Konsepti- ja käsikirjoitusanalyysi ja uudelleenkirjoittaminen Työpajat 19.11.2010 ja 10.12.2010DimekeRiikka Pelo, TM, kirjailija, käsikirjoittaja, tutkija

Osa I

Peruskäsitteitä

Käsikirjoitus(Marja-Riitta Koivumäen mukaan, kts. jaettu artikkeli)

Esteettisesti ja taiteellisesti itsenäinen kirjallinen teos vai suunnittelun ja tuotannon työkalu, blueprint, joka kuolee tarpeettomana valmiin teoksen alta?

Edwin Panofsky: Käsikirjoituksella ei itsenäistä esteettistä statusta toisin kuin näytelmällä koska se on sidottu ainutkertaiseen tuotantoonsa

Käsikirjoitus – teksti palaa pois mutta dramaturginen rakenne ja kertomus aktualisoituvat valmiissa elokuvassa ja ne on mahdollista tulkinnan kautta löytää elokuvasta uudelleen

Onko käsikirjoittajan näkemys alkuperäinen ja itsenäinen taiteellinen visio kuten koreografin tai säveltäjän työssä?

Käsikirjoitus - Näkökulmia

Käsikirjoitus kielellisenä draamallisena, kerronnallisena ja poeettisena merkkirakenteena, joka on sekä itsenäinen että viittaa toiseen merkkirakenteeseen – mahdolliseen visuaaliseen rakenteeseensa ja on siten aina prosessin ja muutoksen tilassa (Pasolini)

Käsikirjoitus on draamallinen kertomus, joka välittyy katsojalle elokuvan muodossa ja on keskeinen kommunikaation välinen elokuvan taiteellisessa ja tuotannollisessa prosessissa (Koivumäki)

Screen idea/screenwork – käsitteet: käsikirjoitus dokumenttien joukkona, jolla yhteistä visiota ja suunnitelmaa valmiista teoksesta työstetään (Ian McDonald)

Konsepti kerronnssa

Kerronnan näkökulmasta konsepti on kertomuksen peruselementtien kiteytys draamallisessa muodossa

“Someone doing something, sometime and somewhere, for some given reason”

KUKA? Henkilöt

MITÄ? ToimintaMISSÄ? PaikkaMILLOIN? AikaMIKSI? Motivaatio/ tavoiteMITEN Juoni

Konsepti digitaalisen median kerronnallisissa ja interaktiivisissa tuotannoissa

Lajityyppi

Kohdeyleisö

Kohdealusta

Julkaisukanava

Käyttöliittymä

Käyttötapa ja konteksti

Aikarakenne

Kerronnan rakenne

Konsepti digitaalisen median kerronnallisissa ja interaktiivisissa tuotannoissa

Käyttäjän rooli

Näkökulma

Toiminnot, työkalut

Interaktiorakenne

Mediaelementit

Visuaalinen ja esteettinen tyyli

Tarina

Tavoite ja Pääväittämä

Käsikirjoitus prosessina Idea

Konsepti – Kuka, mitä, miksi, yhden lauseen kiteytys

Synopsis/OutlineIdea (teema)

Aihe Väite>> TARINAN KEHITTELY

Treatment

Kohtausluettelot (stepoutlinesta scene breakdowniin)

Versiot 1-35… >> JUONEN KEHITTELY, UUDELLEENKIRJOTTAMINEN merkittävien juonen muutosten kirjoittaminen juoneen, tarinan kaareen. Henkilöiden suhteisiin, HIOMINEN

Valmis käsikirjoitus, kuvauskäsikirjoitus

Käsikirjoitus prosessinaDigitaalisissa medioissa lisäksi käyttäjäskenaariot, rakennekaaviot, kuva- ja layoutsuunnitelmat jne. jotka jäsentyvät ja tarkentuvat vaihe vaiheelta iteratiivisesti

Notaation tapoja voi olla käsikirjoittajalla olla lukuisia: kuvalliset hahmotelmat, klipit, erilaiset kaavamallit – joiden tehtävänä on toimia sekä dokumentaation että kommunikaation välineinä (Kathryn Millardhttp://scan.net.au/scan/journal/display.php?journal_id=77)

Käsikirjoittaminen on dialogia ja ryhmätyötä, jossa kirjoittajan on kuitenkin itse pidettävä ohjat käsissä, tiedettävä mitä tekee, miksi päätyy tiettyihin ratkaisuihin (Riikka Pelo: www.intellectbooks.co.uk/File:download,id=693/JOSC.113.pdf)

Käsikirjoitus prosessina(Margaret Mehring)

A screenplay has many things happening all at the same time – there are many layers of information to be transmitted simultaneously

You create one draft at the time and each draft will add and polish each layer – even though you are always working with all layers simultaneously

You intergrate theme, structure, character, mise-en-scene, filmic time, filmic space, motion, imagery and sound in each scene but with each draft you will strenghten and perfect each of these elements and their relationship to each other

Each draft builds on itself. Each draft brings you into completion

Käsikirjoitus prosessina(Margaret Mehring)

Your first draft needs to be like on long deep breath – getting it all written at once – from beginning to end. Nothing should interfere with the first vision.

Then in subsequential drafts, you’ll add somethings and delete others – do some restructuring – images will come more clearer and complex – the characters will speak with more clarity and depth

• In between writing the drafts a feed back is needed but be careful what you let the feedback to do to you

Writing is rewriting.

Kirjoittaminen on uudelleenkirjoittamista.

Jatkuvasti. Hylkäämistä, löytämistä, tarkentamista.

Tarina (story), kertomus (narrative) ja juoni (plot)

• Käsite tarina viittaa ihmisen mielen sisäiseen tapaan hahmottaa elämää ja maailmaa tarinana – kokonaisuutena jossa on tunnistettava muoto

• Tarina muovautuu kertomukseksi sen mukaan, missä se kerrotaan ja kenelle se kerrotaan

• Kertomuksen juonellisuus tarkoittaa sitä, että tapahtumat kytkeytyvät toisiinsa inhimillisten syiden ja seurausten ketjuina, jolloin lähestymistapa mahdollistaa myös kertomusten loogis-kronologisen rakenteen tutkimisen.

• Kertomukseen liittyy olennaisesti kertomuksen konteksti, kertoja, kertojan ääni, kertomisen tapa ja kertomukselle ajateltu yleisö.

• Kertomiseen ja kertomuksen vaikuttaa myös esityskonteksti ja media sekä koko tuotantotapa.

DRAAMA JA DRAMATURGIA

• Draama on toimintaa joka syntyy ristiriidasta.

• Draama on kokonaisen ja ymmärrettävän toiminnan jäljittelyä esityksen keinoin

• Dranaattinen – tarina jossa konflikti – sisäinen – ulkoin - toiminta

• Tragedia – henkilöllä on ongelma ja siihen on löydyttävä ratkaisu

• Draamassa toiminta syntyy siitä, kun henkilöt joilla on erilaiset päämäärät, ryhtyvät toteuttamaan päämääräänsä, pyrkimään siihen, Puhde, dialogi on vain osa toimintaa. Se ei aina edes ilmaise toimintaa eli sen ei tarvitse olla edes totta.

• Toiminnan määrä se mihin kyseinen henkilö pyrkii.

• On erotettava tekeminen ja toiminta. Draama nimeomaan toimintaa, (drontas) – toimivien ihmisten jäljittelyä

• Dramaturgia –Oppi taiteellisen teoksen rakenteesta ja siitä kuinka materiaali esitetään – jokaisella lajilla oma dramatrugiansa (vrt mediadramaturgia)

Draaman peruselementit

• Kerronnan taso (kuinka elementit organisoidaan)– Juoni (mythos)– Henkilöt – (Ethos)– Dialogi – (Elocutio)– Ajatus – Teema, emootiot

• Esityksen taso (kuinka elementit esitetään, tyyli)– Näyttämöllepano.– Musiikki

Draamallinen kertomus

• Kertomuksen henkilöistä tärkeimmät ovat protagonisti eli päähenkilö – hän joka haluaa jotakin palavasti mutta kokee vaikeuksia tähän tavoitteeseen pyrkiessään – sekä antagonisti, päähenkilön vastavoima, joka usein asettaa esteet päähenkilön tahdon tielle.

• Päähenkilön pyrkimyksestä kohti haluamaansa asiaa syntyy kertomuksen draama – päähenkilön toiminnan tahdon suunta. Jännite syntyy siitä saako päähenkilö haluamansa – pääseekö hän päämääräänsä.

• Kertomus tarvitsee alun, keskikohdan ja lopun – mutta erityisesti se tarvitsee käännekohdan, muutoksen hetken jonka jälkeen mikään ei ole ennallaan päähenkilön elämässä.

• Käännekohdalle löytyy yleensä perinteisessä draamassa syy, esimerkiksi, päähenkilön erehdys, sekä seuraus – tarinan vääjäämätön loppuratkaisu.

• Tästä rakentuu niin ikään myös kertomuksen juoni – se kuinka henkilön tahto ja toiminta vie asioita yhdestä merkityksellisestä asiasta toiseen ymmärrettävän syy- ja seuraussuhteen valossa.

Kerrontarakenteita

• Lineaarinen (ja Monilineaarinen)

• Episodinen (Eeppinen)

• Temaattinen

• Assosiatiivinen

• Sirkulaarinen, toistolle perustuva rakenne

Saara Cantell: Lyhytelokuvan rakenteen jaottelua

• Lyhytelokuva – Runona– Metaforaelokuva– Vitsirakenteinen lyhytelokuva,

(anti)mainosrakenteinen lyhtyelokuva– Zeniläinen lyhytelokuva (haiku)

Interaktiivinen kerronta käsikirjoittajan näkökulmasta

• Vuorovaikutteinen kerronta on kommunikaatio- ja käyttötilanteiden dramaturgiaa

• Elokuvassa käsikirjoitetaan henkilöhahmon, vuorovaikutteisessa kerronnassa käyttäjän roolien kautta - kerronnallisen kokemuksen dramatisoiminen

• Käsikirjoittaja rakentaa puitteet yleisönsä emotionaaliselle ja eettiselle osallistumiselle

• Elämyksen ja kokemuksen mahdollisuuden, puitteiden , rakenteiden ja rajojen dramatisointi

Interaktiivinen kerronta käsikirjoittajan näkökulmasta

• Käyttäjän rooli rakentuu ja dramatisoituu teknolgisten, sosiaalisten ja kulttuuristen käytäntöjen myötä

• Kuka on yleisösi? Kenen kielellä puhut? Kuinka opettaa käyttämäsi kieli niille jotka eivät sitä ymmärrä?

• Digitaalisten medioiden todellisuus yhä edelleen näyttämö sosiaalisten ja kuttuuristen draamojen esittämiselle erilaisten käyttöliittymien näyttämöillä?

Vuorovaikutteisuuden kolme tietä

o Logiikka: väitteen asettamisen muodolliset periaatteet, toiminnan perusteltavuus

o Kielioppi: merkitysten ja symbolien synnyttämisen ja yhdistelyn taito, merkityksen rakentumisen säännöt, konventiot ja rakenteet joille merkitysten jakaminen. Luettavuus ja ymmärrettävyys perustuvat

o Retoriikka: yleisön taivuttelun, vaikuttamisen ja luottamuksen rakentamisen keinot

Kerronnallisen konseptin pitchaaminen

Harjoitus• Jäsentele projektisi/ keksimäsi idean kertomuksen konseptia

sovitun ajan verran seuraavien elementtien osaltaKUKA? Henkilöt

MITÄ? ToimintaMISSÄ? PaikkaMILLOIN? AikaMIKSI? Motivaatio/ tavoite,

premissiMITEN Juoni, Interaktio

KENELLE Yleisö

–

Kerronnallisen konseptin pitchaaminen

Harjoitus

• Valmistaudu esittämään korkeintaan 5 min. “hissipitchaus”, lyhyt vakuuttava suullinen esitys projektisisi konseptista.

• Esittele konseptisti meille ikään kuin olisimme tuottajia, rahoittajia

Osa II Kerronnan matriisi konseptin kehittelyssä

Kerronnan matriisi

(Philip Parkerin mukaan)

MUOTO TEEMA

TYYLI

KONSEPTI

GENRE

TARINA

JUONI

Mistä teos kertoo?

TEEMAAbstrakti

aihe

Väitelause

TARINATunnistettava tapahtumasarja

Henkilö tapahtumien

keskipisteessä

Miten sisältö kerrotaan?

MUOTOPituus

RakenneAika

JUONIToiminnanEsittämisenKausaalinen

Järjestys

Intentio

Miten sisältö kerrotaan ja kommunikoidaan muille

tunnistettavasti?

LAJITYYPPI

Esitystapojen,muotojen tyylien ja rakenteidenYhdistelmistä syntyvä

tunnistettavavastaanoton ja suunnittelun kehys

TYYLIEstettisten

ratkaisujen sävy joka

läpäisee kaikki kerronnan ja

esityksen tasot

IDEASTA KONSEPTIKSIKerronnan matriisi luovan konseptin kehitelyssä

MUOTO TEEMA

TYYLI

KONSEPTI

GENRE

TARINA

JUONI

Konseptin kehittelyssä otetaan huomioon kerronnallisen konseptin kaikki ulottuvuudet – jotka ovat vuorovaikutteisessa suhteessa toisiinsa.

Konseptin luonteesta riippuen jokin osatekijä voi olla toista painokkkampi. Idean kehittelyssä kuitenkin kaikki osatekijät huomiodaan.

Synopsis/Outline• Vastaa konseptin pääelementteihin

(TEEMA; TARINA; MUOTO; JUONI; TYYYLI, GENRE;) ja draamallisen rakenteen keskeisiin kysymyksiin tiiviisti – korkeintaan yhden sivun mitassa

• Keskeistä on kertoa kirkkaasti kertomuksen ydinkonsepti:

– Kuka, mitä ja miksi?– Joku tahtoo jotakin kovasti mutta --- ja mitä

hänen on tehtävä onnistuakseen tavoitteessan

– Miten tämä kerrotaan ja toteutetaan

Synopsis-esimerkki. Juno. (Reitman;2007)

Juno on vinhalla huumorilla ja letkeällä musiikilla maustettu draamakomedia Juno MacGuffista. Loistavan Ellen Pagen esittämä Juno on hauska ja suorapuheinen teini-ikäinentyttö, joka elää omilla säännöillään, kun muut shoppailevat ostoskeskuksessa ja päivittävät MySpace-profiiliaan.

Itsevarmuuden rinnalla kuohuvat sekavat tunteet ja elämänkokoiset kysymykset ilman vastauksia, kun Juno tulee raskaaksi parhaalle ystävälleen Bleekerille (Michael Cera). Alkujärkytysten jälkeen Juno saa isänsä ja äitipuolensa (J.K. Simmons jaAllison Janney) tuen, kun hän päättää antaa lapsensa adoptoitavaksi täydelliselle pariskunnalle (Jennifer Garner ja Jason Bateman)

Syntymässä oleva uusi elämä kasvattaa muutakin kuin Junon vatsaa. Jokaisella vatsan ympärillä elävällä on edessään yhdeksän kuukauden mittainen tutkimusmatka omaan itseen, rakkauteen ja aikuisuuteen.

Kohtausluettelo kerronnan ja draaman rakenteiden hahmottajana

• Kohtausluettelossa elokuvan kaikki kohtaukset luetellaan ja niiden keskeinen toiminta sekä tapahtuma-aika ja paikka kuvataan tiivistetysti.

• Esimerkki elokuvan kohtausluettelosta (alku pitkästä elokuvasta Valo. käsikirjoitus Markku Flink http://www.koulukino.net/oppimateriaalit/DVD/VALO/Sivut/materiaalia/kasikirjoitus/kohtausluettelo.htm )

1 INT. Juna. Kesä. Aamu. Ali piirtää junan vaunussa Pekka-isä valvoessa vieressä. Saattajana toimiva santarmi nukkuu käytävän vastakkaisella puolen. Piirros kuljettaa meidät Alin muistoihin.

2 EXT. Piha. Takauma. Myöhäinen syksy. Päivä. Takaumassa Ali seuraa kulkuetta punakaulaliinaisen kaverinsa Matin kanssa takorautaisen portin takaa. Pekka osallistuu kulkueeseen ja huomaa Alin. Pojat livahtavat portin raosta aukiolle.

3 INT. Juna. Kesä. Päivä. Saattaja valvoo Pekan ja Alin puuhia. Isä piilottaa Alin piirroksen nyrkkiinsä. Ali tenttaa isää koulun aloittamisesta kunnes uppoutuu jälleen piirtämään junan ikkunan pintaan. Äänet kertovat takauman kiellettyä tarinaa.

4 EXT. Takauma. Myöhäinen syksy. Päivä. Valkoiseen univormuun ja kultaisiin olkalappuihin pukeutunut santarmipäällikkö heiluttaa sapeliaan. Hevonen seisoo takajaloillaan. Liike on lakannut ympäriltä. Ali nousee kaatuneiden keskeltä, punakaulaliinaisen pojan vierestä. Isä kutsuu poikaansa.

5 EXT. Viiritsa. Kesä. Ilta. Paksun savuverhon takaa ilmestyy veturi, joka saapuu Viiritsan kylään.

Käsikirjoitusesimerkkejä ja muita referenssejä

• http://www.cinergia.com/Saatscript.htm

• http://www.screenwriter.com/scriptworld.html

• http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus.jsp

• http://www.koulukino.net/oppimateriaalit/DVD/VALO/Sivut/HAKUhaast/kasikirjoittaja_esim.htm

• http://www.twelvepoint.com/

• http://www.jjmurphyfilm.com/

Esimerkit

• Ingmar Bergman: Syyssonaatti 1979 kohtaus 7-8 (ch 5) . S. 22-29

• Brokeback Mountain – alku käsikirjoituksesta, novellista ja elokuvasta