Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
KUNTAYHTYMÄN KATSAUSYHTYMÄVALTUUSTO
21.11.2019
KATSAUKSEN AIHEET
▪ Osallisuusohjelma
▪ Palveluverkkohanke
OSALLISUUSOHJELMA 2020 - 2025KRISTIINA KARINIEMI-ÖRMÄLÄ
INTEGRAATIOJOHTAJA
KEUSOTEN OSALLISUUSOHJELMAN VALMISTELU▪ Osallisuusohjelman projektisuunnitelma hyväksyttiin Keusoten
hallituksessa 12.2.2019. Yhtymävaltuusto työsti suunnitelmaa 7.6. seminaarissaan ja työn etenemistä esiteltiin hallitusseminaarissa 11.6. sekä hallituksen iltakoulussa 29.10.2019.
▪ Suunnitelman mukaisesti ohjelmaa on rakennettu yhdessä alueen kuntien, asukkaiden, sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien, yhdistysten ja järjestöjen sekä Keusoten työntekijöiden ja päättäjien kanssa
▪ Tietopohja on kerätty sähköisillä kyselyillä, erilaisissa tilaisuuksissa ja kohtaamisissa sekä työpajoissa
▪ Osallisuusohjelmaa on työstetty asukkaiden kanssa erilaisissa asukastapahtumissa ja –tilaisuuksissa.
Kuntien asukasilloissa!
Järjestötreffeillä!
Messuilla ja tapahtumissa!
Pop up – esim. Willassa!
Palvelutoiminnan ohessa!
Valtuusto- ja hallitusseminaareissa!
MIKSI OSALLISUUSOHJELMA?
▪ Kuulluksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi tulemista, sekä halua ja mahdollisuutta päättää ja vaikuttaa omissa ja yhteisissä asioissa
▪ Osallisuuden vahvistaminen tukee asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista ja niiden jatkuvaa parantamista
▪ Osallisuutta lisätään rakentamalla kuulemisen, kohtaamisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia organisaation eri tasoilla
▪ Vahvistaa ymmärrystä siitä, mikä palvelussa tuottaa asiakkaalle arvoa
▪ Keusoten osallisuusohjelmassa osallisuus vahvistuu neljän näkökulman kautta:▪ tiedonsaannin ja asioinnin▪ palvelutilanteiden▪ palvelujen kehittämisen▪ päätöksenteon ja strategiatason
Osallisuus lisää
hyvinvointia ja terveyttä!
OSALLISUUS, MÄÄRITELMÄ▪ ”Osallisuus on yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista sekä kokemuksen
myötä syntyvää sitoutumista. Siihen liittyy oikeus saada tietoa itseä koskevista asioista, mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja sitä kautta vaikuttaa terveyttä ja hyvinvointia määrittäviin tekijöihin. Osallisuus on keskeinen hyvinvointia ja terveyttä tuottava tekijä.”(THL, 2018)
▪ Osallisuus on osallistumista laajempi asia, sillä se on samaan aikaan sekä sisäinen kokemus että aktiivista toimintaa. Osallisuus on sekä tavoite, että keino edistää tasa-arvoa ja yhteenkuuluvuutta. Osallisuus voi toteutua osallisuutena tietoon, toimintaan, suunnitteluun, kehittämiseen tai päätöksentekoon. Osallisuudella tarkoitetaan myös sitä, että ihminen tuntee kuuluvansa yhteisöön ja yhteiskuntaan ja, että hän voi vaikuttaa itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin. Osallisuuteen liittyy oikeus saada tietoa itseä koskevista asioista, mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa terveyttä ja hyvinvointia määrittäviin tekijöihin. (STM, 2018)
OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN ON AKTIIVISTA, NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TOIMINTAA
▪ Osallisuuden raportointityökalun versio 0.1 valmis
▪ Raportointityökalun avulla Keusoten tulosyksiköt raportoivat osavuosikatsausten yhteydessä osallisuuden toteutumisesta omilla alueillaan
▪ Jos yksiköt kokevat tarvitsemansa tukea osallisuuden kehittämiseen, niin avunpyyntö onnistuu myös raportointityökalun kautta
▪ Ulkoinen integraatio koostaa Keusoten yhteisen raportin osallisuuden toteutumisesta kuntayhtymätasolla
OSALLISUUS TOIMINTA-KULTTUURINA
OSALLISUUS TIEDONSAANNISSA JA ASIOINNISSA ▪ Asiakkaamme saavat tarvitsemansa tiedon
sujuvasti. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi ▪ hyvinvointia edistäviä sähköisiä palveluja▪ tulosyksiköiden omahoitopisteitä▪ tiedon saavutettavuutta▪ toimivia verkkosivuja hakutoimintoineen▪ sujuvia asiakas- ja palveluohjauksen muotoja.
▪ Asiakkailla tulee olla mahdollisuuksia käyttää edellä mainittuja palveluja ja heitä tulee opastaa niiden käytössä. Omahoitoa edistetään myös tarjoamalla opastusta ja välineitä. Sähköiset ajanvaraus- ja asiointimahdollisuudet turvaavat palveluihin pääsyn ja tuovat joustavuutta asiointiaikoihin.
Ymmärrettävä kieli
Sujuvat sähköiset palvelut
Ajantasainen ja
monipuolinen tiedottaminen
AsiakasohjausOmahoito ja itseasiointi
sähköisessä versiossa näihin hyperlinkit, jotka
ohjaavat lisäinfon luo
Esteettömyys
OSALLISUUS KOHTAAMISISSA ▪ asiakasosallisuuden perusta on päivittäisissä
kohtaamisissa, vuorovaikutuksessa ja palvelukokemuksissa
▪ osallisuuden kokemukset syntyvät, kun asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi
▪ asiakkaalla on aitoja mahdollisuuksia tehdä valintoja omissa palveluprosesseissaan sekä kantaa vastuuta hyvinvoinnistaan.
▪ asiakkaalta kysytään mielipidettä ja asiakkaan antama palaute otetaan vastaan
▪ palveluja ollaan valmiita kehittämään ja muuttamaan saadun palautteen perusteella ja asiakkaat otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen
▪ Vuorovaikukseen ja palvelutilanteisiin liittyen on tavoitteena tunnistaa ja poistaa osallisuuden esteitä sekä vahvistaa asiakkaiden toimijuutta
Asiakaspalauteja siihen reagointi
Palvelujen tasavertaisuus
Vaikuttaminen omassa
palvelussa
Kohdatuksi tuleminen
Kuulluksi tuleminen
Asiakkaan oman vastuun huomioiminen
OSALLISUUS KEHITTÄMISESSÄ ▪ asiakkaille tarjotaan erilaisia
mahdollisuuksia osallistua kehittämistyöhön
▪ tavoitteena on lisätä ymmärrystä asiakkaiden tarpeista, toiveista ja odotuksista
▪ kehittämisosallisuutta voidaan edistää esimerkiksi mielipidekyselyjä, asiakaspalautteita ja -aloitteita keräämällä, asiakasraatitoimintana ja asiakasiltoina
▪ sähköiset tiedonkeruun sovellukset ovat parantaneet mahdollisuuksia tavoittaa yhä laajempia asiakasmääriä
▪ verkostoyhteistyön mahdollisuudet osallisuuskehittämisessä
Kokeileva kulttuuri kehittämis-
osallisuudessa
Tilaisuuksia vaikuttamiseen
ja osallistumiseen
Asiakas-palautteet ja
aloitteetAsukasfoorumit,
asukasillat
Ajantasaiset sovellukset
tiedonkeruussaVerkostoyhteistyö
OSALLISUUS PÄÄTÖKSENTEOSSA/STRATEGIATASOLLA
▪ osallisuuden edistämiseksi tarvitaan strategisen tason tavoitteita, joita seurataan ja raportoidaan systemaattisesti osavuosikatsausten yhteydessä
▪ linjausten kautta ryhdytään toimimaan asetettujen tavoitteiden suuntaisesti ja opettelemaan uusia toimintamalleja
▪ organisaation johdolla ja esimiehillä on merkittävä rooli suunnannäyttäjinä ja mahdollistajina
▪ uuden toimintamallin vakiintuminen käytäntöön vaatii tavoitteellista kokeilunhalua
Osallisuuden resurssointi
Osallisuutta edistävät
toimintamallit
Itse- ja yhteisö-ohjautuvuus
Osallisuuden vaikuttavuus ja
mittaaminen
Lean -menetelmät
OSALLISUUDEN TYÖKALUPAKKI
OSALLISUUDEN TUKI JA TYÖKALUT
Apua osallisuuden kehittämiseen: ulkoinen
integraatio
Verkostoneuvonpidot
Huoli puheeksiLean -menetelmä
Asiakasfoorumit ja -illat
Dialogiset menetelmät Asiakaskehittäjä -pooli
Itse- ja yhteisöohjautuvuus
Oppilaitosyhteistyö osallisuuden
kehittämisessä
Verkostoyhteistyö
PALVELUVERKKOHANKE 2020-2030YHTYMÄVALTUUSTO 21.11.2019
HALLINTOPÄÄLLIKKÖ SANNAMARI NOUSIAINEN
1.PALVELUVERKKOHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JA POLIITTISEN OHJAUSRYHMÄN JÄRJESTÄYTYMINEN
▪ Kuntayhtymä on sitoutunut toimimaan nykyisellä palveluverkolla vuoden 2019 loppuun saakka
▪ Yhtymähallitus 24.9.2019/§ 129: Palveluverkkosuunnitelman käynnistämisesityksen hyväksyminen ja ohjausryhmän jäsenten nimeäminen▪ Jotta kuntayhtymä pystyy jatkossa tuottamaan tehokkaasti ja
asiakaslähtöisesti sote-palveluja, tulee palveluverkkosuunnitelman laatiminen aloittaa jo tämän vuoden puolella. Tavoitteena on, että palveluverkkosuunnitelma on valmis keväällä 2020.
▪ Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi palveluverkkosuunnitelman käynnistämisesityksen ja nimesi poliittiseen ohjausryhmään jäsenet ja varajäsenet
2. POLIITTISEN OHJAUSRYHMÄN JÄSENETJA TEHTÄVÄT
Jäsen Varajäsen
Helinä Perttu, pj Aki Korpela
Arto Lindberg, vpj. Kati Lepojärvi
Maiju Tapiolinna Virpi Räty
Tapio Havula Erkki Laukkanen
Annika Kokko Pauliina Naala
Juha Virkki Liljankukka Runolinna
Poliittisen ohjausryhmän tehtävät
- ohjaa ja linjaa hankkeen toteutusta
- seuraa hankkeen etenemistä
-edistää osaltaan hankkeen etenemistä sidosryhmiin nähden
3. PROJEKTIRYHMÄN JÄSENET
Henkilön nimi Rooli ja vastuu
Pirjo Vainio Integraatio-ohjelman ohjelmajohtaja
Sannamari Nousiainen Hankepäällikkö, ydintyöryhmän pj.
Leena Lauttanen Ydintyöryhmän jäsen, laatunäkökulma
Hanna Pellikka Ydintyöryhmän jäsen
Sirpa Salinto Hankesalkku, perustietopankki
Minna-Maarit Immonen Laatunäkökulma
Kristiina Kariniemi-Örmälä Yhdyspintatyö kuntiin, kuntalaisiin jne.
Tero Seitsonen Palveluverkkoasiantuntemus, yhdyspintatyö kuntiin, kuntalaisiin jne. + datan kerääminen
laajennettuun projektiryhmään kuuluvat lisäksi:
Palvelujohtajat (Erja, Tiina, Susanna) Palveluverkkosuunnitelma-esityksen laatiminen
Virpi Kolehmainen HR-asiat
Talouspäälliköt (Jaana H., Satu K. Sanna K. ja Maija K.) Talousasiat
Yhtymähallitus 22.10.2019, §132Yhtymävaltuusto 23.10.2019, §35
4. PALVELUVERKKOHANKKEEN TAVOITTEET
▪ Tavoiteltavat strategiset muutokset▪ Palveluverkko tukee asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin toteutumista▪ Taloudellisen kestävyyden ja liikkumavaran lisääminen▪ Dynaaminen palveluverkko muuttuvassa toimintaympäristössä
▪ Hankkeen tavoitteet▪ Turvata asukkaiden sotepalvelujen laatu ja saatavuus▪ Hillitä kustannusten kasvua▪ Luoda näkymä tulevaisuuden palveluverkosta
5. PALVELUVERKKOSUUNNITELMAN RAJAAMINEN JA KÄSITEMÄÄRITTELYTPalveluverkko = kuntayhtymän strategian mukainen palvelurakenne, jolla kuntayhtymä tuottaa ja toteuttaa sote-perustason palvelut. Palveluverkolla ymmärretään tässä asiayhteydessä sekä palvelujen verkkoa että kiinteistöverkkoa.
Palveluverkon tarkoituksenmukainen rakenne varmistaa asiakkaiden yhdenvertaisuuden sekä palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden. (vrt. Uusimaa 2019)
Palveluverkkosuunnitelman rajaaminen:Tässä palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamisvastuulla olevien palveluiden verkostoa ja kuntayhtymän käytössä olevia kiinteistöjä. Lisäksi tarkastelussa otetaaan huomioon mm. Ikäihmisten asumispalvelutuottajat.
Yksityisten palveluntuottajien yksityiskohtainen palveluverkosto ei sisälly tähän tarkasteluun. Esityksessä tuodaan kuitenkin esille kriittiset yhteistyötahot, kuten ESH.
kuntayhtymä- tai erityistason palvelut= suunnataan laajalle väestöpohjalle (esim. sairaala-, ensihoito- ja
pelastuspalvelut)
alue- tai seututason palvelut
= suunnataan laajemmalle asiakaspohjalle (esim. sote- ja
hyvinvointikeskukset)
lähipalvelut=kotiin tuotettavia tai kodin
lähellä sijaitsevia lähipalveluita (Esim. äitiys- ja
lastenneuvolat)
asiakas
▪ LÄHIPALVELUT▪ Kiinteät lähipalvelupisteet
▪ Matalankynnyksen palveluja: Usein käytettyjä tai arkipäiväisiä palveluita, joita tarjotaan asukkaiden lähiympäristössä ja ovat kohtalaisen helposti saatavissa ja saavutettavissa. Lähipalveluita ei voi tyhjentävästi listata, on määriteltävissä kunkin alueen asiakkaiden ja alueellisten erityispiirteiden kautta siten, että ne huomioivat eri ikäryhmien erilaiset tarpeet. Nykyisen kiinteän palveluverkoston palvelut tulevat osittain korvaantumaan vaihtoehtoisilla palvelumuodoilla.
▪ Digitaaliset ja etäpalvelut▪ Tarjoaa tieto- ja viestintäteknisin menetelmin tuotettuja erilaisia palveluja, jotka mahdollistavat osaltaan
asiakaslähtöisen, kilpailukykyä vahvistavan ja kustannustehokkaan toimintatavan. Palvelut voivat olla sovitussa määrin myös ensisijaisia palvelukanavia, vähentäen fyysiseen paikkaan sidottujen palveluiden tarvetta ja ovat yksi palvelutuotannon uudistamisen painopistealueista.
▪ Kotiin/elinpiiriin annettavat palvelut▪ Ensisijaisesti asiakkaan kotiin/ tavanomaiseen elinympäristöön annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon
(1301/2014) mukaiset kotipalvelut. Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaiset kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon palvelut sekä vanhuspalvelulain (920/2012) mukaiset palvelut.
▪ Liikkuvat palvelut▪ Palvelutuotannon muoto, jossa palvelu(t) tai sen osa tuotetaan liikkuvan palvelualustan ( esim. auto) tai
ammattilaisten siirtymisen välityksellä lähelle asiakkaan kotia/elinpiiriä. Osa liikkuvista palveluista soveltuu erityisesti kohteisiin, joissa ne tavoittavat laajan asiakaskunnan. Vähentävät osaltaan fyysiseen paikkaan sidottujen palveluiden tarvetta ja ovat yksi palvelutuotannon uudistamisen painopistealueista.
6. PALVELUVERKKOHANKKEEN VAIHEETJA AIKATAULU
1. Hankkeen tarkoitus, tavoitteet ja rajaaminen 2. Nykytilan kuvaaminen ja arviointi 3. Palveluverkkoesityksen vaihtoehto-laskelmat ja vuoropuhelut
4. Kuntayhtymän palveluverkko 2020-2030 –esityksen päätöksenteko ja jalkauttaminen
Valmis 22.10.2019: 1.1.-1.3Valmis 15.11.2019: 1.4
Valmis 30.11.2019: 2.1- 2.3Valmis 31.12.2019: 2.4
Valmis 29.2.2020: 3.1.Valmis 31.3.2020: 3.2. - 3.3.
Suunnitelmaesitys valmis päätöksentekoon 5/2020
1.1 Hankkeen mandaatti (hallitus,strategia)
2.1 Käytettävän datan valinta ja kerääminen:
1) Väestötiedot (nykytila + muutos)
1) Hyte-tiedot (nykytila + muutos)
3.1 Palveluverkkoesityksen vaikutus:1) talouteen
2) henkilöstöön3) kiinteistötarpeeseen
4.1 Palveluverkkosuunnitelmaesityksenesittely:
- johtoryhmä- poliittinen ohjausryhmä
- yhteistyötoimikunta- yhtymähallitus
- kunnanjohtajien tapaaminen- henkilöstö- kuntalaiset
1.2 Käsitemäärittelyt:1) palveluverkkosuunnitelma
2) palvelumuodot3) palveluverkkosuunnitelman sisällön
rajaaminen
2.2 Palvelutarpeen muutokset:
1) palvelualueiden trendilaskelmat
2) laadittujen selvitysten kartoitus ja datan hyödyntäminen (mm. Keski-Uuden-
maan alueen laskelmat/Uusimaa 2019 –hanke, palvelurakenne)
3) digitalisaation tuomat muutokset (konkretia)
3.2 palveluverkon määrittäminen/ulkopuolinen asiantuntijapalvelu –
laskelmien tekeminen: väestöllinen kattavuus/palvelumuoto/
palvelualue- vaihtoehtolaskelmien tekeminen
(2-3 kpl)- Investointitarpeet: tietojärjestelmät,
Robotiikka, kiinteistöt
4.2 Palveluverkkosuunnitelmaesityspäätettävänä- yhtymähallitus
- yhtymävaltuusto
1.3 ProjektisuunnitelmarungonLaatiminen ja kilpailutuksen valmistelu
1) projektisuunnitelmarungon laatiminen
2) ulkopuolisen asiantuntijapalvelun tuottajan valinta/puitesopimus
2.3 Palveluverkoston nykytilakartoitus:1) palvelujen verkosto
- palvelujen verkoston kartoitus- asiakasmäärät
- kustannukset (€)
2) Kiinteistöjen kartoitus:- lkm ja eurotiedot
- kunto ja saneeraustarve- kiinteistöjen sopivuus toiminnalle
3.3 Vuoropuhelut:1) Vuoropuhelu/henkilöstö
2) Vuoropuhelu/kunta3) vuoropuhelu/kuntalaiset
- esim. asukaskehittäjät- sähköinen kysely (?)
4.3 Palveluverkkosuunnitelman jalkauttaminen
1.4 Viestintäsuunnitelman laatiminen 2.4 palveluverkoston muutostarpeet(henkilöstölle esittäminen: palvelualueet)
3.4 palveluverkkosuunnitelmaesitys on valmis
helmi
TOTEUTUKSEN VAIHEISTUS JA VIESTINTÄ ERI TAHOILLE
1. Hankkeen tarkoitus ,tavoitteet ja rajaus
- Poliittinen ohjausryhmä/linjausYhtymähalliitus/esittely- Kuntajohtajien kokous
-Yhteistyötoimikunta- Tiedote henkilöstölle- Video henkilöstölle
- Uutiskirjeet, HR-tiedote- Tiedote kuntalaiset/media
- Someviestintä
Elo 2019 syys loka marras joulu Tammi 2020 maalis huhti touko kesä Heinä-elo...
2. Nykytilan kuvaaminenja arviointi (väliraportti 2)
- kysely henkilöstölle ja kuntalaisille, yhteistyökumpp.
- Tiedotteet, some,
3. Palveluverkkoesityksen vuoropuhelut eri tahojen kanssa
(väliraportti 3)- Neuvostot
- Asukasraadit- Kuntaillat "Road show, messut?"
- Kuntajohtajat- Yhteistyötoimikunta
- Yhtymähallitus/-valtuustoseminaarit- Poliittinen ohjausryhmä
4. Kuntayhtymän palveluverkko 2020-2030-esityksen päätöksenteko
ja jalkauttaminen- Yhtymähallitus/-valtuusto, päätös
- Kuntajohtajien kokous-Yhteistyötoimikunta
- Tiedote henkilöstölle- Video henkilöstölle
- Uutiskirjeet, HR-tiedote- Tiedote kuntalaiset/media
- Someviestintä
Poliittisen ohjausryhmän kokoukset 26.11
Projektityöryhmän palaverit29.10 10.12 (?)
15.10 22.10 28.116.11 12.12
X.1
yhtymähallitus 10.12 (?) X.3X.1 X.5
yhteistyötoimikunta 10.10
yhtymävaltuusto
kuntajohtajat 7.11
29.10
Henkilöstö
Kuntalaiset
yhteistyökumppanit
Media
21.11
DL
7. HANKKEEN KUSTANNUKSET/KÄYTETTY TYÖAIKA, ARVIO
Ulkopuoliset asiantuntijakustannukset, arvio
20 000 - 30 000 € Kilpailutettava palvelu, jos päätetään käyttää ulkopuolista konsulttia
Palveluverkkosuunnitelmaan käytetty työaika (arvio)- ohjausryhmä (5)- ohjelmajohtaja- hankepäällikkö- ydinprojektityöryhmä (3)- projektityöryhmä (perus 8, laajennettu 15)- palvelualueella käytetty työaika (X)
1-2 h/kk3-5 h/vko1-3 pv/vko3-5 h/vko2 h/2 krt/kk
X h/vkokokoustilavuokrakustannukset Jos kokoukset muualla kuin
keusoten vuokraamissa tiloissaVuoropuhelutapahtumienkustannuksetKokoustarjoilukustannuksetMuut kustannukset
8. HANKKEEN RISKITRiski Hallintakeino
1) hankkeen valmisteluun suunniteltu aikataulu viivästyy Projektiryhmä keskittää työpanoksensa hankkeelle sen aikana.
2) kuntayhtymän laatima palvelujen verkostosuunnitelma ei saa kuntien tukea.
Ohjausryhmä edistää hankkeen edistymistä eri sidosryhmiin nähden.
3) kuntien halukkuus kiinteistömuutostarpeisiin on heikkoa (rahoitus, peruskorjaukset, toiminnalliset muutokset....)
Tiivis yhteistyö kuntien tilahallinnan kanssa. Varmistetaan tietoisuus muutostavoitteesta.
4) kiinteistöinvestointien uusiutuminen on hidasta rahoittajien ja rakennuttajien vähäisen kiinnostuksen vuoksi
Aktiivinen yhteistyökumppanien haku aloitetaan riittävän ajoissa.Tiivis yhteistyö kuntien kaavoituksen kanssa.
5) tavoiteltu kustannustavoite jää saavuttamatta Tiivis yhteistyö kuntien kaavoituksen ja tilahallinnan kanssa. Varmistetaan tietoisuus muutostavoitteesta.
6) hyväksytyn palveluverkon toimeenpano viivästyy Tiivis yhteistyö kuntien kaavoituksen ja tilahallinnan kanssa. Varmistetaan tietoisuus muutostavoitteesta.Aktiivinen yhteistyökumppanien haku aloitetaan riittävän ajoissa.
7) poliittinen tahtotila on ristiriitainen Riittävä poliittinen keskustelu ja hyväksytty tavoitetila.
KIITOS