Kohde: Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste · 2014. 9. 25. · Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Kohde: Maatullin ala-aste Kimnaasinpolku

LAUSUNTO 1 (10)

23.5.2013

A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779

TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778

E-mail: [email protected] Internet: www.a-insinoorit.fi

Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere

Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste

Kohde: Maatullin ala-aste Kimnaasinpolku 5 00750 Helsinki

Julkisivujen kuntotutkimus

työ nro: 31 7718.2

Tutkimuksen tilaaja: Kiinteistövirasto, Tilakeskus Sörnäistenkatu 1 PL 2213 00099 Helsingin kaupunki

Yhteyshenkilö: Vuokko Uusikangas

1 Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö

Tutkimusten tarkoituksena oli arvioida Maatullin ala-asteen julkisivujen kuntoa ja korjaus-tarvetta korjaussuunnittelun lähtötiedoksi. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin seuraavat näyt-teenotot ja kartoitukset:

- lämmöneristeen paksuus näyteporausrei´istä 7 mittauspisteestä.

- betonin karbonatisoituminen (fenoliftaleiini-indikaattori, 10 näytettä)

- raudoitteiden peitepaksuudet (raudoitemittari Profometer 5+, yleisesti)

- betonin kloridipitoisuus (4 näytettä)

- betonin halkeilu, pakkasvaurioituminen, huokoistus yms. (ohuthietutkimus, 3 näy-tettä)

- betonin vetolujuus (7 näytettä) Rakennuksen B julkisivut tutkittiin silmämääräisesti ja vasaroimalla ulkopuolelta. Lisäksi tutkittiin rakennuksen toisen kerroksen ikkunat ulkopuolelta ja rakennuksen B ikkunat. Ik-kunoiden tutkimuksella täydennetään aiemmin tehtyä kuntotutkimusta (A-Insinöörit Suun-nittelu Oy, Raportti 31 7718.1, 8.11.2012).

2 Rakenteiden kuvaus alkuperäisten suunnitelmien mukaan

Kohteesta oli käytettävissä osa alkuperäisistä rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmista. Arkki-tehtisuunnitelmat on tehnyt Helsingin kaupungin rakennusviraston arkkitehtitoimisto ja ra-kennesuunnitelmat Insinööritoimisto Pontek. Kohde on valmistunut 1980.

2 (10)

© A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Helsingin kaupunki,

Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

Julkisivuista voidaan rakennesuunnitelmien perusteella todeta seuraavaa:

- Julkisivut ovat tiililaattapintaisia betonielementtejä, joissa on maalaamattomat ko-ristelistat saumojen läheisyydessä.

- Ullakkonauha on samaa elementtiä toisen kerroksen elementin kanssa, välissä on valesauma.

- Ulkokuoren paksuus on suunnitelmien perusteella 80 mm. Näytteistä mitattuna ul-kokuoren paksuus on keskimäärin noin 81 mm (vaihtelu välillä 68 - 95 mm).

- Lämmöneristeen paksuus on suunnitelmien perusteella 120 mm ja näytteenotto-kohdilta mitattuna keskimäärin noin 95 mm (vaihtelu välillä 75 - 115 mm).

- Ulkokuoressa on käytetty Ø4 mm teräsverkkoa ja reunateräksinä Ø8 mm raudoit-teita.

- Ansaiden vinositeet ovat ruostumattomista Ø5 mm teräksistä.

3 Kohteella tehdyt havainnot

Kohteen tiililaattapinnoilla havaittiin melko runsaasti halkeilua. Halkeilu oli suurimmalta osin pystysuuntaista, mutta myös vaakaan ja vinottain. Halkeamat katkoivat tiililaattoja ja jatkui-vat osin betonipintaisilla osilla saumojen läheisyydessä ja ullakkonauhassa. Elementtien nurkissa havaittiin paikoitellen runsasta verkkomaista halkeilua. Korroosion aiheuttamaa halkeilua ja betonin lohkeilua havaittiin lähinnä saumojen läheisyydessä ja sokkelissa. Julkisivuilla havaittiin tiililaatoissa ja tiililaattojen saumoissa kosteusrasitusta indikoivaa kalkkihärmettä etenkin pohjoisen puoleisilla julkisivuilla.

4 Näytteistä tehdyt havainnot

Näytetaulukko ja näytteenottokohdat on esitetty liitteissä 1 ja 2. Näytteissä tiivistys oli pää-osin keskimääräistä. Tiililaattapintaisissa näytteissä tiili irtosi pääosassa näytteistä. Näyte MA 04 katkesi pora-tessa n. 24 mm sisäpinnan puolelta. Osassa näytteistä havaittiin sisäpinnassa pinnan suuntaisia halkeamia. Ullakkonauhan osalta näytteessä MA 12 havaittiin pintaa vastaan kohtisuoraa, mahdolli-sesti kutistumaperäistä halkeilua.

3 (10)



5 Raudoitteiden korroosio

Julkisivuissa havaittiin paikoitellen korroosiovaurioita, etenkin saumojen läheisyydessä ja nurkkaelementeissä. Paikoitellen korroosio on lohkaissut paloja betonista. Sokkelissa ha-vaittiin monin paikoin korroosiovaurioita. Betonin karbonatisoituminen

RAKENNE / NÄYTEMÄÄRÄ KARBONATISOITUMISSYVYYS [mm]

KESKIARVO / VAIHTELU

MAKSIMI / VAIHTELU

Tiililaattapinta / 7 kpl ulkopinta 21 / 18…24 32 / 21…45 sisäpinta 3 / 1…14 8 / 2…24 Sileä betonipinta / 3 kpl

ulkopinta 6 / 4…7 15 / 8…26

sisäpinta 16 / 12…19 20 / 18…21 Yllä olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto kohteen julkisivuelementtien karbonatisoi-tumissyvyyksistä. Taulukossa esitetyt mittaukset on tehty elementin ulkopinnasta mukaan lukien tiililaatan osuus (n. 15 mm). Laskennallisissa tarkasteluissa tiililaatan osuus on vä-hennetty karbonatisoitumissyvyyksistä. Karbonatisoituminen on edennyt julkisivuilla tiililaatan alla keskimääräistä hitaammin. Tii-lisaumojen kohdalla karbonatisoituminen on edennyt nopeammin ja paikoin syvälle beto-niin. Osassa näytteistä karbonatisoituminen on edennyt halkeamissa ja huokostiloissa sy-välle betoniin ja on voinut saavuttaa paikallisesti raudoitteita. Karbonatisoituminen on edennyt hieman myös elementtien ulkokuoren sisäpinnoilla, mikä viittaa lievään ilmankier-toon elementtien villatiloissa. Betonipintaisissa julkisivunosissa karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnoilla arviolta keskimääräisellä nopeudella. Elementtien ulkokuoren sisäpinnoilla karbonatisoituminen on edennyt kohtalaisen nopeasti. Näytteet on otettu ullakkonauhan kohdalta, jolloin elementti-en sisäpinta on tuulettuvan ullakon puolella, mikä selittää sisäpinnan nopean karbonatisoi-tumisen. Karbonatisoituminen on edennyt halkeamia pitkin paikoin syvälle betoniin ja voi-nut saavuttaa raudoitteita yksittäisillä kohdin. Raudoitteiden suojabetonipaksuudet

RAKENNE RAUDOITUKSEN BETONIPEITE

PÄÄOSIN YLI / OSUUS

OSUUS ALLE 15 mm

Tiililaattapinta verkko 20 mm / 80 % 1 % aukot 20 mm / 89 % 4 % Sileä betonipinta reuna 25 mm / 90 % 0 % (Nurkkaelementit) pääteräkset 25 mm / 73 % 3 % haat 25 mm / 77 % 0 %

Tiililaattapintaisilla elementeillä raudoitteiden suojapeitepaksuudet ovat kohtalaisia ja täyt-tävä pääosin rakennusaikaiset määräykset. Verkkoraudoitteet ovat jääneet hieman lä-hemmäksi tiililaattapintaa. Nurkkaelementtien osalta raudoitteiden peitepaksuudet ovat

4 (10)



hieman puutteelliset ja etenkin pääteräksien osalta. Peitepaksuuksia ei ole mitattu näkyvi-en vaurioiden kohdalta. Betonin kloridipitoisuus Julkisivuelementtien betonin kloridipitoisuutta tutkittiin neljän näytteen avulla, joista kaksi oli tiililaattapintaisista elementeistä ja kaksi sileästä betonipinnasta. Tulosten perusteella julkisivujen betonissa ei ole klorideja haitallisessa määrin. Kaikkien näytteiden tulos oli 0,01 paino-%. Arvio korroosiotilan laajuudesta Julkisivuilla havaittiin teräskorroosiovaurioita saumojen läheisyydessä, nurkkaelementeissä ja sokkeleissa. Raudoitteiden peitepaksuuksia ei mitattu jo näkyvien vaurioiden kohdalta. Muualla raudoitteiden suojapeitepaksuudet ovat kohtalaisia. Karbonatisoituminen on ollut melko hidasta eikä karbonatisoitumisrintama ole saavuttanut raudoitteita kuin yksittäisillä kohdilla. Karbonatisoitumisrintama saavuttaa lähitulevaisuudessa vain vähän lisää raudoitteita ja tu-levaisuudessa vaurioita tulee näkyviin julkisivuelementeissä yksittäisillä kohdilla. Jo näky-vissä olevat vauriot nurkkaelementeissä, saumojen läheisyydessä ja sokkeleissa etenevät kiihtyvällä nopeudella ja näille osille syntyy myös lisää vaurioita. Julkisivujen betonissa ei havaittu klorideja haitallisessa määrin.

6 Betonin pakkasrapautuminen

Kohteen julkisivuissa havaittiin vasaroimalla paikoitellen pehmentymää elementtien kul-missa. Paikoitellen elementeissä havaittiin nurkka-alueilla ja saumojen läheisyydessä verkkomaista pakkasrapautumaan viittaavaa halkeilua ja yksittäisissä elementeissä verk-kohalkeilun kohdalla rapautuminen oli pitkälle edennyttä, jolloin vasaroidessa betonia mur-tui pinnasta kiviainesrakeita pitkin. Saumoissa havaittiin paikoin kokoonpuristumaa, mikä voi viitata rapautumisen aiheuttamaan betonin laajenemiseen. Betonin vetolujuus

RAKENNE JA NÄYTE LUJUUS [MPa]

MURTOTAPA

Tiillilaattapinta MA01 0,6 50 UP, alle 10 mm rakeita pitkin 2. veto 0,9 55 UP, alle 10 mm rakeita pitkin . MA02 1,1 45 UP, 16 mm raetta pitkin MA03 0,2 40 UP, 6 mm terästä pitkin 2. veto 1,1 45 UP, 6 mm terästä pitkin MA06 0,4 45 UP, 14 mm raetta pitkin 2. veto 0,5 50 UP, 10 mm raetta pitkin MA07 0,8 95 UP, 10 mm raetta pitkin, liimasta 30 % 2. veto 1,0 50 UP, 16 mm raetta pitkin Betonipinta MA11 1,0 25 UP, 5 ja 8 mm teräksiä pitkin MA13 2,8 40 UP, alle 10 mm rakeita pitkin

5 (10)



Julkisivujen vetolujuustulokset ovat tiililaattapintaisten näytteiden osalta osin heikkoja ja parhaatkin tulokset vain kohtalaisia. Näytteiden ensimmäisten vetokokeiden tulosten kes-kiarvo on 0,6 MPa. Murtotapa näytteissä on pääosin kiviainesrakeiden pintaa pitkin, näyt-teen MA03 kohdalla murto on tapahtunut teräksen kohdalta. Vetolujuustulokset ja murtota-pa viittaavat pakkasrapautumisen aiheuttamaan lujuuden alentumiseen. Betonipintaisissa näytteissä näytteen MA13 vetolujuustulos oli hyvä 2,8 MPa, mutta näyt-teen MA11 tulos oli vain kohtalainen 1,0 MPa. Tulokset voivat viitata alkavaan pakkasra-pautumaan. Vetolujuustulokset eivät pääosin täytä korjausalustalle asetettua yleistä vaatimusta (>1,5 MPa). Ohuthietutkimukset Julkisivujen betonirakennetta tutkittiin ohuthietutkimuksella kolmen näytteen avulla (MA04, MA05, ja MA12). Tutkimusten perusteella voidaan todeta seuraavaa: Näyte MA04 (länsi, 1.krs): (Tiililaattapintainen elementti, irronneen tiililaatan osuus ei mukana näytteessä)

- Betoni on tasalaatuista ja melko tiivistä.

- Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta tartunnat sideaineeseen ovat pääosin tii-viit, paikoin tartuntoja heikentää kiviainesta myötäilevä säröily

- Näytteessä on ulkopinnalla n. 5 mm syvyydelle pinnan suuntaista ohuthieen lävitse jatkuvaa mikrosäröilyä

- Huokostiloissa on paikoin vähäisiä ettringiittikiteytymiä

- Betoni ei ole huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävää kosteusrasituk-sessa.

- Näytteessä havaittiin arviolta orastavaa pakkasrapautumista Näyte MA05 (etelä, 2. krs):

Tiili

- Tiilen rakenne on melko tiivis ja tasalaatuinen

- Kiviaines on laadultaan tavanomainen

- Tiilen tartunta betoniin on avoin

- Tiilen alapinnalla on yksittäisiä pinnan suuntaisia mikrosäröjä, jotka jatkuvat beto-niin

Betoni

- Betoni on tasalaatuista ja melko tiivistä

- Kiviaines on pääosin on ehjää ja rapautumatonta, paikoin on säröilyä

- Sideaineen ja kiviaineen tartunnat ovat pääosin hyvät, paikoin tartuntaa heikentää kiviainesta myötäilevä säröily

- Näytteessä esiintyy pinnan suuntaista mikrosäröilyä koko ohuthieen syvyydeltä 10 - 20 mm etäisyydellä toisistaan

- Säröt ovat yleisesti täyttyneet ettringiittikiteytymillä.

6 (10)



- Huokosissa on runsaita ettringittikiteytymiä ja vähäisempiä määriä kalsiumhydrok-sidikiteytymiä, umpeutuneita huokosia esiintyy runsaasti

- Betoni ei ole huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävää kosteusrasituk-sessa.

- Näytteessä havaittiin arviolta kohtalaista pakkasrapautumista Näyte MA12 (länsi ullakkonauha):

- Betoni on tasalaatuista ja melko tiivistä.

- Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta ja tartunnat sideaineeseen pääosin hyvät ja tiiviit.

- Huokosissa on paikoin haitallisia kiteytymiä (ettringiitti ja kalsiumhydroksidi) ja um-peutuneita huokosia on paikoin.

- Näytteessä ei ole rapautumiseen viittaavaa merkittävää mikrosäröilyä.

- Betoni ei ole huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävää.

- Pakkasrapautumaa ei havaittu. Arvio betonirakenteiden pakkasvaurioista Kohteella havaittiin pakkasrapautumaan viittaavia pehmentymiä ja verkkohalkeilua paikoi-tellen elementtien reunoilla sekä elementtisaumojen kokoonpuristumista. Vetolujuuskokeiden tuloksissa on havaittavissa pakkasrapautumaan viittaavaa lujuuden alentumista etenkin tiililaattapintaisilla julkisivunosilla. Elementtien betoni ei ole ohuthietutkimuksen perusteella pakkasenkestävää kosteusrasi-tuksessa. Ohuthietutkimuksen mukaan elementtien betonissa on tiililaattapintaisilla osilla orastavaa / kohtalaista pakkasrapautumaa, betonipintaisilla osuuksilla ei rapautumaa ha-vaittu ohuthietutkimuksessa. Näytteiden huokostiloissa havaittiin haitallisia ettringiiitti- ja kalsiumhydroksidikiteytymiä. Kiteytymät viittaavat pitkään jatkuneeseen kosteusrasituk-seen ja heikentävät entisestään betonin pakkasenkestävyyttä. Lähitulevaisuudessa (10 vuotta) pakkasrasitetuimmille kohdille syntyy lisää vaurioita ja jo olemassa olevat vauriot etenevät kiihtyvällä nopeudella.

7 Saumat ja muodonmuutokset

Julkisivuelementtien välit on saumattu elastisella saumamassalla. Elastiset saumat ovat paikoittain irronneet elementtien reunoilta. Muutamilla kohdilla havaittiin myös halkeilua saumoissa. Yksittäisillä kohdin elementtisaumassa oli lievää kokoonpuristumaa kohdalla, jossa elementissä oli sauman vieressä verkkomaista halkeilua. Maantasolla rakennuksen siipien nurkissa saumoissa on runsaasti ilkivallan aiheuttamia vaurioita ja monin paikoin saumausmassa on revitty kokonaan irti. Korkeammalla raken-nuksessa ja muilla julkisivuilla saumat ovat kohtalaisessa kunnossa. Saumanäytteiden pe-rusteella saumojen leveys ja paksuus ovat pääosin suositellussa suhteessa. Saumamassan PCB- ja lyijypitoisuudet analysoitiin yhdestä näytteestä. Analyysin mukaan näytteen S2 lyijypitoisuus ylittää ympäristöviranomaisten määrittelemän raja-arvon (lyijy 1500 mg/kg). Purkutyö on suoritettava työterveysviran-omaisten/ paikallisen ympäristökes-

7 (10)



kuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä ongelmajät-teenä.

8 Kosteustekninen toiminta

Julkisivun yläosassa on monin paikoin valumajälkiä räystäspeltien alapuolella. Sokkeleissa on paikoitellen kosteusjälkiä ja vähäistä kasvillisuutta. Julkisivuilla on paikoitellen melko runsaasti pitkäaikaista kosteusrasitusta indikoivaa kalkkihärmettä. Ikkunapeltien reunoissa on paikoitellen hieman kosteusjälkiä. Pääosin julkisivun kosteustekninen toiminta on kohta-laisen hyvällä tasolla.

9 Pinnoitteet ja pintatarvikkeet

Julkisivujen betonipintaiset osat ovat maalaamattomia. Tiililaattapintaisilla osuuksilla tiili-laattojen kunto on kohtalaisen hyvä. Halkeilua on melko runsaasti, mutta tiililaattojen kiin-nittyminen betoniin on hyvä. Tiilien rapautumaa ei havaittu. Tiililaattojen saumoissa on pai-koin kosteusjälkiä ja kalkkihärmää. Muutoin saumaukset ovat hyväkuntoisia.

10 Kiinnitykset, kannatukset ja sidonnat

Elementtien ulkokuorien kiinnityksissä on suunnitelmien perusteella käytetty ansaita, joiden diagonaalit on tehty ruostumattomasta teräksestä. Näytteeseen MA 03 osui kappale an-sasta ja havaintojen perusteella ansaiden paarteet ovat normaalia terästä ja diagonaalit ruostumatonta terästä. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu kiinnitysten puutteisiin viittaavia vaurioita.

11 Ikkunat

Päärakennuksen 2. kerroksen ikkunat tarkastettiin ulkopuolelta nostokoneesta käsin. Ikku-noiden kunto vastaa aiemmassa kuntotutkimuksessa 1. kerroksen osalta tehtyjä havaintoja myös toisessa kerroksessa. Alkuperäisissä puuikkunoissa on pinnoitteen vaurioita ja monin paikoin lieviä pehmentymiä sekä kittausten ja tiivistysten kuluneisuutta ja ikääntymistä. Vesipeltien kallistus on hyvä ja kiinnitys alustaan kunnossa. Pellityksiä ei ole kitattu seinärakenteeseen. Uusittujen ikkunoiden alumiiniset ulkopuitteet ovat hyvässä kunnossa. Vesipeltien kallistus on puutteellinen ja kiinnitys alustaan heikko. Pellityksiä ei ole kitattu seinärakenteeseen.

12 Rakennus B, julkisivut ja ikkunat

Julkisivut Rakennuksen B julkisivut tutkittiin maantasosta silmämääräisesti ja vasaroimalla. Raken-nuksessa havaittiin korroosiovaurioita paikoitellen, etenkin nurkkaelementeissä ja sokke-leissa. Elementtien yläreunoissa oli yksittäisillä kohden verkkomaista halkeilua. Vasa-roidessa ei havaittu pakkasrapautumaan viittaavia vaurioita. Elementtisaumoissa havaittiin kuluneisuutta ja irtoilua reunoiltaan.

8 (10)



Julkisivuilla oli kohtalaisen paljon kosteusrasitukseen viittaavaa kalkkihärmää. Sokkeliele-menteissä oli kasvillisuutta ja kosteusjälkiä. Ikkunat Rakennuksen B ikkunat tarkastettiin ulkopuolelta silmämääräisesti ja piikillä koestamalla. Ikkunat ovat alkuperäisiä puuikkunoita. Puuosissa on halkeilua ja lahovaurioita, paikoin puitteista oli irronnut puukappaleita. Maalipinnoitteessa havaittiin hilseilyä ja irtoilua. Vesi-peltien kallistus on kohtalaisen hyvä ja kiinnitys alustaan kunnossa. Peltejä ei ole kitattu seinärakenteeseen. Huonokuntoisimmat ikkunat ovat eteläjulkisivulla. Tutkimuksessa ei selvitetty ikkunoiden toiminnallisia puutteita.

13 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus

Julkisivut Julkisivuelementtien betoni ei ole pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Julkisivupinnoil-la havaittiinkin pakkasrapautumaan viittaavaa pehmentymää ja halkeilua. Ohuthietutki-muksissa havaittiin pakkasrapautumaa julkisivujen tiililaattapintaisilla osuuksilla. Vetoko-keiden perusteella betonin lujuus on yleisesti heikentynyt ja tulokset viittaavat pakkasra-pautumaan. Julkisivuilla havaittiin teräskorroosiovaurioita saumojen läheisyydessä, nurkkaelementeissä ja sokkeleissa. Raudoitteiden suojapeitepaksuudet ovat kohtalaisia. Karbonatisoituminen on ollut melko hidasta ja karbonatisoitumisrintama on saavuttanut raudoitteita lähinnä yk-sittäisillä kohdilla. Saumat irtoilevat paikoin elementtien reunoilta ja paikoitellen saumoissa on halkeamia. Julkisivujen vaurioituminen on jo alkanut ja lähitulevaisuudessa olemassa olevat vauriot etenevät kiihtyvällä nopeudella ja julkisivuille syntyy lisää korroosio- ja pakkasvaurioita kosteusrasitetuimmille alueille. Kevyt korjaus, esimerkiksi saumojen uusiminen ja kosteus-teknisten puutteiden korjaus ei enää ole teknisesti riittävä korjaustapa. Julkisivuille esitetään ensisijaisesti verhoavaa korjausta. Korjaus tulisi suorittaa seuraavan 3 - 5 vuoden kuluessa, jottei julkisivun vaurioituminen etene niin pitkälle, että peittävä kor-jaaminen ei ole enää mahdollista. Vaihtoehtoisesti voidaan julkisivujen ulkokuoret käyttää teknisen käyttöikänsä päähän ja sen jälkeen uusia. Julkisivuihin liittyen esitetään seuraavia vaihtoehtoisia korjaustoimenpiteitä: Vaihtoehto 1) ”Julkisivujen verhoava korjaus seuraavan 3 - 5 vuoden kuluessa” - nykyiset vauriot jätetään korjaamatta. - lisäkiinnitetään vanhat ulkokuoret - asennetaan julkisivuihin lisälämmöneristys ja uusi verhoilu - sokkeleille tehdään perusteellinen korjaus. Korjaus voidaan toteuttaa esim. eristerappauksella tai julkisivujen tuulettuvalla verhouksel-la. Korjauksen tarkoituksena on peittää vanha julkisivu uudella verhousrakenteella, jolloin vanha rakenne kuivuu ja lämpenee hidastaen mahdollista vaurioitumista merkittävästi. Tämän korjauksen käyttöikä on noin 30 - 40 vuotta valittavasta verhousmateriaalista riip-puen.

9 (10)



Vaihtoehto 2) ”Julkisivuelementtien ulkokuoren purku ja uusi verhoilu 5 - 10 vuoden kuluessa” - Vanhat ulkokuoret ja lämmöneristys puretaan. - Rakennetaan uusi lämmöneristys ja verhousrakenne, esim levyverhous tai eristerap-

paus - sokkeleille tehdään perusteellinen korjaus.

Vaihtoehto 3) ”Julkisivuelementtien ulkokuoren uusiminen 5 - 10 vuoden kuluessa” - Vanhat ulkokuoret ja lämmöneristys puretaan. - Rakennetaan lämmöneristys ja uudet ulkokuoret - sokkeleille tehdään perusteellinen korjaus. - Korjausvaihtoehdoissa 2 ja 3 on huomioitava, että ennen korjauksia etenevät vauriot irrot-tavat julkisivuista tiililaatta- ja betonikappaleita, jotka pudotessaan aiheuttavat turvallisuus-riskin. Etenevät vauriot aiheuttavat myös esteettistä haittaa. Tarvittaessa korjaustoimenpi-teitä on aikaistettava. Tällä korjausvaihtoehdolla saadaan julkisivulle lisää käyttöikää oikein hoidettuna jopa 40 - 50 vuotta. Lopullinen korjaustapa tulee valita korjaussuunnittelun yhteydessä ja se voi myös olla edel-lä esitettyjen korjausvaihtoehtojen yhdistelmä Rakenteille tehtäville korjauksille esitetään alustavat kustannukset, jotka on laskettu kerta-luokkahintoina budjetointia varten, eikä niitä voi sellaisenaan käyttää esim. urakkatarjous-ten arvioimiseen. Hinnat sisältävät alv:n 24 %, mutta eivät sisällä rakennuttajan kuluja. Julkisivukorjaukset:

Vaihtoehto 1 n. 700.000 € - Julkisivujen verhoava korjaus

Vaihtoehto 2 n. 1 100.000 €

- Ulkokuoren purku - Uusi eristys ja verhoilu

Vaihtoehto 3 n. 1 400.000 €

- Ulkokuoren uusiminen Korjausten kustannukset riippuvat valitusta toteutustavasta.

10 (10)



Tampereella 23.5.2013 A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY RI (AMK) Arttu Lehtonen DI Saija Varjonen

Liitteet: Liite 1: Näytetaulukko 1 sivua Liite 2: Näytteiden paikannuspiirustukset 1 sivua Liite 3: Betonipeitemittaukset ja raudoituksen korroosion laajuuden arviointi 2 sivua Liite 4: Vetolujuustulokset 3 sivua Liite 5: Ohuthieanalyysien tulokset 6 sivua Liite 6: Kloriditulokset 1 sivua Liite 7: PCB- ja lyijyanalyysien tulokset 1 sivua Liite 8: Valokuvia kohteesta 4 sivua

31 7718.1 Maatullin ala-aste

NÄ

YTE

TAU

LUK

KO

LIITE 1

1 (1)

Näytteen Rakenneosa Ilmansuunta Silmämääräinen Raudoitteet Karbonatisoituminen Eriste- HUOM!tunnus tarkastelu peitepaksuus, min. ulko-/alapinta sisä-/yläpinta paksuus

pituus(m

m)

tiivistys(1-5)

halk.(m

m)

ulko-/ala-

pinta(m

m)

sisä-/ylä-

pinta(m

m)

kesk.(m

m)

maks.

(mm

)

karb.-kerroin

kesk.(m

m)

maks.

(mm

)

karb.-kerroin

(mm)

Veto-lujuus

Ohuthie

MA 01 Julkisivu, tiililaatta

Pohjoinen 75 3 5 44 24 23 37 1,91 2 3 0,35 115 x Tiililaatta irti, liikuntasalin seinäelementistä


Pohjoinen 68 3 18 45 0,52 1 4 0,17 95 x Tiililaatta irti


Pohjoinen 82 3 5,6 37 10 19 21 0,35 2 5 0,35 75 x Tiililaatta irti, mahdollisesti diagonaali näytteessä -> magneettisuudessa

merkittävä ero, tod. näk. rst, raudoitteiden kohdalla pinnan

suuntainen halkeamaMA 04 Julkisivu,

tiililaattaPohjoinen 84 2 24 39 2,09 1 2 0,17 105 x Tiililaatta irti, SP katkennut 24 mm

syvyydeltä, hieman hiekompi tiivistys, karb. huokosissa syvälle


Pohjoinen 86 2 20 32 0,35 14 24 2,44 85 x Tiililaatta irti, hieman heikompi tiivistys, SP n. 3mm pinnan suuntainen

halkeamaMA 06 Julkisivu,

tiililaattaPohjoinen 75 2 18 21 0,17 1 3 0,17 95 x TIililaatta irti, yksittäinen "rotankolo"

muuten tiivistys 3MA 07 Julkisivu,

tiililaattaPohjoinen 95 3 16 35 42 23 32 1,39 3 16 0,52 100 x 1 krs osasta, SP pinnan suuntainen

halkeama n. 5 mm SP:sta, nostolenkin pala

Keskiarvot: 81 21 32 0,97 3 8 0,6 96 5 2

MA 11 Julkisivu, sileä Pohjoinen 77 3 6,8 23 39 4 8 0,7 12 18 2,09 xMA 12 Julkisivu, sileä Pohjoinen 72 3 7 26 1,22 19 21 3,31 x Pintaa vastaan kohtisuoria halkeama,

jota pitkin karb. syvälleMA 13 Julkisivu, sileä Pohjoinen 84 3 6 11 1,04 18 20 3,13 x Sisäänkäynnin päältä, matala osa

Keskiarvot: 78 6 15 0,99 16 20 2,84 0 2 1

Näytteen tunnus Rakenneosa CL-pitoisuus (paino-%)MA CL 01 Julkisivu, tiililaatta 0,01MA CL 02 Julkisivu, tiililaatta 0,01MA CL 11 Julkisivu, sileä 0,01MA CL 12 Julkisivu, sileä 0,01

Näytteen tunnus Leveys (mm) Paksuus (mm) Taustanauha Huom!Sauma 1 13 10Sauma 2 19 5Sauma 3 17 6

31 7718.1 Maatullin ala-asteTERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI

LIITE 31 (2)

Julkisivu, tiililaatta VerkkoraudoitteetSyvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56..Raudoitteita (kpl) 0 0 5 65 149 42 11 3 1 0 0 0Peitepaksuudet 0 % 0 % 1 % 19 % 53 % 23 % 3 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 %Karbonatisoituminen 57 % 14 % 29 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %Raudoituksesta korroosiotilassa

0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Korroosiotilan kumulatiivinen osuus

0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

T T T T T T T T T T T T TJulkisivu, tiililaatta Aukkojen reunatSyvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56..Raudoitteita (kpl) 0 0 4 8 27 29 3 5 6 4 0 0Peitepaksuudet 0 % 0 % 4 % 7 % 24 % 38 % 3 % 4 % 16 % 4 % 0 % 0 %Karbonatisoituminen 57 % 14 % 29 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %Raudoituksesta korroosiotilassa

0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %


0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 %

T T T T T T T T T T T T T

0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56..

Syvyysvälit (mm)

0

10

20

30

40

50

60

Peite

paks

uude

t (%

)

Verkkoraudoitteet Aukkojen reunat

31 7718.1 Maatullin ala-asteTERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI

LIITE 32 (2)

Julkisivu, sileä Nurkkaelementtien hakateräksetSyvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56..Raudoitteita (kpl) 0 0 0 5 10 25 22 3 0 0 0 0Peitepaksuudet 0 % 0 % 0 % 8 % 15 % 38 % 34 % 5 % 0 % 0 % 0 % 0 %Karbonatisoituminen 33 % 67 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %Raudoituksesta korroosiotilassa

0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %


0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

T T T T T T T T T T T T TJulkisivu, sileä ReunaraudoitteetSyvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56..Raudoitteita (kpl) 0 0 2 9 39 111 198 120 4 0 0 0Peitepaksuudet 0 % 0 % 0 % 2 % 8 % 23 % 41 % 25 % 1 % 0 % 0 % 0 %Karbonatisoituminen 33 % 67 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %Raudoituksesta korroosiotilassa

0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %


0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

T T T T T T T T T T T T TJulkisivu, sileä Nurkkaelementtien pääteräksetSyvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56..Raudoitteita (kpl) 0 0 3 6 15 30 17 10 5 2 0 0Peitepaksuudet 0 % 0 % 3 % 7 % 17 % 35 % 19 % 11 % 6 % 2 % 0 % 0 %Karbonatisoituminen 33 % 67 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %Raudoituksesta korroosiotilassa

0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %


0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

T T T T T T T T T T T T T

0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56..

Syvyysvälit (mm)

0

10

20

30

40

50

Peite

paks

uude

t (%

)

Nurkkaelementtien hakateräkset ReunaraudoitteetNurkkaelementtien pääteräkset

Rakennuslaboratorio

KUNTOTUTKIMUKSEEN LIITTYVÄT MITTAUKSET 3.5.2013

317718.1

8.5.2013

RAKENNUSLABORATORION MITTAUSPALVELU

Rakennuslaboratorio Mittauspalvelu Raportti 12597-13 8.5.2013

2/3

Kuntokatu 3 Puh. (03) 245 2111 33520 TAMPERE

Betonin vetolujuustestit 3.5.2013 Tilaaja A- Insinöörit Suunnittelu Oy Arttu Lehtonen Satakunnankatu 23

33210 Tampere

Kohde 317718.1 Tilaajan toimittamista näytteistä tehtiin betonin vetolujuustestit. Vetolujuudet Koekappaleiden halkaisija oli noin 50 mm. Tulokset on laskettu olettaen lieriöiden halkaisijaksi 50 mm. Tulokset Taulukko 1. Vetolujuudet

Näytteen

tunnus

Rakenne Vetolu-

juus

[ MPa]

Murtokohta

[ mm ]

Murtotapa

MA 01 Julkisivu, tiililaatta 0,6 50 UP Alle 10 mm rakeita pitkin

2.veto Julkisivu, tiililaatta 0,9 55 UP Alle 10 mm rakeita pitkin

MA 02 Julkisivu, tiililaatta 1,1 45 UP 16 mm raetta pitkin

MA 03 Julkisivu, tiililaatta 0,2 40 UP 6 mm terästä pitkin

2.veto Julkisivu, tiililaatta 1,1 45 UP 6 mm terästä pitkin

MA 06 Julkisivu, tiililaatta 0,4 45 UP 14 mm raetta pitkin

2.veto Julkisivu, tiililaatta 0,5 50 UP 10 mm raetta pitkin

MA 07 Julkisivu, tiililaatta 0,8 95 UP 10 mm raetta pitkin, liimasta 30 %

2.veto Julkisivu, tiililaatta 1,0 50 UP 16mm raetta pitkin

MA 11 Julkisivu, sileä 1,0 25 UP 5mm ja 8 mm teräksiä pitkin

MA 13 Julkisivu, sileä 2,8 40 UP Alle 10 mm rakeita pitkin

Rakennuslaboratorio Mittauspalvelu Raportti 12597-13 8.5.2013

3/3

Kuntokatu 3 Puh. (03) 245 2111 33520 TAMPERE

Tampereella, 8. toukokuuta 2013 Hannu Kauranen Jarno Oravasaari Koulutuspäällikkö Laboratorioinsinööri Rakentaminen ja teknologia Rakennuslaboratorio

Marko Harjumäki Harjoittelija Rakennuslaboratorio Liitteet Mittauspöytäkirjat

9410/OH/13

TUTKIMUSRAPORTTI

1 (6)

WSP Finland Oy

Laboratoriopalvelut

Heikkiläntie 7

00210 HELSINKI

Puhelin 0207 864 11

Kiviharjunlenkki 1 D

90220 OULU

Puhelin 0207 864 12

Y-tunnus 0875416-5

www.wspgroup.fi

Ma

ll:

Err

or!

U

nk

no

wn

d

oc

um

en

t p

rop

ert

y

na

me

. ve

r E

rro

r!

Un

kn

ow

n

do

cu

me

nt

pro

pe

rty

na

me

.

WSP Finland Oy

Laboratoriopalvelut

Heikkiläntie 7

00210 Helsinki 20.05.2013 20.05.2013

Puh. 0207 864 12

Fax 0207 864 800

A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Arttu Lehtonen

Satakunnankatu 23

33210 TAMPERE

analyysi:

OHUTHIEANALYYSI kohde:

31 7718.1

tilaus- tai toimituspäivämäärä:

16.5.2013 (toimitus)

näytemateriaali:

betoni

näytetunnukset:

MA 04, MA 05, MA 12

näytteiden muoto ja halkaisija:

poralieriöt, Ø 50 mm

ohuthienäytelasin koko:

48 mm x 25 mm

Tutkimukset Näytteistä valmistettiin ohuthieet (paksuus 0,025-0,030 mm) pintaa

vastaan kohtisuorassa suunnassa. Näytteet on valmistettu ylä-, ala-, ulko-

tai sisäpinnasta lähtien asiakkaan pyynnön mukaisesti.

Näytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ3060

stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Nikon E400 POL

polarisaatiomikroskoopilla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä.

Ohuthieanalyysi on akkreditoitu menetelmä. Analyysi tehdään soveltaen

standardia ASTM C856-11.

Tulos Näyte MA 04, Julkisivu, tiililaatta

Yleistiedot/yleispiirteiden tarkastelu

Näytteen pituus on 50 mm. Näyte koostuu julkisivuelementin tiilestä ja

betonista.

Karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnasta 2-25 mm, keskimäärin 5

mm. Näytteen sisäpinnalla ei havaittu karbonatisoitumista. (Määritetty

fenoliftaleiini-liuoksella näytteen halkaistulta pinnalta)

Karbonatisoitumisen epätasainen eteneminen johtuu suurista

9410/OH/13

TUTKIMUSRAPORTTI

2 (6)

WSP Finland Oy

Laboratoriopalvelut

Heikkiläntie 7

00210 HELSINKI

Puhelin 0207 864 11


90220 OULU

Puhelin 0207 864 12

Y-tunnus 0875416-5

www.wspgroup.fi

Ma

ll:

Err

or!

U

nk

no

wn

d

oc

um

en

t p

rop

ert

y

na

me

. ve

r E

rro

r!

Un

kn

ow

n

do

cu

me

nt

pro

pe

rty

na

me

.

tiivistyshuokosista, joiden yhteydessä karbonatisoituminen on edennyt

keskimääräistä syvemmälle.

Ohuthietutkimus (ulkopinta)

Betoni on tasalaatuista ja melko tiivistä. Kiviaines koostuu hieman

kulmikkaista migmatiitti- ja granitoidikappaleista sekä pienemmistä

mineraalirakeista. Suurin havaittu raekoko on 15 mm. Kiviaines on

pääosin ehjää ja rapautumatonta.

Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Ohuthieessä

sideaineen karbonatisoituminen on edennyt maksimissaan noin 15 mm

syvyydelle ulkopinnasta.

Sideaineen ja kiviainekappaleiden väliset tartunnat ovat pääosin hyvät ja

tiiviit, mutta paikoin tartuntoja heikentää kiviainesta myötäilevä säröily.

Ulkopinnalta noin 5 mm syvyydelle on nähtävissä pääosin pinnan

myötäisesti suuntautunutta, koko ohuthieen läpi jatkuvaa mikrosäröilyä.

Säröt ovat pääosin leveydeltään alle 0,02 mm ja ne paikoin myötäilevät,

paikoin leikkaavat kiviainesta. Noin 12 mm syvyydellä on nähtävissä

pinnan vastainen, n. 34 mm pituinen, alle 0,02 mm leveä runkoainesta

myötäilevä mikrosärö. Mikrosärö on paikoin epäjatkuva ja haarautuva, ja

siinä on paikoin nähtävissä ettringiittikiteytymiä.

Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän. Tiivistyshuokosia on

kohtalaisesti ja ne ovat pääosin pyöristyneitä ja kooltaan Ø < 3 mm. Noin

5 mm syvyydellä näytteen pinnasta on nähtävissä yksittäinen noin 5 x 15

mm kokoinen onkalo. Huokosissa on paikoin vähäisiä

ettringiittikiteytymiä.

Näyte MA 05, Julkisivu, tiililaatta


Näytteen pituus on 65 mm. Näyte koostuu julkisivuelementin tiilestä ja

betonista.

Näytteen ulkopinnassa ei havaittu karbonatisoitumista. Sisäpinnasta

karbonatisoituminen on edennyt 2-23 mm, keskimäärin 9 mm (määritetty

fenoliftaleiini-liuoksella näytteen halkaistulta pinnalta).

Karbonatisoitumisen epätasainen eteneminen johtuu suurista

tiivistyshuokosista, joiden yhteydessä karbonatisoituminen on edennyt

syvemmälle.

9410/OH/13

TUTKIMUSRAPORTTI

3 (6)

WSP Finland Oy

Laboratoriopalvelut

Heikkiläntie 7

00210 HELSINKI

Puhelin 0207 864 11


90220 OULU

Puhelin 0207 864 12

Y-tunnus 0875416-5

www.wspgroup.fi

Ma

ll:

Err

or!

U

nk

no

wn

d

oc

um

en

t p

rop

ert

y

na

me

. ve

r E

rro

r!

Un

kn

ow

n

do

cu

me

nt

pro

pe

rty

na

me

.


Tiili (n. 18 mm)

Tiili on väriltään punainen. Sen rakenne on melko tiivis ja tasalaatuinen.

Kiviaines on pääosin kulmikasta silikaattimineraaliainesta ja suurin

havaittu raekoko on 1 mm. Kiviaines on laadultaan tavanomainen.

Saviaines on tasalaatuista eikä siinä havaittu paakkuuntumista tai

suuntautuneisuutta. Tiilen tartunta betoniin on avoin.

Saviaineksen ja kiviaineen väliset tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit.

Lyhyitä, mutta paikoin melko leveitä, tiilen valmistuksen aikana syntyneitä

tekstuurisäröjä esiintyy keskimäärin melko vähän. Tekstuurisäröjen

esiintyminen on hieman epätasaista ja paikoin niillä on pintaa vastaan

kohtisuora suuntaus. Tiilen alapinnalla on yksittäisiä, pinnan suuntaisia

mikrosäröjä, jotka jatkuvat betoniin.

Huokosia on kohtalaisesti. Huokoset ovat kooltaan alle 2,0 mm.

Tiilen pakkasenkesto on arviolta indeksi 2 (VTT julkaisu 1624).

Betoni


pyöristyneistä migmatiitti- ja granitoidikappaleista sekä pienemmistä

mineraalirakeista. Suurin havaittu raekoko on 7 mm. Kiviaines on pääosin

ehjää ja rapautumatonta, mutta paikon säröillyttä.

Sideaines on portlandsementtiä. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste

normaali. Ulkopinnassa sideaineen karbonatisoituminen on edennyt

keskimäärin noin 1 mm syvyydelle. Säröilyn yhteydessä

karbonatisoitumista on paikoin nähtävissä 10 mm syvyydellä ulkopinnasta.

Sideaineen ja kiviaineskappaleiden väliset tartunnat ovat pääosin hyvät ja

tiiviit, mutta paikoin tartuntoja heikentää kiviainesta myötäilevä säröily.

Näytteessä esiintyy pääosin pinnan myötäistä suuntautunutta

mikrosäröilyä, joka pääosin myötäilee, mutta paikoin myös halkoo

kiviainesta. Säröt ovat yleisesti täyttyneet ettringiittikiteytymistä. Säröilyä

esiintyy koko ohuthieen syvyydeltä, säröjen etäisyyden ollessa 10-20 mm

toisistaan. Säröt kulkevat, paikoin epäjatkuvina, poikki koko ohuthieen.

Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän. Tiivistyshuokosia (Ø < 3 mm)

on kohtalaisesti. Noin 5 mm syvyydellä näytteen pinnasta on nähtävissä

yksittäinen noin 5 x 15 mm kokoinen onkalo. Huokosissa on runsaita

ettringiittikiteitä, vähäisempiä määriä kalsiumhydroksidia, ja umpeutuneita

huokosia esiintyy yleisesti.

9410/OH/13

TUTKIMUSRAPORTTI

4 (6)

WSP Finland Oy

Laboratoriopalvelut

Heikkiläntie 7

00210 HELSINKI

Puhelin 0207 864 11


90220 OULU

Puhelin 0207 864 12

Y-tunnus 0875416-5

www.wspgroup.fi

Ma

ll:

Err

or!

U

nk

no

wn

d

oc

um

en

t p

rop

ert

y

na

me

. ve

r E

rro

r!

Un

kn

ow

n

do

cu

me

nt

pro

pe

rty

na

me

.

Näyte MA 12, Julkisivu, sileä


Näytteen pituus on 71 mm. Näyte on betonijulkisivuelementistä.

Karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnasta 2-10 mm, keskimäärin 3

mm ja sisäpinnasta 14-19 mm, keskimäärin 16 mm (määritetty

fenoliftaleiini-liuoksella näytteen halkaistulta pinnalta).



pyöristyneistä granitoidi- ja migmatiittikappaleista sekä pienemmistä

mineraalirakeista. Suurin havaittu raekoko on 11 mm. Kiviaines on ehjää

ja rapautumatonta.

Sideaines on portlandsementtiä. Hydrataatio on hieman epätasainen.

Ulkopinnassa sideaineen karbonatisoituminen on edennyt epätäydellisenä

noin 15 mm syvyydelle.

Sideaineen ja kiviainekappaleiden väliset tartunnat ovat pääosin hyvät ja

tiiviit.

Näytteessä on nähtävissä yksittäinen noin 15 mm syvyydelle ulkopinnasta

ulottuva mikrosärö, joka halkoo kiviainesta ja on reunoiltaan

karbonatisoitunut. Rapautumiseen viittaavaa tai muuta merkittävää

halkeilua/säröilyä ei havaittu.

Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on keskimäärin kohtalaisesti. Huokosten

jakautuminen sideainekseen on hyvin epätasaista. Paikoin suojahuokoset

ovat yhdistyneet muodostaen suurempia huokostiloja ja paikoin on

nähtävissä huokosettomia alueita. Tiivistyshuokosia (Ø < 2 mm) on melko

runsaasti. Huokosissa on paikoin ettringiitti- ja

kalsiumhydroksidikiteytymiä.

9410/OH/13

TUTKIMUSRAPORTTI

5 (6)

WSP Finland Oy

Laboratoriopalvelut

Heikkiläntie 7

00210 HELSINKI

Puhelin 0207 864 11


90220 OULU

Puhelin 0207 864 12

Y-tunnus 0875416-5

www.wspgroup.fi

Ma

ll:

Err

or!

U

nk

no

wn

d

oc

um

en

t p

rop

ert

y

na

me

. ve

r E

rro

r!

Un

kn

ow

n

do

cu

me

nt

pro

pe

rty

na

me

.

Tuloksen arviointi Taulukossa 1. (tulosten tarkastelu) on kuvattu näytteen betonin kuntoa

asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko. Pakkasenkestävyyttä on

arvioitu huokosrakenteen perusteella. Arvion perustana on käytetty

ohuthietutkimuksista saatuja tuloksia.

Taulukko 1. Tulosten tarkastelu

Näyte Näyte Kunto Karbonatisoituminen

[mm] (min-max/ka.)

Pakkaskestävyys/

huokostäytteet

Rapau-

tuneisuus*

MA04 tyydyttävä ulkopinta 2-25/5

sisäpinta 0

Ei/Vähän haitallisia

kiteytyniä

(ettringiitti)

0-5 mm: 2

5-48 m: 0

MA05 Tiili: tyydyttävä

Betoni: välttävä

ulkopinta 1-10/1

sisäpinta 2-23/9

Tiili: indeksi 2

Betoni: Ei/Paikoin

umpeutuneet

(ettringiitti)

Tiili: 1

Betoni: 3

MA12 tyydyttävä ulkopinta2-10/3

sisäpinta 14-19/16

Ei/Yksittäiset

umpeutuneet

(ettringiitti)

0

* Rapautuneisuutta kuvattu asteikolla 0-4: 0 = ei rapautumaa, 1 = vähäistä, 2 = orastavaa,

3 = kohtalaista, 4 = voimakasta.

** VTT:n tiilen mikrorakenteen perusteella määrittämä luokitus (VTT julkaisu 1624,

luokat 0-3).

Näytteiden MA 04 ja 12 betonit ovat laadultaan tyydyttäviä ja näytteen 05

betoni välttävä. Laatuun alentavasti vaikuttaa rapautuminen ja

huokostäytteet. Näytteen MA 05 tiili on tasalaatuinen ja tyydyttävässä

kunnossa. Tiilen tartunta betoniin on avoin. Betonit ovat pääosin melko

tiiviitä, mutta näytteissä 04 ja 05 esiintyy yksittäinen suuri onkalomainen

huokonen. Suuret huokoset voivat alentaa betonin lujuutta ja lisätä sen

läpäisevyyttä.

Kivi- ja sideaineksen tartunnat ovat paikoin heikentyneet säröilyn vuoksi.

Betonien kiviaineen laatu on normaali. Kiviaines on pääosin ehjää ja

rapautumatonta. Sideaineen kovettuminen on normaali. Näytteessä MA 12

hydratoituminen on hieman epätasaista. Karbonatisoituminen ei

keskimäärin ole edennyt syvälle betoniin.

Suojahuokosrakenteen ja mikrosäröilyn perusteella betonit eivät ole

arviolta pakkasenkestäviä kosteusrasituksessa. Betonien huokostus on

puutteellinen. Näytteen MA 04 pintaosassa nähtävät vauriot ovat arviolta

orastavan pakkasrapautumisen aiheuttamia. Näytteessä MA 05 läpi

ohuthieen nähtävä säröily on arviolta kohtalaisen pakkasrapautumisen

aiheuttamaa. Säröihin kiteytynyt ettringiitti voi arviolta paisuessaan

edelleen voimistaa rapautumista.

Huokostiloissa on ettringiittikiteytymiä ja paikoin myös

kalsiumhydroksidia. Näytteissä MA 05 ja 12 nähtiin umpeutuneita

huokosia

9410/OH/13

TUTKIMUSRAPORTTI

6 (6)

WSP Finland Oy

Laboratoriopalvelut

Heikkiläntie 7

00210 HELSINKI

Puhelin 0207 864 11


90220 OULU

Puhelin 0207 864 12

Y-tunnus 0875416-5

www.wspgroup.fi

Ma

ll:

Err

or!

U

nk

no

wn

d

oc

um

en

t p

rop

ert

y

na

me

. ve

r E

rro

r!

Un

kn

ow

n

do

cu

me

nt

pro

pe

rty

na

me

.

Näytteen MA 05 tiili on tasalaatuinen ja melko tiivis. Mikrorakenteen

perusteella tiilen pakkasenkestävyys on arviolta luokkaa indeksi 2 (VTT

julkaisu 1624, luokat indeksi 0-3). Tiilessä on nähtävissä yksittäinen

rapautumiseen viittaava särö tiilen alapinnalla.

WSP FINLAND OY

tekijä: tarkastaja:

Pirkko Kekäläinen Miika Värttö

tutkija, LuK tutkija, FM

9410/KLO/13

TUTKIMUSRAPORTTI

1 (1)

WSP Finland Oy

Laboratoriopalvelut


90220 OULU 16.05.2013

Puhelin 0207 864 12

Fax 0207 864 800

WSP Finland Oy

Laboratoriopalvelut

Heikkiläntie 7

00210 HELSINKI

Puhelin 0207 864 11


90220 OULU

Puhelin 0207 864 12

Y-tunnus 0875416-5

www.wspgroup.fi

Ma

ll:

Vir

he

. T

un

tem

ato

n

as

iak

irja

n

om

ina

isu

ud

en

n

imi.

ve

r V

irh

e.

Tu

nte

mato

n

as

iak

irja

n o

min

ais

uu

de

n n

imi.

A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Arttu Lehtonen

Satakunnankatu 23

33210 TAMPERE

testaus:

KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS kohde:

31 7718.1

tilaus- tai toimituspäivämäärä:

26.4.2013 (tilaus)

näytemateriaali:

betoni

näytetunnukset:

MA CL 01, MA CL 02, MA

CL 11, MA CL 12

näytteiden tyyppi:

porajauheita

analyysin ajankohta:

16.5.2013

Menetelmä Tilaajan toimittamien näytteiden kokonaiskloridipitoisuudet on määritetty

standardin SFS-EN 14629 Volhardin menetelmää soveltaen. Tulokset on

ilmoitettu betonin massasta. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä.

Tulokset

Näyte Näytteenottopaikka ja -

syvyys

Tutkitun

näytteen määrä

[g]

Cl—

[massa-%]

MA CL 01 julkisivu, tiililaatta 6,02 <0,01

MA CL 02 julkisivu, tiililaatta 5,76 0,01

MA CL 11 julkisivu, sileä 5,12 <0,01

MA CL 12 julkisivu, sileä 5,37 <0,01

Menetelmän määritysraja on 0,006 massa-% ja mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla)

± 0,004 massa-%. Tulokset on ilmoitettu 2 desimaalin tarkkuudella.

WSP FINLAND OY

Petri Perätalo

tutkija, laboratorioanalyytikko

9410/PCB, Pb/2013

TUTKIMUSRAPORTTI

1 (1)

WSP Finland Oy

Laboratoriopalvelut

Heikkiläntie 7

00210 HELSINKI 02.05.2013

Puh. 0207 864 12

Fax 0207 864 800

WSP Finland Oy

Laboratoriopalvelut

Heikkiläntie 7

00210 HELSINKI

Puhelin 0207 864 11


90220 OULU

Puhelin 0207 864 12

Y-tunnus 0875416-5

www.wspgroup.fi

A-insinöörit Suunnittelu Oy

Arttu Lehtonen

Satakunnankatu 23

33210 TAMPERE

PCB- JA LYIJYANALYYSI Kohde 31 7718.1

Menetelmät Tilaajan toimittamien materiaalinäytteiden PCB-analyysi on tehty GC-

MSD -menetelmällä. Menetelmä on sovellettu standardista ISO 18287.

Lyijypitoisuus on määritetty XRF-tekniikalla. Tulokset koskevat vain

tutkittuja näytteitä.

Tulokset

Näyte

nro

Materiaali/näytteenottopaikka PCB-

pitoisuus*

[mg/kg]

Lyijy-

pitoisuus

[mg/kg]

Sauma

2

julkisivu, tiililaatta < 12

16000

± 310 * Valtioneuvoston asetuksen n:o 214/2007 mukainen PCB-yhdisteiden summapitoisuus.

Toimenpiteet Näytteen Sauma 2 lyijypitoisuus ylittää ympäristöviranomaisten määritte-

lemän raja-arvon (lyijy 1500 mg/kg). Purku suoritetaan työterveysviran-

omaisten/ paikallisen ympäristökeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä ongelmajätteenä.

WSP FINLAND OY

Petri Perätalo

tutkija, laboratorioanalyytikko

31 7718.2 Maatullin ala-aste LIITE 8

1 (4)


A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779

TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778

E-mail: [email protected] Internet: www.a-insinoorit.fi

Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere

VALOKUVIA KOHTEESTA:

Kuva 1: Yleiskuva kohteesta Kuva 2: Toinen yleiskuva

Kuva 3: Halkeilua tiililaattapinnassa Kuva 4: Halkeilua elementin kulmassa

Kuva 5: Halkeamia tiililaattapinnassa, halkeamat

jatkuvat betonipinnalla Kuva 6: Verkkomaista halkeilua, saumassa ko-

koonpuristumaa, viittaavat pakkasrapau-tumaan

LIITE 8

2 (4)

© A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Maatullin ala-aste


Kuva 7: Verkkomaista halkeilua sauman lähei-

syydessä Kuva 8: Verkkomaista halkeilua sauman lähei-

syydessä, sauma irtoilee reunoilta

Kuva 9: Korroosiovaurio nurkkaelementissä, be-

tonia lohjennut Kuva 10: Sauman vieressä korroosiovaurio

Kuva 11: Korroosiovaurio vaakasauman lähei-

syydessä Kuva 12: Sokkeleissa on korroosiovaurioita

LIITE 8

3 (4)



Kuva 13: Sokkelissa korroosiovaurioita Kuva 14: Korroosiovaurioita ikkunasmyygissä

Kuva 15: Julkisivuilla on paikoitellen kalkkihär-

mettä, joka on merkki kosteusrasituk-sesta

Kuva 16: B-rakennuksen nurkkaelementeissä oli korroosiovaurioita

Kuva 17: B-rakennuksen ikkunat ovat heikossa

kunnossa Kuva 18: Kalkkihärmää seinässä ja kasvillisuutta

ja kosteusjälkiä sokkelissa, rakennus B

LIITE 8

4 (4)



Kuva 19: Päärakennuksen ikkunat pohjoispuolel-

la ovat jo melko iäkkäitä Kuva 20: Liikuntasalin ikkunat ovat ikäänsä näh-

den kohtalaisen hyvässä kunnossa

Documents

Kohde: Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste · 2014. 9. 25. · Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Kohde: Maatullin ala-aste Kimnaasinpolku