Upload
lukiolaiset
View
62
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Aikataulutus
15:30–16:00 Ajankohtaista koulutuspolitiikassa
16:00–16:30 Hautomon lämmitys16:30–17:30 Hautomo™17:30–18:15 Hautomon purku
Lukion tavoitteet ja tuntijako
• OKM:n työryhmä / Daniel• Työryhmä jättää esityksen joulukuussa• Valtioneuvosto päättää vuoden vaihteessa• Voimaan syksyllä 2016• Mitä odotettavissa?
Lukion opetussuunnitelman
perusteet• OPH aloittaa työn tuntijaon ratkettua,
luultavasti 2014 alkupuolella• Ohjausryhmä + oppiainekohtaiset ryhmät• Voimaan syksyllä 2016 (aikataulu voi
venyä)• SLL:n osallistumisen tavat?• Mitä odotettavissa?
Ylioppilastutkinto
• Tutkinnon sähköistyminen syksy 2016 – kevät 2019
• Digabi ja sähköistämisen ohjausryhmä• Sähköistymisen vaikutukset lukioihin?• Äidinkielen kokeen uudistus siirtyy
syksyyn 2018• Kokonaan uusi yleissivistyskoe?
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat
• Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisen vaiheen käyttöönotto siirtyi keväästä 2014 syksyyn 2014
• Uusien hakijoiden kiintiöt korkeakoulujen päätösvallassa
• Keväällä 2014 vastaanotetut paikat otetaan jo huomioon kiintiöinneissä syksystä 2014 alkaen
• Korkea-asteen joustavat sisäiset siirtymät?• Uudistuksen toinen vaihe?
Lukioiden rahoitus
• Lukioiden valtionosuusrahoituksen kehitys:– 2013: 714 Me, 6704 e/opiskelija– 2014: 679 Me, 6426 e/opiskelija – 2015: ~628 Me, ~5900 e/op (-12 % vuodesta
2013)• Lisäksi inflaatioindeksit jäässä 2013 ja 2014• Mitä tarkoittaa lukioiden kannalta?• Rahoitusperusteiden uudistaminen: pienten
lukioiden lisä?
Oppivelvollisuus
• Yksi hallituksen rakenneuudistusesityksistä (29.8.): oppivelvollisuus laajenisi koskemaan myös toisen asteen ensimmäistä lukuvuotta
• Perustelut?• Vaikutukset?• Kustannukset? • Aikataulu?
Toisen asteen yhteistyö
• Suomessa duaalimalli: lukio ja ammatillinen koulutus
• ”Yhdistelmätutkinnot”– Kaksois- tai kolmoistutkinto
• Yksittäisten aineiden opiskelu• Yhtenäinen toinen aste?• Yhteinen ensimmäinen lukukausi/-vuosi?• Ruotsin-malli ja kokemukset
SLL:n strategia 2013-2017
• SLL on voimakkaasti mukana suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä
• SLL on proaktiivinen, innovatiivinen ja tulevaisuusorientoitunut
Hautomon tavoite• Auttaa ymmärtämään koulutuksen historiaa ja nykytilaa
sekä koulutuksen tulevaisuuden haasteita
Hautomon tavoite• Auttaa ymmärtämään koulutuksen historiaa ja nykytilaa
sekä koulutuksen tulevaisuuden haasteita
• Tarkentaa visiota koulutuksen tulevaisuudesta
Hautomon tavoite• Auttaa ymmärtämään koulutuksen historiaa ja nykytilaa
sekä koulutuksen tulevaisuuden haasteita
• Tarkentaa visiota koulutuksen tulevaisuudesta
• Pohtia koulutuspoliittista tavoitteenasettelua ja vaikuttamistyötä
Hautomon tavoite• Auttaa ymmärtämään koulutuksen historiaa ja nykytilaa
sekä koulutuksen tulevaisuuden haasteita
• Tarkentaa visiota koulutuksen tulevaisuudesta
• Pohtia koulutuspoliittista tavoitteenasettelua ja vaikuttamistyötä
Syötteitä liiton tavoiteohjelmaan sekä seminaari- ja julkaisutoimintaan
Kasvatus, koulutus, koulutusjärjestelmä
• Kasvatus– Toisen yksilön käyttäytymiseen vaikuttamista– Tahallista ja tahatonta
Kasvatus, koulutus, koulutusjärjestelmä
• Kasvatus– Toisen yksilön käyttäytymiseen vaikuttamista– Tahallista ja tahatonta
• Koulutus– Julkisen vallan organisoimaa tavoitteellista kasvatusta– Koulutuksellisten mahdollisuuksien tasa-arvo
modernin meritokratian ehtona
Kasvatus, koulutus, koulutusjärjestelmä
• Kasvatus– Toisen yksilön käyttäytymiseen vaikuttamista– Tahallista ja tahatonta
• Koulutus– Julkisen vallan organisoimaa tavoitteellista kasvatusta– Koulutuksellisten mahdollisuuksien tasa-arvo
modernin meritokratian ehtona • Koulutusjärjestelmä– Koulutusinstituutioiden muodostama kokonaisuus– Koulutuspolitiikan ohjauksessa
Koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät
• Kvalifiointi– Osaamisen / henkisen pääoman tuottaminen
• Valikointi– Yhteiskunnan työnjakoon ja asemiin saattaminen
Koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät
• Kvalifiointi– Osaamisen / henkisen pääoman tuottaminen
• Valikointi– Yhteiskunnan työnjakoon ja asemiin saattaminen
• Integrointi– Kansalaiseksi kasvaminen ja yhteiskuntaan
kiinnittäminen
Koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät
• Kvalifiointi– Osaamisen / henkisen pääoman tuottaminen
• Valikointi– Yhteiskunnan työnjakoon ja asemiin saattaminen
• Integrointi– Kansalaiseksi kasvaminen ja yhteiskuntaan
kiinnittäminen• Varastointi
– Epäjärjestystä tuottavien ryhmien kesyttäminen
Modernin koulutusjärjestelmän
paradigma• Massatuotannon logiikka, valistuksen henki
– Kaikille sama perussivistys, jonka jälkeen eriytyminen eri suuntiin
Modernin koulutusjärjestelmän
paradigma• Massatuotannon logiikka, valistuksen henki
– Kaikille sama perussivistys, jonka jälkeen eriytyminen eri suuntiin
– Oppilaitokset muodollisen ja normitetun osaamisen tuotantolaitoksia
Modernin koulutusjärjestelmän
paradigma• Massatuotannon logiikka, valistuksen henki
– Kaikille sama perussivistys, jonka jälkeen eriytyminen eri suuntiin
– Oppilaitokset muodollisen ja normitetun osaamisen tuotantolaitoksia
– Yhdenmukaisuus opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä
Modernin koulutusjärjestelmän
paradigma• Massatuotannon logiikka, valistuksen henki
– Kaikille sama perussivistys, jonka jälkeen eriytyminen eri suuntiin
– Oppilaitokset muodollisen ja normitetun osaamisen tuotantolaitoksia
– Yhdenmukaisuus opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä– Ikäryhmäsidonnaisuus koulutuslinjastossa etenemisessä
Modernin koulutusjärjestelmän
paradigma• Massatuotannon logiikka, valistuksen henki
– Kaikille sama perussivistys, jonka jälkeen eriytyminen eri suuntiin
– Oppilaitokset muodollisen ja normitetun osaamisen tuotantolaitoksia
– Yhdenmukaisuus opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä– Ikäryhmäsidonnaisuus koulutuslinjastossa etenemisessä– Oppiainesiilot tiukasti toisistaan erillään
Modernin koulutusjärjestelmän
paradigma• Massatuotannon logiikka, valistuksen henki
– Kaikille sama perussivistys, jonka jälkeen eriytyminen eri suuntiin
– Oppilaitokset muodollisen ja normitetun osaamisen tuotantolaitoksia
– Yhdenmukaisuus opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä– Ikäryhmäsidonnaisuus koulutuslinjastossa etenemisessä– Oppiainesiilot tiukasti toisistaan erillään– Opettaja tiedon auktoriteetti ja insinööri
Modernin koulutusjärjestelmän
paradigma• Massatuotannon logiikka, valistuksen henki
– Kaikille sama perussivistys, jonka jälkeen eriytyminen eri suuntiin
– Oppilaitokset muodollisen ja normitetun osaamisen tuotantolaitoksia
– Yhdenmukaisuus opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä– Ikäryhmäsidonnaisuus koulutuslinjastossa etenemisessä– Oppiainesiilot tiukasti toisistaan erillään– Opettaja tiedon auktoriteetti ja insinööri – Tiedon siirtäminen > Tiedon rakentaminen
Modernin koulutusjärjestelmän
paradigma• Massatuotannon logiikka, valistuksen henki
– Kaikille sama perussivistys, jonka jälkeen eriytyminen eri suuntiin
– Oppilaitokset muodollisen ja normitetun osaamisen tuotantolaitoksia
– Yhdenmukaisuus opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä– Ikäryhmäsidonnaisuus koulutuslinjastossa etenemisessä– Oppiainesiilot tiukasti toisistaan erillään– Opettaja tiedon auktoriteetti ja insinööri – Tiedon siirtäminen > Tiedon rakentaminen– Arkikokemus ja -kiinnostukset häiriötekijöitä
Modernin koulutusjärjestelmän
paradigma• Massatuotannon logiikka, valistuksen henki
– Kaikille sama perussivistys, jonka jälkeen eriytyminen eri suuntiin
– Oppilaitokset muodollisen ja normitetun osaamisen tuotantolaitoksia
– Yhdenmukaisuus opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä– Ikäryhmäsidonnaisuus koulutuslinjastossa etenemisessä– Oppiainesiilot tiukasti toisistaan erillään– Opettaja tiedon auktoriteetti ja insinööri – Tiedon siirtäminen > Tiedon rakentaminen– Arkikokemus ja -kiinnostukset häiriötekijöitä– Jako lukupäihin ja kädentaitajiin
Modernin koulutusjärjestelmän
paradigma• Massatuotannon logiikka, valistuksen henki
– Kaikille sama perussivistys, jonka jälkeen eriytyminen eri suuntiin
– Oppilaitokset muodollisen ja normitetun osaamisen tuotantolaitoksia
– Yhdenmukaisuus opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä– Ikäryhmäsidonnaisuus koulutuslinjastossa etenemisessä– Oppiainesiilot tiukasti toisistaan erillään– Opettaja tiedon auktoriteetti ja insinööri – Tiedon siirtäminen > Tiedon rakentaminen– Arkikokemus ja -kiinnostukset häiriötekijöitä– Jako lukupäihin ja kädentaitajiin– Yksilökeskeinen suorittaminen ja suoritusten arviointi
Modernin koulutusjärjestelmän
paradigma• Massatuotannon logiikka, valistuksen henki
– Kaikille sama perussivistys, jonka jälkeen eriytyminen eri suuntiin
– Oppilaitokset muodollisen ja normitetun osaamisen tuotantolaitoksia
– Yhdenmukaisuus opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä– Ikäryhmäsidonnaisuus koulutuslinjastossa etenemisessä– Oppiainesiilot tiukasti toisistaan erillään– Opettaja tiedon auktoriteetti ja insinööri – Tiedon siirtäminen > Tiedon rakentaminen– Arkikokemus ja -kiinnostukset häiriötekijöitä– Jako lukupäihin ja kädentaitajiin– Yksilökeskeinen suorittaminen ja suoritusten arviointi – Poikkeavuuden kitkeminen, sivistyksen standardisointi
”Istukaa paikoillenne, kiinnittäkää turvavyönne ja sulkekaa kaikki elektroniset laitteet. Matkustamohenkilökunta tarjoilee teille kohta virvokkeita ja purtavaa.”
Postmoderni yhteiskunta
• Jälkiteollinen tietoyhteiskunta:– Individualismi– Talouden ja kulttuurin globalisaatio
Postmoderni yhteiskunta
• Jälkiteollinen tietoyhteiskunta:– Individualismi– Talouden ja kulttuurin globalisaatio– Informaatioteknologia
Postmoderni yhteiskunta
• Jälkiteollinen tietoyhteiskunta:– Individualismi– Talouden ja kulttuurin globalisaatio– Informaatioteknologia– Verkottuminen
Postmoderni yhteiskunta
• Jälkiteollinen tietoyhteiskunta:– Individualismi– Talouden ja kulttuurin globalisaatio– Informaatioteknologia– Verkottuminen–Muuttoliikkeet
Postmoderni yhteiskunta
• Jälkiteollinen tietoyhteiskunta:– Individualismi– Talouden ja kulttuurin globalisaatio– Informaatioteknologia– Verkottuminen–Muuttoliikkeet– Postmaterialistiset arvot
Postmoderni yhteiskunta
• Jälkiteollinen tietoyhteiskunta:– Individualismi– Talouden ja kulttuurin globalisaatio– Informaatioteknologia– Verkottuminen–Muuttoliikkeet– Postmaterialistiset arvot– Politiikan muuttuvat jakolinjat
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu – Oppimisesta elinikäistä ja elämänlaajuista
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu – Oppimisesta elinikäistä ja elämänlaajuista– Koulutuksen levittäytyminen arjessa ja työssä oppimiseen
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu – Oppimisesta elinikäistä ja elämänlaajuista– Koulutuksen levittäytyminen arjessa ja työssä oppimiseen– Opiskelulle yksilöllisemmät aikataulut, tavoitteet ja muodot
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu – Oppimisesta elinikäistä ja elämänlaajuista– Koulutuksen levittäytyminen arjessa ja työssä oppimiseen– Opiskelulle yksilöllisemmät aikataulut, tavoitteet ja muodot– Oppimisryhmät rakennetaan muiden perusteiden kuin ikäryhmän
mukaan
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu – Oppimisesta elinikäistä ja elämänlaajuista– Koulutuksen levittäytyminen arjessa ja työssä oppimiseen– Opiskelulle yksilöllisemmät aikataulut, tavoitteet ja muodot– Oppimisryhmät rakennetaan muiden perusteiden kuin ikäryhmän
mukaan– Ilmiölähtöisyys > Oppiainelähtöisyys
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu – Oppimisesta elinikäistä ja elämänlaajuista– Koulutuksen levittäytyminen arjessa ja työssä oppimiseen– Opiskelulle yksilöllisemmät aikataulut, tavoitteet ja muodot– Oppimisryhmät rakennetaan muiden perusteiden kuin ikäryhmän
mukaan– Ilmiölähtöisyys > Oppiainelähtöisyys– Oppilaitokset oppimisympäristöjen napoja
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu – Oppimisesta elinikäistä ja elämänlaajuista– Koulutuksen levittäytyminen arjessa ja työssä oppimiseen– Opiskelulle yksilöllisemmät aikataulut, tavoitteet ja muodot– Oppimisryhmät rakennetaan muiden perusteiden kuin ikäryhmän
mukaan– Ilmiölähtöisyys > Oppiainelähtöisyys– Oppilaitokset oppimisympäristöjen napoja– Opettajat oppimisen koordinaattoreina
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu – Oppimisesta elinikäistä ja elämänlaajuista– Koulutuksen levittäytyminen arjessa ja työssä oppimiseen– Opiskelulle yksilöllisemmät aikataulut, tavoitteet ja muodot– Oppimisryhmät rakennetaan muiden perusteiden kuin ikäryhmän
mukaan– Ilmiölähtöisyys > Oppiainelähtöisyys– Oppilaitokset oppimisympäristöjen napoja– Opettajat oppimisen koordinaattoreina– Informaatioteknologia oppijoiden ja oppimisympäristöjen verkottajana
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu – Oppimisesta elinikäistä ja elämänlaajuista– Koulutuksen levittäytyminen arjessa ja työssä oppimiseen– Opiskelulle yksilöllisemmät aikataulut, tavoitteet ja muodot– Oppimisryhmät rakennetaan muiden perusteiden kuin ikäryhmän
mukaan– Ilmiölähtöisyys > Oppiainelähtöisyys– Oppilaitokset oppimisympäristöjen napoja– Opettajat oppimisen koordinaattoreina– Informaatioteknologia oppijoiden ja oppimisympäristöjen verkottajana– Kriittisyys korostuu informaatiotulvan keskellä
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu – Oppimisesta elinikäistä ja elämänlaajuista– Koulutuksen levittäytyminen arjessa ja työssä oppimiseen– Opiskelulle yksilöllisemmät aikataulut, tavoitteet ja muodot– Oppimisryhmät rakennetaan muiden perusteiden kuin ikäryhmän
mukaan– Ilmiölähtöisyys > Oppiainelähtöisyys– Oppilaitokset oppimisympäristöjen napoja– Opettajat oppimisen koordinaattoreina– Informaatioteknologia oppijoiden ja oppimisympäristöjen verkottajana– Kriittisyys korostuu informaatiotulvan keskellä– Luovuudesta keskeinen tavoite
Postmodernin koulutuksen paradigma?
• Oppimisyhteiskunta– Lapsuuteen ja nuoruuteen keskittyvä koulutusputki murtuu – Oppimisesta elinikäistä ja elämänlaajuista– Koulutuksen levittäytyminen arjessa ja työssä oppimiseen– Opiskelulle yksilöllisemmät aikataulut, tavoitteet ja muodot– Oppimisryhmät rakennetaan muiden perusteiden kuin ikäryhmän
mukaan– Ilmiölähtöisyys > Oppiainelähtöisyys– Oppilaitokset oppimisympäristöjen napoja– Opettajat oppimisen koordinaattoreina– Informaatioteknologia oppijoiden ja oppimisympäristöjen verkottajana– Kriittisyys korostuu informaatiotulvan keskellä– Luovuudesta keskeinen tavoite– Yhteisöllinen oppiminen > Yksilöllinen oppiminen
Miten hautomo toimii?
• Voitte vapaasti valita hautomanne teemat• Pohtikaa teemassa esitettyyn
haasteeseen:1. Konkreettinen koulutuspoliittinen tavoite2. Toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi3. SLL:n tavat vaikuttaa tavoitteen eteen
• Kirjatkaa pohdintanne tulokset muistiin