KULTAISET VUODET 5 - doc.mediaplanet.comdoc.mediaplanet.com/all_projects/5168.pdf · luiden johtaja Arja Peiponen huo-mauttaa alkuun, että jopa 70 % yli 75-vuotiaista pärjää hyvin

KU

VA

: P

AN

TH

ER

ME

DIA

.NE

T

ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE

Tärkeä terveysTunnista suolisto- syövän oireet

Hyvä ulkonäköHammasimplantilla kaunis hymy

Ravinto ja ravintolisätAivot ja nivelet tarvitsevat antioksidantteja

AK

UV

AK

: P

AT

HE

NT

NR

ME

DA

.NIAI

ET

Uudistus: Hoivatyö kehittyy vastaamaan asiakkaan tarpeita.

EDESSÄ AKTIIVISIA JA ONNELLISIA

VUOSIA!Mirja PyykköTyöelämän jälkeen antoisia ihmiskontakteja

Urpo MartikainenHarrastus tärkeäksi osaksi elämää

TERVEELLISEEN ELÄMÄÄN

TERVEELLISEEN

5ASKELTA

KULTAISET VUODET

KÄÄNTÄMÄLLÄ LEHDEN SAAT LUKEA MYÖS

AIHEESTA ”PERHEEN

HYVINVOINTI”!

HUOMIO

2 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU

HAASTEITA

En muuttunutkaan eläkeläiseksi

Ateria- ja kauppakassi-palvelut

pääkaupunkiseudullaAsiakaspalvelu p. 020 581 3660

Vapaita palveluasuntojaHelsingissä, Mäntsälässä,

Kuopiossa ja Nokialla,myös lyhytaikaista

palvelukotiasumistaAsiakaspalvelu p. 044 278 6897

www.mainiovire.fi

Turvapuhelinpalvelutvaltakunnallisesti

Asiakaspalvelu p. 020 581 3480

Meillä oli isäni kanssa tapana kävellä aamuisin Oulun kaduil-la näyteikkunoita katsellen. Eräänä aurinkoisena sunnuntai-na vastaan tuli vanha, mustatakkinen nainen; niskassaan nuttura, kädessään yhden neilikan paketti.

Ihailin verkkaan kulkevan nai-sen seesteistä hymyä ja jäin huokaisten odottamaan omaa vanhenemistani, johon uskoin tuon seesteisyyden kuuluvan. Aikaa olisi 70 vuotta, olin tuol-loin 6-vuotias.

Vanhenemista omaan tahtiin

1Nyt, kun tuohon maaliin on enää reilut kymmenen vuot-

ta, olen niittinilkkureissani, mini-hameessani ja levottomana pyöri-vissä ajatuksissani yhtä kaukana tuosta seesteisyydestä kuin vuon-na 1952. En siis olekaan syntynyt uudeksi ihmiseksi, seestyneeksi eläkeläiseksi! Samat onnen ja on-nettomuuden syyt; keskeneräiset työt, huolet lähimmäisistä, onni rakkaudesta ja pelko menettämi-sestä tekevät etenemisestä puoli-juoksua nuoruusvuosien tapaan. En tunnista itseäni myöskään niis-tä uutisista, joissa ikääntyneistä on tullut pelkästään päivävaippo-jen suurkuluttajia, yhteiskunnan menoeriä, joille ei tunnu löytyvän sponsoria.

Tunnen aina olevani sama ka-dunkulkija, tekemässä asioita, joi-hin ei koskaan aiemmin ole ollut aikaa. Lorvimassa kaupungilla,

nuorisopuodissa, taidenäyttelyssä tai antiikkiliikkeessä. Seisomassa määräämättömiä aikoja koirapuis-tossa, vaihtamassa ajatuksia puis-ton ainoan naispapin kanssa, jolla on iäkäs koira ja pieni vauva.

Valitse itseäsi miellyttävät kontaktit

2 Työelämän jälkeen ihmiskon-taktit muuttuvat täydellisen

vapaaehtoisiksi. Sen vuoksi ne ovat kai niin antoisia, vailla paineita sii-tä, kuka suosii ketäkin, kuka hyö-dyntää toista. Voimme tehdä tutta-vuutta iästä, asemasta tai varalli-suudesta riippumatta. Ensim- mäisenä mielenkiinnon herättää olemisen tai tekemisen taito, vii-meiseksi keskustellaan siitä, kuka tai mikä sinä olet. Kun juttu alkaa tympäistä, pujotamme hihnan koi-ramme kaulaan ja suljemme por-tin.

Olen kuullut monien kiireisestä työelämästä eläkkeelle jääneiden johtajien surevan etäisiksi jäänei-tä välejä lastensa kanssa. Kun eläk-keellä olisi aikaa, ei ole enää tar-peeksi yhdistäviä asioita. Lasten-lasten kohdalla elämän ovet ovat vielä auki! Meitä tarvitaan lastem-me tai lastenlastemme arjen ulko-puolisiksi aikuisiksi.

Vertailevassa pohjoismaisessa nuorisotutkimuksessa todettiin, että suomalaislasten välit van-hempiinsa ovat heikommat kuin muissa pohjoismaissa. Lapset kär-sivät siitä, että vanhemmille kel-paavat vain hyvät uutiset. Epäon-nistumisista ei uskalleta kertoa ja välit vanhempiin käyvät vähitel-len etäisiksi. Puolueettoman kuu-lijan ja tukijan paikan voisivat täs-sä ottaa isovanhemmat.

Vaikuta itse vanhuuteesi

3Vanhuuttaan ei voi ennustaa, mutta siihen voi vaikuttaa.

Jos terveyttä riittää, asun mielellä-ni kotona – missä ikinä se onkaan! Jos sairaudet tai dementia iskevät, toivoisin saavani hoitopaikan pie-nimuotoisesta hoitokodin huo-neesta, johon mahtuvat valokuvat lapsista ja miehestä, ja tietenkin koirasta. Toivoisin valon vilkkuvan mielessäni niin, että pystyn esittä-mään tämän toiveen ja vapautta-maan omaishoitajan raskaasta taa-kasta. Kaikki ovat tervetulleita kat-somaan! Joko katselen heitä tuntevin tai vierain silmin, mutta tapaamiset ovat tärkeitä hetkiä molemmissa tilanteissa. Sen ym-märsin äitini dementoituneesta katseesta ja kosketuksesta.

“Työelämän jäl-keen ihmiskon-taktit muuttuvat täydellisen va-paaehtoisiksi. Sen vuoksi ne ovat kai niin an-toisia, vailla pai-neita siitä, kuka suosii ketäkin, kuka hyödyntää toista.”

Mirja PyykköEläkeläinenKUVA: JOSKA PYYKKÖ

“Moni pitää apuväli-neisiin turvautumista jotenkin nolona. Niihin kannattaisi suhtautua kuten mihin tahansa kaikenikäisten käyttä-mään laitteeseen.”

Sirkka-Liisa KiveläProfessori, geriatrian erikoislääkäri

SUOSITTELEMME

SIVU 10

Liikunta on ikääntyville välttämätöntä p. 71. Liikunnan voi aloittaa iäkkäänäkin, vaikka sitä ei olisi harrastanut koskaan.

Lääkekello p. 102. Kello muistuttaa lääkkeiden ottamisesta ääni- ja valomerkein.

KULTAISET VUODET N:O 3 KESÄKUU 2010Julkaisija:Suomi Mediaplanet OyUnioninkatu 18, 00130 Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli AsikainenToimituspäällikkö:Eveliina HämäläinenLayout: Lii TreimannBusiness Developer: Edvard Groundstroem

Vastuussa tästä numerostaProjektipäällikkö: Anu Turkia-RachadPuhelin: 09-565 84 023S-posti: [email protected]

Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä 12.6.2010

[email protected]

Autamme lukijoitamme onnistumaan!

Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteis-työkumppaneilleen uusia asiakkaita. Kon-septimme perustuu korkealaatuiseen toi-mitukselliseen sisältöön, joka saa lukijam-me toimimaan.

Kotihoito Aamu-Rusko Oy tarjoaa am-mattitaitoista hoivapalvelua vauvoista vanhuksiin. Olemme tehneet hoito-työtä pääkaupunkiseudulla jo vuodesta 1993 alkaen. Kaikki hoitajat ovat tut-kinnon omaavia ja vakuutettuja. Työtä teemme kaikkina vuoden päivinä klo. 7-21 välillä. Kartoitamme mielellämme avun tarpeenne, soittakaa ja sopikaa kotikäynti palveluohjaajamme kanssa.

Kotihoito Aamu-Rusko

Puhelin arkisin ma-to klo. 7-15 ja pe 7-13 09 -5862522 [email protected]

www.saunalahti.fi/anneran/aamurusko.html

ILMOITUSLIITE · 3TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU

SATO SenioriKoti –hyvää asumista ja huolenpitoa

SATO-Asuntopalvelu, puhelin 0201 34 4301, Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki sato.fi

Töölö, Villa Sten Pohjois-Haaga

Diakonissalaitoksen sairaalaan

Diakonissalaitoksen sairaalaan

INSPIRAATIO

www.debora.fi

Tiedustelut:Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200Debora Kotihoito 09-45590096Debora Fysio 09-8631122

Lämminhenkisiä hoiva- ja kuntoutuspalveluita ikääntyneilleTarjoamme monipuolisia hoiva- jakuntoutuspalveluita vanhuksille,pitkäaikaissairaille ja veteraaneille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arki-elämän ja itsenäisen selviytymisentueksi, tai tule jakamaan kanssam-me virikkeiden rikastuttamaa arkeaHoivakoti Harmoniassa.

VINKKI

Eläkeiässä ihminen voi kes-kittyä omavalintaisiin ih-

missuhteisiin, eivätkä kontaktit enää määräydy työn mukaan. Isovanhemman rooli lastenlas-ten elämässä korostuu jos ja kun hänellä on aikaa ja mahdollisuus viettää aikaa lasten kanssa. Iso-vanhempien merkitys voi olla lapselle todella tärkeä. He voivat olla jopa lapsen läheisin aikuis-kontakti vanhempien ollessa joskus kiireisiä työssäkäynnin ja arjen pyörittämisen kanssa.

NAUTI LÄHEISTESI SEURASTA!

KUVA: PANTHERMEDIA.NET


AJASSA

Helsingin kaupungin vanhuspalve-luiden johtaja Arja Peiponen huo-mauttaa alkuun, että jopa 70 % yli 75-vuotiaista pärjää hyvin ilman kunnan palveluita tai hoivapalvelui-ta ylipäätään. Tutkimusten mukaan suurin osa ikääntyvistä haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään.

Löydät sopivan muodon - panosta ennaltaehkäisyynKaupungin puolesta tehdään jat-kuvasti töitä sen eteen, että jokai-nen saa omaan tilanteeseen sopi-van asumisen muodon ja tarpei-taan vastaavan hoidon.

Lisääntynyt ja useimmiten tar-jottava hoitomuoto on kotihoito, jo-ka tarkoittaa apua kotona niissä ar-kipäivän tehtävissä joista vanhus ei enää itse selviydy. Helsingissä ei ole rajoitteita esimerkiksi sille, kuinka monta kertaa päivässä kotihoita-ja käy hoidettavan luona. Kotihoito mahdollistaa asumisen kotona jopa elämän loppuun saakka.

– Helsinki lisää myös omaishoi-

don tukea ja kaikki jotka täyttävät kriteerit, voivat saada omaishoidon palveluita, huomauttaa Peiponen.

Myös ennaltaehkäiseviin ja kun-touttaviin palveluihin, joita ei aikai-semmin ole ollut juuri ollenkaan, pa-nostetaan nykyään todella paljon.

Seuraa ja turvaa senioriasumisestaVanhuksen ympärivuorokauti-sen hoivan tarve arvioidaan sijoi-tusjärjestelmällä. Selvitys perus-tuu toimintakyvyn arvioimiseen sekä kotitilanteen ja läheisten ti-lanteen arviointiin. Helsingissä on neljä SAS –työparia (lyhenne tulee sanoista selvitys, arviointi ja sijoi-tus) ja ne koostuvat ylilääkäristä ja sosiaali- ja lähityön päälliköstä. Tä-män selvityksen perusteella pää-tetään kotihoidon tai ympärivuo-rokautisen asumisen tarve.

Mikäli ihminen haluaa enem-mänkin seuraa ja turvaa, eikä ole vä-littömässä hoivan tarpeessa, on se-nioriasuminen yleisin vaihtoehto. Tätä mahdollisuutta kaupunki ei tue ja rahoitus on omalla vastuulla. Seni-

oriasunnot ovat yksityisiä ja niitä on tarjolla runsaasti. Asumismuotona voi olla vuokra-asunto, asumisoike-usasunto tai omistusasunto.

On sanomattakin selvää, että ny-kyinen taloustilanne ja vanhene-van väestön hoidon tarve on haas-tava yhtälö. Peiponen kertoo, että sosiaalitoimen vanhuspalveluiden budjetti tulee olemaan ensi vuon-na tämänvuotista pienempi.

Painetta on muuttaa laitosmai-suutta kohti palveluasumista ja li-sätä joitain kotihoidon palveluita, sekä osittain myös henkilöstömää-rää. Jo nyt Helsingin terveys- ja so-siaalipalveluiden osuus on 60 pro-senttia koko kaupungin budjetista ja Peiponen näkee epätodennäköi-senä että tämän osa budjetissa tuli-si kasvamaan. Tulevaisuudessa asi-akkaiden osuus palveluiden rahoi-tuksesta todennäköisesti kasvaa.

– Ihmiset ovat nykyään myös ha-lukkaita panostamaan omiin hoi-vajärjestelyihinsä ja he ovat myös valmiita maksamaan niistä.

Peiponen arvioi, että tulevaisuu-dessa osalla työikäisistä on mah-dollisuus ottaa esimerkiksi hoi-tovakuutus vanhuuden vaivojen varalle, myös muunlaiset rahoi-tuksen mahdollisuudet ovat li-sääntymässä.

Arja PeiponenHelsingin kaupungin vanhuspalveluiden johtaja

KUVA: HELSINGIN

KAUPUNGIN

SOSIAALIVIRASTON

ARKISTO

ARVOKAS JA RAKAS KOTI - KAIKILLE

KATI HUURTELA

[email protected]

Kysymys: Mihin suuntaan vanhuusiän asumisen eri mah-dollisuudet kehittyvät?

Vastaus: Asumisen laa-tua kehitetään siten, että jokai-nen saisi tarvettaan vastaavan asuinratkaisun. Ihmiset halu-avat panostaa miellyttävään vanhuusiän asumiseen.

Invalidiliiton Asumispalvelut Oy,Mannerheimintie 107, 00280 Helsinkipuh. (09) 613 191 www.validia.fi

IIkkkkkkkkääääääääiiiiiiihhhhhhhmmmmmmmmmiiiiissssssssseeeeeennnnnnnn iiiiiiiiillllllllllllooooooooooookkkkkkkkkkkssssssssssiiiiiiiiiii jjjjjjjjjaaaaaaaaa eeeeeeeeedddddddddddduuuuuuuuuuuuuuukkkkkkkkkkkkkksssssssssssssssiiiiiiiiii

Validia-vanhuspalvelut

Palvelemme puhelimitse arkisin klo 9.00 - 17.00.Puhelin: 045 635 5210

Sähköposti: [email protected]: www.aurinkoiset.fi

Kotihoito Aurinkoiset on pääkaupunkiseudulla toimiva kotipalvelu- ja kotisairaanhoitoyritys. Asiakkaitamme ovat muun muassa ikääntyvät, toimintarajoitteiset, omaishoita-ja- ja lapsiperheet.

Tarjoamme palvelu- ja hoitoratkaisuja eri elämänvaihei-siin ja -tilanteisiin: kertaluonteisista käynneistä jatkuviin, muutamista tunneista jopa ympärivuorokautisiin (24h) palvelusuhteisiin.

HYVÄ PERUSTA

KOISK JULKAISU

HYVYY ÄÄÄV PPERERERRUSTAT

1ASKEL

www.hoiva.fi Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy

Turvallista asumista ja kuntouttavaa hoivaa

Palveluohjaajamme neuvoo numerossa 09-7750 5980

Kotikallion Hoivakodissa Hoivakoti Scillassa

Lyhytaikaisia hoiva- ja kuntoutusjaksoja


Monet suomalaiset yksityisten hoivapalveluiden tarjoajat ovat siirtyneet konseptoimaan palve-luitaan ja kehittämään asiakkail-le heidän tarpeitaan vastaavia palveluita.

Muilta mallia parempaan ihmiskohtaamiseenEräässä hoivakodissa on otettu mallia mm. Tanskasta suunnitel-taessa asukkaiden hoitoa ja huo-lenpitoa sekä heidän aktiivista kohtaamistaan arkipäivän tilan-teissa. Hoitohenkilökunnan lähesty-misen näkökulma asukkaisiin on nähdä asiakas aktiivisena oman elämänsä asiantuntijana. Hänen koko elämänhistoriansa huomi-oidaan, mukaan lukien mm. am-matti-identiteetti. Periaatteena on, että jokainen asukas on yksilö ja häntä tulee hoitaa omana itse-nään. Tämän ohella luonnollises-ti perushygienia ja ravitsemus pi-detään kunnossa ja annetaan oi-keat lääkkeet oikeaan aikaan.

Käytännössä on huomattu, et-tä käsittelemällä dementoitunut-ta henkilökohtaisesti ja ottamalla huomioon hänen eletty elämänsä

kokonaisvaltaisesti, on mahdol-lista vaikuttaa positiivisesti de-mentoituneen käytökseen ja ti-lannetajuun.

Vaadi vain parasta rakkaalle omaisellesiHoivakotia valittaessa painaa usein enemmän omaisen, kuin it-se hoidettavan sana. On tärkeää, että omainen voi vaikuttaa lähim-mäisensä hoitoon ja valita mah-dollisimman hyvän hoitokodin.

Kannattaa arvioida, kuinka omaista ja asiakasta lähestytään, ja kuinka paljon hoitavalla osa-puolella on kiinnostusta selvit-tää potilaan taustoja ja erityistar-peita. Omaisten kannattaa myös vaatia hoitoneuvotteluita hoito-henkilökunnan kanssa ja mää-ritellä hoidon tavoitteet yhdessä ammattihenkilöstön kanssa. Hoi-tohenkilökuntaa tulisi kiinnostaa hoidettavan elinkaari, aikaisem-mat diagnoosit ja muut yksilölli-sesti arvioitavat, hoitoon vaikut-tavat seikat.

Ammattitaitoinen hoitohen-kilökunta osaa arvioida vanhuk-sen tarpeet esimerkiksi lääkkei-den osalta ja hän voi yhteistyös-sä lääkärin kanssa olla turhan tai liiallisen lääkityksen purkami-sen alullepanija. Myös säännölli-nen ulkoilumahdollisuus kannat-taa selvittää – sen tulisi olla mah-dollista joko valvotusti tai sitten itsenäisesti esteettömällä, valvo-tulla sisäpihalla.

Hoivapalvelujen uusi luonne huomioi yksilön

KATI HUURTELA

[email protected]

Hellällä hoivalla elämäniloa

1

Kotona asuminen

1Ihanteellisin tilanne on, että ikääntyvä ihminen voi asua kotona niin pit-

kään kuin mahdollista ja saada tarvitsemansa palvelut kotona.

Hoitokoti

2Dementoituneet ja muu-ta erityistä hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevat

hoidetaan hoitokodissa, jossa apu on koko ajan lähellä ja ihmi-nen voi parhaassa tapauksessa olla aktiivinen yhteisön jäsen.

Seniorikoti

3Kolmas malli on Ameri-kasta lähtöisin oleva se-niorikoti-malli. Seniori-

kodit ovat asuinyhteisöjä akti-viteetteineen kultaisia vuosi-aan viettäville ihmisille. Nämä yhteisöt ovat rakennettu siten, että palvelut ovat lähellä toisi-aan ja ympäristössä on paljon harrastemahdollisuuksia.

Käänteinen laina

4Joillain pankeilla on jo markkinoilla maailmal-ta meille tullut kääntei-

nen asuntolaina, jossa oman asunnon myynnistä saadut ra-hat sijoitetaan ja omaisuuden tuotolla rahoitetaan asuminen sekä palvelut seniorikodissa.

TULEVAISUUDEN TUULIA ASUMISEEN

4

Hoivapalvelut ovat suuressa murroksessa useasta syys-tä. Laitospaikat ovat muut-tumassa avohuollon palve-luiden suuntaan, joihin on mahdollista saada asumis-tukea ja hoitotukea. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siir-tyminen lisää hoivapalvelui-den kirjoa.

Villa Ensi, Merikatu 23, 00150 Helsinki. Puhelin (09) 65 99 29,

fax (09) 66 79 01

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA

EIRASSA

Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoi-

tetut huoneistot on suunniteltu yksilöllisen kodikkaiksi ja

viihtyisiksi. Talon tarjoamat erityispalvelut ovat tarvittaessa

käden ulottuvilla asukkaan haluamassa laajuudessa.

Aidosti välittävää palveluasumistaupouudessa palvelutalossa Espoon Nöykkiössä.

Hyvien kulkuyhteyksien päässä sijaitseva Villa Andante tarjoaa turvallisen ja viihtyisän kodin 45 asukkaalle. Meillä palveluasuminen perustuu jokaisen asukkaan oman elämänrytmin huomioimiseen sekä yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta tukevaan toimintaan.

Asukkaaksi hakeminen alkaa yhteydenotolla Villa Andanteen. Ensitapaamisessa kartoitetaan asukkaan tarpeita ja lähtökohtia palveluasumiselle. Kerromme samalla tarkemmin asumisesta Villa Andantessa sekä asumisen eri rahoitusmahdollisuuksista.

Tutustu Villa Andanteen osoitteessa www.villa-andante.fi ja ota yhteyttä!

Villa Andante | Kattilatanhua 6, 02330 Espoo | P 075 755 5574

OMA KOTI KULLAN KALLISOn sanomattakin selvää, että nykyinen taloustilanne ja van-henevan väestön hoidon tarve on haastava yhtälö. Tulevai-suudessa asiakkaiden osuus palveluiden rahoituksesta to-dennäköisesti kasvaa. KUVA: MAREK SABOGAL

KUVA:PANTHERMEDIA.NET


Kysymys: Miten seniori-ikäinen voisi vielä löytää uuden ja mukavan liikuntaharrastuksen?Vastaus: Kuntokeskusten ryhmäliikuntatarjonnassa on runsaasti vaihtoehtoja kaikenikäisille ja -tasoisille liikkujille.

Helsinkiläinen Mervi Richter-Laine pyyhkii hikeä otsaltaan vauhdikkaan Zumba-tunnin jälkeen.

– Olipa ihanan kamalaa. Hiki tuli, jo-ten tavoite on saavutettu, hän naurah-taa.

Kuusikymppinen Mervi on ollut eläkkeellä pari vuotta. Mm. golfia ja sauvakävelyä harrastava entinen fysio-terapeutti lähti ryhmäliikuntatunneil-le ystävänsä houkuttelemana.

– Mietin pitkään, että jotain pitäi-si tehdä, mutta yksin olen ollut huono liikkumaan. Vuoden vaihteessa päätin sitten aloittaa uuden elämän ja kokeil-la, vieläkö tämän ikäinen nainen voi-si oppia jotain uutta. Ja kyllä voi! Näin Mervi vakuuttaa ja kertoo kokeilleensa jo lähes kaikki jumpat, joita kuntokes-kuksesta löytyy.

Opetellen sopiva rytmiNykyisin Mervi kiiruhtaa salille viitenä aamuna viikossa. Kalenterissa on Zum-ban lisäksi vaihtelevasti mm. Pilates-ta, Terve selkä- ja Venytellen vetreäksi –tunteja sekä kuntosalia ja vesijump-paa. Kevyempien jumppatuntien lisäk-

si hän saattaa pulahtaa vielä uimaan. Mervi on liittynyt kuntokeskuksen

jäseneksi. Kuukausiperusteisen veloi-tuksen myötä hän voi käydä vapaasti kaikilla ryhmäliikuntatunneilla, kun-tosalilla ja uimassa.

– Aluksi lihakset tulivat ahkerasta jumppaamisesta todella kipeiksi. Nyt olen löytänyt itselleni sopivan rytmin, jossa liikun arkiaamuisin ja lepään vii-konloput, Mervi kertoo.

Hän sanoo salikortin olleen todelli-nen pelastus viime talvena, kun oli niin kylmä, ettei ulos tehnyt mieli lähteä ai-ka ajoin lainkaan.

– Tänne salille on kotoani vain muu-taman minuutin matka, ja niin helppo ja mukava tulla. Kun päivän liikunta-annoksen on hoitanut alta pois heti aa-musta, on sen jälkeen vielä koko päivä aikaa tavata ystäviä tai tarttua hyvään kirjaan. Liikunnasta saa niin paljon li-säenergiaa, että sen voimin jaksaa teh-dä paljon muutakin, Mervi vakuuttaa.

Liikuntaa yhdessä ja erikseenLiikuntaharrastuksen alkaessa Mervin tavoitteena oli kohottaa kuntoa ja pu-dottaa muutama kilo painoa. Neljäs-sä kuukaudessa molemmat tavoitteet ovat toteutuneet.

– Liikunnan lisääminen on vaikut-tanut positiivisesti koko elämääni: ny-kyisin nukun yöt kuin tukki ja olen päi-visin huomattavasti energisempi. Olen jo jäänyt suorastaan koukkuun liikun-nan mukanaan tuomaan hyvään oloon, Mervi toteaa.

Jumppaamisen lisäksi Mervi harras-taa edelleen ahkerasti golfia, jota hän pelaa yhdessä myöskin eläkkeellä ole-van miehensä kanssa.

– Meillä on sekä omia että yhteisiä harrastuksia ja ystäviä, mikä on oikein hyvä asia.

Ruokailussa Mervi sanoo kiinnittä-vänsä huomiota säännöllisyyteen ja terveellisyyteen.

– Aloitan aamuni rasvattomalla jo-gurtilla ja hedelmillä. Jumppatunnin jälkeen syön lounaaksi usein kevyen salaatin. Päivällisen valmistan illal-la kotona. Aktiivisen liikunnan aloit-tamisen myötä viikonlopun herkutte-luhetkistä voi nauttia hyvällä omalla tunnolla, Mervi toteaa.

Omanikäisten seurassaLiikuntaketjun jäsenyyden ja uuden harrastuksen myötä Mervi on saanut muutakin kuin hyvän olon.

– Tiedän, että moni arastelee jump-

patunneille lähtemistä tai uuden lajin aloittamista, jos mukana ei ole kaveria. Se on kuitenkin turhaa, sillä harrastuk-sen parissa on samanhenkisiä ihmisiä, joista saa uusia ystäviä!

Mervin omalla salilla on seniori-liikkujille suunnattuja 50+ -tunteja. Niiltä vasta-alkajien tai vähemmän liikuntaa harrastaneiden on turval-lista aloittaa tutustuminen uuteen harrastukseen omanikäisten parissa. Aamupäivisin saleilla on muutenkin vähemmän ruuhkaa. Silloin esimer-kiksi kuntosalilaitteisiin voi tutustua jonottamatta yhdessä ohjaajan kans-sa. Omaohjaajan kanssa aloittelijat voivat myös kartoittaa kuntonsa sekä rakentaa tavoitteisiinsa sopivan lii-kuntaohjelman.

– Ryhmäliikunta on se juttu, joka saa minut liikkeelle. Porukassa on muka-va hikoilla ja liikkumaan tulee lähdet-tyä, kun siitä tekee osan päivärutiinia. Usein jäämme tunnin jälkeen naisten kanssa vielä salille kahville tai muu-ten vain rupattelemaan. Liikunnasta on tullut mukava osa arkea ja elämää, Mervi päättää.

TARU SCHRODERUS

[email protected]

MUUTOS

LIIKUNNAN ALOITTAMINEN

INSPIRAATIO

”Liikunnan lisääminen on vaikutta-nut positii-visesti koko elämääni: nykyisin nukun yöt kuin tukkija olen päivisin huomatta-vasti ener-gisempi.”Mervi Richter-Laine

Nauti hyvästä kunnosta ja liikunnan tuomasta energiasta. Forever Töölön Kuntoklubi ja Day Spa tarjoavat nytkaikkiin liikuntapalveluihin oikeuttavan kesäkortin kesähintaan 150 / 3 kk.

Tutustu Kuntoklubin ja DaySpan laadukkaaseen tarjontaan ja palkitse itsesi upealla ololla.

foreverKUNTOKLUBI

Forever Töölön Kuntoklubi ja Day Spa Mannerheimintie 50, 00260 Helsinki. Ajanvaraukset ja tiedustelut 09-477 7040, www.foreverclub.fi ja www.foreverdayspa.fi

Aloita liikunta juuri nyt- nauti hyvästä olosta!


LIIKUNNASTA ELÄMÄNTAPAKun hiki tulee ja hauskaa riit-tää, niin liikunnan tavoite on saavutettu. Uudenkaan lajin aloittamista ei kannata aras-tella, sillä harrastuksen paris-sa on samanhenkisiä ihmisiä, joista saa uusia ystäviä!KUVA: TARU SHRODERUS

Toimintakyky

1– Ikääntyvän ihmisen terveyden kannalta lii-kunta on välttämätön-

tä. Sillä on paitsi toimintakykyä ylläpitävä myös monia sairauk-sia, kuten tyypin 2 diabetesta, ehkäisevä vaikutus, sanoo Suo-men Kuntoliikuntaliiton koulu-tuspäällikkö Pentti Hiltunen.

Käyttö ylläpitää

2Hiltusen mukaan ikään-tyvien tulisi harrastaa 4 - 6 kertaa viikossa sy-

dän- ja verenkiertoelimistön kannalta tärkeää, matalalla sy-kealueella tehtävää kestävyys-liikuntaa. Sen lisäksi hän kehot-taa senioreita huolehtimaan li-haskunnostaan ja harrasta-maan päivittäin monipuolista hyötyliikuntaa. – Elimistö ylläpitää ja kehittää niitä toimintoja, joita se käyt-tää, hän muistuttaa.

Tanssi ja tasapaino

3Liikunnalliset taidot säilyvät yllättävän hy-vin iän karttuessa, mut-

ta tasapainon hallinnassa esiin-tyy ikääntyvillä usein vaikeut-ta. Esimerkiksi senioritanssi ja erilaiset askelsarjat ovat hyvää harjoitusta koordinaatiolle.

Sosiaalinen toiminta

4Tutkimuksissa on osoi-tettu, että myös sosiaa-liset suhteet ja osallis-

tuminen sosiaaliseen toimin-taan ovat tärkeitä fyysistä toi-mintakykyä ylläpitäviä tekijöi-tä ikääntyville. – Liikunnan voi aloittaa iäkkää-näkin, vaikka sitä ei olisi har-rastanut koskaan. Elimistö mu-kautuu ja ottaa hyödyn irti lii-kunnasta, kunhan sen muis-taa aloittaa varovasti, Hiltunen summaa.

LIIKUNTA ON IKÄÄNTYVILLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ

4SÄÄNNÖLLINEN

LIIKUNTASÄÄNÄNÄNÄNÄNÄNÄNNÖNÖÖÖÖÖNÖNÖNÖNÖNÖNÖNÖNÖNÖNÖLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLIIININININININNINEEEN

2ASKEL



AJASSA

Ikääntymisen aiheuttaman men-taalisen vilkkauden heikkenemi-nen on tullut tärkeäksi tutkimus-kohteeksi niin perus- kuin kliini-sessä aivotutkimuksessa. Tähän on ollut vaikuttamassa mm. vanhus-ten suhteellisen osuuden lisäänty-minen väestössä.

– On tiedossa, että keski-iästä lähtien ihmisen tajunnan sisäl-töön liittyvät toiminnot, kuten muisti, oppiminen, sanojen mer-kityksen ymmärtäminen ja kes-kittymiskyky heikkenevät mer-kittävästi. Mitattaessa normaaliin päivittäiseen toimintaan liittyviä tiedollisia taitoja, havaitaan, että aikuisiän aikana terveetkin hen-kilöt voivat menettää puolet tajun-nan sisältöön liittyvästä kapasitee-tistaan, Helsingin yliopiston far-masian laitoksen professori Raimo Hiltunen kertoo.

Antioksidantit merkittävässä roolissaHiltusen mukaan muistin ja ylei-semminkin kognitiivisten omi-

naisuuksien heikkenemiselle on useita syitä.

– Aivojen keskeisten muistitoi-mintoja säätelevien osien vaurioi-tuminen, verenkiertohäiriö, aivo-vamma, ravinteiden puute, elimel-linen aivosairaus tai metabolinen häiriö, hän luettelee ja lisää listaan myös tilapäisen ylirasituksen tai masennuksen.

Hiltusen mukaan aivojen toi-minta on kaikissa tapauksissa riip-puvainen aivojen kemiallisesta ai-neksesta, rakenteesta, ravinnon saannista ja metaboliasta.

– Aivojen toiminnot ovat hyvin suurelta osin riippuvaisia myös hermosolujen kalvostojen lipidi-koostumuksesta, fosfolipideistä, ja niissä olevien rasvahappojen omi-naisuuksista. Myös tietyillä antiok-sidanteilla ja pienoisravintoteki-jöillä, vitamiineilla ja hivenaineil-la on keskeinen merkitys aivojen toiminnalle.

Aivotoiminnoille tärkeimpien kemiallisten yhdisteiden lista on pitkä. Niihin lukeutuvat mm. kolii-ni, fosfatidyylikoliini, fosfatidyy-

liseriini, B1-, B2-, B3-, B12-, C- ja E-vitamiinit, biotiini, tokotrienolit, karotenoidit, ubikinoni Q-10, alfa-lipoiinihappo, N-asetyylikysteiini, N-asetyylikarnitiini, dokosaheksa-eenihappo ja monet ravintoperäi-set polyfenolit sekä mm. magnesi-um, rauta, kupari ja mangaani.

Luonnon omia lääkkeitäProfessori Hiltusen mukaan ylei-simmän dementiaa aiheuttavan sairauden, Alzheimerin taudin, oi-reita voidaan lievittää mm. lääk-keillä, jotka lisäävät asetyylikolii-nin määrää aivoissa. Lääkkeet li-säävät keskittymiskykyä, kohen-tavat toimintakykyä ja vähentävät käytösoireita. Muistin tai kognitii-visten ominaisuuksien paranta-miseksi ei juurikaan ole olemassa lääkkeitä. Niihin voidaan kuiten-kin vaikuttaa keinoilla, jotka yllä-pitävät ja tehostavat normaaleja solutoimintoja.

– Luonnonaineista tai niiden läh-teistä merkittävimmiksi ovat tässä mielessä nousseet omega-3-rasva-hapot, fosfatidyyliseriini ja -ko-liini, erilaiset lesitiinivalmisteet, neidonhiuspuu ja vaikutuksiltaan adaptogeenisinä rohdoksina tun-netut ginsengjuuri ja ruusujuuri, Raimo Hiltunen oheistaa.

Raimo HiltunenHelsingin yliopis-ton farmasian laitoksen professori

KUVA: WILMA HURSKAINEN TARU SCHRODERUS

[email protected]

Kysymys: Voiko ravintolisien nauttimisella edesauttaa aivo-jen toimintaa?

Vastaus: Tutkimusten mu-kaan monet vitamiinit, hivenai-neet ja antioksidantit ovat elin-tärkeitä mm. muistin ja oppimi-sen kannalta.

Auta aivojasiAuta aivojasi

VIRKEÄ MIELI RAVINNON SUOJALLA


Nivelkivut ovat yleinen oireryh-mä, joka käsittää useita eri saira-uksia sekä oireisto-ja. Vanhemmilla ihmisillä nivelki-vut ovat usein seurausta ni-velten iän-m u k a i s e s t a kulumisesta ja rappeu-tumises-ta. Nivel-rikon aihe-uttamat ni-velvaivat ja -oireet ovatkin taval-linen lääkärin vastaanottokäyn-nin syy.

Ravinto ja liikunta ehkäisevät vaivojaSelän, niskan, hartioiden, lonkki-en ja polvien nivelet kaipaavat ai-na huolenpitoa. Ravinto, liikunta ja ravintolisät ovat tärkeässä ase-massa nivelvaivojen ennaltaeh-käisyssä, vaivojen etenemisen hi-dastamisessa ja olemassa olevien vaivojen hoitamisessa.

Niukka antioksidanttien ja muidenkin suojaravintoainei-den saanti on ikääntyneillä yleis-tä, mutta vähäisen saannin ter-veydellisiä vaikutuksia ei tunneta kovin hyvin. Vitamiinien puut-teen on osoitettu huonontavan immuunijärjestelmän toimintaa ja näin heikentävän vastustusky-kyä.

Huolehdithan vitamiinien saannistaVitamiinien saanti kytkeytyy sel-västi energiansaantiin eli jos syö-minen on ylipäätään niukkaa, jää-vät myös suojaravintoaineet saa-matta. Mikäli energian saanti on pitkään alle 1500 kcal vuorokau-dessa, tai jos ruoka on hyvin yksi-

puolista, on ruokava-

liota suositeltavaa täydentää monivitamiini-kiven-näisainevalmisteella.

Nivelten sekä luuston ja lihas-ten hyvinvointiin vaikuttavat puo-lestaan mm. magnesium, kalsium, pii, mangaani, boori ja D-vitamii-ni. Myös antioksidanttien (mm. C- ja E-vitamiinit, alfalipoiinihappo) saanti on hyvä tarkistaa.

Tutkimusten mukaan muita ni-velten hyvinvointiin vaikuttavia ai-neita ovat esim. glukosamiini, hain-rusto, vihersimpukka, inkivääri, kur-kumiini ja kalaöljyt. Hainrusto mm. vahvistaa nivelruston rakennetta, vihersimpukka voitelee niveliä, in-kivääri vähentää kipua ja tulehdusta samoin kuin kurkumiini, joka myös suojaa nivelrustoa. Kalaöljy on hy-väksi mm. aamujäykkyyteen.

LÄHTEET: TOHTORI.FI, HOITONETTI.FI

Pidä nivelet liikkeessä!

TARU SCHRODERUS

[email protected]

AIVOT JA ELÄMÄNLAATUOta selvää ennen kaikkea niistä ravinteista, joita ai-vosi kaipaavat, sillä elä-mänlaatusi määräytyy pit-kälti aivojesi virkeydestä.KUVA: PANTHERMEDIA.NET

Tutkitusti tehokasZinaxin Repaire+

Uusivahvempi koostumus

Nyt mukanaglukosamiini

Anna niveltesikin nauttia kesästä!

Apteekeista, luontaistuotekaupoista ja tavarataloista.

Lääketehdas

OSALLISTU KILPAILUUN!www.zinaxin.fi

1

Useilla luontaistuotteilla ja hivenaineilla on kliinisis-sä tutkimuksissa todettu olevan aivojen toiminnalle suotuisia vaikutuksia.

Ginsengjuuri Parantaa aivojen verenkier-toa, lyhentää reaktioaikoja,

kohottaa fyysistä suorituskykyä ja käsien koordinaatiota.

RuusujuuriParantaa ja virkistää muis-tia, lisää huomiokykyä ja

vahvistaa kehoa.

NeidonhiuspuuTehostaa kapillaariverivir-tausta, vähentää verisuoni-

tukosten muodostumista ja ai-vohalvausriskiä.

Fosfolipidit - fosfatidyylikoliini

Näiden on useissa tutki-muksissa osoitettu tehos-

tavan lyhytaikaista muistia ja oppimiskykyä.

Omega-3-rasvahapotAivojen harmaassa ainek-sessa on runsaasti pitkä-

ketjuista, monityydyttämätöntä omega-3 rasvoihin kuuluvaa do-kosaheksaeenihappoa (DHA), jo-ka on keskeinen aivojen toimin-nalle ja näkökyvylle. DHA:ta saa-daan mm. kaloista, kalaöljystä, ja äyriäisistä.

AIVOVITAMIINIT –MITÄ NE OVAT?

KOHDENNETUT RAVINTEET

KOHHHHDEDEDEDEDEDEEEDEDEENNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNEEETETETETEETETETUUUTU

3ASKEL

Nivelten hyvinvoinnista huo-lehtiminen on hyvä aloittaa ajoissa. Liikunta, monipuo-linen ravinto ja tarvittaes-sa ravintolisät edesauttavat nivelvaivojen ennaltaehkäi-syssä.

ut ovat yleinen oireryh-käsittää useita eri saira-ä oireisto-emmilla nivelki-

useina ni-iän-

e s t asta ---

he-ni-

ja -oireet ovatkin taval-

pitkään alle 1500 kcal vuorokaudessa, tai jos ruoka on hyvin yks

puoliston ruokava

liota suositeltavatäydentää monivitamiini-kiven


Jokapäiväiset puuhat vaikeutuvat väistämättä iän myötä. Kokatessa on pakko istahtaa lepäämään, lääkkeet tahtovat unohtua, ja kodin elektro-niikan käyttäminen tuntuu hanka-lalta.

Avuksi ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin onkin kehitet-ty hyvin monenlaisia apuvälineitä. Professori, geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelä Turun yliopistos-ta toteaa, että laajassa käytössä niis-tä on kuitenkin vasta murto-osa.

− Ehkä suosituimpia ovat erilaiset liikkumisen apuvälineet, kuten rol-laattorit ja kelkat. Myös turvapuheli-met ja erilaiset näkemistä helpotta-vat ratkaisut ovat ilahduttavan ylei-siä. Kivelän mukaan valtava määrä erinomaisia apuvälineitä on valitet-tavasti jäänyt vieraaksi sekä ikään-tyville itselleen että asiantuntijoille.

− Näiden uudempien ratkaisu-jen joukossa on hintaviakin juttuja, niin kuin säädettävät keittiökalus-teet. Mutta esimerkiksi tukeva suih-kutuoli on pieni investointi, joka hel-pottaa merkittävästi omatoimista peseytymistä.

Hyvä renki, huono isäntäSirkka-Liisa Kivelän mukaan apuvä-lineet voivat kohentaa niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin hy-vinvointia.

− Laitteet eivät kuitenkaan saa hallita elämää, eikä niistä pidä tulla

korvikkeita ihmiskontakteille. Apu-väline on hyvä renki mutta huono isäntä. Apuvälineiden yleistymistä hidastaa pula sekä tiedosta että ra-

hasta. Sirkka-Liisa Kivelän mielestä myös ikääntyneiden omissa asen-teissa olisi tarkistettavaa.

– Moni pitää apuvälineisiin tur-

vautumista jotenkin nolona. Niihin kannattaisi kuitenkin suhtautua kuin mihin tahansa kaikenikäis-ten käyttämään laitteeseen, kuten vaikka herätyskelloon tai kännyk-kään. Kivelä kertoo myös kuulleensa ikääntyviltä usein kommentin, ettei vanhan kannata enää hankkia mi-tään uutta.

− Itse rohkaisen ikääntyviä satsaa-maan empimättä omaan hyvinvoin-tiinsa. Samalla voi sitä paitsi keven-tää seuraavien sukupolvien taakkaa: lapsilla ja lapsenlapsilla on turvalli-sempi olo, kun he tietävät mummun tai papan käyttävän hyviä apuväli-neitä.

Tunnetko jo lääkekellon? Yksi professori Kivelän sydämenasi-oista on lääkekello eli laite, joka aut-taa muistamaan lääkkeet ja otta-maan ne turvallisesti.

− Parinsadan euron hinta voi tun-tua isolta, mutta satsauksesta on hyötyä vuosiksi. Erityisellä mielen-kiinnolla Kivelä kertoo seuraavansa erilaisten etäseurantajärjestelmien kehitystä.

− Yksin asuville ne olisivat todella hyviä. Sukulaiset voisivat tarkistaa netistä, onko ruoka tullut lämmite-tyksi ja syödyksi.

Kivelällä on toive myös yhteiskun-nan suuntaan:

− Niin yksinkertainen juttu kuin musta tai punainen palkki tv-teks-titysten taustalla lisäisi ikääntyvi-en vireyttä. Nyt ohjelmien seuraa-minen on monelle mahdotonta, kun tekstit hukkuvat kuvan vili-nään.

Hyödynnä apuvälineitä - tee arjesta turvallinen

SIRKKA-LIISA KIVELÄ. Professori Sirkka-Liisa Kivelän mielestä apuvälineiden mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. KUVA: TURUN YLIOPISTON KUVA-ARKISTO

AJASSA

MARI VEHMANEN

[email protected]

Kysymys: Miten erilai-set apuvälineet auttavat ikääntyvää?

Vastaus: Ne helpottavat kotiaskareita, lisäävät turvalli-suutta ja helpottavat yhteyden-pitoa läheisiin.

Näe paremmin ja arki sujuu!

Tekstin suurentaminen on helppoa:-suurennuslaite taskukoossa-suurennuslasi LED-valolla

-suurennusohjelma tietokoneeseen

Näkövammaisten Keskusliitto

Kaikille avoin apuvälinemyymäläMarjaniementie 74 Helsinki (Iiris-keskus)

Katso aukioloaikamme www.aviris.fi(09) 3960 4700 | www.aviris.fi | [email protected]

Hyvä kuulo luo elämänlaatuaHeikentyneestä kuulosta ei kannata kärsiä suotta.

Kuulon huononeminen häiritsee tuhansien ikääntyvien suoma-laisten arkea.

− Moni ei itse edes huomaa kuu-lonsa heikentyneen. Usein pulmat myös kielletään tai niitä hävetään, audionomi Lea Käkönen sanoo.

Millaisiin merkkeihin tulisi reagoida? − Asiaan kannattaa tarttua, jos huomaa jatkuvasti hokevansa ”Anteeksi mitä?” muiden seuras-sa. Toiset saattavat myös valittaa radion ja tv:n kuuntelusta häirit-sevän suurella volyymillä.

Hanki helposti apua kuulo-ongelmiisiMoni hakeutuu tutkimuksiin vasta vuosien oireilun jälkeen, useimmiten läheisten patista-mana. Tällöin ongelmat ovat saat-taneet päästä pahoiksi.

− Harrastukset ja riennot jää-vät. Seuraa eristäytymistä ja jopa masennusta. Hoidon hakemisen voi Lea Käkösen mukaan aloittaa oman lääkärin luota. Kuulon tes-taaminen onnistuu yleensä he-ti ensimmäisellä käynnillä. Paras apu ongelmiin on usein kuulokoje.

− Moni muistelee vanhoja köm-pelöitä laitteita. Todellisuudessa modernit kuulokojeet ovat huo-maamattomia ja tehokkaita. Niis-sä on säädöt kaikenlaisiin tilantei-siin: ulkoiluun, musiikin kuunte-luun ja niin edelleen. Lea Käkönen neuvoo ajattelemaan kuulokojet-ta kuin silmälaseina, yhden hei-kentyneen aistin vahvistajana.

MARI VEHMANEN

[email protected]

LÄÄKEKELLO

Monelle ikääntyneelle sään-nöllinen lääkehoito tuottaa ongel-mia. Lääkkeiden ottaminen tah-too unohtua, ja eri pillerit sekoittu-vat keskenään.

Lääkekello on laite, johon voi annostella valmiiksi jopa kahden viikon lääkkeet ja säätää oikeat ot-tamisajat. Näin se lisää merkittä-västi käyttäjänsä turvallisuutta.

Perinteiseen dosettiin ver-rattuna lääkekellolla on monia hy-viä ominaisuuksia. Kello muistut-taa lääkkeiden ottamisesta ääni- ja valomerkein.

Väärään aikaan annosta ei saa laitteesta ulos ollenkaan.

Käyttämättömät pillerit jäävät lait-teen säiliöön.

Lääkekellon voi myös ohjel-moida tekemään hälytyksen, jos annosta ei oteta ajallaan. Ilmoi-tuksen voi ohjata automaattisesti omaisten tai hoitajien kännyköi-hin.

Valmisteet voidaan annos-tella lääkekelloon jo apteekissa. Näin asiakkaan on mahdollista maksaa vain käyttämistään lääk-keistä eikä kokonaisista pakka-uksista.

Laitetta voi myös hyödyntää vaikkapa pitkäaikaissairaiden las-ten hoidossa.

ReSound Live on pieni ja kevyt kuulolaite, joka kät-keytyy korvasi sisälle niin kuin sitä ei edes olisi. Se on käyttäjälleen erittäin miellyttävä ja ulkopuo-listen silmille lähes huomaamaton. ReSound Liven ääni on selkeä ja luonnollinen sekä käyttö helppoa, sillä laite on täysin automaattinen. Uusi teknologia mahdollistaa mikrofonin sijoittamisen huomaamat-tomasti mikä vaimentaa tehokkaasti taustamelun ja säilyttää samalla luonnollisen suuntakuulon.

Ennen kaikkea ReSound Live on mahdollisimman huoletonta kuulemista. Se mukautuu erilaisiin tilan-teisiin ja kuunteluolosuhteisiin huolehtien kuulemi-sestasi niin kokouksissa kuin vauhdikkaampienkin harrastusten parissa.

HYVÄ KUULO EI NÄY!

Koronakatu 1 B02210 Espoopuh. 09-477 9700

P. Rautatiekatu 1500100 Helsinkipuh. 09-477 9790

-kuulemisen asiantuntija

Live-kuulolaite on niin pieni ettei sitä välttämättä edes huomaa.

www.kuulo.fi


Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo, puh. 010 6133 200, faksi (09) 855 0003, www.novartis.fi

VISCOTEARS® (karbomeeri 2 mg/g) silmägeeli ja silmägeeli kerta-annospakkauksessa on tarkoitettu kyynelnesteen korvaamiseksi kuivissa silmissä ja silmien suojaamiseksi luonnollisen kyynelkalvon puuttuessa tai ollessa vaurioitunut. OCULAC® (povidoni 50 mg/ml) silmätipat ja silmätipat kerta-annospakkauksessa on tarkoitettu silmien oireenmukaiseen hoitoon. Annostele 1 tippa kumpaankin silmään 3–4 kertaa päivässä, tarvittaessa useammin. Viscotears-valmisteen viskositeetista johtuen poista piilolinssit silmistä lääkkeen annon ajaksi. Säilytysaine (Viscotears 10 g:n tuubissa ja Oculac 10 ml:n pullossa) saattaa aiheut-taa pehmeiden piilolinssien värjääntymistä ja siksi annon jälkeen tulee pitää 30 min. tauko ennen kuin piilolinssit laitetaan takaisin silmiin. Oculac silmätipat kerta-annospakkauksessa: Ei varoituksia. Mikäli käytät muita silmälääkkeitä pidä vähintään 5 min. tauko lääkkeiden välillä. Kostutustippa laitetaan silmään aina viimeisenä. Viscotears silmägeelin käytön yhteydessä saattaa esiintyä ohimenevää silmien ärsytystä, silmäluomien tahmeutta ja näön hämärtymistä geelin silmään laittamisen jälkeen. Oculac silmätippojen käytön yhteydessä saattaa esiintyä lievää, ohimenevää polttelua, tahmeuden tunnetta tai näönhämärtymistä; hyvin harvoin ärsytystä tai yliherkkyysreaktioita. Lue pakkausseloste huolellisesti.

Mikäli oireet jatkuvat, käänny lääkärin puoleen. Apteekista ilman reseptiä. CCC540-05/10

Silmissä roskantunnetta, vetistystä, punoitusta tai kirvelyä?

w w w . k u i v a t s i l m a t . n e t

Oculac ja Viscotears kostuttavat

tehokkaasti!

Minullakokuivat silmät?

VINKKI

Kirvelyä, punoitusta, roskan tunnetta − kuivuminen on yksi tavallisimmista silmien terveysongelmista. Yleensä kyse on

vaarattomasta mutta sitäkin ikävämmästä pulmasta. Vaivaa pa-hentavat useat ulkoiset seikat, kuten tupakansavu, tehokas ilmas-tointi ja kuiva huoneilma. Myös näyttöpäätetyö kuivattaa monen silmiä. Ikäkin vaikuttaa asiaan, sillä ihmisen kyyneltuotanto vähe-nee luonnostaan vuosien myötä.

Oireita voi helpottaa muuttamalla elinympäristöään. Ilmastoin-nin säätäminen ja huoneilman kostutus saattavat auttaa. Tietoko-neen näyttöruutu kannattaa asettaa riittävän kauaksi kasvoista.

Tehokkain tapa vähentää vaivoja on kuitenkin silmätippojen säännöllinen käyttö. Itselle sopivimmat tuotteet voi valita useiden vaihtoehtojen joukosta. Tarjolla on nestemäisiä ja geelimäisiä tippo-ja. Pakkauskoot puolestaan vaihtelevat kätevistä kerta-annoksista riittoisiin pulloihin.

Usein itsehoito tuo avun ongelmaan, ja silmien omatoimista kos-teuttamista voikin tällöin jatkaa turvallisesti. Elleivät tipat helpo-ta vaivoja riittävästi, kannattaa käydä silmälääkärissä. Joskus oirei-den taustalta voi paljastua pitkäaikaissairaus. Muutenkin silmät oli-si hyvä tarkistuttaa parin vuoden välein.

Kosteutta silmille

INSPIRAATIO

HOIDATA OIREESI

ILMOITKAISU

HOHOHOHOHOOOOHOHOIDDDDIDIDIDIDIDIDIDIDI ATAATATATATATATATATATATTAAAAAAAAA A

4ASKEL



AJASSA

HAMMASIMPLANTTIHOITO1. 3D-kuvantaminen antaa tarkan kuvan luun raken-teesta. 2. Tarkka röntgentyö var-mistaa hammashermojen säilyvyyden.3. Irja Kanerva hymyilee taas kauniisti!IRJAN KUVA: DANIELA PERSSON,

Kun Irja Kanerva, 63, muistelee hänelle kaksi vuotta sitten tehtyä hammasimplanttihoitoa, innos-tus välittyy läpi puhelinlinjojen.

Hänen pelkäämänsä hoito osoit-tautui elämää mullistavaksi koke-mukseksi, joka nyt mahdollistaa kauan kaivatun omenankin syö-misen.

– Hampaani olivat ennen imp-lanttihoitoa kamalassa kunnos-sa ja ajatus siitä, että joutuisin tekohampaiden kanssa piiloutu-maan aina vessaan syömään, ei houkuttanut. Nyt voin vapaasti syödä vaikkapa omenaa tai mar-joja pelkäämättä, että siemeniä juuttuu hampaisiin, selittää Ka-nerva.

Lääkitys auttoi pelkoonKanerva pelkäsi hammasimplant-tihoidossa eniten kipua. Miltä tun-tuisi kun vanhat hampaat poistet-taisiin ja uudet implantit kiinni-tettäisiin keinojuurina leukaluu-hun?

– Eniten pelotti kipu. Sedaation, eli kipua poistavan ja rauhoittavan lääkityksen, avulla pystyin kuiten-kin olemaan rento, vaikkakin he-reillä, koko hoidon ajan.

Hammasimplantti on kestävä tapa korvata hammas tai, kuten Ir-ja Kanervan tapauksessa, jopa ko-

konainen hammasrivi. Hänen mu-kaansa yksi parhaita puolia uusissa hampaissa on käytännöllisyyden lisäksi se, että hampaat näyttävät yhtä luonnolliselta kuin terveet ”oikeat” hampaat, sillä hamma-simplanttien väri on luonnollisen vaalea.

– Rakastan hampaitani - on iha-naa pystyä syömään purkkaa ja vielä ihanampaa on uskaltaa taas hymyillä kauniisti valokuvissa!

”Nyt voin taas hymyillä kauniisti!”

DANIELA PERSSON

[email protected]

Kysymys: Onko elämä jättä-nyt jälkensä hammasriviisi, jos-ta nyt puuttuu muutama ham-mas tai hampaasi ovat hajon-neet?

Vastaus: Huonoista ham-paista ei tarvitse kärsiä, sillä ny-kypäivän hammasimplanttihoi-to on kivutonta, helppoa ja te-hokasta.

Mitä on hammasimplanttihoito?

Hammasimplantti eli kei-nojuuri on titaaninen ruu-

vi, joka istutetaan potilaan leu-kaluuhun. Implanttiin kiinnite-tään kestävyydeltään omaa hammasta vastaava kruunu. Implanttihoidon avulla voidaan korvata yhden tai useamman hampaan puutoksia aina koko leuan implanttisiltoihin asti.

Hoidon suunnitteluHoito aloitetaan hampais-ton ja purennan tutkimi-

sella. Tavanomaisten röntgen-tutkimusten lisäksi, tehdään ny-kyään yhä useammin myös kol-miulotteinen TT-kuvaus, joka antaa tarkan kuvan luun raken-teesta.

Implantin asettaminenImplanttileikkaus voidaan tehdä kivuttomasti paikal-

lispuudutuksessa tai sedaatios-sa, eli lääkerentoutuksessa. Toi-menpiteestä toipuu muutamas-sa päivässä.

Valmis hammasImplantin luutu-misaika on

3-6 kk. Ennen h a m m a s -k r u u n u n v a l m i s t a -mista kont-rolloidaan i m p l a n t i n luutumi-nen rönt-genkuval-la.

HAMMASIMPLANTTI

1

23

KUVA:PANTHERMEDIA.NET


Syövän mahdollisuus ei edes kä-väissyt espoolaisen Lasse Holmin, 59, mielessä sairauden ensimmäis-ten merkkien ilmaannuttua.

– Kaikki alkoi vuoden 2007 tal-vella. Ihan tavallisessa terveystar-kastuksessa havaittiin, että hemo-globiinini oli laskenut todella alas. Hoidoksi sain rautatabletteja.

Huono uutinen heilauttiInnokas uinnin harrastaja huoma-si pian muutakin omituista. − Uinti alkoi yhtäkkiä tökkiä ja vauhti altaassa laskea. Panin kai-ken kuitenkin tekniikkavirheiden, anemian ja työstressin piikkiin. Seuraavana kesänä ilmaantuivat ripuli ja pieni kuumeilu.

Lopulta Lasse Holm ohjattiin suoliston tähystystutkimukseen.

− Sain kuulla huonot uutiset he-ti tähystyspöydällä: paksusuolessa on kasvain, ja se on pahalaatuinen. Olihan se todellinen pommi, Lasse Holm muistelee.

Viimeistä kertaa vene talviteloille?Sairautensa vaikeimmaksi vai-heeksi Lasse Holm nimeää viikot, jotka hän syöpädiagnoosin jälkeen odotti leikkausta.

− Silloin ihminen käy kyllä poh-jalla. Olin varma, että minut ava-

taan, todetaan toivottomaksi tapa-ukseksi ja ommellaan saman tien kiinni. Eräs haikea hetki oli veneen nosto talviteloille aivan leikkauk-sen alla. Holm luuli sen olevan vii-meinen kerta.

− Enimmäkseen ajatukset pyöri-

vät kaikenlaisten käytännön pik-kuasioiden ympärillä: kuinka vai-mo selviää yksin renkaanvaihdos-ta tai millaista leskeneläkettä hän saa. Jossain vaiheessa sitten taju-sin, että maailma jatkaa kyllä pyö-rimistään ilman minuakin.

Pessimismi osoittautui kuiten-kin turhaksi. Lasse Holmin syöpä-leikkaus onnistui hyvin, ja sitä täy-dennettiin vielä sytostaatti- ja sä-dehoidoin.

− Viimeisen kerran astelin pöllä-mystyneenä ulos Meilahden sairaa-lan sädehoitokellarista toukokuus-sa kaksi vuotta sitten. Intensiivisen hoitojakson päätyttyä sitä tunsikin yhtäkkiä olevansa tyhjän päällä.

− Samassa huomasin, että Stadi-kan altaat oli jo avattu. Menin ui-maan ja aloin heti hankkia kunto-ani takaisin.

Sairaudesta voi puhuaLasse Holmin elämä on palannut pitkälti tutuille raiteilleen. Työ-hönsä Sinebrychoffin jakelupääl-liköksi hän palasi hoitojen ollessa vielä kesken.

− Töissä olen koko ajan puhunut sairaudestani avoimesti, niin kuin kaikissa muissakin porukoissa. On helpompi olla, kun ei pidä kome-rossa luurankoja.

Syövän uusiutumisen mahdol-lisuus häivähtää edelleen mieles-sä, jos jossain päin kroppaa tun-tuu kolotusta. Muuten Lasse Holm suhtautuu kokemukseensa vailla katkeruutta.

− Tiedän, ettei sairastumiseni ole kenenkään syy. Tunnen myös saa-neeni parasta mahdollista hoitoa, ja luotan suomalaiseen terveyden-huoltoon. Lasse Holm kehottaa-kin turvautumaan ammattilaisten apuun epäröimättä aina, kun kum-malliset oireet herättävät itsessä huolta.

Tehokas hoito toi lisää veneilykesiä

PAKSUSUOLENSYÖPÄ. Syövän sairastanut Lasse Holm toteaa elämänilon löytyvän pienistä asioista: perheestä, harrastuksista, työstä ja omasta kunnosta huolehti-misesta. KUVA: OMA ARKISTO

AJASSA

MARI VEHMANEN

[email protected]

Kysymys: Millaiset oireet saattavat kertoa suolistosyö-västä?

Vastaus: Erilaiset epämää-räiset vatsavaivat johtuvat jos-kus suoliston kasvaimesta. Toi-sinaan taas ainoita varoitus-merkkejä ovat anemia ja yleis-kunnon huononeminen.

Solunsalpaajien aiheuttamaa pahoinvointia voidaan ehkäistä. Keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa eri vaihtoehdoista jo ennen solun-salpaajahoidon aloittamista. Muistathan kertoa myös voinnistasi solunsalpaajahoitojen aikana – mitä rehellisemmin ja yksityiskohtaisemmin kerrot tuntemuksistasi ja hoitoon mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista, sitä paremmin hoitohenkilökunta pystyy auttamaan sinua.

Saatko solunsalpaajahoitoa? Pelkäätkö

solunsalpaajan aiheuttavan pahoinvointia?

Tietoa ja ohjeita solunsalpaajahoitoonliittyvän pahoinvoinnin ennaltaehkäisystä.

Kuvotus.fi -sivustoa on tukenut

Aineisto on toteutettu yhteistyössä

Kuvotus.fi

Jahkailematta tutkimuksiinMoni tottuu suolistosyö-vän vähitellen ilmaantu-viin oireisiin.

Suolistosyövän toteamisen jäl-keen moni tajuaa taudin antaneen merkkejä itsestään jo pitkään − eh-kä jopa vuosia.

− Joku on pannut oireet laktoosi-intoleranssin tai pitkittyneen tu-ristiripulin, toinen taas peräpuka-mien syyksi. Kolmas on vain ajatel-lut olleensa aina herkkävatsainen, syöpätautien dosentti Raija Rista-mäki Turun yliopistollisesta kes-kussairaalasta sanoo.

Hän neuvookin hakeutumaan lääkäriin aina, kun vatsan toimin-nassa on selviä häiriöitä. Myös ulosteisiin ilmaantuneen veren syy tulisi selvittää.

− Mitä varhaisemmassa vai-heessa syöpä todetaan, sitä toden-näköisemmin se pystytään paran-tamaan, Ristamäki toteaa. Suolis-tosyöpien hoidot ovat kehittyneet huimin harppauksin varsinkin vii-meisten kymmenen vuoden aika-na. Jopa etäpesäkkeitä lähettänei-den kasvainten ennuste on paran-tunut selvästi.

Nykyään hoidot suunnitellaan useiden erikoisalojen erikoislääkä-reistä koostuvissa tiimeissä. Suo-listosyöpien entistä varhaisempaa havaitsemista on edistänyt myös seulontaohjelma, joka käynnistyi vuonna 2004.

− Jos kutsu seulontoihin siis tu-lee, kannattaa ehdottomasti osal-listua, Raija Ristamäki vinkkaa.

MARI VEHMANEN

[email protected]

FAKTAA SUOLISTOSYÖVÄSTÄ

Suolistosyöpä on yhteis-nimitys paksu- ja peräsuolen syöville. Joka vuosi lähes 2 500 suomalaista sairastuu suolisto-syöpään.

Tyypillisiä oireita ovat erilaiset vatsan toimintahäiriöt: ummetus, ripuli, ulostamisvaikeudet ja vatsan kouristelu. Myös limaiset tai veriset ulosteet voivat olla merkki suolisto-syövästä.

Joskus kasvain aiheuttaa suolentukkeuman, joka vaatii kii-reellistä leikkaushoitoa. Myös ane-miasta johtuvat väsymys ja hen-genahdistus ovat toisinaan oire

suolistosyövästä. Tällöin syyksi saatetaan ensin epäillä esimerkiksi sydänsairautta.

Ensimmäinen suolisto-oirei-selle tehtävä tutkimus on yleensä tuseeraus eli peräsuolen tunnuste-lu. Jopa neljännes tapauksista to-detaan jo tässä vaiheessa.

Seuraava tutkimus on useim-miten paksusuolen tähystys, jossa otetaan koepala. Syövän levinnei-syys selvitetään kuvantamalla.

Leikkaus on yleisin suolisto-syöpien hoitokeino. Sitä täydenne-tään tarvittaessa solunsalpaaja- ja sädehoidolla.

Raija Ristamäki Syöpätautiendosentti, Turun yliopistollinen keskussairaala

KUVA: HANNU RINTALA TUNNE KEHOSI

MOITUSLIITE 13

TUNNE KKEEHOSI

5ASKEL


Eläkeiässä omat intohimot voi asettaa etusijalle!

Eläkeläisten hengellisen elämän sisältö mielletään usein kuoleman mietiskelyksi; minulle se on pikemminkin elämän mietiskelyä – ja sekin on syytä aloittaa jo ennen kuin eläkerahat alkavat kilistä tilille. Tiedän, että tämä asenne lisää elämään laatua.

Kun tieto omas-ta 63-vuoden raja-pyykistä alkoi tul-la yleisempään tie-toisuuteen, alkoi samalla ahkera ky-sely ”No, mitä olet

suunnitellut tekeväsi eläkepäivil-lä?”. Olen vastannut yleensä kom-mentilla ”Oikeastaan ryhdyn vain vapaaksi taiteilijaksi ja itsenäiseksi yrittäjäksi, ja mikä parasta, olen saa-nut sponsorikseni ökyrikkaan suur-yrityksen. Eläkevakuutusyhtiön, jo-ka maksaa sponsorirahat työeläk-keen nimellä.”

Harrastus tärkeään osaanVaikka kommentti on puoliksi vain sutkaus, on se kuitenkin lopulta aika tarkka totuus eläkkeelle siirtymisen olemuksesta. Jo pitkään olen asen-noitunut aktiivityöuran päättämi-sen siten, että eläkkeen alkaessa elä-mälle on tiedossa valmis sisältö. Jo vuosia olen täyttänyt työn ulkopuo-lista aikaa toimilla, jotka olen ko-kenut mielekkäiksi, vaikka ne ovat vaatineet paljon aikaani ja energi-aani. Niinpä nyt kun eläkeikäraja on saavutettu, on päällimmäisenä mie-lessäni vapauttava tunne siitä, että minulla on oleellisesti enemmän ai-kaa tärkeälle tekemiselle.

Kun urheilu ei ole ominta aluetta-ni – eikä varsinkaan penkkiurheilu television ääressä, olen yrittänyt vi-rittäytyä taiteen harrastuksen puo-lelle. Maalaaminen – akvarellit - ovat

olleet elämässäni läsnä pikkupojas-ta lähtien ja nyt vanhempana olen oivaltanut, että tämä on ollut hyvä valinta. Maalaaminen näyttää ole-van ala, jolla on mahdollista paran-taa saavutuksia vielä kypsässä iässä. Akvarellialan grand old man Nan-dor Mikola teki vielä yhdeksänkym-pin iässä maalauksia, joita 50 vuotta nuoremmat kadehtivat ja jäljitteli-vät. Yhdeksänkymppisistä jääkiek-koilijoista ei varmaan saa kasaan edes yhtä vaihtoketjua.

Oma rooli yhteiskunnassa muuttuuElämän henkinen – ja hengellinen-kin – sisältö kannattaa panna työn alle jo aikaisin. Ihmissuhteet, ystä-vyyssuhteet, työ yhteiskunnan ja omien yhteisöjen jäsenenä koros-tuu uudella tavalla eläkeläisen elä-mässä. Myös näillä alueilla näyttäi-si vaanivan näkymätön musta auk-ko, joka on ongelma, jollei asiaa ole ajoissa hoidettu.

Viiden-kuudenkympin korvilla olen suurella hämmästyksellä to-dennut nuoruuden ystäviä tavates-sa, miten vähän merkitsevät ne mo-net vuosikymmenet, jotka on eletty omaa elämää toisiaan tapaamatta. Uudelleen kohdattaessa vanha ystä-vyys tuntuu yhtä lujalta ja tuoreelta kuin silloin, kun siteet syntyivät.

Pitenevät työurat vaativat kannustustaSuomessa keskustellaan tosissaan

työurien pidentämisestä. Varmas-ti aiheellista, kun työntekijöistä on joillakin aloilla huutava pula. Kei-not tavoitteeseen pääsemiseksi vain ovat pahasti kadoksissa.

Outoa ristivetoa löytyy byrokraat-tien päätöksistäkin. Yritetään keksiä houkuttimia, joilla saataisiin vire-ät kuusikymppiset jatkamaan töis-sä, käyttäen vankkaa kokemustaan ja taitojaan. Extra- eläkekertymäl-lä tehdään viimeisistä työvuosista poikkeuksellisen kannattavia.

Sitten tulevat toiset hallintoher-rat, jotka päättävät, että tämä tä-ky poistuu niiltä, jotka saavat edes pientä eläkettä jostain ulkomailta. Näin on viety hyvä porkkana pois niiltä aikanaan Ruotsiin lähtenei-tä yritteliäiltä suomalaisilta, jotka nyt kotimaahan palattuaan saavat eläkettä Ruotsin vuosiltaan. Ruotsi-han alkaa maksaa tätä eläkettä jo 60 täyttäneille.

Muutama vuosi tai vuosikym-men Ruotsissa ei isoa eläkettä siel-tä tuota, jonkinlaista suolarahaa kumminkin. Nyt tämä paluumuut-tajien joukko jätetään ilman tuota kannustinporkkanaa, ja se tuskin haluaa jatkaa töissä, jos se ei talou-dellisesti palkitse. Ruotsissa teki ai-kanaan töitä kolmisensataa tuhatta suomalaista. Aika iso joukko heistä on nyt takaisin vanhassa maassa, ja nauravat työuran pidennyksille. ”Tyhjän saa pyytämättäkin.” Höl-möläisen peitto on siis keksitty elä-kehallinnossakin.

“Ihmissuhteet, ystävyyssuhteet, työ yhteiskunnan ja omien yhtei-söjen jäsenenä korostuu uudella tavalla eläkeläi-sen elämässä. ”

Urpo MartikainenEläkeläinen

KUVA: OMA ARKISTO

ELÄKELÄISEN ROOLI

HENKILÖKOHTAINEN NÄKÖKULMA

Poissa silmistä, poissa mielestä.

LEO® ©LEO DB/XA-0510-330012-FI

Psoriasikseen on runsaasti tehokkaita hoitomuotoja

Psoriasis eli hilsetystauti on krooninen iholla ja ni-

velissä esiintyvä tulehdustauti, jota sairastaa noin 150 000 ih-mistä eli 2–3 prosenttia väestös-tä. Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, LT Tarja Mälkö-nen sanoo psoriasiksen vaikut-tavan voimakkaasti sitä sairas-tavien elämänlaatuun. Mälkö-sen mukaan psorin kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä yk-sin, sillä sairauteen on nykyisin olemassa useita tehokkaita hoi-tomuotoja.

- Jos perusvoiteet ja miedot kortisonit eivät auta, siirry-

tään vahvempiin kortisonivoi-teisiin ja D-vitamiinijohdosvoi-teisiin tai niiden yhdistelmähoi-toon. Voiteiden lisäksi psoripoti-laat ovat saaneet varsin hyviä hoitotuloksia UVB-valohoidosta, jonka hoitovaste kestää 1-4 kuu-kautta. Valohoito voidaan tarvit-taessa uusia muutamia kertoja vuodessa. Psoriin on olemassa myös tablettimuotoisia lääkkei-tä, jotka auttavat iho- ja nivelp-soriasikseen. Uusia biologisia lääkkeitä käytetään niillä poti-lailla, jotka eivät ole saaneet apua muista lääkkeistä.

- Koska valohoito on olen-nainen osa psorin hoitoa,

liittyy siihen aina myös ihosyö-päriski. Psoriasispotilaiden tu-lisikin tarkkailla ihoaan itse se-kä lääkärin kanssa, jotta mah-dolliset valovauriot ja ihosyöpiin liittyvät muutokset havaitaan ajoissa.

PSORIASIS

Documents

KULTAISET VUODET 5 - doc.mediaplanet.comdoc.mediaplanet.com/all_projects/5168.pdf · luiden johtaja Arja Peiponen huo-mauttaa alkuun, että jopa 70 % yli 75-vuotiaista pärjää hyvin