N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20052/2008

1940-luvun yhteis-kunnassa naapuriapu oli itsestään selvä asiaVapaaehtoistyö on elämäntapa,

jonka emeritamaaherra Pirkko Työläjärvi soisi kaikkien suo-malaisten arjen rikkaudeksi.

Itse hän oppi muitten autta-misen jo pienenä kansakoulu-laisena Helsingin Vallilassa. Neljänkymmenenviiden oppi-laan luokassa opettaja jakoi jokaiselle oman avustustehtä-vän, joka hoidettiin koulun jälkeen.

Kerran viikossa pikku Pirkko kävi koputtamassa nä-kövammaisen perheen puuta-lokodin ikkunanpieltä - ovikel-loa ei ollut - kysyäkseen, voi-siko auttaa. Ja aina voi.

- Se oli sekä hauskaa että opettavaista, Työläjärvi muis-telee.

- Jo perheen asumismuoto oli minulle, kerrostaloasuk-kaalle, outo ja ihmeellinen. Heillä oli asuntonsa kivijalassa kotieläimiä: lammas, sika, ka-noja. Sodan jälkeen sellainen oli tavallista kaupungissakin. Opin pesemään ikkunoita ja asioimaan apteekissa. Kotona äiti hoiti apteekkiasiat; minulle se oli sekä valtava luottamuk-sen osoitus että jännittävä ko-kemus.

1940-luvun yhteiskunnas-sa naapuriapu oli itsestään sel-vä asia. Siitä tuli osa Pirkko Työläjärven koko elämää, kah-della tasolla kantava voima. Toinen taso kantoi politiik-kaan, toinen sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintaan. Niis-tä sydäntä lähinnä ovat olleet toisaalta syöväntorjuntatyö, toisaalta taiteet.

Vapaaehtoistyön on oltava vapaaehtoista Vasta nyt, 70 vuotta täyttäes-sään, myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallinnossa mittavan työpanoksen antanut Työläjärvi on luopunut tehtä-vistään suomalaisen vapaaeh-toistyön eri alojen järjestöissä. Nyt on aika keskittyä omaan-kin hyvinvointiin ja antaa nuo-rempien tarttua töihin.

Työläjärven mukaan työn ja vapaaehtoistyön tasot nivou-tuvat toisiinsa: niitä ei pidä, eikä voikaan, erottaa.

- Niiden yhdistämisestä tuli minun tapani toimia. Mi-nisterinä ja kansanedustajana sain vapaaehtoistehtävistäni

suoraa tietoa siitä, miten suo-malainen yhteiskunta toimii yksilötasolla. Pelkäänpä, että useimmilta nykypäättäjiltä puuttuu tämä perspektiivi. Ny-kyinen poliittinen järjestelmä on vaikeuksissa paljolti sen ta-kia, että päättäjiltä puuttuu pe-ruskosketus ihmisten todelli-suuteen.

Työläjärvi ei usko, että puutetta voisi auttaa millään määräyksillä tai direktiiveillä.

- Vapaaehtoistyön on olta-va vapaaehtoista. Muuten se ei toimi. Jotenkin pitäisi saada ihmiset tajuamaan, mikä rikka-us se on. Koskaan en ole siinä pystynyt antamaan enempää kuin olen itse saanut takaisin.

Pirkko Työläjärvi kantaa murhetta siitä, että yhä har-vempi on kiinnostunut vapaa-ehtoistyöstä.

- Yhteiskunta on muuttu-nut, hän napauttaa, eikä usko enää alakoululaisten mobilisoi-miseen lähimmäisten auttami-seen.

- Siitähän vasta meteli tu-lisi! hän nauraa.

- Intoa heillä ehkä riittäisi, mutta vanhemmat suuttuisivat.

Eivätkä viranomaiset sellaista sallisi.

Suomalainen sosiaali-politiikka tarvitseeyhteiselämää vapaaeh-toisjärjestöjen kanssaJostakin palon pitäisi kuitenkin löytyä. Suomalainen sosiaali-politiikka tarvitsee Työläjärven mukaan yhteiselämää vapaaeh-toisjärjestöjen kanssa; ilman sitä se ontuu pahasti.

Silti hän ei näe niissä pe-lastajaa korvaamaan yhteis-kunnan säästötoimien alas leikkaamia sosiaalipalveluja.

- Kansalaisten hyvin-vointia on hoidettava jatku-vasti. Palvelu ei saa toimia vain silloin kun sen tarjoojat ehtivät paikalle. Vain yhteis-kunnan julkinen, lain takaa-ma sektori pystyy siihen. Mutta on harmi, että yhteis-työpohja kolmannen sektorin kanssa on niin huonosti poh-dittu. Näin hukataan valtavia resursseja.

Emeritamaaherra viittaa

tapaukseen, jossa yhteistyö on otettu vakavasti ja saatu toimi-maan: Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen ja Turun seudun terveystoimien yhteistoimin-taan syöpäpotilaitten hoidossa.

- Toinen hyvin hoidettu yhteistyö toimii Suomen Pu-naisen Ristin kanssa. Mutta yleensä se on harvinaista.

Työläjärven mukaan julki-nen sektori tarvitsee kipeästi analyysia siitä, miksi asiat eivät toimi niin kuin niiden pitäisi.

- Ensinnäkin julkisen sek-torin olisi hyväksyttävä ne ar-vot, jotka yksilötasolla yleises-ti hyväksytään. On raivostutta-vaa, että politiikassa vaaditaan että kaiken pitäisi tulla aina vain halvemmaksi. Miksi ih-meessä? Ei ihmisten mielipide ole se, ettei vakavan sairauden hoitoon saisi kulua rahaa.

Oikeiden arvojen paikalleen saamiseen ja toimivuuden vah-vistamiseen yhteiskunnan päät-täjät ja virkamiehet tarvitsevat unilukkaria, Työläjärvi sanoo.

Teksti: Eva LatvakangasKuva: Vesa-Matti Väärä

- Kolmas sektori voisi olla se unilukkari, joka herättäisi huomaamaan, mitä ihmiset todella ajattelevat ja tarvitsevat.

Julkinen sektori on hukannut ne yhteis-kunnan arvot, jotka vallitsevat ihmisten ajatuksissa. Päättäjil-tä ja virkamiehiltä tahtoo puuttua koske-tus yksilön todellisuu-teen, aprikoi äskettäin 70 vuotta täyttänyt politiikan ja vapaaeh-toistyön veteraani Pirkko Työläjärvi.Tarvitaan unilukkari, joka herättää päättä-jät huomaamaan, että ihmisten auttaminen on taloudellisempaa kuin auttamatta jät-täminen.

Kolmas sektori on yhteiskunnan unilukkariPirkko Työläjärvi, 70 vuotta

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2008 - N:o 2

Mammografiamahdollistaarintasyövän varhaisen toteamisen

www.pulssi.fi

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20Ajanvaraus puh. 2616 300

ilmainenneuvo

Meillä on sinulle

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turku

Keskitä pankkipalvelusi meille, se kannat-taa. Tarjoamme nettipankkimme palvelut veloituksetta, kun säästöjesi ja luottojesi yhteismäärä on vähintään 5000 euroa.

Siirrä asiointisi nettiin:• Saat internet-pankin ja nettitiliotteen maksutta

• Voit maksaa laskut ja tehdä tiliesi tapahtumakyselyt veloituksetta

• Saat täydet tiedot pankkipalveluistasi milloin vain

Kysy lisää lähimmästä Liedon Säästöpankin konttorista!

www.liedonsp.fi

Peruspalveluministeri Paula Risikko käynnistää kansallisen syövän hoidon strategian valmistelun. Strategiassa linjataan sekä syöpätautien hoidon sisältöä että hoidon järjestämistä Suomessa. Strategia laaditaan yhteis-työssä sosiaali- ja terveysministeriön, syövän hoidon asiantuntijoiden sekä Syöpäjärjestöjen kanssa.

Päätös strategian valmistelusta syntyi ministeri Risikon neuvoteltua yliopistosairaaloiden syöpätautien ylilääkäreiden, Stakesin ja Terveyden-huollon oikeusturvakeskuksen kanssa toimista, joilla syövänhoidon käyn-nistymiseen liittyviä viiveitä voitaisiin lyhentää. Stakesin julkaiseman sel-vityksen mukaan syöpähoitoihin pääsyssä on Suomessa jonkin verran vii-veitä. Syöpähoitojen viiveet eivät kuitenkaan edellytä lainsäädännöllisiä muutoksia. Tämä johtuu siitä, että syövän hoito on pääosin kiireellistä hoitoa, joka voimassa olevien säädösten mukaan on annettava välittömäs-ti. Valtaosa viiveisiin vaikuttavista tekijöistä ja siten myös niiden korjaa-miseksi tarvittavista toimista on erityisvastuualueiden, sairaanhoitopiirien ja syöpätautien toimintayksiköiden vastuulla.

Syöpähoitoja tulisi antaa myös iltaisinPeruspalveluministeri Paula Risikon mukaan hoitoon pääsyä on kuitenkin vauhditettava. Ministeri Paula Risikko ehdottaa syövän hoitoa myös ilta-työnä, jotta hoitoviiveet saadaan purettua. Pitkällä aikavälillä tarvitaan kuitenkin kansallista syövän hoidon strategiaa, joka auttaisi varautumaan syöpäpotilaiden määrän ja uusien kalliiden hoitojen kasvuun.

Ministeri Paula Risikko neuvottelee opetusministeriön kanssa syöpäalan perus- ja jatkokoulutuksen riittävyydestä. Tärkein syy syöpien hoitoviivei-siin on henkilöstöpula. Koulutus parantaa henkilöstöpulaa kuitenkin hi-taasti. Siksi on kehitettävä ammattiryhmien välistä työnjakoa sekä erikois-sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä hoidon porrastusta ja hoitoketjuja.

Uusien syöpähoitojen ja erityisesti nopeasti markkinoille tulevien uusi-en lääkkeiden kustannusvaikuttavuus on arvioitava ennen kuin niitä otetaan käyttöön. Myös olemassa olevia hoitokäytäntöjä on jatkuvasti seurattava ja arvioitava.

Hoitoilmoitusrekisteriin syöpäpotilaita koskeva osioHoitojen ja hoitoviiveiden seuranta edellyttää kattavaa tilastointijärjes-

telmää. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja Stakes valmistelevat hoi-toilmoitusrekisteriin syöpäpotilaita koskevan osion, jonka avulla hoidon etenemistä ja sisältöä voidaan seurata sekä valtakunnallisesti että paikal-lisesti.

Helsingissä toimivan yksityisen Docrates Klinikan johtava ylilääkäri Timo Joensuu on julkisuuteen antamassaan lausunnossa viitannut Stake-sin ja sosiaali- ja terveysministeriön tekemiin selvityksiin, joiden mukaan ammattilaisten puute viivyttää syöpäpotilaiden pääsyä säde- ja lääkehoi-toon. Hänen mukaansa tulevaisuudessa tulisi kehittää julkisen terveyden-huollon ja yksityisten syöpäklinikoiden yhteistyötä, jotta syöpäpotilaat saisivat parhaan mahdollisen parantavan hoidon. Yksityisten syöpäkli-nikoiden tarkoituksena ei ole korvata julkista terveydenhuoltoa, vaan toimia täydentävänä palveluna.

Toimitusjohtaja Kari OjalaLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Sosiaali- ja terveysministeriö puuttuu syöpätautien hoitoviiveisiin

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: kari.ojala@lssy.fiPäätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 275.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2009

N:o 2 - 2008 - 3Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kun lapsiperheen äiti tai isä sairastuu syöpään, isku on niin raju, että koko perheen tasa-paino horjahtaa. Lapselle on silloin tärkeätä, että arjen rutii-nit jatkuvat. Ja vanhemmille se, että he pystyvät keskustele-maan kipeistä asioista, psyko-terapeutti Florence Schmitt sanoo. Hän on työssään näh-nyt, kuinka suuren kiven taka-na on arkisen avun saaminen julkiselta sektorilta, vaikka käytännön kotiapu voisi eh-käistä syöpään sairastuneen syvää masennusta ja sen hei-jastumista lasten mielentervey-teen. Siksi hän rohkaisee sai-rastuneen ystäviä ja naapurei-ta: - Kun teet makaronilaatik-koa tai kalasoppaa, tee samalla vähän enemmän ja vie sairaal-le naapurille. Kun menet käy-mään, tartu imuriin tai pese ikkunat. Kun lähdet oman lap-sesi kanssa sienimetsään tai uimahalliin, soita ja pyydä syö-päperheen lapsi mukaan, hän sanoo. Eikä sen, joka ottaa avun vastaan, tarvitse miettiä, miten hän sen korvaisi. - Mik-si avun tarjoaminen ja vastaan-ottaminen on täällä niin vai-keata, ranskalaissyntyinen Schmitt pohtii. Florence Schmitt on vaativan erityista-son perhe- ja yksilöpsykotera-peutti. Turun yliopistosta val-

tiotieteiden maisteriksi sosiolo-gia pääaineenaan valmistunut Schmitt väitteli viime touko-kuussa lääketieteellisessä tiede-kunnassa lastenpsykiatrian oppiaineessa filosofian tohto-riksi. Väitöskirjassaan hän tut-kii lapsiperheiden toimintaky-kyä silloin, kun äiti tai isä sai-rastuu syöpään. Joka kolmas vanhempi masentuu niin sy-västi, että se saattaa vaurioittaa lasten mielenterveyttä. Siksi on keskeistä tunnistaa ja hoitaa masennus ajoissa.

Varjon takanaon valoaFlorence Schmitt toimii TYKS:n lastenpsykiatrian klinikalla. Hä-net on palkattu yhdeksi päiväksi viikossa syöpätautien klinikalle antamaan psykososiaalista tukea sairastuneille ja heidän lapsilleen. Schmitt tapaa vuosittain viitisen-kymmentä perhettä - jotkut vain kaksi, toiset kahdeksankin kertaa. Hänellä ei ole omaa työhuonetta. Keskustelut käydään T-sairaalan kahvion sohvalla. Tilan moderni arkkitehtuuri tukee näitä tapaami-sia: - Pöytien yllä on isot valkoi-set varjot, ja katto on lasia. Katon läpi näkyy taivas, pilvet ja aurin-ko. Pyydän lapsia varjojen alle katsomaan ylös ja sanon heille: ’Olette nyt syövän varjossa, mut-

ta sen takana on valoisaa.’ - Var-jon takana on aina valoa. Lapsen elämä jatkuu silloinkin, jos äiti tai isä kuolee, Schmitt sanoo. Hän jaottelee tapaamisiin hakeutuneet perheet kolmeen suureen ryh-mään: - Nuori perhe, jossa alle kouluikäisiä lapsia. Opintolainaa ja asuntovelkaa. Isovanhemmat vielä työelämässä. - Yksinhuolta-jaäiti, kolme lasta, isä on lähes kokonaan poissa lasten elämästä. Äiti keski-iän kynnyksellä, hänen vanhempansa vanhenemassa. - Yksinhuoltajan tai kahden van-hemman perhe, 2-3 lasta. Toisel-la vanhemmista oma traumaatti-nen menneisyys, mutta sen kans-sa on pärjätty. Syöpä nostaa trauman nyt pintaan. On vielä neljäs, edellisiä paljon pienempi ryhmä: Isä, äiti ja lapsia. Talou-dellisesti ja ammatillisesti hyvin menestyneitä. Komea koti ja au-to, mutta ei mitään kokemusta vastoinkäymisistä ja kärsimyk-sestä. Syövän kanssa he ovat ihan hukassa. - Minun tehtäväni on nähdä, minkälaista apua kukin perhe tarvitsee, Florence Schmitt sanoo.

Kantelu eimuuttanut mitäänSyöpälääkärit ovat Florence Schmittin mukaan oppineet ky-symään potilaalta, onko tällä

lapsia ja tarvitaanko tukea. Kun vastaus on myöntävä, hän tapaa potilaan ensin kahden kesken, sitten pariskunnan ja koko per-heen. Kun avun tarve on selvil-lä, alkaa yhteistyö sairaalan so-siaalityöntekijän ja kuntoutusoh-jaajan kanssa. Potilaan kotiin annetaan käytännön apuvälinei-tä ja kunnan sosiaalihuollosta yritetään saada apua arjesta sel-viytymiseen vaihtelevalla me-nestyksellä. - Pitäisi olla joku, joka tarttuu harjaan ja tekee ruo-kaa, mutta ei ole. Kanteluni ei muuttanut mitään. Schmitt teki vuodenvaihteessa 2005 läänin-hallitukselle kantelun siitä, ettei Turun kaupungilta saa vaikeasti sairaille lapsiperheitten vanhem-mille kotiapua. Syöpäosaston hoitajat ovat psykososiaalisessa

tuessa mukana. - Voin esimer-kiksi kysyä, milloin potilas tulee hoitoihin ja käydä häntä tapaa-massa. Yhteistyö lääkärien kans-sa on tärkeätä siksi, että ammat-tilainen on heti ohjaamassa ma-sentuneen potilaan hoitoon. Mutta taas on tiellä kivikova es-te: - Psykiatrinen hoito on kiven takana, Schmitt sanoo.

”Teen itseni tarpeet-tomaksi”

Florence Schmitt on tuttu luennoitsija Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämillä syöpäperheitten kursseilla Me-ri-Karinassa. Näitä kursseja on jo vuosien ajan järjestetty kaksi vuodessa. - Se on hyvää toi-mintaa, vaikka eri puolilta maa-

ta ja erilaisista tilanteista tulevi-en perheitten tarpeet vaihtelevat paljon. Suurimman avun per-heet saavat ehkä siitä, että pää-sevät uuteen ympäristöön, täy-sihoitoon ja huolenpitoon. Siitä on varmasti enemmän apua kuin minun luennoistani, Flo-rence Schmitt sanoo. - Minun tehtäväni on tehdä itseni tar-peettomaksi. Ihmisestä itsestä löytyvät voimavarat ja selviyty-misstrategiat, ne hänelle omi-naiset keinot, joilla hän on tiu-kasta paikasta ennenkin selvin-nyt. Hänestä löytyy kyky sitoa langat yhteen, kun oma elämän-kertomus on vakavan sairauden myötä katkennut.

Teksti ja kuva: Kyllikki Krapinoja

Lapsiperheen tasapaino horjahtaa, kun toinen vanhemmista sairastuu syöpään. Silloin he tarvitsevat tukea ja apua, psykoterapeutti Florence Schmitt sanoo.

Syöpäperheitten psykoterapeutti Florence Schmitt peräänkuuluttaa ARKISTA APUA JA TERVETTÄ JÄRKEÄ

A

B

D

C

JOULUKORTIT SYÖPÄLASTEN HYVÄKSI OVAT TAAS MYYNNISSÄ

Lapsisyöpäpotilasperheet tarvitsevat tänäkin Jouluna tukea,lapsen vaikean sairauden himmentäessä rauhan ja yhdessäolon juhlaa. Korttien aiheet on maalannut taiteilija Helena Salminiitty-Suominen. Kortit ovat A. Jo Joulu tullut on, B. Joulunajan tunnelmissa, C. Tähtöset loistaa, D. Joulurauhan julistus Suomen Turust!Syöpälasten joulukorttien esitteitä ja tilauslomakkeita sekä itse kortteja, ( 2-os. taitettu, sis. kuoren /min. 30 kpl ) - hinnaltaan 1 euro, voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU tai puh. (02) 265 7602, fax (02) 265 7668 ja s-postilla arja.makila@lssy.fi. Jokaisen kortin takasivulla on kuvan taiteilijatietojen ja nimen lisäksi maininta syöpälasten tukemisesta kortin tuotolla.

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään noin 27.000 ihmistä. Sairastuminen, rankat hoidot ja pitkät hoitojaksot vaikuttavat syöpäpotilaan ja hänen perheensä elämään ratkaisevasti. Ne aiheuttavat muutoksia koko perheen fyysisessä, psyyk-kisessä ja sosiaalisessa jaksamisessa sekä arjen käytännön sujumisessa. Yksin perheen on vaikea jaksaa ja selviytyä.

Vapaaehtoistyöntekijä voi auttaa potilasta ja perhettä jaksamaan muuttuneessa arjessa.

Etsimme Lounais-Suomen alueelta vapaaehtoisia ystäviksi ja arjen apureiksi aut-tamaan syöpäsairauden kanssa kamppailevia perheitä sairauden aikana tai silloin, kun toipuva perhe yrittää sopeutua takaisin normaalielämään.

Ystävä kulkee perheen rinnalla silloin, kun vanhemman sairaus tuntuu ahdis-tavalta ja sairaudesta toipuminen vie voimavaroja. Ystävä on perheen seurana esimerkiksi kaupassa, kirjastossa, kävelyllä tai vaikkapa kalassa.

Arjen apuria kaivataan perheissä, joissa syöpää sairastavan äidin tai isän aika kuluu hoidoissa käynteihin ja lepoon. Arjen apuri huomioi lapsen maailmaa ole-malla heidän kanssaan, lukemalla ja leikkimällä sekä auttamalla muutoin perheen arjessa.

Tehtävät ovat arvokasta vapaaehtoistyötä – olisitko sinä sopiva henkilö tulemaan mukaan tähän tärkeään toimintaan? Tarjoamme tehtäviin valituille henkilöille tu-eksi kaiken osaamisemme ja järjestämme tarvittavan koulutuksen. Ilmoittaudu vapaaehtoistyön koordinaattori Katja Laineelle, puhelin (02) 265 7619 tai katja.laine@lssy.fi .

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään noin 27.000 ihmistä. Sairastuminen, k h id j i kä h i j k ik ö ä il j hä h ä

NYT KAIPAAMME YSTÄVIÄ JA ARJEN APUREITA

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 - 2008 - N:o 2

Elokuussa Turun Aurajoessa järjestetty 18. Dragon-melon-ta Auran Aalloilla -tapahtuma kokosi yli 1000 osallistujaa. Lohikäärmemelonnan historia juontaa juurensa Kaukoitään yli 2000 vuoden päähän. Tuol-loin lohikäärmeveneillä kil-paileminen aloitettiin itämais-ten kansanjuhlien yhteydes-sä.

Turussakin tapahtumasta on syntynyt varsinainen kan-sanjuhla. Siitä on muodostu-

nut myös eri yhteisöjen ja työpaikkojen henkilöstöjen leikkimielinen yhteinen voi-manponnistus, joka takaa elämyksen kiitää pitkin Au-rajoen pintaa ja pyrkiä mah-dollisimman hyvään loppu-tulokseen.

Hyväntekeväisyysmelon-nalla on pitkät perinteet Tu-russa. Saaristomeren Melojat r.y.:n järjestämän melontata-pahtuman osallistumismak-suista on kerätty viidentoista

vuoden aikana yli 330 000 eu-roa sairaiden lasten auttami-seksi. Tänä vuonna lahjoitet-tavat varat eli puolet osallistu-mismaksuista luovutetaan ly-hentämättömänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:lle sekä Turun yliopistollisen kes-kussairaalan vastasyntyneiden osastolle.

Tänä vuonna tapahtuman suojelijana toimi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wal-lin.

Nooan Arkissa kävi kova sählinki, kun sulassa sovussa pareittain meloneet kanat, kukot, tiikerit ja possut panivat parastaan. (Kuva: Jori Liimatainen)

Dragon-melonnalla tukea sairaille lapsille

Kesä ei olisi kesä eikä mikään ilman Reijo Tammisen hyvän-tekeväisyyskonserttia Perniön kirkossa. Niin ajattelee moni, sillä kirkko täyttyi jälleen kuu-lijoista lapsisyöpäpotilaiden hyväksi viidettä kertaa järjes-tetyssä konsertissa. Kokoon saatiin tällä kerta 1596,40 eu-ron avustussumma.

Tammisen säestäjänä toimi toista vuotta kanttori Vuokko

Möttönen. Tarmokas kaksikko järjesti hyväntekeväisyyskon-sertin myös Mynämäen kirkos-sa syyskuussa. Syyskonsertin tuotto oli 559 euroa, ja silläkin summalla autetaan syöpäsai-raita lapsia.

Reijo Tamminen ja Vuokko Möttönen lupailevat konsertti-yhteistyölle jatkoa ensi vuon-nakin. Yhteiset sävelet on ollut helppo löytää, sillä musiikki on

kuulunut molempien elämään jo lapsesta saakka. Vuokko Möttönen on myös toiminut varajohtajana mieskuorossa, jossa Reijo Tamminen on puo-lestaan laulanut 40 vuoden ajan, ja ovatpa molemmat sat-tumalta toimineet aikanaan myös linja-autonkuljettajina, vaikkakin hiukan eri reiteillä, Reijo Tamminen Suomessa ja Vuokko Möttönen Ruotsissa.

Reijo Tamminen lauloi Vuokko Möttösen säestyksellä lapsisyöpäpotilaiden hyväksi tuttuun tapaan Perniön ja Mynämäen kirkoissa. Reijo Tammisen mukaan lauluja on valmiina jo ensi kesänkin konserttia varten. Valintakriteerinä on, että laulut kosket-tavat kuulijaa.

Perniössä ja Mynämäellä kirkkokonserttilapsisyöpäpotilaiden hyväksi

Poliisi-Biitsi r.y. järjestää vuo-sittain viranomaisten Beach Volleyn SM-turnauksen eli VIRVE-turnauksen. Kuluvana vuonna turnaus järjestettiin Eurassa heinä-elokuun vaih-

teessa. Turnauksessa oli pelaa-jia poliisista, pelastuslaitokses-ta, puolustusvoimista, rajavar-tiolaitoksesta, tullista ja van-keinhoidosta.

Tapahtuman tuotto 500 eu-

roa luovutettiin ensimmäisen kerran hyväntekeväisyyteen. Lahjoituksen kohteena oli Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen lapsisyöpäpotilasper-heiden kerho Sykerö.

Poliisi-Biitsi r.y.:n hallituksen puheenjohtaja Jyri Linnikko (vas.) luovutti lahjashekin Sykerö-kerhoa edustaneelle päävalmentaja Ville Kakolle, joka on Sorttamäen uima-rannalla jo vuosien ajan järjestänyt Beach Volley turnauksia lapsisyöpäpotilasper-heiden hyväksi.Beach Volleyn Virve-turnauksesta tukea

syöpälapsille

Perinteisiä lapsisyöpäpotilas-perheiden kesäpäiviä vietet-tiin Meri-Karinassa heinä-kuun ensimmisenä viikonlop-puna. Perheitä kävivät ilah-

duttamassa ”Halibernien” koirat, Rantakulman VPK ja Medi-Heli. Ohjelmassa oli myös professori Toivo T. Sal-men luento lasten syövänhoi-

don nykytilasta, poniratsas-tusta sekä yhdessäoloa grilli-illan, ulkopelien ja musiikin merkeissä.

Hirvensalopäivien yhteydessä toteutettiin perinteinen lipaske-räys Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen Meri-Karinan toi-minta- ja palvelukeskuksen

syöpäpotilaiden hyväksi toisen kerran alueen kauppakeskuksi-en luona. Aikaisemmin keräys-paikkana toimineesta Hirven-salon sillasta on luovuttu auto-

liikenteen merkittävän kasvun johdosta. Vapaaehtoiskerääjien lippaisiin kertyi tänä vuonna yhteensä 2164,89 euroa.

Vapaaehtoiset Marjatta Männistö (vas.) ja Maire Ojala keräsivät Hirvensalopäivien yhteydessä alueen kauppakeskusten luona varoja Meri-Karinan toiminta- ja palve-lukeskukselle käytettäväksi syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan hyväksi.

Hirvensalopäivien keräystempaus tuotti yli 2000 euroa

Syöväntorjuntatyöntekijöitä ja tukijoita

Odotettu vieras saapui kesäpäiville

Perinteisten lapsisyöpäpotilasperheiden kesäpäivien odotettu vieras Medi-Heli saa-pui Meri-Karinaan lähes sovittuun aikaan, vaikka kesäviikonloput ovat Medi-Helille ja sen miehistölle ”yhtä lentoa”.

Asunto Oy Karinankulmassa toimii yhdistyksen Cafe Karina, joka palvelee maanan-taista perjantaihin klo 9-15. Kahvilassa on tarjolla päivittäin vaihtuva, maittava keit-tolounas, joka tarjoillaan klo 11-14 välisenä aikana. Cafe Karinan yhteydessä on pieni kabinetti, jota voi varata kokouksia varten. Meri-Karinan keittiö vastaa kahvilan toi-minnasta ja henkilökunnasta. Kuvanottohetkellä työvuorossa oli Elina Humala.

Cafe Karina palvelee

N:o 2 - 2008 - 5Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Pariskunta puhui asiasta touko-kuussa Meri-Karinassa pide-tyssä esitelmäsarjassa ”Suhtee-ni sairauteeni.” Julkisuus oli astunut kuvaan mukaan jo vuotta aiemmin, heti diagnoo-sin jälkeen.

Moni ihminen onottanut yhteyttä ja rohkaissut-Toimittaja Maarit Tastula oli pyytänyt meitä mukaan Punai-nen lanka -ohjelmaan työotsi-kolla iloinen, humoristinen taitelijapariskunta, joka oli juuri julkaissut yhteisen ko-

lumniteoksen ”Luonnevika ja muita kirjoituksia.” Mutta juu-ri ennen sovittua esiintymistä tuli rintasyöpädiagnoosi. Esitä siinä sitten iloista ja humoris-tista pariskuntaa, kertoo Niina Repo.

Vaihtoehtoja oli useita. Kieltäytyä haastattelusta, läh-teä mukaan ja yrittää näyttää iloiselta ja humoristiselta tai sitten nostaa asia esiin ja kertoa millainen elämänmurros on edessä.

Päätös syntyi kuitenkin suhteellisen helposti. Molem-mat ovat julkisuuden henkilöi-tä, jotka ovat tottuneet esiinty-mään julkisuudessa. Asia olisi kuitenkin jossain vaiheessa paljastunut, ja niin Maarit Tas-tulan suostumuksella aihe vaihdettiin: puhuttiin rinta-syöpään sairastumisesta.

-Vastaanotto on ollut ystä-vällinen. Moni ihminen on ot-tanut yhteyttä ja kertonut oman tarinansa ja rohkaissut. Varsin-kin näin kävi Arpi-kirjani jul-kistamisen jälkeen, kertoo Nii-na Repo.

Keväällä 2008 Niina Repo julkaisi kirjan Arpi, jossa on useita Laura Malmivaaran ot-tamia valokuvia Niinasta, hä-nen arvesta kuin myös peruu-keista. Nainen uudessa identi-teetissä.

Huumori on ollut yksi keino tehdä surutyötäVaikka Punaisessa langassa keväällä 2007 ei esiintynyt hu-moristinen pariskunta, niin huumori on ollut yksi keino tehdä surutyötä, työstää omaa sairauttaan.

-Sytostaattihuoneessa joku saattoi oudoksua, kun heitim-me Mikon kanssa vitsin coc-tailista - värikkäästä solunsal-paajakoosteesta. Meistä ne vain näyttivät ikään kuin coc-taililta.

-Jälkeenpäin huomasin, että huumorissa kyse oli tietystä vastareaktiosta pelkoon. Hius-tenlähtö esimerkiksi toi mie-leeni vanhat 1950-luvun mai-nokset. ”Uusi ilme tukkaasi - käytä Taxotereä.”

Vaikka itselleen voi nauraa, niin aina on muistettava, ettei muita saa loukata. Jokainen suhtautuu omaan sairauteensa eri tavoin. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.

Tukan lähtö toi mukaan myös yhden identiteetin muu-toksen. Tukka on yksi merkit-tävä naiseuden merkki.

Pojat alkuun kummeksuivat äidin kaljua, mutta sopeutuivat asiaan melko nopeasti.

-Minulla oli kaksi peruuk-kia, joita vaihtelin tilanteen ja käyttökunnon mukaan. Ym-märrän niitäkin, jotka eivät halua peruukkia käyttää. Mi-nusta se on luonnollista, var-sinkin kun peruukit ovat nykyi-sin hyvin luonnollisia, joita on vaikea edes peruukiksi huoma-ta.

Mikko Kouki katsoo, ettei peruukin käytössä ole mitään ongelmia. Jokainen tekee ku-ten parhaaksi näkee. Toisaalta vaikka nainen itse ei välttämät-tä peruukkia haluaisikaan käyt-tää, niin ulkopuolelta voi tulla paineita.

Meri-Karinan keskustelussa kävi ilmi, että isoäidin oli han-kittava peruukki, koska lapsen-lapset vieroksuivat tämän kal-jua ja kieltäytyivät tulemasta kylään.

Niina Revon ja Mikko Kou-kin suhtautuminen Niinan rin-tasyöpään on alusta alkaen ol-lut avointa. Pojille kerrottiin mistä on kyse ja vanhempi po-jista sai kokeilla, miltä äidin rinnassa oleva patti tuntui.

Kirjassaan Niina kertoi patin tuntuneen hänestä suu-relta, lääkäri vastaanotolla piti sitä pienenä.

Paljon tapaan suhtautua syö-pään vaikuttivat ensimmäiset lääkärikäynnit. Ensimmäisellä käynnillä lääkäri kertoi epäile-vänsä pahanlaatuista kasvainta. Kuvaustuloksen he kuulivat yh-dessä seuraavana päivänä. Koe-palavastaukset tulivat kolmen viikon kuluttua ja siitä kolmen viikon kuluttua seurasi leikkaus.

-Lääkäri rohkaisi alusta al-kaen. Se antoi toivoa, joka on kestänyt tähän asti. Vaikka tauti sittemmin luokiteltiin ensim-mäistä diagnoosia ärhäkkääm-mäksi, niin hoidot vaikuttavat nykyään todella hyviltä. Touko-kuussa 2008 tilanne oli rauhal-linen ja seuraava tarkastuskerta on vasta vuoden 2009 alussa.

Niina Revon ensimmäinen reaktio diagnoosin kuullessa oli huoli pojista ja miehestä. Miten heidän käy, jos minä en selviä.

Mikko purki pahaa oloaan työhön-Ninnin pelko ja suru heijastui-vat luonnollisesti minuunkin.

Mutta minun oli oltava vahva niin Ninnin kuin poikienkin puolesta. Omasta puolestani en pelännyt. Vasta kun hoidot oli-vat ohi, niin minä sairastuin itse sitkeään flunssaan, kuvaa Mikko Kouki alkuvaihetta sai-rastumisen alussa ja hoidon kestäessä.

Pahaa oloaan hän purki myös työhön. Hän myöntää Ninnin kirjan olleen myös hä-nelle osa surutyötä. Sitä myö-ten pahaa oloa on saanut puret-tua.

Myös avoimuus on ollut valtaosaltaan myönteistä. Se on auttanut kestämään. Toi-saalta asiasta on jo niin paljon tullut kerrottua, että nyt alkaa tuntua, ettei ole mitään uutta annettavaa.

Taideterapia kiinnos-taa Niinaa myös am-matillisessa mielessä-Olen lukenut jonkin verran terapiakirjoituksia ja toisten naisten kuvauksia omasta

sairaudestaan ja selviytymi-sestään. Taideterapia kiin-nostaa minua myös ammatil-lisessa mielessä. Kuitenkaan en ole vielä halunnut lähteä vertaistukiryhmiin, vaikka monelle ne ovat oiva tapa työstää asiaa. Minulle tär-kein tuki on tullut perheeltä ja muilta läheisiltä, kertoo Niina Repo.

Tulevaisuuteen Niina Re-po ja Mikko Kouki suhtautu-vat valoisasti. Päivä päivältä tilanne tuntuu toivekkaam-malta. Toisaalta takaraivossa on mielessä, että tauti saattaa uusia.

-Yksi taistelu on voitettu. Jos toinen tulee eteen, niin tais-telu jatkuu. Vakava sairaus vai-kuttaa myös asioiden arvostuk-seen. Kaikki ei ole itsestään selvää, vaan on nautittava tästä hetkestä ja läheisistä ihmisis-tä.

Teksti: Timo MobergKuva: Jonny Holmén

Vakava sairaus vaikuttaa asioiden arvostukseen. Kaikki ei ole itsestään selvää, vaan on nautittava tästä hetkestä ja läheisistä ihmisistä, toteavat Niina Repo ja Mikko Kouki.

Rintasyöpä - identiteetinmuutos, jota ei halunnutSuhteeni sairauteeni: minä, sinä vai me. Sii-nä yksi kysymys, jo-hon jokainen syöpään sairastunut joutuu vastaamaan. Kirjailija Niina Repo sairastui keväällä 2007 rintasyöpään - 35-vuotiaana. Alusta alkaen oli selvää, että sairaus ei koskenut vain häntä, vaan myös aviomiestä, teatterin-johtaja ja näyttelijä Mikko Koukia sekä perheen kahta poi-kaa, tuolloin yhdek-sänvuotiasta Akselia ja puolitoistavuotias-ta Topia.Myös muut läheiset ovat tienneet jo var-haisessa vaiheessa, mistä on kyse. Asiaa ei ole salattu.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on saanut Länsi-Suomenlääninhallitukselta luvan toimeenpanna tavara-arpajaiset koko maan,Ahvenanmaata lukuunottamatta, alueella.

Arpoja voi tilata taskumyyntiin alla olevalla lipukkeella.

Lisäksi tarvitaan henkilöitä tavarataloissa, markkinoilla ja muissamyyntipaikoissa tapahtuvaan myyntitoimintaan.

Arpajaisten myyntiaika päättyy 31.12.2008.

Lisätietoja varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäiseltä,puhelin (02) 2657 687.

ARVAN HINTA 2 €

Tämä tilauslomake lähetetään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksentoimistoon, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku.Telefax (02) 265 7668, e-mail heikki.kylliainen@lssy.fi

Tilaan myyntiin _______ kappaletta syöväntorjunta-arpoja.

Nimi: ________________________________________________

Osoite: _______________________________________________

_______________________________________________

Puhelin: ______________________________________________

Allekirjoitus: _________________________________________

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 - 2008 - N:o 2

On mukava saada lasku, jota ei tarvitsekaan maksaa. Yhä useammat asiakkaamme maksavat esimerkiksi kotivakuutuk-sensa pankkiasioinnistaan saamillaan OP-bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi. Tutustu osoitteessa op.fi /bonus, tule käymään tai soita 010 256 9213.

Puhe

lu m

aksa

a 0,

0821

€/p

uh +

0,0

59 €

/min

, mat

kapu

h.+

0,16

9 €

/min

.

N:o 2 - 2008 - 7Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tervetuloa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Matkatoimisto Matkarin matkoille

Tämä risteily vie Huippuvuoril-le, Grönlantiin sekä Islantiin. Risteilyaluksena on Antarctic Dream, joka rakennettiin jää-olosuhteisiin soveltuvaksi. Alus valmistui vuonna 2004. Ristei-lyn aikana nähdään jylhiä mai-semia, jäävuoria, erilaista, kos-kematonta luontoa ja eläimis-töä. Huippuvuorilla suuri osa saaristoa on suojelualuetta. Huippuvuorten siirtokunnissa asuu noin 3000 henkilöä, joista suurin osa työskentelee tutki-muslaitoksissa ja hiilikaivoste-ollisuudessa. Siirtokuntien ul-kopuolella Huippuvuoret ovat aitoa erämaa-aluetta - jääkar-hun valtakuntaa. Muita seudun vakituisia nisäkkäitä ovat huip-puvuorten peura, mursu, parta-hylje ja norppa. Silloin tällöin eteen osuu myös valaita. Esillä on arktisten lintujen aateli: pik-kuruokkeja, pohjankiisloja, jää-lokki ja myös harvinainen tiira-lokki. Unikot, rikot ja kohokit kukkivat karun tundran keitais-sa, napaseudun kuulas valo maalaa yötä päivää maisemaa, teräväsärmäisiä vuoria ja ikiai-kaisia jäätiköitä. Grönlannissa taas risteillään jylhissä maise-missa pitkiä vuonoja myötäil-len. Täällä saadaan hyvällä on-nella nähdä valaita, hylkeitä, myskihärkiä, arktisia lintuja, huikaisevia maisemia ja revon-tulia. Grönlanti ei jätä ketään kylmäksi. Kaiken nähneillekin se tarjoaa jotakin aivan erityis-tä.

Matkaohjelma:Tiistai 25.8.2009, Helsinki-Longyearby, Huippuvuoret

Lento Helsingistä Oslon kautta Longyearbyhyn Huippu-vuorille. Longyearby on Huip-puvuorten hallinnollinen pää-kaupunki Länsi-Huippuvuorten suurimmalla saarella. Lentoai-kataulusta riippuen tutustutaan ennen laivaan astumista pikku-kaupungin nähtävyyksiin mm. entiseen kaivoskylään, kirkkoon ja Arktiseen museoon. Illem-malla siirrytään Antarctic Dream -alukseen. Majoittumi-nen hytteihin, infotilaisuus ja pelastusharjoitus aluksella. Alus lähtee risteilemään ulos Isfjordenista.

Keskiviikko 26.8.2009, Raud-fjord, Huippuvuoret

Risteily jatkuu Huippuvuor-ten pohjoisosaan, Raudfjordiin, terävähuippuisten vuorten ja ko-meiden jäätiköiden hallitsemalle vuonolle, jonka rannalla on poik-keuksellisen kaunis kasvillisuus: Huippuvuorten unikkoja, rikkoja, lapinvuokkoja ym. Vuonon jyr-känteillä ja rannalla on myös merilintuyhdyskuntia sekä norp-pia ja partahylkeitä. Hyvällä on-nella voidaan nähdä jääkarhuja. Jatketaan vielä Moffen -saarelle, jolla elää mursuyhdyskunta.

Torstai 27.8. ja perjantai 28.8.2009, merelläPäivät merellä risteilyn jatkues-sa kohti Grönlannin itärannik-koa. Merimatkalla nähdään valaita sekä mahdollisesti myös erittäin uhanalainen sinivalas, suurin maapallolla koskaan elä-nyt eläin. Linnuista tarjolla on myrskylintuja, pikkukajavia, suulia sekä parvikaupalla ete-länkiisloja ja ruokkeja.

Lauantai 29.8.2009, Mygge-bugt, Grönlanti

Grönlannin rannikkoa lä-hestyttäessä nähdään vedessä kelluvia jäävuoria. Risteillään jäälohkareiden lomitse Foster

Bugtiin ja tehdään ensimmäi-nen rantautuminen Myggebug-teniin. Viime vuosisadan alku-puolella norjalaiset metsästivät täällä jääkarhuja ja naaleja. Lä-heisellä isolla tundra-alueella viihtyvät myös myskihärät. Il-tapäivällä risteillään vaikutta-van Kaiser Franz Josef -vuonon läpi. Mahtavat vuoret nousevat lähes pystysuorassa vuonon molemmin puolin. Vuono on usein täynnä isoja jäälauttoja.

Sunnuntai 30.8.2009, Bloms-ter Bugt, Grönlanti

Päivän aikana rantaudutaan Blomster Bugtiin katselemaan kauniita geologisia muodostel-mia. Napajäniksiä on yleisesti nähty tällä alueella. Isolla Poh-joisella järvellä voidaan tavata amerikanjääkuikkia. Iltapäiväl-lä risteily jatkuu Teufelschlos-sia pitkin Ella -saarelle, jonne rantaudutaan sääolosuhteista riippuen.

Maanantai 31.8.2009, An-tarcticahavn, Grönlanti

Aamupäivä vietetään An-tarcticahavnissa, joka on leveä ja pitkä laakso. Täällä nähdään mm. myskihärkiä.

Tiistai 1.9.2009, Scoresby Sund, Grönlanti

Päivän aikana saavutaan Scoresby Sundiin, maailman suurimmalle vuonolle ja pur-jehditaan pitkin rosoista ja jää-tikköistä Volquart Boonsin ran-nikkoa. Täällä tehdään kumive-neellä retki pitkin jäätikön veistoksellista reunaa ja rantau-dutaan lähelle Maane Glacier -jäätikköä. Myöhemmin päiväl-lä rantaudutaan Danmarkiin, noin 200 vuotta sitten hylätylle inuiittien asuinpaikalle. Ympy-rän muotoiset telttaringit anta-vat ymmärtää, että tämä alue oli kesäasutusta varten. Talviasu-tusten jäänteitä voidaan tarkas-tella lähempänä Small Capea. Nämä kohteet ovat säilyneet hienoina, jopa sisäänkäynnit ja jääkarhuilta suojatut lihavaras-tot ovat tunnistettavissa. Alu-eella on myös hautapaikkoja. Täältä risteily jatkuu vuonojen läpi länteen ja hyvällä onnella nähdään sarvivalaita.

Keskiviikko 2.9.2009, Cape Hofmann Halv -saari, Grönlan-ti

Noustaan maihin Cape Hof-mann Halv -saarella, joka on erinomainen paikka nähdä mys-kihärkiä. Voidaan nähdä myös kiirunoita ja merellä amerikan-jääkuikkia. Maisemat täällä ovat poikkeuksellisen kauniit. Myöhemmin risteillään kohti Scoresby Landia.

Torstai 3.9.2009, Sydkap, Grönlanti

Matkalla Sydkapiin saadaan vastaan valtavia, jopa yli sata metriä korkeita ja kilometrin le-veitä, mantereesta irronneita jäävuoria. Suurin osa jäävuoris-ta on tarttunut pohjaan kiinni, sillä vuono näillä kohdin on vain noin 400 metriä syvä. Rantaudu-taan lähellä Sydkapia ja tutustu-taan Thule-kulttuuriin ja aika-kauden talviasuntoihin. Noin 20 henkilöä asui näissä pienissä taloissa ja pyydysti Grönlannin valaita ja käytti niiden luita talo-jensa rakentamiseen. Rantaudu-taan myös Jameson Landin Gur-reholmissa, missä maisema on kumpuilevaa, mutta ilmasto on viileä - lumipeite voi pysyä maassa koko kesän, mutta eläi-met kuten myskihärkä ja tuntu-

risopuli selviytyvät niukalla ravinnolla. Tunturikihu, tuntu-ripöllö ja naali met-sästävät seudulla sopuleita.

Perjantai 4.9.2009, Ittoqqor-toormiut, Grönlanti

Aamulla rantaudutaan It-toqqortoormiutiin, alueen suu-rimpaan kylään, jossa on lähes 500 asukasta. Kylän postista on mahdollisuus ostaa postikortte-ja ja postimerkkejä tai vain kierrellä kylässä katsellen koi-ravaljakoita tai hylkeen-, mys-kihärän- ja jääkarhunnahkojen kuivatusta. Illallisen jälkeen merimatka etenee etelään ja ohitetaan unohtumattomat Blosseville -rannikon maisemat ja Grönlannin hyljelaumat.

Lauantai 5.9.2009, merelläPäivä merellä ja loistava ti-

laisuus nähdä valaita, lintujen muuttoa ja yöllä, jos onni suo-sii, upeita revontulia.

Sunnuntai 6.9.2009, Akureyri, Islanti

Aamulla saavutaan Islannin pohjoiseen pääkaupunkiin, Akureyriin. Aamiaisen jälkeen siirrytään linja-autolla Reykja-vikiin. Matkalla pysähdytään Erik Punaisen kotitalolla. Reyk-javikissä majoitutaan keskus-tassa sijaitsevaan hotelli Klöp-piin. Omaa aikaa jää kaupun-kiin tutustumista varten sekä halukkaat voivat vierailla Sini-sellä Laguunilla, joka on Islan-nin suosituin ja kuuluisin kyl-pypaikka ja sen vettä suositel-laan erityisesti psoriaasipoti-laille.

Maanantai 7.9.2008Varhainen aamiainen tai aa-

miaiseväät hotellissa. Aamupäi-vällä lento Reykjavikista Hel-sinkiin. Kuljetus Turkuun.

Matkalle mukaan voimassaole-va ulkomaanpassi. Matkava-kuutus peruutusturvalla on syy-tä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen, tarkistaa ter-veydentila omalta lääkäriltä sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Vakuutuskortti tulee olla mukana matkalla. Risteilyn aikana tehdään kor-keintaan muutaman tunnin mit-taisia kävelyjä. Maasto on yleensä helppoa ja mahdollinen ongelma voi olla rantautuminen kumiveneestä. Vaihteleviin sää-olosuhteisiin, -5/-20 asteeseen tulee varautua. Mukaan kannat-taa pakata myös sadevarusteet ja tukevat retkikengät maastos-sa liikkumista varten. Vaatetuk-sessa on hyvä ottaa huomioon veden ja tuulenpitävyys. Pääl-limmäisen vaatekerroksen tulee olla tuulenpitävä. Risteily on kansainvälinen. Luennot ja ret-ket toteutetaan aluksen henkilö-kunnan toimesta englanninkie-

lellä. Mukana risteilyllä on suomalai-nen luontoasiantuntija, joka järjestää aluksella luentotilai-suuksia.

Antarctic Dream -alus:Rakennettu Hollannissa

vuonna 2004. Aluksen pituus 83 metriä ja leveys 12 metriä. Aluksessa on viisi kerrosta. Alus on jäävahvistettu ja raken-nettu arktisiin olosuhteisiin so-pivaksi. Aluksessa sauna, kun-tosali, myymälä, lääkärin vas-taanottotila, helikopterikansi, kirjasto, oluttupa, kaunis ruo-kasali, jossa isot ikkunat sekä luentosali, johon mahtuvat aluksen kaikki 80 matkustajaa yhtä aikaa. 42 hyttiä, joissa kai-kissa alavuoteet, suihku ja WC.

Risteilyn hinta:2 hengen ulkohytti/henkilöjäsenet 5600 euroaei-jäsenet 5650 euroa

2 hengen superior-hytti/henki-löjäsenet 6100 euroaei-jäsenet 6150 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset Turku- Helsinki-Vantaa-Turku* lentomatkat Helsinki-Lon- gyearby-Reykjavik-Helsinki* risteily 2 hengen valitussa hyttiluokassa * vuorokauden yöpyminen Reykjavikissä* täysihoito risteilyn aikana sisältäen välipalat, kahvin ja teen* retket risteilyn aikana* luennot risteilyn aikana* kuljetukset lentokentän ja aluksen välillä* palvelu- ja satamamaksut* palvelurahat henkilökunnalle* matkanjohtajan palvelut

Vastuullinen matkanjärjestä-jä:Oy Kon-Tiki Tours

Oy Kon-Tiki Tours/Matkari Oy eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat force majeure -syis-tä, lakkotilanteista, luonnon katastrofeista, poliittisista selk-kauksista tai muista vastaavista tilanteista, ei myöskään esitteen painamisen jälkeen ilmenevistä matkanjärjestäjistä riippumat-tomista muutoksista. Lentoyh-tiöiden vastuu (SAS ja Iceland Air) on rajattu kuljetusehtojen edellyttämällä tavalla. Lennot lennetään em. lentoyhtiöiden reittikoneilla. Vuoden 2009 len-toaikatauluja eikä -hintoja vie-lä ole julkaistu. Lentoajat ja -hinnat sitoumuksetta.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkatoimisto Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, puhelin (02) 2657 913

RISTEILY ON RÄÄTÄLÖITY

MATKARILLE! LÄHDE KOKEMAAN

UPEA LUONTOELÄMYS!

Ainutlaatuinen, arktinen risteily Huippuvuorille, Grönlantiin ja Islantiin 25.8. - 7.9.2009

Kristian Smeds debytoi Kansalliste-atterissa Väinö Linnan Tuntematto-man sotilaan ohjauksella. Linnan tuotantoa esitetään Kansallisteatteris-sa niin ikään ensimmäistä kertaa. Smedsin ohjaus on uuden sukupolven tulkinta Linnan Tuntemattomasta so-tilaasta. Maailma on kovin erilainen vuonna 2007 kuin se oli vuonna 1954 tai toisen maailmansodan aikaan Täs-tä faktasta lähdetään, että maailma on toinen, peruuttamattomasti toinen tänään kuin ennen. Mutta siitä voi olla varma, että ohjaus tekee kunniaa Linnalle, hänen yhteiskunnalliselle eleelleen. Rooleissa mm. Henry Hanikka, Antti Luusuaniemi, Petri Manninen, Jussi Nikkilä, Kristo Sal-minen.

Matkaohjelma:Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Kansallisteatterissa seurataan ”Tuntematon sotilas” -esitystä klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Tur-kuun, jonne saavutaan noin klo 00.30.

Matkan hinta:jäsenet 66 euroaei-jäsenet 80 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* teatterilippu* matkanjohtajan palvelut

Matkanjohtaja:Anneli Salenius

”Tuntematon sotilas” Kansallisteatterissa perjantaina 14.11.2008

Pirkko Saision uutuusnäytelmä on ko-media saman katon alla asuvista kar-jalais- ja hämäläisperheistä. Hämäläi-nen pienviljelijä Arvo Keski-Isola perheineen ottaa luokseen asumaan Ontrei Simbinin perheen Karjalasta. Perheet törmäävät tapoineen, periaat-teineen ja unelmineen toisiinsa kol-men sukupolven voimin. Samaan ai-kaan, kun perheet opettelevat sopeutu-maan uuteen elämäntilanteeseen, Suomi ympärillä kaupungistuu, teol-listuu ja modernisoituu.

Matkaohjelma:Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Lahteen, jossa Kaupunginteatterissa

seurataan ”Omat koirat” -esitystä klo 13.00. Esityksen väliajalla kahvitar-joilu. Esityksen jälkeen paluu Tur-kuun, jonne saavutaan noin klo 19.00.

Matkan hinta:jäsenet 62 euroaei-jäsenet 76 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* teatterilippu* väliajan kahvitarjoilu* matkanjohtajan palvelut

Matkanjohtaja:Hanna-Leena Laihonen

”Omat koirat” Pirkko Saision uutuusnäytelmä Lahden Kaupunginteatterissa lauantaina 22.11.2008

Tällä matkalla virittäydytään joulun tunnelmaan ja juhlitaan Itsenäisyys-päivää, vieraillaan Marskin Klubilla, jossa kuullaan näyttelijä Timo Närhin-saloa Marskin hahmossa sekä nauti-taan Marskin illallinen, katsellaan pimeän tultua Kenkäveron jouluista piha-aluetta ja maistellaan jouluglö-giä. Itsenäisyyspäivää kunnioitetaan osal-listumalla Lahden kaupunginorkeste-rin Itsenäisyyspäivän juhlakonsert-tiin.

Matkaohjelma:Perjantai 5.12.2008Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan ja Riihimäen kautta Lahteen. Täällä nautitaan lounas ravintola Fell-manissa. Matka jatkuu Mikkeliin, jos-sa majoitutaan Sokos Hotel Vaaku-naan. Ennen illallista tutustutaan Pää-majamuseoon. Seuraavaksi siirrytään Marskin Klubille, jossa ohjelmassa ovat illallinen Marskin tapaan sekä näyttelijä Timo Närhinsalon esitys Marskina. Illan päättää joulun ajan tapahtuma Kenkäverossa.

Itsenäisyyspäivä, lauantai 6.12.2008 Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä ajo Lahteen, jossa nautitaan lounas sekä osal-listutaan Lahden kaupunginorkesterin Itsenäisyyspäivän juhlakonserttiin Sibe-lius-talolla klo 15.00. Esityksen jälkeen paluu Riihimäen ja Forssan kautta Tur-kuun, jonne saavutaan noin klo 19.30.

Matkan hinta:jäsenet 230 euroaei-jäsenet 244 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta 29 euroa.

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* vuorokauden majoitus Sokos Hotel Vaakunassa 2 hengen huoneessa* aamiainen, 2 lounasta, illallinen ja glögitarjoilu* Timo Närhinsalon esitys* konsertti Sibelius-talolla* sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan* matkanjohtajan palvelutMatkanjohtaja:Aiju von Schöneman

Jouluisia tunnelmia Mikkelissä ja Itsenäisyyspäivänjuhla-konsertti Lahdessa 5. - 6.12.2008

Giuseppe Verdin (1813-1901) säveltä-mä ”Don Carlos” -ooppera vuodelta 1867 on eräs säveltäjän suosituimmis-ta teoksista. Espanjan hoviin 1560-lu-vulle sijoittuvan teoksen tärkeimpinä teemoina ovat taistelu vapaamielisyy-den ja kirkon taantumuksellisuuden välillä sekä vaatimus yksittäisen ihmi-sen rakkauden uhraamisesta laajempi-en tavoitteiden hyväksi. Rooleissa mm. Camilla Nylund, Jaakko Ryhä-nen, Tommi Hakala ja Ludovit Lud-ha.

Matkaohjelma:Lähtö klo 12.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo

Tampereelle, jossa Tampere-talolla seurataan Don Carlos -oopperaa klo 15.00. Esityksen jälkeen paluu Tur-kuun, jonne saavutaan noin klo 21.00.

Matkan hinta:jäsenet 104 euroa ei-jäsenet 118 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* oopperalippu* matkanjohtajan palvelut

Matkanjohtaja:Pirkko Hallanoro

”Don Carlos” -ooppera Tampere-talossa lauantaina 14.3.2009

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 - 2008 - N:o 2

Kuten yhä useampi pari tänä päivänä, Jukka Tähtinen ja Sei-ja Paananen tutustuivat toisiin-sa netissä kaksi ja puoli vuotta sitten. Yhteinen sävel löytyi tuota pikaa, ja viime vuoden elokuussa raisiolainen Tähti-nen muutti tavaransa Paanasen luo Keski-Suomessa sijaitse-vaan Kinnulaan. Yhteinen arki ei kuitenkaan kestänyt pitkään. Jo lokakuussa Tähtinen pyörtyi yllättäen ja alkoi kouristella voimakkaasti avopuolison sil-mien edessä.

- Siinä tiputettiin niin yl-häältä, että kaikki pysähtyi, kun selvisi mistä oli kysymys. Aivokasvain löytyi magneetti-kuvauksen myötä 18. joulu-kuuta. Tämä oli sellainen ikä-vämpi joululahja, Tähtinen kuvailee.

Tammikuussa kasvain lei-kattiin ja keväällä alkoivat sä-dehoidot. Hoitojen vuoksi po-tilas teki joka ikinen arkipäivä viiden tunnin taksimatkan Jy-väskylään kuuden ja puolen viikon ajan.

- Takaisin tullessa takki oli aika tyhjä.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen sopeutumisvalmen-nuskurssille osallistuakseen Tähtinen matkustikin sitten lähes viisisataa kilometriä. Kuuden päivän kurssista kertoi tuttava.

- Tieto on täällä ollessa li-sääntynyt. Nyt kun lukee omia epikriisejä (sairauskertomuk-sia), niin niistä ymmärtääkin jotakin, Tähtinen arvioi mat-kan antia.

- Vertaistukeakin on saatu. On samanlaisia hoitoja, koke-muksia, kipuja, Tähtinen jatkaa. Hän pitää kurssilaisten keski-näistä kokemusten jakamista tärkeänä, sillä jokaisen kerto-mus antaa oivalluksia toisille. Omista kokemuksista pahinta olivat leikkauksen jälkeen il-

menneet voimakkaat päänsäryt, joista mies voi onneksi kertoa päässeensä eroon.

Syöpä kuluttaa myös puolisoaSuurin osa kurssille osallistu-neista aivokasvainpotilaista toi Tähtisen tavoin kumppanin mukanaan. Osallistujat jaettiin potilaiden ja läheisten ryh-mään, jotka ovat käyneet erik-seen kokemuksiaan läpi psyko-logien ja erikoissairaanhoitajan kanssa.

Seija Paananen kokee tun-nistavansa kurssin jälkeen pa-remmin, mikä toipilaan toi-minnassa johtuu mistäkin ja mihin kanssaeläjän puolestaan kannattaa kiinnittää huomiota. Hänelle kurssilla on ollut tär-keää sieltä saatu henkinen tuki ja sen huomaaminen, ettei ole yksin sairauteen liittyvien ky-symysten kanssa.

Tähtisen sairastuminen oli kova pala Paanaselle, jonka edellinen puoliso menehtyi runsaat kymmenen vuotta ai-emmin.

- Minun elämäni aukeni uu-destaan kun Jukan tapasin. Ajattelin, että nyt voin suunni-tella elämääni eteenpäin jon-kun kanssa kun lapsetkin olivat muuttaneet kotoa, hän pohtii.

- Lääkärin näyttämä kuva sairaalassa löi sitten päin kas-voja. Sairaalasta pois kävely oli hankalaa, jalat eivät mei-nanneet kantaa. Ajatuksiini tulivat lapset, mitä he olivat aiemmin jo kokeneet ja koko lähipiiri sekä muutama vuosi aikaisemmin aivokasvaimeen menehtynyt lähituttava. Ajatte-lin, että mistä löytää voimat, että jaksaa Jukkaa auttaa

- Se oli aika raskasta aikaa. Olemme uusioperhe, meillä on kummallakin kaksi lasta. Asi-an kertominen läheisille oli tosi raskasta, aika monet itkut siinä väännettiin, toteaa Tähti-nenkin.

Kukaan meistä ei tänne jääTähtinen kertoo, että avopuoli-so on reagoinut yllättäviin ää-niin hyvin herkästi hänen kou-ristuskohtauksensa jälkeen.

- Jos kynän tiputtaa, tarvit-see heti sanoa Seijalle, mitä tapahtui.

- Se kauhea rysäys on jää-nyt selkäytimeen. Kohtaus kes-ti melkein puoli tuntia ja am-bulanssia odotettiin pitkään. En tiedä koska pääsen tästä eroon, hymähtää Paananen. Tulevaisuus näyttää hänestä kuitenkin jo valoisammalta. Normaali elämä tuntuu palaa-van pikku hiljaa.

Tähtinen on huomannut he-räävänsä onnellisena jokaiseen uuteen aamuun. Suhtautumiseen on sairauden ohella vaikuttanut entinen ammatti meripelastus-helikopterilentäjänä. Pitkän työ-uransa aikana Tähtinen näki paljon sekä selviytymistä että kuolemaa osallistuessaan muun muassa autolautta Estonian tur-man pelastustoimiin.

- Ainut mikä on varmaa on se, että kukaan meistä ei tänne jää. Kukaan ei tiedä, koska hiippakunta tulee vaihtoon. Si-tä ennen on hyvä koittaa elää niin hyvin kuin mahdollista, Tähtinen toteaa tyynesti.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Jukka Tähtinen ja Seija Paananen palaavat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen sopeutumisvalmennus-kurssilta kotiin luottavaisin mielin. - On syöpä mikä tahansa, sen ei tarvitse antaa vaikuttaa arjen elämään niin keskeisesti. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta. Syöpä ei tänä päivänä ole voittamaton este, Paananen summaa sen, mikä asiantuntijaluennoilta jäi tärkeimpänä mieleen. Selviytymistarinoille hän toivoisi lisää kuuluvuutta.

Pariskunta matkusti viisisataa kilometriä saamaan tukea ja tie-toa aivokasvainpoti-laiden ja heidän lä-heistensä sopeutumis-valmennuskurssilta.

”Jokaisen kurssilaisen kokemus antaa jotakin toisille”

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeu-tumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairasta-va ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Tässä luettelossa on mainittu ajalla 13.10.-31.12.2008 järjestettävät kurssi, joihin on vielä vapaita paikkoja.

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 17.11. – 22.11.2008Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) 17.11. – 22.11.2008

GYNEKOLOGISET SYÖPÄPOTILAAT:Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 13.10. – 18.10.2008

KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT:Kaikki syöpäpotilaat (KELA) 20.10. – 25.10.2008

PARIKURSSIT SYÖPÄPOTILAILLE:Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 24.11. – 29.11.2008Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 08.12. – 13.12.2008Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 15.12. – 20.12.2008

RINTASYÖPÄPOTILAAT:Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) 27.10. – 05.11.2008Rintasyöpäpotilaat (KELA) 27.10. – 09.11.2008Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 01.12. – 06.12.2008

Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suu-ruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan ja työttömyyspäivä-rahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan.

KURSSI ROHKAISEE KYSELEMÄÄN Sopeutumisvalmennuskurssilla luennoi useita asiantuntijoita, mm. syöpätautien erikoislääkäri. Luentojen loppuun asiantuntijat varaavat reilusti aikaa keskustelulle, sillä kurssilaisilla riittää kysyttävää. On paljon kysymyksiä, joita ei ole tohdittu esittää oman hoitopaikan kiireessä hoito-jen välissä. Tai sitten ehkä halutaan toisen lääkärin mielipide. Potilaan hoitoon luentoa pitävä lääkäri ei tietenkään voi ottaa suoraan kantaa, mutta hän voi rohkaista potilasta ottamaan yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä. Kurssien tärkein anti on kurssilaisten keskinäinen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Kun pääsee juttelemaan syövästä muiden saman kokeneiden kanssa, saa rohkeutta sairauden käsittelyyn ja kysymyksiäkin on helpompi esittää. Sopiva ajankohta kurssille osallistumiseen on hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saatuaan ei kuitenkaan kannata lähteä. Tiedon vastaanottaminen onnistuu paremmin, kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto, itäinen pitkäkatu 30 (1 krs), 20700 TURKUPuhelin (02) 2657 610/kurssitoimisto, (02) 2657 6913/Lssy:n toimisto ja (02) 2657 666/keskus

Telefax 02 2657 618 ja e-mail: kurssi@lssy.fi

TERVETULOA SOPEUTUMISVALMENNUS JA KUNTOUTUSKURSSEILLE MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUKSEEN!

Miten pääsen sopeutumisvalmennus- jakuntoutuskurssille Meri-Karinaan?1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumises-tasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläke-laitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmen-nus- ja kuntoutuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osal-listua Kelan rahoittamalle kurssille.

2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, pu-helimitse tai sähköisesti: -oman paikkakun-nan Kelan paikallistoimistoon tai-Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin (02) 2657 610 (kurssitoimis-to) tai (02) 2657 666 (keskus) e-mail kurs-si@lssy.fi www.lssy.fi

3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdenne-taan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpoti-laat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheisel-leen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, ha-kukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteis-ta.

4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102 sekä liite KU104. Hakemuslomakkeita on saata-vana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi).

Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä.

5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon viimeistään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamisajankoh-taa. Liitä hakemukseen- epikriisi eli sairauskertomus tai - lääkärin B-lausunto Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sai-raus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epi-kriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoi-tettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana.

6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hy-väksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssi-aika ja -paikka, alustava kurssiohjelma (kun-toutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varus-teista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely.

7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja en-nakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimis-toon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoit-tamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mah-dollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpei-ta ja tavoitteita vastaavaksi.

N:o 2 - 2008 - 9Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Suomessa todetaan vuosittain noin 700 uutta aivojen kasvain-ta, mutta mitään yksiselitteistä vaikutusta niillä ei kantajaansa ole. Huhmar kuvailee, miten erilaisia arjen hankaluuksia ai-vokasvain voi eri ihmisille tuottaa riippuen sitä, mikä on kasvaimen sijainti, koko ja sen vaatimat hoidot. Hyvälaatui-sellakin kasvaimella voi olla mullistavia vaikutuksia kun se painaa tai turvottaa aivoja.

Sairastuminen on myös traumaattinen asiaKasvain voi esimerkiksi vai-kuttaa tuntoaistiin siten, että tarttumisotteen säätäminen ei toimi, esineet putoavat kädestä

tai liian tiukka puristus rikkoo käteen poimitun kananmunan. Se voi tehdä puheen ymmärtä-misestä tai tuottamisesta työ-

lästä tai viedä kokonaan kyvyn lukea kanssaihmisistä, milloin nämä ovat iloisia, vihaisia tai surullisia. Se voi pyyhkiä hel-

lalla kiehuvan kattilan tyystin mielestä kun puhelin soi tai jopa muuttaa ihmisen luonteen kokonaan toisenlaiseksi. Tai

sitten esimerkiksi vain heiken-tää näköä tai jaksamista.

- Sairastuminen on itsessään aina myös traumaattinen asia.

Aivo-oireet ovat usein hyvin hämmentäviä, koska ne vaikut-tavat nimenomaan henkiseen toiminta- ja suorituskykyyn. Se tekee aivokasvaimista erityisen sairauden verrattuna esimerkik-si muihin syöpiin, jatkaa neuro-psykologi Surma-aho.

Oireiden ymmärtä-minen auttaa potilas-ta ottamaan elämän-sä hallintaanKasvaimesta aiheutuneen aivo-vaurion kanssa voi kuitenkin op-pia elämään. Oireiden ymmärtä-minen auttaa potilasta ottamaan elämänsä hallintaan ja selviyty-mään arjesta. Aivokasvainpotilas voi esimerkiksi välttää tilanteita, jotka ylikuormittavat aivoja ja elinympäristö voidaan pyrkiä jär-jestämään hänen suoriutumistaan tukevaksi. Merkittävästi apua voi esimerkiksi olla siitä, että menee kauppaan vain ruuhka-ajan ulko-puolella ja kutsuu kylään vähem-män vieraita kerralla. Myös häi-riintyneiden aivotoimintojen harjoittelu arjen askareissa voi parantaa suoriutumista.

Omaisten apu ja tuki on erityisen tärkeää- Toipumiseen vaikuttavat use-at eri tekijät. Kaikki tekeminen on aivoille hyvästä, mutta liika treenaus ei ole hyväksi. Yleis-päteviä ohjeita kuntoutukseen on mahdoton antaa, Surma-aho huomauttaa.

Omaisten apu ja tuki on kuitenkin aivokasvainpotilaalle aina erityisen tärkeää.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Neurologi Helena Huhmar (vas.) ja neuropsykologi Outi Surma-aho korostavat, että jokaisen aivokasvainpotilaan tapaus on yksilöllinen, ja kurssi antaakin potilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden keskustella asiantun-tijoiden kanssa juuri omaan yksilölliseen tilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Luennoitsijat kertovat kurssi-laisia kiinnostavan erityisesti erilaisten oireiden kuntoutusmahdollisuudet sekä mitkä heidän oireistaan aiheu-tuvat syövästä. Myös ajokyvyn palautuminen pohdituttaa usein aivokasvainpotilaita.

- Aivot tekevät valta-vasti toimintoja, jois-ta emme ole lainkaan tietoisia ennen kuin ne eivät toimi, neuro-logi Helena Huhmar aloittaa aivokasvai-mista kertomisen. Hän ja neuropsykolo-gi Outi Surma-aho ovat tulleet pitämään luentoa Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyk-sen aivokasvainpoti-laiden sopeutumisval-mennuskurssilaisille, kuten ovat tehneet jo pitkälti toistakym-mentä vuotta

Oireiden ymmärtäminen auttaa aivokasvainpotilasta

Tervetuloa uuteen

lääkärikeskus-sairaalaan

Olemme avanneet Turkuun uuden lääkärikeskus-sairaalan osoitteessa Aninkaistenkatu 13. Uusi toimipaikka sijaitsee aivan Turun keskustassa, linja-autoaseman vieressä. Samalla aiemmin eri osoitteissa toimineet yksikkömme Terveystalo

TeslaVagus, Terveystalo Allergiakeskus, Terveystalo

Verkahovi, Terveystalo Sibeliuksenkatu ja Terveystalo

Päänsärkykeskus ovat siirtyneet saman katon alle.

Ajanvaraus 030 633 633tai www.terveystalo.com

www.terveystalo.com

Rouva Brita Kekkonen on per-soonallinen ja suorapuheinen nainen. Persoonallista ja suora-puheista on myös hänen suh-tautumisensa omaan syöpäsai-rauteensa. Hän sekä kohahdut-ti että nauratti 200-päistä ylei-söään Meri-Karinassa 19. tou-kokuuta kertoessaan välähdyk-siä ja näkemyksiä sairauskerto-muksestaan.

- Olin tiennyt jo kauan, että minulla on peräsuolisyöpä, mutta ei minulla ollut aikaa sitä ajatella. Päätin mennä lää-kärille kun on vähemmän kii-reistä, Brita Kekkonen, 80, sanoo. - Itse päätän elämästäni, kun olen jo näin vanha, hän perustelee.

Hänen mielestään syövän ympäriltä pitäisi häivyttää kaikki turha pelko:

- Ei syöpä ole sen kum-mempi sairaus kuin nuha. Yri-tin puhua syövästäni ääneen alusta asti, sillä syöpä on edel-leen tabu.

Kun sairaus vuonna 2004 todettiin syöväksi ja hoidot al-koivat, oli hoitotilanteissa hauskaa kaikilla. ”En ole nau-ranut näin paljon kahteenkym-meneen vuoteen”, Brita-rouva kertoo hoitajan sanoneen.

Tämän tarinan uskoo todek-si, niin rohkea ja sanavalmis tämä maailmaa laajalti nähnyt kahdeksankymppinen rouva on. Rautarouvaksi hän ei itse-ään miellä, mutta kovapintai-seksi kuitenkin.

- Olen käynyt läpi seitse-män keskenmenoa. Olen ollut avioliitossa miehen kanssa, jonka tiesin kokonaisen vuo-den ajan hautovan itsemurhaa - ja hän myös teki sen. Täm-möisissä kokemuksissa pinta kovenee.

Kova pinta on kuitenkin ohut. Sen vaikutelman kuulija saa, kun pitempään jutellaan. Esiin nousee sairauteen liitty-

viä asioita, jotka eivät olekaan niin mukavia.

Puhemiehen tytär ja presidentin miniäBrita Kekkonen, s. Fagerholm, on eduskunnan puhemies K. A. Fagerholmin tytär. Hän solmi vuonna 1952 avioliiton päämi-nisteri Urho Kekkosen pojan Tanelin kanssa. Neljä vuotta myöhemmin Urho Kekkonen voitti presidentinvaaleissa K. A. Fagerholmin yhdellä äänel-lä.

Brita ja Taneli Kekkonen olivat naimisissa 33 vuotta. Suurlähettilään työ vei kaksi-lapsisen perheen muun muassa Moskovaan, Tukholmaan ja Roomaan. Sanavalmis diplo-maatin rouva edusti suomen lisäksi seitsemällä muulla kie-lellä, mm. ranska, italia, ser-bokroatia ja puola.

Avioliitto tutustutti Britan myös presidenttiperheen ar-keen. Se oli hänen kertomansa mukaan paljon hillitympää ja etäisempää kuin Fagerholmeil-la, jossa naurettiin ja halattiin paljon.

Brita Kekkosen värikkäästä elämästä kertova kirja ’Minä, Brita’ ilmestyy näillä näkymin vuonna 2010. Kirjan nimihen-kilö toivoo, että hanke toteutui-si. - Se on tärkeätä siksi, että kansa saisi tietää Kekkosten elämästä. Nyt siitä tiedetään liian vähän.

”En ole tottunut huolenpitoon”Brita Kekkosella on syöpäsai-rautensa hoidon ajalta monia hyviä muistoja. Hän kiittää hoitohenkilökuntaa ja pitää sairaalamiljööstä, joka tuli tu-tuksi jo paljon ennen syöpää.

- Sairaala tekee minut rau-halliseksi ja iloiseksi.

Miksi ihmeessä? - Siellä minusta pidetään huolta. Joku tekee jotakin minun puolesta-ni. En ole tottunut siihen, hän vastaa.

Sairaalan hän tuntee henki-lökohtaisesti paitsi keskenme-nojen myös silmäleikkauksen takia. Silmänpohjan sairaus on vienyt näön lähes kokonaan toisesta silmästä, ja Ménièren-tauti kuulon toisesta korvasta. Hänelle tämä tauti on suurempi riesa kuin syöpä.

Meri-Karinan tapahtumaa seuraavana päivänä Brita Kek-konen oli menossa tutkimuk-siin vatsavaivojen takia.

- Luulen, että minulla on nyt vatsasyöpä. Saattavat vat-savaivat johtua siitäkin, että sain paljon sädehoitoa: yhdek-sään pisteeseen 14 minuuttia kerrallaan.

Luonne- ja ikä-kysymysBrita Kekkonen sai sädehoito-jen lisäksi myös sytostaatteja, mutta hiukset eivät lähteneet ja veriarvot olivat erinomaiset. Hän ei tuntenut itseään sai-raaksi, joskus kyllä väsyneeksi, ja sädehoidon jälkeen ripuli-kohtaukset kiusasivat.

Onko hilpeä huolettomuus siis hyvä keino taistella syöpää vastaan?

- On luonnekysymys, miten syöpään suhtautuu. Paljon riip-puu myös siitä, minkä ikäinen on sairastuessaan. Tässä iässä minulle ei ole enää niin tärkeä-tä, että jään eloon, Brita Kek-konen vastaa.

Elossa olon laatu sen sijaan on hänelle tärkeätä.

- Jos tulen täysin kuuroksi ja sokeaksi, se on järkyttävää.

Myös lähiomaisten sairau-det järkyttävät ja huolestuttavat häntä.

- Kun suunnittelimme ’Suh-teeni sairauteen’ -sarjaa läh-dimme siitä, ettei syöpä niin kamala tauti ole, ja pyrimme löytämään henkilöitä, jotka ovat julkisuudessa puhuneet sairastumisestaan, toimitusjoh-taja Kari Ojala mainitsee. Hän kertoo ensin vähän jännittä-neensä yhteydenottoa rouva Brita Kekkoseen, mutta tämä otti pyynnön sydämellisesti vastaan ja viikon harkittuaan vastasi: Tulen mielelläni.

Kun tilaisuus on ohi ja jär-jestäjät saattavat vieraansa odottavaan autoon, saa jokai-nen lähtiäisiksi poskisuukon. Fagerholmeilla halattiin pal-jon…

Teksti ja kuvat: Kyllikki Krapinoja

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat10 - 2008 - N:o 2

Brita Kekkonen kohahdutti ja nauratti”Ei syöpä ole nuhaa kummempi”

Sisä- ja ulkolähettipalvelut.Asennus- ja hyllytyspalvelut.

Pakettien ja kirjeiden jaot. Lava- ja rullakkokuljetukset.Posti- ja matkahuoltokäynnit. Ruokalakuljetukset.

Puh: 020 741 2300

Nopea ja varma

lähettiykkönen

fi

Rouva Brita Kekkosen (vas.) kertomaa vahvisti todeksi yleisön joukossa rouva Ulla-Stina Isaksson-Ahonen. He ovat olleet ystäviä lastentarhasta asti.

On luonnekysymys, miten syöpään suhtautuu, rouva Brita Kekkonen sanoo.

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLALOKA-MARRASKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA

10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE.

TERVETULOA!

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turku, puh. 265 7606

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku, puh. 265 7944

• lymfaterapia • veteraanikuntoutus • Kelan vaikeavammaisten kuntoutus • Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset • Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

N:o 2 - 2008 - 11Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syövän hoitotulosten parane-minen viime vuosikymmenien aikana on monille tuttua. Har-va kuitenkaan tietää, kuinka monista eri asioista paranemis-tulokset johtuvat. Monin tavoin kehittyneistä uusista hoidoista on Suomeen aina haettu oppia ulkomailta. Pohjoismaissa las-ten syövänhoitojen hyviä tu-loksia selittää myös tiivis poh-joismainen yhteistyö, jonka voimin hoitoja on kehitetty ke-räämällä kaikki hoito-ohjel-miin eli protokolliin liittyvä tieto-taito yhteen ja oppimalla lisää hoidetuista potilaista koo-tuista rekistereistä.

Lounais-Suomessa lasten leukemioiden hoito lankesi Toivo T. eli tutummin Topi Sal-men harteille vähitellen 1970-luvun kuluessa. Lasten-klinikan päämies, professori Tuomas Peltonen oli hyvin kiinnostunut parantamaan syö-pälasten hoitoa. Vielä 1960-lu-vun alkupuolellahan leukemi-alasten ennuste oli hyvin synk-kä ja lähes jokainen pieni poti-las menehtyi. Turussa hoidois-sa edistyttiin 1970-luvun tait-teessa ottamalla ensin käyttöön norjalainen hoitoprotokolla.

Kansainvälinen tiedonvaihto avainasemassaToivo T. Salmelle lasten hema-tologiasta tuli elämänura. Rat-kaisevan askeleen alan erityis-asiantuntijaksi lääketieteen tohtori ja lastentautien erikois-lääkäri Salmi otti Yhdysval-loissa. Alustava kahden kuu-kauden vierailu vuonna 1979 ja sitä seurannut pidempi oles-kelu vuosina 1980 - 1981 Cle-velandin Case Western Reserve -yliopistossa Ohiossa tarjosi mahdollisuuden syventyä las-ten leukemioiden hoidon uu-siin tuuliin. Luuytimensiirrot olivat tuolloin voimakkaasti kehittymässä ja sen opin Salmi toi Yhdysvalloista mukanaan. Luuytimensiirtoja päästiin Tu-russa kokeilemaan pian käy-tännössäkin, kun professori Auli Toivasen johdolla tehtiin ensimmäinen luuydinsiirto pi-an Salmien kotiutumisen jäl-keen.

Lasten syövänhoito sai vä-hitellen kipeästi kaipaamiaan lisäresursseja. Tärkeänä raja-pyykkinä Salmi näkee Mirja Pyykön televisio-ohjelman, joka herätti päättäjät lapsisyö-päpotilaiden kipeille tarpeille. Tyksiinkin saatiin tuolloin yh-den erikoislääkärin ja kaksi hematologiaan erikoistuneen sairaanhoitajan virkaa.

1980-luvulla sytostaatit eli solunsalpaajat tulivat mukaan erityisesti lapsisyöpäpotilaiden kiinteiden kasvainten hoitoon. 1980-luvulla vauhtiin pääsi myös pohjoismainen NOPHO-yhteistyö. Yhteinen leukemi-arekisteri aloitti toimintansa vuonna 1981 ja tällä hetkellä tietoa leukemialasten hoidoista kerätään eri rekistereihin Tuk-holmassa, Uumajassa ja Århu-sissa. Tietoa kerätään vuosit-tain hoidetuista potilaista, uu-sista hoito-ohjelmista sekä tieteellisistä julkaisuista.

-Yhteistyön kehittäminen hoito-ohjelmien laatimisessa ja tiedon keskittäminen on kanta-nut kaunista hedelmää. Suo-men, Norjan, Islannin, Tanskan ja Ruotsin hoitotulokset ovat selvästi eurooppalaista keskita-soa korkeammalla 5-vuoden selviämisennusteissa. Tällä hetkellä em. maissa 79 % akuuttia myelooista leukemiaa sairastavista lapsista on hen-gissä viiden vuoden kuluttua, kun Euroopan keskiarvo on 72 %. Virossa vastaava luku on vain 45 %. Lasten leukemi-ahoitojen kehitys on ollut sel-västi nopeampaa kuin vastaa-vissa aikuisten syövissä. Tule-vaisuus näyttää lupaavalta, siitä todistavat myös rekisteri-en tiedot lapsena syöpää sai-rastaneille syntyneistä sadasta terveestä lapsesta, selvittivät islantilainen professori Gud-mundur Jonmundsson ja Tuk-holman Karoliinisen instituutin professori Göran Gustafsson läksiäisseminaarin kuulijoille NOPHO-yhteistyön merkitys-tä.

Syöpälasten oma TopiToivo T. Salmi - kollegojensa, yhteistyökumppaneidensa, po-tilaidensa ja näiden vanhempi-en yksinkertaisesti Topina tun-tema lääkäri on tiimipelaaja, jos kukaan. Läksiäispuhees-saan hän muisti kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan vuo-sien varrelta. Lapsisyöpäpoti-laiden hoito on moniammatil-lista yhteistyötä, jossa jokaisel-la ammattiryhmällä on oma tärkeä paikkansa. Se on myös eri lääketieteen erikoisalojen yhteistyötä - lastenlääkärien ja lastenhematologien lisäksi tar-vitaan usein sisätautilääkäreitä, hematologeja, lastenkirurgeja, neurokirurgeja, laboratorio- ja röntgenlääkäreitä ja patologe-ja. Anestesiologeja tarvitaan kivun hoidossa, joka onkin ke-hittynyt viime vuosina niin, ettei selkäydinpunktio enää ole niin kivulias toimenpide kuin ennen.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y. on ollut rahoittamassa uuden oppimisessa tärkeitä opin-tomatkoja, mm. ensimmäistä

Clevelandin matkaa vuonna 1979. Yhdistys rahoitti myös lasten syöpä- ja veritautien tutki-musjohtajan määräaikaisen toi-men vv. 1994 - 1998, jona aikana lapsisyöpäpotilaiden hoitoa ja tutkimusta voitiin Lounais-Suo-messa määrätietoisesti kehittää. Tuon kauden jälkeen sairaanhoi-topiiri perusti toisen lasten he-matologin viran. Tilakysymyk-sessäkin Tyksissä ollaan nyt hyvässä tilanteessa, osasto 416 on varattu pelkästään lapsisyö-päpotilaille ja huonetila on sa-neerattu myös allogeenisia kan-tasolusiirtoja varten.

Ohjaajansa Topin antau-musta alalleen muistavat läm-pimästi myös hänen koulutta-mansa lastenhematologit Päivi Lähteenmäki, Mikko Arola ja Soile Alanko sekä kahdeksan väitöskirjantekijää.

Kaikkein tärkein ammatti-lainen Topi Salmi on kuitenkin ollut potilailleen ja heidän per-heilleen, joiden kanssa hän on työnsä tehnyt. Tiedon jakami-nen ja empaattisen ihmisen tarjoama tuki on ollut kullanar-voista tilanteessa, jota kukaan vanhempi ei haluaisi lapselleen eikä perheelleen.

Mitä työ sitten on antanut lääkärille itselleen?-Tässä nimenomaisessa lääkä-rintyössä on ollut erityisen ar-vokasta se, että on voinut par-haan kykynsä mukaan hoitaa lasta ja koko hänen perhettään aina isovanhempia myöten. Lapsen sairastuttua edessä on pitkä taival ja sen aikana on to-della oppinut tuntemaan per-heet. Lapsen paraneminen on tuonut suurta tyydytystä. Antoi-saa ja henkisesti tärkeää on ollut myös eri alojen yhteistyö. -Kun yli 30 vuoden jälkeen jää pois tuosta työstä, päällimmäisenä on helpotus. Perheiden tuska lasten sairastuttua ei enää ole jokapäiväinen taakka. Toisaalta olo on myös haikea, koska kon-taktit perheisiin ovat olleet niin tärkeä osa elämää. Samoin vuo-sikymmenten työyhteisön puut-tuminen jokapäiväisestä elä-mästä on haikeaa. Vapaakuu-kausinani olen kuitenkin ehtinyt huomata, ettei tyhjää aikaa jää. Lastenlapset ovat tärkeässä roo-lissa: vuorossa ovat nyt koulu-kuljetukset ja läksyjen seuraa-minen. Myös monet työt kesä-mökillä odottavat tekijäänsä ja siellä todella viihdyn. Jatkossa yritän olla mukana kansalaisjär-jestöjenkin työssä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tehtävät ovat edelleen tärkeitä ja Mannerheimin lastensuojelulii-tossa minulla on myös pieni rooli, lupaa Toivo T. Salmi.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Heikki Lähteenmäki

Lasten hematologian lounaissuomalainen uranuurtaja, profes-sori Toivo T. Salmi ystävineen ja yhteis-työkumppaneineen pystyy katsomaan työnsä tuloksia koh-tuullisen tyytyväise-nä. Pohjoismaisen yh-teistyön turvin on Tu-run seudullakin saatu lasten hematologisten syöpien hoidossa ai-kaan pieniä ja suuria menestystarinoita. Niitä kerrottiin Sal-men läksiäisseminaa-rissa toukokuussa yli-opistolla.

Lasten hematologian lounaissuomalainen kehittäjä Toivo T. Salmi evästettiineläkkeelle pohjoismaisin voimin

Professori Toivo T. Salmen mukaan lääkärintyössä on ollut erityisen arvokasta se, että on voinut parhaan ky-kynsä mukaan hoitaa lasta ja koko hänen perhettään aina isovanhempia myöten.

Marli Vital Protect marjashot sisältää runsaasti luonnon omia antioksidantteja, jotka auttavat suojaamaan solujasi taistelussa vuosien vaikutusta vastaan.Marli Vital Protect on 100 % aitoa marjaa ja hedelmää - ilman lisäaineita ja keinotekoista makeutta. Tuotteen löydät kaupan kylmähyllystä.

www.marli.fi

Marli on valinnut tähän tuottee-seen luonnostaan korkean antiok-sidanttipitoisuuden omaavia marjoja kuten puolukka, aronia, boysenmar-ja, acerolakirsikka ja mustikka.

Suojaa elimistöäsi sisältäpäin.

Marli Vital Protect.

MEDISONARmaan vanhin ultraäänilaitos

Linnank. 18 A Turku(02) 233 4418

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄTUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

UudenkaupunginUusi Apteekki

Alinenk. 26 Uusikaupunkipuh. (02) 842 6100

Ari Lehtinen, Kurkisuonk. 8 20780 KaarinaPuh. (02) 251 5782, fax (02) 233 8331

gsm 0400 521 876

Kenkäkauppa Alina

Uusikaupunki onKenkäkauppa Alinan koti.Tule kylään.Kylässä paljon kenkiä.

Alinenkatu 36, Uusikaupunkipuh. 844 3553 w

ww

.alin

a.fi ARTO SOININEN Tmi

Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikko-vuokraus, myös pianon siirrot.

Puh. 0400 525 906E-mail:

arto.soininen@kuljetus-soininen.fiwww.kuljetus-soininen.fi

STUDIOAURAN KUVA OYHumalistonkatu 17 b

20100 Turku. P. (02) 231 1105

LOUNAIS-SUOMENPATOLOGIAN LABORATORIO OY

Puutarhakatu 9aA20100 TURKU

puh. (02) 275 1348

FYSIO- JA LYMFATERAPIAALemuntie 41, 21270 Nousiainen

(02) 4317 360, gsm 0400 528 091

ERIKOISHAMMASTEKNIKKOJAAKKO LAINE

KELA-KORV. VETERAANEILLEHAMMASPROOTESI ONGELMIA?

KAUPPIASKATU 10 C20100 TURKU

PUH. (02) 233 6018

Parturi-Kampaamo Juliette• Peruukit tilauksesta• Peruukkien huollotPuh. (02) 487 0338GSM 044 500 1308

Kärpijoentie 6, 21420 Lieto

KIINTEISTÖTOIMISTO

HANSA

KAKSKERRAN SEURAINTALO– Viihtyisä

perhejuhlien pitopaikka – Samppaantie (Satava)

Tiedustelut puh. 050 347 9918

Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILANPUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 TurkuPuh. (02) 2761500 fax (02) 2761544

Sidonta 2761507

MYNÄMÄENSILMÄASEMA

Mynäcenter23100 Mynämäki

puh. (02) 430 6088

KukkakimppuHelsingintie 5, 24100 Salo

(02) 733 3344, fax (02) 733 3534

Martat- kodinhoitopalvelut - asiointiapu ym.- oikeuttaa verovähennykseenPuh: (02) 5332144 Marttojen kotiapuwww.martat.fi/varsinais-suomi

Gynekologi- ja ultraäänikeskusMEDISONARLinnank. 18 A Turku

(02) 233 4418

MELLILÄN APTEEKKIpuh. (02) 767 1108

Annikki Perttala-Koskinen OySuvun omistuksessa vuodesta 1932Linnankatu 3, Turku, puh. 231 4074

Hämeenkatu 1, Turku, puh. 231 4557

HAUTAUSTOIMISTOPomppen saunarantti

www.saunarantti.fiwww.archipelago.fi

KonepajaLaaksonen Oy Kerttulantie 4 Raisio

Puh. 438 3380

RAISION APTEEKKI

Jul-Mat OyLAITILAN

I APTEEKKIKeskuskatu 18 23800 Laitila(02) 856 518www.laitilan1.fi

KASKENMÄEN KUKKAKaskenkatu 120700 Turku

puh. (02) 231 6282Avoinna ma-pe 9-17,

la 9-14, su 12-15

Turun Hautakivipalvelu KyJuha ja Birgitta Iljanka

puh. 236 0329Uudenmaantie 78, TURKU

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 - 2008 - N:o 2

Koulupoikana seurasin saksalaisia puhelinteknikoita ja -asentajia. He rakensivat täysin automatisoitua puhelinverk-koa kotikuntaani. Eräs mielenkiintoni kohde oli heidän tu-pakoimiskulttuurinsa. Siinä missä suomalainen puhelinasen-taja otti savukerasian esiin ja tarjosi muillekin, saksalainen kaivoi taskustaan jotakin ja käänsi päänsä sivulle. Hän oli hetken pois työporukan sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Kun hän päänsä takaisin kääntäneenä palasi, hänellä oli pa-lava savuke suussa. Ymmärsin, että saksalainen tupakointi on yksityistä puuhastelua, suomalainen taas yhdessäoloa ja seurustelua, missä savu suitsutuksen maallisena muotona ilmaisee syntyneen sosiaalisen yhteisön piirin. Siinä anne-taan lahja, savuke ja saadaan vastalahja, savuke. Annetaan palvelu, tarjotun ja vastaanotetun savukkeen sytyttäminen. Tupakointi ei ole ainoastaan nikotiinihalun tyydyttämistä, vaan rituaaleja, joilla vahvistetaan tupakkaporukan yhteen-kuuluvuutta. Ellet tupakoi, kuulut kyllä ryhmään, mutta vain ulkojäsenenä. Katselet maallista sakramenttia oallistumatta siihen. Myöhemmin huomasin, että tupakointi on osa ahdis-tuksen kanavointia siihen kuuluvien rituaalien avulla.

Liturgiaan verrattava seremonia tuottaa tupakoitsijalle mielihyvääTupakoitsija taputtelee taskujaan. Hän löytää ja kaivaa esiin etsimänsä, savukerasian. Sormillaan hän kokeilee, paljonko savukkeita on jäljellä. Hän kääntää rasian vaakasuoraan ja pikku näpäyksellä saa savukkeen pään pilkistämään rasiasta. Hän ottaa savukkeen ulos ja pyörittelee sitä sormissaan. Hän asettaa savukkeen huulien väliin ja taputtelee taas taskujaan löytääkseen kaasusytyttimen tai tulitikkurasian. Liturgiaan verrattava seremonia tuottaa osa osalta tupakoitsijalle mieli-hyvää. Se on lupauksen suurta aikaa, minkä jälkeen hän siirtyy pääasiaan: hän sytyttää savukkeen. Ensi henkoset ovat parhammillaan tupakkanautintoa odotuksen päätteeksi. Ak-tin loppu on tyly. Tupakoitsija rutistaa sormillaan polttamat-toman savukkeen osan tuhkakuppiin tai tallaa sen kenkänsä pohjaan, riippuen siitä tupakoiko hän sisällä vai ulkona. Yh-teistä tapahtumille on tumppaajan inhon ilme. Eräs tupakoin-nin lopettanut tuttavani sanoi: ”Tupakkalakon alussa koin, että minulla on kaksi kättä osa-aikatyöttöminä. En osannut löytää niille mielekästä puuhaa tupakointipuuhan loputtua.” Kaikki tietävät, ettei terveellistä tupakointia ole. Rettigien aika on ohi. Heidän aikanaan tupakanvalmistus tuotti suun-nattomat voitot, koska tupakkateollisuutta ei verotettu. Lää-kärit pitivät tupakointia terveellisenä, koska se irrotti lääk-keenomaisesti keuhkoista limaa. Silti tupakointi tapana voi hyvin ja joissakin väestöryhmissä jopa lisääntyy. Se kun on niin sosiaalista.

Jouko Halliarovasti

Maallinensakramentti

GYNEKOLOGIAAuranen AnnikaHietanen SakariLönnqvist BoPallasmaa NanneliRantanen VirpiRastimo-Lehto EevaSalmi Tuula (ei uusia potilaita)Vähä-Eskeli KaleviKIRURGIAAaltonen RiittaVänttinen EskoSYÖPÄTAUDITAsola Raija (ei uusia potilaita)Huovinen RiikkaKankuri-Tammilehto MinnaKorkeila Eija (ei uusia potilaita)Kätkä KaleviMinn HeikkiPaija Outi (ei uusia potilaita)Ristamäki RaijaValavaara RitvaSISÄTAUDITAsola Markku (ei uusia potilaita)Pirilä Laura (geriatria, reumataudit)Remes KariSeppälä Pentti (ylilääkäri,ei uusia potilaita)Toivanen Auli

Itäinen Pitkäkatu 3020700 TURKU

• erikoislääkäreiden vastaanotot• kirurgiset toimenpiteet• gynekologiset ultraäänitutkimukset• laboratoriotutkimukset• irtosolunäytteiden otto (Papa)• luomihuolipoliklinikka• perinnöllisyysneuvonta ajanvarauksellaErityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla:- ei poliklinikkamaksua (7.00 e)- laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoinErityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille:- laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin

Avoinnama-to klo 8-18,perjantaisin suljettu

Ajantilaus 2657 927 (lääkäreille ja sairaanhoitajille) 2657 920 (rintaproteesit, peruukit, tukihihat, rintaliivit, uimapuvut ajanvaraus klo 11.00-11.30, 14.00-14.30) 2657 921 (laboratorio)

Lounais-Suomen Syöpähdistyksen asiakaspalvelutoimisto, Poliklinikka Karina ja Matkatoimisto Matkari Oy ovat muuttaneet takaisin entiseen osoitteeseen Itäinen Pitkäkatu 30, Turku. Lisäksi talossa toimii yhdistyksen Cafe Karina.

POLIKLINIKKAKARINA

N:o 2 - 2008 - 13Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Vielä ei ole liian myöhäistä toteuttaa viimeisintä uuden-vuodenlupausta savuttomasta elämästä, sillä syksyn Irti tupa-kasta -ryhmän ilmoittautumi-nen on parhaillaan käynnissä. Yksin nikotiininhimoa vastaan ei tarvitse siis kamppailla.

Irti tupakasta -ryhmä ko-koontuu Cafe Karinassa kerran viikossa noin kolmen kuukau-den ajan. Kurssin aikana ja sen jälkeen käytössä on tapaamis-ten lisäksi puhelin-, sähköpos-ti- ja tekstiviestituki, joten ko-van paikan tullen ei tarvitse odottaa seuraavaan viikkoon tukea ja neuvoja saadakseen.

Tupakastavieroitushoitaja Margetta Lotilan lisäksi kurs-silaisten tukena on lääkäri, jonka kanssa voi keskustella esimerkiksi vieroitusoireita helpottavien lääkkeiden käy-

töstä ja saada niihin ilmaisen reseptin. Lisäksi psykologi auttaa osallistujia kartoitta-maan omia vahvuuksiaan ja löytämään uusia keinoja jat-kaa savutonta elämää. Ryh-mää opastaa myös ravitse-musterapeutti, jonka neuvoil-la voi ehkäistä tyypillisesti tupakoinnin lopettamisesta seuraavaa painonnousua.

Jos ajatus ryhmälakkoi-lusta tuntuu vieraalta, järjes-tyy Poliklinikka Karinan Elämäntapaneuvonta-ase-malta myös henkilökohtaisen tuen mahdollisuus.

Syksyn Irti tupakasta -ryhmään ja yksilöohjauk-seen voi ilmoittautua tupa-kastavieroitushoitaja Marget-ta Lotilalle numerossa 050 - 520 3861. Irti tupakasta -kurssin hinta on 20 euroa.

Tupakastavieroitushoitaja Margetta Lotila kertoo, että Irti tupakasta -kurssilla painotetaan keskustelua ja vuorovaikutusta. Kurssin aikana mitataan myös hengityksen häkäpitoisuus.Kuva: Vesa-Matti Väärä

Joukolla irti tupakasta

Laboratoriohoitaja Anneli Ahosella on selkeä peruste siihen, miksi viiden vuoden välein saapuva kutsu koh-dunkaulan syövän seulon-taan kannattaa ottaa vas-taan.

- Joukkoseulonnan avulla löydetään jo varhai-sessa vaiheessa pienetkin solumuutokset ja syövän esiasteet hoitoon. Ennen voitiin hoitaa vain syöpää, koska syövän esiasteet ovat usein täysin oireetto-mia.

Syöpätaudeista kohdun-kaulan syöpä on parhaiten estettävissä seulonnalla. Seulontaan kutsutaan vuo-sittain 30-, 35, 40-, 45-, 50, 55- ja 60-vuotiaat naiset. Noin 75 prosenttia kutsu-tuista saapuu seulontaan.

Valitettavasti laiskimmin osallistuvat nuoret naiset. Solumuutokset ovat nuoris-sa ikäluokissa kuitenkin yleisiä. Syynä on yleensä ihmisen papilloomavirus (HPV) eli kondylooma, jo-ka leviää pääasiassa suku-puoliteitse.

Poliklinikka Karinan joukkotarkastusvastaanotto sijaitsee nykyisin katutasos-sa ja sinne on helppo löy-tää.

Laboratoriohoitaja Anneli Ahosen mukaan kynnys lähteä joukkoseulontaan on matalampi kuin varata aika gyneko-login vastaanotolle. - On paljon naisia, jotka käyvät vain papaseulonnoissa. Seulontaan saattaa tulla naisia, jotka eivät ole käyneet gynekologilla vuosikausiin, Ahonen ker-too. Hän kuitenkin suosittelee jokaiselle naiselle säännöl-lisiä gynekologikäyntejä jo oman terveydenkin vuoksi.

Joukkotarkastuksissa havaitaansolumuutokset ennen kuin nemuuttuvat syöväksi

- Moni yllättyy positiivisesti kun tämä on niin luonnollisen tuntuinen. Proteesi kun tuo sanana mieleen jotakin jäyk-kää ja hankalaa, Huttunen sa-noo.

Helpoksi läpihuutojutuksi sovitusta ei suinkaan silti voi sanoa. Rinnanmenetys on Hut-

tusen asiakkaille tavallisesti niin tuore asia, ettei siihen ole ehtinyt sopeutua. Muutos on niin mullistava, että kukapa sen edessä ei menisi lukkoon. Jo-kainen asiakas tuleekin kohda-ta yksilönä, jonka tarpeita tulee kuunnella. Siksi ensimmäiselle sovitukselle on varattu tunti aikaa.

Proteesin huolellinen valin-ta on tärkeää, sillä rinta vaikut-taa niin tasapainoon ja ryhtiin kuin vaatteiden istuvuuteenkin, viime kädessä terveyteen ja koko olemukseen.

Proteesia sovittamaan voi tulla heti, kun leikkaushaava on parantunut ja mahdollinen turvotus laskenut, mikä kestää tavallisesti yhdestä kahteen kuukautta leikkauksesta. Rin-nan osapoiston jälkeen selviää noin puolessa vuodessa tarvi-taanko kuorikkoa eli ohutta proteesia.

Omien rintaviritysten kans-sa ei tarvitse sinnitellä, vaikka

proteesi rikkoutuisi tai osoit-tautuisi epäsopivaksi, sillä uu-den proteesin saa tarpeen mu-kaan. Ensimmäisen maksaa sairaala, myöhemmät oma ko-tikunta. Proteesin kestoikä on yleensä muutama vuosi. Esi-merkiksi käyttäjän painonmuu-tos voi vaikuttaa sen istuvuu-teen.

Proteesin mukana saa eri-koisliivit, joihin sitä varten on ommeltu tasku. Huttusella on myös myynnissä erilaisia liivi-malleja ja taskullisia uimapu-kujakin.

Sovittamisen lomassa fy-sioterapeutti tarkistaa asiak-kaan käden liikeradat ja ryhdin sekä antaa jatkokuntoutuksen ohjeita.

Apuvälineiden välitys (rin-taproteesit ja peruukit, tukihi-hat ja uimapuvut) ma - to klo 9.30 - 15.00 puh. 02-265 7920 (puhelinaika): ma - to klo 11.00 - 11.30 ja klo 14.00 - 14.30, pe suljettu.

Poliklinikka Karinassa apuvälinevälitystä hoitava fysio-terapeutti Helena Huttusen kaapeista löytyy rintapro-teesien, liivien, uimapukujen ja tukihihojen lisäksi myös peruukkeja sytostaattihoidoissa hiuksensa menettä-neille. Huttunen kertoo, että hiusten lähtö on osalle potilaista syöpähoitojen vaikein osuus. Siksi on tärke-ää löytää mahdollisimman omannäköinen tukka.

Fysioterapeutti Hele-na Huttusen huonees-sa on koko seinän mit-tainen kaappi täynnä eri kokoisia, painoisia ja muotoisia rintapro-teeseja, sillä Huttunen huolehtii siitä, että jo-kainen rinnanpoiston kokenut nainen saa proteesin, joka vastaa hänen omaa rintaan-sa.

Rintaproteesi voi yllättää myönteisesti

”Voisiko minulla olla syöpä?” on kysymys, joka monesti as-karruttaa hoitaja Eija Säterin asiakkaita. Asian on turha an-taa kaihertaa mieltä, sillä asian-tuntevan hoitajan kanssa voi keskustellessa kaikista syöpään liittyvistä huolista kuten esi-merkiksi epäilyt tävästä luomesta tai taudin periytymis-riskeistä suvussa.

Neuvontapalvelun tehtävä on antaa tietoa syövän ennalta-ehkäisystä, varhaistoteamisesta ja oireiden tunnistamisesta, mutta myös hoidosta ja kun-toutuksesta sekä myös Syöpä-järjestöjen tukimuodoista.

Suurin osa mieltä painavis-ta syöpähuolista saadaan kar-kotettua jo puhelinneuvonnas-sa, mutta osa soitoista johtaa vastaanottokäyntiin ajanva-rauksella. Säterin mukaan

spontaanisti kadulta Poliklinik-ka Karinaan poikkeavia ei myöskään käännytetä ovelta. Ajanvarauksen tekeminen on kuitenkin toivottavaa, jotta var-mistuu, että asia saa varmasti kaiken vaatimansa ajan.

- Riittää että on huolestu-nut, määrittelee Säteri hyvän syyn yhteydenottoon. Polikli-nikka Karinan väki haluaa var-mistaa, ettei kukaan lähde ky-symysmerkkinä ulos. Jos tar-vetta ilmenee, kysyjä ohjataan lääkärin vastaanotolle.

Poliklinikka Karinan sai-raanhoitajan ajanvaraukset ja puhelinneuvonta maanantaista torstaihin klo 8.00 -15.00. Luo-mihuolipoliklinikka tiistaisin klo 10.00-12.00 ilman ajanva-rausta. Poliklinikka Karina, Itäinen Pitkäkatu 30, 2 krs, puh. 02 - 2657 927.

Sairaanhoitaja Eija Säteri laatii suku-puukaavion niille, jotka epäilevät syö-vän periytymisaltti-utta suvussaan. Hän muistuttaa, että pe-rinnöllinen alttius liittyy vain noin kym-meneen prosenttiin tavallisista syövistä, kuten rinta-, eturau-has- ja paksusuolen syöpä.

Syöpäneuvonnassa huolille on aikaa

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 - 2008 - N:o 2

Kaksi ja puoli vuotta sitten SDP:n entisenä puheenjohtaja-na, Suomen kaikkien aikojen nuorimpana ministerinä ja pan-kinjohtajana tunnettu Ulf Sundqvist sai syöpädiagnoosin hakeuduttuaan lääkäriin kurk-kukivun vuoksi.

Ikänsä aktiivisena vaikutta-jana toimineelle miehelle vai-keinta sairaudessa eivät olleet kivut, jotka talttuivat tehokkaal-la lääkityksellä, vaan potilaaksi alistuminen ja siihen liittyvä avuttomuuden tunne. Se, että joutui jättäytymään toisten ar-moille, luopumaan omista aika-tauluistaan ja jopa varautumaan kaikkein pahimpaan.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen Suhteeni sairauteen -luentosarjan puhujana vieraillut Sundqvist kertoo, että aktiivisuus on ollut hänelle terapiaa niin hoi-toihin valmistautumisen kuin syövästä toipumisenkin tiellä.

Leikkausta edeltävänä yönä Sundqvist istui pikkutunneille saakka tietokoneen ääressä töi-hinsä uppoutuneena. Koneelle hän myös palasi heti kun kykeni sairasvuoteelta nousemaan. Työs-kentely oli omaa konsulttifir-maansa pyörittävälle Sundqvistil-le toimiva tapa irrottautua taudis-ta ja tarttua taas elämään kiinni.

- Hoitopöydällä ei pysty vaikuttamaan mihinkään, mut-ta seuraavassa vaiheessa toipu-minen ja paluu elämään on kuitenkin paljolti myös itsestä kiinni. Vastuu paranemisesta siirtyy potilaalle itselleen, ja niinhän sen pitääkin olla, Sundqvist sanoo.

Ikänsä kiireistä ja tehokasta elämää viettänyt entinen polii-tikko tähdentää kuitenkin, että se mikä on hyväksi yhdelle, ei vält-tämättä sovi toiselle lainkaan. Jos yhdelle työ on parasta lääket-tä, voi toinen päästä samaan lop-putulokseen rauhoittumalla le-päämään. Kunkin potilaan tulisi löytää omat keinonsa vaikuttaa toipumiseensa. Omansa Sund-qvist löysi jo 1990-luvun laman keskellä, kun pankkioikeuden-käynnit ja julkinen ryöpytys ko-ettelivat miehen kestävyyttä.

Liian moni jää yksinMotivaation Sundqvist kuiten-kin katsoo olevan avainase-massa tervehtymisen tiellä. Riittävä sisältö elämässä edis-tää toipumista ratkaisevasti. Perhe, ystävät, harrastukset, työ, toipilaan omat tärkeät asi-at saavat yrittämään, ponniste-

lemaan paranemisen puolesta.- Minulla oli hyviä syitä toi-

pua. Oli rakas vaimo vierelläni, kummankin lapsen perheet lä-hellä, kolme lastenlasta kantoi huolta isoisästä, lähiystävät tulivat entistä läheisimmiksi. Ja työtehtävät, pienetkin, olivat yhtäkkiä kauhean keskeisiä, Sundqvist naurahtaa ja kertoo syövän vahvistaneen sekä per-heen yhteenkuuluvuutta että toipilaan näyttämisenhalua. Sitten hän vakavoituu.

- Ratkaisevaa on se, onko riittävästi asioita, joita varten kannattaa ponnistella. Ihminen jää liian usein yksin huoltensa kanssa, hän miettii.

Sundqvist katsookin, että potilaan tukena oleminen on paikallisten syöpäyhdistysten toiminnassa erityisen tärkeää. Silti jokaisen meistä tulisi hen-kilökohtaisestikin muistaa sai-rasvuoteella makaavaa tutta-vaansa ja parantaa siten tämän vointia. Pienikin viesti ilahdut-taa vaikeassa tilanteessa.

”Sana kuuluu näinkin”Sundqvist pitää itseään onnek-kaana, koska on saanut lisäaikaa. Omaa sairauttaan läpikäydes-sään hän on törmännyt tervey-denhoitojärjestelmän epäkohtiin, joiden ravistelemiseen hän aikoo jatkoaikaansa käyttää.

Sundqvist ylistää korkeata-soista suomalaista lääketiedettä ja sairaanhoitoa, mutta on huo-lissaan nykyisestä hyvinvointi-valtion jälkeisestä yhteiskunnas-

ta, jossa ihmiset jonottavat hoi-toon kuukausia ja jäävät vaike-uksineen ilman apua. Henkinen pahoinvointi on Sundqvistin mielestä tällä hetkellä yhteiskun-tamme suurimpia ongelmia.

Myös vammaisten asema huolettaa. Sundqvist on joutu-nut toteamaan omakohtaisesti, että lievästikin vammautuneena ihminen joutuu helposti perää-

mään oikeuksiaan. Moitteita saavat erityisesti viranomaiset, jotka toimivat liian herkästi ole-tustensa ohjaamina. Sundqvist on havainnut, että jo puheen takertelu on omiaan herättä-mään automaattisia epäilyjä puhujan humalatilasta.

Vaikka vaikuttaminen kiin-nostaa, ei Sundqvist lähtenyt ainakaan kunnallisvaaliehdok-

kaaksi, pyynnöistä huolimatta.- Sana kuuluu näinkin, hän

sanoo napakasti.Ja niinhän se on. Vaikka uu-

sittu leuka hieman hankaloittaa-kin puhumista, on sillä myös toinen vaikutus. Kuulija huomaa keskittyvänsä jokaiseen sanaan.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Vaiherikkaan uran tehnyt ja kovaa pyöritystä 1990-luvun pankkikriisin henkilöity-mänä kokenut Ulf Sundqvist katsoo, että elämänkokemus on vaikuttanut hänen syöpäsairauteensa sekä hyvässä että pahassa. Epäilemättä stressintäyteinen elämä on vaatinut veronsa, mutta myös kasvattanut peräänantamattomuutta. - En katso lannistuneeni missään vaiheessa, Sundqvist toteaa.

Tunnettu puhetyöläi-nen Ulf Sundqvist joutui totuttelemaan uuteen leukaan ja muuttuneeseen äänen-muodostukseen toipu-essaan kurkkuun le-vinneestä suusyövästä. Nyt hän haluaa roh-kaista muita sairau-den kanssa kamppai-levia ponnistelemaan toipumisen eteen.

Suusyövän voittanut Ulf Sundqvistkorostaa motivaation merkitystä

������������� �� ��������������� �����������

������������������������� �!�������""�

���������������������������������������������������������������� �����������! �!"#$$$#�������#%�

��& �'��(� �'�����)��* ��� �� ���+ ,��$##�$������!��""�%������&������%��%������������"�'�������"��'�����()������"'�"������%���%��������%������**&��*%�����������"���������'�����%%�%��������'�����������������%���������������%��)�**"�����%�������"%����%�%���"����&��"��%�%���'��&�%��������������"�%��'��#�$�������"��������������

#�$�������( �����"����++�,-�-)#�$������(�$��+���-�-�.������%�"�,��-�/ &�%����*�"�%,)0"1�����)2�+���%�3���-$1�������4�5676��6�

N:o 2 - 2008 - 15Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

������������� �������� ����������� �� ����������������� �������� ������ ������ ��������� ��������� ��������������������������������������������������� ������������������� ������������������� ���������� ����� ��� ����������������������������������� ��������

������������� ������������� ���� ������������ � �� !"#���$%��&#' ���(���� ���������������������)*� +��������������%�,��-�..����������� �������� � ���������� ��*� +��������������������/�������������������� � ��������� ��������� ����� ����� ���������� �������� � ������������ ��������������������������������� � �������0�

!��"��#���� �$������� ����%��%&'(�/���������������1..��0����������������%�,��-�..�����#'$���������������,2�3-���

)��"!��"��%#� �� �������� �*������+%������������� ��%������������� ��%,������ �� �������%,������ �� �������%

)��"!��"��%#� �� �������� �*������+%������������� ��%,������ �� �������%

������������ ����������������������

�������������� ���� �� ����� ����� ���� ������� ������� �� ��������������������

����� ��!"���!#����������������� ��!�!�"�#�"$!!

- Nuorista syöpäpotilaista pide-tään sairauden osalta hyvää huolta, mutta elämiseen kuuluu muutakin, painottaa sosionomi Taru Tamminen sopeutumisval-mennuskurssin merkitystä syö-vän sairastaneille nuorille. Tam-minen on selvittänyt syövän sairastaneiden nuorten koke-muksia Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen ”Pärjää ilman vanhempia” -kurssista vuosina 2006 ja 2007 ammattikorkea-koulun lopputyönään.

- Nuorena sairastuva joutuu sairauden eristämäksi ja muok-kaamaksi herkässä kehitysvai-heessa. Monet nuoruuteen kuu-luvat kokemukset saattavat jäädä kokematta, kaverit etääntyä ja itsenäistyminen vanhemmista viivästyä. Jopa hyvin sosiaalinen nuori voi kohdata vaikeuksia, vaikka varsinainen sairaus olisi kukistettu, Tamminen selittää.

Tammisesta oli pysäyttävää huomata, että jopa neljäsosa sel-vityksen nuorista kärsi kurssille hakeutuessaan yksinäisyydestä.

Moni tulikin kurssille ensisijai-sesti hakemaan vertaistukea.

Kiinni terveenelämäänSelvityksen mukaan nuorten-kurssilla ystävystytään, karko-tetaan yhdessä tekemällä syö-vän synnyttämää epävarmuutta ja hankitaan onnistumisen ko-kemuksia. Kurssi tarjoaa näin kanavan päästä kiinni terveen nuoren elämään.

”Pärjää ilman vanhempia” -kurssin johtaja, erityisopettaja Juha Kaljonen on samoilla lin-joilla. Kuuden vuoden koke-muksella kurssien vetämisestä hän kertoo, että nuorille erityi-sen tärkeää on vertaisryhmässä tekeminen ja kokeminen.

- Nuorilla on kurssilla mah-dollisuus pistää itsensä peliin turvallisessa ympäristössä. Ei tarvitse pohtia, mitä muut ajat-televat, ja miettiä omaa taus-taansa, Kaljonen sanoo.

Kurssilla nuorilla on myös mahdollisuus ottaa etäisyyttä vanhempiinsa, joista he ovat ol-leet erityisen riippuvaisia syöpä-

hoitojen ajan. Tamminen toteaa, että kurssipaikassa yöpyminen on monille kurssin nuorista ensim-mäinen yöpyminen yksin poissa kotoa sairastumisen jälkeen.

Kaljonen huomauttaa, että nuorille annetaan kurssilla vas-tuuta itsestään, toisistaan sekä kurssin kulusta. Osallistujat jae-taan kurssin alussa ryhmiin, joissa jokainen saa olla vuorol-laan päivän kapteenina. Kaptee-ni kantaa vastuun ryhmänsä asioista ja antaa palautetta kurs-sin onnistumisesta ohjaajille jokailtaisissa kipparipalavereis-sa. Näin yhteyttä nuorten tarpei-siin pyritään vaalimaan.

PitkäaikaistukitarpeenSosionomi Taru Tamminen pitää tärkeänä sitä, että nuorten syöpä-potilaiden tuki on turvattu mah-dollisimman pitkällä aikavälillä. Hän muistuttaa, että sairauden ja sen hoidon haitat voivat pulpah-taa esiin vielä useiden vuosien-kin päästä sairastumisesta.

- Vaikka sairaus on voitettu, on nuorelta mennyt perusturval-lisuus. Kun pahaa ei satu, ihmi-nen asuu turvallisuuskuplan si-sällä. Sairaus rikkoo kuplan, eikä sitä saa koskaan samalla tavalla ehjäksi, Tamminen painottaa.

Nuorten syöpäpotilaiden kurssikokemuksiin perehtynyt Taru Tamminen on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilaiden kerho Sykerön toimikunnan pu-heenjohtaja ja imusolmukesyövästä parantuneen nuo-ren äiti. Hän osallistuu aktiivisesti lasten ja nuorten syö-päpotilaiden toiminnan kehittämiseen ja järjestämiseen. Ennen tyttärensä sairastumista Taru Tamminen oli myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen työntekijä.

Nuoret syöpäpotilaat pitävät sopeutumisval-mennuskurssin tär-keimpänä antina mah-dollisuutta löytää ver-taistukea ja uusia ystä-viä. Kurssin keskeisiä etuja ovat tuoreen sel-vityksen mukaan myös omatoimisuuden kas-vaminen ja itsetunnon kohoaminen. Kurssilta haetaan voimavarojen arjessa selviytymiseen.

Nuori syöpäpotilas kaipaa tukea etenkin saman kokeneilta ystäviltäSairaus mutkistaa muutenkin herkkää vaihetta elämässä

Ilmari Kivistö, 17, ja Fitore Durmishi, 19, lähtivät aikanaan ”Pär-jää ilman vanhempia” -kurssille ilman suuria ennakko-odotuksia. Molemmat etsivät vaihtelua ja olivat kuulleet kurssista hyvää.

- Onhan se hieno mahdollisuus olla sellaisten kanssa, joilla on samanlainen tausta, ja oppia jotakin uutta, toteaa Ilmari, jota kiin-nostivat kurssissa myös erityisesti lääkäri Toivo T. Salmelta saadut tiedot lapsena sairastetun syövän vaikutuksista tulevaisuuteen.

Fitore puolestaan kertoo, että kurssi on ollut opettavainen myös kulttuurisessa mielessä. Fitore sairastui syöpään viisi vuot-ta sitten kotimaassaan Kosovossa. Tauti hoidettiin Saksassa, min-kä jälkeen perhe muutti Suomeen. Siitä on nyt kolme vuotta.

Kotona paljon aikaa viettäneelle Fitorelle uusien ihmisten tapaaminen kurssin kautta on ollut mieleen. Samoin kuin Il-mari, Fitore on pitänyt yhteyttä pariin ikätoveriin silloin tällöin kurssin jälkeenkin.

- Tapaamme pari kertaa vuodessa ja juttelemme puhelimes-sa, jo varsin sujuvaa suomea puhuva Fitore kertoo.

Irti menneisyyden painolasteistaLukiota toista vuotta käyvälle Ilmarille syöpä ei ole asia, johon olisi pitänyt sopeutua kesken nuoruuden, sillä hän sairasti taudin ja parani siitä jo aivan ensimmäisinä ikävuosinaan. Ilmari on kuitenkin havainnut, että yllättävä sairastuminen nuorena voi masentaa paljon ja eristää muusta maailmasta. Hän uskoo, että kurs-sille tullessaan kukin voi silti jät-tää mahdolliset arjen painolastit taakseen ja tavata vertaisia omana itsenään.

- Kurssi l le tullaan eri puo-lilta Suomea il-man suurempaa menneisyyttä. Ehkä se auttaa ystävystymään, hän pohtii.

Fitore Durmishi ja Ilmari Kivistö suosittelevat ”Pärjää ilman van-hempia” -kurssia muillekin nuoril-le. Kurssille ei tarvitse lähteä yksin, vaan ystävän tai sisaren voi ottaa mukaan. Yksinkin mukaan kannat-taa uskaltautua, sillä kurssilta löy-tää varmasti ystäviä, kun uskaltaa olla avoin ja oma itsensä.

Kurssi on mahdollisuus tavatasamanlaisia ja oppia uutta

Valtakunnallinen sopeutumisvalmennuskurssi ”Pärjää ilman vanhempia” -kurssi on suunnattu 14-17-vuoti-aille nuorille. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa pidettävän kurssin järjestää Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja rahoittajana toimii Kela. Kurssille osallistuu vuosittain 20 syöpään sairastunutta nuorta sekä heidän ystäviään tai si-saruksiaan, joiden ottamisella mukaan on haluttu mataloittaa kurssille osallistumisen kynnystä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 - 2008 - N:o 2

-

Syöpäkuolleisuus on vähen-tynyt voimakkaasti. Niin miehissä kuin naisissa se on pudonnut alle puoleen 1970-luvun tasosta, sanoi Suomen Syöpärekisterin ti-lastojohtaja Eero Pukkala Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen työperäisen syövän työryhmän järjestämässä koulutustilaisuudessa.

- Eturauhassyövän kasvu tait-tui alaspäin vuonna 2006. Syy tähän lienee se, että yleisimmin vanhemmilla miehillä esiintyvän

syövän seulonta saatiin siihen jamaan, ettei uusia löydöksiä enää siinä mittakaavassa tule. Ja tietysti tutkimus ja hoitomenetel-mät ovat parantuneet, joten syö-vät havaitaan entistä aikaisem-massa vaiheessa ja saadaan yhä useammassa tapauksessa paran-nettua, Eero Pukkala sanoi.

Eräs osoitus tutkimuksen kehittymisestä on työperäisten syöpien tutkimus pohjoismais-sa, joka käynnistyi kolmisen vuotta sitten Eero Pukkalan johtamalla yhteispohjoismai-sella NOCCA-tutkimusprojek-

tilla (Nordic Occuptional Can-cer). Tämän tutkimusprojektin tavoitteena on muuntaa am-mattinimikekohtaiset syöpä-vaara-arviot työssä esiintyviä vaaratekijöitä koskeviksi

Koulutustilaisuuden avannut työperäisen syövän työryhmän puheenjohtaja, Hartela Oy:n pääluottamusmies Raimo Huh-tanen puolestaan totesi, että työperäisten sairauksien tutki-mustyöhön panostaminen pie-nentää niin yhteiskunnan kuin työnantajienkin kustannuksia, sekä ennen kaikkea vähentää inhimillisiä kärsimyksiä.

Kvartsi tappaaTyöperäiset syövät kehittyvät hitaasti, yleensä niille altistu-minen on tapahtunut 20 - 30 vuotta, tai jopa sitäkin aikai-semmin. Monta kertaa ainetta ei koeta vaarallisena, koska sen aiheuttamat vaivat näkyvät vuosikymmenien viiveellä. Myös toimenpiteiden hitaus ihmetyttää, esimerkkinä tästä voi mainita vaikkapa asbestin.

- Vaikka asbestin terveyshai-tat tunnettiin jo 1900-luvun alussa, sen aiheuttama pöly-keuhko 1930-luvulla ja keuhko-syöpä kymmenisen vuotta myö-hemmin, niin ensimmäiset eri-tyissäännökset asbestin työ-suojelutoimenpiteistä saatiin 1980 luvulla. Kaikesta tiedosta

huolimatta EU kielsi asbestin käytön vasta 2001 ja edelleen-kin asbestin käyttö on sallittua sen päätuottajamaissa Venäjäl-

lä, Kanadassa ja Zimbabwessa, professori Jyrki Liesivuori Työ-terveyslaitokselta ihmetteli.

Liesivuori varoitti kuitenkin tuudittautumasta liian onnelli-seen olotilaan, koska saneera-ustöiden yleistyessä myös as-bestia joudutaan edelleenkin käsittelemään. Siksi on tärkeää huolehtia, että varo- ja työ-suojelumääräyksiä noudate-taan.

- Tilanne on myös se, että vaikka työperäiset syöpäsai-raudet vähenevätkin, niin vas-taavasti työtapaturmat ja am-mattitaudit lisääntyvät, Liesi-vuori huomautti.

Varsinkin rakennusalalla joudutaan paljon tekemisiin asbestin ja kvartsin kanssa. Kvartsipöly onkin Työterveys-laitoksella työskentelevän do-sentti Timo Kauppisen mukaan asbestin jälkeen toiseksi vaa-rallisin altistumisen lähde.

- Vuosittain ilmitulleista reilusta sadasta työperäisestä syöpätapauksesta lähes puolet löytyy rakennusalalta, Kauppi-nen sanoi.

Valvonta ontuuKeskustelussa nousi voimak-kaasti esille, että työpaikkasel-vitysten määrä on laskenut. Erityisen voimakasta lasku on ollut niillä yrityksillä, jotka käyttävät yksityisten työterve-ysasemien palveluja.

- Yksityiset työterveysase-mat käyttävät vähiten aikaa työpaikkaselvityksiin, Liesi-vuori totesi ja ihmetteli, miksi vain noin 15 % työpaikoilla selvitys on tehty, kun kuitenkin Kela korvaa työnantajille 60 % selvityksen tekemisestä aiheu-tuvista kustannuksista.

Sama asia pohditutti myös Raimo Huhtasta joka totesi, että yksityiset työterveysase-mat tekevät työpaikkaselvityk-siä juuri sen verran kuin niitä tilataan. Siksi onkin huolehdit-tava, että isännät maksavat ja tilaavat niitä.

- Totta on, että työpaikka-selvitysten määrä on laskenut, koska niitä ei tilatakaan. On

syytä kuitenkin huomioida, et-tä juuri työnantajan velvolli-suus on tehdä riskiarviointi, Timo Kauppinen muistutti.

Mikä työperäisen syövän työryhmä?Työperäisen syövän työryh-män perustamisen juuret läh-tevät vahvasti Rakennusliiton Turun aluejärjestöstä. Kun vii-tisen vuotta sitten aluejärjestö piti edustajakokouksensa Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen tiloissa, nosti yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala esille ajatuksen työperäisen syövän työryhmän perustami-sesta. Idean pistikin mieleensä aluepäällikkö Jouni Ruotsalai-nen, joka kokouksen lopussa ehdottikin, että ryhmä perus-tetaan ja sen puheenjohtajaksi valittaisiin Raimo Huhtanen, joka on kuulunut myös Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen hallitukseen jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Näin pää-tettiinkin.

Työperäisen syövän työryh-män tehtäviin kuuluu kartoittaa alueita, joissa tutkimustyötä pi-tää tehostaa, nostaa esille uusia tutkimuskohteita, tehdä aloittei-ta erilaisten tutkintatarpeiden suhteen ja hoitaa tiedottamista.

Ryhmä koostuu alan asian-tuntijoista. Työpaikkatasoa siinä edustavat Huhtasen lisäk-si NCC:n Lounais-Suomen aluetyösuojeluvaltuutettu Han-nu Routola sekä Aker Yardsin Turun telakan työsuojeluval-tuutettu Ari Rajamäki. Lääke-tieteellistä osaamista ja työelä-män tuntemusta puolestaan edustavat professori Jyrki Lie-sivuori, tilastojohtaja Eero Pukkala, vastaava työterveys-lääkäri Jarkko Santalahti, lää-ketieteen tohtori Juhani Elo, vastaava lääkäri Osmo Räsä-nen, tarkastaja Kristina Alaky-lä ja Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala.

Teksti ja kuvat:Pekka Kuosmanen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen työperäisen syövän työryhmän koulutustilai-suuteen oli saapunut mm. työterveyshuollon väkeä, työsuojelutarkastajia ja -valtuu-tettuja

Työperäiseen syöpään sairastuu vuosittain n. 400 - 500 ihmistä. Työympäristössä on jopa tuhat kertaa suurempi vaara altistua syöpään kuin siinä ympäristössä, jossa ih-minen elää. Syöpäkuolleisuusluvuissa men-nään kuitenkin parempaan suuntaan.

Syöpäkuolemien määrä voimakkaassa laskussa

- Työterveysasemat tekevät työpaikkaselvityksiä juuri sen verran kuin niitä tilataan. Siksi onkin huolehdittava, että isännät maksavat ja tilaavat niitä, sanoi pääluottamusmies Raimo Huhtanen.

APUVÄLINENKLINIKKAYksilöllisiä ortopedisiä apuvälineitä

mm. ylä- ja alaraajaproteeseja,ortooseja, tukipohjallisia, erityisjalkineita

sekä kompressiotuotteita

Lemminkäisenk. 46, 20520 Turku

Puh. 020 759 0920asiakaspalvelu@oboa-op.fi

www.aboa-op.fi

N:o 2 - 2008 - 17Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Asbestisyövät näkyvät ammattitautitilastois-sa, muut syövät jäävät usein toteamattaTyöterveyslaitoksen Työpe-räisten sairauksien rekisteriin ilmoitetaan vuostittain yli 100 asbestiin liittyvää ammattitau-tia tai ammattitautiepäilyä. Il-moitetut syövät ovat useimmi-ten keuhkosyöpiä tai keuhko-pussinsyöpiä. Niitä todetaan putkityöntekijöillä, eristäjillä, rakennustyöntekijöillä, telak-katyöntekijöillä ja muissa am-mateissa, joissa on altistuttu vuosikymmeniä sitten asbestil-le. Samoin kuin tupakkasyövät, myös asbestisyövät kehittyvät hitaasti ja tulevat ilmi vasta

vuosikymmenien kuluttua al-tistumisen alkamisesta. Nykyi-sin asbestin käyttö Suomessa ja muissa EU-maissa on kiel-letty ja altistuminen on vähen-tynyt murto-osaan aikaisem-masta tasosta. Vanhojen raken-nusten purku- ja kunnostus-töissä sekä asbestijätteiden käsittelyssä voi edelleen altis-tua, jollei olla tietoisia asbestin läsnäolosta tai suojautumistoi-met eivät syystä tai toisesta ole riittävät. Parantuneen altistu-mistilanteen takia asbestisyö-pätilastot tulevat kaunistumaan tulevaisuudessa. Muita kuin asbestisyöpiä ilmoitetaan am-mattitauteina hyvin harvoin. Joitakin ilmoituksia on tehty kivipölystä ja radon-kaasusta (keuhkosyöpävaara), kovapuu-

pölystä ja nikkelistä (nenäsyö-pä), eräistä kumikemikaaleista (virtsarakonsyöpä) ja bentsee-nistä (leukemia). Suuri osa työperäisistä syövistä jää kui-tenkin havaitsematta ja ammat-titautina tilastoimatta. Tähän on monia syitä. Usein syöpä havaitaan pitkän itämisajan ta-kia vasta eläkeiässä eikä sitä osata yhdistää työaltistumi-seen. Työperäinen syöpä, esi-merkiksi keuhkosyöpä, on myös taudinkuvaltaan täysin samanlainen kuin tupakoinnis-ta aiheutuva syöpä, ja varsinkin tupakoivilla henkilöillä työpe-räinenkin syöpä menee sen ta-kia helposti tupakoinnin ’piik-kiin’.

Syöpävaarallisiaaineita paljon ja pieni altistuminen yleistäKansainvälinen syöpätutki-muslaitos (IARC) on arvioinut eri tekijöiden syöpävaaralli-suutta ja listannut kymmenit-täin kemiallisia aineita ja teki-jöitä, jotka voivat aiheuttaa ihmiselle syöpää. Monet näistä aineista ovat käytössä työelä-mässä. Työterveyslaitos on ar-vioinut työssä tapahtuvaa altis-tumista IARC:n tunnistamille syöpävaarallisille aineille. Oheisessa taulukossa on luetel-tu eräitä yleisiä työssä esiinty-viä aineita ja tekijöitä. Noin joka neljäs suomalainen työn-tekijä altistuu jollekin syöpää aiheuttavalle tekijälle. Altistu-misen yleisyyttä selittää osit-tain se että esimerkiksi sään-nöllisessä ulkotyössä altistu-taan auringonvalon ultraviolet-tisäteilylle, josta voi saada ihosyövän. Monia työaltisteita esiintyy myös elinympäristös-sä. Tällaisia ovat muun muassa radon-kaasu, dieselpakokaasut, ympäristön tupakansavu ja for-maldehydi. Altistuminen syö-pävaarallisille tekijöille työssä ja elinympäristössä ei siten ole lainkaan harvinaista, vaan jopa yllättävän yleistä.

Sairastumisvaaroja selvitetty väestötut-kimuksissaAltistuminen syöpävaarallisel-le tekijälle ei onneksi vielä merkitse että henkilön vaara sairastua syöpään olisi suuri. Useimmiten näin ei ole, vaan syöpäriski on merkittävä vain jatkuvasti tai voimakkaasti al-

tistuneilla työntekijöillä. Myös syöpävaarallisella aineella on merkitystä. Eri aineiden kyky aiheuttaa syöpää vaihtelee mo-nisatakertaisesti. Syöpävaaral-listen altistumisten aiheutta-man riskin suuruutta tutkitaan epidemiologisissa väestötutki-muksissa. Niissä seurataan al-tistuneiden työntekijöiden sai-rastuvuutta tai kuolleisuutta syöpiin. Toinen tapa tutkia syöpäriskejä on vertailla syö-pään sairastuneiden ja verrok-kihenkilöiden altistumista syö-pävaarallisille aineille. Seuraa-vassa joitakin väestötutkimuk-sissa saatuja tuloksia syöpäris-keistä.

Tyypillisissä ulkotyöamma-teissa altistutaan auringonva-lolle, mutta seurantatutkimuk-sissa on havaittu että ulkotyö-laisten riski sairastua pahanla-tuiseen ihosyöpään (melanoo-ma) on jopa pienempi kuin tyypillisissä sisätyöammateis-sa. Syynä lienee sisätyönteki-jöiden voimakkaampi altitumi-nen vapaa-aikoina. Silti sekä ulko- että sisätyöntekijöiden on syytä suojautua auringon säteilyltä yleisten suositusten mukaisesti ja välttää ihon pala-mista työssä ja vapaa-aikana.

Passiivitupakointi voi aihe-uttaa keuhkosyöpää, joskin riski on selvästi matalampi kuin aktiivitupakoijilla. Suo-messa työpaikoilla tupakointi on onneksi ollut kielletty jo pitkään ja ravintoloissakin tu-pakointi on eräitä poikkeusta-pauksia lukuunottamatta kiel-letty. Eräillä työpaikoilla saat-taa tosin esiintyä lainvastaista tupakointia ja siihen liittyvää altistumista ympäristön tupa-kansavulle. Työssä tapahtuva altistuminen on nykyisin siten hyvin hallinnassa ja tulevai-suudessa siitä aiheutuvat syö-pätapaukset erittäin harvinai-sia. Tupakointirajoitukset eh-käisevät keuhkosyöpien lisäksi myös sydäntauteja ja suojaavat raskaana olevia ravintolatyön-tekijöitä.

Kvartsipöly voi aihe-uttaa keuhkosyöpää Kvartsipitoiselle kivipölylle altistutaan esimerkiksi raken-nuksilla ja kiviteollisuudessa. Kvartsipöly voi aiheuttaa keuh-kosyöpää. Altistumisen ylei-syyden takia kvartsipöly saat-taa olla asbestin jälkeen seu-raavaksi tärkein syöpävaaralli-nen työaltiste. Syöpätapauksia on arvioitu syntyvän vuosittain useita kymmeniä. Altistumista voidaan vähentää teknisin rat-kaisuin ja käyttämällä suo-jaimia pölyisissä töissä.

Eurooppalaisissa tutkimuk-sissa on havaittu dieselajoneu-vojen kuljettajilla lievästi ko-honnut keuhkosyöpäriski, joka liittyy dieselpakokaasun sisäl-tämiin hiukkasiin (sisältävät mm syöpävaarallisia PAH-yh-disteitä). Suomalaisessa suu-ressa rekisteritutkimuksessa ajoneuvonkuljettajien riski oli samaa tasoa kuin altistumatto-milla työntekijöillä. Syynä tä-hän saattaa olla vähäisempi altistuminen kuin muualla Eu-roopassa. Tunnelitöissä, maan-siirtotöissä ja muissa töissä, joissa altistuminen on voimak-kaampaa kuin bussi-, taksi- ja rekkakuskeilla, riski voi kyllä Suomessakin olla huomionar-voinen.

Suomen maaperässä on ra-dioaktiivista radon-kaasua eräillä alueilla paljon. Näillä alueilla myös työpaikkojen il-ma voi sisältää korkeita pitoi-suuksia mikäli työpaikan il-maan pääsee radonia maape-rästä ja jos ilmanvaihto on huono. Radonin on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosit-

tain noin 200 keuhkosyöpäta-pausta, joista suurin osa on peräisin asunnoissa tapahtu-vasta altistumisesta. Säteilytur-vakeskus mittaa radonpitoi-suuksia ja on antanut ohjeita pitoisuuksien alentamiseksi.

Puupöly voi aiheuttaa har-vinaista nenäsyöpää. Eri puu-lajien syöpävaarallisuus kui-tenkin vaihtelee ja selkein näyttö koskee tammi- ja pyök-kipölyä. Väestötutkimusten perusteella puupölyn aiheutta-mia nenäsyöpiä on arvioitu syntyvän Suomessa vain muu-tama vuodessa. Tammi- ja pyökkipölylle altistuvat työn-tekijät tulee ilmoittaa syöpä-vaarallisille aineille altistuvien rekisteriin (ASA-rekisteri). Tä-hän Työterveyslaitoksen yllä-pitämään lakisääteiseen rekis-teriin ilmoitetaan myös useille muille syöpävaarallisille ai-neille altistuneet. Ilmoitusvel-voite koskee mm. ympäristön tupakansavua, asbestia, bent-seeniä, kuusiarvoisia kromiyh-disteitä ja nikkeliyhdisteitä.

Itsekin voi vähentää syöpäriskejä työssä ja vapaa-aikanaTiedätkö altistutaanko työpai-kallasi syöpävaarallisille aineil-le? Jos epäilet, että altistutaan, asiaa voi kysyä esimerkiksi työ-suojelupäälliköltä tai -valtuute-tulta. Asia kannatta selvittää, koska sekä työnantajan että työntekijöiden on hyvä tietää, jos näin on. Työnantajaa saattaa koskea ASA-ilmoitusvelvolli-

suus ja yhdessä on hyvä pohtia, ketkä työpaikalla altistuvat ja miten altistuminen saadaan mahdollisimman vähäiseksi ja sairastumisriskit siten minimoi-tua. Oman ammatin ja oman työpaikan toimialan syöpävaa-rallisista aineista saa vinkkejä esimerkiksi ASA-vuosijulkai-suista, jotka ovat ilmaiseksi saatavissa Työterveyslaitoksen verkkosivuilla (katso http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tie-donvalitys/Verkkokirjat/).

Jokainen voi vähentää omaa riskiään myös työn ulkopuolel-la. Työssä saatu altistuminen voi olla se ’viimeinen pisara’ joka käynnistää syövän syn-typrosessin. Siksi esimerkiksi auringonotossa kannattaa olla kohtuullinen ja välttää ihon palamista. Jos on asbestille al-tistumisen vaara, tupakoinnin lopettamisesta on moninkertai-nen hyöty, sillä asbesti ja tu-pakka yhdessä on erityisen vaarallinen yhdistelmä. Vaikka tuoleja ei vielä ole julistettu syöpävaarallisiksi, istumatyön tiedetään lisäävän eräiden syö-pien ilmaantumista. Istuma-työn vastapainoksi kannattaa harrastaa vapaa-aikana liikun-taa. Sillä keinoin voi vähentää istumatyöhön liittyvää syöpä-vaaraa. Liikunta on hyvä ja halpa syöpälääke. Eikä vain syöpälääke, vaan myös monia muita terveyshaittoja voi vä-hentää liikunnalla.

Teksti: Timo Kauppinen, Työterveyslaitos

On arvioitu et-tä Pohjoismais-sa joka viides-kymmenes syö-pä johtuis i työssä tapahtu-neesta altistu-misesta syöpä-vaarallisille ai-neille. Suomes-sa tämä mer-kitsee useita satoja syöpäta-pauksia vuo-dessa. Työpe-räisen syövän vaara on suu-rempi miehillä kuin naisilla, koska altistumi-nen on yleistä miesvaltaisissa ammateissa, kuten rakennustöissä ja metallialalla. Työpe-räinen syöpä on useimmiten keuhkosyöpä tai keuhkopussinsyöpä, mutta myös virtsarakon-syöpä, nenäsyöpä ja leukemia voivat joissain tapauksessa olla työstä johtuvia. Altistuminen syöpävaarallisille aineille on salakavalaa, sillä sen vaikutukset eivät yleensä näy välittömästi, vaan syöpä saattaa ilmaantua vasta kymmeniä vuosia myöhemmin. Jokainen työperäinen syöpä on periaatteessa vältettävissä ja altistu-minen tunnetuille syöpävaarallisille aineille tulisikin työpaikoilla saada mahdollisimman vähäiseksi. Altistumisen minimointi on paras tapa saada nämä turhat syövät ja niihin liitty-vät inhimilliset kärsimykset poistettua.

Työssä voi piileksiä salakavala syöpävaara

Syöpää aiheuttava aine tai tekijä

Työssä altistu-neita

Esimerkkejä käytöstä tai altistumislähteestä

Ultraviolettisäteily (auringon tai keinotekoinen)

130 000 säännöllinen ulkotyö, hitsaus

Ympäristön tupakansavu (passiivitupakointi) <10 000 lakisääteistä tupakointikieltoa rikkovat

työpaikat

Kivipöly, kvartsia sisältävä 70 000 kiviteollisuus, rakennustyöt

Dieselpakokaasut 150 000 dieselajoneuvot ja -työkoneet

Radon 50 000 sisätyö paikkakunnilla joilla korkea maaperän radonpitoisuus

Puupöly (erityisesti kovapuupöly) 60 000 puu- ja huonekaluteollisuus, rakennuspuutyö

Lyijy ja lyijy-yhdisteet 5 000 seosmetallien sulatus ja valu

Bentseeni 5 000 eräät laboratoriotyöt, pieniä määriä myös bensiinissä

Asbesti 3 000 rakennusten purku ja saneeraus, asbestijätteiden käsittely

Formaldehydi 14 000 puulevy- ja huonekaluteollisuus

Polysykliset aromaatit (PAH) 200 000 pakokaasut ym.

Kromiyhdisteet, kuusiarvoiset 8 000 ruostumattoman teräksen hitsaus

Esimerkkejä syöpävaarallisista aineista ja tekijöistä, ja niille altistumisesta työssä Suomessa.

Kysykäätyöperäiseensyöpäänliittyviä asioita

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä toimii Työperäisen syövän työryhmä, jossa ovat edustettuina Työterveyslaitoksen, Turun ja Porin työsuojelupiirin, Syöpärekisterin, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen, työterveyshuollon sekä yritysten työsuojeluorganisaa-tioiden edustajat. Työryhmä tuottaa aiheeseen liitty-vää materiaalia sekä järjestää joka toinen vuosi aihee-seen liittyvän koulutustilaisuuden.

Työryhmä on päättänyt ryhtyä julkaisemaan Lou-nais-Suomen Syöväntorjuntasanomissa palstaa, johon voi lähettää työperäiseen syöpään liittyviä kysymyk-siä.

Asiantuntijat vastaavat lehden palstoilla kysymyk-siin.

Kysymykset tulisi lähettää osoitteella: Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku.

Tällä kerralla toimitukselle lähetettyyn kysymyk-seen vastaa Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Mat-ti Rautalahti.

KYSYMYS: ” Onko elämäntavoilla tai työssä koke-mallani stressillä merkitystä syövän syntyyn?”

VASTAUS: Elämäntavoilla on paljonkin merkitystä syövän syntyyn, mutta eri syöpätaudeissa tuo merkitys vaihtelee. Esimerkiksi tupakointi aiheuttaa keuhko-syöpää ja useita muita syöpätauteja, käyttäytymisem-me auringossa vaikuttaa ratkaisevasti ihosyöpien vaaraan ja ravintomme eri osat voivat joko lisätä tai vähentää syöpien vaaraa. Liikunnalla voi vähentää syövän vaaraa ja myös säädellä joidenkin syöpien vaa-raa lisäävän ylipainon kehittymistä. Alkoholi on luo-kiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi, joten syövän suh-teen sen käytössä ei ole turvallista määrää. Lisää tietoa löytyy www.cancer.fi> syövän ehkäisy. Stressi ja vaikeat elämänkokemukset eivät tutkimus-ten mukaan suoraan lisää syövän vaaraa. On tietenkin mahdollista että psyykkinen kuormitus vähentää ih-misen kykyä huolehtia itsestään ja tehdä terveyttä edistäviä valintoja.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 - 2008 - N:o 2

TURUN OK 1240 123456MEIKÄLÄINEN MAIJA

4318 7001 2345 6789

4318

Forum, Prisma Tampereentie

Nykyisin pääsy hoitavaan yk-sikköön syöpää hoitavan lääkä-rin vastaanotolle on lyhentynyt takavuosista. Silti diagnoosin kuulemisen ja vastaanotolle pääsyn välillä voi vierähtää viikkoja. Tuo aika on monelle täyttä tuskaa: mistä saada apua, oikeanlaista tietoa taudista ja sen hoidosta.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y. on jo kuuden vuoden ajan tarjonnut varhaisen tuen klinikan palveluja. Ne on tar-koitettu nimenomaan henki-löille, jotka diagnoosin jälkeen odottavat pääsyä hoitavan lää-kärin vastaanotolle.

- Kovin montaa potilasta klinikan palveluja ei ole käyt-tänyt. Yksi syy lienee se, että sen toiminnasta ei tiedetä, sa-noo syöpälääkäri Väinämö Nikkanen.

Nikkanen on tehnyt pitkän uran syöpälääkärinä niin Turun yliopistollisessa keskussairaa-

lassa kuin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessäkin. Näin vielä kuusi vuotta sitten tapah-tuneen eläkkeelle siirtymisensä jälkeenkin.

- Olen vastannut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä myös kotisaattohoidosta sekä varhaisen tuen klinikan vas-taanotoista.

Taudin käyttäytymi-nen ennen hoitoon pääsyä voi aiheuttaa pelkoa

Nikkasen mukaan tarvetta varhaisen tuen antamiselle on. Ihmiset ovat hädissään. Tietoa on tarjolla varsinkin internetis-sä. Tieto on kuitenkin usein ristiriitaista ja potilaalla saattaa olla todellisia vaikeuksia saada luotettavaa tietoa ja ennen kaikkea tietoa siitä, millaisia hoitokäytäntöjä missäkin syö-päsairaudessa tällä hetkellä Suomessa on tarjolla ja käytös-sä.

Yksi voimakas pelon aihe on taudin käyttäytyminen en-nen hoitoon pääsyä. Kaksikin viikkoa saattaa tuntua pitkältä: entä jos tauti siinä ajassa ehtii edetä kohtalokkaasti.

- Vain harvoin syöpä etenee ratkaisevasti muutaman viikon aikana diagnoosista. Jo sen asi-an tiedostaminen saattaa rau-

hoittaa potilasta.Hoitopäätökset tehdään

syöpää hoitavissa yksiköissä, joka määräytyy syövän perus-teella. Kaikkia ei hoideta syö-päklinikalla, vaikka yhteistyötä eri erikoisalojen kanssa on.

Omainen on tervetullut mukaan vastaanotolle

- On muistettava, etten ole kyseisen potilaan hoitava lää-käri, ja siksi en ota kantaa suo-ranaisesti hänen hoitolinjansa valintaan. Se on hoitavan lää-kärin ja yksikön tehtävä. Minä keskustelen yleisemmällä ta-solla juuri kyseisen syövän hoidon periaatteista, siitä mitä on odotettavissa: mahdollinen leikkaus, sen vaikutukset, lii-tännäishoidot ja niihin liittyvät asiat ja niin edelleen.

Usein vastaanotolla on mu-kana myös omainen. Se on hyvä asia, koska syöpä kosket-taa koko perhettä, usein paljon laajempaakin yhteisöä. Hätä ja ahdistus perheenjäsenillä voi olla yhtä suuri kuin potilaalla, joskus jopa suurempi. Ei ole harvinaista, että potilas rau-hoittaa omaista.

Syöpäpotilasta tulee kuunnella

Väinämö Nikkanen koros-

taa, että vähintään yhtä tärkeää kuin kertoa syövästä ja sen hoi-dosta syöpädiagnoosin saa-neelle potilaalle, on kuunnella häntä. Vaikka kokenutkaan syöpälääkäri ei välttämättä pysty samaistumaan syöpäpo-tilaan asemaan, niin vuosien kokemuksella hän pystyy aut-tamaan.

Moni syöpäpotilas tietää, että parhaiten hänen tuntojaan voi tajuta vain toinen syöpäpo-tilas, joka on kokenut saman tilanteen. Vertaistuki on tärke-ää vaikka usein se tulee kuvaan mukaan vasta syöpähoitojen alkamisen jälkeen tai niiden jo loputtua.

- Keskusteleminen ja kuun-teleminen diagnoosin saaneen henkilön kanssa on henkistä ensiapua. Usein siihen jää liian vähän aikaa kiireisellä vastaan-otolla. Minulla on aikaa enem-män.

Nikkasen mukaan ihmiset reagoivat hyvin eri tavoin syö-pädiagnoosiin. Osa sulkeutuu, osa puhuu avoimesti tilantees-taan.

- Noin viitisen prosentilla potilaista on epärealistinen kä-sitys siitä, että lääketiede pys-tyy parantamaan kaikki. Näin ei valitettavasti ole, vaikka suomalainen syövänhoito on kansainvälisesti erittäin korke-alla tasolla. Näiden ihmisten tukeminen vaatii paljon.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen Varhaisen tuen klini-kan palvelut on tarkoitettu kai-kille syöpädiagnoosin saaneille henkilöille. Se ei edellytä yh-distyksen jäsenyyttä. Palvelu on potilaalle maksuton. Toi-minta jatkuu kokeiluluonteise-na vuoden 2008 loppuun.

Nikkasen mukaan tavoittee-na on, että tuen tarvitsija pää-sisi viimeistään kahden viikon

sisällä vastaanotolle. Aikoja voi tiedustella Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen Poli-klinikka Karinasta sairaanhoi-tajalta, puhelin (02) 2657 927.

Teksti: Timo MobergKuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuva-arkisto

Syöpädiagnoosi py-säyttää. Jokainen kä-sittelee saamaansa tietoa omalla taval-laan. Epätietoisuus tulevaisuudesta kui-tenkin jäytää mieltä: miten tästä eteen-päin.

Diagnoosin jälkeinen varhainen tuki tärkeää

Keskusteleminen ja kuunteleminen diagnoosin saa-neen henkilön kanssa on henkistä ensiapua. Usein sii-hen jää liian vähän aikaa kiireisellä vastaanotolla. Mi-nulla on enemmän aikaa, toteaa dosentti Väinämö Nikkanen.

Siihen aikaan kun Anna-Liisa Jokinen lähti 1950-luvun alussa ensi kertaa lippaineen kaupungil-le keräämään rahaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä edeltä-neen Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y.:n Radiumkodin hyväksi, joutuivat Turun seudun syöpäpotilaat matkustamaan Hel-sinkiin syöpähoitoihin.

Syöpä merkitsi silloin vielä useimmille varmaa kuolemaa.

- Silloin tuli yhdelle jos toi-sellekin äkkinäinen lähtö. Se pisti miettimään, että on pakko

tehdä jotain, muistelee Jokinen, jonka omallekin syöpätyölle antoi ensisysäyksen tuttavan kovan kohtalon todistaminen.

Nykyisin syöpä voidaan useimmiten hoitaa ja syöpätyö on laajentunut käsittämään po-tilaan ongelmien lisäksi myös läheisten vaikeuksia. Jokinen muistuttaa, että syöpätutki-muksen kehitystä on tuettu jatkuvasti vapaaehtoistyössä saaduilla varoilla. Mutta syö-väntorjunnalla on saavutettu paljon muutakin. Kukaan ei osannut viisikymmentä vuotta sitten uneksiakaan, että syöpä-potilaiden hoidon ja kuntou-tuksen käytössä olisi jonakin päivänä sellaiset tehot ja tilat kuin Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksellä on tänä päivänä.

- Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen syöväntorjuntatyö on hyvä esimerkki siitä, min-kälaista valtavaa kehitystä ih-miset saavat aikaan tekemällä sitä innolla ja olemalla muka-na, Jokinen sanoo.

Vastuuntuntoinen osallistuuAnna-Liisa Jokinen epäilee, että syöpäkuolemien vaihtuminen yhä useammin selviytymistari-

noihin on saanut syöpätyöhön aiemmin kuuluneen yhteisen kamppailun innon hiipumaan. Kun ihmiset kuulevat tuttaviensa

selvinneen syövästä, he saattavat unohtaa, että syöpä on edelleen-kin maailmanlaajuinen uhka.

Syöpäveteraani muistuttaa, ettei syövän vastaisessa kamp-pailussa saavutetun osaamisen ylläpito ja kehitys ole itses-täänselvyys, vaan se vaatii pal-jon työtä ja etenkin varoja. Koulutus ja tieteellinen tutki-mus hyötyivät edelleen Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen tuesta, ja uusia haasteita löytyy esimerkiksi taudin taus-talla vaikuttavien syiden pa-remmasta tunnistamisesta sekä syövän ennaltaehkäisystä.

- Ihmisten asenne on keskei-nen askel parannuksiin. Jokainen vastuuta tunteva ihminen ottaa myös osaa, Jokinen sanoo pai-nokkaasti. Hymyillen hän kuiten-kin lisää, ettei tulevaisuus näytä lainkaan huonolta, kunhan ihmi-sillä riittää puhtia osallistua.

Jokisen auttamisen tarve on säilynyt läpi kunnallispolitii-kan ja eduskuntatyön vuosi-kymmenten. Eikä syöpävete-raani eläkkeelle jäätyäänkään malta jättää syöpätyötä taak-seen, vaan jatkaa edelleen luot-tamustoimessaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

valtuuskunnan jäsenenä.- Into on sellaista, josta ei

pääse irti, että rupeaisi rauhas-sa olemaan. Työn tuloksesta jää niin hyvä olo, hän peruste-lee silmät tuikkien.

Jokinen vaikuttaa lisäksi Turun Kuntoeläkeläisissä ja on Turun kaupungin vanhusneu-voston jäsen. Ennen muuta jälkikasvu hänet kuitenkin pi-tää kiireisenä. Lastenlapsia löytyy viisi ja lastenlastenlap-siakin jo kuusi kappaletta.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

N:o 2 - 2008 - 19Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöväntorjunnan veteraani, entinen kansanedustaja Anna-Liisa Jokinen katsoo, että Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen syöväntorjuntatyö on edennyt toimitusjohtaja Kari Ojalan johdolla muutamassa vuosikymmenessä saavutuksiin, joita ei osattu toiminnan alkaessa edes toivoa. Työtäkin yhdistyksessä on tehty usein tunteja laskematta, iltoja ja viikonloppuja myöten.

Entinen kansanedus-taja ja syöväntorjun-tatyön veteraani An-na-Liisa Jokinen ei voi lakata ihmettele-mästä sitä, miten hui-maavasti syöväntor-junta on edennyt vii-meisen puolen vuosi-sadan aikana. Saavu-tukset eivät kuiten-kaan ole syntyneet it-sestään, ja aktiivisia syöpätyön tekijöitä tarvitaan edelleen.

Veteraani muistuttaa ettei syöpätyön korkea taso säily ilman tukeaAnna-Liisa Jokinen täyttää 85 vuotta

Anna-Liisa Jokinen viettää 85-vuotispäivään-sä 18. lokakuuta. Pöytyällä syntynyt kahden lapsen äiti on pitkän linjan poliitikko, SKDL:ää ja Vasemmistoliittoa edustanut kan-sanedustaja, kunnallispoliitikko ja ammatti-yhdistysaktiivi. Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksessä hänet tunnetaan yhdistyksen val-

tuuskunnan pitkäaikaisena jäsenenä ja suur-kerääjänä.

Jokinen toivoo, että kukkien ja lahjoitusten sijasta mahdolliset merkkipäivän muistamiset ohjattaisiin kokonaisudessaan Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen tilille TOP 571345-212054 käytettäväksi syöväntorjuntatyöhön.

Lahjarahat syöväntorjuntatyöhön

MYYNTI: Hartela Kiinteistömyynti Oy,

Läntinen Rantakatu 53, 20100 Turku, puhelin 010 561 2100

Raadelman historiallisesti rikkaisiin maisemiin,

tammilehtojen siimekseen, nousee koti kaikkiaan

noin 450 perheelle. Upean asuinalueen viimeistelevät

oma venesatama, uimaranta sekä tenniskenttä.

Tutustu lähemmin osoitteessa www.raadelma.com.

Raadelman modernit paritalot sijaitsevat Kuusistonlahdenrantamaisemissa, noin kymmenen minuutin ajomatkan päässäTurun keskustasta.

As Oy Raadelman Valtioneuvos odottaa valmiina upealla rinnetontilla meren rannalla.

Saatavilla on vielä muutamia edustavia paritaloasuntoja tyylikkäine materiaaleineen.

Myös aivan merenrannan tuntumassa on juuri valmistunut As Oy Raadelman Kruununvouti.

Tässä kuussa valmistuu lisäksi As Oy Raadelman Liikemies.

Kaikkien paritalojen sisustusratkaisuissa on sovellettu

Hartelan Kide-tyylejä erilaisine pintamateriaaleine tai väreineen.

Tervetuloa tutustumaan.

Valmiita paritaloja meren rannalla

Raadelmassa

www.hartela.fi

HUONEISTOT MYYNTIHINTA ALK. VELATON HINTA ALK.

4–6h+k+s 130,0 m2 202.364 390.000

5h+k+s 146,5 m2 232.848 444.300

OSOITE: Assessorinpolku, Piikkiö

Hintaesimerkit Valtioneuvos

HUONEISTOT MYYNTIHINTA ALK. VELATON HINTA ALK.

3h+k+s 85,0 m2 170.600 306.600

3h+k+s 96,0 m2 161.900 315.500

4h+k+s 111,5 m2 196.400 374.800

5–6h+k+s 130,0 m2 197.000 405.000

OSOITE: Liikemiehenpolku, Kruununvoudinpolku, Piikkiö

Hintaesimerkit Liikemies ja Kruununvouti

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 - 2008 - N:o 2

I 1940-talets samhälle var grannhjälp en självklarhet.Frivilligarbetet är en livsstil, som emeriti landshövding Pirkko Työläjärvi gärna skulle unna alla finländare som en rikedom i vardagen.

Själv lärde hon sig att hjäl-pa andra redan som folkskolee-lev i Vallgård i Helsingfors. I en klass med fyrtiofem elever fick var och en ett uppdrag som skulle skötas efter skolan. En gång i veckan knackade lilla Pirkko på fönstret hos en syns-kadad familj - det fanns nämli-gen ingen dörrklocka i deras trähus - och frågade om hon kunde vara till hjälp. Och alltid kunde hon det.

- Det var både roligt och lärorikt, minns Työläjärvi.

- Redan familjens sätt att bo var för mig någonting nytt och förunderligt, då jag bodde i höghus. Deras bostad var byggd på stenfot och de hade husdjur, ett får, en gris och höns. Efter kriget var detta vanligt även i städerna. Redan som liten lärde jag mig tvätta fönster och sköta ärenden på apoteket. Mamma skötte apo-teksärenden hemma och för mig var det ett stort bevis på förtroende och en spännande erfarenhet att få hjälpa till.

På 1940-talet var grannh-

jälp en självklarhet. Det blev en del av Pirkko Työläjärvis hela liv, en bärande kraft på två olika nivåer - och ena sidan inom politiken och å andra si-dan inom det sociala och kul-turella området. Työläjärvi har varit speciellt engagerad i det cancerförebyggande arbetet och inom konsten.

Frivilligarbetet måste vara frivilligtFörst nu när hon fyller 70 år, efter en omfattande arbetsin-sats inom förvaltningen för Syvästra Finlands Cancerföre-ning, har Työläjärvi avsagt sig uppdragen inom det finländska frivilligarbetet i olika bransch-organisationer. Nu är det dags att sköta det egna välbefinnan-det och låta yngre krafter ta vid.

Enligt Työläjärvi går arbetet och frivilligarbetet nära inpå varandra, och de varken ska eller kan skiljas åt.

- Att kombinera dessa två blev mitt sätt att verka. Inom frivilligarbetet fick jag direkt information om hur det fin-ländska samhället fungerar på individnivå, vilket jag hade nytta av som minister och riks-dagsledamot. Jag är rädd för att de flesta beslutsfattare idag saknar detta perspektiv. Det nuvarande politiska systemet har problem, därför att besluts-fattarna inte har några berö-ringspunkter med människor-nas verklighet.

Työläjärvi tror inte att bris-terna kan avhjälpas med några föreskrifter eller direktiv.

- Frivilligarbetet måste för-bli frivilligt. Annars fungerar det inte. På något sätt måste man få människorna att se det som en rikedom. Inom frivilli-garbetet har jag aldrig kunnat ge mer, än vad jag själv fått tillbaka.

Pirkko Työläjärvi är be-kymrad över att allt färre visar intresse för frivilligarbete.

- Samhället har förändrats, säger hon, och tror inte längre att det är möjligt att mobilisera grundskolelever för att hjälpa de närmaste.

- Det skulle verkligen leda till uppståndelse, skrattar hon.

- Barnen kunde kanske vara ivriga, men föräldrarna skulle bjuda på motstånd. Och myn-digheterna skulle inte heller tillåta detta.

Den finländska so-cialpolitiken behöver ett samarbete med frivilligorganisatio-nerna.Någonstans måste man emel-lertid finna glöden. Enligt Työ-läjärvi behöver den finländska socialpolitiken ett samspel med frivilligorganisationerna; för utan dem haltar arbetet kraf-tigt.

Ändå ser hon inte frivillig-organisationerna som en räd-dare för att ersätta de sociala tjänster som samhället genom sparåtgärder blivit tvungen att skära ner.

- Medborgarnas välbefin-nande måste skötas hela tiden. Servicen får inte vara tillgäng-lig enbart när tjänsteproducen-terna hinner ta vid. Det är en-dast samhällets offentliga, enligt lag garanterade sektor, som kan erbjuda detta. Med det är synd att det inte finns något väluppbyggt samarbete med den tredje sektorn. Såle-des går man miste om stora resurser.

Emeriti landshövding Työ-läjärvi vill nämna ett fall, där samarbetet har tagits på allvar och där man fått samarbetet att fungera: samarbetet mellan Sydvästra Finlands Cancerfö-rening och Åbo hälsovårdsvä-sende i vården av cancerpatie-nter.

- Väl fungerar även samar-betet med Finlands Röda Kors. Men överlag är samarbete säll-synt. Enligt Työläjärvi är den offentliga sektorn i stort behov av en analys av varför ärendena inte fungerar som de borde.

- För det första måste den offentliga sektorn godta sam-ma värderingar som är allmänt vedertagna på individnivå. Det är frustrerande då man inom politiken hela tiden kräver att allting måste bli billigare. Var-för i all sin dar? Människorna anser inte att vården av en svår sjukdom inte får kosta pen-gar.

Samhällets beslutsfattare och tjänstemän behöver en väckarklocka för att ta fram rätt värderingar och för att för-säkra sig om att värderingarna fungerar.

Text: Eva LatvakangasBild: Vesa-Matti Väärä

- Tredje sektorn kunde vara denna väckarklocka, som väcker till inseende om vad människorna verkligen tänker och behöver.

Den offentliga sektorn har glömt de samhäl-leliga värderingar som är förhärskande bland befolkningen. Beslutsfattare och tjänstemän saknar beröringspunkter med individernas verklighet, dryftar veteranen inom poli-tik och frivilligarbete, Pirkko Työläjärvi, som nyligen fyllde 70 år. Det behövs en väckarklocka som får beslutsfattarna att in-se att det är mer eko-nomiskt att hjälpa människor än att läm-na dem utan hjälp.

Tredje sektorn ärsamhällets väckarklocka

Pirkko Työläjärvi, 70 år

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT:JULKAISUT:• Syöpä-Cancer-lehti viidesti vuodessa.• Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa.• Jäsentiedote kerran vuodessa.

ALENNUKSET:• Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus- ja ruokailumaksuista sekä majoitushinnoista.• Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista.• Jäsenalennusliikkeistä

• TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE:• Hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla.• Syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa).• Lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa).• Nuorille (16-40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan. syöpään tai taudin uusiutuessa.• Lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä.

POLIKLINIKKA KARINAN ERITYISEDUT:• Syöpäpotilailta ei peritä toimistomaksua (7 €).• Kaikille jäsenille maksut jäsenhintaan mm. osasta laboratoriotutkimuksia.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT POLIKLINIKKA KARINASSA:• Syöpäpotilaille lakimiehen vastaanotto, neuvontaa sosiaalipalveluissa sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa.• Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa sekä rintojen omatarkkailun opastusta ja tupakasta vieroitusta

JÄSENEDUT MEHILÄISESSÄ, LÄÄKÄRIASEMA PULSSISSA SEKÄ SUOMEN TERVEYSTALON TURUN RINTATUTKIMUS-KESKUKSESSA JA TESLAVAGUKSESSA:• Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on solminut yhteistyösopimuksen Mehiläisen, Lääkäriasema Pulssin sekä Suomen Terveystalon TeslaVaguksen kanssa.• Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenetuhinnat koskevat lääkärin lähetteellä tehtäviä rinnan alueen tutkimuksia (mammografia, mammografia- ja ultraäänitutk- mus sekä rintojen ultraäänitutkimus).• Suomen Terveystalon TeslaVagus myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista (magneettikuvaukset, tietokonetomo- grafiat, röntgen- ja ultraäänitutkimukset sekä luuntiheysmittaukset) 15%:n alennuksen kokonaismyyntihinnoista. Kuvattavan henkilön maksamasta omavastuuosuudesta alennus on paljon merkittävämpi.• Mehiläinen myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvanta- mistutkimuksista 10%:n alennuksen kokonaismyyntihinnasta.• Lääkäriasema Pulssi tarjoaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille luuntiheys- tutkimusta (DXA) edulliseen jäsenhintaan.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA:• Terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Alue- sairaalan tiloissa maanantaista torstaihin. Ajanvaraus klo 9-10, puhelin (02) 761 3297/Ella Mikkola.

SALO-KARINAN PALVELUASEMA:• Jos sairastat syöpää ja haluaisit keskustella, soita perjantaisin klo 10-12 puh. 728 1670. Tule yksin tai läheisen kanssa keskustelemaan (miel. ajanvaraus) Salo-Karina, Helsingintie 52 www.sspo.net.

SOPEUTUSMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT:• Sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella.

VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI, YHDISTYKSEN TOIMISTOSSA ITÄINEN PITKÄKATU 30, TURKU, PUHELIN 2657 913 TAI LÄHETTÄMÄLLÄ ALLA OLEVAN LOMAKKEEN YHDISTYKSELLE.

JÄSENMAKSU VUODESSA 14 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!)MEDLEMSAVGIFT 14 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!)

Nimi/Namn _________________________________________

Lähiosoite/Näradress _________________________________________

Postitoimipaikka/Postadress _________________________________________

Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Itäinen pitkäkatu 30, 20100 TURKUDenna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.Österlånggatan 30, 20100 ÅBO

Haluaisitko sinä, ystäväsi tai tuttavasi

liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi?Vain soitto Syöpäyhdistyksen toimistoon, puhelin 2657 913, niin asia on hoidettu.

N:o 2 - 2008 - 21Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Uusi Salo liittää ensi vuonna yhteen kymmenen kuntaa, jois-ta puolet on ollut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntajäseniä. Jäsenkunnat maksavat yhdistykselle pientä kuntajäsenmaksua.

Salon kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos Matti Rasila kertoo, että yhteistyö kolman-nen sektorin kanssa on huomi-oitu suunnitelmallisesti kunta-liitoksissa.

- Salossa kolmannen sekto-rin yhteistyölle on oma paik-kansa osana kunnan uutta mo-nituottajamallia. Se mahdollis-taa esimerkiksi säätiö- ja yh-distystoiminnan hyödyntämi-sen ja tukemisen. Tukeminen on kunnan edun mukaista, sa-noo kaupunginjohtaja Rasila.

- Jokainen kunta yhdistyy uudeksi kunnaksi velvoittei-neen päivineen, joten uusi kun-ta on automaattisesti kyseisen yhteisön jäsen. On kuitenkin yksityiskohtia, jotka vaativat neuvottelua ja suunnitelmallis-tamista. Näitä asioita täytyy katsoa heti yhdistymisvaihees-sa, Rasila jatkaa. Hän tarken-taa, että kyse on esimerkiksi tapauksista, joissa yhdistys-pohjainen yhteistyö vanhan kunnan kanssa on ollut hyvin

pienimuotoista.- Periaatteena täytyy olla se,

ettei kuntien yhdistyminen saa vaikeuttaa kuntien ja yhdistys-ten välillä ollutta toimintako-

konaisuutta. Meidän on otetta-va vastuu siitä, että yhdistyksil-lä on jopa paremmat mahdolli-suudet yhteistyöhön kuntien kanssa, Rasila summaa.

Salon kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos Matti Rasilan mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on kun-nalle tärkeä kansanterveysyhdistys. Rasila valittiin yh-distyksen valtuuskunnan jäseneksi vuonna 2008.

Kunnat yhdistyvät, miten käy yhteis-työlle kolmannen sektorin kanssa?

Osa rintansa syövän vuoksi menettäneistä naisista turvau-tuu rinnan rekonstruktioon, jossa poistetun rinnan tilalle muotoillaan plastiikkakirurgi-an avulla uusi. Plastiikkakirur-gian hoitojonot ovat olleet jopa vuosien mittaisia.

Lääkintöneuvos Terhi Hermanson sosiaali- ja ter-veysministeriöstä, kuuluuko rinnan korjausleikkaus hoi-totakuun piiriin?

Hoitotakuu koskee kaikkea erikoissairaanhoitoa, johon rintarekonstruktiotkin sisälty-vät. Syövänhoito on pääsään-töisesti kiireellistä hoitoa, joka on lain mukaan annettava mah-dollisimman pian. Korjausleik-kaus on puolestaan kiireetöntä hoitoa, joka tulee toteuttaa kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Potilaalta ei edellytetä, että hän ottaisi rinnan rekonstrukti-on itse puheeksi, vaan tervey-denhuollon ammattilaisten tu-lee tietää, milloin se on tarpeen ja milloin se ei ole mahdollinen esimerkiksi meneillään olevan syöpähoidon vuoksi. Asiasta pitää keskustella potilaan kans-sa, koska kaikki eivät välttä-mättä halua korjausleikkausta.

Leikkausten jonotusajat ovat koko maassa lyhentyneet, mutta hoitotakuun edellyttä-mää kuuden kuukauden mää-räaikaa ei ole kaikilta osin pys-tytty noudattamaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuiten-kin seurannut tilannetta.

Terveydenhuollon oikeus-turvakeskus, TEO, on ollut yhteydessä sairaanhoitopiirei-hin, joissa tavoitteiseen ei ole päästy. Valvonta on ollut tähän saakka organisaatiokohtaista, mutta jatkossa TEO:n on tar-koitus pureutua erikoisalakoh-taisiin ongelmiin.

Ylijohtaja Jukka Männis-tö Terveydenhuollon oikeus-turvakeskuksesta, mitä uu-distus merkitsee hoitotakuun

toteutumisen valvonnassa?Terveydenhuollon oikeus-

turvakeskuksessa ja Stakesissa käydään parhaillaan keskuste-lua siitä, miten saataisiin enem-män tietoa toimenpidekohtai-sen hoidon saatavuuden epä-kohdista erikoisaloittain, jotta hoitotakuun toteutumisen val-vonta palvelisi paremmin tar-koitustaan.

Peruspalveluministeri Risi-kon johdolla 19.9.2008 pide-tyssä palaverissa, joka koski syöpäpotilaiden hoidon käyn-nistymisen viiveitä, ministeri Risikko päätti, että käytössä olevaan sairauskertomusjärjes-telmään ryhdytään Terveyden-huollon oikeusturvakeskuksen ja Stakesin toimesta suunnitte-lemaan niin sanottua syöpäpo-tilaan sairauskertomuksen lisä-lehteä.

Tähän lisälehteen kirjattai-siin nykyistä täsmällisemmin syövänhoidon kannalta oleelli-set asiat kuten päivämäärät, joiden avulla voitaisiin seurata nykyistä paremmin ja yhden-mukaisemmin hoidon käynnis-

tymistä ja hoidon hoitoviiveitä. Tarkoituksemme on suunnitel-la uudistus sillä tavalla, että se osaltaan mahdollistaisi parem-man erityisalakohtaisen val-vonnan jo tulevana vuonna.

Tiedon kerääjä hoidon saa-tavuuteen liittyvissä asioissa on Stakes ja valvontaviran-omaiset tukeutuvat omassa valvontatyössään Stakesin ke-räämään tietoon.

Olemme myös yhteistyös-sämme lääninhallitusten sosi-aali- ja terveysosastojen kanssa siirtymässä painottamaan hoi-don saatavuuden erityisalakoh-taisuutta.

Rintasyövän hoito rinnan poistoleikkauksella saattaa johtaa rinnan rekonstruktioon, jossa naiselle rakenne-taan uusi rinta. Rinnan puuttuminen vaikuttaa esimer-kiksi ryhtiin, tasapainoon ja itsetuntoon, joten kysees-sä on tärkeä toimenpide.

Rinnan korjausleikkaustenjonoihin puututaan tehostetulla valvonnalla ehkä jo ensi vuonna

Lisätietoa rintarekonst-ruktiosta löytyy sähköi-sessä muodossa Rinnan-korjausleikkauksen käsi-kirjasta, joka on ladatta-vissa osoitteesta http://www.suomensyopapoti-laat.fi/ > Potilasoppaat > Oppaat > Rinnankorjaus-leikkauksen käsikirja

Mukana huippumalleja ja julkisuuden henkilöitä. Mm. hallitseva Miss Suomi Satu Tuomisto, Miss Suomi 2007 Noora Hautakangas, Nina Herala ym.Pääsyliput: aikuiset 10 €, lapset (6-14 vuotta) 5 €Pääsylippujen tuotto lapsisyöpäpotilaille.

Pääsylippujen ennakkomyynti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto, Itäinen Pit-käkatu 30, ja Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskus, Seiskarinkatu 35, sekä näytöksessä muka-na olevat yhteistyöyritykset.

UPEA JUHLAMUOTINÄYTÖSTurun kaupunginteatterissa maanantaina 17.11.2008 klo 18.00 ja 19.30

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

peruukkiliike

Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo,Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, NaturalImage, Wig

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeentuotavat peruukkimallistot.

Hetitoimituksessa laaja varasto.

UUDET HIENOT,MUODIKKAAT

PERUUKKIMALLITPeruukin pohja muotoillaan asiakkaan

päänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataanasiakkaan haluamaan malliin.

Bulevardi 30, 00120 HelsinkiAvoinna arkisin klo 10 – 17

Puh: 09-649 839

Nettikauppa!www. amoena.fi

Uimapuvutaikuisellenaiselle!

Proteesiuimapuvutja -liivit

Kun käytätSyöpäsäätiön adresseja,

tuet syöpätutkimusta

Tekstatut adressit toimistostammeLiisankatu 21, 00170 Helsinki

Puh. 0800-143 000

Adresseja myyvät myös:posti, kirja-, kukka- ja paperi-

kaupat, hautaustoimistot,R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211

SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpätutkimukseen

viime vuonna n. 3 milj. euroa

SYÖPÄSÄÄTIÖ

- Sairasmatkat laskutamme suoraan Kelaan- Avustamme sairaalakäynneissä- Valitse vapaasti joko nainen- tai mieskuljettajaMARIANNA

044 7240 240MIKKO

0400 212 200www.salotravels.fi

TAKSIPALVELUA

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat22 - 2008 - N:o 2

Syövistä tulossa yleisin kuolinsyy maailmassaSyöpä lisääntyy maailmassa niin nopeasti, että sen arvioi-daan olevan yleisin kuolinsyy kahden vuoden kuluttua. Jo nyt syöpä tappaa useampia kuin aids, tuberkuloosi ja ma-laria yhteensä. ”Kahdeksan miljoonaa ihmistä kuolee syö-pään joka vuosi, ja tilanne pahenee”, muistutti kansainvä-lisen syövänvastaisen unionin UICC:n puheenjohtaja David Hill. ”Jopa kolme sairastunutta neljästä tulee sairaalaan vasta, kun tauti on jo levinnyt. Haluamme levittää tietoa ja saada ihmiset hoitoon varhain, jolloin heitä voidaan vielä auttaa”. Tehokas ehkäisy ja hoito ovat ensimmäinen tavoi-te, jolla syöpien lisääntymistä voidaan hillitä, linjaa Gene-vessä hyväksytty maailman syöpäjulistus.

Ruokia, joita tulisi syödä päivittäinRuokavaliolla voi edistää terveyttä. Esimerkiksi paljon ly-kopeenia sisältävä ruokavalio auttaa vähentämään virtsa-rakko-, keuhko-, eturauhas-, iho- ja vatsasyöpiä. Tomaatti sisältää paljon lykopeenia. Mustikka sisältää enemmän antioksidantteja kuin mikään muu tunnettu hedelmä. Mus-tikka puolestaan auttaa ehkäisemään syöpää, diabetesta ja muistiongelmia ikääntyvillä.

Vaikeaan eturauhassyöpään ehkä löytymässä uusi hoitokeinoBBC uutisoi abirateroni-lääkeaineesta, josta saattaa olla apua eturauhassyövän hoidossa. Alustavissa tutkimuksissa lääkettä käyttäneiden potilaiden kasvaimet pienenivät, syö-västä kertovien vasta-aineiden määrä veressä laski, kivut vähenivät ja elämänlaatu parani. Tällä hetkellä meneillään on jatkotutkimus, jossa tutkitaan lääkkeen vaikutuksia 1 200 potilaaseen. Tutkija, FT Taija af Hällström muistuttaa, että ensimmäisen tutkimusvaiheen otos, 21 potilasta, on hyvin pieni. Hän sanoo vasta toisen vaiheen testin näyttä-vän, mikä lääkkeen potentiaali on. Abirateroni vaikuttaa testosteronin tuotantoon. Af Hällströmin mukaan mieshor-moni ei kuitenkaan ole ainoa kasvaimen laajenemiseen vaikuttava tekijä. Kliinisen onkologian dosentti, lääkäri Timo Joensuu huomauttaa, että kuudenkymmenen vuoden aikana on nähty, ettei hormonihoito ole eturauhassyövän parannuskeino. Hän ei kuitenkaan täysin tyrmää lääketu-lokasta.

Tupakkalaki sytyttää kaupoissapaperisodanUuden tupakkalain seurauksena jokaiselle myyntipisteelle on hankittava oma tupakan myyntilupa. Esimerkiksi ketjut eivät voi hakea yhteisiä myyntilupia. Jokaisesta tupakan-myyntipisteestä on myös maksettava erikseen. Lainmuu-toksella pyritään karsimaan tupakan saatavuutta ja tehos-tamaan myynnin valvontaa. Erityisesti nuorista tupakoinnin aloittajista ollaan huolissaan. Neuvotteleva virkamies Olli Simonen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että tupa-kointi aiheuttaa kasvaviin kudoksiin muutoksia, joista voi kehittyä syövän aineksia. Hän arvioi, että laki voi astua voimaan jo tämän vuoden lokakuussa.

Kävely voi vähentää myösvaihdevuosia edeltävää rintasyöpääYhdysvaltalaistutkimuksen mukaan runsaasti liikuntaa har-rastaneilla naisilla oli 23 prosenttia pienempi riski sairastua vaihdevuosia edeltävään rintasyöpään verrattuna niihin naisiin, jotka liikkuivat vähemmän. Tutkimus tehtiin ko-horttitutkimuksena, johon kuului 64 777 sairaanhoitajaa, jotka täyttivät vuonna 1997 koko elinaikanaan tapahtunut-ta liikuntaa koskevan kyselyn. Erityisesti ikävuosien 12-22 välillä tapahtunut liikunta oli merkittävästi yhteydessä rin-tasyöpäriskin vähenemiseen. Tutkimus on ensimmäinen, jossa on todettu liikunnan hyvä vaikutus vaihdevuosia edel-tävään rintasyöpään. Rintasyövän ehkäisyn toteutumiseksi tarvitaan melko suuri liikunta-annos, ja se edellyttää myös naisten tietoisuutta riittävästä liikunnan tehosta. Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä, sillä koko elä-män aikana toteutunut liikunta on selkeä rintasyövältä suo-jaava tekijä.

Kauniissa kesäillassa, perintei-sesti kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, tänä vuonna perjantaina 6.6.2008 pelattu vaiherikas ja viihdyttävä peli päättyi tasapeliin, 3-3 loppu-tuloksella.

Paikalla ollut runsaslukui-nen yleisö sai nähdä 45- vuoti-aan Zoomin valtakunnan julk-kisten ja paikallisista ”nimi-miehistä” kootun - syöpälasten edustajien Sykerö Teamin, ot-tavan yhteen nurmella, hyvällä mielellä hyvän asian puolesta. Päätuomarina toimi yksi Suo-men harvoista naisjalkapallo-tuomareista Lina Lehtovaara.

Urheilu ja raittiusseura Zoo-missa pelaa TV:stä tuttuja tai muuten jukisuudessa näkyviä tunnettuja taiteen, viihteen ja

tiedotuksen ammattilaisia. Pe-rustajajäseninä toimivat 45-vuotta sitten, senaikaiset TV-julkkikset Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti ”Pikkis” Kuusla eli jo legendaarinen viihderyhmä VEK. Seuralla on useita urheilulajeja ohjelmas-saan mutta jalkapallo on niistä ollut ykkössijalla alusta asti. Jäseniä Zoomissa on sen verran paljon että lajeittain pelattujen pelien kokoonpanot voivat vaih-della paljonkin. Turussa pelat-tuun jalkapallon ”hyväntekeväi-syysmatsiin” marssitettiin kova porukka: mm. toimittajat Arto Nyberg ja Juha Kanerva , ohjaa-jat Aku Louhimies, Pentti Kot-kaniemi ja Claes Olsson, näyt-telijät Pekka Strang ,Ville Seivo ja Heikki Pirhonen,kirjailija Mika Wickström joka on Zoo-min 45-vuotisjuhlakirjan tekijä yhdessä Jukka Virtasen kanssa, uutisankkuri/kirjailija Matti Rönkä sekä tietysti ”Suomen luotettavin mies” Arvi Lind.

Sykerö Team oli puolestaan koonnut riveihinsä tunnettuja turkulaisia palloilulajien- ja kulttuurin edustajia mm.Timo Nummelin, Marco Casagran-de, Mikko Koivu ja J-P Mikko-la. Pyörähtipä paikalla näyttä-mässä ”pallonkäsittelytaito-jaan”, myös yksityisetsivä

Jussi Vares, eli kesän Naanta-lissa häntä näytellyt alkujaan turkulainen, näyttelijä Kari-Pekka Toivonen.

Ottelun jälkeen syöpää sai-rastavat lapset ja heidän kave-rinsa palkitsivat osanottajat perinteisillä itsetehdyillä SY-KERÖ- mitaleilla. Lahjashek-kiin saatiin kerättyä tällä ker-taa 13.840 euroa. Loppusum-masta suurin osa tuli ottelun yritysyhteistyökumppaneilta ja muutama sata euroa vielä portilta myydyistä lipuista.

Useat näistä yhteistyökump-paneista ovat olleet kiitettä-västi mukana vuosittain tuke-massa hyväntekeväisyysotte-lun järjestämistä.Järjestelyissä mukana olleet muut tahot - juontajat, tekniikka, tilan-vuokra ja viihdeohjelma on saatu lahjoituksena tai tehty veloituksetta suurella sydä-mellä.

Teksti: Heikki Kylliäinen Kuva: 7 päivää-lehti

Hyväntekeväisyysjal-kapallo-ottelu Sykerö Team - ZOOM oli jär-jestyksessä jo kahdes-toista erityisesti syö-pälasten ja nuorten syöpäpotilaiden tar-peisiin varojakerää-vistä ja Kupittaalla järjestetyistä otteluis-ta.

Vihreän veran ritarit vauhdissa Kupittaalla

Nuortentupakointi huolestuttaaVaikka nuorten tupakointi on viime vuosina vähentynyt muutamalla prosenttiyksiköl-lä, on huolestuttavaa todeta, että 18-vuotiaista vieläkin polttaa melkein 30 %. Tupa-kointia harjoitellaan erityises-ti 12-14 vuoden iässä, jolloin lapset ovat kehityksessään herkässä vaiheessa sekä fyysi-sesti että psyykkisesti. Niko-tiiniriippuvuus saattaa syntyä muutaman kokeilusavukkeen yhteydessä. Viime vuoden ti-lastosta tiedetään, että 14-vuo-tiaista pojista polttaa 25 % ja tytöistä 7 % , 16-vuotiaista 21 % ja 23 % ja 18-vuotiaista lähes 30 %. Siis rippikoulu-ikäisillä tupakointi kolmin-kertaistuu.

Rippileireillä on saanut polttaa!On hämmästyttävää, että vuo-den 2007 rippileireistä oli yli puolessa tupakointi sallittua 14-15 vuotiaille lapsille! Iässä, jossa tupakankäyttö kolmin-kertaistuu, vaikka tupakan myynti alaikäisille on kiellet-tyä !

Kirkon päätöksiä vuonna 2004Kirkon päihdestrategiassa sa-notaan, että ”nuorille on tar-jottava oikeus käydä savutonta

rippikoulua”. Tästä huolimatta lukuisilla rippileireillä on ollut tupakkapaikkoja lapsille. Lää-käreiden painostamana kirkko-hallitus julkaisi joulukuun 18. päivänä 2007 ”suosituksen” savuttomuudesta, joka lähetet-tiin kaikille seurakunnille. Tä-mä ilahdutti lääkärikuntaa, jo-ka oli useita vuosia huomaut-tanut rippilasten tupakointipai-koista. Vuonna 2008 osa seura-kuntien leiripaikoista oli sa-vuttomia, mutta esim Helsin-gin ja Espoon ns. ”savuttomil-la” rippileireillä on ollut syr-jäinen tupakkapaikka, jonne rippilapsi on saanut mennä vain yksinään, ihan ilman ka-vereiden seuraa. Kun tiede-tään, että 14-15-vuotiaiden tupakoinnin pitäisi estyä tai edes vähentyä, on pidettävä todella järjen vastaisena, että lapsille on järjestetty (syrjin-nän pelossa ?) röökipaikka. Rippikouluikäisistä tupakoitsi-joista tuskin kovin moni vielä on piintynyt nikotinisti. Jos heistä olisi esim. puolet niko-tinisteja, ei täydellisen tupak-kakiellon ”syrjintä” kohdistui-si koviin moneen yksilöön.

Tietoa savuttomuu-desta ei ole saatavillaMaamme aikuisväestöstä 4/5 ei ole nikotinisteja. Jos van-hemmat haluavat tietää osallis-tuuko heidän lapsensa todella savuttomalle leirille, jossa ei ole pientäkään tupakkapaik-

kaa metsän siimeksessä, vaiko savulliselle leirille, eivät he saa tätä tietoa mistään kirkon ins-tanssista. Muutamilla ns. ”sa-vuttomilla” leireillä esim. Es-poossa ja Sipoossa on kirkko-hallituksen suosituksesta huolimatta ollut tupakointi-paikka tänäkin vuonna.

TulevaisuusTupakkateollisuus on ollut vas-tuussa kaikkiaan 5 miljoonan ihmisen kuolemasta joka vuo-si. Viime vuosisadalla kuoli maapallolla tupakan aiheutta-miin sairauksiin noin 1oo mil-joonaa henkeä. Jos tupakointi jatkuu maailmassa entisenlai-sena, kuolee tämän vuosisadan aikaan miljardi henkeä tupakan uhreina. Suomessa menehtyy vuosittain 5-6000 kansalaista tupakkasairauksiin kuten sy-dän- ja verenkiertosairauksiin, syöpiin ja keuhkosairauksiin. Tämä on neljä kertaa enem-män kuin itsemurhiin ja 14 kertaa enemmän kuin liiken-neonnettomuuksissa. Tupak-ka on vakava vaara kansanter-veydelle. Ihmisten todellista syrjintää on tupakkatuotteiden tarjolla olo joka paikassa.

Kirkolla on joka vuosi ope-tettavanaan yli 58000 rippilas-ta joka on 88 % ikäluokasta (Kristillinen Kasvatus 2007).

Nuorten terveyden vaaliminen kuuluu myös kirkon tehtäviin. Rippileirien tulee olla savutto-mia. Ne muutamat rippilapset, jotka eivät voi olla viikkoa il-man nikotiinia, voivat suorit-taa rippikoulunsa omassa seu-rakunnassa iltaisin tai päivisin, kuten 8 % rippilapsista tekee muutoinkin. He voisivat myös ennakolta osallistua vieroitus-toimintaan talvikauden kulues-sa ennen rippileiriä. Myös rip-pileirien isosilta ja ohjaajilta tulee edellyttää tupakoimatto-muutta.

Neljä vuotta sitten ilmesty-neessä kirkon päihdestrategi-assa todetaan, että nuorille on tarjottava ”oikeus käydä savu-tonta rippikoulua”. Arkkipiis-pa Jukka Paarma on allekirjoit-tanut tämän 21.4.2004. Olisi-han nyt jo aika toteuttaa tämä strategia.

Tupakka tuhoaa nuorison terveydenEmeritaprofessori, LKT Eeva Nordman

Lähteitä: Kirkon päih-destrategia 2004, sivu 10. Kirkkohallituksen suositus seurakunnille 18.12.2007 Kristillinen Kasvatus 2007 Espoon seurakuntayhtymän rip-pikoulun toimintaohjeet 2008

Lähes kaikissa syöpälasten hyväntekeväisyysotteluissa ollut Timo ”Numppa” Nummelinin (oik.) vierellä toinen yhtä luotettava mies Arvi Lind.

Aikuisten tupakointi on vähenemässä. Terveyskasvatus on mennyt melko hyvin perille aikuisille ja Suomessa tupakoin-ti on voimakkaasti vähentynyt. Miehistä polttaa nykyisin 24 %. 1940-luvulla poltti 75 % miehistä ja 1960-luvulla vielä lähes 60 %. Seurauksena tupakan aiheuttamat sairaudet (sy-dän- ja verisuonitaudit, keuhkosairaudet, hengitysteiden syö-vät) ovat merkittävästi vähentyneet. Naiset ovat aina tupa-koineet vähemmän kuin miehet, pahimmillaan 1970-luvulla naisista poltti joka viides nainen, viime vuonna vain 14 %. Lääkäreistä polttaa enää vain 5 %. Tupakkalait ovat olleet tehokkaita. Ravintolatupakointi on äskettäin lopetettu, sai-raanhoitopiirit ovat julistautuneet savuttomiksi, samoin myös monet kunnat. Kouluissa on tupakointi kielletty. Alle 18-vuotiaille ei lainkaan saa myydä tupakkatuotteita.

Emeritaprofessori Eeva Nordman peräänkuuluttaa nuo-rille ”oikeutta käydä savutonta rippikoulua”.

N:o 2 - 2008 - 23Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Ole huoletta. Me autamme. www.if.fi Puh. 010 19 15 00

Tiina Valtanen,riskiasiantuntija

Jonottamatta parasOdottaminen turhauttaa, etenkin lääkärijonossa. If Henkilöstön Sairaanhoitovakuutus mahdollistaa nopean pääsyn laadukkaaseen hoitoon ja pienentää näin yrityksesi sairauspoissaolokuluja. Lue lisää If Henkilöstön Sairaanhoitovakuutuksesta osoitteessa if.fi tai soita 010 19 15 00.

HOITOKORTTI Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

jäseninä oleville syöpäpotilaille maksettavaa taloudellista tukea varten

Koska Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirissä on pääsääntöisesti siirrytty potilasmak-sujen laskuttamiseen, on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallitus tehnyt päätök-sen ottaa käyttöön yhdistyksen jäseninä olevien syöpäpotilaiden taloudellisen tuen maksatukseen ns. hoitokortin, joka on laadittu yhteistyössä Varsinais-Suomen Sai-raanhoitopiirin kanssa. Järjestelmä yksinkertaistaa taloudellisen tuen hakemiseen liittyvää käytäntöä. Maksukuitteja tai muita asiakirjoja ei enää toimiteta Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle.

Potilas täyttää omat henkilö- ja yhteystietonsa korttiin. Lisäksi korttiin tulee merki-tä rastein, onko yhdistyksen jäsen (ellei ole, taloudellista tukea aletaan maksaa vas-ta jäseneksi liittymisen jälkeen) sekä mitä taloudellista tukea anotaan.

Hoitava taho merkitsee korttiin syövän vuoksi annettuun hoitoon liittyvät hoitojaksot. Hoitopaikan edustaja allekirjoittaa ja lyö leiman korttiin sekä merkitsee korttiin myös diagnoosin ja sen toteamis- tai uusiutumisajankohdan.

Taloudellista tukea ei suoriteta - kuolinpesälle, mikäli korvausta ei ole haettu korvaukseen oikeutetun elinaikana - lääke- ja matkakuluista - hautauskuluista - syövän diagnosointiin liittyvistä tutkimuksista (esim. mammografia)- niistä syövän hoitoon liittyvistä hoitopäivistä, kerroista ja käynneistä, jotka eivät täytä kortissa mainittuja ehtoja

- sellaisista kustannuksista, joista hakija saa korvauksen julkisista varoista tai vakuutuslaitokselta - kotisairaalan, kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai vanhainkodin vuodeosastolla annetusta hoidosta.

Huolellisesti täytetty kortti postitetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle osoit-teella: Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku. Mikäli potilas haluaa keskustella sairaan-hoitajan kanssa, hän voi tuoda kortin henkilökohtaisesti Poliklinikka Karinaan, jos-sa sairaanhoitajan vastaanottoajat ovat maanantaisin klo 10.00 - 12.00 ja keskiviik-koisin klo 8.30 - 10.30.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsen saa syövän iskiessä henkisen tuen lisäksi myös taloudellista tukea Syöpäyhdistyk-seltä. Uuteen hoitokorttiin merkitään kaikki hoitokerrat. Kortin perusteella yhdistys korvaa potilaalle jokaisesta hoitokerrasta kolme euroa. Korvaukset hoidettiin aiemmin niin, että potilas saattoi maksaa lääkärikäyntinsä ja poliklinikkamaksunsa suoraan TYKSin Syöpätautien klinikan vastaanottoon, jolloin hän sai saman tien leiman kuittiin. Potilas keräsi näitä kuitteja puolen vuoden ajan ja toimitti ne Syöpäyhdistyksen potilastoimistoon, joka maksoi hänelle kuittien perusteella korvausta hoitopäivistä tai poliklinikkamaksuista.

Nyt TYKS lähettää laskut hoidoista suoraan kotiin eikä lei-moja enää kerätä.

- Laskutuskäytäntömme muuttui sen myötä, että sairaalamme taloushallinnollinen pal-velukeskus uudistui, kertovat Syöpätautien klinikan ylihoitaja Esko Tähtinen ja osastonhoi-taja Pirjo Haavisto.

Kortti aina mukaanKeväällä otettiin käyttöön pieni sininen hoitokortti, johon merkitään syövän vuoksi annettu hoito. Kortin saa TYKSin Syöpätautien klinikalta tai Syöpäyhdistyksestä. Kortti kannattaa aina pitää mukana, kun menee hoitoon.

Syöpäyhdistyksen korvaus maksetaan osastokäynneistä, poliklinikkakäynneistä, sarja-hoidosta (eli solunsalpaaja- tai sädehoidosta), lääkärinpalkkion omavastuuosuudesta ja lymfahoidosta. Korttiin tulee hoitopaikan edustajan allekirjoitus ja leima ja Syöpäyhdis-tyksen kuittaus. TYKSissä korttiin merkitään myös diagnoosin toteamisajankohta tai sai-rauden uusiutumisajankohta, diagnoosi ja hoitopaikan leima.

Uusi käytäntö vaatii aina totuttelua ja tiedottamista, jotta se tulee kaikkien tietoon. Kun alun epätietoisuus on voitettu, niin TYKSin henkilökunta kuin syöpäpotilaatkin ovat ottaneet uudistuksen myönteisesti vastaan.

- Potilas on meille aina tärkein ja haluamme palvella potilaitamme parhaalla mahdolli-sella tavalla. Tämä on hyvä uudistus, sanovat Tähtinen ja Haavisto.

Tukimuotoja kohdennetaanSyöpäpotilaalle Lounais-Suomen Syöpäyhdistys myöntää hoitopäiväkorvausta kolme euroa vuorokaudesta tai hoitokerrasta, mikäli potilas on ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaa-lassa tai poliklinikalla. Hän voi saada myös syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvauksena yhdistykseltä. Tämä summa on enintään 34 euroa vuodessa. Nuorille, 16-40-vuotiaille syöpäpotilaille annetaan 170 euron avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiessa. Kun lapsi sairastuu syöpään, hänen perheensä voi saada 420 euron avustuksen. Tämän voi saada myös silloin, jos lapsen syöpä uusii tai lapsi menehtyy.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä toimii myös syöpäneuvonta-asema, joka tarjoaa syöpäpotilaille maksuttomasti lakimiehen vastaanoton, neuvontaa sosiaalipalveluissa ja ravitsemuksessa sekä avanteen käytössä. Toiminnassa on myös syöpälääkärin toteuttama varhaisen tuen klinikka, jossa syöpäpotilas ja hänen läheisensä saavat maksuttomasti hen-kistä ensiapua. Kaikille jäsenille avoimia ovat luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvon-ta, rintojen omatarkkailun opastus ja tupakasta vierotus.

Hoitokortti helpottaataloudellisen tuen saamista

Tupakka-akatemiaaloitti vuoden 2008 alussa toi-mintansa poli-Klinikka Ka-rinassa, Itäi-nen Pitkäkatu 30, II kerros. Tupakka-aka-temia tekee yhteistyötä eri järjestöjen, oppilaitosten, kuntien ja muiden terve-yden edistä-mistyötä teke-vien tahojen kanssa väestön terveyden edistämiseksi. Tu-pakka-akatemia toimii myös yksittäisen kansalaisen tukena savuttomuuteen pyrkimisessä. Asema on avoinna joka tiistai klo 16-18. Muina aikoina ta-paamiset sopimuksen mukaan gsm 050 520 3861. Tupakka-akatemian tavoitteina ovat SATASET -hankkeen toimin-tojen jatkaminen: Tupakasta irti - ryhmät, yksilöohjaus, puhelin- ja e-mailivälitteinen neuvonta savuttomuuteen, koulutusta, materiaalin vuok-rausta, erilaisissa valtakunnal-lisissa tapahtumissa oleminen omine työpajoineen, alustuk-sineen ja ständeineen.

Seuraava Tupakasta irti -ryhmä alkaa lokakuussa. Ryh-män vastuuhenkilön, tupakas-tavieroitushoitajan lisäksi ryh-

mäläisten tukena ovat lääkäri, psykologi ja ravitsemustera-peutti. Osallistujat saavat halu-

tessaan nikotiini-korvaushoidon alkupakkauksen puoleen hintaan tai maksutta vie-roituslääkeresep-tin. Osallistumis-maksu on 20 eu-roa. Ilmoittautu-miset ja tieduste-lut gsm 050 5203861 tai säh-köpostitse: mar-

getta.lotila@lssy.fi .

Tervetuloa!

Sataset -verkostoSavuttomat terveydenhuolto-

alan ammattilaiset - verkosto toimii savuttomuuden edistä-miseksi. Verkosto on tarkoi-tettu kaikille terveydenhuolto-alan ammattilaisille ja savut-tomuustyöstä kiinnostuneille. Lisäinformaatio ja ilmoittau-tumislomake ovat osoitteessa: http://www.lssy.fi/savutta/ver-kosto.htm.

SATASET -verkoston logo-na ovat vuoden tupakkarahat.

Avoin ryhmäEntisten tupakkaryhmäläisten ja muidenkin asiasta kiinnostu-neiden avoin ryhmä kokoontuu joka kuukauden viimeinen kes-kiviikko klo 18.00 - 19.00 Cafe Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30, I. kerros. Tervetuloa!

Kurssitoiminnan vastaava hoitaja Katriina Heino9. syyskuuta 2008 toimessaan aloittanut Katriina Heino vas-taa kurssitoiminnan järjestämi-sestä ja suunnittelusta sopeutu-misvalmennus- ja kuntoutus-kursseilla Toiminta- ja palvelu-keskus Meri-Karinassa työryh-mänsä kanssa.

VapaaehtoistyönkoordinaattoriKatja Laine 4. syyskuuta yhdistyksen palveluksessa aloittaneen Laineen toimenkuvaan kuu-luu tuki- ja vertaistukihenki-löiden sekä muiden vapaaeh-

toistyöntekijöiden hyvin-voinnista ja jaksamisesta huolehtiminen sekä heidän välittämisensä erilaisiin va-paaehtoistoiminnan tehtä-viin.

Matkatoimistovirkai-lija Kirsi Lahtonen1. syyskuuta yhdistyksen matka-toimisto Matkarin palvelukseen astuneen Lahtosen tehtävänä on

liike- ja ryhmämatkamyyntityös-tä sekä Lounais-Suomen Syöpä-yhdistys r.y.:n asiakaspalvelu- ja jäsentoimistotehtävistä vastaami-nen. Lisäksi Lahtonen osallistuu matkojen tuotantotyöhön.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 - 2008 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n uusia työntekijöitä

Linnan Apteekin lääkeneuvonta palvelee

joka päivä klo 8-22 numerossa 275 0441Lääkkeiden hintatiedot: www.linnanapteekki.fi

TERVETULOA!Apteekkari ja koko henkilökunta

Lääkäriasema Mehiläinen

Linnan Apteekki, avoinna joka päiväma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19

Pysäköinti P-louhi

NYT SAMAN KATON ALTAKAIKKI

TERVEYSPALVELUT

Avoinnajoka päivä

Hanki S-Etukorttiisi maksuton Visa ja pärjäät yhdellä kortilla kotimaassa ja ulkomailla. Maksaessasi S-Etukortilla S-ryhmän toimipaikoissa, saat 0,5 % maksutapaedun. Ja tietysti kerrytät Bonusta kuten ennenkin.Katso lisää www.s-pankki.fi

KOTONA JA KAUPASSA

VisaVisa aaiiiiissssssssssssssaaaaaaaaaaaaaVVVVVVVViiiiisssVVVVV

-Etukortilla saat maksutapaetua

Taina Niemelä Oykirjanpitotoimisto

Purokatu 25, 20810 Turkupuh. (02) 511 3000faksi (02) 511 3030taina.niemela@tnoy.fi

Katriina Heino Katja Laine Kirsi Lahtonen

I-kurssi: tiistaina 14.10.2008 ja torstaina 16.10.2008 klo 16.00 - 18.30

II-kurssi:tiistaina 14.10.2008 ja torstaina 16.10.2008 klo 18.45 - 21.15

III-kurssi:lauantaina 18.10.2008 klo 10.00 - 12.30 ja sunnuntaina 19.10.2008 klo 15.00 - 17.30

Suuren suosion saavutta-neet MP-Pilates tunnit alkavat

Karinankulman liikuntasalissa, Itäinen Pitkäkatu 30 (1. krs), Turku. MP-Pilates on kehon-hallintamenetelmä, jonka avul-la saavutat terveemmän selän, litteämmän vatsan ja uljaam-man ryhdin! MP-Pilateksella syvät vatsalihakset vahvistuvat ja lihastasapaino paranee. MP-Pilates sopii kaikille, jotka ha-luavat oppia tuntemaan kehon-sa ja nauttimaan liikunnasta. Ennakkotietoja/-taitoja ei tar-vita, aloitamme alkeista.

Ohjaajana toimii kokenut Method Putkisto - Pilates-ohjaaja Minna Sutela, joka on koulutukseltaan liikun-taan erikoistunut luokan-opettaja (www.pilatesbalans-si.fi).

Peruskurssin hinta syöpä-potilaille on 70 euroa, yhdis-tyksen jäsenille 75 euroa ja muille 85 euroa. Kullekin kurssille mahtuu 12 henki-l ö ä . I l m o i t t a u t u m i s e t 10.10.2008 mennessä, henje.

hyppanen@lssy.fi tai puhelin 02-2657 669/ Henje Hyppä-nen-Joutsa.

Peruskurssin käyneillä on mahdollisuus osallistua MP-Pilates-tunneille Karinankul-massa 27.10. - 27.11.2008 maanantaisin ja torstaisin seu-raavasti: klo 16.30 - 17.30 tai 17.45 - 18.45. Tuntien hinta on syöpäpotilaille 150 euroa, jäse-nille 160 euroa ja muille 170 euroa/ 10 kertaa.

MP-Pilates peruskurssit Karinankulmassa

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa perjantaina 24.10.2008 klo 19.00

Nähdään, kuullaan ja koetaan musikaali- ja oopperamusii-kin Tanssien läpi yön - konsertti. Esityksen takana ovat turku-laisen Ääniräätälin Laulustudion nuoret ja aikuiset laulajat. Laulajia säestää pianisti Marja Kalevi. Pääsymaksu 5 euroa.

Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa lauantaina 25.10.2008 klo 14.00

Turun Urkujuhliin liittyvä konsertti, jossa esiintyvät Risto Pulkkinen (laulu), Lari Lehtonen (huilu) ja Jukka Kuninkaan-niemi (positiiviurut). Ohjelma 10 euroa.

Oulaisten Nuorisokuoro ja Laaksojen Kamarikuoro Vox Ardens esiintyy Turun Tuomiokirkossa 2.11.2008 klo 15.00

Laulun ja musiikin juhlaaMeri-Karinassa ja taidekappelissa

Molemmat kuorot ovat menestyneet erinomaisesti sekä kansallisissa että kansainvälisissä kilpailuissa. Kuoroja johtaa musiikin lehtori Tapani Tirilä, jonka Suomen Kuoronjohtajayhdistys valitsi vuoden kuoronjohtajaksi 2003.

Ohjelma 20 euroa. Saatavana en-nakkoon Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen asiakaspalvelutoimistosta Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puhelin 2657 913.

Häät

Merkkipäivät

Muistotilaisuudet

Koulutuspäivät

200 henkilölle

Menuhinnat

25-35¤

Yhteydenotto

Juhlapalvelu:puh. 02-2657 666fax. 02-2657 618www.lssy.fi/palvelut

Meri-Karinan

Juhlapalvelu

N:o 2 - 2008 - 25Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Aurinko on tullut sopivasti esiin Turun päivän kunniaksi ja Heikinmarkkinat houkutelleet runsaasti väkeä Turun kauppa-torille syksyisenä sunnuntaina. Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen vapaaehtoistyöntekijä Marja-Leena Louhi on ollut paikalla jo aamuyhdeksästä. Hän myy arpoja, joiden tuotto käytetään lyhentämättömänä syöpäpotilaiden kuntoutuksen tukemiseen.

- Ihmiset ovat hyvällä tuu-lella ja haluavat auttaa. Auto päävoittona on useimmille toissijainen syy ostaa syöpäar-pa, Louhi luonnehti päivän tunnelmaa.

Paikalle sattuu tuttu rouva Mirja Mäkelä ja hänen naapu-rinsa Marja Millner. Rouvat ovat tulleet torille katselemaan markkinavilinää ja tapaamaan tuttaviaan. Syöpäarpa kelpaa kummallekin.

- Ajattelen näin, että kun olen itse hyvässä kunnossa, niin pitää muistaa huonompi-osaisia, sanoo Mäkelä. Avio-miehensä menehdyttyä syö-pään hän on lahjoittanut kotona tekemiään ompelutöitä Lou-

nais-Suomen Syöpäyhdistyk-selle myyntiin jo pitkään.

Myös Millnerille syövän-torjunnan tukeminen on tärke-ää, koska hän tietää, että syöpä on raskas sairaus niin potilaille kuin omaisillekin, varsinainen niskalenkki. Syöpä koitui Mill-nerinkin miehen kohtaloksi ja itse hän on toipunut rintasyö-västä. Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen asiantuntijaluen-not ja muut tilaisuudet ovat antaneet leskirouvalle paljon.

- Arvan ostaminen on pieni uhraus syöpätyön hyväksi, hän painottaa ja lisää nostavansa hattua kaikille syöväntorjun-nan eteen työskenteleville. - Il-man heitä ei pyörisi mikään.

Louhi jaksaa myydä arpoja iltakuuteen, sillä ostajilta saatu palaute kannustaa.

- Kyllä ihmiset ovat ymmär-täneet ajatella, mihin arvoista saadut rahat menevät. Pienistä rahoista kertyy iso potti tutki-mus- ja tukemistyöhön, joka auttaa kaikkia vähintäänkin syöpää sairastavan tuttavan kautta, sanoo Louhi, joka on tehnyt vapaaehtoista syöväntor-juntatyötä vuodesta 2001, rinta-syövästä parannuttuaan.

Tänä vuonna hän on myy-nyt arpoja markkinoilla yh-teensä 14 kertaa.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Marja Millner (oik.) ja Mirja Mäkelä valitsevat Marja-Leena Louhen myymistä syö-päarvoista mieleistään Turun Heikinmarkkinoilla. Jokaisesta arvasta voittaa vähin-täänkin hyvän mielen, sillä arpajaisten tuotto käytetään syöpäpotilaiden kuntou-tustyön hyväksi.

Ostajat tietävät mihin syöpäarpojen tuottoa tarvitaan

Pienistä summista kertyy iso potti

Syöpäarpajaiset ovat käynnissä - tule mukaan autta-maan! Syöpäpotilaiden kuntoutuksen tukeminen on helppoa, sillä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n maanlaajuiset syöpäarpajaiset ovat käynnissä vuoden 2008 loppuun. Kahden euron hintaisen arvan voi ostaa yhdistyksen arpamyyjiltä, yhteistyökumppani TOK:n kaikista myymälöistä sekä Toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan vastaanoton yhteydessä sijaitsevasta puodista. Päävoittona on tuliterä Ford Ka 1.3 Color, joka on hankittu Automaasta.

Kaarina Hannula järjesti Elä-mälle kiitos -hyväntekeväisyys-konsertin Auran kirkossa elo-kuisena sunnuntaina. Konsertin tuotto oli 2320 euroa. Syöpää sairastavien lasten tukemiseen järjestetyssä hengellisen kan-sanmusiikin konsertissa esiin-tyivät ilman palkkiota Orippään kööri sekä pelimanniyhtye

Tämmäri, joita johti Rita Ilola. Juhla jatkui Hannulan 75-vuo-tissyntymäpäivätilaisuudessa Auran Aseman koululla, jossa oli ohjelmaa sekä puuro- ja kah-vitarjoilu.

- Halusin pitää konsertin, kos-ka olen itse terve ja hyvässä kun-nossa, sanoo Kaarina Hannula, joka on kokenut syövän toistu-

vasti perhepiirissään ja tuntee hyvin syöväntorjuntatyön merki-tyksen. Laulu ja laulaminen on ollut hänelle tärkeää aina.

Tilaisuuden nimeksi tuli Elä-mälle kiitos siksi, että Kaarina Hannula on kiitollinen jokaises-ta elämänsä päivästä, jonka on saanut viettää rakkaan perheensä ja ystäviensä kanssa.

Elämälle kiitos -konsertin järjestäjä Kaarina Hannula haluaa kiittää kaikkia hyvän-tekeväisyyskonserttia tukeneita. Kaarina Hannula luovutti Lounais-Suomen Syöpä-yhdistys r.y.:n toimitusjohtaja Kari Ojalalle konsertin tuoton syyskuussa, käytettä-väksi syöpää sairastavien lasten hyväksi.

Elämälle kiitos -juhlakonsertin tuotto syöpälasten hyväksi

Suomen suurimmat JOULUMYYJÄISET

TURUN MESSU- JAKONGRESSIKESKUKSESSA

Sunnuntaina 7.12.2008 klo 11-18.Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä

Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä,taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja – koristeita, hauskoja leluja –

melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria.

Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset(nro 100) kauppatorilta. Vapaa sisäänpääsy.

Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla.

Myyjät huomio!Myyntipaikkavaraukset

puhelin 2657 688

Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Taiteilija Riki Sorsa alustaaSUHTEENI SAIRAUTEEN

-luentosarjassatiistaina 21.10.2008 klo 18.00

Tilaisuus järjestetään Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Tilaisuus on maksuton. Sydämellisesti

tervetuloa!

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Heman Syyssoitto Meri-Karinassa Seiskarinkatu 35 2.11.2008 klo 15.00 Teema ”Syksyn

sävel kilpailut”

Esiintyjät: Tutta Carpelan Heidi Brunila Arto Nuotio Kike Elomaa Ola Mikola Janina Soinranta Juha Simola Merja Välilä Säestää Atlas orkesteri

Väliajalla puffetti Arpajaiset Liput 15 �

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Hematologiset potilaat ja heidän läheistensä ryhmä

- Palliatiiviseen eli oireita lie-vittävään hoitoon siirtyminen ja saattohoidon aloittaminen ovat tärkeitä päätöksiä. Paran-tumattomasti sairas voi tarvita oireita lievittävää hoitoa pit-kään, jopa vuosia. Saattohoito ajoittuu lähemmäksi potilaan todennäköistä kuolemaa ja sen ennuste on viikkoja tai enin-tään kuukausia. Saattohoito ei ole vain kuolevan oireiden hoi-toa, mutta oireiden onnistunut hoito on hyvän saattohoidon edellytys. Elämän ja kuoleman välimaastossa olevat päätökset eivät ole helppoja, mutta eivät mahdottomia ja parantumatto-masti sairaalle ihmiselle aina elintärkeitä, selvittää Terho-kodin ylilääkäri Juha Hänni-nen, joka on toiminut myös Kuolevan potilaan oireiden hoitoa linjanneen Käypä hoito-suositustyöryhmän puheenjoh-tajana.

Kuoleman ”diag-nosointi” tärkeää hoitolinjauksen tekemiselleKuolevan potilaan oireita voidaan lievittää, mikäli lähestyvä kuole-ma tunnistetaan ja tehdään sen edellyttämä asianmukainen hoi-tolinjaus siirtyä taudin parantami-seen tähtäävästä hoidosta oirei-den lievitykseen. Asiasta keskus-tellaan perusteellisesti ja mahdol-lisimman rauhallisissa olosuh-teissa sekä potilaan että hänen läheistensä kanssa. Oireita lievit-tävään hoitoon siirrytään kun

potilaan kuolemaan johtavan pe-rustaudin etenemiseen ei enää voida hoidolla vaikuttaa. Palliatii-visen hoidon päämääränä on kuolevan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämän-laatu. Liian myöhäinen oireiden hoidon aloittaminen voi lisätä potilaan kärsimyksiä ja johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

Saattohoidosta ja oireita lie-vittävästä hoidosta puhutaan yleisimmin syöpäpotilaiden yhteydessä, mutta sama tarve voi luonnollisesti olla kaikilla kuolevilla, esimerkiksi keuh-koahtaumatautia tai sydämen vajaatoimintaa sairastavilla, dementia-, MS- ja ALS-poti-lailla sekä munuais- tai maksa-tautia sairastavilla.

Potilas mukana pää-töksenteossaLaki potilaan asemasta ja oi-keuksista velvoittaa kunnioitta-maan potilaan itsemääräämisoi-keutta. On ratkaisevan tärkeää, että potilas ja hänen läheisensä ovat tietoisia hoitopäätösten pe-rusteista ja seurauksista ja poti-las voi osallistua päätösten te-koon. Hoitoa koskevien keskus-telujen sisältö ja päätökset kir-jataan sairauskertomukseen.

- Elämän loppuun liittyvistä kysymyksistä olisi tärkeää kes-kustella ajoissa. Joskus keskus-telua potilaan toiveista lähesty-vän kuoleman hetkellä lykätään liian pitkään, jolloin potilaan omaa tahtoa ei enää saada sel-vitettyä. Kuolemasta puhumista ei pitäisi ajatella lopullisena tuomiona, vaan mahdollisuute-na valmistautua vääjäämättä edessä olevaan luonnolliseen elämäntapahtumaan. Mahdolli-suus valmistautua on sekä poti-laan että hänen läheistensä etu, pohtii Hänninen.

Oireita lievittävä lääkehoito on vain osa kuolevan potilaan hoitoa. Kuoleva ei kaipaa lievi-tystä vain kipuihinsa, vaan tar-vitsee usein apua myös turvatto-muuteen, yksinäisyyteen, tar-peettomuuden tunteeseen ja ah-distukseen. Elämän loppuvai-heessa on tärkeää huolehtia myös psykologisista, sosiaalisis-ta, maailmankatsomuksellisista ja hengellisistä tarpeista. Taval-lisimpia fyysisiä oireita kuole-man lähestyessä ovat uupumus, heikkous, laihtuminen, kuivumi-nen, nesteen kertyminen vatsa-onteloon, kipu, hengenahdistus, yskä, ummetus, ahdistuneisuus ja masennus. Delirium eli seka-vuus on yleinen oire, jota tulee ehkäistä ja hoitaa. Oireiden lää-kehoito on tiivistetty myös suo-situksen potilasversioon.

Kuolevan kärsimystä ja oireita hoidettava tehokkaasti- Kuoleman läheisyys tuo poti-laille usein pelkoja tai halun jouduttaa kuolemaansa. Halu kuolla liittyy usein kipuun, ma-sennukseen, potilaan kuihtu-miseen ruokahalun vähenemi-sen johdosta ja suorituskyvyn heikkenemiseen. Kipu, mutta myös kivun pelko aiheuttaa usein kuolevilla stressiä, joka lisää potilaan kärsimystä ja toi-vottomuutta, siksi kipua pyri-tään hoitamaan mahdollisim-man tehokkaasti. Monet kuole-vista pelkäävät nimenomaan kuolemaan liittyviä kipuja ja jo tieto siitä, että kipuja voidaan lievittää, voi rauhoittaa heidän oloaan, selvittää Hänninen.

Kipulääkkeiden vaikutusta seurataan ja tarvittaessa lääk-keitä tai annostusta lisätään. Potilaan muuta lääkitystä kar-sitaan haitallisten yhteisvaiku-tusten vähentämiseksi.

Kuolevan potilaan oireiden hoitoa käsittelevän Käypä hoi-to -suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Pallia-tiivisen Lääketieteen yhdistyk-sen asettama työryhmä. Suosi-tus on tarkoitettu kaikille kuo-levien hoitoon osallistuville terveydenhuollon ammattilai-sille. Suosituksessa keskitytään oireiden lääkehoitoon, sillä lääkkeettömistä hoidoista ja vuorovaikutuksesta, jotka ovat merkittävä osa kuolevan hoi-toa, ei ole saatavilla riittävästi tutkittua tietoa. Potilaalle ja hänen läheisilleen suosituksen sisältö on tiivistetty potilasver-sioon, joka on myös luettavissa Internetissä osoitteessa www.kaypahoito.fi.

Tavoitteena potilas-lähtöinen, perhe-keskeinen ja moniammatillinen saattohoitoSuomessa mahdollisuus saada asiantuntevaa loppuvaiheen hoi-toa vaihtelee suuresti eri puolilla maata. Saattohoitokoteja on vain neljällä paikkakunnalla, niistä yksi Turun Hirvensalossa, jossa 20-paikkainen Karinakoti on palvellut vuodesta 1995.

Juha Hänninen kaipaa Suo-meen Irlannin mallia. - Irlannis-sa palliatiivinen hoito on järjes-tetty kansallisesti kolmella tasol-la. Oireita lievittävä hoito on asennoitumistapa, johon pyri-tään kaikissa hoitoyksiköissä. Yleissairaalatasolla on saatavis-

sa konsultointiapua erikoisosaa-jilta ja erikoissairaanhoidossa on valmius kuolevan potilaan vaati-vampaan hoitoon. Suomessa tämä tarkoittaisi noin 500 pallia-tiiviseen hoitoon erikoistunutta vuodepaikkaa, pariasataa eri-koistunutta kotisairaanhoitajaa

ja vastuuhenkilöitä kaikkiin ter-veydenhuollon yksiköihin.

Kuolemaa edeltävässä laa-dukkaassa palliatiivisessa hoi-dossa potilaan oireita seurataan järjestelmälllisesti ja niitä lie-vitetään. Kuolevan koko lä-heispiirin psykososiaalista ja

henkistä hyvinvointia seura-taan ja tuetaan. Vaativaan tie-don jakamiseen ja kommuni-kointiin varataan riittävästi ai-kaa ja siinä kouluttaudutaan.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Jarna Lindroos

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat26 - 2008 - N:o 2

Lounais-Suomen Saattohoito-säätiön perustamiseen osallistui aikanaan kuusi kuntaa, kuusi seurakuntaa, seitsemän yhdis-

tystä tai säätiötä, kolme yritystä sekä yhdeksän yksityishenki-löä. Keskeisiä perustajia olivat Turun kaupunki, Turun ja Kaa-rinan seurakuntayhtymä sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y. Säätiö rakensi vuonna 1994 saattohoitopotilaille Turun Hirvensaloon 20-paikkaisen Karinakodin.

Lisäksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on 1980-luvulta lähtien järjestänyt oireenmu-kaista ja saattohoitoa syöpäpo-tilaille kotisairaanhoitona. Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y. on tukenut elämänsä loppuvaiheessa olevia myös perustamalla Syöpäsäätiön, Lounais-Suomen Saattohoito-säätiön ja Moikoisten Syövän-tutkimussäätiön kanssa Turun yliopistoon viiden vuoden ajaksi (2005 - 2009) palliatiivi-sen lääketieteen lahjoituspro-fessuurin.

Elämän loppuvai-heessa kaivataan erityisosaamistaTällä hetkellä kunnat kilpailutta-vat saattohoitopalveluja yksi-tyisten palveluntuottajien kes-ken. Suomalaisissa saattohoito-kodeissa on erikoiskoulutettu henkilökunta, rauhalliset toimin-taolosuhteet sekä korkea laatu. Saattohoitokotipalveluja tuotta-vien asiantuntijaorganisaatioi-den mielestä tällä hetkellä kun-nat kuitenkin hankkivat palvelu-ja korkean laadun sijasta huoke-alla hinnalla. Tarjouspyynnöissä saattaa laadullisten kriteerien osuus olla vain 30 prosenttia ja hinnan osuus 70 prosenttia.

Kotisaattohoitoatulisi kehittääSaattohoitokotien rinnalla tuli-si tehostaa kotikuolemien mah-

dollisuutta. Käytännössä tämä merkitsisi tarvittavan saatto-hoitovapaan myöntämistä kuo-levan potilaan läheiselle sekä ympärivuorokautisen oireen-mukaisen ja saattohoidon hal-litsevan kotisairaalatoiminnan olemassaoloa.

Hoidon periaatteista tulee sopia potilaan ja hänen läheistensä kanssaPalliatiiviseen eli oireita lie-vittävään hoitoon siirtyminen tai saattohoidon aloittaminen ovat tärkeitä päätöksiä. Hoi-don periaatteista tulisi sopia yhteisymmärryksessä potilaan ja läheisten kanssa. Potilaan tulee olla tietoinen hoitopää-tösten perusteista ja seuraa-muksista.Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista velvoit-

taa kunnioittamaan potilaan itsemääräämisoikeutta. Tosin nämä periaatteet voivat olla vaikeita toteuttaa, jos hoito-linjaus tai saattohoitopäätös tehdään liian myöhään.

Saattohoidossa aikaa varattava myös omaisten tukemiseenSosiaali- ja terveysministeriö on hil jat tain julkaissut ”Ikäihmisten palvelujen laa-tusuosituksen”, jonka mu-kaan henkilöstömitoitusta suunniteltaessa ja arvioitaes-sa otetaan huomioon seuraa-vat tekijät:

• ”asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve ”• ”palvelurakenne, palvelujen tuottaminen ja saatavuus ”• ”henkilöstöön ja työn orga- nisointiin liittyvät tekijät”

Mitoituksessa on otettava huomioon potilaan avun tarve ja erityistilanteet, kuten saatto-hoito. Saattohoidossa huomat-tava määrä työaikaa tarvitaan potilaan lisäksi läheisten tuke-miseen. Tähän tarvittavaa hen-kilöstöresurssia ei ole huomi-oitu valtakunnallisissa mitoi-tusohjeissa. Tämä johtaa saat-tohoitoyksiköiden riittämättö-mään henkilökuntaresurssoin-tiin.

- Kehitettäessä erilaisia palvelumuotoja tulisi vaihto-ehtoisissa ratkaisuissa entis-tä enemmän ottaa huomioon ihmisten yksilöllisyys. Kyse on mitä suurimmassa määrin työstä, johon tarvitaan mei-dän kaikkien osallistumista. Kaikenikäisten yhteiskunta ja hyvä vanhuus turvataan vain yhteistyöllä, haastaa Kari Ojala.

- Hyvä kuolema on jokaisen saattohoito-vaiheen potilaan toive ja myös oikeus. Me suomalaiset olemme kuitenkin saattohoi-tovaiheessa eriarvoi-sessa asemassa johtu-en hoitopaikkojen vähyydestä ja sijain-nista, totesi toimitus-johtaja Kari Ojala Meri-Karinassa 15.9.2008 järjestetys-sä saattohoitosemi-naarissa.

Hyvälle kuolemalle on luotava edellytykset

Kuolema on elämän normaali päätepiste. Jokaisella parantu-mattomasti sairaalla on oikeus saada kipua ja muita oireita lievit-tävää hoitoa ja tukea kuoleman lähestyessä. Odotettavissa olevan kuoleman tunnista-minen ja sen edellyt-tämän hoitolinjauk-sen tekeminen mah-dollistavat elämän loppuvaiheessa olevan parhaan mahdollisen hoidon. Parantumat-tomasti sairasta hoi-detaan lievittämällä oireita ja kärsimystä lääkkein ja henkisellä tuella.

Kun mitään ei ole enää tehtävissä on vielä paljon tehtävissä

Elämän ja kuoleman välimaastossa olevat päätökset eivät ole helppoja, mutta eivät mahdottomia ja parantumattomasti sairaalle ihmiselle aina elintärkeitä, toteaa Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen.

Potilaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitet-tava. Hän itse saa päättää kenelle kertoa sairau-destaan - tai olla kertomatta kenellekään. Myös siitä, milloin kertoo, on potilaan päätettävis-sä.

Useimmat ihmiset jakavat sairauden tuomat huolet ja murheet läheistensä kanssa. On myös ihmisiä, jotka eivät kerro vakavasta sairaudes-taan edes perheelleen ennen kuin viime met-reillä. Silloin läheiset saattavat joutua ymmäl-leen, miten tässä näin kävi.

Läheisen tai läheisten ihmisten ottaminen mukaan sairauden alkuvaiheesta lähtien on hyvä asia, mutta siitä päättää potilas itse. Va-kava sairaus ei kosketa pelkästään sairastavaa, vaan koko perhettä ja lähipiiriä. Jos läheiset ovat mukana alusta alkaen hoitoprosessissa, silloin jokainen tietää missä vaiheessa tauti on,

Kun ihminen on parantumatto-masti sairas, kuolemasta puhumi-nen saattaa tuntua vaikealta. Asian lausuminen ääneen ei kuitenkaan tarkoita elämän loppumista siihen, vaan valmistautumista mahdolli-simman hyvään loppuelämään.

Kuolemasta ei aina ole helppo puhuamiten sitä hoidetaan ja mitä hoidoilta on vielä odotettavissa.

Kun päätös aktiivihoidon lopettamisesta tulee eteen, niin mahdolliset ristiriitatilanteet voidaan keskustella läpi. Vaikka potilas itse on valmis hyväksymään aktiivihoidon lopettami-sen, niin perheenjäsenten näkemykset hoidon jatkamisesta saattavat vaihdella hyvinkin pal-jon. Lähestyvän kuoleman hyväksyminen ei kenelläkään ole helppoa.

Asian esille ottaminen riittävän varhaisessa vaiheessa antaa kaikille mahdollisuuden yrit-tää sisäistää tilanne mahdollisimman hyvin. Kun potilas yhdessä läheistensä kanssa kes-kustelee lääkärien ja hoitohenkilökunnan kanssa asiasta, niin voidaan välttää monia yli-optimistisia toiveita sairauden ”parantamises-ta” ja aktiivihoidon hyödyistä.

Jos potilas ja läheiset eivät ole keskustelleet aktiivihoidon lopettamiseen liittyvistä asioista keskenään, siirtymisestä palliatiiviseen tai saattohoitoon, niin kuoleman jälkeen saattaa jälkeenjääneille tulla epätietoisuutta siitä, mitä on tehty ja mitä olisi vielä ehkä voitu tehdä. Tilanne saattaa kärjistyä syytöksiin hoitohen-kilökuntaa kohtaan tai omaiset ryhtyvät riite-lemään keskenään.

Teksti: Timo Moberg

N:o 2 - 2008 - 27Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

VANHANAJAN JOULUAATTOILLALLISET JA JOULUKONSERTTIMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa ja taidekappelissa

Seiskarinkatu 35, Turku,PERJANTAINA 5.12.2008 klo 18.00

Illalliskortti 21,50 euroa.Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Ilmainen linja-autokuljetus Turun Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, klo 17.30.Paluu samaan paikkaan tilaisuuden jälkeen.

Illalliskorttitilaukset Meri-Karinan keskuksesta, puhelin (02) 265 7666.

Paula Kivi yllättyi kuullessaan voittaneensa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenhan-kintakilpailun ja saavansa pal-kinnoksi yhdistyksen matka-toimisto Matkarin lahjakortin. Hän on ollut yhdistyksen jäsen kolmisen vuotta.

- Kyllä se melkein niin on, että mukaan lähdetään kun itse tai joku läheinen sairastuu, tuu-maa Paula Kivi, joka on paran-tunut ihon tyvisolusyövästä.

Hymyilevän jäsenhankki-jan mielestä Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen kannattaa kuitenkin liittyä, vaikka syö-pä ei koskettaisikaan lähipii-riä juuri nyt. Hän muistuttaa, että yhdistyksen kautta pää-see helposti tarkastuttamaan itsensä, jos syöpäepäilyjä il-menee. Lisäksi yhdistys tar-joaa jäsenilleen tietoa, neu-vontapalveluja ja vertaistu-kea, joita Paula Kivi voi ak-tiivisena vertaistukihenkilönä suositella.

Paula Kivi pitää hyödyllisi-nä myös yhdistyksen jäsenil-leen järjestämiä edullisia mat-koja, joille hänkin on ehtinyt osallistua. Paula Kivi ei ole kuitenkaan vielä milloinkaan matkustanut Ruotsia ja Viroa pidemmälle, joten palkinto-

matkasta muodostuu epäile-mättä varsin mieleenpainuva kokemus.

Sadan euron arvoisen mat-kalahjakortin voittivat seuraa-vat henkilöt: Ritva Pihlava, Pertti Salo, Leena Järvi, Ritva Kopola ja Ritva Toivonen.

Ahkera jäsenhankkija Paula Kivi palkittiin työstään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkarin 500 euron lahjakortilla. Ilahtunut Paula Kivi ei ole vielä päättänyt, minne matka suuntautuu, mutta varmasti jonnekin, missä paistaa aurinko. Hellehatulla hän suojaa itseään haitalliselta UV-säteilyltä, jottei pa-ri vuotta sitten sairastettu ihosyöpä pääse uusiutu-maan.

Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. on saa-nut tänä vuonna kaik-kiaan 1280 uutta jä-sentä syyskuun lop-puun mennessä. Hy-vään lopputulokseen päästiin vapaaehtois-ten jäsenhankkijoiden merkittävällä panos-tuksella. Kaarinalai-nen Paula Kivi kiri yhdistyksen järjestä-män vuoden 2008 jä-senrekrytointikilvan voittajaksi.

Paula Kivi voitti Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen jäsenhankintakilpailun

PROTEESI-ASIAKAS

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

TURKU

Ostaessasi meiltänormaalihintaiset

Rintaliivit, kokoliivittai uima-asun

Teemme valitsemaasimalliin taskun

ILMANLISÄVELOITUSTA!

TUOKIOSSA UUSI LOOK... KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO KAKSI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle aina henkilökohtaista palvelua

viihtyisässä ympäristössä.

Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha)Puh. 02- 250 2233AVOINNA: ark. 8. - 17.00

MUUT LIIKKEET: ESPOO JYVÄSKYLÄ LAHTI HELSINKI OULU

Sinua palvelevat Mari, Katja ja Miia

Erittäin laaja malli - ja värivalikoima on nyt myös

sinun käytössäsi.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat28 - 2008 - N:o 2

Turun Sanomat- enemmän kuin yksi lehti

Treffi joka keskiviikkoExtra joka lauantaiTS Talous kerran kuussa tiistaisin TS Teema yli 20 kertaa vuodessa

Pienistä iloista suuriin uutisiin. www.turunsanomat.fi