Kotitalouksien kulutuksen muutokset 2000-luvulla · 2008. 12. 10. · " harmonisoitu HBS (= Households budjet survey) " julkaissut vertailutietoa kaikista EU maista 2005! Tutkimuslaitokset

Juha Nurmela 8.12.08 1

Kotitalouksien kulutuksen muutokset2000-luvulla

Miten tilastotieto auttaa kulutuksen ja sen muutosten ymmärtämisessä?

Onko kulutustutkimuksesta hyötyä muillekin kuin ekonomistienkulutusmalleille ja virkamiehille?


�Vuosi 2008 on Kulutustutkimuksen juhlavuosi�

Ensimmäisestä kulutustutkimukseksi tulkitusta selvityksestä tulikuluneeksi 100 vuotta vuonna 2008

Vera Hjelt: �Tutkimus ammattityöläisten toimeentulo-ehdoistaSuomessa 1908-1909.�100 vuotta sitten kulutus jakaantui seuraavasti:Ruokaan 55.4 %Asunto 12.4 %Vaatteet 11.8 %Polttoaineet ja valo 4.1 %Verot, sairaus ja hautauskassat 2.6 %Viina ja tupakka 1.7 %Kaikki muu 13.5 %


Kulutustutkimus

Yleisesittely


Mitä kulutusta koskeva tilastotieto kuvaa?

! Kotitalouksien määrän ja rakenteen muutos! Mikä on kulutustutkimus! Miten tieto saadaan! Kulutustutkimuksen käytön rajat! Mistä kulutus koostuu

! Otteita kulutusta koskevista tuloksista


Kotitalouksien määrä on kasvanut kuluneen 40 vuoden aikanamiljoonalla, mutta väestö on vastaavana aikana lisääntynyt vain600 000 henkilöllä.

Kotitalouksien määrä ja rakenne 1966 -2006n ja arvio vuosille2010 -2020

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

1966

1971

1976

1981

1985

1990

1995

1998

2001

2006

2010

2015

2020

Yli 5 hengen talous4 hengen talous3 hengen talous2 hengen talous1 hengen talous


Kotitaloudet jäsenmäärän mukaan vuonna2006

Kaikki kotitaloudet prosenttia. Jäseniä Lkm. 2006 2001 1 983 700 40.4 37,7

2 773 300 31.8 33,9 3 301 000 12.4 12,5 4 239 500 9.8 10,5 5+ 137 500 5.7 5.4 Kaikki 2 455 000 100,0

Lähde: Kulutustutkimus

- Uusille seinille ja tavaroille on ollut ja tulee olemaan kysyntää

- Koneiden ja laitteiden käyttöaste alenee

- Suurtaloushyödyn näkökulma; ennen oli paremmin (ehkä)

- Laitteet privatisoituvat myös kotitalouksien sisällä


Kotitalouksien määrä eri taajama-asteen kunnissa kotitaloustyypeittäin 1985-2006

0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

1400000

1600000

1800000

85 90 95 98 01 06 85 90 95 98 01 06 85 90 95 98 01 06

muut, edellisiin ryhmiin luokittelemattomat taloudet

vanhustaloudet (kaikki kotitalouden jäsenet 65 v.täyttäneitä)kahden huoltajan lapsiperheet (avio- tai avopari jalapsia)yksinhuoltajataloudet

lapsettomat parit (molemmat alle 65-vuotiaita)

yksin asuvat

Maaseutumaiset

Taajaan asutut

Kaupunkimaiset

Kaupunkimaisia kuntia ne, joidenväestöstä vähintään 90 % asuu taajamissatai suurimman taajaman väkiluku onvähintään 15 000.Taajaan asuttuja kuntia ne, joidenväestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90% asuu taajamissa ja suurimmantaajaman väkiluku on vähintään 4 000,mutta alle 15 000.Maaseutumaisia ne, joiden väestöstäalle 60 % asuu taajamissa ja suurimmantaajaman väkiluku on alle 15 000 sekä nekunnat joiden väestöstä vähintään 60 %,mutta alle 90 % asuu taajamissa jasuurimman taajaman väkiluku on alle 4000.



Ostovoiman jakautuma kotitaloustyypin mukaanvuosina 2005 ja 2030 (kulutusmenojenkokonaismäärä sulkeissa miljardeina euroina)

Kulmakuntahankkeen laskelmien mukaan kokonaisostovoima kasvaavuodesta 2005 vuoteen 2030 70 % eli 70 miljardista 120 miljardiin �:oon.Eläkeläisten osuus kotitalouksien kulutuksesta nousee huomattavasti (15% -> 25 %:iin) ja lapsiperheiden osuus alenee selvästi ( 38 % -> 32 %)vuoteen 2030. Tästä rakennemuutoksesta seuraa parin vuosikymmenenaikana varmaankin monia muutoksia tavara- ja palvelumarkkinoilla


Eräiden laitteiden yleisyys kotitalouksissa vuoden 2007marraskuuhun asti prosentteina (ainakin yksi laite)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1984 1988 1992 1996 2000 2004

%

Väri- tv Videonauhuri CD-soitin Internetyhteys PC

Matkapuhelin DVD laite Digi-boxi /-tv Laajakaista* Kamerapuhelin

Lähde: Kulutustutkimus ja kuluttajabarometri. Tilastokeskus ,* laajakaista arvio 2002 3


0

10

20

30

40

50

60

70

80

1966 1971 1976 1981 1985 1990 1994-96

1998 2001 2006

Auto (Miehet)

Mopo yms. (Miehet)

Auto (Naiset)

Mopo yms. (Naiset)

Auto ja mopo, skootteri tai moottoripyöräyhden hengen kotitalouksissa sukupuolen

mukaan 1966�2006 (%)


Taustatietoa kulutustutkimuksesta:Kulutustutkimuksen tarkoitus

! Perustehtävä: tuottaa tietoa väestöryhmien ja alueidenvälisistä kulutuseroista ja niiden muutoksista

! Kansantalouden tilinpidon tukitieto! Kuluttajahintaindeksin painorakenteen tarkistus! (Energia- ja jätetilastoinnin tuki)! Eurostat:

" harmonisoitu HBS (= Households budjet survey)" julkaissut vertailutietoa kaikista EU maista 2005

! Tutkimuslaitokset käyttävät aikasarja-aineostoa! Eri hallinnonalojen suunnittelun ja seurannan tietona


Taustatietoa kulutustutkimuksesta:Kulutustutkimus selvittää

! Kotitalouksien kulutusmenoja, kulutuksen rakennetta jamuutoksia

! Kestokulutushyödykkeiden omistusta! Käytettävissä olevia tuloja! Hyvinvointipalvelujen käyttöä (=koulutus-, terveys- ja

sosiaalipalvelut)! Tehty vuodesta 1966 kattavasti ja säännöllisesti,

aiemmat: 1990, 1994-1996, 1998, 2001-2002," Aikasarjat 1966-1990 ja 1985 - 2006


Taustatietoa kulutustutkimuksesta:Kulutustutkimuksien koko ja kato 1966 -2006

1966 11 3191971 11 8021976 7 7311981 7 3681985 8 200 301990 8 258 301994 2 180 371995 2 313 331996 2 250 351998 4 359 372001 5 495 382006 4 007 49

Aineistossa kotitalouksia Kato %


Miten kulutustieto saadaan:Kulutustutkimus 2006, kohdekotitaloudet

! Otos poimittiin joulukuussa 2005 väestörekisterin 15-vuotiaista suomessa asuvista, ei kuitenkaanlaitosväestöstä, jota on noin 80 000 henkeä.

! Poiminta läänien ja kuntatyypin mukaan ( 12 ositetta)! Otoksessa 7670 kotitaloutta + 182 lisätaloutta

Ahvenmaalta.! Kotitalous = otoksen kohdehenkilön kanssa samassa

asunnossa asuvat! Otos jaettiin 26 osioon ja ne kahden viikon jaksoille

2.2.2006 alkaen 12 kuukaudelle


Miten kulutustieto saadaanKulutustutkimus 2006: Tiedonkeruun osat

! A. Rekistereistä:" otoksen poiminta, tulotiedot, koulutus, tuet jne." uusia rekisteritietoja ammattiyhdistysmaksut, ravintoetu, puhelinetu,

kiinteistövero, kirkollisvero sekä autoetu.

! B.Tietokoneavusteinen käyntihaastattelu (1 tunti)! C. Kotitalous piti kulutuspäiväkirjaa 2 viikon ajalta

päivittäistavaramenoista" joko keräämällä kuitit, jotka tallennettiinTilastokeskuksessa

" tai kirjoittamalla ostokset kulutuspäiväkirjaan" myös kodin ulkopuoliset ateriat päiväkirjaan" omien tuotteiden käyttö 12 kk ajalta päiväkirjaan


Kulutustutkimuksen käytön reunaehtoja! Käytössä huomattavaa:! 2 viikon tilinpitojakso pakottaa tarkastelemaan suhteellisen suuria

ryhmiä, jotta ostokierto ja kausivaihtelut tulevat mukaan aineistoon! Aluetarkasteluissa maakunta on pienin yksikkö ja sekin vain

varauksellisesti pienten maakuntien osalta! Myös pienet kotitalousryhmät vaativat huolellisuutta ( esim.

yksinhuoltajat)

! KULUTUSTUTKIMUKSEN OMA MITTAYKSIKKÖ! Kulutusyksikkö vakioi kotitalouksien koko ja ikärakenne eroja:

" kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1" muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5" lapset saavat painon (0-13-vuotiaat) 0,3


Kulutustutkimuksen käytön reunaehtoja,keskeiset käsitteet

! Kotitalouden kulutusmenot muodostuvat seuraavasti:! + kulutustavaroiden ja palveluiden ostot! + omat tuotteet (maatalous-, puutarha- ja keräilytuotteet)! + laskennallinen asuntotulo omistus- ja luontoisetuasunnosta! + saadut tavarat ja palvelut! + kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot (mm. kirkollisvero, ammattiyhdistysten

jäsenmaksut ja kulutuslainojen korot)! = kulutusmenot yhteensä

! Kotitalouden kulutusmenoihin lasketaan kaikki talouden tutkimusajankohtana yksityiseenkulutukseensa Suomesta ja ulkomailta hankkimat tavarat ja palvelut, omat ja saadut puutarha- jakeräilytuotteet sekä laskennalliset asumismenot. Lisäksi mukaan lasketaan muilta kotitalouksiltasaadut tavarat ja palvelut sekä kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot.

! Asunto- ja kulutuslainojen lyhennykset eivät sisälly kulutusmenoihin. Kulutusmenoihin ei myöskäänlueta välittömiä veroja, investointeja (esim. asunnon osto), yritystoiminnan menoja eikä muillekotitalouksille ostettuja tuotteita. Kulutuskäsite ei sisällä tällä hetkellä kotitalouksien julkistenhyvinvointipalveluiden käytöstä saamia etuuksia (esim. terveydenhoidosta ja koulutuksesta).


Kulutustutkimuksen käytön reunaehtoja,keskeiset käsitteet

! Asumiskulutus! Asumiskulutus lasketaan kulutustutkimuksessa ns. bruttovuokraperiaatteella.

Omassa asunnossaan tai luontoisetuasunnossa asuville talouksille määritetäänlaskennallinen vuokra vastaavanlaisen vuokra-asunnon markkinavuokran perusteella,vuokra-asunnossa asuville todella maksettu vuokra.

! Bruttovuokran lisäksi asumismenoihin sisältyvät vesimaksut ja eräät muut maksut kutennuohous ja jätteiden nouto, vuokralaisen suorittamat ylläpitokorjaukset sekä vuokraansisältymättömät lämmitysmenot. Myös vapaa-ajan asunnon menot sisältyvätasumismenoihin.

! Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra! Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra kuvaa kotitalouden saamaa etua asumastaan

omistusasunnosta verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossaasuvaan kotitalouteen.

! Omistusasunnosta saatava asuntotulo luetaan kulutustutkimuksessa jatulonjakotilastossa kotitalouden omaisuustuloihin, jotka yhdessä palkka- jayrittäjätulojen ohella muodostavat tuotannontekijätulot. Oman asunnon asuntotulosisältyy myös käytettävissä oleviin tuloihin.


Kulutustutkimus 2006 haastattelun tietosisältö 1." A Kotitalouden muodostaminen

" B Kotitalouden jäsenten toiminta

" C Asuinolot ja varsinaisen asunnon menot ja jätteiden kierrätys

" D Vapaa-ajan asunnon menot ja jätteiden kierrätys

" E Lainat" G Vakuutukset

" H Kestotavaroiden hankinta ja kirpputorien käyttö

" J Kestotavaroiden omistus

" L Tilatut lehdet

" P Puhelinmenot ja puhelinvaranto

" V Viranomaisille maksettavat maksut


Kulutustutkimus 2006 haastattelun tietosisältö 2.

" HYVINVOINTIPALVELUT ELI ETUISUUSOSIOT

" K Koulutus

" R Lasten päivähoito" S Terveydenhoito" N Muut palvelut

" M Vapaa-ajan matkat

" X Kotitalouden toimeentulo


Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne Suomessa

Jakautuminen 1985 1990 2001-02 2006% % % %

01 Ruoka ja alkoholittomat juomat 19,9 16,4 13,2 12,602 Alkoholi ja tupakka 2,7 3,1 2,8 2,403 Vaatteet ja jalkineet 6,5 6,0 3,4 3,804 Asuminen ja energia 20,2 22,6 28,7 27,105 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 6,4 5,3 4,9 5,106 Terveys 3,0 3,4 3,6 3,507 Liikenne 13,5 13,2 14,7 15,608 Tietoliikenne 1,5 1,5 3,7 2,809 Kulttuuri ja vapaa-aika 10,5 11,1 9,9 11,210 Koulutus 0,1 0,2 0,2 0,211 Hotellit, kahvilat ja ravintolat 5,0 4,7 4,5 4,212 Muut tavarat ja palvelut 10,6 12,5 10,4 11,6Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100.0


Otteita tuloksista


Kulutusmenojen keskiarvot kotitaloutta kohti,luottamusvälit ja suhteelliset keskivirheet

Kulutusmenojen pääryhmät Keskiarvo (EUR) Suhteellinen keskivirhe (%)

alaraja ylärajaA01_12 Kulutusmenot 30 247 29 507 30 987 1,25A01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 3 817 3 727 3 906 1,20A02 Alkoholijuomat ja tupakka 725 685 766 2,84A03 Vaatteet ja jalkineet 1 153 1 064 1 242 3,94A04 Asuminen ja energia 8 193 8 021 8 365 1,07A05 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 1 529 1 453 1 605 2,54A06 Terveys 1 053 996 1 110 2,75A07 Liikenne 4 715 4 458 4 972 2,78A08 Tietoliikenne 856 828 884 1,67A09 Kulttuuri ja vapaa-aika 3 373 3 194 3 553 2,72A10 Koulutus 63 51 76 9,92A11 Hotellit, kahvilat ja ravintolat 1 261 1 201 1 322 2,46A12 Muut tavarat ja palvelut 3 508 3 388 3 628 1,74

95 % luottamusväli (EUR)

Kulutustutkimus 2006:Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Alkoholin ja tupakan keskivirhe on pieni, mutta alipeitto suuri

Koulutuksen keskivirhe on suuri, koska koulutuksesta ei makseta itse


Kotitalouksien kulutusmenot pääryhmittäin 2001 ja 2006(vuoden 2006 hinnoin, EUR/kulutusyksikkö)

Asuminen

Liikenne

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat

Muut tavarat, palvelut ja koulutusKulttuuri ja vapaa-aika

Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet

Hotellit, kahvilat ja ravintolat

Terveys

Vaatteet ja jalkineet

Tietoliikenne

Alkoholijuomat ja tupakka

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000

2001 2006Lähde: Kulutustutkimus

Käyvät hinnat ilmaisevat tutkimusajankohdan euromääriä.Vuoden 2006 hinnoin on kulutusta vuoden 2006 rahassa mitattuna.

Otteita tuloksista


Kulutusmenoryhmä 1985 1990 1994-96 1998 2001 2006

A01_12 Kulutusmenot 1,725 1,375 1,197 1,141 1,039 1

A01 Elintarvikkeet jaalkoholittomat juomat 1,217 1,067 1,108 1,116 1,049 1

A02 Alkoholijuomat ja tupakka 1,784 1,293 1,069 1,014 0,95 1

A03 Vaatteet ja jalkineet 1,372 1,145 0,992 0,993 0,981 1

A04 Asuminen ja energia 2,27 1,82 1,41 1,268 1,128 1

A05 Kodin kalusteet,koneet ja tarvikkeet 1,456 1,227 1,094 1,081 1,031 1

A07 Liikenne 1,806 1,475 1,218 1,169 1,071 1

A08 Tietoliikenne 0,639 0,611 0,605 0,693 0,698 1

A09 Kulttuuri ja vapaa-aika 1,573 1,248 1,1 1,074 1,012 1

A11 Hotellit, kahvilat jaravintolat 1,964 1,485 1,299 1,206 1,095 1

A12 Muut tavarat ja palvelut 1,858 1,279 1,242 1,155 0,903 1

Korjauskerroin vuoden 2006 hintatasoon = vuoden 2006 hinnoin

Otteita tuloksista


Kulutustutkimus 2006 ja �aikasarja-aineistot�

! Vuosi 2006 kulutustutkimus! - palveluaineosto ( N=4007) 830 kulutusryhmää, lisäksi käytettävissä

olevat tulot ja runsaasti taustatietoa kotitaloudesta. Ei tietojayksittäisen perheenjäsenkulutuksesta.

" - uusia osia: jätteiden kierrätys, kirpputorikauppa, energiamerkki,ekosähkö, kotitalouksien välinen tuki, kotitalousvähennyksenkäyttökohteet, keskeisten palvelujen etäisyydet kotoa(linnuntietä)

! - Hyvinvointipalvelut: käyttökerrat ja kotitalouden saama etuus" - ei yksilötason tietoa

! - Kotiin ostettujen elintarvikkeiden määrät yhteistyössäkuluttajatutkimuskeskuksen kanssa


Kulutustutkimus 2006 ja �aikasarja-aineistot�http://www.stat.fi/til/ktutk/

! Aikasarjat! -1985 - 2006! - yksittäisiä tutkimusvuosia koskevia aineistoja! - vertailukelpoiset tiedot koko jaksolta! - tietosisältö 2006 kulutustutkimuksen vuosiaineistoa suppeampi! - 1966 - 1990! - vertailukelpoiset tiedot ko. jaksolta! Kulutustutkimusaineistojen vahvuus tulot ja kulutus samoista

talouksista! Tehdään myös taulukointeja konsultointina


Otteita tuloksista


Kotitalouksien kulutusmenojen reaalimuutoskulutusyksikköä kohti 2001-2006 (%)


36

29

23

22

18

17

16

11

10

9

6

-3

Vaatteet ja jalkineet

Kulttuuri ja vapaa-aika

Tietoliikenne

Muut tavarat, palvelut ja koulutus

Liikenne

Menot yhteensä

Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet

Alkoholijuomat ja tupakka

Elintarvikkeet ja alkoholitt. juomat

Asuminen

Terveys

Hotellit, kahvilat ja ravintolat

0 10 20 30 40-10


0

5

10

15

20

25

30

35

1985 1990 1994-96 1998 2001 2006

Alle 25-v.25-34-v.35-44-v.45-54-v.55-64-v.65-74-v.75+v.Kaikki

Elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin käytetty meno-osuus (%)kotitalouden viitehenkilön iän mukaan


Otteita tuloksista


Otteita tuloksista

Valmisruokien osuus elintarvikemenoistatalouden viitehenkilön iän mukaan, %

0

5

10

15

20

25

1985 1990 1994�96 1998 2001 2006

Tutkimusvuosi

%

Kaikki17�24 v

25�34 v35�44 v

45�54 v55�64 v65�74 v

yli 75 v



Kulutusmenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen asemanmukaan 2001 ja 2006(vuoden 2006 hinnoin, EURO/ kulutusyksikkö)

Ylemmät toimihenkilöt

Muut yrittäjät

Alemmat toimihenkilöt

Yhteensä

Maatalous-yrittäjät

Työntekijät

Eläkeläiset

Muut taloudet

Opiskelijat

Työttömät

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000


Otteita tuloksista


Kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 2001 ja 2006 vuoden 2006hinnoin, EURO/ kulutusyksikkö)

21 425

18 874

17 525

17 214

16 530

15 943

13 135

24 609

22 043

19 975

19 281

18 973

16 442

15 430

Lapsettomat parit

Kahden huoltajanlapsiperheet

Yhteensä

Yhden hengentaloudet

Muut taloudet

Yksinhuoltaja-taloudet

Vanhus-taloudet

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000


Otteita tuloksista


Kotitalouksien kulutusmenot yhteensä tulodesiileittäin 2001 ja 2006 kulutusyksikköäkohti vuoden 2006 hinnoin �:na

0 2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

20000

22000

24000

26000

28000

30000

32000

34000

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

yht

Vuosi 2006Vuosi 2001

Tulot euroina

Otteita tuloksista

Tulodesiilit lasketaanjärjestämällä kotitaloudetjonoon pienituloisimmastasuurituloisimpaan jajakamalla ne 10 yhtäsuureen ryhmään vuonna2006 407/desiiliä


Alle 30 vuotiaiden 1-2 hengen lehtitilaukset

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Yhden hengen talous kahden hengen talous

sanomalehdetaikakausilehdet


Otteita tuloksista


XXX lehden kuluttajaprofiilia, vuonna 1998

Esimerkki yksittäisestä hyödykkeestä lehden tilaajuuden mukaan mk/talous

0 100 200 300 400 500

Lenkkimakkara

mk/talous

EI LEHTEÄ

LEHDEN TILAAJAT

. . . .


Otteita tuloksista


Auton omistus kotitaloustyypin mukaan 1998, 2001 ja 2006 (%)

93

77

82

65

50

46

37

96

83

88

70

62

50

44

97

88

88

71

61

54

46

Kahden huoltajan

lapsiperheet

Muut taloudet

Lapsettomat parit

Kaikki kotitaloudet

Yksinhuoltaja-taloudet

Yhden hengen taloudet

Vanhus-taloudet

0 20 40 60 80 100

%

199820012006


Otteita tuloksista


Kotitalouksien hyöty yhteiskunnan hyvinvointipalveluista

Suomalainen keskiarvo kotitalous hyötyi runsaat 6 200 euroayhteiskunnan tarjoamien hyvinvointipalvelujen käytöstävuonna 2006.

Tällaisia hyvinvointipalveluja ovat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Nämäpalvelut rahoitetaan julkisin varoin, mutta käytöstä asiakas ei maksa jokolainkaan tai vain pienen osan niiden tuottamisen kustannuksistakäyttömaksuina.

Koulutuspalvelut ovat arvoltaan merkittävin osa hyvinvointipalveluja, niidenosuus kaikkien näiden palveluiden arvosta on lähes puolet (47,3 %).

Myös julkisten terveyspalvelujen merkitys on suuri, 40 prosenttia kaikestahyvinvointipalveluista saatavasta etuudesta tulee terveyspalvelujen käytöstä.

Sosiaalipalvelujen osuus on vajaat 13 prosenttia. Sosiaalipalveluissa lastenpäivähoitopalvelut ja vanhusten erilaiset kodinhoitopalvelut ovatmerkittävimmät yksittäiset palvelut.


Kotitalouksien itse poimimat tai saadut metsämarjatmaakunnittain 2006, litraa kotitaloutta kohti

6

7

8

9

10

11

11

12

13

14

15

16

20

22

22

27

30

40

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Ahvenanmaa

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kanta-Häme

Pirkanmaa

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Pohjanmaa

Satakunta

Koko maa

Etelä-Savo

Keski-Suomi

Pohjois-Savo

Etelä-Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Keski-ja Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu ja Lappi



Kotitalousvähennystä käyttäneiden kotitalouksien osuustulodesiileittäin.


Kulttuuri- ja vapaa-aikamenot sosioekonomisen asemanmukaan 2006 (EUR/kulutusyksikkö)

120

139

121

235

226

355

259

314

467

132

144

40

278

117

174

170

111

238

171

243

294

333

607

529

497

921

858

110

175

144

192

411

374

239

238

237

288

230

267

284

420

397

140

130

120

256

176

152

164

114

106

172

175

146

336

127

350

232

271

352

360

105

303

123

202

190

332

410

486

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000

Työttömät

Muut kotitaloudet

Eläkeläiset

Opiskelijat

Maatalousyrittäjät

Työntekijät

Alemmat toim ihenkilöt

Yrittäjät

Ylemmät toim ihenkilöt

Viihde-elektroniikkaTietojenkäs ittelylaitteet

Harras tusvälineetUrheilu- ja vapaa-ajan palvelutKulttuuripalvelutRahapelitKirjat

Lehdet ja painotuotteetValm ismatkat



Energiamerkki onnistunut innovaatio

Laitteen energiatehokkuuden eli energiamerkin merkitys laitteen valinnalle vaikutuksen voimakkuuden mukaanprosentteina ostotilanteessa vuonna 2006

Vaikutuksen aste* jääkaappi jääkaappi pakastin pesukone astian- pakastin pesukone kaikk1

% % % % % %paljon 36 33 32 34 41 35jonkin verran 34 32 32 27 30 30ei lainkaan 30 31 34 36 27 33eos 0 4 2 2 1 2yhteensä 100% 100% 100% 100% 100% 100%

vastauksia, kpl 149 176 197 424 252 1198* mikäli samaa laitetta hankittu useita on kysymys esitetty vain yhdestä.


Ekosähkön käyttäjät

Ekosähkön käyttö edellyttää halua maksaa sähköstä tavallista enemmän. Tällainenhalukkuus riippuu asenteista, joihin voivat vaikuttaa monet seikat � ilmastonlämpenemisen seurauksista ydinvoiman vastustamiseen tai mielikuvat omien lastentulevaisuuden elinehtojen heikkenemisestä.

Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman haastattelujen mukaan noin 15 % suomalaisistaolisi erittäin valmiita ostamaan ekosähköä (Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma 2007,13). Toisin kuin monet edellä esitellyt asenteet tämä ei ole vielä muuttunut käytännöksi,sillä ekosähköä käyttäviä talouksia oli haastattelujen perusteella noin 2,5 % eli 61 000 kpl.Vain pienen pieni osa suomalaisista kotitalouksista on päätynyt sähkön osaltaympäristöystävälliseen ratkaisuun.

Ehkä juuri tällaisen bulkkituotteen kohdalla rutiinien hidastava vaikutus on suuri.

Lisäksi ekosähkön käyttö merkitsee todennäköisesti vuotuisen sähkölaskun kasvua, kunenergiatehokkaan laitteen hankkinut voi perustellusti odottaa sähkölaskun pienentymistä.


Tiedustelut

! [email protected]

! Perttu Melkas p. 09- 1734 2511! Marko Ylitalo p. 09- 1734 3560! Juha Nurmela p. 09- 1734 2548! Anton Antonius p. 09- 1734 3415! Markku Lindqvist p. 09- 1734 3418! [email protected]

Documents

Kotitalouksien kulutuksen muutokset 2000-luvulla · 2008. 12. 10. · " harmonisoitu HBS (= Households budjet survey) " julkaissut vertailutietoa kaikista EU maista 2005! Tutkimuslaitokset