gelmatonta, sillä verestä mitat-tava PSA-merkkiaineen (pros-tataspesifinen antigeeni) kor-kea arvo ei automaattisesti viittaa syöpään. Siten virhear-viointeja tulee aika ajoin.

– Yksittäistä mittaustulosta kannattaa uskoa varauksella, sillä poikkeava PSA-arvo joh-taa harhaan keskimäärin yli puolessa tapauksista. Positiivi-sen verikoetuloksen jälkeen asia varmistetaan koepalanäyt-teestä.

– Tämä asettaa esteitä sys-temaattisten seulontojen järjes-tämiselle, eikä joukkotarkas-tuksia ole näköpiirissä aivan lähiaikoina. Parempia seulon-tatestejä kehitetään jatkuvasti.

Hoidon valinta mo-nen summa Eturauhassyövän hoidon kul-makiviä ovat aktiiviseuranta, leikkaus- ja sädehoidot sekä hormonihoito. Usein hoito-muotoja yhdistellään keske-nään.

– Hyvin matalan riskin etu-rauhassyövässä ensisijaisena toimenpiteenä on seuranta, jos-sa kasvainta pidetään silmällä verikokein, tunnustelemalla ja ottamalla koepaloja. Seuranta-linjalle päädytään etenkin, jos syöpä todetaan varhaisessa vai-heessa.

– Valtaosa potilaista kuiten-kin leikataan tai sädehoide-taan. Hormonihoitoja sen si-jaan käytetään yleensä levin-neessä taudissa tai jos potilas on niin heikko tai iäkäs, ettei siedä muita hoitoja, Boström jatkaa.

Hoito suunnitellaan poti-laalle aina yksilöllisesti. Kuten muidenkin syöpäsairauksien kohdalla, hoidon valintaan vai-kuttavat muun muassa kasvai-men koko ja tyyppi sekä poti-laan muut sairaudet, yleiskun-to, ikä ja lääkitykset.

– Eturauhassyöpä harvoin uhkaa välittömästi potilaan henkeä. Selkeä enemmistö

syöpätapauksista ei tarvitse hoitoa lainkaan tai ne ovat pa-rannettavissa.

Tarkemmin, tehokkaamminBoström uskoo, että nykyiset hoidot säilyttävät pitkään ase-mansa paikallisen eturauhasen syövän hoidossa. Uusia hoito-keinoja on kuitenkin luvassa.

– Mahdollisesti lähitulevai-suudessa koko eturauhasta ei ole tarvetta poistaa tai sädettää, vaan ainoastaan kasvainalue tuhotaan esimerkiksi lämpökä-sittelyllä tai muulla täsmäalue-hoidolla. Tällaiselle niin sano-tulle fokaaliterapialle (focal therapy) antaa mahdollisuuksia jatkuvasti kehittyvä kuvanta-mistutkimus, jonka ansiosta kasvain pystytään paikanta-maan paremmin.

Myös laajemmalle levin-nyttä tautia on jatkossa mah-dollista hillitä – entistä pure-vimmin lääkkein.

– Uusia valmisteita on tullut viime vuosina markkinoille useita, vielä kymmenen vuotta sitten tilanne oli aivan toinen. Jatkuvasti tehostuvat uudet lääkkeet ovat suuri haaste yh-teiskunnalle, sillä ne ovat ko-vin kalliita ja potilasryhmä on suuri.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen yhteydessä toimii ETUSET-vertaistukiryhmä eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmä järjestää monipuolista toimin-taa, muun muassa luentoja keskustelutilaisuuksia sekä virkistäytymistä, pitkin vuot-ta. Osallistuminen edellyttää Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen jäsenyyttä. Lisätietoja antaa ETUSET-ryhmän sih-teeri, sairaanhoitaja Sanna Tölkkö, p. 044 5537 551 (ti klo 18–19).

Teksti: Aleksi Rajamäki

Eturauhassyöpäpotilaiden ennuste on parantunut vuo-sien myötä. Mitä aiemmin syöpä löydetään, sitä parem-mat ovat hoitomahdollisuudet. – On vaarallista, että eturauhassyövät niputetaan helposti yhdeksi kokonai-suudeksi. Kokonaisuuden sisällä on pahanlaatuisten kasvaimien lisäksi suuri joukko erittäin hyväennusteisia, täysin hoidettavissa olevia syöpälöydöksiä, ylilääkäri Peter Boström sanoo.

Kun virtsaamistarve lisääntyy, virtsasuihku heikkenee ja yleiskunto laskee, on syytä ha-keutua lääkärin pakeille. Iäkkään miehen etu-rauhasessa saattaa silloin kyteä jo pitkälle edenneitä pahanlaatuisia solumuutoksia. – Ai-na ei kuitenkaan ole syytä huoleen, sillä oireet voivat kertoa myös hyvänlaatuisesta eturau-hasen liikakasvusta, muistuttaa Tyksin urolo-gian ylilääkäri, dosentti Peter Boström.

Eturauhassyöpä on yleinen mutta usein hoidettavissa

Peter Boström (vas.) vastaanotti Crystal Matula -palkinnon EAU:n kokouksessa 15.3.2013. Palkinnon luovuttivat palkinnon tukija Ray Laborie ja Euroopan Urologiyhdistyksen puheenjohtaja Per-Anders Abrahamsson.

Prostatae cancer – miesten yleisin syöpä● Eturauhassyöpä on pääasiallisesti

iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden miesten tauti. Sen ilmaantuvuus suurenee 50 ikävuoden jälkeen.

● Uusia eturauhassyöpiä havaittiin 4726 vuonna 2011. Eturauhassyö-vän osuus oli noin 30 % kaikista miesten syöpätapauksista.

● Vuonna 2011 eturauhasen syöpään menehtyi noin viidennes taudin saa-neista.

● Joka seitsemäs eturauhasen syöpä esiintyy suvuittain. Lisäksi arvioi-daan, että 2–10 % eturauhassyövis-tä johtuu periytyvästä syöpäalttiu-desta.

Lähteet: Syöpäjärjestöt, Syöpärekis-teri

Lisää eturauhassyövästä: www.kaypahoito.fi / eturauhassyöpäwww.propo.fi (Suomen Eturauhassyöpäyhdistys ry)

www.bioteekki.fiwww.bioteekki.fi


Suomen Ortotiika & Protetiikka

APUVÄLINEKLINIKKAPuh. 044 507 [email protected]

www.fi-op.fi

KiinteistötoimistoHansa Oy LKV

Kristiinankatu 6 B20100 Turku

Puh. 02 251 8111 fax 02 233 6003

57

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsentiedotteen ilmoittajattukevat syöväntorjuntatyötä

Kaihdinliike SandbergNuppulantie 33, Turku

puh. 02-276 9300Katrineholminkatu 9, Salo

puh. 02-731 5415Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen

MYNÄMÄEN SILMÄASEMAMynäcenter

23100 Mynämäkipuh. 02-430 6088

JOHANNA KAIHDINEerikinkatu 38, 20100 Turku

puh. 02-253 5888

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-13

KASKENMÄEN KUKKAKaskenkatu 120700 Turku

puh. 02-231 6282Avoinna: ma-pe 9-17 la 9-14 su 12-15

JOKAKUVAVerkatehtaankatu 8

20100 Turkupuh. 02-469 1491

[email protected]

Kello- ja KultaliikeJ. MÄKELÄ OY

Turuntie 1232200 Loimaa

puh. 02-762 2569

KAARINAN SEUDUNHAUTAUSTOIMISTO

Puntarikatu 120780 Kaarina

puh. 02-243 2779

Turun Hautakivipalvelu KyJuha ja Birgitta Iljanka

puh. 236 0329Uudenmaantie 78, Turku

www.alina.fi

MARTIN APTEEKKI

Kupittaankatu 146, 20810 TurkuPalvelemme ma-pe 9-18 la 10-14

ASIANAJOTOIMISTO HANNU VEHANEN

Käsityöläiskatu 1, 20100 Turkupuh. 232 2272 tai 0400 820 964

fax 232 [email protected] www.vehanen.fi

HAUTAUSTOIMISTO

PerttalaAnnikki Perttala-Koskinen Oy

Suvun omistuksessa vuodesta 1932Linnankatu 3, Turku, puh. 231 4074Hämeenkatu 1, Turku, puh.231 4557

KUKKATERTTU(02) 841 5750

Linja-autoasemaUusikaupunki

NURMEN SORA KyAURA

Järven Kello ja Kulta KyAlinenkatu 30Uusikaupunki(02) 841 2157

www.painola.com

Pitkäpellonkatu 2, 20900 Turkuma-pe 9-19, la 9-15

Ostan kuolinpesätastiat, koriste-esineet, huonekalut, kirjat, matot, lamput, ym. ym. NOUTO. KÄTEIS-MAKSU.

Osto- ja MyyntiliikeSauli Niemelä, Eerikinkatu 25

P. 040 726 3539

Prisma, Itäharju puh. 02-2370 781www.kelloliikelindholm.fi

Parasta palvelua jo vuodesta 1954

PUH. 2325 125EERIKINKATU 4, JULININ KULMA

TÄYDELLISTÄ HAUTAUSPALVELUA YLI 100 v.Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden

LINNANKATU 9 TURKU 23 23 23 5

HAUTAUSTOIMISTOwww.hautaustoimistosaarinen.fi

eQ Turku Omaisuudenhoito OyEerikinkatu 13 C, 3 krs. (Hansa-kortteli)

Puh. 09-6817 8387

Keskuskatu 11, 23800 LAITILA(02) 856 518

www.laitila1.fi

LAITILANYKKÖS APTEEKKI

Palvelemme:Ark. 8-17sesonkina la 9-13

RENGAS JA TARVIKE OYwww.rengasja tarvike.com

[email protected]ärsämäentie 47, Turku

puh. 02 272 1199

AUTOHUOLTOSUVANTOPuh. 2366 426040 5113 781

www.autohuoltosuvanto.fi

AUTOKORJAAMO

050 533 5979Lieto

www.konepukki.fi

PitopalveluKirsi MattilaKaikki tilaisuudet mm. joulujuhlat!

Liukolantie 124 21290 RuskoTilaukset 040 552 1621

Kysy myös juhlatilaa!

www.rusko.fi

TAIVASSALON

010 255 5801

T.Janger Oy Orvontie 42

20960 Turku

puh. 0400 781 860

KULJETUSPERTTI J. LEINO

Maatalousalan ajoja

puh. 0500 531 461

MYNÄMÄENSILMÄASEMA

Mynäcenter23100 Mynämäki

puh. (02) 430 6088

SALORANTAUudenkaupungintie 594, Taivassalo

Puh. (02) 879 147Pirjo 040 587 9147Antti 0400 831 266, Matti 040 706 0345

www.salorannanmarjatila.fi

Apteekki suurellasydämellä.

www.turuntuomiokirkkoapteekki.fi

TuomiokirkkoapteekkiDomkyrkoapoteket

Eerikinkatu 5, Turku, puh. 02 279 1200Avoinna: ma-pe 8.30-18 la 9-14

www.luontaistuotejasmin.comTullikatu 10, 21100 Naantali

puh. 02 436 7197050 522 4704

T I L I T O I M I S T O

A KU U L A

Puh. 214 1444 Fax 214 [email protected]

Kauppiaskatu 13 F (valopiha)20100 Turku

PUUTYÖ- jaSANEERAUSPALVELUJari Siivonen (02) 435 6933Keittiö- ja kiintokalusteet sekä

liukuovikaapistotTilaus puusepäntyöt

Massiivipuukalusteiden valmistus

Hyvien muotokuvien merkeissä

02 236 3700www-studiobrahe.fi

VEHMAANKUNTA

JOHANNA KAIHDINEerikinkatu 3820100 Turku

puh. 02-253 5888

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-13

KonepajaLaaksonen Oy

Raision YkkösapteekkiKerttulantie 4, 21200 RaisioPalvelemme ma-pe 9-20 la 9-16 su ja pyhinä 12-16

Tel. 02 438 3380 Fax 02 [email protected]

Niemeläntie 3 D 20780 KaarinaPuh. 040 512 9612

[email protected]

A Suikkari Oy

Projektinjohto, rakennuttaminen, valvonta, kustannus- ja rakennussuunnittelu sekä

kuntoarviot yli 30 v. kokemuksella

Vesivisa OyPuh. 0400 995 550

Vintalantie 7421420 Lieto

OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

Sinikan, Matin ja varmasti myös Pekka-kissan mielestä Meri-Karinassa parasta on luonnonläheisyys ja rauha. Asunnosta aukeavat upeat, avarat näkymät ja ulkoilu lähi-maastossa, merellisen raik-kaassa ilmassa on pariskun-nalle tärkeää. Pekka viihtyy asunnon parvekkeella lintuja ja luontoa tarkkaillen. Osa ajasta vietetään, varsinkin ke-säaikaan mökillä, jossa riittää pihatöitä ja ennen kaikkea, siellä on puulämmitteinen sauna, yksi nautinnon lähteis-tä. Matti on rakentanut itse useita saunoja ja muitakin ra-kennuksia ja on innostunut erilaisista nikkarointitehtävis-tä, mikä näkyy myös asunnon monissa taitavissa sisustusrat-kaisuissa.

-Kun muutimme, toimme tän-ne vain tärkeimpiä tavaroita ja muistoesineitä, kuten valokuvia, mukanamme. Haluamme että asunto on toimiva, sanoo Matti.

Meri-Karinassa palveluja on saatavilla tarpeen mukaan. Jos haluaa järjestää tilaisuuksia, kaikki palvelut voi tilata talosta. -Käytämme ruokailupalveluja sekä jalkahoitajan palveluja. Palvelut ovat aivan lähettyvillä ja asuminen on turvallista ja huoletonta. Lisäksi on mahdol-lista käydä kuntosalilla ja ui-massa sekä osallistua monenlai-seen toimintaan ja tapahtumati-laisuuksiin. Karinaranta 2 asuk-kaiden Ainot ja Reinot-kerho kokoontuu säännöllisesti erilai-sen virkistys- ja asiantuntija-alustusten merkeissä ja niissä olemme mukana. Lisäksi on

mahdollista osallistua läheisen kappelin tilaisuuksiin.

Täällä myös vertaistukea saa suoraan, osana päivittäistä kanssakäyntiä ja keskustelua toisten asukkaiden kanssa. Li-

säksi vapaaehtoistoimintaan tarjotaan erilaisia mahdolli-suuksia. Mihinkään ei ole pak-ko osallistua, vaan mukana voi toimia oman aikataulun ja jak-samisen puitteissa. Itse olen

kiinnostunut erityisesti puutar-hatyöstä ja teen sitä sekä itse-näisesti Meri-Karinan piha-alueella ja myös yhteisissä talkoissa, kertoo Sinikka.

-Tämä asunto on meille

kuin kesähuvila, joka on ympä-rivuotisessa käytössä, tuumivat Sinikka ja Matti tyytyväisinä.

Teksti: Minna Vaininen Kuva: Ida Susilahti

Meri-Karinassa asuvat Sinikka, Matti ja Pekka-kissa nauttivat luonnonläheisestä asumisesta.

Helmikuussa 2013 Karinaranta 2:een muut-taneet Sinikka, Matti ja Pekka-kissa viihtyvät 48,5 neliön kaksion rauhassa ja palvelujen läheisyydessä. Asuntoon he pääsivät tutustu-maan jo sen rakennusvaiheessa, keväällä 2012.-Olimme Meri-Karinassa hematologisella pa-rikurssilla, kun saimme tietää, että uudet Ka-rinaranta 2 palveluasunnot valmistuisivat syksyllä. Pääsimmekin jo heti alkuvaiheessa tutustumaan asuntojen pohjapiirroksiin ja tykästyimme juuri tähän asuntoon, jossa nyt asumme. Asunto on hyvin toimivaksi suunni-teltu ja kaikki tarvittava on käden ulottuvilla. Olemme asuneet aiemmin Porin suunnalla, mutta Turku oli ennestään tuttu jo opiskelu- ja nuoruusvuosilta ja kiinnostava kaupunki, to-teavat Sinikka ja Matti.

Luonnonläheistä asumista Meri-Karinassa


Erkki Alikosken muistokonserttiTaas kaikki kauniit muistot

Kuva: Jane Iltanen

04.12.2013 klo 19Turun

TuomiokirkkoMatti Salminen,

lauluMarkku Hietaharju,

urutReino Kotaviita,

trumpettiTurku Ensemble,

Juha-Pekka VikmanTurku Cathedral Youth Choir,

johtajana Anu Åberg

liput 30 € ennakolta L-S Syöpäyhdistyksen

toimistosta, Itäinen Pitkäkatu 30 ja Meri-Karinan toiminta- ja

palvelukeskuksesta,Seiskarinkatu 35, Turku,

puhelin (02) 2657 666ja tuntia ennen ovelta.

Erkki Alikosken muistokonsertin järjestää:

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.


Testamentti eli jälkisäädös on niin vankka määräys, ettei sitä kaada käytännössä mikään. Niinpä muotosäännöt ovat an-karat. Asiapaperi vaatii kaksi todistaa, jotka ovat yhtä aikaa läsnä. Testamentin tekijän lähi-sukulaiset eivät kelpaa. Todis-tajien on tiedettävä, että he panevat puumerkkinsä nimen-omaan testamenttiin. Jälkisää-döksen sisältöä ei todistajille tarvitse paljastaa.

Varmimmin testamentis-taan saa pätevän, kun turvautuu asiantuntija-apuun. Sitä on saatavissa niin asianajotoimis-toista kuin pankeistakin.

Turkulaisessa Asianajotoi-misto Brander & Manner Oy:ssä työskentelevä asianajaja, vara-tuomari Martti Brander on pit-kään opastanut muun muassa niitä, jotka haluavat testamentata tai lahjoittaa omaisuuttaan Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyksel-le. Useimmiten asialla on ihmi-nen, jota syöpä on tavalla tai toisella koskettanut.

- Hän on voinut sairastaa syövän itse ja parannuttuaan ikään kuin maksaa velkaansa. Tai sitten sairaus on tullut tu-tuksi omaisen kautta. Vaikka potilas olisi menehtynytkin, kamppailua läheltä seuranneen tuntosarvet ovat kenties herkis-tyneet siinä määrin, että herää halu auttaa tuntemattomiakin, Brander summaa.

Begonioita haudalleTestamenttien ja lahjoitusten kautta syövän hoidon ja tutki-muksen tueksi kertyy vuosit-tain vaihtelevia summia silk-kaa rahaa, lisäksi pörssiosak-keita, kiinteistöjä ja asunto-osakkeita.

Useimmiten lahjoittaja jät-tää saajalle vapaat kädet. Toi-saalta yksi korvamerkitsee ra-hansa lapsipotilaille, toinen haluaa testamenttaamansa yk-siön asukkaaksi syöpää sairas-tavan opiskelijan.

- Lahjoittajan tahtoa nouda-tetaan mahdollisimman tar-koin, vakuuttaa Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen toimi-

tusjohtaja Kari Ojala.- Pientenkin toiveiden to-

teuttamisesta on tullut meille suoranainen kunnia-asia.

Muun muassa monet hau-dat ja hautajaiset on uskottu yhdistyksen hoidettaviksi.

- Eräässä testamentissa kiellettiin kirkolliset menot ja toivottiin pienimuotoista, mu-siikkipitoista tilaisuutta. Polt-tohautauksen jälkeen tuhka piti siroteltaman muistoleh-toon, Brander kertoo.

Oiva esimerkki keskinäi-sestä huolenpidosta on kahden sisaruksen testamentti, jolla varmistettiin turvattu loppuelä-mä viimeiseksi lähtevälle. Syö-päyhdistys velvoitettiin järjes-tämään tarvittaessa kotisai-raanhoito tai paikka Karinako-dista. Kun molemmista sisa-ruksista olisi aika jättänyt, yh-distyksen tulisi hoitaa perhe-hautaa maksimiaika, 25 vuotta. Ja haudalle olisi tuotava val-koisia ja keltaisia begonioita.

Paperit kuntoon hyvissä ajoinYleishyödyllisiä, voittoa tuot-tamattomia yhteisöjä riittää yhdistysten luvatussa maassa avustuskohteiksi. Mutta kodit-tomille kissoille tai muille luontokappaleille omaisuut-taan ei Suomessa voi testamen-tata. Yksittäiset toiveet eläimen hyvästä kohtelusta ovat Bran-derin mukaan toki sallittuja. Niinpä eräs Lounais-Suomen Syöpäyhdistykslle rahansa jät-tänyt koiranomistaja antoi tar-kat ohjeet siltä varalta, että lemmikki eläisi isäntäänsä kauemmin. Vanhaa koiraa ei saanut antaa lapsiperheeseen, mieluummin se oli vietävä pii-kille.

Päättipä tehdä testamentin yleishyödyllisen yhteisön tai sukulaisensa tai ystävänsä hy-väksi, Martti Branderilla on yksi neuvo ylitse muiden: kan-nattaa toimia vitkastelematta, vaikkei tekisikään kuolemaa. Liki jokaisen suvussa lienee tapauksia, joissa lapseton täti on luvannut jättää talonsa ja

tiluksensa lempisukulaisel-leen. Mutta kun sitä paperia ei ole tullut tehdyksi, ja jonain päivänä on myöhäistä

Kun asiakas ottaa yhteyttä testamenttiaikeissa, Brander kuulostelee jo puhelinkeskus-telussa soittajan ajatuksia.

- Jotta olisi itsellä jonkin-moinen valmius, kun sitten sovittuna ajankohtana tavataan silmätysten, hän perustelee.

Neuvonpidon tarkoituksena on tietenkin päästä mahdolli-simman järkevään ratkaisuun, kuitenkin niin, että testamentin tekijän tahto toteutuu. Avio-puolisoiden esimerkiksi kan-nattanee tehdä keskenään omistusoikeustestamentin si-jaan hallintaoikeustestamentti: leski saa hallita omaisuutta parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä leski joudu maksamaan perintöveroa. Perillistenkin maksamassa perintöverossa huomioidaan vähennyksenä lesken hallintaoikeuden arvo.

Kuvion voivat rikkoa paris-kunnan lapset vaatimalla la-kiosaansa ensiksi kuolleen vanhemman jäämistöstä. Bran-derin kokemuksen mukaan sitkeimpiä vaatijoita ovat usein miniät ja vävyt. ”Totta kai vaa-dit sen mitä sinulle kuuluu”.

Lakiosavaatimusta voi hil-litä paperi, jota Brander kutsuu leikillisesti ”kiristystestamen-tiksi”.

Jos kiristystestamentin teh-neen pariskunnan kahdesta rintaperillisestä toinen vaatii lakiosaansa, joka on puolet pe-rillisen perintöosasta, heti en-siksi kuolleen jälkeen, hän saa vain lakiosan leskenkin jäl-keen. Jos hän taas malttaa odottaa, lesken kuoltua on lu-vassa lisää perintöä.

Toiveita ja suosituksiaOmaisuuden taakasta vapautuu lahjoittamallakin. Perintö- ja lahjaverolain mukaan esimer-kiksi ensimmäisessä veroluo-kassa, johon kuuluvat mm. lap-set ja lastenlapset, saa lahjoittaa korkeintaan 3 999 euroa verot-ta. Jo 4 000 euron lahjoitukses-ta menee sadan euron vero. Seuraavan kerran verottoman lahjoituksen saa tehdä kolmen vuoden kuluttua. Esim. jos iso-vanhemmat lahjoittavat lapsen-lapselleen vaikkapa rahaa, kumpikin voi lahjoittaa 3 999 euroa verotta. Jos lahjoitus ta-pahtuu esim. 31.8.2013, seuraa-

van kerran 3 999 euroa voidaan lahjoi t taa verot tomana 31.8.2016. Alle 4 000 euron lahjoitus on veroton riippumat-ta siitä ovatko osapuolet suku-laisia vai eivät. Jos anteliaisuus yllättää välissä, lahjoitussum-mat ynnätään yhteen ja vero lasketaan koko potista.

Veroprosentti kasvaa por-taittain lahjasummien suuretes-sa. Näillä numeroilla on kuiten-

kin merkitystä vain silloin, kun lahjansaaja on verovelvollinen saamastaan lahjasta. Jos lahjoit-taa yleishyödylliselle yhteisöl-le, lahjaverolta vältytään.

Lahjoituksen sinetöi lahja-kirja. Rintaperilliselle lahjoitta-essaan voi määrätä, ettei lahja ole ennakkoperintöä. Muussa tapauksessa se katsotaan ennak-koperinnöksi ja vähenne-tään saajansa perintöosuudesta.

Lainvoimaisten määräys-ten ohella ovat yleistymässä sentyyppiset epäviralliset toi-veet ja suositukset, että ylen-palttisten hautajaiskukkien asemesta ohjattaisiin vastaava rahasumma apua todella tar-vitseville – vaikkapa syöpäpo-tilaille.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Ari Peuho

Käärinliinoissa ei ole taskuja, kuuluu vanha viisaus. Testamentin avulla voimme pitkälti määrätä, mihin omaisuutemme päätyy kuol-tuamme. Jo eläessämme voimme tehdä lah-joituksia. Kun saajana on yleishyödyllinen taho – esimerkiksi syöpäyhdistys - , lahjave-roa ei mene suurestakaan summasta.

§ Käärinliinoissa ei ole taskuja, kuuluu vanha viisaus §

Asiakkaan ottaessa yhteyttä testamenttiaikeissa varatuomari Matti Brander kuulos-telee jo puhelinkeskustelussa soittajan ajatuksia, jotta olisi itsellä valmiutta silloin, kun sovittuna ajankohtana tavataan silmätysten.

puh. (02) 487 7997, 050 5711 200

Ma, Ke 10-18, Ti, To, Pe 9-17, La 10-14Kauppapiha, LIETOLIEDON PTIIKKASILMÄAS MA

OSTA 2MAKSA 1

Tuplapäivät

koko lokakuun!+ Bonukset

TUPLANA!

TERVETULOA UUDISTETTUUN LIIKKEESEENJUHLIMME 35v SYNTTÄREITÄ

14.-18.10.2013 kahvitarjoilu, paikalla kehysedustajia.

Tarkemmat ajat www.liedonoptiikka.�

MURSKETTA MOTELLIN MÄELTÄENNEN SYKSYN KURAKELEJÄ,

6 ERI LAJIKETTA TOIMITETTUNA TAI NOUTAEN.

TÄYTEMAATA KUORMATTUNA 10 €/KUORMA

Tiedustelut:

Pertti Huuhka 0400 525 079

www.eurooppalainen.fi

Matkojesi turvaksi unohtumaton ja edullinen jatkuva vakuutus.

Eurooppalaisen matkavakuutus turvaa matkasi kaikkialla maailmassa. Se on voimassa enintään kolme kuukautta kestävillä matkoilla. Ulkomailla on käytössäsi Eurooppalaisen laaja Euro-Center-verkosto, joka maksaa korvauksia jo paikan päällä. Euro-Centereissä sinua palvellaan myös suomen kielellä. Tällaista palvelua ei muilla matkavakuuttajilla ole.

Lisää tietoa saat netistä www.eurooppalainen.fi tai soittamalla asiakaspalvelunume-roomme 0303 0303. Voit myös tulla käymään Osuuspankissa, niin saat vakuutusratkaisun, jossa ei ole mittavirheitä, reikiä tai hukkapaloja.


OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt ja rahastoesite ovat saatavissa OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoista, internetistä osoitteesta www.op.fi ja puh. 010 2569115. Minimimerkintäsumma 30 000 euroa.

OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahasto sijoittaa kotimaassa paitsi asuntoihin myöstoimitiloihin ja asuntojen rakennuttamiseen. Tarjolla on siis vakaata vuokratuottoaja arvonnousupotentiaalia vaivattomassa ja hyvin hajautetussa muodossa.

Tervetuloa lähimpään konttoriimme kuulemaan rahastosta lisää. Varaa aika osoitteessa op.fi tai soita 010 256 9213.

sijoittamaan OP-Vuokratuottoon.

Puhe

lu m

aksa

a 0,

0835

€ +

0,0

7 €

/min

tai m

atka

puhe

limes

ta +

0,1

7 €

/min

. (Hi

nta

sisäl

tää

ALV:

n.)


Hyvin suunniteltu moniamma-tillinen kuntoutus on olennai-nen osa kokonaisvaltaista hoi-toa ja toipumista. Kuitenkin vain harvat syöpäpotilaat saa-vat kuntoutusta Suomessa. Eniten palveluja käyttävät alle 65-vuotaat ja nuoret syöpäpo-tilaat.

Vainio laati ylempään am-mattikorkeakoulututkintoon kuuluvassa opinnäytteessään aikuissyöpäpotilaan kuntou-tusmallin, jota nyt hyödynne-tään Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen palvelutoiminnan kehittämisessä. Malli tehtiin tutkimusten sekä potilaiden, heidän läheistensä ja syöpä-kuntoutuksen asiantuntijoiden vastausten pohjalta.

Syöpäkuntoutuksen ohjaava malli kuvaa syöpäkuntoutuksen nykyiset ja mahdolliset tulevai-suuden fyysiset, psykososiaali-set, tiedolliset ja hengelliset tukimuodot ja palvelut, jotka parantavat syöpää sairastavan selviytymistä hoitopolun eri kohdissa: diagnoosivaiheessa, hoitoja toteutusvaiheessa, hoi-don päättymisvaiheessa sekä kuntoutusvaiheessa.

– Asiakaslähtöinen kuntou-tusmalli antaa tukea syöpäpo-tilaan voimaantumiseen ja ar-jessa pärjäämiseen sekä pyrkii auttamaan potilasta ymmärtä-mään oman asemansa kuntou-tuksessa. Syöpäpotilaat ja hei-dän läheisensä jäävän nykyään kovin yksin sairautensa kanssa, Vainio pohtii.

– Kuntoutus mielletään hel-posti pelkkänä fyysisenä toi-mintana, vaikka se edistää itse-näistä selviytymistä ja hyvin-vointia kokonaisvaltaisesti. Kuntoutus kattaa myös muun muassa tiedollisen, psyykkisen ja sosiaalisen puolen.

Katse polun alkupäähän Vainion opinnäytetyön kes-keisten havaintojen mukaan tulevaisuuden syöpäkuntou-tuksessa tulee korostua kun-toutuksen oikea-aikaisuus, antajatahon asiantuntijuus, toiminnan koordinointi, eri tu-kimuotojen ja tiedon saatavuus sekä asiakaskeskeisyys.

Vainio huomauttaa, ettei syöpäkuntoutus nykyisellään ajoitu eikä kohdennu oikein. Myöskään hoitoketjut eivät toimi sujuvasti yli organisaa-tiorajojen. Kuntoutus tulisikin liittää yhä tiiviimmin osaksi syöpäpotilaan hoitopolkua.

– Syöpäkuntoutus painot-tuu nykyisin liiaksi hoidon lop-puvaiheeseen. Varhaisella kun-toutuksella heti sairastumisvai-heessa voitaisiin mahdollisesti säästää ylimääräisissä tervey-denhuollon menoissa, Vainio huomauttaa.

Jotta kuntoutus toteutuisi mahdollisimman ajoissa, tule-vaisuuden syöpäkuntoutusmal-liin on sijoitettu eri ammatti-henkilöiden ja tukiryhmien palvelut tiettyihin vaiheisiin. Palvelut voivat toki toteutua myös muiden vaiheiden aika-na.

– Kuntoutus on kasvu- ja oppimisprosessi, jossa on tär-keää kuntoutuksen jatkuvuus. Siinä tarvitaan usean eri tahon asiantuntemusta. Terveyden-huollon ammattilaisten jouk-koon lukeutuvat muun muassa

kuntoutusohjaaja, sosiaali-työntekijä, sairaalateologi, seksuaalineuvoja sekä toimin-ta-, ravitsemus-, fysio- ja psy-koterapeutit.

Luotsi suuntaamaan kuntoutusta Opinnäytetyöstä ilmeni, että syöpäpotilaat ja heidän lähei-sensä kaipaavat kasvokkain käytäviä keskusteluja eri asian-tuntijoiden kanssa. Kuntoutus-mallissa on mahdollistettu oma käynti sekä lääkärillä että sai-raanhoitajalla heti sairauden todentumisen aikana.

– Potilaat kokevat tarvitse-vansa henkilökohtaista tiedol-lista tukea. Luotettava ja ajan-tasainen asiantuntijatieto sekä monimuotoiset keskustelu-mahdollisuudet lieventävät sairauteen liittyvää pelkoa, Vainio sanoo.

Vainion mukaan potilaat kaipaavat kuntoutukseen myös erillisen yhteishenkilön tai oh-jaajan, jolla on laaja-alainen tietämys syöpäkuntoutuksesta. Syöpäpotilaan kuntoutuksen koordinoijaksi on mallissa ni-metty kuntoutusluotsi, joka voi olla koulutukseltaan esimerkik-si kuntoutusohjaaja, syöpäsai-raanhoitaja tai fysioterapeutti.

– Vastaajat kokivat, että hoitohenkilökunnalla ei ole heille aikaa riittävästi. Luotsit ohjaisivat potilaan omaan kun-toutusprosessiinsa.

Kuntoutusmalliin hahmo-teltiin lisäksi ajatus niin sano-tusta ensitietoryhmästä, jolla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni syöpä-potilas ja hänen läheisensä saa tarvittavan tiedon ja ohjauksen.

– Ensitietoryhmä voi riittää joillekin syöpäpotilaille ainoa-na kuntoutuksen muotona, toi-set saattavat tarvita alusta alka-en enemmän tukea selviytymi-sessään, jolloin yksilöohjaus on tarpeen.

Tukea vertaisiltaVainion työssä nousi esille myös vertaistuen merkitys. Tu-kea toivottiin tulevaisuudessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja sitä tulisi antaa potilaan ohella omaisille.

– Vertaistuki on merkittävin kuntoutuksen muodoista. Se auttaa ymmärtämään omaa suhdettaan sairauteen ja arjessa selviytymiseen.

Vainion mukaan syöpään sairastuneen läheiset jäävät usein ilman minkäänlaista tu-kea, ja myös heidän tarpeensa tulisi tunnistaa paremmin koko syöpähoitopolun aikana. Syö-päkuntoutusmalliin on luotu tukimuotoja, joista omaiset saavat tietoa ja henkistä apua jaksamiselleen.

– Omaisille on kohdennettu omia tukiryhmiä. Lisäksi he voivat osallistua lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotoille.

Vainio keräsi työnsä aineis-ton yksilö- ja ryhmähaastatte-luin, joihin osallistui syöpä-kuntoutuksen asiantuntijoita sekä syöpäpotilaita ja heidän läheisiään. Haastatteluiden lähtökohtina toimivat laaja syöpäkuntoutusta käsittelevä kirjallisuuskatsaus ja alustavat kuntoutusmallit.

Kehittämisprojekti on osa Lounais-Suomen Syöpäyhdis-

tyksen ja Turun ammattikor-keakoulun Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -yhteishanket-ta, jonka tavoitteena on tehos-taa syöpäkuntoutusta arvioi-malla kuntoutuksen tulokselli-suutta. Yhteistyösopimus kes-tää vuoteen 2015.

Syöpäkampus kokoaa palvelut saman katon alle Turkuun kohoaa ainutlaatuinen syöpäkuntoutuksen keskus-paikka, tosin toistaiseksi vasta suunnitelmissa. Tuija Vainion tulevaisuuden syöpäkuntoutus-malliin pohjautuva syöpäkam-pus tähtää syöpäkuntoutuksen kehittämiseen ja kuntoutuskäy-täntöjen yhtenäistämiseen.

Mistään varsinaisesta ra-kennushankkeesta ei kuiten-kaan ole kyse, vaan kuntoutus-toiminnan tehostamisesta ja sujuvoittamisesta. Vainion syöpäkuntoutusmallia on tar-koitus viedä käytäntöön usean tahon voimin.

– Pyrimme saumattomaan ja monialaiseen yhteistyöhön erikoissairaanhoidon, peruster-veydenhuollon ja kolmannen sektorin kanssa. Ammatillisen korkeakoulutuksen puolelta mukana ovat terveydenhuol-lon, sosiaalityön ja kuntoutuk-sen nykyiset ja tulevat ammat-tilaiset. Osaamiskeskittymän toimintaa koordinoi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys (LS-SY), kertoo yliopettaja, TtT Raija Nurminen, joka toimii LSSY:n ja Turun AMK:n yh-teisen Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -hankkeen projek-tipäällikkönä.

Monialaiset taustatahot mahdollistaisivat osaamiskes-kittymän muodostamisen ja kuntoutuspalveluiden tarjoa-misen kokonaisuutena ilman toiminnallisia rajoja.

– Potilailla ja heidän lähei-sillään kuluu valtavasti aikaa ja energiaa, kun he joutuvat otta-maan selvää hoidon toteutuk-seen ja itse syöpään liittyvistä asioista. Heidän voimavaro-jaan pyritään säästämään järke-vöittämällä tukipalveluja.

– Monet syöpäpotilaat eivät jostain syystä edes tiedä tarjol-la olevista tuen muodoista. Tärkeää olisi saada potilaan itsensä tunnistamaan yksilölli-sen tuen tarpeensa, Nurminen huomauttaa.

Toteutus vasta hankerahoituksella Tuija Vainion kehittämistyössä ei otettu kantaa syöpäkuntou-tusmallin toteuttamisen kus-tannuksiin, vaan sen lähtökoh-tana olivat asiakkaiden tarpeet. Syöpäkampuksen kehittämisen ja perustamisen rahareikiä ar-vioidaan syksyn 2013 aikana.

– Kartoitamme nyt mahdol-lisia rahoituslähteitä. Taloudel-linen tuki mahdollistaisi hank-

keistamisen ja syöpäkuntoutuk-sen mallin kehittämisen sellai-seen muotoon, että se pilotoitai-siin Varsinais-Suomessa. Sen jälkeen se voitaisiin ulottaa kattamaan koko Suomen.

Uusi kuntoutuskeskus sijait-sisi fyysisesti yhdessä paikassa, Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen alaisuudessa. Toimintaa tukisi virtuaalinen portaali, jon-ka alustavan pohjan Tuija Vainio suunnitteli kuntoutuskeskusmal-lin ohella. Portaali tarjoaisi kai-

kille avoimen kohtaamispaikan vuorokaudenajasta riippumatta.

– Se mahdollistaa esimer-kiksi harvinaista syöpää sairas-tavien yhteydenpidon ja kau-empana asuvien osallistumisen asiantuntijan vetämiin vertais-tukiryhmiin. Virtuaalimaail-massa voisi sijaita myös mate-riaalipankki ammattihenkilös-tölle, Vainio hahmottelee.


Tuija Vainio (Master of Health Care, fysioterapeutti YAMK) luonnosteli asiakaslähtöisen syöpäkuntoutusmallin Turun AMK:n sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman päättötyössään, Malli huo-mioi laajasti syöpäpotilaan ja hänen läheistensä kuntoutus- ja tukitarpeet hoitopolun varrella. Työn ohjaajana toimi yliopettaja, TtT Raija Nurminen (kuvassa vasemmalla).

Tuija Vainio selvitti opinnäytetyössään, millai-sia palveluita ja tukimuotoja syöpään sairas-tuneet ja heidän läheisensä kaipaavat. Hän laati tulevaisuuden syöpäkuntoutusmallin, jossa kuntoutus liittyy saumattomasti hoitoon ja jatkuu koko hoitopolun ajan. Siinä potilas-lähtöistä moniammatillista kuntoutusta ohjaa-vat erityiset kuntoutusluotsit, jotka tekevät yhteistyötä muiden terveydenhuollon tahojen kanssa.

Asiantunteva kuntoutus ohjaa potilasta läpi koko hoitopolun


Terveiden naisten rinnanpois-toleikkauksia on tehty viimei-sen vuoden aikana Turun yli-opistollisessa keskussairaalas-sa muutama ja Helsingin yli-opistollisessa keskussairaalas-sa kymmenkunta.

Asiakkaat ovat tyypillisesti alle 50-vuotiaita, kertoo plas-tiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi Tyksistä.

- Leikkausmäärä ei ole suu-ri, mutta tietoisuus mastekto-miasta on lisääntynyt selvästi Suomessakin julkisuuden hen-kilöiden nostettua asiaa esille, Niemi toteaa.

Yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijätär Angelina Jolie kertoi tänä keväänä julki-suudessa avoimesti rinta- ja munasarjasyövän riskiä lisää-västä geenivirheestään ja rinto-jensa poistosta. Mastektomias-taan on kertonut faneilleen myös brittiläinen poptähti-näyttelijä Michelle Heaton.

Geenivirheistä tunnetaan vain osaRintasyövän arvellaan johtuvan periytyvästä alttiudesta 5-10 prosentissa tapauksista. Perin-nölliseen rintasyöpään sairastu-taan usein nuorella iällä.

Yleisimmät tunnetut rinta-syövälle altistavat geenivirheet

ovat BRCA1 ja BRCA2, jotka lisäävät myös munasarjasyö-vän riskiä. Näitä harvinaisem-pia geenimutaatioita ovat TP53 ja PTEN.

- Naisilla on normaalisti kymmenen prosentin riski sai-rastua rintasyöpään jossain elämänsä vaiheessa. BRCA1-geenin kantajalla rintasyövän riski on 40-80 prosenttia ja munasarjasyövän 25-50 pro-senttia. BRCA2-geenivirheen kantajalla luvut ovat hieman pienemmät, 40-70 prosenttia ja 10-20 prosenttia, Niemi ker-too.

Muutaman muunkin geeni-virheen tiedetään lisäävän jon-kin verran rintasyöpäriskiä. Tunnetut geenivirheet eivät kuitenkaan selitä kuin osan pe-rinnöllisten rintasyöpien mää-rästä.

Syöpäriski poistuu lähes kokonaanGeenivirheen kantajalta poiste-taan ennaltaehkäisevässä mas-tektomiassa rintakudos mo-lemmista rinnoista. BRCA-geenimutaation kantajille suo-sitellaan myös munasarjojen poistoa.

- Kun ei ole kohdekudos-ta, riski poistuu lähes koko-naan. Ennakoivalla mastek-

tomialla ja munasarjojen poistolla on saatu eri tutki-muksissa yli 90 prosentin alenema sairastuvuusriskis-sä, Niemi kertoo.

Mastektomian yhteydessä tehtävissä rintojen korjausleik-kauksissa saadaan nykyisin kosmeettisesti hyviä tuloksia. Implanttien sijaan rintoja kor-

jataan Suomessa useammin potilaan omalla kudoksella, joka otetaan joko vatsasta, se-lästä tai reisistä.

Tehoseuranta vaihto-ehto leikkaukselleJokainen tekee itse lopullisen päätöksen leikkaukseen mene-misestä. Läheskään kaikki gee-nivirhettä kantavat eivät Nie-men mukaan ennaltaehkäise-viin toimenpiteisiin halua.

- Vaihtoehtona on tällöin tiivis seuranta, jotta mahdol-lisesti ilmenevä syöpä tode-taan mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa. Seuranta tarkoittaa muun muassa rinto-jen omatutkimusta kerran kuussa ja lääkärintutkimusta puolen vuoden tai vuoden vä-lein. Vuosittaista mammogra-fiaa, rintojen magneettikuva-usta sekä gynekologista tutki-musta suositellaan 25 vuoden iästä alkaen.

Tehostettu tarkkailu on tar-peen silloinkin, kun geenivir-hettä ei ole todettu, mutta rin-tasyövälle on selkeä sukurasi-tus.

Tällöin suositellaan vuosit-taisen mammografian ja ultra-äänitutkimuksen aloittamista viisi vuotta nuorempana kuin nuorin suvussa tautiin sairastu-nut sairastumishetkellään oli.

Geenitestaus vaatii pohdintaaKun terveellä ihmisellä epäil-lään periytyvää syöpäalttiutta, voi lääkäri lähettää hänet pe-

rinnöllisyysneuvontaan. Siellä arvioidaan tarkemmin sairastu-misriski ja päätetään syöpäalt-tiuden geenitestauksen tarpeel-lisuudesta.

- Arvio on hyvä tehdä, jos useammalla lähisukulaisella on todettu rinta-tai munasarja-syöpä, ainakin yksi heistä on sairastunut normaalia nuorem-pana tai sairastunut on mies, Niemi sanoo.

Perinnöllisyysneuvontaa järjestävät perinnöllisyyslää-ketieteen laitoksen lisäksi syö-päjärjestöt ja tietyt yksityiset laitokset. Sairastumisriskiarvio tehdään ennen kallista testaus-ta.

Geenitesti on asiakkaalle yksinkertainen: Verinäytteen soluista tehdään DNA-ana-lyysi, joka osoittaa, kantaako kyseinen henkilö geenivir-hettä.

Niemi muistuttaa, että hen-kisesti testaus voi kuitenkin olla paljon vaikeampi pala.

- Neuvonta on hyvin tärkeä osa geenitestausta, koska asi-akkaan on ymmärrettävä ennen testiin menoa tiedon mahdolli-set seurannaisvaikutukset.

- On esimerkiksi päätettävä, haluaako altistua jatkossa seu-rantaan ja mahdollisiin invasii-visiin toimenpiteisiin. Pohdit-tava on myös oman sairastumi-sen mahdollisuutta, lasten ja sisarusten sairastumisriskiä ja mahdollisen sairastumisen vai-kutuksia esimerkiksi työ- ja vakuutusasioihin.

Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen

Mastektomia eli kirurginen rinnanpoisto on yleinen rintasyövän hoitokeino. Sitä käytetään myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä ter-veillä naisilla, joilla on voimakas perinnöllinen alttius sairastua rintasyöpään.

Julkkisten esiintulo lisäsi tietoisuutta perinnöllisestä rintasyövästä

Ennakoiva mastektomia laskee syöpäriskiä huimasti

Plastikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi kertoo, että geenivirheen kantajalta poistetaan ennaltaehkäiseväs-sä mastektomiassa rintakudos molemmista rinnoista. BRCA-geenimutaation kantajille suositellaan myös munasarjojen poistoa.

EKO-MONITOIMILAITEmaailman ensimmäinen

PYYHI PAPERI TYHJÄKSItulosta tai kopioi ja

JOPA VIITEEN KERTAANkäytä paperi uudelleen

Toshiba TEC Nordic AB, Finland www.toshibatec-tnd.comJoukahaisenkatu 6, 20520 TURKU Puh. 010-568 5000Pyydä esittely tai lisätietoja: [email protected]

HÄÄT, JUHLAT VAI KOKOUS? Meri-Karina luo tilaisuudestasi elämyksen

Upeat puitteet syntyvät merellisestä, luonnonläheisestä ympäristöstä muunneltavista, monikäyttöisistä tiloista

ystävällisestä ja ammattitaitoisesta palvelusta

Ota yhteyttä – teemme juuri sinulle maistuvan tarjouksen

Tervetuloa nauttimaan maittavan lounaspöytämme antimista arkisin klo 11.00–13.30 sunnuntaisin klo 11.00–14.00 juhlapyhinä klo 12.00–15.00

Yhteystiedot ja tiedusteluttilavaraukset 02 2657 666 myyntipalvelu 02 2657 603

MERI-KARINA, Seiskarinkatu 35, Turku, www.lssy.fi

N:o 2 - 2013 - 15

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Helena Hietanen hyppäsi Mat-karin kyytiin jo pari vuosikym-mentä sitten.

- Pitää mitä lupaa. Hinta-laatusuhde on aina kohdallaan, hän toteaa matkatoimiston meiningistä.

Sisarukset Kristiina ja Mat-ti Alola ovat hekin Matkarin kanta-asiakkaita.

- En kyllä elä niin kauan, että yltäisin Helenan saavutuk-seen, Kristiina nauraa.

Tuoreimmassa muistissa hänellä on vapun aikaan tehty Monacon reissu.

- Oli luksusta asua viiden tähden hotellissa. Kuuluisa Monte Carlon kasinokin tuli nähtyä. En voittanut enkä hä-vinnyt. En pelannut, ja koska hotellillamme oli sama omista-ja kuin kasinolla, pääsimme sisään ilmaiseksi.

Upporikkaiden loisteliaat huvipurret, ruhtinaanpalatsi, kaunis arkkitehtuuri – pikku-ruinen ruhtinaskunta tarjosi suomalaisturistille runsain mi-toin ihmeteltävää. Pidennet-tyyn viikonloppuun sisältyi myös päivä Cannes’ssa ja Niz-zassa, toinen Italiassa.

Monacon-matkalle eivät mahtuneet läheskään kaikki halukkaat. Niinpä reissu pan-naan uusiksi ensi vappuna. Matkarin väki vihjaa, että va-raus kannattaa tehdä ensi tilas-sa, jos mielii ehtiä mukaan. Tämäkin matka on avoin kai-kelle kansalle, paikat täytetään

ilmoittautumisjärjestyksessä, syöpäyhdistyksen jäseniä suo-simatta.

Kulttuuria ja luontoaEhkä seuraavalle Monacon-reissulle lähtee Aloloilta vuo-rostaan Matti-veli. Sisarukset eivät matkaile yhdessä.

- Asumme samassa torpas-sa; toisen pitää jäädä pitämään kotinurkista huolta, he peruste-levat.

Helena Hietanen tuskin läh-tee Monacoon. Häneen nimit-täin iski lentokammo syyskuun yhdennentoista iskujen jäl-keen.

Onneksi on Onni ja bussi. Onni Savimäki on yksi Matka-ri Oy:n käyttämän firman ko-keneimmista kuljettajista. On-nin kyydissä linja-autossa on sekä turvaa että tunnelmaa. Kuskille itselleenkin bussimat-kat ovat mieluisia kokemuksia.

- Koskaan ei ole sattunut mukaan häiriköitä, eikä autoa ole tarvinnut siivota sotkuista, Onni perustelee.

Niin ikään monet reissut körötellyt matkanjohtaja Telle Tuominen on tyytyväinen kaikkiin luotsaamiinsa katrai-siin.

- Matkamme ovat kulttuuri- ja luontopainotteisia, lähtijät haluavat todella nähdä ja ko-kea, Telle valottaa örveltäjäpu-laa.

Matkaporukka on aina ollut selkeästi aikuista, keski-ikä useinkin kuudenkymmenen paremmalla puolella. Esimer-kiksi Lontoo on kiehtonut lä-hinnä kolmi- ja nelikymppisiä.

- Mittavin ikähaarukka oli varmaankin eräällä Lapin-reis-sulla. Vanhin matkalainen oli iältään 92, nuorin 12 vuotta, Telle kertoo.

Huolenpitoa koko rahallaMatkarin vuosiohjelma käsit-tää 50 reissua kotimaan teatte-ripyrähdyksistä kaukomatkoi-hin. Maapallo on jo kierretty. Traditioksi ovat muodostuneet vuotuiset ruskaretket Lappiin ja oopperamatkat Savonlin-naan.

- Porin jazzeilla emme vie-lä ole käyneet, mutta niistäkin on ollut jo puhetta. Kuuntelem-me tarkoin asiakkaiden toiveita ja räätälöimme matkoja niiden suuntaan, Telle Tuominen sel-vittää.

Varsinkin ulkomaanmat-koilla on ollut yleensä väkeä kaikkialta Suomesta, monet Hietasen ja Aloloiden kaltaisia vanhoja tuttuja.

Mestarimatkailija Hietanen huomauttaa, että ennätyksen kaunistamista jarruttaa lento-pelon lisäksi toinenkin ”pikku-seikka” – rahan rajallisuus. Matkarin matkoja on kieltä-mättä moitittu kalliiksi. Mutta niinpä hintaan sisältyy kaikki mahdollinen aterioista pääsy-lippuihin.

- Periaatteessa pärjää avaa-matta lompakkoaan kertaa-kaan, Matti Alola vakuuttaa.

- Eräskin toisen toimiston kyydissä ollut tuttavani taivas-teli, että mitenkäs teidän matka noin paljon maksoi. Vähän kun ynnäiltiin, huomattiin että hä-nen halpismatkansa oli tullut loppujen lopuksi kalliimmaksi.

Telle Tuominen muistuttaa huolehtimisvelvollisuudesta, jollainen on vähintään yhden yöpymisen ja vähintään yhden palvelun sisältävän matkan jär-jestäjällä. Pykälän hyödylli-syys näyttäytyi toden teolla, kun tuhkapilvi taannoin esti koneita nousemasta ilmaan Pa-riisissa.

- Omatoimimatkailijat sai-vat hankkiutua kotiin miten parhaiten taisivat. Meikäläiset odottelivat kaikessa rauhassa noutajaa, Telle Tuominen ker-too.

Telleä kehutaan erinomai-seksi matkanjohtajaksi – var-maan siksikin, että hän usein venyttää huolenpitovelvolli-suutta.

- Yritän koota yksinäisiä matkalaisia vapaa-ajaksikin yhteen, jottei kukaan jäisi il-man seuraa, hän toteaa vaati-mattomasti.

Matkoista tukea tervehtymiseenMatkari voi röyhistellä ole-vansa suurin ja kaunein sar-jassaan. Muutamat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sisaryhdistykset kylläkin te-kevät matkoja mutta vähem-mässä määrin. Pohdimme, istuuko matkanjärjestäjän rooli syöpäyhdistyksen kal-taiselle yhteisölle ylipäätään. Telle Tuomisen mukaan istuu hyvinkin.

- Tosin matkamme on tar-koitettu suhteellisen hyvä-kuntoisille, esimerkiksi pyö-rätuolit eivät mahdu bussiin. Mutta mikä olisikaan vaka-vasta sairaudesta toipuvalle tervehdyttävämpää kuin matka? Ensin on kutkuttava odotus, sitten itse matka ja jälkeen päin mukavat muis-telut.

Parhaat muistot matkasta varmaankin jää, kun pitää mie-lessä Helena Hietasen pak-kausvinkit:

- Surut ja säryt jääkööt ko-tiin, mukaan kapsäkin täydeltä huumoria.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Martti Laine

Turkulaisella Helena Hietasella on hallussaan mainio ennätys: hän on käynyt Matkarin mat-koilla useammin kuin kukaan muu, yli 150 kertaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy vie vuosittain yh-teensä 3 000 reissukärpäsen puremaa lähelle ja kauas. Matkalaisen ei tarvitse olla syöpäpo-tilas eikä edes yhdistyksen jäsen, jos kohta jäsenyys tietää alennusta matkan hintaan.

Matkari räätälöi huolettomat retketKaiken kansan matkatoimisto

Sisarukset Kristiina ja Matti Alola ovat Matkatoimisto Matkarin kanta-asiakkaita. He arvostavat Matkarin järjestelyjä, jotka aina vastaavat mitä luvataan.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 - 2013 - N:o 2 N:o 2 - 2013 - 17Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913 • avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

Matkailijoilla on tapana piipahtaa muu-taman tunnin ajan Monte-Carlossa ja aika tun tuu loppuvan aina kesken. Täl-lä vappumatkalla vietetään kolme yö-tä Monte-Carlossa ja ret keil lään sekä Ranskan rivieralla että Italian vuoristoi-sissa maisemissa. Ranska on Monacon ainoa rajanaapuri mutta Italiankaan erilaiseen kulttuuriin ei ole pitkä matka.

Pieni, vajaan kahden neliökilometrin kokoinen, ruhtinaskunta tarjoaa paljon matkailijalle:

Condaminen sataman kalliit ja upeat huvipurret, Belle Époque -aikakauden viehättävä arkki tehtuuri, Rocher -kuk-kulan vanhakaupunki, jossa sijaitsevat Ruhtinaanpalatsi, Pyhän Niko lauksen katedraali ja merimuseo. Varakkaan ruhtinaskunnan kadut henkivät ajan pa-tinoimaa glamouria ja luksuselämää, joka hui-pentuu Monte-Carlon kasinon aukiolla, jota reu-nustavat legendaarinen Hôtel de Paris ja Café de Paris. Sanotaankin, että kalleimmat ur heiluautot ja tyylikkäimmin pukeutuneet naiset löytyvät juuri kasinon edustalta. Monacon kuuluisimpia vuosit-taisia tapahtumia ovat Formula -kisat, joiden val-mistelut ovat jo nähtä vissä matkan aikana ja ha-lutessaan voi vaikka kävellä F1 -kisojen ajoreitin.

Tällä matkalla kokeillaan Monacon luksuselä-mää, sillä majoitushotellina on viiden tähden pal-velut omaava huikea Hôtel de Paris. Matka on täynnä myös makuelämyksiä: illallinen Café de Paris´ssa, Nizzan Negresco -hotellin ravintolassa, La Rotondessa, joka on saanut in noituksen van-hoista karuselleista sekä lounas pienessä italialai-sessa kylässä, jossa kievarin pöytä täyttyy paikal-lisista herkuista.

Majoittuisitko Sinä legendaariseen Hôtel de Parisíin ensi vappuna? Jos vastauksesi on myön-teinen, ilmoit taudu heti matkalle!Perillä kohteessa opastukset hoituvat lukuisia vuosia retkiä Rivieralle opastaneen Pirjo Leh-tovuoren toimesta.

MATKAOHJELMA:Vapunaatto, keskiviikko 30.04.2014Kokoontuminen klo 06.00 Turun lentoasemalla. Klo 07.25 lähtö Air Balticin lennolla BT 356 Rii kaan. Klo 08.30 saavutaan Riikaan. Täältä jatketaan klo 10.40 Air Balticin lennolla BT 695 Niz zaan, jonne saavutaan klo 12.50. Lentokentältä kuljetus Mona-coon, jossa kiertoajelulla tutuiksi tu levat Monacon eri osat mm. kukkulalla sijaitseva vanhakaupunki, Monaco Ville. Monacon nykyi senä keskustana pide-tään Monte-Carloa, jossa sijaitsee ylellinen majoitus-hotelli, Hôtel de Paris. Kolmen ruokalajin illallinen ruokajuomineen Café de Paris´ssa, Monte-Carlon tunnetuim man ra vintolan terassiosassa. Ennen illal-lista kohotetaan malja vapun kunniaksi.

Vappupäivä, torstai 01.05.2014Aamiainen Hôtel de Parisń Côté Jardin -ravintolas-sa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kokopäiväret kelle Italian puolelle. Heti rajanylityksen jälkeen huomaa saapuneensa erilaiseen kulttuuriin. Suun nataan Li-gurian maakuntaan, joka on kuuluisa pienistä kes-kiaikaisista kylistään ja taggiasca -olii veistaan, jois-ta valmistetaan alueen mainiota oliiviöljyä. Leppoisa Liguria on tunnettu ”slow food” -ruokakulttuu rista. Molini di Trioran kylässä rauhoitutaan nauttimaan lounas, jonka kievarin emäntä on valmistanut paikal-lisista herkuista. Monacoon paluun jälkeen loppuilta on vapaata aikaa vaikkapa kokeilla pelionnea maail-man kauneimmaksi kutsutun Monte-Carlon kasinon pelipöytien ää ressä.

Perjantai 02.05.2014Aamiainen Hôtel de Parisń Côté Jardin -ravintolas-sa. Aamupäivän aikana mahdollisuus tutustua Mo-nacoon omien mieltymysten mu kaan: käydä vaikkapa Ruhtinaan palatsilla, vierailla japanilai sessa tai Jar-din Exotiquen puutar hassa, kierrellä kauppoja tyylik-käässä Métropol -ostoskeskuksessa. Myöhemmin il-tapäivällä lähdetään linja-au tolla kohti Nizzaa, jossa pysäh dytään paikallisia karamelleja, hilloja ja suklaita valmistavaan Floriane -herkkupuotiin. Mu kaan voi os-taa jopa kandeerattuja orvokkeja. Illallinen nautitaan kuuluisan ho telli Negrescon Mezzanine -ravinto lassa. Illallisen jälkeen paluu linja-autolla Monacoon.

Lauantai 03.05.2014Aamiainen Hôtel de Parisń Côté Jardin -ravinto-lassa. Aamiaisen jälkeen lähdetään matkatavaroi-den kanssa Antibesiin ja Cannesiin. Rannikkoa seu-

raavalla reitillä meri ja vuoret kohtaavat toisensa unohtu matto malla tavalla. Rivieralle tyypillisen va-lon ja maisemien houkuttelemina monet taiteilijat ovat kautta aikojen saapuneet Etelä-Ranskaan luo-maan siitä oman tulkintansa. Antibesissa vierail laan Picasso -museossa. Pysähdyksellä jää aikaa myös kierrellä vanhan Antibesin viehättäviä katuja tai is-tahtaa paikalliseen kahvilaan kupilliselle vahvaa esp-ressoa. Antibesista jatketaan Cannesiin, jossa lou-nas. Lounaan jälkeen tehdään kävelyretki Cannesin rantabulevardilla. Cannesin keväinen elo kuvajuhla on maailman arvostetuimpia elokuvafestivaaleja ja tärkein palkinto on Kultainen palmu (Palme d’or), joka annetaan parhaalle elokuvalle. Elokuvajuhlan pää näyttä mönä on Festi vaalipalatsi ja lähistön jal-kakäytävien laattoihin elokuva-alan merkkihenkilöt ovat jättäneet käden jälkiään. Ajo Nizzan lentoken-tälle, josta Air Balticin lento BT 696 lähtee klo 17.55 Riikaan. Klo 22.00 saavutaan Riikaan. Täältä jatke-taan Air Balticin lennolla BT 355 klo 22.55 Turkuun, jonne tuloaika on klo 00.05 (4.5.). Matkalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaan-passi tai virallinen voimassaoleva EU-henki lökortti, josta ilmenevät myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyvät myös matkatava-ravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvava-kuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkava rauk sen tekemisen jälkeen sekä huoleh-tia perusrokotusten voimas saolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja.

Hôtel de Paris Monte-Carlo*****Place du Casino, 98000 Monacopuh. +377 98 06 30 00Sijaitsee aivan Monte-Carlon sydämessä, kuuluisien Monte-Carlon kasinon ja Café de Parisń vie ressä. Hotellissa 3 ravintolaa, baari, kylpyläosasto, kunto-sali, sisäuima-allas (uimapuku mukaan) ja kampaa-mo. 182 sa vutonta huonetta, joissa kylpy/suihku, ilmastointi, hiustenkuivaaja, tallelokero, TV, ADSL-internet ja minibaari.

Matkan hinta:jäsenet 1580 euroaei-jäsenet 1630 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta 485 euroa.Hintaan sisältyy:• lentomatkat Air Balticin lennoilla Turku-Riika-Niz-

za-Riika-Turku• välipala lennolla Riika-Nizza• linja-automatkat kohteessa ohjelman mukaan• 3 yön majoitus viiden tähden hotellissa Hôtel de

Paris´ssa 2 hengen huoneessa• 3 aamiaista, 2 lounasta ja 2 kolmen ruokalajin illal-

lista viiden tähden ravintoloissa• sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mu-

kaan• laukunkantopalkkiot • palvelupalkkiot • paikallisoppaan Pirjo Lehtovuoren palvelut • Matkarin matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. (02) 2657 913

Matkari Oy noudattaa Yleisiä valmismatkaehtoja se-kä Matkari Oy:n lisä- ja erityiseh toja.

Suurmusikaali tohtori Zivago Helsingin Kaupunginteatterissa

lauantaina 23.11.2013Tohtori Juri Zivagoa repivät voimat kahteen suuntaan – toisaalta hän on omistautunut avio mies, isä ja lääkäri, toisaalta runoilija, haaveilija ja rakas-taja. Kolmiodraamassa vaimonsa Tonjan ja rakastajattarensa Laran välillä heidän kohtalonsa kiinnittyvät dramaattiseen aika kauteen Venäjän histori-assa. Tsaarinvallan kaatuminen ja vallankumous ajavat maan kaaok seen, ty-rannia vaihtuu uuteen mielivaltaiseen poliittiseen johtoon. Kaikki kansan-kerrokset joutuvat uusiin asemiin ja säännöt, joiden mukaan on elettävä, voivat muuttua silmänrapäyk sessä. Tuona myrskyisänä mullistusten aikana kolme intohimoista miestä – nuori tohtori Zi vago, kiivasluonteinen radikaa-li Pasha Antipov ja juonitteleva virkamies Viktor Komarovsky – kil pailevat viettelevän ja arvoituksellisen Laran rakkaudesta. Eeppinen suurmusikaa-li kau niin, voimakkaan musiikin siivittämänä, taustanaan raakalaismaiset kansannousun tapahtu mat, kertoo näiden henkiöiden taistelusta unelmien, rakkauden ja ihmisyyden puolesta.Matkaohjelma:Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Kau punginteatterin Suurella näyttämöllä seurataan klo 13.00 Tohtori Zivago -esitystä. Rooleissa mm. Tuukka Leppänen, Marika Westerling, Anna-Maija Tuokko ja Tom Wentzel. Esityksen väli ajalla nauti-taan suolaisesta ja makeasta kahvileivästä kahvin kera. Esityksen jälkeen ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.00.Matkan hinta:jäsenet 120 euroaei-jäsenet 137 euroaHintaan sisältyy:• linja-autokuljetukset ohjelman mukaan• musikaalilippu• väliajan kahvitarjoilu• matkanjohtajan palvelutIlmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen

”Vielä ehtii” komedia Helsingin Kaupunginteatte-rissa uuden vuo den aattona tiistaina 31.12.2013”Vielä ehtii”, on Carin Mannheimerin kirjoittama hyvänmielen komedia sa-navalmiista ystä vättäristä, jotka ovat vuosikausia lounastaneet ja pelanneet korttia yhdessä viiniä siemaillen. He ovat jakaneet keskenään kaiken, mie-henkin. Yksi daamikvartetista poistuu joukosta, mutta pelin täytyy surusta huolimatta jatkua. Paikkaajaksi korttiremmiin löytyy kaikkien iloksi muu-an charmantti herrasmies. ”Vielä ehtii” kertoo vuosien karttumisesta, rak-kaiden menettämisestä, suhteesta lapsiin ja miehiin suorapuheisesti ja tun-nistettavasti, oivaltavan ja railakkaan huumorin keinoin. Pertti Sveholmin ohjaaman, ikääntymistä raikkaan humoristi sesti käsittelevän komedian roo-leissa nähdään Ulla Tapaninen, Leena Uotila, Riitta Havukai nen, Kaisa Tork-kel, Jukka Rasila ja Vesa Vierikko.Matkaohjelma:Lähtö klo 14.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa ennen teatteriesitystä nautitaan kolmen ruokalajin menu ra-vintola Mamma Rosassa. Klo 19.00 seurataan Kaupunginteatterin pienel-lä näyttämöllä ”Vielä ehtii” –komediaa. Esityksen väliajalla kohotetaan mal-ja Uudelle Vuodelle. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00.Matkan hinta:jäsenet 131 euroaei-jäsenet 148 euroaHintaan sisältyy:• linja-autokuljetukset ohjelman mukaan• kolmen ruokalajin menu• teatterilippu• kuohuviinilasillinen• matkanjohtajan palvelutIlmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen

”Pokka pitää” Uudenkaupungin teatterissa lauantaina 12.04.2014Uudenkaupungin teatterin dramatisoidussa versiossa Hyacinth Bucket su-kulaisineen ja naa pureineen valmistavat näytelmää, jossa brittirouvalla on hieman eri näkemys kuin näytelmää ohjaavalla Emmetillä. Esitys tarjoaa kat-sojille hersyvää komiikkaa, jossa joko pokka pitää tai sitten ei.Matkaohjelma:Lähtö klo 12.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Uuteenkaupunkiin, jossa klo 14.00 seurataan ”Pokka pitää” –esitystä. Pää-osassa Minna Bergström. Esityksen väliajalla kah vitarjoilu. Paluu Turkuun noin klo 19.00.Matkan hinta:jäsenet 48 euroaei-jäsenet 65 euroaHintaan sisältyy:• linja-autokuljetukset ohjelman mukaan• teatterilippu• väliajan kahvitarjoilu• matkanjohtajan palvelutIlmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913Matkanjohtaja: Maija Parmanen

LUKSUSTA JA GLAMOURIA MONACOSSA JA YMPÄRISTÖSSÄ VAPPUNA 30.04. – 03.05.2014

Venetsia, italian kielellä Venezia, Adrianmeren rannikolla sijaitseva veden ympäröimä ja sa dalle saarelle levittäytynyt kaupunki, on yksi maailman tunnetuimmista ja kauneimmista kaupungeista. Mystinen kaupunki, joka ei ole muuttunut vuosisatojen kuluessa juurikaan. Kau punkia kutsutaan milloin kanavien, milloin taas siltojen kaupungiksi. Kanavat ja niiden rantoja reunustavat vanhat palatsit ja talot ovatkin olen naisessa osassa kaupungin viehätys voiman luojana. Venetsiassa on noin 270 000 asukasta, jotka saavat elantonsa matkailualasta. Vaikka turisteja kaupungissa riittää Venetsia on nistu nut säilyttämään ainutlaatuisen luon teensa ja romanttisen viehätysvoimansa.Kroatian Dubrovnik, Adrianmeren helmi, on houkutellut matkailijoita ympäri maailman kymmenien vuosien ajan. Dubrovnikin Vanha kaupunki joutui pommitusten kohteeksi Bal kanin sodassa vuonna 1992. Tänä päivänä sodan aiheuttamat vauriot on suurelta osin kor jattu ja Vanhan kaupungin muurit, kirkot, museot ja historialliset rakennukset ovat ehdot tomia nähtävyyksiä matkailijalle.Aigeianmeren rannikko Turkin länsiosassa näyttää matkailijalle maan kauneimmat alueet. Rantoja ympäröivät kirkkaat vedet, oliivipuulehdot, kalliorinteet ja mäntymetsät. Kuuluisin nähtävyys on Efesos (Ephesos), yksi antiikin ajan merkittävimmistä kaupungeista. Antiikin aikana Efesos oli kreikkalainen kaupunki ja nykyisin se sijaitsee Turkin maaperällä. Täällä matkailijalle riittää ihmettelemistä antiikin ajoilta säilyneissä aar teissa. Kuvankaunis Santorini, on monien matkailijoiden mielestä Kreikan kaunein saari. Saaren upeat maisemat valkoisine taloineen sekä omaleimainen ja kaunis Oian kylä ovat matkailijalle pakolliset nähtävyydet.Olympia, jossa ensimmäiset olympialaiset saivat alkunsa, on retkikohteena Ka takolonissa. Kisat pidettiin elokuun tienoilla joka neljäs vuosi Olympiassa, Elis maakunnassa Pelepon nesoksen luoteisosassa. Vuoden 776 eaa. olympiakisat olivat ensimmäi set antiikin olympiaki soista, jonka voittaja on kirjattu muistiin. Antiikin aikana käytettiin ajan laskemiseen neljää vuotta käsittänyttä olympiadia.

Perjantai 29.08.2014, Venetsia, ItaliaLähtö klo 09.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lento asemalle, josta Lufthan-san lento LH 849 lähtee klo 13.45 Frankfurtiin. Klo 15.25 saa-vutaan Frank furtiin, josta jatketaan Lufthansan lennolla LH 330 klo 17.05 Venetsiaan. Klo 18.25 saavutaan Ve netsiaan. Kuljetus Venetsian Mestressa si jaitsevaan NH Laguna Pala-ce –hotellin B-rakennukseen. Majoittuminen hotelliin yhdek-si yöksi. Illalli nen hotellissa. Venetaksit liikennöivät hotellin edestä San Marcon aukiolle ja tämä antaa illanvir kuille mah-dollisuuden käydä keskustassa. Saattaapa mat kan ajankoh-taan osua Venetsian filmifestivaalit, joille osallistuvia filmitäh-tiä voi bongata kaupun gilla. Lauantai 30.08.2014, Venetsia, ItaliaLämmin amerikkalainen buffet -aamiainen hotellissa. Puo-len päivän aikaan kuljetus Venetsian sa tamaan, jossa sata-mamuodollisuuksien jälkeen siirrytään Splendour of the Seas -alukseen. Buffet -lounaan jäl keen majoittuminen seitsemäk-si yöksi ikkunallisiin hytteihin. Pelastusharjoitus laivalla. Alus lähtee kohti Kroatian Dubrovnikia klo 16.50. Yhteinen ko-koontuminen aluksella ennen illal lista. Illallinen klo 18.30.Sunnuntai 31.08.2014, Dubrovnik, KroatiaAlus saapuu Dubrovnikiin klo 11.30. Turkoosina kimmeltävää Adrianmerta ihaillaan retkellä, joka suuntautuu Cavtatin kau-punkiin, Dubrovnikin kupee seen. 15 kilometrin ajomatka Dub-rovnikista Cavta tiin Dubrovnikin Rivieraa pitkin on hyvin kaunis. Matkan varrella pysähdytään näköalapai kalle, josta avautu vat upeat maisemat Dubrovnikiin. Cavtat oli antiikin Rooman aikana nimeltään Epidaurus. Vuo sien varrella Cavtatista on tullut suo-sittu turistikohde vehreän luonnon, kirkkaan sinisen Ad rianmeren ja kauniin huvipursisataman johdosta. Muuan muassa Edward VIII ja Wallis Simpson vierailivat Cavta tissa ja Dub rovnikissa häämatkallaan. Aikaa jää tutustua myös Dubrov nikin Vanhaan kau punkiin, joka on muurein ympäröity alue ja jossa on paljon nähtä vää. Dubrovni kin Vanhassa kau pungissa on mah dollisuus

vierailla Vanhan kaupungin katedraalissa, jossa on yksi Euroo-pan hie noimmista kulta- ja hopeakokoelmista. Alus lähtee ristei-lemään Dubrov nikista klo 18.30. Yhteinen kokoontu minen aluk-sella ennen illallista. Illallinen klo 18.30.Maanantai 01.09.2014, MerelläTämä päivä vietetään merellä aluksen jatkaessa kohti Turkin Efesosta. Ennen illallista Kari Ojalan ja Helena Rannan esityk-set. Illallinen klo 18.30.Tiistai 02.09.2014, Efesos (Kusadasi), TurkkiAlus saapuu Kusadasiin klo 09.00. Päivän aikana retkeillään Efesokseen, Turkin suosituimpaan ar keologiseen kohteeseen. Retki alkaa noin 30 minuutin ajomatkalla Kusadasista Efesok-seen vehreän maaseudun halki. Retkellä pysähdytään Efesok-sen porteilla, nähdään Neitsyt Marian patsas, amfi teatterin rauniot ja vieraillaan Artemiin temppelin raunioilla. Artemiin temppeli, yksi (antiikin) maailman seitsemästä ihmeestä, ra-kennettiin metsästyksen jumalatar Artemiille ensimmäisen kerran jo luultavasti 800 eaa. Temppeli jouduttiin uudelleen-rakentamaan ainakin kolme kertaa ja viimeisin temppeli tu-houtui 400 -luvun alussa. Yhteinen kokoontuminen aluksella ennen illallista. Illallinen klo 18.30. Alus lähtee risteilemään kohti Kreikan Santorinia klo 19.00.Keskiviikko 03.09.2014, Santorini, KreikkaAlus saapuu Santorinille klo 07.00. Alus jää merelle ja sata-maan siirrytään yhteysaluksilla (tender). Päivän retki vie 300 metrin korkeuteen Calderan huipulle viehättävien pikku kylien läpi Oian ky lään. Täältä avautuvat upeat näköalat valkoisten kivita lojen ja rantakallioiden yli merelle. Oian kylä on suosit-tu myös taiteilijoiden keskuudessa ja kylässä on paljon taide-gallerioita, kahviloita, kaup poja ja kupolikirkkoja. Oiasta jat-ketaan paikalliselle viini tilalle, jossa maistellaan kreikkalaisia vii nejä ja meze -ruokia. Viininmaistelun jälkeen jatketaan Thi-raan, jossa kauniiden mai semien ympä röimänä siirrytään köy-sirataan. Köysirata vie takaisin sa tamaan ja yhteysaluksille. Alus lähtee ris teilemään kohti Kreikan Katakolonia klo 17.00. Yhteinen kokoontuminen ennen il lallista. Illallinen klo 18.30.Torstai 04.09.2014, Katakolon, KreikkaAlus saapuu Katakoloniin klo 09.00. Päivän retki suuntau-tuu noin 40 minuutin ajomatkan päähän Olym piaan, olym-pialaisten syntypaikkaan. Ensimmäiset olympialaiset järjestet-tiin vuonna 776 eKr. ja ne pidet tiin tällä paikalla aina vuoteen 393 jKr. Tällöin keisari Theodosius kielsi pakanajuhlat ja mää-räsi, että kaikki temppelit on tuhottava. Olympiassa nähdään kreikka laisen mytologian yliju mala Zeuksen temppeli, jossa si-jaitsi aikoinaan Zeuksen patsas, yksi antiikinajan seit semästä ih meestä. Muita nähtävyyksiä ovat Heran temppeli, Pelopsin hautapyhäkkö ja Bouleuterion, olympia laisten neuvoston paik-ka, jossa vannottiin olympiavala. Alkuperäisellä stadionilla on vielä paikal laan marmorisia lähtötelineitä. Arkeologisessa mu-seossa nähdään monia veistoksia, yksi kuului simmista Praksite-leen Hermeksen kuvapatsas. Alus lähtee risteilemään klo 17.00. Yhteinen ko koontuminen ennen illallista. Illallinen klo 18.30.Perjantai 05.09.2014, MerelläTämä päivä vietetään merellä aluksen jatkaessa kohti Venet-siaa. Ennen illallista kommodori Jukka K. Pajalan ja Helena Rannan esitykset. Il lallinen klo 18.30.Lauantai 06.09.2014, Venetsia ja lento SuomeenAlus saapuu Venetsiaan klo 06.45. Aamiainen aluksella. Kulje-tus Venetsian lentoasemalle, josta Lufthansan lento EN 8203 lähtee Müncheniin klo 13.00. Lennon operoi Lufthansan omistama ita lialainen lentoyhtiö Air Dolomi-ti. Müncheniin saavutaan klo 14.05. Täältä jat-ketaan Helsinkiin Lufthan san lennolla LH 2464 klo 14.45. Helsinkiin saavutaan klo 18.10. Kul-jetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 20.30. NH Laguna Palace****Viale Ancona 2, 30172 Mestre Veneziapuh. +39 041 829 6322, www.nh-hotels.com

Sijaitsee Venetsian Mestressä. Hotellissa kaksi erillistä raken-nusta. Huoneet sisustettu modernisti luonnollisilla värillä. Huoneissa TV, tallelokero, minibaari, työtila ja Internetin käyt-tömahdollisuus. Verkkovirta 220 V. Huoneissa ilmastointi, WC, suihku, kah vin/vedenkeitin ja jääkaappi.Splendour of the Seas:Vision-luokkaPituus: 279 metriä • Leveys: 32 metriä • Syväys: 7,5 metriä • Bruttorekisteritonnit: 78 491Matkustajia: 2435 • Miehistöä: 765Nopeus: 22,5 solmua (27,6 mph/44,4 km/h)Sähkövirta: 110/220 volttiaAluksella 11 kantta, joilla runsaasti toimintaa. Aluksel-la mm. pääruokasali, buffet -ruokasali, kah viloita, baare-ja, myymälöitä, kasino, kirjasto, tanssiravintola, kylpylä- ja kuntosali osasto sekä teat teri, jossa risteilyn aikana iltaisin loistavia esityksiä. Hyteissä WC, suihku, TV, il mastointi, tallelo kero. Laivalla on saatavana lisämaksusta lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut. Laivayhtiön järjestä mät ret ket li-sämaksusta.Royal Caribbean Cruise Line: www.rccl.fi ja www.rccl.comHuom! Sää saattaa aiheuttaa muutoksia risteilyohjelmaan ja joskus jopa estää pääsyn johon kin satamaan. Varustamo ja Matkari Oy pidättävät oikeuden muutoksiin.Risteilyn hinta Turusta/henkilö:jäsen 2380 euroaei-jäsen 2430 euroaRisteilyn hinta Helsingistä/henkilö jäsenet 2350 euroaei-jäsen 2400 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta ja hytistä 910 euroa.Hintaan sisältyy:• kuljetus Helsinki-Vantaan lentoasemalle• lennot Lufthansan/Air Dolomitin reittilennoilla Helsinki-

Frankfurt-Venetsia ja Venetsia-München-Helsinki• lentokenttäkuljetukset Venetsiassa• linja-autokuljetukset perillä kohteissa ohjelman mukaan• yhden yön majoitus Venetsiassa NH Laguna Palacessa 2

hengen huoneessa • amerikkalainen buffet -aamiainen NH Laguna Palacessa• seitsemän vuorokauden majoitus Splendour of the Seas

-aluksella 2 hengen ikkunallisessa hytissä• risteilyllä täysihoito (aamiainen, lounas, välipala, illallinen)• ohjelmassa mainitut retket suomenkielisen oppaan johdolla• laivayhtiön järjestämä monipuolinen ohjelma• palvelurahat ja kantajamaksut risteilyllä• lento- ja satamaverot sekä muut viranomaismaksut• suomenkielisen oppaan Pirjo Lehtovuoren palvelut• Matkarin matkanjohtajan palvelutRisteilylle mukaan tulee ottaa ehjä ulkomaanpassi, jonka on oltava voimassa vielä (6) kuu kautta risteilyn jälkeen. Matka-vakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riit-tävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairas tumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti risteilylle ilmoittautumisen jälkeen sekä huo-lehtia perusrokotusten voimassaolosta.Ennen risteilyä matkustajille lähetetään tarkempaa tietoa ris-teilystä ja siihen valmistautumi sesta.

LOISTORISTEILY ROYAL CARIBBEAN CRUISE LINEN HILJATTAIN UUSITULLA SPLENDOUR OF THE SEAS -ALUKSELLA 29.08. – 06.09.2014

Matkaohjelma:29.08.2014, perjantai klo 09.00 .........................................Kuljetus Helsinki-Vantaalle

29.08.2014, perjantai klo 13.45 – 18.25 .........................Lento Venetsiaan, yöpyminen

30.08.2014, lauantai klo 16.50 ............................ Alus lähtee risteilemään Venetsiasta

31.08.2014, sunnuntai klo 11.30 – 18.30 ......................................Dubrovnik, Kroatia

01.09.2014, maanantai ................................................................................ Merellä

02.09.2014, tiistai klo 09.00 – 19.00 ....................................Efesos (Kusadasi), Turkki

03.09.2014, keskiviikko klo 07.00 – 17.00 ........................................Santorini, Kreikka

04.09.2014, torstai klo 09.00 – 17.00 ........................................... Katakolon, Kreikka

05.09.2014, perjantai .................................................................................... Merellä

06.09.2014, lauantai klo 06.45 .............................................. Alus saapuu Venetsiaan

06.09.2014, lauantai klo 13.00 – 18.10 ............................................. Lento Helsinkiin

Risteilyllä asutaan uivassa loma-hotellissa, puretaan ja pakataan matkatavarat vain kerran ja silti saavutaan uuteen kohteeseen lä-hes joka päivä. Näistä aineksista syntyy täydellinen loma kokemus. Aluksen henkilökunta koostuu useista eri kansallisuuksista mikä mahdollistaa usei den kielien ym-märtämisen, ei kuitenkaan vält-tämättä oman kielemme. Tä-män vuoksi ris tei lyllä on mukana matkanjohtajamme lisäksi suo-malainen, kielitaitoinen opas Pir-jo Lehtovuori, jonka opastuksella kohteiden retket toteutetaan. Ris-teily alkaa Venetsiasta ja päättyy Venet siaan. Päivää ennen risteilyä lento Venetsiaan, jossa majoitu-taan yhdeksi yöksi neljän tähden NH Laguna Palace -hotelliin.

TUTUKSI RISTEILYLLÄ TULEE NIIN VÄLIMERI, ADRIANMERI KUIN AIGEIAN MERIKIN VENETSIA – DUBROVNIK – KUSADASI (EFESOS) – SANTORINI – KATAKOLON - VE NETSIA

RISTEILYN LUENNOITSIJAVIERAINA:Oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta: Rikokset ihmisyyttä vastaan – kokemuksia kriisialueilta. Näihin runoihin palaanKommodori Jukka K. Pajala: Suomen Joutsen vienninedistäjänä – elämää ulkomailla • Toimitusjohtaja, sosiaalineuvos Kari Ojala: Syöväntorjuntatyö tänään

Saattohoito on ihmisen hoita-mista parhain mahdollisin ta-voin silloin, kun mitään paran-tavia toimia ei ole enää käytet-tävissä. Päätös saattohoitoon siirtymisestä on lupaus antaa potilaalle oireiden hyvää hoi-toa, kuten kivunhoitoa. Saatto-hoitovaiheen potilaalle tulee turvata mahdollisuus laitoshoi-topaikkaan, kun oireiden hoito kotona ei enää onnistu. Kun mitään ei ole tehtävissä, on vielä paljon tehtävissä, kuuluu inhimillisen saattohoidon pe-ruslupaus.

Saattohoito mielletään usein vain syöpäpotilaiden hoi-doksi, mutta Suomessa kuol-laan tietenkin moniin muihin-kin pitkäaikaissairauksiin. Kuolevia potilaita kohdataan monilla sairaaloiden osastoilla, terveyskeskusten vastaanotoil-la ja vuodeosastoilla sekä van-hainkodeissa ja palvelutalois-sa. Moni haluaisi viettää elä-mänsä loppuvaiheen omassa kodissaan ja mahdollisuuksien mukaan myös kuolla siellä. Jotta tähän päästäisiin, vaatii kuolevan potilaan hoitopolku selkeyttämistä ja kirkastamis-ta.

Sosiaali- ja terveysministe-riön Hyvä saattohoito Suomes-sa 2010 -raportissa on linjattu inhimillisen saattohoidon peri-aatteita ja velvoitettu kaikkia sairaanhoitopiirejä laatimaan alueelliset saattohoitosuunni-telmat. Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirissä suunnitelmaa on viimeisen vuoden aikana ollut laatimassa laaja työryh-mä, jossa on edustus sekä eri-koissairaanhoidosta että perus-terveydenhuollosta. Ryhmän vetäjänä toimii hallinnollinen osastonylilääkäri Sirkku Jyrk-kiö Tyksin syöpätautien klini-kalta.

- Varsinaissuomalaisessa saattohoidossa on paljon hyvää osaamista monissa terveyskes-kuksissa, erinomaista pioneeri-työtä on tehty esimerkiksi Sa-lossa ja Akseli-kuntayhtymäs-sä eli Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa. Loimaalla saattohoidon kehittäminen on myös käynnistetty. Valitetta-vasti kuolevien ihmisten hoi-don laatu ei ole kaikkialla yhtä hyvällä tasolla ja edessä on paljon kehittämistyötä. Syöpä-potilaiden osalta Tyksin ja Meri-Karinan saattohoidon akseli on toiminut periaattees-sa hyvin, jos päätös saattohoi-toon siirtymisestä on tehty oi-keaan aikaan eli riittävän ajois-sa. Erityistä turbulenssia on

viime aikoina ollut Turun kau-pungin kotisaattohoidossa, jo-ka siirtyi kilpailutuksen jäl-keen pois Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä Raha-au-tomaattiyhdistyksen taloudel-lisen tuen päättyessä yhdistyk-sen kotisaattohoitotoiminnalle, toteaa Jyrkkiö.

Asianmukaisen saattohoi-don järjestäminen on lain mu-kaan kuntien vastuulla ja se on osa perusterveydenhuoltoa eli kuuluu terveyskeskuksen toi-mintaan. Saattohoidossa yli-opistosairaala on vain poik-keustapauksissa paras paikka. Jos saattohoitovaiheen potilas tarvitsee sedaatiota eli erittäin vaikean kivun ja levottomuu-den hoitoon tarkoitettua suo-neen annettavaa lääkehoitoa, se toteutetaan yleensä Tyksis-sä.

Tällä hetkellä Tyksissä toi-mii syöpäklinikalla palliatiivi-nen poliklinikka, jossa keskity-tään syöpäpotilaiden asioihin, kun aktiivinen syövän hoito on päättynyt ja hoidossa keskity-tään oireiden hoitoon. Vastaan-ottotoimintaa on tarjolla vain parina päivänä viikossa, koska vastuuhenkilönä toimiva lääkä-ri on sivutoiminen ja on muina aikoina kiinni yliopiston kliini-sen opettajan työssä. Muille kuin syöpäpotilaille ei apua tilapäisjärjestelyin toimivasta palliatiivisen hoidon yksiköstä voida tarjota. Kokopäiväisesti toimiva yksikkö olisi ehdotto-masti saatava aikaan.

Saattaen vaihdettavaVarsinais-Suomen sairaanhoi-topiirin saattohoitosuunnitel-maa laatineessa työryhmässä oli hyvä henki ja halu järjestää asiat nykyistä paremmalle to-lalle koko piirin alueella. Saat-tohoidon resursointi, osaami-nen ja toteutus on nykyisin alueella kirjavaa. Tyksissä kuo-lee enemmän potilaita vuodes-sa kuin muissa Suomen yli-opistollisissa sairaaloissa kes-kimäärin. Tämä kertoo siitä, että elämän loppuvaiheen hoi-toa annetaan Varsinais-Suo-messa liian usein yliopistosai-raalassa eli Tyksissä, kun sen pitäisi tapahtua perustervey-denhuollossa eli alueen terve-yskeskuksissa ja potilaan ja hänen läheistensä toivoessa kotioloissa. Sairaiden ihmisten hoitoon varatut resurssit eivät nyt ole aivan oikeassa käytös-sä.

Saattohoitolinjauksen oi-kea-aikaisuus ja hoitovastuun

siirto ajoissa perusterveyden-huoltoon vaatii sekä erikoissai-raanhoidossa että perustervey-denhuollossa työskentelevien osaamisen lisäämistä ja sau-mattoman yhteistyöverkoston laatimista, todetaan suunnitel-massa. Myös potilaan henki-sistä ja hengellisistä tuen tar-peista on huolehdittava ja tar-jottava potilaalle ja hänen lä-heisilleen mahdollisuus saada myös keskusteluapua.

Potilaan inhimilliseksi ”saattaen vaihtamiseksi” suunnitelmassa on rakennettu yhteistyömalli, jonka turvin potilaan siirtäminen yliopis-tosairaalasta lähemmäksi ko-tia voi toteutua joustavasti ja niin, että potilas kokee hoidon turvallisena koko ajan. Poti-laan ja hänen läheistensä hoi-toon ja tukemiseen on nyt valmistumassa selkeä, valta-kunnallisia suosituksia täy-dentävä ohjeistus, jossa jokai-nen asianosainen tietää miten hän saattohoidossa olevan potilaan kanssa toimii ja mi-hin hän tarvittaessa ottaa yh-teyttä. Erikoissairaanhoidon vastuuhenkilö on suoraan yh-teydessä perusterveydenhuol-lon hoitopaikkaan potilaan siirrosta. Erittäin tärkeää on, että potilas, hänen läheisensä ja hoitava henkilökunta tietä-vät joka tilanteessa mistä ky-sytään neuvoa tarvittaessa.

Hyvä saattohoito ei ole kallistaNyt valmistuva Varsinais-Suomen alueellinen saatto-hoitosuunnitelma rakentaa raamit, joiden mukainen toi-minta voidaan kohtalaisen edullisesti saattaa kuntoon, kunhan alueella löytyy riittä-västi halua yhteistyöhön. Hy-vä saattohoito ei sinänsä ole monimutkaista, kyse on kuo-levan potilaan tarpeisiin vas-taamisesta inhimillisesti kes-tävällä tavalla.

- Rahaa ei välttämättä tarvi-ta lisää, vaan tärkeintä on saada nykyiset resurssit tekemään oikeita asioita, tiivistää Sirkku Jyrkkiö työryhmän kannan.

Hyvä saattohoito ei ole eri-tyisen kallista, jos asiat suun-nitellaan kunnolla ja hoitoa antavat henkilöt ovat saaneet tehtäviinsä asianmukaisen koulutuksen ja heille järjeste-tään mahdollisuus saada tukea työhönsä.

- Saattohoidon tehtävä ei tietenkään ensisijaisesti ole säästää yhteiskunnan kustan-nuksia, tärkeintä on taata kuo-lemaa lähestyvälle potilaalle hoito yksikössä, jossa on oi-reenmukaiseen hoitoon par-haat valmiudet. Säästöjäkin syntyy, kun potilaalle rasitta-via turhia tutkimuksia, ambu-lanssikuljetuksia ja päivystys-

käyntejä voidaan vähentää. Viimeksi mainittuja ei tarvita, jos potilas ja hänen omaisensa tietävät mihin ottaa yhteyttä apua tarvittaessa. Saattohoito onnistuu myös kotona, jos po-tilas ja hänen läheisensä ovat siihen halukkaita ja heille pys-tytään tuomaan riittävää tukea kotiin, selvittää Sirkku Jyrk-kiö.

Yhteistyöverkoston eli pe-rusterveydenhuollossa työs-kentelevien ja erikoissairaan-hoidon ammattilaisten taitojen ylläpitäminen koulutuksella ja yhteisillä tapaamisilla on tär-keää. Saattohoidosta huolehti-vien ammattilaisten yhteistyö-

verkoston luominen ja ylläpi-täminen onkin yksi suunnitel-man tärkeitä ehdotuksia. Osaa-via ja saattohoidon kehittämi-seen motivoituneita ihmisiä on jo nykyisinkin eri puolilla Varsinais-Suomea, mutta hei-dän mahdollisuuksiaan tehdä tätä arvokasta ja vaativaa hoi-totyötä on vahvistettava. Ark-kiatri Risto Pelkonen sanoo sen näin: ”Kuolevan potilaan kohtelu on lääkintätaidon hu-maanisuuden koetinkivi ja jo-kaisen hoitoyksikön laadun tärkein mittari.”

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Jouko Keski-Vähälä


Varsinaissuomalaisessa saattohoidossa on erinomaista osaamista, mutta monissa pai-koissa – mukaan lukien Turun kaupunki – elä-män loppuvaiheen hoidossa on vielä paljon parantamisen varaa. Asiasta kiinnostuneita ammattilaisia, joilla on halua hoitaa asiat ny-kyistä paremmin, löytyy, nyt on vain saatava rakenteet kuntoon, haastaa alueellista saatto-hoitosuunnitelmaa laatinut työryhmä.

Oikeus hyvään kuolemaan tulee olla kaikkien ulottuvillaHyvä saattohoito on

kaikkien oikeusPeruspalveluministeri Paula Risikko ”Hyvä saattohoito Suomessa” -hoitosuosituksessa: ”Saattohoidon lähtökohtana on ihminen, jolla on kuole-maan johtava sairaus ja jonka jäljellä oleva elinaika ar-vioidaan lyhyeksi. Saattohoito perustuu potilaan ihmis-arvoon, itsemääräämisoikeuteen ja inhimilliseen hoi-toon. Hyvä saattohoito on kaikkien ihmisten oikeus, jo-hon kuuluu muun muassa kuolevan ihmisen kivun ja kärsimyksen lievittäminen.”

Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito

- On potilaan aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun etenevää sairautta ei enää voi parantaa

- Tavoitteena on potilaan ja hänen läheistensä mahdol-lisimman hyvä elämänlaatu

- Ei ole vain saattohoitoa, mutta saattohoito on tärkeä osa palliatiivista hoitoa

- Voi kestää kuukausia, jopa vuosia- Varsinais-Suomessa palliatiivista hoitoa elämän loppu-

vaiheessa tarvitsee noin 20 000 potilasta vuosittain- Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe, joka

päättyy kuolemaan- Tavoitteena on hoitaa ja tukea potilasta niin, että jäljel-

lä olevan elämän laatu olisi mahdollisimman hyvää, kivutonta ja ilman muita haittaavia oireita

- Saattohoitoon kuuluu omaisten tukeminen potilaan saattohoidon aikana ja kuoleman jälkeen

- Jäljellä olevan elämän pituus saattohoitovaiheeseen siirryttäessä on yleensä viikkoja

- Saattohoitoa tarvitsee noin 1 500 varsinaissuomalais-ta vuosittain

Käypä hoito -suositus kuolevan oireiden hoidosta”Parantumattomasti sairaan hoidossa lievitetään oireita ja kärsimystä lääkkein ja henkisellä tuella. Oireenmu-kaista hoitoa tulee antaa kaikille vakavasti sairaille ja kuoleville. Arviolta kaksi kolmasosaa kuolevista syöpä-potilaista tarvitsee elämänsä 2-3 viimeisen kuukauden aikana erikoistunutta oireenmukaista kotihoitoa ja joka kolmas saattohoitoa viimeisten elinviikkojensa aikana. Kuolevan tavallisimpia oireita ovat uupumus, heikkous, laihtuminen, kipu, hengenahdistus, yskä, ummetus, ah-distuneisuus ja masennus. Oireita lievittävä lääkehoito on vain osa kuolevan hoitoa. Elämän loppuvaiheessa on tärkeää huolehtia myös psykologisista, sosiaalisista ja hengellisistä ongelmista.”- Kuolevan potilaan oireenmu-kainen hoito. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Laatijoina Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen lääketieteen seuran asettama työ-ryhmä. Lue lisää osoitteesta www.kaypahoito.fi

Hallinnollisen osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiön mu-kaan hyvä saattohoito ei sinänsä ole monimutkaista. Kyse on kuolevan potilaan tarpeisiin vastaamisesta inhimillisesti kestävällä tavalla.

Meillä myös saatavana hautausjärjestely vihkosia!

www.kaarinanseudunht.fi

Täyden palvelun toimisto

Avoinna: Arkisin 9.00 - 16.30Puh. (02) 243 2779

Puntarinkatu 1, 20780 Kaarina

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma)Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen

HAUTAUSTOIMISTOAnnikki Perttala-Koskinen Oy

80 v.

Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO

noudettavissaliikkeestämme veloituksetta.

Avustamme myös vihkon täyttämisessä.


Musiikkiterapeutin työlle saat-tohoitopotilaiden kanssa antaa erityisen merkityksen se tieto, että ihmisen aistitoiminnot ka-toavat elämänkaaren lopussa päinvastaisessa järjestyksessä kuin ne sikiökaudella alkoivat. Kuuloaisti on tässä keskeisessä asemassa. Meillä kaikilla ihmi-sillä on syvä suhde ääneen. Kuuloaistimme alkaa kehittyä jo hyvin varhaisessa vaiheessa sikiöaikanamme ja se on vii-meinen, joka lakkaa toimimas-ta ihmisen elämän päättyessä. Äänityöskentelyn avulla voi-daan tavoittaa syvällä olevia tajunnan tasoja vielä silloinkin, kun potilas on hyvin lähellä kuolemaa eikä hän enää ulkoi-sesti reagoi ympäristöönsä. Saattohoidoissa tähdätään vain sen hetkiseen hyvinvointiin. Pyrkimys on, että annetut hoi-dot vaikuttavat välittömästi. Oman kokemukseni mukaan äänityöskentelyn avulla voi-daan vastata tähän haasteeseen hyvin potilaan kaikissa proses-sin eri vaiheissa, aina elämän loppuun asti.

Musiikkiterapeutti käyttää ääntään siltana potilaan kohtaamiseenOma ääni on yksi musiikkite-rapeuttien käyttämistä työväli-neistä. Musiikkiterapeutti käyttää ääntään siltana potilaan kohtaamiseen, tukemiseen ja lohduttamiseen. Oman koke-mukseni mukaan äänityösken-tely on soveltunut potilailleni parhaiten musiikkiterapian eri menetelmistä. Useimmiten po-tilaat ovat niin väsyneitä, että muunlainen työskentely olisi heille liian haastavaa. Ääni-työskentelyllä tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että terapeutti laulaa pitkiä vokaaliäänteitä potilaan hengitysrytmin tahtiin sekä improvisoi sanattomia sä-velkulkuja omalla äänellään. Potilaan ei tarvitse osallistua äänen tuottamiseen. Äänityös-kentelyn lisäksi olen luonnol-lisesti keskustellut potilaiden kanssaan heidän esille ottamis-ta asioistaan.

Ihminen ei ota ääntään vas-taan pelkillä korvillaan vaan koko kehollaan. Ääni on aalto. Kuuloaistimme lisäksi kyke-nemme myös tuntemaan äänen värähtelyn kehomme. Musiik-kiterapeutti pyrkii saamaan äänellään mahdollisimman suuren värähtelyn aikaan omassa kehossaan. Pyrkimyk-senä on se, että mitä voimak-kaammin terapeutti tuntee vä-rähtelyn omassa kehossaan, sitä voimakkaampana myös potilas mahdollisesti tuntee sen. Musiikkiterapeutin tuotta-ma ääni resonoi potilaan ke-hossa lievittäen mahdollisesti fyysistä ja psyykkistä jännitys-tä. Useat potilaani ovatkin ker-toneet siitä, kuinka he ovat kokeneet ääneni kulkeneen ”aivan kuin koko heidän ke-honsa läpi”.

Musiikkiterapeutti pyrkii sovittamaan kaiken laulamansa po-tilaan hengitysrytmiinOmien potilaitteni kanssa olen työskennellyt pääasiassa siten, että olen laulanut pitkiä vokaa-liäänteitä ja improvisoinut sa-nattomia sävelkulkuja. Olen laulanut myös tuutulauluja ja gregoriaanisia lauluja, mutta useimmiten olen jättänyt niistä sanat pois ja käyttänyt pelkkiä vokaaleja sanojen asemasta. Olen pyrkinyt sovittamaan kai-ken laulamani potilaan hengi-tysrytmiin. Hänen uloshengi-tyksensä alkaessa olen aloitta-nut äänen tai uuden fraasin, vaihtanut vokaalia tai äänen korkeutta. Hengityksen ollessa nopeaa olen sovittanut ääneni esimerkiksi potilaan joka toi-selle uloshengitykselle. Pyrki-myksenä on vaikuttaa potilaan hengitysrytmiin tarvittaessa esimerkiksi pyrkien syventä-mään sitä tai helpottamaan po-tilaan hengitysvaikeuksia.

Rauhoittavat kehtolaulut ja niihin liittyvät vokaalit ovat yksi ikiaikainen hoitavan ää-nen muoto. Useimmat meistä ovat saaneet lapsena lohtua

oman äidin äänestä. Äidin ääni on rauhoittanut ja rentouttanut. Tuskainen aikuinen, kuten pie-ni lapsikin, kaipaa tätä samaa huolenpitoa. Kriiseissä, sairas-tuessa ja syvästi surressa moni meistä toivoo olevansa samalla tavalla halattavana ja siliteltä-vänä kuin lapsena. Terapeutti voi omalla äänellään yksinker-taisesti ja helposti rauhoittaa ja lohduttaa potilasta. Potilaani ovat nukahtaneet hyvin usein äänityöskentelyn aikana. Mo-nesti minulla on ollut vahva tunne siitä, että potilas on us-kaltanut hellittää hetkeksi. Ai-van kuin olisi turvallisempaa nukahtaa jonkun valvoessa vierellä. Usein on käynyt myös niin, että vaikka potilas on nu-kahtanut laulaessani, hän on herännyt heti lopetettuani.

Terapeutti voi käyttää ään-tään moniin eri kliinisiin tar-peisiin esimerkiksi kivun ja ahdistuksen lievittämiseen. Useat potilaani ovat kokeneet äänityöskentelyn hyvin koko-naisvaltaisena kokemuksena. Oman kertomansa mukaan he ovat pystyneet hetkeksi unoh-tamaan oman sairautensa. Ää-nityöskentely on vähentänyt potilaiden kipua sekä vähentä-nyt levottomuutta. Potilaiden rentouduttua heidän on ollut helpompi keskustella heille tärkeistä aiheista. Usein poti-laat käyvät keskusteluissa läpi elämänkaarensa vaiheita, omaa sairaushistoriaansa sekä suh-dettaan kuolemaan.

Ihminen pidättelee kipua usein hengittämällä pinnallises-ti. Osa potilaan kivuista johtuu-kin juuri pinnallisesta tavasta hengittää eikä itse sairaudesta. Hengityksen syventyessä kipu helpottaa. Pyrin aina sovitta-maan ääneni potilaan hengitys-rytmiin ja tarvittaessa pyrin sen jälkeen tietoisesti muuttamaan hengitysrytmiä. Useimmiten potilaan hengitys on hidastunut, vaikka hän ei olisi ollut tietoi-nen pyrkimyksistäni eikä hän olisi kyennyt kommunikoimaan kanssani. Havaintojeni mukaan useat potilaat, joiden kanssa minulla on ollut mahdollisuus

työskennellä useamman kerran, ovat oppineet ”antautumaan” äänelle. Jo parin tapaamisker-ran jälkeen hengityksen syvene-minen on tapahtunut nopeam-min aloittaessani äänityösken-telyn heidän kanssaan. Tämä on ollut havaittavissa silloinkin, kun potilas ei ole kyennyt enää näkyvästi kommunikoimaan. Omien havaintojeni mukaan kaikkein yksinkertaisin ääni tuntuu potilaista usein kaikkein miellyttävimmältä. Monen mie-lestä yhdellä äänenkorkeudella tuotettu ääni on ollut kaikkein paras. Potilaat ovat saattaneet myös itse valita vokaalin, joka on ollut heistä miellyttävin ja jota olen sitten laulanut heille.

Musiikkiterapeutti voi pyr-kiä tietoisesti muokkaamaan äänellään potilaan huoneessa vallitsevaa ilmapiiriä. Mikäli

paikalla on omaisia, he ovat usein ahdistuneita ja hätäänty-neitä. Olen huomannut, että tuottamani ääni rauhoittaa voi-makkaasti myös omaisia. Kun omaiset rauhoittuvat, potilas rauhoittuu kuten myös päin-vastoin, potilaan rauhoittuessa omaisetkin rauhoittuvat. Toisi-naan olen laulanut myös poti-laan ja huoneessa läsnä olevien henkilöiden nimiä. Mikäli se on ollut tarkoituksenmukaista olen lisännyt myös sanoja vo-kaali-improvisaatioiden jouk-koon sanoittaen näin huonees-sa vallitsevaa ilmapiiriä laula-en esimerkiksi ”kaikki on hy-vin”, ”voit lähteä” ”kiitos” jne. Musiikkiterapeutti voi sanoit-taa näin asioita, joita omaisten voi olla vaikea sanoa. Näin hän voi pyrkiä lisäämään yhteyttä omaisten ja potilaan välille.

”Oi kuinka ihanaa, että saan tällaistakin vielä kokea”Elämä on vahvasti läsnä Kari-nakodissa asuttaessa. Viimeis-tenkin päivien aikana potilaal-la on mahdollisuus kohdata uusia asioita ja kasvaa ihmise-nä. Potilaani ovat kommentoi-neet äänityöskentelyä mm. näin: ”Onpa tämä hyvä paik-ka, kun kaikkea hoitoa on tar-jolla.” ”Tällä on tarkoitus”. ”En tiennytkään, että tällaista musiikkiterapiaa on olemas-sa.” ”Onpa yllätys!” ”On se (äänityöskentely) rentouttavaa ja virkistävää.” ”Oi kuinka ihanaa, että saan tällaistakin vielä kokea.”

Teksti ja kuva: Virve Niemeläinen

Karinakoti on ottanut merkittävän ja ennakkoluulottoman askeleen palkatessaan minut vuosi sitten työskentelemään saattohoitopotilaiden kanssa kerran viikossa. Suomessa kokemusta musiikkiterapeuttien työskentelystä saattohoitopotilaiden kanssa on hyvin vähän, siitä huo-limatta, että muualla maailmalla musiikkiterapeutit ovat tehneet tätä työtä jo useita vuosikymmeniä. Musiikkiterapia on aina ammatillisen koulutuksen saaneen musiikkiterapeutin toteuttamaa suunnitelmal-lista ja tavoitteellista hoitoa. Saattohoidossa musiikkiterapeutti on osa moniammatillista työryhmää. Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten että psyykkisten oireiden ja saira-uksien hoidossa. Potilaalla ei tarvitse olla musiikillista taustaa. Lisäk-si musiikkiterapia sopii hyvin kaiken ikäisille.

Musiikkiterapeutin kokemuksia saattohoidosta

60

Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15

Ilmaiset parkkipaikat oven edessä

Meille onhelppotulla

Satakunnantie 19, Turkupuh ja fax 020 740 4300

www.raunistulanapteekki.fi

Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet

Satakunnantie 19, Turkupuh ja fax 020 740 4300www.raunistulanapteekki.fi

60







helppo tulla

60







60







Avoinna: arkisin 9 - 19 ja lauantaisin 9 - 15

LääkärikeskusMEDISONAR

Varaa aika: www.medisonar.� tai 02-2334418

Naistentautien- ja synnytysten erikoislääkärit

Linnankatu 18 A, Turku

Ultraäänitutkimukset:-raskaus -naistentaudit-rinnat -eturauhanen-yleislääketiede

Musiikkiterapeutti voi sanoittaa asioita, joita omaisten voi olla vaikea sanoa. Näin hän voi pyrkiä lisäämään yhteyttä omaisten ja potilaan välillä.


TOIMINTAA ERI SYÖPÄPOTILASRYHMILLESyöpäpotilaiden vesivoimistelut ja mattojumppaMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarin-katu 35, Turku, maanantaisin klo 9.00, 10.00, 16.30 ja 17.30 ja keskiviikkoisin klo 9.15 ja 10.00, 17.30 (avan-nepotilaat) sekä 18.30 ohjattua vesivoimistelua syöpäpo-tilaille. Lisäksi syöpäpotilailla on mahdollisuus osallistua maanantaisin ohjattuun mattojumppaan. Vesivoimistelun hinta on 20 euroa syyskaudelta. Lisätiedot p. 02 2657 606 tai p. 02 2657 666 (keskus).

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄEtuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tie-toa eturauhassyövästä ja sen hoidosta sekä sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä luo potilaille läheisineen mahdollisuuden tavata muita saman sairauden kokeneita sekä antaa mahdollisuuden virkistäytyä. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa ryhmän toi-mintaa ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Liittyäksesi Etu-set-ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostitse ryhmän sihteerille Sanna Tölkölle: [email protected] tai postitse Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku.

Luento-ja keskusteluryhmätoiminta:Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luentoja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuu-kauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat poikkeukset) Meri-Karinan toiminta- ja palvelukes-kuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Kokoontumisten yh-teydessä on kahvitarjoilu sekä arpajaiset. Vuoden aikana Etuset-ryhmä saattaa järjestää muutakin toimintaa eturau-hassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jota ei mainita tässä tiedotteessa. Silloin toiminnasta ilmoitetaan Etuset-ryhmän jäsenille erikseen kirjeitse kotiin. Luento-, keskustelu-ja virkistystoimintaa Meri-Karinan toi-minta- ja palvelukeskuksessa syksyn 2013 aikana:Keskiviikkona 16.10.2013 klo 18.00 Yllättävät neurologiset sairaudet, ennaltaehkäisy ja hoito –luentoKeskiviikkona 20.11.2013 klo 18.00 ”Oikean” ravitsemuk-sen uudet tuulet-luentoKeskiviikkona 12.12.2013 klo 18.00 Joulujuhlat Meri-Ka-rinassaTarvittaessa lisätietoja ohjelmasta saa Etuset-ryhmän sih-teeriltä. Liikuntakerho miehille ja naisille Etuset-ryhmän jäsenille:Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho Meri-Karinan toiminta-ja palvelukeskuksessa maanantaisin klo 12.00. Jumppa kestää noin 45 minuuttia, jonka jälkeen sauna-ja allasosasto on varattuna jumppaajille kello 15.00 asti. Oh-jelmassa on mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoit-telua, jokaisen oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jump-pa- tai liikuntakokemusta ei tarvita. Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25 euroa tai kertamaksu 3,00 euroa. Maksu suoritetaan Meri-Karinan neuvontaan. Liikuntaker-hon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan mahtuu ja voi tulla kesken kau-denkin. Lisätietoa Etuset-ryhmän sihteeri Sanna Tölköltä, [email protected]

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEIDEN KERHO SYKERÖSykerö järjestää monipuolista toimintaa lapsisyöpäpoti-lasperheille. Vanhemmille tarjottujen asiantuntijaluentojen ajaksi lapsille on järjestetty omaa ohjattua toimintaa. Syke-röllä on myös äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa. Vanhemmille on myös vertaistukea. Lisätietoa Sykerön toiminnasta p. 02 2657 602, 02 2657 666.

SYKERÖNUORET (13-17-VUOTIAAT)Syöpää sairastavat tai sairastaneet kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tapaamiset ovat joko Meri-Karinan toimin-taja palvelukeskuksessa tai muualla aktiviteettien paris-sa. Nuorten toiminnan vetäjänä toimii Linda Lahdenperä. Nuoret kokoontuvat keskenään, joten on tärkeää että nuori tulee toimeen itsenäisesti. Meri-Karinan ulkopuolisessa

toiminnassa ei ole huomioitu infektioeristystä, joten hoi-dossa olevat nuoret–keskustelkaa lääkärinne kanssa osal-listumisesta. Sykerönuorilla on myös oma facebook-yhteisö Snuggles. Mukaan pääsee ottamalla ensin yhteyttä Lin-daan. Ohjelmassa on rentoa jutustelua, pelailua, hengailua ja napostelua yhdessä. Syksyn 2013 tapaamiset:Tiistaina 15.10.2013 Elokuva-ilta klo 17.00Tavataan klo 17.00 Turun keskustassa Kop-kolmien edes-sä. Alkuun herkutellaan Kauppatorin läheisyydessä ja nau-titaan elokuva Finnkinon elokuvateatterissa (Kauppiaskatu 11). Illan elokuva valitaan yhdessä paikan päällä. Leffatar-jontaan voi tutustua etukäteen www.finnkino.fi Sunnuntaina 17.11.2013 Meri-Karina klo 15.00Sunnuntaina 15.12.2013 Pikkujoulut klo 18.00Perinteinen Sykerönuorten pikkujouluruokailu ravintola Den-niksessä. Tavataan ravintolassa klo 18.00.Ilmoittaudu aina tekstiviestillä/ sähköpostilla/ Facebookis-sa viimeistään kolme päivää ennen tapaamista Lindalle, varauksia varten. Lisätietoa toiminnasta: Linda Lahdenpe-rä, p. 040 7487 446, [email protected]

NUORET SYÖPÄPOTILAAT NUPIT(18-40-VUOTIAAT)Nuorten syöpäpotilaiden kerho Nupit järjestää keskuste-lutilaisuuksia ja muuta toimintaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Lisätietoa toiminnasta p. 02 2657 666.

RINTASYÖPÄPOTILAIDEN VERTAISTUKIRYHMÄTKeskusteluryhmä uusille rintasyöpäpotilaille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, torstaisin klo 18.00-20.00. Ryhmän tarkoituksena on aut-taa ja tukea sopeutumisessa sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Ryhmän vetäjinä toimivat sairaanhoi-taja, rintasyöpähoitaja Christina Berger ja sairaanhoitaja, rintasyöpähoitaja Kirsi Kivioja-Viitala. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpä-tautien poliklinikan kanssa. Ryhmä on tarkoitettu rinta-syöpäpotilaille, jotka • haluavat tietoa, neuvoa ja henkistä tukea• haluavat puhua aiheesta toisten kanssa• haluavat kuulla toisten kokemuksia• haluavat tavata muita rintasyöpäpotilaita

RINTASYÖPÄPOTILAIDEN KESKUSTELURYHMÄTMARRAS-JOULUKUUSSA 2013:Nuorten rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä:Torstaisin:7.11.2013 klo 18.00-20.005.12.2013 klo 18.00-20.00Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä (yli 45-vuotiaat):Torstaisin:14.11.2013 klo 18.00-20.0012.12.2013 klo 18.00-20.00

ILOA JA ITSETUNTEMUSTA!Virkistysryhmä naissyöpäpotilailleVirkistys- ja rentoutusillat koostuvat henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoituksista. Jokainen kerta on oma kokonaisuuten-sa ja mukaan voi tulla myös yksittäisille kerroille. Ryhmän ohjaajina toimivat sosiaali-ja terveysalan ammattilaiset ja vertaistukihenkilöt. Ilmoittautumiset lokakuussa alkavaan ryhmään puhelimitse 02 2657 619 (vapaaehtoistoiminta) tai jätä soittopyyntö koordinaattori Minna Vainiselle Meri-Karinan keskukseen, p. 02 2657 666.

VOIMAVARAA!Miessyöpäpotilaiden ryhmäLounais-Suomen Syöpäyhdistys ry käynnistää syksyllä 2013 miessyöpäpotilaiden ryhmän. Ryhmä on tarkoitet-tu ensisijaisesti muille kuin eturauhassyöpäpotilaille (ks. eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä). Ryhmässä saa tietoa sekä voi kuulla ja jakaa sairastu-miseen liittyviä kokemuksia toisten saman kokeneiden kanssa. Ryhmän vetäjänä toimii yhdistyksen vertaistuki-henkilö. Ilmoittautumiset 30.9. mennessä puhelimitse 02 2657 619 (vapaaehtoistoiminta) tai jätä soittopyyntö koordinaattori Minna Vainiselle Meri-Karinan keskukseen, p. 02 2657 666.

SYÖPÄPOTILAIDEN LÄHEISTEN VERTAISTUKIRYHMÄSairastuneen ja hänen läheisensä henkiset voimavarat ovat koetuksella sairauden aikana. Lounais-Suomen Syö-päyhdistys ry järjestää syöpäpotilaiden läheisille keskus-teluryhmätoimintaa. Ryhmän ohjaajana toimii sosiaali- ja terveysalan ammattilainen/vertaistukihenkilö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset vapaaehtoistoiminta, p. 02 2657 619.

SAATTOHOITO-JA TUKIHENKILÖTOIMINTALounais-Suomen Syöpäyhdistys ry välittää tukihenkilöitä syöpäpotilaille sairauden eri vaiheissa. Läheisensä menet-täneille järjestetään myös vertaistukiryhmiä. Tiedustelut, vapaaehtoistoiminta, p. 02 2657 619.

VERTAISTUKIHENKILÖVÄLITYSVertaistukihenkilö kuuntelee ja auttaa oman kokemuksen-sa kautta. Toiminnan periaatteena on keskinäinen luot-tamus ja tasavertaisuus. Vertaistukihenkilö on Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n kouluttama vapaaehtoinen. Vertaistukihenkilövälitys: koordinaattori Minna Vaininen, p. 02 2657 619.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastojen tu-kihenkilötoiminta:• Kemiö p. 040 734 1931 ja 040 768 5456• Forssa ma-pe klo 10.00-18.00 p. 050 5777 338• Loimaa p. 02 3143 297

• Parainen p. 050 5690 610• Salo, perjantaisin klo 10.00-12.00 p. 02 7281 670, 040 7412 736• Uusikaupunki: ma ja la klo 10.00-13.00 ja tiistaista perjantaihin klo 10.00-17.00 p. 02 8443 600

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY KAIPAA VERTAIS-TUKIHENKILÖITÄ:Erityisesti tarvetta on tällä hetkellä gynekologista, keuhko-syöpää ja haimasyöpää sekä harvinaisempia syöpäsaira-uksia sairastavien potilaiden vertaistukihenkilöille. Vertais-tukihenkilöitä kaivataan myös potilaille, joilla syöpäsairaus on uusiutunut. Samoin syöpäpotilaiden läheiset kaipaavat vertaistukihenkilöitä. Lisäksi saattohoitoon tarvitaan tu-kihenkilöitä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää tukihenkilökoulutusta (syöpäpotilaiden ja heidän läheisten-sä tukihenkilöiksi aikoville) Koulutusta ennen järjestetään haastattelu. Lisätietoa haastattelusta ja koulutuksesta: vapaaehtoistoiminta p. 02 2657 619.

PAIKALLISOSASTOTOIMINTATURKUTurun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Terttu Yli-Tolppa-Kerrola p. 040 566 2988. Paikallisosaston toimin-nan tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden yhteen saattaminen, virkistystoiminta ja vertaistukitoiminta. Pai-kallisosasto järjestää jäseniltoja, retkiä, myyjäisiä sekä tar-peen mukaan muitakin tapahtumia. Paikallisosasto lahjoit-taa vuosittain varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankintoihin.JÄSENILLAT:Kokoontuminen Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45. Jäsenilloissa on kahvi-tarjoilu ja arpajaiset. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.00.Tiistaina 12.11.2013 klo 17.45 Jalkojen verenkierto-ongel-mat ja niiden hoito: Verisuonikirurgiaan erikoistuva lääkäri Jan-Erik Wikström. Lausuntataiteilija Riitta Vasenkari.Tiistaina 10.12.2013 klo 17.45 JoulujuhlaJoulumyyjäiset Turun messukeskuksessa 8.12.2013.

RETKET:Keskiviikkona 16.10.2013 klo 19.00 Linnateatteri: Henryn ja Alicen salaiset elämät. Hinta 23€.Ilm. ja maksut Ullalle viim. 8.10. jäsenillassa.Lauantaina 16.11.2013 Tampereen Työväen Teatteri: Kel-lokosken prinsessa. Hinta 60€/potilasjäsenet ja 65€/jäsenet, sis. teatterilipun, lounaan ja kuljetuksen. Lähtö Hepokullasta klo 8.45 ja Aurak. 2 klo 9.00. Ilm. ja maksut Ullalle viim. 8.10. jäsenillassa. Paluu noin klo 18.Perjantaina 13.12. Retki Lehmirantaan Saloon. Hinta 35€/potilasjäsenet ja 40€/ jäsenet, sis. tutustumisen Lehmi-rantaan, ohjelmallisen jouluaterian ja kuljetuksen. Lähtö Hepokullasta 10:45 ja Aurak.2 klo 11.00. Ilm. ja maksut Ullalle viim. 12.11. jäsenillassa. Paluu noin klo 16.00.Käsityöpiiri Ahkerat Kertut kokoontuu Meri-Karinan kirjas-tossa tiistaisin klo 10.00-12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14.00-17.00. Käsityöpiirin vetäjinä toimivat Sirpa Teräs ja Seija Vesala.Paikallisosasto tiedottaa toiminnastaan:Turun Sanomien yhdistystoiminta-palsta.Turun Sanomien verkkolehden Menovinkit: http://meno-vinkit.ts.fiwww.lssy.fi/paikallisosastot/TurkuMeri-Karinan tilaisuuksiin pääsee bussilla 54, pysäkki on Eerikinkadulla kauppahallia vastapäätä.

LISÄTIETOA TOIMINNASTAMME ANTAVAT:Terttu Yli-Tolppa-Kerrola, puheenjohtaja, p. 040 566 2988Leila Leino, varapuheenjohtaja, p. 0400 822 806Anneli Suominen, sihteeri 050 596 0470Ulla Ström, paikallisosaston matkat: ilmoittautumiset pu-helimitse maanantaisin klo 13-15 (ei kesäkuukausina) p. 044 552 4814 tai sähköpostilla ulla¬[email protected] Louhi, putiikinhoitaja, p. 050 533 1277Sirpa Teräs, Ahkerat Kertut-toiminta, p. 0400 226 616

SALOSalo-Karina, Helsingintie 52, Salo, www.sspo.net sekä Fa-cebook.Paikallisosaston tavoitteena on antaa tietoa ja tukea syö-päpotilaille ja heidän läheisilleen. Paikallisosasto järjestää kaikille avoimia tapaamisiltoja, luentoja, retkiä ja virkis-tystä. Salo-Karinan toimisto on avoinna perjantaisin klo 10.00-12.00, p. 02 728 1670. Palveluasemalta saa tietoa syöpäjärjestöstä, paikallisosastosta, sopeutumiskurssille hausta, jäsenyydestä ja korvauksista. Toimistolle voit tulla keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista (mielellään ajanvarauksella).Rintaproteesin haku: soita ensin kuntoutukseen p. 02 772 3630 klo 9.00-12.00 saadaksesi ostopalvelusopimuksen ja soita sitten Meri-Karinaan p. 02 2657 927 ma-pe klo 9.00-10.00 ja 13.00-14.00, josta saat ajan Salo-Karinaan. Somerolaiset ottavat ensin yhteyttä sosiaalityöntekijään p. 02 7792 610. Voit myös varata ajan luomien tarkastukseen.Keskusteluryhmä rintasyöpään sairastuneille: Tiedustelut Siru Virpi, p.040 741 2736.Pilates: Fysioterapeutti Mia Oksasen vetämänä tiistai-iltai-sin, alkaen 3.9. klo 16.45, 18.00 ja 19.15. Sitoutuminen koko syksyyn x12 ajalla 3.9-3.12 (ei vko 41 ja 42). Hinta syöpään sairastuneille 96€€ ja muille 132€.Vesivoimistelua muiden yhdistysten kanssa.

Hartaushetket joka kk:n toisena maanantaina klo 15.00 alkaen 14.10, 11.11 ja 9.12. Avoin tilaisuus kaikille.

Kaikille avoimet ja maksuttomat TAPAAMISILLAT Salo-Karinassa. Kahvia tarjolla klo 17.30 alkaen hintaan 2€ ja arpoja 2€.

TOIMINTAA SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEENSYÖPÄNEUVONTA-ASEMA toimii Meri-Karinan toi-minta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Neuvonta-asema palvelee sekä oireetonta väes-tönosaa että syöpäpotilaita ja heidän omaisiaan.Neuvonta-asema• antaa oireita koskevaa neuvontaa ja terveyskasvatusta• opastaa syöpäpotilasta ja hänen perhettään ja antaa

henkistä tukea• neuvoo ruokavalion suunnittelussa ja opastaa muissa

ravintoon liittyvissä asioissa• antaa yleistä syöpäneuvontaa• välittää apuvälineitä: rintaproteesit, rintaliivit, peruukit

ja uimapuvut• hoitaa luomihuolipoliklinikkaa• opastaa rintojen omatarkkailuun• antaa perinnöllisyysneuvontaa• neuvoa sosiaalipalveluissa, puhelin 02 2657 601Annettavat palvelut ovat maksuttomia.Syöpäneuvonta-asema on avoinna maanantaista per-jantaihin klo 8.00-15.00. Huom! Ajanvaraus puhelimitse numerosta 02 2657 927 (ma-pe klo 9.00-10.00 ja klo 13.00-14.00).Syöpäneuvonta-aseman lakimiehen maksuton neuvontapalvelu:Asianajaja, varatuomari Martti Brander toimii Syöpäneu-vonta-aseman lakimiehenä. Hänen toimistonsa, Asian-ajotoimisto Brander & Manner Oy, sijaitsee osoitteessa Kristiinankatu 3, Turku, p. 02 511 7000.

Lokakuu: Roosa-kuukausi. Maunu Ikosen tau-lunäyttely ja Ingen poppanoita; avajaiset ma 7.10 klo 12.00. Näyttely avoinna ma-pe klo 12.00-18.00, päättyen la 12.10 klo 10-12.Marraskuu: Movember-eturauhasen syöpä.Torstaina 7.11.2013 klo 18.00. Uutta tie-toa eturauhassyövästä.Torstaina 28.11.2013 klo 18.00. Haiman ja sappiteiden syövän hoidosta; Syöpätautien erikoislääkäri Eija Korkeila.Lauantaina 14.12.2013 klo 17.00. Joulu-juhla Marja Kankareen tiloissa Perniöntiel-lä. Jäsenhinta 20€, muut 30€. 4€ joulupa-ketti mukaan. Ilmoittautuminen toimistoon 7.12. mennessä.

RETKET: 19.10.2013 Les Miserable Tampereen teat-teri. Hinta 72€, lähtö klo 15.30.Lähdöt Salo-Karinan edestä.Ehdottoman sitovat ilmoittautumiset teatte-reista Kirsti (iltaisin) p. 050 5122245 tai Siru 040 7412 736.

LISÄTIETOA TOIMINNASTAMME ANTAVAT:Juhani Ivanoff, puheenjohtaja, p. 040 845 7195, [email protected] Achren, varapuheenjohtaja, p. 044 584 0579, [email protected] Virpi, sihteeri, p. 040 741 2736, [email protected]

UUSIKAUPUNKIUudenkaupungin paikallisosaston puheen-johtajana toimii Esko Tähtinen, p. 040 577 5817. Sihteerinä toimii Marjo Öhrnberg, p. 050 3589 111. Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystäväntuvalle, joka sijaitsee osoitteessa Alinenkatu 26, Uusikaupunki. Ystäväntuvan puhelinnumero on 02 8443 600 (ma ja la klo 10.00.-13.00 ja ti-pe klo 10.00-17.00). Syöpäyhdistyksen oma vas-taanotto on torstaisin klo 13.00-17.00.Rintasyöpäpotilaiden ja eturauhassyöpä-potilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa Ystäväntuvalla. Tuki-henkilötoiminnan yhteyshenkilönä toimii Tarja-Liisa Kukkonen, p. 050 3218 173. Joka kuukauden viimeinen torstai-ilta klo 18.00. alkaen on varattu yhteislaululle. Ti-laisuus on avoin kaikille. Kirjallisuuskerho

toimii Ystäväntuvalla kerran viikossa. Uudenkaupungin paikallisosaston 40-vuo-tisjuhla sunnuntaina 20.10.2013 klo 14.00 kulttuurikeskus Crusellissa. Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa !

RANNIKKOSEUTUPaikallisosasto jakaa tietoa ja järjestää vir-kistystoimintaa. Lisätiedot puheenjohtaja Raimo Sulonen, p. 040 8487 113.

PARAINENKontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karren-to, tel. 050 5690 610.

KEMIÖKontaktpersonen i Kimitoön: Ulla Granroth, tel. 040 7341 931.Ann-Katrin Andersson, tel. 040 7685 456.

FORSSAForssan paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Salminen, p. 050 5691 271. Paikallisosasto toimii potilaiden ja heidän läheistensä virkistys-, valistus- ja kuntou-tustoiminnan hyväksi. Paikallisosaston toi-minta keskittyy Solukkoon, Siurilankatu 28, Forssa, www.solukko.net.Syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanva-rauksella p. 050 5777 339.Kirpputori Solukon (Kauppakatu 12) tuotto käytetään paikallisosaston toiminnan tuke-miseen.

LOIMAALoimaan seudun paikallisosaston puheen-johtajana toimii Kaisa Hyvärinen, p. 040 7624 196. Paikallisosasto tukee Loimaan aluesairaalan tiloissa tapahtuvaa neuvonta-aseman toimintaa (Seppälänkatu 15-17, Loimaa. Puhelin 02 314 3297.Soittoaika ma klo 13-14, to ja pe klo 9-10). Perjan-taisin klo 10-12 avoin vastaanotto (ilman ajanvarausta) pienissä asioissa. Paikallis-osasto järjestää erilaisia tapahtumia niin sairastuneille kuin heidän läheisille sekä aiheesta kiinnostuneille.

Tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnasta

myös sivuilta www.lssy.fi

HALUAISITKO SINÄ, YSTÄVÄSI TAITUTTAVASI LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN

SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI ?

VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: • henkilökohtaisenkäynninyhteydessäyhdistyksentoimistossa, ItäinenPitkäkatu30,20700Turku • puhelimitse022657913 • postittamallaliittymislomakkeen

JÄSENMAKSU VUODESSA 17 € - LIITY JO TÄNÄÄN!

Nimi:______________________________________________________________________

Lähiosoite:__________________________________________________________________

Postitoimipaikka:_____________________________________________________________

Tämä lomake palautetaan osoitteella:LOUNAIS-SUOMENSYÖPÄYHDISTYSr.y.ItäinenPitkäkatu30,20700TURKU

✂

JULKAISUT:• Syöpä-Cancer –lehti viidesti vuodessa• Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa• Jäsentiedote kerran vuodessa

ALENNUKSET:• Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus-, majoitus- ja ruokailumak-

suista • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista• jäsenalennusliikkeistä• lääkäriasemilta

TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE:• hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidet-

tavana sairaalassa tai poliklinikalla• syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa).• lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa). Korvaus on

haettava sen vuoden puolella, milloin lymphahoito on suoritettu.• nuorille (16 – 40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan

syöpään tai taudin uusiutuessa• lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin

uusiutuessa tai lapsen menehtyessä

SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT:• sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai

pienellä omavastuuosuudella

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA:• ajanvarauksella puh. 02 265 7927. Oireita koskevaa neuvontaa ja terveyskasva-

tusta. Opastusta syöpäpotilaalle ja hänen perheelleen. Yleistä syöpäneuvontaa,. Neuvontaa ruokavalion suunnittelussa. Luomihuolipoliklinikka ja syövän perin-nöllisyysneuvontaa, rintojen omatarkkailun opastusta sekä elämäntapaneuvontaa. Apuvälineiden välitys: Rintaproteesit, rintaliivit, peruukit ja uimapuvut.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA:• terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan

Aluesairaalan tiloissa maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin (ajanvaraus ma klo 13-14, to – pe klo 9-10, puhelin 02 314 3297). Perjantaisin syöpäsairaanhoitajan jonotusvastaanotto klo 10-12 ilman ajanvarausta.

SALO-KARINAN PALVELUASEMA:• Salo-Karina, Helsingintie 52, Salo• jos sairastat syöpää ja haluaisit keskustella, soita perjantaisin klo 10 – 12, puhelin

02 728 1670 (ajanvaraus). Tule yksin tai läheisesi kanssa keskustelemaan. • www.sspo.net

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT FORSSASSA:• Solukko, Siurilantie 28, Forssa, • vertaistukihenkilövälitystä arkisin klo 10 – 18, puhelin 050 577 7338• syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella sopimuksen mukaan, puhelin

050 577 7339• www.solukko.net

UUDENKAUPUNGIN YSTÄVÄNTUPA• Alinenkatu 26, Uusikaupunki, puhelin 02 844 3600• ma ja la klo 10.00-13.00 , ti-pe klo 10.00-17.00• keskusteluryhmätoimintaa ja terveyskasvatusta

YHTEISTYÖSOPIMUKSET LÄÄKÄRIASEMIEN KANSSA:Edut jäsenkorttia näyttämällä

LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINENAurakatu 9/Kauppiaskatu 8, Turku:• ei toimistomaksua lääkärikäynneistä • mammografiatutkimukset – 15 %• laboratorio- ja röntgentutkimukset

(paitsi EKG) – 10 %

LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINENRaisiontori 1 A, Raisio:• ei toimistomaksua lääkärikäynneistä

LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINENVilhonkatu 8, Salo:• mammografiatutkimukset – 15%• rinnan ultraäänitutkimus -15%

LÄÄKÄRIASEMA PULSSI,Humalistonkatu 9-11, Turku:• ei toimistomaksua lääkärikäynneistä• mammografiatutkimukset – 15 %• luuntiheysmittaukset -15%

TERVEYSTALOAninkaistenkatu 13, Turku:• mammografiatutkimukset – 15 %• luuntiheysmittaukset -15%

Katso videot /

Lue tuloksista

sivuiltamme

www.bauer-wt.com

Bauer Watertechnology OyJaakonkatu 2, 01620 Vantaa

puh. (09) 276 99 556www.bauer-wt.com

email: [email protected]

5järkisyytä valita

vedenkäsittely

1. Lisää putkiston käyttöikää 2. Suojaa putkistojärjestelmää 3. Vähentää energiankulutusta 4. Varmistaa erinomaisen vedenlaadun 5. Tuo merkittävää kustannussäästöä

TOIMINTAA SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN



Jos hampaat vaativat hoitoa, ne hoidetaan eli tulehtuneet ham-paat poistetaan ja reiät paika-taan. Samoin poistetaan kiinte-ät hampaiden oikomisraudat, jotka rasittavat syöpähoitojen herkistämiä suun limakalvoja ja vaikeuttavat hampaiden puh-distusta.

—Myös hoitojen aikana suusta huolehtiminen on tärke-ää, painottaa lasten hammas-hoidon erikoishammaslääkäri Helena Yli-Urpo.

Suuhygienisti ja tarvittaes-sa lasten hammashoidon eri-koislääkäri seuraavat säännöl-lisesti lapsisyöpäpotilaiden suun terveyttä hoitojen aikana. Myös sairaalan osaston henki-lökuntaa motivoidaan seuraa-maan potilaiden hampaiden terveyttä.

Kun lapsi on syöpähoidois-sa, hän on usein pahoinvoiva eikä ruoka maistu. Tai käy niin, että jokin ruoka maistuu erityi-sen hyvin ja mikään muu ei ollenkaan. Aika monelle per-heelle tuleekin periaatteeksi se, että kunhan lapsi syö edes jo-tain on aina parempi kuin se, ettei lapsi söisi ollenkaan.

Syömisellä on kuitenkin suora yhteys suun terveyteen.

—Syömisessä pitää olla säännöllisyyttä. Hampaat kes-tävät viidestä kuuteen happo-hyökkäystä päivässä. Janojuo-mana käytetään vettä, Yli-Urpo tähdentää.

Hoidoissa tuleekin eteen monien eri vaihtoehtojen pun-tarointi, mikä olisi kokonaisuu-den kannalta se paras ratkaisu.

Seurantaa vielä vuosia myöhemminRankat syöpähoidot menevät harvoin jälkiä jättämättä, vaik-ka lapsipotilas olisikin jo siir-tymässä hoitojen jälkeiseen niin sanottuun normaaliin elä-mään. Sytostaatti- ja sädehoi-dot ovat voineet vaikuttaa ham-paisiin niin, että muutokset

näkyvät vasta vuosia myöhem-min. Esimerkiksi pysyvissä hampaissa voi olla juurten ke-hityshäiriöitä. Hampaat voivat olla pienikokoisia tai jokin hammas voi jäädä kokonaan kehittymättä tai kiilteessä voi olla kehityshäiriöitä. Siksi las-ten hampaiden kehitystä seura-taan sairaalassa myös varsi-naisten syöpähoitojen jälkeen.

Ensimmäinen tarkistus on, kun lapsi on 5—7-vuotias, jol-loin hänelle tulee pysyviä ham-paita maitohampaiden sijaan. Tällöin röntgenkuvalla seulo-

taan mahdolliset hampaiston puutokset.

Toinen tarkistus on, kun lapsi on 10—12-vuoden ikäinen. Täl-löin seurataan pysyvien hampai-den kruunujen ja juurten kehitys-tä. Sairaalassa erikoishammas-lääkärit seuraavat purennan- ja hampaiden kehitystä. Muuten hammaskontrollit ovat lapsen omassa terveyskeskuksessa.

Suunhoidon abcHampaat harjataan kaksi ker-taa päivässä fluorihammastah-

nalla. Hammasharjan on oltava pehmeä eli soft-hammasharja. Aterian jälkeen otetaan xylitol-pastilli tai purukumi. Janojuo-mana ja suun kostutukseen käytetään vettä.

Lapset tarvitsevat harjauk-sessa aikuisen apua kymmen-vuotiaaksi saakka.

Hammasharja vaihdetaan jokaisen suutulehduksen ja sai-raalajakson jälkeen.

Koska sytostaattihoidot aihe-uttavat pahoinvointia, lapset ok-sentelevat usein. Oksentelu altis-taa hampaiden kiilteen eroosiol-

le. Suu pitäisi huuhdella vedellä oksentamisen jälkeen.

Sytostaattihoidot herkistä-vät suun limakalvoja. Hampaat voidaan harjata keittosuolaliu-oksella, jos hammastahnan maku tuntuu liian voimakkaal-ta. Suun kipua ja turvotusta voi lievittää imeskelemällä jääpa-loja. Syömisen helpottamisek-si suun limakalvoille voidaan levittää kylmää puudutegeeliä ennen ruokailua.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Lapset tarvitsevat hampaiden harjauksessa aikuisen apua kymmenvuotiaaksi saakka. Lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Helena Yli-Urpo opastaa Vernaa ja Villeä oikeaan harjaustekniikkaan.

Kun pieni lapsipotilas saa syöpädiagnoosin, kuuluu suun ja ham-paiden terveydestä huolehtiminen osaksi hoitoa. Sairauden hoidossa käytettävät sytostaatit alentavat potilaan vastustusky-kyä, jolloin pienetkin infektiot voivat olla lapsisyöpäpotilaalle hankalia tai peräti kohtalokkaita. Siksi lapsisyöpäpotilaan hampaat ja suu tutki-taan ennen syöpähoi-tojen aloitusta.

Suun terveys on tärkeä osa lapsisyöpäpotilaiden hoitoa

Yksilöllisesti sopiva proteesikorvaa rinnan menetetyn muodon

Balance Balance Contact Balance Individual

Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein.

Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassaon myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja.Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

Säästävän rintasyöpäleikkauk-sen jälkeen jää usein kudos-puutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta.Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan.

Bulevardi 30, 00120 HelsinkiPuh: 09-649 839

e-mail: [email protected] www.amoena.fi

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17

LOUHISAARENKARTANONKAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINENpuh. 02-431 2515

Äitienpäivästä elokuun loppuun.

Muina aikoina tilauksesta!

KA

RT

ANON KAHVILA

Cup AA – I

Kevään uudetproteesiliivit

www.anita.com

5723X EllaKupit A – D, 70 – 90

1020X, 70 – 115


Koe bensiinimoottorivallankumous– FORD FOCUS 1.0 EcoBoostCO2 alkaen 109 g/km.

FORD FOCUS ford.fi

Uusi Ford 1.0 EcoBoost -bensiinimoottori tuottaa 100 tai 125 hevosvoiman tehon ja käyttömukavuutta lisäävän jopa 170–200 Nm väännön. CO2-päästöt 109–117 g/km ja polt-toaineen EU-yhdistetty kulutus 4,8–5,1 l/100 km.

Hinta alkaen

21.892,81 €(sis. toim.kulut 600 €)

UUSI FORD FOCUS1.0 EcoBoost

Ford Focus -mallisto (Ford Focus 1.0 EcoBoost 100 hv Trend) autoveroton hinta alk. 17.660 € + arv. autovero 3.632,81 € + toim.kulut 600 € = 21.892,81 €. EU-yhdistetty kulutus 4,9 l/100 km, CO2 109 g/km. Kuvan autot erikoisvarustein.

Veljekset Laakkonen OyNikkarinkatu 1, 21280 Raisiovaihde 010 214 7800

Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %.

Kuukausittain pidetyissä jäsen-illoissa on kuultu asiantuntija-luentoja, musiikki-ja runoesi-tyksiä ja tutustuttu uusiin, toi-mintaan mukaan tulleisiin ih-misiin. Jäsenillat ovat olleet suosittuja. Lähes jokaisessa jäsenillassa on ollut osallistujia 100-120 henkilöä ja kevät- ja joulujuhlissa lähes 200 henki-löä.

Retkitoimintaa on toteutet-tu monipuolisesti konserttien, teatterien, kaupunkikierrosten, sekä laivaristeilyjen merkeissä. Paikallisosaston Ahkerat Ker-tut-käsityöpiiri on kokoontunut säännöllisesti Meri-Karinassa. Kädentaitoja löytyy koruom-meltöistä tilkkutäkkien ja vil-lakäsitöiden valmistukseen. Ahkerin Kerttujen valmistamia tuotteita myydään Meri-Kari-nan putiikissa.

Myyjäisiin paikallisosaston toimijat ovat valmistaneet kä-sityötuotteiden lisäksi myyn-tiin leivonnaisia ja myynnissä on ollut myös arpoja. Osallis-tujien työpanos on ollut vuosi-en varrella taloudellinen perus-turva paikallisosaston toimin-nassa.

Turun seudun paikallisosas-ton 40-vuotisjuhlavuoden pää-tapahtuma järjestettiin Meri-Karinassa 20.4.2013. Tilaisuu-den tervetulotoivotuksen lau-sui osaston puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa- Kerrola. Hän korosti, että 22.2.1973 pe-

rustetun Turun seudun paikal-lisosaston toiminnan ydinalu-etta on aina ollut erityisesti syöpäpotilaiden yhteen saatta-minen, tiedotus -ja terveyskas-vatustyö, sekä varojen kartut-taminen ja lahjoittaminen vuo-sittain potilaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä lisääviin han-kintoihin.

Syöpäpotilaiden määrä li-sääntyy jatkuvasti. Hoitoja kui-tenkin kehitetään ja uutta tutki-mustietoa saadaan lisää. Yhä useampi paranee ja palaa esi-merkiksi työelämään. Talou-delliset resurssit osaltaan mää-rittelevät toimintaa. Yli-Tolp-pa-Kerrolan mukaan paikallis-osastojen toiminnalla on suuri merkitys kolmannen sektorin toimijana ja edustajana. Erityi-sesti silloin, kun vastasairastu-nut on selvinnyt sairastumisen tuomasta järkytyksestä ja tar-vitsee tukea ja kannustusta ko-din ulkopuoliseen toimintaan.

Juhlapuheen tilaisuudessa piti Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala. Toimitusjohtajan mukaan Turun seudun paikal-lisosasto on oiva esimerkki siitä, miten tärkeälle asialle omistautuneiden ihmisten teot aikaansaavat positiivista muu-tosta ja tuovat uskoa tulevai-suuteen. Paikallisosaston toi-minta on mitä parhainta ver-taistukea tarjoten mahdollisuu-den jakaa arjen iloja ja suruja

toisten samanlaisia kokemuk-sia omaavien kesken.

Juhlavuonna voidaan muis-tella paikallisosaston mennyttä aikaa ja toisaalta katsoa myös tulevaisuuteen. On tärkeää muistaa niitä, jotka toiminnal-laan ovat luoneet vahvan pe-rustan Turun alueen syöväntor-juntatyön jatkuvuudelle. Tule-vina vuosina Lounais-Suomen Syöpäyhdistys nojaa yhä enemmän vapaaehtoisten luot-tamushenkilöiden työpanok-seen paikallisen toiminnan yl-läpitäjänä. Vapaaehtoistoimijat ovat arjen sankareita, heillä on halua auttaa lähimmäistään.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen Turun seudun paikal-lisosasto on tehnyt tärkeää työtä syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä hyväksi jo neljä-kymmentä vuotta. Paikallis-osasto toivottaa kaikki kiinnos-tuneet tervetulleeksi mukaan toimintaan.

Teksti: Minna Vaininen Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto

Turun seudun paikallisosaston 40-vuotisjuhlatilaisuudessa luovutettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viiri ansioituneesta toiminnasta osaston toiminnassa Pirkko Lehdolle (vas.), Irja Matikaiselle ja Leila Leinolle.

Kuluva vuosi on Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen Turun seudun paikallisosaston 40. toimintavuosi. Juhlavuotta on vietetty jäsenil-tojen, myyjäisten, retkien, Ahkerat Kertut-käsityöpiirin ja muun paikallisen toiminnan merkeissä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosasto juhli 40-vuotista toimintaansa

Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n

vapaaehtoistoimintaan

Vapaaehtois- ja ystävätoiminnan peruskoulutus järjes-tetään Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa lauantaina 15.2.2014:klo8.30 .......... Tulokahvit tarjolla Meri-Karinan ruokasalissa9.15 .......... Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely10.00 ........ Vapaaehtoisena toimiminen: Periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen11.00 ........ Lounas Meri-Karinan ruokasalissa12.00 ........ Talkootehtävissä toimiminen13.00 ........ Syöpäpotilaan kohtaaminen14.00 ........ Iltapäiväkahvi ja tutustuminen Meri-Karinaan15.00 ........ Syöpäpotilaan ystävänä toimiminen15.30 ........ Arjen ystävänä toimiminen16.00 ........ Todistusten jako ja koulutuspäivän päätös

Tukihenkilötoiminnan peruskoulutus järjestetään Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa lauantaina 22.2.2014:klo8.30 .......... Tulokahvit tarjolla Meri-Karinan ruokasalissa9.15 .......... Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely10.00 ........ Tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytännöt11.00 ........ Vertaistukitoiminnan erityiskysymyksiä12.00 ........ Lounas Meri-Karinan ruokasalissa13.00 ........ Saattohoidon tukihenkilönä toimiminen14.00 ........ Tukihenkilön omat voimavarat ja jaksaminen15.00 ........ Iltapäiväkahvi ja tutustuminen Meri-Karinaan16.00 ........ Todistusten ja koulutuspäivän päätös

Tukihenkilötoiminnan jatkokoulutus-ilta huhtikuussa 2014

Lisätietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n va-paaehtoistoiminnasta ja ilmoittautumiset koulutuksiin 31.1.2014 mennessä (koulutusta ennen järjestetään

haastattelu), Vapaaehtoistoiminta, puhelin 02 2657 619.


MERI-KARINAN JOULU 2013

JOULUN VIETTO MERI-KARINASSA 23.–26.12.

Vielä ehdit mukaan. Perinteistä ja uutta jouluista ohjelmaa ja yhdessäoloa. Täysihoito. Hinta kahden hengen huoneessa 320 €/hlö ja yhden hengen huoneessa

375 €/hlö. Lisätietoja ja ilmoittautumiset puhelin 02 2657 666.

VANHANAJAN JOULUAATTOILLALLISET 5.12.

klo 17.15 joulukonsertti Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa klo 18.00 vanhanajan jouluaattoillallinen tarjoillaan Meri-Karinassa

Illallislipun hinta 26 € sis. linja-autokuljetuksen Turun kauppatorilta klo 16.45 sekä paluukuljetuksen. Pöytävaraukset puhelin 02 2657 666.

PERINTEISET JOULUEINESMYYJÄISET

LAUANTAINA 21.12. KLO 11–14 Helpota joulukiireitäsi Meri-Karinan omassa keittiössä perinteisillä resepteillä

valmistetuilla joulueineksillä. Tervetuloa samalla nauttimaan maistiaisia, lounastarjous 8 €/hlö.

MERI-KARINA Seiskarinkatu 35

20900 Turku puhelin 02 2657 666

Alina on maineensa veroinen...

Jokaiselle löytyy kengät

Ihan totta!Tule Alinaan.

Syöpäyhdistyksenjäsenkortilla

-10%

Kenkäkauppa AlinaAlinenkatu 36, Uusikaupunki

puh. 02-844 3553 www.alina.fi Ark. 9-17.30, la 9-14

TURVAVERKKO

Follis OyLisätiedot ja tilaukset: puh. 045 321 7011 www.follis.fi

PARAS JÄÄLLÄ

JA LUMELLA

www.katriinankammari.fi

Yksilö-, pari- ja perheterapiaa.

p. 045-869 3545Katriina PihlavaErityistason perheterapeuttiPsykoterapeutti (Valvira, Kela)Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja

28

Kesämatkat”ILVES KIELEKKEELLÄ” ESITYS KUUSISTON PIISPANLINNAN RAUNIOILLA LAUANTAINA 4.7.2009 Kaarinan kaupungin 700-vuotisjuhlien kunniaksi Kaarina-Teatteri esittää Kuusiston piispanlinnan, keskiajan upeimman suomalaisen residenssin raunioilla Leena Landerin kirjoittaman historiallisen näytelmän ”Ilves kielekkeellä”. Se kertoo piispanlinnan elämästä 1500-luvulla ja sen viimeisestä piispasta Arvid Kurjesta. Ennen näy-telmän esitystä tutustutaan Kuusiston kartanoon ja kirkkoon. Nämä kolme ja kaunis luonto muodostavat ainutlaatuisen kulttuuriympä-ristökokonaisuuden, jossa on helppo uppoutua hetkeksi mennee-seen aikaan.

Matkaohjelma

Lähtö klo 14.00 Ortodoksisen kir-kon luota, Yliopistonkatu 19, Tur-ku. Ajo Kaarinaan, jossa tutustutaan Kuusiston vuonna 1792 pystytet-tyyn saaristolaistyyliseen hirsikirk-koon. Täältä siirrytään Kuusiston kartanolle, jonka päärakennus vuo-delta 1738 on maamme vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Se rakennettiin Suomen sotaväen päällikön, Turun jalkaväkirykmen-tin everstin virkataloksi. Kartanos-sa kuullaan elämästä keskiaikaisessa piispanlinnassa, mikä käynee esipu-heesta itse näytelmälle. Esityksen jälkeen paluu Turkuun noin klo 20.00. Katsomo ei ole katettu.

Matkan hinta:jäsenet 39 euroaei-jäsenet 53 euroa

Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * väliajan kahvitarjoilu* sisäänpääsymaksut ja

opastukset ohjelman mukaan

* matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. (02) 2657 913

Matkanjohtaja:Telle Tuominen

KAUPPAA JO VUODESTA 1913

Autokatu 12 Oriketopuh. 238 5340, fax 276 4959

[email protected]

LIHATUKKU

VIKTOR ELO OY

OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET,

RAAKAPAKASTEET SEKÄSIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA.

KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

[email protected]

Minne ystävä on matkalla?Palvelumme: • Yksilöllinen tuhkauspalvelu

www.verna.fi

Hulaudentie 135, 37500 Lempäälä p. 03 3749 741, 0400 238 683 [email protected]

• Kuljetuspalvelut yhteistyöeläinlääkäreiltä

• Tuhkauurnat, muistolaatat• Uurnaholvi Tampereella, uurnalehdot Espoossa ja Tampereella

PIENELÄINTUHKAAMO

VERNA OYMinne ystävä on matkalla?

Palvelumme:l Yksilöllinen tuhkauspalvelu

l Kuljetuspalvelutyhteistyöeläinlääkäreiltä

l Tuhkauurnat, muistolaatatl Uurnaholvi Tampereella,uurnalehdot Espoossa ja

Tampereella

Hulaudentie 135, Lempääläp. 03 3749 741, 0400 238 683

[email protected]

www.verna.fi

Viherlassila

www.viherlassila.fi

ark. 9-20 la 9-18 su 10-16Alakyläntie 2-420520 Turku

puh. 02 254 6651

KULJETUSPERTTI J. LEINOMaatalousalan ajojapuh. 0500 531 461

HAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 9 Turku

23 23 23 52233 2233 2233 55Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokaudenTäydellistä hautauspalvelua yli 111 v.www.hautaustoimistosaarinen.fi

HAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTO

Perustettavan rahaston tar-koituksena on tukea syöpä-sairauksien tieteellistä tutki-mustyötä Lounais-Suomes-sa.Liedon Säästöpankki on

päättänyt tukea paikallista hyvinvointia tänä vuonna 95.000 eurolla. Päätös tehtiin ensi kertaa yleisöäänestyksen perusteella. Liedon Säästö-pankin toiminta-alueella ää-

niä annettiin yhteensä 550 ja konkreettisia tukikohteitakin ehdotettiin erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edis-tämiseksi.

Toimitusjohtaja Jussi Hakala luovutti toimitusjohtaja Kari Ojalalle Liedon Sääs-töpankin tukea yhteensä 30.000 euroa.

Liedon Säästöpankilta tukea syöväntorjuntatyöhönLieton Säästöpankki on päättänyt tukea Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykeröä 5.000 eurol-la sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä 25.000 eurolla, joka osoi-tettiin perustettavan rahaston pääomaksi.


Yhdessä vaikeiden aikojen läpiKolmetoista vuotta sitten – maaliskuussa 2000 – Ahlqvis-tin perheen kohtasi tragedia, kun seitsenvuotiaalla Liinalla todettiin pahalaatuinen aivo-kasvain. Edessä oli leikkaus-operaatio ja pitkä kuntoutumis-jakso. Itse syöpähoidot kestivät lähes vuoden ja niitä seurasivat kaksivuotiset kasvuhormoni-hoidot. Oman lapsen sairauden tuomien haasteiden lisäksi Ahlqvistin perhe joutui kohtaa-maan ympäröivän yhteiskun-nan tietämättömyyden ja en-nakkoluulot. Vaikka elettiin 2000-luvun alun Suomessa, ihmisten syöpään liittyvät pel-kotilat tuntuivat saavan järjen-vastaisia mittasuhteita. ”Yksi vanhempi esimerkiksi kielsi lastaan leikkimästä Liinan kanssa – hän pelkäsi syövän olevan tarttuvaa. Myös yläkou-luvuodet olivat Liinalle vaikei-ta, sillä muut nuoret eivät ha-lunneet ottaa häneen kontak-tia”, Liinan äiti Reeta Ahlqvist muistelee.

Lapsen sairastuminen mul-listi luonnollisesti koko per-heen jokapäiväisen arjen. ”Reeta oli seitsemän vuotta pois työelämästä, ensin Liinan sairauden ja sitten pikkusisko-jen syntymän takia. Itse vaih-

doin työpaikkaa Liinan diag-noosin jälkeen. Näin saatiin koordinoitua sairaalassaolot. TYKSistä tuli meille kuin toi-nen koti. Hoitojen loputtua oli melkein tyhjä olo; tuntui kuin tukiverkko olisi vetäisty alta pois”, Liinan isä Tapani Ahl-qvist kertoo. Kaikesta huoli-matta rankka kokemus myös vahvisti – perhe pysyi vastoin-käymisten keskellä yhdessä ja ne aidot oikeat ystävät seisoi-vat rinnalla läpi vaikeiden ai-kojen.

Liinan sairauden myötä myös Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen toiminta ja erito-ten lapsisyöpäpotilaskerho Sykerö tuli Ahlqvisteille tutuk-si. Reeta ja Tapani ovat kanta-neet oman kortensa kekoon syöväntorjuntatyön saralla toi-mimalla Sykerön puheenjohta-jina ja sittemmin ”taka-alalla” varainhankintatoiminnassa. Molemmat vanhemmat kiittä-vät sekä syöpäyhdistystä että Sykeröä niiden tekemästä tär-keästä työstä lapsisyöpäpoti-lasperheiden hyväksi.

Kovalla työllä elämässä eteenpäinSairastumisen myötä Liinan koulunkäynti kärsi ja rankko-jen hoitojen mukana ilmeni oppimisvaikeuksia. Kaikki

kouluun liittyvä oli aloitettava melkein alusta. Sairauden jäl-keiset kolmetoista vuotta ovatkin vaatineet erityisen paljon tahdonlujuutta ja mää-rätietoisuutta. Yläkoulun suo-rittamisen jälkeen Liina otti ensiaskeleet kohti itsenäistä elämää, kun toisen asteen opinahjoksi valikoitui Laitilan sisäoppilaitosmuotoinen Bo-vallius ammattiopisto. Kol-men vuoden ajan viikonpäivät sujuivat koulun asuntolassa ja viikonloput perheen parissa Naantalissa. ”Laitilassa viete-tyt vuodet toivat Liinalle pal-jon kokemuksia sosiaalisesta kanssakäymisestä, koko ajan oli ympärillä parikymmentä muuta opiskelijaa”, Ahlqvistit kertovat.

Valmistumisen myötä Lii-nan elämässä on alkanut uusi ja jännittävä vaihe. Hän on ni-mittäin vastikään muuttanut ensimmäiseen ihka omaan asuntoon! Kun Liina vietti val-

mistujaisjuhliaan toukokuun lopulla uudessa kodissaan, pai-kalle saapui yli 70 onnittelijaa. Myös Lounais-Suomen Syöpä-yhdistys muisti ahkeraa ja tar-mokasta toisen asteen opiske-lijaa Maissi Haapanen rahaston sekä LSSY:n stipendeillä. Juh-lakalu itse oli juhlallisuuksista jopa hieman hämillään. ”Olisin halunnut auttaa isää keittiössä, mutta minun käskettiinkin vain nauttia juhlatunnelmasta”, Lii-na naurahtaa.

Uusia tuulia ja jännittäviä haasteitaRaha-automaattiyhdistyksen, Naantalin kunnan ja Kehitys-vammaisten tukisäätiön yhteis-työllä Liinalle hankittu kau-niiksi remontoitu asunto sijait-see Naantalissa, vain kahden kilometrin päässä lapsuuden-kodista ja aivan pikkusiskojen koulumatkan varrella. Tuki-verkko on siis edelleen lähellä:

vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset käyvät tervehtimäs-sä lähes päivittäin. ”Tämän järjestelyn myötä tulevaisuus näyttää todella hyvältä”, Tapa-ni Ahlqvist toteaa leveä hymy kasvoillaan.

Uuden asunnon myötä Lii-na on joutunut opettelemaan itsenäisen asumisen perusteita – kokkaamista, siivoamista ja kaupassakäyntiä kaupungin järjestämän ohjaajan avustuk-sella. Lisäksi Liina aloitti hei-näkuun alussa Naantalin kau-pungin järjestämän työjakson dementiayksikön vanhainko-dissa, ja mikäli työt sujuvat hyvin, kaupunki on tarjonnut mahdollisuutta jatkaa työssä vakituisesti. Naantalin kaupun-gin toiminta ylipäätään ansait-see Ahlqvisteilta suurkiitok-sen. ”Olemme Liinan sairastu-misen jälkeen maksaneet vero-ja mielellään. Kaupungin pal-velut ovat mahtavia. Kaikki asiat ovat hoituneet alusta

saakka ja henkilökunta on aina ollut ystävällistä ja avuliasta”, Tapani Ahlqvist kertaa.

Liinan tulevaisuuden suunnitelmista kysyttäessä yksi asia nousee ylitse mui-den: ”Olen katsellut netistä koiranpentuja”, hän tunnus-taa. Vanhemmat ovat kuiten-kin toppuutelleet koiran hankkimista, ainakin siihen asti kunnes tytär on tottunut uuteen kotiin ja työpaikkaan. Auringon valaistessa kauniis-ti sisustetun olohuoneen pöy-tää kesäisenä iltapäivänä ei voi kuin ihailla tämän erityis-laatuisen nuoren naisen roh-keutta – Liina on kulkenut pitkän tien reippaasta pikku potilaasta TYKSin osastolla hyvää vauhtia itsenäistyväksi nuoreksi aikuiseksi.

Teksti: Ville Sinkkonen Kuvat: Reeta ja Tapani Ahlqvist, Ville Sinkkonen

Liina nauttii olostaan uudessa kodissaan Naantalin kes-kustan liepeillä. Tapani ja Reeta Ahlqvist ovat syystäkin ylpeitä tyttärestään.

Kevät on valmistumisjuhlien, ruusukimppu-jen ja tulevaisuuteen katsomisen aikaa. Laiti-lan Bovallius ammattiopistossa opiskellut Lii-na Ahlqvist on yksi lähes sadastatuhannesta suomalaisesta tänä keväänä valmistuneesta nuoresta. Jokaisella vastavalmistuneella on oma tarinansa, mutta joillekin nuorille kou-lunkäynti on luonut enemmän haasteita kuin toisille. Liinan tapauksessa valmistuminen on herättänyt erityisen paljon positiivisia tuntei-ta ja tuonut samalla mukanaan suuria elä-mänmuutoksia.

Ensiaskelin itsenäiseen elämään

Purokatu 25, 20810 Turkupuh. (02) 511 3000faksi (02) 511 [email protected]

Taina Niemelä Oykirjanpitotoimisto

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER&

MANNER OYKristiinankatu 3, 20100 Turku,puh. ........................................ 511 7000Telefax .................................... 250 3053

[email protected]@brander-manner.fi

www.brander-manner.fi

Muut toimistot:HelsinkiPohjoisranta 4 A 1, 00170 HelsinkiRaumaIsoraastuvankatu 3, 26100 Rauma .......824 0618Telefax ..................................................824 0781

Liina palkittiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Maissi Haapasen rahaston stipendillä tunnustuksena ah-kerasta ja määrätietoisesta koulutyöstä.


Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilleMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja läheisille suunnattua sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY) sekä V-S sairaanhoitopiiri (TYKS*, vain V-S sairaanhoitopiirin potilaille). Alustavan suunnitelman mukaan seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2013-2014 (osan rahoituspäätöksistä puuttuessa pidätämme oikeuden muutoksiin).

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU

puh. 02- 2657 610

MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN?Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri - Karinan toiminta- ja pal-velukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille.

Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus), e-mail: [email protected], www.lssy.fi

Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikä-ryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurs-sitoimisto palvelee antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista.

Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). Tarvit-taessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä.

Mikäli haet Kelan rahoittamalle kurssille, palauta hakemuslomakkeet suoraan Kelalle. Muussa tapauksessa lähetä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Liitä hake-mukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana.

Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksy-tyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kut-sukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja –paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmis-tuslomake sekä ennakkotietokysely.

Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄNKuntoutumisen tarveSyövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksi-löllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset.

Elämänlaatua yksilöllisestiErilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan kuntoutujan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on kuntoutujan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu.Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osan-ottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa.Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet.

AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT:Vanhemmuutta tukeva kurssi (RAY) ............................................................................ 09.06.–13.06.2014AIVOKASVAINPOTILAAT JA LÄHEISET:Parikurssi (RAY) .......................................................................................................... 12.05.–16.05.2014ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:Parkurs för personer över 68 år (FPA) ......................................................................... 11.11.–15.11.2013”Me miehet” –parikurssi ikääntyneille (RAY) ............................................................. 27.01.–31.01.2014Parkurs för personer över 68 år (FPA) ......................................................................... 22.09.–26.09.2014GYNEKOLOGISET SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:”Me naiset” –parikurssi ikääntyneille (RAY) .............................................................. 22.04.–26.04.2014HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:Osittainen perhekurssi (KELA) ................................................................................... 10.03.–14.03.2014Osittainen perhekurssi (KELA) ................................................................................... 02.06.–06.06.2014Osittainen perhekurssi (KELA) ................................................................................... 08.09.–12.09.2014KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:Musiikkiterapiapainotteinen kurssi (RAY*) ................................................................ 25.11.–27.11.2013Liikuntapainotteinen parikurssi (RAY) ........................................................................ 13.01.–17.01.2014sekä 2. jakso 07. – 09.07.2014Osittainen perhekurssi alle 68-vuotiaille (KELA) ....................................................... 07.04.–11.04.2014Taideterapiapainotteinen yksilökurssi (RAY) .............................................................. 19.05.–23.05.2014Oikea ote melontaan ja elämään –parikurssi/yksilökurssi (RAY) ............................... 23.06.–27.06.2014Oikea ote melontaan ja elämään –parikurssi/yksilökurssi (RAY) ............................... 14.07.–18.07.2014Liikuntapainotteinen parikurssi (RAY) ........................................................................ 18.08.–22.08.2014sekä 2. jakso 02/2015”Luonnonvoimaa” –kurssi ........................................................................................... 29.08.–31.08.2014Parikurssi pitkään syöpää sairastaneille (RAY) ........................................................... 20.10.–24.10.2014LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:Perheet ja isovanhemmat (LSSY, TYKS*) .................................................................. 28.12.–30.12.2013PERINNÖLLISET SYÖVÄT:Viikonloppukurssi perinnöllistä syöpägeeniä kantaville (RAY) ................................. 15.11.–17.11.2013RINTASYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:Parkurs för personer över 68 år (FPA) ......................................................................... 25.11.–29.11.2013 Parikurssi alle 68-vuotiaille (KELA) ........................................................................... 05.05.–09.05.2014 Parkurs för personer över 68 år (FPA) ......................................................................... 07.07.–11.07.2014SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:Osittainen perhekurssi (KELA) ................................................................................... 11.08.–15.08.2014VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:Osittainen perhekurssi (KELA) ................................................................................... 04.11.–08.11.2013Parikurssi suolistosyöpäpotilaille ja avanneleikatuille (TYKS*) ................................ 18.11.–22.11.2013Osittainen perhekurssi (KELA) ................................................................................... 17.03.–21.03.2014Osittainen perhekurssi (KELA) ................................................................................... 15.09.–19.09.2014 Edellä mainitut kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa, joka on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallis-tuville läheisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Myös omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan.

MAKSULLISET KURSSITOSITTAISET PERHEKURSSIT (Kela):Läheinen voi osallistua maksuttomasti kahden kurssipäivän ohjelmaan. Läheisen osallistuessa koko kurssin ajan, on täysihoidon hinta kolmelta vuorokaudelta 165 €/hlö.VIRKISTYSLOMAT JA -KURSSIT:Jäsenille: 2 hh 1 hhVirkistysloma 28.10.-01.11.2013 200 €/hlö 240€/hlöVärkäten –käsityökurssi naisille 02.12.-05.12.2013 180 €/hlö 210 €/hlöVirkistysloma 26.05.-30.05.2014 200 €/hlö 240 €/hlöSYÖPÄKUNTOUTUJILLE JA LÄHEISILLE:Musiikkiterapia –kurssi 25.11.-27.11.2013 *) Maksuton, Ray:n tuella• tutustutaan ja käytetään musiikin eri elementtejä musiikkiterapeutin johdollaVirkistyslomien ohjelmaan sisältyy täysihoito, majoitus, uinti- ja saunavuorot, ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja mm. terveellisistä elämäntavoista sekä virkistävää ohjelmallista toimintaa. Hintaan vaikuttaa valittu majoitus yhden tai kahden hengen huoneessa.


- Syöpää sairastavan lapsen liikunta saattaa tuntua asiana pelottavalta, ja siitä olisikin hyvä keskustella enemmän. Perheille tulee hoidon alkuvai-heessa niin paljon uutta tietoa, että liikunta-asia saattaa jäädä vähemmälle huomiolle, vaikka se on tärkeä osa kokonaisval-taista hoitoa ja kuntoutumista, toteaa fysioterapeutti, TtM Lotta Kauhanen Turun yliopis-ton hoitotieteen laitokselta.

Hän tekee parhaillaan väi-töstutkimusta syöpään sairas-tuneiden lasten fyysisen aktii-visuuden, motorisen suoriutu-misen, uupumuksen ja metabo-listen riskitekijöiden kehitty-misestä hoitojen aikana. Tutki-mus selvittää liikunnan vaiku-tuksia 3-16-vuotiaisiin potilai-siin ja etsii keinoja kannustaa heitä liikkumaan hoitojen aika-na.

- Pyrimme kehittämään lii-kunnallista kuntoutusta kei-noin, jotka kiinnostavat lapsia. Lapset saavat kertoa omia lii-kuntaideoitaan, Kauhanen sa-noo.

Vaikuttaville ja turvallisille potilaiden liikuntainterventi-oille on selvä tarve. Tutkimuk-set ovat antaneet viitteitä siitä, että syöpää sairastavat lapset liikkuvat liian vähän sekä hoi-tojen aikana että niiden jäl-keen.

Syöpähoitojen aikaista fyy-sistä aktiivisuutta ja harjoitte-

lua on toistaiseksi tutkittu mel-ko vähän, mutta sen tiedetään jo olevan oikein toteutettuna hyödyllistä ja turvallista.

Oman voinnin mukaanKauhanen korostaa, että syö-päpotilaan tulee harrastaa lii-kuntaa aina oman voinnin ja kunnon sallimissa rajoissa sekä hoidon ja sairauden vaihe huo-mioon ottaen.

- Hoidon alkuvaiheessa lap-sipotilaille suositellaan kevyttä liikuntaa. Erilaisia toiminnal-lista liikkuvuutta ja lihasvoi-maa ylläpitäviä liikkeitä voi tehdä kevyesti, kun oma vointi sen sallii, ellei hoitava henkilö-kunta ole sitä erikseen kieltä-nyt.

- Tärkeintä on kuunnella aina omaa vointia. Liikunnan pitäisi tuntua mukavalta suori-tuksen aikana ja sen jälkeen. Kaikki ei sovi kaikille ja tärke-ää olisi löytää itselle mielek-käitä tapoja olla aktiivinen. Vinkkejä voi kysyä esimerkik-si sairaalan fysioterapeutilta.

Solusalpaajahoidot saatta-vat aiheuttaa potilaille neuro-patiaa, lihasheikkoutta ja köm-pelyyttä.

- Siksi liikuntaan ja fyysi-seen harjoitteluun on tärkeää kiinnittää huomiota jo hoidon alkuvaiheessa.

Hoidon ylläpitovaiheessa ja

sen jälkeen liikunnan määrää suositellaan lisättäväksi lähelle terveille lapsille annettuja lii-kuntasuosituksia. Omaa voin-tia tulee tietysti kuulostella tässäkin vaiheessa.

Henkistä ja fyysistä hyötyäKauhasen mukaan aikaisem-missa liikunta- ja harjoitteluin-terventiotutkimuksissa on saa-tu pääasiassa positiivisia tulok-sia liikunnan vaikutuksista potilaisiin. Liikunta voi paran-taa lapsen henkistä ja fyysistä hyvinvointia vaikeassa elä-mäntilanteessa.

- Fyysisen harjoittelun on todettu vaikuttavan positiivi-sesti lasten hengitys- ja veren-kiertoelimistön kuntoon, lihas-voimaan ja liikkuvuuteen ja sitä kautta vähentävän uupu-musta ja parantavan elämän-laatua. Liikunnalla on lisäksi tärkeä rooli lasten motoristen taitojen kehittymisessä.

Liikkuminen on pienille po-tilaille tärkeää siksikin, että heillä on kohonnut riski sairas-tua osteoporoosiin tai muihin kroonisiin sairauksiin hoitojen jälkeen. Hyvä fyysinen kunto näyttää olevan tärkein tekijä normaalin luumassan saavutta-misessa lapsuusiän leukemias-ta parantuneilla.

Syöpää sairastavilla aikui-silla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että liikunta ja fyy-sinen harjoittelu vähentävät hoidoista aiheutuvia sivuvai-kutuksia, kuten pahoinvointia, uupumusta ja ummetusta.

- Lapsilla tehtyjä tutkimuk-sia on huomattavasti vähem-män, mutta uupumuksen

vähenemisestä on heilläkin

alustavaa näyttöä, Kauhanen kertoo.

Riskit tulee muistaaVakava sairaus asettaa liikku-miselle aina omat rajoituksen-sa.

- Kovin huonovointisena tai kuumeisena ei liikuntaa tule harrastaa. Ja jos potilaalla on kovin matalat hemoglobiiniar-vot, voi riskinä olla sydämen tiheälyöntisyys.

Yksittäinen liikuntakerta ei saa lisätä uupumusta merkittä-västi. Jos näin käy, voi harjoit-telun intensiteetti olla liian suuri tai kesto liian pitkä, eli liikuntaa tulee keventää.

- Kaatumista ja haavoja tu-lisi liikkuessa välttää ja eri la-jeihin liittyvät riskit pitäisi tiedostaa. Myös kontakteja tu-lee välttää ja erityisesti keskus-laskimokatetrin ollessa paikal-laan pitää olla varovainen, Kauhanen muistuttaa.

Jos takana on aivoleikkaus tai muu iso leikkaus, pitää lii-kuntarajoituksista aina keskus-tella kirurgin kanssa.

Liikuntasuositus valmisteillaSyöpää sairastaville lapsille ei ole tällä hetkellä omaa kirjal-lista liikuntasuositusta. Kauha-sella on väitöskirjatutkimuk-sen ohessa sellainenkin val-misteilla.

- Uskon, että liikunta on tu-levaisuudessa entistä tärkeäm-pi osatekijä syöpäpotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa, hän toteaa.

Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen

Syöpä, sen hoito ja infektioherkkyys rajoitta-vat syöpää sairastavien lasten ja nuorten liik-kumista ja harrastamista. Liikkua kuitenkin pitäisi, koska sillä on positiivisia vaikutuksia muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimis-tön kuntoon, lihasvoimaan ja elämänlaatuun.

Pieni potilas tarvitsee liikuntaaTärkeä osa hoitoa ja kuntoutusta:

Syöpää sairastavan lapsen perheelle tulee hoidon alku-vaiheessa niin paljon uutta tietoa, että liikunta-asia saattaa jäädä vähemmälle huomiolle, vaikka se on tär-keä osa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutumista, to-teaa fysioterapeutti, TtM Lotta Kauhanen Turun yliopis-ton hoitotieteen laitokselta.

Kyrön Seudun Osuuspankki

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄN- TUTKIMUSTOIMINTAA LAHJOITUKSELLA

MOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖ r.s. Turun Seudun Op 571345-216162

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄN- TORJUNTATYÖTÄ LAHJOITUKSELLA

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Turun Seudun Op 571345-212054


OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄTARMON TALO Virusmäentie 10 Turku

Tiedustelut 02 2323 023

Tunnelmallistajuhla- ja kokoustilaa

70-80 hengellel Juhlatl Kokouksetl Häätl Syntymäpäivät

VVS-installationer och försäljningLVI-asennuksia ja tarvikemyynti

Bengt Karlsén 040 5657 229 Herbert Karlsson 040 5150 775Fax (02) 458 6863 [email protected]

Örnvägen 4 Kotkatie - Pargas 21600 Parainen

RÖR ABPUTKI OY

Huom.Kotitalous-

vähennysObs..Hushålls-

avdrag

�

monipalvelu.fi

PIENTÄ PINTAREMONTTIAJA VÄHÄN ISOMPAAKIN

MAAKUNNANMONIPALVELU0440 740 575

MAKSUTON PUHELINTIEDUSTELU

LAKITOIMISTOAnne Teuri

varatuomari

Puh. 435 1124 (myös ilt. ja la-su)0400 720 178 Fax 435 6522

[email protected] www.anneteuri.fi

l riita- ja rikosasiain oikeudenkäynnitl hakemuksetl testamentitl kauppakirjatlavioeroasiat

Tullikatu 11, 21100 Naantali

14 asuntoa käsittävässäSalo-Karinan palveluvuokratalossa

on vapaana asunto, jonka pinta-ala on 35 m2 ja vuokra 476,00euroa kuukaudessa, johon sisältyy vesi- ja sähkömaksut.

Tiedustelut ja näyttö: Puhelin 045 651 9600 / Jalava

Avoinna: ma-pe 9-20, la 9-17 Puh. (02) 274 1211, fax (02) 274 1221

[email protected]

www.lansikeskuksenapteekki.com

Avoinna: ma-pe 9-20, la 9-17Puh. (02) 274 1211, fax (02) 274 1221

apteekki@lansikeskuksenapteekki.comwww.lansikeskuksenapteekki.com

Avoinna ma-pe 6.30-16.30Muina aikoina 0400 854 058

02-762 1144 Oppipojankatu 5 32200 Loimaawww.loimaanpesula.fi

-Vesipesut-Kemiallinen pesu-Emulsiopesu-Pöytäliinavuokraus-Pyykinpesuaineiden myynti

LOIMAAN PESULA OY

KYSY KULJETUS-

PALVELUA!

Ruukin Krouvi

Avoinna ympäri vuoden.Tel. 02 735 0220 tai 0400 790 339

A-oikeudetRuukinrannantie 6, Mathildedahl, Salo

[email protected] www.ruukinkrouvi.fi

Ryhmät tiedustelkaa ennakkoon.Myös joulujuhlia!

Ravintola

www.kiinteistoporssi.fi

020 745 9500

ISÄNNÖINTIKIINTEISTÖNVÄLITYSKehityksentie 5, 21800 Kyrö

Hämeenkatu 14, Turku

Monipuolinen ja muodinmukainenP E R U U K K I L I I K E

Laadukkaat monofi lament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen

Eerikinkatu 9 B 20100 Turku Puh. 231 9277www.peruukkiliikehyvarinen.fi

Karita MattilaMatti SalminenJorma HynninenHeikki Rainio

Avanti! johtaa Atso AlmilaKalevi Kiviniemi, urutMarkku Krohn,lyömäsoittimet

Tiirismaan musiikkiluokkien kuoro,johtaa Seppo Korhonen Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, johtaa Kauko Perkkiö

CD-levyä on myytävänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen asiakaspalvelutoi -mistossa, Itäinen Pitkäkatu 30 ja Meri -Karinan toiminta- ja palvelukeskuk-

sessa, Seiskarinkatu 35, puhelin (02) 2657 666.

CD-levyn hinta on 18 euroa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 15 euroa.


Ymmärryksemme syövästä on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmeninä. Nyt tiede-tään muun muassa, ettei esi-merkiksi rintasyöpä ole yksi ja sama tauti kaikilla sitä sairas-tavilla, vaan useita erilaisia syöpätyyppejä, joihin annetaan hyvinkin erilaisia hoitoja. Esi-merkiksi HER 2-syöpägeenin tunnistaminen on mullistanut hoitolinjoja perusteellisesti. Eri alatyyppejä etsitään kuu-meisesti myös muista syövistä.

Tarkan tiedon rintasyövän tyypistä selvittää patologi, jon-ka työnkuva on muuttunut ra-dikaalisti. Obduktio- eli ruu-miinavausmeetingeistä patolo-git ovat siirtyneet entistä olen-naisemmiksi osiksi potilasta hoitavaa työryhmää.

Patologi rintasyövän diagnostiikassaRintasyövän diagnostiikassa ja hoidossa patologia tarvitaan useassa vaiheessa. Ennen leik-kausta voidaan rinnan kyhmys-tä ottaa neulanäyte ja tutkia sen sisältö. Mikroskooppitutkimus varmistaa onko kyseessä syöpä vai hyvänlaatuinen muutos. Epäselvissä tapauksissa kirurgi ottaa leikkaussalissa kasvai-mesta jääleikenäytteen tai toi-mittaa tutkittavaksi kainalon vartijaimusolmukkeita, joista etsitään mahdollisia etäpesäk-keitä.

Jääleike- ja vartijaimusol-muketutkimuksista saatavat tiedot ohjaavat leikkausta eli niiden perusteella leikkaava lääkäri voi määritellä leikkauk-

sessa poistettavan alueen laa-juuden. Lopullinen syöpädiag-noosi tehdään leikatusta kas-vaimesta, josta saadaan tar-kempaa tietoa syöpätyypistä. Tämä tieto puolestaan ohjaa jatkohoitopäätöksiä.

- Rintasyövän ennuste vaih-telee suuresti: viisivuotisen-nuste vaihtelee 13:sta sataan prosenttiin potilaasta, syövän alatyypistä ja levinneisyydestä riippuen. Rintasyövän kulkua ennustavia tekijöitä ovat mm. se, onko syöpä rajoittunut vai levinnyt. Kasvaimen koko on tärkeä tieto, samoin se, onko syöpäsoluja levinnyt kainalon imusolmukkeisiin ja sitä kautta muualle elimistöön. Kasvai-men tyyppi ja erilaistumisaste sekä hormonireseptorien esiin-tyminen ohjaavat hoitopäätök-siä. Viime aikoina on ollut tär-keää oppia selvittämään onko syövässä HER 2 -syöpägeenin monistuma. Kaikki nämä teki-jät arvioi patologi. Kirurgit ja onkologit pystyvät sitten hoita-maan potilasta näiden tietojen pohjalta mahdollisimman yksi-löllisesti, selvittää patologian professori Olli Carpén.

Yhdestä muotista yksilölliseen syövän-hoitoonSyövän yksilöllistetty hoito (personalized medicine) poh-jaa ymmärrykseen että jokai-nen syöpä on erilainen. Jotta kutakin syöpää voitaisiin hoi-taa mahdollisimman tehok-kaasti, täytyy syövästä löytää ne kriittiset kohdemolekyylit,

joihin hoito tulee suunnata. Kyse on tavallaan syöpäsolu-jen tarkkuusammunnasta ai-emman laajalla alueella suori-tetun hävittämisen sijasta.

- Meidän patologien haas-teena on löytää mahdollisim-man hyviä, hoitovastetta en-nustavia testejä, joilla selvite-tään kunkin potilaan syövän alatyyppi, jotta hänelle voidaan tarjota juuri oikeaa hoitoa. Joissakin syöpätyypeissä tie-dämme, että esimerkiksi yksi potilas neljästä hyötyy tietystä lääkkeestä. Kaikkien edun mu-kaista on tietysti selvittää mah-dollisimman luotettavasti ja varhaisessa vaiheessa kuka se yksi on. Ja etsiä kolmelle muulle heille paremmin sovel-tuvia hoitoja, tiivistää Carpén.

Carpén näkee oman erikois-alansa edustajien toimenkuvan muutoksen jatkuvan edelleen: Mikroskopistista tulee entistä vahvemmin molekyylipatolo-gi, jonka esiin kaivama tieto vaikuttaa yksilöllisiin hoito-päätöksiin.

Syövän yksilöllisessä hoi-dossa sairaalaan perustettava biopankki on tärkeä askel syö-pähoitojen kehittämisessä ja laadukkaan suomalaisen syö-pätutkimuksen mahdollistaja-na.

- Samassa syövässä voi eri alueilla olla monia mutaatioita, joita ei välttämättä saada esiin vain yhdestä näytteestä. Siksi biopankkiin säilötyistä potilas-näytteistä voidaan saada esiin tärkeää tietoa, pohtii professo-ri Carpén, joka on vetänyt ak-tiivisesti Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen, Satakun-nan ja Vaasan sairaanhoitopii-rien yhteisen Auria biopankin perustamisvalmisteluja.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Riitta Salmi

Patologien toimenkuva on monipuolistunut syövänhoidon kehittymisen myötä. Patologit eli patologian erikoislääkärit ovatkin nykyään entistä tärkeämpi osa syöpäpotilaan hoitotii-miä.

Patologit mukana rakentamassa yksilöllistä syövänhoitoa

ARTOSOININEN

TmiMuutot ja

kuljetukset,muuttolaatikko-

vuokraus,myös pianon

siirrot.

0400 525 906(02) 253 5418Toijaisten kylätie 51

Turku

LITTOISTENTYÖVÄENTALOViihtyisä perhejuhlien

pitopaikka,huutokaupat ym.

044 720 2837

Laura Save ja Katja Ko-tikangas sairastuivat syöpään nuorina äiteinä ja joutuivat valmistautu-maan lastensa ja rakkai-densa jättämiseen aivan liian aikaisin.

Laura Save oli hel-sinkiläinen lääketieteen opiskelija, pienen Otso-pojan äiti ja Sofian puo-liso. Syöpä tulee per-heenjäseneksi niin kuin muillakin syöpäpotilail-la, pyytämättä ja yllättä-en. Juuri sairaalavai-heen lääketieteen opin-not aloittaneesta opiske-lijasta tulee itsestään potilas kun polven kie-rukkavamma osoittau-tuu osteosarkoomaksi, reisiluuhun pesiyty-neeksi luusyöväksi. Epäusko, katkeruus, toivo ja toivottomuus, suru ja hurtti huumori vaihtelevat. Laura suree paitsi omaa tilaansa, myös läheistensä tilaa. Hän kirjoittaa: ”Myötä- ja vastoinkäymisissä. Tahdon, oi kyllä, tah-don! Mutta tahtoisitko sinä edelleen, jos tietäi-sit, mitä se kohdallam-me tarkoittaa?”

Paljain jaloin -kirja

on osittain muistoihin ja päiväkirjamerkintöihin pohjautuva romaani. Laura Save kuljettaa lu-kijaa sairaalassa ja koti-oloissa. Lukiessamme kirjaa, sen kirjoittaja ei ole enää keskuudessam-me. Kirjan takakansi kuvaa tekstiä vimmai-seksi. Vimmaisesti ja suorasanaisesti kirjan kirjoittaja kertoo miltä elämä maistuu silloin kun sitä tietää olevan edessä aivan liian vä-hän. Kun on elettävä hetkessä. Laura haluaisi puhua kuolemastakin sen lähestyessä, mutta kokee, ettei osaa. Sa-maan aikaan hän kokee myös hyviä hetkiä, esi-merkiksi silloin, kun rakas ystävä saapuu ky-lään intialaisen ruoan, kinuskikakun ja leffan kanssa. Sairas kokee yh-dessäolon tärkeäksi: ”Se, että saatoin vain retkottaa henkihieveris-sä lämpimän peiton alla sohvallani, hyvä ystävä vieressä”. Samaan ai-kaan on hyvä tietää, että Sofia-puoliso pääsi tuu-lettumaan taholleen ja miettimään jotain muu-

ta kuin kuolemansairas-ta kumppaniaan.

Huonona hetkenä Laura itkee yksin tieto-koneensa äärellä lyhyttä elämäänsä eikä ymmär-rä miksi juuri hän sai-rastui. Hän ei saata kä-sittää sitä, että kuolee. Hän miettii uudesta ke-vättakistaan onko se viimeinen. ”Kampaajal-la käynti muistuttaa sii-tä, että olen ehkä juuri nyt sen näköinen, jollai-sena ihmiset tulevat mi-nut muistamaan. Ja kai-ken taustalla minua pii-naavat ne suuremmat asiat. Minusta ei kos-kaan tule keski-ikäistä, en luo uraa, en pääse eläkkeelle, en koe van-huutta, en näe lapseni kasvavan enkä saa olla tukemassa häntä enkä ihanaa puolisoani vai-keina hetkinä enkä pää-se iloitsemaan heidän kanssaan hyvistä hetkis-tä.” Vaikeiden pohdinto-jen jälkeen hän hakee kaapista suklaata ja mussuttaa sitä puoli le-vyä. ”Helpottaa vähän. En kuole vielä. Vielä ei kaikki ole ohi. On silti paha paikka tietää, että

minua ei voida enää pa-rantaa.”

Lähihoitaja Katja Kotikangas saa mela-noomadiagnoosin kuo-puksen ollessa seitsen-kuinen. Kotona on kol-me vanhempaa koulu-ikäistä lasta ja tuore aviomies. Sairastumi-nen tuntuu absurdilta näytelmältä, jossa hä-nellä ei pitänyt olla roo-lia. Katjan ajatuksia elämästä kuoleman lä-hestyessä dokumentoi toimittaja Tiina Meri-kanto Silminnäkijä -oh-jelmaansa. Hän toimitti myös Katjan päiväkir-jaan muistiinmerkitse-mät ajatukset kirjaksi tämän toiveiden mu-kaan. Katjan sairaus-matka kesti kaksi vuot-ta, sen aikana perhe eli vuoroin toivossa, vuo-roin suuressa surussa ja lamaannuksessa toivot-toman edessä.

Tiellään terveestä kuolemansairaaksi Kat-ja kirjoittaa ”En pysty ymmärtämään, että joku karvanaama pilven reu-nalta antaa 30-vuotis-lahjaksi neljän lapsen äidille syöpädiagnoo-

sin.” Eikö Jumalan pitä-nyt olla hyvä tyyppi, kysyy Katja ja kirjoit-taa: ”Riippumatta siitä, olenko kohdannut juma-lan vai en, tiedän, että se jää ja on totta, mitä mi-nä ja läheiseni olemme yhdessä kokeneet. Minä olen elänyt teidän, lä-heisteni kanssa, ja te olette eläneet minun kanssani. Sen läsnäolon ympäröimänä minä ai-kani jätän. Siihen läsnä-oloon suostun kiitollise-na jäämään”. Hän, sa-moin kuin Laura, kir-joittaa läheisilleen vies-tejä luettavaksi ja jaetta-vaksi ”sitten kun minua ei enää ole”.

Laura ja Katja eivät päästä itseään vähällä, eivät myöskään heitä hoitavia järjestelmiä ja ammattilaisia näissä lin-nakkeissa. Asiat eivät aina suju niin kuin nii-den inhimillisesti ottaen pitäisi. Hoitavat ihmiset vaihtuvat, tieto ei kulje. Kun ihminen on eniten hajallaan, hänen pitäisi jatkuvasti ja eri tavoin kyetä perustelemaan oma ja perheensä avun tarve. Juuri kun ei jak-saisi muuta kuin uskoa ja toivoa, että tulee oi-kein hoidetuksi ja koh-datuksi. Kiireessä ja muistakin syistä tapah-tuu väärinarviointeja ja ihmiset eivät aina koh-taa sairasta. Mukana on

onneksi aina myös niitä ihmisiä, jotka osaavat kulkea sairaan rinnalla ja antaa hänelle tukea ja jotain itsestään.

Katjan suuri suru on se, että perheen pienet lapset ja puoliso eivät saa käytännön arkiapua ja tukea elämäänsä, joka on suistunut raiteiltaan. Kun pienten lasten per-heessä toinen vanhem-mista sairastuu vakavas-ti, lapsille pitäisi turvata mahdollisimman taval-linen arki, jossa perus-asiat sujuvat. Vaikka äiti kuihtuukin sairau-teensa lasten silmien edessä. Kotiavun eteen Katja taistelee sitkeästi, välillä jo kovin katke-roituneena, loppuvai-heessa perheen avuksi onneksi löytyy ihminen, joka on nainen paikal-laan ja joka osaa auttaa arjen ylläpitämisessä.

Laura Saven ja Katja Kotikankaan viestit ovat tärkeitä, niin ammatti-ihmisille kuin muille-kin. Heidän tarinansa ja tuntonsa kannattaa kuulla ja ottaa vastaan.

Laura Save: Paljain jaloin. Romaani. WSOY 2013.

Tiina Merikanto (toim): Katja. Elämä särkyy edessäni. Fioca 2013.

Teksti: Tuula Vainikainen

Millaista on kuulla sairastavansa syöpää, kun oma lapsi on alle vuoden ikäinen? Millaisin miettein nuori ihminen valmistautuu siihen, että elin-päivien määrä täyttyy jo lähitulevaisuudessa, vaikka sitä on ehtinyt elää hädin tuskin aikuiseksi? Tai on juuri aloittanut uuden elämänvaiheen ra-kastetun kanssa, pienen lapsen äitinä?

Elämää, tässä ja nyt – kuoleman kynnyksellä

Professori Olli Carpenín mukaan patologien haasteena on löytää mahdollisimman hyviä, hoitovastetta ennustavia testejä, joilla selvitetään kunkin potilaan syövän alatyyppi, jotta hänelle voidaan tarjota juuri oikeaa hoitoa.

TUESYÖVÄN-TORJUN-TATYÖTÄ!

Tili:TOP

FI 31 5713452 00120 54


Palveleva äänilevyjen nettikauppawww.fiftyrecords.com tarjoaa:

Kuningasbasson laulamia turkulaisiskelmiä.

20 €

Upeita tulkintoja mestarisäveltäjä Rauno Lehtisen sävellyksistä.

20 €

”Turun Surusilmän” vinyyli vihdoin CD:nä. Mukana 5 bonusraitaa. 17 €

Levysarjan 10 CD-levyä sisältävät yhteensä 250 turkulaisen vuonna 1938 perustetun Sointu-äänilevytehtaan shellakkalevynpuolta. Laulajina mm. A. Aimo, Georg Malmstén ja Olavi Virta. Kysy tarjousta koko sarjasta! á 17 €

Turkulaisen Harlem Jazz Clubin vetäjät tekivät kulttuurihistoriaa äänittämällä 1960-luvulla yhdistyksen jamisessioiltoja, joissa oli mukana paljon nimekkäitä muusikoita. 26€

Poimintoja Toivo Kärjen laajasta tuotannosta. Mukana tuttuja ikivih-reitä, harvinaisuuksia ja ensi kertaa levylle päässeitä. 20 €

Oikeaa jazzahtavaa kuuntelumusiikkia. Erkki Välilä, Severi Pyysalo, Matti Puurtinen, Ilpo Murtojärvi tulkitsevat Matti Puurtisen sovituksia ja sävellyksiä. 15 €

Äskettäin edesmennyt Ted Curson äänitti turkulaismuusikoiden kanssa haastavan jazz CD:n jossa säveltäjäniminä Cursonin lisäksi Charles Mignus, ja Telonius Monk.

20 €

Aikansa kärkihanuristit, kuten Matti Viljanen, Kauko Viitamäki, Teuvo Suojärvi ja Topi Kärki panevat parastaan! Tulkinnat kertovat aikakaudesta, jolloin hanuria hyödynnettiin rytmimusiikin kaikilla estradeilla. Levyjen kansivihkot ovat tarkka tietoteos levytyspäivistä ja mukanaolleista muusikoista. á 17 €

Turkulainen muusikko- ja näyttelijäryhmä teki Turun ruotsalaiseen teatteriin musiikkinäytelmän Vladimir Vysotskista nimellä Sången som brast ja Turun kaupunginteatteriin Katkennut laulu-nimellä. Kappaleet on julkaistu näillä CD-levyillä. á 18 €

Helsingin kaupunginteatterin kapellimestari-muusikko Lasse Hirvi on tehnyt upean soololevyn pelkällä pianolla ja sisältö on jazzia.

20 €

Eero Koskimiehen sovittama 9-osainen kansanmusiikkisarja on äänitetty Kustavin Tuulentuvassa pienen, mutta loistavan kamariyhtyeen voimin. 15€

Oopperalaulaja Riikka Hakola esittää perinteistä joulumusiikkia erikoisuutena Unto Monosen harvinaisuus Joulu saapuu. 17 €

Kokoelma julkaisemattomia radion kantanauhoja. Levyllä mm. Annelin ensimmäiset äänitykset vuodelta 1970. Mukana myös DVD Näin jäätiin henkiin vuodelta 1985. 26 €

Suomalainen elokuvamusiikki -sarja alkaa ensimmäisestä äänielokuvasta vuodelta 1931. Viimeisin, neljäs osa käsittää vuodet 1943-45. Kysy tarjousta koko sarjasta! á 17 €

Dallapé-orkesterin ensimmäisistä äänityksistä vuodelta 1929 alkava sarja on nyt osassa 6, jolla käsitellään vuosien 1940-1942 julkaisuja. Kysy tarjousta koko sarjasta! á 17 €

Loistavan trumpetistin pitkän uransa aikana levyttämiä parhaita soolonumeroita suurten oskertereiden kanssa.

17 €

Arkistojen kätköistä löydettyjä äänityksiä, joiden olemassaolosta ei ole aiemmin tiedetty. Levylle on koottu julkaisemattomia koelevyjä sekä radio-nauhoituksia. 17 €

Ihanat Joululaulut radiosta saivat aikaan oikean joulurauhan. Historialliset äänilevyt samalla levyllä. Mukana todellisia harvinaisuuksia. 17 €

Perinteiset joululaulut on kokoel-ma tunnettuja ja harvinaisia joulu-lauluja. 17 €

Tilaa nämä ja monet muut hienot levyt itsellesi tai lahjaksi

palvelevasta äänilevyjen nettikauppasta!

Tilaukset: www.fiftyrecords.com tai puh. 0400524814.

Postimaksut sisältyvät hintaan.


OSTA SYÖVÄN-TORJUNTA-ARPA!

Voittoinaostolahjakortteja,

kirjoja ja äänitteitäArvan hinta:

2€

Voittoja 2225 kplJärjestää:Varsinais-Suomen Syöväntorjuntatyön tukiyhdistys r.y.

Yhteistyössä:

ARPOJA ON SAATAVANA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta, Seiskarinkatu 35, Turku ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta, Itäinen Pitkäkatu 30,

Turku. Arpoja voi myös tilata myyntiin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin 02 2657 666.


Myynnissä: Turun Sanomien asiakaspalvelupiste, Kauppiaskatu 5 ma–pe 8.15–16.30 • Akateeminen Kirjakauppa, Kauppakeskus Hansa • Föripuoti, Sairashuoneenkatu 1 • Sokos Wiklund • Suomalainen Kirjakauppa, Kauppakeskus Skanssi, Hansa ja Mylly • Turun Kansallinen Kirjakauppa, Linnankatu 16, Hämeenkatu 7 ja Viilarinkatu 1 Netissä osoitteessa verkkokauppa.ts.fi

Mikä Kakola oli ennen kuin siitä tuli vankila? Kuka oli Tuureporin Tuure? Minkä rakennuksen sisällä on juostu 4 x 100 metrin pohjoismainen ennätys?

Turku – muuttuva kaupunki -kirjan toinen osa selvittää nämäkin kysymykset satojen muiden ohessa. Tämä kaupungin rakennuksiin pureutuva kirja kartoittaa Turun kaupunkikuvan muutoksia sen syntymästä aina tähän päivään asti.

Saatavana myös lokakuussa 2011 ilmestynyt Turku – muuttuva kaupunki osa I hintaan 28 €.

urkumuut uva kaupunki

Mukana: Hus Lindman | Pinella | E.Ekblom | Fontti | Tintå | di Trevi | Turun kaupungin edustuskeittiö | Pub Niska | Viking Grace | Baltic Princess

Heli Nieminen, Mikael Rydenfelt, Kati Kivelä, Eva Latvakangas

Turku lautasella osa II152 sivua, kovakantinen, koko 250 x 210 mm

Upeasti kuvitettu!ovh. 25 €

Turku lautasella 2 -kirja tarjoaa kurkistuksen turkulaisravintoloihin ja niiden keittiöihin. Makumatka alkaa aamukuudelta ravintola Hus Lindmanin keittiöstä ja jatkuu alas Aurajokirantaa kohti satamaa. Kun ilta hämärtyy, seilataan jo ruotsinlaivojen kyydissä. Turun Sano-mien tuottamasta Turku lautasella 2 -kirjasta löydät paljon herkullisia, kokeilemisen arvoisia reseptejä niin alku-, pää- kuin jälkiruokiinkin.Marraskuun alusta alkaen kirja on myynnissä muun muassa kirjakaupoissa, kirjassa mukana olevissa ravintoloissa ja Turun Sanomien asiakaspisteessä Kauppiaskatu 5 sekä verkkokaupassa.

Tulossamyyntiin

pian!

Turku lautasella osa II

Eva Latvakangas Jonny HolménKati Kivelä

Turku – muuttuva kaupunki osa II• 27 kohdetta • 186 kuvaa • 178 sivua • kovakantinen • koko 25 x 21 cm

L kE L k

Hinta

28€

Documents

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2013