N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

Matti Salmisen ääni jylisi elo-kuussa Giuseppe Verdin Re-quiemin vavahduttavia säveliäTurun pimenevään iltaan suur-konsertissa, joka toteutettiinSuomen Joutsenella. Musiik-ki kantautui helposti vanhanVulcanin puusepänverstaanpaikalle. Saattoipa tarkkakor-vainen kuvitella kuulevansahäiveitä Jumalten vihan jy-risevästä kumusta Stålarmin-kadun ja Kupittaankadun ilta-liikenteenkin yli. Kuningas-basso oli palannut juurilleen.

Kaikkien muiden ansioi-densa ohella kamarilaulajaMatti Salminen on kansainvä-lisesti tunnetuin lounais-suomalainen syöväntorjunta-työn kummi. Maailmankuulul-le bassolaulajalle oli itsestäänselvää, että Suomen Joutsenenspektaakkelin tuotto tuloutet-tiin Lounais-Suomen Syöpä-yhdistykselle. Matti Salminenon antanut mittavan panoksentaisteluun syöpää vastaan yli20 vuoden ajan ja nähnyt työnmyös kantavan hedelmää: vuo-sien kuluessa on tämän kan-santautimme torjunnassa otet-tu monta edistysaskelta. Tum-man soinnun menestystarinaanlyö se, että nyt Matti Salmi-nen on joutunut silmätyksinsyövän kanssa myös perhepii-rissä.

Matti Salmisen puoliso, toi-mittaja Arja Rinne, on kah-denkymmenen vuoden ajan ol-lut paitsi miehensä elämän-kumppani, myös manageri jahuoltaja. Kaksi vuotta sittentuli Matin vuoro olla Arjan tu-ki ja turva. Munuaissyöpä pa-kotti Arjan vaativaan leikkauk-seen ja raskaisiin hoitoihin.Pahin on nyt ohi, mutta syövänkohdanneen perheen tuska,taistelu ja huojennus ovat tuo-reina mielessä. Salminen tie-tää senkin, että aina ei kamp-pailua voiteta. Sisar Maija jou-tui lähtemään tästä maailmastasyövän uhrina. Viimeisten päi-vien ankaruutta lievensi Meri-Karinan hoivayksikön tarjoa-ma hoito ja huolenpito. Meri-Karinan alueella sijaitsevastaKarinarannan tehostetun pal-velun kodin miljööstä saatel-tiin viimeiselle matkalleenmyös Matin isä, Heikki Salmi-nen.

Henkilökohtaiset koke-mukset eivät kuitenkaan olesyy siihen, miksi Matti Salmi-nen aikanaan lähti Lounais-

Suomen Syöpäyhdistyksen tu-kijaksi. - Näissä hommissa sai-si hyväntekeväisyystalkoissaolla vaikka joka ainoa päivä:pyyntöjä tulee aivan mahdotto-masti, ja kaikki asiat ovat tie-tysti arvokkaita ja tärkeitä.Olen kuitenkin omalta osaltanipäättänyt, että syöväntorjuntaon se minun juttuni. Minä olensaanut nähdä läheltä, mitentärkeää tämä työ on ja mitentehokkaasti sitä täällä tehdään,sanoi Salminen vieraillessaanMeri-Karinassa päivää ennenSuomen Joutsenen konserttia.

JuurillaMatti Salmisen juuret ovat lä-hellä Syöpäyhdistyksen ny-kyisiä toimitiloja. Hänen syn-tymäkotinsa oli Stålarminka-dulla. Martin koulun laulun-opettaja Aune Kuparinen joh-datteli kuusivuotiaan Matinlaulajan tielle Turun Työväen-yhdistyksen Lapsikuoron ri-veissä. Samassa kuorossa lau-loivat kaikkien tuntemat vel-jekset Stålarminkadun toiseltapuolelta: Seppo, Matti ja Tep-po Ruohonen.

Varhaisessa lehtikuvassakissanrusettikaulaiset pikku-pojat Matti Salminen ja SeppoRuohonen kajauttelevat duet-toa kuoron eturivin solisteina.Matti Salmisen nuoruudenkotioli Kupittaankadulla. Työmat-ka telakan puuverstaalle kestiviisi minuuttia. Töihin olimentävä kesken opintojen, kunäiti Maire kuoli nuorena. IsäHeikin tulot eivät yksin riittä-neet perheen elättämiseen.

Telakan puuverstaalta lähtimaailmanvalloitukseen myöstangolaulaja Esa Pasa. Taiteili-janimen keksi Matti SalmiselleTapio Koivunen, jonka sekstet-ti oli 1960-luvulle tultaessaTurun seudun tanssilavojensuosituimpia yleisömagneette-ja. Matti Salminen pääsi ko-keilemaan ääntään Nummen-pakan koulun lähellä sijain-neen talon kellariin, missäsekstetti harjoitteli. Seuraava-na lauantaina oli keikka Mynä-mäen paviljongilla. Salminensanoi Koivuselle, että keikkakäy, mutta jonkun muun nimenkuin omani saatte laittaa lehti-ilmoitukseen. Lauantain Tu-run Sanomista uusi tangotähtisai sitten lukea, että Mynämä-en keikalla debytoi Esa Pasa -

niminen laulaja. Esa PasanaSalminen tienasi pitkään pik-kurahoja puusepän hommienohella. Tuolta ajalta on mie-leen jäänyt kunnioitus kaikkeamusiikin tekemistä kohtaan.

- Minä en suostu karsinoi-maan musiikkia. Kaikissa mu-siikin lajeissa on hyvää muttapaljon enemmän huonoa.Kaikkeen taiteeseen pitää suh-tautua vakavasti. Olen varma,että Satumaa -tangoa lauletaanvielä sadankin vuoden päästä.Siihen mennessä on unohduk-sen yöhön kadonnut tosi mon-ta keskinkertaista ooppera-aa-riaa, sanoo kuningasbasso, jo-ka sanojensa vakuudeksi on le-vyttänyt oopperan ja liedienohella myös iskelmää ja laulel-mia. Niin, ja joululauluja.Matti Salmisen ja urkuri ErkkiAlikosken Lounais-SuomenSyöpäyhdistykselle tekemälevytys "Taas kaikki kauniitmuistot" oli merkittävä virs-tanpylväs yhdistyksen varain-hankinnassa ja edelleen mo-nelle turkulaiselle se cd, jokatuo kotiin oikean joulutunnel-man.

Takaisin TurkuunVuosikymmenten maailman-valloituksen jälkeen Matti Sal-mista nähdään entistä useam-min myös kotikaupungissaanAuran rannoilla. Hän on tai-teellisena johtajana, kun ensikesäksi valmistuu AurajoelleForum Marinumin edustalleRichard Wagnerin unohtuma-ton Lentävä Hollantilainen.Rannalle rakennetaan peräti5000 hengen katsomo. Lavas-teina komeilee kaksi uljastaTurun symbolia: Suomen Jout-sen ja Aurajokeen poikittainhinattava Sigyn. Roolit MattiSalminen lupaa täyttää "koko-naan kotimaisin mutta ehdo-tonta kansainvälistä huippuaedustavin voimin". Lupaus saaoopperan ystävän odottamaanmarraskuista miehityksen jul-kistamista ja ensi kesän suurta-pahtumaa suorastaan vesi kie-lellä.

Teksti: Markku HeikkiläKuva: Ulla Roine

Oopperalaulaja Matti Salminen on antanut mittavan panoksen taisteluun syöpäävastaan yli 20 vuoden ajan ja nähnyt työn myös kantavan hedelmää.

Kuningasbasso sotiisyöpää vastaan myöskotirintamalla

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2004 - N:o 2

Frivilligarbete är från gammalt känt i Finland som grannhjälp och talkoarbete. Den viktigaste moti-verande faktorn bakom finländarnas frivilligverksamhet är viljan att hjälpa. Frivilligverksamhet är ar-bete som vanliga människor utför med egna färdigheter och på egna villkor. Verksamheten på dentredje sektorn eftersträvar ingen vinst och grundar sig på frivillighet.

Man beräknar att organisationerna har ca 665 000 frivilligarbetare. Frivilligarbetarna använder ca123 miljoner timmar om året för verksamheten. Mätt i pengar skulle detta arbete motsvara ca 2 mil-jarder euro.

Inom Sydvästra Finlands Cancerförening representerar verksamhets- och servicecentret Meri-Ka-rina den bästa möjliga formen av frivilligverksamhet man kan tänka sig. Meri-Karina har blivit sym-bolen och hjärtat för det frivilliga arbetet med cancerbekämpning i Sydvästra Finland. Otaliga frivil-liga har varit med om att samla in medel för centret.

Organisationerna fyller luckorna i samhällets skyddsnät

Frivilligverksamhet utgör ett betydande komplement bland annat till den offentliga social- och häl-sovården, och samarbetar också med denna. Men frivilligarbete ersätter inte professionella insatser.Den tredje sektorn, alltså organisationerna och frivilligarbetet, betraktas som en tredje stöttepelarevid sidan av staten och företagen. Organisationerna ger samhällets serviceproduktion ett bra stöd,men framtiden utvisar om organisationerna behövs allt mer för att fylla luckorna i samhällets skydds-nät.

Sydvästra Finlands Cancerförening har bra erfarenheter av företag som har särskilda program föratt uppmuntra medarbetarna till frivilligarbete. Företagen har också verksamhet där medarbetarnakan bekanta sig med och göra en insats i en frivilligorganisation under en hel arbetsdag.

Frivilligarbete håller på globaliseras. Då staterna skär ner på många av sina sociala program, serman att den andelen frivilligarbete växer överallt i världen.

Frivilligarbete inget man framhäver offentligt

I Finland är frivilligarbete något man utför i det tysta. Det är inget man lyfter fram i offentligheten.Finländarna accepterar inte belöningar. I vår kultur värdesätter man medborgarverksamhet men

anser anspråkslöshet vara en dygd.Frivilligorganisationernas traditionsenliga och ur samhällssynvinkel viktigaste uppgift är att som

grupp påverka medlemmarnas och medborgarnas förmåner och behov av service. Det här är en upp-gift som ingen annan kan axla. Frivilligarbete lyfter fram centrala strukturella och värdemässigaproblem i samhället. Det finns ingen utbildning i frivilligarbete, knappt ens vägledning. Om en stu-derande vid ett gymnasium, en yrkeshögskola eller ett universitet hade möjlighet att få extra poänggenom att, som en del av studierna, utföra frivilligarbete och skaffa sig kunskaper om ämnet, vore detlättare att skingra den misstro, rädsla och motsträvighet som frivilligarbete i många fall väcker.

Sist och slutligen kommer ju nyttan med frivilligarbete oss alla till godo.

ARBETE MED CANCERBEKÄMPNING ÄR FRIVILLIGARBETE SOM BÄST

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: kari.ojala@lssy.fiPäätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 270.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2005

Uusi tapa ajatella mustavalkoisesti.Vapaudu ennakkoluuloista. Toshiba haastaa mustavalkoiset käsityksetvärikopioinnin kalleudesta. Uusi e-STUDIO 3511/4511 tekee sekävärillisiä että mustavalkoisia dokumentteja. Lisäksi se tulostaa,skannaa ja toimii tarvittaessa vaikka faksina. Vihdoinkin todellinenjokaisen toimiston monitoimilaite tavallisen mustavalkoisen hinnalla!www.toshiba-doc.com

Toshiba StoresScribona Suomi OyPitkämäenkatu 6, 20250 TURKUPhone +358 (0)2 4690 888, Fax +358 (0)2 4690 890

Kari Ojala

Verkställande direktörSydvästra-Finlands Cancerförening r.f.

ToimitusjohtajaLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Vapaaehtoistyö on tunnettu Suomessa vanhastaan naapuriapuna ja talkootyönä. Keskeisin suomalai-sia vapaaehtoistoimintaan motivoiva tekijä on halu auttaa. Vapaaehtoistoiminta on tavallisen ihmisenehdoin ja taidoin tehtävää työtä. Kolmannen sektorin toiminta on voittoa tavoittelematonta ja vapaa-ehtoisuuteen perustuvaa.

Järjestöissä on vapaaehtoistyöntekijöitä arviolta 665.000. Vapaaehtoiset käyttävät toimintaansanoin 123 miljoonaa tuntia vuodessa. Rahallisesti tuon työn arvo on noin kaksi miljardia euroa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus edustaa parhaim-millaan mitä vapaaehtoistoiminnalla voidaan saada aikaan. Meri-Karinasta on muodostunut lounais-suomalaisen vapaaehtoisen syöväntorjuntatyön symboli ja sydän. Lukemattomat vapaaehtoiset ovatvarojen kerääjinä olleet rakentamassa keskusta.

Järjestöt paikkaamaan yhteiskunnan turvaverkkojen aukkoja

Vapaaehtoistoiminta täydentää merkittävästi mm. julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja toimii nii-den yhteistyökumppanina. Se ei kuitenkaan korvaa ammatillista työtä. Kolmatta sektoria eli järjestö-jä ja vapaaehtoistyötä pidetään kolmantena tukijalkana valtion ja yritysten rinnalla. Järjestöt täyden-tävät yhteiskunnan palvelutuotantoa mutta tulevaisuus näyttää tarvitaanko järjestöjä paikkaamaanyhteiskunnan turvaverkkojen aukkoja.

Hyviä kokemuksia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on yrityksistä, joilla on ohjelmia, jotkarohkaisevat työntekijöitä vapaaehtoistyöhön. Yrityksillä on myös toimintaa, jossa työntekijät ovattyöpäivän tutustumassa ja toimimassa vapaaehtoisjärjestössä.

Vapaaehtoistyö on muuttumassa maailmanlaajuiseksi. Valtioiden leikatessa monia sosiaalisia oh-jelmiaan, vapaaehtoisten järjestöjen toteuttaman työn osuuden kasvu näkyy kaikkialla maailmassa.

Vapaaehtoistyötä ei korosteta julkisesti

Suomessa vapaaehtoistyöhön kuuluu merkittävänä osana sen tekeminen hiljaisuudessa. Sitä ei halu-ta korostaa julkisesti.

Suomalaiset eivät hyväksy palkintoja kulttuurissa, jossa hyvää kansalaistoimintaa arvostetaanmutta vaatimattomuutta pidetään hyveenä.

Vapaaehtoisjärjestöjen perinteinen ja yhteiskunnan kannalta merkittävä tehtävä on jäsenistön jakansalaisten etuisuuksien ja palvelutarpeisiin vaikuttaminen painostusryhmänä. Tätä toimintaa eivätmuut pysty ottamaan vastuulleen. Vapaaehtoistyö nostaa esiin hyvinkin keskeisiä yhteiskunnan ra-kenne- ja arvo-ongelmia. Vapaaehtoistyötä ei opeteta, eikä siihen juuri ohjata. Jos opiskelija voisi lu-kiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa hankkia lisäpisteitä osana opintoja tekemällä vapaa-ehtoistyötä ja hankkimalla siitä tietoja, vapaaehtoistoiminnan herättämää epäilystä, pelkoa ja vasta-hakoisuutta voitaisiin hälventää.

Vapaaehtoistyön hyöty koituu loppujen lopuksi meidän kaikkien hyväksi.

SYÖVÄNTORJUNTATYÖ ON VAPAAEHTOISTYÖTÄ PARHAIMMILLAAN

N:o 2 - 2004 - 3Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

www.turkuenergia.fi • p. (02) 2628 111

Hyötytuuli on tuulivoimalla tuotettua sähköä.Tuulivoima on ympäristöystävällinen energiantuotantovaihtoehto, sillä tuulivoimalat eivät aiheutatuotantokäytössä minkäänlaisia päästöjä ilmakehään.

Turku Energian tuulisähkö tuotetaan PorinReposaaressa sekä Raaheen juuri valmistuneessaSuomen suurimmassa tuulipuistossa.

Solmi Hyötytuuli-sopimusasiakaspalvelussamme,puh. 0800 02500.

Turku Energialta ympäristöystävällistä sähköä

Helsinkiläinen syöpätautiendosentti ja psykoterapeutti Päi-vi Hietanen luennoi Meri-Ka-rinassa toukokuussa. Hän pu-hui tukihenkilötoiminnassamukana oleville vertaistuestaja sopeutumisvalmennuksesta.Syöpätautien klinikalla 24vuotta lääkärinä toiminut Hie-tanen kertoi luennollaan mm.siitä, mitä sosiaalinen tuki onja minkälaista tukea sairastu-neet tarvitsevat.

Erilaista tukea eri tilanteissaDosentti Päivi Hietanen kertoi,että sairastunut tarvitsee mo-nenlaista tukea. Potilaalle eihänen mukaansa yleensä riitäpelkkä henkinen tuki, vaan häntarvitsee apua myös käytännönasioissa.

- On tärkeää, että sairastu-misen alussa joku on hoita-massa esimerkiksi potilaan ta-loudellisia asioita. Tärkeä tukion myös oikean tiedon antami-nen sairaudesta ja sen hoidos-ta. Asiantuntijatieto rauhoittaaihmisiä.

Sairastuneen tulisi Hietasenmukaan saada tukea sekä am-mattilaisilta että vertaistuki-joilta, sillä eri tahot voivat an-taa tietoja erilaisista näkökul-mista.

Päivi Hietanen kertoi ettäsopeutumisvalmennus ja ver-

taistuki ovat erittäin tärkeitäniille potilaille, joille sellainentuki sopii ja jotka saavat avunoikeaan aikaan. Silti saman-laista tukea ei voida antaa kai-kille.

- On potilaita, joille ryhmä-tuki ei sovellu. He tarvitsevatyksilökohtaista apua. Täytyykuitenkin muistaa, että onmyös ihmisiä, jotka eivät haluajakaa sairauttaan muiden kans-sa.

Helsingin yhteistyö-kuviomalli voisi sopia TurkuunHelsingissä toimii yhteistyö-kuvio Etelä-Suomen Syöpäyh-distyksen ja julkisen sairaan-hoidon välillä. Päivi Hietasenmukaan Etelä-Suomen Syöpä-yhdistys on palkannut sairaan-hoitajan, joka toimii sairaalas-sa neuvomassa syöpään sairas-tunutta potilasta heti alkumet-reillä.

- Sairaanhoitajan puheillepääsee heti eikä potilaan tar-vitse jonottaa hänen luokseen.Sairaanhoitaja voi näin jo al-kuvaiheessa jäsentää potilaantilannetta ja ohjata häntäeteenpäin. Hän voi kertoa poti-laalle myös syöpäyhdistyksentarjoamista mahdollisuuksista.

Syöpätautien dosentti PäiviHietanen kertoi, ettei hän tun-ne yhtä hyvin Turun kuin Hel-

singin seudun mahdollisuuk-sia, mutta uskoo että Helsinginmalli toimisi hyvin myös Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen ja esimerkiksi Turun yli-opistollisen keskussairaalanvälillä.

Mikäli yhteistyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jaTYKS:n välillä alettaisiin to-teuttaa, se kannattaisi Hietasenmielestä tehdä pitkälti samallatavoin kuin Helsingissä. Syö-päyhdistyksen palkkaamanhenkilön tulisi siis olla paikal-la sairaalassa.

- Yhdistyksen palkkaamanhenkilön läsnäolo sairaalassaon olennaista tässä asiassa. Seon auttanut myös informaationkulun parantamisessa järjestönja sairaalan välillä.

Toisena vaihtoehtona jär-jestön varoilla palkatun henki-lön sijaan voitaisiin Hietasenmukaan toimia mm. niin, ettäjärjestö voisi auttaa sairaalaavaikka joidenkin konsultaatio-palveluiden hankkimisessa.

- Julkisella sektorilla on va-litettavan vähän resursseja täl-laisiin palveluihin, koska jopelkkä syövän hoito on tullutniin kalliiksi että resurssitsuunnataan pääasiassa sinne.

Syöpäyhdistystenmerkitys kasvaaSyöpätautien dosentti Päivi

Hietanen kertoi, että hän uskootulevaisuudessa kolmannen eliyhdistyssektorin merkityksenedelleen lisääntyvän. Syynäsiihen hän pitää julkisen ter-veydenhuollon resurssienheikkenemistä.

- Esimerkiksi tämän helsin-kiläisten kadehtiman Meri-Ka-rinan tulevaisuus näyttää siltä,että tarve sen olemassaolollekasvaa jatkuvasti.

Päivi Hietasen mukaan lää-ketieteen kehitys on johtanutsiihen, että se on tullut yhäenemmän kudoskeskeiseksi.Sairaaloissa osataankin hoitaayhä paremmin tautien aiheut-tamia fysiologisia ja elimelli-siä vaurioita. Samalla tilannenäyttää aiheuttaneen sen, ettäihmisiä ei enää hoideta koko-naisuutena. Hietasen mielestäterveydenhuollossa olisi ää-rimmäisen tärkeää, että potilaskohdattaisiin aina ihmisenä,eikä pelkkänä tapauksena.

-Sairastuneet kokevat yksi-löllisyyden erittäin tärkeäksi.Potilaiden kokonaisuutena ot-tamiseen pitäisi mielestänikiinnittää paljon nykyistäenemmän huomiota. Tätä puu-tetta voisivat myös paikata kol-mannen sektorin voimavarat.

Teksti ja kuva:Maria Vakkamaa

Sairastuneet tarvitsevat yksilöllistä hoitoa ja tukea

Dosentti Päivi Hietasen mielestä on tärkeää, että syö-pään sairastunut ihminen saa sairautensa alkuvaihees-sa tukea sekä ammattiauttajilta että vertaistukijoilta,sillä eri tahot voivat antaa tietoja erilaisista näkökul-mista.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 - 2004 - N:o 2

Ihmisiä, jotka tahtovat viet-tää sairautensa viimeiset ajatkotioloissa, tukee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ko-tisaattohoitoryhmä. Se koos-tuu vastaava hoitaja Marja Ko-tirannasta, hoitaja Elisa Lehto-sesta, vastaava lääkäri MarjaOllilasta, syöpätautien erikois-lääkäri Väinämö Nikkasesta,anestesialääkäreistä ja vapaa-ehtoistyöntekijöistä.

"Kotisaattohoidolla pyrim-me siihen, että potilas voi ollakotona niin pitkään kuin mah-dollista ja että halutessaan hän

voi myös kuolla kotona", Mar-ja Kotiranta kiteyttää. Hän onollut palvelussa mukana vuo-desta 1986. Toiminta aloitet-tiin vuonna 1984.

Kotisaattohoitoa puoltavatusein sekä järki että tunteet,sanovat hoitoryhmän jäsenet.

"Ei ole järkevää, että poti-las, joka pystyy ja haluaa ollakotona, menisi laitokseen taiesimerkiksi saattohoitokotiinmoneksi kuukaudeksi", MarjaKotiranta sanoo.

Elisa Lehtosen kokemus on,että ihmiset eivät aina tiedä, ettäkotihoito on sekä mahdollistaettä luvallista. Onkin hyvä, ettähoitojärjestelmässä huomataanentistä useammin mainita tästämahdollisuudesta.

Yksinasuvakin saa tukeaVarsin tavallinen tapaus ko-tisaattohoidossa on aviopari,jossa toinen hoitaa toista aivanloppuunkin saakka. Palvelu onsilti yhtä hyvin tarkoitettu yk-sin asuville, joita joukossa onollut useita. Lapsia kotona eiole saattohoidettu, nuorimmatpotilaat ovat olleet 20-30-vuo-tiaita.

Yhteys Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen saattohoito-ryhmään syntyy potilaan suos-tumuksella esimerkiksi sairaa-lalääkärin kautta.Ensimmäisenyhteydenoton jälkeen hoitajatkäyvät tutustumassa potilaa-seen, omaiseen ja kotiin. Senjälkeen laaditaan yksilöllinen,joustava hoitosuunnitelma.

Suunnitelma lähtee siitä,mitkä ovat potilaan ja omais-ten toiveet ja tarpeet.

"On potilaita, joille me soi-tamme kerran viikossa, ja kyse-lemme kuulumisia. Toisaaltasitten on paikkoja, joissa käym-me joka päivä, ehkä useamman-kin kerran päivässä", Marja jaElisa kertovat. Potilaita, joidenhoitoajat vaihtelevat päivästäkuukausiin, hoitajilla on kerral-laan noin 50.

Omainen tekeesuuren työnKotikäynneillään hoitajat teke-vät samoja hoitoja, joita he te-kisivät sairaalassa. He muunmuassa asentavat potilaalle ki-pupumpun ja varmistavat, ettäkivunlievitys onnistuu. Tar-peen mukaan vaihdetaan katet-reja, mitataan verenpainetta jaannetaan lääkkeitä. Hoitajattarkkailevat potilaan oireita, jajos tarvitaan pikaisesti lääkä-riä, se järjestetään. Jos taas ko-tona on tultu vaiheeseen, jossauudesta apuvälineestä olisi po-tilaalle hyötyä, se hankitaan.Lähin omainen on silti hän, jo-ka tekee kotisaattohoidossasuurimman työn. Hänen jamuiden omaisten tukeminenkuuluu saumattomasti ko-tisaattohoitajien työhön.Omaisia kannustetaan kuunte-lemalla, vastaamalla kysymyk-siin ja neuvomalla käytännönasioissa."Meidän tehtäviimme kuuluuhuomata, jos hoitava omainenalkaa tulla voimiensa äärira-joille. Silloin voimme ehdot-taa, että potilas olisi muutamanpäivän intervallihoidossa vaik-ka Karinakodissa, jotta omai-nen saisi levätä ja kerätä voi-miaan".Marja Kotiranta ja Elisa Leh-tonen tähdentävät, että ko-tisaattohoito on aina tapauksenmukaan räätälöityä. Sujuvaksisen tekevät hyvät yhteistyö-kumppanit, joita saattohoito-ryhmälle ovat Turun terveys-toimi, terveyskeskukset, koti-sairaanhoito, kotipalvelu, hoi-totarvikevarasto, apuvälinelai-naamo ja eri apteekit.

Hoito muuttuu mutta ei lopuSaattohoitoryhmän lääkäriVäinämö Nikkanen on tehnyttyötään vapaaehtoisena kaksivuotta. Hän ottaa potilaita vas-taan 2-3 kertaa kuukaudessa

Meri-Karinassa. Hän vastaapotilaiden lääkehoidosta ja onhoitajien Lehtosen ja Kotiran-nan konsultti kaikissa saatto-hoidon tilanteissa.Kun sairaalalääkärit ilmoitta-vat, että syöpähoitoja ei kanna-ta enää jatkaa, tullaan potilaansairaushistoriassa suureenkäännekohtaan. "Potilaalle seon valtava muutos, kun tämähänen aktiivinen hoitonsa sai-raalassa loppuu. Moni kokeesilloin jäävänsä täysin tyhjänpäälle. Haluamme osoittaa, et-tä näin ei käy, vaan että heistäpidetään yhä huolta ja heitähoidetaan", Nikkanen sanoo.Aktiivihoitojen jälkeen syöpä-potilaan hoidon pitäisi muut-tua oireita lievittäväksi ja elä-mänlaatua ylläpitäväksi hoi-doksi. Väinämö Nikkanen ko-rostaa eritoten kivunhoidonmerkitystä. Kaikesta valistuk-sesta huolimatta se ei aina on-nistu. Moni syöpäpotilas kärsiiturhaan.

"Lääkärit ovat liian arkojamääräämään potilaalle vahvaakipulääkitystä! Esteenä ovatsekä asenteet että tietämättö-myys", Nikkanen pahoittelee.Kipu ei ole loppuvaiheen syö-päpotilaan ainoa ongelma. Pa-hoinvointi, anemia, ruokaha-luttomuus, ummetus ja hen-genahdistus ovat muita tavalli-sia oireita. Niitä voidaan lievit-tää. Masennuksenkaan hoitoaei pitäisi laiminlyödä.

"Myös syövän uhkaaviakomplikaatioita voidaan enna-koida ja pyrkiä torjumaan",asiantuntija muistuttaa. Nikka-sen mukaan pienellä osalla po-tilailla varsinaista syöpähoito-akin voidaan mahdollisesti jat-kaa kotona. Silloin käytetäänsuun kautta otettavia lääkkeitä,joilla pyritään joko hidasta-maan tai pysäyttämään syöväneteneminen.

Kotisaattohoitoa jo 20 vuotta

LOPPUUN SAAKKA KOTONAKoti on usein ihmisenelämän keskipiste jaturvasatama. Monellese on myös paikka, jos-sa he mieluiten viettäi-sivät elämänsä viimei-set hetket. Kotisaatto-hoito auttaa ja tukeepotilaita ja omaisia, jot-ka valitsevat laitoksensijaan kodin hoitopai-kaksi. Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y. ontarjonnut maksutontakotisaattohoitopalveluajo 20 vuoden ajan.Syövän aktiivisen hoi-dot lopetetaan, kun käyselväksi, ettei sairaustaltu niillä. Kukaan eikuitenkaan voi tämänjälkeen varmasti tietää,kuinka pitkään poti-laalla on vielä elämääedessään. Missä ja mi-ten se elämä vietetään,on tärkeä ratkaisu. Lai-toshoitoon ei ole pakkojäädä, vaan jos potilasja omaiset haluavat,hoitopaikka voi ollaoma koti.

Hoitaja Elisa Lehtonen (oik.), vastaava hoitaja Marja Kotiranta ja syöpätautien eri-koislääkäri Väinämö Nikkanen toteavat kotisaattohoidolla pyrittävän siihen, ettäpotilas voisi olla kotona niin pitkään kuin mahdollista ja että halutessaan hän voimyös kuolla kotona.

SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT 2004 CANCERBEKÄMPNINGSTALKOKERÄÄ VAROJA KOTISAATTOHOITOTOIMINTAAN

SUURKERÄYKSEN TILINUMERO TOP 571345-2505

Potilaat tulevat hoitoon erihoitotahojen lähettämänä,suurin osa TYKS:n syöpä-tautien klinikalta. Potilasja omainen voivat myösottaa yhteyttä hoitoryh-mään.

Vuosittain hoidetaan160-180 potilasta, joistakotona kuolee 10-39 poti-lasta.

Hoitoryhmä toimii yh-teistyössä Karinakodinkanssa.

Pääasiallisesti potilaatovat turkulaisia.

Toimintaa rahoittavat:

Raha-automaattiyhdistysTurun kaupunginterveystoimi jaLounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y.

Kuva: Ulla RoihaTeksti: Liisa Koivula

N:o 2 - 2004 - 5Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toimitusjohtaja KariOjala on enemmän kuin hyvil-lään syntyneestä yhteistyösopi-muksesta. – Yritysten pääkont-torit ja samalla hyväntekeväi-syystyö on viime vuosina kes-kittynyt Kehä kolmosen sisä-puolelle ja valtakunnallisiin jär-jestöihin, mikä on valitettavaameidän paikallisten yhdistystenkannalta. Siksi on mukavaa, ettäAurajoen Puhelin paikallisenapuhelinyhtiönä on lupautunutmukaan tähän tärkeään projek-tiin. Samalla myös alueemmeasukkaat voivat arkipäivän han-kinnoissaan tehdä valintoja, jot-ka edistävät paikallista hyvin-vointia, sanoo Ojala.

Tavoitteena potilaan jaläheisten elämänlaatuYhteistyösopimus on tällä eräävoimassa ensi vuoden helmi-kuun loppuun asti. Kertyneetvarat ohjataan kotisaattohoitoon,jossa tarpeet ovat suurimmat.Ojala kertoo Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen olevan edel-läkävijä kotisaattohoidossa Suo-messa. – Varat ohjataan mm.kivunlievitykseen ja päivystävänkotihoitoyksikön toimintaan.Kipupumpun avulla kotihoidos-sa olevien potilaiden kipulääki-

tystä voidaan säädellä yksilölli-sesti, mikä helpottaa monenoloa. Yhdistyksen ympäri vuo-rokauden päivystävä kotihoito-yksikkö taas tuo kotihoitoonturvallisuutta.

Kotisaattohoidossa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. te-kee merkittävää yhteiskunnallis-ta työtä. Yhdistyksen ansiostasairaalan hoitovuorokausia onvoitu vähentää jopa 10 000 vuo-rokautta vuodessa. Ojalan mu-kaan kiitokset kuuluvat kaikilleniille, jotka ovat lähteneet mu-kaan tähän haastavaan vapaaeh-toistyöhön.

Aurajoen Puhelimen toimi-tusjohtaja Samuli Salanteräkiittelee Lounais-Suomen Syö-päyhdistystä arvokkaasta työstä.– Syöpä on valitettavan tuttumonessa perheessä. AurajoenPuhelin on mielellään mukanahankkeessa, jolla edistetään alu-een ihmisten hyvinvointia ja hel-potetaan arkea. Kotisaattohoitoon tästä hyvä ja tärkeä esimerk-ki.

Mitä yhteistyö-sopimukseen kuuluuUuden yhteistyösopimuksenmukaan Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen jäsenien Aura-joen Puhelimen dna+ myymä-löissä tehdyistä ja avatuista pal-veluista Aurajoen Puhelin tulo-uttaa osan Lounais-SuomenSyöpäyhdistykselle. Yhteistyö-sopimus koskee tämän lehdenliitteenä olevalla arvosetelillähankittuja Aurajoen PuhelimenLangatonta Liittymää, laajakais-taliittymiä sekä dna-liittymiä.Sopimuksen mukaan myös Lan-gattoman Liittymän ja laajakais-

taliittymien avauksen saa veloi-tuksetta kampanja-aikana. Mat-kapuhelinliittymien osalta nou-datetaan kulloinkin voimassaolevia tarjouksia.

– Jos henkilö ottaa esimer-kiksi lankapuhelimen korvaavanLangattoman Liittymän, nopeannettiyhteyden ja matkapuhelin-liittymän yhteistyösopimuksenpiiriin kuuluvista myymälöistä,on kertalahjoitus jopa 60 euroa.Näin yksityisellä henkilöllä onsuuri mahdollisuus auttaa hank-kiessaan arkielämän palveluja,kertoo myyntipäällikkö Ari-Matti Kytölä.

Turussa on jälleen pai-kallinen puhelinyhtiöUusi varsinaissuomalainen pu-helinyhtiö, Aurajoen Puhelin,tuli Turun ja Kaarinan markki-noille kevättalvella. Yritys tar-joaa palvelujaan niin kuluttajillekuin alueen yrityksille. Salan-terän mukaan turkulaiset ja kaa-rinalaiset ovat ottaneet uudenpaikallisen puhelinyhtiön hyvinvastaan.

– Toimintamme perustuupaikallisuuteen ja alueen asiak-kaiden tarpeisiin. Toisaalta val-takunnallisen Finnet-perheenjäsenyys takaa sujuvat yhteydetmyös maailmalle. Kun valitsetpaikallisen, olet mukana kehit-tämässä alueellista hyvinvointia,muistuttaa toimitusjohtaja Sa-lanterä.

Teksti: Kristiina PaavolaKuva: Pasi Lahtinen

Kuluttajapalvelut Langaton Liittymä • dna liittymät • dna Internet • dna Laajakaista •dna Laajakaista Kiinteistö Yritysratkaisut Puhe • data • mobiili • järjestelmätPuhelimet, tietokoneet ja asennuspalvelut

dna+ myymälät: TURKU Eerikinkatu 13 • Kauppiaskatu 13 • Viilarinkatu 4/Länsikeskus • Varissuo/Itäkeskus RAISIO Myllynkatu 43, Kauppakeskus MyllyMaksuton palvelunumero (ma–pe klo 8–17) 0800 304 800 taiwww.aurajoenpuhelin.fi

A r v o s e t e l i

Dna laajakaistojen hinnat laskivat!

alk.28,-/kk 256/256 kbit/s

dna Laajakaista

Tarjous on voimassa 1.9.–31.10.2004 Turun ja Kaarinan alueella ja koskee kaikkia nykyisiä tilaajiaautomaattisesti. Ilmoitetut nopeudet ovat liittymän mahdollistamia enimmäisnopeuksia. Palvelunsaatavuus voi vaihdella alueittain. Huolehdithan virusturvastasi. Lisätietoja dna+ myymälästäsi.

dna Laajakaistan

avaus nyt 0,- (norm. 120,-)

512 kbit/512 kbit 32,-/kk

1 M/512 kbit 38,-/kk

2 M/512 kbit 45,-/kk

2 + 1= 30,-

Langaton Liittymä

Langattoman Liittymän hinnat: Avausmaksu normaalisti 7,90 €, kk-maksu3,20 €/kk. Puhelut Aurajoen Puhelimen Langattomiin Liittymiin, (02)-alueelleja Lännen Puhelimen dna Cityliittymiin klo 8–21 9 snt/puh. + 5,9 snt/min,muina aikoina 9 snt/puh. + 1 snt/min. Kauko- ja ulkomaanpuhelut 9 snt/puhelu+ 5,9 snt/min + puhelulajikohtainen maksu. Puhelu dna liittymiin 9 snt/puh.+ 5,9 snt/min. Puhelu muihin matkaviestimiin alk. 9 snt/puhelu + 5,9 snt/min+ matkapuhelumaksu (kyseisen operaattorin hinnaston mukainen maksulankaverkosta soitettaessa). Tekstiviestit Aurajoen Puhelimen LangattomiinLiittymiin, (02)-alueen Cityliittymiin ja dna liittymiin 4,9 snt/viesti, muidenoperaattoreiden liittymiin 7,9 snt/viesti. Vaativat kaksitaajuuspuhelimen. Em.hinnat voimassa 1.9.04 alkaen.

Avaus ja 6 kkperusmaksutveloituksetta!

Tarjous voimassa 31.10.2004 asti.

Tarjous on voimassa 1.9.–31.10.2004 Turun ja Kaarinan alueella.Ilmoitetut nopeudet ovat liittymän mahdollistamia enimmäisnopeuksia.Käytettävän kupariverkon pituus vaikuttaa lopulliseen nopeuteen.Palvelun saatavuus vaihtelee alueittain. Huolehdithan virusturvastasi.Lisätietoja dna+ myymälästäsi.

dna Laajakaista 8 Mbit/s / 1 Mbit/s. Avaus 0,-(norm. 120,-).

dna Laajakaista 8 M/ 1 M

58,-/kk

Uutuus!

Ytyäkoneeseen

Aurajoen Puhelimenlaajakaistan tai kiinteistö-liittymän omistajilleLangaton Liittymä täysinilman kuukausimaksuja,1 liittymä/kaista.

Langaton Liittymätoimii kuten kännykkä,mutta kotinumerolla.Kuuluu koko(02)-suuntanumero-alueella. Vaatiikaksitaajuuspuhelimen.

Kysy lisää!

Tärkeää:1. Leikkaa tämä arvoseteli irti ja tuo se johonkin alla mainituista dna+ myymälöistä. Lahjoitusvarat

ohjautuvat L-S Syöpäyhdistykselle vain tällä kupongilla. Muualla tehdyistä ja avatuista palveluista ei yhdistykselle tulouteta tukipalkkiota.

2. Arvoseteli on voimassa 28.2.2005 asti. Liittymän normaalit edut ja tarjoukset ovat voimassa samanaikaisesti.3. Palvelujen saatavuus vaihtelee alueittain. Katso luetteloa dna+ myymälöistä.

dna+ myymälät: TURKU Eerikinkatu 13 • Kauppiaskatu 13 • Viilarinkatu 4/Länsi-keskus • Varissuo/Itäkeskus RAISIO Myllynkatu 43 HALIKKO Prismantie 2FORSSA Kauppakeskus Kutomo RAUMA Nortamonkatu 14 b

Nyt voi tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa myös Aurajoen Puhelimen kautta. Yhteistyösopimuksenmukaisesti Aurajoen Puhelin tilittää L-S Syöpäyhdistykselle tuottoa ostetuista palveluista seuraavasti:

Langaton Liittymä 10 €(saatavuus Turku, Kaarina)

Aurajoen PuhelimenLaajakaista-liittymä 20 €(saatavuus Turku, Kaarina)

dna-liittymät 30 €(saatavuus koko LSSY:n alue)

Aurajoen Puhelin uusi yhteistyökumppani

Lahjoitusvaroilla laatua kotihoitoon

Toimitusjohtaja Kari Ojala näyttää esimerkkiä. Hän on jo vaihtanutmatkapuhelinliittymänsä Aurajoen Puhelimen dna-liittymään.– Hienoa, että vanha numeroni säilyi, toteaa Ojala Aurajoen Puhelimentoimitusjohtaja Samuli Salanterälle.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja paikalli-nen puhelinyhtiö Aurajoen Puhelin Oy ovatsolmineet ensi vuoden helmikuun loppuun astivoimassa olevan yhteistyösopimuksen. Hank-kiessaan Aurajoen Puhelimen dna+ myymälöis-tä sopimukseen kuuluvan liittymän syöpäyh-distyksen jäsenet tukevat myös yhdistyksentoimintaa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 - 2004 - N:o 2

Olipa haaveesi suuri tai pieni, osuuspankista löytyy ratkaisu

sen toteuttamiseen. Tule käymään tai soita Puhelinpalve-

luumme 0100 0500. Kerromme samalla, miksi kannattaa olla

osuuspankin omistajajäsen.

Toteuta haaveesi.Tule osuuspankkiin. Saat luottoa.

N:o 2 - 2004 - 7Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Uusin tieto elämän puolesta – olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

Novartis kuuluu maailman johtaviin lääkealan yrityksiin.

Tutkimusalueitamme ovat mm. elinsiirrot, keskushermoston

sairaudet, sydän- ja verisuonitaudit, syöpäsairaudet,

ihotaudit, ruoansulatuskanavan sairaudet, hormonikorvaus-

hoidot, osteoporoosi, allergia ja diabetes.

Päämäärämme on edistää hyvinvointia ja terveyttä

kehittämällä ja markkinoimalla innovatiivisia lääkkeitä.

Lisätietoja www.novartis.fi

Eletään päivä kerral-laan ja niin normaa-lia elämää kuin suin-kin, semmoista kuinme muutenkin elet-täisiin. Emme tee pi-tempiä suunnitelmia,vaan nautimme jokapäivästä, kertoo rai-siolainen Seija Tuok-ko. Hän hoitaa suolis-tosyöpää sairastavaaaviopuolisoaan Albi-nia kotona.

Albin Tuokon syöpä löy-dettiin paksusuolentähystyk-sessä vuonna 2001. SeijaTuokko oli juuri jäänyt eläk-keelle tehden seuraa miehel-leen, jonka oloneuvoksen päi-vät olivat alkaneet muutamaavuotta aikaisemmin. Leppoisayhdessäolo eläkeläisinä pitinyt unohtaa, syöpähoidot Tu-run yliopistollisessa keskussai-raalassa alkoivat.

Ristiluuhun kiinni kasva-nutta kasvainta yritettiin kutis-taa ennen leikkausta säde- jasytostaattihoidoilla. Leikkauk-sesta ei ollut apua, mutta senyhteydessä tehtiin avanne.Hoidot jatkuivat operaation

jälkeen. Puolen vuoden aikanaAlbin sai sytostaattikuurin 12kertaa. Kasvain pieneni, muttaei riittävästi. Kun joulu 2003läheni, lääkärit totesivat, ettäpotilas on niin huonossa kun-nossa, että hoidot on pakkokeskeyttää. Sittemmin niitä eienää jatkettukaan.

Laitos vaioma koti?Kukaan ei ehdottanut kotihoi-toa, vaan kysyin itse, miten seolisi, jos yrittäisimme olla ko-tona. Ei meitä esteltykään, mi-nulta vain kysyttiin, pärjäätte-kö te, Seija Tuokko kertoo.

Vaihtoehtona olisi ollut lä-hinnä paikka terveyskeskuk-sen vuodeosastolla.

En olisi pannut vastaan lai-tokseen menoa, mikä olisi täs-sä tilanteessa ollut helppo rat-kaisu. Asia oli Seija-vaimonpäätettävissä. Ajattelin, että joshänestä tuntuu, että hän jaksaahoitaa, niin sitten kotiin, AlbinTuokko kertoo vaimoonsa vii-taten.

Niin Tuokot tulivat takaisinkotiin, Albinin yli 40 vuottasitten omin käsin rakentamaantaloon Raisioon. Turvana Tuo-koilla oli sopimus Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ko-

tisaattohoito-ryhmän kanssa,sieltä luvattiin apua ja tukeatarpeen mukaan.

Taloon tehtiinmuutoksiaKotiin palattuaan Albin ei pys-tynyt kävelemään, mutta kun-toutui vähitellen harjoitellenjalkamieheksi. Kävely sujuirollaattorin avulla, kunnes al-kukesästä kävelytuki piti vaih-taa pyörätuoliin. Vasta sen ta-kia piti taloon ryhtyä tekemäänmuutoksia, sillä pyörätuoliavarten tarvittiin luiska ulos.Ovet olivat riittävän leveät,mutta kynnykset piti poistaa.Muista käytännön ongelmistaon selvitty mielikuvituksenavulla.

Ihmeesti sitä keksii kaikenlai-sia konsteja ja selviytymis-keinoja kun puhutaan vaikkakylpyyn tai vessaan menosta",Seija Tuokko naurahtaa.

Kotona parempikummallekinEnsi alkuun kotipotilaan kipu-ja hallittiin kipupumpulla.Pumppu vaihdettiin sittemminsuun kautta otettavaan lääk-keeseen, kun Albin tuli allergi-seksi nestemäisen kipulääk-

keen lisäaineille. Muuten tar-peellisia hoitoja tehdään tilan-teen mukaan. Seija Tuokkokertoo saaneensa hoitotyös-sään erittäin suurta käytännöntukea Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen lisäksi Raisionterveyskeskuksen lääkäriltäSirkka-Liisa Hiltuselta. Tiimion toiminut kiitettävästi, hänsanoo. Syöpäyhdistyksen hoi-tajat ovat käyneet kotona teke-mässä vaativimpia hoitotoimiaja Syöpäyhdistyksen lääkärion vastannut hoidon lääke-tieteellisestä puolesta. AlbinTuokko on ollut muutamaanotteeseen lyhyen jakson Syö-päyhdistyksen Karinakodissa,jotta vaimo on saanut hoitaaomia asioitaan ja hengähtäähieman.

Seija Tuokosta läheisen ko-tona hoitamisessa on montahyvää puolta.

Jos oikein itsekkäästi ajat-telee, niin mitä se olisi, jos hänolisi laitoksessa Minäkin viet-täisin siellä päivät pitkät. Sensijaan kun olemme tässä koto-na, minä voin puuhata omiahommiani. Täällä voimme elääniin normaalia elämää kuinmahdollista, nukkua kun nu-kuttaa ja juoda aamukahvitomalla terassilla siihen aikaankun tahdomme.

Normaalia elämää, päivä kerrallaanKotisaattohoito antaa mahdollisuuden:

Seija ja Albin Tuokko ovat olleet avioliitossa 46 vuottaja he ovat asuneet itse rakennetussa omakotitalossamelkein koko liittonsa ajan. Kesän ja alkusyksyn päivätAlbin Tuokko on viihtynyt kodin terassilla, josta voiihailla puutarhan istutuksia ja hedelmäpuita.

Teksti: Liisa KoivulaKuva: Ulla Roine

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 - 2004 - N:o 2

Eturauhassyövän menestykse-käs hoito vaatii monen eri eri-koisalan yhteistyötä. Urologitvastaavat erityisesti syövändiagnostiikasta ja radikaali-leikkauksista. Usein jo alku-vaiheen tutkimuksissa, leik-kauksissa ja kudoksen sisäi-sessä sädehoidossa (brakytera-pia) tarvitaan mukaan aneste-siologia. Patologin tutkimus-ten perusteella tehdään useinmerkittäviä hoitovalintoja. Le-vinneisyystutkimusten tulkin-nassa tarvitaan usein radiolo-gien erikoisosaamista. Säde-hoito ja syöpälääkärit hoitavatniitä potilaita, joita urologitheille lähettävät diagnostistentutkimusten, hoitosuositustenja potilaiden kanssa käytyjenkeskustelujen perusteella. Sä-dehoidon toteutuksessa sairaa-lafyysikoilla on hyvin merkit-tävä rooli. Myös hoitotyön eri-koisosaaminen korostuu kai-kissa eri hoitomuodoissa. Tut-kimustyö etenee varsin laajallarintamalla; odotettavissa onkinalati kehittyvä ja entisestäänmonipuolistuva eturauhassyö-vän hoitokäytäntö.

Sädehoidon käyttöon lisääntynytTänä päivänä eturauhassyövänhoitoon ei ole olemassa stan-dardihoitoa. Kirurginen hoitomuodostaa perinteisesti syö-vän hoidon perustan. Sitä onpidetty usein jopa ainoana pa-rantavana hoitoa. SuomenSyöpärekisterin arvion mu-kaan Suomessa todetaan tänävuonna noin 3700 uutta etu-rauhassyöpää. Eturauhasen ra-dikaalilla poistoleikkauksellanäistä hoidetaan noin 600, jo-ten suurin osa hoidetaan nyky-ään jo sädehoidolla. Edelleenvoidaan joidenkin kohdallapäätyä syövän hormonihoi-toon, joka muodostaa hoidonkulmakiven erityisesti levin-neen syövän hoidossa. Osallapotilaista voi pelkkä syövänseuranta ilman aktiivisia hoito-toimenpiteitä olla paras vaih-toehto. HYKS:in Syöpätautienklinikalla tehtiin 1995 50 etu-rauhassyövän radikaalisäde-hoidon suunnitelmaa. Vuonna2003 Syöpätautien klinikalla695 eturauhassyöpää sairasta-vaa miestä sai sädehoitoa,näistä radikaalilla sädehoidol-la hoidettuja oli jo yli 500.

Sädehoidon lisääntynee-seen käyttöön on monta seli-tystä. Ensinnäkin hoitotuloksetovat parantuneet dramaattises-ti. Sädehoitolaitteiden tekni-seen kehittymiseen ja ennenkaikkea tietokonekuvantami-seen perustuvaan kohteenmäärittelyyn ja annossuunnit-teluun perustuen hoito pysty-tään toteuttamaan tarkemminja turvallisemmin. Sädehoitoaiheuttaa edelleenkin perä-suolen ja virtsarakon ärsytystä,mikä ilmenee tihentyneenävirtsaamistarpeena ja suolentoiminnan vilkastumisena, jos-kus ripulina, etenkin jos ns.korkean riskin tautitilanteessahoidetaan myös imutiet ja pai-kalliset imusolmukkeet. Säde-hoidon hoitotuloksen on osoi-tettu erittäin selkeästi olevaneturauhaseen kohdistettavansädehoidon kokonaisannok-sesta riippuvan.

Kun eri hoitomuotojen tu-loksia arvioidaan, niin säde-hoidon osalta pitäisi ottaa tänäpäivänä mukaan ainoastaan netutkimukset, missä hoito onperustunut kohteen muotoi-seen annossuunnitteluun jaeturauhasen saama sädeannoson ollut vähintään 72 Gy. Mi-käli sädeannos jää alle 72 Gytilanne on ikään kuin sama, joseturauhasen radikaalin poistonsijasta tehtäisiin ainoastaanvirtsaputken kautta tapahtuvahöyläys; kyseessä olisi alimi-toitettu, ei radikaali syövänhoito. Leikkaus ei enää ole-kaan ainoa parantava hoito-muoto. Jos tekniikka on nyky-aikainen ja sädeannos nykykä-sityksen mukainen niin säde-hoidettujen ryhmässä on ihanyhtä paljon syövästä parantu-neita kuin leikkauksellakin.Hoitotuloksen ja paranemisenmahdollisuuden ei enää katso-takaan riippuvan ensisijaisestihoitomuodosta, vaan siihenvaikuttaa enemmänkin syö-pään itseensä liittyvät ominai-suudet.

Valinta sädehoidon ja leik-kauksen välillä tehdäänkinuseimmiten hoitoihin liitty-vien haittojen perusteella.Osalle potilaista tuottaa jopahämmennystä, että lääkäri eivalitsekaan tai määrää hoitoavaan odottaa potilaan itse teke-vän valinnan. Leikkaukseen jaanestesiaan liittyy omat riskin-sä; leikkauskuolleisuuden riski

tänä päivänä kuitenkin pyri-tään pitämään olemattomanamm. potilasvalinnalla. Etu-rauhasen poistoleikkauksenjälkeen esiintyy virtsankarkai-lua, mutta yleensä sulkijalihas-ten pidätyskyky palautuu kun-toutuksella ja harjoituksella.

Monet seikatvaikuttavat hoitovalintaan

Monella potilaalla keskeinenkysymys hoitovalintaa tehtäes-sä on sukupuolisen kyvykkyy-den säilymisen todennäköi-syys. Asiasta on tehty yksikunnollinen selvitys. Ameri-kassa New Englandin alueella,vuoden kuluttua radikaali hoi-dosta vain 5 %:lla leikatuistaerektio riitti yhdyntään, kunvastaava luku sädehoidetuillaoli 50 %. Potenssin heikkene-minen on normaali ikääntymi-seen liittyvä ilmiö ja mahdol-lista potenssin heikkenemistävoidaan erityisesti sädehoide-tuilla ehkäistä uusilla paisu-vaiskudoksen verenkiertoa li-säävillä potenssilääkkeillä.Leikatuillakin on yleensä mah-dollisuus saada aikaan kunnonerektio ns. pistoshoidoilla.

Sädehoidon mahdollisethaitat ovat hyvin yksilöllisiä;hoidon puolivälissä voidaanarvioida pidetäänkö sädehoi-dossa mahdollisesti taukoa 1-2viikkoa, jotta limakalvot perä-suolessa ja rakossa rauhoittui-sivat. Tauon merkityksestä ontehty monia tutkimuksia, jois-sa kaikissa on todettu, etteitauko heikennä eturauhassyö-vän sädehoitotuloksia. Toden-näköisesti siksi, että eturauha-sen syöpäsolut jakaantuvatniin hitaasti, etteivät ne ehdi li-sääntyä tauon aikana. Hoidonhaitat kuitenkin vähenevät jatoipuminen tapahtuu nopeam-min sädehoidon jälkeen, jostauko pidetään.

On helpottava ajatus ettäsyöpää sisältänyt elin poiste-taan kokonaan. Usein leik-kauksen jälkeen todetaan kui-tenkin, että syöpä ulottuu en-nen leikkausta tehdyistä selvi-tyksistä huolimatta kapselinläpi ja osalla syöpäsoluja jääsille alueelle mistä eturauha-nen on poistettu. Maailmalla jaSuomessakin on aloitettu sa-

tunnaistettu tutkimus, missähaetaan vastausta kysymyk-seen kannattaisiko näille poti-laille tarjota heti leikkauksenjälkeen sädehoitoa; voisikoleikkauksen ja sädehoidon yh-distäminen juuri näillä vali-koiduilla potilailla lisätä para-nemisen mahdollisuutta ilmanvakavien haittojen lisäänty-mistä.

Kudoksensisäisen sädehoi-to kiinnostaa monia. Se sovel-tuu kuitenkin vain pienelleosalle potilaista. Hoitotuloksetovat samanlaiset kuin leik-kauksella ja ulkoisella säde-hoidolla, paitsi jos kyseessä onns korkean riskin tauti, niin sil-loin ulkoisen sädehoidon hoi-totulokset ovat paremmat. Po-tilasvalinnassa oleellista on,että syövän pitäisi olla ehdot-tomasti paikallinen ja ns hyvä-ennusteinen ja potilaiden pitäi-si olla lähes oireettomia tai hy-vin vähäoireisia. Pääasiallise-na haittana kudoksensisäisestäsädehoidosta voidaan pitäävirtsaputken ärsytystä, jokapienellä osalla voi johtaa virt-saumpeen ja katetrointitarpee-seen, joka kuitenkaan ei yleen-sä ole pysyvä.

Lisähoidot hyödyttä-vät korkean riskinsyöpää sairastavia

Eturauhassyövän hoidossa onedelleen paljon haasteita. Syö-pä todetaan yhä nuoremmillaja yhä varhaisemmassa vai-heessa. Käytössä olevat paran-tavat hoidot eivät kuitenkaanole aina parantavia. Syöpä voiuusiutua sekä sädehoidon ettäleikkauksen jälkeen. Vaikkakirurgi toteaa leikkauksen on-nistuneen ja patologi vahvistaasyövän tulleen kokonaan pois-tetuksi, osalla potilaista syöpäuusiutuu kuitenkin. Edelleenon varaa parantaa sekä hoitotu-loksia että elämänlaatua.

Syövän uusiutumisen riskinarvioimiseksi on olemassa jovälineitä. Korkean uusiutumis-riskin tekijöitä ovat T3, jokatarkoittaa sitä, että syöpä ulot-tuu eturauhasen kapselin läpi,Gleasonin luokituksessa luku-arvot 8-10 sekä PSA arvo, jokaon yli 20.

Onneksi näiden korkeanriskin syövän omaavien hoito-

tuloksia voidaan parantaa ad-juvantti- eli lisähoidoilla. Mi-käli radikaalileikkaukseen ja ra-dikaalisädehoitoon liitetään esi-merkiksi hormonihoito, niintaudin uusiutumisia tapahtuuharvemmin ja myöhemmin jaosa todennäköisesti parannee-kin näiden lisähoitojen ansiosta.

Hormonihoidon toteuttami-seksi on monta eri vaihtoehtoa.Useimmissa tutkimuksissahoitomuotona on ollut ns. imp-lanttihoito. Hoito aloitetaan ra-dikaalihoidon jälkeen tai jo en-nen sädehoitoa, koska lisähyö-tynä eturauhanen pieneneenoin 30 prosenttia, mikä hel-pottaa sädehoidon toteutusta.Korkean riskin potilailla onsuositeltu hoidon jatkamista 2-3 vuotta.

Nykyaikaisin tapa on antaahormonihoito tablettihoitona,joka on osoittautunut varhais-vaiheen eturauhassyövän hoi-dossa yhtä tehokkaaksi kuinns. LHRH pistoshoidot. Bika-lutamidi (Casodex) tablettihoi-dolla on oleellisesti vähemmänhaittavaikutuksia kuin muillahormonihoidoilla, koska senvaikutus perustuu miessuku-hormonin vaikutuksen estoon.Testosteroni taso ei laske, toi-sin kuin muissa hoidoissa,päinvastoin se saattaa hiemannoustakin, jolloin lihas ja luus-tokunto säilyvät paremmin pit-kissä hoidoissa eikä seksuaali-nen halu tai kykykään yleensähäviä. Hoitoon liittyvää rinto-jen kasvua voidaan yrittää eh-käistä paikallisella kertasäde-hoidolla, mutta jos arkuus jakasvu haittaavat senkin jäl-keen, niin tehokkain hoito onkirurginen rintarauhaskudok-sen poisto.

Hormonihoidon alkuvai-heen hyvä teho levinneen syö-vän hoitona yleensä jonkunvuoden kuluessa loppuu jasyöpä muuttuu hormoneistariippumattomaksi. Vielä kym-menen vuotta sitten uskottiinettä sytostaattihoidoista tässävaiheessa on todennäköisim-min enemmän haittaa kuinhyötyä. Jo muutaman vuodenajan eturauhassyöpäpotilai-denkin hoidossa on doketakse-li osoittautunut tehokkaaksi,hyvin siedetyksi ja elinaikaapidentäväksi vieläpä sen jäl-keenkin kun hormonit ovatmenettäneet tehonsa. Se kan-nattaisikin aloittaa jo siinä vai-

heensa kun ensi merkit hor-monihoidon tehon hiipumises-ta ilmaantuvat eli jos esim.PSA alkaa nousta hormonihoi-don aikana niin silloin kannat-taisi harkita doketakselihoi-toon siirtymistä. Hormonihoi-toa voisi jatkaa vielä sytostaat-tihoidon jälkeenikin. Doketak-selilla on saavutettu jopa täy-dellisiä hoitovasteita. Esimer-kiksi syövän paisuttamat vat-san alueen imusolmukkeetovat 'sulaneet' normaaleiksi jatukkeutuneet virtsanjohtimetovat avautuneet niin, että poti-laalta on voitu poistaa mu-nuaisiin asetetut katetrit. Kivutovat hävinneet tai vähentyneetmerkittävästi ja monellaPSA:kin on normalisoitunut.

Uusia hoitomahdolli-suuksia tutkitaanEturauhassyöpäpotilailla onusein anemiaa ja hoidot voivatmyös aiheuttaa anemiaa. Omatkokemukset puhuvat sen puo-lesta, että hoidot voidaan to-teuttaa tehokkaammin ja poti-lailla menee paremmin, josanemia hoidetaan ja pyritäänestämään EPO- hoidolla.

Luustoon levinneen syövänhoitotuloksia voidaan parantaaradio-isotooppihoitoja hyö-dyntämällä. Useimmiten Suo-messa käytetään samariumialähinnä pahentuneiden kipujenhoitamiseksi. Sytostaattihoi-toihin liitettynä vasteet kuiten-kin todennäköisesti paranevatmyös merkittävästi. Uusin li-sähoitomahdollisuus ja käy-tännössä varmasti merkittä-vämpi kuin isotooppihoitoluustoon levinneessä syövässäon tehokkaat aminobisfos-fonaattihoidot. Zoledronaatin(Zometa) teho on erittäin hy-vin dokumentoitu vähentynei-den murtumien ja kipujenosalta. Zoledronaattihoidonyhteydessä on syytä huolehtiariittävästä kalkin saannista jamunuaisten toiminnan varmis-tamisesta. Ibandronaatti(Bondronat), joka myös onsaanut juuri myyntiluvan Suo-messa, vaikuttaa yhtä tehok-kaalta kuin zoledronaatti. Sitävoidaan antaa joko tabletteinatai infuusioina eikä se ole mu-nuaistoksinen. Joten hoito-mahdollisuudet ovat oleelli-sesti monipuolistuneet.

LT, sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri Timo Joensuu

Eturauhassyövän hoito kehittyy -hoitomahdollisuudetovat monipuolistuneet

KODAK HEALTH IMAGINGBox 35 01531 VANTAAPuh. 09-2517 8260www.kodak.com/go/health

LT, sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri TimoJoensuu HYKS:n Syöpäklinikan nykyaikaisin laitteinvarustetussa sädetyshoitohuoneessa.

N:o 2 - 2004 - 9Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Astu laivaan aikoinaan julmalten kuninkaalle Amo-nille pyhitetyssä Luxorissa ja risteile pitkin faaraoi-den vesireittiä, ikuista Niiliä. Matka vie satoje n port-tien Thebasta aina Assuanin padolle saakka.

Matkaohjelma:Maanantai 4.4.2005Lähtö klo 6.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnai-rin lomalento Hurghadaan lähtee klo 9.30. Hurghadaan saavu-taan klo 13.35. Jatketaan linja-autolla Luxoriin, jossa majoitu-taan korkeatasoiseen Sonesta St. George -hotelliin. AjomatkaHurghada - Luxor 280 km. Tiistai 5.4.2005Aamupäivällä vapaata aikaa Luxorin kaupungissa tai voit osal-listua lisämaksulliselle retkelle Luxorin basaareihin, noin 5 eu-roa. Puolen päivän aikaan siirrytään risteilyalukselle. Illalla tu-tustutaan Karnakin ja Luxorin temppeleihin. Keskiviikko 6.4.2005Aamupäivällä mahdollisuus lähteä lisämaksulliselle retkellemuumiointimuseoon, Aboudi-kirjakauppaan, noin 10 euroa.Risteilyalus kulkee Esnan sulkuportin läpi. Iltapäivällä risteilyjatkuu Edfuun, missä yöpyminen.Torstai 7.4.2005Tutustutaan Horus-jumalan temppeliin Edfussa. Iltapäivällävieraillaan Kom Ombon temppelissä, minkä jälkeen risteily jat-kuu Assuaniin.Perjantai 8.4.2005Aamupäivällä käydään Assuanin suurpadolla ja Philaen temp-pelissä. Iltapäivällä vapaata aikaa tutustua Assuanin kaupun-kiin. Illalla mahdollisuus osallistua lisämaksulliselle retkellemoskeijaan ja vesipiippukahvilaan, noin 5 euroa.Lauantai 9.4.2005Aamupäivällä tehdään veneretki Niilin koskialueelle. Uinti-mahdollisuus Niilissä tai mahdollisuus ratsastaa kamelilla. Ilta-päivällä jätetään risteilyalus ja matkataan linja-autolla Luxo-riin. Majoittuminen tuttuun Sonesta St. George -hotelliin. Illal-la vieraillaan lastenkodissa. Ajomatka Assuan - Luxor 230 km. Sunnuntai 10.4.2005Aamupäivällä tutustutaan Niilin länsirannan nähtävyyksiin:

Memnonin kolosseihin, Kuninkaiden laakson hautoihin ja ku-ningatar Hatsepsutin temppeliin. Lisämaksusta kello viiden teeperinteisessä Old Winter Palace -hotellissa, jonne siirrytäänvossikoilla, noin 10 euroa. Illalla lisämaksullinen ääni- ja valo-näytelmä Karnakin temppelissä, noin 22 euroa.Maanantai 11.4.2005Aamulla ajo Hurghadaan, josta Finnairin lomalento lähtee Hel-sinkiin klo 14.35. Helsinkiin saavutaan klo 20.55. Täältä jatke-taan Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30.Matkalle mukaan passi, jonka tulee olla voimassa vielä 2 kuu-kautta matkan jälkeen. Lisäksi tarvitaan viisumi, jonka saaHurghadan lentoasemalla. Suositellaan matkavakuutuksen te-kemistä. Valuutaksi Egyptin puntia. Vaihtokurssiltaan paras va-luutta on euro. Vaihtokuitit säilytettävä, niitä saatetaan kysyäsilloin kun maksuvälineenä on Egyptin punta. Rokotuksistasuositellaan A-hepatiittisuojaa (keltatauti). Varmistettava, ettäpolio- ja jäykkäkouristus/kurkkumätärokotteet ovat voimassa.Hotelli Sonesta St. George****Corniche El Nile Street, Luxorpuh. +20-95-382 575Korkeatasoinen hotelli lähellä keskustaa. 224 huonetta, joissakylpy/suihku, puhelin, TV, minibaari, ilmastointi, keskusläm-mitys, parveke.Presidential Nile Cruises -varustamon jokilaiva M/S OdysseusM/S Odysseus on 150-paikkainen ilmastoitu jokilaiva. Hytitovat kahden hengen ikkunallisia hyttejä, joissa on puhelin, il-mastointi, erilliset vuoteet, suihku ja wc. Pieni uima-allas.Lämmitystä ei ole. Hytin koko 18 m² ja siellä on hyvin säily-tystilaa. Jännite on 220 V ja pistorasiat ovat kuten Suomessa.Laivassa 4 kerrosta, ei hissiä.Matkan hinta:jäsenet 930 euroaei-jäsenet 950 euroaHintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset Turku - Helsinki-Vantaan lentoasema -

Turku* lentomatkat Helsinki - Hurghada - Helsinki Finnairin loma-

lennoilla* Egyptissä kuljetukset ohjelman mukaan* 3 vuorokauden majoitus Luxorissa Sonesta St. George -hotel-

lissa 2 hengen huoneessa* buffetaamiainen hotellissa * 4 vuorokauden risteily M/S Odysseuksella 2 hengen ikkunal-

lisissa hyteissä* täysihoito risteilyaluksella ja pakolliset palvelumaksut* risteilyaluksella monipuolinen ohjelma * viisumi* Aurinkomatkojen opaspalvelut koko matkan ajan, myös lisä-

maksullisilla retkillä* Matkarin matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. 2657 913Itäinen Pitkäkatu 30 b. Turku

Vastuullinen matkanjärjestäjä:Suomen Matkatoimisto Oy

NIILIN RISTEILY JA LUXOR 4. - 11.4.2005

TERVETULOA MUKAAN LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSENMATKATOIMISTO MATKARIN MATKOILLE

Reko Lundanin näytelmä vyöryttää katsojan eteen vauhdik-kaan tarinan Suomen 1980- ja 1990-lukujen talouden kiihty-västä noususta ja vielä nopeammasta laskusta. Näyttämöllävilahtelevat tunnetut vaikuttajat eikä kukaan ole turvassa nau-run tervehdyttävältä vaikutukselta. Rooleissa Katariina Kai-tue, Terhi Panula, Ismo Kallio, Markku Maalismaa, Jukka-Pekka Palo, Seppo Pääkkönen ja Juha Varis.Matkaohjelma:Lähtö klo 16.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu30 b, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Kansallisteatterissa seurataanklo 19.00 "Ihmisiä hyvinvointivaltiossa" -esitystä. Esityksenjälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00.Matkan hinta:jäsenet 50 euroaei-jäsenet 62 euroaHintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* teatterilippu* matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. 2657 913

Matkanjohtaja:Anneli Salenius

"IHMISIÄ HYVINVOINTIVALTIOSSA"TEATTERIMATKAKANSALLISTEATTERIINMAANANTAINA 22.11. JA 29.11.2004

40-VUOTISJUHLAKONSERTTITURUN KONSERTTITALOLLAPERJANTAINA 8.10.2004 KLO 19.00

West Side Story on värikäs musikaali rakkaudesta, ystävyy-destä ja suvaitsevaisuudesta. Nuorten koskettavaa rakkaustari-naa siivittävät Leonard Bernsteinin unohtumattomat sävelet.Musikaalin kantaesitys oli New Yorkin Winter Garden Theat-ressa 26.9.1957. Tampereen se valtaa jälleen 40 vuoden jäl-keen. Musikaali perustuu Jerome Robbinsin alkuperäisideaanja sen ovat suomentaneet Jukka Virtanen ja Kristiina Drews.Rooleissa mm. Maria Lund, Mikko Rantaniva, Kake Aunes-neva, Markku Eskelinen, Jenni Gustafsson.Matkaohjelma:Lähtö klo 16.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäka-tu 30 b, Turku. Ajo Tampereelle, jossa klo 19.00 seurataanTampereen teatterissa West Side Storya. Esityksen jälkeen pa-luu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30.Matkan hinta:jäsenet 60 euroaei-jäsenet 72 euroaHintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* musikaalilippu* matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. 2657 913

Matkanjohtaja:Kalevi Rothberg

"WEST SIDE STORY"TAMPEREEN TEATTERISSATORSTAINA 30.9.2004UNOHTUMATON MUSIKAALIRAKKAUDESTA JA YSTÄVYYDESTÄ

Lähde avajaismatkalle mukaan ja vietä keskikesänjuhlaa ruusujen kaupungissa Visbyssä sekä historiaaja luontoa ympäröivässä Gotlannin saaressa24. - 26.6. 2005! Gotlannin saari on historian saatossa ollut keskiajan kauppa- jataidekeskus, merirosvojen turvapaikka ja paljon muuta. Siitäovat muistona jokakesäiset keskiaikapäivät, vanhat kirkot, kau-pungin muurit. Visby on lomakohde, joka tunnetaan ruusuis-taan, kapeista kaduistaan ja tunnelmastaan. Siellä kohtaavatmeri, rannikko, luonto, historia ja nykyaika. Matkaohjelma:Juhannusaatto, perjantai 24.6.2005Lähtö klo 12.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu30 b, Turku. Ajo Helsingin Olympiaterminaaliin. Silja Operalähtee risteilemään kohti Visbytä klo 16.00. Majoittuminen hyt-teihin. Juhannusaattoiltaa vietetään ohjelman ja illallisen mer-keissä.Juhannuspäivä, lauantai 25.6.2005Aamiainen laivalla. Silja Opera saapuu Visbyhyn klo 10.00.Päivän aikana tehdään 3 tunnin retki Visbyn ulkopuolelle. Ret-ken aikana käydään katsomassa Lickershamnissa neitsytrauk-kia, maaseudulla keskiaikaista kirkkoa sekä tutustutaan Visbynkaupunkiin ja kuullaan tarinoita saaren historiasta. Aikaa jäämyös kiertelyyn Visbyssä omatoimisesti. Klo 17.00 Silja Operalähtee paluumatkalle Helsinkiin. Iltaa vietetään ohjelman ja il-lallisen merkeissä.Sunnuntai 26.6.2005Aamiainen laivalla. Aamupäivällä mahdollisuus tehdä verova-paita ostoksia laivalla tai nauttia kauniista merimaisemista. Sil-ja Opera saapuu Helsinkiin klo 13.00. Kuljetus Turkuun, jonnesaavutaan noin klo 16.00.

Matkan hinta henkilöltä: jäseniltä ei-jäseniltäTourist inside 340 euroa 360 euroaTourist outside 390 euroa 410 euroaSeaside 440 euroa 460 euroaSilja Class 490 euroa 510 euroaCommodore 540 euroa 560 euroaSviitti 640 euroa 660 euroaLisämaksu yhden hengen hytistä kaikissa hyttiluokissa 170 euroa.Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Turku* laivamatkat valitussa hyttiluokassa* 2 aamiaista laivalla* 2 buffet-illallista ruokajuomineen* retki Visbyn ulkopuolelle * laivan ohjelmatarjonta* matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30 b. Turku puh. (02) 2657 913Ilmoittautuessa tulee kertoa syntymäaika.Matkalle mukaan henkilöllisyystodistus.Suositellaan matkavakuutuksen tekemistä.

MATKARI TEKEE KESÄN ENSIM-MÄISEN RISTEILYN VISBYHYNENSI JUHANNUKSENASILJA OPERALLA!

● Pääsiäismatkan Roomaan ja Napoliin 24.-28.3.2005● Vappumatkan Sloveniaan ja Kroatiaan 29.4.-6.5.2005

MATKATOIMISTO MATKARI OY JÄRJESTÄÄ

Lisätietoja ja matkaohjelmat Matkari Oy:n toimistosta,Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku, puh. 2657 913

Lippujen ennakkomyyntiLounais-Suomen Syöpä-yhdistys r.y., Itäinen Pitkä-katu 30 b, Turku, puh.2657 911

Lipun hinta:jäsenet 25 euroaei jäsenet 28 euroa

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat10 - 2004 - N:o 2

Suomalaisen syövän hoidonkehityksen menestystarinassajoukkoseulonnoilla on tärkeämerkitys. Ne auttavat yksit-täisiä potilaita selviämään syö-västään paremmin ja tuovatyhteiskunnalle säästöjä kuntautia päästään hoitamaan ai-kaisemmassa vaiheessa.

- Suomella on vahva osaa-minen joukkotarkastuksista.Kuulumme maailmanlaajui-sesti niihin maihin, joissajoukkotarkastusten avulla onpystytty ehkäisemään syöpä-kuolemia, varmistaa pääsih-teeri Harri Vertio Syöpäjärjes-töistä.

Uusia joukkoseulontoja ke-hitellään, mutta niiden käyt-töön ottaminen on harkittavatarkkaan.

Oireettomia henkilöitä eipidä seuloa ennen kuin voi-daan olla varmoja, että seulon-tamenetelmä on riittävän tur-vallinen ja varma ja että löy-dettyjä syöpiä voidaan hoitaa.Kaikkiin joukkotarkastus-menetelmiin liittyy myös pienimäärä "vääriä positiivisia" tu-loksia, mikä aiheuttaa turhaahuolta ja ahdistusta seulotuilla.Siksi ennen seulontoihin ryh-tymistä on tarkoin punnittavamyös niiden eettinen ja inhi-millinen puoli.

Papa-kokeellakohdunkaulansyövät esiin

Kohdunkaulan syöpien esiin-tyminen on Suomessa vähen-tynyt voimakkaasti viime vuo-sikymmeninä. Syynä on 1960-luvulla käyttöön otettu joukko-seulontamenetelmä, irtosolutut-kimus eli Papa-koe, joka on saa-

nut nimensä tutkimuksen kehit-täneen kreikkalaissyntyisenGeorges Papanicolaoun mu-kaan. Papa-näyte otetaan naisenkohdunkaulakanavasta. Näyt-teen solut tutkitaan mikroskoo-pilla ja mikäli tutkimuksessalöydetään poikkeavia soluja,jatketaan tutkimuksia kolposko-pialla eli kohdunkaulan tähys-tyksellä. Nykyisin Papa-kokeenavulla saadaan solupoikkeamatkiinni jo niin varhaisessa vai-heessa että ne voidaan hoitaa jaehkäistä niiden muuttuminenpahanlaatuisiksi.

Kaikkia kohdunkaulan syö-piä ei kuitenkaan ehditä löytäänykyisen joukkotarkastusoh-jelman avulla, sillä viiden vuo-den seurantaväli on joillekinärhäkästi kasvaville syövilleliian lyhyt. Suomessa todetaanvuosittain noin 170 uutta koh-dunkaulan syöpää ja siihenkuolee noin 60 naista vuosit-tain. Kohdunkaulan syövän il-maantuvuus on Suomessamaailman alhaisimpia.

- Hoidettujen kohdunkau-lankanavan syöpien esiastei-den määrä on Suomessa ollutjonkin verran kasvussa. Yhte-nä syynä kasvuun on se, ettänuorimmat joukkotarkastusoh-jelmaan kuuluvat eli 30-vuoti-aat naiset eivät osallistu tutki-muksiin yhtä tunnollisesti kuinvanhemmat ikäluokat. Vuonna2001 Suomessa noin 246 000naista sai kutsun kohdunkau-lan joukkotarkastuksiin jaheistä yli 177 000 naista nou-datti kutsua. Seulonnat katta-vat parhaiten 50-60 -vuotiai-den ikäryhmät, selvittää tutki-muspäällikkö Ahti AnttilaSuomen Syöpärekisteristä.

Nuorten naisten laiska intoosallistua kohdunkaulan syö-pien seulontoihin huolestuttaa

vakavasti asiantuntijoita. Vainkuusi kymmenestä kolmi-kymppisestä noudattaa seulon-takutsua ja se heikentää sel-västi seulontojen kattavuutta.

Mammografialla hal-litaan rintasyöpääMammografia on toistaiseksiainoa rintasyövän seulonta-menetelmä,. jonka vaikutta-vuudesta on luotettavaa näyt-töä. Suomessa seulotaan tällähetkellä pääasiallisesti 50-59-vuotiaita naisia. Mammogra-fiasta on osoitettu olevan hyö-tyä myös 60-69-vuotiaille nai-sille. Turussa tutkitaan vali-koidusti rintasyöpäseulontojenhyötyä myös lakisääteistä nuo-remmille ja vanhemmille ikä-luokille eli 40-49-vuotiaille ja70-74-vuotiaille.

Seulonnan hyödyllisyydes-tä alle 50-vuotiailla tarvitaanvielä lisätutkimuksia, sillä esi-merkiksi nuoremman naisenrintakudoksen tiiviys voi vai-keuttaa kuvien tulkintaa. Mi-kään menetelmä ei kuitenkaanole täysin pomminvarma, niin-pä nykyiset mammografiatut-kimuksetkin tuottavat jonkinverran turhia positiivisia tulok-sia, jotka jatkotutkimuksissaosoittautuvat vääriksi hälytyk-siksi. Samoin pieni osa oikeis-ta rintasyövistä voi jäädä tutki-muksissa havaitsematta.

Suolistosyöpien seu-lontaa harjoitellaanPaksusuolen ja peräsuolensyöpiä kutsutaan yhdessä suo-listosyöviksi. Niihin sairastuuvuosittain lähes 2500 suoma-laista. Suolistosyöpiin kuoleenoin tuhat ihmistä vuodessa.Tauti todetaan liian usein siinävaiheessa, että leikkaushoito eienää riitä. Tauti on alkuvai-heessa usein oireeton.

Osassa Suomea, lähinnäPirkanmaalla ja Pohjanmaallaaloitetaan vuosina 2004-2005kokeiluluontoisesti varhaisvai-heen suolistosyöpien seulonta-tutkimus. Tähän mennessämukaan on ilmoittautunut pa-risenkymmentä kuntaa. Varsi-nais-Suomen alueelta mukanaon toistaiseksi vain Rusko, jos-sa tutkimukset aloitetaan ensivuonna. - Turussa asiaa käsi-teltiin terveyslautakunnassavuosi sitten ja päädyttiin odot-tamaan tutkimuksissa muidenkuntien kokemuksia. Turkutuottaa tällä hetkellä muilleSuomen kunnille korvaama-tonta tietoa mammografiatut-kimusten vaikuttavuudesta.Suolistosyöpien seulonnassaseuraamme puolestaan muidenkokemuksia ja odotamme so-siaali- ja terveysministeriönsuositusta näiden seulontojenaloittamisesta koko maassa,kertoo ylilääkäri Anne Santa-lahti.

Kehitteillä olevaa seulonta-ohjelmaa on suunniteltu Syö-päjärjestöissä kolme vuotta.Suomi on suolistosyöpien vä-estöseulonnassa ensimmäisiämaita maailmassa. Paksu- japeräsuolen syöpien seulonnas-sa tutkitaan ulosteessa olevaaverta niillä potilailla, joilla tie-detään olevan suuri riski saadapaksu- tai peräsuolisyöpä. Tes-ti tehdään kotona ja potilas lä-hettää näytteet saamiensa oh-

jeiden mukaisesti tutkittaviksiPirkanmaan Syöpäyhdistyksenyhteydessä toimivaan seulon-takeskukseen. Suolistosyöpienseulonta on ensimmäinen mie-hille suunnattu syövän joukko-tarkastus.

- Arvioimme, että seulonta-ohjelma voi täydessä laajuu-dessaan säästää jopa 150 hen-keä vuodessa. Yksilön kannal-ta on tärkeää, että hän pääseeajoissa hoitoon, eli silloin kunkasvain voidaan vielä poistaakokonaan. Kun tauti havaitaanvarhaisessa vaiheessa, avanne-leikkaukset sekä raskaat solun-salpaaja- ja sädehoidot vähe-nevät, kertoo seulonta-asian-tuntija LT Nea Malila Syöpä-järjestöistä.

Eturauhassyövänseulontaan painettaMiehillä yleistyneen etu-rauhassyövän esiintyminen to-detaan usein paitsi miehenomien vaivojen myös ns. PSA-arvon perusteella. Prostataspe-sifisen antigeenin (PSA) veri-pitoisuuden mittaamiseen pe-rustuvan seulontamenetelmänvaikuttavuutta ei kuitenkaanole vielä tutkimuksissa luotet-tavasti todistettu. Useimmillayli 50-vuotiailla miehillä PSA-arvot kohoavat ja heillä esiin-tyy kudosmuutoksia, muttatutkimuksissa esille nouseerunsaasti myös hyvänlaatuisiakudosmuutoksia, jotka eivätkoskaan kehity syöviksi.

Pelkkään PSA-arvoon eisiis voida vielä tukeutua eikälaajamittaisia väestötutkimuk-sia nykyisen tiedon perusteellavielä voida aloittaa. Parhail-laan Suomessakin suoritetaanlaajaa kokeellista väestötutki-musta Helsingin ja Tampereenseudulla, jonka perusteellavoidaan muutaman vuoden ku-luttua harkita uudelleen jouk-kotutkimuksiin ryhtymistä.

Teksti: Tuula Vainikainen

Lisätietoja syöpätautien jouk-kotarkastuksista löytyy mm.Syöpäjärjestöjen nettisivuiltawww.cancer.fi

Joukkoseulonnallasyövän kimppuun varhemmin

Syöpäseulontojenpelisääntöjä

- Yhteiskunnan kustan-nuksella voidaan ylläpitääja kustantaa vain luotetta-via tieteelliseen tutkimus-näyttöön perustuvia seu-lontamenetelmiä.

- Käytetyn menetelmäntulee olla riittävän herkkäja tarkka eli sen on löydet-tävä syövät riittävän var-masti.

- Seulontojen on oltavahyväksyttyjä ja käyttökel-poisia ja niiden vaikutuksetseulottavien elämänlaatuunja mahdolliset sivuvaiku-tukset on tunnettava.

- Seulonnoista on oltavamyös taloudellista hyötyä.

- Tauteja, joita ei voidahoitaa ei pidä seuloa.

- Seulonnoilla ei voidaehkäistä syöpää eli syövänehkäisy perustuu aina syö-vän syiden ja vaaratekijöi-den (kuten tupakointi, yli-paino jne) vähentämiseenja poistamiseen.

Mammografiat jäsenhintaan

Helsingintie 52 24100 SALOAjanvaraukset maanantaista torstaihin klo 12–16Puhelin 727 1800

RINTATUTKIMUSASEMA

Suolistosyövän joukkotarkastus alkaa Suomessa syys-kuussa, kun ensimmäiset vastaanottajat saavat kotiinkirjeitse lähetettävän seulontatiedotteen sekä testin.Kotiin postitettavassa kirjeessä on tiedot seulonnastasekä testi, joka osoittaa ulosteessa piilevän veren. Tes-ti tehdään itse kolmena päivänä peräkkäin. Sitten sepostitetaan seulontakeskukseen, jossa tulokset tulki-taan. Jos jatkotutkimukset ovat tarpeen, kotikunnanterveyskeskus vastaa niiden järjestämisestä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueelta mukanaon toistaiseksi vain Rusko, jossa tutkimukset aloite-taan ensi vuonna.

N:o 2 - 2004 - 11Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Työn ja työympäristön arvioi-daan aiheuttavan vuosittain ai-nakin 400 tai mahdollisesti jo-pa 1 000 syöpätapausta.

Moniin ammatteihin liittyyniin paljon syövälle altistaviatekijöitä, että työsarkaa on riit-tämiin. Tärkeää on löytää kei-not, joilla ehkäistään ennaltaammattisyövän syntyä.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksessä toimii työryhmä,

joka etsii keinoja työperäistensyöpien vähentämiseen.

Työryhmän puheenjohtaja,pääluottamusmies RaimoHuhtanen sanoo, että tutkittuatietoa on paljon, mutta valis-tusta ja toimenpiteitä tarvitaan.

- Määrätietoisella työllä onsaatu tuloksia, joilla on merkit-tävä vaikutus tulevaisuudensyöpätilastoihin.

Esimerkiksi Huhtanen ottaa

asbestin, jota vielä 1960-luvul-lakin käsiteltiin rakennustöissäilman suojavarusteita. Asbes-tin aiheuttama altistus muuttuusairaudeksi vasta vuosikym-menten kuluttua. Huhtasenmukaan asbetoosia ilmeneevielä 10-15 vuoden ajan, vaik-ka asbestin käsittely ohjattiinpois vaaralliselta uralta jo yli20 vuotta sitten.

- Muutama viikko sitten

olin työmaalla, jossa asbestillapäällystetyn putkiston purkuatehtiin huolellisesti. Siinätyöntekijät tiesivät, minkäkanssa he olivat tekemisissä, jatyönantaja oli luonut asiallisentyöympäristön.

- Valitettavasti voidaan kui-tenkin sanoa, että vieläkin löy-tyy purku-urakoitsijoita, jotkaeivät kerro työntekijöilleen as-bestityön vaaroista, ja on myös

työntekijöitä, jotka eivät vaa-roista välitä, Huhtanen kertoo.

Lopullinentotuus puuttuu

Huhtanen on toiminut raken-nusalalla lähes 37 vuotta. Suu-ren rakennusliikkeen pitkäai-kaisena pääluottamusmiehenäja työsuojeluvaltuutettunaHuhtasen mieleen on jäänytkaksi syöpätapausta, joittenosalta on jälkikäteen mietitty,olisivatko aiheuttajana olleetkonekorjauspuolella käytetytliuottimet.

Vaarallisethitsauskäryt

Pääluottamusmies Huhtanenkiinnittää myös huomiota liu-ottimien, öljyjen ja kemikalioi-den "käyttäytymiseen" silloin,kun tämäntapaisia aineita onhitsattavassa kohteessa.

- Miten vaikuttavat nuo"käryt" hitsaajaan? Huhtanenpohtii.

- Myös vuorivillan pöly ai-heuttaa monasti ksysymyksiätyöpaikoilla, Huhtanen selvit-täää.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen seitsemän miehentyöryhmää puheenjohtaja Rai-mo Huhtanen kiittelee määrä-tietoisuudesta. Ryhmään kuu-luvat Huhtasen lisäksi SuomenSyöpärekisterin tilastojohtajaEero Pukkala, lääkärit LassiPakkala ja Osmo Räsänen sekäpääluottamausmies Antti Salo-nen ja konehoitaja Risto Laak-so. Ryhmän sihteerinä toimiitoimitusjohtaja Kari Ojala.

Rakennusalan suuriin per-

heyhtiöihin kuuluva Hartelasaa puheenjohtaja Huhtaseltakiitokset ymmärtäväisestäsuhtautumisesta syöväntorjun-tatyötä kohtaan.

Työtavatyksi uhka

Tilastojohtaja Eero Pukkala onkerännyt tietoja , joista löytäämonia mielenkiintoisia yksi-tyiskohtia.

Tilastojohtaja Pukkalanmukaan on syytä olla valppaa-na mm. uudentyyppisiin työta-poihin liittyvien uhkien tiedos-tamisessa.

- Ehkäpä tärkein sellainenon työssä tapahtuvan liikunnanväheneminen. Esimerkiksinaisten rintasyövistä, noin jo-ka kymmenes olisi estettävis-sä, jos naiset liikkuisivat riittä-västi työssään, työmatkoilla javapaa-aikana.

- Pitkälti tutkimattomiaalueita ovat nykypäivän työ-tressiin, pätkätyöhön ja yötyö-hön liittyvät terveyskysymyk-set. Haasteita riittää, Pukkalapainottaa.

Teksti ja kuva: Olli Mäntylä

Uusia syöpäriskejä myös työpaikoilla

Pääluottamusmies Raimo Huhtanen jututti toimistotornien työmaalla kirvesmies Jaakko Jokelaa (oikealla) jakirvesmies Ari Martikaista.

MUUTOT JA KULJETUKSET

ARTO SOININENMyös muuttolaatikoiden vuokrausta

Puh. 0400 525 906 Puh/Fax 253 5418E-mail: arso@auriamail.net

STUDIOAURAN KUVA OYHumalistonkatu 17 b

20100 Turku. P. 02-231 1105Forssan Silmäasema OyKartanonkatu 4, 30100 Forssa

Puh. 03- 422 5258, Silmälääkärit 03-422 3429 Yliopistonkatu 25 Turku

Terveysalkaahampaista

Soita(02) 277 7000

HIRVENSALONAPTEEKKI

Pitkäpellonkatu 220900 TURKU

Puh. 02-284 4666

Uudenmaankatu 6 A, 20500 Turkupuh. 02-276 0100

www.hotellinx.com

ERIKOISHAMMASTEKNIKKOJAAKKO LAINE

VET.KORV. 75 %KAUPPIASKATU 10 C

20100 TURKUPUH. 02-233 6018

Turun Jalkaterapiarekisteröity jalkojenhoitaja

Liisa Luolamaapuh. 2334606

Ruusukorttelin palvelukeskusPuistokatu 11 B 20100 Turku

JOHANNA KAIHDINEerikinkatu 38, 20100 Turku

puh. 02-253 5888

JOKAKUVAVerkatehtaankatu 8

20100 TURKUPuh. 469 1491

jokakuva@jokakuva.fi

KASKENMÄEN KUKKAKaskenkatu 120700 Turku

puh. 02-231 6282

TURUN

KAUPPATORIN

APTEEKKI

Puh 02-5102200Avoinna joka päivä 8–23

Kuva-Paijula OyHämeenkatu 1, 20500 Turku

Puh. 02-233 2383fax 02-2510382

www.kuva-paijula.fi

Laitilan I ApteekkiKeskuskatu 18

LaitilaPuh. 02-856518

NAANTALIN APTEEKKILuostarinkatu 25, Naantali, puh. 431 2720,

www. naantalinapteekki.comRYMÄTTYLÄN SIVUAPTEEKKI, puh. 252 1202

Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILANPUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 TurkuPuh. (02) 2761500 fax (02) 2761544

Sidonta 2761507

Hoitokoti NiittykukkaKoskentie 207 A31500 Koski TL

Puh. 02-4841915

PAIMIONHAUTAUSTOIMISTO

Vistantie 37 A21530 Paimio

puh. 02-473 2565

KAIVINKONEURAKOITSIJARAIMO KOLI

Mahliontie 139, 21430Yliskulma

P. 487 5843, 0500 851 541

SEULOTTUA MULTAATutkittua peruskalkittua

lannoitettua mustaa multaa

050 5692 165(02) 7669 108Reijo Kuosa

HAUTAUSTOIMISTOSAARINEN

Linnankatu 9, Turkupuh. 23 23 235

Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen

Kaihdinliike SandbergNuppulantie 33 TURKU,

Puh 02-2769300Katrineholmink. 9 SALO

Puh. 02-7315415

Taksi Seppo HeininenSuontaka

Myös pyörätuolikuljetustaAuto: 0400 593 646 Koti: 853 934

SLO OYLUKKOSEPÄNKATU 7

20320 TURKUPUH. 010 283 3400

TAIVASSALONAPTEEKKIKeskustie 11

23310 TaivassaloPuh/fax 02-878 175

TURUNTAPETTI JA MATTOOrikedonkatu 2 Brahenkatu 6P. 02-271 1000 p. 02-271 1011

Turku

TEIJON TAKSIK & M LAAKSONEN

H-auto 0400 222 006Bussi-taksi invavarustein

0400-123 852Koti 02-736 6410

KODINKONEHUOLTOT. SIREN

Kylmiöt, pakastimet, jääkaapit,Panasonic ilmalämpöpumput yms.0500 594 468, 02-767 3903

32100 YPÄJÄ

RADIO- JA TV-SAARNILinnankatu 8

Turku

Puh. 251 0985

Villa WanhaAntiikkia-Taidetta ym.

Entisöinti ja kahvila

Lallintie 72, PöytyäP. 040 7414 780 tai 0500 538 644

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

KukkakimppuHelsingintie 5, 24100 Salo

(02) 733 3344, fax (02) 733 3534

PAINOLAJousitie 2

20760 PiispanristiPuh. 274 9222

KAUPPATORINRÖNTGEN KY

TURKU

MATKATOIMISTOMATKARI OY

Itäinen Pitkäkatu 30 b20700 Turku

Puh. 265 7913Puh: 09-350 76 30

Jälleenmyyjä Suomessa

www.campscandinavia.se

OSTASYÖVÄNTORJUNTA-

ADRESSITLOUNAIS-SUOMEN

SYÖPÄYHDISTYKSENTOIMIPISTEISTÄ

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 - 2004 - N:o 2

Auralaisten miesten - MauriWahlroosin ja Tuomo Korven-viime kesäiset, yhdessä käy-dyt tuumailut ihanteellisestatavasta viettää kumpaisenkinlähestyviä syntymäpäiviä, tii-vistyivät elokuun viimeisenäviikonloppuna kirkkokonsert-tiin Auran kirkossa.

Juuri eläkkeelle kirkkoher-ran virasta jääneen MauriWahlroosin ( 60v. ) sekä lä-hestulkoon 20 vuotta seura-kunnan erilaisissa luottamus-toimissa toimineen TuomoKorven ( 70 v. ) yhteinen tai-val on sisältänyt monia neu-votteluja niin seurakunnanhallinnollisista kuin taloudel-lisistakin asioista.

Aluksi miesten mielessäoli käväissyt lahjoittaa kon-serttiohjelman tuotosta kerty-neet varat Lihulan seurakun-

nalle; sen yleishyödyllisiinhankkeisiin. Mutta sitten vah-vaksi vaihtoehdoksi oli nous-sut suunnata varat Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle.

- Syöväntorjuntatyö on tul-lut läheiseksi asiaksi meillemolemmille omien kokemus-temme kautta, vaikka niin onollut laita Lihulan seurakun-nan avustamisenkin, miettiTuomo Korpi.

- Ja yhtä lailla kuin taan-noin seurakuntalaiset innos-tuivat virolaisten ystäviemmemajoittamisesta ja kestitsemi-sestä, innostuivat he nyt myössankoin joukoin tulemaankonserttiin ja tukemaan syö-väntorjuntatyötä ostamallakonsertin ohjelman ovelta,kertoi Wahlroos.

Aurassa kanttorinakin toi-mineen Nicholas " Nikke"

Söderlundin ja kokoonpanoUnelmavävyjen konserttioh-jelmaan tuli viime hetkinämuutos, kun kitaristi SamiRajalan esikoinen päätti syn-tyä juuri konserttipäivänä.

Trumpetisti ja laulaja Pek-ka Nebelung sekä Niholas Sö-derlund suoriutuivat ohjelmis-tosta silti ammattilaisten ta-voin, sillä onhan Unelmavä-vyjen osaamisesta näyttönämm. Suomen mestaruus tans-siorkestereille viime keväänKolarin Ylläksellä pidetystäkilpailusta. Lisäksi Pekka Ne-belung tunnetaan Kingkarao-ken voitostaan sekä SuomenTähti kisassa toiselle sijallesijoittumisestaan.

Tuplasyntymäpäivien kirkkokonsertin tuotto Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle

Konsertin tuotosta, 1690 eurosta, syntymäpäiväsankareita kiitti Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen puolesta konsertissa läsnä ollut Kari Ojala, joka kukitti MauriWahlroosin (toinen vas.) ja Tuomo Korven sekä esiintyjät.

Teksti ja kuva:Auli Kumpunen

Loppukesän aurinko pilkistäähyväksyvästi pilvenraosta, kunMeri-Karinan pihalla TurunMoikoisissa 1.161 euron shek-ki vaihtaa peräänkatsojaa. Sie-voinen summa on tullut laula-en ja menee onnellisesti vihel-täen syöpälasten hyväksi.

Shekin ojentaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksentoimitusjohtaja Kari Ojalalleperniöläinen kultakurkku Rei-jo Tamminen. Tamminen onpitänyt kirkkokonsertin Per-niön kirkossa. Tuoton solistiluovuttaa nyt uuteen, maakun-nalliseen suurkeräykseen, jollaturvataan syöpälasten tulevai-suutta. Esimerkillään Tammi-nen muistuttaa, että keräyspot-tia voi kartuttaa monin tavoin;lippaan kanssa sukkulointi eisuinkaan ole ainoa keino osal-listua hyvään hankkeeseen.

Koskettava loppulauluKesäinen konsertti oli menes-tys. Harvoin on Perniön kirkos-

sa istunut yhtä paljon väkeä,Tamminen iloitsee. Liki 300kuulijaa nautti musiikista, jo-hon oli tuttujen laulujen lisäksivalittu vieraampiakin teoksia.Harkiten koottu kokonaisuusoli onnistunut sekä esiintyjienettä yleisön mielestä.

Tammisen säestäjäksi lu-pautui kanttori Sini-MarikaNieminen, joka alusta asti olitäydestä sielustaan mukanajuonessa.

Kun taputukset ensimmäi-sen ylimääräisen kappaleenjälkeen vain jatkuivat ja jatkui-vat, istutin Sinin etupenkkiinja lauloin loppulaulun hänelle,olihan hän tehnyt niin paljontöitä tilaisuuden sujumiseksi,Tamminen muistelee konsertinhuipennusta.

Kun vangin laulu Leharinoperetista kiiri kirkon holvei-hin, yksi jos toinenkin silmäkostui. Taide-elämys ja kon-sertin perimmäinen tarkoituskoskettivat syvästi.

"Pieniä kaljupäitäpenkillä rivissä"Kaikki alkoi Tyksin kellaristaaikana, jolloin uusi ja valoisaT-sairaala ei vielä ollut syöpä-potilaiden palveluksessa. Rei-jo Tamminen oli sittemminedesmenneen vaimonsa seura-na jonottamassa vastaanotolle.Siellä heitä istui penkillä rivis-sä, pikkuisia kaljupäitä. Mie-lessäni heräsi ajatus, että mitenvoisin auttaa noita pieniä.

Tasan 40 vuotta Perniönmieskuorossa laulanut entinenykköstenori, nykyinen kakkos-basso löysi piankin oman tien-sä. Eikä Perniön konsertti taa-tusti jää viimeiseksi, laulaja lu-pasi. Seuraavalla kerralla puu-haihmiset vain aikovat muistaatiedottaakin tilaisuudesta pai-kallislehdessä. Tamminen ar-velee, että sillä kurin kirkkosaadaan täyteen, keräsihän vii-dakkorumpukin jo kunnioitet-tavan määrän kuulijoita.

Valkosipuli avaaäänenLaulajamme kehaisee pilkesilmäkulmassa, että olisi ollutvalmis vetämään koko Per-niössä kuullun repertuaarin lä-pi vaikka saman tien. Ääni olinimittäin upeasti auki.

Pelastukseni on valkosipu-li, jota olen pureskellut ainapari päivää ennen kuoronkinsolistitehtäviä, Tamminen pal-jastaa. Suosikkini on kiinalai-nen valkosipuli. Semmoisenkoko kynnen kun vetäisee naa-massens, niin a vot…Kyllähänse haisee kanssa, mutta loppu-tulos on varmasti lähimmäis-ten kärsimyksen väärti.

Suurkeräykseen voi osallistua monin tavoin

Reijo Tamminen lauloi rahaa syöpälapsille

Vauhtia hyvälle asialle…Meri-Karinan perheleiriläinenLeevi on päässyt Reijo Tammisen keinutettavaksi. Villeseuraa sivusta.

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen suurkampanjan Syövän-torjuntatalkoot 2004 "joka kol-mas sairastuu syöpään" valmis-telut ovat edenneet jopitkälle.Yhdistyksen toimialu-een 62:een kuntaan on pyrki-myksenä perustaa paikallistoi-mikunnat jotka sitten paikallis-johtajansa luotsauksella kartoit-tavat kunnan kerääjätarpeen.Useimmissa kunnissa tilanne onhallinnassa mutta osaan ei orga-nisaatioita vielä ole saatu muo-dostettua. Paljon puhuttua va-paaehtoista "työvoimaa" joudu-taan haravoimaan monellakintavoin. Lähestyvät kunnallisvaa-lit saavat jossain kunnassa eh-dokkaat liikkeelle kun toisissaturvaudutaan jo aikaisempinakeräysvuosina valikoituun jouk-koon. Tarve kerääjistä on kuiten-kin suuri. Kerääjiksi voi innos-tua lähtemään mukaan monintavoin: yksityiset ihmiset esi-merkiksi vaikkapa keräämäänoma taloyhtiönsä tai omakoti-alueensa, yhdistys ja yrityspuo-lella tempauksena voi järjestäälipas- tai listakeräyksen henkilö-

kunnan ja johdon piirissä.Keräyksen kohteet ovat selvät- potilastoiminta ja siinä erityi-sesti ns. oireenmukaisen hoi-don tehostaminen, syövän var-haistoteamiseen tarvittavienlaitteiden hankinta ( joka tässäennakoi suolistosyöpien seu-lonnan aloittamista myös tääl-lä lounais-suomessa),kotisaat-tohoitotoiminnan jatkaminensekä tietysti lapsisyöpäpotilaatja heidän perheensä joiden sel-viytymistä vaikean sairaudenkanssa tulee tukea monin ta-voin. Syövän tietelliseen tutki-mukseen tulee myös ohjata va-roja. Tämän vuoden keräyksenerityispiirtenä on L-S Syöpä-yhdistyksen kuuden paikallis-osaston (Turku,Loimaa,Salo,Forssa, Naantali- Merimaskuja Uusikaupunki) määrittämätomat kohteet keräysvarojenkäytöstä. Paikallisosastojenkohteet liikkuvat palvelu-asemien toiminnan tehostami-sesta ja syöpätietouden paik-kakuntakohtaisesta lisäämises-tä aina eri kuntien syöpäpoti-laiden välisten tapaamisten

järjestämiseen.Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen täyttäessä 50-vuotta teh-tiin viimeksi suurkeräys.Tuol-loin tulos oli hieno- yli 1,6 mil-joonaa "mummonmarkkaa"!Tavoitteena tänä vuonna on ke-rätä 55 cent/kunnan asukas eli250.000 euroa. Muun Suomenpaljolti "kadehtima" lounais-suomalainen syövätorjuntahen-ki - tekemisen meininkeineenvoi osoittaa taas voimansa!Toista auttaessamme ymmär-rämme enemmän ihmisyydes-tä, ystävyydestä ja yhteisvas-tuullisuudesta.Keräys jatkuu vuoden loppuunsaakka ja sen tehoaika on20.09.-3.10. 2004 välinen ai-ka. Useimmissa kunnissa ke-räys suoritaan tuolloin ja me-diassa on useita syöpään liitty-viä juttuja. Kerääjäksi voi il-moittautua ja lähteä talkoisiinomalla paikkakunnallaan sekäasuin- tai työympäristössään -tilaamalla lippaan tai listan nu-meroista 02-2657 602 tai 022657 687 fax 02-2657 668, säh-köpostillaheikki.kylliainen@lss

SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT 2004 tarvitsee lisää tekijöitä

Turun Kupittaalla lapsisyöpäpotilaiden hyväksi 4.6. perjantaina pelatun jalkapal-lo-ottelun The Daltons vastaan Riverside Gladiators käynnisti kuusivuotias Mi-kael Kallio syöttämällä Saku Koivulle. Leikkimielisen mutta tiukan ja armotto-man pelin voitti yllätysvahvistuksia saanut Riverside Gladiators maalein 5-1. Pai-kalla oli yli 3 500 katsojaa. Lahjasekkiin kertyi varjoja 12 664 euroa.

Mikael latasi ottelun avauspotkun

Teksti: Marja MyllyluomaKuva: Markku Peltoniemi

N:o 2 - 2004 - 13Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Radiotoimittajana tutuksi tul-lut viihteen monitoimimiesMarkku Heikkilä on ollut mu-kana Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen toiminnassa jokaksikymmentä vuotta. Nythän kannustaa kaikkia lounais-suomalaisia tuntemaan vas-tuunsa sekä itsestään, että lä-himmäisistään ja ottamaanosaa tämän vuoden Syöväntor-juntatalkoihin. Jokainen kerät-ty euro on tärkeä apu syövänennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen Syöväntorjuntatal-koihin kuuluu osaltaan myösvarojen keräys. Monet ihmet-televät minne rahat käytetäänja mitä hyötyä on keräykseenosallistumisesta.Markku Heik-kilä kertoo, että keräyksillähankitut rahat käytetään hyvinmonialaisesti erilaiseen syö-vän ehkäisyyn ja syöpäpotilai-ta hyödyttävään toimintaan.

Keräyksiä tarvitaanMonet eivät tiedä keräyksiä to-della tarvittavan syövän tutki-musta ja hoitoa varten. Mark-ku Heikkilä kertoo, että useinihmiset luulevat kaiken tarvit-tavan rahan tulevan automaat-tisesti valtiolta ja että keräysra-hat kuluvat muihin asioihin.Näin ei kuitenkaan ole. Valtiol-la ei ole mahdollisuuksia kus-tantaa kaikkia syövän aiheutta-mia kuluja, vaan rahat pitäähankkia muualta.

- Sairauteen liittyy moniaeri kustannuksia jotka eivätedes voisi olla verovaroin kus-tannettavissa. Tällaisesta voisiesimerkkinä olla vaikka lap-sisyöpäpotilasperheiden kun-toutus ja vertaistuki. Muunmuassa juuri tämän tyyppisenavun takia kansalaisjärjestötyöon syövän hoidossa todella tär-keää.

Ennaltaehkäisevä työSyöpäyhdistys käyttää kerää-mällä saamiaan varoja toimi-malla myös jatkuvasti syövänehkäisyyn tähtäävässä valis-tustyössä, kuten mm. kerto-malla tupakanpolton- ja aurin-gonoton riskeistä sekä neuvo-malla luomien tarkkailuun jaterveisiin elämäntapoihin.

Tutkimus vaatii rahaaSyöväntutkimus tulee jatku-vasti kalliimmaksi. Tutkijoidenpäästessä lähemmäksi syövänratkaisua huomataan, ettämyös hoidot tulevat yhä moni-mutkaisemmiksi ja kalliim-miksi. Samalla tutkimustyökintulee vaikeammaksi ja vaatiienemmän rahoja. Syövän tutki-mustyön rahoittaminen pelkilläyhteiskunnan varoilla ei myös-kään ole mahdollista.

- Aina vaan tarvitaan enem-

män tukea. Tässä tulee mu-kaan yritysten antama tuki,teollisuuden antama tuki jamyös kansalaisten oma auttavakäsi joka on tässä tapauksessavälttämätöntä, Heikkilä sanoo.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y. tukee vuosittainTYKSin piirissä tehtävää syö-pätutkimusta 50.000-100.000eurolla omien rahastojensa vä-lityksellä. Rahat hankitaankansalaiskeräyksin, testamen-tein ja lahjoituksin.

Keräysrahat menevätoikeaan osoitteeseenMarkku Heikkilä kertoo Syö-päyhdistyksen keräysten raho-jen menevän varmasti syöväntutkimukseen ja hoitoon. Ih-misten ei hänen mukaansa tar-vitse epäillä, että rahat jäisivätkeräystoiminnan omiin kului-hin, sillä yhdistys ei ole pal-kannut keräyksiä varten ke-räysjohtajaa, eikä se myöskäänmaksa kerääjille palkkaa.Kaikki työt tehdään joko va-paaehtoistyönä tai oman toi-men ohessa.

- Lounais-Suomen Syöpä-yhdistys r.y. on pystynyt osoit-tamaan loistavia lukuja kunkatsotaan keräystoiminnantuottoja ja keräystoiminnankuluja. Tulos on aivan eri luok-kaa, kuin mihin eri yhteisöjenkeräyksillä yleensä päästään.

Sen mahdollistavat kym-

menet tuhannet jäsenet sekäkevyt organisaatio, Heikkiläkehuu.

Lähimmäisen vastuuSyövän aiheuttamat kulut eivätlopu tai ole edes vähenemässä.Päinvastoin. Jokaisen syöpäänsairastuneen hoito maksaa pal-jon. Hoitoon tarvittavasta ra-hamäärästä nykyisin hyvinmerkittävä osa on juuri sitä ra-haa, joka on saatu Syöpäyhdis-tyksen keräyksillä.

- Mikäli nostamme kädetpystyyn ja sanomme, että sai-rastuneista huolehtiminen onyhteiskunnan tehtävä, niin sa-malla me myöskin lähimmäisi-nä luovumme siitä vastuustajoita meillä muita ihmisiä koh-taan pitäisi olla, Heikkilä toteaa.

Markku Heikkilähaastaa ystäviään jatuttaviaan mukaan

Markku Heikkilä haastaa Syö-väntorjuntatalkoot 2004 -suur-kampanjaan ystävänsä SusannGrönholmin ja hänen kauttaanmatkatoimisto Susun -Toursin.Heikkilä haastaa mukaan myösTurku TV:n viikon viisastelijat.

Teksti ja kuva:Maria Vakkamaa

Kaikkien apua tarvitaan Syöväntorjuntatalkoot2004 suurkampanjassa

Viihteen monitoimimies Markku Heikkilä toteaa ihmis-ten usein luulevan, että syövän tutkimuksen ja hoi-toon tarvittavan rahan tulevan valtiolta. Näin asia eikuitenkaan ole ja keräyksillä hankittuja varoja käyte-tään syövän aiheuttamien kulujen kattamiseen.

Arvoisa lukijaTämä on Sinun mahdollisuutesi osallis-tua syöväntorjuntatyöhön!Syöpä on Suomessa merkittävä kansantauti. Yli 160.000lähimmäistämme sairastaa tai on jossain elämänsä vaihees-sa sairastanut syöpää. Yli 20.000 heistä elää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueella.Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toteuttaa Syöväntor-juntatalkoot 2004 ”joka kolmas sairastuu syöpään”-suurkampanjan ajalla 20.9.-31.12.2004

Kampanjan pääasiallinen varainkeräysmuoto onlipas- ja listakeräys sekä oheinen pankkisiirto.

Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y.ei pyydä apua itselleen. Yh-distys on olemassa, koskaon niin paljon sen toimin-nasta riippuvaisia, apua tar-vitsevia ihmisiä. Toista aut-taessamme ymmärrämmeenemmän ihmisyydestä, ys-tävyydestä ja yhteisvastuul-lisuudesta.

Oheisellapankkisiirrollavoit osallistua

suurkampanjaammetai internetissä

osoitteessawww.lssy.fi/talkoot

Kiitos avustasi!LOUNAIS-

SUOMEN SYÖPÄ-YHDISTYS R.Y.

KERÄYSKOHTEET• potilastoiminta

• kotisaattohoitotoiminta

• syövän varhaistoteamiseen tarvittavien laitteidenhankinta

• lapsisyöpäpotilaiden kuntoutustoiminta

• syövän tieteellinen tutkimus

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 - 2004 - N:o 2

Turussa suoritettu tutkimusosoittaa, että mammografi-aseulonnalla löydettyjen syö-pien hoito on edullisempaakuin muilla keinoin löydetty-jen syöpien hoito. Tutkimuk-sessa todetusta seulontasyö-pien paremmasta elinajan en-nusteesta johtuen ero on suurietenkin, kun mittarina käyte-tään elinpäivää kohti suhteu-tettua kustannusta. Hoidonsäästöillä voidaan kompensoi-da lähes kolmannes seulontaankäytetyistä kustannuksista joviiden ensimmäisen sairasta-misvuoden aikana. Seulonnanhyödyt sekä kuolleisuuden ettähoitokustannusten kohdalla al-kavat näkyä vasta vuosien ku-luttua seulonnan aloittamises-ta. Seulontaohjelman läpivien-ti vaatii pitkäjänteisyyttä, jotaTurun kaupunki on kiitettäväl-lä tavalla osoittanut, kun sepäätti jatkaa turkulaisnaistenseulontaa valtakunnallista seu-lontaohjelmaa laajempanamyös kuluvana vuonna.

Turun kaupunkimammografiaseulon-nan pioneeri

Mammografiaseulonnan ta-voitteena on löytää rintasyövätpieninä ja paikallisina ja aloit-taa hoito varhaisessa vaihees-sa, jolloin paranemisennusteovat hyvä. Valtakunnallinenmammografiaseulonta aloitet-tiin 50-59-vuotiaille naisille

vuonna 1987. Turun kaupunkion tehnyt seulonnassa pionee-rityötä, sillä se ulotti seulonnatkoskemaan 40-74 -vuotiaitanaisia. 40-49 -vuotiaiden ikä-ryhmästä parillisina vuosinasyntyneitä alettiin kutsua seu-lontaan vuoden välein, paritto-mina vuosina syntyneitä kol-men vuoden välein ja muitaikäryhmiä kahden vuoden vä-lein. Turun seulontojen vaikut-tavuutta on selvitetty tieteelli-sen tutkimuksen keinoin. Tur-kulaisten naisten kannalta tu-lokset ovat myönteisiä. Valta-osa rintasyövistä löytyy seu-lonnan ansiosta pieninä ja pai-kallisina, ja seulontaryhmässäsyöpään sairastuneiden poti-laiden elossaoloaika on pidem-pi kuin potilailla, joilla onmuilla keinoin löydetty syöpä.

Seulonnalla voidaanalentaa hoidon kus-tannuksia

Seulonnan vaikutuksista rin-tasyövän sairaalahoidon kus-tannuksiin on tehty tutkimus,jonka tulokset on julkaistu ke-säkuussa 2004 eurooppalaises-sa lääketieteellisessä lehdessä"The European Journal of Pub-lic Health". Rintasyöpää hoi-detaan leikkauksella, sädehoi-dolla ja lääkehoidoilla. Hoitovalitaan kullekin potilaalle yk-silöllisesti syövän biologistenennustetekijäin, syövän levin-neisyyden ja potilaan yleis-

kunnon perusteella. Pienten japaikallisten syöpien hoito onusein keveämpää kuin levin-neiden tai huonoja ennusteelli-sia tekijöitä ilmentävien rin-tasyöpien. Varhaisvaiheessalöydetyn syövän hoidoksi riit-tää pelkkä leikkaus tai leik-kaus yhdistettynä sädehoitoon,kun taas korkeamman uusiutu-misriskin omaavien syöpienhoidossa tarvitaan liitännäis-hoitoja, kuten solunsalpaajia jahormonihoitoja. Seulonnanvoidaan täten odottaa alenta-van hoidon kustannuksia.

Tutkimuksessa oli mukana556 rintasyöpää, jotka löydet-tiin turkulaisilta 40-74-vuo-tiailta naisilta vuosina 1987-1993. Seulontaan osallistu-neilla todettiin 427 rintasyöpää(77%). Näistä seulonnalla löy-dettyjä oli 337. Kahden peräk-käisen seulontakerran välissälöydettyjä ns. välisyöpiä oli90. Ne löytyivät naisilta, jotkaosallistuivat seulontaan, muttasyöpää ei siinä todettu, vaan setodettiin ennen kuin nainen saikutsun seuraavaan seulontaan.Ilman seulontaa löytyi 129syöpää (23%) naisilta, joita eivielä ehditty kutsua seulontaantai jotka eivät osallistuneet rin-tasyöpäseulontaan. Nämä syö-vät löytyivät esimerkiksi siten,että nainen löysi kyhmyn itseja hakeutui hoitoon. Kunkinpotilaan elinaikaa ja sairaala-hoidon käyttöä ja kustannuksiaseurattiin viisi vuotta diagnoo-sista lukien tai kuolemaan asti,

jos potilas kuoli ennen seuran-ta-ajan päättymistä.

Levinneen syövänhoito maksaa kaksikertaa enemmänkuin paikallisen syö-vän hoitoSeulomattomien ryhmässä po-tilaan keskimääräiset hoito-kustannukset olivat 1,3-kertai-set seulottujen ryhmään verrat-tuna. Kun potilaan hoitokus-tannukset suhteutettiin diag-noosista lähtien laskettua elin-päivää kohti, seulomattomienkustannukset olivat keskimää-rin kolminkertaiset seulottujenryhmään verrattuna. Syövänlevinneisyys oli tärkeä potilas-kohtaisia kustannuseroja selit-tävä tekijä. Levinneen syövänhoito tuli maksamaan keski-määrin kaksi kertaa enemmänkuin paikallisen syövän hoito.

Tämän tutkimuksen piiriinkuuluvan 556:n potilaan hoitotuli viiden vuoden seuranta-ai-kana maksamaan noin 4,7 mil-joonaa euroa. Ilman seulontaanämä hoitokustannukset olisi-vat olleet hieman yli miljoonaeuroa korkeammat. Viidenvuoden seuranta-ajan kuluessahoitokustannuksista säästyisumma, joka vastaa 26 - 30%siitä noin 4 miljoonan euronmäärärahasta, jolla Turun kau-punki rahoitti seulontaa vuosi-na 1987-1993.

Tutkimus tarkasteli julkisen

sektorin eli Turun kaupunginkustannuksia rintasyövän tor-juntaan ja hoitoon mammogra-fiaseulonnan alkuvuosina.Hoitokustannukset suhteutet-tiin potilaan elinaikaan, jokakuvastaa seulonnan vaikutta-vuutta. Sen sijaan potilaan elä-mänlaatua, johon seulonnallaniinikään on suuri merkitys, eitässä tutkimuksessa ollut mu-kana.

Kauhava Lea, Immonen-Räihä Pirjo, Parvinen Ilmo,Helenius Hans, Kaljonen An-ne, Räsänen Osmo, PylkkänenLiisa, Klemi Pekka J. Lowercosts of hospital treatment ofbreast cancer through a popu-lation-based mammographyscreening programme. TheEuropean Journal of PublicHealth 2004;14:128-133.

Mammografiaseulonta alentaa rintasyövän sairaalahoidon kustannuksia

Valmistus, huol to- ja asennustoiminta:

Planmed Oy, Asentajankatu 6, 00880 Helsinki, www.planmed.com

Myynti ja markkinointi kotimaassa:

Fenno Medical Oy, Tähtäinkuja 9, 01530 Vantaa, www.fennomedical.fi

Digitaalinen Sophie Nuance on Planmedin

mammografialaiteperheen uusin jäsen. Laitteen

tarkkaan harkitut yksityiskohdat ja digitaalisuus

tarjoavat entistä paremmat mahdollisuudet

rintasyövän havaitsemiseksi.

• Pieni tai suuri suoradigitaalinen anturi (FFDM)

• Soveltuu rintasyöpäseulontaan ja diagnostiseen

mammografiaan

• Sisältää MaxView-rinnanasettelumenetelmänSophie

Nuance

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

Uudet monofilament pohjaisetperuukit saapuneet

Peruukin pohja muotoillaan asiakkaanpäänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataanasiakkaan haluamaan malliin.

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeentuotavat peruukkimallistot.

Hetitoimituksessa laaja varasto.

Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples,Hairaisers, Hair Parade, Hair Trix,Henri Margu, Natural Image,Stefan Bauer, Perucci, Wig, Fraca Ferretti,

peruukkiliike

Sairaalahoidon keskimääräiset kustannukset potilasta kohti ja potilaan elinpäivääkohti seulottujen ja seulomattomien ryhmissä. Suluissa 95 %:n luottamusvälit

Seulottujen ryhmä Seulomattomien p-arvo(selontasyövät ja ryhmävälisyövät)

Euroa/potilas 7.887 10.454 <0,001(7.197–8.577) (9.099–11.808)

Euroa/potilaan 5,8 17.2 <0,001elinpäivä (4,6–6,9) (7,7–26,8)

En studie som genomförts iÅbo visar att behandlingen avcancer som hittas vid mam-mografiscreening är förmånli-gare än behandlingen avcancer som upptäcks på annatsätt. Skillnaden på grund avden i studien konstateradebättre förväntade livslängdenvid screeningupptäckt cancerär stor, i synnerhet om man

som mätinstrument tar kostna-derna i relation till livsdagar-na. Genom besparingarna ivården kan man kompenseranästan en tredjedel av kostna-derna för screeningen redanunder de första fem sjukdom-såren. Nyttan med screeningenmed avseende på både död-ligheten och vårdkostnadernablir märkbar först flera år efter

att screeningen inletts. Att ge-nomföra ett screeningprogramkräver långsiktighet, vilketÅbo stad på ett tacknämligtsätt har visat när staden beslötatt även i år fortsätta medscreeningen för kvinnor i Åboi större utsträckning än vad detriksom-fattande programmetgör.

Mammografiscreening sänker kostnaderna för sjukhusvård vid bröstcancer

Artikkelin kirjoittajan KTM Lea Kauhavan Turussa suo-ritettu tutkimus osoittaa, että mammografiaseulon-nalla löydettyjen rintasyöpien hoito on edullisempaakuin muilla keinoin löydettyjen syöpien hoito.

N:o 2 - 2004 - 15Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Nyt kannattaa olla kaukaa viisas ja varmistaapikkujoulun paras paketti koko porukalle.

Tervetulomalja, Silja Buffet -illallinenruokajuomineen, nimekkäiden artistien

hulvattoman hauska joulushow ja tanssiapikkutunneille on tarjolla Silja Europalla.

ww

w.si

lja.fi

Oik

eude

t m

uuto

ksiin

pid

ätet

ään.

Varaa matka omasta matkatoimistostasitai Silja Linen yritys- ja ryhmämyynnistä.Soita 0203 274 552.

su–to -lähdöillä esim. 50 €/hlö

Hintaan sisältyy:- risteily Turisti I S -luokan 2 hlön hytissä- tervetulomalja- Silja Buffet -illallinen ruokajuomineen- Himmelin jouluyllätys -show

Moulin Rouge -teatterissa klo 22.30

Ryhmän koko vähintään 10 henkeä.

ITÄMEREN ILOISIMMATPIKKUJOULUT TURUSTASILJA EUROPALLA 15.11.–15.12.2004

pe–la -lähdöillä esim. 62 €/hlö

Itämeren iloisimmatpikkujoulut Silja Europalla

Viiden Tähden lähetti- ja kuljetuspalvelutsisälähettipalvelutulkolähettipalvelutpakettien jaotruokakuljetuksetlavat ja rullakotposti ja matkahuoltokirjeiden jaothyllytyksettilaukset 277 9900

LÄHETTIYKKÖNENwww.lahettiykkonen.fi

Löydät meiltäPatrician uutuudet

ja aina hyvin istuvatClassic -mallitAA-EE kupein.

Rintaliivit, bodyt jauimapuvut.

Valitse itsellesi sopivamalli niin teetämme

siihen proteesitaskun.

Valitse liiviksesi

Vuosien

kokemuksella

Tku, Brahenkatu 5Salo, Turuntie 1Tre, Aleksanterink. 27Pori, Eteläkauppatori 2

Kun käytätSyöpäsäätiön adresseja,

tuet syöpätutkimustaTekstatut adressit toimistostamme

Liisankatu 21, 00170 HelsinkiPuh. 0800-143 000

Adresseja myyvät myös:posti, kirja-, kukka- ja paperi-

kaupat, hautaustoimistot,R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211

SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpä-tutkimukseen viime vuonna

n. 3 milj. euroa

SYÖPÄSÄÄTIÖ

Turun yliopistollisen kes-kussairaalan uusi, viimekesäkuussa käyttöön vi-hitty T-sairaala, näyttääulospäin aika tavan-omaiselta rakennuksel-ta. Mutta jo pääaulaanastuessa tuntee tulevansaaivan uudenlaiseen sai-raalaan. Suurista ikku-noista ja osin lasilla kate-tusta katosta tulvii valoa,sisustuksessa on käytettypuuta ja värikylläisiämateriaaleja, käytävätovat leveät ja huoneetviihtyisät. Joka puoleltavoi katsella kaupunginavaria näkymiä. Täälläollaan keskellä elämää.

Syöpäpotilaille T-sairaala tu-lee tutuksi, toimiihan sielläiho- ja sukupuolitautien klini-kan, keuhkosairauksien poli-klinikan, kirurgian poliklini-kan ja allergiayksikön lisäksimyös syöpätautien klinikka.Siellä hoidetaan paitsi varsi-naissuomalaisia syöpäpotilai-ta, myös sädehoitoon tuleviaahvenanmaalaisia ja satakun-talaisia syöpäpotilaita.

Sairaalan henkilökuntaosallistui sairaalan suunnitte-luun yhdessä arkkitehdin kans-sa. Suunnitteluprosessi kestiliki kolme vuotta.

- Tämä ei ole sanatorio,vaan aktiivinen hoitolaitos,Turun yliopiston syöpätautienprofessori ja TYKSin syöpä-klinikan ylilääkäri Seppo Pyr-hönen sanoo.

Kierrämme Pyrhösen kans-sa samoja jälkiä kuin potilastullessaan sairaalan sisään.Syöpätautien poliklinikalla il-moittaudutaan ja siellä suunni-tellaan lääkehoito. Ylilääkärinäyttää psykososiaalisen yksi-kön tilat. - Täällä voimmetyöskennellä tiiminä, jonnelääkärin ja potilaan lisäksi mu-kaan mahtuvat esimerkiksi sai-raanhoitaja, kuntoutushoitajaja psykologi tai omaisia. Tämäon työmuoto, jota pyrimme re-surssien salliessa kehittämään.

Lääkehoitoa yhdessämuiden kanssaPoliklinikalta löytyy myös sy-tostaattihoidon yksikkö. Sepoikkeaa ehkä eniten vanhois-ta tiloista. - Tällaista ei var-maan löydy mistään muualta.Tämä on kuin päiväsairaalan ja

polikliinisen yksikön yhdistel-mä, selittää Seppo Pyrhönen.

Avaran ja valoisan huoneenkeskellä on vähän lennonjoh-toa muistuttava yksikkö, jossaistuvat sairaanhoitajat. Heidänympärilleen huoneeseen on le-vitetty lepoasentoon taipuviaergonomisia tuoleja, joissa po-tilaat saavat lääkehoitonsa.Vieressä on myös muutamaperinteinen huone niille, jotkahaluavat yksityisyyttä.

- Lähes kaikki valitsevatkuitenkin yhteisen huoneen,jossa voi keskustella muidenkanssa, ylilääkäri sanoo. Yksi-kössä voidaan hoitaa yhtaikaaparikymmentäkin potilasta,vaikka yleensä heitä ei samaanaikaan ole niin monta. Sy-tostaattihoidon kesto on pisim-mällään neljä tuntia, muttayleensä potilaat viipyvät täälläpuolesta tunnista tuntiin.

- Syöpätautien hoidoistanoin 85 prosenttia annetaanpolikliinisesti, jolloin potilasvoi yöpyä kotonaan tai jos häntulee kauempaa, esimerkiksiLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen potilashotelli Karinas-sa.

Vähemmän käyntejäSädehoito-osasto on niin ikäänmuuttunut uudessa rakennuk-sessa paljon entistä käytännöl-lisemmäksi. - Täällä voimmekuvata potilaat tietokoneto-mografia-laitteella, josta kuvatsaamme heti analysoitavaksi.Röntgenhoitajat ja sairaalafyy-sikot laskevat tietokoneillahoitokenttien paikat ja hoito-suunnitelman vahvistaa lopuk-si lääkäri.

- Aiemmin potilaat jouduttiinohjaamaan U-sairaalasta A-sairaalaan röntgeniin ja kuvienkuljetuskin vei aikansa, ennenkuin järjestelmä saatiin elekt-roniseksi. Nyt tiedot saadaansamalla kertaa elektroniseenverkkoon. Potilas selviää nytvähemmillä käyntikerroilla.

Sädehoitoa annetaanuseimmiten 25-30 kertaa viite-nä päivänä viikossa. Sädehoi-to-osasto ei sijaitse enää kella-rissa kuten ennen, vaan viih-tyisästi normaalissa kerrokses-sa, jonne tulee luonnonvaloa,vaikka itse laitteet ovatkin ik-kunattomissa tiloissa. Säde-hoitoa ns. lineaarikiihdyttimel-lä annettaessa potilas voi kat-sella katossa olevaa kuvataide-teosta.

Työ on rauhoittunutSyöpäpotilaiden 24 hengenvuodeosasto on myös erikoi-

nen. Se on kolmionmuotoinen,ja kolmion kärjessä on ainahoitohenkilökunnan palvelu-piste. - Huoneet on järjestettykahdeksan potilaspaikan solu-ratkaisuun niin, että potilaatovat mahdollisimman lähelläomaa hoitajaa, jolloin aikaa eiudu siihen, että hoitaja juokseepaikasta toiseen. Tilojen kes-kellä, sisäringissä, sijaitsevathuoltotilat.

- Näissä uusissa tiloissaolemme todenneet, että työm-me on rauhoittunut kovasti,kun tilat ovat toimivat eikä po-tilaita tarvitse jatkuvasti siirtääkäytävän yli, sillä jokaisessapotilashuoneessa on oma wc jasuihku. Suihkuun mahtuumyös sängyn kanssa. Huoneis-ta neljä on yhden hengen huo-neita ja loput kahden hengenhuoneita.

Myös omaisille on varattuoma huone ja tarvittaessaomainen voi yöpyä potilaankanssa samassa huoneessa.

Valoisiin tiloihin kellariti-loista ovat siirtyneet myös fy-sioterapian tilat. - On tärkeää,että kuntoutusohjelma aloite-taan jo täällä sairaalassa olles-sa.

Myös henkilökunnalla onviihtyisä taukohuone, jostapääsee ulos parvekkeelle.

Potilaille sairaala avautuiviime marraskuussa. Uusiasyöpäpotilaita on vuosittainnoin 2000. Noin puolet T-sai-raalassa hoidettavista syöpä-potilaista on rintasyöpä- taieturauhassyöpäpotilaita.

Sairaalaan tutustuessa tuleemieleen, miksei sairaaloitauseammin rakenneta näin viih-tyisiksi. Esimerkiksi hotellienviihtyisyyttä pidetään itsestäänselvänä, mutta eivätkö juurivakavasti sairaiden hoitopaikatpitäisi olla viihtyisiä, edistää-hän viihtyisyys paranemista-kin. Investointi maksaa itsensätakaisin toimivina tiloina, jois-sa hoitaminen tehostuu jamyös henkilökunta jaksaa pa-remmin.

Sisustusarkkitehtien yhdis-tys SIO myönsikin keväällävuoden 2004 Hyvä ympäristö -palkinnon T-sairaalalle, sillä seon rakennettu viihtyisäksi niinpotilaille kuin henkilökunnal-lekin. Rakennuksen ovat suun-nitelleet arkkitehti Mikael Paa-tela ja sisustusarkkitehti PekkaKojo arkkitehtitoimisto Paate-la-Paatela & Co Oy:stä.

Teksti: Paula HeinoKuva: Jari Laurikko

Toimiva sairaala keskellä elämää

TYKSin T-sairaalassa on viehättävä kahvila-ravintola, joka on yhteinen potilaille,omaisille ja henkilökunnalle. Ominaista T-sairaalalle ovat viherkasvit, valo ja jokai-sella osastolla olevat sisäparvet, jotka tarjoavat myös yksityisyyttä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 - 2004 - N:o 2

Nuorten kesän tekevät pitkäännukkuminen, jouten olo, kesä-työt ja kavereiden kanssa oles-kelu. Yhdessä oloon kuuluumyös rajojen kokeilu, muunmuassa suhtautuminen tupak-kaan. Uusi, nuorten parissatehty laaja kysely osoittaa, ettäsuomalaiset nuoret tupakoivatpaljon ja aloittavat savuttami-sen aikaisin, mutta jotain asen-teissa on muuttumassa. Tämänpäivän nuoret ovat tarkkojaelämäntyylistään ja valinnois-taan. Hieman yllättäen tupak-ka ei näytä nykynuoren mie-lestä tekevän kenestäkään kiin-nostavampaa. Asenteet tupa-kointia kohtaan ovat muuttu-neet kriittisemmiksi ja yhäuseampi tupakoiva nuori ha-luaisi tosissaan päästä tupakas-ta eroon.

Kyselyyn vastanneet kerto-vat, että enemmistö tupakoi-vista nuorista haluaa lopettaa.Suurin motiivi lopettamiselleon yksinkertainen: nuori onhuomannut tulleensa riippu-vaiseksi. Polttaminen ei enääolekaan oman tahdon alainenasia. Muuta johtopäätöstä onvaikea tehdä, kun nuoret kerto-vat Suomen Syöpäyhdistyksenteettämässä tutkimuksessa tär-keimmäksi syyksi polttamisel-leen tupakan rauhoittavan vai-kutuksen ja fyysisen tai psyyk-kisen riippuvuuden. Tutki-muksen lisäksi verkossa tehtypikakysely sai nuoret kuvaa-maan tupakkatuskaansa näin:

"Hermot pettää koko ajan,eikä pysty keskittyy mihin-kään. Tuskan hiki ja kaikkee.Voi olla mukavaa ja kovaa esit-tää frendeille, mutta entä sitkun on paha riippuvuus. Sittensen vasta älyy, mitä mutsi onyrittänyt hokee ja takoo pää-hän joka päivä."

Riippuvuuden lisäksi tu-pakka löytää nuorten suuhunkavereiden vuoksi. Hyväksyn-tää haetaan sauhuttamalla mui-den mukana. Hylätyksi tulemi-sen pelossa kieltäytyminen onvaikeaa.

"Pahinta on, ku kaverit tar-joo: ota nyt, et sä voi olla tosis-sas, raukka! Niin kauan kunsemmosis

jengeissä pyörii, on mel-kein toivotonta ees yrittää lo-

pettaa! Jokainen joka on jos-kus yrittänyt lopettaa polttami-sen tietää, mitä mä tarkotan.Joskus sitä on varmaan niinvahva ja rohkea, että uskaltaasanoa ei."

Nuoriso kyllä tietää, että tu-pakka on tappava myrkky. Tut-kimus kertoo, että nuoret ar-vioivat tärkeimmäksi lopetta-misen perusteeksi terveydenheikentymisen, rahan menonja keuhkosyövän mahdollisuu-den. Usein tupakoinnin haital-listen vaikutusten arvellaan il-maantuvan vasta sitten, kun ol-laan vanhoja ja muutenkin vai-vaisia. Osalla nuorista on tosinhyvinkin omakohtaisia koke-muksia tupakan vaarallisuu-desta:

"Tuttavani aloitti tupakoin-nin hyvin nuorena sairastaes-saan astmaa. Hän ei vielä sil-loin tajunnut mihin joutuisi,sillä nykyään hän istuu pyörä-tuolissa ja tarvitsee hengitys-laitetta. Ilman sitä hän ei pys-tyisi hengittämään!"

Tupakka ei lisääkiinnostusta kaverei-den silmissä

Tutkimuksen teettäneen Suo-men Syöpäyhdistyksen mie-lestä yllättävin havainto on tu-pakoivan nuoren imagossa ta-pahtunut käänne. 2000-luvunnuoret arvioivat tupakoiviaikätovereitaan kriittiseen sä-vyyn, toisin kuin vielä 90-lu-vulla. Jopa tupakoivat nuoretitse antavat saman suuntaisiavastauksia. Röökaajat arvioi-tiin tutkimuksessa nuorten as-teikolla muun muassa muitahuonommin menestyvimmiksija epäsiistimmiksi. Kiinnosta-vuutta tupakka ei lisää juurikenenkään mielestä.

"Joskus on pitäny näyttäämuille, että uskallan mäkinpolttaa. Se on typerää. Itseasiassa raukkamaista! Se onpaljon rohkeampi joka uskal-taa olla koskematta minkään-laisiin aineisiin."

Nuoret uskovat tupakoinninolevan yhteydessä rajuun juh-limiseen ja levottomampaankäyttäytymiseen. Ulkoinenolemuskaan ei kohene tupa-

koivilla, pikemminkin tupakkanäyttää tappavan tyylin. Ylipuolet kyselyyn vastanneistanuorista oli sitä mieltä, tupak-ka antaa käyttäjästään epäsiis-tin vaikutelman.

Kaveri ja vanhem-mat auttavat tump-paamaan

Tupakoinnin muututtua päivit-täiseksi tavaksi, alkaa lopetta-minen tuntua ajankohtaiselle,Kiinnostus lopettamiseen japuhti päätökselle hiipuvat sitämukaa kun tupakkaa kuluuenemmän. 80 prosenttia lähespäivittäin polttavista suunnit-telee lopettamista. Säännölli-sesti yli viisi tupakkaa päiväs-sä polttavissa nuorissa lopetta-mista suunnittelevien määrälaskee jo puoleen.

Jos omat vanhemmat tupa-koivat, nuori uskoo heidän jamuidenkin läheisten, kuten hy-vien ystävien, suhtautuvanpoltteluun hyvin sallivasti.Vanhempien asenteella ja esi-merkillä on siis väliä.

"Mä alotin polttamisen 4.luokalla. Mutta sit kun van-hemmat sai tietää ja koulunopettajat niin rupes jo vähäntuntuu pahalta ja ajattelin lo-pettaa. Mut huomattiin munkamun kaa et se ei ollukkaanniin helppoo. Hain apuu kai-kilta kamuilta ja koulus ottiterkkari yhteyttä. Mut se eivielä auttanu. Sit tajuttiin ka-mun kaa et kannattaa antaa ai-kaa ittelle ja miettii sitä asiaatarkemmin. Ja kuinka ollak-kaan, me sit päästiin eroon janyt kummatkin käydään kou-luu kunnolla ja niin pois päin!"

Ammattilaisten mukaan lo-pettaminen kannattaakin aloit-taa yhdessä kaverin kanssa.Silloin päätökselleen saa tukeavaikeina hetkinä ja voi yhdessäkeksiä keinoja sinnitellä eteenpäin, kunnes tupakkaa ei enäätee mieli. Moni yrittää lopettaakerta heitolla. Joillekin se on-nistuu, mutta lopettamiseenkannattaa myös valmistautuapäättämällä lopettamispäivä-määrä, hävittämällä tupakkaanliittyvät tavarat ja valmistautu-malla jo etukäteen tilanteisiin,

jossa tupakasta joutuu kieltäy-tymään. Tilannetta helpottaa,jos tietää itse syyn lopettami-selleen ja osaa perustella senmuillekin. Tosiystävät pysyvätrinnalla ja luovat lopettajaanuskoa!

*Tutkimustulokset perustu-vat Suomen Syöpäyhdistyksenvuoden 2004 alussa valmistu-neeseen laajaan asennetutki-mukseen, johon vastasi yli1400 suomalaisnuorta. Vastaa-jat olivat 12-17-vuotiaita. Tut-kimus toteutettiin kyselylo-makkeilla, joihin vastasi yli1400 suomalaisnuorta.

** Käytetyt sitaatit ovatpoimintoja verkossa tehdystäkyselystä, johon nuoret saivatvastata nimettömänä.

Lisätietoja:Matti Rautalahti, Suomen Syö-päyhdistys, p. 135 331, spos-ti:matti.rautalahti@cancer.fi

Jaana Aho, viestintätoimistoBNL, p 040 5155 212, sposti:jaana.aho@bnl.fi

Nuorten asenne tupakkaa kohtaan muutoksessa:

Tupakan glamour karisee nuorten mielissä

Tupakka ei näy nykynuoren mielestä tekevän kenestäkään kiinnostavampaa.Asen-teet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet kriittisemmiksi ja yhä useampi tupa-koiva nuori haluaisi tosissaan päästä tupakasta eroon.

- Kerro kaverillesi aikovasi lopettaa ja pyydä häntä ole-maan tukenasi.

- Tee lista hyvistä syistä, miksi aiot lopettaa. Muistuta syytmieleesi aina silloin tällöin.

- Laske, kuinka paljon rahaa säästät ja mieti, mitä rahoillavoit hankkia: musaa, pelejä, pienen reissun tai ihanan uudenvaatteen. Voit hankkia itsellesi pieniä palkintoja ensimmäisenviikon, kuukauden ja vuoden kuluttua säästyneillä rahoilla.Säästölaskurin löydät internetistä www.none.ws.

- Vältä tilanteita, joissa sinua houkutellaan polttamaan.Päätä lujasti jo etukäteen, että kieltäydyt.

- Kun pakottava tupakan tarve iskee, ala puuhailla jotainmuuta. Tunne ei kestä kauan.

- Jos sorrut, älä masennu. Tiedät, että lopettaminen on vai-keaa, mutta sinä et luovuta yhdestä vastoinkäymisestä.

- Ole ylpeä itsestäsi! Olet pystynyt lujaan päätökseen jaolemaan itsenäinen.

Linkkejä lopettajalle:www.none.wswww.stumppi.fiwww.tupakka.org

Vinkkejä nuorelle tumppaajalle:

Yhdestoista siltaverokeräys tuotti lähes 6000 euroaHirvensalopäivien yhteydessä elokuussa 2004 toteutettu perinteinen siltaveroke-räys tuotti 5.940,75 euron kokonaistuloksen. Keräyksen tuotto luovutettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukes-kuksessa syöpäpotilaiden hyväksi. Kuluneen yhdentoista vuoden aikana siltaveroaon kertynyt yhteensä 74.034,22 euroa, eli 440.212,84 markkaa.

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLALOKA–MARRASKUUN TARJOUS KAIKISSA

TOIMIPISTEISSÄMME LÄÄKÄRINLÄHETEHOITOSARJAN ALOITTANEILLE

1 ILMAINEN HOITOKERTA.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. 265 7606Itäinen Pitkäkatu 34, 207000 Turkupuh. 233 8985Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turkupuh. 0400-510315

Esko Hirvinen 0400-510314Pasi Vesa 0400-510315 (Lymfaterapia)Juha Karppanen 050-5509369 (Voice Massage)

N:o 2 - 2004 - 17Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

NAISETIkävakioitu ilmaantuvuus 100 000henkeä kohden vuodessa

Sija Syöpä Uusia tapauksiaLounais-Suomessa(vuosikeskiarvo1995-1999

Lounais-Suomi Koko Suomi

Kaikki syövät1,2 1640 231,1 233,11. Rinta 480 78,2 79,52. Paksu+peräsuoli 187 22,1 19,63. Kohdunrunko 91 13,2 14,84. Keuhko 78 9,9 9,05. Maha 70 8,1 6,46. non-Hodgkin lymfooma 62 8,3 8,87. Munasarjat2 61 9,6 10,98. Haima 58 5,9 5,99. Munuainen 52 6,8 6,210. Aivot/hermosto 42 9,0 11,7

15. Kohdunkaula3 16 2,6 4,2

1Ei sisällä iho tyvisolusyöpiä (basalioomia)2Ei sisällä munasarjojen borderline-kasvaimia3Ei sisällä kohdunkaulan carcinoma in situ -muutoksia

Uusien syöpätapausten määrät Lounais-Suomessa keskimäärinvuosina 1995-1999 sekä ikävakioidun ilmaantuvuuden vertailu kokoSuomen lukuihin.

MIEHETIkävakioitu ilmaantuvuus 100 000henkeä kohden vuodessa

Sija Syöpä Uusia tapauksiaLounais-Suomessa(vuosikeskiarvo1995-1999)

Lounais-Suomi Koko Suomi

Kaikki syövät1,2 1552 276,5 279,11. Eturauhanen 398 65,3 71,72. Keuhko 229 40,0 41,03. Paksu+peräsuoli 152 26,6 25,94. Virtsarakko2 90 15,3 15,55. Maha 78 13,3 11,76. non-Hodgkin lymfooma 64 12,2 11,87. Munuainen 62 11,4 11,58. Haima 50 8.8 8.79. Ihomelanooma 46 9,0 8,310. Aivot/hermosto 40 9,9 10,3

1Ei sisällä iho tyvisolusyöpiä (basalioomia)2Ei sisällä virtsarakon papilloomia

Syöpään sairastumisen ja kuo-lemisen tilastolliset tunnuslu-vut ovat Turun yliopistollisenkeskussairaalan syövän hoidonvastuualueella, johon kuuluvatVarsinais-Suomen, Satakun-nan ja Ahvenanmaan sairaan-hoitopiirit, likimain samatkuin koko maassa. Miehilläyleisin syöpä on eturauhassyö-pä ja naisilla rintasyöpä. Varsi-naissuomalaisilla on hiemanenemmän mahalaukun ja suo-liston syöpää, vastaavasti su-kuelinten ja rinnan syöpää hiu-kan vähemmän. Kohdunkau-lan syövän joukkotarkastuk-sien (papa-tutkimus) pitkäai-kaisen soveltamisen vuoksi il-maantuvuus on yli kolmannek-sen pienempää kuin Suomes-sa keskimäärin. Keuhkosyö-vässä muu Suomi on saavutta-

nut lounaissuoma-laisten ma-talan tason. Ilmeisesti tupak-kavalistuksella ja vierottamis-toimilla on saavutettu tuloksia.Tätä tupakoinninvastustamis-toimintaa ei kuitenkaan tulelopettaa, koska aina meillä onkohderyhmänä nuoret alle 15-vuotiaat mahdollisesti tupa-koinnin aloittavat tytöt ja po-jat. Jonkin verran myöskin tu-pakoivia luopuu savukkeidenpoltosta vuosittain, osa viero-tuskurssien seurauksena, osanikotiinikorvaushoitojen seu-rauksena.

Syövän paranemisenennusteet parantuneetSyöpäpotilaiden määrä on jat-kuvasti kasvanut. Vuosittain

Suomessa todetaan yli 22.000uutta syöpätapausta. Syöpäänkuolee vuosittain noin 10.000suomalaista. Syöpätautien pa-ranemisennusteet ovat paran-tuneet joten syöpäkuolleisuuson pitkään pienentynyt, vaikkauusien syöpätapauksien määräon lisääntynyt.

Mahasyöpä on vähentynyt.Suolistosyöpä on vastaavastiyleistynyt. Kun vuonna 1999todettiin yhteensä 2.200 uuttaperä- ja paksusuolisyöpää, to-detaan niitä nykyään yli 2.500tapausta vuosittain.

Suomalaisia sairastuu syö-pään vuodessa melkein kolmekertaa enemmän kuin 50 vuot-ta sitten. Väkiluvun ja erityi-sesti vanhojen ihmisten määrä-osuus on lisännyt syöpätapaus-ten määrää. Syöpätaudit ovat

vanhojen ihmisten sairauksia.Alle 40-vuotiailla syöpääesiintyy harvoin. Sen sijaan 85vuoden iän saavuttavista nai-sista joka kolmannella ja mie-histä melkein joka toisella ondiagnostisoitu elämänkaarensaaikana syöpä.

Mahasyöpä ja ruokator-visyöpä ovat harvinaistuneet.Myös huuli- ja kurkunpäänsyöpä ovat miehillä harvinais-tuvia syöpiä. Miesten keuh-kosyöpä yleistyi 1970-luvuntaitteeseen saakka, jolloinuusien keuhkosyöpätapaustenmäärä on kääntynyt laskuun.

Ravintotottumustenmuutokset lisänneetsuolistosyöpää

Eturauhas- ja virtsarakkosyö-pien määrä on lisääntynyt. Osakasvusta selittyy sillä, että to-teamismenetelmät ovat kehit-tyneet. Suolistosyöpien lisään-tyminen liittyy elintason koho-amisen mukanaan tuomiin te-kijöihin, kuten ravintotottu-musten muutoksiin. Suolis-tosyöpien seulonta miehillä janaisilla on alkamassa yli 20kunnassa, lähivuosina myösLounais-Suomen alue tulee tä-hän mukaan.

Ihomelanooma lisääntyietelänmatkojen yleistyessämenneinä vuosikymmeninä.

Ihomelanooma todetaan kui-tenkin aikaisemmin ja siitäsyystä niiden ennusteet ovatparantuneet.

Naisilla maha- ja ruokator-visyöpä ovat harvinaistuneet,suolisto-, munuais- ja virtsa-rakkosyöpä sekä ihomelanoo-ma ja keskushermoston kas-vaimet yleistyneet.

Toisin kuin miehillä, naisil-la keuhkosyöpään sairastumi-nen on lisääntynyt, koska nais-ten tupakointi on yleistynyt.

Rintasyöpä, kohdunrun-gonsyöpä ja munasarjasyöpäovat yleistyneet. Elintasoonliittyvillä tekijöillä kuten ra-vinnolla ja vähäisemmällä lii-kunnalla on merkitystä ilmiönselittäjänä.

Mammografiaseulonnoissahavaitaan seulottavissa ikäryh-missä, 50-69-vuotiailla naisillayli 700 sellaista oireetonta rin-tasyöpää jotka eivät olisi tul-leet esille ilman väestön järjes-tettyä seulontaa joka on Turus-sa alkanut vuonna 1977 ja ko-ko maassakin vuonna 1987.Turussa käynnissä oleva tie-teellinen mammografiaseulon-tahanke, joka alkoi vuonna1987 on osoittanut että seulot-tujen rintasyöpäsairauksienennuste ja hoidosta johtuvatkustannukset ovat kolmasosanverran pienempiä kuin muullatavalla todettujen syöpien kus-tannukset.

Säännölliset irtosolu-tutkimukset alenta-neet kohdunkaula-osan syöpääKohdunkaulaosan syöpä vähe-ni romahdusmaisesti sen jäl-keen kun säännölliset ir-tosolututkimukset aloitettiin1960-luvulla. Viime aikoinakohdunkaulaosan syövän il-maantuvuus on huolestuttavas-ti lisääntynyt. Nuoret naiset ei-vät käy tarkastuksissa yhtä ak-tiivisesti kuin ennen.

Lasten syöpätapauksiaSuomessa todetaan noin 150joka vuosi. Tämä on siis alleyhden prosentin kaikista syö-pätapauksista. Yleisimpiä ovatleukemia ja aivokasvaimet,niiden yhteenlaskettu osuus onpuolet kaikista alle 15-vuotiai-den syövistä.

Lasten syöpätapauksien lu-kumäärä ei viime vuosina olemuuttunut. Elintapatekijät ei-vät vaikuta lasten syöpien syn-tyyn samoin kuin aikuisilla.

Uusia syöpiä todetaan vuo-si vuodelta enemmän, syöpäänkuolleisuus vähenee. Tämäjohtuu siitä että syöpätapauk-sia todetaan varhaisemmassavaiheessa kun järjestetään seu-lontoja ja kun diagnostisetmahdollisuudet ovat parantu-neet.

Uusia syöpätapauksia todetaan enemmän - syöpään kuolleisuus vähenee

Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueensyöpäsairaudet maan keskiarvoa

• erikoislääkäreiden vastaanotot• kirurgiset toimenpiteet• gynekologiset ultraäänitutkimukset• eturauhasen ultraäänitutkimukset• laboratoriotutkimukset• irtosolunäytteiden otto (Papa)• siemennestetutkimukset• lapsettomuustutkimukset

Erityisedut syöpäpotilaillepoliklinikalla:

- ei poliklinikkamaksua (7.00 €)- laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin

Erityisedut syöpäyhdistyksenjäsenille:

- laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin

GYNEKOLOGIAAuranen AnnikaHietanen SakariPallasmaa NanneliRantanen VirpiRastimo-Lehto EevaSalmi Tuula (ei uusia potilaita)Vähä-Eskeli Kalevi

KIRURGIAAaltonen RiittaAuranen AarreVänttinen Esko

ONKOLOGIAAsola RaijaHuovinen RiikkaKankuri MinnaKätkä KaleviMinn HeikkiNordman Eeva (ei uusiapotilaita)Paija OutiRistamäki RaijaValavaara Ritva (ei uusiapotilaita)Vihinen Pia

PSYKIATRIAHeikkilä Jyrki (ei uusiapotilaita)Pitkänen Marketta

SISÄTAUDITAsola Markku (ei uusia potilaita)Pirilä LauraRemes KariSeppälä Pentti (ylilääkäri)Toivanen Auli

POLIKLINIKKAKARINA

Ajantilaus2657 927 (lääkäreille ja sairaanhoitajille)2657 920 (rintaproteesit, peruukit, tukihihat, rintaliivit, uimapuvut

ajanvaraus klo 11.00-11.30, 14.00-14.30)2657 933 (röntgen, mammografiat, rintarauhasen ultraäänitutkimukset)2657 921 (laboratorio)

Avoinna: ma-to klo 8-18,perjantaisin suljettu

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU

Mammografia löytää pieniä ja oireettomia rintasyöpiä. Seulonnasta todettujen rin-tasyöpien sairaalahoitokustannukset ovat pienemmät kuin muiden rintasyöpien.

Teksti: Osmo RäsänenKuva: Ari Rapo

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 - 2004 - N:o 2

SAMAN KATON ALTAKAIKKI

TERVEYSPALVELUT

Puutarhakatu 15 A, 20100 TURKUpuh. 02-232 7400 fax 02-232 9185

tj. Pirkko Mauro-Vuorinenkotip. 02-479 8797, 0500-795 881

TALO

USHA

LLIN

NON AMMATTILAINENVUO

DESTA

19531953TilitoimistoTilitoimistoTilitoimistoMauro ja Kni OyMauro ja Kni OyMauro ja Kni Oy

JUHLAKONSERTTIJUHLAKONSERTTIJUHLAKONSERTTITURUN KONSERTTITALOTURUN KONSERTTITALOTURUN KONSERTTITALO

LAUANTAINA 16.10.2004 KLO 19.00LAUANTAINA 16.10.2004 KLO 19.00LAUANTAINA 16.10.2004 KLO 19.00Lipunmyynti:Lipunmyynti:Lipunmyynti:

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Itäinen Pitkäkatu 30 b, TurkuItäinen Pitkäkatu 30 b, TurkuItäinen Pitkäkatu 30 b, Turku

Puhelin 2657 911Puhelin 2657 911Puhelin 2657 911Lippujen hinnat: aikuiset 24 €Lippujen hinnat: aikuiset 24 €Lippujen hinnat: aikuiset 24 €

ryhmät, eläkeläiset ja opiskelijat 20 €ryhmät, eläkeläiset ja opiskelijat 20 €ryhmät, eläkeläiset ja opiskelijat 20 €

Juan Carlos Carrascohuippuorkestereineen

Tanssit Ira ja Maria

Uuden Vuoden vietto Meri-Karinassa30.12.2004–02.01.2005

Uuden Vuoden vieton hinta on 125 euroa kahdenhengen huoneissa ja 155 euroa yhden hengenhuoneissa, sisältäen täysihoidon, majoituksen jakoko ohjelman.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Seiskarinkatu 35Puhelin 02-2657 666Telefax 02-2657 618

N:o 2 - 2004 - 19Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

"Pärjää ilman vanhempia" -kurssi on sopeutumisvalmen-nuskurssi 13-19 -vuotiaillesyöpäpotilaille. Tänä vuonnakuusipäiväinen kurssi järjes-tettiin Meri-Karinassa kesä-kuun alussa. Sopeutumisval-mennuksen tarkoituksena onauttaa nuoria itsenäistymään,sillä syöpää sairastavat tai sai-rastaneet lapset ja nuoret eivätyleensä hoidoista johtuen voiviettää samanlaista elämäämuiden ikätoveriensa kanssa.Usein myös lasten ja nuortenvanhemmat saattavat kohdellalastaan pitkään erittäin huoleh-tivaisesti. Sen vuoksi "Pärjääilman vanhempia" -kurssi onmonille ympäri Suomea tule-ville nuorille tärkeä paikka it-senäistymisen ja uusien ystä-vyyssuhteiden luomisen kan-nalta. Tänä vuonna osanottajia

oli 34. Ryhmän koordinaattori-na toimi erityisopettaja JuhaKaljonen.

Hyödyllistä ohjelmaaja rentoa yhdessäoloa

Nuorten sopeutumisvalmen-nuskurssin ohjelmistossa olitänä kesänä mm. taikurin vie-railu, Marjo Sjöroosin vetämäilta kauneudelle ja komeudel-le, Aiju von Schönemaninopastama Turku-kierros, polii-sin huumekasvatusta, laser-ammuntaa, vierailu MasaYardsin telakalle, Naantalinristeily, ensiapukoulutusta jaloppukaronkka. Päivittäinnuorilla oli myös mahdollisuuspelata biljardia ja minigolfia,sekä uida, saunoa, ja tutustuatoisiinsa vapaasti.

Nuoret kertoivat viihtyvän-sä hyvin Meri-Karinassa. Kai-ken tekemisen ohella heillä olimyös riittävästi vapaa-aikaa.Kurssilla olleiden Liisa Hämä-läisen, Laura Kuosmasen jaPertti Niemen mielestä yksikurssin mielenkiintoisimmistaanneista oli ylikonstaapeli Tui-ja Järvenpään luento huumeis-ta. Tytöt pitivät myös kovastiasiantuntijan meikkivinkeistä.Lisäksi nuorten mielestä olimukavaa tavata vanhoja ystä-viä ja saada uusia tuttavuuksia.

Teinit kiittelivät myös kurs-sin ohjelmistoon liittyvää pa-lautteenanto-mahdollisuutta.Heidän mukaansa ohjelmaa olitarvittaessa muuteltu sen pe-rusteella mitä kurssilaiset toi-voivat lisättävän tai mitä vä-hennettävän.

Myös Meri-Karinan toi-

minta -ja palvelukeskus saiosansa kehuista. Nuoret sanoi-vat kuin yhdestä suusta paikanolevan kodikas ja tarjoavanmahdollisuuksia monenlaiseenvapaa-ajan viettoon.

- Täällä on myös kauniitmaisemat ja luonto on muka-van lähellä. Olen tykännyt ollatäällä, Liisa Heinonen kertoi.

Supersuosittu nuor-tenkurssi kiinnostaavuosi vuoden jälkeenKansaneläkelaitoksen rahoit-tama nuortenkurssi on ollutalusta saakka suosittu. Sopeu-tumisvalmennukseen haetaanlehti-ilmoituksen perusteella.Moni osanottaja on ollut Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen kurssilla useamminkinkuin kerran. Varkaudesta ko-

toisin oleva kahdeksantoista-vuotias Pertti Niemi ja kuopio-lainen yhdeksäntoistavuotiasLaura Kuosmanen olivat kurs-silla neljättä kertaa.

Varkauslainen Liisa Hämä-läinen kuuli kurssista kum-miensa pojalta.

- Sukulaispoika oli käynytnäillä kursseilla ja sanoi, ettätäällä on mukavaa. Hakeuduinsitten sopeutumisvalmennuk-seen sukulaisten kannustuk-sesta, Liisa sanoi.

Sopeutumisvalmen-nuskurssi antaa mitälupaakin"Pärjää ilman vanhempia" -kurssi toimii nuorten mielestäniin kuin pitäisikin. Liisa, Lau-ra ja Pertti ovat nyt jo senikäisiä, että he ovat vuosien

kuluessa tottuneet toimimaanitsenäisesti. Kuitenkin he koki-vat sopeutumisvalmennus-kurssin hyödylliseksi. Heidänmielestään vuosittain järjestet-tävä kurssi opettaa mukavallatavalla tärkeitä itsenäistymisenalkeita erityisesti nuoremmilleosanottajille. Koti-ikäväkäänei nuorten mielestä viikon ai-kana ehdi vaivaamaan.

- Vain joillekin nuorimmilleosallistujille voi tulla koti-ikä-vä, mikäli he eivät ole aiem-min olleet viikkoa poissa ko-toa. Muuten täältä ei kukaanole halunnut lähteä kesken kai-ken pois, Pertti Niemi totesi.

Teksti: Maria VakkamaaKuva: Matti Äärilä

Nuorten syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssit ovat huippusuosittuja

UUSIA YSTÄVIÄ, ELÄMYKSIÄ JA VALMIUKSIA ITSENÄISTYMISEEN

Pertti Niemi (oik.) Liisa Heinonen ja Laura Kuosmanen ovat vuosien kuluessa tottuneet toimimaan itsenäisesti. He kokivat sopeutumisvalmennuskurssin hyödylliseksi.Kurssi opettaa mukavalla tavalla tärkeitä itsenäistymisen alkeita erityisesti nuoremmille osanottajille. COD MC, ARSE ja HOWLIN MOON-moottoripyöräkerhojen jäsenetovat tarjonneet vuosittain “pärjää ilman vanhempia” -kurssin osallistujille moottoripyöräretken saaristoon.

- Livet finns i de mina och detär viktigt. Men den framtidsom Ulla-Britt och jag skulleha tog slut, det blev tvärstoppmed allting. Jag slog huvudet iväggen och levde länge i enslags dvala. Vi trivdes med va-randra och hade bra tillsam-mans som bästa vänner. Plöts-ligt är allt borta…

Ingmar Enroth i Pargasförlorade sin hustru Ulla-Brittden 11 februari 2003. Hontvingades ge upp sin enträgnakamp mot cancer, en drygt tioår lång kamp med upp- ochnedgång, hopp och förtvivlan.År 1992 fick Ulla-Britt Enrothdiagnosen lymfkörtelcancer.Först trodde man det handladeom Hodgkins sjukdom mendet visade sig vara Burkittlymfom, en mycket aggressivcancersjukdom.

- Då fattade vi vad dethandlade om. Men vi förstodinte hur eller varför en ungmänniska, född 1953, skalldrabbas av en sådan förbannel-se som cancer är. Cancerceller-na kan vara latenta ett tag, by-ter skepnad och slår till varsom helst i kroppen. Jag tvekarinte att ta till ordet förbannelseoch Ulla-Britt kämpade motden i över 10 år.

- Under kampen mot sjuk-domen upptäckte man att folkofta pratar om sina små prob-lem medan andra kämpar försitt liv, säger Ingmar.

Kampen mot sjukdomen är ensvår sak i sig. Utöver det komdet andra saker som ytterligarebörda. Ingmar ger några exem-pel.

- Ulla-Britt arbetade medfinansieringsfrågor vid Åbo-nejdens Andelsbanks huvud-kontor i Åbo. Först blev honsjukledig, fick sedan deltids-pension och en dag hade FPAgett henne 100-procentig pen-sion - utan att hon ansökt omdet. Hon fick en chock, kändesig utskuffad och sade "…jagduger inte, jag dör snart…".Men hon var aktiv, intelligentoch viljestark. Hon tog yrkese-xamen som mediaassistentinom multimedia vid det krist-liga institutet i Åbo och stude-dare vid Åbo Akademi, läste40 studieveckor ADB och ma-tematik.

- I ett sent skede levde honhemma och vi ansökte omfärdtjänst men fick avslag. Visökte på nytt. Biljetterna kommed posten några dagar efteratt hon gått bort. Det var maka-bert och hårt. Jag gick till sta-dens socialavdelning, returne-rade biljetterna och sade att dehär behövs inte längre…

Mellan hopp ochförtvivlanUlla-Britt Enroth genomgickflera upp- och nedgångar. Efterdiagnosen behandlades hon

med cellgift och blev bättremen 1995 försämrades läget.Då behandlades hon medtransplantation av stamceller.

- Vi tänkte att nu….. mennej, 1996 slog cancern till pånytt. Det var hårt, säger Ing-mar.

Efter alternativ medi-cinering hos Thomas Tallberggick sjukdomen tillbaka - baraför att åter slå till 1998. Ulla-Britt åkte mellan ÅUCS, Pe-mar sjukhus och ÅUCS.

- Burkitt lymfom är ag-gressiv och åtgärder handlarom någon dag. Motståndskraf-ten är borta och blodvärdenalåga. Drabbas man t.ex. avblodförgiftning får man anti-biotika och då avbryts behand-lingen med cellgift. Det är enpsykisk pina att ha en sjukdomsom leder till döden. Vi prata-de mycket men jag vet inte hurmycket hon höll inom sig, sä-ger Ingmar Enroth.

År 1998 dryftade ReidarGrenman på ÅUCS operationmen bedöm det det som vansk-ligt. Man fortsatte med ThomasTallbergs vaccin - gjort av

cancerceller - men resorna tillHelsingfors var betungande. Dåbörjade man sända vaccinet tillhälsovårdscentralen i Pargas därdet injicerades, något som Ing-mar Enroth är mycket tacksamöver.

Ämne för vaccinet tog slutoch man fortsatte med traditio-nell vård. Ulla-Britt blev igenbättre. År 2001 tog Ingmar al-terneringsledigt och man restetill Arabemiratet, till Irlandoch till Ingmars hemställe iKvevlax.

- Vi rörde på oss så längevi kunde och det är jag gladöver. Hon tänkte lika men fun-derade på hur länge det finabestår. Och det tog slut. Motslutet av 2001 blev Ulla-Brittsämre och fick därtill problemmed gången. I januari 2002drabbades hon av ett allvarligtangrepp, t.o.m. hjärtkamrarnaangreps. Våren 2002 var enhemsk tid för Ulla-Britt ochmig.

´Hade inga ord…´Sommaren 2002 var Ulla-Britt

hemma men togs in på ÅUCS iaugusti. Läkarna övervägdet.o.m. benmärgstransplanta-tion men men 20 procent chansbeslöt Ulla-Britt avstå.

- Det är hemskt att höra lä-karnas procentberäkningar. Vifick höra om mistelpreparatetHelixor och beslöt klamra fastvid detta halmstrå. Därtill toghon överstora doser C-vitamin.Hon kämpade och min uppgiftvar att sprida sol då hon befannsig i dödsskuggans dal. En resatill Spanien piggade upp mensedan gick det utför igen.

- I november fick vi enchock, LD-värdet var över 990då 400 är bra värde. Vi satt vidköksbordet och Ulla-Britt saatt jag inte skulle säga nånting.Och jag hade ju ingenting attsäga… Hon hade fått dödsdomoch jag slogs psykiskt ut, blevsjukskriven och tog sedan al-terneringsledigt igen.

Natten den 11 februari2003 gick Ulla-Britt Enrothbort.

- Jag hamnade ur en världi en annan, från att ha kämpatmot sjukdomen till att välja

kista, blommor, urna ochgravsten. Blommor orkade jaginte tänka på. Ulla-Britts morhade också svårt, hon miste sittandra barn.

Ingmar Enroth återvändetill arbetet som direktör vidÅbonejdens Andelsbanks kon-tor i Pargas i november 2003.Sorgearbetet fortsätter menhan har i dag en viss distans tillden tunga tiden.

- De som säger att tiden lä-ker alla sår talar toma fraser.För min del kunde jag inte haåtervänt till arbetet tidigare änvad jag gjorde. Under ledighe-ten gjorde jag, på rekommen-dation av en god vän, en resatill Turkiet. Ingen kände mig,jag var en bland andra. Detgjorde mig gott och arbetet germig i dag mycket.

- Kampen mot sjukdomenoch allt det tunga förskingrassakta och jag minns det roligaoch fina tillsammans med Ul-la-Britt, säger Ingmar Enroth.

Text och bild:Henrik Laurén

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 - 2004 - N:o 2

- Nyt elämää löytyy omaisissanija se on hyvin tärkeää. Mutta setulevaisuus, jota Ulla-Britt jaminä suunnittelimme katosi,kaikki loppui. Löin päätäni sei-nään ja elin pitkää aikaa jonkin-laisessa horroksessa. Viihdyim-me hyvin toistemme kanssa, olihyvää olla. Yhtäkkiä kaikki onmennyttä…

Paraislainen Ingmar En-roth menetti vaimonsa Ulla-

Britt helmikuussa vuonna2003. Hän joutui luopumaansinnikkäästä taistelustaan syö-pää vastaan. Taistelun, joka si-sälsi myötä- ja vastoinkäymi-siä, toivoa ja epätoivoa. Vuon-na 1992 Ulla-Britt Enroth sailääkäriltään diagnoosin imu-solmukesyöpää. Aluksi luul-tiin,että kysymyksessä onHodgkinin sairaus mutta seosoittautuikin olemaan Burkit-

tin lymfooma, joka on hyvinagressiivinen syöpä.

- Silloin ymmärsimme,mistä oli kysymys. Mutta em-me ymmärtäneet miten taimiksi nuori, vuonna 1953 syn-tynyt ihminen, joutuu tällaisenkirouksen kohteeksi. Syö-päsolut saattavat olla piileviäjonkin aikaa, muuttavat muo-toa ja iskevät mihin tahansakehoa. En epäröi käyttää sanaakirous. Ulla-Britt taisteli sitävastaan yli 10 vuoden ajan.

- Taistelussa sairautta vas-taan huomattiin, että ihmisettapaavat puhua pienistä ongel-mista kun toiset taistelevat elä-mänsä puolesta, Ingmar En-roth sanoo.

Taistelu sairautta vastaanon sinänsä raskasta. Mutta senlisäksi on muitakin asioita, jot-ka vielä pahentavat asiaa. Ing-mar kertoo muutaman esimer-kin.

- Ulla-Britt työskenteli ra-hoitusosastolla Turun SeudunOsuuspankin pääkonttorissaTurussa. Ensiksi hän sai sairas-lomaa, myöhemmin osa-aika-eläkettä ja eräänä päivänä Kelaantoi hänellä täyttä eläkettä -vastoin hänen tahtoaan. Hänsai shokin, tunsi itsensä tar-peettomaksi ja sanoi "…enkelpaa enää, kuolen kohta…"Mutta hän oli aktiivinen, äly-käs ja sinnikäs. Hän otti tutkin-non Turun kristillisessä opis-tossa ja jatkoi opiskelua ÅboAkademissa. Hän suoritti 40opintoviikkoa tietojenkäsitte-lyssä ja matematiikassa.

- Myöhäisessa vaiheessaUlla-Britt eli kotona, haimmekuljetuspalvelua mutta se hy-lättiin. Haimme uudestaan.Matkaliput tulivat postitse paripäivä hänen kuolemansa jäl-keen. Se oli minulle kova isku.Menin kaupungin sosiaalivi-

rastoon, palautin liput sanoillaettä näitä ei enää tarvita…

Toivon jaepätoivon välissäUlla-Britt Enroth koki useitamyötä- ja vastoinkäymisiä.Diagnoosin jälkeen vuonna1992 hänelle annettiin sy-tostaattihoitoa ja hänen tilansaparani. Mutta vuonna 1995 ti-lanne meni huonommaksi jahänet hoidettiin kantasolujensiirrolla.

- Ajattelimme, että nyt….mutta ei. Vuonna 1996 syöpäiski jälleen. Tämä oli kovaa,Ingmar sanoo.

Vaihtoehtohoidon lääkäri,dosentti Thomas Tallberginluona sairaus taantui mutta iskiuudestaan vuonna 1998. Ulla-Britt oli TYKSissä, Paimionsairaalassa ja taas TYKSissä.

- Burkittin lymfooma onagressiivinen syöpä ja hoito onmuutamasta päivästä kiinni.Vastustuskyky on alhainen javeriarvot matalat. Hänelle tuliverenmyrkytys ja joutui antibi-oottikuurille. Tämä taas mer-kitsi sitä, että sytostaattihoitoaei voitu antaa. On psyykkinenpiina sairastua kuolemaan joh-tavaan sairauteen. Keskuste-limme paljon mutta en tiedäpaljonko hän piti sisällään,Ingmar Enroth sanoo.

Vuonna 1998 professoriReidar Grenman TYKSissäpohti leikkausta mutta totesitämän liian suureksi riskiksi.Ulla-Britt jatkoi Tallbergin ro-kotuksilla - syöpösoluista val-mistettuja - mutta matka Hel-sinkiin rasitti kovasti. Silloinalettiin lähettää aineet Parais-ten terveyskeskukseen missärokotukset tehtiin. Tästä En-roth on hyvin kiitollinen.

Rokotusten valmistusai-

neet kuitenkin loppuivat ja jat-kettiin perinteisellä hoidolla.Ulla-Brittin tila parani. Vuon-na 2001 Ingmar otti vuorotte-luvapaata ja yhdessä he mat-kustivat Arabiemiraatteihin, Ir-lantiin ja oleskelivat Ingmarinkotitilalla Kvevlaxissa Pohjan-maalla.

- Olimme aktiivisia niinkauan kuin pystyimme ja olensiitä iloinen. Ulla-Britt ajattelisamalla tavalla mutta sisim-missään hän oli huolissaan sii-tä, miten kauan hyvät hetketjatkuisivat. Ja loppuivathan ne.Vuoden 2001 lopussa hänen ti-lansa meni huonommaksi ja li-säksi tuli ongelmia jalkojenkanssa. Tammikuussa 2002syöpä iski kovasti, jopa sydä-men kammioihin. Kevät 2002oli kauhea aika Ulla-Britille jaminulle.

´En löytänytsanoja…´Kesällä 2002 Ulla-Britt eli ko-tona mutta joutui sairaalaanelokuussa. Pohdittiin jopa luu-ydinsiirtoa mutta 20 prosentinonnistumisennusteella hänluopui siitä.

- On kauheata kuunnellalääkäreiden prosenttilaskel-mia. Saimme kuulla misteli-lääke Helixorista ja päätimmetarttua tähän oljenkorteen. Li-säksi hän otti ylisuuria annok-sia C-vitamiinia. Ulla-Britttaisteli ja minun tehtäväni oliyrittää tuoda auringonvaloahänen ollessa kuolemanvarjonlaaksossa. Espanjanmatka pi-risti mutta sitten hänen tilansataas laski.

- Marraskuussa 2002saimme shokin. LD-arvo oliyli 990 kun sen pitäisi olla 400paikkeilla. Muistan kun is-tuimme keittiöpöydän ääressä

ja Ulla-Britt pyysi minua ole-maan sanomatta mitään. Muttaeihän minulla ollut mitään sa-nottavaa siinä tilanteessa. Hänoli saanut kuolemantuomion-sa, minä romahdin psyykkises-ti. Sain sairaslomaa ja myö-hemmin jälleen vuorotteluva-paata.

Yöllä 11. helmikuuta 2003Ulla-Britt Enroth kuoli koto-naan.

- Jouduin eräästä maail-masta toiseen. Olin mukanaUlla-Brittin taistelussa syöpäävastaan, olin yksin surunikanssa ja piti hankkia arkun,kukkia, uurnan ja hautakiven.Kukkia en edes jaksanut ajatel-la. Myös Ulla-Britin äidillä olivaikeaa, hän menetti toisenlapsensa.

Ingmar Enroth palasi työ-hönsä TOP:in Paraisten kont-torin johtajana marraskuussa2003. Surutyö jatkuu mutta tä-nään Ingmarilla on tietty väli-matka raskaimpiin kokemuk-siin.

- Ne, jotka sanovat, että ai-ka parantaa puhuvat mielestänityhjää. Omasta puolestani enolisi voinut palata töihin aikai-semmin kuin mitä tein. Vuo-rotteluvapaani aikana sain hy-vältä ystävältä neuvon lähteämatkalle. Olin pari viikkoaTurkissa, missä kukaan ei tun-tenut minua, olin vain henkilömuitten joukossa. Tämä tekiminulle hyvää. Ja tänä päivänätyöni auttaa menemään eteen-päin.

- Taistelu sairautta vastaanja kaikki raskaat asiat jäävätpikkuhiljaa taakse. Ajattelenyhä enemmän niitä hienoja jahauskoja hetkiä Ulla-Brittinkanssa, Ingmar Enroth sanoo.

Teksti ja kuva: Henrik Laurén

´Yhtäkkiä tulevaisuutemme oli mennyttä´Läheisen ihmisen kuolema koskettaa

Tilanteet muuttuivat nopeasti. Tultuaan sairaalasta ko-tiin esim. perjantaina niin kuume nousi lauantaina jahän joutui takaisin hoitoon, Ingmar Enroth toteaa javilkaisee vanhoja allakoita ja sairaskertomuksia. Hä-nen vaimonsa Ulla-Britt kuoli syöpään helmikuussa2003.

På fredagen kom Ulla-Britt hem men på lördagen stegfebern och måste tillbaka till ÅUCS. Hennes sjukdomvar upp- och nedgång mellan hopp och förtvivlan, sä-ger Ingmar Enroth där han tittar i gamla kalendrar ochjournaler.

´Plötsligt var vår framtid borta´Förlust av en nära berör starkt

N:o 2 - 2004 - 21Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

. Lapsisyöpäpotilasperheet tarvitsevat tänäkin jouluna tukea, lapsen vaikean sai-rauden himmentäessä rauhan ja yhdessäolon juhlaa. Korttien aiheet on maalannuttauluiksi taiteilija Kirsti Akolahti. Kortit ovat A.Turun Tuomiokirkko,B. Mikaelin kirk-ko, C Tuomiokirkon pääalttari, D. Näkymä joelta Martinkirkolle.Syöpälasten joulukorttien esitteitä, tilauslomakkeita ja itse kortteja ( 2-os. taitettusis. kuoren/ min. 30 kpl) hinnaltaan 1 euro voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksestä Seiskarinkatu 35 20 900 TURKU tai puh. 02-2657 602, fax 02-2657 668, säh-köpostilla arja.makila@lssy.fi.

B

A

C

D

Joulukortit syöpälasten hyväksi ovat taas myynnissä

HAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 3(Brahenkadun kulma)

Puh. 231 4074Myös liikeajan jälkeen

Hämeenkatu 1Puh. 231 4557

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Perustettu 1932

PROTEESI-ASIAKAS

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

Ostaessasi meiltänormaalihintaiset

Rintaliivit, kokoliivittai uima-asun

Teemme valitsemaasimalliin taskun

ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Linnanmäen Uuteen Iloiseen Teatteriin matkan vuosit-tain tekevä ryhmä pitää matkalla arpajaiset, joidentuoton luovuttavat lapsipotilaiden hyväksi. Jo toisenkerran lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö olilahjoituksen kohteena. Meri-Karinan Dragon Parkinvihkiäistilaisuuteen osallistuivat ryhmän edustajinarouvat Aila Salminen, Maija Mäkipaakkanen ja TerttuSjöroos.

LOUNAIS-SUOMENSYÖPÄYHDISTYS R.Y

Turun seudunpaikallisosasto

Jäsenillat Meri-Karinassa,Seiskarinkatu 35,joka kuukauden toinentiistai klo 17.45

Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset.

Paluukuljetus Kauppato-rille klo 20.00.

12.10.2004Virtsanpidätyskyvyttö-myyden koko kuva:

Ponnistusvirtsankarkailu:erikoilääkäri Eija Laurikainen

Yliaktiivinen virtsarakko:erikoislääkäri Antti Valpas

Lääkehoito: Meda Oy:nedustaja

Duo Kosonen esittäälaulelmia

9.11.2004Joulukuun 32. päivä:Kirkkoherra Esko LaineTrubaduuri Kapa Ahonen

7.12.2004Joulujuhla

SYDÄMELLISESTI TERVETULOA!

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat22 - 2004 - N:o 2

Tupakansavu on pikku hil-jaa hälvenemässä Suomensairaaloista ja muista tervey-denhuollon laitoksista. Yksiedelläkävijä on Salon seudunterveyskeskus, jossa tupa-kointikielto tuli voimaan vii-me vappuna.

Myös ainakin Oulu ja Sei-näjoki voivat ylpeillä savutto-malla sairaalalla.

Turussa Tyks on matkallasavuttomuuteen vuosien ei-päs-juupas-väännön jälkeen.

- En tiedä, kuinka kovaatupakantuskaa meidän talossapodetaan. Joka tapauksessamääräystä on noudatettu hy-vin, Salon seudun terveyskes-kuksen johtava lääkäri SeppoJunnila sanoo.

Hän muistuttaa, että henki-lökunnasta suurin osa toimiiavohoidon puolella.

Ahkerimpia sauhuttelijoitaovat olleet vähemmistöönkuuluvat eli vuodeosastollatyöskentelevät. Heille tupak-katauot ovat merkinneet yh-teisiä rituaaleja, jotka ovat het-

keksi katkaisseet puurtamisen.Henkilökunnan tuntoja

kuultaneen 22.9. pidettävässäkoulutustilaisuudessa.

Silloin perustetaan ehkävieroitusryhmiäkin. Tosin ai-nakaan Junnila ei ole toistai-seksi havainnut väkensä niitäkaipailevan.

Koulutustilaisuudessa jo-ka tapauksessa kuullaan, mi-ten vieroitus on järkevää or-ganisoida. Vinkkejä jakaa Jaa-na Virtanen Turun kaupunginterveystoimesta.

Salolaisia kouluttamaantulee myös muun muassa An-ne Pietinalho Filhasta.

Oppilaitoksettulevat perässä

Savuttomat terveyden-huoltoalan ammattilaiset sa-vuttomista opinahjoista - tä-hänasetelmaan tähtää hankenimeltä SATASET101/TEK/2004. Sosiaali- jaterveysministeriön projektin

on aloittanut Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys r.y.

Yhteistyökumppaneitaovat Turun ammattikorkea-koulu/Terveys Turku, Turunammatti-instituutti/sosiaali-ja terveysala, Turun kaupun-gin terveystoimi sekä Tyksinkeuhkosairauksien klinikka.

Jotta opiskelijat jaksaisivattukea toinen toistaan savutto-muuteen, heidän keskuudes-saan on syksyllä aloitettu tu-tortoiminta. Hankesuunnitel-maan kuuluu myös erilaisianuorille suunnattuja savutto-muuskampanjoita.

Kestävän kehityksen ajat-telu kulkee koko ajan mukana- savuttoman ympäristön luo-miseksi ja tupakoimattomiensuojelemiseksi tupakoinninterveyshaitoilta.

SATASET-hanke onkinasettanut pitkän tähtäyksentavoitteekseen savuttomat op-pilaitokset.

Teksti: Marja MyllyluomaKuva: Matti Äärilä

Salon terveyskeskuksen arkeaei ole tupakantuska häirinnyt

Projektiryhmän Terttu Laaja (vas.), Kaarina Kaasalainen, Merja Manner, PäiviGrönroos, Jaana Virtanen ja Margetta Lotila edustavat kukin omaa sidosryh-määnsä.

SATASET-hankkeen logo kuvaa vuoden tupakointiinkuluvaa rahamäärää: noin 1 500 euroa.

Savuttomia sairaaloita Suomessa jo muutama

TUPLAA MAHDOLLISUUTESI ONNISTUANICORETTE 4 MG:N PURUKUMILLA.

Nicorette-nikotiinipurukumit ovat avuksi tupakoinninlopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin. Tutustuhuolellisesti pakkausselosteeseen. Pidä poissa lasten ulottuvilta.Kun aloitat hoidon, lopeta tupakointi kokonaan. Jos sinullaon krooninen ihosairaus tai vakava sydän- tai verisuonitauti,olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärisi kanssa.Apteekista. *pelkkään tahdonvoimaan verrattuna.

LISÄVOIMAA*NUJERTAA TUPAKKA- YKSI KERRALLAAN.

Elämäntapa- neuvonta-ASEMA

Monitoimitalo, KarinaItäinen Pitkäkatu 30 b

Elämäntapa-neuvonta-asemalle on mahdollisuussoittaa tiistaisinklo 17.00–19.00

puh. (02) 265 7903tai tulla käymään

halutessaan henkilö-kohtaista neuvontaa

tupakasta irtipääsemiseksi.

Samalla voi myösmittauttaa keuhkojensa

häkäpitoisuuden,verenpaineen tai PEF:n.

Käynnit ovat -maksuttomia.

Elämäntapaneuvonta-asemalla järjestetäänmyös ”Tupakasta irti”– kursseja, joista voit

kysyä tiistaisinklo 17.00 – 19.00

puh. (02) 265 7903.Kurssin hinta on

20 euroa.

N:o 2 - 2004 - 23Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tervetuloaedullisilleostoksille!

Edullisempi lähikauppa – JOKA PÄIVÄ!

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 - 2004 - N:o 2

UrheiluUrheilu on parasta

viihdettä, siksi TurunSanomat on aktiivinenkentällä kuin kentällä.

UlkomaatAvaa maailman tapahtumat juuri sinulle.Kertoo tärkeät uutiset ja niiden taustattavallista ihmistä unohtamatta.

TalousPunnittua tietoa

pörsseistä pienyrityksiin.Aina lauantaisin tuhti

talouspaketti.

MielipiteetVai että tätä mieltä? Minä taas näen asiannäin. Ota siis kantaa ja herätä keskustelua.

KulttuuriKirjat, kuvat, musiikki ja tanssi

– koko kulttuurin kirjo.

AjassaIhmisiä elämässä täysillätätä päivää. Ilmiöitä jaajankohtaista asiaa.

KotimaaKaikki tärkeät kotimaan

tapahtumat. Uutisia ja tausta-tietoja paikallisista asioista.

KuluttajaKertoo vinkit kukkarollesi javertailee sinulle hyödyllisiätuotteita.

TerveysOma terveys on tärkeä.

Asiaa terveydestä selkeästija kansantajuisesti.

YmpäristöPuhdas luonto on tärkeä asiameille kaikille. Taustoittaa ympä-ristöasioita niin kotimaassa kuinulkomaillakin.

LiikuntaHyötyliikunta on osa terveellistä

elämää. Uudet harrastusmahdolli-suudet, vinkkejä kuntoilijalle.

Auto ja liikenneUusi osio lehdessä. Hyödyllistätietoa liikenneturvallisuudestapyöristä rekkoihin. Ja esilla tietystiuusimmat automerkit ja ilmoitukset.

MatkailuMaailma tutuksi pikku

paloina yhdellä aukeamalla.

RuokaKotikeittiön kokeille reseptit jaruokavinkit. Maailman makuja

ja perinneruokia.

Koti ja AsuminenAsiaa asumisesta laidasta laitaan.Asunnonvaihtajan ykköspaikka.

Lehden luetuimpia osioita.

SunnuntaiViikon ajankohtaisten tapahtumienkokoaja. Tavallisen ihmisen tarinat.

TreffiErilaisia juttujaMatti Möttösestä.Keskiviikon Treffihersyttelee asiathalki ja tarjoaaviikon menovinkit,levyarvostelutsekä tv-ohjelmat.

ExtraPäivän pistotja aimo annos– lauantaisin.

TelevisioOhjelmatiedot, elokuva-ja ohjelmaesittelyt. Kolmenvuorokauden sää.

Piennistä iloista suuriin uutisiin.

Tee tilaus.• Soita maksuttomaan palvelu-

numeroon 0800 122 422ark. 8.15–17.00, la 8.15–14.00

• www.turunsanomat.fi

Tilaa Turun Sanomat–Tiedät enemmän!