KIERTOTALOUDELLA MATERIAALITEHOKKUUTTA JA HYVÄÄ … · Tutkimuksessa selvisi, että tukikohtien jätehuollon, lajittelun, kierrättämi-sen ja hankintojen kehittäminen kiertotalouden

KIERTOTALOUDELLA MATERIAALITEHOKKUUTTA

JA HYVÄÄ JÄTEHUOLTOACase Stara Kyläsaari ja Tulppakuja

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö

Kestävän kehityksen koulutusohjelma

Forssa, kevät 2016

Kati Nurminen

TIIVISTELMÄ

FORSSAKestävän kehityksen koulutusohjelmaYmpäristösuunnittelija (AMK)

Tekijä Kati Nurminen Vuosi 2016

Työn nimi Kiertotaloudella materiaalitehokkuutta ja hyvää jätehuoltoa - Case Stara Kyläsaari ja Tulppakuja

TIIVISTELMÄ

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Helsingin kaupungin rakentamis-palvelu Staran kahden tukikohdan, Kyläsaaren ja Tulppakujan, jätehuoltoaja materiaalitehokkuutta. Työn tavoitteena oli löytää työntekijöiden avullakeinoja, joilla vaikuttaa tukikohtien korkeisiin jätekustannuksiin ja materi-aalihukkaan. Opinnäytetyön aiheen pystyi myös yhdistämään Staran ym-päristöpolitiikan, ympäristövastuun sekä Ekokompassin tavoitteisiin janiiden toteutumiseen.

Työn teoriaosuudessa käsitellään kiertotaloutta, eli hyvin suunniteltua ta-loutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen minimoi-daan. Kiertotalous pitää sisällään myös materiaalitehokkuuden, jolla onsuora yhteys kustannuksiin, kilpailukykyyn ja yhteiskuntavastuun toteut-tamiseen. Teoriaosuuden tavoitteena oli yhdistää kiertotalous Staran toi-mintaan siten, että kulkeminen alueellisesti kohti vihreämpiä, kestävämpiäja ympäristöystävällisempiä toimintatapoja ja markkinoita tulee mahdol-liseksi.

Tutkimus toteutettiin syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana case-tutkimuksena. Case-tutkimus on lähinnä kvalitatiivista tutkimusta, muttaerona on tutkimuksen monistrategisuus. Tiedonkeruumenetelminä olivattyöntekijöille laadittu kirjallinen kysely ja teemahaastattelut, dokumentaa-tio sekä tukikohdissa alkukartoituksen aikana tapahtunut osallistuva ha-vainnointi.

Tutkimuksessa selvisi, että tukikohtien jätehuollon, lajittelun, kierrättämi-sen ja hankintojen kehittäminen kiertotalouden keinoin mahdollistaa kus-tannussäästöt. Tuloksia on mahdollista hyödyntää läpi Staran organisaati-on, sillä samanlaiset toiminnot tuottavat yleensä samanlaisia ongelmiakaikissa yksiköissä ja tukikohdissa. Työstä on käytännön hyötyä toimeksi-antajalle, sillä se esittää konkreettisia ratkaisuehdotuksia jätehuollon pa-rantamiseksi, jätekustannusten alentamiseksi sekä materiaalitehokkuudenlisäämiseksi.

Avainsanat Kiertotalous, materiaalitehokkuus, jätehuolto, kustannustehokkuus

Sivut 48 s. + liitteet 6 s.

ABSTRACT

ForssaDegree Programme in Sustainable Development

Author Kati Nurminen Year 2016

Subject of Bachelor’s thesis Material efficiency and good waste management with the circular economy - Case Stara Kyläsaari and Tulppakuja

ABSTRACT

The aim of this study was to research waste management and material ef-ficiency in City of Helsinki´s construction service Stara´s two basesKyläsaari and Tulppakuja. The aim was to find ways to influence highwaste costs and material loss with the help of the employees. The study´stheme was also linkable with Stara´s environmental policy, environmentalperformance and the aims of EcoCompass, an environmental managementsystem.

The theoretical part in this study was chosen to be circular economy, i.e.well planned economy that minimizes material loss and waste production.Circular economy also contains material efficiency, which has a direct linkto costs, competitiveness and realization of social responsibility. The aimof the theoretical part was to connect circular economy to Stara´s activitiesso that moving regionally towards greener, sustainable and environmental-ly friendly activities and markets can become possible.

The research was carried out as a case-study during the autumn 2015 andspring 2016. The case-study is closer to the qualitative research approachbut the difference is that the case-study is multi-strategical. The methodsused were a survey, theme interviews, documentation and active observa-tion in both of the bases during the initial assessment.

The research showed that waste management, sorting, recycling and de-velopment of purchasing by taking advantage of circular economy makescost savings possible. Results can be used throughout the organization ofStara because the same kind of functions bring up the same kind of prob-lems in all units and bases. The study is useful for the client because itpresents concrete proposals to improve waste and increase material effi-ciency.

Keywords Circular economy, material efficiency, waste management, cost-efficiency

Pages 48 p. + appendices 6 p.

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ............................................................................................................ 1

2 KIERTOTALOUS ................................................................................................... 22.1 Kiertotalous käsitteenä ..................................................................................... 22.2 Kiertotalous julkisella sektorilla ....................................................................... 32.3 Kiertotalouden haasteet .................................................................................... 4

3 ORGANISAATIOESITTELY STARA .................................................................... 63.1 Staran ympäristövastuu .................................................................................... 73.2 Ekokompassi .................................................................................................... 73.3 Ekotukitoiminta................................................................................................ 8

4 TUTKIMUSONGELMAN KARTOITUS TUKIKOHDISSA .................................. 94.1 SAP-raportointi .............................................................................................. 104.2 Työmailla tapahtuva jätehuolto ...................................................................... 124.3 Tukikohtaselvitys Kyläsaari ........................................................................... 134.4 Tukikohtaselvitys Tulppakuja......................................................................... 15

5 LÄHESTYMISTAPA JA TIEDONKERUUMENETELMÄT ................................ 16

6 KIRJALLISEN KYSELYN LAADINTA JA TOTEUTUS..................................... 186.1 Kyläsaari ........................................................................................................ 19

6.1.1 Elinkaaren pidentäminen ja arvon säilyttäminen.................................. 206.1.2 Materiaalitehokkuus ............................................................................ 216.1.3 Jätemäärät ja -maksut .......................................................................... 216.1.4 Lajittelu ja kierrätys ............................................................................ 226.1.5 Kiertotalouden mahdollisuudet ........................................................... 23

6.2 Tulppakuja ..................................................................................................... 246.2.1 Elinkaaren pidentäminen ja arvon säilyttäminen.................................. 256.2.2 Materiaalitehokkuus ............................................................................ 266.2.3 Jätemäärät ja -maksut .......................................................................... 276.2.4 Lajittelu ja kierrätys ............................................................................ 286.2.5 Kiertotalouden mahdollisuudet ........................................................... 29

7 TEEMAHAASTATTELUJEN TOTEUTUS .......................................................... 30

7.1 Elinkaaren pidentäminen ja arvon säilyttäminen ............................................. 317.2 Materiaalitehokkuus ....................................................................................... 327.3 Jätemäärät ja -maksut ..................................................................................... 327.4 Lajittelu ja kierrätys ....................................................................................... 337.5 Kiertotalouden mahdollisuudet ....................................................................... 347.6 Kyläsaari 18.11.2015...................................................................................... 347.7 Kyläsaari 26.2.2016 ....................................................................................... 357.8 Kulosaari 2.3.2016 ......................................................................................... 37

8 RELIABILITEETTI JA VALIDIUS ...................................................................... 39

9 YHTEENVETO JA POHDINTA ........................................................................... 40

LÄHTEET .................................................................................................................. 45

Liite 1 Kiertotalous-kyselylomakeLiite 2 Teemahaastattelun runko

Kiertotaloudella materiaalitehokkuutta ja hyvää jätehuoltoa

1

1 JOHDANTO

Opinnäytetyöni aiheena tutkin oman työnantajani, Helsingin kaupunginStaran, tukikohtien jätehuoltoa ja sen toimivuutta, jätteisiin kuluvaa raha-määrää vuodessa ja sitä, miten me työntekijät voimme asiaan omalta osal-tamme vaikuttaa. Tarkoituksena on pohtia erityisesti sitä, miten eri tavallaja toisin tekemällä jätekustannukset muuttuvat ja säästöt konkretisoituvat.Opinnäytetyön ajatuksena on siten tutkia ja pohtia Staran työntekijöidenarkiymmärryksen ja tiedon hyödyntämistä ympäristöasioissa ja vertaillasen kautta kustannusnäkemystä, kustannustehokkuutta ja kustannushyötyä.Työntekijöiden kokemuksella ja ympäristötietämyksellä haetaan vastaustatutkimusongelmaan eli korkeisiin jätekustannuksiin ja materiaalihukkaantukikohdissa. Ratkaisun löytyminen tutkimusongelmaan auttaa organisaa-tiota ymmärtämään, kuinka tärkeää kestävä kehitys tukikohdissa ja kokoviraston toiminnassa on. Opinnäytetyön aiheen pystyy myös yhdistämäänStaran ympäristöpolitiikan, ympäristövastuun sekä Ekokompassin tavoit-teisiin ja niiden toteutumiseen.

Opinnäytetyön teoreettiseksi viitekehykseksi valitsen kiertotalouden, elihyvin suunnitellun talouden, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteensyntyminen minimoidaan. Kiertotalous pitää sisällään myös materiaalite-hokkuuden, jolla on suora yhteys kustannuksiin, kilpailukykyyn ja yhteis-kuntavastuun toteuttamiseen. Materiaalien tehokas hyödyntäminen on jär-kevää niin taloudellisesti kuin ympäristön ja ilmastonkin kannalta. (Arpo-nen, Granskog, Pantsar-Kallio, Stuchtey, Törmänen & Vanthournout2014, 4–5.) Hyötynä Staralle kiertotalousmalliin siirtymisestä ovat muunmuassa kustannussäästöt hankinnoissa, tuotannoissa ja jätemaksuissa sekäpäästöjen ja päästöriskien väheneminen. Kiertotalous kohottaa merkittä-västi myös viraston markkina-arvoa ja parantaa ympäristöimagoa.

Liiketoimintaa harjoittaessaan organisaatioiden on ajateltava sekä talou-dellisia, ympäristöllisiä että sosiaalisia vaikutuksia. Usein vain taloudelli-nen tavoite kytketään toimintastrategiaan ja sosiaaliset sekä ympäristövai-kutukset jätetään erillisohjelmien varaan. Opinnäytetyöni ajatuksena onpohtia ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten merkitystä hyvän taloudelli-sen tuloksen tekemiseen siten, että niiden kaikkien on oltava kunnossa.Työntekijöiden epäkohtien esiin nostamisen ja parannusehdotusten avullaStaralle on myöhemmin mahdollista tehdä materiaalitehokkuuden ja hy-vän jätehuollon tietopaketti. Taloudellisten vaikutusten ohella kestävä ym-päristöstä huolehtiminen tulee siten luontevaksi osaksi jokaisen staralaisentoimintakulttuuria.

Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmäksi valitsen henkilöstölle jaettavan kir-jallisen kyselyn sekä teemahaastattelut, jotka mahdollistavat näkemystenja ideoiden saamisen kattavammin kaikilta. Tutkimuskohteiksi valitsenkaksi Staran tukikohtaa, Kyläsaaren ja Tulppakujan, joissa on hoito- jakunnossapitotuotannon sekä rakentamisen ja tuotannon tuen toimintoja.Ennen kyselyä ja haastatteluja tukikohtiin tehdään alkukartoitus.


2

2 KIERTOTALOUS

Kiertotalous on vielä monelle uusi käsite, joka tarkoittaa siirtymistä line-aarisesta ”ota, valmista, kuluta ja hävitä”-kertakäyttötaloudesta kestäväm-pään ja energia- sekä resurssitehokkaampaan malliin, joka jollakin tavallakoskettaa kaikkia julkisen sekä yksityisen sektorin organisaatioita ja yri-tyksiä toimialasta riippumatta (Ellen MacArthur Foundation 2015).

2.1 Kiertotalous käsitteenä

Kiertotaloudessa tavoitteena on biologisten materiaalien ja teknisten, eliihmisen luomien materiaalien, huolellinen erottaminen toisistaan. Biologi-set ravinteet pyritään palauttamaan käytön jälkeen ravintoketjuun turvalli-sesti ja kasvattamaan näin luonnon pääomaa, kun taas tekniset materiaalitpyritään pitämään kierrossa korkealaatuisina mahdollisimman pitkään il-man, että ne saastuttavat planeettaamme ja ilmakehää. (Ellen MacArthurFoundation 2013, 22.) Kiertotalousajattelun perustana on poistaa jäte jotuotetta tai palvelua suunniteltaessa, pidentää tuotteen tai palvelun elin-kaarta muunneltavuuden kautta, tukeutua uusiutuvaan energiaan, ajatella”systeemien”, menetelmien, kaikkia osasia kokonaisuutena sekä ymmär-tää, että jäte on ruokaa (Arponen ym. 2014, 2).

Kiertotalous ei tarkoita pelkästään tavaroiden, materiaalien, komponent-tien ja niissä olevan arvon tehokasta käyttämistä ja kierrättämistä, vaan seon täysin uusi tapa ajatella, suunnitella ja toimia. Tarkoituksena on, että jä-tettä tai hävikkiä ei enää synny ollenkaan, ja ylijäämämateriaalit ovat käyt-tökelpoista raaka-ainetta seuraaville toimijoille kierrossa. (Pantsar-Kallio2014, 1.) Näin ollen esimerkiksi tuotteen valmistukseen kulutetut resurssitsäilyvät talousjärjestelmässä senkin jälkeen, kun alkuperäinen tuote on tul-lut elinkaarensa päähän (Heikkinen 2015). Kun näitä raaka-aineita pysty-tään käyttämään hallitusti hyödyksi yhä uudestaan ja uusia innovaatioita japalveluja saadaan sen kautta syntymään, saavutetaan myös huomattavaalisäarvoa (Arponen ym. 2014, 4–5).

Kiertotalouden tavoitteena on kokonaisvaltainen, kestävän kehityksenmukainen toiminta, joka tukee vahvasti elinkaariajattelua sekä kestävääluonnonvarojen käyttöä. Maapallon rajat tulevat pian vastaan, joten glo-baalisti kestäviä ratkaisuja on löydettävä nopeasti. Ekologisen ja ympäris-tönsuojelullisen näkökannan lisäksi kiertotalous antaa huomattavia talou-dellisia mahdollisuuksia, kun uusia työpaikkoja ja palveluja sen myötäsyntyy. (Pihlas 2015.) Kiertotaloudessa jätettä ei pidetä ongelmana vaanmahdollisuutena. Resursseja, materiaaleja ja niiden sivuvirtoja voidaanmuun muassa uudelleen käyttää, jakaa, kierrättää, vuokrata, lainata, korja-ta, tuunata ja luoda niille näin lisäarvoa. Kiertotalous on ruohonjuuritasontoimintaa, jossa palataan perusasioiden äärelle. (SITA Suomi Oy n.d.)

Euroopan komissio hyväksyi viime joulukuussa kestävää kasvua tukevankiertotalouspaketin, jossa ehdotetut toimet auttavat kasvattamaan kierräty-sastetta ja uudelleenkäyttöä sekä sulkemaan kierron, joka pitää sisällääntuotteiden koko elinkaaren kehdosta hautaan. Pyrkimyksenä on maksimoi-da hyöty ja käyttö kaikista raaka-aineista, tuotteista ja jätteistä, edistää


3

energian säästöä ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Komission kes-tävästä kehityksestä vastaava ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Tim-mermans totesi julkaisutilaisuudessa seuraavasti. ”Meidän on säilytettäväarvokkaat resurssit ja hyödynnettävä kaikilta osin niihin sisältyvää talou-dellista arvoa. Kiertotaloudessa on kyse jätteen vähentämisestä ja ympäris-tön suojelusta mutta myös perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, mitentaloutemme toimii”. (Euroopan komissio 2015.)

2.2 Kiertotalous julkisella sektorilla

Poliittiset linjaukset ovat äärimmäisen tärkeässä osassa, kun pyritään luo-maan markkinoita kiertotalouden kasvulle (Lacy & Rutqvist 2015, 169).Julkinen sektori, eli valtio, kunnat ja kaupungit, ovat erityisasemassa näyt-täessään mallia, miten kulkea alueellisesti kohti vihreämpiä, kestävämpiäja ympäristöystävällisempiä toimintatapoja ja markkinoita. Sääntelynmuokkaaminen suosimaan kiertotalousmallia, kestävien julkisten hankin-tojen edistäminen, materiaali- ja energiatehokkuuden sekä materiaalienkierrätyksen ja uusiokäytön lisääminen sekä kouluttaminen ja kouluttau-tuminen ovat eräitä näistä keinoista. (Arponen ym. 2014, 67–68; Ympäris-töteollisuus ja -palvelut YTP ry 2015, 4–5, 12–13.)

Euroopan komission viime vuonna julkaisemassa työohjelmassa, Com-mission Work Programme 2016 - No time for business as usual, painote-taan kiertotalouden tärkeyttä kestävyyden varmistamiseksi tulevaisuudes-sa. Komission tavoitteena on tämän uuden lähestymistavan avulla taatahyvä talouskasvu sekä sosiaalinen ja ekologinen kestävä kehitys Euroo-passa vuodelle 2020 määrätyn aikarajan jälkeenkin. (European Commissi-on 2015, 5.) Vuonna 2010 Euroopan komissiossa julkaistiin älykkään, kes-tävän ja osallistavan kasvun strategia, jossa Euroopan unionille ehdotettiinviittä mittavaa tavoitetta, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.Yksi näistä tavoitteista on kestävä kasvu, jonka avulla pyritään edistämäänresurssitehokkaampaa, vihreämpää ja kilpailukykyisempää taloutta. (Eu-roopan komissio 2010, 3, 15–17.) Tämä vuonna 2010 laadittu strategia se-kä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet yhdistettynä viime vuoden uuteentyöohjelmaan, tukevat nyt valtioita jättämään lineaaritalouden taakseen(European Commission 2015, 5).

Suomen Kuntaliitto ry otti kantaa komission työohjelmaan ja siinä olevaankiertotalouspakettiin toteamalla, että se on kuntien näkökulmasta yksi kes-keisimmistä aloitteista ohjelmassa. Kiertotalous on olennainen osa kuntienvastuulla olevaa jätehuoltoa, jätteen synnyn ehkäisyä, maankäyttöä, raken-tamista, vesihuoltoa, energiantuotantoa, mutta myös yhteistyön avaamistaeri yritysten ja toimijoiden kesken. Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Kos-kinen kannattaa oletusarvoisesti kiertotalouden edistämistä ja kehittämistäkunnissa, kunhan toimia esimerkiksi kierrättämisen parantamiseksi tuetaanvapaaehtoisuuden periaatetta noudattamalla. Tiukat sääntelyt eivät Koski-sen mukaan saa rajoittaa ja hankaloittaa toimintaa kunnissa. (SuomenKuntaliitto ry 2015a; Suomen Kuntaliitto ry 2015b.)

Viime marraskuussa kiertotalous oli esillä Helsingissä Kuntaliiton eri sek-torien asiantuntijoiden ja Euroopan parlamentin jäsenen Sirpa Pietikäisen


4

tapaamisessa. Pietikäinen totesi puheessaan kannustavansa kuntia vahvastikohti kiertotaloutta. ”Kunnan jokainen virkamies ja luottamushenkilö voiomalta osaltaan työssään huomioida materiaalien käyttöä, suosia uudel-leenkäyttöä ja kierrätettävyyttä sekä harkita tavaroiden yhteiskäyttöä taileasingia ostamisen sijaan, mikä on kiertotaloutta parhaimmillaan. Myösjulkisilla hankinnoilla on suuri merkitys hyvien käytäntöjen edistäjänä”.(Suomen Kuntaliitto ry 2015b.)

Ilmaston muuttuessa, luonnonvarojen ehtyessä ja väestönkasvun lisäänty-essä julkisen sektorin täytyy käyttää resurssejaan viisaasti. Suomen itse-näisyyden juhlarahasto Sitra ja Jyväskylän kaupunki aloittivat vuonna2013 Kohti resurssiviisautta -hankkeen, jonka toimintamalli laajeni Fisu-verkostona vuonna 2015 Forssaan, Lappeenrantaan ja Turkuun. Keskeinenverkoston toiminta-ajatus on luoda alueellisesti kestävä sekä menestyvä ta-louskasvu resurssiviisaiden toimien avulla. Tiivis yhteistyö luo mahdolli-suuden pyrkiä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ja parantaa täten ympäris-tön tilaa kaupungeissa. (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra 2015.)

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on ollut veturina myös vuonna2014 aloitetussa SmartClean-projektissa, jonka tarkoituksena on luoda uu-sia toimintatapoja älykkäille ja ekologisille ratkaisuille pääkaupunkiseu-dulle. Painopiste keskittyy liikenteeseen ja liikkumiseen, energiaan, raken-tamiseen sekä vesi-, jäte- ja kuluttajien cleantech-ratkaisuihin. Painopiste-alueiden teemana läpi koko projektin kulkevat digitaalisuus ja kiertota-lous. Projektissa mukana tällä hetkellä olevien yli 300 toimijan tavoitteenaon nostaa pääkaupunkiseutu kansainvälisesti johtavien cleantech -mallialueiden ryhmään vuoteen 2021 mennessä. (Pantsar & Kähö 2016.)

2.3 Kiertotalouden haasteet

Kiertotalous on houkutteleva ja mahdollisuuksia täynnä oleva toimintatapaniin julkisella kuin yksityisellä sektorillakin. Ilman ongelmia ei kiertota-lousmallin omaksuminen ole kuitenkaan tapahtunut ja muutoksen edistä-misen esteenä onkin vielä monta mutkaa. Päästäkseen todelliseen vauhtiin,kiertotalous vaatii niin poliittisia linjauksia, teknologista kehitystä, inves-tointihalukkuutta kuin kuluttajiin liittyviä asenteellisia muutoksiakin. (La-cy & Rutqvist 2015, 168.)

Peter Lacy ja Jakob Rutqvist toteavat kirjassaan “Waste to wealth”, ettämuutoksen esteinä ovat muun muassa kierrätysmateriaalien vaihteleva laa-tu, tuotesuunnittelusta puuttuva kiertoajattelu, vanhat lineaariset tavat mi-tata ja kasvattaa talouskasvua, kertakäyttötavaroiden arvoketjuun nojau-tuminen, rajalliset työkalut jäljittää ja valvoa tuotteita läpi arvoketjun sekähyvä teknisen infrastruktuurin puute, jonka avulla on mahdollista tehok-kaasti ottaa uudelleenkäyttöön markkinoilla olevia resursseja. Lacy jaRutqvist toteavat kokemuksiinsa vedoten, että liiketaloudessa ollaan jo tä-nä päivänä valmiita muutokseen, mutta kuluttajat, investoijat ja päättäjäteivät anna tarpeeksi vahvoja signaaleja markkinoille, jotta siihen päästäi-siin nopeammassa tahdissa. (Lacy & Rutqvist 2015, 168.)


5

Nykyiset sääntelyt antavat edelleen lineaaritaloudelle epäoikeudenmukais-ta etua kiertotalouteen nähden. Työn verotus on muun muassa kovempaakuin neitseellisten luonnonvarojen käytön verotus. Tämä johtaa yrityksissäsiihen, että on taloudellisesti kannattavampaa lisätä uusien resurssien käyt-töä, kuin saada tuottavuutta jo käytössä olevista resursseista. Poliittiset lin-jaukset ovat siis elintärkeässä roolissa kiertotalouden kasvun paranta-miseksi. Taloudellisten ohjauskeinojen avulla yritykset saadaan priorisoi-maan resurssiensa käyttöä, sääntelyllä vähentämään jätteen muodostumis-ta ja hyvällä teknisellä infrastruktuurilla parantamaan resurssivirtojen kier-toa. Tuottajavastuu, jäteverotus ja ympäristömerkinnät ovat näistä linjauk-sista jo tunnetuimpia. (Lacy & Rutqvist 2015, 169, 175.)

Entinen ympäristöministeri vuosina 2014–2015, Sanni Grahn-Laasonen,otti kantaa poliittisiin linjauksiin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sit-ran vuonna 2015 järjestämässä tilaisuudessa Helsingin Kaapelitehtaalla.Grahn-Laasonen totesi puheessaan, että erityisesti tuotelain-, hankintalain-, maankäyttö- ja rakennuslain- sekä ympäristölainsäädännön kehittäminenon tarpeen kiertotalouden edistämiseksi. Lainsäädännön lisäksi tarvitaanverouudistuksia, joista tärkeimpänä on siirtyä yhä enemmän työn verotuk-sesta ympäristölle haitallisten toimintojen verottamiseen. (Grahn-Laasonen 2015.)

Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija Jouni Lind totesi puolestaan Visio-verkkolehdessä viime vuonna julkaistussa artikkelissaan, ettei uutta kan-sallista lainsäädäntöä tarvita vaan toimijat tulee sitouttaa, tietopohjaa pa-rantaa ja esteitä purkaa kiertotalouden tieltä. Porkkana on Lindin mukaanparempi kuin keppi ja markkinoiden kysyntä parempi kuin säädöspakko.Euroopan unionin lainsäädäntö määrittelee materiaalin nyt liian helpostijätteeksi ja sen vuoksi jätteen hyödyntäminen raaka-aineena on äärettömänvaikeaa. EU:n kemikaali- ja jätelainsäädäntö ei myöskään tue kiertotalou-den näkökulmaa ja ainekierrot kohdennetaan tällä hetkellä yleiskattavastiriskianalyysien sijaan. Lind toivoo muun muassa maarakentamiseen liitty-vien asetusten uudistusten edesauttavan eri toimialojen sivuvirtojen ja jäte-erien hyötykäyttöä ja julkista kysyntää asettamalla ne jatkossa etusijalleniin rakentamisessa, maanparantamisessa kuin kaavoituksessakin. (Lind2015.)

Kiertotalouden suurimpia haasteita on sen perustuminen markkinalähtöi-syyteen. Kuluttajina ja tavallisina kansalaisina olemme avainosassa, kunpohdimme muun muassa tekemiämme ostopäätöksiä ja niiden tuottamiaympäristövaikutuksia. Onko meillä tarpeeksi halua ja ymmärrystä yhdistäämarkkinalähtöisyys ympäristötietouteen? Mitkä ovat asenteemme ja arvo-pohjamme esimerkiksi kierrätystä kohtaan? (SitraFund 2015.)

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Anni Huhtala totesiSuomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran vuonna 2015 Helsingissä järjes-tämässä Kiertotalouden mahdollisuudet ja haasteet käytännössä -paneelikeskustelussa, että perimmäinen ongelma on markkinataloudenhintajärjestelmä. Kansalaisina ja kuluttajina olemme kyllä huolestuneitaluonnonvarojen liikakäytöstä ja niiden ympäristövaikutuksista, mutta neeivät totutusti kuulu markkinatalouden hintajärjestelmän piiriin. Emme siis


6

voi nähdä tuotteen tai palvelun hinnasta, onko se ympäristövaikutuksiltaankallis vai halpa tai millaisia ympäristöhaittoja se luonnossa aiheuttaa.Kiertotalouden edistäminen on siis myös moraalinen kysymys. ”Olenkovalmis luopumaan tästä tuotteesta ympäristön hyväksi?” (SitraFund 2015.)

3 ORGANISAATIOESITTELY STARA

Stara, Stadin rakentajat, on Helsingin kaupungin oma palveluntuottaja, vi-rasto, joka rakentaa ja hoitaa katuja, puistoja, toreja ja aukioita, korjaa ra-kennuksia, hoitaa luonnonmukaisia alueita, kuten niittyjä ja metsiä, sekätuottaa logistiikan ja teknisen alan palveluja. Staran asiakkaita ovat pää-asiassa Helsingin kaupungin muut virastot ja laitokset, suurimpina näistäHKR Katu- ja puisto-osasto sekä Tilakeskus. Palveluntuottajana Stara onollut osa Helsingin historiaa jo vuonna 1878 perustetun rakennuskonttorinajoista alkaen. Rakennuskonttorin nimi vaihtui myöhemmin Helsinginkaupungin Rakennusvirastoksi, joka vuonna 2009 erotettiin erillisiksi tuot-taja- ja tilaajaorganisaatioiksi. (Helsingin kaupunki Stara 2014; Helsinginkaupunki Stara 2015a.)

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti tilaaja-tuottajamalliin siirtymisenvuoksi perustaa vuonna 2008 Rakennusviraston rinnalle Helsingin kau-pungin rakentamispalvelu- nimisen nettobudjetoidun yksikön, joka aloittitoimintansa vuoden 2009 alusta. Rakennusvirastosta rakentamispalveluunsiirtyivät tuolloin HKR-Tekniikan sekä HKR-Ympäristötuotannon kokotoiminta henkilöstöineen, lukuun ottamatta ajoneuvojen siirtoyksikköä.(Helsingin kaupunki Rakennusvirasto 2009, 2.)

Tilaaja-tuottajamallissa julkiset palvelut ovat organisoitu siten, että tilaaja-ja tuottajaportaat ovat erotettu toisistaan ja toimintaa ohjataan sopimustenkautta (Suomen Kuntaliitto ry, n.d.). Rakennusvirasto jäi tilaajan ominai-suudessa yleisten alueiden lautakunnan ohjaukseen ja valvontaan, kun ra-kentamispalvelu puolestaan siirtyi tuottajana teknisen palvelun lautakun-nan alaisuuteen (Helsingin kaupunki Rakennusvirasto 2015, Helsinginkaupunki Stara 2015b). Helsingin kaupungin rakentamispalvelun nimimuutettiin vuonna 2010 Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staraksi.

Teknisen palvelun lautakunta, joka Staran toimintaa ohjaa ja valvoo, onluottamuselin, jonka Helsingin kaupunginvaltuusto valitsee aina nelivuo-tiskaudeksi. Teknisen palvelun lautakunta ja sen alaisuudessa toimivat vi-rastot kuuluvat hallinnollisesti kaupungin rakennus- ja ympäristötoimeen,josta vastaa tällä hetkellä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. (Helsinginkaupunki Stara 2015c.)

Stara tuottaa palvelut viidessä tuotantoyksikössä, Kaupunkitekniikan ra-kentamisessa, Kaupunkitekniikan ylläpidossa, Rakennustekniikassa, Ym-päristönhoidossa, Logistiikassa ja Hallinnossa. Starassa oli vuoden 2014lopussa 1496 työntekijää, joista vakinaisten osuus oli 90 prosenttia. Toimi-tusjohtajana on vuodesta 2011 toiminut Timo Martiskainen ja pääkonttorisijaitsee Helsingin Ilmalassa. (Helsingin kaupunki Stara 2015b, Helsinginkaupunki Stara 2015d.)


7

3.1 Staran ympäristövastuu

Näkyvänä toimijana Staralla on suuri vaikutus niin asukkaiden, asiakkai-den kuin kaupunkiympäristönkin hyvinvointiin. Vastuullisena palvelun-tuottajana Stara onkin sitoutunut ympäristötalkoisiin muun muassa omallaympäristöohjelmallaan, ympäristöjärjestelmällään ja ympäristöpolitiikal-laan. (Helsingin kaupunki Stara 2015f.) Ympäristöpolitiikan tavoitteetvuosille 2013–2020 nostavat esiin kahdeksan kohtaa; ilmastonsuojelun,ilmansuojelun, vesiensuojelun, luonnon ja maaperän suojelun, hankinnat,jätteet ja materiaalitehokkuuden, ympäristötietoisuuden ja ympäristövas-tuullisuuden sekä ympäristöjohtamisen. Tavoitteena on muun muassa luo-pua kokonaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä vuoteen 2030 mennessäsekä huomioida hankinnoissa ympäristökriteerit sata prosenttisesti vuoteen2020 mennessä. (Helsingin kaupunki Stara 2013.)

Ympäristövastuuta edistääkseen Stara on luonut viisi askelmaa kohti vih-reämpää ja ympäristöystävällisempää Helsinkiä:

1. Vähemmän hiilidioksidipäästöjä, enemmän energiatehokkuutta2. Puhdasta hengitysilmaa3. Jätteestä raaka-aineeksi4. Jämämaat hyötykäyttöön5. Vihreä lievittää stressiä

Askeleiden avulla tavoitellaan sekä pienempiä että suurempia hyödyllisiätekoja ympäristön ja kaupunkilaisten hyväksi. Käyttöön on jo otettu muunmuassa ennakoivan ajotavan koulutukset, tukikohtien energiatehokkuus-kampanjat, katupölyn torjunta sekä materiaalien uusio- ja hyötykäyttö. Vi-heralueiden ja metsien elinvoimainen kasvillisuus toimii tärkeänä hiili-nieluna kaupunkialueilla sitomalla itseensä ilman hiilidioksidia. Samallavihreä lievittää asukkaiden stressiä, parantaa kaupungin esteettisyyttä jaluo asukasviihtyvyyttä. (Helsingin kaupunki Stara 2015e.)

3.2 Ekokompassi

Stara aloitti johdon hyväksymänä Ekokompassin rakentamisen vuonna2013, jolloin myös viraston ympäristöohjelma ja ympäristöpolitiikka hy-väksyttiin. Auditointi tehtiin Inspectan suorittamana huhtikuussa 2014,jolloin kohteina olivat Ilmalan pääkonttori, Tulppakujan ja Itäreimarintientukikohdat sekä Haltialan tila. Auditoinnissa käytiin läpi Staran ympäris-töohjelmassa vuosille 2013–2016 kehittämiskohteiksi valittujen osa-alueiden vaatimat toimenpiteet ja dokumentit sekä kriteerien toteutuminen.Auditoinnin tuloksena havaittiin kaksi poikkeamaa tukikohdissa, joidenkorjaamisen jälkeen Stara sai käyttöönsä kesäkuussa 2014 Ekokompassi-sertifikaatin ensimmäisten kaupungin virastojen joukossa. Ensi vuonna al-kaa Ekokompassin uusi kolmivuotiskausi toimenpiteineen ja tavoitteineen,joita Stara kokoaa parhaillaan. (Stara Helmi 2015.)

Ekokompassi on pk-yrityksille suunnattu kevennetty ympäristöasioidenhallintaan tarkoitettu työkalu. Järjestelmää hallinnoi Helsingin seudunympäristöpalvelut HSY:n asiantuntijaorganisaatio, Ilmastoinfo. Ekokom-


8

passin avulla yritykset ja organisaatiot pystyvät hallitsemaan kokonaisval-taisesti ympäristöasioita, korjaamaan havaittuja epäkohtia, seuraamaan tu-loksia sekä parantamaan ekotehokkuuttaan. Auditoinnin suorittaa ulko-puolinen taho ja hyväksytystä läpäisystä annetaan Ekokompassi-todistus.Todistuksen voimassaolo edellyttää yrityksiltä ja organisaatioilta Eko-kompassi-kriteerien noudattamista, vuosittaista ympäristötoimien seuran-taraportointia sekä ympäristöohjelman vuosittaista päivittämistä. Ekokom-passi-järjestelmä auditoidaan joka kolmen vuoden välein. (HSY Ilmastoin-fo 2014, 3–4; Helsingin kaupunki Stara 2015f.)

Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä pitää sisällään kymmenen kriteeriä,joista Staralle tärkeimpiä olivat seuraavat:

1. Stara laatii ympäristöpolitiikan vuoteen 2020 asti.2. Stara laatii ympäristöohjelman vuosille 2013–2016.3. Stara laatii jätehuoltosuunnitelman.4. Stara laatii kemikaaleista ja vaarallisista jätteistä ajankohtaiset listat ja

huolehtii niiden turvallisesta varastoinnista.

Näiden neljän kriteerin sekä ympäristölainsäädännön avulla Stara pystyyohjaamaan ja johtamaan paremmin omaa ympäristöasioidensa hallintaa.Ekokompassin hyötynä Staralle ovat erityisesti taloudelliset säästöt ympä-ristöntilan parantuessa, liiketoiminnan tehostuminen ja kilpailukyvyn pa-rantaminen sekä kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja ympäristötietoisuuden li-sääntyminen. (Stara Helmi 2015.)

3.3 Ekotukitoiminta

Helsingin kaupungilla aloitettiin vuonna 2006 toiminta, jonka tarkoitukse-na on edistää ympäristöasioiden toteuttamista ja kehittämistä työpaikoilla.Ekotukitoiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön ympäristötietoisuuttaja -vastuullisuutta ja ottaa kaikessa kaupungin toiminnassa ympäris-tönäkökulma huomioon. Tämä tarkoittaa käytännössä työpaikoilla tapah-tuvaa ekotehokkuuden lisäämistä ja ympäristöasenteiden muokkaamistaympäristöystävällisempään ja kestävämpään suuntaan. (Helsingin kaupun-ki 2015.)

Ekotukitoiminnasta vastaavat työyhteisöihin nimettävät ja koulutettavatekotukihenkilöt. Helsingin kaupungin ympäristökeskus koordinoi virasto-jen ekotukitoimintaa ja järjestää myös tarvittavat koulutukset. Ekotuki-henkilö toimii oman työnsä ohessa ja koulutukseen voivat hakeutua kaikkityöpaikan ympäristöasioista kiinnostuneet. Ekotukihenkilö ohjaa, neuvoo,kannustaa, motivoi ja sitouttaa työyhteisönsä jäseniä muun muassa jätteensynnyn ehkäisyyn, oikeaan lajitteluun, energian säästämiseen ja paperin-kulutuksen vähentämiseen. Tällä hetkellä Starassa on yhteensä 49 ekotu-kihenkilöä, eli vähintään yksi joka tukikohdassa. Ekotukitoimintaa kehite-tään jatkuvasti ja yhteisiä tapaamisia pyritään järjestämään pari kolme ker-taa vuodessa. Ekotukitoiminnalla on takanaan Staran johdon vahva tuki jase onkin yksi tärkeimmistä osa-alueista viraston ympäristöjohtamisessa.(Stara Helmi 2014.)


9

4 TUTKIMUSONGELMAN KARTOITUS TUKIKOHDISSA

Alkutilanteen kartoitus tehtiin Kyläsaaren ja Tulppakujan tukikohdissakevään ja kesän 2015 aikana. Kartoituksen tavoitteena oli saada selkeäkuva kahden tutkimuksen kohteeksi valitun tukikohdan jätehuollon nyky-tilasta, jätekatujen toimivuudesta, jätteisiin kuluneista summista vuosita-solla ja jätehuollon käytännön ongelmista. Kartoituksen piiriin otettiinyleisellä tasolla myös työmaiden jätehuolto, työmailta jäljelle jääneet ma-teriaalit, niiden lajittelu, kierrätys sekä varastointi myöhempää käyttöävarten sekä varastotiloissa tapahtuva toiminta ja mahdollinen materiaali-hukka. Tutkimusongelma, eli tukikohtien korkeat jätekustannukset, oli jomääritelty, mutta aiheen tarkkaa rajaamista ei ollut vielä tässä vaiheessamietitty.

Alkukartoitus tehtiin sekä fyysisesti tukikohtien jätekatuihin ja varastoti-loihin tutustumalla että SAP-taloushallintotietojärjestelmästä saatuihinalustaviin raportteihin perehtymällä. Jalkautuminen tukikohtiin auttoi nä-kemään jätehuollon nykytilan sekä sen, miten materiaalitehokkuus tuki-kohdissa oikeasti toimii. SAP-taloushallintotietojärjestelmän raportit an-toivat puolestaan konkreettista tietoa siitä, mitä eri jätteitä tukikohdissavuosittain kertyy ja kuinka paljon rahaa jätehuoltoon vuositasolla kuluu.

Kyläsaaressa kartoitus yhdistettiin ympäristökatselmukseen, johon osallis-tuivat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Staran kiinteistö- ja suun-nitteluinsinööri, tukikohdan varastovastaava ja varastomies, kunnossapi-don esimies sekä opinnäytetyön tekijä ekotukihenkilönä. Katselmuksessatarkastettiin koko tukikohta-alue halli- ja varastotiloineen sekä käytiin läpiEkokompassi-ympäristöjärjestelmään ja ekotukitoimintaan liittyvät asiat.

Tulppakujalla kartoituksessa olivat mukana rakentamisen vastaava työn-johtaja sekä tukikohdan ekotukihenkilö. Vastaavan työnjohtajan ja ekotu-kihenkilön kanssa käytiin läpi tukikohdan tiloja ja tutustuttiin jätekaduntoimintaan. Yhdessä tutkittiin myös jätehuollon SAP-raportteja sekä tutus-tuttiin Tulppakujalle aiemmin talvella laadittuun ympäristökatselmukseensekä ekotukitoimintaan.

SAP-raportointiin perehtyminen tapahtui Staran pääkonttorilla Ilmalassa,jossa viraston taloushallinnon ammattilainen auttoi niiden tulkitsemisessa.SAP-raporteista suodatettiin esiin saatavissa olevia tietoja sekä jätehuol-losta että vaarallisista jätteistä sekä niihin kuluneista summista vuositasol-la. Raporttiin otettiin mukaan myös jäteveden osuus.

Alkukartoitusten jälkeen laadittiin tukikohdittain yhteenvedot, joista selvi-si tiivistetysti Kyläsaaren ja Tulppakujan jätehuollon ja materiaalitehok-kuuden nykytila. Yhteenvedot selvensivät niitä syitä, minkä takia jätehuol-lon ja materiaalitehokkuuden käytännöissä ja toiminnassa on tapahduttavamuutosta. Yhteenvedot auttoivat myös hahmottelemaan työntekijöille tar-koitetun kyselykaavakkeen kysymyksiä sekä tulevien haastatteluiden lin-jaa.


10

Kuva 1. Kyläsaaren jätekatua. (Kuva: Kati Nurminen)

4.1 SAP-raportointi

SAP-taloushallintotietojärjestelmä otettiin käyttöön Helsingin kaupunginRakennusvirastossa vuonna 2002, josta sovellus siirtyi myöhemmin myösStaran käyttämäksi työkaluksi. SAP-järjestelmä on kehitetty edistämääneri toimintojen, kuten talous- ja henkilöstöhallinnon, tuotannon ja myyn-nin hallintaa, seurantaa ja sitä kautta tehostamista. Staralla SAP-toiminnanohjausjärjestelmä sisältää sekä ulkoisen että sisäisen laskennan,palkanlaskennan, projektiseurannan ja raportoinnin.

Jätekustannuksia Starassa seurataan yksiköittäin, osastotasolla sekä yhdis-tämällä koko Staran luvut vuosittaiseen ympäristöraporttiin. Alun perintarkoituksena oli tähän opinnäytetyöhön liittää kustannusseuranta tukikoh-dittain. Tämä osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi, sillä kustannusten kir-jaamiseen ei Staralla ole yhtenäistä käytäntöä. Ympäristömenoja voidaankirjata ylös useammalla eri tavalla: kustannuspaikalle, jolloin kaikki kus-tannukset kohdistuvat ainoastaan omaan työyksikköön, tukikohdan kus-tannuksiin, jolloin tukikohdissa toimivat yksiköt jakavat kustannukset taisuoraan jonkun työmaan kustannuksiin. Osa ympäristömenoista, kutenpuistoista ja kaduilta kerättävä sekajäte, kirjataan taas suoraan Helsinginkaupungin Rakennusviraston Katu- ja puisto-osaston vuositilaukseen.Nämä moninaiset tavat kirjata kustannuksia, sekoittavat ympäristömeno-jen tarkkaa seurantaa ja hankaloittavat SAP-järjestelmän luotettavaa käyt-töä.

Kustannusten seuranta tukikohdittain on hankalaa erityisesti silloin, kunsaman tuotantoyksikön, kuten kunnossapito 2, toiminta on hajautettu kah-


11

teen eri tukikohtaan. Tällöin jätteiden lajittelu tapahtuu myös kahden eritukikohdan jätekaduilla, jolloin jätemääristä, saati kustannuksista, on vai-keaa pitää täysin ajan tasalla olevaa kirjaa. Jos jätteet viedään työmailtasuoraan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, kustannukset eivätmyöskään kirjaudu näkyviin tukikohdan, vaan tämän työmaan, kuluihin.Huomioitavaa kuitenkin on, että vuosittaiset jätekustannukset riippuvatpaljon töiden tilausmäärästä ja myös työmaiden eroista. Kaikki ei välttä-mättä aina ole Staran toiminnasta riippuvaa.

Koska raportointi tukikohdittain muodostui liian haastavaksi, päätettiin ti-laajan kanssa, että opinnäytetyöhön liitetään Staran ympäristöraportin lu-vut vuosilta 2014–2015. Tiedot ovat haettu ensin SAP-taloushallintojärjestelmästä, suodatettu jätejakeittain ja viety sen jälkeenExcel-taulukkolaskentaohjelmaan. Luvut pitävät sisällään sekä Kaupunki-tekniikan ylläpidon että rakentamisen tuotantoyksiköiden keräämät ja ku-luttamat jätejakeet ja niihin vuoden aikana kuluneet summat.

Vuonna 2014 Stara Kaupunkitekniikan ylläpidon sekä rakentamisen tuo-tantoyksiköt kuluttivat jätteisiin yhteensä 590 906 euroa (Taulukko 1).Vuodessa ympäristömenojen osuus kohosi lähes 90 000 eurolla (Taulukko2, s. 12). Eniten rahaa tukikohdissa kuluu luonnollisesti sekajätteeseen,mutta myös infrarakentamisesta syntyvät jätteet sekä jätevesimaksut ovathuomattavat.

Ympäristömenojen vuositason vertailu on tällä hetkellä suuntaa antavaa.Tukikohtien kustannusten seurannan ongelmallisuus on ollut Starassa tie-dossa ja tänä vuonna alkavatkin käytännön toimet tietojen keräämisen pa-rantamiseksi. Tämä vaatii paljon työtä, tiedottamista ja erityisesti käytän-töjen yhtenäistämistä jokaisessa yksikössä.

Taulukko 1. Staran ympäristömenot vuonna 2014

STARA KTY ja KTR ympäristömenot 2014 EUR

Vaaralliset jätteet 56 935Jätevesimaksut 131 944Sekajäte 185 138Rakennusjäte 63 910Puutarhajäte 12 263Puujäte (puhdas) 6 965Paperijäte 1 676Pahvijäte 609Energiajae 10 889Biojäte 25 919Betoni- ja tiilijäte 94 658

Summa 590 906


12

Taulukko 2. Staran ympäristömenot vuonna 2015

STARA KTY ja KTR ympäristömenot 2015 EUR

Vaaralliset jätteet 175 384Jätevesimaksut 55 454Sekajäte 161 983Rakennusjäte 64 635Puutarhajäte 3 232Puujäte (puhdas) 6 946Paperijäte 2 269Pahvijäte 1 461Energiajae 8 896Biojäte 25 970Betoni- ja tiilijäte 170 608

Summa 676 838

4.2 Työmailla tapahtuva jätehuolto

Työmaiden jätteiden käsittelyyn ja lajitteluun ei ole olemassa Kaupunki-tekniikan ylläpidossa tai Kaupunkitekniikan rakentamisessa yhtä yhtenäis-tä mallia. Tämä tuli esiin keskusteluissa asiaan liittyen sekä Kyläsaaressaettä Tulppakujalla toimivien esimiesten ja varastomiesten kanssa. Jäte-huolto tapahtuu pitkälti yksikkö- ja esimieskohtaisesti, mutta tämä ei tar-koita sitä, ettei jätelain hierarkiaa tai kierrätysohjeita noudatettaisi ollen-kaan. Ensisijaisesti pyritään aina hyötykäyttämään työmaiden jätteet, ja josse ei ole mahdollista, ne hyödynnetään energiana. Vasta viimeisenä mieti-tään loppusijoitusta kaatopaikoille. Tavat toimia poikkeavat vain yksiköis-sä toisistaan ja riippuvat pitkälti myös työmaista ja niiden olosuhteista.

Pienemmissä työkohteissa yleensä puretaan ja poistetaan jäteaines, kutenpuu, metalli, betoni ja asfaltti, jonka jälkeen jakeet lastataan kyytiin ja vie-dään suoraan siirtoasiakirjalla asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. Osamateriaaleista viedään työmaalta myös tukikohdassa sijaitsevalle väliva-rastokentälle eroteltavaksi ja odottamaan sieltä poiskuljetusta. Näin toimi-taan etenkin silloin, jos paikan päällä on hankalaa lajitella eri materiaalejairti toisistaan, kuten betoni ja metalli, tai jos jätettä syntyy vain pieniämääriä. Isommille työmaille järjestetään yleensä useampi vaihtolava eri jä-tejakeille, jotka sitten toimitetaan suoraan esimerkiksi Ämmässuon jät-teenkäsittelykeskukseen.

Joitakin poistettavia materiaaleja voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan.Esimerkiksi betonikivet ja etenkin luonnonkivet säilytetään ja käytetäänuudelleen. Käytettyä puutavaraa hyödynnetään muun muassa väliaikaises-sa rakentamisessa, puiden suojauksissa ja valukehikoissa.


13

Yksiköiden omasta toiminnasta syntyviä ylijäämämaita pyritään myöshyötykäyttämään tai niitä välivarastoidaan myöhempää käyttöä varten.Esimerkiksi Kaupunkitekniikan rakentaminen on käyttänyt hyödykseenmuun muassa työmailta kaivamaansa savea ja muita maamassoja tulva- taimeluvallien rakentamisessa. Ylijäämaita viedään kuitenkin edelleen työ-mailta suoraan myös ulkopuolisiin vastaanottopaikkoihin, jos tarvetta nii-den hyötykäyttöön ei omassa yksikössä löydy.

Työmailla tapahtuva jätehuolto on pitkälti kiinni työmaan vastaavastamestarista. Hänen vastuullaan on toimittaa työmaalle tarvittavat vaihtola-vat, velvoittaa ja perehdyttää työntekijät jätteiden oikeanlaiseen käsitte-lyyn sekä valvoa, että lajittelu ja työmaan siistinä pitäminen myös toteutu-vat. Velvoite koskee kaikkia työmaan toimijoita, niin Staran omaa väkeäkuin aliurakoitsijoitakin, mutta jää valitettavasti monesti puolitiehen taipahimmillaan kokonaan toteutumatta. Joillakin työmailla näkee edelleensitä, että erilaisia telineitä tai jalustoja on heitetty metallilavalle, vaikkaniissä on edelleen betonivalu kiinni. Eri jätteiden lajittelua irti toisistaan eisiis osata tai haluta tehdä. Joissakin tapauksissa kaikki työmaan jätteetviskataan lajittelematta yhdelle ja samalle lavalle, jonka kuorma-autoilijakäy sitten tyhjentämässä tukikohtaan yksikön hallien eteen. Tästä jäteka-sasta varastomiehet yrittävät erotella materiaaleja kiertoon. Pahimmassatapauksessa koko jätekuorma menee lajittelematta suoraan tukikohdan se-kajätteen keräyspisteeseen.

4.3 Tukikohtaselvitys Kyläsaari

Staran Kyläsaaren tukikohdassa on sekä hoito- että kunnossapitotuotannontoimintoja. Hoitotuotantoon kuuluvat liikenneväylien ja alueiden talvihoi-to sekä puhtaanapito, kasvillisuuden ylläpito, viheralueiden ja toiminnal-listen alueiden kalusteiden ja varusteiden ylläpito sekä lumen vastaanotto-paikkojen ylläpito. Kunnossapitotuotanto vastaa liikennejärjestelyjen to-teutuksesta, päällysrakenteiden ja kuivatusjärjestelmien ylläpidosta, katu-alueiden kalusteiden ja varusteiden ylläpidosta sekä laitteiden ja järjestel-mien ylläpidosta. Alkukartoitustilanteen aikaan vakituisia työntekijöitäKyläsaaressa oli yhteensä 77.

Piha-alue oli kartoitushetkellä yleisilmeeltään melko siisti. Joidenkin ul-kovarastojen edessä näkyi lajittelematonta rakennusmateriaalia sekä pak-kausjätettä. Kyläsaaren tukikohdan jätteiden lajittelussa hyödynnetäänosittain niin sanottua jätekatuideaa, eli eri jätteille tarkoitetut vaihtolavat jaastiat ovat sijoitettu vierekkäin niille erikseen tarkoitetulle alueelle (Kuva1, s. 10). Jokaisen lavan ja astian viereen pääsee ajamaan helposti niin pa-ketti- ja kuorma-autoilla kuin koneillakin. Jätekadulla sijaitsevat lavat jaastiat ovat kaikki selkeästi merkitty isoilla kylteillä, joista ilmenee, mitälavalle saa laittaa ja mitä ei. Lajittelussa ilmenee silti puutteita ja ongel-mia, joista yksi syy on erillisen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräys-pisteen puuttuminen (Kuva 2, s. 14).

Vaarallisen jätteen varastointi on myös ollut ongelmallista. Kontti on epä-käytännöllinen ja sijainniltaan huonossa paikassa. Hankalasti avattavienovien vuoksi kontin ympärille on kasaantunut jätettä, joka kuuluisi kontin


14

sisälle. Uusi, liukuovellinen ja valaistu kontti on kuitenkin hankinnassa jasille on jo uusi sijoituspaikkakin piha-alueella katsottuna.

Kuva 2. Metallilava Kyläsaaren jätekadulla, jonka eteen on jätetty muun muassa pick-up -auton kuomu, lastenrattaat sekä silityslauta. (Kuva: Kati Nurminen)

Koska Kyläsaaressa on sekä kunnossapito- että hoitotuotannon toimintoja,on myös jätteiden lajittelu jaettu osittain kahteen osaan. Jätekadun lavat,astiat ja jätepuristin ovat yhteiskäytössä, mutta esimerkiksi energiajakeellelöytyy omat astiansa molemmissa yksiköissä. Lisäksi pahvin keräysastiaa,joka ei sijaitse jätekadulla, käyttävät lähes ainoastaan kunnossapitotuotan-non työntekijät ja hoitotuotannon pahvijäte heitetään pääsääntöisesti jäte-kadulla energiajakeen joukkoon. Vedenkulutusta seurataan lähinnä vainhoitotuotannon puolella, sillä heillä on käytössään suuri määrä kalustoapuhtaanapitoon. Taukotilojen biojätteen keräys puuttuu molemmista yksi-köistä.

Jätekadun lavojen lisäksi tukikohdan hallitiloista löytyy erilaisia jäteastioi-ta, joiden käytössä ilmeni huolimattomuutta. Esimerkiksi energiajakeeseenkuuluvia pahvisia kahvimukeja oli heitelty puhtaan puun keräysastiaan.Kartoituksessa ilmeni, että kaikissa jäteastioissa ei ole selkeitä merkintöjäsiitä, mitä jätettä niihin kerätään. Koko henkilöstön järjestelmällinen opas-tus oikeanlaiseen lajitteluun ja kierrätystoimintaan on selkeästi ollut myöspuutteellista.

Yleisellä tasolla tarkasteltuna työmailta jäljelle jääneet materiaalit ja nii-den lajittelu, kierrätys sekä varastointi myöhempää käyttöä varten, toimiiKyläsaaressa kohtalaisesti tai jopa huonosti. On mahdollista, että työmaanloputtua kaikki jäljelle jäänyt materiaali kipataan lavoille ja ajetaan Kylä-saareen. Siellä varastomiehet pelastavat, mitä pelastettavissa on. Pahim-millaan kaikki loppumateriaalit heitetään työmaalta suoraan sekajättee-


15

seen. Koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden varastointi ja huolto on pääsään-töisesti varastomiesten vastuulla.

Kyläsaaren tukikohdassa jätteiden lajitteluun on käytössä jätehuoltosuun-nitelma, ohje, jota päivitetään tarvittaessa. Tukikohta-alue on aidattu japäivisin kulkua alueelle rajoittavat puomit, mutta silti ylimääräistä jätettäilmestyy aika-ajoin jätekadulle. Etenkin sähkö- ja elektroniikkalaiteromuasekä vanhoja huonekaluja saattaa ilmestyä iltaisin, viikonloppuisin ja yö-aikaan tukikohtaan. Osa piha-alueelle luvattomasti tuoduista jätteistä jäte-tään surutta lojumaan nurkkiin tai heitetään suoraan väärälle lavalle. Tuki-kohdassa on kameravalvonta, mutta valvontaan toivottaisiin kuitenkin pa-rannusta.

Syyt lajittelun ongelmiin Kyläsaaressa ovat moninaiset. Osittain syynä onpelkkä tietämättömyys ja perehdytyksen puute, toisaalta pelkkä välinpitä-mättömyys. Ongelmia tuottaa myös ulkopuolisten ihmisten pääsy tukikoh-ta-alueelle ja yksityisten urakoitsijoiden määrä sekä vaihtuvuus. Hoito- jakunnossapitotuotanto maksavat jätemaksut pääsääntöisesti yksikkökohtai-sesti, joten jätteistäkin huolehditaan vain omalta osaltaan. Kokonaisvaltai-nen ja yhtenäinen lajittelusuunnitelma Kyläsaaren jätehuollon hallitsemi-seen puuttuu.

4.4 Tukikohtaselvitys Tulppakuja

Staran Tulppakujan tukikohdassa toimii hoito- ja kunnossapitotuotannonlisäksi Kaupunkitekniikan rakentamisen yksiköt. Rakentamistuotantoonkuuluvat kaupungin katujen, puistojen, torien, aukioiden, vesihuoltolinjo-jen ja leikkipaikkojen rakentaminen ja mittauspalvelut. Rakentamistuotan-nossa suunnitellaan toimialaan liittyviä töitä, laaditaan suunnitelmia ja hy-väksytetään ne, haetaan tarvittavat luvat, laaditaan urakka-asiakirjat javalvotaan urakoitsijoiden työsuorituksia. Osastolta saa myös maa- ja kal-lioperään liittyviä asiantuntijapalveluja. Alkukartoitustilanteen aikaan va-kituisia työntekijöitä Tulppakujalla oli yhteensä 175.

Tulppakujan tukikohta-alue on erittäin laaja ja sinne johtaa kaksi eri si-sääntuloa, toinen Tulppakujan ja toinen Holkkitien puolelta. Tulppakujantukikohdan jätteiden lajittelussa hyödynnetään myös jätekatuideaa, eli erijätteille tarkoitetut vaihtolavat ja astiat ovat sijoitettu vierekkäin niilleerikseen tarkoitetulle alueelle. Jätekadun lavat, astiat ja jätepuristin ovatkoko tukikohdan yksiköiden yhteiskäytössä. Lavat ja astiat ovat selkeästimerkitty isoin kyltein, joista ilmenee, mitä lavoille saa laittaa ja mitä ei.Jokainen lava ja astia on sijoitettu alueelle niin, että niiden viereen onhelppo ajaa autoilla ja koneilla. Puistojätteelle tarkoitettu iso vaihtolava onkuitenkin niin korkea, että sinne on erittäin hankalaa tyhjentää autojen la-voilta esimerkiksi kitkentäjäteastioita. Lavan viereen tarvitaan koroke, jo-ka on ergonominen ja turvallinen käyttää. Metallilavan viereen on toivee-na saada myöhemmin sähköpiste jätteiden koon pienentämistä varten.Vaarallisen jätteen uudet merikontit olivat kartoitushetkellä tilauskäsitte-lyssä.


16

Piha-alueen yleisilme oli kartoitushetkellä siisti. Jätekadulla oli osalle la-voista heitetty väärää tavaraa. Halleissa ja taukotiloissa oli hieman puuttei-ta kaikkien jäteastioiden selkeästä merkinnästä, eikä lajitteluohjeita olluthelposti saatavilla. Hallitiloista, joissa isoja työkoneita, kuten tiehöyliähuolletaan, puuttuivat omat, työtä helpottavat metalliromun keräysastiat.Tulppakujan jätepuristimen ohjurit olivat juuri laitettu kuntoon ja niitä olipidennetty, jotta kontti olisi helpommin käsiteltävissä ja laitteistot pysyisi-vät paremmin ehjinä. Jätepuristimen ympäristön kaivot oli tarkoitus huol-taa kevyesti, jotta talteen kerätty hiekotushiekka ja vesi eivät sotkisi aluet-ta tai virtaisi naapurin tontille. Konttia käsittelevä kuljettaja oli tarkoitusperehdyttää puristimen oikeanlaiseen käyttöön. Vedenkulutuksen seuran-taa on tapahtunut joissakin yksiköissä, mutta silti jäteveteen kuluneetsummat yllättivät niin esimiehet kuin ekotukihenkilötkin. Taukotiloissa eiTulppakujalla myöskään kerätä biojätettä.

Yleisellä tasolla tarkasteltuna työmailta jäljelle jääneet materiaalit ja nii-den lajittelu, kierrätys sekä varastointi myöhempää käyttöä varten, toimiiparemmin kuin Kyläsaaressa. Lajittelua olisi kuitenkin mahdollista tehos-taa, sillä käyttökelpoista tavaraa menee edelleen suoraan roskiin. Konei-den, laitteiden ja tarvikkeiden varastointi ja huolto on pääsääntöisesti va-rastomiesten vastuulla.

Tulppakujan tukikohdassa jätteiden lajitteluun on käytössä jätehuolto-suunnitelma vuodelta 2014 ja uuden päivitys on käynnissä. Tukikohta-alueon aidattu, mutta portit ovat päivisin auki. Holkkitien puolella tämä johtuusiitä, että Staran toimintojen lisäksi alueella toimii Stadin ammattiopisto,jossa opiskellaan logistiikka-alan perustutkintoja sekä järjestetään kau-pungin työntekijöille tarkoitettuja kursseja. Jätekatua on mahdotonta val-voa jatkuvasti, joten ylimääräistä jätettä, kuten sähkö- ja elektroniikkalai-teromua sekä vanhoja huonekaluja löytyy lavoilta usein. Tukikohdassa onkameravalvonta, mutta se koetaan hankalaksi, sillä harvoilla on oikeudetkatsoa nauhoitetallenteita.

Syyt lajittelun ongelmiin Tulppakujalla ovat myös moninaiset. Tietämät-tömyys ja perehdytyksen puute ovat osa ongelmaa. Esimerkillisesti toimi-vien työntekijöiden on hankalaa puuttua välinpitämättömien työntekijöi-den toimintaan, jos sillä on niin sanotusti esimiesten hiljainen hyväksyntä.Työnjohto tulisikin perehdyttää ensimmäisenä niin ekotukitoimintaan kuinjätteiden käsittelyyn, lajitteluun ja kierrättämiseenkin. Tukikohtien jättei-den käsittelyyn ja ekotukitoimintaan liittyvä tiedottaminen täytyy saadamyös paremmaksi niin työntekijöille kuin työnjohdollekin. Suurena on-gelmana Tulppakujalla kuten Kyläsaaressakin on oman väen asenteiden li-säksi ulkopuoliset ihmiset ja heidän pääsy tukikohta-alueelle jopa päiväs-aikaan. Laaja piha-alue ja avoimet portit houkuttelevat helposti luvatto-maan toimintaan.

5 LÄHESTYMISTAPA JA TIEDONKERUUMENETELMÄT

Kun opinnäytetyö perustuu tutkimusprosessiin, lähestymistapa, eli tutki-musote, jaotellaan normaalisti joko kvalitatiiviseen, eli laadulliseen, taikvantitatiiviseen, eli määrälliseen menetelmään. Tutkimusotteen valintaan


17

vaikuttavat itse tutkittava ilmiö sekä siihen liittyvä tutkimusongelma ja senluonne. (Kananen 2014, 20–21.) Tukikohtiin tehtyjen alkukartoitusten jäl-keen pystyttiin tarkentamaan tutkimusaihetta ja rajaamaan tutkimuson-gelma tukikohtien korkeisiin jätekustannuksiin sekä materiaalihukkaan.Tutkimusongelma muutettiin tutkimuskysymyksiksi.

Tutkimusongelmaan, eli siihen, mitä halutaan tutkia, etsitään ratkaisuatutkimuskysymyksillä. Tutkimuskysymykset ohjaavat itse tutkimusta ja si-tä, millä tavoilla tietoa ongelman ratkaisemiseksi kerätään. Se, millaisiksitutkimuskysymykset rakennetaan, vaikuttaa saataviin vastauksiin. Vas-taukset saadaan eri tiedonkeruumenetelmiä käyttämällä ja niistä saataviaaineistoja analysoimalla. Vastauksien avulla ratkaistaan tutkimusongelma.(Kananen 2014, 27–28, 36.)

Kvalitatiivinen tutkimus pyrkii kuvailemaan, ymmärtämään ja tulkitse-maan tutkittavaa ilmiötä ja löytämään sille selityksen, eli teorian, käytän-nön kautta. Tätä kutsutaan induktioksi. Kvantitatiivisessa tutkimuksessateoria on jo puolestaan tiedossa ja tutkittavaa ilmiötä testataan käytäntöönoletuksien ja otaksumien avulla. Tätä kutsutaan deduktioksi. (Kananen2014, 16–18, 25–26.)

Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus ovat lähestymistapojen ryhmit-telyn ääripäät, mutta niiden väliin mahtuu myös molempien yhdistelmiä,kuten kehittämis- ja toimintatutkimus sekä case-tutkimus (Kananen 2014,21–23). Näistä case-tutkimus valikoitui opinnäytetyön lähestymistavaksi.

Case-, eli tapaustutkimus, ei itse asiassa ole oma tutkimusotteensa, vaantutkimusstrategia, laadullisen ja määrällisen tutkimuksen yhdistelmä. Ca-se-tutkimuksen avulla tutkija pyrkii ymmärtämään yhtä tässä hetkessä ta-pahtuvaa rajattua ilmiötä monien eri tiedonkeruu- ja analyysimenetelmienavulla ja antamaan sille selityksen. Case, eli tutkittava yksikkö, voi ollaesimerkiksi organisaatio, työmenetelmä, tapahtuma tai vaikkapa henkilötai yhteisö. (Kananen 2013, 9, 75)

Case-tutkimus tapahtuu luonnollisessa kontekstissaan, eli ympäristössään,ja tutkimusongelmaan etsitään perusteltu ratkaisu. Todellisia toimia on-gelman poistamiseksi ei kuitenkaan toteuteta, sillä interventioon, eli toi-minnon avulla tapahtuvaan muutokseen, ei case-tutkimuksessa ryhdytä.Case-tutkimuksen tarkoituksena on ainoastaan esittää ratkaisu tutkittavaanongelmaan ja toimia siten hyvänä taustainformaation lähteenä toimenpide-ehdotuksille tai mahdollisille tehtäville uusille tutkimuksille. (Kananen2013, 15, 54, 57.)

Case-tutkimuksessa tutkittavaan ilmiöön perehdytään laajasti ja sitä pyri-tään selittämään kokonaisvaltaisesti, monien tietolähteiden kautta. Tutki-musongelmaan löydetyt ratkaisut eivät ole yleistettävissä, vaan koskevatvain tätä yhtä tutkittua tapausta. (Kananen 2013, 28, 39.) Case-tutkimus onlähinnä kvalitatiivista tutkimusta, mutta erona on tutkimuksen monistrate-gisuus. Case-tutkimuksessa teoria ja käytäntö, eli empiria, ovat jatkuvassavuorovaikutuksessa eli abduktiossa. (Kananen 2014, 22.)


18

Case-tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä käytetään yleensä kvalitatiivi-sen tutkimuksen menetelmiä, mutta käytössä voi yhtä hyvin olla kvantita-tiivisetkin menetelmät (Kananen 2013, 79). Robert K. Yin tarkentaa tie-donkeruuaineistot kuuteen eri lähteeseen; dokumentaatioon, arkistoituihintallenteisiin, haastatteluihin, suoraan havainnointiin, osallistuvaan havain-nointiin sekä aineelliseen tai kulttuuriseen tuotteeseen tai tuotokseen (Yin2014, 103–118). Opinnäytetyössä valittiin tiedonkeruumenetelmiksi kirjal-linen kysely ja teemahaastattelut, dokumentaatio, eli valmiit kirjalliset ai-neistot sekä tukikohdissa alkukartoituksen aikana tapahtunut osallistuvahavainnoinnin.

Tiedonkeruumenetelmin saatu tutkimusaineiston käsittely tapahtuu lopuk-si siten, että aineisto eritellään ensin asiasisällöiksi ja yhdistetään sen jäl-keen johtopäätökseksi tutkittavasta ilmiöstä. Tämä tarkoittaa menetelmää,jossa aineisto litteroidaan, eli muutetaan kirjalliseen muotoon, jonka jäl-keen se segmentoidaan, eli ositetaan asiasisältöihinsä. Tarkoitus on aineis-ton avulla ratkaista tutkimusongelma löytämällä vastaukset esitettyihintutkimuskysymyksiin. Aineiston kerääminen ja niiden analysointi kulkevatcase-tutkimuksessa rinta rinnan. (Kananen 2013, 79, 103–104, 107.)

6 KIRJALLISEN KYSELYN LAADINTA JA TOTEUTUS

Case-tutkimuksessa on mahdollista hyödyntää kvantitatiivisen tutkimuk-sen tiedonkeruumenetelmiä, joihin muun muassa kyselyt kuuluvat (Kana-nen 2013, 78–79). Kirjallisen kyselylomakkeen laadinta alkoi ensin tutus-tumisella kiertotalouden käsitteeseen sekä aiheesta kirjoitettuihin kirjoihinja artikkeleihin. Luetun aineiston ja tukikohtiin tehtyjen alkukartoitustenpohjalta valittiin viisi tärkeintä kiertotalouteen liittyvää aihealuetta, tee-maa, työntekijöiden pohdittaviksi. Teemat laadittiin siten, että ne liittyivätkattavasti tutkittavaan ilmiöön ja sitä kautta tutkimuskysymyksiin ja -ongelmaan. Teemat olivat materiaalien ja tuotteiden käyttöiän pidentämi-nen, materiaalitehokkuuden lisääminen ja hukan vähentäminen, jätemää-rien ja jätemaksujen alentaminen, jätteiden lajittelun ja kierrätystoiminnanparantaminen sekä tukikohtien välisen yhteistyön sekä yksiköiden toimin-takulttuurin ja kilpailukyvyn parantaminen. Opinnäytetyön liitteenä ontyöntekijöille jaettu Kiertotalous-kyselylomake Kyläsaaren ja Tulppakujantukikohtien työntekijöille (Liite 1). Koska monille ihmisille kiertotaloudenkäsite on vielä uusi ja outo, päätettiin tehdä jokaisen kysymyksen alkuunaihealuetta ja itse kysymystä helpottavat apulauseet. Kyselylomakkeen al-kuun liitettiin myös tietoisku siitä, mitä kiertotalous yksinkertaistettunatarkoittaa.

Kysely toteutettiin avoimena, eli lomakkeessa esitettiin vain kysymys jajätettiin tyhjä tila vastausta varten. Tässä otettiin tietoinen riski, silläavoimet kysymykset vaativat vastaajilta todella paljon aktiivisuutta vastatakirjallisesti. Riskinä oli myös väärinymmärretyksi tulemisen mahdollisuus,sillä avoimia kysymyksiä on vaikeaa muotoilla täysin sellaisiksi, että vas-taaja sanoo kaikki ne asiat, joita kysymysten laatija haluaa heidän kerto-van. Avoimet kysymykset olivat kuitenkin paras tapa sekä opinnäytetyöntekijälle että opinnäytetyön toimeksiantajalle, saada tärkeä ruohonjuurita-son näkökulma aiheeseen. Avoimia kysymyksiä kysymällä oli mahdollista


19

saada tutkimuskohteeksi paras kenttätason tieto tukikohtien jätehuollon jamateriaalitehokkuuden nykytilanteesta. Kysymyksiin vastaaminen antoityöntekijöille puolestaan mahdollisuuden päästä kuulluksi ja kertoa ai-heesta omin sanoin niin paljon kuin tietää tai haluaa, ilman rajoitteita.Opinnäytetyön tilaajalle kyselyyn vastaaminen ja vastausten julkituominenantaa sitten ajallaan arvokkaan näkemyksen Staran kahden tukikohdan ny-kytilanteesta sekä kehittämisen tarpeista, joita voi halutessaan koota yh-teen ja hyödyntää läpi koko organisaation. Kyselylomakkeen kysymyksetolivat:

1. Miten yksikköön / tukikohtaan hankittujen materiaalien ja tuotteidenkäyttöikää saadaan pidennettyä?

2. Miten yksikössä / tukikohdassa voidaan lisätä materiaalitehokkuutta javähentää materiaalien hukkaa?

3. Miten jätemääriä ja sitä kautta jätemaksuja, johon luetaan myös kiin-teistön seinästä otettava vesi (joudutaan maksamaan jätevesimaksu),voidaan alentaa?

4. Miten tukikohdan / yksiköiden jätteiden lajittelua ja kierrätystoimintaaon mahdollista parantaa?

5. Miten kiertotalous voi parantaa Kyläsaaren ja Tulppakujan välistä yh-teistyötä, yksiköiden omaa toimintakulttuuria ja kilpailukykyä?

Ennen kyselylomakkeen tulostamista henkilöstömäärä varmistettiin vieläyksiköiden esimiehiltä ja toimistosihteereiltä. Kyläsaaressa toimitettiinlomakkeet, 75 kappaletta, henkilökohtaisesti yksikön esimiehille ja Tulp-pakujalle lähetettiin yhteensä 163 lomaketta sisäpostin välityksellä. Kyse-lyn liitteessä esitettiin toiveena, että esimiehet antaisivat työntekijöidenvastata kyselyyn työajan puitteissa.

Esimiehet laittoivat kyselyn annettujen ohjeiden mukaisesti jakoon omissayksiköissään samanaikaisesti. Kysely toteutettiin 28.9.–9.10.2015 ja siihensai vastata nimettömästi, mutta työyksikkö piti ilmoittaa. Aineistonkeruunajankohdan päätyttyä, esimiehet ottivat täytetyt kyselylomakkeet vastaanja palauttivat ne sen jälkeen sovittuun paikkaan analysointia varten.

Kyselyyn vastasi yhteensä 42 työntekijää. Vastausprosentti jäi siten al-haiseksi, mutta se oli toimeksiantajan mielestä riittävä. Koska kyselyynvastasi suhteellisen pieni määrä työntekijöitä, toimeksiantajan kanssa so-vittiin, että vastaukset käsitellään tukikohdittain ja teemoittain.

6.1 Kyläsaari

Kyläsaaressa kyselyyn vastasi kolme kunnossapidon ja yhdeksän hoitotuo-tannon työntekijää. Vastausten lukemisen jälkeen tutkimusaineisto eritel-tiin teemoittain asiasisältöihinsä, jonka jälkeen keskityttiin siihen, mitätutkimustulokset antoivat, eli millä keinoin asioita on tukikohdissa mah-dollista parantaa.


20

6.1.1 Elinkaaren pidentäminen ja arvon säilyttäminen

Ensimmäisellä kysymyksellä haettiin vastausta siihen, miten työyksikkööntai tukikohtaan hankittujen materiaalien ja tuotteiden käyttöikää saadaantyöntekijöiden mielestä pidennettyä.

Sekä kunnossapito- että hoitotuotannossa oltiin sitä mieltä, että työnteki-jöitä pitää kannustaa huolehtimaan ja ottamaan itse vastuuta tukikohtaan jayksiköihin hankituista materiaaleista ja tuotteista. Työntekijöiden mukaantietämys ja valveutuneisuus muun muassa materiaalien ja tuotteiden rahal-lisesta arvosta kasvattaa itseohjautuvaa vastuunottoa ja halua pitää huoltayhteisistä asioista. Ymmärrys siitä, mistä tuotteet ja materiaalit tulevat jamihin ne lopulta päätyvät, voi työntekijöiltä saatujen kommenttien mu-kaan lisätä arvostusta huomattavasti.

Tavaroista ja materiaaleista huolehtimista pidetään tärkeänä, jotta niidenkäyttöikää saadaan pidennettyä. Korjataan aina, kun on mahdollista ja pi-detään tavarat järjestyksessä niin työautoissa kuin varastotiloissakin. Vas-tauksissa painotetaan, että jokaisen työntekijän pitää kokea olevansa hen-kilökohtaisesti vastuussa niin käyttämistään työkoneista, pientyökaluistakuin hanskoista ja suojavarusteistakin. Työntekijät on perehdytettävä ainaeri materiaalien ja tuotteiden käyttöön. Henkilökohtaiset, joka hoitoryh-män omat työvälineet, pysyvät useamman vastaajan mielestä paremminkunnossa kuin kaikille yhteiset välineet.

Työntekijät painottivat vastauksissaan myös materiaalien ja tuotteiden asi-anmukaista säilytystä ja varastointia, varaston siisteyttä ja järjestystä sekätuotteiden ja materiaalien säännöllistä huoltoa ja tarkastusta. Koneet ja vä-lineet tulee huoltaa ja puhdistaa säännöllisesti, jolloin niiden käyttöikä pi-tenee. Tuotteiden huollon tulee myös sujua kitkattomasti niin talon sisälläkuin ulkopuolellakin. Varastomiestä toivotaan valvomaan materiaalien os-toa ja käyttöä.

Materiaalien ja tuotteiden laadukkuuteen halutaan kiinnitettävän enemmänhuomiota niin, että ne kestäisivät käytössä nykyistä kauemmin. Esimerk-kinä mainittiin uudet sadetakit, jotka repeilevät, eivätkä pidä vettä. Samalaadukkuus tulee koskea yhtä lailla työkaluja ja koneita. Hankitaan kerral-la hyvät ja kestävät työkalut ja työkoneet yksikköön, vaikka ne olisivatkinvähän kalliimpia. Laadukkaita tarvikkeita ei tarvitse uusia niin usein, kuinhalvempia ja heikkolaatuisempia. Tämä edistää tukikohtien kestävää kehi-tystä.

Vastaukset tukevat kiertotalouden tavoitetta tehostaa resurssien ja materi-aalien käyttöä. Jotta materiaaleihin ja tuotteisiin ostettaessa käytetty rahal-linen arvo säilyisi ja niiden valmistukseen käytetyt raaka-aineet pysyisivätkierrossa pidempään, tarvitaan jokaiselta työntekijältä vastuuntuntoa, huo-lellisuutta ja tieto-taitoa. Perehdyttäminen eri materiaaleihin ja tuotteisiinsekä niiden käyttöön, pitkittävät tuotteen elinikää. Hankinnoissa on huo-mioitava ensisijaisesti laatu sekä tuotteen tai materiaalin käyttöominaisuu-det ja käyttökelpoisuus kyseiseen tehtävään.


21

6.1.2 Materiaalitehokkuus

Toisena teemana kysyttiin sitä, miten yksikössä tai tukikohdissa voidaantyöntekijöiden mielestä lisätä materiaalitehokkuutta ja vähentää materiaa-lien hukkaa.

Vastauksissa painotetaan materiaalien oikeaa käyttöä ja asianmukaistakierrätystä. Ohjeistus tulee työntekijöiden mukaan olla selkeää siitä, mikämateriaali on mihinkin työhön tarkoituksenmukaista. Käytetään siis vainoikeanlaista materiaalia oikeassa paikassa sekä järjestetään sille sopivasäilytyspaikka tai varastointitila.

Tukikohtaan tai työmaalle tilataan mahdollisimman oikea määrä, oikeaatavaraa. Hankinnat tehdään harkiten, jotta materiaalihukkaa ei synny. Ta-varamääriä ja kulutusta seurataan hankintojen jälkeen järjestelmällisesti.

Työntekijät haluavat, että tukikohtaan hankitaan mahdollisimman kestäviätuotteita, joihin sisältyy myös mahdollisuuksien mukaan huolto. Työnteki-jälle halutaan myös antaa mahdollisuus korjata jokin kone tai laite itse, jostietotaitoa siihen löytyy. Korjaamiseen toivotaan kannustettavan roskiinheittämisen sijaan. Vastauksissa muistutetaan, että materiaaleja on mah-dollista käyttää uudelleen muuttamalla alkuperäinen käyttötarkoitustoiseksi, esimerkkinä mainittiin purkulautojen käyttäminen muottilaudoi-tuksiin.

Kiertotalous kannustaa materiaalien käytön tehostamiseen ja edistämäänluonnonvarojen kestävää käyttöä muun muassa harkituilla, kestävien tuot-teiden hankinnoilla ja jätteiden syntymisen vähentämisellä. Vastaukset tu-kevat tältä osin tukikohdan pyrkimystä kohti materiaalitehokkaampia käy-täntöjä. Materiaalitehokkuus lisääntyy työntekijöiden kommenttien mu-kaan etenkin järjestelmällisellä toiminnalla, järkevällä varastoinnilla, no-pealla materiaalien kierrätyksellä tai uudelleen käytöllä, suunnitelmalli-suudella, asioista tiedottamisella sekä tiedon jakamisella

6.1.3 Jätemäärät ja -maksut

Kolmannella teemalla etsittiin vastausta siihen, miten jätemääriä ja sitäkautta jätemaksuja, johon luetaan myös kiinteistön seinästä otettava vesi,voidaan työntekijöiden mielestä alentaa.

Vastauksista ilmeni, että työntekijöille on tärkeää vastuullinen jätteenlajit-telu, oikeanlainen kierrätys ja mahdollinen materiaalien uusiokäyttö. Kier-rätys halutaan tehdä tukikohdassa mahdollisimman helpoksi ja monen toi-veena on pystyä kierrättämään eri materiaaleja niin paljon kuin se vain onjärkevästi mahdollista. Säännöllinen tiedotus ja opastaminen koetaan tässätärkeäksi vaikutuskeinoksi.

Työntekijöiden omaa henkilökohtaista vastuuta jätteen synnyn ehkäise-miseksi halutaan parantaa. Tähän keinoina ovat etenkin kunnollinen pe-rehdytys kierrätystoimintaan, käytännön lajitteluohjeet sekä velvoite kier-rättää. Tämä velvoite tulee koskea kaikkia tukikohdan henkilöstöä; aina


22

työntekijöistä työnjohtoon ja urakoitsijoihin asti. Työntekijät toivovatmyös ympäristöystävällisiä valintoja, niin materiaalihankinnoissa kuintyötavoissakin.

Tukikohdassa syntyvää sekajätettä halutaan lajitella paremmin sekä puris-taa tai silputa jätettä kasaan, jolloin sitä mahtuu enemmän lavaan. Näin ol-len vientimäärät esimerkiksi Ämmässuolle vähenevät ja polttoainetta sääs-tyy. Hyvällä puistosuunnittelulla voidaan puolestaan vaikuttaa oksa- jakompostijätteen syntyyn sekä määrään. Pensaiden alasleikkauksen tarvesekä perennojen jakamisen ja kitkennän tarve vaihtelevat suuresti, jotenvalitsemalla hoidollisesti järkeviä kasveja puistoihin, kompostoitavan jät-teen määrä vähenee.

Kyläsaaren jätekadulle toivotaan edelleen parempaa valvontaa, esimerkik-si kameroin, ja ulkopuolisten pääsy halutaan myös estää kokonaan tuki-kohta-alueelle.

Vesiposteja toivotaan lisää käyttöön, jotta harjakoneita ja pesuautoja eitarvitse täyttää kiinteistön seinästä. Parasta tietysti olisi, jos tukikohdastalöytyisi tällainen vesipiste.

Kiertotaloudessa jätteen syntyminen minimoidaan siten, että jätteen syn-nyn ehkäiseminen on etusijalla. Kyläsaaressa ollaan valmiita jätemäärienvähentämiseen lajittelemalla, kierrättämällä ja uusiokäyttämällä. Tämävaatii kaikilta työntekijöitä sitoutumista ja vastuullisuutta sekä yhtenäisiätoimintatapoja. Toimintatapojen yhtenäistäminen ja perehdyttäminen kos-kee koko tukikohtaa sekä henkilöstöä.

6.1.4 Lajittelu ja kierrätys

Neljäntenä teemana kysyttiin sitä, miten tukikohdan tai yksiköiden jättei-den lajittelua ja kierrätystoimintaa on työntekijöiden mielestä mahdollistatukikohdassa parantaa.

Työntekijät olivat vastauksissaan yksimielisiä siitä, että säännöllinen kou-lutus ja opastus koko henkilökunnalle, selkeät ohjeet ja järjestelmällisyyslajittelupaikoilla, kierrätettävien materiaalien nopeampi uudelleenkäyttösekä varastoinnin selkeys, siisteys ja järjestelmällisyys ovat tärkeimpiävaikuttimia jätteiden lajittelun ja kierrätystoiminnan parantamiseksi Kylä-saaressa.

Opastus ja perehdytys tulee koskea kaikkia, ei vain kesätyöntekijöitä jamääräaikaisia, vaan myös vanhoja vakituisia ja erityisesti urakoitsijoitasekä työnjohtoa. Vastauksissa pohdittiin, että jos työkaveria tai työnjohtoaeivät jätehuolto tai kierrätystoiminta kiinnosta, niin huono esimerkki siir-tyy todella nopeasti heiltä koko työyhteisöön. Se on puolestaan kuin tuu-limyllyjä vastaan taistelisi. Aliurakoitsijoille annettiin kritiikkiä siitä, ettäheitä ei velvoiteta lajittelemaan jätteitään oikealla tavalla. Joidenkin ura-koitsijoiden on nähty jatkuvasti kippaavan työmaiden jätteitä suoraan se-kajätteeseen tai lajittelematta väärille lavoille. Tiedossa ei ole, onko kyse


23

perehdytyksen puutteesta, välinpitämättömyydestä vai pelkästään ajatte-lemattomuudesta.

Vastauksissa katsottiin, että perehdytys antaa välineet oikeaoppiseen lajit-teluun ja valvonta tukee sitten tätä toimintaa. Epäkohdat ovat korjattavaensisijaisesti neuvoin ja kehotuksin. Selvä ero on myös tehtävä kierrätys-toiminnan ja varkauden tai näpistyksen välille. Tämä tarkoittaa sitä, ettäesimerkiksi puistoon hylätyn romupolkupyörän ottaminen omaan käyttöönvoi tuottaa potkut huono-onniselle työntekijälle, kun taas toisaalta ”avoinvaltakirja” luo mahdollisuuden jätekadulla tapahtuvalle laajamittaisellepikkurikollisuudelle huomiota herättämättä. Tällaiseen toimintaan, jossajätelavoille lajiteltua materiaalia otetaan luvatta omaan käyttöön, esimer-kiksi myyntitarkoituksessa, tulee esimiesten toimesta puuttua heti.

Hoitotuotannon puolella ehdotettiin, että mahdollisimman paljon luon-nonmateriaaleja jätetään hoitotoimenpiteiden yhteydessä puistoihin, esi-merkiksi lehdet haravoidaan suoraan katteeksi perennapenkkiin tai pensai-den alle ja kantatessa syntyvät nurmipaakut laitetaan paikkamateriaaliksikuoppaiselle nurmikolle. Näin ollen luonnonmateriaalit antavat maatues-saan puiston kasveille luontaista ravinnetta ja kompostijätteen määrä tuki-kohdassa vähenee.

Sähkölaitteiden ja virtapiirejä sisältävien laitteiden kierrätykseen toivottiinKyläsaaressa parannusta, sillä nyt monikaan ei tiedä, minne kyseiset lait-teet nyt kuuluu laittaa. Puiset VR- ja EUR-lavat halutaan eroteltavan puu-jätteen seasta kiertoon. Samoin mahdollinen käytettävä puutavara halutaantalteen, kuten pitkät laudat ja 2 x 4 koolingit, joita voi vielä hyödyntää erityömailla.

Kiertotalouden painopisteenä ovat nykyisten materiaalien ja tuotteiden uu-siokäyttö, kierrättäminen ja korjaaminen niin, että jätteenä pidetty materi-aali on mahdollista muuttaa resurssiksi. Opastamalla, neuvomalla ja pe-rehdyttämällä on mahdollista saada uudet, toimivammat käytännöt Kylä-saaren jätehuoltoon ja kierrätystoimintaan. Uusien kierrätyspisteiden käyt-töönoton tarpeista keskustellaan jatkossa työntekijöiden kanssa yhdessä.Tavarantoimittajat velvoitetaan tavaran tilauksen yhteydessä huolehtimaantukikohdan alueelta pois muun muassa heille kuuluvat EUR-lavat ja rulla-kot.

6.1.5 Kiertotalouden mahdollisuudet

Viidentenä ja viimeisenä teemana kysyttiin sitä, miten kiertotalous voi pa-rantaa Kyläsaaren ja Tulppakujan välistä yhteistyötä, yksiköiden omaatoimintakulttuuria ja kilpailukykyä.

Vastausten perusteella kiertotalous parantaa kommunikaatiota ja jakamistaeri yksiköiden välillä. Ympäristön arvostuksen ja kestävän kehityksen ar-vojen myötä arvostus omaa työtä ja työyhteisöä sekä työympäristöä koh-taan kasvaa. Työntekijöiden mielestä asioita voi oikeasti muuttaa, kun ta-kana seisoo suurempi joukko ihmisiä. Vanhat toimintamallit ovat aina hel-pompaa muuttaa parempaan suuntaan yhdessä toimien. Kiertotalous on


24

vastaajien mielestä tulevaisuutta, jota luodaan tässä hetkessä. On tärkeääsaada kaikki työntekijät ymmärtämään, että jokainen voi yksin ja yhdessäottaa vastuuta tekemisistään. Asiaa pohdittiin myös ympäristötietoisuudenkautta. Työntekijät eivät enää voi vain kuluttaa materiaaleja ja olla välit-tämättä jätteistä, kun ne eivät ole niin sanotusti ”omia”.

Koneiden ja laitteiden lainaamista tukikohdasta toiseen on vastuksien mu-kaan hyödyllistä pohtia, ettei kaikkea tarvitse ostaa jatkossa aina omaksi.Sama voi toimia myös vaikkapa betonikivien ja -laattojen ynnä muidenmateriaalien suhteen. Etenkin kalliit, harvemmin käytettävät koneet voisi-vat olla yhteisiä. Jos esimerkiksi toisessa tukikohdassa on erityinen konetai jostakin on jäänyt jäljelle tarvittavaa materiaalia, niin yhteistyöllä onmahdollista helpottaa lainaamista tai vaihtokauppaa. Miksi siis turhaan ti-lata lisää tavaraa toiseen tukikohtaan, jos toisesta löytyy tarvittava ylimää-räisenä? Hankinnoista saatavaa mahdollista hyötyä mietittiin kuitenkinkriittisesti siten, että yhteisostoissa toinen tukikohta hyötyy aina enemmän,joko taloudellisesti tai koneen käyttötunneissa. Mitä tehdään silloin, kunniittokonetta tai silppuria tarvitaan samaan aikaan molemmissa paikoissa?Miten yhteiskoneen käyttö on mahdollista saada tasapuoliseksi? Tarpeet-tomien työvälineiden kierrätys tai pihalla seisovan työkoneen lainaaminenvaatii myös vastuuhenkilön kumpaankin tukikohtaan huolehtimaan koneenja lisälaitteiden huollosta, siirroista sekä siisteydestä.

Hoitotuotannossa pohdittiin mahdollisuutta perustaa Kyläsaaren ja Tulp-pakujan yhteinen risujen ja kompostin varastointipaikka, mutta pelko vie-raslajien leviämisestä Viikin luonnonsuojelualueelle todettiin molemmissapaikoissa olevan olemassa oleva riski. Asiaa on ensin tutkittava tarkkaan,ennen kuin kyseinen projekti on mahdollista laittaa vireille ja toteuttaa.

Varastomiesten ja esimiesten toivotaan tulevaisuudessa olevan enemmänkeskenään tekemisisissä eri tukikohtien kesken. Työntekijät haluavat myöspäästä tutustumaan muihin tukikohtiin ja muiden yksiköiden toimintaan,sillä kaikki eivät edelleenkään tunne Staran muita tukikohtia ja niiden toi-mintatapoja. Vastauksissa todetaan, että yhdessä kokoontumalla ja toimin-tatapoja pohtimalla, on mahdollista laittaa ideoita jakoon ja tehdä paran-nuksia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhtenäisten käytäntöjen luomistajätekatujen hoitamiseen ja valvontaan.

Kiertotalous tarkoittaa kokonaisvaltaista ja kestävään kehitykseen perus-tuvaa toimintaa, jossa muun muassa hävikki vähenee, tuotteiden kierrätet-tävyys paranee ja raaka-aineet sekä niiden arvo säilyvät kierrossa mahdol-lisimman pitkään. Kiertotalous luo tukikohtien välille yhteistyömahdolli-suuksia, mutta vaatii samalla suurta asennemuutosta päästä eroon esimer-kiksi omistamisen pakosta. Yhteisomistamista on kuitenkin tulevaisuudes-sa syytä pohtia ja edetä asian kanssa pienin askelin.

6.2 Tulppakuja

Tulppakujalla kyselyyn vastasi 12 hoitotuotannon ja 18 viher- ja katura-kentamisen työntekijää. Kunnossapidosta ei tullut yhtään vastausta. Lu-kemisen jälkeen tutkimusaineisto eriteltiin samalla tavalla teemoittain


25

asiasisältöihinsä, jonka jälkeen tutkittiin, millaisia vastauksia toisen tuki-kohdan työntekijät olivat antaneet.

6.2.1 Elinkaaren pidentäminen ja arvon säilyttäminen

Vastausten mukaan materiaalien ja tuotteiden käyttöikään vaikuttavat eri-tyisesti asianmukainen käyttö, varastointi ja varastointitilat sekä selkeätvarastomerkinnät, joista ilmenee, mitä tavaraa on kyseessä, kenelle kuulu-vaa ja kenen vastuulla ne ovat. Koneiden ja laitteiden kohdalla on tiedettä-vä, kuka vastaa huollosta. Myös parempaa varastokirjanpitoa kaivataan.

Varastoiminen tulee tapahtua katetuissa tiloissa pois sään armoilta. Jospuutavaraa säilötään ulkona, laudat menevät helposti kieroon. Myös muo-viputket haurastuvat, jos ne jätetään aurinkoon. Varastointitiloissa on olta-va hyvä järjestys, jotta yhdellä tarkastuksella näkee, onko jotain jo hyllys-sä. Tavarat pysyvät paremmassa kunnossa ja niiden käyttöikä pitenee, kunniitä ei sullota hyllyille summanmutikassa. Materiaaleista on pidettävä kir-jaa, jolloin mikään ei pääse vanhenemaan ja pilaantumaan säilössä. Van-hemmat tuotteet käytetään myös aina ensin loppuun, ennen kuin uutta tila-taan. Koneista ja laitteista on löydyttävä ajantasaiset varastoluettelot.Työntekijät myös kuittaavat henkilökohtaisesti varastomiehelle työmaallatarvitsemansa koneet ja laitteet, jonka jälkeen niiden seuranta helpottuu japysyy paremmin hallinnassa.

Hankittavien materiaalien halutaan Tulppakujalla olevan nykyistä laaduk-kaampia, esimerkkinä annettiin työvaatteet, joissa vetoketjut eivät kestäkunnolla käyttöä. Työhanskoja ei myöskään voi enää itse pestä, koska pin-tamateriaali haurastuu niissä liian helposti. Laadukkaita tuotteita ovat vas-taajien mielestä erityisesti sellaiset, joihin saa helposti varaosia ja joitapystyy itse korjaamaan ja huoltamaan. Materiaalien hankinnoissa on ollutaikaisemmin liikaa epäonnistuneita kokeiluja, jotka eivät ole käytännössätoimineet. Lopputulos on sitten ollut se, että rahaa on mennyt hukkaan jakäyttämättömiä tavaroita on heitetty jätelavalle.

Keskitettyyn, hyvään laitehuoltoon halutaan vastauksien mukaan panostaa.Jokaisen työntekijän velvollisuus on huolehtia omalta osaltaan kulkuneu-vosta ja koneesta, jota käyttää. Materiaaleja ja tuotteita tulee muutenkinkäyttää tarkasti ja säästeliäästi, kohdella asianmukaisesti ja pitää parempaahuolta. Perehdytykseen ja sen sisältöön halutaan lisättäväksi oma osionsa,jossa kerrotaan, miten koneita ja materiaaleja käytetään oikein. Vastauk-sissa muistutetaan, että koneita, laitteita ja muita materiaaleja tulee ainakäyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin ne ovat tarkoitetut. Käytön jäl-keen on ehdottoman tärkeää putsata, pestä ja viedä tavarat omille paikoil-leen varastossa.

Työmaille materiaalien menekki tulee laskea entistä tarkemmin ja materi-aalien säilytys on suoritettava työmaaoloissa järkevästi. Esimerkiksi puu-tavaraa menee nyt suotta hukkaan väärän käsittelyn ja varastoinnin takia.Vastauksissa painotettiin, että materiaaleja ja tuotteita tulee aina käyttää jakäsitellä kuten omiaan.


26

Kiertotalous on arvon kytkemistä, luomista ja säilyttämistä. Laadukkailla,menekin mukaisilla hankinnoilla, asianmukaisella varastoinnilla, hyvällähuollolla ja oikealla käytöllä materiaalit saadaan niin yksiköissä kuin tuki-kohdassakin kiertämään ja tuotteiden elinkaaret pitenemään.

6.2.2 Materiaalitehokkuus

Materiaalitehokkuus paranee suunnittelemalla ja laskemalla tarkkaan ma-teriaalien menekki jo etukäteen ja seuraamalla materiaalien kulutusta työnedetessä. Tuotteita tulee hankkia työmaalle juuri se määrä, mikä on lasket-tu, ei yhtään ylimääräistä. Työmaan materiaalit tilataan mahdollisuuksienmukaan suoraan kohteeseen, jotta ne eivät mene varastotiloissa sekaisinmuiden työmaiden materiaalien kanssa. Edellisiltä työmailta ylijääneet ta-varat käytetään aina mahdollisuuksien mukaan ensin. Tämä vähentää kus-tannuksia sekä materiaalien hukkaa. Varastoinnin ja varastokirjanpidon tu-lee olla kunnossa ja ajan tasalla. Esimiesten toivottiin olevan enemmänyhteistyössä keskenään ja tiedustella toisiltaan mahdollista materiaalienmenekkiä eri työmailla. Tämä edistäisi myös materiaalien kiertoa ja vä-hentäisi hukkaa. Uutena visiona pohdittiin eräänlaista Staran Materiaali-pörssin perustamista intranettiin, josta ylijäämämateriaaleja olisi mahdol-lista hankkia. Samoin kestävän kehityksen koulutusta toivottiin kaikilletyöntekijöille

Vastauksissa toivotaan, että hankintatilauksia keskitettäisiin enemmän jakäyttöön otettaisiin myös yhteishankinnat. Tavaraa vastaanotettaessa tuleehyväksyä vain kurantti tavara, ja huono, vioittunut materiaali, tulee palaut-taa tai vaihtaa heti. Työntekijät ovet sitä mieltä, että liikaa epäkuranttia ta-varaa menee tällä hetkellä läpi työmaiden seulan. Kontrollin tulee muuttuapaljon tiukemmaksi laadun suhteen.

Materiaalien käsittely ja varastointi on tehtävä huolellisesti, ei piittaamat-tomasti. Materiaaleja ei saa heitellä tai jättää ulos suojaamatta. Purettaessapitää pyrkiä aina säästämään ja kierrättämään mahdollisimman paljon ma-teriaaleja. Kaikki, mitä voidaan kierrättää, tulee kierrättää. Esimerkiksimuovilavalle tulevaa käytettyä putkea voisi käyttää paljon nykyistä tehok-kaammin. Uudenveroisia putkia on nyt heitetty pois, jos niistä puuttuumuhvi, eli kahden putken liitoskappale.

Kierrätystoimintaa halutaan kehittää entisestään, jotta työmailta saadaanhyvä purettu materiaali, kuten lauta, uudelleen käyttöön. Vanhaa puutava-raa voi käyttää esimerkiksi puiden suojauksiin. Etenkin väliaikaiseen ra-kentamiseen kierrätystavara sopii työntekijöiden mukaan oikein mainiosti.Ylijäämämaat halutaan myös mahdollisuuksien mukaan aina uusiokäyt-töön, kuten maisemointiin.

Vastauksissa pohditaan palkitsemista keinona materiaalitehokkuuden li-säämiseksi. Yksikön esimies myöntäisi aina tällaisen palkkion, kun työ-maan budjetissa on pysytty tai se on alitettu. Palkinto, tietynlainen pork-kana, annettaisiin koko työyhteisölle silloin, kun toiminta on ollut erityi-sesti materiaali- ja kustannustehokasta. Palkitseminen motivoisi työnteki-


27

jöitä jatkossakin materiaalitehokkaampaan toimintaan sekä materiaalienhukan vähentämiseen.

Materiaalitehokkuuteen kohdistuu nykyisin lisääntyvää huomiota, silläetenkin rakentaminen ja kunnossapito kuluttavat runsaasti erilaisia luon-nonvaroja. Rakentamisessa, rakennusten korjaamisessa, muutostöissä sekäpurkamisessa syntyy paljon erilaista jätettä. Tähän kaikkeen voidaan vai-kuttaa toimimalla resurssiviisaasti siten, että kannustetaan materiaalienkierrättämiseen, hyödyntämiseen ja uusiokäyttöön sekä muutetaan materi-aalihankinnat ja varastointi kestäviksi.

6.2.3 Jätemäärät ja -maksut

Vastauksista ilmeni, että jätemääriä ja jätemaksuja on mahdollista alentaamuutamin yksinkertaisin keinoin, eli hankintoja muuttamalla ja lajittele-malla jätteet tarkasti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ulkopuolisiaja asiattomia jätteitä ei saa sallia enää dumpattavan tukikohdan alueelle.Mitään käypää ja kuranttia, omasta toiminnasta johtuvaa tavaraa ei saamyöskään heittää roskiksiin ja jätelavoille. Varastointialueita lisäämällä,olisi mahdollista säästää jätekuluissa, sillä paljon hyvää ja lajittelematontatavaraa menee edelleenkin suoraan jätelavoille.

Hankintoihin toivotaan muutoksia siten, että tukikohtaan ostetaan enem-män sellaisia tuotteita, joihin ei ole käytetty liikaa pakkausmateriaaleja.Isoista pakkauksista ei tule niin paljoa jätettä ja ne tulevat myös hankitta-essa halvemmiksi. Tavaroita tulee hankkia yleisestikin lisää vasta siinävaiheessa, kun niille on oikeasti tarvetta.

Mahdollisuutta puutarhajätteen kompostointiin mullaksi, joka käytettäisiinomassa toiminnassa, toivottiin, sillä kitkentäjäte ajetaan nyt suoraan Äm-mässuolle, ja se teettää paljon ylimääräisiä kustannuksia. Ilmaan heitettiinmyös kysymys sadeveden hyödyntämisestä jollakin tapaa järkevästi, esi-merkiksi istutusten kasteluun.

Vastauksissa painotetaan, että lajittelu on tehtävä aina kunnolla ja ajatuk-sen kanssa. Myös valvottuja olosuhteita kaivataan. Jätekadun valvonta jaroskaamisesta seuraavat sanktiot, lähinnä sakotuskäytäntö, halutaan käyt-töön ja sen suhteen ei haluta antaa yhtään siimaa tai venymisen varaa. Jä-tekadulle toivotaan myös vastaavaa, joka huolehti alueen siisteydestä jajärjestyksestä.

Jätelavoilla on oltava aina tilaa, eli tyhjennykset tulee suorittaa nykyistäuseammin. Työmailla esimiesten on valvottava myös sitä, että alihankkijatkorjaavat ja hoitavat omat roskansa pois, etteivät ne jää Staran siivottavik-si, kuten nyt yleensä tapahtuu.

Jätevesimaksuihin otettiin vastauksissa kantaa siten, että vettä ei saa kos-kaan lotrata turhaan, eikä hanoja jättää auki tupakka- ja kahvitauon ajaksi.Vesi tulee ottaa pesuautoihin ja harjakoneisiin vain kadun vesipostista.Vesipisteen rakentamista kuitenkin toivottiin myös tukikodan alueelle sel-


28

laiseen paikkaan, jossa mittari ei pakkasilla jäädy, kuten sisälle konehal-liin.

Vesimittareita toivottiin hanoihin, jotta veden kulutusta on mahdollistaseurata ja kirjata ne ylös. Työntekijöiden tottumuksia toivotaan muutetta-van erilaisin tietoiskuin ja hinnoista tiedottamalla. Pukuhuoneisiin halu-taan esimerkiksi konkreettista tietoa siitä, paljonko kymmenen minuutinsuihku maksaa. Henkilöstön motivaatiota tulee vastaajien mukaan kehittääsiihen suuntaan, että asioilla on aina merkitystä.

Jätemäärien ja -maksujen alentaminen on myös Tulppakujalla mahdollistahyvällä jätehuollolla, jonka avulla lajitellaan, kierrätetään ja uusiokäyte-tään materiaaleja maksimaalisesti. Hankintoja järkeistämällä ja perehdy-tystä lisäämällä jäte muuttuu nopeasti ongelmasta resurssiksi.

6.2.4 Lajittelu ja kierrätys

Vastauksissa painotettiin tiedottamisen tärkeyttä, valvontaa ja samaan hii-leen puhaltamista. Panostusta toivottiin lisää erityisesti perehdyttämiseensekä yrityksiin muuttaa ihmisten asennoitumista lajittelu- ja kierrätys-myönteisempään suuntaan. Tukikohtaan halutaan tarkemmat lajittelupis-teet ja parempaa ohjeistusta siihen, miten syntyvä jäte saadaan varmastimenemään oikeaan paikkaan ja näin ollen halvimpaan lajitteluun. Tähänovat ratkaisuehdotuksena muun muassa paremmat jätelavojen ohjeistus-taulut havainnollistavien kuvien kera sekä tarkempi lajittelun seuranta.

Ohjeistus tulee olla kaikille tukikohtalaisille sama ja lajitteluohjeet tuleemyös olla helposti kaikkien saatavilla. Koko henkilöstö halutaan opettaalajittelemaan oikein. Monilla työntekijöillä on vaikeuksia tälläkin hetkelläesimerkiksi kyllästetyn ja kyllästämättömän puutavaran erottelemisessa.Sekajätteeseen laitetaan myös päivittäin puuta, metallia ja muuta sinnekelpaamatonta materiaalia. Syynä ei varmastikaan aina ole pelkkä välinpi-tämättömyys, vaan myös tiedon ja osaamisen puute.

Lajittelutoiminnan parantaminen täytyy aloittaa kuitenkin jo työmailta,jotka ovat alusta alkaen pidettävä siisteinä. Työmailla syntyvät jätteet ovatheti lajiteltava ja toimitettava pois työntekijöiden toimesta. Vastauksissatodettiin, että työmaan viimeistelyjoukkojen kontolle ei saa lajittelua jakierrätystoimintaa jättää.

Moni työntekijä toivoi kameravalvonnan lisäksi vastuuhenkilöä Tulppaku-jan jätekadulle. Kameravalvonta ja selkeästi nimetty vastuuhenkilö, jokahoitaa kokoaikaisesti jätekatua, mahdollistaisi heti erityisesti räikeimpiinlajittelurikkomuksiin puuttumisen. Tällä hetkellä tukikohdan alueelle pää-see ajamaan siviilihenkilöautoilla ja dumppaamaan jätelavoille tavaraa il-man, että sitä välttämättä huomataan.

Tukikohdan jätekadulta puuttuu vielä joidenkin jätteiden lajittelupisteet,kuten lasin ja betonin. Jätekadulle toivottiin myös parempaa järjestystä,jotta logistiikka toimisi paremmin. Kuormalavat aiheuttavat myös Tulppa-kujalla päänvaivaa ja niiden palautukseen toivottiin selvyyttä. Sikin sokin


29

heitellyt kuormalavat täyttävät epätasaisesti puulavat, jolloin kuormat vie-dään vajaina Lassila & Tikanojalle. Tukikohtaan toivotaan jätteen murs-kauslaitetta, jonka avulla jäte saataisiin kerättyä lavoille tasaisesti.

Samoin kuin Kyläsaaressa, Tulppakujalla jätehuollon painopiste on mah-dollista muuttaa pelkästä kuluerästä resurssiksi. Opastamalla, neuvomallaja perehdyttämällä on mahdollista saada uudet, toimivammat käytännötmyös Tulppakujan jätteiden lajitteluun ja kierrätystoimintaan. Ulkopuolis-ten pääsy tukikohta-alueelle on pystyttävä estämään tai ainakin hankaloit-tamaan nykyisestä. Jos se vaatii kameravalvonnan lisäksi vastuuhenkilönnimeämistä, niin asiasta tulee esimerkiksi Staran kiinteistö- ja suunnitte-luinsinöörin kanssa keskustella.

6.2.5 Kiertotalouden mahdollisuudet

Kiertotalouden mahdollisuuksista oltiin vastauksissa sitä mieltä, että eko-loginen toiminta parantaa ehdottomasti Staran imagoa. Yhteistyötä tuleeluoda yhä enemmän eri yksiköiden välille ja jättää keskinäinen kilpailu-asetelma taka-alalle. Tukikohtien ja yksiköiden välisen yhteistyön avullaon mahdollista saada vähennettyä muun muassa materiaalikustannuksiasekä muitakin kuluja alaspäin ja pystyä sitä kautta parantamaan kilpailu-kykyä ulospäin.

Vastauksista tuli ilmi, että yhteenkuuluvuuden tunteen luominen on stara-laisille tärkeää. Kyläsaaren ja Tulppakujan välinen yhteistyö on mahdollis-ta muun muassa yhteisten isojen investointien ja yhtenäisten roska-, kier-rätys- ja materiaalivarastojen avulla. Kaluston ja tavaroiden lainaamistasekä ylijäämämateriaalien laittamista kiertoon tukikohdasta toiseen pide-tään mahdollisena, kunhan sille luodaan ensin tarvittavat resurssit. Myösyhteistä varastokirjanpitoa tukikohtien välillä pidettiin toteuttamiskelpoi-sena ideana. Ylijäämämateriaaleille ideoitiin Staran omaa, sähköistä intra-netpalvelua, jonne yhteyshenkilön avulla voidaan laittaa esille yksikkö- jatukikohtatasolla hyödyntämättä jääneet materiaalit. Nettipalvelun kauttamateriaalit saataisiin nopeammin kiertoon ja hyötykäyttöön varastossa lo-jumisen sijaan.

Vastauksissa korostettiin varastomiesten tärkeyttä tukikohtien jäte- ja ma-teriaalihuollon toimivuuden kannalta. Yhtenä ehdotuksena mainittiin va-rastomiesten työ- ja tehtäväkierto tukikohtien välillä. Tällainen työkiertovoidaan toteuttaa esimerkiksi kuukauden ajaksi ja tarkoituksena on ensintutustua uuteen paikkaan, verrata sitä omaan työympäristöön, ja sen jäl-keen yhtenäistää molemmista parhaimmat toimintatavat käytäntöön.

Tietotaidon hyödyntäminen tukikohtien välillä, tutustumiskäynnit ja hy-vien käytäntöjen vaihto koettiin vastauksissa tärkeäksi. Tietoisuutta toises-ta tukikohdasta, yksiköistä ja niiden toiminnasta haluttiin myös osaltaan li-sätä. Kaikki työntekijät eivät nyt edes tiedä, missä Kyläsaaren tukikohtasijaitsee tai millaisia toimintoja tukikohdassa on verrattuna Tulppakujaan.Tietoisuuden lisääminen luo siten mahdollisuuden hyödyntää yksiköidenja tukikohtien erilaisia varantoja.


30

Ekotukitoimintaa halutaan kehittää jatkossa myös tukikohtien välillä jaekotukihenkilöiden yhteisiä tapaamisia ja tilaisuuksia toivotaan järjestettä-vän jatkossa säännöllisesti. Yhteiset tapaamiset auttavat vastaajien mukaankehittämään ekotukitoimintaa samaan suuntaan ja antamaan uusia, hyviänäkökulmia ja ideoita asioiden eteenpäin viemiseksi.

7 TEEMAHAASTATTELUJEN TOTEUTUS

Kirjallisen kyselyn lisäksi järjestettiin neljä vapaamuotoista haastatteluti-laisuutta, joista kolme toteutettiin ryhmissä. Ensimmäinen ryhmähaastatte-lu järjestettiin 28.10.2015 Tulppakujalla, toinen 26.2.2016 Kyläsaaressa jakolmas Kulosaaressa 2.3.2016.

Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joka tarkoittaa haastattelijanja haastateltavien yleisluonteista keskustelua valitun teeman ympärillä(Kananen 2014, 70). Teemahaastattelu on haastattelijan ja haastateltavienvälistä vuorovaikutteista toimintaa, jonka avulla eritasoisista kysymyksistäja vastauksista kootaan pala palalta yksityiskohtainen palapeli. Tavoitteenaon ymmärtää kokonaisvaltaisesti, mistä tutkittavassa ilmiössä on oikeinkyse. (Kananen 2014, 72.)

Ensimmäisen ryhmähaastattelutilaisuuden tarkoituksena oli antaa mahdol-lisuus oman mielipiteen ilmaisemiseen erityisesti niille työntekijöille, jot-ka kokivat kyselylomakkeen kirjallisen täyttämisen hankalaksi. Mukaankeskustelemaan pyydettiin myös kaikki ne työntekijät, jotka olivat jo val-miiksi kiinnostuneita pohtimaan syvemmin niin omien työyksiköidensäkuin koko tukikohdan toimintaa kestävän kehityksen ja kiertotalouden kä-sitteen pohjalta. Toiseen ryhmähaastatteluun pyydettiin kolme Kyläsaarentukikohdassa työskentelevää varastomiestä, joilta toivottiin vankkaaomaan työhön liittyvää havainnointia jätehuoltoa, kierrätystä ja materiaali-tehokkuutta koskien. Kolmas keskustelutilaisuus käytiin Staran Ekotuki-päivän aikana neljän Kyläsaaressa toimivan ekotukihenkilön kesken.

Ryhmähaastatteluajat sovittiin etukäteen sähköpostitse, puhelimitse taisuunnittelematta. Haastattelut tehtiin pääsääntöisesti rauhallisissa neuvot-telutiloissa tukikohdissa. Yksilöhaastattelu tapahtui 18.11.2015 Kyläsaa-ressa työntekijän yhteydenoton jälkeen. Haastatteluiden kesto oli puolestatunnista kahteen tuntiin.

Haastattelutilanteet olivat hyvin vapaamuotoisia ja etenivät haastateltavienehdoilla. Haastattelua varten laadittiin teemahaastattelurunko, joka noudat-ti samaa järjestystä kuin kyselylomakkeen kysymykset. Opinnäytetyönliitteenä on haastatteluissa käytetty teemahaastattelurunko. (Liite 2). Haas-tattelutilanteet etenivät kuitenkin niin spontaanisti keskustellen, että tark-kaa järjestystä oli mahdotonta ja tarpeetontakin seurata. Haastatteluaineis-to käytiin jokaisen tilaisuuden jälkeen heti läpi ja tallennettiin puhtaaksikirjoitettuna koneelle.

Ensimmäinen teemahaastattelu tapahtui Tulppakujan kokoustilassa28.10.2015. Tilaisuuteen osallistui yhteensä yhdeksän työntekijää, kolmerakentamistuotannosta ja kuusi hoitotuotannosta. Kaikille haastateltaville


31

kyselylomake oli jo tuttu, joten teemahaastattelua varten laadittu teema-haastattelurunko pohjautui lomakkeen kysymyksiin. Teemahaastattelu to-teutettiin siten, että esittelyjen jälkeen kerrottiin haastattelun aihe ja luot-tamuksellisuus. Keskustelu aloitettiin ensimmäisestä teemasta ja kysy-mykset esitettiin avoimina, joka mahdollisti paremmin porautumisen tut-kittavaan aiheeseen, saada siitä lisäkysymysten avulla laajempaa tietoa jalöytää lopulta ratkaisu tutkimusongelmaan.

Teemahaastattelutilanne tulisi mielellään aina tallentaa nauhalle (Kananen2013, 99; Kananen 2014, 85). Pienen osallistujamäärän ja tilanteen rennonilmapiirin vuoksi nauhoittamista ei katsottu tarpeelliseksi. Haastatteluti-lannetta ja luottamuksellisuutta ei haluttu rikkoa ottamalla nauhuri esiin.Vastauksia, jotka olivat kaikki hyvin samansuuntaisia, ehti mainiosti kirja-ta ylös haastattelutilanteen aikana. Aiheeseen pystyi myös hienovaraisestiaina palaamaan tarkentavin kysymyksin, jos siihen oli tarvetta. Yksi haas-tateltavista teki myös omia muistiinpanoja tilaisuuden aikana, joita oli lupamyöhemmin käyttää. Haastattelun vastaukset litteroitiin asiasisällöittäin.

7.1 Elinkaaren pidentäminen ja arvon säilyttäminen

Keskusteluissa ilmeni, että osalta henkilöstöstä puuttuu selkeää osaamista,mutta myös vastuuntuntoa. Koneista ja laitteista tulee huolehtia kuin omis-taan, mutta nyt niin ei tapahdu. Monilta työntekijöiltä muun muassa unoh-tuu, että laitteet ja koneet tulee puhdistaa ja huoltaa asianmukaisesti hetikäytön jälkeen, palauttaa omalle paikalleen varastoon sekä ilmoittaa varas-tomiehelle, jos jotakin on mennyt rikki. Koneiden ja laitteiden oikeanlai-seen käsittelyyn ja huoltamiseen tarvitaan kaikille yhtenäiset toimintata-vat, joita noudatetaan ehdoitta. Tämä vaatii henkilöstön kunnollista pereh-dyttämistä ja valvontaa siitä, että yhteisistä hankinnoista pidetään vastuul-lisesti huolta.

Varastokirjanpitoon toivotaan selkeyttä ja se halutaan ajan tasalle. Tällähetkellä on epäselvyyttä siitä, mitä kaikkea materiaalia ja tuotteita varas-tosta löytyy. Varastossa tulee tehdä sen vuoksi inventaario, ettei käy niin,että tavaraa esimerkiksi vanhenee hyllyille tai siellä pyörii rikkoutuneitakoneita tai laitteita. Työntekijän kuittausta, kun kone tai laite otetaan va-rastosta työkäyttöön, pidetään tärkeänä. Sen avulla tiedetään, kuka konees-ta tai laitteesta sillä hetkellä on vastuussa ja millä työmaalla se kulkee.

Laadukkaisiin materiaaleihin tulee vastaajien mukaan panostaa, on sittenkyseessä kone, laite, työvaatteet tai -varusteet. Nyt esimerkiksi työhansko-ja ei voi itse pestä kuten ennen, koska nykyiset materiaalit eivät pesemistäkunnolla kestä. Perehdyttämistä materiaalien ja tuotteiden käsittelyyn tar-vitaan muutoinkin koko henkilöstölle, ei vain kesä- tai kausityöntekijöille.Arvostuksen materiaaleja ja tuotteita kohtaan uskotaan paranevan, joshenkilöstö näkee esimerkiksi työmaakokouksessa tai työhyvinvointipäi-vässä lukuja, kuinka paljon rahaa materiaaleissa on kiinni vuosittain.


32

7.2 Materiaalitehokkuus

Tarkkuutta vaaditaan erityisesti siihen, että työmaille tilataan oikea määrätavaraa ja tavarat sitten myös varastoidaan asianmukaisesti ja työmaakoh-taisesti. Erään haastateltavan mielestä tuntuu välillä siltä, että yksikössäollaan kuin oravanpyörässä materiaalien kanssa. Työmaan kustannukseteivät aina näy täysin toteen, kun tavaraa otetaan käyttöön useammasta erivarastosta ja mahdollisesti lainataan useasta eri yksiköstä. Kaikkea materi-aalia ei myöskään voi eri työmailla käyttää tai yhdistää, mikä on huonoasia.

Materiaalitehokkuuden kanssa on paljon vielä parannettavaa. Usein on ta-pahtunut niin, että työmaalle on jäänyt sateeseen suojaamatta esimerkiksipuutavaraa, ja se on mennyt pilalle. Varastointitilaa on sisätiloissa joiden-kin mielestä nykyisin liian vähän ja se sitten selittäisi tätä ulkona varastoi-tavan materiaalin määrää. Oli tavara ulkona tai ei, tulee se silti suojata säi-den vaihteluilta. Hankinnoissa pitää varastomiehillä ja hankintaoikeudenomaavilla olla selkeä, yhteinen linjaus. Tavaraa tilataan vain tarvittavamäärä, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.

7.3 Jätemäärät ja -maksut

Haastateltavien mukaan perehdytykseen on panostettava ja joka kaudenalussa on pidettävä kaikille jätehuollon tehoinfo. Kierrättämisestä ja uu-siokäytöstä tulee myös ohjeistaa esimieslähtöisesti, sillä käyttökelpoistatavaraa heitetään edelleen liikaa hukkaan. Selkeät tiedotteet tulee saadatukikohtaan siitä, voiko esimerkiksi Kyläsaaren Kierrätyskeskukseen jaPakilan työkeskukseen toimittaa keskitetysti ylijäämätavaraa yhteyshenki-löiden kautta. Yleisestikin ohjeistus tulee kulkea selkeästi organisaatiossaylhäältä alaspäin, eikä niin, että pelkästään työntekijät joutuvat kenttäta-solla painimaan näiden asioiden kanssa.

Monen haastatteluun osallistuneen työntekijän mielestä Ekotukitoimintaon hyvä asia, mutta toiminnalle tulisi antaa myös kunnollisia resursseja.Ekotukitoiminnassa työntekijät joutuvat mielestään ottamaan nyt liikaasellaista vastuuta toisten toimista, joihin organisaatio itsessään, ja esimie-het ennen kaikkea, saisivat puuttua. Tässä viitataan siihen, että neuvoja jaohjeistusta voidaan toki henkilöstölle antaa, mutta esimiesten vastuulla onvalvoa, että näiden ohjeistusten mukaan toimitaan.

Jäteveteen kuluvia summia pidettiin vaikeana kysymyksenä. Vesi pitäisikoneisiin ja laitteisiin ottaa vain vesipostin kautta kadulta, mutta se tuottaasuuren konekapasiteetin kanssa ehkä joitakin käytännön ongelmia (Kuva3, s. 33). Veden tankkaaminen seinästä tiedetään kuitenkin kalliiksi, jotenjäteveteen kuluneiden summien tarkkailu ja siitä tiedottaminen, auttaisivarmasti jatkossa tehostamaan vedenkulutusta.

Jätemäärien ja jätemaksujen vähentäminen voisi haastateltavien mukaanolla myös yksi tulospalkkiokriteereistä.


33

Kuva 3. Pesuautoa tankataan vesipostista Kyläsaarenkadulla. Kuvassa autonkuljettajaKai Rajala. (Kuva: Kati Nurminen)

7.4 Lajittelu ja kierrätys

Eräällä haastateltavalla oli tuntuma, että jopa 70 prosenttia ihmisistä, jotkajätekadun ympärillä kulkevat, ovat ulkopuolisia, mutta myös talon omaväki käyttää hyväkseen sitä, että valvonta on puutteellista. Se on haastatel-tavan mielestä harmillista, sillä yksi mätä omena riittää pilaamaan kokosadon. Jätekatua on kuitenkin hänen mukaansa mahdotonta koko ajan val-voa ja vahtia, etenkin oman työnsä ohessa. Alueella on kameravalvonta24/7, mutta tallenteiden katsominen, josta suoraan näkisi esimerkiksi au-ton rekisterinumeron, on tällä hetkellä tukikohdan omalle henkilöstöllekuitenkin hankalaa. Tallenteiden katsomiseen pitää olla valtuutettu henki-lö, joka tarvittaessa täytyy soittaa erikseen sovitusti paikalle esimerkiksiIlmalasta. Lasku pitäisi kuitenkin saada lähetettyä mahdollisimman nope-asti ainakin niille ulkopuolisille, jotka nähdään tukikohta-alueella roskaa-massa itse teossa. Kameratekniikkaan ja tallenteiden katsomiseen nimet-tyihin henkilöihin on kuitenkin tulossa todennäköisesti muutoksia vuoden2016 aikana.

Jotta jätekatua ei käytettäisi omassa toiminnassa väärin, yksi vaihtoehtovoisi olla myös jokaisen osaston oma vastuuhenkilö jätteiden lajitteluun,kierrätystoiminnan parantamiseen ja neuvontaan. Mahdollista olisi myösmiettiä jätekadulle valvojaa, joka voisi toimia tehtävässä kokoaikaisesti jahänelle löytyisi sitten myös tuuraaja.

Haastattelussa ilmeni, että viraston tiedottajat ja toimittajat halutaan myössäännöllisesti informoimaan kenttäväkeä ympäristöasioista, jätteiden lajit-telusta, kierrättämisestä ja vaikkapa uusiokäytön tuomista mahdollisuuk-sista. Tämä voisi tapahtua siis tiedotteiden lisäksi ihan kenttätasolle jal-


34

kautumalla. Suurin osa työntekijöistä ei pääse tällä hetkellä intranetiin, ei-kä välttämättä lue Puskaradio-lehteä tai tiedotteita taukotilan seinästä. Sil-loin paikan päällä tapahtuvat tietoiskutyyppiset tilaisuudet voisivat antaamonelle työntekijälle uutta näkökulmaa jätehuoltoon ja sen toimivuuteen.

7.5 Kiertotalouden mahdollisuudet

Haastateltavien mielestä teoriassa voisi olla mahdollista, että yksi työnte-kijä alkaisi hoitamaan päätyökseen Kyläsaaren ja Tulppakujan jätehuoltoa.Toimi voisi olla myös kuukauden tai enemmän kestävä hanke, jonka aika-na kyseinen henkilö neuvoisi ja opastaisi tukikohtien työntekijöitä. Toi-minnalle on kuitenkin ensin luotava kunnolliset resurssit, ennen kuin se onmahdollista toteuttaa. Käytännöt ovat tällä hetkellä joka tukikohdissa niinerilaiset.

Käytännössä jätehuollon logistiikkaan tulee saada aikaan parannuksia jalavat ajaa vain täysinä Ämmässuolle. Turhat ajot ja vajaat kuormat jäävätnäin vähemmälle ja polttoainetta säästyy. Ehdottomasti olisi selvitettävämyös mahdollisuus toimittaa jätettä suoraan lähempänä sijaitsevaan Van-taan jätevoimalaan.

Laajemmin Staran näkökulmasta asioita pohdittaessa, haastateltavien mie-lestä olisi hienoa kokeilla muutamassa puistossa, miten useammat keräys-pisteet toimisivat. Kokeiluun voisi ottaa vaikka lasin ja metallin keräyspis-teet sekajäteroskisten lisäksi. Stara olisi siten virastona valmis kannusta-maan myös puiston käyttäjiä kierrätystalkoisiin. Staran imagolle ja PR:lleolisi myös positiivista se, että yksi puisto rakennettaisiin kiertotaloudenhengessä pelkästään kierrätysmateriaaleilla, kivistä, laatoista ja tarvikkeis-ta alkaen. Kasvejakin voisi tuoda jaettuna muista puistoista. Tällainen olisihyvä kestävän kehityksen mainosprojekti kaupungille ja tilaisuus virastol-le myydä omaa osaamistaan.

7.6 Kyläsaari 18.11.2015

Marraskuun puolivälissä 2015 toteutettiin Kyläsaaressa yksilöhaastattelu,jossa hoitotuotannon työntekijä halusi kertoa erään tositarinan siitä, mitenon mahdollista pidentää materiaalien ja tuotteiden käyttöikää sekä välttäähukkaamista.

”Useampi vuosi sitten meillä meni tuolla pesuhallissa pesuri rikki. Pesurihaluttiin tietenkin heittää siltä seisomalta roskikseen ja tilata sen tilalle uu-si laite. Eräs työntekijä kysyi kuitenkin luvan, että voisiko hän tutkia, mil-lainen vika pesurissa on, ja onko se kenties mahdollista pienellä vaivallakorjata. Tämä työntekijä sitten tutki laitetta, otti netin kautta selvää asiois-ta ja totesi, että vika ei ole iso. Pari tiivistettä ynnä muuta piti vain vaihtaaja homma oli sillä selvä. Pesuri toimi jälleen, eikä rahaa kulunut montaa-kaan euroa. Säästö oli siis melkoinen, kun miettii uuden pesurin hintaa.Kerron tämän tarinan sen vuoksi, että työpaikalla pitäisi aina antaa mah-dollisuus sellaisille kavereille, jotka ymmärtävät eri koneiden ja laitteidenpäälle ja osaavat myös tehdä niille korjaustoimenpiteitä. Mieluummin


35

näin, kuin heitettäisiin heti pois. Työyksikkö hoitaisi tarvittavat osat jatyökalut ja antaisi vielä palkkion henkilölle, joka duunaa laitteen kuntoon.Näin mielestäni pitäisi joka paikassa toimia.”

7.7 Kyläsaari 26.2.2016

Kolmas haastattelutilaisuus pidettiin Kyläsaaressa ja siihen osallistui kol-me tukikohdassa toimivaa varastomiestä. Haastattelu eteni myös tutunteemahaastattelurungon mukaisesti.

Varastomiesten näkökulmasta materiaalien ja tuotteiden käyttöikää saa-daan parhaiten pidennettyä sillä, että käyttäjät huoltavat kaikki koneet jalaitteet itse heti käytön jälkeen sekä pitävät muutenkin paikat siistinä. Nyton käytännössä niin, että varastomiehet joutuvat yleisesti putsaamaan nur-kissa pyörivät laitteet ja viemään ne omille paikoilleen. Heistä tuntuu tur-hauttavalta, että vaikkapa uppopumput tuodaan putsaamatta varastolle jaletkuja ei ole tyhjennetty. Pahinta varastomiesten kommenttien mukaan onse, ettei käyttäjä ilmoita koneen tai laitteen rikkoutumisesta, vaan vie senmuina miehinä hyllyyn. Sitten seuraava käyttäjä ihmettelee työmaallepäästyään, että miksi kone ei lähdekään käyntiin, soittaa varastomiehetapuun ja he saavat viedä huonokuntoiset huoltoon. Siinä tulee aivan turhaaajoa edestakaisin, harmituksen määrästä puhumattakaan. Varastomiehetovat sitä mieltä, että työnjohdon tiukka ohjeistus, miten tulisi toimia, puut-tuu. Työntekijät tulee heti perehdyttää kädestä pitäen aina oikeanlaisenpolttoaineen tankkaamisesta siihen, miten yleisesti yhteisistä tavaroista tu-lee pitää huolta.

Materiaalitehokkuus on Kyläsaaressa parantunut ja hävikki vähentynyt.Tavarat pitää kuitenkin olla lukkojen takana, ettei niitä varasteta. Ongel-mana on, että varastoavaimia on myönnetty aivan liian laajalle rintamalle,esimerkkinä yksityiset urakoitsijat, jotka eivät sitten palauta avaimia läh-tiessään. Parasta nyt olisikin, että kaikki lukot uusitaan varastotiloihin jaavaimia ei luovuteta kuin vain todella niitä tarvitseville. Yksi ongelmakoh-ta varastomiesten näkökulmasta on myös Staran Konevuokraamon tavarat,joiden kulkua ei ole kunnolla pystytty seuraamaan. Vuokralaitteita on siir-relty ilmoittamatta työmailta toiselle tai tuotu tietämättä jonnekin ulkova-rastoon pölyyntymään. Yksikkö maksaa silloin täysin turhaan vuokraanäistä laitteista. Tähän täytyy varastomiesten mukaan saada selkeät peli-säännöt, eli työmaan loputtua tavarat ensin ehdottomasti Oulunkylään pa-lautukseen ja vasta sitten kuitataan samat tarvittavat koneet ja laitteet uu-delle työmaalle. Joka työmaalla työnjohdon pitää olla kartalla ja vastatakaikesta tavarasta, mikä niillä liikkuu. Työmaa tulee myös sen loputtua he-ti siivota, tyhjentää ja viedä tavarat pois niille kuuluviin paikkoihin (Kuva4, s. 36). Materiaalitehokkuuteen vaikuttaa pitkälti myös oikea paikka,mistä tavaraa ostetaan ja kuinka paljon sitä ostetaan. Kyläsaaressa ostoksetovat keskitetty niin, että esimerkiksi pienkoneissa käytetään samaa merk-kiä, jonka akut käyvät sitten useampaan laitteeseen. Näin ollen ylimääräi-siä ja erilaisia koneita ja laitteita ei enää pyöri pitkin varastoa. Keskitet-tyyn kauppaan kuuluu luonnollisesti myös huolto ja se on helpottanut va-rastomiesten työtä huomattavasti. Varastomiehet miettivät nykyisin tark-kaan sitä, mitä varastolle hankitaan. ”Ei ole kenenkään etu ostella älyttö-


36

miä määriä kaiken maailman purkkeja ja purnukoita, jotka sitten vanhene-vat hyllyillä”.

Kuva 4. Tarvikkeet löytyvät omilta paikoiltaan lukittavista varastohäkeistä. (Kuva:Kati Nurminen)

Kyläsaaressa on ollut ongelmana se, että tukikohtaan on päässyt ulkopuo-liset tuomaan jätteitään. Varastomiehet kertovat, että yhdessä vaiheessatuotiin paljon kodinkoneita, joita ei sitten osattu kierrättää. Mitään tavaraaei saisi heittää jätekadun lavalle, jos ei ole varma, minne se kuuluu laittaa.Tavarat tulisi jättää vaikka mieluummin lavan viereen, josta ne on hel-pompaa toimittaa oikeaan paikkaan. Varastomiehet painottavat uudelleen,että avaimia tukikohtaan on liian monella ja se vaikeuttaa jätehuollon toi-mivuutta. Heidän mukaansa on onni, että Kyläsaareen tuli uusi vaarallistenjätteiden kontti Sen myötä väheni huomattavasti erilaisten purkkien japurnukoiden pyöriminen tukikohdan nurkissa tai vanhan kontin ympäris-tössä (Kuva 5, s. 38). Yleisesti ottaen materiaalitehokkuus ja maltilla tehtylajittelu auttaa alentamaan yksikön jätekustannuksia. Jätevesimaksuista onpuhuttu tukikohdassa aikaisemminkin, mutta asia ei ole varastomiestenmukaan ihan yksiselitteinen. Yksi heistä kertoo, että monissa pienemmissätyökoneissa liittimien koot vaihtelevat, jonka vuoksi palopostista ei jokai-nen kone saa otettua vettä. Tämä on suurin syy siihen, että harja- ja lakai-sukoneita tankataan mieluummin kiinteistön seinästä kuin kadun vesipos-tista.

Jätteiden lajittelun ja kierrätystoiminnan parantamiseen ei varastomiestenmukaan auta kuin lukutaito ja kunnollinen perehdyttäminen. Jätekadun la-voissa ja hallien tiloissa olevissa keräyspisteissä on tällä hetkellä hyvätopastetaulut, joten kyse on joko lukutaidosta tai pelkästään asenteista kiin-ni, ettei omasta ympäristöstään välitetä. Varastomiehet toteavat, että osavanhoista esimiehistä on näyttänyt työyhteisössä aikanaan huonoa esi-


37

merkkiä. Sen vuoksi jätehuolto, lajittelu ja kierrättäminen ovat vähän jää-neet lapsenkenkiin. Esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että lajittelutapahtuu jo siellä työmaalla työntekijöiden toimesta, eikä vasta tukikoh-dassa varastomiesten toimesta. Urakoitsijat pitää varastomiesten mukaanehdottomasti velvoittaa myös hoitamaan jätehuolto oikein. Kun tarpeeksiasiasta muistuttaa ja pitää meteliä, jokainen ajallaan oppii hyvät ja oikeattavat toimia. Esimiesten tulee olla esimerkkinä tässä asiassa ja informoidatyöntekijöitä muun muassa siitä, miten eri jätteiden keräys muuttuu. Esi-merkkinä varastomiehet mainitsevat energiajakeen keräyksen, jonka pitäi-si tämän kevään aikana loppua. Silloin Kyläsaareen tarvitaan muovijätteel-le oman lavansa.

Varastomiehet toteavat, että yleisesti ajatellen on hyvä tukikohdan alueellaolla jokin paikka vaikkapa käytetyille betonikiville ja -laatoille. Missäännimessä ei kannata kaikkea käytettyä ja vanhaa tavaraa heittää pois, silläniitä voi jossakin työkohteessa vielä tarvita. Nykyään juuri betonikivissä ja-laatoissa mallit muuttuvat nopeasti, samoin värisävyt. Uusista malleista eivälttämättä sitten löydykään sellaista, mitä juuri kyseisessä kohteessa tar-vitaan. Kaivojen kansissa ja kehyksissä on myös monia erikoiskokoja, joi-ta kannattaa pitää säilössä. Yhteistyötä ajatellessa, esimiehet voivat sittenmahdollisesti yli aluerajojen kysellä tarvittavia, harvinaisempia materiaa-leja omille työmailleen. Jos oma yksikkö vain on valmis niistä luopumaan.

7.8 Kulosaari 2.3.2016

Maaliskuun alussa järjestettiin Staran ekotukipäivä, jonka tarkoituksenaoli ennen kaikkea saada Kaupunkitekniikan ylläpidon tukikohtiin ympäris-töasioiden hallintaa edistävä, toimiva verkosto. Koulutuspäivän aikanakäytiin läpi muun muassa Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikkaa jaympäristöjohtamista, ekotukitoimintaa ja ekotukihenkilönä toimimista se-kä Staran ympäristötyötä. Päivän tarkoituksena oli päästä tutustumaanmuiden alueiden ja tukikohtien ekotukihenkilöihin, verkostoitua alueelli-sesti sekä järjestäytyä tukikohdittain ekotukitiimeihin.

Kyläsaaren tukikohdassa toimii tällä hetkellä neljä ekotukihenkilöä, joistaopinnäytetyön tekijä toimii myös Pohjoisen alueen ekotukiyhdyshenkilö-nä. Ekotukipäivän aikana tiimillämme oli aikaa keskustella koko Staraakoskevien asioiden lisäksi myös Kyläsaaren tukikohdan ympäristötyönhallintaan ja ekotukityöhön liittyvistä haasteista.

Keskusteluissa todettiin, että Kyläsaaressa on jätehuollon tilanne vuodentakaiseen parantunut ja pahoja ylilyöntejä ei ole tapahtunut. Silti lajittelus-sa ja kierrättämisessä on vielä selvittämättömiä haasteita, kuten tänä vuon-na tapahtuva energiajakeen erilliskeräyksen loppuminen ja sen vaikutuksetesimerkiksi muovijätteen lajitteluun. HSY, eli Helsingin seudun ympäris-töpalvelut -kuntayhtymä, ei ole vieläkään tiedottanut tukikohtiin, millä ai-kataululla muutokset tapahtuvat ja mitä se käytännössä tukikohdissa tar-koittaa. Muovijätteen keräyspisteen lisäksi pohdinnassa edelleen on erilli-nen sähkö- ja elektroniikkalaiteromulle tarkoitettu lava. Uuteen vaarallisenjätteen konttiin on nyt mahdollista lajitella SER-jätettä, mutta varmuutta ei


38

ole vielä siitä, onko tilaa tarpeeksi. Asia selviää vasta käytännössä ajankanssa, miten tila tulee riittämään.

Kuva 5. Uusi vaarallisen jätteen kontti on sisältä tehty toimivaksi. (Kuva: Kati Nur-minen)

Ekotukihenkilöt olivat sitä mieltä, että suurin osa työntekijöistä ei lajitteletukikohdassa tahallaan väärin, vaan kyse on pelkästään tietämättömyydes-tä ja osaamattomuudesta. Ekotukihenkilöille itsellekään ei ole aina täysinselvää, onko laudanpätkä puhdasta vai kyllästettyä puuta, sillä sitä on to-della vaikeaa välillä erottaa toisistaan. Työntekijöitä pitäisi jatkossa kui-tenkin selkeästi ohjeistaa, että epäselvä puujäte tulee aina laittaa mie-luummin sinne kalliimmalle, kyllästetylle lavalle. Tämä sen vuoksi, ettäjos yksikin pieni pala kyllästettyä menee puhtaan puun sekaan, niin Äm-mässuolla laskutetaan koko lava kalliimmalla hinnalla. Ohjeistus tuleemyös tehdä selkeämmäksi sen suhteen, että lavoille ei voi suoraan heitelläsellaista jätettä, jossa on useampaa materiaalia. Pesukone ei esimerkiksikuulu metallilavalle tai sohva puulavalle. Tällaiset tavarat pitää ensin pur-kaa ja vasta sitten lajitella omille lavoilleen. Sen vuoksi jätekadulle pitääselkeästi merkata paikka tällaiselle purettavalle tavaralle. Tukikohdan vie-ressä sijaitsee myös Kierrätyskeskus, jonne voi kunnossa olevaa, kierrä-tyskelpoista tavaraa viedä suoraan.

Yksiköissä ja tukikohdassa on monesti muun muassa esimiesten toimestapuhuttu siitä, miten lajittelun ja kierrätyksen tulisi tapahtua. Säännöllisestikuitenkin käy niin, että joku omasta väestä toimii jätekadulla väärin. Kunsakottaa ei ketään voi, niin paras sanktio olisi ekotukihenkilöiden mukaanse, että väärälle lavalle tavaraa heittänyt, myös ottaa sen sieltä pois ja aut-taa purkamisessa sekä lajittelussa. Tämä ehkä auttaisi työntekijää muista-maan paremmin, miten kierrättäminen oikeaoppisesti tulee tapahtua. Ul-kopuolisten määrä tukikohta-alueella on onneksi huomattavasti vähentynytaitojen ja puomien myötä, mutta osa urakoitsijoista on edelleen valitetta-van huolimattomia lajittelun suhteen. Siihen esimiesten tulee ottaa paljontiukempi linjaus ja velvoittaa urakoitsijat toimimaan sanktion uhalla oi-kein.


39

Ekotukitoiminnan parantamiseksi pohdittiin mahdollisuutta, että Kyläsaa-ren jätekadun opastetaulut kuvitetaan. Kuvat kertovat monesti enemmänkuin tuhat sanaa ja auttaisivat siten varmasti työntekijää lajittelemaan jät-teensä paremmin. Staran Kilpipalvelussa on mahdollista myös teettääkunnollinen kartta, johon on selkeästi merkattu kaikki tukikohdan jätteen-keräyspisteet. Nämä taulut voisi sitten sijoittaa vaikka kaikkien taukotilo-jen seinille.

Ekotukihenkilön näkökulmasta tärkeintä jätehuollossa on perehdyttäminenja asioista jatkuvasti muistuttaminen. Esimiehet ovat tässä ratkaisevassaasemassa, mutta samoin myös omat työkaverit. Esimerkiksi puistotöissäetumies on se, joka vastaa ryhmästään, ja ohjeistaa ja perehdyttää heidätmyös jätekadun toimintaan. Yksi ekotukihenkilöistä oli eräänä päivänäkuullut erään etumiehistä päivittelevän, että pitääkö puistojen roskiksiakinalkaa kaivelemaan ja lajittelemaan niistä materiaaleja erilleen. Tätä ei tie-tenkään pidä tehdä. On eri asia, jos puistoista tai katuviheralueilta löytyytölkkejä tai pulloja tai muuta vastaavaa, mutta roskiksia vaihdettaessa niitäei missään nimessä saa mennä käsin kaivelemaan. Kierrättämisessä ja la-jittelussa on pidettävä järki mukana. Asioita ei saa tehdä liian vaikeiksi taityöntekijälle vaaralliseksi. Yksinkertaisesti ajateltuna toimiva jätehuolto,kierrättäminen, lajittelu ja materiaalitehokkuus tuovat yksikölle ja kokotukikohdalle rahallista säästöä. Samalla tehdään hyvää niin kaupunkilaisil-le kuin ympäristöllekin. Jätehuolto on osa tärkeää työtä, jota kaduilla,puistoissa, työmailla ja tukikohdissa tehdään joka päivä.

8 RELIABILITEETTI JA VALIDIUS

Case-tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan reliabiliteetin sekä validitee-tin avulla. Reliabiliteetti mittaa tutkimustulosten pysyvyyttä ja validiteettisitä, että tutkimus on luotettava ja pätevä. (Kananen 2014, 146.) Case-tutkimuksessa luotettavuuskriteerit johdetaan yleisesti kvalitatiivisesta tut-kimuksesta, jotka ovat vahvistettavuus, arvioitavuus/dokumentaatio, tul-kinnan ristiriidattomuus, luotettavuus sekä saturaatio (Kananen 2013,122). Tutkimuksen reliabiliteetti- ja validiteettikysymykset huomioidaanheti opinnäytetyön suunnittelusta alkaen ja ne pidetään myös mielessä läpikoko opinnäytetyöprosessin kulun ajan (Kananen 2013, 118). Luotetta-vuuden tarkastelu jää kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkijan omien arvi-oiden ja näyttöjen varaan (Kananen 2014, 146).

Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin aluksi kiertotalouden käsitteeseenuseiden eri kirjojen ja julkaisujen kautta. Tutkimusotteen ja -menetelmienvalinta tapahtui yhdessä työn tilaajan edustajien, Pirjo-Riitta Kiiskisen jaToni Åkerfeltin kanssa. Samoin yhdessä valittiin ja rajattiin tutkimuksenkohdejoukko tarkoituksenmukaisesti kahteen Staran tukikohtaan. Koskaopinnäytetyö oli työelämä- ja käytäntölähtöinen ja sen tarkoituksena olityöelämän tarpeisiin vastaaminen, työn toteuttamiseksi tehdyt valinnatovat hyvin perusteltuja.

Case-tutkimuksessa aineisto kootaan useista eri lähteistä, jolloin riittäväntarkan ja monipuolisen dokumentaation avulla on mahdollista saada koko-naisvaltainen kuva tutkittavasta ilmiöstä ja vahvistaa siten tutkimuksen


40

luotettavuus (Kananen 2013, 116, 119). Tiedonkeruumenetelminä opin-näytetyössä käytettiin sekä henkilöstölle jaettua kyselyä, teemahaastattelu-ja, Staran omaa dokumentointia sekä tukikohtien jätekaduilla ja halleissatapahtunutta havainnointia. Tiedonkeruumenetelmät olivat tähän tutki-mukseen erittäin monipuoliset ja toimivat. Ainoana huonona puolena olikerätyn aineiston laajuus ja sen analysointi, joka vei huomattavan paljonaikaa. Kyselyn ja teemahaastattelujen tulosten koodaaminen teemoittainoli kuitenkin toimiva valinta. Työntekijöiden vastaukset osoittautuivat hy-vin samanlaisiksi, joten saturaatio, eli vastausten toistuvuus, tuli ilmi no-peasti. Samantyyliset vastaukset mahdollistivat ristiriidattoman tulkinnanja johtopäätösten tekemisen.

Case-tutkimus oli toteutukseltaan joustavaa ja suunnitelmia pystyi muut-tamaan olosuhteiden mukaan. Tutkimuksen edetessä ymmärrys ilmiöstä li-sääntyi ja syveni. Monilähteisyyden avulla saatiin vahvistusta tutkittavalleilmiölle, vaikka tulosten pohjalta ei olekaan mahdollista esittää yleistyksiä.Yleistettävyyden puutteesta huolimatta tämä case-tutkimus mahdollistaatutkimustulosten sovellettavuuden Staran muihinkin tukikohtiin. Siihenvaikuttavat tutkimusasetelman ja tutkimuskohteiden tarkat kuvaukset, joi-den avulla tilanteen vastaavuus on muissakin tukikohdissa lähtökohtaisestipääteltävissä.

9 YHTEENVETO JA POHDINTA

Kiertotalous on toimintamalli, jonka tarkoituksena on pitää materiaalit jatuotteet kierrossa mahdollisimman pitkään ennen kuin ne muuttuvat lopul-lisesti jätteeksi. Kiertotalouden avulla on mahdollista saada aikaan kustan-nussäästöjä sekä kasvua siten, että maapallomme kestävyyden rajat ovatturvatut. Kiertotalouden pyrkimyksenä siis on, että luonnonvarat tulevatriittämään kaikille tulevaisuudessakin. Raaka-aineita ja muita resurssejakäytetään vain mahdollisimman tehokkaalla, taloudellisella ja kestävällätavalla. Ympäristövaikutukset minimoidaan sillä, että toisen jätteestä tuleetoisen raaka-aine. Kiertotalouden perusteena voidaan siten pitää resurs-seissa kiinni olevan arvon mahdollisimman tehokasta, hallittua kiertoa, jajätteen syntymisen ehkäisyä mahdollisimman pienin sijoituksin. Käytetty-jen resurssien tarkoituksena on pysyä kierrossa senkin jälkeen, kun alku-peräinen tuote on tullut jo elinkaarensa päähän.

Julkisella sektorilla kiertotaloutta on mahdollista toteuttaa muun muassakestäviä hankintoja suosimalla, materiaalien- ja energiankäyttöä tehosta-malla sekä infrastruktuuria ylläpitämällä. Kiertotalous toimii sekä organi-saatioiden sisällä että niiden välillä. Kiertotalouden käsitteen kiinnosta-vuus, hyödyntämisen mahdollisuudet sekä hyödyllisyys niin ympäristölle,ihmisille, yrityksille kuin julkiselle sektorillekin, sai testaamaan teoriantoimivuutta case-tutkimuksella käytäntöön.

Tutkimusaineistolla kerätyllä tiedolla saadaan vastaus tutkimusongelmaanja tutkimusaineisto tukee vastauksista tehtävää johtopäätöstä. Case-tutkimus ratkaisee tutkimusongelman yhden tutkimuksen osalta, mutta eitestaa kuitenkaan sen toimivuutta käytännössä. Ongelman poistaminenkäytännössä ja muutoksen aikaansaaminen vaatii siten jatkotutkimusta,


41

esimerkiksi kehittämis- tai toimintatutkimusta. Opinnäytetyön ja case-tutkimuksen tavoitteena oli kiertotalouden toimintamallin avulla löytääratkaisu tutkimusongelmaan, eli keinoihin vaikuttaa ruohonjuuritasoltaStaran tukikohtien korkeisiin jätekustannuksiin ja materiaalihukkaan. Tut-kimuskohteiksi valittiin kaksi Staran tukikohtaa Kyläsaari ja Tulppakuja,ja tutkimusmenetelmäksi henkilöstölle jaettava kirjallinen kysely sekäteemahaastattelut.

Työntekijöiden vastauksista ilmeni, että tukikohtien jätehuoltoa, lajittelua,kierrätystä ja hankintoja kehittämällä on mahdollista pyrkiä kohti kustan-nussäästöjä. Jätehuollon toimivuutta ja materiaalitehokkuutta on mahdol-lista saada järkeistettyä hyvinkin pienellä vaivannäöllä. Toimintatapojahieman muuttamalla ja henkilöstön asenteita korjaamalla, jätehuolto saa-daan muuttumaan pakollisesta pahasta menestyksen avaimeen. Työnteki-jöiden vastauksien perusteella toimenpide-ehdotukset jätekustannustenalentamiseksi ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi ovat teemoittainseuraavat.

1. Elinkaaren pidentäminen ja arvon säilyttäminen

- Henkilöstö perehdytetään kunnolla eri materiaaleihin ja tuotteisiinsekä niiden oikeaan käyttöön. Perehdyttäjinä toimivat sekä esimie-het että varastomiehet. Perehdytys on jatkuvaa ja koskee kaikkia.

- Yhteisten hankintojen vastuullisen käytön turvaamiseksi otetaanyhteneväiset toimintatavat käyttöön. Toimintatavoista, kuten varas-ton siisteydestä, ohjeistavat ja toimintaa valvovat esimiehet sekävarastomiehet. Toimintatavat koskevat koko henkilöstöä.

- Henkilöstö velvoitetaan huolehtimaan käyttämiensä koneiden jalaitteiden asianmukaisesta käytöstä, käytön jälkeisestä huollostasekä palauttamisesta omalle paikalleen varastossa. Velvoitetta val-vovat esimiehet ja varastomiehet.

- Hankinnoissa huomioidaan ensisijaisesti laatu, tuotteen tai materi-aalin käyttöominaisuudet, käyttökelpoisuus tarkoitettuun tehtäväänsekä menekki. Vastuu hankinnoista on hankintaoikeuden omaavillaesimiehillä ja varastomiehillä.

2. Materiaalitehokkuus

- Harkitut, kestävät hankinnat tehdään yhteisen linjauksen mukaises-ti. Tavaraa tilataan vain tarvittava määrä, oikeaan aikaan ja oikeaanpaikkaan. Hankinnat keskitetään koneissa ja laitteissa samaan liik-keeseen ja tuotemerkkiin, jossa huolto kuuluu tuotteen hintaan.Hankinnoista, keskittämisestä ja menekin seurannasta vastaavathankintaoikeuden omaavat henkilöt.

- Järjestelmällinen, suunnitelmallinen ja huolellinen materiaalien jatarvikkeiden varastointi otetaan toimintatavaksi niin halleissa kuinulkovarastoissakin. Vuokratavarat palautetaan heti työmaan loput-


42

tua konevuokraamoon. Asianmukaisesta varastoinnista ja vuokra-tarvikkeiden palauttamisesta vastaa koko henkilöstö yhdessä jatoimintaan perehdyttävät ja sitä valvovat esimiehet sekä varasto-miehet.

- Varastotiloihin luovutetaan avaimet vain niitä todella tarvitseville.Avaimista ja mahdollisista lukkojen vaihdoista vastaavat esimiehetja varastomiehet.

- Henkilöstöä kannustetaan ja perehdytetään kunnolla materiaalienoikeaoppiseen lajittelemiseen, kierrättämiseen, hyödyntämiseen jauusiokäyttöön. Perehdyttämisestä vastaavat ja toimintaa valvovatesimiehet, varastomiehet sekä ekotukihenkilöt.

- Henkilöstön palkitseminen toimista materiaalitehokkuuden lisää-miseksi otetaan käyttöön. Palkitsemisesta päättää esimies.

3. Jätemäärät ja -maksut

- Toimintatavat jätteen syntymisen minimoimiseksi yhtenäistetääntukikohdissa koskemaan kaikkia yksiköitä ja koko henkilöstöä.Toimintatapojen yhtenäistämisestä vastaavat ja sitä valvovat tuo-tantopäälliköt, esimiehet ja ekotukihenkilöt. Toiminnalla on hallin-non tuki.

- Henkilöstö sitoutetaan lajittelemaan, kierrättämään ja uusiokäyttä-mään materiaaleja vastuullisesti ja maksimaalisesti. Perehdytys onjatkuvaa ja koskee kaikkia. Perehdytyksestä ja toiminnan valvon-nasta vastaavat esimiehet, varastomiehet ja ekotukihenkilöt, mah-dollisesti myös jokin ulkopuolinen taho.

- Hankintoja järkeistetään yksikkö- ja tukikohtatasolla. Hankinnoistavastaavat hankintaoikeuden omaavat henkilöt.

- Ekotukitoiminnalle annetaan lisää resursseja. Ekotukihenkilöt neu-vovat ja opastavat henkilöstöä, esimiehet valvovat, että ohjeistuk-sen mukaisesti toimitaan.

- Pienempien harja- ja lakaisukoneiden kuljettajia on ohjeistettavaesimiesten toimesta ottamaan vettä kadun palopostista. Jos liittimeteivät sovi palopostiin, esimies tai varastomies hankkii adapterinkyseisiin laitteisiin.

4. Lajittelu ja kierrätys

- Toimintojen muuttaminen yhtenäiseksi niin, että jätteenä pidettymateriaali on mahdollista muuttaa resurssiksi. Koskee kaikkia yk-siköitä ja koko henkilöstöä. Muutoksesta vastaavat ja sitä valvovattuotantopäälliköt, esimiehet ja ekotukihenkilöt. Toiminnalla onhallinnon tuki.


43

- Urakoitsijat velvoitetaan hoitamaan jätehuoltonsa sanktioidenuhalla. Työmaiden jätehuolto hoidetaan jo kohteessa kuntoon esi-miesten valvonnassa. Esimiehet näyttävät toiminnallaan esimerk-kiä ja vastaavat toiminnan sujuvuudesta.

- Ulkopuolisten pääsy tukikohta-alueelle estetään tai hankaloitetaannykyisestä muun muassa portein, puomein ja valvontakameroin.Sanktioita jaetaan selkeistä jäterikkomuksista. Asiaa viedääneteenpäin yhdessä kiinteistöstä vastaavien tahojen sekä tukikohdanesimiesten ja varastomiesten kesken.

- Tavarantoimittajat velvoitetaan hakemaan tukikohdan alueelta poisomat EUR-lavansa ja rullakot. Vastuuhenkilönä toimivat varasto-miehet ja toimintaa valvovat esimiehet.

- Jätekadun toiminnasta huolehtimaan oma vastuuhenkilö tai valvo-ja, jonka on mahdollista toimia tehtävässä kokoaikaisesti. Asiaaselvittelemään perustetaan työryhmä, jossa mukana esimiehet, tuo-tantopäälliköt ja yksikön johtajat.

- Viraston tiedottajien ja toimittajien säännölliset tukikohtiin tehtä-vät tietoiskutilaisuudet, joiden avulla informoidaan kenttäväkeäympäristöasioista, jätteiden lajittelusta, kierrättämisestä sekä uu-siokäytön tuomista mahdollisuuksista. Vastuuhenkilöinä asian sel-vittelemisessä toimivat esimiehet, ekotukihenkilöt ja hallinnonedustajat.

5. Kiertotalouden mahdollisuudet

- Ylijäämämateriaaleille perustetaan Staran oma, sähköinen intra-netpalvelu, jonne yhteyshenkilön avulla voidaan laittaa esille yk-sikkö- ja tukikohtatasolla hyödyntämättä jääneet materiaalit.

- Yhteisomistamista isojen kalliiden investointien kohdalla ja kalus-ton ja tavaroiden lainaamista sekä ylijäämämateriaalien laittamistakiertoon tukikohdasta toiseen, aletaan pohtia tukikohtien kesken.

- Pariin kaupungin puistoon otetaan koekäyttöön pienien roskapytty-jen tai syväkeräyssäiliöiden lisäksi esimerkiksi lasin ja metallin ke-räyspisteet. Stara olisi siten valmis kannustamaan kuntalaisia kier-rätystalkoisiin.

- Yksi puisto rakennetaan kiertotalouden hengessä pelkästään kierrä-tysmateriaaleista; kivistä, laatoista ja tarvikkeista alkaen. Istutetta-vat kasvit tuodaan jaettuina muista puistoista. Projekti olisi mahta-va kestävän kehityksen mainosprojekti Helsingin kaupungille ja ti-laisuus Staralle myydä omaa osaamistaan.

Kaikki toimenpide-ehdotukset ympäristökuormituksen pienentämiseksiovat yksinkertaisia, pieniä askeleita kohti kiertotaloutta. Asenteisiin vai-kuttaminen on suuressa roolissa, kun toimintatapoja lähdetään muutta-


44

maan. Toimintatapojen muuttamisessa ja uusien tavoitteiden seuraamises-sa hyvänä apuna ovat erilaiset tunnusluvut, sillä niiden avulla on helppoavertailla saavutettuja tuloksia lähtötilanteeseen verrattuna. Kustannuslas-kennalla on jo merkittävä rooli organisaation kustannusten hallinnassa, jo-ten sitä kannattaa ruohonjuuritasollakin käyttää enemmän kustannustietoi-suuden lisääjänä. Kustannuslaskennan käyttäminen, eli kustannuksista ker-tominen esimerkiksi yksikkö- tai työmaapalavereissa, on hyvä keino pa-rantaa jätteiden lajittelua ja materiaalien kierrätystä. Jätekustannusten jamateriaalihankintojen konkretisoituminen numeroiksi voi muuttaa monentyöntekijän ja esimiehen ajatukset ympäristömyönteisempään suuntaan.Kustannuslaskenta kannattaa siten ottaa jatkossa mukaan jokaiseen pala-veriin ja kokoustilanteeseen yhtenä omana osionaan.

Jokaiseen palaveriin, kokoukseen ja perehdyttämistilanteeseen tulee jat-kossa saada myös ympäristöasioiden käsittely omana osionaan mukaan.Viestimättä ei voi nimittäin vaikuttaa, joten ympäristöviestintä ja kaikkisiihen liittyvä, tulee saada osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ekotukihenki-löiden ja varastomiesten ammattitaito ja näkemys ympäristöasioiden oike-anlaisesta hoitamisesta tulee jatkossa huomioida niin perehdytys- ja koulu-tustilanteissa kuin kokouksissa ja palavereissakin. Esimieskoulutuksissaon myös tarvetta jatkossa huomioida ympäristöasioiden hallinta ja ympä-ristökuormituksen pienentäminen erilaisin keinoin.

Case Stara Kyläsaari ja Tulppakuja tarjoaa organisaatiolle selkeää ja luo-tettavaa yksittäistapauksen ylittävää tietoa. Tuloksia on mahdollista hyö-dyntää läpi Staran organisaation, sillä samanlaiset toiminnot tuottavatyleensä samanlaisia ongelmia kaikissa yksiköissä ja tukikohdissa. Työstäon käytännön hyötyä toimeksiantajalle, sillä se esittää konkreettisia ratkai-suehdotuksia jätehuollon parantamiseksi, jätekustannusten alentamiseksisekä materiaalitehokkuuden lisäämiseksi. Tulosten merkitys selviää kui-tenkin vasta sen jälkeen, kun kiertotalouden oleelliset toimintatavat ote-taan tukikohdissa käyttöön ja niiden seurantaan luodaan tarpeelliset ja yh-teneväiset resurssit.

Vuoropuhelun aikaansaaminen johdon ja työntekijöiden välillä osoittautuityön edetessä hyväksi mahdollisuudeksi hyödyntää jo olemassa olevaa tie-totaitopohjaa. Saatujen ideoiden esittäminen alhaalta ylöspäin mahdollis-taa yksiköissä ja tukikohdissa parhaiden yhtenäisten toimintatapojen käyt-töön ottamisen ja luo vastuuntuntoa yhteisten asioiden hoitamiseen läpikoko organisaation. Jatkuva, tiivis vuoropuhelu parantaa niin organisaati-on sisäisiä kuin ulkoisiakin yhteistyömahdollisuuksia yhdessä sovittujenarvojen pohjalta.


45

LÄHTEET

Arponen, J., Granskog, A., Pantsar-Kallio, M., Stuchtey, M., Törmänen,A. & Vanthournout, H. 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle.Sitran selvityksiä 84. Viitattu 11.2.2016.http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia84.pdf

Ellen MacArthur Foundation. 2013. Towards the circular economy Vol. 1.Economic and business rationale for an accelerated transition.http://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/Ellen-MacArthur-Foundation-Towards-the-Circular-Economy-vol.1.pdf

Ellen MacArthur Foundation. 2015. Circular economy overview. The con-cept of a circular economy. Viitattu 10.2.2016.http://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/overview/concept

Euroopan komissio. 2010. Komission tiedonanto. Eurooppa 2020. Älyk-kään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia. Viitattu 11.2.2016.http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/1_FI_ACT_part1_v1.pdf

Euroopan komissio. 2015. Lehdistötiedote. Kierto kuntoon: komissio hy-väksyy uuden kunnianhimoisen kiertotalouspaketin, jolla edistetään kilpai-lukykyä, luodaan työpaikkoja ja tuetaan kestävää kasvua. Julkaistu2.12.2015. Viitattu 11.2.2016. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-6203_fi.htm

European Commission. 2015. Commission Work Programme 2016. Notime for business as usual. Viitattu 12.2.2016.http://ec.europa.eu/atwork/pdf/cwp_2016_en.pdf

Grahn-Laasonen, S. 2015. Kokoomus. Uutiset. Miten poistamme kiertota-louden esteet? Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen puhe SITRA:nKiertotalous Suomessa -tapahtumassa 13.1.2014. Viitattu 17.2.2016.https://www.kokoomus.fi/uutiset/grahn-laasonen-miten-poistamme-kiertotalouden-esteet/

Heikkinen, A. 2015. Tekemällä ympäristölle hyvää teet yritykselle hyvää.Blogit, Päättäjien Metsäakatemia. Julkaistu 9.6.2015. Viitattu 10.2.2016.http://www.smy.fi/artikkeli/tekemalla-ymparistolle-hyvaa-teet-yritykselle-hyvaa/

Helsingin kaupunki. 2015. Asuminen ja ympäristö. Ekotukitoiminta. Vii-tattu 25.2.2016.http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ymparistotietoisuus/ekotuki/ekotuki

Helsingin kaupunki Rakennusvirasto. 2009. Yleisten töiden lautakunta jarakennusvirasto. Toimintasuunnitelma vuodeksi 2009. Viitattu 23.2.2016.http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2009/tosu_2009.pdf


46

Helsingin kaupunki Rakennusvirasto. 2015. Tämä on Rakennusvirasto.Viitattu 23.2.2016.http://www.hel.fi/www/hkr/fi/tama-on-rakennusvirasto/

Helsingin kaupunki Stara. 2013. Ympäristöpolitiikka 2013–2020. Viitattu23.2.2016.http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/51a0db1d-8f14-4517-a199f902ac7382f0/Staran+ymp%C3%A4rist%C3%B6politiikka+juliste.pdf?MOD=AJPERES&useDefaultText=0&useDefaultDesc=0

Helsingin kaupunki Stara. 2014. Staran esittely. Asiakkaat. Viitattu23.2.2016. http://www.hel.fi/www/stara/fi/staran-esittely/asiakkaat/

Helsingin kaupunki Stara. 2015a. Staran esittely. Viitattu 23.2.2016.http://www.hel.fi/www/stara/fi/staran-esittely/

Helsingin kaupunki Stara. 2015b. Staran esittely. Organisaatio. Viitattu23.2.2016. http://www.hel.fi/www/stara/fi/staran-esittely/organisaatio/

Helsingin kaupunki Stara. 2015c. Staran esittely. Päätöksenteko. Viitattu23.2.2016. http://www.hel.fi/www/stara/fi/staran-esittely/paatoksenteko/

Helsingin kaupunki Stara. 2015d. Staran esittely. Stara lukuina. Viitattu23.2.2016. http://www.hel.fi/www/stara/fi/staran-esittely/stara-lukuina/

Helsingin kaupunki Stara. 2015e. Staran esittely. Vastuullisuus. Viisi as-kelta vihreämpään Stadiin. Viitattu 23.2.2016.http://www.hel.fi/www/stara/fi/staran-esittely/vastuullisuus/viisi-askelta-vihreampaan-stadiin

Helsingin kaupunki Stara. 2015f. Staran esittely. Vastuullisuus. Ympäris-tövastuu. Viitattu 23.2.2016. http://www.hel.fi/www/stara/fi/staran-esittely/vastuullisuus/ymparistovastuu

HSY, Ilmastoinfo. 2014. Ekokompassiopas. Viitattu 24.2.2016.http://www.ekokompassi.fi/wp-content/uploads/2015/10/Ekokompassi-opas_29042014.pdf

Kananen, J. 2013. Case-tutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikor-keakoulun julkaisuja -sarja. Suomen Yliopistopaino Oy - Juves Print.

Kananen, J. 2014. Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä. Miten kirjoitankvalitatiivisen opinnäytetyön vaihe vaiheelta. Jyväskylän ammattikorkea-koulun julkaisuja -sarja. Suomen Yliopistopaino Oy - Juves Print.

Lacy, P. & Rutqvist, J. 2015. Waste to wealth. The circular economy ad-vantage. United Kingdom. Palgrave MacMillan.

Lind, J. 2015. Teknologiateollisuus ry. Näkökulma. Elinkeinoelämä edis-tää kiertotaloutta. Julkaistu 25.3.2015. Viitattu 17.2.2016.


47

http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/elinkeinoelama-edistaa-kiertotaloutta

Pantsar-Kallio, M. 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Sitranselvityksiä 84. Viitattu 10.2.2016. http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia84.pdf

Pantsar, M. & Kähö, T. 2016. SmartClean - Pitää törmätä, jotta syntyymaailmanluokan edelläkävijöitä. Blogit Sitra. Julkaistu 3.2.2016. Viitattu16.2.2016.http://www.sitra.fi/blogi/pitaa-tormata-jotta-syntyy-maailmanluokan-edellakavijoita

Pihlas, N. 2015. Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Opetin. Kiertotalousopetuksessa ovena tulevaisuuteen. Julkaistu 27.4.2015. Viitattu 10.2.2016.http://www.opetin.fi/kiertotalous-opetuksessa-ovena-tulevaisuuteen/

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. 2015. Uutiset. Fisu-verkosto jat-kaa Sitran resurssiviisaus-hankkeen työtä. Viitattu 16.2.2016.http://www.sitra.fi/uutiset/fisu-verkosto-jatkaa-sitran-resurssiviisaus-hankkeen-tyota

SITA Suomi Oy. n.d. Sitaatti. Kohti kiertotaloutta – askeleita Suomen me-nestykselle. Viitattu 11.2.2016. http://sitaatti.sita.fi/kohti-kiertotaloutta-%E2%88%92-askeleita-suomen-menestykselle/

SitraFund. 2015. Kiertotalous EU:ssa: Paneelikeskustelu Kiertotaloudenmahdollisuudet ja haasteet käytännössä. [YouTube-video.] Julkaistu8.12.2015. Viitattu 16.2.2016. https://www.youtube.com/watch?v=j-sSoN0QflE

Stara Helmi. 2014. Tavoitteet ja talous. Ympäristövastuu. Ekotukitoimin-ta. [intranet] Viitattu 25.2.2016.http://helmi/stara/tavoitteetjatalous/ymparistovastuu/sivut/ekotukitoiminta.aspx

Stara Helmi. 2015. Tavoitteet ja talous. Ympäristövastuu. Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. [intranet] Viitattu 24.2.2016.http://helmi/stara/tavoitteetjatalous/ymparistovastuu/sivut/ekokompassi---ymp%c3%a4rist%c3%b6j%c3%a4rjestelm%c3%a4.aspx

Suomen Kuntaliitto ry. 2015a. Kunta-alan uutisia. Kuntavaikutuksia odo-tettavissa eri aloilla. Euroopan komission työohjelma 2016. Viitattu12.2.2016.http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2015/Sivut/Komission-tyoohjelma-2016.aspx#anchor-details

Suomen Kuntaliitto ry. 2015b. Kunta-alan uutisia. MEP Pietikäinen: Kan-nustan kuntia kiertotalouden kehittämiseen. Viitattu 16.2.2016.http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2015/Sivut/MEP-Pietikainen-Kannustan-kuntia-kiertotalouden-kehittamiseen.aspx


48

Suomen Kuntaliitto ry. n.d. Tilaaja-tuottaja -toimintatapa ja-malli. Viitattu23.2.2016.http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/jarjestaminen/tiltu/kasitteita/tiltumalli/Sivut/default.aspx

Yin, R. 2014. Case study research. Design and methods. Fifth edition. TheUnited States of America. SAGE Publications, Inc.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry. 2015. Kohti kiertotaloutta – as-keleita Suomen menestykselle. Viitattu 12.2.2016.http://www.ytpliitto.fi/fin/ajankohtaista/edunvalvonta/kohti-kiertotaloutta-julkilausuma/


Liite 1/1

Kiertotalous-kyselylomake

Kiertotalous-kyselylomake Kyläsaaren jaTulppakujan tukikohtien työntekijöille.

Kysely toteutetaan ajalla 28.9.-9.10.2015 ja siihenvastataan nimettömästi. Esimiehenne jakavat kyse-lylomakkeen ja ottavat ne myös vastaan.

Kyselyssä pelkästään Staran työntekijöiden ääniotetaan huomioon. Kokemuksellanne ja ammatti-taidollanne haetaan uusia, ruohonjuuritason näkö-kulmia ja ratkaisuehdotuksia tukikohtien järkeväm-pään jätehuoltoon ja materiaalitehokkuuteen.

Tämä kysely liittyy Hämeen ammattikorkeakoulunlopputyöhön, joka tehdään Staralle. Vastaamallaannat arvokkaan näkemyksesi oman yksikkösi ja tu-kikohtasi nykytilanteesta sekä kehittämisen tarpeis-ta. Kiitos ajastasi!

Kati Nurminen, etumies

Stara, Kaupunkitekniikan ylläpito, kunnossapito 2

Kyläsaarenkatu 8 G, PL 1576, 00099 Helsingin kaupunki

[email protected], www.hel.fi/stara

puh. (09) 310 28534, gsm 050 410 1087

mailto:[email protected]

http://www.hel.fi/stara


Liite 1/2

Kiertotalous voi olla monelle uusi käsite, mutta kaikessa yksinkertaisuu-dessaan se tarkoittaa siirtymistä kertakäyttötaloudesta kestävämpäänmalliin, joka jollakin tavalla koskettaa kaikkia organisaatioita ja yrityksiätoimialasta riippumatta. Kiertotalous ei tarkoita pelkästään tavaroiden jamateriaalien tehokasta käyttämistä ja kierrättämistä, vaan se on uusi tapaajatella, suunnitella ja toimia. Tarkoituksena on, että jätettä ei enää syn-tyisi, ja ylijäämämateriaalit olisivat raaka-ainetta seuraavalle toimijalle.Resursseja, materiaaleja ja niiden sivuvirtoja kierrätetään, vuokrataan, lai-nataan, korjataan, tuunataan ja niille luodaan näin lisäarvoa. Kiertotalouson ruohonjuuritason toimintaa, paluu perusasioiden äärelle.

https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0CAcQjRxqFQoTCNm-sfK35McCFcIKLAodlwIByg&url=https%3A%2F%2Ftwitter.com%2Fhashtag%2Fkiertotalous&psig=AFQjCNGblWKhUZh8nwNugtBSbzicmyJTVA&ust=1441698555956878


Liite 1/3

Kiertotalouden tavoite on tehostaa resurssien ja materiaalien käyttöä niin, että sekämateriaaleihin ostettaessa käytetty rahallinen arvo että niihin valmistuksessa käyte-tyt raaka-aineet säilyisivät käytössä entistä paremmin ja pidempään. Yksiköihin jatukikohtiin hankitaan paljon erilaisia materiaaleja ja tuotteita vuosittain.

1. Miten yksikköön / tukikohtaan hankittujen materiaalien ja tuotteidenkäyttöikää saadaan pidennettyä?

Materiaalitehokkuuteen kohdistuu nykyisin lisääntyvää huomiota, sillä etenkin ra-kentaminen ja kunnossapito ovat suurimpia luonnonvarojen kuluttajia. Rakentami-sessa, rakennusten korjaamisessa, muutostöissä sekä purkamisessa syntyy paljonerilaista jätettä.

2. Miten yksikössä / tukikohdassa voidaan lisätä materiaalitehokkuutta javähentää materiaalien hukkaa?


Liite 1/4

Kiertotaloudessa jätteen syntyminen minimoidaan niin, että jätteen synnyn ehkäi-seminen on etusijalla.

3. Miten jätemääriä ja sitä kautta jätemaksuja, johon luetaan myös kiin-teistön seinästä otettava vesi (joudutaan maksamaan jätevesimaksu),voidaan alentaa?

4. Miten tukikohdan / yksiköiden jätteiden lajittelua ja kierrätystoimintaaon mahdollista parantaa?


Liite 1/5

Kiertotalous on kokonaisvaltaista, kestävään kehitykseen perustuvaa toimintaa, jos-sa hävikki vähenee, tuotteiden kierrätettävyys paranee ja uudelleenvalmistus lisään-tyy. Raaka-aineet ja niiden arvo säilyvät kierrossa, kun materiaalit ovat hyvin erotel-tavissa ja kierrätettävissä.

5. Miten kiertotalous voi parantaa Kyläsaaren ja Tulppakujan välistä yh-teistyötä, yksiköiden omaa toimintakulttuuria ja kilpailukykyä?

6. Kerrothan vielä oman yksikkösi ja tukikohtasi.


Liite 2Teemahaastattelun runko

Taustatiedot

Organisaatio ________________________________________________________

Teemahaastattelun toteutus

Haastattelija _________________________________________________________

Ajankohta __________________________________

Kesto ______________________________________

Haastateltava(t) henkilö(t) ______________________________________________

Teemat

Teema 1. Materiaalien ja tuotteiden käyttöiän pidentäminen ____________________

Teema 2. Materiaalitehokkuuden lisääminen ja hukan vähentäminen______________

Teema 3. Jätemäärien ja jätemaksujen alentaminen____________________________

Teema 4. Jätteiden lajittelun ja kierrätystoiminnan parantaminen _________________

Teema 5. Tukikohtien välisen yhteistyön sekä yksiköiden toimintakulttuurin ja kilpailu-

kyvyn parantaminen ____________________________________________________

Documents

KIERTOTALOUDELLA MATERIAALITEHOKKUUTTA JA HYVÄÄ … · Tutkimuksessa selvisi, että tukikohtien jätehuollon, lajittelun, kierrättämi-sen ja hankintojen kehittäminen kiertotalouden