Kotiseu tuk uv a u k s iaLoun ai s-Håm eesta

1

Ylipainos Forssan Lehdessäolleista kirjoituksista

Forssa 1925.Forssan Kirjapaino O. Y.

/

Kappale maamme karjanjalostuksenhistoriaa.

Kuten tässäkin lehdessä onmaini ttu, tulee näinä aikoinakuluneeksi 25 vuotta siitä, kunensimäiset yritykset tehtiinjärjestetyn karjantarkastustoi-mmnan sovelluttamiseksimaassamme. Syksyllä r899aloitettiin nirn .. säännöllinentarkastustoiminta karjanjalos-tusyhdistys "Unitaksen" jäsen-ten omistamien ayrsh irekarjo-jen keskuudessa Lounais-Suo-messa. "Unitas"-yhdistyksenmenestyksellinen toiminta täl-lä alalla jatkui sitten toista-kymmentä vuotta.

Tämä merkkitapaus antaameille aihetta johdattaa muis-tiin erään "Unitaksen" perusta-jista ja sen innokkaimmistajoh tohenkilöistä, maanviljelys-neuvos W a l dem a r S a g u-Iin in Somerolta. Hänen suu-ri merkityksensä maamme kar-janjalostuksessa on yleisesti

MaanviljelysneuvosValdemar Sagulin.

asiantuntevissa piireissä tun-nustettu, joskaan ei suurenyleisön keskuudessa aina niintunnettu. Maanv jtelysneuvosSagulin vainajan varsinainenelämäntehtävä koski nimen-

4

omaan kotieläinhoi toa ja ja-lostusta. Jo v. 1896 perusti hän

,Långsjön tilalle karjanhoito-koulun. Hänen kasvattamiansaayrshi rerotuisia sii toseläim älevisi ympäri 'koko Suomen.Kuopion näyttelyssä 1906 saiLångsjon karja, lampaat jasiat miltei kalkki ensimäisetpalkinnot. "Unitas" -yhdistysperustettiin Sagulinin toimesta1897, mutta aloitti toimintansavasta syksyllä 1899. Siihen liit-tyi heti 12 ayrshire-karjanomistajaa Etelä-Suomesta.

Olen saanut käsiini Sagulin-vainajan muistiinpanovihon,johon hän on kirjoittanut mer-kintöjä Långsjon kartanossatehdystä karjanjalostustyöstän, vuoteen 1900 asti. Kun näh-däkseni hänen muistiinpanonsaansaitsevat tulla päivänvaloon,olen ne suomentanut ja ju lk ai-sen tässä karjanjalostustyötäkoskevan osan.

Muutamia tietoja Långsiönkartanon karjaroduista.

"Kun kaikilla muistiinpa-noilla myöskin karjakannanpolveutumisesta on suuri mer-ki tys eläinten kasvattajalle,niin tahdon minä tässä koettaakoota kaikki, mitä minulle ontunnettua Långsjon suvuista.

- Ei tarvitse mennä ajassakauemmaksi kuin vuoteen1811, sillä mainittuna vuonna,toukokuussa. huusi minun iso-isäni, kruununvouti Carl Gu-staf Sagulin Långsjon karta-non siihen kuuluvine Hiiskon

. ja Pajun tiloineen Blåfieldinkonkurssipesäl tä "ku 1t a tyn ny-rin" hinnasta. Kauppaa seurasisihloin vain muutama maatiais-lehmä. Isoisäni, joka oli tarmo-kas mies sekä innokas maan-viljelijä, tahtoi myöskin pa-rantaa karjakantaa. jonka ta-kia hän 1830 vaiheilla tuottiTurun porvarien välityksellä,jotka silloin purjehtivat Hol-lantiin, noin 30 kp l. eläintä.Mikäli minun isäni kertoi, sor-tui näistä eläimistä heti ensikesänä punatautiin puolet.Muut tottuivat vähitellenoloonsa kartanossa ja näistäeläimistäJ pofveutui pitkän ajankuluessa Långsjon nykyinenkanta.

Seurauksena huonosta hoi-dosta ja laihasta ruokinnastatalvikuukausina on karjak an .amennyt alaspäin ulkonäköönja muotoon nähden. Tervettäse tosin on aina ollut. Mitäänvierasta verta ei siihen ole se-kaantunut, koska sekä isoisäniettä isäni itsepintaisesti katsoi-

-

vat tätä kantaa vissillä y lpey-dellä_

Kun minä 1879 jätin Mustia-lan maanviljelysopiston ja,päätin jäädä kotiin Långsjöhönauttamaan isääni, joka jo sil-loin oli sairas ja väsynyt kaik-keen, oli haluni ottaa parhaatyksilöt tästä kannasta siitok-seen. Suuri osa siitä oli vanhojaja yli-ikäisiä ja monet eläimetolivat myöskin erittäin laihojaja huonoja, Sitten kuin minämuutamien vuosien koelypsy-jen jälkeen opin tuntemaan yk-silöt, pidin minä parhaideneläinten vasikat ja koetin sa-maan aikaan saada niin kau-niita eläimiä kuin suinkin.Kun muodot eivät tahtoneettulla paremmiksi, päätin minäostaa Mustialan maanviljelys-opistolta hollantilaisen sonnin,joka oli syntynyt huhtik. 1

p:nä 1887 ja annoin tälle SOI1-

nille nimen Adam. Väriltäänoli se musta suurenpuoleisillavalkoisilla täplillä. Tähän son-niin olin hyvin tyytyväinen;saatiin heti parempi rakennevasikoihin ja nuoreen kariaan.ja palveli se tarkoitustaan tou-kokuuhun 1893, jolloin minuntäytyi myydä se, koska se tuliliian paksuksi ja raskaaksi. Seteurastettiin kotona ja painoi

.5tällöin 54 vanhaa leiviskää eli460 kg. Adam on siis uudenpolven kantaisä sekä isien että.emien puolelta.

V. 1892 toukokuussa ostettiinEdebyn kartanosta Ruotsistaitäfriisiläinen sonni sekä yksihieho. Oltiin erittäin tyytymät-tömiä tähän tuontiin, koskanämä eläimet olivat hyvin kor-keajalkaisia ja rumia eivätkämyöskään mitään mestareitalypsyyn nähden. Hieho Blidakuoli maksatautiin ja sormiBravo myytiin. Pienemmänm.äärän jälkeläisiä jätti Bravojälkeensä, mutta on parastahyljätä ne vähitellen.

Adamin pojat Valtti n:o 9,Setä n:o 11 ja Taatti n:o 17ovat osoittautuneet hyviksi sii-toseläimiksi ja jättäneet jäl-keensä yhdenmuka i ia jälkeläi-sra,

Mustan var m (valkoinen,mustat renkaat silmien ympä-rillä, jalat, hännänpää ja vatsavalkoiset) olen minä päättänytpääasiallisesti säilyttää. Muutkantakirjan 1 niteeseen otetuthollantilaiset sonnit eivät olejättäneet jälkeensä mitään sii-toseläintä, vaan o len minä pää-asiallisesti käyttänyt Adarnisrapolveutuv ia sorineja.

6

Vastedes tullaan siitoseläi-met valitsemaan ankaramminei ainoastaan lypsyyn vaanmyöskin maidon rasvapitoisuu-den ja eläinten ulkonäön suh-teen.

Pannakseni samaan aikaanalulle myös Ayrsh ire-jalostuk-sen ostin 1889 Sippolan karta-nosta Ayrshire-sonnin, jotatäällä kutsuttiin Sippo laksi. Seoli syntynyt kesäk. 26 p:nä1887. Tämä sonni jätti erittäinkauniita jalkeläisiå, vaikka mi-nulla ei tälle siitoseläimelle ol-lut sopivia lehmiä käytettävä-näni. (Rosendahlin lehmät, jot-ka olivat täällä hoidettavinatalven ajan, astu tettiin Sippo-lan sonnilla.) Sippolasta pol-veutuvat useimmat niistä kan-taeläimistä, jotka kirjoitettiinUnitas-yhdistyksen kantakir-jaan.

Heinäkuussa 1897 lisääntyikarja kahdella Ayrshire-h:eho'.la, jotka eläinlääkäri L. Fa br i-tius oli ostanut Skotlannistakarjanjalostusyhdistys Unit ak-sen laskuun. Samaan aikaantuotti yhdistys myös viisi son-nia, joista yksi, Jim, sijoitettiinvuodeksi eteenpäin Lång sjönkartanoon.

Jotta saataisiin selvi lle, kuin,ka paljon Lång sjön karja on

tuberku losin rasittarna, tutkisen eläinlääkäri T. Colerus 13ja 14 p:nä toukokuuta 1897,josta hän antoi seuraavan to-distuksen:

"Allekirjoittanut on toimit-tanut tuberkuliinitarkastuksen

.Långsjön ja Sarjan kartanoi-den karjoissa - -. Långsjössåruiskutetuista 98 elaimesta rea-geerasi kolme, joista yhdelläteurastettaessa löydettiin rriak-samato. Sarjan kartanossakaikkiaan 58 ruisku tetusta eireageerarinut yksikään - -."

Lokakuun 20 p:nä 1897 tekieläinlääkäri Allan Hoijer sa-mallaisen tarkastuksen 10 hie-hon suhteen, joista yksi kal sot-tiin epåi llyttåvaksi.

Näistä tarkastuksista näkyysiis, että rotu on tervettä tässäsuhteessa. Mitään tartunta-ai-netta ei siis tarvitse navettara-kennuksissa peljåtå.

1892 laadittiin kantakirjamyös kaikista eläimistä; nitee-seen II vietiin kaikki Unitas-yhdistyksen eläimet, ni teeseenIII taas n.s. Långsjon kanta."

Tulosrikkain osa maanvilje-lysneuvos V. Sagulinin karjan-jalostustyosta suoritettiin vasta1900-luvun ensi kymmenellä.

1

I1 Siitä ei ole tässä yhteydessä ti-

laisuus kertoa. Maanviljelys-neuvos V. Sagulin kuoli 1915.Samaan aikaan lakkasi "Uni-tas" -yhdistys teimimasta,vaikkei sitä virallisesti ole vie-l'akåan Iopetettu. Ayrshire-yh-distys on sen työtä jatkanut.

Ir

7

Sagu lin-vainajan jälkeen onkinkarjanjalostustyö paljon kehit-tynyt, mutta ·tärkeän tehtävänyhtenä tienraivaajana tälläalalla on hän tehnyt.

E. A a l t 0 n e n.

Forssan Lehdessä 13. X. 24.

Långsjön kartano ja WaldemarSagulin.

Vanhoista muistiinnanoista.

Joku aika' si tten tässä lehdes-sä julkaisernistani maanvilje-lysneuvos Waldemar Sagu linvainajan muistiinpanoista, jot-ka koskivat karjanjalostustoi-mintaa Långsjossa ja Suomenensimäisen karjanja.lostusyh-distyksen, Unitaksen, alkuvai-heita, kävi selville maanvilje-lysneuvos Sagulinin suurisuun-taiset ja kaukonäköiset karja-talousharrastukset. Hänenmuutkin muistiinpanonsa sa-moinkuin koko elåmantvönsäkertovat samasta innostunees-ta, sitkeästä ja paljon aikaan-saavasta maataloushengestä.mikä maanviljelysneuvos Sa-gulin vainajassa eli. Olen kat-sonut nuo muistiinpanot suo-mentamisen ja julkaisemisenarvoiselta. - Mutta ensin eräi-tä el'ämäkertatietoja kyseessä-olevasta henkilöstä.

Ernst Waldemar Sagul insyntyi Somerolla Hovirinnankes ti kiev arissa jo ul uk. 30 p: näI852. Hänen isänsä oli Lå ng-sjon kartanon omistaja, vara-maanmittari Ernst ReinholdFerdinand Sagul in, joka 1834oli mennyt naimisiin SofiaPalmin kanssa. Ylioppilaaksituli Waldemar S. normaali ly-seosta I873. "Jos olisin seuran-nut taipumuksiani, olisin minäheti antau tunu t rnaanv iljelys-alalle", kirjoittaa Sagulinmuistiinpanoissaan, "muttaisäni tahtoi, että minusta olisitullut virkamies". Hän rupesi-kin lukemaan lakia, mutta kunse ala ei tahtonut viehättää,meni hän I877 Mustialan "kor-keimmalle osastoJle", jossa suo-ritti pääsy tutkinnon 1879. Isän-sä sairauden takia jäi hän sil-loin kotokartanoa hoitamaan,

ja kun isänsä kuoli 1882, saihän Lång sjon kartanon hal-tuunsa sekä osti seuraavanavuonna vieressä olevan Sarjankartanon.

Someron kunrial'l iseen elä-mään otti maanviljelysneuvosSagulin huomattavasti osaa.Hän oli kuntakokouksen pu-heenjohtaja vuodesta 1892,kunnallislautakunn an esimies1880-82, Säästöpankin halli-tuksen jäsen y.m. - V. 1895hän meni naimisiin Edit dePontin, synt. Kjaldstrom inkanssa.

Muistiinpanoissaan, jotka ontehty "tulevaa kokoonpanoavarten", kertoo maanviljelys-neuvos Sagulin m.m. seuraa-vaa.

"Långsjori säterirustholli, sii-hen kuuluvan Pajun augu-mentti- ja Hiiskon rälssitilankanssa, sijaitsee Someron pi ta-jässä Pitkäjärven kylässä. Ti-l'an pinta-alan muodostaa loh-ko, jonka pituus on monta ker-taa suurempi kuin leveys; 10-hon suunta on pohjois-eteläi-nen.

Mitä maanlaatuihin tulee,ovat pellot suureksi osaksi jäy-hää savea, lukuunottamattamuutamaa tynnyrinalaa, jossaon kevyt hietamulta. Luonnon-

•

9

niityt taas ja samoin osa kyl-vöniityistä ovat mustaa mul-taa, joka ulottuu melkoisensyvälle. Tila on myös erittäinrikas v iljelyskelpoisesta maas-ta. Niistä vesistä, jotka juokse-vat lävitse tilan maiden, mai-nittakoon Paimionjoki ja sii-hen yhdistyvä Palojoki. jokasuureksi osaksi juoksee tilanpohjoisen lohon lävitse. Niitytovat vielä suureksi osaksi luen-nonnii ttyja, kasvaeri sara- ja

I mesiheinää. Metsä 'kasvaa se-kaisin kuusia ja mäntyjä ja onsuureksi osaksi myös Iehtimet-sää.

Mitä kartanon historiaan tu-lee, ei käsil'lä olevia asiakirjojaläpikäymällä voida palautuaajassa taaksepäin kuin vuoteen1759, jolloin tilan nimelläLångsjon kartano eli myös ni-mellä rusthol li n:o 106 Pitkä- 'järvi, Uudenmaan. rakuuria.ryk-menttiä ja Sääksmäen komppa-riiaa varten, myi herra asessorieli kuten häntä myös kutsu-taan tirehtööri Jacob ReinholdDepong herra ruuk inpatruuriaJohan Jakob Kijk'i lle ja herrakauppias Jakob Bremerille6,666 taalarista kupari rahaa,Vanhoista asiakirjoista vo r-claan myös nähdä, että Pajuntila I500-luvulla. läänitettiinralssiksi Hans Ramre'I!e, jonka.

10

jälkeläiset sen omistivat siihenasti, johloin se reduksionissaperuutettiin kruunulle apu.ti-laksi Långsjon säterirusthollinalle, jonka jälkeen se 1758myytiin rustho llinomistaja De-pongille verotilaksi seka on sit-ten kulkenut moni l'le henki-löille. Sitten on tila luultavastimyös mennyt kaupan kauttaruukinpatruuna Robert GustafBlåfjeldi'lle, jonka jälkeen sekonkurssiin joutuneeria tarjot-tiin huutokaupalla, jolloinLångsjon, Pitkäjärven eli Ku-janpään perintösäterin ja Pa-ju n perintöagumenttitilan huu-si kruununvouti Carl GustafSagu lin 16 taalerin 24 kil-lingin (valtionvelkarahaa)kauppasummasta ja irtaimis-ton 359 taalerista 9 killingistä.Huutokaupan piti toukok. 25p:nä 1811 Wilhelm GadolinBlåfjeldin konkurssipesän hol-hcojana Åvikin lasiteh taadl'a.Tila tuli siis 18II kruununvou-ti Sagulinin omistukseen ja one sittemmin mennyt perintönä

Sagulinin suvus a siten, ettäsen lyhyen ajan omisti maiste-ri Robert Herman Sagulin, jo-ka pian kuoli, jonka jälkeenvaramaanmittari Ernst Rein-hold Ferdinand Sagu lin tulisen omiatajaksi.

Kartanon muodostaa, kutensanottu, Långsjön' säterirust-hol Ii, Pajun agumenttiti la,Hiiskon rälssitila, 'kaikki Pit-käjärven kylässä sekä Anttilantila Vilukse lan kylässä. NäistäLångsjo, Paju ja Hiisko teke-vät yhteensä 2 7124 marittaalia.Isossajaossa 1794 määräsi }. M.Bellman tilan pinta-alaksi2,659 tynnyr ina laa, josta peltoa43 t.a., niittyä 443 t.a. ja met-sää 1,173 t.a. Hiiskon ralssit i-laIla oli tällöin peltoa 6 t.a.,niittyä 69 t.a. ja metsää 221 t.a.eli yht. 297 t.a. Paju n vero tilal-la oli 7 t.a. peltoa, II5 t.a. niit-tyä ja 196 t.a. metsää, yht. 319t.a.

Perin tösuh teiden ka uttatanskalaiseen Carl Troeiliin,joka omisti Sarjan 9 kuukau-den ajan, tulin minä 1883 syk-syllä huutamaan Sarjan 61,100markasta, ilman irtaimistoa.Siitä lahtieri on tiloja hoidettuyhdysv iljely ksessä. Isäni kuoli:882. Siitä lähtien olen minäkaikella tiedollani ja suurim-malla halu llani koettanut kah-della tyhjällä kädellä luoda jo-tain näistä huornattavista ti-loi sta.

Muistiin merki tsemisen ar-•vo isena voidaan mainita, että1 80 ei l'öytynyt kartanossa al-

•

noatakaan kääntöauraa; kaik-ki hoidettiin kotona tehdyilläalkuperäisillä puisilla, muttaraudoitetuilla kaluilla. V. 1880alkoi meijor il iike kartanossajaamet oodin mukaan vanhassa,Carl Gustaf SaguJinin 1834 ra-kennu ttamassa viinapolttimos-sa, joka nyt on laitettu ajan-mukaiseksi meijer iksi. - Vä-hi tellen hankin myös kalliitakoneita, joten kaikki raskaam-mat työt toimitetaan nyt johoyryvoirnal la.

1894 alettiin pu u tarhaliikekartanossa. Tarkoitus on eri-koistua ruusu- ja kielov iljelyk-seen. Tulevaisuudessa saadaannähdä, miten tässä onnistutaan.Alku ainakin näyttää lupaa-valta.

Marraskuun r p:nä 1896 sainmina karjanhoitokoulun jamarrask. 1 p:nä 1897 maanvil-jelyskoulun Långsjohon.

V. r88r rakensi rakennus-mestari From Långsjossa sika-lan meijer in viereen sekä keit-tiön ja mankelihuoneen. 1888sisustettiin uudelleen Långsjonnavetta. r890 rakennettiin uusitalousrakennus leipomoineenja saunoineen. r893 laitettiinuusi vesijohto tuulimoottori lla,joka painoi veden ylös 100 ja-lan korkeuteen vesilinnaan,jossa on kaksi suuria rauta-as-

11

tiaa, vetäen kumpikin 20,000kannua. Tämä vesijohto onmaksanut minulle 7,000 mk.,pienen tilan hinnan. r894 jar895 rakennettiin kasvih uo-neet. 1896 rakennettiin tiilinenasuinrakennus voutia ja kar-jakko a varten."

Kun huhtikuussa r896 syntyimaanviljelysneuvos Sagulininensimainen poika, jo ta häntoivoi myös innokasta maan-viljelijää, niin alkaa hän muis-tiinpanoissaan antaa jälkeläi-selleen kartanon hoidossa neu-voja eri aloilta. Niinpä hänpyytää hoitamaan metsää hy-vin, sillä senaikuisella h åvi tyk-sellä ennustaa hän niiden pianloppuvan. Etenkin hän varoit-taa, etteivät iorpparit saa haas-kata metsää. "Poista kaikkihyödyttömät aidat. Raja-aidattarvitaan kuitenkin aina niinkauan kuin meillä ei ole luon-nollisia pensasai toja, johon mekyllä joskus tulemme."

Huomattavan kaunis piirreoli maanviljelysneuvos Saguli-nissa se arvonanto, minkä hänantoi vanhoille arkistopape-reille. "Ota talteen ka ikk i van-hat paperit ja asiakirjat, jotkakoskevat kartanoa, sillä niillätulee olemaan historiallistaarvoa jälkeentuleville. Niistävoidaan saada parasta opetus-

12

ta. Minä olen saanut paljontietoja isoisäni Carl Gustaf Sa-gulinin monipuolisista ja vii-saista muisti inpanoista, joi l'lakohta roo-vuotisina on suunarvo."

loppuvat kesken, ainakaan ei-vät ole säilyneet jälkimaail-malle. Mutta hänen uuras, he-delmällinen toimintansa ulot-tui vielä puolitoista vuosikym-mentä tälle vuosisadalle.

Maanviljelysneuvos VV. Sa-gu lin-vainajan , muistiinpanot Forssan Lehdessä 17, XII. 24.

E. A.

Forssan väestön muodostuminen.

Forssan tehtaan väestöä 1852-.

Mielenkiintoinen on kysymysForssan väestön muodostumisesta.Yritteliään liikeneron aloitteestasyntyy valtiovallan tukemana kau-vaksi liikkenneväylien ulottuviltatehdaslaitos, joka lopulta aiheuttaakasvavan yhteiskunnan etujen mu-kaisesti kauppalan syntymisen.Tehdaslaitos kerää työväestönsäympäri maata. Voidaksemme seu-rata Forssan yhteiskunnan kehi-tystä, olemme ryhtyneet julkaise-maan Forssan ensimäisen väestönluetteloa vanhimman kirkonkirjan(v:sta 1852-) perusteella. Var-maankin yrityksemme saavuttanee

\

paikkakunnan nykyisenkin väes-tön puolelta harrastusta sukutie-touden tutkimukseen. Lähdeluet-telona on julkaistava väestöluettelomitä monipuolisin hakemisto erisukuja tutkittaessa. Toivomme senmyös osaltaan antavan herätteitäsukututkimukseen paikkakunnallaja synnyttävän muissakin Lounais-Hämeen pitäjissä sukututkimus-harrastusta, siten lujittaen kotiseutu,ja isämaanrakkautta maakuntammeväestössä. Käytännöllisistäsyistä luettelomme seuraa sano-tussa kirkonkirjassa noudatettuajärjestystä.

I

- -I

I Svn~vmä I Syntymä

IMistä muutti ja IA'dinkieli

Henkilön nimi Arvo muu kuinaika paikka koska Suomi

Wahreo, Axel Wilhelm I Isännöit., yhtiöm., teht. 10.12.1814 Tukholma 2411.1852 Jokiois. I RuotsiKlebeck, Emilie I Edellisen rouva 1814 Brluz »

ISaksa

Wahren, John Wtlhelm Edellisten poika 20.11.1841 Jokioinen » Ruotsi» Sidonia Beatrice » tytär 21.11 1846 » » »

Sillgren, John Fridolf Kirjanpitäjä 17.6~1826 Turku 19.t 1.1951 PohjaltaAugustin, Edvard Oskar Kauppias, kirjan pitäjä 16.2.1814 Tukholma 24.11.1952 J okiois, RuotsiWestling, Vendla Sofia ' Ed. rouva 6 6. 1833 Turku 1956 TurustaLindqvist. Carl Gustaf Kirjanpitäjä 28 6. 1825 Jokioinen JokioisiltaStrömberg, Eva Sofia Ed. rouva 4. 7. 1824 » »Silen, Gustaava Vilhelmiina Palvelija (isä seppä) 19.2 1840 Perniö 1855 Turusta RuotsiTennberg, Matts Wilhelm Puoti palvelija 12.8.1841 Pori 1856 Por.staUnsworth, James (Engl. a1am.) Engl.Reuter, Alina Ed. rouva »

Palmen, Lovisa Christiina Palvelija 27.12.1836 Jokioinen - RuotsiWikström, Anna Sofia » 24.1. 1837 » 1854 JokioisiltaWilen, Amanda Gustaava » 23.2.1841 » 1855 »Sjöberg, Fredrika » 6.3.1831 Tammela 1856 LopeltaSjögren, Andreas Samuelinpoika Renki, teht. työm. 8.1L1832 » Tammelastajohantytär. Maria Stiina (Sjögrenin vaimo) 27.8.1830 Jokioinen 1852 JokioisiltaKellberg, Gustaf Renki, teht. työm. 6 11.1821 Angelniemi 1854 HelsingistäSahlgren, Eeva Katariina Ed. vaimo 24.12.1824 Iokioinen 1853 J okieisiltaJohan Edvard Ed. poika 16.4.1854 Forssa -Widell, Johan Heikinp. Renki, sitten jyvätorpp. 8.5 1828 Tammela -Maria Stina Erikintytär Ed. vaimo 24.3.1825 Jokioinen -Helen, Heikki Heikinpoika Renki, sitten jyvätorpp. 24.3 1834 Tammela -Roos, Tuomas Matinp. » 12.5.1829 » -

I Lund, Gustaf » 2.6.1834 Jokioinen 1857 JokioisiltaKaven, August Herman Palvelija 24.4.1831 Sauvo 1855 Sauvosta RuotsiHolmberg, Vilhelmiina Gustaava » 4.9 1833 Tammela SukulastaStrömberg, Eva Sofia Emännöitsijä 4.7.1824 Jokioinen 24.11.1852 Jokiois.Wässlund, Malvina Palvelija 9.7.1833 » »Wessman, Sofia » 22.12.1828 Eura 1853 TurustaHenrikintytär, Johanna » 19.3.1830 Jokioinen 1855

"'"

•.... _..i 1. _

II Syntymä I Syntymä

IMistä muutti ja \AidiOkieh

Henkilön nimi Arvo muu kuinaika paikka koska Suomi

Hollberg, Henrika Davidintytär Palvelija 11.8 1836 Urjala 1856 UrjalastaHelenius, Eva Kristina Emännöitsijä 25 5. 1795 Kalvola -Hult, Johan (Ruotsin alam.) 19 9 1824 Ruotsi 1856 Kemiöstä RuotsiPalmberg, Matilda Helena Ed. rouva 12 2. 1829 Getha )}

Hult, Verner Edellisten poika 11.12.1857 Tammela -Höglund, Karl Johan Oppilas 11. 1839 :1> -Kustaantytär. Enka Palvelija 8.3 1835 Kisko 1857 PohjaltaFingeroos, Maria Andreantytär Ruokalan hoitaja 19 3 1818 Jokioinen 19.12. JokioisiltaFrisk, Gustaava Pal velija - - -Antin tytär, Regina » 3.6 1831 - -Qvick, Eva Stina Tuomaantvtär )} 1312.1828 Urjala -Forsberg, Maija Stiina Davidintyt. )} 20.2.1832 Jokioinen 14.12.1852 jokiois.Borenius, Eva Jakobintytär » 25 5. 1831 Tammela -Tallberg, Susanna Mikaelintytär )} 1. 7 1832 Humppila 1856

I Löf-Levander, Johan Matinpoika Mvlläri 20.4.1828 Perttula 1853 Perttulasta IWallenius, Vihelmiina Heikintytär Ed. vaimo 16.1 1835 Tammela -Levander, Gustaf Maurits Edellisten poika 2710 1855 » -Carlsson, Carl Gustaf Värjärimestari 1815 Lidingö (R) 2411.l852Jokiois. RuotsiLångström, Karoliina Vilhelmiina Ec. rouva 24.3.1830 Lohja Mustialasta • )}

Catlsson, Arvid Edellisten poika 30.4.1854 Tammela - »» Axel :1> 16.6.1856 » - »

Broström, Carl Gustaf Värjärin kisälli 14.5.1829 Westanfjerd 1854 TurustaBlomberg, Fredrika CharIotta Ed. vaimo 21.12.1833 Hauho -Andersson, Sven Varj, kisäIli 30.10.1827 Itä.Götanm. 1853 Ruotsista RuotsiBlomqvist, Gustaf Robert Varj lrin oppilas 711 1828 Somero 24.11.1852 Jokiois.Nummelin. Vilhelmiina . Ed. vaimo 3.11.1831 Tammela 1854 EurastaGrönfelt, Carl Abraham Värj. oppilas 3 8 1832 jokioinen •Hurri, Vilhelmiina Simon tytär Ed. vaimo 15 8. 1835 Somero 1857 TurustaGrönfelt, Augusta Sofia Edellisten tytär 25 9. 1857 - -Villberg, Emanuel Värjärin oppilas 120.4. 1837 Tammela -Hagelberg, Emil Efraim » » : 7.4. 1~29 Somero 1855 Tampereelta

I.Holm, Johan Johanpoika I » renki 18 5.1834 Tammela 1857Sten, Jakob Mikonpoika » )} 25.4.1834 » 1857

...Vl

I

IAidinkielil•....•

I Syn.tymä I Syntymä Mistä muutti jaIJ',

Henkilön nimi Arvo muu kuinaika paikka koska Suomi

Abrahamintytär, Eva Lisa I Ed. vaimo 16.8.1830 - I IFred, Johan I ~~rL ~enki 2.6.1836 - 11858 Heinolasta

1Forsman, Tuomas Tuomaanpoika arjart 19 9. 1829 Tammela 1857Lom, Vilhelmiina Josefintytär Ed. vaimo 14 7. 1837 • 1857Fröblom, Johan Erik Puutarhuri 18 9 1817 Frötuna 1852 Jokioisilta RuotsiNäpström, Johanna Gustava Ed. vaimo 18 2 1823 Sala Vesterås » »Eugström, Johan Herman Puutarhuri 16.5.1801 Norrsunda 1856 Turusta »Sundholm, Anna Lovisa Ed. rouva 13121797 Ytterjärvo 1856 » »Eugström, Karl Johan . Koneenkäyttäjä 13. 1. 1822 Turku 1853 »

ILauren, Helena Vilhelmiina Ed vaimo 29 9 1815 » 1853 »Roms, Carl Gustaf Tehtaan työmies 23.101823 Messukylä 1848 MessukylästäLundgren, Eva Caisa Ed vaimo 9121815 Pori »

Lapset: Johanna Sofia, LarsGustaf, Maria Fredrika

13.7. 18271 MessukyläRoms, Johan Fredrik Tehtaan työmies 1849 TampereeltaLindgren. Josefina Gustava Ed. vaimo 1511.1834 Kuhala - I Ruotsi

Lapset: Vilhelmiina, Johan Edv.Majlund. Carl Gustaf Tehtaan työmies 31. 8. 1827 Pirkkala 1849 Tampereelta

Ed. vaimo 18.7. 1821 KangasalaLapset :Carl Fredrik, Oskar August,Johanna Maria ja Maria Gustava

Roms, Israel Israelinpoika 1 Tehtaan työmies • 13011.18351 Messukylä. 1 1853 MessukylästäHagelberg, Fredrik Julius Teht.työm., sittem. kirjuri 20.11.1821 Sääksmäki 1849 SääksmäeltäEklund, Amalia Sofia Ed. vaimo 24.101818 Tampere

Lapset: Carl Fredrid, Sofia Char-lotta, Maria Fredrika. Emil Juliusja Johan Aleksander

128 3 18261 Pirkkala 1849 TampereeltaWeckman, Carl Adam 1 Tehtaan työmiesRoms, Gustava Ed. vaimo 7.10.1833 Messukylä 25.2.1852

Lapset: Anton Carl. Maria Gus-taava

Lindgren, Carl Gustaf 1 Tehtaan työmies I 8.7. 18321 Urjala - I RuotsiMalmgren, Gustaf » 2411.1817 Luvia 1852 Turku

I Syn.tymä I Syntymä

IMistä muutti ja IAidinkieli

Henkilön nimi I Arvo muu kuin]'aika paikka koska Suomi

Lagerqvist, Gustaava Adolf. I Ed. vaimo I 18341 Kangasala I 1. 8.18521

Lapsia: Gustaf Edvard, Solina Adol-fina. Cecilia Gustaava .

Liungberg, Carl Isae 1 Seppä 17.2.18141 Wärlinge1

1852 okioisilta I RuotsiMalmgren, Sofia Ulrika Ed. vaimo 28 2. 1812 Lohja »

Lapset: Carl Conrad, ReinholdEdvard. Charlotta Eufrosyne

Sarin, Johan Johanp. Teht. työmies 7.1. 1830 TammelaSjöberg, Carolina Ed. vaimo 2612.1823 » 1854 Turusta I Ruotsi

Lapset: Carolina, Augusta AdolfinaTeht. työmies 5 4. 1830 Urjala 8.5. 1853 okioisiltaLindgren, August Ludvig

Johantytär. Eva Liisa Ed. vaimo 14.11.1826 » »Lapset: Emelie Sofia, Carl August

Söderqvist, Benjamin Teht. työmies 1833 Hämeenkyrö 1833 TampereeltaIamlander, Otto Vilhelm » • 6.4.1822 Pyhäjärvi 1853 PyhäjärveltäAntintytär, Eeva Liisa Ed. vaimo 22.2 1818 Jokiomen 1856 okioisilta 1

1 ~Grön, John Palovartia 25.5.1801 TammelaSimontytär, Eeva Ed. vaimo 17,10.1797 »Lindholm, Johan Eliaanp. Teht. työmies 21. 7. 1834 Messukylä 1853 TampereeltaJuhala, Hedvig Juhantytär Ed. vaimo 20.7. 1835 Tammela VieremästäStålt, Johan Jakob Teht. työmies 28.5.1823 Tampere 1855 KristiinastaHeikintytär, Johanna Ed. vaimo 24.3.1825 Teisko :II

Lapsia: Karl Jakob, Johanna Kris~tina, Olga Jakobiina

123.4 18211 Sääksmäki 11855 Ta~pereeltaSjölund, Gustaf Odert Teht. työmiesHagelberg. Fredrika Vilhelmiina Ed. vaimo 110.10.1818 »

Lapsia: Gustava, Karl Gustaf, Ma~ 1

tilda, Emil, Viktor\9.12.1830 Messukvlä 11855 TampereeltaHast, Johan Johanp. Teht. työmies

Palmen, Maria AIbertiina Ed. vaimo 18.3.1832 Hämeenkyrö »Lapsia: Mafia

Snabb eli Sederqvist, Aron Gabrielmp. Teht. työmies 17.9.1830 Tammela 1856IHolm, Henrika Ed. vaimo 17.7.1834 KaIvola

•....>.:>1 » '-l

I

I

IAidinkielil•....

I Syntymä I Syntymä Mistä muutti ja 00Henkilön nimi I Arvo muu kuinaika paikka koska Suomi

Lapsia: Oskar August 1Silander, Johan Teht. oppilas 1835\ Tammela

» Jakob » 10.7. 1837 LietoGrön, Tuomas Juhanp. » 312.1834 TammelaWessman, Otto Frithiof » 9.4.1838 Helsinki 24.11.1852 PerttuJ.Orell, Isac » 5 10.1835 TammelaSkyttälä, Juha Matinp. » 15.2.1835 »Kujala eli Vilander, Jaakko Antinp. » 5.7.1833 > LinikkalaJV\äkilä, Juha Matinpoika " 1. 6.1837 » HaudankorvaHelen, Matti Jubanp. » 10.1.1837 Loimaa 1852 LoimaaltaJ om-Hager, Matti J uhanp. . 410.1834 Tammela LinikkalastaHyklin, Juha Matmp. » 30.6.1838 > »Forsberg, Johan Otto » 12.11 1830 Urjala 30.1. 1853 PoristaParm, Juha Juhanp " 2611.1836 TammelaLind. Josef Matinp. » 21. 8. 1837 »Matinpoika, Johan » 1.6.18371 »Heikinpoika. Samuel » 31. 7. 1838 » 1855VllkLOan, Vilhelmiina (J. O. Forsbergin vaimo) 7.8 1829 Urjala 1853 PoristaForsberg, J oh. Fredrik Ed. poika 1.4. 1854 TammelaHelin, Isak Abrahaminp. Teht. oppilas 28 4. 18371 Urjala 1853 UrjalastaLundgren, Juha Antinp. .•. 14.7. 1835 Jokioinen 1853 JokioisiltaLöf. Juha Matinpoika » 20.4. 18281 Perttula » PerttulastaGrönlund, Karl Aug. » 1.7. 1842 TammelaEngblom, Karl Gustaf » 6, 1. 1832 Jokioinen 1853 JokioisiltaMalmström, Henrik ]ohanp. » 1.3. 1836 » »Forsberg, Johan Gustaf » 7.4.18291 TammelaSöderholm, Gustaf Josef Viktor » 12.4 1840

1»

Ekholm, Johan Gustaf » 20.1 1.1838 »Skvttala, Mikko Matinp.

1

»9.1839

1 .Sjö-Nikander, Karl Vilhelm

I» I 3. 1. 1840 Humppila

Mäkilä, Josef Matinp. . »Juhanpoika, Henrik Juha » 5.1.1838 Tammela·Lindgren, Anton Edvard » 3.11.1839 »

".~,. pw ., - ~

II Sy~tymä I Syntymä

I

Mist1i muutti ja IAidinkieliHenkilön nimi Arvo muu kuinaika paikka koska Suomi

Jaakonpoika, Jaakko Teht. oppilas bO.l1.1837 Tammela» Antti » I 1.11.1840 >

Nyström, Juha JuhoTlp. » 20.2.1839 »Sarin, Henrik » 18. 1. 1840 »Porenius, Juho Jaakonp. » 4.5. 1834 »Pekan poika. Vilhelm » 14.5.1836 »Bild, Kustaa Heikinpoika » 7.7. 1838 » 1854 JokioisiltaAhlstedt, Matti Matinp. » 12. 1. 1834 »Helen, Abraham Abrahaminp. )' 1. 3. 1839 Urjala 1854 UrjalastaSten berg, Karl Vilhelm » 23.2.1842 Somero » JokioisiltaNikander, Karl Vilhelm » 13. 1. 1840 Humppila » HumppilastaSnellman, Karl Isak ». 18.9.1838 Jokioinen » Jokioisilta

» Kustaa Adolf » 14. 1. 1841 » » »Falk, Vilhelm Kaarlenp. » 12.4.1839 » » »Selander, Matti Reinhold » 2. 1. 1838 TammelaIsraelinpoika, Juha » 10.5.1839 »Enokinpoika, Karl Aug. » 12. 7. 1843 »Lukander, Samuel Juhonp. » 22. 1. 1835 Vesilahti 1854 JokioisiltaSnabb-Sederqvist, Aaron Gabrielinp. » 17.9.1830 Tammela « »

Ilomäki, Antti J uhonp. » 23.11.1838 Jokioinen » »Nummelin, Juho Kustaanp. » 22.11.1835 Perttula » PerttulastaPalm, Juha Matinp. » 24.5.1838 Metsåmaa 1855 MetsämaaltaRandelin, Mikko Juhonp. " 9.9.1843 Tammela » PerttulastaStenfors-Malm, J uho Kustaa » 17.9.1843 » LinikkalastaNikander, Vilhelm » 4.5.1840 Jokioinen 1855 JokioisiltaHelen, Karl Heikinpoika » 27.12.1838 Messukylä » TampereeltaTuulensuu, Juha Jaakonpoika « 21. 5. 1840 Humppila » Humppilasta

» Jaakko » » 8. 7. 1844 » » »Hällström, Antti Kustaa » 4.11.1834 Perttula » PerttulastaOlkkola, Vilhelm Antinp. » 20.1.1838 Jokioinen » Jokioisilta

IVessman, Vihtori Alfred » 24.2.·1840 Helsinki 1856 PerttulastaKujamäki, Matti Juhanp. » 13.2.1842 TammelaAntinpoika, Juho » 26.3.1842 Perttula 1857 J okioisilta

•.....I.D

II Sy~tymä I Syntymä

I

Mistä muutti ja IAidinkieliHenkilön nimi Arv,O muu kuinaika paikka koska Suomi

Lindgren, juho Vilhelm Tehtaan oppilas 19.9. 18461 Tammelajaakonpoika. josef » 17.:9.1841 Somero 1857 SomeroltaBeng, Karl Henrik » 20.1. 1839 Tampere 1856 TampereeltaRoos, Kustaa Juhanpoika » 17.12.1833 Kangasala »Forsman, Tuomas Tuomaanpoika > 19.9.1829 TammelaHeikinpoika. Juha » 11.4. 1831 »Cederlund, Amalia Tehtaan työntekijätär 7. 7. 1832 Hauho 1854 HauholtaHäggström, Ulrika Vilhelmiina » 9.7. 1832 » »Juhantytär, Juhanna » 14.6.1839 Lieto 1854 jokioisiltaRoth, Maria Tuomaant. ." 28.3.1838 TammelaNikander, Maria Justiina » 3.3.1838 •Justinantytär, Maria Justiina » 12.8.1839 Jokioinen 1854 jokioisilta

1 Juhala, Sofia Juhantytär » 24. 7. 1838 TammelaMört, Hedvig Sofia » 15.8. 1838 •Nikander, Vilhelmiina » 15 4 1842 >Mäkilä, Eevastiina Juhantvtär » 24.12.1841 »Gabrielintytär , Anna Kaisa » 1. 2.1826 »Söderholm, Vilhelmiina Mikontytär » 3.7. 1841 »Helin, Eeva Leena Kustaantytär » 18.4.1833 » LunttilastaSamuelintytär, Maria Justiina » 24.12.1841 »Åkerroos, Cecilia Gustaava » 20.16.1833 Ylöjärvi 1854Liisantytär, Eeva Stiina » 1. 1. 1833 Alastaro » PaimiostaJuhantytär, Maria Kristiina » 10.10.1837 Tammela » SomeroltaKnaapi, Karoliina Vilhelmiina » 23.6.1837 Koski » KoskeltaFriberg, Anna Liisa » 16.4.1838 » » •Bobm, Edla Serafia » 27. 7. 1832 Humppila » jokioisiltaHurci, Vilhelmiina Simont. » 15.8.1835 Somero » SomeroltaMatintvtär, Vilhelmiina » 8.H'.1843 Loimaa 1855 LoimaaltaDahl, Kaisa » 23.11.1829 Oulu 1854 MustialastaForsström, Edla Kustaantytär » 9.6.1842 Koski T. 1. 1855 Koskelta

» Fredrika Kristina » 19.9.1839

1

» ». Juhantytär, Eeva » 4.12.1840 Tammela \1855 PerttulastaViman, Vilhelmiina Antint. » 3012.1839 »

IVo

Henkilön nimi I Arvo I Sy~tymä I Syntymä

IMistä muuttilja \Aidinki~lil

aika paikka koska muu kuinSuomiI T,ht aan työ.tokli"" 1

IWennström, Lena MariaKustaantytär, Maria » 5. 9. 1831 I LinikkalastaPalmgren, Maria Justina > 1. 1. 1837 TammelaLagerqvist, Gustava » 1834 Kangasala 1850 TampereeltaHolmberg, Maria Fredrika » 24.4.1834 Tampere l>

Åkerroos, Johanna Karoliina » 20. 7. 1830 Ylöjärvi 1849 MessukylästäJaakontytär, Maria 1) 18.3.1831 Somero 1851 Somerniem.Sundqvist, Maria Charlotta » 20.3.1835 Jokioinen 1850 JokioisiltaViIlman, Ester Lovisa » 8.3.1826 Hämeenkyrö 1849 HämeenkyröNikander, Anna Lovisa » 2.4.1835 TammelaBrusin, Josefa Karoliina » 26.12.1834 JokioinenÅkerros, Cicilia Gustava » 20.10.1833 Ylöjärvi 1849 MessukylästäKrut, Loviisa Matintytär » 22. 7. 1834 jokioinen 1848 PyhäjärveItäCederqvist, Matilda » 3.11.1836 Tammela JärvenpäästäSuuroin, Magdaleena Matintytär » 25.12.1826 Kangasniemi 1849 TuusulastaTuomola, Hedvig Simontytär » 29.8.1826 Tammelaj uhantytar, Maria Justiina » 27.8.1830 Jokioinen 1849 JokioisiltaPalomäki. Josefa Juhantytär » 17.5.1834 » 1852 »Sundman, Maija Stiina » 27.3.1831 Tammela LinikkalastaJuhala, Hedvig Juhantytär » 30. 7. 1835 » VieremästäNygård, Maria Stina » 28. 2. 1836 » »Flinck, Vilhelmiina e 23.5.1838 ) »Sjöberg, Matilda » 18.2.1837 » LiuikkalastaValio, Sofia Heikintytär » 7.7.1835 Urjala 1853 UrjalastaSundqvist, Ulla VIlhelmiina » 9.6.1840 » »Kustaantytär, Vilhelmiina » 23. 7. 1838 l>

» Karoliina » 2.4.1843 »

1

».Palmen, Josefa Kustaava » 25.12.1832 Jokioinen » JokioisiltaNars, Marjana Eliaantytär » 1. 4. 1839 Urjala » UrjalastaMalmberg, Charlotta Lovisa » 25.1. 1837 » • eLembä, VIlhelmiina » 14.2.1833 TammelaSilander, Eeva Antintytär. leski » 24.10.1797 :1> I 1850 PaimiostaTräsk, Maria Henrika » 1. 9. 1836 » I I ~

-

I IMistä muutti ja ridin:i~liHenkilön nimi Arvo I Sy~tymä I Syntymä

aika paikka k k muu uinos •• Suomi

Vallenius, Vilhelmiina' Henrikintytär Tehtaan työntekijätär 16.1.1835 Tammela TalpialtaGa brielintytar, Maija Stiina » 123.6.1839 jokioinen 1853 Urjalasta \

Wtlkman. Vilhelmiina Karoliina " 7.8.1829 Urjala 1852 «

Mäkilä. Eerikintvtär Johanna « 27.8.1834 TammelaSrelman, Beata Kaisa Josepintyt. » 2.3.1833Hvirfvel, Maija Stiina Hedvigint. " 21. 2. 1833 RenkoHalin, Vilhelmiina Israelintytär » 8.12.1836 TammelaMalm. Maria Stiina Matintytär » 20.3.1833 »Kalljarvi, Brita Maria " 22.10.1816 Purmo 1852Ahlgren, Maria Justina Andreaksent. » 16.11.1837 Tammelajuhantytär, Henrika Sofia » 15.4.1838 "Nurkkala, Johanna M;ltintytär » 15.7. 1837 »

Lorm, Vilhelmiina Josefiotytär » 14.7. 1837 "Alander. Eeva Stina » 11. 6. 1838 »

Mäkilä. Justiina Enokintytär » 10.6.1837 » IBång, Maria Sofia Juhanmtytär " 10. 1. 1836 JokioinenPalmgren, Maria Justiina » 1. 1. 1837 TammelaMikotytär. Gustaava " 17. 1. 1838 SomeroRosenberg, Hedda Liisa Simontytär » 26.7. 1834 Messukylä 1853 MessukylästäMikontvrär, Serafia » 7.10.1836 Perttula ,> Perttulastajaakontvtar, Anna Kaisa » \ 9.11.1831 Jokioinen » JokioisiltaNummela. Vilhelmiina Sofia Jaakont. » 18.10.1837 Somero » Somerolta .Fort, Hrdv1g Matintytär " 10. 1. 1827 Perttula " Jokioisilta[uhantytar, Vihelmiina » 17.6.1837 Somero " Uudestakyl.Sundqvist, Ulrika Vilhelmiina » 1.10.1839 Helsinki » Jokioisilta]oosefintytär. Karoliina » 18.8.1838 Perttula » PerttulastaAatamintytär. Liisa " 20.2.1837 Tammela » JokioisiltaPalmen. Maria Kristiina » 8.4.1837 Jokioinen » »Eliaantytär, Vilhelmiina » 12.5.1834 » » »

Andreaksentvtär. Eeva Kaisa » 7.1 1.1836 Perttula » »Kauppi, Gustaava Eerikintytär » 29, 7. 1830 Jokioinen 1853 JokioisiltaLöf; Eeva Kaisa Matintytär » 28.11.1836 Perttula » PerttulastaForsström, Fredrika Christiina « 19.9.1839 Koskelta

IVIV

Henkilön nimiI

Arvo I Sy~tymä I Syntymä I Mistä muutti ja 1Aidinkieliaika paikka • koska Imuu kuin

Suomi

Hellström, Vilhelmiina Samuelint. Tehtaan työntekijätär 122.4.1828 Perttula 1853 PerttulastaLöf, Hedvig Tuomaantytär » 11210.1834 Jokioinen »Kössi eli Srivola, Johanna Juhant. » 2.5.1836 Perttula »Eerikintvtär, Maria » 6 2 1818 Loimaa 1853 JokioisiltaLevan, Johanna Juhantytär » 15 11.1835 Perttula » PerttulastaVehmaa, Erika uhan tytär » 30 8 1836 Urjala 1854 UrjalastaGallen. Hedvig Elisabet Heikintytär » 8 10 1838 » »Iuhantvtär, Kaisa Liisa » 24.4 1829 » )

Koppila-Leijonq vist, J osefa J uhant. » 27.5 1838 TammelaForsberg, Maijastiina Davidintytär » 20.7. 1832 JokioinenMikaelintytär, Maria Justiina » 16.2.1840 TammelaSjöberg, Josefina Charlotta » 9 8.1839 ) 1853Sundberg, Leena Loviisa Mikontytär » 9.6.1839 »T orkkola, Vilhelmiina Juhantytär » 15.6.1838 Jokioinen 1854 JokioisiltaHolmqvist, Henrika Kaarlentytär » 17.10.1838Klinga, Maijastiina Juhantytär » 29.3.1840 SomeroAhlgren, Eeva Kaisa » -10.1839 TammelaEkman, Vilhelmiina Aarontytär » 27. 7. 1838 Somero

•Mikkola, Edla Gustaava Kaarlent. » 27.5'. 1839 Jokioinen 1854 JokioisiltaJuhantytär. Maria » 21 3.1838 Vesilahti »Nybacka, (Kylänplä) Johanna Kust. » 3.9.1838 Jokioinen »Erikintytär, Juliaana » 17.11.1840 Koski 1854 KoskeltaBrusin, Amanda » 20 4. 1839 TammelaMäkilä, Hedvig Enokintytär » 4 4 1840 » TammelastaStål, Evastiina Matintytär » 21.12.1836 » »Malm, Vilhelmiina Matintytär » 19 2 1839 » »

IJaakola, Maria Sofia Simontytär » 1 12.1838 » 1854 Jokioisilta ,Palmgren, Anna Karoliina » 28. 1 1840 » TammelastaHenrikintytär, Johanna » JokioinenLassi, Amanda Jaakontytär » PerttulaJohantytär, Vilhelmiina » 5 4. 1840 Tammela I TammelastaSnobb (Ståhl), Valpuri Mariantytär » . 30.5.1839 » . »

1Lom, Maria Joosefintytär » 4 2. 1891 » I » NVI

·1

1 Svn~vmä 1Syntymä

IMistä muutti ja IAidinkieli

Henkilön nimi Arvo muu kuinaika paikka koska Suomi

Sundberg. Mariastiina Mikontytär Tehtaan työntekijätär 6.5.18411 Tammela Tammelasta

IHällström, Hedvig Amanda Kustaant. » 26. 5 J 840 Perttula 1854 PerttulastaJuhantytär. Johanna » 1837 » »Lassila, Amalia Amanda » 29.3.1840 » »Matintytär, Hedvig » 18.11.1839 Jokioinen 1854 Jokioisilta(Sautsila), Ulrika Maria Gabrielint. » 28 2. 1840 » »Born, Serafia Josepintytär

,2.7. 1841 Tammela» »

Ekbom-julin, Amalia Kaarlentytär » 9.3 1842 Jokioinen »

Klippi, Maria Kristiina » 29.3 1840 Somero 1854 SomeroltaAaronintytär, Vilhelmiina , 27. 7. 1838 » »Kauppila, Hedvig Erikintytär » 16121838 Jokioinen 1854 okioisiltaAntintytär. Gustaava » ,27.10.1839 Jokioinen »Juhantytär, Karoliina » 17.8.1839 » «

Andersson, Maria Antintytär » 1. 1. 1840 Perttula »ung, Vilhelmiina Heikintytär » 5.8.1839 Jokioinen »

Mikkola, Maria Stiina Juhantytär » 9.10.1836 Tammela 1852 TammelastaKustaantytär, Maria Karoliina » 24.21842 « 1854 SomeroltaSaren, Greta' Stiina » 26.9.1823 Kisko 1854 okioisiltaKauppi, Johanna Vilhelm. Davidint, » 2610.1839 Jokioinen »Johantvtär, Karoliina Sofia » 1. 2. 1841 » »

Brax, Helena Amalia » 30. 7. 1828 Hämeenkyrö 1854 Tampereelta

Käsityöläisiä :

Söhrlig, Johan Er. Seppä, viilari, kaivertaja 24.6.1813 Pietarissa 1848 Nyköpingistäuhan tytär. Johanna Palvelija 2 6.1825 Messukylä 1849 Pietarista

Nummelin, Johan Fredrik Seppä 2112,1809 Jokioinen 1857 Messukylästäuhantytär, Johanna Ed. vaimo 4 9 1926 » .

Maria Sofia » tytär 9 10.1851 ForssaAlfred » poika 20 7.1857 Messukylä

N~

Henkilön nimi

Häll, Henrik JohanHolmberg, Vilhelmiina KustaavaHäll, Johan August

» Sofia VilhelmiinaLindström, Konstantin Hemming

» Kaarle KonstantinAhlstedt, Kaarle FredrikAhlbom, Ulrika VilhelmiinaSvensson. FriedrikGrönlund, Kaarle FredrikLithen, Juustiina JaakobintytärGrönlund, AdelaideNyberg. Joonas OlavinpoikaTaxell, Edla SusannaNyberg, Edla Katariina

» Olga Olivia» Maria Matilda," Adolfina Georgina

Lindholm, Kaarle MagnusWikberg, Emilia SofiaLindholm, Kaarle Aleksander

» Emil William KonstantinCederholm, Kaarle FredrikÅkerlund, Hedvig HeikintytärCederholm, Kaarle GustafCederholm, Fredrik Konstantin

I~ Edla Gustaava» Arvid Aleksander)) Johan Edvard

Sundberg, EmanuelFlinck, Maria JaakontytärSundberg, Maurits

» Kaarle Vilhelm

I ArvoI

SeppäEc. vaimo

» poika» tytär

SuutariEd, poikaSeppäEd. vaimoSeppä (Ruots. alam.?)SuutariEd. vaimo

, " tytärVaskiseppäEd. vaimo» tytär» »

» »» »

SuutariEd. vaimo

» poika» »

RäätäliEd. vaimo

» poikaEd. poika

&

&

»

I MuurariEd. vaimo

I» poika» ))

1

Syntymä I Syntymä. I

aika paikka

'19 1.18231 Vihti4.9. 1833

1

Tammela1. 2. 1853 »

10 7.1856 »21. 5 1830 Turku16.10.1852 »

17.4 1826 Sauvo5. 6. 1835 Suomusjärvi

13.12.1828 Augustboda,17.3.1830 Hattula12.11.1825 Yläne24.9.1851 Tammela22.7.1817 Ruotsi16.4. 1823 Helsinki15.7. 1848 »16.2.1851 »

20,3. 1853 Tammela28.10 1855 »

27. 9. 1825 Pernaja16.1.1832 Helsinki14.11.1854 »23.7.1856 »28 1. 1828 Karkku15 9. 18251 Orivesi17.11.185126.2.:185414.10.185616. 1. 1859

, '17 1. 18614.9 18176.1 1822

19.9.18506.4.1852

Tammela»

»

»

Harju

»

NVl

Mistä muutti ja IAidinkielikoska muu kuin

Suomi

{849 Jokioisilta1852 Tammelasta

1854 Turusta

1855 Turusta»

Tukholma1851 Hattulasta

»

Ruotsi

21.3.1853 Tammis.] Ruotsi

1856 Helsingistä»»»

»»

Ruotsi

»»»

1

, 1 S t "1 S 't " 1 M' t" tti IAidinkieliHenkilön nimi .' A 0 yn. yma yn. vma is a muu I Ja k .. r v aika palkka koska muu ~InSuomi

Sundberg. Oskar Emmanuel Ed. poika 29.9 1854 I> Vilhelmiina » tytär 3.101856 Tammela I» Anton » poika 2 9 1858 »

, Savander, Kaarle Kustaa Maalari 2410.1824 Turku 1854 TampereeltaCorpolander, Karoliina Sofia Ed. vaimo 30.1. 1827 Tyrvää »

Savander, Kaarle Fredrik » poika 9.11.1848 » •

i» Kustaava Sofia » tytär 27.7. 1851 Tampere» Svante Dominicus » poika 6.8. 1854 Tyrvaä» Karoliina Charlotta » tytär 7 6.1856 Tammela

Grönfelt, August Vilhelm Maalari 29.8.1827 Akaa 1857 Turusta RuotsiRävny, Ann" Katariina Ed. vaimo 11 11 1826 Tammela »Grönfelt, Sofia Vilhelmiina » tytär 14.4 1850 »

» Anna Matilda »» 12.9 1854 Turku» Malakias Rikhard » poika 8 2.1857 Tammela

Eklund, Emanuel Heikinp. Muurari 6 2 1823 Messukylä• Liisa Juhant. Ed. vaimo 30 1. 1821 Tammela j.

» Maria Sofia » tytär 27.7.1850 I» Emanuel Maurits » poika 3.1.1852» VIlhelmiina » tytär 3.4.1854

Silen. Kaarle Kustaa Seppä 21. 8. 1824 Kemiö 1855 Turusta RuotsiNordström. Eeva Ed. vaimo 13 8.1813 Perniö » »

Silen, Gustaava Vilhelmiina » tytär 19 2.1840 » » »

Julin eli Puss, Aleksanteri Juhanp. Kirvesmies 22.5.1819 Munsala 1856 Munsalasta »

Westerlund, Kustaa Adolf Puuseppä 9 10.1829 Turku 1857 TurustaHelin, Herman Hermaninp. Teht. työm. 23.6 1822 Humppila 1855 Urjalasta

» - Vilhelmiina Annant. Ed. vaimo 25.5. 1823» » !» Karl August » poika 6 10.1846 Jokioinen I» Maria Charlotta » tytär 8.4 1856 Tammela

Lemberg, Johan Vilhelm Teht. työm. 7. 8.1831 Naantali 1856 JokioisiltaSulin, Gustaava Ulrika Ed. vaimo 410.1824 »

Ahlstedt, Matti Matinp. Teht. työm. 12.1.1834 TammelaKlovars, Anna Kaisa Johant. Ed. vaimo 116 4.1835 Lappväärti 1856 Kristiinasta RuotsiAhlstedt, Johan August » poika 29 3.1858 Tammela

v

IV0\

Henkilön nimi

Ahlstedt. Karl EmilOrell, IsakNikander, GustaavaOrell, Josef Viktor

.) August ArvidSandberg. Kustaa Salomonp.Sandberg, Hedvig Emanuelintytär

» Vilhelmiina.) Maria Matilda» Cbarlotta Gustaava.) Aina Karoliina» Kaarle Kustaa

Aholin, Jaakko Eliaanp.Löfeli Levander, Juha Matinp.Vallenius, Vilhelmiina Heikint.Löf, Gustaf Maurits.) Vilhelmiina

Frisk, Juha Heikinp.Videll, Juha Heikinp.

.) Maria Stiina Eerikint.

.) Irja SofiaLundgren, Juha Antinp.Ört, Matti IsraelinpoikaKrut, Maria SofiaOrt, Sofia

» Amanda Loviisa.) Kaarle Kustaa» Selma Eufrosyyne» Emil Oskar

Enberg, Josef Antinp.Lund, Eeva Stiina Antinp.Enberg, Johan Vihtor

» Ida Sofia

Ed. poikaTeht. työm.Ed. vaimo

poika» tytär

MvlläriEd. vaimo.) tytär» »& .).) .)

.) ». Mylläri'

.)

Ed. vaimo.) poika» tytär

Myll. renki»

Ed. vaimo» tytär

RenkiRenkivouti

'Ed. vaimo» tytär» .).) poika.) tyrär» poika

.Renki, lämmitEd. vaimo.) poika.) tytär

ArvoI

Synt~mä -r Syntymäaika paikka

Mistä muutti ja IAidinkielikoska . muu kuin

Suomi

29 1.1860 Tammela5 10 1835 » 1857 Tammelasta

23 7 1833 Somero »

20 3 1858 'Tammela5 9. 1860 .)

12 2 1815 Vanaja5.1. 1816 .Renko 1857 Tammelasta

20 4.1844 » .)

25. 1. 1847 .) »

16.2. 1849 Tammela10.5 1851 »9.2.1854 Forssa

17.3 1828 Vesilahti 1854 Vesilahdelta20,4.1828 Perttula 185516.1.1835 Tammela2710.1855 .)

6.4.1857 .) •9.111837 Perttula 1855 Perttulasta8.5.1823 Tammela

24.3.1825 Jokioinen 1853 Jokioisilta29.3.1851 ') »

14. 7. 1835 ')

19.2.1821 »

1821 .)

10.10.1851 Tammela18.9.1853 .) ,1.3.1856 .) :

2 hJ.l858 .) .,5.8.1860 » I

täjä 12.10.1816 » I5. 1824 »

30.10:1845 »

I4.2.1849 ')N-...!:

I 1I Syn.tymä I Syntymä

I

Mistä muutti ja IAidinkieliHenkilön nimi Arvo muu kuinaika paikka koska Suomi

Enberg, Maria Vilhelmiina Ed. tytär 112.1.1852 Tammela» Maurits Emil » poika 20.9.1854 Forssa» Augusta ,) tytär 27.2.1858 »

» Oskar » poika 31. 3. 1861 »

Hammarberg, Emanuel Kaarlenp. Jyvätorppari 25.l0.1812 Tammela TammelastaMärt, Anna Kaisa Tuomaant. Ed. vaimo' 14. 1. 1815 » l}

Hammarberg, Henrik Johan » poika 12.9.1837 »» Reioholt » » 8. 1. 1841» Antti » » 3.8.1843 Porras,) Kaarle August » » . 30.8.1846 Liesjärvi

1 » Alfred » ,) 31. 8.1850 Forssa. ,) Artturi Aleksanteri » ,) 19.4.1853 »

» Edvard Valfrid » » 17.9.1854Juhanpoika, Juha Kirvesmies 17.11.1821 TammelaJustiina Antintytär Ed. vaimo 17: 2. 1821 »

Henriika Juhant. » 'tytär 2.5.1847 » ~Vilhelmiina » » • 5.12.1849 »

Nyholm, Juha [uhanp. Jyvätorppari 27.5.1816 »

» Maria Stiina Juhant. Ed. vaimo 1818 . ». » Vilhelmiina , » tytär 23.9,1845 »

Nyholm, Eeva Stiina Ed. tytär 27. 7. 1847 Tammela» Johan Viktor » poika 9.6.1849 »

» Josef » » 7.4.1851 » -» Ida » tytär 13. 1. 1854 »» Edla » ,) 17.6.1855 »

» J aakko Arvid » poika 5.10.1852 »

Krut, Matti Jyvätorppari 10.2.1794 Jokioinen 1852 Jokioisilta» Kaisu Aaront. Ed. vaimo 6.5.1805 Somero »

» Maria Kristiina (vaim. ed. aviol.) » tytär ' 26. 9. 1836 » »» Erik Johan » » poika 5.4.1839 Vihti »

I-

» Kustaa Dikrlck » » » 5.2. 1841 » »

» Kaarle Matiop. » » 1. 6. 1848\ Pyhäjärvi ~ ,)

I» Fredrik Vilhelm » » 25.2. 1853 Tammela »

IV00

;

II Syntymä I Syntymä Mistä muutti ja IAidinkieli

Henkilön nimi Arvo muu kuinarka paikka koska Suomi

Lundelin. Matti Jaakonp. Renki 2.10.1824\ Perttula 1852 Perttulasta\Träsk, Anna Kaisa Heikint. Ed. vaimo 18.4'. 1827

1

Tammela »Lundeltn, Olga Katariina » tytär 21.12.1853 » I

» Selma » » 29.12.1856 »

1Eddal, Josef Matinp. Jyvätorppari 26.7. 1823 » 1848 Perttulasta

» Hedvig Lovisa Abrahaminp. Ed. vaimo 31. 3. 1823 »

I» Matti Hedviginp. » poika 15.2.1849 »

» Karoliina Vnhelmiina josefint. » tytär 17.7. 1852 »

Vilen, Antti Juha lvvätorppari 20.l O.l821 INvholm, Anna Kaisu Juhant. Ed. vaimo 4. 7. 1821Vilen, Kaarle Johan » poika 1. 3. 1846

» Antti Kustaa » » 3.3.1849» Vilhelm » » 28.2. 1852» Maria Henr.ika » tytär 4.8.1854 Forssa» Anna Sofia » » 1.12.l857 »

» Matilda » » 18.2.1861 »

juhanpoika, Vilhelm Jvvatorppari 24.2.18321853 Pyhäjärveltä 1Tamlander, Otto Vilhelm Erikinp. Työmies 6.4.1822 Pyhäjärvi

Henriksson, Aleksanteri » 15.5.1835 Pyhämaa 1855 UudestakaupTräsk, Tobias Heikino. J vvätorppari 11.10.1818Rund-jansson, Simo juhanp. Kirvesmies 7.8.1824 .

» Liisa Antint. Ed. vaimo 2.11.1825» Kaarle Kustaa » poika 10.3.1835» Johannes » » 3.2.1857» Hilma Eriika » tytär 29. 7. 1859» Josefiina » » 27.10.1860 Tammela» Fredrik » poika 21.10.1861 »

IForsberg Juha Juhanp. Tvömies 9.4.1805Trast, Kaisa Iunant, Ed. vaimo 2.12.1806Forsberg, Hilda Johanna » tytär \10.3.1845

I» Kaarle Aksel » poika 7.12.1846» Fredrika Serefia » tytär I 2.7.1848

Åmark, Juha Antinp, (Träsk) Tallirenkr Viksb. 31.8.1826 I IV-o

II SyntY~ä

IIAidinkielil

I.A

Syntymä Mistä muutti ja 0Henkilön nimi Arvo muu kuin, aika I paikka kosk a SuomiI I- I

Träsk, Maria Heikint. Ed. vaimo 11.3.1816Åmark, Johan Kustaa Ed. poika 11. 8. 1849

.» Kaarle Vihtori » » ,28.7.1852,} ]osefina » tytär ,14.5.1859

Wikström, Abraham Danielinp. vvator pp ari r 1. 2. 1828,} , Maria Stiina Pietarint. Ed. vaimo 19.4.1'831» Maia Sofia » tytär 19.2.1854» Eeva Sofia ,} » 2.11.18551 Ta~ mela

Träsk, Heikki Heikinp. J yv.ätorppari 7. 1. 1830 ,},} Jaakko Heikinp. ,} 18.7. 1821» Maria Samuelint. Ed. vaimo 4.10.1823» Jaakko » poika 118.7. 1853» Johan Vilhelm » » 1 7.7.18551 Tammela

Sundberg, Mikko J uhanp. J vvätorppari 15.9. 1808Leijonkvist, Ulrika Juhant. Ed. vaimo 27.12.1828Sundberg, Anna Katariina » tytär I 8, 1. 1843

,} Malakias ,} poika 1. 7. 1845» Hedvig Josefiina » tytär 20.5.1848-» Johan Fredrik » poika 19.3.1854» Johan Viktor ,} ,} 6.4 1856

Kaukolander, Juha Mikonp. jvvätorppari 11. 2.1822,} Vilhelmiina aakont. Ed. vaimo 116.9.1827

,} Vilhelmiina ,) tytär 3.2. 1855Wahlsten, Antti ubanp. jvvatorppari 27.11.18211 Tammela I 1856 Jokioisilta

,) Anna Mikont. Ed. vaimo 3.3. 1811 Jokioinen» Maria Karoliina » tytär 29. 1. 1852

Jaakonpoika, Aleksanteri Kirvesmies 11. 2, 1821Söderholm, Maria Mikontytär Ed. vaimo 11. 6, 1819

Josefiina » tytär 3.11.1846Antoinette » » 114. 1. 1849Aleksanteri Nikolai ,) poika ' 4.10.1852.

IKaarle » » 121. 1. 1856

Flinck, Kaarle Juho Mikonp. Jyvätorppari 31. 5.1820

IS t'·· S t .. \ M' f tti IAidinkieliHenkilön nimi A r v 0 y~ yma yn. yma IS a muu I Ja mu kui

aika palkka koska SU ~1Duomi1

Lund, Anna Kaisa Ed. vaimo 1. 8. 1825[Flinck, Henrika » tytär 110.11.1849

» Johan » poika 8.6. 1852» Kaarle » » 9.5. 1855 Tammela

Helin, Henrik [ohan Heikinp. .lyvatorppari 8.7.18291 I LunttilastaHeikinpoika. Heikki Tallirenki 25.2.1833 Tammela 1855 KuustostaMattlin, Heikki Heikinp. Jyvätorppari 19.4. 1832Persin, Liisa Erikint. Ed. vaimo 18.11.1824Mattlin, Johannes » poika 16.6. 1856[ TammelaGrön, Tuomas Abrahaminp. Jyvätorppari 12.11.1818 I 1855

» Justiina Heikint. Ed. vaimo 12.6. 1817» Tuomas » poika 7.7.18551 Tammela» Maria Stiina » tytår 12.3. 18621 » I

Roos, Tuomas Matinp. Puutarharenki 12.5.1829 1856 KaukijärveltäSjöman, Kustaa Tuomaanp. Jvvätorppari 26.7.18291 » JärvenpäästäSjöman, Eeva Justiina Ed. vaimo (sokea) 13.10.1827 1856 Järvenpää I

» Johan Maurits » poika 29.12.18541 »» Gustaf Adolf »» 22. 6. 1857

Säkylensis, Johan Jyvätorppari 20.6.1819 1856 Lopelta» Hedvig Johant. Ed. vaimo 27.9.1821 »» Maria Vilhelmiina » tytär 26.9. 1850 Tammela »» Ida Karoliina )}» 28.4. 1853)} »» Johan Edvard » poika 3.9.1856 Loppi »

Pettersson, Abraham Jyvätorppari 13.10.1814 Urjala »» Hedvig Liisa Ed. vaimo 8.1O.1817)} »» Hedvig Sofia » tytär 11. 9.1843 » »» Amalia Karoliina » 17.11.1846 » »

Lindbom, Juha Mikonp. Jyvätorppari 18.1;?1825 Tammela »» Kustaava Vilhelmiina Ed. vaimo 2.10.1835 Urjala »» Juho Edvard 1 » poika 14.2.1854» »

Sulander, ~ala~ias Aut~np. I Jyväto:pp., tallirenki 1? 5.1834 • 1856 KuustostaRoos, Mana Stiina Matint, Ed. vaimo 2;). 1. 1834

1

»Sulander, MaJakias » poika I 4.1'2.1855 Tammela » I I ~

-1"' _IJ

II SYD:tymä I Syntymä

I

Mistä muutti ja IAidinkieliHenkilön nimi Arvo muu kuinaika paikka koska Suomi

14.1.18581 Tammela~

ISulander, Sofia Alber iina Ed. tytär

, I)} Emma Karoltina )} )} 24.12.1860i )}1Grön, Matti Abrahaminp. J yvätorppari, pal v. 14.7. 18211

Löfmark.Åhlfors, Vai puri Adolflina Ed. vaimo 18J61 Huittinen)} Adolfitua Vilhelmiina )} tytär, ed. aviol. 14.9.1848

Dart, Josef Kustaanpoika Jyvätorppari 23.2.1824Forsberg, Sofia Davidint. Teht. työntekijätär 25.12.1840 Jokioinen 1855 J okioisil taFärm, Karoliina Mikont. » 10.5.1836 » »Sohlman, Amanda Gustaava » 25.9.1837 Hämeenl. HämeenlinnastaEnberg (Roth), Maiia Stiina Heikint. » 3.4.1837 Koski KoskeltaRosenkvist, Katariina Erikint. » 12. 5. 1833 Urjala 1855 JokioisiltaOlander, Sofia Charlotta Juhant. » 11. 5.1838 JOkioinen )} )}

Jaakola, Vilhelmiina Simont. » 5.11.1841 )} )} \ )}

Svrenius, Susanna Heikint. » ,. 27.7. 1840 » » )}

Nikander, Gustaava » 23.7. 1833 Somero )} SomeroltaMalmnäs(?), Eeva Gustaava Sakarint. » 16.11.1837 Jokioinen )} JokioisiltaMikontvtär, Susanna » 1. 7. 1832 Humppila )} Humppilasta, Roos, Henriika Juhant. » 6.4.1836 Messukylä )} TampereeltaHolm, Henriika » 17.7. 1834 Kalvola » PirkkalastaRanda, Maija Stiina Juhant. > 29.4.1840 Tammela » TammelastaRoos, Eeva Justiina Mikont. " 28.4.1841 »

24.6.1841,

Kaurio, Anna Maria Juhant. » , » » »

Holmström, Charlotta Vilbelmiina » 11.1.1810 LohjaSasolin, Maria Vilhelmiina » 19.8.1835 Hämeenkyrö 1856 TampereeltaHeikintytår, .'\1aria .,. 17.3.1842 Perttula » PerttulastaGadell, Josefa Heikint. 31.7.1839 -» » » »

IHolm, Anna Liisa Heikint. » 1826 Sääksmäki » KalvolastaMikkola, Anna Liisa )) 11.10.1839 Somero » LoimaaltaEnqvist, Anna Maria Isakint. » 12.3.1836 Tammela » KydöstäYrjölä, Maria Juhant. » 13.1'1849 » » TalsolastaPalmgren, Anna Karoliina » 28 1. 1840 » » LiesjärveltäForsström, M'ria Juliaana Kustaant. > 12i 5.1845 Koski » KoskeltaLeander, Amalia Kustaant. » I 30.3.1841 Tammela » Torrolta

VIN

- ,

Tammelan pappila isonvihan jälkeen.

teutunu't, että sai v. I717 venä-läishalli tukselta määräyksenTammelan. kirkkoherran vir-kaan, johon myöskin maanlaillinen hallitus hänet rauhantultua valtuutmi v. I72I.

Näyttää siltä, että pappila joGottl'ebenin aikana pääsi rap-peutumisen alulle, mikä rap-piotila sittemmin yhä Zidbäc-kin aikana -jatkui, ja mihinsuurimpana syynä tietysti olivalli tseva sotatila. Lankesiluonnostaan, ettei Gottlebeninkuoltua pahimman isonvihanaikana voitu mitään läh to- jatulokatsastusta pappilassa toi-mittaa. V. I717 mainitaan sepidetyn, muuta pöytäkirjaa eisiitä ole tallella. Näin ollenseuraava tarkastus tuli oikeas-taan käsittämään niin apenkuin vävyn hallintakaudet.Kuitenkin jo ennen Zidbackin

3

Kirj.T a r m 0 H i r s j ä r v i.

Tammelan kirkkoherra Gab-riel Gottleben kuoli aivanisonvihan kynnyksellä, v. I713·Hänen tyttärensä Agneta olijoutunut avioliittoon Turunkoulun rehtorin, maisteri J 0-

han Zidbäckin kanssa. Christi-na oli Tammelan kappalaisenJohan Barckin ja Chatariinaensin pitäjänapulaisen HenrikJacobssonin, sekä tämän kuol-tua seuraavan pitäjänapulaisenDavid Wegeliuksen vaimona.Agneta Gottleben miehineennayt'ti kiintyneen Tammelaan,sillä syntyneitten kirjan mu-kaan syntyivät useat heidänlapsistaan jo isä Gottlebeniri'eläissä ltäällä Tammelassa. Vie-lä Gottlebenin aikana näyttääZidbäck myöskin Tammelassakäydessään autel leen vanhaaappeaan, kastaeri m.m. täällälapsia: Niin hän oli tänne ko-

- -- --------- -- - -

34

kuolemaa, v. 1728, toimitettiinpappilassa ylimääräinen talon-ka tselmus, jossa tuli todettuapappil'an taloudellinen tila sil-lä hetkellä. Koska v:n 1728 tar-kastus pääkohdissaan löi yh-teen v:n 1733 katselmuksenkanssa, seuraamme asioita vii-memainitun pöytäkirjan valos-sa.

Pappilan tarkastus 1733.

Tarkastuksessa 25-26!ro1733 olivat läsnä kihlakunnan-tuomari Andreas Ignatius pu-heenjohtajana ja muina jäseni-nä nimismies Zacharis Orell,lautamiehet Mamti YrjonpoikaHaudankorvalta ja Matti Ju-honpoika Sukulasta, rovastiJohan Amnell sekä rovasti Zid-backin kuolinpesän edustajanakappalainen Johan Barck..

Aidat, pellot, ojat ja ladot.

Ensin tarkastettiin pellot.Niitä oli 9 talarin arvosta.Länsipellolla oli' virkatalonhoitaja kaiv attanut 1,550 syitäojia; lisäksi hänen olisi pitänytkaivattaa 1,145 slt. Tästä joh-tuva korvaus, 17 talaria 28t äy-riä, 'tuli hänen maksettavak-seen. Samalle pellolle oli hänteetttänyt 373 slt. aitaa, jota hä-nen lisäksi olisi pitänyt teet-tää 365 slt., joten hän sai kor-

vausta maksaa 22 talaria 22äyna. Eteläpellolla oli kaiv a-tettu 761 sl t. ojaa, sekä 490sl't. vuodessa, mutta olisi pitä-nyt Iteettää vielä 1,450 slt. Kor-vaukseksi tästä määrättiin 22talaria 21 äyriä. Samalla pell ol-l'a oli tehty 204 slt. aitaa å 2äyr. sl't., mutta olisi pitänyt li-säksi tehdä 285 slt. Korvausoli 17 talaria 26 äyriä. Humal is-toa oli tehity 82 slt. pelloksi; seoli laitettava kuntoon tai mak-settava 5 talaria 4 ayr ia.

Koikkurin lato kaipasi kor-juuta, mihin tarvittiin 25 kp1.uusia hirsiä, uuden lattian ja'ka ton; korjaus arvioittiin 2 ta-lariksi 21 åyriksi, Larnminolal-la ei olluit latoa. Maki-Salv is-tolla sensijaan oli lato. N ii tynperkaukseen, koska se oli rnet-s ittynyt, määrättiin viljelijämaksamaan 8 talaria. Suo-Sal-vistolla oli lato. Sen korjausarvioitiin 2 talariksi. Iso-Sul-kavan lato oli huono; sen kor-jaus arvioitiin 3 talariksi. Vä-h an-Sulkavan lato on oli. tehtä-va uusi katto (2 talaria). Kan-niston huonon ladon korjauk-seen arvattiin hintaa 3 talaria.Mustalla-Luhdalla oli lato, sa-moin Västin niityllä. Kotoluh-dalla oli 3 latoa; näistä yhdenkorjaukseen määrättiin 4 tala-ria, Keskiladon ko.jaukscen

samalla niityllä 3 talaria jakolmannen korjaukseen 2 tala-ria 2I ayr ia 8 äyrityistä, Luo-rasluhdan ladon korjaukseenarvatJtiin menevän 2: 10: I6, se-kä saman niityn perkaukseen I

talari. Lernmonl'aksin ladonkorjausarvio oli 2 talaria. Nii-tyn aitaa tuli tehdä 960 slt.(30 talaria), peltoaitaa myösz ro slt. Korvaussumma aidois-ta, pelloista, ojista ja ladoistanousi yhteensä I5I talaria 26äyriä 20 åyr ityista,

Jatkotarkastus samanavuonna.

Tästä arviosummasta kuiten-kin poistettiin Maki-Salvistonperkaussumma 8 talaria snnatarkastuksessa, jota pidettiin29-30110 I733. Mainitussa tarkas-tuksessa olivat läsnä rovastiJohan Amnell ja rovasti JohanZidbäckin leski Agneta GOItt-leben, joka II5 samana vuonnaoli luovuttanut pappilan sil-loin virkaan määrätylle kirk-koherra Johan Amnellille.Ruunun edustajana oli JohanSchrey, tuomiokapi tulia edustiAkaan rovasti Nils Malm, rou-va Zidbäckiä avusti hänen vä-vynsä komministeri Carl' Ritz.Saapuvilla oli myös parooni,kenraalimajuri Johan HenrikHamilton, Jokioisten omistaja,

35ja hänen isannoitsijansa yl iop-pil'as Gabriel Sweidell, kihla-kunnan tuomari A. Ignatius,nimismies Z. Orell, lautamie-het Per Klemetinpoika Salmes-ta ja William Matinpoika An-nulasta, molemmat Urjalasta.

Aluksi muistutti rovasti Arn-nell, miten 29110 I728 pidetynkatselmustodistuspöytäkirjan

ja kirkonkirjan mukaan Tam-melan pappilalla löytyy niissämääriteltyä omaisuutta, jostaosa puuittui, osa oli korjauksenkaipuussa. Kuitenkin tahtoivats.eurakun talaiset, ' sittenkuin ro-vasti Zidbäckin leski oli suo-rittanut hänelle määrätyn javastamäärättävän korvausvel-vollisuuden, kaikki yhteisesti,vieläpä korjauksessa osallisinasotaväen virkatalotkin, korja-ta ja uudesta rakentaa pappi-lan asetusten mukaiseen kun-toon.

Pappilan rakennukset.

Pappilan rakennuksista olimiespihan itäosassa tupa, etei-nen sekä kaksi kammaria. Tu-pa oli 10t kyynärää pitkä, IItkyynärää leveä Ja kelvollinen.Siinä oli OVI saranoineen,pielipuut Ja vuorilaudat,mutta lattia oli mädän-tynyt, joka oli korjattava. Sa-vupiippu oli rikki. R.uustinna

36

Zidbäck velvoitettiin laitatta-maan se uudestaan (hinta ar-vioi tiin 2 talariksi) , Seitsemänikkunaa puitteineen ja vuori-lautoineen olivat vanhat, kui-tenkin jonkunaikaa vielä käy-täntöön kelpaavat. Viisi sar-kynyitta ruutua korvattavauusilla (6 213 äyriä).

Pihanpuoleisessa kammaris-sa oli 5 ikkunaa, niissä. uudetpuitteet ja vuori laudat, kelpaa-va väli katto ja lattia, 1 piitkäpenkki, ovi puitteineen, vuori-lau toineen, saranoineen,' luk-koineen ja avairnineen, savu-piippu, hiljan korjattu. Toises-sa kammarissa oli ovi puittei-neen, vuorilautoineen, sara-iloineen; lukkoineen ja avaimi-ne en, lattia ja välikatto. 2 h il-jakkoin uudistettua akkunaapuitteineen ja vuorilautoineen,pitkä penkki, vanhasta uudis-tettu pöytä, sänky, mutta toi-nen, v:n 1728 tarkastuspöytä-kirjassa mainittu sänky oli josärkynyt. Savupiippu oli hal-jennut;se oli pitäjäläisten kor-ja.ttava. Eteisessä tuvan jakammareitten välissä oli 2

ovea saranoineen ja linkku;lattia kelpaava, mutta seiniätuli pitajalåisten rnuu tam il'lahirsi lla korjata.

Edellämainitut kammarit jatupa oliva t joku aika takape-

rin uusitut. Niiden multaper-mannoita pi.ti pitäjäläisten kui-tenki'n vahvistaa sekä alim-mainen hirsikerros homehtumi-en estämi eksi til'ki ta, Vesi-

kattoa oli korjattava. Mitäedellämainittujen huoneidenkunnossapitoon tuli, niin kos-ka tuvan rakentaminen ja kun-nossa:pi to tähänkin asti olikuulumnt' emäpitäjän, ja karn-mareitten hoito Jokioisten lää-nin a ukkaiden velvollisuudek-si, pidettiin kohtuullisena, ettänii tä edelleenkin yhteisestikunn ossapidettaisiin, mikälinyt tarvitsevat korjausta sekäsittemmin uudestirakentamista.Sanotussa rakennuksessa löy-tyi vielä 2 kammar ia sekä pie-ni eteinen, jotka aikoinaankirkkoherra Laurentius Petriomalla kustannuksellaan ilmanseurakunnan apua oli raken-nuttanut. Niiden kunnossapitojäi .rovasti Amnellin huoleksi.

Pihamaan pohjoispuolella si-jaitsi .leipomotupa, joka oli13} kyynärää pitkä ja 12%kyynaraa leveä. Se oli viimetarkastuksen jälkeen, 2 vuottatakaperin, uude 'ta rakennettu.Siinä oli vanha, mutta kelvol-linen ovi, saranat, lukko jaavain, mutta ei vuorilautoja.kelvollinen välikatto, uudis-tettu lattia, pitkä pöytä, liesi

keittämistä ja uuni paistarnistavarten, tarpeellinen rauta, uusipelti sekä toinen rikkinäinen,Pitåjalåisten tuli keittiön liettäkorjata.

V:n 1728 tarkastuksessa mää-rättiin leipomotupaan hankit-tavaksi 6 ikkunaa, kussakin 20

ruirtua, jotka rov asti Zidbäckinpiti laittaa. Nyt tavattiin siel-lä vain 1 kelvo llinen ikkunasekä 1 vanha, jossa löytyi ai-noastaan 7 ehjää ruutua. Siksivelvoi tett iin ruustinna Z.hankkimaan leipomotupaan 4uutta ikkunaa tahi maksa-maan 4 talaria sekä yhden ik-.kurian korjauksesta 12' äyna.Pitajälaisten tuli hankkia ik-kunoihin puut ja vuorilaudat.

Talonpojantupa sekä seneteinen pitäjäläisiä varten,vastapäätä leipomotupaa, oli1J! kyynärää pitkä ja IOikyynärää leveä. Siinä oli lat-tia ja väli katto, ovi raami- javuorilautcineen, ovessa sara-nat, lukko ja avain. Huonees-sa oli vanha, pitkä pöytä ja 2

penkkiä. Ikkunoita oli 7 pien-tä raami- Ja vuorilautoineen.Ruuduista oli 4 rikkinäistä,niistä oli ruustinna Z:n mak-settava 5 113 äyriä.

Sekä rovasti Amnell että seu-rakun talaiset, jotka sanotuntuvan olivat rakentaneet, eivät

37

pitäneet mainittua tupaa v ir-katalon hoitajalle riittävänä,siinä kun ei ollut kammareita.Tarkastuksessa oli niiden ra-kerinusvelvo llisuus jaanyt Pert-tulan, Levän, Kart anonkylan,Viloilan, Somiskan ja Palikk a-,lan ky l'ien talojen huoleksi.Parooni ja kenraalimajuri Ha-milton sekä ylioppilas Sweidelhuomauttivat heidän suoritta-van ve lvol lisuutensa, Yksityis-kohtaisesti lueteltiin mitä niintuvan kuin kahden kammarinrakennusvelvol'lisuuteen kuu-lui.

Pihan länsiosaan oli v. 1727

rakennettu 2 pirttiä, toinenpalvel'ijorta varten. Siinä olirikkinäinen ovi puusaranoi l-la. Seinät Ja katto menivätmukiin, mutta lattiaa oli pita-jäläisten korjattava.

Toisen pirtin, n.s, mallash uo-neen seinä:t olivat tavalliset,mutta vesikatto vuoti, rriikapitäjäläisten tuli korjata. Täs-sä pirtissä oli rikkonainen ovipu usaranoineen, uusi kiuas jamallaslava, mutta lattia peh-mennyt, joten pitäjäläisten tulise uudestaan tehdä.

Eteläosassa pihaa oli aitta,siinä 2 huonetta alhaalla : jaluhti ylhäällä, jaettu myöskahteen osaan. Aitta oli IOikyynärää pitkä ja I3 kyynärää

38

leveä. Sen kahdesta ovesta olilukko ja avain vain toisessa,mutta saranat siitäkin puuttui-vat. Vin I728 tarkastuksessasanottu aitta huomattiin liianmatalaksi, joten pitäjäläistentuli sitä korottaa ja muutenkinkuntoon saattaa niin oviensakuin lattiansa puolesta.

Vajojen välissä oli vanha ko-ta, I2 kyynärää pitkä ja leveä;siinä tava ll'inen piisi ja savu-piippu, mutta l'attia ja ovi sa-ranoineen ja lukkoineen puut-tui. Pitäjäläisten tuli ne hank-kia. Toinen kota, vanha aitta,oli seinistään ja katosta kelvo-ton, Mutta saman aitan allaoli vanha, rappiolle joutunutkellari, jonka pi täjäläiset suos-tuivat laittamaan kuntoon.

Karjahuoneita oli navetta,;[..31 kyynärää pitkä ja ro-!-kyynärää leveä ja siinä ovipuusaranoineen. Vesikattooli vuotava, lattia ja välika:ttouudistettavat, samaten seiniä.Pitäjäläisten oli korjattava na-vetta kuntoon. Härkänavettaol'i I3 kyynärää pitkä ja I2

\

kyynärää leveä. Siinä löytyiovi puusaranoineen, muttalattia ja välikatto olivat mä-

fI dat, kuten suurin osa seimah ir-sistäkin, sillä vesikatto oli vuo-tava. Se oli korjattava kun-toon tahi tehtävä uudestaan.

\

Lammasnavetassa olivat sei-nät, lattia ja välikatto hiljat-tain uudistetut, mutta _vesikat-to vuoti, joten se oli kelvoton.Sekin oli korjattava. Vuohi-navetta oli! vanha; se oli uu-destaan rakennettava. - Rehu-lato oli v. I725 uudesta raken-nettu, mutta kun sen katto nytjo vuoti, ol'i se korjattava. La-dossa oli myöskin ovi puusa-,ranoineen, kel'voblinen lattiaja jotenkin uudet seinät. Tallioli I2 kyynärää pitkä ja ro-!-kyynåraa leveä. Siinä olivatseinät, katto ja lattia kunnos-sa, samaten sen I2 pil'ttuuta,ovi, lukko ja avain, muttaovesta puuttuivat sar'an at, jot-ka pi'täjäläisten tuli hankkia.Toisen, vanhan rehuladon sei-nät olivat suurimmaksi osaksimädät, vesikatto vuotava jalattia siitä syystä myös rappeu-tunut. Siinä oli lukotori ovipuusaranoineen. Pitäjäläistentuli lato korjata tai uudesta ra-kentaa.

Kartanon ul'kopuo lel'la 'SI-

jaitsivat pas ir iihet, joiden vä-lissä oli luha. Riihet olivathilnattain uudistetut seinistäänja katto. Toisessa riihessä oliovi ja lattia kunnossakin, ku-ten kiuaskin, mutta oven sar a-nat, lukko sekä p iel ipuut tulip itajalaisten hankkia. Luhas-

sa olivat uudet seinat ja lattiasekä ovi saranoineen, .muttalukko avaimineen tuli pitäjä-la isten laittaa. Luha n katto olivuotava, joten sekin ol'i pai-kattava. Toisessa riihessä olikelvollinen ovi, lattia ja kiuas.Saranat tuli pitäjäläisten tä-hänkin hankkia.

Si täpai tsi löytyi pappilassavielä yksinäinen riihi, jossa oliOVI puusar ano ineen, l'attia jakiuas. kunnossa. Seinät ja kattoolivat kelvolliset. Kun v:n 1728tarkastuspöytäkirjassa maini t-tiin tämän riihen ovessa olleenmyös lukko, mutta pitäjäläis-ten tiedonannon mukaan se cl'irovasti Z:n, ei sitä kaivattu.

Edellämaini tun riihen ja 01-kiladon välillä sijaitsi luha,jonka seinät ja lattia,' kutenmyös ovi puusaranoineen oli-vat kunnossa, mutta vesikattovuoti. Siihen oli pitajalåistenlaitettava uusi katto. Olkila-don seinät ja katto olivat kel-volliset. Ladon ovessa olivatpuusaranat Vesikatto vuoti jakattopuut olivat mädät, jotenpitäjäläisten tuli katto uusia.To iseii, vanhan olkil'adon sel-n.it olivat osaksi mädät, sitä-paitsi katto ja lattia olivat kel-vottomat. Pitäjäläisten tuli la-

39

to korjata. tehdä uusi katto jalattia sekä laittaa ovi 'kun-toon.

Ruoka-aitta oli 8 kyynärääpitkä ja leveä, siinä oli kelvol-linen ovi saranoineen ja luk-koineen; lattia, parvi ja laaritsamoin, mutta vesikatto olivuotava ja seinät eteläsivultamädät. Aitta oli tarkastettavaja laitettava kuntoon joko kor-jaamal'la tai uudestaan raken-tamarla.

Toinen ruoka-aitta oli 7*kyynärää pitkä ja yhtä leveä.Sen seinät, katto ja lattia oli-vat kelv ol'Iiset. Siiriä löytyiovi saranoineen, ovessa seka,puu- että rautaluloko, parvi Jalaarit. Mainittu aitta oli Ky-dön, Pikonkorven, Toraiärven,Ojaisten ja Kangaisten asuk-kaiden rakennuttama kirkko-herra Gabriel Gottlebenille,mutta pappi lal'le jätetty, jotense vastakin oli kunnossa pi-dettävä.

Ruustinna Z. velvoitettiinmyös ennen kesäkuun loppuav. 1734 korjauttamaan aidattai korvaamaan aitausvelvolli-suutensa, sekä ennen 117 1735suorittamaan peltoja ja niitty-jä ikoskevat korjaus- tai kor-vaustoimenpi teet. *J

. ~) Vu.oc1en 1728 katselmuspöytäkirjassa mainitaan pappilalle kuuluneen myöskinyhtelll~n Jalkamy~ly, yhtelll~n 10 talon kanssa. Myöhemminkin mainitaan pappilanmyllyoikeudesta, Joka tarkoittaa pappilan osalli suu tt

*) Eräässä vanhassa pergamenttikantisessa kirjassa nimeltä »Kyrckionnes hock»v:lta 1643 mainitaan Tammelan pappilan irtaimistoon kuuluneen:

1 pari härkiä, 2 lehmää, 1 mulli, 4 lammasta, 1 sika, 5 naulaa leipää, 3 naulaalihaa, 2 naulaa läskiä, 1 tynnyri väen olutta, 1 tynnyri herrasolntta, 1 kirves, 2viikatetta, 4 sirppiä ja 1 pari sahroja. Kirkkoherran muutoksessa tuli poistuvantai hänen perikuntansa jättää sanottu irtaimisto joko luonnossa tai rahassa, mitenkatselmusoikeus sen määräsi, pappilaan. Sanottu irtaimisto on edelleen Tammelankirkkoherran nautittavana palkkaetuna. Viime kirkkoherranvaihdoksessa korvasirovasti Almarkin kuolinpesä sen rahalla.

40

Pappilan irtaimisto.Ruustinna Z. muistutti, mi-

ten hänen isänsä, kirkkoherraGabriel Gottlebenin hal'lus=aollut pappilan irtaimisto*), jo-ka v.n 1728 katselmuksess i

mainittiin 27 talarin 4 äyrinarvoiseksi ja jonka irtaimistonkruunun käskyläinen EliasBergstadius 1317 1713 ori mai-nittuun hintaan arvioinnut se-kä kruunull'e pidättänyt, ei 01-Iut koskaan 011L1tkaan hänenrriiesvainajansa huostassa. Kat-selrn usoikeus, koska mainittuirtairnisto oli kuninkaalli senmajesteetin ja kruunun tar-peeksi otettu, määräsi ruustin-na Z:n vuoden kuluessa hank-kimaan todistuksen, että kruu-nu oli mainitun ir tairniston ta-kavarikoinut, tahi muutenluettelossa mainitun irtaimis-ton luonnossa rovasti A:Hcluovu ttamaan.

Amnellin kuulutukset seura-kuntalaisten korvausvelvol-

lisuudesta.Tarkastuslautakunnan paa-

töksistä ilmoitti Amnell seura-

kuntalaisille seuraavilla suo-meksi la atimi lla an kuulutule-silla:

"Nijn ku in Sy n i Instru men tistäTämän Pitäjän Pappilan huonetteny litze on nähtävä, että mon in a ise t

pää toxet on Ioy t ty ennennimitetyisä.huone isa, ja että ne pi tä Pi täjän-.m ioh il d a La ite t t am a n ; n ijn m u is t u-

tetan nyt että itxe k u.k in ruoto aika-n.ans toimitta itze.l lens senkaldaisetk appåle t, ik u in hänen huonens tar-vitze, että hän taita. näy t tä sijnä.k u in oleman pitä. Ja ovat seuravai-set päätöxet Emåk irkon läan in huo-n e isa ylosk irjo it e t u t, jotka. ilmanvijvytyst ä laitetta on lcasket ty:

Vie r a s t C n t u p a, joka on Lc t-.k u n ruodon huone, tarvitse udenpe rm annon, ja borstupa se,n edestarvi tze uden katon, n ijn myös sei-näin täyttämisen mutamilla. h irs illä.

B a k a r t LI P a joka on Kaukjärf-ve n r uodori, t a rv i tze unin ja totonlaittamisen, nijn myös a ku n a kar-mit.

M a.II a s p i r t i. joka on Lu nt ilanruodon, t a rvi tz e .k.aton ja pe rman-1101l;.

L LI h t i joka on Kall ion ruodon,ta rv i tze .kol me n kerran korottami-sen, nijn myös yhden Iukun,

La m 111 a 50 h LI 0 ne jokan ick alan ruodon, tarv itzeudes t.a.

on Li-tehdä

Hei n ä 1 a t 0 joka on Talsolan,t a rv itze katon.

Här,kä.pihatto, joka on Ku-halan ynriä Pal l ilän ja Oju ist en kan-sa, t arv i tze, udes ta tehdä,

L 0 h a (luha) Tammelan ja Vau-lammin rih ten välillä tarvi tze ka-ton,

B u a d i jo.ka on Kydö n ruodon,t arv itze .katon ja al u is te n laittami-sen.

L 0 h aja La 10 toisen r ihe n vie-resä, joka on Portasten r uodon, tar-vitze uden katon ja malat.

L e h m ä p i h a t t 0 joka kaickeinyhteinen t arvi tze udesta laittami-sen.

Ja ov a.t seu r a va is e.t pää t oxe t ta-

m.in Iockistcn la n in huoneisa ylös-k ir io ite t u t. jot-ka on k äske t ty ilmanvijvytys tä lai ttaa:

. V ä e n a s LI n cl 0 p i r t i joka onLaclonvainion ja Jänhijoen huone,tarvitze pe rm an non udesta.

K 0 t a joka on Huhtisten, Ta ipa-Je n ja Vierimen, tarv itz e per m an-non, oven, sacana t ja lu k un.

H ä r k ä p i Ii a t t 0, joka on Päl l i-Iii n, Oja ist e n Ja Ku h al a n, tarvitzeud est a l a it t am is e.n.

L a m m a 5 h u 0 n e, joka on Min-giön ja Ha ud a n k orfva n, t arv itze ka-ton.

Vaulammen r ih i tarvitse lu-kon, ja 10 h a (I u hn) joka on Tam-melan kansa yhteinen t arvi tze kat-tarnisen.

01 k i 1a t 0 ul kon akar tanos ta, jo-ka on Rech t ijarfve n, t arv itze u d is't aa ld a ja se in ildri h irsi l la, n ijn myösuclesta ka t ta.

E u 0 cl i, jotka on koko Tockis t enIä n in yh te incnhuone, t arv itze udes-ta tehdä."

41

Edel'lamainitut nlmoi tuksetl'uetti in 16112 1733, ed'eHinenTammelan, jälikimäinen J 0-

kioisten kirkossa. Jäl'kimmäi~sen luki' lukkari· Simo Ha.lijn,ku.ten hän on merkinnyt.

Loppuka tsaus.

K uten tarkastuspoytakirjois-ta ja korjauskuulutuksista na-kyy, oli Tammelan pappi laisonvihan jälkeen varsin rap-pi'ctilassa. Mutta rovasti JohanArnnohl, jonka Tammelan luku-taidon kehityksen historiassaolemme tulleet tuntemaan pon-tevaksi, llujaksi henk'ilcksi, etsuosturnnt 'rupearnaan asumaanrappeu turieessa pappilassa, Toi-saarta voimme myos m iehihy-valila todeta, miten seurakun.ta,tuskin päästyään isonvihankauhuista ja rasi tuksista, oli jo1728 ja nyt kysymyksenalaises-sa tarkastuksessa valrnis Lvoi-mainsa mukaan suorittamaanrakennusvelvojlisuu ttaan pitä-jän pappilassa.

Tarkastuspoytakirjoista myösnakyy miten vaatimattornissahuorieustoissa sen ajan papistoasui tallla.isissak'in sivistyksenrintapitäiisså, kuin miksi Tam-melan olemme oppineet tunte-maan. Mutta sarrrantapaisiaolivat muutkin sen ajan asun-not.

42

Huornattava taloudellinentuki uudefle kirkkoherralle olipappi llan irtaimisto, kai kestapäättäen Pietari Kurjen perin-töä v.Ita I5I2, josta perinnöstäosa joutui Somerolte, osa Tam-melaan. Hätäkös olli vähempi-varaisenkin papin tulta Tam-mdaan kirkkoherraksi. kunoli pappi.lassa eläimiä, ruokaaja peltokaluja, jo il'Ia alkuunpääsi.

Erikoisesti kiinnittää huo-miota tark'astuspoytåkirjo issamaini tut elåinsuojien perman-not, Siihen aikaan olivat siis jojotkut navetat Tammelassapcrmannoi.lla varustetut.

Tarkastuspöytäkirjat kaikes-sa suppeudessaan antavat meil-le miehrisan tilaisuuden kat-sahtaa kaksisataa vuotta taka-perin Tammelan srl'loisen pap-pilan ta.knrsol'oihiri. Miten pal-jon ajan kehitys tålllåkin alalJlaon parin. vuosisadan kuluessakulkenut eteenpäin! Erikoisestipel.lon hoidossa ja rakennus-oloissa on kulljettu si t ternm inpaljon eteenpäin. Mutta myön-tää täytyy, ettei Tammelanpappila nykyäänkään kuulumaamme komeimp iin pappi'loi-hin rakennustensa puolesta,vaan pikemmin keskirikertai-sun.

•

talo vihita : kirkoksi joulukuun 16p:nä 1923. ~ Vasta viime vuodenkuluessa on se sekä ulkoa ettäsisältä saat;ttu lopulliseen muo-toonsa ja kuntoonsa. Talon omisstajat laittauttivat rakennuksen länsi-päähän viime kesänä sopusuhtaisentornin rakennusmestari E. Talvianpiirustusten mukaan. Kirkonkellotsaatiin Tammisaaren ent. venä-läisestä kirkosta ostamalla ne val-tiolta 8,000 mk:n hinnasta. Elo"

Koijärven kirkko.Koijärven kirkko sijaitsee Koi"

jarven kunnan marittaalimiestenomistamassa entisessä seuratalossa,joka jo alunperin tehtiin kuinkirkkoa varten ainakin laittamallasiihen lehterit ja varustamalla sekorkeilla ikkunoilla. Kun tulikysymys kirkon saamisesta Koi"järven seurakunnalle, pitivät asian"omaiset eurataloa tähän tarkoi-tukseen erittäin sopivana. Ilmansuurempia korjauksia voitiinkin

44

•

kuun 24 p:nä 1924 soitettiin Koi~järvellä ensi kerran kirkonkellojaja sama päivä voidaan merkitätorninkin valmistumispäiväksi.

Kirkon sisustus saatiin myösennenpitkää hyvään kuntoon. Alt«tari ja saarnatuoli tehtiin Forssankirkon alttarin ja saarnatuolin pii»rustusten mukaan. Penkit maksoi-vat 15,000 mk., ja sisämaalaukssen suoritti erinomaisesti maalari-mestari Oiva Jousinen Forssasta.Sakastiin hankittiin hyvä kalusto.7~äänikertaiset urut, jotka olivattulleet maksamaan 45,000 mk.,voitiin vibitä tarkoitukseensa ensi-mäisenä ad venttina. Alttaritaulunmaalasi taiteilija Elias Muukka.Ompeluseura valmisti alttarivaateteet y. m. ja ehtoelliskalusto saastiin lahjaksi.

Niin nopeasti sai Koijärven seu-rakunta itselleen kirkon ja lisäksi

vielä sekä huokealla että samallakauniin ja tarkoitustaan vastaavanHerran temppelin. Omia varojaanon seurakunta käyttänyt kirkonsisustukseen lähes 70,000 mk.Noin 65,000 mk:n arvosta on seu-rakunta saanut kirkkoonsa lahjoi-tuksia, kuten ehtoolliskaluston,alttaritaulun, kirkon kellot, puoleturuista ja alttari- y.m. koruompe-leet. Lahjoittajina ovat olleet emäntä1. Mäkelä, tilanomistajat N. Jussila,M. Lehtinen ja J. Lauri Mäkelä sekäseurakunnallinen ompeluseura,

Itse kirkkosali on suuruudeltaan9X 12 mtr. Tämän lisäksi on kuorisekä kaksi lehteriä, nim. perälläja toisella sivulla. Sakasti on kuo-rin sivussa. - Kirkkorakennuk-sessa sijaitsee sitäpaitsi kunnan-huone, kunnan kirjasto sekä vah-timestarin asunto.

Forssan Lehdessä 13. II. 24.

Koijärven seurakunta.,Sen jälkeen kuin Forssan Lehti

viime huhtikuussa julkai;i laajanKoijärven numeron, jossa eri puo-lilta tehtiin selkoa vastamuodosstuneesta Koijärven pitäjästä, on

sivulla on koulusta historiikki.Mutta etenkin seurakunnalliset laietokset ovat saatu kuntoon. Kirkkoon täysin valmistunut; tässä nusmerossa voimme siitä esittää eräitä

Koi j ä r v e n s e ura kun n anu r u t,valmistettu Tulenheimon urkutehtaassa Kangasalla. Lahjoi-tettu puoliksi Koijärven seurakunnalle. Vihityt 24/8 1924.

Koijärvi suuresti kehittynyt, silloinvielä keskeneräisiin yhteiskunnel-lisiin laitoksiinsa nähden. Niinpäon uljas kansakoulu, maaseudunoloissa tavallista suurempi ja ko-

. meampi, valmistunut. Seuraavalla

kuvia. Pappila on myös saatu val-miiksi ja verrattain vähillä kustan-nuksilla, sitä varten kun ostettiinkunnalta vanha kansakoulu 50,000mk:n hinnasta. Forssan seurakun-nan kanssa on omaisuuden jako

46

A 1t t a r i t a n 1u, maalannut taiteilija Elias Muukka.

suoritettu. Koijärvi sai Forssaltan. 13,000 mk. rahaa ja 40 hamaata. Urjalan seurakunnalta eiKoijärvi vielä ole perintöään saa-nut, mutta voidaan jo ennakoltalaskea, että Koijärven osuus sieltäon n. 100,000 mk. rahaa ja alle 150ha maata.

Luonnollisesti ovat Koijärvenseurakunnan perustamiskustannuk-set aiheuttaneet vastaalkavalle seusrakunnaIle velkoja, mutta ihme-teltävän vähän; Urjalan seurakun-

nalta tuleva perintö peittää ne.Kirkollinen verotus ei siitä huoliamatta ole ollut varsin korkea; vii-me vuonna se esim. teki yht. n.110,000 mk. Lähivuosina sekinlaskee samalle tasolle kuin taval-lisesti vanhoissa seurakunnissa.Kunnallisverotuksen suhteen ollaanmyös kerrassaan hyvällä kannalla.

Kaukonäköisesti ja viisaasti onKoijärven pitäjän muodostaminensuoritettu.

Forssan Lehdessä 13. II. 24.

merrta, t oimi 'koulu hyvinkinvaatimattomassa huoneustossa,muitta jouduttuaan IgOI Tam-melan kunnan huostaan, la-vennettiin koulutaloa niin pal-jon, että ikäsityöhuonekin pääsisaman katon alle. Sen ajankuin koulua yldäpitivät Wah-rcn it, tekivat pojat käsitöitän.s, rnaalariverstaassa, muttajouduttuaan kunnan haltuun,ei ,täunä järjestely enää käynytpäinsä, vaan lavennettiin kou-luhuoneusto siihen kokoonkuin sillä on nykyäänkin. Sikä-li kuin tiedän, vastustivat' kojo-Iaiset vanhan Kartanon koulunostoa kunnalle" Mutta harva-lukuisina kun olivat kuntako-kouksessa läsnä, päätti kun ta-kokous ostaa jo vuosikymme-niä kouluna toimineen karta-non koulun Tammelan kunnal-le, vähääkään välittämättä oli-

Koijärven uuden kansakoulunhistoriikki.

(Esittänyt koulun vihkiäisissä]. L. Mäkelä.)

Kulrnakuntamme sai jo ver-rattain aikaiein kansakoulun.sillä jo vuonna 1883 kaunoa-neuvos Wahren sitoutui yl'lapi-tämään täällä omalla kustan-nuksellaan koulua. Ja sikälikuin allekirjoittaneelle on tun-nettua, oli tällä samalla kan-sansivistystä harrastavaillakauppaneuv oksella tarkoitusrakennuttaa Kojon kulmakun-nan ensimmäinen kansakoulujuuri näille va.ihei lle, mihinkätämä talo on pystytetty, muttakun hän ei saanut naapureiltatarpeebliata kannatusta tontti-ja tieasioissa. rakennutti hänkoulun kauaksi pois kylästä,pois omastakin talostaan, kes-kelLe avaria viljelyksiaån.Täällä- syrjäisessä joskin rau-haisassa paikassa' työskentelikansakoulu sitten. 40 vuotta.Ensi aluksi, parisen vuosi kym-

48ko mainitun koulun asema 01-.Ien kaan sopiva olemaan ainoa-na Kojon kulmakunnan koulu-na. Pääasia oli, että mainittukoul utalo saatiin' halvalla kun-nalle. Kojon kulmakuntalai-set samassa kuntakokouksessaehdottivat koulun rakennetta-v aksi Koion kylän pellolle,V aarilan lau ttan vaiheille,mutta tämä ehdotus ei saanuttarpeellista kannatusta ja siksise raukesi.

20 vuottaeh.ti mainittu kou-lutalo olla kunnan kouluna,kun jo huomattiin, että se eiajan pitkään yksistään voinuttyydyttää kulmakuntammekoul utarvetta. Oppivelvo lli-suuslain ,tultua vahvistetuksija kansansivistyksen kasvettua·kävi vuoden Ig2I alussa silloi-selle Kojon kansakoulun johto-kunnalle selväksi, että kouluunoli otettava toinen opettaja jaettä vuonna IgOI Tammelankunnalle ostettu koulutalo eiylcsistaan kyennyt tyydyttä-mään kulrnakunt amme koulu-tarvetta, vaan oli kiireimmitenhankittava joko toinen uusikansakoulu tai vanha koululavennettava tyydyttämään ko-ko kulmakuntamme koulutar-peen,

Saadakseen kullmakuntalais-ten mielipiteen asiassa itsel-

leen selvitetyksi kutsui koulunjohtokunta koulupiirin asuk-kaat neuvottelukokoukseenkansakoululle. Kutsua noudat-tikin verrattain suuri joukkomiehiä ja naisia, joi lle koulu-oloissa syntynyttä tilannettaselvitteli johtokunnan puheen-johtaja A. Vuori, joka myöskinvalittiin kokouksen puheenjoh-tajaksi: Kokouksessa virisikinvilkas keskustelu, jossa toisetkannattivat koulupiirin jaka-mista kahtia, toiset taasen kou-lupiirin pitårnista ennallaan se-kä uuden z-opettajaisen ajanvaatimuksia vastaavan koulu-talon rakennuttamista kulma-kunnal'le. Jo silloin ehdotet-tiin uuden koulun rakentamis-ta näille maille,mis.sä tämä,nyt valmistunut koulu talo si-jaitsee ..

Kevätlukukauden päättyessätoimitettiin kouluun uus.ien op-pilaitten sisäänkirjoitus ja to-dettiin lopullisesti, että kou-luun oli otettava heti toinenopct'taja, mikä sitten astu ikinvirkaansa 1 p:nä elokuuta.Opettaja oli helposti saatavis-sa, mutta vaikeus oli siinä, mi-hin sijoitettiin toinen opettajatyöskentelemään. Kulmakun-nalle oli juuri valmistunut uusiseura.talo, nykyinen kirkko, jasen ke.llar ikerroksessa, hyvin-

kin epämukavassa huoneustos-sa sai koulun toinen opettajatyöskennellä 3 vuoden ajan,kU.J1l1eS koulu siirtyi nyt tänne.Samaan aikaan kun kouluunotettiin toinen opettaja, muut-tui aikansa elänyt ki ertokou 1ukunnalliseksi alakansakouluk-si. Helppoa ei ollut sijoittaatoista opetitajaa koululle, mut-ta vielä vaikeammaksi kävin iakculu n sijo.ttaminen; Janiin .sa ik in tämä uusi tulokas,vanhoja kier-tokoulun tapojaseuraten, kulkea talosta taloon,anoa kattoa päänsä p~iäHe, kun-nes se nyt muitten mukanapaasi tänne omaan taloon,oman katon, oman kurkih irrena l!e.

'I'oimetfornana ei Kojon kou-lun ..johtokunta jäänyt katsele-maan, miten opetus menestyivalia ikaisissa, ti.lapais: ssä, toi-sistaan etäällä olevissa huo-neustoissa, vaan alkoi suunni-tella, miten pienemmillä kus-tannuksilla olisi päästy tästäväliaikaisu uden tilasta vaki-naisel'le kannalle, miten vanha.koulutalo, nykyinen pappi la,olisi saatu laajermetuksi siten,että sinne olisi voitu sijoit taasekä molemmat vlakouut opet-tajineen että myöskin alakou-lu. Tätä silmälläpitäen laati-

·kin metsänhoitaja lVL J. Kallio

49

johtokunnan pyynnöstä piirus-tukset vanhan koulu talon Ia-ventamiseksi. Tarkotus olirnaini tu ssa ehdotuksessa sijot-taa toinen opettaja asun toi-neen vanhaan luokkahuonee-_seen sekä alakoulun opettaialevalmistaa asunto käsityöhuo-neesta eteisineen. Luokat olitarkoitus sijoittaa uuteen tar-kotusta varten rakennettuunerilliseen rakennukseen. Nä-mä suunnitelmat koulun johto-kunta 'h yvaksyik in, ja lähettipiirustukset la usun toineenTammelan kunnan rakennus-.lautakunnalle sieltä valtuus-

v to lle toimitettavaksi Pidem-miille ei mainittu: ehdotus kum-minkaan päässyt. Onneksi kul-makunnallemme Ja onneksimyöskin nuorelle Koijärvenseurakunnalle, joka ostettuaanvanhan koulutalon 'sai siitätyydyttävän pappi lan. Jos mai-nitun ehdotuksen mukaan olisikoulutalo rakennettu, olisikoulumme ainiaaksi jäänytverrattain syrjaiseen paikkaankauaksi kaikista. Mahdoili-suutta ei olisi ollut vastaisuu-dessa pienentää Kojon koulu-purra, niinkuin nyt voidaanhelposti tehdä. Voidaan tule-vaisuudessa ajatella uutta kou-lua Vuoltun kulmalle vanhanUrjalan rajan vaiheille. ,-Sil-

4

50

loirikin jää vielä tämä nyt val-mistunut koulu keskeiseen ase·maan koulupiiriin nah den.

Tammelan kunta oli jo laa-di ttaessa v. 1922 menoarviota.minkä yhteydessä Kojon kou-lun laajennus ratkaistiin, ja-kaantumassa kolmeksi eri kun-naksi ja sen tähden ei mainittukunta enää katsonut VOIvansaryhtyä mihinkään UUSI1l1 yri-

Kojon kunnanvaltuuston en-S1l11aISla tehtäviä olikin käydäkäsiksi kulmakunnan koulu-olojen korjaamiseen. Jo ensim-mäiseen Kojon kunnanvaltuus-ton kokoukseen oli saapun-utKojon kansakoulun johtokun-nan kirjelmä, jossa ehdotettiinv a,]tu usto lle, että tälle paikallemissä tämä uusi koulutaio si-jaitsee rakennettaisiin z-opet-

Koijärven uusi kansakoulu.

tyksiin. Niin jäivät Kojon kul-makunnan kouluolot sellaisiksikuin ne ovat vuosikymmeniäolleet, lukuunottamatta sitä,että kouluun oli otettu toinenopettaja ja kiertokoulu muu-tettu alakouluksi. Ne jäivätsiis odottamaan sitä aikaa', jol-loin Kojon kylä itsenäisenäkuntana sai lkäydä määräämäänomista kouluoloistaan.

tajainen ylä- ja r-opet tajainenalakoulu. Kirjelmässä seli tet-tiin, että tämä paikka keskei-sen asemansa vuoksi tulisi yk-sin pitkät ajat tyydyttämäänkulmakunnan koulutarpeet.J oh tokunnan jäsenet A. Vuorija V. Korvenoja olivat mitan-neet matkat tältä tontillta kul-makunnan etåisirnp iin pai kkoi-hin ja saaneet mittauksensa pe-

rusteella seuraavat tulokset:Vuollun Heikkilään matkaa4,240 m, Hirvikosken tilalle3,805 rn, Kaukijarven rajalleLylyn v~räjäne 3,120 m, Uurrie-nankosken tilalle 5,476 m, Aho-niitun Mäkelään 3,387 m. j oh-tokunrian kirjelm"ää seurasimaanomistajan lahjakirja kou-lun tonHimaasta. Valtuustoei voinut asiaa sen laajakantoi-suuden vuoksi ensirnaisessa ko-kouksessa ratkaista, vaan ly-kättiin asia vastaisuudessaesi lle otettavaksi, mikä sittentapahtuikin 27 p:nä helmikuu-ta pidetyssä valtuuston ko-kouksessa. Tällöin paatett iinKojon kunnalle lahjana v as-taanottaa tarjottu tonttimaa jasitoudubtiin hyväksymaan lah-joittajan asettamat ehdot Itä-män tontin käyttämisestä Ko-jon kansakoulun tonttina. Lah-jakirjassa m.m, maaratt.iin, ettärakennustyöt ovat a'otettavatennen jou luk. viimeistä päivääY. 192.). ja loppuun saatettavaennen v.den 1927 loppua. ': oi-daan katsoa mainittujen eh to-jen tulleen hyvinkiri täytettyä.

VaI tu u.ston kokouksessamaalisk. 19 p:nä oli kouluh al-lituksen ma llipi irustuksia näh-tavana. Niistä periaatteessa josilloin hyvaksyttiink in ma,l1l- -.luissa kokoelmissa olevat pii-

51

rustukset 14 a, mutta velv otet-tiin valtu uston puheenjohtajaseuraavaan valtuuston kokouk-seen hankkimaan mainitut pii-rustukset suuremmassa koossa,jotka sitten huhtikuun 19 p:näpidetyssä valtuuston kokouk-sessa lopullisesti hyväksyttiin.Rakennusmestar i E. Tal\-iaTampereelta laati kustannus-arVlOn,. joka päättyi 450,000

mk.aan, minkä valtuustokinkokouksessaan 9 p:nä elokuutahyväksyi. Samas.sakokouk-sessa valtuutettiin valtuustonpuheenjohtaja hakemaan pii-rustuksi.lle vahvistus sekä ano-maan valt ioavustustu ja lainaa.

Rakennuspiirustuksi lle jakustannusarv iolle ~aatiinkinsitten kouluhallituksen vahvis-tU6 q p.na joulukuuta samanavuonna. Valtioavustuksen jalai nan kanssa ei ku itenka:anselvitty niinkään helpolla Ko-jon kunnan Jakattua toimin-nasta v. 1923 lopussa ja Koijår-v en 'kunnan astuttua tilalle.Asia oli avustukseen ja lainaannähden alotettava uudestaan,valtuutettava uudestaan val-tuuston puheenjohtaja lainanja avustuksen hakijaksi, mit'kåsi tternrn in monien vaiheitltenjälkeen myönnettiin kino

Äskenmaini tuossa elokuun 9p:nä pidetyssä Koion kunnan-

52valtuuston kokouksessa valit-tiin 5-henkinen rakennuslauta-kunta, johon tulivat N. Jussila,V. Kanerva, 1. Helenius, H. A.Mikkol'a ja J. Lauri Mäkelä.

Rakersnuslautakunta .ko-koontui ens.rn aiseen kokouk-seensa J9 p:nä elokuuta ja va-litsi puheenjohltajakseen HugoA. Mikkolan sekä pöytäkirjantekijäksi Iivari Heleniuksen.Tiissii ens immaiscssa kokouk-sessa keskustelti in, miten näinsuuri työ kunnan etua :silmä1iä-pitäen voi t iin parh'aiten to-teuttaa ja tultiin siihen yksi-mieliseen päätökseen, että ra-kcnnuslaulta kunta ostaa kun-nan laskuun kai kk i aineet jaurakoi työt useammassa erässä.Samalla päätettiin toimeenpan-na urakkahuutokauppa perus-tus- ja Ikiviltyön suorittamises-ta II p:nä syyskuuta. Maini-tussa LI ra lokahu u tokauppat i lai-suudcssa sitoutui kivimestariJuho Aaltonen tekemään kou-lun päärakennuksen perus- jakivi työn 26,000 mk:n uraleka-summasta, minkä työn Aalto-nen suorittikin piirustusten jatyosel i tysr en mukaisesti mäirå-aikana, niin että rakennuslau-takunta voi sen ottaa k iitok-sella vastaan.

Marra kuun 26 p:nä pitämäs-säänkokouksessa päätti rakcn-

mrslautakunta koulun raken-nuttaa 4 taholta sahatus'ta hir-restä ja pääHi 3 p:nä joulukuu--ta toimeenpanna huutokaupantarvittavien puuaineitten han-kinnasta sek i tilata O.Y. Kyl-mäkoskelt a läpi työt.

Puu ravarahankinta-huuto-kauppa onnistuikin hyvin.Puuaine saatiin 4 111.k:n hinnas-ta kuut ioja.la lta sahal le tuotu-na. Suunniteltuun menoarvioonsaatiin syntymaan säästöä"minkä' rakennuslautakuntapaatti käyttää laittamalla kou-luun kalva noidun ploetukatonsekä kaakeliuunit. Työsuunni-telma edellytti par ek abtoa japunaisia t iiliuuneja. Muttavastaisuutta silmälläpitäenpäätti rakennuslautakunta poi-keta kustannusarviosta ja työ-suunnitelmista. Ajanmittaantulee kal vario itu ploo tu k at.tovarmasti kunnalle ja valtiollepaljoa halvemmaksi samoinkuin kaakeleista tehdyt uunit-kin, varsinkin kun uuneihin eiollut saatavissa .muu'ta kuin,konelyötyjä tiiliä.

Helmikuun 25 p:nä toimeen-pani rakennuslautakunta kou-lun paarakennuiksen puutyö-urakka-huutokaupan, johon ti-laisuuteen saapui rakennus-

- miehiä .kymmenkaupalla, teh-den toinen toistaan edullisem-

I-

Ipra urakkatarjouksia. Kuiten-kin V. Lehtosen, Mabt i Lah-teenkorvan, H. Pietilän ja l\Iat-ti Hirvisen yh teista tarjousta,johon myöhemmin yhtyi Au-gust Lylynoja, ei kukaan enääkyennyt alentamaan. Heilleannettiin alimrnalda, 70,000

markan urakkasummalla kou-Iun päärakennuksen valmiiseenkuntoori laittaminen yh teis-v as tu u',l isesti raken nuspi irus-tustcn ja tyose'liitysten mukai-sest.i. Mainitun työn suor itt i-vatkin edellämainitut henkilötrakennuslautakunnan mielenmukaisesti verrat tai n hyv aanaikaan, niin että koulutyo voi-tiin alottaa omassa uudessa ta-lossa.

Maali 'kuun 9 p:nä pidetyssärakennuslautakunnan kokouk-sessa valitsi rakennuslautakun-ta jasenensa V. Kanervan va1-v omaan töitä ja ott amaan vas-taan koululle h ankit tavat ai-neet. Mainitun teh tavan onkinKanerva kunnialla suorittanut.

Keväällä tarjottiin koulunulkohuonerakennukset urakoi-tavaksi, mutta mainitusta työs-tä ei saatu hyväksy.ttävää tar-jousta, paitsi kivitoista. jotkaannettiin kivimestari Juho Aal-toscn suoritettavaksi. Puu.tyoritekivät vasta syksyn kuluessapiiiirakennuksen urakoi tsijat.

53

Sähkölaitteet rakensi koululleO.Y. Sähkö Turusta.

Lokakuun 10 p:nä pidetyssäKoijärven kunnan val tuustonkokouksessa valtuutettiin kun-nan puolesta koulu tarkasta-maan ja vastaanottamaan kun-nalle rakennu. mestari E. Tal-v ia Tampereelta ja kauppias.H. Friberg, jotka huomasivattar kast ustilai suu clessa ko ul u nolevan tehdyn hyvin ja tarkoi-tustaan vasta aval la tavalla.

Lopuksi pyydän lausua ra-kennuslautakunnan kiitoksetk'a.ik illc niille, jotka ovat ra-.kcnnuslautakuritaa avustaneettämän koulun rakentamisessa,varsinkin on piirin kansakou-lujen tarkastaja Laurilan neu-vo irla ja keho ituksil la ollutratkaiseva merkitys tämänkoulutalon nopeaan pystyttä-miseen, silllä rakennuslautakun-t.a pannessaan jo 3 kuukauttaaikaisemmin rakennustyötalulle ennen kuin piirustuksetolivat saaneet asianomaisenvahvistuksen, ei olisi uskalta-nut töitä alottaa, el'lei tarkas-taja Laurila olisi rakennuslau-takuntaa kehottanut sitä teke-mään, ollen vakuu tettu, dtäpiirustukset tulevat aikanaanvahvistettua, Samoin oli tar-kastaja Laur ila heti valmis tu-

54

lema an tarkastamaan kouluntontiksi aijotun alueen. Kiitossiis saaduista neuvoista ja ke-hotuksista.

Samaten pyydän rakennus-lautakunnan puolesta lausuakiitokset itse työt suori ttaneil-le tvontekijoilte ja urakoitsi-joille, jotka yhteisymmärryk-sessa rakennuslautakunnan-kanssa pystyttivät tämän ta-lon, olUen valmiit aina teke-mään niitä töitä mihinkä par-hain oli aineita saatavissa.

Rakennuslau'takunta nyt jat-täessään tämän koulun Koijär-ven kunnalle ja lähinnä Kojon

kansakoulun joh tokunnalle, onvakuutettu, että ne suuret pää-_omat, jotka sisältyivät koulunrakennusmenoarvioon ja jotkarakennoslautakunta on käyttä-nyt melkein viimeistä penruamyöden, eivät ole hukkaanheitetty, vaan ne kantavat kul-makuntamme hyväksi run-saan hedelmän. Olemme va-kuutetut, että nouseva polvi,kasvava nuoriso, on tässä ta-lossa saav.a oikeata ohjausta,tiedon ja valistuksen siemen tävastaista elämäänsä varten!

Forssan Lehdessä 13. II 25·

•..

Valaistusta vanhan Tammelan jaUrjalan rajaseutujen asutus-

historiaan.Pari papiston palkkaus riita-asiaa Koijärvellä 180ft-luvun

alussa.

Tammelan kirkkoherra N. M.Tolpo lähetti v. 1817 TuruntuomiokapitulilIe anomuksen,että muutamat erityisessä luet-telossa mainitsemansa torppa-rit, jotka asuivat Tammelan pi-täjän Koion kulmakunnalla Ur-jalan pitäjän rajalla, tahtoivatlukeutua Urjalan seurakun-taan, vaikka olivat Tammelanasukkaita, eivätkä tahtoneetsuorittaa hänelle kuuluviapalkkasaatavia. Asian johdostakuul'ti in Urjalan kirkkoherraa.ku ten myös asianomaisia torp-parei ta, Urjalan kirkkoherraAbraham Lilius selitti rovastiTolpon vaatimuksen Iaitto-maksi, koska sanottujen torp-pareitten maksamat papistonmaksut kuuluivat Urjalan pa-

piston palkkasaataviin. Torp-pari t puolestaan selittivätRuotsin karnmar ikolleg iuminpäätöksen johdosta 717 1807 ole-vansa kruunun rälssin maallaasuvia torppareit a, aina kuulu-neensa Urjalaan, eivätkä mi h-loinkaan olleet tietäneet mis-tään Tammelan kirkkoherra-kuntaan muuttamisesta, vaantah tovansa edelleenkin jäädäUrjalan seurakunnan yhtey-teen, varsinkin koska vieläheidän asunnoistaan oli Urja-lan kirkolle vain t, mutta sitä-vastoin Tammelan icirkolle 6penikulmaa.

Rovasti N. M. Tolpon mieles-tä ei kannattanut antaa mitäänarvoa edellisille selityksille,koska hänellä oli kiistämätönoikeus ni ih in palkka tu loihin.joita hän kysymyksessä olevil-ta torppareil'ta velkoi. Oikeuk-

56

siensa todistamiseksi oli hänhankkinut joukon asiakirjajål-jennöksiä. Eräs niistä oli ku-ninkaallisen majesteetin ja val-takunnan kammarikolleg ionpäätös 717 r807. Siinä mainit-tiin paakohdissaan seuraavaa:

Kalle Petterinpoika Rauko,leski Beata Antintytär Peipi-nen, Aatami Jaakonpoika Var-kaus, Eerikki Matinpoika Ee-rola eli Raitio ja Kalle Kallen-poika Niittymäki anoivatRuotsin kuninkaalliselta kam-marikollegiumilta saada uudis-asukasoikeuden Tammelan pi-täjän Kojonkylassa olevaanRaitionrnaahan, joka v. r77Ioli annettu Kokon kyläläisille.Asian johdosta kuultiin Kokonkylala isia sekä Kojon ralssi ti-lan omistajia majuri ja ritariFuruhjelmia sekä majuri vonHartmania. Asiakirjoista ilme-ni, että v. r776 oli myönnettyniille asukkaille, jotka asettui-vat sanotulle alueelle, uudis-asukkaan oikeudet, sekä 81r1784 määrättiin alueelle lTlUO-

dostuv at uudisasutukset Kokonkylään' kuuluviksi.

Rajankäynti Kokon kylän jaKojon välillä käytiin v. r776,jolloin Raitionmaa joutui Ko-jolle. Kuninkaallisella päätök-sellä 231rr r785 lahjoitettiin Ko-jon kruununmaa 50 vuoden ve-

rovapaana rälssinä eversti, va-paaherra Hastfehr il le, jäädensilloinkin oikeus uudisasuk-kaille asettua mainitullaalueella oleviin metsiin, mikäkunin kaallisilla paåtoksil'lär818 1786 ja rrl2 1796 sel'vennet-tiin. Näin jäi myös Suomessakäytännössä olevan tavan mu-kaan uudisasukkai lle oikeusostaa talonsa verotaloiksi, mil-

. lä oikeudella olikin entiselläKokon kylän maalla Lennin-gin uudisasukas hankkinutuudistaloonsa hallintaoikeuden913 1804· Kuninkaallinen- kam-marikol'leg iumi, nojaten ennentehtyihin päätöksiin, katsoikoh tu ulliseksi päätöksellään817 1807 vakuuttaa hakijoilleuudisasukasoikeudet perusta-miinsa asutustiloihin Kajonrälssitilan alueella.

Asiakirjoihin oli Tolpo myösliittänyt kruununvoudilta otta-mansa Kojon kulmakunnantorppareitten luettelon, missäoli merkitty, ketkä tOrppareis-ta kuuluivat n.s. Raitoon l.Raitionmaan alueelle, mistähänelle ei oltu palkkaa mak-settu. Se oli seuraava:

Luettelo v . r8I6 Tarnmelanpitajan Kajon kylään kuuluvis-ta torppareista:

J osua Tuomaanpoika.Anna Mikkola.

Jaakko Ketola ..Tuomas Kock.Paul Juhanpoika.Heikki Marck, kuuluu Rai-

toolle.Perttu Juhanpoika.Matti Länninki, kuuluu Rai-

toolle.J uho Mäkelä.Tuomas Hirvikoski.Samuel Raitio.Abraham Raitio.Heikki Raitio.Heikki Juhanpoika Raitio.Simo Raitio.Erik Matinpoika Raitio.Kaarle Niittymäki, kuuluu

Raitoolle.Jaakko Vuoltunkoski.Fredrik Vuoltunkoski.Yrjö Pukkila.Jaakko Erl,ing.

Luettelo on otettu v.n 1816kruunun yloskantokirjasta,missä on muistutus, etteivätRaitoon torpparit vielä olleetmanttaalikirjoissa uud isasu k-kai ta eli talonomistajia. koskaeivät he vielä olleet verotetut717 1807 ju laistun Ruotsin ku-ninkaallisen kammarikollegionantaman julistuksen perusteel-

la. •Vielä oli' Tammelan kruu-

nunvoudin R. Holmbergin to-distu kset asianomaisista paa-kirjoista kruununvoudin arkis-

57

tostä, miten kuninkaallisellapäätöksellä 1913 1804 oli muo-dos tettu Länningin ja Rai toontorpat, ja kuninkaallisen kam-marikoll'egion päätöksellä 7171807 muodostettu Raitoolla 6uudistorppaa eli taloa, sekämäärätty ne kuulumaan Kojonkylään Tammelan pitäjässä sa-maan käräjäkuntaan ja nimis-miespiiriin. Lisäksi oli maania-leo-oikeus 4111 1806 määrännytmainitut alueet myöskin Kojorirälssin maalle.

Asiakirjoista sai tuomiokapi-tuli selville, että n.s. Raition-maa todella kuului Tammelanseurakuntaan, joten rovastiTolpolla oli siis kiistämätön oi-keus saada palkkansa mainitse-miltaan torppareilta, jotka sa-notulla alueella asuivat, ollenkuitenkin tyytymättömillä va-litusoikeus tuomiokapitulinasiasta 618 1817 antamaan pää-tökseen.

Eivätkä suomalaiset ennenusko ennenkuin ovat kaikkioikeusasteet koettaneet. U rja la-laiset vuorostaan valittivattuomiokapitulin päätöksestäsenaattiin. Päätöksessään 29141820 kumosi senaatti tuomioka-pitulin päätöksen, koska asias-sa ei oltu kuultu Urjalan seu-rakun talaisia, joiden oikeuttaasia myös koski.

58

Ei ole ollut käytettävissäasiakirjoja, joista näkyisi, jat-koiko Tolpo uudestaan palkka-ri itaansa, vai jättikö hän sensikseen. Senaikuisiin kirkon-kirjoihin hän ainakin on kir-joittanut mielialansa ilmauksiaraitoolaisista, "jotka laittomas-ti lukeutuivat Urjalaan".

Toinen palkkariita koski Sa-viniemen ja Suonpään kyläläis-ten maksamattornia papinpal'k-leamaksuja rovasti Tolpolle.Tästä kerrotaan Turun tuomio-kapitulin päätöksessä 619 1820'seuraavasti:

Tammelan kirkkoherra N. M.Tolpo oli 815 1820 tuomiokapi-tuli lle lähettämässään memo-rialissa ilmoittanut, miten Sa-v iniemen eli Lähteenkorvan,Jokelan, Sucnpaan, Vehmaanja Kuusniemen kruunun uudis-.asu kk aat, - joista kuitenkinKuusniemi sittemmin oli Jaa-nyt autiotilaksi. jotka, vaikkamainitut uudisasukkaat 25-30vuotta takaperin luettiin Ko-

_ jon kulmakunnalla asuviriaTammelan emäkirkkoseura:-kuntaan, tahtoivat kuitenkinlukeutua Urjalan seurakun-taan. Samalla muistutti rovastiTolpo, että uudisasukkaat Gab-riel Sav iniem i, Antti Jokela jaJuho Suonpää, vaikka heidän

talonsa pari vuotta takaperinolivat tulleet tåydel le verolleja kymrnenyksien maksuun vel-vollisiksi, eivät ole Urjalaaneiv.ätkä Tammelaankaan kir-kollista velvollisuuttaan tässäsuh teessa suorittaneet. Päätök-sellään 2914 1807 oli Uuden-maan ja Hämeen läänin maa-herra katsonut kysymyksen-alaisten uudistalojen kuuluvanUrjalan pastoraattiin.

Tuomiokapituli kuuli asiassamyöskin niin Urjalan papistonkuin seurakunnan sekä kysy-myksenalaisten henkilöiden.mielipidettä. Pitäjänkokouk-sessa Urjalassa 817 1820, jossakysymyksenalaiset uudisasuk-kaatkin olivat läsnä, katsottiinheidän kuuluvan Urjalan seu-rakuntaan, jota mieltä Urjalanpapistokiri oli. Samaan käsi-tykseen yhtyi tuomiokapituli-kin.

Mitä taas tuli niihin maksui-hin, joita Gabriel Saviniemen,Antti jokelan ja Juho Suon-pään olisi pitänyt tähän men-nessä maksaa papistolle ja kir-kolle Tammelassa, katsoi tuo-miokapi tuli heidät siihen vel-volli~iksi, mutta elleivät he si-tä suosiolla tekisi, . olisi asiaratkaistava toisessa paikassa.

Edelläolevista riitakysymyk-sistä selviää, miten kruunun-

maiden ja rajanaapureiden ra-jojen järjestely v. I776 sekä Ko-jon kruununmaan, jolle alueel-le raitoolaisetkin kuuluivat,lahjoitus v. I785· eversti Hast-fehrille synnytti vanhastaanUrjalaan kuuluneen Kokon ky-län entisille takamai lle muo-dostuneille Raitoon kylänasukkaille epäselvyyttä koti-paikkaoikeuteen ja siitä johtu-viin velvollisuuksiin nähden,mikä sama epaselvyys kertaan-tui Saviniemen ja Suonpään

59

asukkaiden menettelyssä.Näiden palkkariitojen kautta

on myöskin tullut selvennetyk-si tärkeä Raitoon, Saviniemenja Suonpään asutushistorialli-·nen kysymys. Ne kuuluivat siisvanhastaan Urjalaan, olivathetken Tammelan kirjoissa,mutta liitettiin uudelleen Urja-·laan, mistä vihdoin yhdistyivätnykyiseen Koijärven pitäjään.

Tarmo Hirsjärvi.Forssan Lehdessä r6. III. 25.