KYMENLAAKSONRESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIEN LEHTI

25. VUOSIKERTANRO 3, SYYSKUU 2009

KYMEN SALPA

Kesäkuun viimeisenä sunnuntai-na Miehikkälän Salpalinja-mu-seon mäelle päättynyt 16. Salpa-vaellus sai liikkeelle ensimmäis-tä kertaa myös ”maataistelukonei-ta”. Kaakonkulman reserviläisten järjestämälle vaellukselle nimit-täin osallistui viisitoista Lennuk-sen avotraktorikubin jäsentä kul-kupeleinään vanhat, 1950–1960-lukukujen maataloustraktorit.

– Alun pitäen vaellukselle ilmoit-tautuneita oli kuusitoista. Yksi poi-ka joutui kuitenkin perumaan läh-temisensä vaikka intoa täynnä oli-kin, kun hänelle sattuivat samak-si viikonlopuksi omat rippijuhlat, kertoi Savitaipaleen, Lemin ja Luu-mäen alueella toimivaa klubia luot-saava Eero Kaasalainen.

Traktorimies osallistui vaelluk-selle omalla vuosimallin -58 Ford-son Majorilla. Se ei ole klubilaisten traktoreista likikään vanhin, mutta omalla tavallaan ainutlaatuinen.

– Traktoreiden rekisteröintipak-ko tuli Suomeen vuonna 1958, ja tämä on ensimmäinen Kymen lää-nissä rekisteröity traktori. Oma ar-vonsa se on silläkin, kehaisi Kaa-salainen rekisterikilpeä 1-RT osoit-taen.

Henki on aina hyväSalpavaellukselle Kaasalainen antoi myönteistä palautetta, vaik-ka säät eivät tällä kertaa vaeltajia suosineet.

– Ei vesisade mitään haitannut. Olisi saanut sataa vaikka lunta, niin silloinkin olisi ketjujen kanssa pär-jätty, hän vitsaili.

Vaelluksen kohokohtina Kaa-salainen piti päätösparaatin lisäk-si Lusikkovuoren luolassa järjestet-tyä kenttähartautta sekä tilaisuutta tutustua muutama vuosi sitten Mie-hikkälään kotiutuneeseen Pionee-rimuseoon.

Salpavaelluksen antia kiitteli myös päätöstilaisuudessa vaelta-jan puheen pitänyt Kari Selén.

– Täällä vallitsee salpaveljeys eli kerta toisensa jälkeen henki vael-luksella on erinomainen. Tällä ker-taa olemme Salpalinjaan liittyvän historian lisäksi saaneet viikonlo-pun aikana kuulla kesän äänien kir-jon eli lintujen laulua, sateen ropi-naa ja Zetorin säksätystä, sanaili kahdeksatta kertaa Salpavaelluk-selle osallistunut Selén.

Salpalinjan kohtalosta hän sanoi kuitenkin olevansa huolissaan.

– Siitä olen murheellinen, et-tä maastossa Salpalinja rapistuu ja kasvaa umpeen. Missään ei ole edes näytteeksi raivattu avoimek-si yhtään ampuma-alaa. Kyllä val-tio saisi pitää parempaa huolta yh-

destä Suomen 1900-luvun histori-an tärkeimpiin kuuluvista muisto-merkeistä, penäsi Selén.

Ehkä sitten ensi vuonnaKymenlaakson aluetoimiston ter-

vehdyksen tilaisuuteen tuonut everstiluutnantti Heikki Hokka-nen puolestaan harmitteli sitä, et-tä viikonlopun vaellus jäi häneltä kokematta.

– Lauantaina juoksin Mikkelissä maratonin ja kyllä siinä juostessa kävi mielessä, että voisi sitä sillä

hetkellä olla vaikka moottoripyö-rän selässä Salpavaelluksella. Mut-ta ehkä sitten ensi vuonna.

Muiden puhujien tavoin Hok-kanen kiitteli vaelluksen järjestä-jiä veteraanien ja salparakentajien perinnön vaalimisesta. Samalla hän kuitenkin muistutti, että Salpalinja

säilytti sotilaallisen merkityksensä pitkään sotien jälkeenkin.

– Salpalinjalla oli sotilaallis-ta merkitystä aina 1970-luvulle saakka, jolloin meillä luovuttiin linjapuolustuksesta.

Sinibareteilta tukeaRauhanturvaajaliiton puheenvuo-ron käyttänyt puheenjohtaja Heik-ki Holma vakuutti sinibarettien tu-kevan kaakonkulmalaisten reservi-läisjärjestöjen työtä vastakin.

– Vuosi sitten Salpavaellus oli en-simmäistä kertaa yksi Rauhantur-vaajaliiton toimintasuunnitelmaan sisällytetty tapahtuma, ja samalla tavalla haluamme olla tukemassa vaelluksen järjestämistä vastaisuu-dessakin, lupasi Holma.

Rauhanturvaajaliiton tukea Sal-pavaellukselle osoitti myös Sal-palinja-museon mäellä vaelluk-sen päätöstilaisuudessa musisoi-nut Faitterit-soittokunta.

–Se on maailman ainoa rauhan-turvaajien soittokunta. Kokoon-pano on teidän käytettävissänne myös tulevilla vaelluksilla, jat-koi Holma.

Myönteisesti tapahtumaa kom-mentoi myös ensimmäistä ker-taa Salpavaellukselle osallistunut Kymenlaakson Reserviupseeripii-rin puheenjohtaja Pasi Laari.

– Hieno homma. Reserviläispii-rit voisivat varmasti antaa entistä suuremman panoksen sille, että tä-mä maanpuolustustapahtuma eläisi ja voisi hyvin myös jatkossa.

Huomion-osoituksiaVaelluksen suojelijana toimineel-le Kymenlaakson aluetoimistolle vaelluksen johtaja Risto Sivula luo-vutti muistoksi Salpalinja-aiheisen taulun. Aluetoimiston puolesta sen otti vastaan everstiluutnantti Heik-ki Hokkanen.

Salpalinja-tauluin muistettiin myös vuosien mittaan merkittä-vän päivätyön vaellusjärjestelyis-sä tehneitä Antero Sarvilahtea ja Olli Hurttaa sekä uskollista Salpa-polkujen kävijää Kari Seléniä.

Tilaisuutta käytti hyväkseen myös Rauhanturvaajaliitto huo-mioimalla ansioituneita siniba-retteja. Rauhanturvaajille vuonna 1988 myönnetyn Nobelin rauhan-palkinnon muistoristin saivat sun-nuntaina rintapieleensä Terho Aho-nen, Juha Vaher ja Markku Liima-tainen. Vapaaehtoisen maanpuo-lustustyön hopeisella ansiomer-killä Rauhanturvaajaliitto muisti Keijo Kouvosta.

Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina Miehikkälän Salpalinja-museon mäelle päättynyt 16. Salpavaellus sai liik-keelle ensimmäistä kertaa myös ”maataistelukoneita”. Kaakonkulman reserviläisten järjestämälle vaelluk-selle nimittäin osallistui 15 Lennuksen avotraktorikubin jäsentä kulkupeleinään vanhat, 1950–1960-lukuku-jen maataloustraktorit. Näyttävä traktorien rivistö kiipesi päätösparaatissa Miehikkälän Salpalinja-museon mäelle klubia luotsaavan Eero Kaasalaisen johdolla.

”Maataistelukoneet” näyttävästi mukana Salpavaelluksella

����������� 3/20092

PÄÄKIRJOITUKSET

Elvytetään KSUE?

Imagon kohottamisesta

Koska reservinaliup-seerien urheilutoimin-ta käsittää jokseenkin samat lajit kuin upsee-rienkin ja koska myös

vakinaisen väen päällystön kilpailu- ja harrastuspiiriin kuuluu useita näis-tä lajeista, on Kymenlaaksossa pe-rustettu vuonna 1967 erityinen ur-heilun yhteistoimintaelin, Kymen-laakson Sotilasurheilun yhteistoi-mintaelin (KSUE). Se laati kilpai-lukalenterin seuraavaa kilpailukaut-ta varten, laati ja piti ajan tasalla kil-pailujen säännöt ja ohjeet.

KSUE:n toiminta suunnitellussa muodossa on vuosien saatossa kui-tenkin hiipunut.

Nykyisin järjestökenttä maan-puolustuksen saralla on huomatta-van monisäikeinen verrattuna vuo-

teen 1967, jolloin KSUE perustet-tiin. Toimijoita Kymenlaakson alu-eella ovat reserviläispiirit, joukko-osastot (4 kpl), MPK, aluetoimisto, maakuntakomppaniat ja kiltapiiri.

Olisiko nyt oikea aika elvyttää KSUE ”henkiin” ja laajemmalla kokoonpanolla? Toimialoina voisi esimerkiksi olla testaus, testit, puo-lustusvoimien sotilaskilpailut, piiri-en kilpailut ja kenties myös uudet alat, SRA ja milcomp-tyyppiset. Uusimuotoinen KSUE koordinoi-si myös ampumakilpailut Kymen-laakson alueella.

Uudistetussa KSUE:ssa voisi ol-la edustus esimerkiksi Kymen-laakson Aluetoimistosta, ISLE:stä, MPK:sta, molemmista reserviläis-piireistä, joukko-osastoista liikun-

takasvatusupseerit sekä kiltapiirin edustaja.

Reserviupseeriliiton ampumamesta-ruuskilpailut pidettiin lennoston ra-dalla Pirkkalassa 22.–23. elokuuta. Kilpailussa Kymenlaakson ampujat menestyivät erinomaisesti.

Luutnantti Antti Puhakka voitti pie-noiskiväärin 3x20 laukauksen kilpai-lun sekä kenttäammunnan 10+10 lau-kauksen kilpailun (uusi ennätys). Sar-jassa H50 luutnantti Kalle Kangas voitti pistoolipika-ammunnan 3x20 laukauksen kilpailun.

Näiden henkilökohtaisten mes-taruuksien lisäksi kymenlaaksolai-set ampujat saivat useita palkinto-sijoja eri sarjoissa. Joukkuekilpai-luissa voitot Kymenlaaksoon tulivat

sarja H:n isopistoolissa, reserviläis-kiväärin 3x6 laukauksen kilpailussa sekä kenttäammunnan 10+10 lauka-uksen kisassa.

Parhaimmat kiitokset kaikille mu-kana olleille ampujille. Ampumames-taruuskilpailujen tulokset ovat näppä-rimmin luettavissa Tampereen Reser-viupseerikerhon kotisivuilta.

Ensi vuonna Reserviupseeriliiton ampumakilpailut pidetään Valkealan Tyrrissä 21.–22. elokuuta 2010.

Kuulasta syksyä!

Pasi Laariyliluutnantti

Kymenlaakson Reserviupseeripiirin

puheenjohtaja

No, niin. Kesä on taas lopuillaan ja syksy aluillaan, noin ka-lenterin mukaan ai-nakin. Ensimmäi-

set palaverit on vietetty menneitä muistellessa ja tulevia miettiessä. Menneen kesän tapahtumista mai-nittakoon ainakin Korian Erämes-sut ja Haminan Horse Show, joiden järjestelyissä reserviläiset olivat vah-vasti edustettuina. Millään muotoa tietenkään vähättelemättä niitä lu-kuisia ampumakilpailuja, iltamia ja muita kinkereitä, joita kesän aikaan on järjestetty. Mikään näistä ei olisi toteutunut ilman lukuisten vapaaeh-toisten talkoolaisten työpanosta, ja, ettei pääse unohtumaan, kiitos ja ku-marrus teille kaikille.

Tulipa tuossa erään palaverin yh-teydessä esille sellainenkin asia kuin reserviläisten imagon kohottaminen. Niinpä niin. Olen tuota usein pohti-nutkin, että mikähän se mahtaa yli-päätään tänä päivänä olla. Useammin kuin kerran olen joutunut vastamaan kysymykseen, että mitä ne reservi-läiset ovat ja mitä ne tekevät? Saat-

taisi jopa luulla, että kanssaihmisillä ei ole meistä mielikuvaa laisinkaan. Siinä mielessä siis imagon kohotta-minen on paikallaan, kun sellaisen ensin luomme.

Nykyinen reserviläistoiminta sai alkunsa 50-luvun alkuvuosina, kun maamme epävarmoista oloista huo-lestuneet aliupseerit perustivat yhdis-tyksiä, joiden tarkoituksena oli yllä-pitää reserviläisten sotilaallisia taito-ja sekä fyysistä kuntoa. Suoranaista sotilaallista koulutusta ei saanut an-taa kuin puolustusvoimien toimesta, mutta sotilasurheilukilpailut ajoivat saman asian. Kilpailuja vartenhan tar-vitsee aina harjoitella. Ahkerasti ra-doilla liikkuneet reserviläiset loivat tuolloin mielikuvan eläkkeellä läm-mittelevistä kapiaisista, mikä lienee ollut niihin oloihin sopiva imago.

Vuosikymmenten saatossa, toi-minnan järjestäytyessä ja jäsenmää-rän kasvaessa kehittyi myös toimin-ta, ja mukaan tulivat erilaiset soti-laalliset partiotaitokilpailut. 60–70-luvun poliittisen ilmapiirin vallites-sa näitä nimitettiin urheiluseminaa-

reiksi. Liekö sitten näitä peruja en-simmäinen oma mielikuvani reser-viläisistä, kun muistan heitä, tai siis meitä, kutsutun puolisotilaallisiksi partiopojiksi.

90-luvulla laki vapaaehtoisista ker-tausharjoituksista antoi reserviläis-yhdistyksille mahdollisuuden so-tilaallisen koulutuksen järjestämi-seen. Monenlaisia harjoituksia jär-jestettiin, usein saattoi olla enem-män touhua kuin ajatusta. Tuolloin tuli ansaittua liikanimi wannabe-ka-piainen. Maine se on sellainenkin. Joku on joskus sanonut, että huonoa julkisuutta ei olekaan.

Tänä päivänä vapaaehtoisista kerta-usharjoituksista vastaavat MPKY se-kä lisänä omalla tahollaan maakunta-joukot, jotka antavat mukaan hakeu-tuville ammattimaista koulutusta.

Sotilaallinen koulutus on siis saa-tu ulkoistettua ja samoin tuntuu ole-van laita urheilutoiminnan, joka osoittaa hiipumisen merkkejä. Har-rastajille on tänä päivänä tarjontaa jo niin paljon, ettei joka paikkaan ehdi. Vaellustoiminta ja ammunta

eri lajeissaan ovat vielä voimissaan. Erityisesti sovellettu reserviläisam-munta tuntuu tällä hetkellä vetävän uutta innostunutta väkeä mukaansa. Hyvä niin.

Unohdin jo tuossa jossain kohtaa villakoiran ytimen, eli mitähän täs-sä yhteenvetona sitten voisi reservi-läistoiminnasta yhdistystasolla sa-noa. Mikä mahtaa olla tämänhet-kinen toiminnankuvaus, jonka poh-jalta mielikuvaa pitäisi luoda. Pe-rinteitä ylläpitävä, maanpuolustus-toiminnasta kiinnostuneille konsul-tointiapua tarjoava järjestö?

Mietitäänpä tuota ja tulkaapa Jaa-laan 23. lokakuuta piirin syyskokouk-seen kertomaan mielipiteitänne. Tus-kin tarvitsee muistuttaa, että syysko-kous on kaikille jäsenille avoin.

Tavataan Jaalassa!

Aki HeikkiläKymenlaakson

Reserviläispiirin puheenjohtaja

aki-heikkila@pp.inet.fi

3/2009 3�����������

Puolustusvoimain lippujuhlapäivä-nä 4. kesäkuuta ylennyksen saanei-ta juhlittiin illalla Haminan Raati-huoneella. Vieraita oli vastaan ot-tamassa Kymenlaakson Aluetoi-miston päällikkö everstiluutnant-ti Heikki Hokkanen vaimoineen. Tilaisuuden avasi ja ylennetyt ja kutsuvieraat toivotti tervetulleik-si komentajakapteeni Reijo Kin-nunen, joka kertoi samalla illan ohjelmasta.

Kapteeni Juhani Leinosen johta-mana kuultiin Haminan Soittokun-

nan esittämä Asemies-marssi. Mu-siikkiesityksen jälkeen everstiluut-nantti Heikki Hokkanen kertoi Ky-menlaakson Aluetoimiston toimin-nasta muun muassa sen, että kerta-usharjoituskäskytyksiä on toimis-ton puolitoistavuotisen toiminnan aikana lähetetty lähes 15 000, mi-kä on 25 prosenttia koko Suomen valtakunnan määrästä. Se antoi ai-heen kohottaa maljan Aluetoimis-ton toiminnalle.

Everstiluutnantti Hokkanen lu-ki upseereiksi ja vääpeleiksi ylen-

nettyjen nimet, jonka jälkeen Po-rilaisten marssi kajahti komeasti. Mainittakoon, että tilaisuudessa Haminan kaupunginjohtaja Han-nu Muhonen sai ylennyksen vää-peliksi.

Pyhtään RU-kerhon yliluutnantti Eero Heiskanen palkittiin RUL:n kultaisella ansiomitalilla, joka on

Kymenlaakson piirissä järjestyk-sessään 255. Haminan kaupunki sai yhteistoiminnasta everstiluutnant-ti Heikki Hokkaselta Aluetoimis-ton kultaisen plakaatin, jonka otti-vat vastaan valtuuston puheenjoh-taja Kalervo Tulokas ja kaupungin-johtaja Hannu Muhonen.

RUK:n kurssin 234 oppilaskun-

nan kuoro esitti Suomen laulun ja Finlandian, jonka jälkeen aloitet-tiin yleinen keskustelu ja kuulu-misten vaihto sekä buffet-tarjoilus-ta nauttiminen. Pöydän antimista vastasi tyylikkääseen tapaansa Ha-minan Sotilaskotiyhdistys.

Paavo Mikkonen

Tasavallan presidentti on ylentänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta yhteensä 1232 reservi-upseeria ja erikoisupseeria. Eversti-luutnantiksi on ylennetty viisi, majuriksi 78, komentajakapteeniksi neljä, lääkintämajuriksi yksi, lääkintä-komentajakapteeniksi yksi, kapteeniksi166, kapteeniluutnantiksi kahdeksan, insinöörikapteeniksi yksi, lääkintä-kapteeniksi neljä, yliluutnantiksi 337, merivoimien yliluutnantiksi 19, insinööriyliluutnantiksi kolme, lääkintä-yliluutnantiksi neljä, luutnantiksi 495, merivoimien luutnantiksi 52, lääkintä-luutnantiksi 11 ja merivoimien lääkintä-luutnantiksi yksi ja vänrikiksi yksi.

Kymenlaaksossa ylennyksen saivat seuraavat 36 reservin upseeria:

Majuriksi: Frantsi Ari Juhani KouvolaHarjama Ilpo Tapio HaminaHelenius Arto Olavi HaminaRikkola Erkki Aimo Olavi VirolahtiYli-Kankahila Antti Tapani Kouvola

Kapteeniksi: Huostila Hannu Heikki KotkaKuitunen Pekka Johannes KotkaLaitinen Jukka Antero KouvolaLaurinantti Jyri KouvolaLehtinen Antti-Jaakko Sakari HaminaMyntti Jari Henrik KouvolaPiirainen Erkki Kalevi KouvolaPoikela Eero Tapio KouvolaRoimola Veikko Juhani MiehikkäläUrsin Jari Tapio KouvolaVettenranta Risto Juhani HaminaYliluutnantiksi: Grön Mikko Julius KotkaKuokka Heikki Ilmari KotkaKyrkkö, Matti Tero Juhani Iitti

Kärkkäinen Mika Juhani KotkaLeppäkoski Tommi Antero KouvolaNylund Jari Juhani KotkaPenttilä Antti Tapio KouvolaPerilä Veli Matti KouvolaPöntinen Ari Tapani Kouvola

Luutnantiksi: Jyrinki Pasi Juhani KouvolaKirtola Joni Markus KouvolaLempinen Mika Petteri KouvolaLundsten Jouni Juhani KouvolaPalmu Mika Tapani KotkaTiitta Juha Pekka HaminaTolmunen Petri Tapio PyhtääVilkki Henri Kristian KotkaYlönen Anssi Sakari KouvolaLuutnantiksi (Merivoimat): Pajari Seppo Ilmari Kotka

Vänrikiksi: Vihavainen Eero Juhani Kotka

Lisäksi ylennyksen reservissä saivat seuraavat puolustushallinnossa palvelevat henkilöt:

Majuriksi: Aurén Vesa Matti KarPr

Kapteeniluutnantiksi: Viinikainen Markku Sakari RUK

Luutnantiksi: Hakkarainen Petri Henri Johannes KarPrHietakallio Immo Jaakko Johannes KarPrMarkku Jarno Anssi Kristian KarPrPaavola Henri Hannu Mikael KarPrToivola Jari-Pekka Valtteri KarPr

Ylennetyt aliupseeritSotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön

kuuluvat kymenlaaksolaiset:

Vääpeliksi: Brinkas Bengt Torvald KotkaMuhonen Hannu Tapio HaminaNieminen Jukka Pekka KouvolaSailio Pekka Olavi KouvolaSummanen Veli Juha KotkaYlikersantiksi: Alvari Juha Sakari PyhtääHukkanen Pasi Martti Antero KouvolaKangas Antti-Pekka Olavi KotkaKlaavu Ari Aulis KotkaKoskelainen Mika Tapani HaminaLuukkonen Marko Sakari KouvolaNeuvonen Jussi Tapio KotkaNurkka Jani Aleksi KouvolaOllanketo Jari Pekka KotkaPenttilä Arto Kalevi HaminaVillikka Kimmo Ensio Kouvola

Kersantiksi: Grönroos Jari Ville KouvolaHiltunen Markku Hannu Tapio HaminaHolopainen Saku Tuomas HaminaIkäläinen Pepe Toivo Ilmari KouvolaJokivuori Jarkko Johannes KouvolaKettunen Auvo Kimmo Juhani KotkaKiuttu Mika Niilo Johannes KotkaKuhlman Aku-Santeri KouvolaKuhmola Marko Kari Tapio KouvolaLaulainen Timo Tapani HaminaNygård Niklas Edvard PyhtääPalovaara Jukka Sakari KotkaPalviainen Marko Mikael KotkaPoittinen Jukka KotkaSuur-Nuuja Sami Janne KouvolaTerävä Heikki Antero Kotka,enäläinen Miika Kristian KotkaLaakso Juha Kalervo KotkaPuska Jarkko Juhana Aleksis KotkaAlikersantiksi: Aatola Markus Kristian KotkaEerola Veli-Matti Kotka

Erka Leo Jari Juhani KotkaHalonen Jarkko Petteri Henrik PyhtääHeijari Mika Petri KouvolaHinkkuri Mika Tapani KouvolaHuttunen Matti Johannes KotkaHäkkinen Anssi Kristian PyhtääJauhiainen Jarno Antero KotkaKitunen Ari Antero KouvolaKoponen Juha-Pekka KouvolaKoskinen Henrik Mikko Olavi KotkaKääriäinen Kimmo Mikael KotkaLattu Tomi Juhani KotkaLeisti Jari Pekka Juhani KotkaMarttila Tero Tapani KouvolaMertanen Timo Tapani KotkaNurminen Jari Juhani KouvolaNärvänen Esa Matti KouvolaPakkanen Antti Petteri KouvolaPakkanen Risto Sakari HaminaPartanen Jarmo Juhani KouvolaPenttilä Jyrki Tapani HaminaPohjolainen Jari Pekka KouvolaPousi Marko Kalervo HaminaPutkonen Janne Paavo Juhani KouvolaRintelä Pekka Tapani VirolahtiRytkö Petri Samuel HaminaSorvo Hannu Juhani KouvolaTulkki Janne Juhani HaminaVakkari Juha Pekka Kouvola

Korpraaliksi: Koivumäki Sami Juhani KouvolaLaakso Olli-Tapio PyhtääMattinen Mikko Petteri KotkaMäkelin Raimo Tapio KouvolaNyman Perttu Sakari KouvolaPaananen Harri Allan Uolevi KouvolaPahkala Jari Petteri KouvolaPakkanen Janne Sakari VirolahtiRautamaa Heikki Johannes HaminaRuippo Jarmo Tapio KouvolaTuomainen Juha Samu Tapio IittiUutela Mikko Heikki Sakari KouvolaVäisänen Kimmo Henrik Kouvola

Ylennettyjä juhlittiin

RUK:n kurssin 234 oppilaskunnan kuoro esitti tilaisuudessa Suomen lau-lun ja Finlandian.

Reservin ylennykset Kymenlaaksossa

Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4. kesäkuuta ylennyksen saaneita juhlittiin illalla Haminan Raatihuo-neella

����������� 3/20094

MAANPUOLUSTUSNAISET

Mitä myö tehhää?

Sadonkorjuun aikaan

Elokuun 14. päivänä Karjalan Prikaatissa vannoi reilut 1700 alokasta sotilasvalan. Sain olla todistamassa tuota juhlavaa ti-

laisuutta, joka kokonaisuudessaan oli mie-leenpainuva. Jokainen läsnäolija varmaan mietti mielessään vastausta kenttärovas-tin puheessa toistuneeseen kysymykseen – mitä myö tääll tehhää?

Tuo kysymys jäi mieleeni ja olen etsi-nyt vastausta peilaten sitä omaan tehtä-vääni yhdistyksen ja piirin puheenjohta-jana sekä maanpuolustusnaisen näkökul-masta. Sotilasvalasta löytyy monta kohtaa, joihin on helppo yhtyä: ”Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja pa-rasta.” Tiedon ja taidon lisääminen sekä kouluttautuminen esimerkiksi arjen tur-vallisuuteen ovat kansalaisten parhaaksi, ja se on hyödyksi.

Komentaja sivusi puheessaan sotilasva-lan lausetta: ”Joukkoa, johon kuulun, sekä paikkaani siinä en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on,

suoritan saamani tehtävän loppuun.” Ase-palveluksen keskeyttäneitä on joka saa-pumiserässä ja niin on keskeyttäjiä har-rastustoiminnassakin. Mitä parempi hen-ki joukkueessa on ja mitä mielekkäämpää tekemistä ja yhteen hiileen puhaltamista löytyy, niin joukkoa ei jätetä.

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen Kar-jalan Prikaatiin astuu vuosittain noin 30 naista. Keskusteluissa on tullut esille muun muassa se, etteivät kaikki naiset tiedä mi-ten hakeutua asepalvelukseen, kun kutsua naisille ei tule samanlaisena kuin miehil-le. Pitäisikö jokaiselle suomalaiselle nuo-relle, miehelle ja naiselle, lähettää kirje kutsuntoihin?

Tiedon lähteitä on monia ja nykynuo-relle netti varmaan se tavallisin reitti. Tie-toa maanpuolustusnaisten olemassaolosta ja toiminnasta löytyy myös netistä, mutta Maanpuolustusnaisten Liitto ry:n yhdis-tykset käyvät viemässä tietoa varuskun-nissa paikan päällä kotiuttamistilanteis-sa ja palkitsemassa hyvin suoriutuneita vapaaehtoisen asepalveluksen suoritta-

neita naisia. Kymenlaakson Maanpuolustusnaisten

liiton yhdistyksistä Hamina ja Karhu-la ovat toimineet ansiokkaasti jo yli 50 vuotta. Lokakuussa Kouvolan RUN ry juhlii 50-vuotista taivalta MNL:n syys-kokouksen yhteydessä. Perustajajäseniä on mukana vuosikymmeniä toimineissa yhdistyksissä, mikä kuvastaa mielestäni sitoutumista toimintaan. Perustajajäsenet ovat jo kunniajäseniä yhdistyksissä ja vä-littävät nuoremmille historiatietoa naisten toiminnasta. Toiminta on ollut monipuo-lista, ja alkuun moni yhdistys toimi mies-ten rinnalla ennen kuin naiset perustivat omat yhdistykset.

Syystoimintakausi on käynnistynyt jo monissa yhdistyksissä. Parhaiten tietoa toiminnasta antavat yhdistysten hallitus-ten jäsenet. Toimintaa ja kursseja löytyy omalta alueelta, naapurista ja valtakun-nan tasolta. MPKY:n sivuilta tai Nais-ten Valmiusliiton sivuilta löytyy tarkem-pia tietoa kurssien ohjelmista ja ilmoit-

tautumisista.Sotilasvalan viimeisen lauseen velvoite

esimiehelle on myös puhutteleva: ”Jos mi-nut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neu-vonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omas-ta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvä-nä ja kannustavana esimerkkinä. Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantun-toni mukaan täyttää.”

Siinhä sitä tul vastausta kysymyksee ja myöhä tehhää paljokii, mutta vielä haluan kuulla toiveenne, miten edistämme yhteis-työtä ja yhdistystoimintaamme.

Toivon yhdistyksille voimia syksyyn, ja tervetuloa Kouvolaan liiton syysko-koukseen.

Marja-Terttu NuorivuoriMNL:n Kymenlaakson piirin

puheenjohtaja

KOLUMNI TOIMINNANJOHTAJALTA

Tervehdys piirin toimiston pöydän ääreltä. Al-kaa kesä olla takana ja virittäytyminen yh-teisten intressien äärelle on jälleen polkaista-va käyntiin. Upseeripiirin syksyn piirihallituk-

sen kokous jo olikin Keltakankaan ABC:llä, ja reservi-läispiirin laajennettu työ- ja talousvaliokunta pohti yh-teisiä asioita myös.

Kuulosteltuani tunnelmia piiriemme luottamushen-kilöiden keskuudessa uskon, että tulemme jatkossakin pitämään useimmat kokoukset edelleen Keltakankaal-la. Se on suhteellisen keskeinen paikka ajatellen koko Kymenlaaksoa. Pienemmille, noin kymmenen hengen kokouksille taas hyvät tilat löytyvät piirin toimistos-ta. Kustannustehokkuutta ajatellen nämä ratkaisut ovat varmasti hyviä.

Piirin toimisto on edelleen jäsenistön käytössä koko-uspaikkana, joten mahdollisia varauksia voi tehdä alle-kirjoittaneelle.

Sähköinen kuntokortti on uusinta uutta edelleen. Muis-takaa arvoisat piiriemme jäsenet aktivoida se käyttöön-ne. Sen avulla on helppoa kirjata ja seurata omaa liikun-nanharrastuneisuuttaan.

Syksyn ohjelmassa on totutusti tulevan vuoden toimin-nan suunnittelua ja siihen, hyvät Kymenlaakson soturit, toivon teiltä aloitteita ja ideoita yhdistysten puheenjoh-tajille ja muille luottamushenkilöille, että toimintamme olisi mahdollisimman monipuolista sekä mahdollisim-man suurta osaa jäsenistöstämme palvelevaa ja miele-kästä. Tänä kuluvana syksynä starttaa jälleen odotetut MPKY:n Kymijokiharjoitus ja upseeripiirin YT-päivä KarPr:ssa, ja piirien puitteissa edessä ovat tietenkin pe-rinteiset piirien syyskokoukset.

Hyvää ja toiminnallista alkavaa syksyä kaikille pii-rin toimistolta!

Jari Sunitoiminnanjohtaja

Haminan ympyröiltä ammennettua johtamis-tietoa ja -taitoa hyödynnetään joka päivä ympäri Suomea. Reserviupseerikoulu on kouluttanut jo vuodesta 1920 alkaen yli

165 000 johtajaa. Keskitetyn johtajakoulutuksen yhtenä ainutlaatuise-

na ilmentymänä Haminassa koetaan kurssien sisällä vuodesta toiseen muodostuva RUK-henki. Yhteen hii-leen puhaltaminen, samat kunniakkaat tavoitteet ja en-nen kaikkea yhteiset, joskus raskailtakin tuntuvat ko-kemukset yhdistävät. RUK:n Oppilaskunta ja Oppi-laskunnan Kannatusyhdistys ry ovat tukemassa Puo-lustusvoimien, yhteiskunnan ja jokaisen henkilökoh-taisten tavoitteiden saavuttamista.

Johtajakoulutus RUK:ssa on tunnetusti vaativaa ja yhteiskunnassa korkealle arvostettua. Syväjohtamisen mallin, aselajiopin ja taktiikan siemenet iskostetaan oppilaiden päähän lyhyenä ajanjaksona, joka kattoi vain 14 viikkoa elämästämme.

14 viikkoa, ja perustiedot reservin upseerin oppi-määrästä on saavutettu. Kuulostaa vähältä, mutta ei vähättelevältä: suomalainen reserviupseeri on tarkoin valikoitunutta joukkoa – vain noin seitsemän prosent-tia saapumiserästä valikoituu koulutukseen. Ja onhan ennen upseeriylennystä sodanajan tehtäviin ja johta-miseen harjaannuttava kokelaskausikin.

Taakse jääneet harjoituspäivät olivat mielestämme kurssin hienoimpia hetkiä niin upseerioppilaana kuin sittemmin kouluttajakokelaanakin. Yhteistoiminta ja omat vastuulliset johtajasuoritukset vaikeissa olosuh-teissa antoivat meille sisua ja nöyryyttä kasvaa oman joukkomme ammattitaitoisiksi ja esimerkillisiksi joh-tajiksi. Myös luja maanpuolustustahto ja kurinalai-nen asenne antavat hyvän lähtökohdan uusien asioi-den omaksumiselle.

RUK ei kuitenkaan ole vain ankaraa opiskelua ja maastoharjoituksia. Myös oppilaskunnan tarjoamat haasteet ovat ainutlaatuisia. Toiminta ei eroa muiden varuskuntien varusmiestoimikunnista vain siksi, et-tä nyt toimistoissa ja tapahtumien järjestelyissä aher-tavat upseerioppilaat, vaan lähes kaikki tapahtuu va-paa-ajalla. Perinteiksi muodostuneet tapahtumat ku-ten Isoympyräviesti ja Kannaksen matka ovat paitsi koulutuksen ohella tapahtuvilta järjestelyiltään erityi-sen vaativia, myös koko koulua yhdistäviä.

Mikään ei voita kurssijuhlaa, Pahkajärven viimei-sen illan spektaakkelimaista tulimyrskyä tai sitä het-keä, jolloin viimeisillä voimillaan raahautui maaliin Kirkkojärven marssin päätteeksi. Erityisesti maastos-sa saimme kuitenkin kokea, miltä tuntuu työskennellä yhteisten tavoitteiden eteen ja ymmärtää se tosiasia, että koulutuksemme päämäärä on pystyä johtamaan toimintakykyistä sodanajan joukkoa.

Voittamamme haasteet saavat meidät muistamaan kurssimme aina. Se palauttaa meidät Haminaan vielä reservissäkin, eikä irtaannu edes käskystä.

Tommi TenkanenReservin vänrikki

Antti PakkanenReservin vänrikki

Kirjoittajat ovat viime kesänä RU-kurssilta 233 – Halla kotiutuneita miehikkäläläisiä reservin vänrikkejä. Tenkanen palveli koko varusmiesaikansa RUK:ssa. Pakkanen aloitti Porin Prikaatin Kansainvälisissä valmius-joukoissa, mutta siirtyi kokelaskautensa loppupuolella takaisin RUK:uun.

Reserviupseerikoulu tarjoaaainutlaatuisia haasteita

3/2009 5�����������

KYMENLAAKSON RESERVIUPSEERIPIIRI TOIMINTAKALENTERI Syyskuu19.9. Liittohallitus Helsinki

19.9. Korian Pioneerivaruskunnan historiapäivä Koria

20.9. Veteraanikävely Kouvola

26.9. YT-päivä KarPr

30.9. RUL-neuvottelukunta Turku

Lokakuu8.10. Reserviläinen 6/2009 ilmestyy

26.10. Piirihallituksen kokous Keltakankaan ABC

Marraskuu5.11. Reserviläinen 7/2009 ilmestyy

7.11. IT-päivä KarPr

16.11. PYT Keltakankaan ABC

18.11. Piirin syyskokous merikeskus Vellamo

20.–22.11. Liittohallituksen ja -valtuuston kokoukset Niinisalo

Joulukuu6.12. Itsenäisyyspäivä

7.12. Piirihallituksen kokous Keltakankaan ABC

10.12. Reserviläinen 8/2009 ilmestyy

ANSIOMITALIENanomukset tulee lähettää piiriinpiirihallituksen käsittelyä varten viimeistään:

19.10. Liiton hopeiset ja pronssiset ansiomitalit sekä piirin ansioristit

30.11. Liiton hopeiset ja pronssiset ansiomitalit sekä piirin ansioristit

Maavoimien kuudes NH90-heli-kopteri saapui Utin Jääkäriryk-menttiin tiistaina 1. syyskuuta. Henkilöstön koulutus uudella ka-lustolla on edennyt suunnitellus-sa aikataulussa ja operatiivinen valmius virka-aputehtäviin saa-vutetaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Tänä syksynä jatketaan edelleen peruslentokoulutusta ja yhteistoi-mintaharjoituksia erikoisjoukko-jen kanssa. Ensi vuonna aloite-taan harjoittelu muiden yksiköi-den kanssa.

Maavoimien viime vuonna käyt-töönottamat viisi NH90-helikopte-ria ovat niin sanottuja IOC-versioi-ta (Initial Operational Capability). Nyt vastaanotettava helikopteri on ensimmäinen IOC+ -versio.

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen myös ensi vuonna vas-taanotettavat kuusi NH90-kopteria

ovat IOC+ -versioita. IOC+ -versi-ossa on aikaisempaa versiota kehit-tyneemmät tietokoneohjelmistot. FOC-toimitukset (Full Operatio-nal Capability) alkavat suunnitel-man mukaan vuoden 2011 alussa.

Operatiivinen päivystys-valmius ensi vuonnaFOC-version viivästys johtuu kan-sainvälisen tyyppihyväksyntäpro-sessin ennakoitua hitaammasta etenemisestä. Sopimuksen mukaan Suomi tukeutuu monissa tyyppihy-väksyntään liittyvissä asioissa eu-rooppalaisen maaryhmittymän te-kemiin käytännön testeihin, joita ei ole tarkoituksenmukaista tehdä jo-ka maassa erikseen.

FOC-version keskeisimmät erot IOC-versioihin, kuten ovikoneki-vääri ja viestijärjestelmien erikois-laitteet, liittyvät helikopterin sodan

ajan varusteluun, joten niillä ei ole merkittävää vaikutusta suunnitel-man mukaiseen koulutuskäyttöön ja virka-aputehtävien aloittamiseen vuoden 2010 alussa. Suomelle on tärkeää helikoptereiden toimitus-ten lukumääräinen jatkuminen he-likopteritoiminnan suorituskyvyn, suunniteltujen tehtävien ja koulu-tuksen takaamiseksi.

Operatiivinen päivystysvalmius saavutetaan ensi vuoden aikana si-ten, että NH90-kalustolla kyetään ylläpitämään virka-apuvalmius muun yhteiskunnan tueksi muun muassa kuljetus-, etsintä-, pelas-tus-, valvonta- ja palonsammutus-tehtäviä varten.

Maavoimien ilmailun päällik-kö eversti Timo Soinisen mukaan NH90 on osoittautunut tehokkaak-si ja luotettavaksi helikopteriksi, joka soveltuu hyvin Suomen olo-suhteisiin.

Maavoimat vastaanotti kuudennen NH90-helikopterin

Ensimmäinen IOC+-version NH90-helikopteri, runkomerkinnältään NH-207, laskeutui Utin lentokentälle tiis-taina 1. syyskuuta. Kuva: Puolustusvoimat

Muun muassa Narvan marssin kai-hoisa melodia kimmahteli Mylly-kosken seurantalon jykevistä kivi-seinistä, kun juhlasaliin olivat ryh-mittyneet Ahvion soittokunnan ja heitä tukevan Lappeenrannan ra-kuunasoittokunnan soittajat esit-tämään marssimusiikin toivemu-siikkia.

Tämä 3. kesäkuuta järjestetty ti-laisuus oli ensimmäinen laatuaan siinä mielessä, että se toteutettiin Kymenlaakson radion, Kymen-laakson reservipiirien paikallis-yhdistysten, Pohjois-Kymen ase-historiallisen yhdistyksen sekä Kouvolan-Utin sotilaskotiyhdis-

tyksen ja muiden taustavaikutta-jien yhteisenä hankkeena.

Ennen konserttia kuulijoilla oli mahdollisuus nauttia munkkikah-vit, kokeilla puristusvoimamittaus-ta ja testata tarkkuuttaan niin sano-tulla EKO-rynkyllä sekä tutustua asehistoriallisen yhdistyksen esi-neistöstä koottuun näyttelyyn.

Tilaisuus sai liikkeelle suuren määrän marssimusiikin ystäviä, ja tapahtuman järjestäjät katso-vatkin optimistisesti tulevaisuu-teen. On mahdollista, että vastaa-vanlainen tapahtuma järjestetään uudestaan jälleen ensi vuonna.

Myllykosken seurantalolla raikui marssimusiikki

Konserttiin oli koottu varsin mittava soittajajoukko, jonka esitykset sai väreet selkäpiihin.

����������� 3/20096

Venäläinen ”teesalonki” T-34 Parolan panssarimuseossa.

Helsingin satamaan rantautui toukokuun 16. päivänä laiva, jo-ka toi tullessaan kahdeksan viro-laista vierasta. Kyseessä oli Ky-menlaakson Reserviläispiirin ja Viron Alutaguse Malevin toimin-tasuunnitelman mukainen vierai-lu Parolan panssarimuseoon, Ty-kistömuseoon sekä Mannerheim-museoon.

Reserviläispiirin edustajat olivat jo tutuiksi tulleita virolaisia ystä-viämme vastassa satamassa, ja sit-ten alkoi matka kohti Hämeenlin-naa. Kuulumiset vaihdettiin ajo-matkan aikana ja siinä sivussa katseltiin Helsingin tuttuja nähtä-vyyksiä Mannerheimintietä pitkin posottaessamme.

Perillä olimme hyvissä ajoin ja ensimmäinen kohteemme, Parolan panssarimuseo oli niin kiinnosta-va vieraillemme, että aikataulus-sa pitäytyäksemme joitakin oli jo hoputettava, jotta ehdimme ajal-laan seuraavaan kohteeseemme. Se oli Hattula-Tyrvännön Reser-viläisten hallinnoima Reserviläis-kauppa tykistömuseon välittömäs-sä läheisyydessä.

Leppoisaa illanviettoaItse tykistömuseoon aioimme tu-tustua vasta seuraavana päivänä. Kun lompakot olivat tyhjiä, suun-nattiin Hattula-Tyrvännön Re-serviläisten vieraiksi heidän ke-säpaikalleen, joka sijaitsee luon-nonkauniilla paikalla Vanajave-den rannalla.

Siellä meitä odotti kuuma lohi-keitto, virvokkeita, joilla saimme huuhtoa matkan pölyt kurkuista – sekä aivan huippu juttu eli niin ta-vallinen kuin savusaunakin kylpe-misvalmiina.

Saunan lauteilla kerrattiin yhtei-siä kokemuksia ja suunniteltiin tu-levia tapahtumia. Tunnelma oli kai-ken kaikkiaan välitön, ja kun sa-manhenkiset ihmiset olivat kool-la, jutunjuurta riitti.

Kieliongelmatkaan eivät hai-tanneet keskustelua, sillä useim-mat virolaiset ymmärsivät suo-mea, ja meidän puolelta oli esi-merkiksi allekirjoittaneen apuna Viro-toimikunnan jäsen, tulkki Heikki Kirotar.

Iltaa istuttiin saunan jälkeen il-

tapalan ääressä päivän jo hämär-tyessä.

Nähtävää yllin kyllinSeuraavana aamuna nälkäisimmät vielä söivät lohikeiton rippeitä mitä jaksoivat, ja sen jälkeen startattiin tykistömuseoon. Allekirjoittanut ei ollut aivan selvillä siitä, että johan sielläkin oli nähtävää kokonaisen päivän edestä. Onneksi kalustoa on säästetty, eikä kaikkea ole taottu ra-takiskoiksi tai haarukoiksi.

Kun oli otettu tarpeeksi kuvia niin museon kalustosta kuin Hä-meenlinnastakin, joka jykevänä

seisoi rannassa, matka suuntautui kohti Helsinkiä. Siellä ohjelmas-sa oli käynti Mannerheim-muse-ossa, jonka esineistön suuri mää-rä ja niiden alkuperä, talon alkupe-räinen asu ja oppaan erinomaisen asiantunteva esitys tekivät suuren vaikutuksen kaikkiin.

Matkalla mukana ollut tulkkim-mekin uurasti hikikarpalot otsalla kääntäessään oppaan kertomuk-set vieraillemme. Kaikeksi onnek-si meillä oli kunnia saada museo-oppaaksi erittäin kokenut konka-ri, joka pystyi jaksottamaan kerto-muksensa ja tarinansa aina oikeas-sa kohtaa ja tulkkiraukallamme oli aikaa pari sekuntia kääntää puhe. Sellaista saumatonta yhteistyötä oli suorastaan ilo seurata.

Historiamme yhden suurmie-hemme museoksi muutettua kotia oli vaikuttava käydä katsomassa.

Retki alkoikin olla jo loppuitkuja vaille, ja nekin itse asiassa jäivät vä-liin, sillä jotteivät vieraamme olisi jääneet Suomen satamaan, he jou-tuivat kiirehtimään matkaansa.

Retki oli erittäin onnistunut pien-tä aikataulukiristystä lukuun otta-matta. Vieraammekin saivat var-masti paljon jutun aihetta tove-reilleen kotimaassa. Me täällä ko-tipuolessa voimme vain olla tyy-tyväisiä näin hienosta yhteistyös-tä, jota maidemme välillä käy-dään. Kiitos kaikille retkellä mu-kana olleille, te teitte omalla osal-listumisellanne myös retkestä on-nistuneen.

Jari Suni

Virolaiset Kymenlaakson Reserviläispiirin vieraina

Hattula-Tyrvännön Reserviläisten talkoilla rakentama kesäpaikka.

Savusaunan rappusilla muisteltiin menneitä tapahtumia ja suunniteltiin tulevaa.

Hämeenlinna ja tykistömuseon kalustoa.

3/2009 7�����������

T:mi Ossi HolopainenRautatienkatu 3, 49400 Hamina

Puhelin (05) 344 0505

Tapiontie 2, KouvolaPuh. (05) 3750288

Avoinna arkisin klo 10–18

EräliikeRiistamaa

Konditoria HuovilaFredrikinkatu 1, 49400 HAMINA, puh. (05) 344 0930

Muistokivet, kultaukset ja lisäkaiverruksetpaikallisella kokemuksella, vain meiltä. Luotettavasti.

VIKMANIN KIVI KYTanulantie 21, KYMI, puh. 220 0220

ma–pe 7.30–16.30, la ja ilt. sop. mukaanV

����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������� �������������������������������������������������� �������������� �����������������������

����������� ����� ���������������� ������� ������� ���� ��������������� ������� ����������������� ��������� ���� ��������������� ������������ ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������� ������ �����������������������������������������������������������������������

�������������������������������������������������

������������������������������������

�����������������������

��������������������

������������������������

���������������������

�����������

������

�����������

������

�������������������������������������

���������������������

��������������

����������������������������������������������������

�������������������

����������������������������������

��������������������������

����������������������������������

��������������� ����������������������������������������������� ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� ������������������������������������

������� ����� ���������������������������������������������������������������������������� ��������� ��������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������� � ��������������������������������������� ��� ���� �������� ����� ���������������������������������������� ��������� �����

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�������������������������������������������������������������������� �������� �������� �������������� �������� ������������������� �������������� ����������� ����������� ����������������� ����������� ������������������������������������������������������

������� ������ ���������� ����������������������������������������������������������������������������

�������������������� ������������ ��������� ������������

���������������������������������������

��������������������������������� ���� ������������ �����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

����������� �����������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������� �������������� ������������������������������������������������������������� ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������

������������������������������������������������

����������������������

��������������������������������� ���������� ��������������������������������������������������� ��� �������������������������������������������������������� ������ ��������������������������� �������������������������������������������

������� ������� �������������������������������������������������������� ������ �����

������������������������ ��������������������������������������������� ����������������� ����������������������������������������������������������������

����������������������������������������� ���������������������������������������������������������������������������������������������

����������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������� ��������� ������ ������������������������������������������������

�������������������������������������� ���������� ���������������������������������������������������������� ��������������������������������������������������������������

��������������������������������������� ������������� ���������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������

������������������

����������������������������������������������� �������� ������

��������� ������� ������������������������ ������������ � �������������������������

�������������

LEIPOMO- JA KONDITORIAPALVELUT

TÄYTEKAKUT,VOILEIPÄKAKUT JAMUUT LEIVONNAISETArk. 6–17, la 6–12Vanha Sutelantie 47, 48410 KotkaPuh. 260 1040

KOTKAN TOIMISTOTARVIKE OY Kirjoituskoneet Toimistotarvikkeet Laskukoneet Sanelukoneet Paperintuhoojat TelefaxitPuutarhakatu 25, Kotka. Puh. 218 2800, 218 2806. Telefax 218 2812

Av.ma–pe

8–16.30

Puh. +358 50 591 2601

Asuntohotelli AALLON MAJA Valliniemenkatu 2, 48900 Kotka, www.aallonmaja.com

Galleria Merilä Sunilantie 11, 48900 Kotka, www.artmerila.com

Asuntohotelli HOTEL PETKELE Bernerintie 1, 49420 Hamina, www.hotelpetkele.net

Pistoolin pika-ammunnan piirin-mestaruus ratkottiin Ojakorven ampumaradalla 8. heinäkuuta. Kisan parhaasta tuloksesta vasta-si yleisen sarjan voiton ottanut Ii-tin reserviläisten Jarno Tani.

Tulokset: Yleinen: 1) Jarno Tani Iitin res 550,

2) Juha Seppä Myllyk res 545, 3) Heik-ki Westerlund Ksnk res 543 4) Simo Talja Kvl res 490, 5) Hannu Lahtinen Iitin ru 485, 6) Jouni Salonen Myl-lyk res 429.

Yli 50 v: 1) Harri Hallikas Voikkaan res 525, 2) Juha Matilainen Karh-Kym res 522, 3) Markku Hemmilä Kvl res 519, 4) Juhani Koste Kvl res 517, 5)

Hannu Penttinen Ksnk res 490, 6) Ta-pani Joutjärvi Voikkaan res 481.

Yli 60 v: 1) Esa Sihvola Myllyk res 545, 2) Hannu Seppä Karh-Kym res 545, 3) Jouko Kaiho Ham res 523, 4) Olavi Pulsa Ksnk res 521, 5) Kosti Hä-mälkäinen Ksnk res 520, 6) Keijo Va-tanen Kotkan ru 505 7) Risto Tani Iit-ti res 485, 8) Toivo Kotilainen Ksnk ru 392.

Yli 70 v: 1) Jorma Korhonen Kvl ru 418.

Joukkuekilpailu: 1) Kuusankos-ki (Heikki Westerlund, Olavi Pulsa, Kosti Hämäläinen, Hannu Penttinen) 2074, 2) Kouvola (Juhani Koste, Mark-ku Hemmilä, Simo Talja, Jorma Kor-honen) 1944.

Jarno Tani ampui pistoolin pika-ammunnan pm-mestariksi

Kotkan Rannikkopataljoonan ko-mentajana on maaliskuun alusta lähtien toiminut komentaja Vesa Tuominen. Uutta työmaataan hän luonnehtii mieluisaksi ja haasta-vaksi

– Tämä on tuttu joukko-osasto ja tänne on ollut mukava tulla.

Tutuksi täkäläiset rannat ja nii-den vartijat ovat tulleet Tuomisel-le sen ansiosta, että Suomenlahden meripuolustusalueen harjoitukset ovat tuoneet miehen monesti näille kulmille. Sama oli suunta monesti myös silloin, kun Tuominen toimi kouluttajana Maanpuolustuskorke-akoulussa ja kävi usein esiupseeri-kurssiensa kanssa itäisen Suomen-lahden vesillä.

Ja idän suuntaan Tuomisella oli usein asiaa myös silloin, kun hän oli vuosituhannen vaihteessa Upinniemessä yleisesikuntaupsee-rina suunnittelemassa meripuolus-tuksen kehittämistä. Yksi tuon ke-hitystyön tulos oli Kotkan Rannik-koalueen lakkauttaminen vuoden 2006 lopussa ja Kotkan Rannik-kopataljoonan perustaminen seu-raavan vuoden alussa.

– Rakenneuudistus sujui hyvin. Kotkan Rannikkopataljoona säi-lytti asemansa hyvin vahvana val-miusjoukkoyksikkönä, luonnehtii Tuominen.

Meritiedustelija- koulutus ykkösasiaKotkan Rannikkopataljoona vas-taa Kymenlaakson rannikon val-vonnasta, suojaamisesta ja turvaa-misesta. Rannikkoalueen ydinteh-täviä ovat reaaliaikaisen tilanneku-van ylläpito ja Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen itäisellä Suomenlahdella. Kotkan Rannikkopataljoona vastaa osal-taan suorituskykyisten rannik-kojoukkojen tuotannosta. Varus-mieskoulutuksessa ykkösasia on meritiedustelukoulutus.

– Kotkan Rannikkopataljoona on haluttu palveluspaikka, koska täällä tarjotaan erittäin vaativaa mutta samalla hyvin mielekästä

koulutusta. Suurin osa Kotkan Rannikko-

pataljoonaan tulevista miehistä on kotoisin Kymenlaaksosta. Pal-velukseen tulevaa ainesta Tuomi-nen kiittelee niin kunnoltaan kuin asenteeltaankin kelvoksi.

– Kavereilla on avointa, reipas-ta maanpuolustustahtoa ja kaikki yrittävät parhaansa.

Erityisiä kehuja komentajalta saavat varusmiesjohtajat.

– Varusmiesjohtajat ovat iso voi-

mavara ja heidän roolinsa lähiesi-miehinä on erittäin tärkeä. Varus-miesjohtajien koulutuksessa on menty viime vuosina isoin harp-pauksin hyvään suuntaan.

Ja eivätkä kehut siihen lopu. Osansa saavat myös reserviläiset ja yhteistyökumppanit.

– Kymenlaaksossa on vahva maanpuolustushenki. Yhteyden-pito niin veteraani- ja reserviläis-järjestöjen kuin alueen kuntienkin kanssa on aktiivista ja avointa.

Iso harjoitus edessä Marraskuun puolivälissä Kotkan ja Haminan vesillä järjestetään Suomenlahden meripuolustusalu-een meripuolustusharjoitus. Kak-siviikkoisen harjoituksen mies-vahvuus on noin 1000 ja siihen osallistuu runsaasti myös laivas-ton kalustoa.

– Marraskuun puoliväli on meri-puolustuskyvyn testaamisen kan-nalta vaativa. Keli Suomenlahdel-la on tuohon vuodenaikaan todel-la haastava. Valoisa aika on lyhyt ja on kylmää. Joukon toimintaky-vyn ylläpito on silloin yksi tärkeä tavoite, pohtii Tuominen.

Marraskuussa meri näyttää ko-vuutensa, mutta on sillä toinenkin puolensa.

– En ennen varusmiespalvelus-ta ollut liiemmin veneillyt, mut-ta Hangon rannikkopataljoonassa palvelusta suorittaessani tykästyin heti mereen ja vesillä liikkumiseen, muistelee Hämeenkyrössä synty-nyt ja Tampereella nuoruusvuo-tensa viettänyt Tuominen.

Metsästystä ja kalastusta har-rastavan ja luonnossa muutoinkin mieluusti liikkuvan miehen mie-leen ovat saariston vaihtelevat olo-suhteet, maisemien monipuolisuus ja vuodenaikojen vaihtelun suuret kontrastit. Luontoon liittyvien har-rastusten lisäksi Tuominen käyt-tää vapaa-aikaansa mieluusti kun-toiluun, talvella lajeina ovat muun muassa hiihto ja retkiluistelu ja ke-sällä pyöräily ja suunnistus.

Komentaja Vesa Tuominen tuli tuttuun joukkoon

– Kymenlaaksossa on vahva maan-puolustushenki. Yhteydenpito niin veteraani- ja reserviläisjärjestöjen kuin alueen kuntienkin kanssa on aktiivista ja avointa, arvioi Kot-kan Rannikkopataljoonan komen-taja Vesa Tuominen. Kuva on hei-näkuulta, jolloin Tuominen osal-listui Virolahdella Klamilan eta-pin ja Mustamaan rannikkolin-nakkeen muistolaatan paljastus-tilaisuuteen.

Maavoimien uuden yksittäisen taistelijan NLAW (Next gene-ration Light Anti-tank Weapon) -lähipanssarintorjuntajärjestelmän Roll Out -tilaisuus järjestettiin 3. kesäkuuta Pahkajärven ampuma-alueella.

NLAW-järjestelmän ensisijai-nen tarkoitus on taistelupanssari-vaunujen torjunta, mutta sitä voi-daan käyttää myös kevyempien kohteiden, kuten ajoneuvojen tor-juntaan.

NLAW sisältää kotimaisia kom-ponentteja, kuten Patrian valonvah-vistintähtäimet ja Insta Defsec Oy:n sisäsimulaattorit. Itse lähipanssa-ritorjuntajärjestelmä on ruotsalais-valmisteinen. Järjestelmä otettiin koulutuskäyttöön keväällä 2009 ja se tulee korvaamaan tulevaisuudes-

sa raskaan singon ja raskaan ker-tasingon.

NLAW-järjestelmän Roll Out -tilaisuudessa lähipanssarintorjun-taohjuksen tehokkuutta ja toimi-vuutta esiteltiin ampumalla taiste-lupanssarivaunuun, pakettiautoon ja merikonttiin. Tilaisuuden päät-teeksi paikalla olleilla kutsuvierail-la oli mahdollisuus tutustua uuden järjestelmän vaikutuksiin kuhun-kin maaliin.

Maavoimien esikunnan henki-löstöpäällikkö eversti Ilkka Pitkä-nen pitää NLAW-järjestelmän han-kintaa erittäin merkittävänä puo-lustusvoimien panssarintorjunnan suorituskyvyn kannalta.

– Hankinnan myötä yksittäi-sen taistelijan on mahdollista tu-

hota moderni taistelupanssarivau-nu lähitorjuntaetäisyyksiltä kaikki-na vuoden ja vuorokauden aikoi-na, kertoo Pitkänen.

Harkinnassa oli muitakin pans-sarintorjuntajärjestelmiä, mut-ta NLAW täytti parhaiten puo-lustusvoimien suorituskykyvaa-timukset.

– Potentiaalisille lähipanssa-rintorjuntajärjestelmille järjestet-tiin laajat suorituskykyä mittaa-vat testit. Päätös NLAW:n han-kinnasta ei perustunut mihinkään yksittäiseen tekijään vaan kokonai-suuteen, toteaa Pitkänen.

NLAW-järjestelmä parantaa yksittäisen taistelijan suoritusky-kyä. Puolustusvoimat pitää hankin-taa erityisen onnistuneena sen ko-timaisuusasteen vuoksi.

Maavoimat esitteli uuden panssarintorjunta-ohjusjärjestelmän Vekaranjärvellä

����������� 3/20098

Anjalankosken, Elimäen ja Kou-volan edustajista muodostunut tii-vis historian ja maanpuolustustyön harrastajien kerho on tehnyt parin-kymmenen vuoden ajan matkoja, 1–3 matkaa vuodessa Suomeen ja lähialueille. Harrastus matkoi-hin syntyi edesmenneen maaher-ra Matti Jaatisen toimiessa oppaa-na ja asiantuntijana.

Tällä kertaa vappupyhien ai-kaan matka tehtiin Viron Nar-vaan. Siellä tutustuttiin maineik-kaisiin vuoden 1944 Sinimäen tais-teluihin sekä vuoden 1700 Narvan taisteluun. Lauantaiaamuna 2. tou-kokuuta meillä oli opastettu kierto-ajelu Narvassa. Sunnuntaina teim-me kiertoajelun Tallinnassa ja vie-railimme Miehityksen museossa ja Merimuseossa.

Jokaiselle aikaisemmalle mat-kalle informaatio ja kartat on ollut helppo löytää. Tällä kertaa ei edes Kouvolan maakuntakirjasto kyen-nyt vastaamaan odotuksiin. Narvan taistelun merkitys on niin keskei-nen, että tulee mieleen ajatus, että siitä on ollut syytä vaieta. Kouvo-lan historiaa tutkivilta kollegoilta ja ystäviltä sain kuitenkin varsin hyvä koosteen. Sitä olen täyden-tänyt Tallinnasta ja Narvasta saa-mallani aineistolla.

Narvan taistelu 1944Vaikka rintamalinja oli vuoden 1944 alussa koko pituudeltaan Neuvostoliiton alueella, sodan lopputulos oli sinetöity. Saksan sotilaallinen voima oli Stalingra-din ja vuoden 1943 ankarien tais-telujen jälkeen olennaisesti hei-kentynyt. Sitä vastoin Neuvosto-liiton asema oli ratkaisevasti pa-rantunut. Siihen vaikuttivat muun muassa uudet aseet, länsimaiden mittava apu ja sotakokemus. Län-siliittoutuneiden juuttuminen Ita-liassa lisäsi Stalinin itsevarmuut-ta. Saksalaiset olisi nyt lyötävä, ja niin tie Atlantille olisi vapaa.

Massiivisen hyökkäyksen ai-kaansaamiseksi Saksan suuntaan oli keskitettävä joukkoja. Siksi rin-tamalinjaa tuli nopeasti lyhentää. Se oli mahdollista vain Suomen ja Baltian nopealla valtauksella.

Stalinilla on katkerat muistot Suomen valtausyrityksestä talvi-sodassa. Vaikea maasto ja suoma-laisten taistelukyky johti suunni-telmien kariutumiseen. Siksi tais-telu Itämeren herruudesta oli rat-kaistava Suomenlahden etelä-puolella. Neuvostoliiton pääma-

ja, Stavka, päätti, että päähyök-käys suunnattaisiin Leningradin alueelta Narvan kannaksen kautta Viroon ja Peipsijärvi kiertäen ete-lään. Suunnitelman mukaan tämä ratkaisisi myös Suomen kohtalon. Ensimmäiset puna-armeijan yksi-köt saapuivat Narvajoelle 1. helmi-kuuta 1944 ja valtasivat sillanpää-asemat joen länsirannalta.

Taistelun alkuvaiheLeningradin saartorengas murtui vuoden 1943 lopussa, jolloin pu-na-armeija keskitti kaupungin lou-naispuolelle iskukykyiset voimat. Hyökkäys alkoi tammikuun 14. päivänä 1944. Täysivahvuiset 2. Iskuarmeija ja 42. Armeija murs-kasivat saksalaisten heikon puo-lustuksen. Saksalaisten Armeija-ryhmä Nord perääntyi Narvaan ja osillaan etelään.

Oli sinänsä ihme, että saksalai-set pystyivät tässä kaaoksessa py-säyttämään venäläisten hyökkäyk-sen Narvajoella. Saksa näki Suo-men osallistumisen sotaan niin tärkeäksi, että antoi käskyn pitää Narvajoen linja hinnalla millä hy-vänsä. Tähän koottiin kovaottei-sen kenraali Modelin komentama

Armeijaryhmä Nord kaikkine re-serveineen.

Taistelut Narvan linjalla, Suo-menlahden ja Peipsijärven välillä alkoi tammikuun viimeisenä päi-vänä. 2. Iskuarmeija valtasi kaksi sillanpääasemaa Narvan kaupun-gin pohjoispuolelta sekä teki laa-jan läpimurron Narvan ja Peipsi-järven välillä. Läpimurtoa käytti hyväkseen Leningradin rintaman 8. Armeija, joka levitti sillanpää-tä suoalueella. Pioneerit puolestaan rakensivat suolle tukkiteitä, joita hyväksi käyttäen joukot hyökkä-sivät kohti pohjoista päämäärä-nään saartaa Narvassa taistelevat saksalaiset.

Samoihin aikoihin saksalaiset kansallismielisten virolaisten tu-kemana panivat Virossa toimeen yleisen liikekannallepanon, jo-ka toi riveihin 38 000 miestä. Sa-malla tuotiin Narvan rintamalle kaikki Venäjällä taistelevat viro-laiset yksiköt: 20. Waffen SS Di-visioona, Narvan Pataljoona sekä kaikki poliisi- ja itäpataljoonat, yh-teensä noin 25 000 miestä.

Kriittisin päivä oli 13. helmi-kuuta, kun 2. Iskuarmeijan osat katkaisivat etelästä suuntautu-

neella hyökkäyksellä kaikki Nar-vaan johtavat tiet. Samanaikaises-ti tehtiin pataljoonan voimin mai-hinnousu Narvajoen länsipuolelle. Tilanne saatiin suurin ponnistuksin hallintaan jo seuraavana päivänä. Rintamalle juuri ehtinyt virolainen divisioona hävitti sillanpääasemat Narvan pohjoispuolelta.

Taistelu jatkui tauottomana maaliskuun alkuun saakka. Täl-löin Stavka teki päätöksen keskit-tää lisää voimia Narvaan nopean lä-pimurron saavuttamiseksi. Taiste-lukentälle tuotiin 8. ja 59. Armei-ja. Puna-armeijalla oli näin maa-liskuun lopulla 60 kilometrin le-vyisellä lohkolla 300 000 miestä sekä ratkaisevalta tuntunut raskai-den aseiden ylivoima. Heitä vastas-sa oli 80 000 saksalaista, virolais-ta sekä länsimaista vapaaehtoista. Tämä oli suurin joukkojen keskit-tymä koko rintamalla. Hyökkäyk-set kestivät Auveren suunnalla kol-me viikkoa. Narvan kaunis barok-kikaupunki hävitettiin perusteelli-sesti, mutta puolustajat kestivät.

Maaliskuun lopussa saksalaiset kokosivat neljä divisioonaa vasta-hyökkäykseen ja työnsivät venä-läisten sillanpääaseman kapeam-

maksi ja kauemmaksi tärkeistä yh-teyksistä Narvaan. Sen jälkeen tais-telut laantuivat.

Suoraan HelsinkiinKun katsotaan itärintaman pohjois-osan karttaa, todetaan, että Karja-lan kannaksen ja Narvan kannak-sen väliin jää noin sadan kilomet-rin levyinen osa Suomenlahtea. Sen sulkemiseksi venäläisaluksilta sak-salaiset ja suomalaiset rakensivat vahvan miinaesteen, ”merisiilin”. Sen purkamiseksi ja puolustami-seksi taisteltiin jatkuvasti. Kolmes-ta lohkosta Laatokan ja Peipsijär-ven välillä oli käytännössä tullut yksi strateginen suunta. Yhdenkin lohkon murtuminen olisi todennä-köisesti merkinnyt sekä Suomen että Viron valtausta.

Suurten tappioiden seurauksena Stavka teki uuden päätöksen. Se päätti hyökätä suoraan Suomeen ja valloittaa Helsingin parissa vii-kossa. Karjalan kannakselle koot-tiin 21. ja 23. Armeija. Ne aloitti-vat hyökkäyksen kesäkuun 9. päi-vänä. Miten siinä kävi, sen suo-malaiset tuntevat parhaiten. Suo-malainen sisu ja sotilaiden taito ja henki olivat tallella. Saksalai-set antoivat osaltaan arvokkaan apunsa. Olihan heille elintärkeä-tä, että Suomi kesti.

SinimäetSuomi pysyi sodassa. Paljon neu-vostojoukkoja oli juuttunut Suo-men ja Baltian rintamille. Sta-linin tavoite ehtiä Atlantille en-nen länsiliittolaisten maihinnou-sua oli kärsinyt haaksirikon. Nyt hänen oli yritettävä edetä Keski-Eurooppaan niin pitkälle ja nope-asti kuin mahdollista. Satoja vuo-sia tunnettu venäläinen iskulause – mihin venäläisen sotilaan saapas on astunut, on Venäjän maata – oli yhä voimassa.

Vielä kerran yritettiin Narvan kautta, kuten Stalin oli käske-nyt. 2. Iskuarmeija ja 8. Armeija oli välillä täydennetty. Ne aloitti-vat hyökkäyksensä heinäkuun 24. päivänä 1944 iskulla Narvan yhte-yksien katkaisemiseksi. Saksalai-set perääntyivät seuraavana päi-vänä Tannebergin puolustuslin-jalle, joka käsitti vahvasti linnoi-tetun alueen kolmella kukkulalla, Sinimäillä. Tannebergin linja sul-ki muutaman kilometrin levyisen kaistan meren ja laajan, Peipsijär-velle saakka ulottuvan suoalueen

Historian harrastajien matka Narvaan

Näkymä Narvan puolelta joelle. Oikealla Ivangorod.

Everstiluutnantti Markku Hutka ot-ti elokuun alussa vastaan Kymen-laakson Aluetoimiston päällikkyy-den. Haminassa toimivan aluetoi-miston päälliköksi Hutka siirtyi kansainvälisistä tehtävistä.

Kymenlaakson Aluetoimiston päällikkyyden everstiluutnantti Hutkalle luovutti everstiluutnant-ti Heikki Hokkanen. Hokkanen eh-ti toimia aluetoimiston päällikkönä sen perustamisesta eli viime vuo-den alusta heinäkuun loppuun.

Aluetoimistot ovat puolustusvoi-mien tärkeimmät asiakaspalvelu-pisteet. Ne hoitavat muun muassa kaikki palvelukseen määräämiseen sekä vapaaehtoiseen maanpuolus-tustyöhön ja paikalliseen viran-omaisyhteistyöhön liittyvät asiat

toimialueellaan. Suomessa on kaikkiaan 19 alue-

toimistoa ja kaksi palvelupistet-tä. Palveluverkosto kattaa koko maan. Aluetoimiston toimialue on pääsääntöisesti sama kuin kunkin maakunnan alue.

Aluetoimistot kuuluvat maa-voimien organisaatioon. Ne ovat sotilasläänien esikuntien alaisia aluehallintoviranomaisia. Jokais-ta toimistoa johtaa aluetoimiston päällikkö.

Everstiluutnantti Heikki Hokkanen luovutti Kymen-

laakson Aluetoimiston päällikkyyden everstiluutnantti

Markku Hutkalle elokuun alussa.

Aluetoimiston päällikkö vaihtui

3/2009 9�����������

välillä. Vain sitä kautta oli mahdol-lista jatkaa länteen.

Kuuluisa 111. Panssariarmeija-kunta kenraali Steinerin johdolla puolusti Sinimäkiä. Armeijakun-nan johdossa oli myös virolaisia ja länsimaisia Waffen SS -jouk-koja, kokonaisvahvuus oli 60 000 miestä.

Tannebergin puolustuslinjalla taisteltiin kaksi viikkoa jokaises-ta kuopasta ja neliömetristä. Taiste-lu riehui edestakaisin. Tämä muu-taman sadan hehtaarin suuruinen alue kynnettiin pommeilla ja kra-naateilla. Taistelujen jälkeen Si-nimäkien rinteet olivat ruumiit-ten, varusteiden ja tuhotun kalus-ton peitossa.

Nuori vänrikki Ahto Talvi lähe-tettiin Suomesta palattuaan syys-kuun alussa 1944 Sinimäille. Hä-nen tuli ilmoittautua Divisioo-na Nordlandin komentopaikal-la. Näin hän muistelee 60 vuotta myöhemmin:

– Löysin vaivalloisesti ympäri-myllätystä maastosta divisioonan komentokorsun. Siellä sain mää-räyksen komppanian päällikök-si. Lähetti johdatti minut peril-le. Komppaniassa oli ollut heinä-kuun 25. päivänä vielä 70 miestä, nyt heitä oli kirjojen mukaan 28. Mutta sotapäiväkirjan viimeinen merkintä oli elokuun kolmannel-ta päivältä, silloin kaatui viimei-nen upseeri. Aseita, ammuksia ja ruokaa oli riittävästi. Näissä tais-teluissa hävitettiin yksitoista Pu-na-armeijan divisioonaa.

Tannebergin linjaa ei valloitet-tu koskaan. Saksalaiset perääntyi-vät sieltä 17.–18. syyskuuta järjes-telmällisesti, eivät venäläisten pa-kottamina.

YhteenvetoNarvajoen länsipuolella, Suomen-lahden ja Peipsijärven välillä käy-tiin yhdet toisen maailmansodan armottomimmista taisteluista vuo-den 1944 helmikuusta elokuuhun. Tuo alue oli pinta-alaltaan 60 ker-taa 20 neliökilometriä muodosta-en yhden kokonaisuuden. Siihen osallistui neuvostoarkistojen mu-kaan 38 neuvostodivisioonaa, kak-si prikaatia ja lentovoimat, yhteen-sä noin 600 000 sotilasta. Saksa-laisten puolella taistelussa oli eri aikoina mukana 13 divisioonaa ja kaksi prikaatia, yhteensä noin 100 000 miestä.

Venäläisten ja saksalaisten ar-viointien mukaan puna-armeijan

menetykset Narvan suunnalla oli-vat 380 000–500 000 miestä, joista kaatuneita 150 000–250 000. Sak-san puolella menetykset kaatunei-na olivat noin 40 000 miestä, jois-ta 16 000 on tunnistettu viime vuo-sina hautausmaiden kunnostusten yhteydessä. Venäläisten kaatuneet jäivät kentälle. Sinimäkien taiste-lussa kaatuneet kynnettiin vuonna 1946 ympäröiviin peltoihin.

Virolaisia osastoja oli Narvan rintamalla saksalaisten puolel-la noin 30 000–40 000 miestä. He taistelivat sankarillisesti koti-maansa puolesta uhkaavaa miehi-tystä vastaan. He toivoivat voivansa puolustaa Viron rajaa Saksan luhis-tumiseen saakka ja näin saada ta-kaisin menetetty itsenäisyys.

Se ei ollut aivan mahdoton ajatus. Viron kansalliset johtajat ja sotilaat uskoivat Rooseveltin ja Churchil-lin 1941 antamaan Atlantin julis-tukseen, joka takasi kaikille miehi-tetyille valtioille itsenäisyyden so-dan päätyttyä. Länsimaat eivät pi-täneet sanaansa. Suomi ja Baltian maat, jotka taistelivat demokratian-sa puolesta, tuomittiin Saksan liit-tolaisiksi ja sotaan syylliseksi.

Narvan taisteluihin osallistunei-ta miehiä elää Virossa vielä tuhat-kunta. He eivät ole virallisesti va-pauden puolesta taistelleita, koska Viro ei maana käynyt sotaa. Mutta teemme heille kunniaa.

Suomi katkaisi suhteet Saksaan 2. syyskuuta 1944 ja lopetti pian sotatoimet rintamalla. Viron puo-lustaminen muuttui sotilaallises-ti mahdottomaksi ja pakotti Sak-san kiirehtimään Virosta vetäyty-mistä. Syyskuun 14. päivänä sak-

salaiset yrittivät valloittaa suoma-laisilta Suursaaren ja näin estää punalaivaston pääsy Suomenlah-delle. Operaatio epäonnistui täy-dellisesti.

Viron itsenäisyyden menetysSyyskuun 18. päivänä Viron uutta hallitusta johtamaan nimettiin Jyri Uluots. Viro julisti olevansa puolu-eeton Saksan ja Neuvostoliiton vä-lisessä sodassa ja esitti avunpyyn-nön länsimaille. Syyskuun 22 päi-vänä puna-armeija valtasi Tallin-nan. Taistelut jatkuivat vielä Län-si-Virossa ja saarilla, jotka Neu-vostoliitto valtasi vasta 24. mar-raskuuta 1944.

Toinen maailmansota verotti Vi-ron väkilukua 200 000:lla. Lähes 30 000 miestä kaatui taisteluissa, heistä puolet Suomen ja Saksan asepuvuissa. 80 000 ihmistä pa-keni terroriaallon pelossa ulko-maille. Rankaisutoimien uhrik-si joutui yli 70 000 ihmistä, jois-ta yli 12 000 kuoli. Sissisota Vi-ron metsissä jatkui vielä yli vuo-sikymmenen ajan.

Viro menetti toisessa maanil-mansodassa itsenäisyytensä, mut-ta virolaiset näyttivät taistelullaan, etteivät aio luopua vapaudestaan. Tämä asenne valoi perustan vasta-rinnalle, joka jatkui vuosikymme-niä ja johti lopulta Viron itsenäisyy-den palauttamiseen vuonna 1991.

Eero MattilaHistoriamatkojen järjestäjä ja opas

Seppo Pietarila ja Anna-Liisa Pietarila Narvan taistelun muistomerkillä.

Reserviläisten Elokuun iltaa vietet-tiin 13. elokuuta hyvässä säässä In-keroisten metsästysseuran majalla Kakarlammilla. Osallistujia oli In-keroisista, Myllykoskelta, Sippo-lasta ja Elimäeltä.

Mukavassa reserviläishengessä kilpailtiin ammunnassa, tikanhei-tossa, renkaanheitossa, pallonhei-tossa ja käsikranaatin heiton tark-kuudessa.

Moniottelun voitti Vesa Hölttä, ja seuraavina tuloslistalla olivat Kim-mo Kokkola ja Matti Nieminen.

Seppo Pietarila

Elokuun ilta Inkeroisissa

Kuvassa kirjuri Kari Hämäläinen tekee tarkat muistiinpanot Simo Hasun heittotuloksesta. Kuva: Erkki Rika

Puh. 0400 554 734 www.liikennekoulut.fi

PUTOAVIA ENKELEITÄ Kirj. Heikki Kujanpää, Sami Parkkinen, Heikki Huttu-Hiltunen

Ohjaus Tarja SaikkonenRiipaisevan koskettava kertomus kahden aikansa kirkkaimman

runoilijan, Aila Meriluodon ja Lauri Viidan rakkaudesta.

Ensi-ilta 30.10.2009 klo 19.00Tied. ja var. puh. 040 830 4644 www.anjalankoskenteatteri.fi

Anjalankosken teatteri

VTM-PUTKISTOHUOLTO OYMarttilankatu 23

45720 Kuusankoski

Puh. 0400 156 046vesa.makkonen@vtm-putkistohuolto.fi

Kymen Sähköurakointi OyPajatie 1

45610 KORIA

Puh. 020 838 2134

VARATTU

Pulttikatu 3, KotkaPuh. 358 8700

Teollisuuskatu 22, HaminaPuh. 345 6789

KaakonLähivakuutusyhdistysHamina – Kotka – Virolahti

L ä h e i s y y s a n t a a v o i m a a

����������� 3/200910

Karjalan Prikaatin Kilta ja Maan-puolustuskoulutusyhdistys järjes-tivät toukokuussa kolmipäiväisen kurssin ja retken talvisodan tais-telupaikoille Suomussalmelle ja Kuhmoon. Retken johtajana toi-mi killan puheenjohtaja Matti Mikkonen ja asiantuntijana so-tahistorioitsija, everstiluutnantti Anssi Vuorenmaa.

Retken pääkohteet olivat tal-visodan kunniakkaat taistelupai-kat, Suomussalmen kirkonkylä ja Raatteentie sekä Kuhmon kir-konkylään Kiekinkoskelta ja Kil-pelänkankaalta johtavien teiden suunta.

Vuorenmaa torjui pitkän au-tomatkan tylsyyden aloittamalla Suomen itsenäisyyteen johtanei-den toiveiden, suunnitelmien ja tapahtumien esittelyn jo vuodes-ta 1362. 15. helmikuuta 1362 pi-dettyyn Ruotsin kuninkaan vaa-liin suomalaiset osallistuivat en-simmäisen kerran maan itäisen osan edustajina. Suomalaiset oli-vat ensikertaa suomalaisia.

Eversti Sandelsin johdolla käy-dyt taistelut Iisalmen Koljonvir-ralla 1808–1809 olivat ensim-mäisen maastokohteen aiheena. Isäntänä leirintäalueen Tupara-vintolassa oli vuoden 1808 Savon rykmentin asepukuun pukeutunut opas Iikka Kauppinen. Hän kertoi

tilan kuuluneen aiemmin Kauppi-sen suvulle, eli Iikka oli kotimai-semissaan.

Lyhennettynäkin nähty multime-diaesitys antoi kuvan siitä, miten taistelut Koljonvirralla käytiin. Ru-nebergin Sven Tuuva -runon esi-kuva, ”Häränniskaksi” kutsuttu ta-lonpojan poika Bong löi urhoolli-sesti venäläisten hyökkäyksen vir-ran sillalla.

RaatteentieSuomussalmella nukutun yön jäl-keen matka suuntautui noin 15 kilo-metriä pohjoiseen, Alajärvelle.

Neuvostoliiton 163. divisioona hyökkäsi Suomussalmen kirkon-kylään Juntusrannasta. Alajärveltä osa divisioonaa suuntasi luoteeseen kohti Taivalkoskea. Osa divisioo-naa valtasi suomalaisten polttaman Suomussalmen kirkonkylän. Pae-tessaan joulukuun lopulla Kianta-järven jäätä pitkin kohti Juntusran-taa tuhoutui suurin osa divisioonaa suomalaisten tulituksesta.

Me suuntasimme matkamme kaakkoon Suomussalmen kirkon-kylään ja edelleen Raatteentietä ai-van rajalle. Rajalla olevan Vartio-museon esitteli paikalla ollut raja-vartiomestari. Hän kertoi neuvosto-joukkojen käyttäneen vartiotupaa talvisodan aikana kenttäsairaalana.

Suomalaisten vallattua alueen ta-kaisin oli tuvan pöydällä ollut lei-kattava potilas. Leikkaus oli kui-tenkin jäänyt kesken, ja lääkäri pa-ennut omiensa joukossa.

Raatteentiellä käydyt taistelut ja suomalaisten taitava 44. neuvos-todivisioonan eli niin sanotun Si-nisen divisioonan tuhoaminen on kaikille sotahistoriasta kiinnostu-neille tuttu asia. Lyhyesti kerrot-tuna suomalaisia osallistui taiste-luihin noin 6000 sotilasta evers-ti Hjalmar Siilasvuon johdolla. Hyökkääviä neuvostosotilaita oli noin 25 000 kenraali Aleksei Vi-nagradovin komennossa. Suoma-laisten tappiot olivat nelisensa-taa kaatunutta. Arviot neuvosto-liittolaisten kaatuneiden määrästä vaihtelevat eri lähteissä 10 000:sta 17 500:aan.

Tämän hetken Raatteentien sa-noma ja opetus ovat lukuisissa muistomerkeissä ja museoissa, joi-ta tienvarteen on rakennettu. Vai-kuttavin muistomerkeistä lienee lä-hes kolmen hehtaarin alueelle koot-tu kivipelto. Asetetut kivet ilmen-tävät Raatteentiellä kaatuneita so-tilaita. Kivipellon keskellä oleva keskusmuistomerkki ”Avara sy-dän” levittää suojelevat siipensä hiljaisen kivikentän ylle.

Muistomerkissä on 105 vaskikel-loa: kello jokaiselle talvisodan päi-välle. Tuuli saa kellot soittamaan hiljaista viestiä sodan mielettö-myydestä. Yksinkertaiseen puu-kehikkoon naulatuissa laudois-sa on teksti: ”Tähän on haudattu 79 neuvostosotilasta”. Kehikkoja laudoituksineen on lukuisia pit-kin tien vartta.

Museorakennukseen, Raatteen-porttiin, on koottu esineitä valla-tuista moteista, valokuvia ja kart-toja.

Raatteentieltä suuntasimme mat-kamme Lentiiran, Sumsan kautta Kuhmoon yöpymään.

KuhmoKuhmon kirkonkylään neuvos-tojoukot hyökkäsivät pohjoisem-paa reittiä Hukkajärveltä, Kiekin-kosken, Polvelan, Vääräjoen kaut-ta Tyrävaaraan. Eteläisempi hyök-käyssuunta kulki Laamasenvaaras-ta Kilpelänkankaan, Loson, Nis-kan ja Sivakan kautta Kankivaa-raan. Hyökkäävän divisioonan nu-mero oli 54. Divisioona sai avuk-seen Dolinin hiihtoprikaatin, mut-

ta hyökkäys pysähtyi pohjoisessa Tyrävaaraan ja etelässä Kankivaa-raan. Puolustavat suomalaiset jou-kot kuuluivat Siilasvuon komenta-maan 9. divisioonaan.

Hyökkäyssuunnissa lukuisat muistomerkit teiden varsilla kerto-vat talvisodan ankarista päivistä.

Kuhmossa on Kalevala-kylässä Talvisotamuseo.

Hyvin nukutun yön jälkeen alkoi kotimatka reittiä Nurmes, Juuka, Joensuu, Kitee, Imatra, Lappeen-ranta, Kouvola, Helsinki. Matkal-la poikkesimme Ylämyllyllä las-kemassa kukkaset JR 8:n muisto-merkille. JR 8 palasi sodasta Kou-volaan Karjalan Prikaatin syntys-

ijoille. Sotahistorian opiskelu jatkui ko-

ko matkan ajan. Vuorenmaa kertoi Kiteen tuntumassa pikkuvihan ta-pahtumista, Lappeenrannan tais-teluista elokuussa 1741, ja Taa-vetin linnoituksesta ja Utin tais-teluista kesäkuussa 1789 Kustaa III:n sodassa.

Matka oli todella mielenkiintoi-nen ja hyvin järjestetty. Matkalle osallistui 25 henkilöä, osa KarPr:n Killan Papulan osastosta Helsin-gistä. Suomalainen mies on aina puolustanut maataan. Matka osoit-ti, ettei se ole mahdotonta ylivois-ta vihollistakaan vastaan.

Roope Nieminen

Kolme päivää Suomen sotien historiaa

Kouvolan pohjoismaisten ystä-vyyskaupunkien eli Ruotsin Lid-köpingin, Norjan Nord Aurdalan ja Tanskan Skanderborgin maanpuo-lustusjärjestöjen tapaaminen pidet-tiin Kouvolassa 21.–24. toukokuu-ta. Tapaamisella on 35-vuotiset pe-rinteet ja sen järjestävät yhdessä Kouvolan Reserviupseerikerho ja Kouvolan Reserviläiset. Kouvo-lan kaupunki ja Kouvolan varus-kunta tukivat tapahtumaa perin-teiseen tapaan.

Ulkomaisia vieraita oli tällä ker-taa noin viisikymmentä. Heistä 35 majoitettiin perheisiin ja loput va-ruskunnan tiloihin. Omien kerho-jen jäseniä, perheenjäsenet mukaan lukien, oli mukana eri tehtävissä sa-

moin noin viisikymmentä. Tapaamisen tarkoitus on maan-

puolustustaitojen kartuttaminen. Vähintään yhtä tärkeä on kuiten-kin tilaisuuden sosiaalinen rooli pitkien pohjoismaisten ystävyys-suhteiden ylläpitäjänä.

Kotijoukkue aina vahvoillaPerjantain kenttäkilpailu pidettiin Tyrrin ampumakeskuksessa. Kil-pailuun osallistui viisi 8-miehistä ”yleisen sarjan” ja kaksi 4-miehis-tä veteraanisarjan partiota. Kilpai-lu käsitti kolme eri ammuntaa se-kä etäisyyden arviointi-, havain-nointi- ja käsikranaatin heittoteh-

täviä. Ammunnan paino lopputu-loksissa on suurin. Yleensä koti-joukkue voittaa kilpailun, niin kä-vi nytkin.

Samaan aikaan kilpailun kanssa järjestettiin seuralaisille omaa oh-jelmaa. Heidän retkensä suuntau-tui tällä kertaa Haminaan Haminan rauhan 200-vuotisjuhlavuoden in-noittamana ja Kotkaan uuden meri-museo Vellamon vetämänä.

Lauantaina oli myös suuren ylei-sön vuoro saada osansa tapahtu-masta. Kävelykatu Manskilla pi-dettiin osallistujajoukkueiden ja toimitsijoiden paraati sekä lasket-tiin seppele Kymen Lukon patsaal-le. Kadun varrella oli yleisöä sa-

tamäärin.Heti paraatin ja seppeleenlasku-

tilaisuuden jälkeen ohjelmassa oli Rakuunasoittokunnan sekä Karja-lan soittokunnan konsertti kauppa-keskus Hansassa. Alun perin kon-sertti oli tarkoitus pitää kävelyka-dulla, mutta sateinen sää pakotti soittajat sisätiloihin.

Perinne jatkuuTapaamisen loppuhuipennus oli perinteisesti Kouvolan upseeri-kerholla pidetty iltajuhla. Siihen osallistui noin sata henkilöä eli kaikki ulkomaiset vieraat, koti-maiset isäntäperheet, kilpailijat ja

toimitsijat seuralaisineen. Muka-na olivat myös kilpailun suojelija, kenraalimajuri Jukka Pennanen se-kä kaupunginhallituksen edustaja Kari Soininen.

Tapaaminen päättyi taas kerran vieraiden aikaiseen kotiinlähtöön sunnuntaiaamuna 24. toukokuu-ta. Vaikka ystävyyskaupunkiku-viot ovat uuden Kouvolan myötä menossa uusiksi, olivat sekä osal-listuvat järjestöt että tukijat vahvas-ti perinteen jatkamisen kannalla. Seuraava tapaaminen on siis jäl-leen vuoden 2010 helatorstaivii-konloppuna ja tapaamisen paik-kana on Ruotsin Lidköping.

Jorma UskiKouvolan Reserviupseerikerho

Pohjoismaista väriä Kouvolassa

Avara syli -muistomerkin 105 kelloa soittavat tuulella surullista sävel-tä sotien mielettömyydelle.

Harmaantuneiden lautojen teksti kertoo karua kieltään neuvostosoti-laiden matkanpäästä.

3/2009 11�����������

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRI TOIMINTAKALENTERISyyskuu19.9. Korian pioneerikasarmin historiapäivä

21.9. Hengellisen toimikunnan kokous Keltakankaan ABC

Lokakuu1.10. Liiton työvaliokunta

17.10. Reserviläisten ampumataitopäivä

25.10. PIIRIN SYYSKOKOUS Jaala

Marraskuu7.11. IT-päivä KarPr

16.11. PYT Keltakankaan ABC

20.11. Aineistot Kymen Salpa -lehteen

Joulukuu15.12. Piirihallituksen järjestäytymiskokous Keltakankaan ABC

vko 50 Joulutulet ja adventtihartaudet

Korkeamman sotilasarvon saami-nen reservissä edellyttää tiettyjen raja-arvojen täyttymistä, jotta oli-si ”ylennyskelpoinen”. Ylenemi-nen edellyttää yleensä huomatta-vaa kunnostautumista nykyisessä sodan ajan tehtävässä jopa siten, että henkilö on todettu tiedoiltaan, taidoiltaan ja taustoiltaan sopivak-si sijoitettavaksi vaativampaan teh-tävään.

Usein ihmetellään, miksi ylen-nystä ei kuulu, vaikka kertaushar-joitusvuorokaudet ovat jo täynnä. Suomen armeijan puolustuskyky perustuu osaavaan reserviin. Tä-män vuoksi reserviläisten ammatti-taito pyritään ylläpitämään harjoi-tusten avulla ja joukosta riippuen harjoitusvuorokausia saattaa osalle kertyä runsaastikin – etenkin nyt, kun sodan ajan joukkojen vahvuut-ta on pienennetty ja harjoitusten määrää lisätty takavuosiin verrattu-na. On kuitenkin selvää, että kaik-kia soveliaita ei voida eikä ole tar-peen ylentää. Johtajatehtäviä ei rii-tä kaikille.

Kymenlaakson alueella on noin 52 000 asevelvollista ja vuosittain reserviläisiä ylennetään 200–300. Seuraavassa reserviläisten ylentä-miselle muutamia peruslähtökoh-tia, jotka yhdessä ja erikseen vai-kuttavat natsojen saantiin.

Kh-vuorokaudetPerussääntö natsojen saamiselle

eri arvoihin on, että takana on kh-vuorokausia seuraavasti: korpraali 1, alikersantti 7, kersantti 10, yli-kersantti 20, vääpeli 40, ylivääpeli ja sotilasmestari 50 tai enemmän, luutnantti 10, yliluutnantti 30 sekä kapteeni ja siitä ylöspäin 60.

Joihinkin rajoihin antaa lieven-nystä esimerkiksi varusmiespalve-luksesta kersanttina kotiutuminen, YK-palvelus, va-palvelus, maan-puolustuskurssit (vast.) tai kor-vaavat vuorokaudet MPK:n toi-minnassa. Myös muut maanpuo-lustukselliset tai yhteiskunnalliset ansiot vaikuttavat myönteisesti.

Rajoittavina tekijöinä ovat tie-tysti käydyt sotilaskurssit, kuten AUK ja RUK.

Edellinen ylennysPääsääntöisesti edellytetään, et-tä edellisestä ylennyksestä on ku-lunut vähintään viisi vuotta ja et-tä sen jälkeen on edelleen ollut aktiivisesti mukana maanpuolus-tustyössä.

RikkeetJos samalla viivalla on useita eh-dokkaita samoin ansioin, saatta-vat pienetkin rikemerkinnät – jo-pa liikennerikkomus – pudottaa pois listalta.

Vakavat rikkeet, kuten henkiri-kokset, omaisuusrikokset, hippa-heinän käyttö tms., voivat estää ylenemisen kokonaan.

AktiivisuusReserviin siirtymisen jälkeen tuli-si olla maanpuolustustyöstä useita merkintöjä mielellään tasaisin vä-lein koko reservissäoloajalta (ker-tausharjoituksia, YK-palvelusta, MPK-toimintaa, muita kursseja ja koulutusta, toimintaa reservi-läisjärjestöissä, yhteiskunnallista aktiivisuutta).

Sa-sijoitusSodan ajan yksiköihin pyritään si-joittamaan kaikkiin tehtäviin tietyn koulutuksen saaneita ja sen myö-tä tietyn sotilasarvon omaavia hen-kilöitä. Sotilasorganisaatio on ra-kennettu siten, että perusyksikössä on yksi päällikkö, hänellä muuta-ma joukkueen johtaja, joilla muu-tama ryhmänjohtaja, ja suurin osa kuuluu miehistöön.

Sotilasarvot kulkevat tietenkin tehtävän mukaan – kaikki eivät voi olla vääpeleitä ja luutnantte-ja. Esimerkiksi erinomaista jouk-kueenjohtajaa, joka on yliluutnan-tin arvossa, mutta vielä kokema-ton komppanian päälliköksi, ei ole mielekästä ylentää kapteenik-si, jos komppanian päällikkönä on edelleen hyvin tehtävässään jatka-va yliluutnantti.

IkäSotaväki hakee sa-joukkoihinsa so-tilas- ja siviilikoulutuksen, maan-

puolustustyön ja yhteiskunnal-listen kriteerien kautta henkilöi-tä, jotka mahdollisimman hyvin sopivat nykyiseen sa-tehtäväänsä tai ovat soveltuvia sijoitettavaksi vaativampaan tehtävään. Ulkoise-na tunnusmerkkinä annetaan soti-lasarvo, joka kertoo osaltaan sen, että henkilö on soveltuva tietyn-tasoisiin tehtäviin.

Tästä syystä sotaväki harvoin ”merkitsee” läksiäislahjaksi hen-kilöä, joka kohta puolin siirtyy pois asevelvollisuuden piiristä ja ei näin ollen ole sotaväen intresseissä.

YlennysesityksetYlennysesitykset reserviläisten osalta tehdään aluetoimistolle. Up-seereiden osalta esitysten tulee ol-la oman maakunnan aluetoimistos-sa vuosittain maaliskuun ja syys-kuun alkuun mennessä sekä ali-upseereiden ja miehistön esitys-ten huhtikuun ja lokakuun lop-puun mennessä.

Esityksiä voivat tehdä PV:n or-ganisaatiot, järjestöt (vast.) tai yksityishenkilöt järjestön kautta. Esityksestä tulee ilmetä ehdok-kaan henkilötiedot ja perustelut ylentämiselle – sotilas- tai sivii-liansiot.

Ehdotuksen tekijän ei välttämät-tä tarvitse huolehtia ylennyskritee-rien täyttymisestä esimerkiksi kh-vuorokausien osalta, vaan aluetoi-misto tarkistaa edellytysten ole-

massaolon. Esitys voi olla vapaa-muotoinen, kunhan siinä on alle-kirjoitukset ja mielellään myös jär-jestön leima.

Ei ole suotavaa, että ylennettä-väksi ehdotettava itse allekirjoit-taa esityksen.

Mahdollisia ylennettäviä etsi-tään satojen ja tuhansien kelvol-listen joukosta. Näin ollen joukos-ta hyvinkin erottuvat ne, joita joku järjestö on ylennettäväksi ehdotta-nut. Erityisesti soisi ylennysesityk-siä tulevan miehistön osalta, koska massa heidän osaltaan on suuri.

Miehistön ja aliupseerit ylentää operatiivisen sotilasläänin komen-taja ja upseerit presidentti.

PassimerkinnätReserviläinen voi merkitä saaman-sa ylennyksen itse sotilaspassiinsa. Passin etusivulle muutetaan uusi sotilasarvo lyijykynällä. Kohtaan ”Ylennykset” merkitään musteky-nällä uusi sotilasarvo, ylennyspäivä ja ylennysasiakirjan numero. Ha-lutessaan passin voi tuoda aluetoi-mistoon täytettäväksi.

Kymenlaakson Aluetoimis-ton asiakaspalvelun uusi puhe-linnumero 1.4.2009 alkaen on 029 943 8109.

Reijo Kinnunenalueupseeri

Kymenlaakson Aluetoimisto

Ylentäminen reservissä ei ole automaatio

www.rul.fi/kymenlaakso

www.reservilaisliitto.fi

Sotainvalidien Veljesliiton Kouvo-lan osaston parisenkymmentä tu-kihenkilöitä teki toukokuun lopul-la retken Tallinnaan. Matkalaiset kävivät laskemassa kukkalaitteen Metsäkalmistossa Suomen poikien muistomerkille. Hautausmaalla oli parhaillaan hautoja kunnostamas-sa Suomen poika Viktor Preiman. Hän palveli sodan aikana Suomen armeijassa JR 200:ssa.

Muita retkikohteita olivat Prons-sisoturi Sotilashautausmaalla ja noin 400 metrin matka vanhan kaupungin vallien sisässä. Siel-lä, kymmenisen metriä maan al-la, oli yhä nähtävissä miehitysajan neuvostosotilaiden makuulaverei-den tukiraudat. Muutaman metrin levyiset tunnelit olivat miehittäji-en käytössä erilaisissa vartiointi

ja valvonta tehtävissä. Tunnelit ja vallitukset on rakennettu vanhan-kaupungin rakentamisen yhteydes-sä. Osa niistä, vanhimmat on vielä avaamatta ja tutkimatta.

Kalevi Saarisen organisoima matka oli erinomainen ja tavallis-ta turistin Tallinnan matkaa mie-lenkiintoisempi.

Roope Nieminen

Tukihenkilöt Virossa

Itsenäistä voimaa. Pronssi-soturi ja eversti (evp.) Tuo-mo Merjola. Kuvat: Sini ja

Tuomo Merjola

Kukkalaitteen muistomerkille laskivat Marja-

Liisa Vento, Vik-tor Preiman ja

Kalevi Saarinen.

����������� 3/200912

Virojoen ampumaradalla kisattiin lauantaina 2. toukokuuta tuttuun tapaan keväisissä perinneampu-makilpailuissa. Takavuosien mal-liin tarkkuutta seutukunnan reser-viläisten järjestämässä kilpailussa ammuttiin niin perinnekivääreillä kuin -pistooleillakin. Yhteistulok-sissa Leo Ruotsalainen ja Matti Ho-vi päätyivät samoihin sijalukupis-teisiin, mutta ammunnan sääntö-jen mukaisesti tiukan kokonaiskil-pailun voitto lankesi kiväärikilpai-lussa tarkemmin ampuneelle Mat-ti Hoville.

Ammunnan lisäksi kilpailussa puhuttiin ajankohtaisista aiheista. Kilpailun avannut Ari Vainio oli valinnut tämänkertaisen puheen-sa teemaksi kevätmuuton.

– Elämme kevätaikaa. Taivaan-kantta ovat halkoneet pesimäpai-koilleen matkaavat lintuparvet ja

myös metsänelävät ovat vilkastu-neet talven jälkeen. Täällä Kaakon-kulmallakin olemme saaneet seu-rata joutsenten ja afgaanien kevät-muuttoa. Ylämaa päätyi jokin ai-ka sitten valtakunnallisiin uutisot-sikoihin, kun siellä otettiin kiinni laittomia maahantulijoita. Rajalla ei aina ole rauhallista ja niin pie-nempien kuin suurempienkin uh-kien varalta täytyy olla valppaana, sanaili puhuja.

Vainio arvioi paikallisen väes-tön olevan rajaviranomaisille hy-vänä apuna rajarauhan turvaami-sessa. Ylämaan taannoisten tapah-tumien lisäksi Vainiolla oli kertoa tästä esimerkki myös omasta syn-tymäkylästään, Miehikkälän Lais-niemestä, missä erään maanvilje-lijän nokkelan toiminnan ansiosta luvaton rajanylittäjä saatiin nope-asti viranomaisten hoteisiin.

– Tämä maanviljelijä kohtasi ky-lätiellä oudon näköisen kulkijan ja puhuteltuaan tätä havaitsi tämän ul-komaalaiseksi ja päätteli tämän tul-leen luvatta yli rajan. Suomalais-mies tarjosi kulkijalle nortin ja tu-pakoinnin aikana hän pääsi soitta-maan kännykällä rajavartiostoon. Tämä kävi sujuvasti, sillä hänellä oli puhelimensa muistissa rajavar-tioston numero jo valmiina. Pian tulivatkin kiinniottajat paikalle ja tuntematon kulkija korjattiin pois, kertasi Vainio muutaman vuoden takaisia tapahtumia.

Puheessaan Vainio kommen-toi myös yhden uuden julkkiksen edesottamuksia.

– Valtakunnallisen julkisuuden valokeilassa on tänä keväänä liiho-tellut myös eräs pöllö. Niin, muuta nimitystä minun on vaikea keksiä sellaiselle miehelle, joka ilmoittaa olevansa yliopiston dosentti ja esit-tää vakavalla naamalla esimerkik-si sellaisia väitteitä, että Neuvos-toliitto ei miehittänyt Viroa vuon-na 1940 ja että virolaisten pakko-kyyditykset Siperiaan olivat lähes harmitonta evakuointia. Henkilö, jota tarkoitan, on Johan Bäckman. Tämä dosentti vai lieneekö peräti desantti, arvosteli Vainio.

Tulokset: Kivääri, 10 ls makuulta: 1) Mat-

ti Hovi osumakuvio 9,10 cm, 2) Leo Ruotsalainen 12,45, 3) Ahti Hovi 12,55, 4) Juha Paavola 13,15, 5) Ve-sa Peräkasari 14,95, 6) Juha Hotakai-nen 15,30, 7) Jorma Kajanus 16,00, 8) Timo Putto 16,80, 9) Erkki Heinonen 17,45, 9) Mikko Seppälä 17,45, 11) Heikki Värri 17,85, 12) Timo Lind-fors 18,95, 13) Ahti Pajula 19,20, 14) Mikko Värri 19,25, 15) Pekka Raukko 20,40, 16) Hannu Lavonen 21,40, 17) Kyösti Kotola 25,30, 18) Reijo Hieta-mäki 26,15, 19) Jari Kotola 26,30, 20) Reino Pietikäinen 30,65, 21) Leo Kar-hula 31,70 , 22) Pekka Suurpää 36,05,

23) Tommi Hurtta 37,85, 24) Kristian Värri 41,95, 25) Pekka Udd 43,30, 26) Riitta Rinne 45,55, 27) Eveliina Iha-lainen 59,70, 28) Kim Pohjola 62,20, 29) Juho Suurpää 92,65.

Pistooli, 10 ls: 1) Leo Ruotsalainen 75 pistettä, 2) Matti Hovi 74, 3) Ah-ti Pajula 71, 3) Pekka Raukko 71, 5) Ahti Hovi 70, 6) Juha Hotakainen 68, 7) Vesa Peräkasari 67, 8) Reino Pieti-käinen 65, 9) Hannu Lavonen 64, 10) Timo Putto 63, 11) Kristian Värri 61, 12) Jorma Kajanus 58, 13) Leo Kar-hula 50, 14) Juha Paavola 48, 14) Riit-ta Rinne 48, 16) Erkki Heinonen 46, 17) Mikko Seppälä 43, 18) Jari Koto-la 39, 19) Ilkka Kurkela 34, 20) Eve-liina Ihalainen 31, 21) Timo Lindfors 28, 22) Kim Pohjola 21, 23) Tommi Hurtta 14, 23)Kyösti Kotola 14, 23) Mikko Värri 14, 26) Pekka Suurpää 12, 27) Reijo Hietamäki 10, 28) Heik-ki Värri 6, 29) Pekka Udd 2, 30) Ju-ho Suurpää 1.

Yhteistulokset: 1) Matti Hovi 3 si-jalukupistettä, 2) Leo Ruotsalainen 3, 3) Ahti Hovi 8, 4) Vesa Peräkasari 12, 5) Juha Hotakainen 12, 6) Ahti Pajula 16, 7) Juha Paavola 18, 8) Timo Put-to 18, 9) Pekka Raukko 18, 10) Jor-ma Kajanus 19, 11) Erkki Heinonen 25, 12) Hannu Lavonen 25, 13) Mikko Seppälä 26, 14) Reino Pietikäinen 28, 15) Timo Lindfors 33, 16) Leo Karhu-la 34, 17) Kristian Värri 35, 18) Mikko Värri 37, 19) Jari Kotola 37, 20) Heik-ki Värri 39, 21) Kyösti Kotola 40, 22) Riitta Rinne 40, 23) Reijo Hietamäki 45, 24) Tommi Hurtta 46, 25) Eveliina Ihalainen 47, 26) Pekka Suurpää 48, 27) Kim Pohjola 50, 28) Pekka Udd 54, 29) Juho Suurpää 59.

�����������������������������������������������������������������������������������������������������

www.rul.fi/kymenlaakso

www.reservilaisliitto.fi

Perinneammunnoissa pohdittiin kevätmuuttoa

Perinneammuntojen osanottajat ojennuksessa lipunnostotilaisuudessa.

– On tärkeää, että rajaviranomais-ten ja paikallisen väestön keskinäi-set suhteet ja luottamus ovat kun-nossa. Rajamiehiä on mukana näis-sä perinneammunnoissakin ja täl-läkin tavalla hoidetaan keskinäisiä suhteita, totesi perinneammunta-kilpailut avannut Ari Vainio. Tykki on puhunut, kilpailu keveämmin asein voi alkaa.

3/2009 13�����������

Kirkkojärven marssi kisattiin jäl-leen 16.–17. kesäkuuta Haminas-sa. Parasta vauhtia tämänvuotisella marssilla piti Reserviupseerikou-lun sissikomppanian toinen jouk-kue. Henkilökunnan joukkue kil-pailun ulkopuolella tarjosi sille ko-vimman vastuksen.

Tulokset: 1) 2./SISSIK 2.38.20, 2) Henkilökunta 2.45.31 (kilpailun ul-kopuolella), 2) 2,/1.K 2.51.37, 3) 1./TASPTRI 3.02.07, 4) 3./1.K 3.05.57, 5) 3./ITPTRI 3.06.53, 6) 4./VK 3.08.07, 7) 3./TASPTRI 3.09.05, 8) 1./SISSIK 3.09.09, 9) 1./TJPTRI 3.14.07, 10) 1./1.K 3.17.08, 11) 1./PIONK 3.18.37, 12) 2./VK 3.19.53, 13) 3/2.K 3.22.46, 14) 2./TASPTRI 3.24.34, 15) 2./PIONK 3.27.18, 16) 3./PIONK 3.27.21, 17) 1./2.K 3.30.35, 18) 1./VK 3.31.23, 2./2.K 3.31.27, 20) 3./TJPTRI 3.32.16, 21) 3./VK 3.33.44, 22) 4./TASPTRI 3.42.48, 23) 2./TJPTRI 3.43.20, 24) 1./SPOLK 3.44.23, 25) MPK 4.09.35 (kilpailun ulkopuolella), 25) 2./SPOLK 4.19.35, 26) TK 4 ja 5 4.31.19 (kilpailun ulko-puolella), 26) 1./ITPTRI 4.35.41, 27) 2./ITPTRI 4.36.09.

Kymenlaakson Reserviupseeripii-rin ja Reserviläispiirin kaksoishir-ven mestaruudet ratkottiin 22. ke-säkuuta Lupinmäellä. Ammunnan johtajana toimi Esa Hankia.

Tulokset: H70: 1) Kari Lahti Haminan Seudun

Reserviläiset 93. H60: 1) Antero Puhakka Haminan

Seudun Reserviläiset 105, 2) Pauli Kä-hönen Haminan Seudun Reserviläiset 97,

3) Matti Hovi Haminan Seudun Reser-viläiset 88, 4) Matti Saarainen Haminan Seudun Reserviläiset 64.

H50: 1) Ari Hämäläinen Hami-nan Seudun Reserviläiset 93, 2) Vik-tor Mattila Inkeroisten Seudun Reser-viläiset 80.

Y: 1) Tommi Hämäläinen Haminan Seudun Reserviläiset 100.

Joukkuekilpailu: 1) Haminan Seu-dun Reserviläiset 488.

��������������������������������������� �������������������������������������������������������������� ���������� ����������������� ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������ ������� ���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� ��������������������������������������� ��������������������������������������� ���������������������������������������������������������������������������������������������������������� ������������������������������������������� ������������������������������������������ ������������������������������������������� ������������������������������������������ ���������������������������� ����������������������������������������������������������������������������������� ����� ����������� ������������ ���������������������� �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� ������������������������������������������ ������������������������������������������������������������������������������������������������������������ ����������������������� ������������ ��������������� ������������������� ���������� ������������ �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�������������������������������45����������������

��������������������35��

����������������������������������10����������������������15����������������������������������

�������������������������������������������������������������������������������������������

���������������������������������������������� �

���������������������������

�������������������������

����������������������

������������������������������

�����������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������������������������

��������

�������������������������������������������������������������������������

����������

���������������������������������������������������������������������������

���������������������������������������������������������������������������

��������

�����������������������������������������

�����������������������������

������

�������������������������������������������������������������������������

�������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������

���

��������������������

������������

����

����

������������

����������

�������

����������

����

��

�����

����

���������������������

����

���

���������

���������������������

����

��

���

�����������

���������

������

����

�����������

�����������

��������

��������

�����

����

����������

��������������������

�������������������

Tuemme maan-puolustustyötä:

Pasi Laari

Toivo Hartikainen

KaakonRakennus Oy

HaminanUusi Apteekki

Haminankaupunki

Piirien kaksoishirven mestaruudet ratkottiin Haminassa

Sissit vauhdikkaimpia Kirkkojärven marssilla

Kymenlaakson reserviläispiirien toimitila avasi myös ovensa mes-suvieraille, kun Korian Pioneeri-puiston maastossa järjestettiin jäl-leen totuttuun tapaan laajat erähen-kiset messut 5.–7. kesäkuuta.

Toimitilassa oli samaan aikaan näytteillä iittiläisen reserviläisen yksityiskokoelmista lainaksi saatu laaja näyttely rintamavuosien puh-detöistä ja vastaavasta esineistöstä. Toimitilassa kävi vieraskirja-mer-kintöjen mukaan messujen aikana yli 300 vierasta. Piirien toimistossa kuultiin myös monet armeijamuis-

tot, kun entiset varuskunnassa pal-veluksessa olleet kävivät verestä-mässä muistoja niiltä ajoilta kun kasarmin vartiotupa oli vielä al-kuperäisessä käytössään.

Itse messuilla oli myös reser-viläisjärjestöjen, Maanpuolustus-koulutusyhdistyksen, Kymenlaak-son Aluetoimiston sekä Puolustus-voimien esittelyteltat, joissa esitel-tiin niin kalustoa kuin toimintaa-kin. Korian Sotilaskotiyhdistyksen tyttöjen teltassa voi myös istahtaa juomaan munkkikahvit. Munkit maistuivat myös toimitilassa, joita

sinne kulkeutui pussi jos toinenkin. Yhteistyössä Puolustusvoimien

ja Kymenlaakson Aluetoimiston ja MPKY:n kanssa toteutetut esittely-pisteet toimivat hienosti yhteen ja

reservipiirit haluavatkin lausua vie-lä kiitokset sekä arvoisille yhteis-työkumppaneille että kaikille niil-le reserviläisille ja sotilaskotiyh-distyksen tytöille, jotka vaivojan-

ne säästelemättä olitte rakentamas-sa menestyksekästä messupistettä, toimitte aluevalvojina yöaikaan tai olitte muutoin mukana messujär-jestelyissä.

Erämessut olivat menestys reserviläispiireille

Tuoreet munkit valmistuvat tyttöjen taitavissa käsissä Erämessujen yleisön maisteltaviksi.

Puhdetyönäyttelyn esineistöä.

����������� 3/200914

INKEROISTEN SEUDUN RESERVILÄISET RY:n syksyn toimintaaLokakuu-kuntokuukauden kuntovihkot Anjalan kuntoradalla, Patosillalla voimalaitoksen portilla Anjalan puolella, Marintien varressa Marinkylän koulun kohdalla, Katinhännässä Huhdanniemessä, Inkeroisten ampumaradalla, Metsäsamolassa Koirojantiellä ja Ahviossa Hirvijärventien kuntolaatikossa.

Yhdistyksemme syyskokous pidetään torstaina 8.10. klo 19.00 Inkeroisissa Kortoja-Klubilla Päätie 25:ssä.

Upseerit järjestävät kerhoillan tiistaina 3.11. klo 19.00 Kortoja-Klubilla Päätie 25:ssä.

Järjestämme Anjalankosken seurakunnan kanssa joulutulet torstaina 10.12. klo 18.00 Inkeroisten palvelukeskuksen rannassa, Satamakatu 1:ssä.

Ampumaharjoitukset alkavat loppusyksystä Myllykosken seuratalon sisäradalla. Ajoista ilmoitamme mm. kotisivulla. Ampuma-asioissa lisätiedot Heikki Sakulta, puh. 0400 886 274.

YHDISTYKSEMME YHTEYSTIEDOTPostiosoite: Tammenmäentie 52 B, 46910 AnjalankoskiSähköposti: kivipen@hotmail.comPuheenjohtaja ja tilastojen kokoaja Pentti Kivi, Anjala, puh. 0400 305 2811. varapj. Seppo Salonen, Inkeroinen, puh. 0400 750 1832. varapj. Kaarlo Heino, Inkeroinen, puh. 040 826 8895Kortoja-Klubin isäntä Kari Hämäläinen, puh. 044 285 3586Ajankohtaiset tiedotteemme ovat luettavissa kotisivuilta http://www.reservilaisliitto.fi/inkeroinen

Tervetuloa mukaan toimintaan! Tiedottaja Seppo Pietarila, puh. 0500 704 985

KORIAN PIONEERIKASARMIN HISTORIAPÄIVÄlauantaina 19.9.2009 klo12.00 alkaen

Näe, koe, tunne historian siipien havina kun Paavo Aho ja Arvo Tolmunen kertovat ja kierrättävät kuulijat matkalle aktiivisesta varuskunnasta nykypäivän pioneeripuistoon.Tapahtuma alkaa entisen ”sotkun” edestä, (nyk. Pioneeri-ravintola), josta kiertokävelynä esitelmöitsijät tutustuttavat kuulijat eri kohteisiin.Ennen tilaisuuden alkua on mahdollisuus nauttia Pioneeriravintolan tarjoilusta omakustanteisesti.Tilaisuuteen on vapaa pääsy.Tapahtuman järjestää Elimäen neuvottelukunta yhteistyössäKymenlaakson Reserviupseeri- ja Reserviläispiirin kanssa.Tervetuloa!

Maanpuolustusnaisten Liitto ry

SYYSLIITTOKOKOUS 24.–25.10.2009

Lauantai 24.10.2009Kouvola-talo, Varuskuntakatu 1, 45100 Kouvola9.00–11.30 Ilmoittautuminen, tervetulokahvi11.30 Syysliittokokous14.30 Ruokailu Tutustuminen Kouvolaan 17.30 Kaupungin vastaanottoIltaohjelma oman mielenkiinnon mukaan19.00 Minna-musikaali, Kouvolan teatteri

Sunnuntai 25.10.20099.30 Seppeleen lasku Itsenäisyyden patsaalle 10.00 Jumalanpalvelus Kouvolan keskuskirkko, Marjoniementie 5Siirtyminen Kouvolan Upseerikerholle, Upseeritie 5

MAANPUOLUSTUSJUHLAN alustava ohjelma klo 12 alkaen

Sotilassoittoa RakuunasoittokuntaTervehdyssanat pj Marja-Terttu NuorivuoriSotilassoittoaJuhlapuhe kenraali Jukka PennanenMusiikkiesityksiäTervehdykset MNL:n pj Kaarina Dromberg Puolustusvoimat Kouvolan kaupunki Kouvolan seurakuntaSotilassoittoaHuomionosoituksetMaamme soittokunta, yleisö

Kouvolan Reserviupseeriker-ho on suunnitellut ja toteuttanut omat www-sivustot. Sivustojen suunnitteluryhmän tavoitteena oli luoda sivut, jotka toimivat uu-tena ja kustannustehokkaana tie-dotuskanavana kerhon toiminnas-ta. Www-sivujen toivotaan tavoit-tavan niin kerhon vanhat kuin uu-detkin jäsenet.

Sivustolla kerrotaan kerhon mo-nipuolisesta toiminnasta. Sivustol-ta löytyvät toimintakalenterit eri osa-alueista ja kerhon keskeiset yhteystiedot. Kerhon uutisista ja toteutuneista tapahtumista kerro-taan ajankohtaista-palstalla.

Jatkossa sivustolle on tarkoitus lisätä muun muassa kuvasatoa ta-pahtumista.

Sivustot on rakennettu Suomen Reserviupseeriliiton tarjoaman il-maisen sivustopalvelun pohjalle.

Kouvolan Reserviupseerikerhon nettisivujen teknisestä toteutukses-ta vastaavan Topi Suomalaisen mu-kaan RUL:n tarjoamat www-sivu-jen toteutustyökalut ovat sopivan monipuoliset ja samalla yksin-kertaiset.

Suomalainen suosittelee myös muille kerhoille nettisivujen pe-rustamista RUL:n tarjoaman pal-velun pohjalta.

Kouvolan Reserviupseerikerhon nettisivuihin voi tutustua osoittees-sa www.rul.fi/kouvola.

Kouvolan Reservi-upseeri-kerholle nettisivut

Myllykoskella 20. elokuuta järjes-tettyyn sotilaskuntotestiin osallis-tui 15 reserviläistä. Testi alkoi Coo-perin juoksemisella. Siinä yliluut-nantti Heikki Koso juoksi muille malliksi lukemat 3240 metriä.

Reippaiden ratakierrosten jäl-keen siirryttiin testaamaan lihas-kuntoa. Ensin koetuksella olivat vatsalihaksia istumaannousussa. Taitavat sotilaat olla ”pyykkilau-

tavatsaista” porukkaa, sillä täs-sä lajissa osallistujat saivat kor-keimmat pisteet.

Puristusvoimaa mitattiin sotilas-läänin esikunnasta lainaksi saaduil-la kahdella mittarilla. Tutkitusti pu-ristusvoima on voimaominaisuus, jota eivät edes ikävuodet vähennä. Jos tätä voimaa on, se on tallella vielä vanhoilla päivillä. Myös tes-ti osoitti väitteen todeksi.

Lopuksi testattiin vielä käsi-lihakset etunojapunnerruksel-la ja jalkalihakset toistokyykis-tyksellä.

Testi on jokaiselle henkilökoh-tainen ja antaa osviittaa kunnon ti-lasta. Kaunis sää ja runsas yleisö oli reserviupseerien ja reserviläisten testipäivän myötä mukana. Vuo-den kuluttua testi uusitaan.

Eero Mattila

Myllykoskella testattiin sotilaskuntoa

Testikiireiden lomassa yhteiskuvaan ehättivät Jukka Rantala, Veli-Pekka Pakkala, Ari Heikkilä, Timo Kitunen, Jarmo Rinne, Jouni Laurikainen, Harri Danska, Sami Sundqvist, Eero Mattila, Olavi Heikkilä, Juha Tompuri ja Tapio Metsälä. Kuva: Paavo Mikkonen

Kymenlaakson Reserviupseerin ja Reserviläispiirin yhteiset pienois-pistoolin piirinmestaruuskilpailut käytiin Inkeroisissa 4. kesäkuu-ta. Kisassa kovimmasta tulokses-ta vastasi Y60-sarjan voiton 572 pisteellä ottanut Haminan reser-viläisten Heino Pitkäkangas.

Tulokset:Y: 1) Kari Eskola Kuusankosken res.

283+285=568, 2) Juha Seppä Myllykos-ken res. 260+288=548, 3) Veikko Antto-lainen Haminan res. 274+273=547, 4) Heikki Westerlund Kuusankosken res. 269+260=529, 5) Kirsti Karo Haminan res. 272+256=528, 6) Pertti Siukko Ha-minan res. 265+253=518, 7) Johannes Talja Kouvolan res. 235+247=482, 8) Pasi Huusari Myllykosken res. 246+17 =421.

Y50: 1) Matti Hellsten Inkeroisten res. 279+281 = 560, 2) Markku Hem-milä Kouvolan res. 281+273=554, 3) Ju-hani Koste Kouvolan res. 249+269=518, 4) Aimo Sunila Karhulan-Kymin res. 251+252=503, 5) Viktor Mattila Inkerois-

ten res. 240+245=485, 6) Tapani Joutjär-vi Voikkaan res. 241+232=473, 7) Esko Mattila Inkeroisten res. 219+225=444.

Y60: 1) Heino Pitkäkangas Hami-nan res. 283+289=572, 2) Esa Sihvo-la Myllykosken res.ups. 281+279=560, 3) Hannu Seppä Karhulan-Kymin res. 268+274=542, 4) Jouko Kaiho Hami-nan res. 266+265=531, 5) Kosti Hämä-läinen Kuusankosken res. 268+262=530, 6) Olli Pohjola Karhulan-Kymin res. 262+265=527, 7) Paavo Westman Voik-kaan res. 245+260=505, 8) Olavi Pul-sa Kuusankosken res. 258+238=496, 9) Pekka Pärssinen Kuusankosken res. 240+213=453.

Y70: 1) Jorma Korhonen Kouvolan res.ups. 263+253=516, 2) Kalevi Lep-pävirta Haminan res.ups. 257+236=493, 3) Pekka-Juhani Karjalainen Kouvolan res.ups. 250+218=468, 4) Kauno Suur-näkki Hamina res.ups. 237+228=465, 5) Simo Hasu Myllykosken res. 243+201=444.

Joukkuetulokset: 1) Hamina 2178, 2) Kuusankoski 2123, 3) Kouvola 2070, 4) Myllykoski 1973.

Pienoispistoolin pm-mitalit ratkottiin Inkeroissa

3/2009 15�����������

Kymenlaakson Reserviläispiiri ry

KOKOUSKUTSUKymenlaakson Reserviläispiiri ry:n

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS pidetään sunnuntaina lokakuun 25. päivänä 2009

klo 14.00ravintola Vanhassa Kelossa Jaalassa

osoite: Mauontie 1, Jaala

Kokouksen esityslista/työjärjestys

Klo 13.30 kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus

Klo 14.00 kokouksen avaus, puheenjohtaja Aki Heikkilä tervehdykset kokousesitelmä: Reserviläisliiton puheenjohtaja Markku Pakkanen

Klo 15.00 varsinainen kokous

1. Valitaan kokoukselle – puheenjohtaja – sihteeri – kaksi pöytäkirjan tarkastajaa – kaksi ääntenlaskijaa

2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

3. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.

4. Valitaan piirihallituksen (piirin) puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja vuodelle 2010.

5. Valitaan piirihallituksen muut jäsenet vuodelle 2010 (yksi jäsen alkavaa 200-jäsenlukua kohti) sekä kullekin henkilökohtainen varamies.

6. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet vuodelle 2010.

7. Valitaan Suomen Reserviläisliiton sääntöjen edellyttämä ehdokas liittohallitukseen.

8. Vahvistetaan piirin toimintasuunnitelma vuodelle 2010.

9. Vahvistetaan piirin jäsenmaksu vuodelle 2010.

10. Vahvistetaan piirin talousarvio vuodelle 2010.

11. Käsitellään muut piirihallituksen esittämät sekä jäsenyhdistysten vähintään (7) päivää ennen kokousta piirihallitukselle kirjallisesti piirin kokouksen käsiteltäväksi esittämät asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 23. §:ssä mainittuja, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

12. Kokouksen päättäminen.

Piirin kokouksessa on jäsenyhdistyksellä yksi (1) ääni jokaista jäsenmääränsä alkavaa satalukua kohti.

Piirihallitus

�����������KYMENLAAKSON

RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIEN LEHTI

25. VUOSIKERTA

JulkaisijatKymenlaakson Reserviupseeripiiri ryKymenlaakson Reserviläispiiri ry

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy 10.12.2009.Aineistot 20.11. mennessä

PäätoimittajaPasi LaariVipusentie 3, 45200 Kouvolapuh. 0400 298 308s-posti pasi.laari@kouvolanputkityo.fi

ToimitusKaakonkulma, Osmo HavuahoPL 20, 49901 Virolahtipuh. (05) 357 1500, 0400 193 212s-posti osmo.havuaho@kaakonkulma.fi

ToimituskuntaPasi Laari, Kari Koivula, Aki Heikkilä, Timo Kitunen, Kari Niemi, Jari Suni, Juha Tompuri, Kari Huttunen ja Toivo Hartikainen

Ilmoitusmarkkinointi

Eero HakolaPuistolankuja 1, 48900 Kotkapuh. (05) 260 6138, 050 389 4797s-posti eero.hakola@luukku.com

Kaarlo HirvonenVelhontie 4 F 47, 48350 Kotkapuh. (05) 228 5560, 050 570 4445

Ilmoitushinnat

Ilmoitustila 1,10 € / pmm– nelivärilisä 10,00 € / ilmoitus

Nimi-ilmoitukset 30,00 € / kpl 100,00 € / 4 kpl

Osoitteenmuutokset ja jäsenasiatRUL: Virpi Kukkonen, puh. (09) 4056 2011RES: Sara Väinölä, puh. (09) 4056 2010

Tilaushinta 3,50 €/vuosikerta

PankkiKSOP 575001-20174223

SivunvalmistusKaakonkulma, Virolahti

PainopaikkaSaimaan Lehtipaino, Lappeenranta

ISSN 1797-3791

LÄHDE MUKAAN MIELEKKÄÄSEEN RESERVILÄISTOIMINTAAN!

Kymenlaakson Reserviupseeripiiri ry Kymenlaakson Reserviläiset rywww.rul.fi/kymenlaakso www.reservilaisliitto.fi

Kymenlaakson Reserviupseeripiiri ry

KOKOUSKUTSUKymenlaakson Reserviupseeripiiri ry:n

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona marraskuun 18. päivänä 2009

klo 18.30Merikeskus Vellamossa, ravintola Laakongissa

osoite: Tornatorintie 99, Kotka

Kokouksen esityslista/työjärjestys

Klo 17.30 kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus

Klo 18.00 omaehtoinen tutustuminen Merikeskus Vellamoon

Klo 18.30 kokouksen avaus, puheenjohtaja Pasi Laari tervehdykset kokousesitelmä: Nordic Hall Oy:n edustaja

Klo 19.00 varsinainen kokous

1. Valitaan kokoukselle – puheenjohtaja – sihteeri – 2 pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa

2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

3. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.

4. Valitaan piirihallituksen (piirin) puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja vuodelle 2010.

5. Valitaan piirihallituksen muut jäsenet vuodelle 2010 (yksi jäsen alkavaa 200-jäsenlukua kohti) sekä kullekin henkilökohtainen varamies.

6. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet vuodelle 2010.

7. Valitaan Suomen Reserviupseeriliiton sääntöjen edellyttämä ehdokas liittohallitukseen.

8. Vahvistetaan piirin toimintasuunnitelma vuodelle 2010.

9. Vahvistetaan piirin jäsenmaksu vuodelle 2010.

10. Vahvistetaan piirin talousarvio vuodelle 2010.

11. Käsitellään muut piirihallituksen esittämät sekä jäsenyhdistysten vähintään (7) päivää ennen kokousta piirihallitukselle kirjallisesti piirin kokouksen käsiteltäväksi esittämät asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 23. §:ssä mainittuja, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

12. Kokouksen päättäminen.

Piirin kokouksessa on jäsenyhdistyksellä yksi (1) ääni jokaista jäsenmääränsä alkavaa satalukua kohti.

Piirihallitus

Karjalan Prikaati järjestää

ilmatorjunta-aiheisen

TOIMINTA-PÄIVÄN

7.11.2009 Karjalan Prikaatissa.

Sitovat ilmoittautumiset piirien toiminnanjohtajalle

30.9.2009 mennessä. Tapahtumaan voi osallistua

noin 30 henkilöä.

Puolustusministeri Kari Häkä-mies on nimittänyt neljä profes-soria Maanpuolustuskorkeakou-lun virkoihin.

Nimitetyt ovat Ph.D., eversti-luutnantti Juha Mäkinen sotilas-pedagogiikan professoriksi ajal-le 1.9.2009–31.8.2014, valtio-tieteiden tohtori Martti Turtola sotahistorian professorin virkaan 1.2009 alkaen, valtiotieteiden toh-tori Pekka Sivonen strategian pro-fessorin virkaan 1.9.2009 alkaen ja filosofian tohtori Aki-Mauri Huh-tinen johtamisen professorin vir-kaan 1.9.2009 alkaen.

Professori-nimityksiä Maanpuolustus-korkeakoulussa

����������� 3/200916

Virolahden ja Miehikkälän san-karihaudoilla puunattiin keväällä hautakiviä kuntoon talkoovoimin. 14. toukokuuta Virolahden ja Mie-hikkälän reserviupseerikerhon jä-senet puhdistivat hammasharjoin, teräsharjoin ja muin työkaluin hau-takiviä Miehikkälässä, ja edellisel-lä viikolla LC Virolahti-Miehikkä-län miehet olivat samoissa töissä Virolahden kirkkomaalla.

Talkoilla tehdyt puhdistustyöt ennakoivat sankarihautapaasien tekstien uusintamaalausta. Mie-hikkälässä uuden maalin tekstei-hinsä saa 177 ja Virolahdella 162 hautakiveä.

– Maalausurakan hinta on vii-tisentuhatta euroa. Ilman tätä tal-kooapua summa olisi huomattavas-ti isompi, kuvailee kirkkoherra Jar-mo Uotila talkooväen panosta.

Idea sankarihautojen kunnos-tustalkoiden järjestämisestä lähti liikkeelle Virolahdelta. Ajankoh-taiseksi siirtymisen sanoista te-

koihin teki se, että talvisodan syt-tymisestä tulee tänä vuonna kulu-neeksi 70 vuotta.

– Virolahden sankarihautaus-maalla kivien tekstit on maalattu kullan värisellä maalilla, joka kes-

tää kivissä huonommin kuin hope-anvärinen. Osin tästä syystä teks-tien maalaukset tehdäänkin tässä yhteydessä molemmilla sankari-hautausmailla hopeavärillä, sel-vittää Uotila.

Klamilan satamassa Virolahdella paljastettiin sunnuntaina 12. hei-näkuuta Klamilan etapin ja Mus-tamaan rannikkolinnakkeen muis-tolaatta. Laatta on kiinnitetty Al-po Lommin suunnittelemaan ja-lustaan, joka koostuu estekivestä ja kolmesta Mustamaan kalustoon kuuluneen kuuden tuuman Canet-tykin ammuksen hylsystä.

Klamilan etappi palveli rannik-kolinnakkeen huoltoa vuosikym-menen ajan sodan kahden puo-len. Paljastustilaisuudessa puhu-nut everstiluutnantti Jukka Vaaja totesi Suomen perineen itsenäisty-essään vahvan, mutta epätarkoituk-senmukaisen rannikkotykistön.

– Se oli rakennettu Pietarin kau-pungin suojaksi, eikä sisältänyt lin-nakkeita juuri tällä rannikon osalla. Puutetta paikkaamaan rakennettiin välittömästi vuonna 1924 valmis-tunut Pukkion linnake, mutta sen jälkeen tulikin rakentamisessa 15 vuoden tauko, selvitti Vaaja.

Päätös taisteluparin rakentami-sesta Pukkiolle tehtiin vihdoin vuonna 1938 ja Mustamaan rannik-kolinnakkeen suunnittelu käynnis-tettiin pikaohjelmana Saksan mie-hitettyä Tsekkoslovakian. Linnake valmistui, tosin vielä suurelta osin kenttälinnoitettuna, vuoden 1939 lopulla talvisodan jo alettua.

Talvisodan torjuntavoitto– Heti talvisodassa Mustamaan lin-nake osoitti tarpeellisuutensa osal-listuessaan yhdessä Pukkion ja Ku-kion linnakkeiden kanssa venäläis-ten vahvoin voimin suorittaman hyökkäyksen torjumiseen maa-liskuun alussa 1940, arvioi Vaaja.

Hyökkäys suuntautui Kiuskerin sekä Huovarin ja Kinnarin suuntiin. Mustamaan kolmitykkisen raskaan patterin vastuulle jäi pääosin Huo-varin–Kinnarin suunta.

– Itselläni oli 1980-luvun puoli-välissä kunnia kuljettaa linnakkeen talvisodan aikainen päällikkö luut-nantti, sittemmin eversti Lauri Uski saarelle. Mieleeni on jäänyt hänen muistelunsa kyseisen hyökkäyksen torjunnasta, jossa tehokkaimpia vä-

lineitä olivat shrapnellit varustettu-na aikaiskusytyttimillä. Shrapnel-li oli kranaatti, jonka etuosassa oli sormen- tai peukalonpään kokoisia hauleja, jotka kranaatin takaosas-sa sijaitseva räjähdyspanos sinko-si viuhkamaisesti eteenpäin. Kun räjähdys saatiin aikasytyttimellä aikaan vihollisen yläpuolella, on helppo kuvitella, minkälaisia tap-pioita se suojattomalle hyökkää-jälle aiheutti.

Kehittämishankkeet vaihtuivat jäähyväisiksiVälirauhan aikana Mustamaan lin-nakkeen tärkeimpien osien kanta-linnoittaminen suoritettiin lop-puun. Kesällä 1941, ennen elo-kuussa alkaneen hyökkäyksen al-kua, Mustamaa osallistui Virolah-den saariston ”asemasotaan” ja kä-vi eräänlaista tykistökaksintaiste-lua rajan taakse jääneen Pukkion kanssa. Rintaman siirryttyä itään Mustamaakin jäi kiihkeimmäs-tä toiminnasta sivuun. Tappioit-ta ei sodista kuitenkaan selvitty, vaan saaressa kaatui sotien aika-

na 11 henkeä.Rauhan tultua toiminta Musta-

maan saaressa ei suinkaan loppu-nut, vaan linnake jatkoi toimintaan-sa varusmiehiä kouluttavana yksik-könä. Jopa linnakkeen kehittämistä valmisteltiin: majoitusoloja pyrit-tiin remontoimalla parantamaan ja vuonna 1946 saari lunastettiin ko-konaisuudessaan valtiolle. Tilanne muuttui kuitenkin pian.

– Vuonna 1949 rannikkolinnak-keiston Haminassa olevat osat pää-tettiin siirtää Kotkaan, jolloin myös Mustamaa joutui vertailuun Kir-konmaan kanssa koulutuslinnak-keen sijaintipaikkana. Tämän ver-tailun Mustamaa hävisi, ja niin var-sin nopeasti jo 1949 syksyllä hen-kilöstö siirtyi Kirkonmaahan, sel-vitti Vaaja.

Ensin epävirallinen etappiKlamilan etapilla oli keskeinen roolinsa Mustamaan linnoituksen huollon kannalta.

– Kun syyskesällä 1939 Musta-maan linnoitustyöt käynnistyivät, muodostui liikenne Klamilasta saa-relle jokapäiväiseksi. Laivasillal-le lähtevän tien läheisyydessä si-jaitsevasta Abel Klamin kaupasta muodostui jonkinlainen väliasema. Siihen pysähtyivät autot, jotka toi-vat tavaraa ja miehiä linnoitustyö-maalle, selvitti puhuja etapin muo-toutumisen alkua.

Sodan lähestyessä ja YH:n alet-tua liikenne lisääntyi entisestään. Klamin kaupasta muodostui kuin luonnostaan vähän virallisemmin-kin Klamilan etappi.

– Kauppias Viljo Klami antoi va-rastotiloja Mustamaan linnakkeen käyttöön ja sai linnakkeen päälli-költä suullisen luvan toimia etapin päällikkönä. Oli selvää, että jonkin-lainen pomo toiminnalle tarvittiin, kuvaili Vaaja.

Vaarallista liikkumista jäälläTalven tultua liikenne siirtyi jääl-le, ja se hoidettiin hevosilla, joi-ta etapin käytössä oli ensin kaksi

ajomiehinään reservin sotamiehet Aimo Kääriä Klamilasta ja Pärt-ty Mikkola Orslahdesta. Sotavah-vuinen linnake vaati kuitenkin li-sää hevosia, ja niiden määrä nou-sikin jopa kymmeneen.

– Nyt Viljo Klami sai linnakkeen päälliköltä jo kirjallisen määräyk-sen toimia etapin päällikkönä.

Hyökkääjän ilmatoiminnan li-sääntyessä kuljetukset oli siirret-tävä yöaikana tapahtuviksi. Tar-peen vaatiessa käyttöön saatiin myös paikkakunnalle kotikäyt-töön jätettyjä hevosia.

– Suurin ja ehkä tärkein kulje-tus oli varmasti hyökkääjän tor-junnan jälkeisenä yönä toteutet-tu ammustäydennys, johon osal-listui yhteensä 45 hevosta. Muka-na oli myös kaksi rohkeaa naista, häppiläläinen Marjaana Olli ja ra-vijokelainen Maria Kuokka, ker-toi Vaaja.

Talvisodan päätyttyä etapista tuli Mustamaan linnakkeen taloustoi-misto, jonka ensimmäinen pääl-likkö oli luutnantti Anton Tapo-la, vääpelinä Matti Kaivolainen ja varastonhoitajana kersantti Mau-no Seppälä. Taloustoimisto muut-ti talvisodan jälkeen kesällä 1940 Pyölinmäelle Virolahden Läntisen Työväenyhdistyksen taloon, ja sii-tä kohta pihalla sijainneeseen pie-nenpään rakennukseen.

– Etappia täydennettiin rakenta-malla varastoparakkeja ja hevos-tallit Länsikylään menevän tien välittömään läheisyyteen. Näin Klamilan etappi sai vakinaiset toimintaedellytyksensä. Etapista käsin huollettiin Mustamaan lin-nakkeen alueen joukkoja niin so-dassa kuin rauhan aikana aina lin-nakkeen lakkauttamiseen asti vuo-teen 1949, kertoi Vaaja etapin vii-meisistä vaiheista.

Klamilan etappi sai muistomerkin

– Muistuttakoon tämä muisto-merkki meitä ja tulevia sukupol-via työstä rannikkopuolustuksen ja sitä kautta isämaan vapauden puolesta, päätti everstiluutnantti Jukka Vaaja puheensa.

Muistolaatan paljastivat Kymenlaakson Rannikkopuolustajain killan pu-heenjohtaja Esa Terviö ja sihteeri Heikki Salmela.

Sankarihautojen kivet kuntoon talkoilla

Virolahden ja Miehikkälän reserviupseerikerhon talkoolaiset puhdista-massa sankarivainajien hautakiviä maalauskuntoon Miehikkälässä.