1. TOIMINTAKERTOMUS 2...4 Toimielinten poliittiset voimasuhteet valtuustokaudella 2013-2016 Puolue Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tark.lautakunta SDP 6 3 2 KESK 6 3 2 KOK 5 2 1 …

0

1

Sisällys1. TOIMINTAKERTOMUS ................................................................................................................................. 2 1.1 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ................................................................................. 2 1.1.1 Yhtymävaltuusto ................................................................................................................................... 2 1.1.2 Yhtymähallitus ...................................................................................................................................... 3 1.1.3 Tarkastuslautakunta .............................................................................................................................. 3 1.1.4 Yhteistoimintamenettely ....................................................................................................................... 4 1.2 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ......................................................................................... 4 1.2.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus ............................................................................................................ 4 1.2.2 Kehityskatsaus ...................................................................................................................................... 5 1.2.3 Keskeiset muutokset toiminnassa sekä arvio tulevasta kehityksestä .................................................... 6 1.3 Henkilöstö ...................................................................................................................................................... 7 1.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista .................................................................................................................................................................. 8 1.5 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä ........................................................................ 9 1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ................................................................... 10 1.6.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ..................................................................................................... 11 1.6.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ..................................................................................................... 12 1.6.3 Rahoitusasema ja sen muutokset ........................................................................................................... 13 1.7 Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot .......................................................................................................... 13 1.8 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet ......................................................... 16 1.8.1 Asiaa koskeva sääntely .......................................................................................................................... 16 1.8.2 Tilikauden tuloksen käsittely ................................................................................................................. 16 1.8.3 Talouden tasapainottamistoimenpiteet ................................................................................................... 16 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ............................................................................................................. 17 2.1 Kuntayhtymän kokonaistavoitteiden toteutuminen........................................................................................ 17 2.2 Tavoitteiden toteutuminen tehtäväaluetasolla ................................................................................................ 17 2.2.1 Luottamuselinhallinto ............................................................................................................................ 18 2.2.2 Hallinnon ja talouden tehtäväalue .......................................................................................................... 19 2.2.3 Avohuollon tehtäväalue ......................................................................................................................... 21 2.2.4 Koti- ja sairaalahoidon tehtäväalue ........................................................................................................ 27 2.2.5 Erityispalvelujen tehtäväalue ................................................................................................................. 30 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen ................................................................................................. 38 2.3.1 Käyttötalouden toteutuminen ................................................................................................................. 38 2.3.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen ........................................................................................................... 39 2.3.3 Investointien toteutumien ...................................................................................................................... 40 2.3.4 Rahoitusosan toteutuminen .................................................................................................................... 40 2.3.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta .................................................................... 41 2.4 Yksikköhintalaskelmat .................................................................................................................................. 42 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT .......................................................................................................................... 48 3.1 Tuloslaskelma ................................................................................................................................................ 48 3.2 Rahoituslaskelma ........................................................................................................................................... 49 3.3 Tase ................................................................................................................................................................ 50 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ................................................................................................................. 51 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ................................................................................................ 51 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot .............................................................................................................................. 52 5. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ........................................................................................................... 53 5.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ............................................................................................................. 53 5.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ........................................................................................................... 55 6. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITTEET .......................................................... 57 7. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ............................ 58 8. KIRJANPITOKIRJAT, TOSITELAJIT JA TOSITTEET .................................................................................. 59 9. ALLEKIRJOITUKSET ...................................................................................................................................... 60

2

1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntalain 69 §:n mukaan toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanhallitus ja

kunnanjohtaja. Kuntalain 86 §:n mukaan vastaavaa säännöstä sovelletaan myös kun-tayhtymissä. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talous-arviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toi-mintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista talouteen ja toimintaan liit-tyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa.

1.1 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

Talousarvio vuonna 2016 sovellettava perussopimus on tullut voimaan Luvian kunnan mukaantulon myötä 1.1.2013. Perussopimuksen 3 §:ssä luetellaan tehtävät, joissa kuntayhtymällä on järjestämisvastuu. Perussopimuksen mukaisista tehtävistä ja toi-minnoista säädetään 4-19 §:ssä. Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää yhtymä-valtuusto. Yhtymähallitus puolestaan vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja talouden-hoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja lailli-suuden valvonnasta. Hallinnon ja talouden tarkastamisesta vastaa tarkastuslautakunta. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta ja sen edistämisestä vastaa yh-teistoimintaelin. Perussopimusta on tarkistettu vuoden 2016 aikana Eurajoen ja Luvi-an kuntaliitoksen vuoksi. Tarkistettu perussopimus tulee voimaan 1.1.2017.

1.1.1 Yhtymävaltuusto

Vaalikaudelle 2013–2016 jäsenkunnat valitsivat yhtymävaltuustoon kustakin jäsenkunnasta neljä valtuutettua. Perussopimuksen mukaan yhtymävaltuuston äänivalta jakautuu tasan jäsen-kuntien kesken. Valtuutettujen äänimäärä jakautuu puolestaan tasan saapuvilla olevien kesken. Valtuustokauden 2013 - 2016 yhtymävaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset ja varajäsenet ovat seuraavat: Jäsenet Varajäsenet Eurajoki Aro-Heinilä Tuomo Lempainen Seppo Lehtihalme Päivikki Hassinen Mika Lempinen Martti Kalli-Nurmi Pirjo Lievonen Maija-Liisa I vpj. Nuurma Eeva Harjavalta Kortelainen Outi Kuula Seija Lukka Sari Paavisto Iiris Rosendahl Tapio Salomäki Lassi Uotila Jarmo II vpj. Peltonen Jarno Kokemäki Nevala Hannu Seppälä Heidi Soininen Heikki Lahtinen Marko Teini Pertti Saari Seppo Tuominen Eeva-Liisa Pere Hilkka Luvia Koivunen Reijo Sengström Harri Karisjoki Kirsti Hermonen Heli-Maria Männistö Harri Vaitomaa Marja Peltola Harri Toroska Kimmo Nakkila Heikkilä Hannu Ståhlström Anne-Marie Karjalainen Milja pj. Tikka Alpo Ketola Markus Laaksonen Satu Myllykoski Sini Kuusisto Jorma

Yhtymävaltuusto kokoontui yhteensä 3 kertaa.

3

1.1.2 Yhtymähallitus

Perussopimuksen mukaan yhtymähallituksen jäsenmäärä on yhteensä 10 jakautuen kunnittain seuraavasti: Jäsenet Varajäsenet Eurajoki From Minna Talasma Esa Salonen Tomi Virtanen Jarmo Harjavalta Henttinen Kari Nurmi Olli Rosendahl Tapio Lukka Sari Kokemäki Korkeaoja Juha pj. Aro-Heinilä Tuomo Puronummi Paula Sutinen Marjatta Luvia Vaitomaa Marja Päivömaa Erkki Syväsalmi Emilia Kuitunen Sara Nakkila von Frenckell Asta Juvela Maaria Ilomäki Kirsi Jokitulppo Terhi Yhtymähallituksen tehtävistä, kokoontumisesta sekä toimivallan siirtämisestä määrätään tar-kemmin hallintosäännössä. Yhtymähallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana yhteensä 10 kertaa.

1.1.3 Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 §:n mukaan arvioida, ovatko valtuuston aset-tamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Arviointitehtävästään tarkastuslauta-kunta laatii vuosittain yhtymävaltuustolle osoitetun arviointikertomuksen. Tilintarkastajayh-teisönä valtuustokaudella 2013 - 2016 toimii BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Hannu Laurila. Tarkastuslautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana yhteensä 4 kertaa. Kauden 2013 – 2016 tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet ovat: Eurajoki Korpela Raija Teinilä Johanna Harjavalta Salomäki Matti Lempinen Martti Kokemäki Soininen Heikki pj. Koivula Juha Luvia Männistö Harri Rautava Marko Nakkila Ruohonen Terhi Grönroos Tarja

4

Toimielinten poliittiset voimasuhteet valtuustokaudella 2013-2016

Puolue Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tark.lautakunta

SDP 6 3 2

KESK 6 3 2

KOK 5 2 1

VAS.LIITTO 2 1 0

PS 1 1 0

Yhteensä 20 10 5

1.1.4 Yhteistoimintamenettely

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 14 §:n mukaan kunnassa (kuntayhtymissä) on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Työnantajaa ja henkilöstöä edustavat yhdistykset ja niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät edustajansa yhteistoimintaelimeen, jonka toimikausi on neljä vuotta.

Yhteistoimintaelimen edustajat vuonna 2016: Heli Lukka puheenjohtaja, työsuojeluvaltuutettu Juhani Tiitinen työnantajan edustaja, varapuheenjohtaja Satu Koivusalo sihteeri Mika Kallio työnantajan edustaja Jaana Oksa työnantajan edustaja Tuija Ketola jäsen (TEHY ry) Anu Kankare jäsen (TNJ/Super ry) Sari Järvenpää jäsen (Kunta-alan unioni/JHL) Airi Lähteenmäki jäsen, (Kunta-alan unioni/JYTY), työsuojelu-

valtuutettu Simo-Pekka Puustelli työsuojeluvaltuutettu Yhteistoimintaelin kokoontui 8 kertaa.

1.2 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa

1.2.1 Kuntayhtymän johtajan katsausMarraskuussa 2015 hallitus linjasi, että Suomeen perustetaan nykyisen maakuntajaon mukaisesti 18 itsehallinto-aluetta, joita kutsutaan maakunniksi. Maakunnan vastuulle tulee sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, ympä-ristöterveydenhuolto sekä maakuntien liittojen ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät. Vastuu palve-lujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille 1.1.2019. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta uudistetaan nykyinen rakenne, palvelut ja rahoitus. Hallituksen linjaus pitää sisällään myös julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuuden lisäämi-sen. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjän valinnanvapautta lisätään. Yksityiskoh-taiset linjaukset vaativat vielä täsmentämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon menopaineen alentamisessa sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisessä keskeistä tulee olemaan sähköisen tiedonhallinnan ja palvelujen kehittäminen. Nykyiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat huonosti toimintaa ja sen kehittämistä. Kustannustehokas ja vaikuttava toiminta edellyttää uusia innovatii-visia toimintamalleja, siirtymisestä entistä enemmän sähköisten palvelujen käyttöön, olemassa olevan tiedon ny-kyistä parempaa hyödyntämistä – tiedolla johtamista sekä asiakaslähtöistä toimintatapaa. Suurin hyöty uusista toimintajärjestelmistä tulee viiveettömästä ja ajantasaisesta tietojen käytöstä sekä järjestelmien käytettävyyden pa-rantumisesta hoidon porrastuksessa. Satakunnassa käynnistettiin vuoden 2016 alussa kuntien ja olemassa olevien kuntayhtymien neuvottelut yhteisen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation perustamiseksi. Satasoten muutosorganisaatio tekee parhaillaan kuntien päätöksentekoa varten yksityiskohtaista suunnitelmaa siitä, miten maakunnan sosiaali- ja ter-veydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan Satakunnan alueella 1.1.2019 lukien.

5

Vuoden 2016 toiminta kuntayhtymässä painottui valtaosin huhtikuussa 2016 yhtymävaltuuston hyväksymän ta-louden tasapainotusohjelman toteuttamiseen. Talousarvion vahvistamisen jälkeen hyväksytty runsaan puolen mil-joonan lisäsopeutus asetti toiminnan organisoinnille erittäin suuret haasteet. Tehtävät lisäsopeutukset jouduttiin hakemaan pääosin henkilöstökuluista. Tavoitellut menosäästöt päätettiin toteuttaa vapaaehtoisilla talkoovapailla, lomarahan vapaaksi vaihtamisella sekä vakanssien ja sijaisuuksien väliaikaisella jäädyttämisellä. Lisäksi säästöjä haettiin tarvikemenoista sekä muista toimintakuluista juustohöylä-menetelmällä. Henkilökunta sitoutui kiitettävästi tasapainottamisohjelman laatimiseen ja toteutukseen. Säästötavoite menoleik-kausten osalta saavutettiin tiukasta aikataulusta huolimatta. Lisäksi kevään ja syksyn influenssaepidemiat lisäsivät terveyspalvelujen kysyntää normaalivuosista huomattavasti, mikä näkyi ennakoitua suurempana tulokertymänä. Kertomusvuoden toimintakate oli 2.402.865,28 €. Toimintavuoden tulos oli 2.098.216,79 € ylijäämäinen. Tasa-painotussuunnitelman toteutuminen etuajassa mahdollistaa toiminnan normalisoinnin sekä sellaisten jäädytettyjen hankkeiden toteuttamisen, jotka palvelevat myös uutta maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. Tällaisista hankkeista esimerkkeinä ovat sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto ja kotiin annettavien sähköisten palvelujen lisääminen. Lopuksi haluan kiittää koko henkilökuntaa erinomaisesta tuloksesta 2016. Talouden tasapainottamisohjelma toteu-tettiin erittäin tiukassa aikataulussa. Henkilöstökulujen toteuma oli 90.8 prosenttia, eli runsaat 1.3 milj. € talousar-viossa arvioitua pienempi ja noin 3.9 % edellisvuoden kuluja pienemmät. Tulos oli loistava osoitus yhteisten pon-nistelujen tuloksellisuudesta. Koska mennyt toimintavuosi oli viimeinen virkavuoteni kuntayhtymän johtajana, haluan kiittää asiantuntevaa ja työhönsä orientoitunutta henkilöstöä menneitten vuosien erittäin hyvästä ja joustavasta yhteistyöstä. On ollut an-toisaa johtaa organisaatiota, jonka työntekijät, viranhaltijat sekä esimiehet ovat sitoutuneita työhönsä ja joilta jat-kuvasti pursuaa uusia ideoita organisaation ja sen toiminnan kehittämiseksi. Tässä yhteydessä on paikallaan kiittää myös työnantajaa hyvästä yhteistyöstä. Kuntayhtymän luottamushenkilöt ovat päätöksillään mahdollistaneet tulokselliselle ja kustannustehokkaalle toiminnalle puitteet, jotka jokainen me-nestyvä organisaatio tarvitsee. Toivotan kuntayhtymälle, sen henkilöstölle ja johdolle menestystä viimeisille itsenäisille vuosille. Kuntayhtymän henkilöstön tasokasta palvelua tarvitaan maakunnallisessakin järjestelmässä. Harjavalta 31 päivänä tammikuuta 2017 Juhani Tiitinen kuntayhtymän johtaja

1.2.2 Kehityskatsaus

Pitkään jatkunut hidastunut talouskasvu on koskettanut lähes kaikkia yhteiskunnan aloja ja alueita. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous tulee kasvamaan kuluvana vuonna hitaasti. Bruttokan-santuotteen kasvu 2017 tulee olemaa 0.9 prosenttia ja vuonna 2018 prosentin. Vuoden 2017 hidastuva kasvu joh-tuu ministeriön ennusteen mukaan kotimaisen kysynnän hiipumisesta ja viennin kasvun jäämisestä edelleen vai-suksi. Viennin kasvu on kuitenkin edellistä vuotta nopeampaa. Maailmantalouden heikentyneet näkymät eivät tule edistämään juurikaan viennin elpymistä.

Kilpailukykysopimus parantaa osaltaan hintakilpailukykyä yksikkötyökustannuksilla mitattuna, mikä luo edelly-tyksiä viennin kasvulle. Sopimuksen positiiviset vaikutukset näkyvät kuitenkin talouskehityksessä vasta viiveellä. Toisaalta kilpailukykysopimus myös heikentää sekä yksityistä että julkista kulutusta vuonna 2017.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta hallitus on linjannut tarkemmin itsehallintoalueet sekä aluejaon perusteet 9. marraskuuta 2015. Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia. Kevään 2016 lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää lakeja koskevasta yksityiskohtaisesta kannastaan. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle 3 miljardilla eurolla. Lisäksi tavoitteena on palvelujen yhden-vertainen laatu ja saatavuus perustuslain mukaisesti.

6

Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä käyttäjä voisi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy

1.2.3 Keskeiset muutokset toiminnassa sekä arvio tulevasta kehityksestä

Toiminnan suunnittelu perussopimuksen mukaan Vuoden 2016 toiminnan suunnittelu toteutettiin viimeistä kertaa kolmiportaisena, jossa perusta oli kuntalain edel-lyttämän toimintasuunnitelman lisäksi valtuustokauden kattavassa palvelutasosuunnitelmassa ja vuosittain hyväk-sytyssä vuosisuunnitelmassa. Vuonna 2017 kuntayhtymän strateginen toiminta sekä käytännön toteutus sisältyivät kuntalain edellyttämään toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. Sairaalapaikkojen kehitys 2006–2016 Ohessa kaavio vuodeosastopäivien jäsenkuntakohtaisesta kehityksestä 2006 - 2016 Eurajoen kunnalla on oma vuodeosasto (10 paikkaa), joka ei ole ollut kuntayhtymän järjestämisvastuun piirissä. Vuodesta 2013 toteumassa mukana on myös Luvian kunnan käyttömäärät.

HOITOPÄIVIEN KEHITYS 2006‐2016

Hvalta Mu % Kokemäki Mu % Nakkila Mu % Ejoki Luvia YHT. Mu % ss‐tarve

2oo6 15603 14788 4531 34922 96

2oo7 16147 3,5 15931 7,7 6858 51,4 38936 11,5 107

2oo8 14805 ‐8,3 18826 18,2 4955 ‐27,7 38586 ‐0,9 106

2oo9 12527 ‐15,4 18638 ‐1,0 6350 28,2 37515 ‐2,8 103

2o10 10110 ‐19,3 14085 ‐24,4 4389 ‐30,9 28584 ‐23,8 78

2o11 7029 ‐30,5 11527 ‐18,2 4108 ‐6,4 1064 23728 ‐17,0 65

2012 5859 ‐16,6 11001 ‐4,6 3870 ‐5,8 702 21432 ‐9,7 59

2o13 7489 27,8 7969 ‐27,6 3568 ‐7,8 565 2001 21592 0,7 592o14 5910 ‐21,1 6325 ‐20,6 2695 ‐24,5 915 1984 17829 ‐17,4 49

2015 5180 ‐30,8 5125 ‐35,7 2723 ‐23,7 54 1041 14123 ‐20,8 39

2016 4612 ‐22,0 5948 ‐6,0 2400 ‐10,9 118 1161 14239 0,8 39

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

20000

2oo6 2oo7 2oo8 2oo9 2o10 2o11 2012 2o13 2o14 2015 2016

Hvalta

Kokemäki

Nakkila

Ejoki

Luvia

Pegasos mukana toiminnanohjausjärjestelmän laajentaminen Kuntayhtymä (pl Nakkilan kotipalvelu) yhdessä jäsenkuntien sosiaalipalvelujen sekä Säkylän ja Köyliön kuntien kanssa toteutti kevään 2015 aikana kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin osana Pegasos -järjestelmän laajentamista. Toiminnanohjausjärjestelmää laajennettiin vuonna 2016 optimointiosiolla. Tässä vai-heessa myös Nakkilan kunnan kotipalvelu aloitti Pegasos Mukana -järjestelmän sekä optimointiosion käytön.

7

Järjestelmän avulla kotihoidon toimintaa ja työtä voidaan suunnitella selainkäyttöisellä työnohjaussovellutuksel-la. Mobiili -toiminnanohjaus sujuvoittaa töiden jakamista ja työt voidaan jakaa aikaisempaa tasaisemmin ja tasa-puolisemmin työntekijöille. Pegasos Mukana -optimointi suunnittelee hoitajien työajalle optimaaliset reitit sekä aikataulut kotihoidon tärkeimpien reunaehtojen, kuten vastuuhoitajuuden, taitojen ja osaamisten sekä käynti-paikkojen sijainnin perusteella. Myös työntekijöiden suunnitellut työvuorot, lomat ja muut poissaolot sekä Pe-gasos -järjestelmään merkityt aikakriittiset tehtävät ja hoitajien erityistaidot otetaan huomioon. Optimoinnin avulla varmistetaan, että työaikaa käytetään mahdollisimman paljon hoitotyöhön, ja että potilaan luona on aina tarpeellisilla taidoilla ja välineillä varustettu hoitaja oikeaan aikaan. Kirjaamiset voidaan tehdä asiakkaan kotona suoraan mobiileihin. Geriatrian etävastaanoton, sairaalan lääkärikiertoa tukevan etäkierron sekä geriatrian etäkonsultaatioiden pilo-tointia jatkettiin koko toiminta vuoden. Geriatrian erikoislääkärikonsultaatiot palvelevat erityisesti kotisairaala- ja kotisairaanhoitotoimintaa, mutta ovat käytettävissä myös sairaalatoiminnassa sekä rajoitetusti myös jäsenkun-tien sosiaalipalvelussa. Palvelu on toiminut hyvin ja vähentänyt osaltaan erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustan-nuksia. Tulevaisuuden kehittämisen painopisteet Kuten edellä olevasta painotuksesta ilmenee, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä kuntayhtymä panostaa toiminnan sisällöllisiin kysymyksiin ja palvelutarjonnan laajentamiseen sekä sähköisten palvelujen lisäämiseen. Kansalaisen kannalta sähköisten palvelujen käyttöönotto: ◦ tukee kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä ja edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä ◦ tukee kansalaisen oman terveyden hallintaa ja itsehoitoa◦ helpottaa kansalaisten hoito- ja palveluyksikön valin-taa ja hakeutumista oikeiden palvelujen piiriin ◦ parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa ◦ tehostaa kansalaisten ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ◦ parantaa kansalaisten mahdollisuutta antaa palautetta palveluista Kuntayhtymän toiminnan kehitys tulevaisuudessa Meneillään oleva maakunta- ja sote -rakennemuutos luo kuntayhtymän tulevaisuuden kehittämiselle rajalliset mahdollisuudet. Valtioneuvoston nykyinen linjaus on muuttamassa täysin sosiaali- ja terveydenhuollon rakentei-ta 1.1.2019 alusta. Kuntayhtymäpohjainen sosiaali- ja terveydenhuolto muuttuu maakunnalliseksi toiminnaksi, joka vie järjestämisvastuun kauas kunnallisesta päätöksenteosta. Kuntayhtymän tavoitteena on, että uudessa sote -järjestelmässäkin nykyinen alueellinen palvelutaso voitaisiin turvata ja että lähipalvelut voitaisiin turvata vähintään nykytasoisina.

1.3 Henkilöstö

Kuntayhtymän henkilöstömäärä 31.12.2016 oli yhteensä 296 henkilöä (vakinainen henkilöstö 250 henkilöä ja määräaikainen 46 henkilöä). Luku ei pidä sisällään Eurajoen terveysaseman ulkoistettua toimintaa, josta huolehtii kilpailutuksen perusteella valittu toimija.

Virkojen / toimien muutoksista tehtiin v. 2016 päätöksiä seuraavasti:

työterveyshoitajan vakanssi perustettiin sosiaaliohjaajan/potilasasiamiehen vakanssi siirrettiin toimistopalvelujen alaisuuteen lastenvalvonnan sosiaalityöntekijän virka muutettiin lastenvalvojan viraksi

Keväällä 2016 hyväksytyssä talouden tasapainottamisohjelmassa asetettiin toimintavuoden tavoit teeksi runsaan

400.000 €:n henkilöstökustannusten väliaikainen leikkaaminen. Keinoina olivat vapaaehtoiset talkoovapaat, vaihtoehtona lomautus, lomarahan vapaaksi vaihtaminen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden osalta, sijaisten ja vapautuvien vakanssien jäädyttäminen sekä pidemmällä aikavälillä myös lomapalkkavelan supistaminen.

Talkoovapaapäiviä ja lomarahan vapaaksi vaihtaneiden päiviä kertyi yhteensä 1401 päivää, lomautettuna oli14 henkilöä (viikon lomautus). Säästötavoitteet henkilöstömenojen osalta saavutettiin.

8

Seuraavassa taulukko henkilöstömenojen kehityksestä 2006–2016.

Henkilöstökustannusten kehitys 2006‐2016 (1000 €:na)2oo6 *) 2oo7 2oo8 2oo9 2o1o 2o11**) 2o12 2o13 ***) 2o14 2o15 2o16

Palkat/palkkiot 9 127 9 569 9 285 9 697 9 680 9 732 10 690 11 788 11390 10942 10449

Sivukulut 2 393 2 480 2 452 2 485 2 395 2 558 2 827 3 101 3017 2965 2919

Yhteensä 11 520 12 049 11 737 12 182 12 075 12 290 13 517 14 889 14407 13907 13368Muutos % 4,6 ‐2,6 3,8 ‐0,9 1,8 10,0 10,2 ‐3,2 ‐6,6 ‐7,2

Kulutt.hinta ind. o) 1635 1678 1736 1726 1777 1828 1871 1901 1910 1906 1925

Def. Vuoden 06 tasossa 11 225 11 135 11 587 11 189 11 199 11 255 11 338 11 466 11 544 11 406

*) K0kemäki kuntayhtymään

**) Eurajoki kuntayhtymään

***) Luvia kuntayhtymään o) 1951 =100

0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000

2oo6 *)

2oo7

2oo8

2oo9

2o1o

2o11**)

2o12

2o13 ***)

2o14

2o15

2o16

9 127

9 569

9 285

9 697

9 680

9 732

10 690

11 788

11390

10942

10449

2 393

2 480

2 452

2 485

2 395

2 558

2 827

3 101

3017

2965

2919

Palkat/palkkiot Sivukulut

Henkilöstötalouden tunnusluvuista tarkempi selvitys vuoden 2016 henkilöstöraportissa.

1.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä toiminnan kehittämiseen vai-kuttavista seikoista

Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Uusia säännöksiä sovelletaan osin vasta 1.6.2017, jolloin vuoden 2017 huhtikuun kuntavaaleissa valitun valtuuston toimikausi alkaa. Kuntalain 90 §:ssä todetaan, että kunnan ohjausvälineenä on hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määrä-ykset mm. hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Uuden kunta-lain mukaan tilintarkastajan tehtävistä säädetään 123§:ssä, jossa mm. todetaan, että tilintarkastajan on tarkastet-tava onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Kuntaa koskevien säännösten soveltamisesta kuntayhtymään säädetään kuntalain 64§:ssä. Kuntayhtymän riskienhallintatyö perustuu yhtymävaltuuston 2013 hyväksymään sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan yleisohjeeseen (29.11.2013/32§). Riskien kartoitusta on tehty päivittäisen työskentelyn yhteydessä. Sisäinen valvonta on tuottanut pääosin riittä-vän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuu-den turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittä-vyydestä. Vahinko- ja omaisuusriskit on ajantasaistettu säännöllisesti vuosittain. Kokonaisvaltainen riskien kartoitus to-teutettiin henkilöstökyselyn avulla lokakuussa 2015. Lomakekyselyyn vastasi 173 kuntayhtymän työntekijää. Kysely koski vain kuntayhtymän omia työntekijöitä. Vastaava kysely on tehty aiemmin vuosina 2006 ja 2010.

9

Vaaratekijöiden määrä oli vuonna 2015 tehdyssä riskien arvioinnissa vähentynyt vuoteen 2010 verrattuna, vaikka henkilökunnan määrä on lisääntynyt edellisestä kyselystä 36 henkilöllä. Selkeästi eniten riskejä koettiin koituvan ergonomisista ja henkisistä vaaratekijöistä. Ergonomisia vaaratekijöitä koettiin eniten terveyskeskus-sairaalassa, lääkärin vastaanotossa ja hammashuollossa. Henkisen kuormittumisen vaaratekijöitä arvioitiin eni-ten terveyskeskussairaalassa. Riskiarviointi 2015 arviointi ja yhteenveto käytiin läpi yhteistoimintaelimessä maaliskuussa 2016 ja huhtikuun yhtymähallituksen kokouksessa yhtymähallitus merkitsi tietoonsa saatetuksi riskiarviointiraportin vuodelta 2015. Osana riskienhallintaa kuntayhtymän vakuutukset tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Tietoturvariskien varalta kuntayhtymällä on henkilökuntaa varten tietoturvaohjeistus sekä ajantasaiset palo-muurit ja virustorjuntaohjelmat. Voimassa olevat ohjeistukset ovat:

tietoturvapolitiikka (2013) tietoturvaperiaatteet (2013) tietoturvatehtävät ja tietoturvan organisaatio (2013) tietoturvarikkomusten seuraamusasteikko (2013) tietosuojan seuranta ja valvonta suunnitelma (2013) käyttökatko-ohjeisto (2015) opiskelijan salassapito-ohje (2015)

Lisäksi kuntayhtymä ylläpitää ja konsultoi joidenkin jäsenkuntien sosiaalipalvelujen tietohallintoa, joka on lisännyt entisestään tietoturvariskin mahdollisuutta.

Tietoturvaa kehitetään jatkuvasti. Käyttöjärjestelmän muuttuessa tai järjestelmäntoimittajan teknisen tuen loppu-essa ohjelmapäivityksen yhteydessä päivitetään myös käytettävät virustorjuntaohjelmat.

1.5 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus toteaa, että sisäinen valvonta on kuntayh-tymässä toteutettu asianmukaisella tasolla ja vähintäänkin tyydyttävästi. Näkemystään yhtymähallitus perustelee seuraavilla seikoilla: Kuntayhtymän säännöt ovat pääosiltaan ajan tasalla. Kuntayhtymän perussopimus on tarkistettu kuntien toi-mesta syksyllä 2016. Tarkistettu perussopimus on tullut voimaan 1.1.2017 Eurajoen ja Luvian kuntien kuntalii-toksen myötä. Uusi hallintosääntö on hyväksytty yhtymävaltuustossa kesäkuussa 2015 ja se on tullut voimaan 1.9.2015. Hal-lintosäännön myötä vastuuta ja päätäntävaltaa on siirretty aikaisempaa enemmän johtaville viranhaltijoille ja toimintatasoille. Kuntayhtymän lakisääteiset tehtävät on suoritettu asianomaisia lakeja ja säädöksiä noudattaen. Yhtymävaltuusto on kokouksessaan 29.11.2013 hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2014. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan organisoinnista, toteuttamisesta ja valvonnasta vastaa kuntayhtymän johtaja. Tehtäväalueiden vastuuhenkilöt vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sisäisestä tarkkailusta omalla tehtäväalueellaan. Kuntayhtymän toiminnan seurantaa, raportointia ja itsearviointia on toteutettu johtoryhmän kokouksissa sekä esimies/alaiskeskusteluissa. Arviointi on ollut sekä toimintaan että talouteen liittyvää arviointia, joka on toteu-tettu osaksi etukäteisvalvontana osaksi jälkikäteisvalvontana. Tärkeimmät valvonnan osa-alueet ovat olleet: • talouden ja maksuvalmiuden seuranta. • sopimusehtojen seuranta • palkkausjärjestelmän kehittäminen sekä sopimusehtojen

seuranta • toimintojen ja prosessien seuranta ja arviointi • asiakastyytyväisyyden seuranta (jatkuva palautejärjestelmä) • henkilöstötalouden tilan seuranta • työsuojelutoiminnan kehittäminen

10

• tietojärjestelmien toimivuuden varmistaminen • osaamisen varmistaminen eri ohjelmien hankinnan yhteydessä • käyttöoikeuksien myöntäminen • terveysasemien palosuunnitelmien tarkistaminen • hyvän hallintotavan ja johtamisen kehittäminen

Kuntayhtymällä ei ole päätoimista sisäistä tarkastajaa.

Vuosille 2016–2018 ulottuva talouden tasapainottamisohjelma on vahvistettu 22.4.2016 yhtymävaltuuston ko-kouksessa. Yhtymähallitusta on informoitu jatkuvasti toimeenpanon etenemisestä.

1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

Menokehitys tilikaudella oli tavoitteen mukainen, joskin keväällä ja syksyllä riehuneen influenssan kustannuksia ja suoritemäärien lisäystä ei osattu etukäteen ennustaa. Vuoden 2016 käyttötalouden menot laskivat edellisvuo-teen verrattuna 1,5 prosenttia. Hyvä tulos mahdollisti myös vuosien 2012–2015 luottotappioiden (saamatta jää-neet asiakasmaksut) kirjaamisen vuoden 2016 tulokseen. Luottotappioiden kokonaismäärä oli noin 0.4 milj. €.

Henkilöstökuluissa kustannukset alenivat edellisvuoden tilinpäätökseen verrattuna - 3,9 prosenttia. Suunnitelman mukaiset poistot olivat yhteensä 290.535 €. Kuntayhtymän kokonaistulos oli yhteensä 2.098.216,79 € ylijäämäinen. Vuosikate oli 80,09 €/asukas. Rahoitustoiminnan nettokassavirta vuonna 2016 oli –2.185.733,82 €, kun se vuonna 2015 oli -64.932,00 €. Lainakanta/asukas 31.12.2016 oli 52,54 €, kun se vuonna 2015 oli 141,41 €.

11

1.6.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen

1-12 / 2016

28 222 324,302 798 880,30

117 881,15242 332,39 31 381 418,14 29 827 808,58

-10 448 993,91

-2 304 843,71-614 046,51

-10 177 649,42-2 267 331,57-1 579 669,33-1 586 018,41 -28 978 552,86 -29 404 337,10

2 402 865,28 423 471,48

13 244,22-14 820,69-12 537,15 -14 113,62 -53 160,54

2 388 751,66 370 310,94

-290 534,87 -313 404,78

2 098 216,79 56 906,162 098 216,79 56 906,16

TULOSLASKELMA 1-12/2016

1-12 / 2015

KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY

TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 27 151 225,42 MAKSUTUOTOT 2 254 031,37

MUUT TOIMINTATUOTOT 252 582,76 TUET JA AVUSTUKSET 169 969,03

TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -10 941 937,20 HENKILÖSIVUKULUT

MUUT HENKILÖSIVUKULUT -594 515,06 ELÄKEKULUT -2 370 840,56

PALVELUJEN OSTOT -10 349 722,00 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -2 343 019,04

MUUT TOIMINTAKULUT -1 193 918,59 AVUSTUKSET -1 610 384,65

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT 7 239,93

TOIMINTAKATE

MUUT RAHOITUSKULUT -15 691,26 KORKOKULUT -44 709,21

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT

VUOSIKATE

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Asukasmäärä 29 825 30 013

Vuosikate/Poistot, % 822 118

Vuosikate euroa/asukas 80 12

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 108,3 101,4

TILIKAUDEN TULOSTILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

12

1.6.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

Tp-2016 Tp-2015

2 388 751,66 370 310,94 370 310,94

-214 397,32 -292 433,33 -292 433,33

2 174 354,34 77 877,61

205 000,00

-254 166,68

-2 677 213,36 -461 686,89 -510 853,57

-21 392,03

20 706,35

634 294,99

491 479,54 -187 687,74 445 921,57

-2 185 733,82 -64 932,00

-11 379,48 12 945,61

31.12 28 334,50

1.1. -11 379,48 15 388,89 12 945,61

2016 2015

3 227 585,60 -1 032 293,49

1 114,2 126,6

2,1 1,6

0 0

29 825 30 013

Lainanhoitokate

Kassan riittävyys, pv

Asukasmäärä

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointen rahavirran kertymä 5 vuodelta, €

Investointien tulorahoitus, %

RAHAVARAT 16 955,02

28 334,50

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

RAHAVAROJEN MUUTOS

SAAMISTEN MUUTOS 906 178,43

KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS -408 493,03

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET

TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOKSET -15 698,63

VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 9 492,77

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 0,00

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -1 104 052,77

LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS -1 573 160,59

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

LAINAKANNAN MUUTOKSET

INVESTOINTIMENOT -214 397,32

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

TOIMINNAN RAHAVIRTA

VUOSIKATE 2 388 751,66

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA


RAHOITUSLASKELMA 1-12/2016

13

1.6.3 Rahoitusasema ja sen muutokset

TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

12/2016

119 610,60

119 610,60

2 932 097,45

8 998,05

2 612 738,38

298 120,26

12 240,76

20 951,48

20 951,48

3 072 659,53

148 586,10

148 586,10

3 828 377,10

0,00

0,00

3 828 377,10

3 360 000,23

247 599,45

220 777,42

16 955,02

3 993 918,22

7 066 577,75

TASE 1-12/2016

ei rajattu

12/2015

KESKI-SATAKUNNAN

PYSYVÄT VASTAAVAT

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 135 806,08

AINEETTOMAT OIKEUDET 135 806,08

VASTAAVAA

RAKENNUKSET 2 732 335,38

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2 992 039,52

MAA- JA VESIALUEET 8 998,05

KONEET JA KALUSTO 25 372,62

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 225 333,47

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 3 148 797,08

SIJOITUKSET 20 951,48

OSAKKEET JA OSUUDET 20 951,48

AINEET JA TARVIKKEET 158 078,87

SAAMISET 4 734 555,53

VAIHTUVAT VASTAAVAT

VAIHTO-OMAISUUS 158 078,87

LYHYTAIKAISET SAAMISET 4 690 034,89

MYYNTISAAMISET 4 209 670,66

PITKÄAIKAISET SAAMISET 44 520,64

SIIRTOSAAMISET 44 520,64

MUUT SAAMISET 275 973,89

SIIRTOSAAMISET 204 390,34

RAHAT JA PANKKISAAMISET 28 334,50

VASTAAVAA YHTEENSÄ 8 069 765,98

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 4 920 968,90

14

1 234 201,67

16 451,48

-1 601 165,29

2 098 216,79

1 747 704,65

42 545,20

42 545,20

230 454,52

230 454,52

0,00

5 045 873,38

1 336 558,57

1 201 589,46

505 412,52

2 002 312,83

5 276 327,90

7 066 577,75

24,7

16,8

497

17

1 567

53

0

29 825

OMA PÄÄOMA

PERUSPÄÄOMA 1 234 201,67

VASTATTAVAA

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 56 906,16

MUUT OMAT RAHASTOT 16 451,48

EDELL TILIKAUS YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 658 071,45

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

VALTION TOIMEKSIANNOT 58 243,83

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ -350 512,14

VIERAS PÄÄOMA

PITKÄAIKAINEN 1 130 340,61

LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSL 384 393,86

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ 58 243,83

LYHYTAIKAINEN 7 231 693,68

LAINAT RAH.-JA VAKUUT.LAITOKS. 3 113 885,84

LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ 745 946,75

MUUT VELAT 548 575,89

LYHYTAIKAISET OSTOVELAT 1 285 921,33

SIIRTOVELAT 2 283 310,62

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 362 034,29

Omavaraisuusaste, % -4,3

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 28,0

Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa -1 601

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 8 069 765,98

TASEEN TUNNUSLUVUT

Lainasaamiset, 1000 euroa 0

Asukasmäärä 30 013

Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas -53

Lainakanta 31.12., 1000 euroa 4 244

Lainakanta 31.12., euroa/asukas 141

15

1.7 Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA ‐MENOT

Ulkoinen 1000 €:na

TULOT € MENOT €

Toiminta Toiminta

Toimintatuotot 31 381 Toimintakulut

28 978

Verotulot 0 ‐ Valmistus omaan käyttöön 0

Valtionosuudet 0 Korkokulut 15

Korkotuotot 0 Muut rahoituskulut 12

Muut rahoitustuotot 13 Satunnaiset kulut 0

Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät

Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos

‐ Pysyvien vastaavien ‐ Pakollisten varausten lis (+), väh (‐) 0

hyödykkeiden luovutusvoitot 0 ‐ Pysyvien vastaavien

Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot 0

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustu‐lot 0 Investointimenot 214

Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennykset 0 Antolainasaamiset lisäykset 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 104

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1 573

Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0

Kokonaistulot yhteensä 31 394 Kokonaismenot yhteensä

31 896

Erotus ‐502

Tarkistus rahoituslaskelmaan

Muut maksuvalmiuden muutokset 491

Kassavarojen muutos ‐11

Erotus 502

16

1.8 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet

1.8.1 Asiaa koskeva sääntely Asiaa koskevan kuntalain 69 §:n mukaan kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Vastaavaa säännöstä sovelletaan myös kuntayhtymään, paitsi ettei kuntayhtymässä ole 65 §:n 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta.

1.8.2 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että tilikauden 2016 ylijäämä yhteensä 2.098.216,79 € siirretään omaan pääomaan, tilikauden yli-/alijäämätilille.

1.8.3 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Aikaisempien vuosien kattamattomasta alijäämästä, yhteensä 1.601.165,29 € on yhtymävaltuusto hyväksynyt kokouksessaan 22.4.2016 talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2016 – 2018. Vuonna 2016 tasapainotta-mistoimenpiteet ovat käsittäneet etupäässä henkilöstökulujen leikkaamista. Henkilöstökulujen karsinta on samal-la vaikuttanut myös lomapalkkavelan pienentymiseen. Lomapalkkavelan osalta vuoden 2016 kirjanpitoon koh-distui jo Kiky-sopimuksen mukaisia helpotuksia. Lisäksi keväällä ja syksyllä 2016 riehuneet influenssaepidemi-at ovat lisänneet toimintatuottoja arvioitua enemmän. Näin alijäämän kattaminen on saatu toteutetuksi yhden toimintavuoden aikana.

17

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Kunnan ja kuntayhtymien toiminnassa ja taloudenhoidossa noudatetaan talousarviota (kuntaL 65.5 ja 86 §). Toteutumisvertailussa on seurattava toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista. Toteutumisvertailuun otetaan kuntayhtymissä alkuperäinen talousarvio sekä määrärahoihin myön-netyt ylitysoikeudet.

2.1 Kuntayhtymän kokonaistavoitteiden toteutuminen

Kuntayhtymän palvelutuotannon lähtökohtana on oma toiminta, jota täydennetään tarpeellisin osin ostopalve-luilla. Kansanterveystyössä poikkeuksen muodostaa Eurajoen terveysasema, joka on ollut kokonaan ulkoistettu kunnan mukaan tullessa kuntayhtymään 2011 alusta. Päihde- ja mielenterveystyössä sekä vammaispalveluissa kuntayhtymä tukeutuu huomattavassa määrin ostopalveluihin. Myös hammashuollon vaikean henkilöstöpulan vuoksi vuonna 2015 jouduttiin turvautumaan aikaisempaa enemmän yksittäisiin ostopalveluhammaslääkäreihin. Ennaltaehkäisevän perusterveydenhuollon toiminta on perustunut valtakunnallisiin terveyden edistämisen suun-nitelmiin sekä osaksi myös omassa toiminnassa esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Osaamistasoa on kehitetty asiantuntijahoitajajärjestelmää kehittämällä ja täsmentämällä henkilöstön koulutuksen vuosittaisia painopistealueita sekä parantamalla prosessien toimivuutta. Toiminnan painopisteen suuntaaminen avopalveluihin on vähentänyt huomattavassa määrin hoitopäivien määrää. Hoitopäivien vähentämiseen on vai-kuttanut myös kotiutushoitajatoiminnan tehostuminen. Toimintakertomusvuonna valmistellut terveyskeskussai-raalaosastojen toiminnan uudelleenjärjestelyt tulevat toteutuessaan entisestään parantamaan sekä toiminnan ke-hittämistä että taloudellisten tavoitteiden saavutettavuutta. Peruserikoissairaanhoidon laajentumisen myötä kuntayhtymä pystyy osaltaan vaikuttamaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Sairaalan käyttöä on pystytty vähentämään mm. kotisairaalatoimintaa kehittämällä.

2.2 Tavoitteiden toteutuminen tehtäväaluetasolla

Valtuustoon nähden sitovuustaso kuntayhtymässä on määritelty tehtäväaluetasolla, nettotasolla ilman kuntien varsinaisia maksuosuuksia sekä investointien osalta investointien (70) loppusummana. Tehtäväalueet ovat: a. Luottamuselinhallinto, joka tekee toimintalinjaukset b. Hallinnon ja talouden tehtäväalue, joka koostuu avo- ja laitospalveluille sekä erityispalveluille annettavista

tukitehtävistä. c. Avohuollon tehtäväalue, joka koostuu perinteisistä kansanterveystyön palveluista sekä terveydenhuoltolain

mukaisista peruserikoissairaanhoidon palveluista d. Laitoshoidon tehtäväalue, joka on huolehtinut terveyskeskussairaalatoiminnasta. Koti- ja sairaalapalvelujen

tehtäväalue kattaa myös kotisairaalatoiminnan ja kotisairaanhoidon palvelut. e. Erityispalvelujen tehtäväalue, johon on koottu vuonna 2011 kuntayhtymälle siirretyt sosiaalipalvelut sekä

vuoden 2016 alusta psykososiaaliset palvelut (psykologi- ja puheterapiapalvelut, perheneuvolapalvelut sekä asiakaslähtöistä kuntoutumista tukeva ohjaus, neuvonta ja seuranta)

Seuraavassa tarkemmin tehtäväalueiden toiminta ja sen arviointi 2016.

18

2.2.1 Luottamuselinhallinto

Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja

Luottamuselinhallinnon muodostaa yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta ja yhteistoimintaelin. Yhtymävaltuusto oli päättyneellä valtuustokaudella 20-jäseninen. Yhtymähallituksessa oli kymmenen jäsentä ja se toimi valtuuston alaisena toimeenpanevana hallintoelimenä.

Tilintarkastuksesta huolehti BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Hannu Laurila. Toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seurasi valtuuston nimeämä viisihenkinen tarkastuslautakunta. Yhteistoimintaelimessä oli 12 jäsentä ja työnantajan nimeämä sihteeri. Jäsenistä 6 on työntekijäjärjestöjen edustajia, 3 työsuojeluvaltuutettua ja 3 edustaa työnantajapuolta. Työsuojelutoiminnasta huolehtii erillinen työsuojelujaosto.

TEHTÄVÄALUEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

TAVOITTEET JA KEINOT: Luottamuselinhallinto tekee kuntayhtymän toimintalinjaukset sekä tarvittaessa priorisoi perusterveydenhuollon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 - yhtymävaltuusto on hyväksynyt valtuustokaudelle palvelutasosuunnitelman, joka on ollut toiminnan suun-

nittelun pohjana myös toimintavuonna 2016. Vuoden 2016 jälkeen palvelutasosuunnitelman korvaa yksi toimintasuunnitelma sekä vuosittainen talousarvio, jonka kuntayhtymän yhtymävaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 26.11.2015.

- yhtymävaltuuston apuna toiminnan seurannassa ja arvioinnissa on ollut tarkastuslautakunta - yhtymähallitus on huolehtinut em. suunnitelman ja talousarvion käytännön koordinoinnista - kuntayhtymän yhteistoiminnasta sekä työsuojelusta on huolehtinut työnantajan ja työntekijöiden välinen yh-

teistoimintaelin

KUSTANNUKSET:

Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Tp 2016 N%tp15/16 N%ta16/tp16

Luottamuselinhallinto yht. 60 548 84 266 77 187 48 857 ‐42,0 ‐36,7

Valtuusto 5 424 6 412 10 751 7 740 20,7 ‐28,0

Tark.lautakunta 22 610 11 725 16 768 13 279 13,3 ‐20,8

Yhtymähallitus 26 729 59 994 35 868 26 452 ‐55,9 ‐26,3

Yht.toim.menettely 5 785 6 135 13 800 1 386 ‐77,4 ‐90,0

19

2.2.2 Hallinnon ja talouden tehtäväalue Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Taloustoimiston esimies: henkilöstöpäällikkö Satu Koivusalo

Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: huollon palvelut (ravintohuolto, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut lukuun ottamatta vuodeosastoja sekä varasto-toiminta), toimistopalvelut (mukaan lukien atk-palvelut) ja muut hallinnon palvelut (tutkimus- ja kehittämis-toiminta ja työllistämistuki) sekä sosiaaliohjaaja- ja potilasasiamiehen palvelut.

TEHTÄVÄALUEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITEET JA KEINOT:

1. Tehokkaat ja joustavat tukipalvelut 2. Asiakirjahallinnan kehittäminen 3. Sähköisen arkiston hyödyntäminen 4. Tietotekniikan yhteensovittaminen ja hyödyntäminen 5. Henkilöstöhallinnon ohjeistuksen uusiminen 6. Kannustavan palkkapolitiikan edistäminen 7. Työhyvinvoinnin kehittäminen 8. Ravintopalvelujen toiminnan turvaaminen 9. Kehityskeskustelujen kehittäminen 10. Osaamisen kehittäminen 11. Yhteistoiminnan kehittäminen työterveyshuollon kanssa 12. Työturvallisuuden kehittäminen 13. Siivous- ja välinehuolto: siivousvälineiden päivitys olemassa olevien normien mukaisiksi, välinehuoltajien

koulutus, pääterveysaseman ja Kokemäen terveysaseman mitoitusten tarkistaminen

TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016

- Ulkoista kustannuslaskentaprojektia jatkettu, perintälaskutusyhteys toimii suunnitellusti - Talouden tasapainottamisohjelma: talkoovapaaohjeistuksen mukaisesti henkilökunta osallistui aktiivisesti

talouden tasapainottamisohjelman tavoitteisiin, postipalveluissa siirryttiin halvempiin lähetysmuotoihin, henkilöstöavustukset leikattiin ja työllistämisavustukset jäädytettiin vuodeksi 2016 samoin kuin yhden osas-tosihteerin toimi jäädytettiin.

- Asiakirjahallinnan kehittäminen ja sähköisen arkiston hyödyntäminen siirrettiin vuodelle 2017 - Tietotekniikan yhteensovittaminen ja hyödyntäminen: Tietoteknisiä perusvalmiuksia lisättiin Pegasos-

ohjelmissa, Nakkilan sosiaalitoimi otti käyttöön kotipalvelun ja osasto-ohjelman. Tietohallintoa ei keskitetty Medbit Oy:lle vuoden 2017 alusta, neuvotteluja jatketaan.

- Henkilöstöhallinnon ohjeistuksen uusiminen ja kannustavan palkkapolitiikan edistäminen: tuloksellisuus-palkkiojärjestelmää ei luotu johtuen talouden tasapainottamissuunnitelmasta.

- Työhyvinvoinnin kehittäminen: Aktiivisesti kokoontumisia - Yhteistoimintaelin on kokoontunut 8 krt ja työsuojelujaosto on kokoontunut 4 krt. Tyky-seteleitä ei jaettu vuonna 2016 talouden tasapainottamisoh-jelman takia. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 laadittiin.

- Yhteistoiminnan kehittäminen työterveyshuollon kanssa: työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille 2015-2019 päivitettiin vuoden 2016 osalta, työpaikkaselvitys toteutettiin lääkärivastaanottojen, laitoshuol-lon ja taloustoimiston (mukaan lukien erityispalvelut ja sosiaalipalvelut Myllykatu 10:ssä) osalta, työky-kyneuvotteluja toteutettiin tarpeen mukaisesti

- Työturvallisuuden kehittäminen: Koulutukset: ensiapukoulutuksia (EA1, hätäensiapu), Soster-turvakorttikoulutus esimiehille ja työsuojelujaostolle, ergonomiatyöryhmän perustaminen ja kartoitukset terveysasemittain, työturvallisuuskävelyjä tulosyksiköittäin, AVIN toteuttamia tarkastuksia toteutettiin Har-javallan, Kokemäen, Nakkilan ja Luvian neuvoloihin

- Siivous- ja välinehuolto: siivousvaunut hankittu lukuun ottamatta Harjavallan avo-osastoa, välinehuoltajien koulutus toteutunut lukuun ottamatta teroituskoulutusta, mitoitukset valmiina avopuolella.

- Sosiaaliohjaaja- ja potilasasiamies: Ikäihmisiä on ohjattu peruskuntien neuvontapisteiden käytössä. Laitoshoitojakson aikana potilaita

ja heidän läheisiään on informoitu, ohjattu, neuvottu ja avustettu sosiaaliturva hakemuksissa erityis-tarpeet huomioiden ja ennakoiden palvelujen järjestämisessä kotona asumisen tukeminen. Palvelu-jen- ja asioiden laaja-alainen selvittäminen ja hoitaminen on toteutettu potilaan itsemääräämisoike-us ja voimavarat huomioiden. Palveluohjaus on perustunut välittömään yhteistyöhön potilaan ja hä-nen suostumuksellaan läheisen sekä yhteistyöverkostojen kanssa. Iäkkäiden henkilöiden palvelutar-peesta on tehty vanhuspalvelulain 25 §:ssä tarkoitettuja ilmoituksia ja SHL 35 §:n mukaisia ohjauk-sia ja yhteydenottoja tuen tarpeen arvioimiseksi peruskuntien sosiaalitoimeen. Kuntien ja yksityis-ten palvelutuottajien potilas- ja sosiaaliasiamiespalveluista on lisääntyvässä määrin ollut yhteyden-ottoja.

20

Potilaita ja heidän läheisiään on tavattu terveyskeskussairaalassa ja terveysasemilla sekä tehty koti-käyntejä. Sosiaaliohjaaja on osallistunut potilaan, hänen läheisensä ja hoitohenkilökunnan sekä lää-kärin kanssa potilaan selviytymistä tukevien palvelujen selvittämiseen, järjestämiseen ja tarvittaes-sa osallistunut hoitoneuvotteluun.

Lähiomaisten yhteydenotot potilaan asioitten hoitamiseen, valtakirja- ja edunvalvontaan liittyen ovat lisääntyneet. Tietosuojaan liittyvä yhteistyö tietosuojavastaavan kanssa on vakiintunut. Vuoden 2016 aikana palveluohjauskontakteja oli 455 ja potilasasiamieskontakteja oli 503. Edun-valvontailmoituksia maistraattiin tehtiin 17. Sosiaaliohjaaja/potilasasiamies on osallistunut terveys-keskussairaalan opiskelijaohjaukseen ja osastotunneille sekä satshp:n alueen potilasasiamiestapaa-misiin

KUSTANNUKSET:

Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Tp 2016 N% tp15/16 N% ta16/tp16

H a llinnon ja ta l. Ta yh t. 5 269 063 4 733 260 4 715 723 4 509 211 ‐4 ,7 ‐4 ,4

R a v in to h u o llo n p a lve lu t 1 5 3 5 6 0 8 1 1 2 7 1 9 1 1 2 2 7 7 4 9 1 0 1 9 5 4 5 ‐9 ,5 ‐17 ,0

H u o llo n p a lve lu t 1 5 6 0 8 0 9 1 4 1 2 5 0 8 1 4 8 1 9 4 0 1 4 9 2 7 2 8 5 ,7 0 ,7

T o im is to p a lve lu t 1 4 8 3 9 7 3 1 5 8 8 1 4 6 1 6 1 3 5 2 1 1 5 6 2 9 1 7 ‐1 ,6 ‐3 ,1

M u u t h a llin n o n p a lve lu t 6 8 8 6 7 3 6 0 5 4 1 5 6 3 1 3 1 2 6 9 7 4 1 3 15 ,2 10 ,5

P o is to t 2 7 3 9 2 3 2 6 6 7 4 6 2 3 8 8 0 0 2 6 3 3 9 1 ‐1 ,3 10 ,3

21

2.2.3 Avohuollon tehtäväalue Tulosvastuullinen viranhaltija: johtava ylilääkäri Mika Kallio Avohuollon esimiehet:

Avoterveydenhuollon ylilääkäri Pauli Sallinen. Avohuollon ylilääkärin alaisina osavastuualueiden ylilääkäreinä ovat toimineet Esa Lähteenmäki Luvian terveysasemalla ja Samuel Palmu Kokemäen terveysasemalla Työterveyshuolto: työterveyslääkäri Timo Virkkunen Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Vastaanottotoiminta ja päivystys: osastonhoitaja Pirjo-Riitta Tuomela Neuvolatoiminta: osastonhoitaja Minna Multisilta Fysioterapia: osastonhoitaja Anu Mitikka Työterveyshuolto: osastonhoitaja Arja Peltonen Luvian terveysasema: osastonhoitaja Anne Lehtonen Vastaava hammaslääkäri Liisa Syrjänen ja vastaava hammashoitaja Seija Helin Tulosalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: alueellinen avohuolto (lääkärinvastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, hammashuolto, laboratoriotoiminta), kes-kitetty avohuolto (päivystys, röntgen, fysioterapia, työterveyshuolto sekä peruserikoissairaanhoito)

TEHTÄVÄALUEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE JA KEINOT: 1. Tärkeimpien terveysongelmien toteaminen ja hoidon edelleen tehostaminen

1. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen toimintamalleja koko tehtäväalueella 2. Jatketaan asiantuntijatiimien toiminnan kehittämistä peruserikoissairaanhoidossa 3. Kehitetään ja monipuolistetaan potilasohjausmenetelmiä ja uudistetaan ohjauksen sisältöä 4. Vahvistetaan potilaan osallisuutta ja varmistetaan hoidon jatkuvuus 5. Jokainen palvelutapahtuma kirjataan ja tilastoidaan yhdenmukaisesti ja kattavasti. Rekisterin tietoja

palvelujen sisällöstä, saatavuudesta ja palvelun käytön syistä hyödynnetään toiminnan seurannassa ja laadun arvioinnissa ja kehittämisessä

6. Valtakunnallisesti hyväksyttyjen toimintamallien ja -menetelmien hyödyntäminen (käypähoito-suositukset, verkko/mobiilipohjaiset menetelmät )

7. Kehitetään pdrg -pohjaista ajattelua 8. Moniammatillisten arviointimallien kehittäminen/käyttö vanhusten ongelmien varhaisen toteamisen tueksi

TOIMINNAN TOTETUMINEN 2016

Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän terveyden edistämisen aktiivisuutta kokonaisuutena kuvaa luku 70 valtakunnallisen keskiarvon ollessa 66 (asteikko 0-100). TEAviisarin viitekehyksen eri toimialueilla pisteet jakautuvat seuraavasti (lähde: TEAviisari, THL):

Koko maa Ksthky

22

Rintasyövän seulonnat (mammografiat) toteutettiin valtakunnallisen ohjelman mukaisesti vuosina 1948, 1950, 1952, 1954, 1956, 1958, 1960, 1962, 1964 ja 1966 syntyneille. Seulontoihin osallistuu 8-9 kymmenestä tutkimukseen kutsutusta. Vuosittain löytyy kunnittain yksittäisiä pahanlaatuisia kasvaimia.

Kohdunkaulan syöpämuutosten seulonnat järjestettiin 30–60 -vuotiaille naisille. Seulontatutkimukseen kutsutuista 66–90 % osallistui tutkimukseen. Seulonta-aktiivisuus on matalin Luvialla. Netissä tai puhelimitse vaihdettava seulontakutsun näytteenottoaika ja osallistumattomille lähetettävät uusintakutsut parantavat seulontojen kattavuutta.

Uusia turvapaikanhakijoita ei juurikaan saapunut ja vastaanottokeskusten lakkauttamisen myötä turvapaikanhakijoiden määrä puolittui. Terveystarkastuksia ja rokoteohjelmia jatkettiin.

Potilasohjauksessa painottuu ns. valmentava ohjaustyyli ja ryhmätoiminta (perhevalmennus, arjenhallinta, painonhallinta). Painonhallintaryhmiä on toteutettu myös verkossa.

Tilastointiin liittyvän ohjeistuksen täsmentäminen näkyy asiantuntijahoitajien vastaanottokäyntien määrän kasvuna. Valtakunnalliset terveydenhuollon toimintatilastot julkaistaan pääsääntöisesti 1-2 vuoden viiveellä. Johtoryhmä tutustui Pegasos-tietovaraston lähes reaaliaikaiseen tietojen päivittymiseen ja arvioi tietovaraston hyödynnettävyyttä operatiivisessa johtamisessa. Mahdollinen hankinta siirtyi seuraavalle vuodelle.

Yhteisvoimin kotona -kehittämishankkeessa luotiin alueellinen ennakoiva ja oikea-aikainen yhteistyömalli ikääntyvien palvelutarpeen arviointiin (65-synttärit ja hyvinvoinnin portaat sekä 75- ja 80-vuotiaiden hyvinvoinnin ja palvelutarpeen kartoittaminen). Ikääntyneiden osallistumista vahvistettiin kokeilemalla eri toimintamalleja (asiakasraati, kahvioparlamentti, hyvinvointisopimukset, omaisten vartti), joiden toteuttamisesta jatkossakin on sovittu. Kuntayhtymän kotisivuille avattiin ikäihmisten omahoitoinfo.

Primary Care Diagnosis Related Gruoups (pDRG), perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmän, tietoa voidaan hyödyntää mm. johtamisen tukena, tuotteistuksen apuna, laskutuksen perustana sekä toiminnan tuottavuus- ja tehokkuusvertailussa. pDRG –järjestelmän avulla nähdään, mitkä ovat perusterveydenhuollon todelliset kustan-nukset ja mistä ne muodostuvat. Kuntayhtymässä on panostettu kirjausten tekemiseen kansallisten ohjeistusten mu-kaisesti. Kustannuslaskenta on ulkoistettu InnoSata Oy:lle.

TAVOITE JA KEINOT: 2. Jatketaan virka-ajan vastaanottotoiminnan tehostamista

1. Jatketaan konsultaatiotoimintaa erikoislääkäripalveluissa 2. Muokataan tarvittaessa joustavasti vastaanottojen päiväohjelmia ja vakiinnutetaan iltavastaanotot 3. Tulevat palvelutarpeet ennakoidaan tilasto- ja tietovarantojen avulla 4. Kehitetään edelleen hoitajavastaanottoja, sairaanhoitajien ja lääkärien yhteistyötä sekä työnjakoa 5. Monisairaiden ja paljon terveyskeskuspalveluja käyttävien asiakkaiden vastuuhoitaja-palvelumalli 6. Selvitellään palvelusetelien käyttömahdollisuuksia


Peruserikoissairaanhoidon toiminnassa lääkärikäyntejä ja -konsultaatioita oli reilu puolet arvioitua enemmän. Noin 73 % erikoislääkärisuoritteista oli erikoislääkärikonsultaatioita. Geriatrin puhelinkonsultaatiot lisääntyivät erityisesti Harjavallassa ja Kokemäellä. Kuntien toiveesta kaikki kotihoidon lääkärikonsultaatiot ohjattiin Trinitas Oy:lle. Hoitoon pääsyn määräajat (hoitotakuu) toteutuivat. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi toteutui pääsääntöisesti puhelimessa asiakkaan ottaessa yhteyttä. Takaisinsoittojärjestelmä on vakiintunut käyttöön. Jos hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi vaati terveysasemalla käyntiä, ajan sai hoitajalle samalle tai seuraavalle päivälle. Keskimääräinen jonotusaika kiireettömään hoitoon on ollut 10,5 vuorokautta. Kokemäen, Luvian ja Nakkilan terveysasemat olivat suljettuina 20.6.–7.8.2016. Lääkärinvastaanoton ajanvarausjonoon kertyi 130 asiakasta, jono saatiin purettua elokuussa. Vastaanoton toimintaa on tehostettu lisäämällä lääkärien työjärjestykseen viikoittain muutamia vastaanottoaikoja. Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnan kuntayhtymään on tehnyt yhteensä 530 henkilöä ja kuntayhtymästä pois yhteensä 123 henkilöä. Suurin osa (294 henkilöä) kuntayhtymään valinnan tehneistä on euralaisia.

TAVOITE JA KEINOT: 3. Hammashuollon palvelujen turvaaminen

1. Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystystä jatketaan alueellisena yhteishankkeena 2. Ostopalveluihin turvautuminen ammattitaitoisen henkilöstön turvaamiseksi 3. Oppisopimuskoulutusta tullaan mahdollisuuksien mukaan jatkamaan.

23


Hammashuollon palveluita on pystytty antamaan kohtuullisen hyvin vuoden 2016 aikana. Akuuttihoitopalveluita annettiin kussakin toimipisteessä työpäivinä. Jos kiireettömään hoitoon ei ole voitu antaa välittömästi aikaa, on käytössä ollut jonotus. Jonoa on ollut Harjavallassa, Kokemäellä ja Nakkilassa. Virka-ajan ulkopuolinen ja arki-pyhä- ja viikonloppusärkypäivystys järjestettiin Satakunnan muiden kuntien kanssa yhteistyössä Satakunnan keskussairaalan tiloissa ostopalveluna.

Hammashoitajat ovat valistaneet pienten lasten ikäryhmiä yhdessä suuhygienistien kanssa. Suuhygienis-ti/hammashoitaja on käynyt myös ala-asteen kouluissa sekä vanhainkodeissa ja päiväkodeissa. Sidosryhmien ti-laisuuksiin on menty pyydettäessä.

Terveystempaus toteutettiin tänä vuonna Nakkilan yläasteella. Yhteistyötä on tehty terveydenhoitajien ja kotisai-raanhoidon kanssa entistä enemmän.

Hammaslääkäri Ossi Lahtinen on Kokemäellä hoitanut kirurgisia potilaita koko kuntayhtymän alueelta. Ostopalveluna Kokemäellä on ollut 1,5 hammaslääkärin työpanos ja Luvialla puolikkaan. Käytännön harjoitte-lua suorittava hammaslääkäri aloitti kesäkuussa Harjavallassa. Hammaslääkäriä toimeen Kokemäelle on yritetty hakea onnistumatta.

SUORITTEET JA TUNNUSLUVUT: Hoidossa käyneet: 10.378 , käynnit 26.198 34,8 % väestöstä Kiireellisessä hoidossa käyneet: 2884 3665 9,7% väestöstä Oikomishoidossa käyneet: 678 12,5% (0 – 17 v.)

järjestelmällinen hammashuolto (0-17) muu hammashuolto yhteensä

Käynnit 11.601 14.597 26.198 Asiakas 4325 6053 10.378

Täysin vapaat karieksesta tutkituista 5-vuotiaat 90,7 % 12-vuotiaat 53 % DMF-indeksikeskiarvo 12-vuotiailla 1,08

TAVOITE JA KEINOT: 4. Hyvinvoinnin edistäminen neuvolatyössä

1. Aktivoidaan poikkihallinnollista yhteistyötä kuntien kanssa 2. Lapselle ja nuorelle sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön tarjotaan oikea-aikaista ja riittävää apua

moniammatillisessa yhteistyössä 3. Vahvistetaan edelleen väestöterveyden edistämisessä tarvittavaa osaamista 4. Jatketaan neuvolan toimintaohjelmien jalkauttamista ja näyttöön perustuvien toimintamallien sovellusta 5. Hyödynnetään toteutetun asiakaspalvelukyselyn tuloksia toiminnan kehittämisessä (mm. sähköisten palvelujen

ja ajanvarauksen mahdollistaminen) 6. Aikuisneuvolassa toteutetaan terveystarkastuksia hyväksytyn seulontamallin mukaisesti 7. Kehitetään työttömien terveystarkastusten sisältöä ja yhteistyötä TE-keskuksen kanssa


Neuvolatoiminnassa asetusten mukaiset määräaikaistarkastukset ovat toteutuneet. Lisäkäyntejä on järjestetty tarvittaessa.

Äitiysneuvolan ja aikuisneuvolan toimintaoppaat valmistuivat. Hoitotarvikejakelukäytännöt yhtenäistettiin kaikilla terveysasemilla. Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää vakiintui osaksi äitiysneuvolatyötä.

THL:n asiakaspalautekysely toteutettiin äitiys- ja lastenneuvoloissa 3.10.–21.10.2016, tulokset julkaistaan palveluvaaka.fi-verkkopalvelussa. Kouluterveyskyselyssä 2015 oli valtakunnallisia sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kapasiteettiongelmia, jotka vaikuttivat sekä aineiston kattavuuteen että laatuun. Tuloksia saatiin vain osaan kuntayhtymän alueen oppilaitoksista. Uutta tiedonkeruujärjestelmää on testattu vuoden 2016 aikana ja seuraava valtakunnallinen tiedonkeruu toteutuu keväällä 2017. Omaishoitajien terveystarkastukset aloitettiin. Pilottiin osallistuneet suhtautuivat terveystarkastuksiin myönteisesti ja kokemus vastaanotolla käynnistä ja asiantuntemuksesta oli myönteinen (keskiarvo 9,5 asteikolla 4–10). Kaikki osallistuneet ilmoittivat osallistuvansa uudelleen terveystarkastukseen. Vastaanotolla tehtiin runsaasti lähetteitä jatkotutkimuksiin ja yhteistyötä erityisesti kuntien sosiaalitoimen kanssa.

24

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on edennyt. Työttömien terveystarkastukset ovat käynnistyneet kaikissa kunnissa. Vuoden 2015 arvio monialaisen yhteispalvelun potentiaalisen kohderyhmän suuruudesta oli 580 henkilöä.

TAVOITE JA KEINOT: 5. Kuntoutustoiminnassa laadun ja yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen

1. Selkiytetään edelleen työn- ja vastuunjakoa sekä eri toimijoiden kesken että omassa organisaatiossa 2. Toimintamallien luominen ja fysioterapian tehokas hyödyntäminen osana tk-sairaalapotilaan hoito- ja kotiu-

tusprosessia 3. Yhteistyömuotojen kehittäminen peruskuntien liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa 4. Sovitaan arvioinnista ja käyttöön otettavista mittareista yhteistyössä Satakunnan sh-piirin kanssa


Terveyskeskussairaalassa fysioterapian ja sairaalan henkilökunnan yhteisten toimintamallien käyttö on vakiintu-nut, fysioterapiatoiminta osastolla on kuvattu terveyskeskussairaalan perehdytys- ja toimintaoppaassa. Iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun (VoiTas) kouluttajakoulutuksen saaneet fysioterapeutit kouluttivat osaston pe-rus- ja sairaanhoitajat sekä kotihoidon muutosagentit ohjaamaan potilaiden voima- ja tasapainoharjoittelua. Kou-lutusohjelma on pilotoitu Ikäinstituutin terveysliikuntaprojektissa Voima- ja tasapainoharjoittelu iäkkään ihmi-sen kotona asumisen tukena (VoiTas -projekti 2003-2006). Moniammatillinen työskentely on edistänyt potilai-den hoitojakson tavoitteiden saavuttamista.

Fysioterapiaosaston arvot (tavoitteellisuus, yksilöllisyys, tasavertaisuus, luotettavuus, ystävällisyys ja asiantun-tevuus porukkahengen ympärillä) on koottu ja graafinen ilme toteutettu. Fysioterapeuttien verkostoituminen al-koi ja säännöllisiä yhteistyöpalavereja Keski-Satakunnan alueella on suunniteltu.

Fysioterapian vaikuttavuuden arvioinnissa käytettävien mittarien sisäisen koulutuksen aloittamisesta on sovittu.

TAVOITE JA KEINOT: 6. Työterveyshuollon kehittäminen

1. Valtioneuvoston asetuksen vaatiman, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen kirjallisen laatujärjestel-män laatiminen

2. Selvitetään osakeyhtiömuotoisen yhteistoiminnan mahdollisuudet 3. Yhteistyön kehittäminen muuhun terveydenhuoltoon (esh/pth). Molemminpuolisten konsultaatioiden kehit-

täminen TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016

Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen kirjallinen laatujärjestelmä on valmistunut. Työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoitetta koskevaan siirtymäsäännökseen tuli kahden vuoden lisäaika ja työter-veyshuollon sairaanhoidon yhtiöittämistä koskevia valmistelu- ja suunnittelutoimenpiteitä ei vielä ole aloitettu. Työterveyshuoltosopimuksia on yhteensä noin 650. Näistä laajoja (myös sairaanhoidon sisältävä) sopimuksia on noin viidesosa. Sopimusten piiriin kuuluvia henkilöasiakkaita on yhteensä noin 4250, näistä laajan sopimuksen piiriin kuuluvia noin 2700. Vuonna 2016 asiakasmäärän suurimman muutoksen (250 uutta henkilöä) muodosti Puustelli Group Oy:n asiakkaaksi tulo. Lääkärien työ painottuu edelleen sairaanhoitoon. Yhteistyö lääkärinvastaanoton kanssa on ollut resurssien mu-kaan joustavaa. KELAn tiukentunut velvoite työpaikkaselvitysten toteuttamiseen ja AVIn aktiiviset kuntapuolen työsuojelutar-kastukset ovat ohjanneet toimintaa ehkäisevän työterveyshuollon suuntaan.

työpaikkaselvitykset 2016 2015 lääkärit 4 3 työterveyshoitajat 114 64 työfysioterapeutti 28 27 terveystarkastukset lääkärit 422 458 työterveyshoitajat 813 882 työfysioterapeutti 467 405 psykologi 71 ei vertailua, alkoi 8/2015 työterveysneuvottelut lääkärit 46 40 työterveyshoitajat 111 77 sairaanhoitokäynnit lääkärit 4240 3878 työterveyshoitajat 680 738

25

Kaksi työterveyshoitajaa osallistui SAMKin Foorumix-hankkeeseen. Hankkeen aikanan kehitetyt esimiesten vertaisfoorumit, ”foorumixit”, antavat esimiehille säännöllisen mahdollisuuden hengähtää, saada voimaa ja vinkkejä samassa tilanteessa olevilta. Esimiesten vertaisfoorumit ovat tulossa kuntayhtymän järjestämän työter-veyshuollon palveluvalikoimaan.

TAVOITE JA KEINOT: 7. Laboratorio- ja röntgentoimintaa kehitetään edelleen

1. Kuvantamistoiminnan edelleen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 2. Laboratorionäytteiden otto toteutetaan lähipalveluna, näytteiden analytiikka keskitetään Harjavallan terve-

ysasemalle 3. Valmistellaan sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa

TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Röntgeniin hankittua UÄ-laitetta on hyödynnetty myös äitiysneuvolassa. Avoimeen röntgenhoitajan toimeen onnistuttiin rekrytoimaan kokenut, ammattitaitoinen työntekjä. Magneettitutkimukset ovat toteutuneet viikoittain Harjavallan pääterveysasemalle sovitussa magneettirekassa. Myös Euran terveyskeskus ohjaa magneettitutkimuspotilaat Harjavaltaan. Laboratorion näytteenotto on toteutunut sulkuaikoja lukuun ottamatta lähipalveluna. Analytiikka on keskitetty Harjavallan terveysaseman laboratorioon. Ajoittain näytteitä on resurssipulan vuoksi lähetetty analysoitavaksi suunniteltua enemmän SataDiagille. Tämä on lisännyt laboratorion kustannuksia.

TAVOITE JA KEINOT: 8. Peruserikoissairaanhoito

1. Laadukas erikoistasoinen diagnostiikka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 2. Hoidon varhainen aloittaminen vähentää lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon 3. Karsitaan päällekkäistä työtä hoidon eri tasoilla 4. Jäsenkuntien kanssa käytävällä jatkuvalla yhteistyöllä potilas saadaan mahdollisimman nopeasti oikeaan

jatkokuntoutuspaikkaan 5. Vahvistetaan tiimityöskentelyä


Ortopedin vastaanotot päättyivät Harjavallan terveysasemalla toukokuussa 2016. Talouden tasapainotustavoit-teen mukaisesti uutta toimijaa ei ole rekrytoitu.

Sisätautien erikoislääkäri on ollut osa-aikainen. Vastaanottokäynneistä reilu kolmasosa on ollut kliinisiä rasitus-kokeita (yht. 108 rasitus-EKG –tutkimusta).

Geriatrin vastaanottotoiminnassa yhteistyö geriatrisen sairaanhoitajan ja muistihoitajien kanssa on vakiintunut. Konsultaatiomahdollisuus virka-ajan ulkopuolella on välttämätöntä erityisesti kotisairaalatoiminnassa.

Opioidikorvaushoidon hoitopolku Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä on kuvattu ja koulutus yhteistyötahoille järjestetty.

TAVOITE JA KEINOT: 9. Päivystys- ja ensihoidossa tiivistetään paikallista sekä alueellista yhteistyötä

Tehostetaan edelleen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia ja tarkennetaan välitöntä hoitoa tarvitsevan po-tilaan hoitoketjua yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa.

TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin valtakunnallisia periaatteita on edelleen kerrattu.

Sulkujen aikana on hoidettu vain kiireellistä hoitoa vaativia potilaita. Kesän sulun aikana keskussairaalan päi-vystykseen hakeutui aikaisempaa enemmän potilaita.

Kiireellisiä käyntejä on eniten harjavaltalaisilla; myös iltapäivystystä harjavaltalaiset käyttävät eniten

TAVOITTEET JA KEINOT: 10. Henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen

1. Tehostetaan rekrytointia kehittämällä työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä 2. Koottua tutkimusaineistoa hyödynnetään väitöskirjatöihin ja syventävien opintojen suorittamiseen 3. Suunnitelmallinen ja monimuotoinen osaamisen kehittäminen 4. Työterveyshuollon painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön

26


Henkilöstön saatavuus on ollut hyvä. Avoinna olleisiin toimiin ja virkoihin on ollut kiinnostusta ja päteviä haki-joita. Äitiys- ja lastenneuvolassa alkoi tutkimus, jonka tavoitteena on vanhemman ja vauvan vuorovaikutussuhteen kehittymisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden tutkiminen odotusaikana ja vauvan syntymän jälkeen (KESÄLA-TU). Samalla otetaan käyttöön häkämittarit ja arvioidaan käyttöönoton vaikutusta raskaudenaikaiseen tupakoin-tiin.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen on kuvattu yhteistoiminnassa laaditussa vuosittain päivitettävässä henkilös-tö- ja koulutussuunnitelmassa.

Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa valmisteltiin ns. korvaavan työn malli kuntayhtymään. 34,8 % työterve-yshuollon kustannuksista kohdistui lakisääteiseen terveydenhoitoon ja 65,2 % sairaanhoitoon. Vuonna 2015 osuudet olivat 37,8 % ja 62,2 %.

AVOHUOLLON KUSTANNUKSET:

Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016*) Tp 2016 N%tp15/16 N%ta16/tp16

Avohoidon ta yht. 13 343 253 14 054 722 13 757 762 14 022 326 ‐0,2 1,9

LVO + päivystys 5 042 551 5 129 797 4 638 705 5 105 043 ‐0,5 10,1

Neuvola 1 899 478 1 878 341 2 024 492 1 904 154 1,4 ‐5,9

Hammashuolto 2 596 114 2 869 435 2 864 113 2 806 124 ‐2,2 ‐2,0

Laboratorio 1 112 684 1 138 625 1 052 854 1 171 448 2,9 11,3

Kotihoito

Röntgen 285 048 269 112 248 096 293 325 9,0 18,2

Fysioterapia 614 014 596 754 555 622 545 147 ‐8,6 ‐1,9

Työterveyshuolto 610 189 615 980 933 146 657 349 6,7 ‐29,6

Valtimo**) 452 338 0 0 0

Erikoislääkäripalv. Sis.mah 726 757 1 547 345 1 440 734 1 536 336 ‐0,7 6,6

Tutkimustoiminta 4 080 9 333 0 3 400 ‐63,6

Poistot 51 927 32 647 25 600 13 132 ‐59,8 ‐48,7

*)Rakennusten poistot sis.huollon poistoihin

**) Valtimo siirretty v. 2015 alusta er.lääkäripalveluissa olevalle sisätautien kustannuspaikalle

27

2.2.4 Koti- ja sairaalahoidon tehtäväalue

Tulosvastuullinen viranhaltija: vt. osaston ylilääkäri Tanja Reunanen Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Terveyskeskussairaalan osastonhoitaja Ulla-Maija Laurinen Kotisairaanhoidon/kotisairaalan osastonhoitaja Tarja Kuvaja (1.1.–29.2.2016) ja

osastonhoitaja Ulla-Maija Laurinen (1.3.–31.12.2016)

Tehtäväalue käsittää terveyskeskussairaalatoiminnan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalatoiminnan. Tavoitteena akuuttisairaansijapaikkojen vakiinnuttaminen suunnittelukaudella 40 ss:aan.

TEHTÄVÄALUEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITTEET JA KEINOT: 1. Hoidon porrastuksen kehittäminen

1. Yhteistyö ja rajapintojen poistaminen terveyskeskussairaalan, kotisairaalan ja kotisairaanhoidon välillä 2. Yhteistyön jatkuva parantaminen jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa 3. Terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tarvitsemien erikoislääkäri-konsultaatioiden tur-

vaaminen 2. Rajapintakäytäntöjen kehittäminen

1. Sovittujen kotiutuskäytäntöjen edelleen juurruttaminen, tavoitteena onnistuneet kotiutukset ja asiakastyyty-väisyys

2. Moniammatillisten ja yhtenäisten arviointimallien kehittäminen potilaan jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä kotona asumisen turvaamiseksi sairaalajakson jälkeen

3. Kuntoutustoiminnan integroiminen potilaan hoitojaksoon nopean kotiutumisen ja kotona selviytymisen tu-kemiseksi

3. Potilaslähtöisen hoitotyön syventäminen 1. Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoitosuunnitelma, jossa korostuu jatkohoidon suunnittelu ja kuntoutus 2. Moniammatillisen yhteistyön parantaminen 3. Omaisten mukaan otto potilaan hoidon suunnitteluun

4. Hoidon laadun parantaminen 1. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus 2. Tele-yhteyksien ja suoran konsultaatiokanavan rakentaminen terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon, kotisai-

raalan sekä alueen hoivalaitoksien välille (palvelutalot / vanhainkodit) 3. Uusien toimintamallien ja raportointimenetelmien käyttöönotto työpäivien optimoimiseksi

5. Vanhuspalveluiden kehittäminen 1. Jatketaan vastaanotto-/neuvontapalvelujen lisäämistä eri toimipisteissä palvelutarpeen mukaisesti yhteistyössä

alueen sos.toimen kanssa 2. Priorisoidaan toiminnassa kotiin vietäviä palveluja laitoshoitoa korvaavina vaihtoehtoina 3. Vahvistetaan alueellista yhteistyötä hoidon koordinoinnin avulla 4. Tehostetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta vastuuhoitajamallin käyttöönotolla 5. Kehitetään ennaltaehkäiseviä moniammatilliseen asiantuntemukseen perustuvia arviointimalleja vanhusten ko-

tona asumisen turvaamiseksi, Yhteisvoimin kotona -hankkeen myötä saatavan toimintamallin hyödyntäminen 6. Kunnioitetaan vanhusten osallisuutta ja itsehoitoa.

6. Kotihoidon laajentaminen 1. Jatketaan kotisairaanhoitopalvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä terveyskeskussairaalan ja alueen vanhus-

tenhuollon kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Kotisairaala mielletään osana tk-sairaalatoimintaa 2. Otetaan käyttöön vastuuhoitajamalli yhteistyössä kuntien kotipalvelun kanssa 3. Kotisairaalan toimintamallia ja arviointia tarkennetaan; kohdentaminen mahdollisesti myös yöaikaan 4. Kotihoidon toiminnassa hyödynnetään Pegasos-järjestelmän mobiilimahdollisuutta yhdessä jäsenkuntien koti-

palvelutoiminnan kanssa 5. Nykyisen etäkonsultaatiomallin lisäksi mahdollistetaan hoitoon liittyvät erikoislääkärikonsultaatiot myös asiak-

kaan kotona etäteknologian avulla

28

7. Henkilöstön työkyvyn ylläpito

1. Uuden työnjakomallin kehittäminen ja verkostoituminen 2. Toimintaohjeiden päivittäminen ja tarkentaminen henkilöstön työn mielekkyyden ja turvallisuuden takaamiseksi 3. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus ja koulutuspalautteet 4. Ergonominen työvuorosuunnittelu 5. Riskikartoituksen tulosten arviointi ja toimenpiteet 6. Tupakoinnin lopettamisen tukitoimet 7. Johdon jalkautuminen ja infopalaverit viestinnän parantamiseksi

8.Saattohoidon kehittäminen 1. Keväällä 2015 aloitetun saattohoitopoliklinikan toimintaa kehitetään edelleen 2. Syksyllä 2015 esitellyn saattohoitomallin mukainen saattohoitotoiminta juurrutetaan käytäntöön ja toimintaa

kehitetään edelleen 3. Saattohoitopotilaiden ohjaus avovastaanotolta ja erikoissairaanhoidosta saattohoitopoliklinikalle juurrutetaan

käytäntöön 4. Saattohoitoa toteuttavien työntekijöiden lisäkoulutus


Osastolla on hoidettu tavoitteiden mukaisesti akuuttia sairaanhoitoa ja kuntoutusta vaativia potilaita. Osaston keskimääräinen käyttöaste oli 84,5 % (keskimäärin 36 potilasta) ja vaihteli kuukausittain välillä 76,7–92,6 %. Keskimääräinen hoitoaika oli 8,8 vrk. Osaston käyttöä rajoittavilta epidemiatilanteilta vältyttiin, mutta eristyspotilaiden hoito nykyisissä tiloissa on ollut haasteellista ja sakkomaksuilta ei ole kokonaan vältytty. Osastolla saattohoidossa olleita potilaita on jouduttu ajoittain hoitamaan useamman hengen huoneessa. Kotisairaalassa hoidossa olleiden potilaiden määrä vaihteli välillä 1–13.

Terveyskeskussairaalassa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa osastonhoitajan lisäksi yhteensä 21 sairaanhoitajaa ja 15 perushoitajaa. Avoimeksi tulleita perushoitajan toimia ei ole täytetty, kaikissa työvapaissa ei ole ollut sijaista. Henkilöstömitoitus on toteutunut tavoitteen (0,7 hoitajaa/potilas) mukaisesti. Kotisairaalassa työskentelee 4–5 sairaanhoitajaa. Tavoitteena on ollut tiivistää yhteistyötä terveyskeskussairaalan sairaanhoitajien kanssa. Kotisairaalan hoitajat ovat perehtyneet osaston toimintaan ja osaston sairaanhoitajia on perehdytetty kotisairaalan toimintaan. Esimiestehtävien siirtäminen tehtäväalueen yhteiselle osastonhoitajalle on helpottanut resurssien joustavaa hyödyntämistä. Yhteisvoimin kotona -kehittämishankkeen myötä alueen kotihoidossa alkoi toimintakulttuurimuutos. Kaikissa jäsenkunnissa toteutettiin kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toiminnallinen integraatio. Pegasos Mukana -toiminnanohjaus- ja optimointijärjestelmän käyttöön otto osoittivat tarpeen täsmentää tehtäväkuvia ja työnjakoa sekä vastuita kotihoidossa. Reaaliaikainen ja entistä yksityiskohtaisempi raportointi mahdollistaa tietoon perustuvan johtamisen. Välittömän asiakastyön osuus kotisairaanhoidossa on noin 30 % valtakunnallisen tyavoitteen ollessa 40 – 60 %. Ns. jyvittämätöntä työtä on edelleen paljon. Raportoinnin täsmennyttyä voidaan laskea tarvittavat resurssit yhdistämällä tiedot toteumasta ja työaikaraportista. Kotisairaanhoidossa vapautuneet perushoitajan toimet on jätetty täyttämättä ja Kokemäen kaupunki on jättänyt toistaiseksi täyttämättä kotipalvelun sairaanhoitajan toimen. Kotihoidon esimiehillä on yhteinen tahtotila ja visio kehittämistarpeista. Yhteisvoimin kotona -hankkeen loppuraportti on luettavissa Innokylä-sivustolla.

Terveyskeskussairaala (Harjavalta)

Kotisairaala (Harjavalta, Kokemäki, Nakkila)

kuormitus% potilaita keskim.

keskim. hoitoaika

potilaita min

potilaita max

potilaita keskim.

tammikuu 88,6 38,1 9,9 1 7 3,1

helmikuu 86.9 37,4 8,0 2 7 4,6

maaliskuu 90,9 39,1 9,2 2 8 4,5

huhtikuu 83,8 36,0 7,8 2 7 4,2

toukokuu 85,3 36,7 8,2 1 9 4,0

kesäkuu 76,7 33,0 6,8 2 8 4,7

heinäkuu 86,2 37,1 10,6 2 10 5,8

elokuu 70,3 30,2 8,8 1 8 5,1

syyskuu 85,1 36,6 8,8 2 11 6,2

lokakuu 77,3 33,3 9,0 1 10 5,4

marraskuu 92,6 39,8 9,6 3 13 6,4

joulukuu 89,7 38,6 9,8 2 10 5,3

29

Palliatiivisen hoidon poliklinikan toiminta on laajentunut palvelemaan koko kuntayhtymän aluetta. Saattohoitosuunnitelman päivittäminen ja täydentäminen on aloitettu.

Terveyskeskussairaalan perehdytys- ja toimintaohjeet on päivitetty. Kirjaamistyöryhmä on valmistellut vuonna 2017 toteutettavan kirjaamiskoulutuksen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on kuvattu yhteistoiminnassa laaditussa vuosittain päivitettävässä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa.

Hoitopäivät hoitoisuusluokittain:

Hoit.luokka I Hoito.luokka II Hoit.luokka III Yht. Palliat. PklEurajoki 51 51 16 118 2Harjavalta 1623 2312 677 4612 84Kokemäki 2113 2906 929 5948 127Luvia 297 561 303 1161 8Nakkila 871 1187 342 2400 48Yhteensä 4955 7017 2267 14239 269%-osuus 34,80 49,28 15,92 100,00 KOTI- JA SAIRAALATOIMEN KUSTANNUKSET:

Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Tp 2016 N%tp15/16 N%ta16/tp16

Koti‐ ja sairaalatoimin 4 574 522 4 021 017 3 834 342 3 634 971 ‐9,6 ‐5,2

VO Harjavalta 2 437 375 2 584 980 2 526 073 2 474 724 ‐4,3 ‐2,0

VO Kokemäki 729 468 0 0 0 0,0 0,0

Kotisairaanhoito 1 390 469 1 282 413 1 122 305 1 031 396 ‐19,6 ‐8,1

Kotisairaala 17 210 153 624 185 965 128 851 ‐16,1 ‐30,7

Poistot 14 380 14 012 13 100 14 012 0,0 7,0

rakennusten poistot sis. keskitetysti huollon poistoihin

Kokemäen sairaalaosasto suljettiin kesäkuussa 2014, potilaspaikat Harjavallassa

30

2.2.5 Erityispalvelujen tehtäväalue

Erityispalvelujen tehtäväalueen tavoitteina on ollut yhteistoiminnan kehittäminen ja syventäminen eri toimijoi-den kanssa, sosiaalipalvelujen sisällön ja organisoinnin kehittäminen, tehtäväalueen asiantuntijapalveluiden si-säisen konsultoinnin kehittäminen ja asiakastyön laadun ylläpito. Eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja asiakas-kohtaista yhteistyötä lähiorganisaatioiden kanssa on tehostettu ja verkostotyötä on hyödynnetty palvelutarpeiden arvioinnissa ja palvelusuunnitelmien laatimisessa. Myös sisäistä tiedonsiirtoa on tehostettu. Opiskeluhuollon psykologien toiminnasta on tiedotettu ja toimenkuvia on selkiytetty. Toteutettujen palveluiden suunnittelua ja suunnitelmien kirjaamista on jatkettu.

Yksikkö: Psykososiaaliset erityispalvelut Terveyskeskuspsykologit ja opintopsykologi Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen

Psykologipalvelut hoidettiin pääosin keskitetysti pääterveysasemalta. Tiimissä toimi vuonna 2016 erikoispsyko-logi ja kaksi terveyskeskuspsykologia, joista toinen toimi opintopsykologina ja tarjosi opiskeluhuoltolain mukai-sia psykologipalveluja ja toinen toimi terveyskeskuspsykologina. Tiimi tarjosi nuorille ja aikuisille terapeuttista apua sekä neuvontaa psyykkisissä ongelmatilanteissa. Psykologit toteuttivat lasten ja nuorten kehitysarvioita, joilla pyrittiin ongelmien varhaiseen toteamiseen ja kuntoutuksen suunnitteluun. Psykologit toimivat osana ter-veyskeskuksen psykiatrista työryhmää ja tekivät yhteistyötä muun perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen sekä varhaiskasvatuksen kanssa. Opintopsykologi toimi psykologian asiantuntijana toisen asteen opiskeluhuollossa kahden kunnan alueella. Opintopsykologi pyrki vaikuttamaan yhteisölliseen hyvinvointiin yh-teistyössä oppilaitosten muiden työntekijöiden kanssa ja tarjosi yksilöllistä tukea osana yksilökohtaista opiske-luhuoltoa.

TAVOITTEET VUODELLE 2016:

- Tuetaan nuorten ja aikuisten selviytymistä psyykkisissä ongelmissa ja autetaan löytämään omia voimavaro-ja ja hallintakeinoja.

- Tuetaan nuorten ja aikuisten selviytymistä kriisitilanteissa. - Osallistutaan asiakkaiden voimavarojen ja toimintakyvyn selvittelyyn kuntoutustarpeen arvioimiseksi. - Selvitellään alle kouluikäisten lasten kehitysongelmia ja erityisvaikeuksia, jotta voidaan käynnistää varhais-

ta tukea ja tarvittavia kuntoutustoimia. - Kehitetään psykologipalveluja osana terveyskeskuksen psykiatrista työryhmää. - Ohjataan psyykkistä tukea ja psykiatrisia palveluja tarvitsevia asiakkaita heidän tilanteeseensa parhaiten

soveltuvan avun piiriin. - Tarjotaan sopimusten mukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja toisen asteen oppilaitoksille. - Kehitetään ja juurrutetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon psykologityön käytänteitä toisen asteen oppilaitok-

sissa. - Suunnitellaan ja toteutetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon psykologityön osuutta sekä tarjotaan opiskelijoil-

le yksilöllistä psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen tukea. TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016:

Yksilöterapioita on toteutettu eri tavoin psyykkisesti oireileville asiakkaille yksilöllisen arvioinnin pohjalta. Terapian kesto ja menetelmät on arvioitu psyykkisen tuen tarpeen perusteella. Terapioissa on käytetty mm. kognitiivisen psykoterapian menetelmiä. Tarvittaessa on pyydetty psykiatrin tai terveyskeskuslääkärin arviota. Kriisiapua on annettu kriisi- ja lyhytterapeuttisin menetelmin. Kriisiluonteinen apu on pyritty järjestämään muutaman päivän kuluessa.

Nuorten ja aikuisten tilanteissa on tehty 19 psykologista tutkimusta työ- ja toimintakyvyn tai oppimisen erityisvaikeuksien selvittämiseksi osana peruserikoissairaanhoitoa tai toisen asteen opiskeluhuoltoa. Psykologit ovat osallistuneet kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien kokoontumisiin 16 kertaa ja yhden kerran asiakasyhteistyöryhmien hallinnolliseen kokoukseen. Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmän kokouksiin on osallistuttu asiantuntijana 9 kertaa. Alle kouluikäisten lasten psykologisia tutkimuksia on tehty 105 lapselle. Lapset ovat ohjautuneet psykologin arvioon lastenneuvolan, päivähoidon, esiopetuksen, puheterapeutin tai erikoissairaanhoidon suosituksesta. Vuoden aikana on lasten arviointien tekemistä tehostettu siten, että tutkimusten tarvetta ja laajuutta on arvioitu tarkemmin ja entistä yksilöllisemmin. Näin on tutkimuksiin kuluneita käyntejä kyetty vähentämään ja vapautunutta resurssia on voitu suunnata uudelleen. Konsultatiivista työtä on lisätty.

31

Neuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen kanssa on tarkistettu arviointimenetelmiä ja toimintakäytäntöjä, jotta erityistuen tarve tulisi ajoissa todetuksi. Kuntoutussuunnitelmien laadintaan on osallistuttu yhdessä vanhempien, päivähoidon, esiopetuksen, puheterapeutin ja neuvolan kanssa. Tarvittaessa on ohjattu lääkärin vastaanotolle jatkotutkimusten määrittämiseksi. Konsultaatioapua on annettu päivähoidon, esiopetuksen ja lastenneuvolan työntekijöille. Puheterapeuttien kanssa on pidetty säännölliset moniammatilliset yhteistyöpalaverit, joissa on suunniteltu lapsen arviointi- ja kuntoutusprosessien etenemistä. Psykologit ovat osallistuneet neuvolaikäisten lasten moniammatillisiin yhteistyöryhmiin koko kuntayhtymän alueella yhteensä 11 kertaa. Psykologit ovat ohjanneet perhevalmennuksen kolme ryhmätapaamista. Psykologista ammattitaitoa on kehitetty kouluttautumalla (mm. kognitiivinen, interpersoonallinen ja myötätuntokeskeinen terapia, psykoterapian soveltuvuuden ja vaikuttavuuden arviointi, syrjäytymisen ehkäisy, neuropsykologinen kuntoutus neuropsykiatriassa, AVH-koulutus, perheen vuorovaikutussuhteet, koulupsykologien neuvottelupäivät), seuraamalla ajankohtaista ammatillista tietoa ja tekemällä opintokäynti Tampereen kaupungin psykologitoimintaan ja Tipotien terveysaseman mielenterveystiimiin. Psykologit ovat toimineet moniammatillisessa psykiatrisessa työryhmässä, jonka säännöllisissä palavereissa on sovittu asiakkaiden ohjautumisesta ja varmistettu heille parhaiten soveltuva hoito. Psykiatrisen työryhmän toimintaa on kehitetty moniammatillisessa yhteistyössä. Vuoden 2016 aikana toteutettiin kaksi hoidollista ryhmää psykiatrisen työryhmän potilaille. Ryhmän suunnittelijana ja toisena vetäjänä toimi terveyskeskuspsykologi. Opintopsykologi on tehnyt tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollon muiden toimijoiden (kuraattorit, terveydenhoitajat, lääkärit) sekä koulujen muun henkilökunnan (opinto- ja ryhmänohjaajat, rehtorit ja koulutuspäälliköt) kanssa neljässä toisen asteen oppilaitoksessa. Yhteisöllisen opiskeluhuollon käytänteitä on kehitetty opiskeluhuoltoryhmissä sekä opiskelijoille suunnatuilla terveyden ja oppimisen edistämisen teemaluennoilla, joita ovat olleet stressinhallinta, unenhuoltokeinot ja savuttomuusohjaus. Opintopsykologin oppilaskohtainen opiskeluhuoltotyö on koostunut yksilövastaanotoista, psykologisista tutkimuksista sekä monialaisten asiantuntijaryhmien toiminnasta. Opiskeluhuoltolain mukaiset aikarajat hoitoon pääsyssä on huomioitu. Asiakkaita eli hoito- tai tutkimustoimenpiteitä saaneita lapsia, nuoria tai aikuisia oli tiimillä vuoden 2016 aikana yhteensä 263 ja vastaanotoista kertyi suoritteita (alkava 45 min) 2361. Konsultaatioita ja käynnin korvaavia puheluja oli 288. Vakituisen henkilöstön kanssa on toteutettu kehityskeskustelut esimiehen johdolla.

Perheneuvola- ja koulupsykologipalvelut

Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Vastuuhenkilö: psykologi Salme Suomalainen-Salo

Perheneuvola- ja koulupsykologipalvelut hoidettiin pääosin keskitetysti pääterveysasemalta. Tiimissä oli vuonna 2016 kaksi psykologin ja kaksi sosiaalityöntekijän virkaa sekä käytettävissä konsultoivan lasten- ja nuorisopsy-kiatrian erikoislääkäri. Tiimi toimi yhteistyössä sosiaalitoimen, koulujen ja terveydenhoidon viranomaisten kanssa. Perheneuvolapalveluja käyttävät kaikki kuntayhtymän kunnat lukuun ottamatta Kokemäen kaupunkia. Koulupsykologipalveluja on tarjottu Harjavaltaan, Nakkilaan ja Luvialle. Perheneuvolatyö on jakautunut asiakastyö-hön, asiantuntijatyöhön sekä tiedotus- ja vaikutustoimintaan.


- Mahdollisimman nopea avun saatavuus akuuteissa lasten, parien ja perheiden kriiseissä. - Perheen ja parisuhteen omien voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen ongelmatilanteessa. - Peruskouluikäisten lasten ja nuorten kehityksen, tunne-elämän ongelmien ja sosiaalisen tilanteen arviointi

ja asianmukaisen hoitopaikan ja hoidon järjestäminen. - Selvitetään lasten ja nuorten oppimisen esteitä ja pyritään löytämään yhteistyössä koulun kanssa sopivia

koulussa toteutettavia tukitoimia koulunkäynnin edistämiseksi. - Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen perheiden tukemisessa.

32

TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016:

Vuonna 2016 perheneuvolan suoritemäärä (alkava 45 min) oli 2602, joista erikoislääkärin suoritteita oli 29. Konsultaatioita oli 108, joista erikoislääkärin konsultaatioita yksi. Asiakkaita oli 180:stä eri perheestä ja näiden perheiden jäseniä osallistui hoitoon tai tutkimuksiin yhteensä 402. Kuntayhtymän ulkopuolisista kunnista asiakkaita oli 17. Asiakasmäärät ovat kasvaneet 18 % vuoteen 2015 verrattuna, jolloin toimintaa haittasi resurssipula. Tilastointikäytäntö muuttui helmikuussa yhdenmukaiseksi muiden psykososiaalisten erityispalveluiden tiimien kanssa. Pegasos-järjestelmän käyttöön asiakaskirjauksissa siirryttiin huhtikuun alusta.

Oppimisvaikeustutkimuksia on toteutettu ja selvitetty lasten ja nuorten oppimisen esteitä. Koulujen ohjaamana oppilaita tuli oppimisvaikeustutkimuksiin yhteensä 78. Ohjaavan tahon kanssa on tehty yhteistyötä tutkimusprosessin alussa ja lopussa. Yhdessä on suunniteltu tukitoimia kuten tehostettua tai erityistä tukea ja HOJKS-järjestelyjä. Perheneuvolassa on laadittu tarvittavat lausunnot erityistä tukea ja avustajapalveluja varten. Konsultaatioapua on annettu opettajille ja erityisopettajille. Yksilöllisiin oppilashuoltoryhmän kokoontumisiin on osallistuttu tarpeen mukaan. Opiskeluhuoltolain mukaiset aikarajat hoitoon pääsyssä on pyritty huomioimaan.

Kriisitilanteissa on apua annettu kolmen päivän sisällä yhteydenotosta.

Perhe- ja parityötä on ollut 39 perheen tai parin kanssa. Työskentelyssä on aktivoitu perheen tai parin omat voimavarat ongelmien ratkaisuun eli hyödynnetty ratkaisukeskeistä metodia. Vanhempain ohjantaa on saanut 8 perhettä.

Arvioitu psykologisin ja sosiaalityön menetelmin lasten ja nuorten kehitystä ja tunne-elämää (34 arviointia). Konsultoitu lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäriä hoitosuunnitelmien tekemisessä ja jatkohoitojen suunnittelussa. Yksilöterapiassa (14 terapiaa) on käytetty näyttöön perustuvia kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Aikuisten yksilökäyntejä on ollut 7 asiakkaalla.

Verkostotyössä kaikkien osapuolten asiantuntemus on hyödynnetty perheen tukemiseksi. Samalla on voitu sopia työnjaosta, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä ja resurssit on voitu kohdentaa parhaiten perhettä tukeviksi.

Koulupsykologityön toteuttamisesta on käyty kuntien paikallisten toimijoiden kanssa keskusteluja ja neuvotteluja tarpeen mukaan. Tiedotus- ja vaikutustoimintaa on ollut toiminnan esittely Harjavallan sosiaalitoimelle.

Vakinaisten viranhaltijoiden kanssa on käyty kehityskeskustelut esimiehen kanssa joulukuussa 2016. Puheterapiapalvelut

Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Vastuuhenkilö: puheterapeutti Leena Rosendahl

Puheterapiapalvelut hoidettiin keskitetysti pääterveysasemalta. Tiimissä on kolme puheterapeutin virkaa, joista osaa tehtiin osa-aikaisesti. Puheterapiapalveluja haittasi osittainen resurssipula. Syyskaudella logopedian opiskeli-ja suoritti tiimissä loppuharjoittelun. Puheterapiapalvelujen toiminta-ajatuksena oli puheen, kielen ja kommuni-kaation häiriöiden ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja kuntoutus mahdollisimman hyvän toiminta- ja kommunikaa-tiokyvyn saavuttamiseksi. Tiimi tarjosi puheterapiapalveluja myös äänihäiriöihin, nielemisen ja syömisen vaike-uksiin, suun motorisiin toimintahäiriöihin sekä aivoverenkiertohäiriöihin liittyviin lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Toiminnan painopiste on ollut alle kouluikäisten lasten kielellisissä vaikeuksissa.


- Arvioida puheen, kielen ja kommunikaation häiriöitä ja tarjota puheterapeuttista kuntoutusta. - Tukea puheen, kielen ja vuorovaikutustaitojen kehitystä sekä ennaltaehkäistä ja lieventää kielellisiä

oppimisvaikeuksia yhteistyössä päivähoidon, esiopetuksen ja koulun erityisopetuksen kanssa.

TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016: Alle kouluikäiset lapset ovat ohjautuneet puheterapeutin arvioon pääasiassa psykologien, päivähoidon, lasten-neuvolan tai vanhempien huolen perusteella. Puheterapeutin tutkimusten perusteella puheterapeutit ovat osallis-tuneet kuntoutussuunnitelman laadintaan yhteistyössä päivähoidon, esiopetuksen, psykologin ja vanhempien kanssa. Tarvittaessa on ohjattu neuvolalääkärin vastaanotolle arvioon ja suositeltu jatkotutkimuksia lastenneuro-logian yksikköön. Lähetteitä on tehty myös keskussairaalaan kielijänneoperaatioihin sekä apuvälinearvioon Ti-koteekkiin. Puheterapeutit ovat tuottaneet yksilöpuheterapiaa eriasteisiin puheen ja kielen kehityksen häiriöihin tarveharkin-nan perusteella. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat olleet alle kouluikäisiä lapsia. Puheterapeutit ovat toteuttaneet oh-

33

jauskäyntejä puhetta tukevaa ja/tai korvaavaa kommunikointia (AAC) tarvitseville. Lisäksi on toteutettu ryh-mämuotoinen Peppi-tukiviittomaryhmä, jonka tavoitteena oli opettaa tukiviittomia niitä tarvitseville asiakkaille sekä heidän lähiympäristölleen. Peppi-ryhmään osallistui 5 lasta perheineen sekä päivähoidon henkilökuntaa. Ryhmän toteuttamisessa oli ostopalveluna mukana viittomakielen opettaja. Puheterapeutit ovat ohjanneet perheitä ja muuta lähiympäristöä kommunikointitaitojen tukemiseen. Yhteistyöpa-lavereja ja konsultaatioita varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä neuvolan henkilökunnan kanssa on vähennetty aiemmasta vastaanottotoiminnan lisäämiseksi. Toimintaa on kohdennettu tietyille asiakasryhmille vaikeusasteen ja kiireellisyyden perusteella. Suuren asiakas-määrän vuoksi asiakasryhmiä on jouduttu priorisoimaan ja kohdentamaan palveluja. Puheterapiapalveluihin on ollut koko ajan jonoa. Jonotusaika on riippunut mm. asiakkaan tulosyystä ja henkilöstöresurssin määrästä. Vuonna 2016 on suoritteita (alkava 45 min) kertynyt 2564 ja konsultaatioita 180. Vakituiset työntekijät ovat vuoden 2016 aikana käyneet kehityskeskustelut esimiehen kanssa. Työntekijät ovat käyneet ammatillisissa koulutuksissa koulutussuunnitelman mukaan.

Kuntoutusohjaus

Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Vastuuhenkilö: kuntoutussuunnittelija Johanna Hakala Kuntoutussuunnittelija toimi asiantuntijana monimuotoisessa sosiaalivakuutus- ja kuntoutusjärjestelmässä. Toi-mintaan sisältyi kuntoutuksen, sosiaaliturvan, muun lainsäädännön ja kuntoutuskäytäntöjen laaja-alaista tunte-musta edellyttäviä tehtäviä. Kuntoutussuunnittelija paneutui asiakkaiden elämänoloihin ja ajankohtaisiin ongel-miin myös arjen tuntemuksen ja erilaisuuden ymmärtämisen kautta. Kuntoutussuunnittelija osallistui olemassa olevien kuntoutuspalveluiden kehittämiseen ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Kuntoutusohjaaja ohjasi ja neuvoi asiakkaita ja heidän läheisiään kuntoutuspalvelujärjestelmiin liittyvissä asioissa. Hän toimi yhteyshen-kilönä kodin, hoitolaitoksen/sairaalan ja hoitoon sekä kuntoutukseen osallistuvien työntekijöiden ja viranomais-ten välillä. Kuntoutusohjaaja tuki asiakkaan selviytymistä hänen elinympäristössään. Kuntoutusohjaaja on tehnyt elokuusta alkaen osittaista työaikaa.

TAVOITTEET VUODELLE 2016: - Asiakaslähtöinen kuntoutumista tukeva ohjaus, neuvonta ja seuranta. - Kuntoutussuunnitelman tekeminen moniammatillisesti yhdessä kuntoutujan ja/tai hänen omaistensa kanssa.

TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016:

Kuntoutusohjaaja ja -suunnittelija ovat vastaanottaneet potilaita/asiakkaita kuntayhtymän kaikissa toimipisteissä ja tehneet tarvittaessa kotikäyntejä. Monialainen yhteistyö verkostojen kanssa on toteutunut asiakaslähtöisesti. Kuntoutujia ja heidän läheisiään on ohjattu ja avustettu palveluohjausperiaatteella heidän elämäntilanteensa vaa-timien kuntoutustoimien ja muiden palveluiden saamisessa. Tässä on tehty yhteistyötä eri kuntoutus- ja palvelu-järjestelmien toimijoiden kanssa. Kuntoutuspolut ovat olleet yksilöllisiä ja osin pitkäkestoisia. Monivaiheiset kuntoutusprosessit ovat sisältäneet tarvelähtöistä tiedon antamista, tukea, ohjausta, arviointia ja seurantaa. Kuntoutusohjaaja- ja suunnittelija ovat valmistelleet moniammatillisten työryhmien asiakasasioita ja osallistu-neet työryhmien toimintaan. Lisäksi on ollut työryhmien kehittämistoimintaa. Asiakaskontakteja on ollut yh-teensä 1368, joista käyntejä vastaanotolla 574, kotikäyntejä 95 ja konsultaatioita tai käynnin korvaavia puheluja 699. Asiakaskontakteista 283 on tapahtunut ryhmävastaanotolla. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän asiakasasioita käsitteleviä aikuisten työryhmän kokouksia on ollut 5, joissa käsitelty 80 asiakasasiaa ja nuorten työryhmän kokouksia 7, joissa käsitelty 40 asiakasasiaa. Lääkinnälli-sen kuntoutuksen työryhmiä on ollut 10, joissa tehty yhteensä 145 päätöstä. Rintamaveteraanikuntoutuksen pää-töksiä on tehty 100. Kuntoutusohjaaja ja -suunnittelija ovat osallistuneet myös sosiaalipalvelujen vastuualueen toimintaan. Tämä on ollut vammaispalvelun kotikäyntejä, asiakasasioiden käsittelyä ja toimintakyvyn ja apuvälinetarpeen arviointia. Alueellisen ja paikallisen kuntoutuksen kehittämistoimintaan on osallistuttu kuntayhtymän edustajana, ohjaus- ja tukiryhmien jäsenenä sekä paikallisen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän ja vammaisneuvoston sihteerinä. Lisäksi on järjestetty koulutustilaisuus ja osallistuttu messutapahtumaan sekä pidetty 7 luentoa yhteistyötahoille kuntoutukseen liittyvistä asioista. Kehityskeskustelut on käyty esimiehen kanssa joulukuussa 2016.

34

Yksikkö: Sosiaalipalvelut Vammaispalvelut ja psykososiaaliset asumispalvelut

Yksikössä työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja henkilökohtainen avusta-ja. Johtavan sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluvat myös lastenvalvojan tehtäviä. Yhteistyötä tehdään kuntoutus-suunnittelijan ja -ohjaajan kanssa, joiden työajasta on varattu päivä viikossa vammaispalveluun. Yksikön tavoit-teena on järjestää asiakkaille kattavat ja laadukkaat palvelut vammaispalvelulain edellyttämällä tavalla sekä so-siaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.

Vammaispalvelulain mukaan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia palveluja ovat vaikeavammais-ten kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, päivätoiminta, palveluasuminen ja henkilökohtainen apu. Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisval-mennus ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet. Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja järjestetään mielenterveys- ja päihdekuntoutujille asiakkaan tuen tarpeen perusteella joko tuetusti omassa kodissa tai palveluasumisyksikössä (palveluasuminen tai tehostettu palveluasuminen). Asumispalvelu voi olla pitkäaikaista, lyhytaikaista tai jaksotettua.

TAVOITTEET JA KEINOT:

- Vaikeavammaisten asiakkaiden tarpeita vastaavat vammaispalvelulain mukaiset palvelut - Edistää vaikeavammaisten tasavertaista suoriutumista sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia

esteitä ja haittoja - Kehittää toiminta- ja työskentelytapoja sekä selvittää vaihtoehtoisia palvelujen järjestämismalleja, jotta

palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla - Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö - Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumisen tukeminen ja koordinaattorina toimiminen

erikoissairaanhoidon ja kuntien palvelujen välillä - Työnjaon selkiyttäminen ja yhteistyön tiivistäminen sosiaali- ja erityispalveluissa


Vuoden 2016 ajan sosiaalityöntekijän virka oli täytetty sijaisella ja vakituinen sosiaalityöntekijä aloitti 1.1.2017 alkaen. Vammaispalvelut hoidetaan keskitetysti Harjavallassa, tarvittaessa tehdään kotikäyntejä, osallistutaan verkostopalavereihin ja hoitoneuvotteluihin. Kotikäynnit toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä pe-ruskuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä kuntayhtymän kuntoutussuunnittelijan ja –ohjaajan kanssa. Asunnon muutostöissä asian valmisteluun ja kotikäynteihin on osallistunut teknisen huollon huoltomestari ra-kennuspuolen asiantuntijana.

Vammaispalveluilla on sopimus Satakunnan Avustajakeskuksen kanssa, mikä rekrytoi, kouluttaa ja välittää hen-kilökohtaisia avustajia vaikeavammaisille asiakkaille. Tarvittaessa Avustajakeskuksesta voidaan ostaa myös tu-ettu työnantajuus asiakkaille, jotka eivät itse kykene toimimaan työnantajina. Vammaispalvelussa on tehty vuo-den aikana tiivistä yhteistyötä taksinkuljettajien kanssa, ja kuljetuspalvelun käyttöä on seurattu ja tarkistettu te-hostetusti. Kuljetuspalvelun soveltamisohje on päivitetty ja hyväksytty yhtymävaltuustossa; uudet ohjeet tulevat voimaan 1.1.2017.

Yksikkö on panostanut asiakkaiden henkilökohtaiseen tapaamiseen ja palvelusuunnitelmien laatimi-seen/päivittämiseen. Moniammatillisessa tiimissä valmistellaan asiakkaiden asioita, sovitaan työnjaosta ja teh-dään päätöksiä. Satakunnan alueen vammaispalveluverkoston toimintaan on osallistuttu säännöllisesti, samoin henkilökunta on aktiivisesti kouluttautunut ja saanut työnohjausta lokakuulle 2016 asti. Vammaispalveluista on kaksi työntekijää osallistunut myös Satasoten vammaispalvelun työryhmän työskentelyyn.

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelupäätöksissä tehdään tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kotikun-tien sosiaalitoimien kanssa. Kuntayhtymällä ei ole tällä hetkellä omia asumispalveluyksiköitä, joten asumispal-velut järjestetään ostamalla ne yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntayhtymä on ollut mukana Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille –hankkeessa, joka kuuluu Länsi-Suomen Kaste-hankkeeseen. Hankkeessa on kehitetty mielenterveyskuntoutujien asumisen tuen tarpeen arviointimallia sekä kotiuttamiskäytäntöjä yhdessä Harjavallan sairaalan ja kuntien kanssa. Harjavallan sairaalan kuntoutusosasto, Porin kaupunki ja Ksthky:n sosi-aalipalvelut pilotoivat kotiutusprosessia kevään 2016 aikana.

Yksikkö käy neuvotteluja säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, peruskuntien sosiaalitoimien henkilöstön kanssa mm. palvelujen yhteensovittamisesta sekä toimintakäytännöistä.

Vammaispalvelussa asiakkaita on vuoden 2016 aikana ollut 627 ja heitä koskevia päätöksiä on tehty 453. Psykososiaalisissa asumispalveluissa asiakkaita on vuoden 2016 aikana ollut 68 ja heitä koskevia päätöksiä on tehty 73.

35

Lastenvalvojan palvelut

Lastenvalvojat hoitavat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämistä koskevat asiat. Lisäksi lastenvalvojat ohjaavat ja neuvottelevat vanhempien kanssa lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta sekä ela-tusta koskevissa asioissa. Lastenvalvojat myös vahvistavat vanhempien tekemät sopimukset ja valvoo näissä lapsen etua. Lastenvalvojat huolehtivat myös tarvittaessa yhteistyössä peruskuntien lastensuojelutyöntekijöiden kanssa oikeudelle annettavien olosuhdeselvitysten teosta.

TAVOITTEET JA KEINOT

- Lapsen perheoikeudellisen aseman turvaaminen sopimusteitse - Uuden isyyslain mukainen toiminta isyyden selvittämisessä ja tunnustamisessa


Yksikössä työskentelee lastenvalvoja ja johtava sosiaalityöntekijä. Johtavan sosiaalityöntekijän työajasta 40 % on laskettu kuuluvan lastenvalvojan työtehtäviin. Lastenvalvojan tehtävät hoidetaan kuntajaon mukaan (lastenvalvoja: Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila ja johtava sosiaalityöntekijä: Eurajoki ja Luvia).

Uusi isyyslaki tuli voimaan 1.1.2016 alkaen ja uuden lain mukaan isyyden tunnustaminen tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää. Neuvolassa tunnustamista ei voi tehdä, jos vanhempien henkilöllisyyttä ei voida luotettavasti selvittää, äiti vastustaa tunnustamista, isyydestä on epäselvyyttä tai tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn takia pysty ymmärtämään tunnustamisen merkitystä. Tällöin isyyden selvittäminen tapahtuu lastenvalvojien luona. Lastenvalvojat ja neuvolan terveydenhoitajat ovat tarvittaessa tehneet yhteistyötä. Yhteistyötä on tiivistetty myös kuntayhtymän perheneuvolan kanssa, ja säännölliset yhteistyöpalaverit on aloitettu vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 aikana käräjäoikeuden pyytämiä olosuhdeselvityksiä on ollut paljon aiempiin vuosiin verrattuna huomattavasti enemmän, ja kaksi selvitystä on tehty osittain myös ostopalveluna. Vuoden 2016 aikana lastenvalvojan palveluissa tilastoitiin myös muista kunnista tulleet virka-apupyynnöt, joita oli yhteensä 60.

36

Vammaispalvelut sekä psykososiaaliset asumispalvelut

Kunnilta

siirtyneet Asiakkuudet Kustannukset

päätökset 1000 €:na

1.1.2011 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2016

KULJETUSPALVELU

Eurajoki 79 80 95 95 96 95 84 145

Harjavalta 152 176 176 177 164 173 147 252

Kokemäki 154 163 161 165 148 142 136 275

Nakkila 122 134 132 135 124 122 107 143

Luvia 55 41 43 35 49

Yhteensä 507 553 564 627 573 575 509 864

HENKILÖKOHTAINEN APU

Eurajoki 5 12 16 16 18 22 24 190

Harjavalta 9 28 34 39 45 44 45 300

Kokemäki 16 24 36 39 41 42 44 310

Nakkila 9 15 20 19 24 25 29 167

Luvia 3 6 7 8 24

yhteensä 39 79 106 116 134 140 150 991

ASUMISPALVELUT/Vpl:n mukaiset

Eurajoki 3 3 4 3 2 2 1 122

Harjavalta 5 8 8 8 11 11 7 445

Kokemäki 2 3 5 7 7 8 8 350

Nakkila 1 1 2 3 3 4 4 125

Luvia 1 0 0 0 23

yhteensä 11 15 19 22 23 25 20 1065

PALVELUASUMINEN KOTONA

Eurajoki 3 4 5 7 7 7 6 162

Harjavalta 1 1 3 5 3 3 3 38

Kokemäki 11 12 12 11 10 10 8 206

Nakkila 0 2 4 4 5 4 6 116

Luvia 8 7 7 5 217

Yhteensä 15 19 24 35 32 31 28 739

ASUNNON MUUTOSTYÖT JA ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

Eurajoki 5 7 12 8 7 7

Harjavalta 11 5 13 14 5 4

Kokemäki 7 11 12 8 6 16

Nakkila 9 8 4 6 4 11

Luvia 4 2 0 2 2

yhteensä 32 35 43 36 24 40

ASUMISPALVELUT/Psykososiaaliset

Eurajoki 6 7 6 7 9 9 10 271

Harjavalta 9 12 11 14 16 16 17 527

Kokemäki 15 13 15 15 13 13 14 396

Nakkila 9 11 10 10 12 12 10 125

Luvia 1 3 3 3 140

yhteensä 39 43 42 47 53 53 54 1459

37

Lastenvalvojan palvelut: päätösten määrät

Elatussopimukset

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Eurajoki 32 26 30 53 41 19

Harjavalta 63 56 68 40 77 86

Kokemäki 34 60 68 59 52 77

Luvia 24 31 47 45

Nakkila 32 31 43 34 31 51

yhteensä 161 173 233 217 248 278

Huolto‐, asumis‐ ja tapaamisoikeussopimukset

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Eurajoki 45 32 58 40 45 36

Harjavalta 66 72 73 52 72 85

Kokemäki 38 53 59 64 48 82

Luvia 23 35 30 35

Nakkila 43 31 29 41 34 60

yhteensä 192 188 242 232 229 298

Isyyden selvittäminen

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Eurajoki 38 17 35 14 27 17

Harjavalta 43 33 25 31 24 26

Kokemäki 22 24 24 25 14 30

Luvia 15 12 12 15

Nakkila 29 23 16 15 21 18

yhteensä 132 97 115 97 98 106

Olosuhdeselvitykset käräjäoikeudelle

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Eurajoki 1 1 4 1 2 3

Harjavalta 2 3 0 0 0 1

Kokemäki 1 1 1 1 1 4

Luvia 0 0 0 2

Nakkila 2 3 1 0 0 2

yhteensä 6 8 6 2 3 12

Erityispalvelujen kustannukset yhteensä

Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Tp 2016 muutos 15/16 mu ta 16/tp16

6 239 007 6 664 694 6 224 148 6 763 188 1,5 8,7

Perheneuvola 151 448 169 873 263 552 202 934 19,5 ‐23,0

Psykologipalvelut 140 319 166 901 236 270 226 053 35,4 ‐4,3

Puheterapiapalvelut 179 158 170 125 191 074 157 538 ‐7,4 ‐17,6

Sos.tt/kuntoutusohj. 166 346 213 657 121 693 145 113 ‐32,1 19,2

Päihde‐ ja mielenterv. 1 724 438 1 854 313 1 719 144 2 066 455 11,4 20,2

Vammaispalvelut 3 788 597 3 992 823 3 597 812 3 846 434 ‐3,7 6,9

Lastenvalvonta 88 676 97 002 94 604 118 662 22,3 25,4Poistot 25 0 0 0 0,0

38

2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen (mukana myös kuntien maksuosuudet)

2.3.1 Käyttötalouden toteutuminen

Ta Tot 2016

Poikkeama

alitus/ylitys TOT % Tp-2015

Muutos 2015/2016

10 Luottamuselinhallinto

Tuotot 0 0 0 0 0 0

Kulut -77 187 -48 857 28 331 63,3 -84 266 -42,0

Netto -77 187 -48 857 28 331 63,3 -84 266 -42,0

20 Hallinto ja talous

Tuotot 1 092 900 918 188 -174 712 84,0 1 064 021 -13,7

Kulut -4 954 523 -4 772 602 181 921 96,3 -5 000 007 -4,5

Netto -3 861 623 -3 854 414 7 209 99,8 -3 935 986 -2,1

30 Avohoito

Tuotot 15 612 240 18 187 035 2 574 795 116,5 17 475 445 4,1

Kulut -13 783 362 -14 035 457 -252 095 101,8 -14 087 369 -0,4

Netto 1 828 878 4 151 578 2 322 700 227,0 3 388 076 22,5

40 Laitostoiminta

Tuotot 5 380 012 5 275 793 -104 219 98,1 4 620 906 14,2

Kulut -3 847 442 -3 648 983 198 459 94,8 -3 881 405 -6,0

Netto 1 532 570 1 626 810 94 240 106,1 739 501 120,0

50 Erityispalvelut

Tuotot 6 849 912 7 000 402 150 490 102,2 6 667 436 5,0

Kulut -6 224 148 -6 763 188 -539 040 108,7 -6 664 696 1,5

Netto 625 764 237 214 -388 550 37,9 2 740 8557,4

80 Rahoitus

Tuotot 9 400 13 244 3 844 140,9 7 240 82,9

Kulut -57 800 -27 358 30 442 47,3 -60 400 -54,7

Netto -48 400 -14 114 34 286 29,2 -53 160 -73,4

RAPORTTI YHTEENSÄ

Tuotot 28 944 464 31 394 662 2 450 198 108,5 29 835 049 5,2

Kulut -28 944 464 -29 296 445 -351 982 101,2 -29 778 142 -1,6

Netto 0 2 098 217 2 098 217 56 906 3587,2

Tuotot/kulut €

Tammikuu-Joulukuu 2016

Summatasot: Toimielin

39

2.3.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen


TULOSLASKELMA TA-2016 TP-2016 TOT-% TP-2015

Toimintatuotot Myyntituotot 26 211 364 28 222 324,30 107,7 27 151 225,42 Maksutuotot 2 437 900 2 798 880,30 114,8 2 254 031,37 Tuet ja avustukset 115 600 117 881,15 102,0 169 969,03 Muut toimintatuotot 170 200 242 332,39 142,4 252 582,76TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 28 935 064 31 381 418,14 108,5 29 827 808,58

Toimintakulut Henkilöstökulut -14 726 234 -13 367 884,13 90,8 Palkat ja palkkiot -11 548 409 -10 448 993,91 90,5 -10 941 937,20 Henkilösivukulut -3 177 825 -2 918 890,22 91,9 Eläkekulut -2 402 082 -2 304 843,71 96,0 -2 370 840,56 Muut henkilösivukulut -775 743 -614 046,51 79,2 -594 515,06 Palvelujen ostot -9 429 840 -10 177 649,42 107,9 -10 349 722,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 151 100 -2 267 331,57 105,4 -2 343 019,04 Avustukset -1 211 000 -1 579 669,33 130,4 -1 610 384,65 Muut toimintakulut -1 090 990 -1 586 018,41 145,4 -1 193 918,59TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -28 609 164 -28 978 552,86 101,3 -29 404 337,10

TOIMINTAKATE 325 900 2 402 865,28 737,3 423 471,48

Rahoitustuotot ja -menot Korkotuotot 0 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 9 400 13 244,22 140,9 7 239,93 Korkokulut -45 000 -14 820,69 32,9 -44 709,21 Muut rahoituskulut -12 800 -12 537,15 97,9 -15 691,26RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YH -48 400 -14 113,62 29,2 -53 160,54

VUOSIKATE 277 500 2 388 751,66 860,8 370 310,94

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot -277 500 -290 534,87 104,7 -313 404,78 ArvonalentumisetSatunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 0 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0Satunnaiset erät yhteensä 0 0,00 0,00

TILIKAUDEN TULOS 0 2 098 216,79 56 906,16

Poistoeron lisäys(-)/vähennys (+)Varausten lisäys (-)/vähennys (+)Rahastojen lisäys (-)/vähennys(+)TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄM 0 2 098 216,79 56 906,16

40

2.3.3 Investointien toteutuminen Kuntayhtymässä toteutettiin vuonna 2016 seuraavat investoinnit:

a. Pääterveysaseman neuvolan ja hammashuollon parkkipaikan laajennus b. Terveyskeskussairaalan ikkunaremontti c. pääterveysaseman avotilojen elementtisaumojen uusiminen

2.3.4 Rahoitusosan toteutuminenRahoitusosan toteutumisessa osoitetaan miten kuntayhtymän menot on rahoitettu. Sen avulla kootaan tulorahoi-tus, investoinnit, ottolainaus sekä muu rahoitustoiminta yhteen laskelmaan.

KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

RAHOITUSLASKELMA Ta-2016 TP-2016 TOT-% TP-2015

TULORAHOITUS Vuosikate 277 500 2 388 751,66 860,81 370 310,94 Satunnaiset erät 0 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,00 0,00TULORAHOITUS YHTEENSÄ 277 500 2 388 751,66 860,81 370 310,94

Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -280 000 -214 397,32 76,57 -292 433,33 Rahoitusomaisuudet investointeihin 0 0,00 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0,00 0,00INVESTOINNIT YHTEENSÄ -280 000 -214 397,32 76,57 -292 433,33

VARSINAISEN TOIMINNAN JAINVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRT -2 500 2 174 354,34 -86 979,74 77 877,61

RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTALainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,00 205 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -358 106 -1 104 052,77 -254 166,68 Lyhytaikaisten lainojen muutokset -1 573 160,59 -461 686,89Lainakannan muutokset yhteensä -2 677 213,36 -510 853,57Oman pääomanmuutokset 0,00 0,00Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien -15 698,63 -21 392,03 Vaihto-omaisuuden muutos 9 492,77 20 706,35 Saamisten muutos 906 178,43 634 294,99 Korottomien velkojen muutos -408 493,03 -187 687,74Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 491 479,54 445 921,57

RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA -2 185 733,82 -64 932,00

KASSAVAROJEN MUUTOS -11 379,48 12 945,61

Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. 16 955,02 28 334,50 Kassavarat 01.01 28 334,50 15 388,89Kassavarojen muutos -11 379,48 12 945,61

Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Tp 2016

Rahoitusmenot ‐75 434 ‐60 400 ‐57 800 ‐27 358

Rahoitustulot 9 015 7 240 9 400 13 244

Nettomenot -66 419 -53 160 -48 400 -14 114

41

2.3.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta (1000 €) YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN

Määrärahat menot Määrärahat tulot Netto

Sito-vuus N/B

Alkup. talous-arvio

TA:n muu-

tok-setTA muutos-ten jälkeen

Toteuma

Poik-keama

Alkup. talous-arvio

TA:n muu-tok-set

TA muutos-ten jälkeen Toteuma

Poik-keama

Talous-arvio netto

Toteuma netto

Poik-keama

KÄYTTÖTALOUSOSALuottamusel.hallinto N 77 0 77 49 28 0 0 0 0 0 -77 -49 -28

Hallinto ja talous N 4 716 0 4 716 4 509 207 1 093 0 1 093 918 -175 -3 623 -3 591 -32

Avohoito N 13 758 0 13 758 14 022 -264 2 826 0 2 826 3 214 388 -10 932 -10 808 -124

Laitostoiminta N 3 834 0 3 834 3 635 199 559 0 559 680 121 -3 275 -2 955 -320

Erityispalvelut N 6 224 0 6 224 6 763 -539 836 0 836 858 22 -5 388 -5 905 517

Jäsenk. maksuos. N 0 0 0 0 0 23 622 0 23 622 25 711 2 089 23 622 25 711 -2 089

TULOSLASKELMAOSA

Muut rah.tulot N 9 0 9 13 4 9 13 -4

Korkomenot N 45 0 45 15 30 -45 -15 -30

Muut rah.menot N 13 0 13 13 0 0 0 0 0 0 -13 -13 0

Poistot N 278 0 278 291 -13 -278 -291 13

Satunnaiset erät N 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

INVESTOINTIOSA

Vuosikorjaukset B 40 0 40 34 6

Sair.hoidon laitteistoB 50 0 50 0 50

Hammash. laitteistoB 30 0 30 0 30

Muut hankinnat B 70 0 70 69 1

Sähköpääkeskukse B 0 0 0 0 0

Asfaltointi B 90 0 90 111 -21

Sulkutilat vuodeos. B 0 0 0 0 0

Neuvolan saneerau B 0 0 0 0 0

Tarkkailutilan muutoB 0 0 0 0 0

RAHOITUSOSA

Lainakannan muutokset

Pitkäaik.lainojen l B 0 0 0 0 0 Pitkäaik.lainojen vB 358 0 358 1104 -746 Lyhytaik. lainojen N 0 0 0 1573 -1 573 0 0 0 0 0Oman pääoman muutokse 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Vaikutus maksuvalmiutee 0 0 0 0 638 0 638 491 -147

YHTEENSÄ 29 583 0 29 583 32 188 -2 605 29 583 0 29 583 31 885 2 302 0 2 097 -2 097

Suurimmat euromääräiset ylitykset talousarvioon nähden tulivat avohoidossa. Tutkimukset

julkisissa ja yksityisissä laboratoriolaitoksissa ylitti arvioidun määrän

Lisäksi hammashuollossa jouduttu turvautumaan ostohammaslääkäreihin

Erityispalveluissa suurimmat ylitykset olivat mielenterveysasiakkaiden asumispalveluissa sekä

vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun kustannuksissa.

Sosiaalipalvelut laskutetaan perussopimuksen perusteella jäsenkunnilta läpilaskutuksena toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Kokemäen toimipisteessä ja työterveyshuollossa. Hoitotarvikekustannukset arvioitua suuremmat lähes kaikissa

tulosyksiköissä.

Luottotappioksi kirjattiin vuosilta 2011-2015 saamisia yhteensä 405.146,93 €.

TOTEUTUMISESTA

42

2.4 Yksikköhintalaskelmat AVOHOIDON YKSIKKÖHINTA V. 2016 Hammashuollon yksikköhinta v. 2016

Nettomenot 10 756 962,00 10 821 229,48 Nettomenot 2 088 013,00 1 955 040,49 Vyörytyserät 2 012 846,83 2 086 386,02 Vyörytysmenot 419 573,71 417 524,02 Käyttötalousmenot 12 769 808,83 12 907 615,50 Käyttötalousmenot 2 507 586,71 2 372 564,51 Käynnit arvio 199 670 217 435 Käynnit arvio 26 050 25 645

Yksikköhinta € 63,95 59,36 Yksikköhinta € 96,26 92,52 Korkomenot 18 320,00 6 060,64 Korkomenot 3 664,00 1 212,13 Korkotulot -2 400,00 -6 622,11 Korkotulot -480,00 -1 324,42 Muut tulot -2 300,00 0,00 Muut tulot -460,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Peruspääomankorko 4 800,00 4 882,50 Peruspääomankorko 960,00 976,50 Yhteensä 18 420,00 4 321,03 Yhteensä 3 684,00 26 602 Käynnit arvio 199 670 217 435 Käynnit arvio 26 050 25 645 Yksikköhinta € 0,09 0,02 Yksikköhinta € 0,14 1,04 KAIKKI YHTEENSÄ Á 64,05 59,38 KAIKKI YHTEENSÄ Á 96,40 93,55

Tp-2014 74,94 Tp-2014 90,09 Tp-2015 75,59 Tp-2015 101,83 Ta-2016 64,05 Ta-2016 96,40 Tp-2016 59,38 Tp-2016 93,55

Lääkärinvastaanoton yksikköhinta v. 2016 Muun avohuollon yksikköhinta v. 2016

Nettomenot 3 871 405,00 4 068 302,21 Nettomenot 3 587 810,00 3 346 714,23

Vyörytyserät 678 316,53 759 580,85 Vyörytyserät 704 559,67 680 183,37 Käyttötalousmenot 4 549 721,53 4 827 883,06 Käyttötalousmenot 4 292 369,67 4 026 897,60 Käynnit arvio 41 610 53 720 Käynnit arvio 115 150 104 425 Yksikköhinta € 109,34 89,87 Yksikköhinta € 37,28 38,56 Korkomenot 5 496,00 1 818,19 Korkomenot 7 328,00 2 424,26 Korkotulot -720,00 -1 986,63 Korkotulot -960,00 -2 648,84 Muut tulot -690,00 0,00 Muut tulot -920,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Peruspääomankorko 1 440,00 1 464,75 Peruspääomankorko 1 920,00 1 953,00 Yhteensä 5 526,00 1 296,31 Yhteensä 7 368,00 1 728,41 Käynnit arvio 41 610 53 720 Käynnit arvio 115 150 104 425 Yksikköhinta € 0,13 0,02 Yksikköhinta € 0,06 0,02 KAIKKI YHTEENSÄ Á 109,47 89,90 KAIKKI YHTEENSÄ Á 37,34 38,58

Tp-2014 123,25 Tp-2014 43,44 Tp-2015 127,22 Tp-2015 41,64 Ta-2016 109,47 Ta-2016 37,34 Tp-2016 89,90 Tp-2016 38,58

Asiantuntijalääkäripalvelut v. 2016 Asiantuntijahoitajapalvelut v. 2016 Nettomenot 423 407,00 362 793,14 Nettomenot 786 327,00 1 088 379,41 Vyörytyserät 105 198,46 114 548,89 Vyörytyserät 105 198,46 114 548,89 Käyttötalousmenot 528 605,46 477 342,03 Käyttötalousmenot 891 525,46 1 202 928,30 Käynnit arvio 2 680 5 783 Käynnit arvio 13 350 27 862 KAIKKI YHTEENSÄ Á 197,24 82,54 KAIKKI YHTEENSÄ Á 66,78 43,17

Tp-2014 246,32 Tp-2014 66,24 Tp-2015 191,33 Tp-2015 54,70

43

Ta-2016 197,24 Ta-2016 66,78 Tp-2016 82,54 Tp-2016 43,17 TK-SAIRAALAN YKSIKKÖHINTA V. 2016 KOTISAIRAANHOIDON YKSIKKÖHINTA V. 2016

Nettomenot 2 079 183,00 1 930 766,85 Nettomenot 1 028 205,00 938 830,22 Vyörytyserät 1 321 253,68 1 238 672,07 Vyörytyserät 163 895,29 153 461,71 Käyttötalousmenot 3 400 436,68 3 169 438,92 Käyttötalousmenot 1 192 100,29 1 092 291,93 Hoitopäivät arvio 15 510 14 239 Käynnit arvio 16 860 11 449 Yksikköhinta € 219,24 222,59 Yksikköhinta € 70,71 95,41 Korkomenot 18 320,00 6 060,64 Korkomenot 1 832,00 606,06 Korkotulot -2 400,00 -6 622,11 Korkotulot -240,00 -662,21 Muut tulot -2 300,00 0,00 Muut tulot -230,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Peruspääomankorko 4 800,00 4 882,50 Peruspääomankorko 480,00 488,25 Yhteensä 18 420,00 4 321,03 Yhteensä 1 842,00 432,10 Hoitopäivät arvio 15 510 14 239 Käynnit arvio 16 860 11 449 Yksikköhinta € 1,19 0,30 Yksikköhinta € 0,11 0,04 KAIKKI YHTEENSÄ Á 220,43 222,89 KAIKKI YHTEENSÄ Á 70,82 95,44

Tp-2014 234,12 Tp-2014 94,37 Tp-2015 251,98 Tp-2015 90,82 Ta-2016 220,43 Ta-2016 70,82 Ta-2016 222,89 Tp-2016 95,44

KOTISAIRAALAN YKSIKKÖHINTA V. 2016

Nettomenot 180 665,00 99 167,22 Vyörytyserät 27 157,31 19 171,78 Yhteensä 207 822,31 118 339,00 Käynnit arvio 2 460 3 005 Yksikköhinta € 84,48 39,38

Tp-2015 88,62 Ta-2016 84,48 Tp-2016 39,38

PSYKOSOSIAALISET PALVELUT (perheneuvola, psykologit, puheterapeutit ja kuntoutustera-pia) Nettomenot 794 188,00 709 026,21 Vyörytyserät 117 315,95 114 906,97 Yhteensä 911 503,95 823 933,18 Käynnit arvio 11 870 9 185 Yksikköhinta € 76,79 89,70

Ta-2016 76,79 Tp-2016 89,70

44

SOSIAALIPALVELUT (lv, vp ja pp)

TA2016 TP2016 TA2016 TP2016

Nettomenot 4 795 760,00 5 196 101,57 Asunnon muutos-työt

Vyörytyserät 296 340,94 296 340,94 Eurajoki 19 954,37 6 505,32 Yhteensä 5 092 100,94 5 492 442,51 Harjavalta 16 093,85 4 021,92 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Kokemäki 8 473,09 16 029,38 Korkomenot 9 160,00 0,00 Luvia 1 153,14 2 080,48 Peruspääomankorko 2 400,00 0,00 Nakkila 4 462,16 11 142,27 Yhteensä 5 103 660,94 5 492 442,51 Yhteensä 50 136,61 39 779,37

1 % Kuljetuspalvelut Muut vammaispalvelut Eurajoki 152 565,70 145 980,41 Eurajoki 66 330,73 14 785,52 Harjavalta 225 013,10 252 046,69 Harjavalta 139 429,91 14 728,54 Kokemäki 262 515,29 274 526,20 Kokemäki 146 649,58 22 620,33 Luvia 46 025,41 49 176,26 Luvia 20 305,33 4 380,47 Nakkila 166 202,86 142 713,21 Nakkila 78 513,93 36 846,53 Yhteensä 852 322,36 864 442,77 Yhteensä 451 229,48 93 361,39

17 % 9 % Henkilökohtainen apu Eurajoki 271 339,33 189 644,90 A-klinikka Harjavalta 133 463,65 300 282,39 Eurajoki 8 000,00 219,45 Kokemäki 291 193,43 309 992,83 Harjavalta 52 000,00 81 711,00 Luvia 206 262,01 23 648,65 Luvia 16 000,00 438,91 Nakkila 200 746,98 166 556,15 Nakkila 14 000,00 34 820,46 Yhteensä 1 103 005,41 990 124,92 Yhteensä 90 000,00 117 189,82

22 % Asumispalvelut Psykososiaaliset Eurajoki 184 101,63 271 330,93 Harjavalta 392 268,83 527 092,67 Kokemäki 342 934,41 396 115,15 Luvia 78 213,11 139 769,07 Nakkila 205 760,65 125 078,17 Yhteensä 1 203 278,63 1 459 385,99

24 % VPL:n mukaiset Eurajoki 166 704,23 283 793,16 Harjavalta 461 256,81 483 409,06 Kokemäki 480 058,04 555 839,92 Luvia 12 534,15 239 856,46 Nakkila 132 862,02 240 596,74 Yhteensä 1 253 415,24 1 803 495,34

25 % Lastenvalvoja Eurajoki 19 753,82 24 198,70 Harjavalta 21 458,47 31 146,10 Kokemäki 24 667,21 35 552,79 Luvia 18 350,00 13 281,10 Nakkila 16 043,72 20 305,12 Yhteensä 100 273,22 124 483,81

2 %

45

KUNTAKOHTAISET MAKSUOSUUDET Jäsenkunnan maksuosuus käynnit/hoitopäivät Käynnit/hoitopäivät

AVOHOITO v. 2016 arvio 2016 v. 2016 Lääkärinvastaanottotoiminta Eurajoki 832 008,68 1 395 326,76 7 600 10 766 Harjavalta 1 150 580,43 2 059 809,89 10 510 14 077 Kokemäki 1 258 960,51 1 669 352,19 11 500 12 752 Luvia 585 690,32 775 526,12 5 350 6 103 Nakkila 728 007,60 1 282 943,61 6 650 10 022 Yhteensä 4 555 247,53 7 182 958,57 41 610 53 720

Hammashoito Eurajoki 663 245,39 705 691,73 6 880 7 043 Harjavalta 554 311,19 528 940,74 5 750 5 285 Kokemäki 539 850,90 554 100,66 5 600 5 392 Luvia 303 666,13 280 902,98 3 150 2 798 Nakkila 450 197,09 514 683,22 4 670 5 127 Yhteensä 2 511 270,71 2 584 319,33 26 050 25 645

Muu avohoito Eurajoki 750 540,40 638 806,57 20 100 17 668 Harjavalta 1 082 869,23 1 068 953,55 29 000 28 108 Kokemäki 1 196 757,21 1 027 152,01 32 050 27 754 Luvia 597 445,09 464 787,65 16 000 13 854 Nakkila 672 125,73 684 949,58 18 000 17 041 Yhteensä 4 299 737,67 3 884 649,36 115 150 104 425

Asiantuntijalääkäripalvelut Eurajoki 173 571,94 43 086,50 880 800 15 %

Harjavalta 114 399,69 58 074,28 580 1 768 16 %

Kokemäki 126 234,14 92 811,08 640 2 213 23 %

Luvia 49 310,21 5 077,52 250 190 9 %

Nakkila 65 089,48 27 394,74 330 812 13 %

Yhteensä 528 605,46 226 444,12 2 680 5 783

Asiantuntijahoitajat Eurajoki 171 627,00 244 156,81 2 570 4 397 85 % Harjavalta 270 462,78 304 890,00 4 050 9 145 84 %

Kokemäki 289 161,44 310 715,37 4 330 7 108 77 %

Luvia 81 472,74 51 339,34 1 220 1 984 91 %

Nakkila 78 801,50 183 334,00 1 180 5 228 87 %

Yhteensä 891 525,46 1 094 435,51 13 350 27 862

46

TK-SAIRAALA hoitopäivät Eurajoki 165 321,89 29 514,59 750 118 Harjavalta 1 212 360,52 1 130 045,97 5 500 4 612 Kokemäki 1 258 650,65 1 469 078,73 5 710 5 948 Luvia 297 579,40 298 293,00 1 350 1 161 Nakkila 484 944,21 586 611,50 2 200 2 400 Yhteensä 3 418 856,68 3 513 543,79 15 510 14 239

KOTISAIRAALA käynnit Eurajoki 29 568,22 13 961,86 350 206 Harjavalta 64 205,27 114 866,34 760 1 313 Kokemäki 71 808,52 89 752,80 850 939 Luvia 10 982,48 1 141,00 130 0 Nakkila 31 257,83 47 688,93 370 547 Yhteensä 207 822,31 267 410,93 2 460 3 005

KOTISAIRAANHOITO Eurajoki 230 149,02 180 355,86 3 250 2 493 Harjavalta 332 830,89 210 052,12 4 700 2 966 Kokemäki 453 924,68 289 158,06 6 410 4 083 Nakkila 177 037,71 135 053,74 2 500 1 907 Yhteensä 1 193 942,29 814 619,78 16 860 11 449

PSYKOSOSIAALISET PALVELUT

käynnit Eurajoki 105 970,97 42 115,69 0 564 Harjavalta 384 720,71 259 528,59 0 3 665 Kokemäki 118 257,46 120 583,16 0 1 689 Luvia 122 096,99 76 906,68 0 1 046 Nakkila 180 457,82 151 305,95 0 2 221

911 503,95 650 440,07 0 9 185

47

KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ

EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ

TILINPÄÄTÖS 2015 4 008 943,93 7 024 935,81 6 901 192,81 2 470 041,39 4 321 239,11 24 726 353,05

JAKO TOIMINNOITTAIN

Avohuolto 2 844 466,53 4 018 589,25 3 667 286,24 1 732 320,49 2 542 873,72 14 805 536,23

Laitoshoito 179 115,34 1 393 018,27 1 512 585,92 216 159,86 773 678,41 4 074 557,80

Erityispalvelut:

Perheneuvola 647,20 91 643,52 258,88 48 928,32 37 149,28 178 627,20

Puheterapia 23 313,62 55 317,53 68 692,53 20 080,46 41 194,70 208 598,84

Erityispalvelut yhteensä 23 960,82 146 961,05 68 951,41 69 008,78 78 343,98 387 226,04 Osuus eläke-menoper.maksusta 22 028,01 32 775,85 -90 692,66 14 329,67 21 559,13 0,00

Sosiaalipalvelut

Lastenvalvonta 20 901,91 28 372,48 21 763,25 14 428,64 15 084,19 100 550,47 Päihde- ja mielenterve-ystyö 230 259,30 501 429,40 347 207,76 127 311,45 246 759,26 1 452 967,17

Vammaispalvelut 710 240,03 936 565,36 1 283 398,23 310 812,17 664 499,55 3 905 515,34

Sosiaalipalvelut yht. 961 401,24 1 466 367,24 1 652 369,24 452 552,26 926 343,00 5 459 032,98

Talousarvio 2016 yht. 4 010 753,33 6 607 725,34 6 870 096,55 2 447 086,52 3 686 511,27 23 622 173,01

TILINPÄÄTÖS 2016 EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ KUNTIEN MAKSUOSUU-DET YHT. 4 229 474,76 7 429 599,85 7 233 380,66 2 426 605,69 4 392 023,92 25 711 084,88

muutos Tp 2016/Tp 2015 5,50 5,76 4,81 -1,76 1,64 3,98

muutos Ta 2016/Tp 2016 5,45 12,44 5,29 -0,84 19,14 8,84

JAKO TOIMINNOITTAIN:

AVOHOITO EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ Avohoito (pl. Ham-mashuolto) 2 321 376,64 3 491 727,72 3 100 030,65 1 296 730,63 2 178 621,93 12 388 487,57

Hammashuolto 705 691,73 528 940,74 554 100,66 280 902,98 514 683,22 2 584 319,33

AVOHOITO YHTEENSÄ 3 027 068,37 4 020 668,46 3 654 131,31 1 577 633,61 2 693 305,15 14 972 806,90

Koti- ja sairaalatoiminta EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ

Kotisairaanhoito 180 355,86 210 052,12 289 158,06 0,00 135 053,74 814 619,78

Kotisairaala 13 961,86 114 866,34 89 752,80 1 141,00 47 688,93 267 410,93

Terveyskeskussairaala 29 514,59 1 130 045,97 1 469 078,73 298 293,00 586 611,50 3 513 543,79 KOTI- JA SAIRAALATOI-MINTA YHT. 223 832,31 1 454 964,43 1 847 989,59 299 434,00 769 354,17 4 595 574,50

ERITYISPALVELUT EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ Psykososiaaliset palve-lut*) 42 115,69 259 528,59 120 583,16 76 906,68 151 305,95 650 440,07 ERITYISPALVELUT YH-TEENSÄ 42 115,69 259 528,59 120 583,16 76 906,68 151 305,95 650 440,07

*) perheneuvola, psykologit, puheterapia, kuntoutussuunnittelija ja -ohjaaja

SOSIAALIPALVELUT EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ

Lastenvalvonta 24 198,70 31 146,10 35 552,79 13 281,10 20 305,12 124 483,81

Kuljetuspalvelut 145 980,41 252 046,69 274 526,20 49 176,26 142 713,21 864 442,77

Henkilökohtainen apu 189 644,90 300 282,39 309 992,83 23 648,65 166 556,15 990 124,92

Asumispalvelut/mt 271 330,93 527 092,67 396 115,15 139 769,07 125 078,17 1 459 385,99

Asumispalvelut/vpl 283 793,16 483 409,06 555 839,92 239 856,46 240 596,74 1 803 495,34

Asunnon muutostyöt 6 505,32 4 021,92 16 029,38 2 080,48 11 142,27 39 779,37

Muut vammaispalvelut 14 785,52 14 728,54 22 620,33 4 380,47 36 846,53 93 361,39

A-klinikka 219,45 81 711,00 0,00 438,91 34 820,46 117 189,82 SOSIAALIPALVELUT YH-TEENSÄ 936 458,39 1 694 438,37 1 610 676,60 472 631,40 778 058,65 5 492 263,41

48

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma


TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

Toimintatuotot Myyntituotot 28 222 324,30 27 151 225,42 Maksutuotot 2 798 880,30 2 254 031,37 Tuet ja avustukset 117 881,15 169 969,03 Muut toimintatuotot 242 332,39 252 582,76TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 31 381 418,14 29 827 808,58

Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -10 448 993,91 -10 941 937,20 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 304 843,71 -2 370 840,56 Muut henkilösivuk -614 046,51 -594 515,06 Palvelujen ostot -10 177 649,42 -10 349 722,00 Aineet, tarvikkeet ja ta -2 267 331,57 -2 343 019,04 Avustukset -1 579 669,33 -1 610 384,65 Muut toimintakulut -1 586 018,41 -1 193 918,59TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -28 978 552,86 -29 404 337,10

TOIMINTAKATE 2 402 865,28 423 471,48

Rahoitustuotot ja -menot Korkotuotot 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 13 244,22 7 239,93 Korkokulut -14 820,69 -44 709,21 Muut rahoituskulut -12 537,15 -15 691,26RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTE -14 113,62 -53 160,54

VUOSIKATE 2 388 751,66 370 310,94

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukais -290 534,87 -313 404,78 ArvonalentumisetSatunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulutSatunnaiset erät yhtee 0,00 0,00

TILIKAUDEN TULOS 2 098 216,79 56 906,16

Poistoeron lisäys(-)/vähennys (+)Varausten lisäys (-)/vähennys (+)Rahastojen lisäys (-)/vähennys(+)TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 098 216,79 56 906,16

49

3.2 Rahoituslaskelma

KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

TULORAHOITUS Vuosikate 2 388 751,66 370 310,94 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00TULORAHOITUS YHTEENSÄ 2 388 751,66 370 310,94

Investoinnit Investointimenot -214 397,32 -292 433,33 Rahoitusomaisuudet investointeihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 0,00 0,00INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -214 397,32 -292 433,33

TOIMINNAN JAINVESTOINTIEN RAHAVIRTA 2 174 354,34 77 877,61

RAHOITUKSEN RAHAVIRTALainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 205 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 104 052,77 -254 166,68 Lyhytaikaisten lainojen muutokset -1 573 160,59 -461 686,89Lainakannan muutokset yhteensä -2 677 213,36 -510 853,57Oman pääomamuutokset 0,00 0,00 0,00 0,00Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien -15 698,63 -21 392,03 Vaihto-omaisuuden muutos 9 492,77 20 706,35 Saamisten muutos 889 882,89 634 294,99 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen -392 197,49 -187 687,74Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 491 479,54 445 921,57RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -2 185 733,82 -64 932,00

RAHAVAROJEN MUUTOS -11 379,48 -11 379,48 12 945,61 12 945,61

Rahavarat 31.12. 16 955,02 28 334,50 Rahavarat 01.01 28 334,50 15 388,89Rahavarojen muutos -11 379,48 12 945,61

50

3.3 Tase KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

TASE

VASTAAVAA 2016 2015 VASTATTAVAA 2016 2015

PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA

Aineettomat hyödykkeet Sidottu pääoma

Aineettomat oikeudet 119 610,60 135 806,08 Peruspääoma 1 234 201,67 1 234 201,67

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 119 610,60 135 806,08 Sijoitusrahasto 16 451,48 16 451,48

Ed. tilikausien yli-/alijäämä -1 601 165,29 -1 658 071,45

Aineelliset hyödykeet Tilikauden yli-/alijäämä 2 098 216,79 56 906,16

Maa- ja vesialueet 8 998,05 8 998,05 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 747 704,65 -350 512,14

Rakennukset 2 612 738,38 2 732 335,38

Kiinteät rakenteet ja laitteet 298 120,26 225 333,47 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Koneet ja kalusto 12 240,76 25 372,62 Muut valtion toimeksi-

Keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00 antojen pääomat 42 545,20 58 243,83

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 932 097,45 2 992 039,52

VIERAS PÄÄOMA

Sijoitukset Pitkäaikainen

Muut osakkeet ja osuudet 20 951,48 20 951,48 Lainat 230 454,52 1 130 340,61

Sijoitukset yhteensä 20 951,48 20 951,48 Siirtovelat 0,00 0,00

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 3 072 659,53 3 148 797,08 Pitkäaikainen yhteensä 230 454,52 1 130 340,61

TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lyhytaikainen

Muut valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Lainat rah. ja vak.laitok. 1 336 558,57 3 113 885,84

TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEE 0,00 0,00 Ennakkomaksut 0,00 0,00

Ostovelat 1 201 589,46 1 285 921,33

VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut velat 505 412,52 548 575,89

Vaihto-omaisuus Siirtovelat 2 002 312,83 2 283 310,62

Aineet ja tarvikkeet 148 586,10 158 078,87 Lyhytaikainen yhteensä 5 045 873,38 7 231 693,68

Vaihto-omaisuus yhteensä 148 586,10 158 078,87 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 5 276 327,90 8 362 034,29

Pitkäaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 066 577,75 8 069 765,98

Myyntisaamiset 0,00 0,00

Muut saamiset 0,00 44 520,64

Pitkäaiset saamiset yhteensä 0,00 44 520,64

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 3 360 000,23 4 209 670,66

Muut saamiset 247 599,45 275 973,89

Siirtosaamiset 220 777,42 204 390,34

Saamiset yhteensä 3 828 377,10 4 690 034,89

Rahat ja pankkisaamiset 16 955,02 28 334,50

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEEN 3 993 918,22 4 920 968,90

VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 066 577,75 8 069 765,98

51

4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Liitetieto 1) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden arvotus

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen

hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Rahoitusosuuksia

ei ole saatu.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.

Poistosuunnitelma uudistettiin 1.1.2013 alkaen Kilan ohjeiden mukaiseksi. Poistosuunnitelman

mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetietokohdassa,

suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.

Sijoitusten arvostus

Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon.

Vaihto‐omaisuuden arvostus

Vaihto‐omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Rahoitusomaisuus arvostus nimellisarvoon

Johdannaissopimusten käsittely

Ei ole

Avustusten käsittely

Ei ole

Liitetieto 2) Tuloslaskelman esittämistavan muutos

Ei ole

Liitetieto 3) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut

Luottotappioksi kirjattuja saatavia kirjattu tuloksi vähäinen määrä.

Liitetieto 4) Edellisten tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tilikaudet ovat vertailukelpoisia

Liitetieto 5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset

Määräaikaisesta kuntoutustuesta johtuva palkan takaisinperintä € 6.767,89 on

kirjattu vuodelle 2016 koska tieto saatu Kevasta vasta maaliskuuss 2016.

Liitetieto 6) Yksittäiseen tase‐erään sisältyvät osat, jotka koskevat useaa tase‐erää

Ei ole

Liitetieto 7) Valuuttamääräiset erät Ei ole

52

4.2 Tuloslaskelman liitetiedot

Liitetieto 8) Kuntayhtymän toimintatuotot

Toimintatuotot

2016 2015

Jäsenkuntien maksuosuudet 25 710 723,70 25 024 593,03

Muut myyntituotot 2 511 600,60 2 126 632,39

Maksutuotot 2 798 880,30 2 254 031,37

Tuet ja avustukset 117 881,15 169 969,03

Muut tuotot 242 332,39 252 582,76

Yhteensä 31 381 418,14 29 827 808,58

Liitetieto 9) Verotulojen eritttely

Ei ole

Liitetieto 10) Valtionosuuksien erittely

Ei ole

Liitetieto 11) Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät

Ei ole

Liitetieto 12) Suunnitelman mukaiset poistoajat 1.1.2013 lukien

Poistomenetelmä Poistoaika

Aineettomat hyödykkeet

a. aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta

b. Muut pitkävaikutteiset menot

* perustamis‐ ja järjest.menot tasapoisto 2 vuotta

* tutkimus‐ ja kehittämismenot tasapoisto 2 vuotta

* atk‐ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta

* muut tasapoisto 2 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat

* Hallinto‐ ja tstorak, kivinen tasapoisto 40 vuotta

* Sairaalarakennukset,kivinen tasapoisto 40 vuotta

Kiinteät rakenteet ja laitteet

* kadut, tiet ja sillat (parkkipaikka) tasapoisto 15 vuotta

* Puh.verkko, keskusasema,alak. tasapoisto 10 vuotta

* Muut kiint. Kon.,laitt. Ja rakenteet tasapoisto 10 vuotta

Koneet ja kalusteet

* Muut kevyet koneet tasapoisto 5 vuotta

* Sairaala‐,terveydenhuolto yms.lait. tasapoisto 5 vuotta

* ATK‐laitteet tasapoisto 3 vuotta

* Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet

* Arvo‐ ja taide‐esineet ei poistoa

* Osakkeet ja osuudet ei poistoa

Aktivointiraja 25 000 €

53

Liitetieto 13) Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten

investointien vastaavuus

Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2015‐2019

Viiden vuoden keskiarvo

Suunnitelman mukaiset poistot 298 153,00

Poistonalaisten investointien omahankintameno 216 366,00

Ero (€) 81 787,00

Poikkeama (%) 37,80

Liitetieto 14) Tuottoihin ja kuluihin sisältyvät pakollisten varausten muutokset

Ei ole

Liitetieto 15) Pysyvien vastaavien hyödykkyiden myyntivoitot ja ‐tappiot

Ei ole

Liitetieto 16) Muihin rahoitustuottoihin sisältyvät tuotot jotka saatu muista yhtiöistä

2016 2015

Osinkotuotot 4 455,00 3 118,50

Liitetieto 17) Poistoeron muutokset

Ei ole

5. Tasetta koskevat liitetiedot

5.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Liitetieto 18) Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet kuluksi kirjaamattomat menot

ja pääoma‐alennukset

Ei ole

Liitetieto 19) Arvonkorotusten periaatteet ja arvon määritysmenetelmät

Ei ole

Liitetieto 20) Aktivoidut korkomenot

Ei ole

54

Liitetieto 21) Pysyvien vastaavien tase‐eräkohtaiset tiedot

Liitetieto 22‐24) Omistukset muissa yhteisöissä

Ei ole

Liitetieto 25) Saamisten erittely

Ei ole

Liitetieto 26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

Siirtosaamiset

2016 2015

Pitkäaikaiset siirtosaamiset

Siirtosaamiset 0,00 44 520,64

Pitkäaikaiset siirtosaamiset yht.

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Tulojäämät

Kelan korvaus työterv.huollosta 50 000,00 60 000,00

Lääkäreiden koulutuskorvaukset 53 973,00 78 147,13

Muut tulojäämät 116 804,42 66 243,21

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yht. 220 777,42 204 390,34

55

Liitetieto 27)

Rahoitusarvopaperit

Ei ole

5.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Liitetieto 28)

Oman pääoman erittely

Oma pääoma 2016 2015

Peruspääoma 1.1. 1 234 201,67 1 234 201,67

Lisäykset 0,00 0,00

Vähennykset

Peruspääoma 31.12. 1 234 201,67 1 234 201,67

Muut rahastot 16 451,48 16 451,48

Rahaston pääoma 1.1.

Siirrot rahastoon

Siirrot rahastosta

Rahaston pääoma 31.12. 16 451,48 16 451,48

Edellisten tilikausien alijäämä 1.1. ‐1 601 165,30 ‐1 658 071,45

Siirto vahinkorahastoon

Edellisten tilik. Virheiden oikaisu 0,00 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. ‐1 601 165,30 ‐1 658 071,45

Tilikauden yli‐/alijäämä 2 098 216,79 56 906,15

Oma pääoma yhteensä 1 747 704,64 ‐350 512,15

Peruspääoman jakautuminen kunnittain

Asukasluvut 1.1.2012

Peruspääoma 31.12.16 Omistusosuus%

Eurajoki 5 844 237 656,56 19,26

Harjavalta 7 504 302 919,12 24,54

Kokemäki 7 922 325 963,91 26,41

Luvia 3 353 136 376,00 11,05

Nakkila 5 780 231 286,00 18,74

Yhteensä 30 403 1 234 201,59 100

Kuntayhtymällä on Finda Oy:n osakkeita 4455 kpl joille on avattu sijoitusrahasto

taseeseen. Niiden arvo jakaantuu kuntien kesken seuraavasti:

Harjavalta 11 711,22

Nakkila 4 740,26

Yhteensä 16 451,48

56

Liitetieto 29)

Erittely poistoeroista

Ei ole

Liitetieto 30)

Pitkäaikaiset velat

Pitkäaikainen vieras pääoma

velat jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin kuin

viiden vuoden kuluttua tilinpäätöksestä

2016 2015

Lainat rahoitus ja vak.laitoksilta 0,00 18 636,30

Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00

Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00

Yhteensä 0,00 18 636,30

Liitetieto 31)

Liikkeeseen laskutut joukkovelkakirjalainat Ei ole

Liitetieto 32)

Erittely pakollisiin varauksiin merkityistä eristä Ei ole

Liitetieto 33)

Pitkä‐ ja lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille ja kuntayhtymille Ei ole

Liitetieto 34)

Sekkilimiitti

Sekkilimiitti

2016 2015

Luotollisen sekkitilin limiitti 31.12 4 500 000,00 4 500 000,00

Liitetieto 35)

Vuokrakohteen lunastusvelka

Ei ole

Liitetieto 36)

Muut velat ‐erän jakautuminen liittymismaksuihin ja muihin velkoihin

Ei ole

57

Liitetieto 37)

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Lyhyaikaiset siirtovelat

2016 2015

Tuloennakot

Menojäämät

Palkkojen ja henk.kust. jaksotus 1 897 644,84 2 275 569,80

Korkojaksotus 1 263,56 7 740,82

Muut menojäämät 103 404,43 0,00

Yhteensä 2 002 312,83 2 283 310,62

Liitetieto 38)

Taseen ulkopuolella olevat huollettavien varat

Ei ole

Liitetieto 39)

Elatustuen takautumissaatavien rahoitusomaisuuden saamisiin kirjattu määrä

Ei ole

6. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitteet Liitetieto 40)

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin

Ei ole Liitetieto 41‐

43)

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Ei ole

Liitetieto 44)

Leasing‐vastuut

Leasing‐vastuiden yhteismäärä

2016 2015

Seuraavalla kaudella maksettavat 263 117,03 254 352,76

Myöhemmin maksettavat 291 600,17 365 794,43

Yhteensä 554 717,20 620 147,19

Liitetieto 45)

Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

Ei ole

Liitetieto 46)

Muut vastuusitoumukset

Ei ole

Liitetieto 47)

Muut taloudelliset vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen

Ei ole

58

7. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat

liitetiedot

Liitetieto 48)

Henkilöstön lukumäärä osastoittain

Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016

2016 2015

Vakinaiset 250 254

Määräaikaiset 46 64

‐ joista työllistettyjä 0 0

Yhteensä 296 318

Liitetieto 49a)

Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja puolueelle tai puolueyhdistykselle

tilitetyt luottamushenkilömaksut

Puolueyhdistys 2016 2015

Eurajoen Sosiaalidemokraatit 207,00 243,00

Harjavallan Sosiaalidemokraatit 283,50 310,50

Kokemäen Sosiaalidemokraatit 175,50 216,00

Luvian Työväenyhdistys 22,50 9,00

Nakkilan Työväenyhdistys 190,00 199,00

Eurajoen Kokoomus 27,00 18,00

Harjavallan Kokoomus 108,00 175,50

Luvian Kokoomus 121,50 182,25

Nakkilan Kokoomus 76,50 74,25

Eurajoen Keskustapuolue 183,60 183,60

Suomen Keskustan Kokemäen kunnallisjärjestö 204,75 243,00

Keskuspuolueen Luvian kunnallisjärjestö 72,00 63,00

Keskustan Nakkilan kunnallisjärjestö 108,00 144,00

Vasemmistoliitto Harjavallan yhdistys 216,00 279,00

Vasemmistoliitto Nakkilan yhdistys 36,00 18,00

Vasemmistoliitto Kokemäen osasto 18,00 0,00

Luvian Perussuomalaiset 27,00 18,00

Nakkilan Perussuomalaiset 18,00 27,00

Yhteensä 2 094,85 2 403,10

Liitetieto 50)

Tilintarkastajan palkkiot

2016 2015

BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot 5 877,85 5 170,75

Tilintarkastajan lausunnot 736,60 0,00

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 2 481,50 2 340,00

Muut palkkiot 0,00 0,00

Yhteensä 9 095,95 7 510,75

59

8. Kirjanpitokirjat, tositelajit ja tositteet

Tilikaudella 1.1.–31.12.2016 olivat käytössä seuraavat kirjanpitoaineistot.

Tasekirja sidottuna paperisena

Tilinpäätöserittelyt sidottuna paperisena

Peruskirjanpito/päiväkirja sähköisesti

Pääkirjanpito/pääkirja sähköisesti

Tositteisto paperisena

Osakirjanpitojen tapahtumaluettelot

Palkkakirjanpito, käyttöomaisuuskirjanpito paperisena

Myyntireskontran tositteet paperisena tulosteet sähköisesti

Ostoreskontran tositteet paperisena tulosteet sähköisesti

Sähköisesti kolmella eri medialla eli cd‐tallenne, muistitikku ja g‐asema.

Tilikaudella 01.01.–31.12.2016 olivat käytössä seuraavat tositelajit

ALKUSA Alkusaldot

BUD Talousarvio

EFFIHA Effica, KASSA

KOMTOS Käyttöomaisuus

MATKAT Populus Matkat

MUIST0 Saatavien poistot

MUIST1 Muistiotositteet 1

MUISTP Muistiotositteet, tilinpäätös

OMAKS2 Ostoresk.man.maksut

OMAKSU Ostoreskontra maksut

OSTOT Ostolaskut

PALKAT Palkkatositteet

PANKKI Pankkien tiliotteet

SISLAS Sisäiset laskut Proe

VARLAA Varasto, Sonet

YMR01 Ennakkomaksut

YMR10 MR Laskulaji 10 Pegasos potilaslaskutus

YMR11 MR Laskulaji 11 Pegasos vuodeosastolaskutus

YMR12 MR Laskulaji 12 Pegasos työterveyshuollon laskutus

YMR13 MR Laskulaji 13 Pegasos kotisairaanhoidon laskutus

YMR14 MR Laskulaji 14 Pegasos kuntalaskutus

YMR20 MR Laskulaji 20 Effica hammashuollon laskutus

YMR30 MR Laskulaji 30 Pro eLaskutus

YMRHYV MR hyvityslask kuitt

YMRMAN MR Manuaalisuorituks

YMRVII MR Viitesuoritukset

60

ALLEKIRJOITUKSET

TILINPÄÄTÖS 31.12.2016

TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

Harjavalta, 21.3.2017

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Harjavallassa, _____ ._____ .2017

BDO Audiator Oy, JHTT –yhteisö

Hannu Laurila

JHTT

61

Documents

1. TOIMINTAKERTOMUS 2...4 Toimielinten poliittiset voimasuhteet valtuustokaudella 2013-2016 Puolue Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tark.lautakunta SDP 6 3 2 KESK 6 3 2 KOK 5 2 1 …