Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 ... yhteiset... · suomenkielen kielen (sanojen) merkittävää vaikutusta baltin kieleen ja myös sitä kumpaan suuntaan ns

Euroopan alkuperaumlvaumlestoumljen kielenvaihto tarkastelu mm suomen ndash ja baltin kielet Seppo Liukko Sivu 1 31

Liittyy Liukko- nimitutkimukseen ks Seppo Liukko kotisivut

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n 5000

vuotta ennen ajanlaskua kirj Seppo Liukko

Taumlllauml artikkelilla on tarkoitus selvittaumlauml Euroopan alkuperaumlisvaumlestoumljen -suomensukuisten vaumlestoumljen

kielenvaihtoa maanviljelyn saapuessa metsaumlstaumljien alueelle Ja samalla selvittaumlauml oliko Baltian vaumlestouml

alkuperaumlltaumlaumln myoumls suomensukuista ja kielistauml vaumlestoumlauml mihin kampakeraamisen kulttuurin laajat

alueet viittaisivat (ks Museovirasto)

Taumlmaumln selvityksen perusteella on mahdollista laumlhdetietoihin perustuen tarkastella mm

suomenkielen kielen (sanojen) merkittaumlvaumlauml vaikutusta baltin kieleen ja myoumls sitauml kumpaan suuntaan

ns lainsanat substraatit ovat siirtyneet Lisaumlksi selvitetaumlaumln kielikontaktien aiheuttamat murteet

Suomessa ja miten Liukko ndash nimi on otettu kaumlyttoumloumln suomensukuisten alueilla mm Suomessa ja

Liettuassa

Hypoteettinen kysymys johon artikkelissa etsitaumlaumln myoumls vastausta

Onko baltin ja suomen kanssa yhteiset lainasanat tulleet suomeen baltin

kielestauml Vai paumlinvastoin

Aluksi lyhyt katsaus indoeurooppalaisen maanviljelykielen saapuminen Eurooppaan

Uuden kielikunnan vaikutus Eurooppaan oli vallankumouksellinen

Indoeurooppalaisesta kielestauml syntyi uusia kieliauml alkuperaumlisten Eurooppalaisten metsaumlstaumljien

ottaessa kaumlyttoumloumln uuden kielikunnan sanavarastoa Syntyi lausumisvaikeuksien kautta uusia kieliauml

mm vanhimpana (esi-) germaani Uusia murteita syntyi alkuperaumliskielten vaumlestoumlille kielikontaktien

vaikutuksesta mm suomalaiskieliselle vaumlestoumllle siellauml missauml kieli ei kokonaan vaihtunut

lainasanojen eli superstraattien vaikutuksesta (SL)

Indoeurooppalaisen maanviljelykielen migraatio ja Euroopan kielenvaihdot

(Colin Renfrew)

Vieraskielisen prestiisielinkeinon vaumlestoumlmigraation ollessa selkeaumlsti alle 15 alueen kieli ei

yleensauml vaihdu Jos prestiisielinkeinon (kivikaudella - rautakaudella maanviljely - metsaumlstykseen

verrattuna) migraatio on n 15- 25 kieli vaihtuu kuten on tapahtunut Keski- Pohjois -

Euroopassa Silloin suomensukuisten kieli vaihtui indoeurooppalaiseen esi-

varhaiskantagermaaniin n 5500- 30002000 eaa aikana Nauhakeramiikan kulttuurien Eurooppaan

saapunut maanviljely vaumlestouml oli peraumlisin Indoeuroopasta (Anatolia- Iran varhaisimmalta

Hedelmaumlllisen pulikuun maanviljely alueelta)

Maanviljelyn vanhimpia sanoja on jyvauml Se on vanhimpia indoeurooppalaisia lainoja niin

suomenkielessauml kuin baltissa sen alku menee jo kauas indoeurooppalaiseen alkukieleen avestan-

ja iranilaiseen kantamuotoon vilja (mm K Haumlkkinen 2007299)


(PS Kielenvaihtoa ei tapahtunut vielauml taumllloumlin Baltiassa Skandinaviassa eikauml Virossa - Suomessa

joissa suomalaiskieli ei vaihtunut ollenkaan)

Euroopan kannalta merkittaumlvauml Neoliittinen vallankumous n 5000 - 3000 eaa

Neoliittisen vallankumouksen aikana Eurooppaan muuttaneita indoeurooppalaisia

maanviljelijoumlitauml oli suhteellisen vaumlhaumln (jopa alle 25) mutta uusi maanviljelyelinkeino oli niin

elinvoimainen ettauml myoumls alkuperaumlisen vaumlestoumln (taumlssauml metsaumlstaumljien) kannatti vaihtaa puhumansa

kieli maanviljelykieleen Indoeurooppalaisten tulo Eurooppaan ei ollut suuri vaumlestoumlmuutto

vaan Euroopan metsaumlstaumljaumlvaumlestoumlt siirtyivaumlt maanviljelyyn ja samalla kieli vaihtui niin ettauml n

96 nykyeurooppalaisista puhuu nyt indoeurooppalaisia kieliauml Pois lukien Euroopan

alkuperaumliskielet suomensukuiset kielet ja baski

Siksi Euroopan uudeksi valtakieleksi 5500- 3000 eaa ajan neoliittisen vallankumouksen

jaumllkeen tuli nauhakeraamisen kulttuurin maanviljelykieli- indoeurooppalainen kieli Metsaumlstaumljien

vaihtaessa elinkeinoaan maanviljelyyn samalla vaihtui myoumls kieli Suomensukuisten kielten

vaikutuksen vuoksi muodostuivat eri suomensukuisten metsaumlstaumljien murrealueilla (myoumls eri

aikoina) ensin germaani slaavi ja sitten baltti

PS Germaani slaavi baltti ovat kielitermejauml kieli ei kuvaa mitenkaumlaumln vaumlestoumln genetiikkaa vain sitauml mihin

kieliryhmaumlaumln kuuluvaa kieltauml ko vaumlestouml nykyisin puhuu

Suomensukuisten vaumlestoumljen kielenvaihto Euroopassa

Liukko - nimitutkimuksen taustojen selvittaumlmisen kannalta on tuotava esiin muutamia seikkoja suomensukuisten vaumlestoumljen asutushistoriasta Keski- Pohjois-

Euroopan alueelta Liukko - nimitutkimukseen liittyy myoumls suomensukuisten

jatkuvuusteoria jonka merkitys on myoumls suomenkielen jatkuvuuteen mm Baltiassa ja

Suomessa

Taumlssauml ensimmaumlisen ja merkittaumlvimmaumln muutoksen aiheuttaa nauhakeraaminen

maanviljelykulttuurin ja indoeurooppalaisten kielten invaasio suomensukuisten

kampakeramiikan laajalle - alueelle Euroopan Alppien pohjoispuolisille alueille n

5500 - 3000 vuotta ennen ajanlaskua

Vasarakirvesgermaanien vaikutus suomenkielen lainasanoihin ja kielen

muuttumiseen kielikontaktien vaikutuksesta on otettava huomioon Lisaumlksi ns vanha

myytti Volgan mutkasta on hyvauml tuoda esiin Sekauml miksi suomensukuisten vaumlestoumljen

asuma- alueet ovat olleet mm Baltiassa ja Novgorodin suuralueella huomattavasti

ennen slaavilaisten tuloa alueelle

Suomensukuisten kielten erot ja murteet Suomen alueen sisaumlllauml on ymmaumlrrettaumlvaumlsti

selvitettaumlvissauml Naumlmauml kaikki em seikat vaikuttavat taumlmaumln mm taumlmaumln Liukko -


nimitutkimuksen erilaisiin nimivariaatioihin Suomessa ja Baltiassa Ensiksi on

perusteltava miksi Volgan mutka teoria on vanhentunut mikauml olisi arkeologisten ja

geneettisten asutusteorioiden mukainen todellisuus

Vanhimpien baltin- ja suomenkielen sanojen alkuperaumlstauml ja kielenvaihdoista

Euroopassa neoliittisen vallankumouksen seurauksena

Aluksi selvitys Nauhakeraamisen kulttuurin - maanviljelyn ja indoeurooppalaisen kielen -

saapumisesta suomensukuisten kielten laajalle alueelle eli Kampakeramiikan metsaumlstaumljien alueelle

Maanviljely ja indoeurooppalainen kieli saapuivat samanaikaisesti metsaumlstaumljien

alueelle (Renfrew)

Kuten aikaisemmin olen todennut baltinkielen vanhimmat sanat ovatkin alkuperaumlisiauml esi-

varhaiskantasuomen kielin sanoja ajalta jolloin balttilaiset olivat vielauml suomensukuisten kielien

puhujia (metsaumlstaumljiauml) Vanhimpia baltin sanoja ovat taumlssauml em suomensanojen lisaumlksi vanhimmat

maanviljelyn termit jotka ovat (esi- tai varhaiskanta-) germaanikielen lainasanoja (eli

vanhimpia indoeurooppalaisia sanoja) joita loumlytyy vielauml huomattavissa maumlaumlrin niin nykyisessauml

baltin- kuin myoumls suomenkielissauml

Maanviljelyn levittaumljaumlkulttuurit Euroopassa ja niiden kieli

Yleisimminkin on todettavissa ettauml indoeurooppalaisen maanviljelykielen vaikutuksesta

Euroopan alkuperaumliskieliset suomensukuiset metsaumlstaumljaumlvaumlestoumlt vaihtoivat puhumansa kielen ja

hiljalleen myoumls elinkeinonsa maanviljelyyn (karjanhoitoon) Mustanmeren- Itaumlmeren etelaumlosien

vaumllisellauml suomensukuisten laajalta - alueelta alkaen gt pohjoiseen

Nauhakeramiikka

Ensimmaumlisen aallon maanviljely saapui Europppaan ns nauhakeraamisena kulttuurina n

5500 eaa alkaen jonka kieli oli indoeurooppalainen kieli

Metsaumlstaumljien suomensukuinen kieli vaihtui taumlhaumln maanviljelykieleen ja ko kielenvaihdon

seurauksena syntyivaumlt ensimmaumlisenauml germaanikielet (varhaiskantagermaani) ja huomattavasti

myoumlhemmin Alppien - Ranskan alueilla kelttikulttuurit ja keltin kieli (etelaumlisen indoeuroopan- ja

baskinkielen kosketuksesta ja vaikutuksesta) jotka joutunut sen jaumllkeen siirtymaumlaumln syrjaumlisimmille

alueille Euroopassa

Indoeurooppalaiskielten muutokseen germaanikieleksi vaikutti eniten juuri suomensukuisten

metsaumlstaumljien kielenvaihto Suomensukuisten vaumlestoumljen kannalta uuden kielen - uuden


kielikunnan kielen aumlaumlntaumlminen oli vaikeaa Taumlstauml syystauml indoeurooppalainen kieli muuttui ja

taumlmaumln seurauksena syntyivaumlt ensiksi germaanikielet (varhaiskantagermaani) Eurooppaan

Suomensukuisten laaja alue mm vielauml kampakeramiikan aikana aiheutti sen ettauml suuri osa

suomensukuisista vaihtoi hiljalleen elinkeinonsa maanviljelyyn ja samalla puhumansa kielen

indoeurooppalaisiin kieliin ensiksi germaaniin ja pohjoisten alueiden suomensukuiset saumlilyttivaumlt

osittain oman alkuperaumlisen kielensauml (Viro ja Suomi) Suomensukuisten kielenvaihto tapahtui

myoumlhemmin Baltiassa ja Skandinaviassa n 400- 1600 jaa ja Venaumljaumln alueilla kielenvaihto jatkuu

edelleen

Nuorakeramiikka eli vasarakirveskulttuuri

Toisen aallon maanviljelykielen ja indoeurooppalaisen kielen samanaikainen leviaumlminen

tapahtui n 3000- 2200 eaa aikana Weikselin germaanialueelta Baltiaan ja Suomeen Silloinen

maanviljelyn leviaumlmiskulttuuri oli jo nimeltaumlaumln Nuorakeraaminen eli vasarakirveskulttuuri ja

kielenauml esigermaani

Germaanikielet ovat ns indoeurooppalaisen kielen vanhimpia murteita (esigermaani) Euroopassa

joka erottuu mm baltinkielessauml vielaumlkin Baltinkieleen on jaumlaumlnyt paljon myoumls metsaumlstaumljaumlvaumlestoumljen

suomensukuisten kielien vanhinta murrevaikutusta aumlaumlntaumlmistauml ja substraatteja jotka ovat

edelleen baltinkielen vanhimpien sanojen substraatteja

Ensimmaumliset vieraskielisten vaumlestoumljen migraatiot suomenkielisten alueille

muuttivat itaumlmeren alueen varhaiskantasuomenkielen lopulta kantasuomeksi

Ks myoumls Suomen alueen murteiden muutos johtuu uusien kielien ja paumlaumlasiassa nuorakeraamisen

maanviljelykulttuurin esigermaanikielestauml Sen vaikutuksesta varhaiskantasuomeen tuli uusia

lainasanoja- superstraatteja Suomessa kieli ei vaihtunut mutta esigermaanikielten lainasanojen

vaikutuksesta myoumls aumlaumlntaumlmiseen tuli kielen muutoksia jo 2800- 2000 eaa aikana Syntyi uusi

murre - kantasuomi

Kielenvaihdosta merkittaumlvin tutkimustieto (Colin Renfrew)

Miksi metsaumlstaumljaumlvaumlestoumlt vaihtoivat puhumansa kielen ns maanviljelykieleen Puhutun kielen vaihtuminen metsaumlstaumljien kielistauml indoeurooppalaiseen maanviljelykieleen on

tapahtunut paumlaumlasiassa ajalla n 5500- 3000 eaa eli ns nuorakeraamisen kulttuurin eli

vasarakirvesgermaanien levittaumlmaumlnauml

Maanviljelyn leviaumlminen aiheutti suomensukuisten metsaumlstaumljien kielenvaihdon

Euroopassa


Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperaumliskieliauml ja ovat eri kielikuntaa kuin

indoeurooppalainen kielikunta jonka maanviljelyvaumlestoumlauml on saapunut Anatolia - Persia ns

hedelmaumlllisen puolikuun alueelta Eurooppaan neoliittisen vallankumouksen eli maanviljelyn-

kulttuurin ja ie - kielikunnan kielen samanaikaisen saapumisen yhteydessauml

Taumlmaumln n 5000 eaa alkaneen maanviljelyn- eli indoeurooppalaiskielisen nauhakeraamisen

kulttuurin leviaumlmisen seurauksena suomensukuiset metsaumlstaumljaumlt vaihtoivat elinkeinonsa

maanviljelyyn ja maanviljelyelinkeinon kieleen Indoeurooppalaista vaumlestoumlauml ko suhteellisen

vaumlhaumlisen migraation aikana tuli Eurooppaan vain n 20 -25 metsaumlstaumljaumlvaumlestoumljen maumlaumlraumlstauml sillauml

maanviljelyn leviaumlminen tapahtui paumlaumlasiassa diffuusiona - eli metsaumlstaumljien elinkeinon

vaihtotapahtumana

(ks Seppo Liukko yhteenveto ko asiasta)

Prof Colin Renfrew 1987 teoria

Maanviljelyn - ja indoeurooppalaisen kielen leviaumlminen

Eurooppaan ovat tapahtuneet samanaikaisena tapahtumana

kivikaudella n 5500 eaa alkaen Maanviljelyauml levittaumlnyt kulttuuri

oli nauhakeraaminen kulttuuri jota seurasivat nuorakeraaminen

kulttuuri joka mm pohjoismaissa tunnetaan nimellauml

vasarakirveskulttuuri

(ks Colin Renfrew sivun asiasisaumlltouml Indoeurooppalaiskielistauml vaumlestoumljauml

jotka levittivaumlt maanviljelyauml saapui Eurooppaan Anatoliasta eli

Indoeuroopasta)

Balttilaiset lainat onko sellaisia

Taustaa

Baltin kieli pohjautuu vanhimmalta osaltaan suomalaiskieliin (alueen alkuperaumlisvaumlestoumln kieli) ja

vanhimpiin indoeurooppalaisiin (esi-) germaanikieliin Sillauml Baltiassa tapahtui maanviljelyn

leviaumlminen ohessa suomalaiskielien (murre-) muutos laumlhes samalla tavalla kuin Suomessa jolloin

suomensukuiseen vaumlestoumloumln assimiloitui vasarakirveskulttuurin germaanikielistauml vaumlestoumlauml Kieli ei

silloin n 3000- 2200 aikana vaihtunut Itaumlmeren kantasuomesta baltin kieleksi Suomalaiskielien

vaihtuminen baltin kieleksi tapahtui vasta slaavin vaikutuksesta n 500- 900 jaa aikana

Taumlmaumln vuoksi baltinkieliin (liettua latvia) sisaumlltyy hyvin paljon vanhimpia suomenkielen

sanoja (substraatteina) ja myoumls vanhimpia indoeurooppalaisten (esigerm) kielen

superstraatti sanoja (asiasta tarkemmin alla esigermaaniset lainasanat Itaumlmeren suomenkielisillauml

alueilla)

Slaavilaista vaumlestoumlauml (sloveenit) saapui Valdai - Itaumlmeri alueelle n 400- luvulta alkaen suhteellisen

runsaasti selvaumlsti yli 15 alkuperaumlisasukkaiden maumlaumlraumlstauml Sen jaumllkeen slaavilaisten kieli vaikutti

baltialaisten alueen vaumlestoumlihin ja puhuttuun kieleen niin merkittaumlvaumlsti ettauml baltialaisten kielenvaihto

on tapahtunut jo n 800 - lukuun mennessauml

Syntyi baltinkieli paumlaumlasiassa em kolmen kielen yhteisvaikutuksesta (esi-) varhaiskantasuomen -

ja esigermaanin sanojen jaumlaumldessauml baltinkielen vanhimmiksi alkuperaumlissanoiksi (substraateiksi)


Vanhimmat baltialaiset sanat ovatkin nimenomaan lainasanoja alueen vanhimmista kielistauml

peraumlisin (substraatteina) Kielet ovat jaumlaumlnne alueen alkuperaumlisen suomensukuisten metsaumlstaumljauml

vaumlestoumljen kielestauml ja myoumls alueelle n 3000- 2800 eaa alkaen muuttaneiden esi- indoeurooppalaisten

maanviljelykielestauml muuttuneesta esigermaanin kielestauml jota nimenomaan maanviljelyauml levittaumlneet

nuorakeraamiset - eli vasarakirveskulttuurit puhuivat

Usein vaumlitetaumlaumln ettauml suomenkielessauml on n 400-600 baltinkielistauml sanaa mutta asia on toisinpaumlin

(evidenssiauml arkeologiset asutusliikkeet ja genetiikka tarkemmin alla)

Baltinkielen vanhinta sanastoa ovat Baltian alkuperaumlisasukkaiden eli suomensukuisten

suomalaiskieliset substraatit (lainasanat) joita on noin 400 - 600 sanaa Lisaumlksi n 2800- 2500

eaa aikana alueelle saapui maanviljelyelinkeinon mukana vasarakirveskulttuurien

esigermaanikielisiauml lainasanoja Esigermaanikieliset lainasanat ovat indoeurooppalaisen

kielikunnan tuontia ja myoumls vanhinta Indo- Euroopasta (Anatolia-Persia - Indus kulttuureista-)

tuotua kielikerrosta Euroopassa

Ks myoumls professori Jorma Koivulehdon artikkelin selvitys siitauml ettauml esigermaaniset

kantagermaaniset lainasanat ovat suomensukuisten kielien (Baltian ja Suomen alueilla)

vanhimpia lainasanoja Haumln esittaumlauml vahvan naumlytoumln ettauml balttilaiset lainat ovat nuorempia (Ks SL -

selvitys alla) httpwwwkotikielenseurafivirittajahakemistotjutut1971_380pdf

Taumlmauml artikkeli myoumls vahvistaa allekirjoittaneen Seppo Liukon vaumlitettauml siitauml ettauml baltinkielen

vanhimmat sanat ovat suomensukuisten kielien esi- varhaiskantasuomen sanoja - substraattisanoja

baltinkielessauml Jaumlaumlnteitauml alkuperaumlisestauml suomensukuisten kielestauml

Taumlmauml Virittaumljauml- lehdessauml ollut kirjoitus tavallaan myoumls todistaa ettauml suomensukuiset ovat

asuneet alueillaan silloin kun vasarakirvesgermaanit toivat maanviljelyn ja indoeurooppalaisen

kielen lainasanoja suomensukuisten alueelle mm Baltiaan ja Suomeen esi-

varhaiskantasuomenkielisenauml aikana eli n 2800-2200 eaa

Naumlmauml vasarakirveskulttuurien (mies-) ryhmaumlt assimiloituivat suomensukuisten kanssa Taumlmaumln jaumllkeen Kiukaisten kulttuurin aikana maanviljelijoumliden kieli Baltiassa ja Suomessa muuttui

kantasuomeksi n 1600 eaa mennessauml Syntyi ns itaumlmerensuomenkielen kantasuomalainen muoto

(murre)

Suomenkielen vanhimmat lainasanat ovat esigermaanista

Koivulehdon artikkelin lausumat tukevat myoumls selkeaumlsti allekirjoittaneen hypoteesia

germaanikielistauml vasarakirveskulttuurien (maanviljelyauml levittaumlneistauml) vaumlestoumlliikkeistauml

suomensukuisten alueille ja niiden ikaumlauml eli ajoitusta milloin lainasanat ovat viimeistaumlaumln saapuneet

ko suomenkielen kielialueelle (terminus ante quem Virittaumljauml 1971 s383) jonka myoumls Kustaa

Vilkuna on tutkimuksissaan aikaisemmin todennut (Virittaumljauml 1970 s273)

Myoumls arkeologia ja genetiikan myoumlhemmaumlt tiedot balttien alkuperaumlgenetiikasta sekauml maanviljelyn

siitepoumllyanalyysit tukevat vasarakirveskulttuurien ja maanviljelyn levinneen Baltiaan ja Suomeen jo

n 2800 eaa alkaen

Edellauml mainituista kielitieteilijoumliden ja arkeologien (mm Huurre) lausumista seuraa ettauml

esigermaanikielisten miesryhmien ekspansio on tapahtunut varmuudella suomensukuisten alueelle

n 2000 -2800 eaa (tarkemmin alla ko asiasta)

Silloin on myoumls hyvin todennaumlkoumlistauml taumlmaumln tutkimuksen mukaisesti ettauml Liuta gt Liuko- Liukko

sana nimi on siirtynyt esigermaanisilta kaskiviljelijoumliltauml suomensukuisten kaumlyttoumloumln Itaumlmeren

ympaumlristoumlssauml ja sen jaumllkeen Suomessa


On taumlysin mahdollista ettauml varhaiskantagermaanin liuti sanavartalon johdannaisena on

muotoutunut itaumlmerensuomen alueella liuta ja liuko sanat omine ihmisryhmaumlauml ja

kaskiviljelypaikkaa tarkoittavine merkityksineen

Edellauml mainittu lainaetymologia on taumlytynyt tapahtua varhaiskantagermaanista itaumlmerensuomeen (Johan SchalinVirittaumljauml 1200424-33) Laina on ajoitettavissa kivikauden lopun

maanviljelyn leviaumlmisen aikaan ja siten myoumls vasarakirvesgermaanien migraatioon ja kaskiviljelyn

- karjanhoidon leviaumlmiseen esi- varhaiskantagermaanikieliseltauml Veikselin alueelta Baltiaan ja

Suomeen Vasarakirveskulttuuri ja maanviljelyn esigermaaninen maanviljelysanasto Taumlmaumln

kaskiviljelyn ohessa Suomeen siirtyi Baltian suomensukuisten kaumlyttaumlmaumln Liuko- sanan lisaumlksi sana

- kirves - mm naumlmauml sanat tulivat Suomeen nimenomaan Baltian kautta Liuko- on

kaskenkaatajien nimi kaskiviljelypaikoille ja kirves oli ko kulttuuriin kuuluva kivikirves-

puunkaatovaumlline

Koska Liuko- Liukko- sana nimi on tullut Suomeen vasarakirveskulttuurin aikana ja

nimenomaan Baltian kautta selvitaumln ko baltin kielen ja Baltian vaumlestoumlliikkeitauml taumlssauml tarkemmin

ennen varsinaista tutkimusperustelua

Balttilaisvaikutuksesta suomenkieleen on ollut paljon vaumlaumlriauml tietaumlmyksiauml ja

nimenomaan kielentutkijoilla

Suurin virhe syntyy nykyisin lainasanojen suunnasta ja epaumltiedosta onko baltinkieli

vanhempi kieli kuin suomenkieli Ja mitauml kieltauml baltit puhuivat ennen kielenvaihtoa

Virheen ilmeisesti aiheuttaa rekonstruointi jolla saadaan suhteellisen hyviauml tuloksia

sellaisilla alueilla jossa ei ole tapahtunut kielenvaihtoa

Taumlssauml Baltinkieliset olivat aikaisemmin itaumlmerensuomalaista vaumlestoumlauml jolle tapahtui

kielenvaihto slaavin vaikutuksesta Ns balttilaista kieltauml ei ole ollut olemassa 1500

eaa aikana kuten on vaumlitetty muinaisbaltti on muodostunut n 400-800 -luvulla ja

vasta sen jaumllkeen kieli oli vaihtunut baltin kieleksi (slaavin vaikutuksesta)

Siksi balttilaisia lainasanoja ei ole voinut siirtyauml suomenkielen ainakaan ennen

400- lukua Vanhimmat baltin sanoiksi vaumlitetyt sanat ovat vanhimpia

indoeurooppalaisia esigermaanin sanoja jotka olivat tulleet suomenkieliselle

alueelle vasarakirvesaikana huomattavasti ennen baltin kielen muodostumista kuten

taumlssauml tutkimuksessa on osoitettu

Kielentutkimuksen rekonstruointi ei tunne kielenvaihtoa (valitettavasti)

Jos on tapahtunut kielenvaihto kuten balteilla ei taumlllainen nykyajasta

menneisyyteen taaksepaumlin oleva tutkimustapa ole oikea se ei tunnista esim

kielenvaihtoa Tutkimuksen tulokset ovat silloin virheellisiauml silloin tarvitaan

sellaisia epaumlrelevantteja selityksiauml jotka eivaumlt ole enaumlauml sidoksissa muiden tieteiden

kanssa joiden perusteella olisi mahdollista selvittaumlauml mitauml on tapahtunut kyseisenauml

aikana esihistoriassa

Kaikkien poikkitieteellisten tutkimusten on oltava yhtaumlpitaumlviauml samassa ajassa esim 3000 eaa 1500 eaa 500 eaa tai 500 jaa aikana silloin kaikkien

tutkimustuloksien mukaan on todettavissa ko todelliset tapahtumat

Tapahtumakulku ko ajassa on silloin todettavissa niin kielitieteen arkeologian

genetiikan tai muiden mittaustulosten esim vaikka maanviljelyn alkuajat

tunnistavan siitepoumllyanalyysin perusteella Lainasanan etymologian ajoitus ja

siihen liittyvaumln tapahtuma on tarpeellista ja mahdollista todeta kaikilla


tutkimustavoilla tapahtuneeksi saman aikaisesti poikkitieteellisesti

Silloin vasta hypoteesi on hyvaumlksyttaumlvissauml oleva teoria

Seppo Liukko

Taumlstauml balttilainojen virheellisenauml tulkinnasta esimerkkinauml on mm Jalo Kalima laumlhteet 1906- 1934

(joita edelleen lainataan) joissa haumln vaumlittaumlauml ettauml itaumlmerensuomenkielen olleen samanaikaisesti sekauml

balttilaisen ja germaanisen vaikutuksen alaisena josta mm edellinen on alkanut aikaisemmin

sekauml Balttilaisen vaikutuksen alku on asetettava viimeisen vuosisadalle ennen ajanlaskumme

alkua Noin 500 jkr on varovaisestikin laskettuna aumlaumlrimmaumlinen raja sitauml myoumlhempi aika ei tule

kysymykseen

Em lainaus tulee esiin Santeri Junttila Pro gradu 2005 nettilainaus)

Kuitenkin jo ennen taumlllaista virheellistauml vaumlittaumlmaumlauml balttilainoista oli ollut niitauml tutkijoita mm

Karlsten jotka ajoittivat ko germaanikosketuksen huomattavasti kauemmas menneisyyteen

(kuin baltti kosketukset) ja olivat myoumls laumlhempaumlnauml todellisuutta

Laumlhimpaumlnauml totuutta oli mm Vilhelm Thomsen laumlhteet 1869-90 sillauml Thomsen arvioi jo 1800-

luvulla ettauml baltinkielessauml olevat suomen kanssa samanlaiset sanat ovatkin lainasanoja

nimenomaan itaumlmerensuomenkielestauml (ism) balttiin

Ks suomen gt baltian samojen sanojen suunnasta ja ajasta mm Vilkuna aikaisemmin ja mm

Schalin Virittaumljauml 1200427

Thomsen tavallaan tiesi ettauml vanhin maanviljelysanasto suomensukuisten alueella oli

vanhempaa kuin baltin kieli ja ilmeisesti oletti suomensukuisten olleen kosketuksessa

germaaneihin jo esigermaani ajoilta alkaen Eikauml kuten osa kielitieteilijoumlistauml edelleenkin vaumlittaumlauml

ettauml vasta ajanlaskun jaumllkeen ja ettauml baltin kielen lainasanasto suomenkielessauml olisi balttilainoja eikauml alkuperaumlistauml vasarakirveskulttuurin maanviljelyyn liittyvaumlauml sanastoa Taumlllaista

virheellistauml vaumlitettauml ja ajallisesti virheellistauml tietoa on esittaumlnyt mm Kalima ja muutamat muut

Suomessa

Taumlytyy vain ihmetellauml ettauml nykypaumlivaumln laajan monipuolisen poikkitieteellisen tutkimuksen ja

- informaation aikana edelleen joissakin kielitieteen kammioissa vaumlitetaumlaumln suhteellisen nuoren

baltin kieleen olevan lainanantaja suunta suomalaiskieliin

Samalla siis edelleen vaumlitetaumlaumln virheellisesti (tai on ko virheellisen balttilaina teorian

yllaumlpitaumlmiseksi pakko vaumlittaumlauml) ettauml suomalaiset olisivat tulleet Suomeen vasta ajanlaskun

alkamisen aikoina Vaikka monen tieteen avulla on todistettavasti osoitettavissa ettauml suomalaiset

ovat olleet Suomessa ja suomensukuiset ja - kieliset vaumlestoumlt Baltiassa (Kundan suomensukuisten

kulttuurista alkaen) jaumlaumlkauden jaumliden laumlhdoumlstauml alkaen (jatkuvuusteoria)

Ja ettauml ensimmaumliset vieraskieliset Suomen ja Baltian alueella ovat olleet esigermaaniset

nuorakeramiikan kulttuurit ja niiden esigermaaniset lainasanat huomattavasti ennen

baltinkielen muodostumista (SL)

Mutta vanhentuneen balttilainateorian pystyssauml pitaumlmiseksi edelleen vaumlitetaumlaumln joissakin

kielitieteen piireissauml ettauml suomalaiset ovat tulleet Suomeen vasta ajanlaskun vaihteen tienoilla ja

suomenkieliset olisivat saaneet ajanlaskun vaihteen aikana (+-500v) mm maanviljelysanastoon

kuuluvat lainasanansa baltin kielestauml jotta esim virheellinen balttilainateoria pitaumlisi paikkansa

Muiden baltin ja suomen yhteisten sanojen osalta on niin ettauml nykyisinkin paumlaumlasiassa

suomensukuiselle Baltialaiselle vaumlestoumllle on jaumlaumlnyt suuri maumlaumlrauml (400-600) suomensukuisten sanoja

(substraatteja)


Kyseinen balttilaina teoria ei voi pitaumlauml paikkaansa

Taumlmaumln on jakanut myoumls kielentutkijoita Arkeologisen- ja geenitutkimuksen perusteella on

saatavissa taumlhaumln vastauksia mutta myoumls kielen tutkimuksen etymologiat osoittavat ettauml

esigermaanilainat suomeen vanhempia Myoumls Kaliman vaumlitteiden vastakkaisia maumlaumlritelmiauml on

olemassa koska balttilainojen selityksissauml ja baltti-germaani yhteisajassa on ongelmia (mm Schalin

200431) Taumlllaisia maumlaumlritelmiauml (esi-) germaanilainojen vanhemmuudesta loumlytyy mm prof

Koivulehto ja Schalin sekauml Vilkuna esityksistauml joissa esigermaani lainat on todettu balttilaisia

aikaisemmin tapahtuneeksi

Baltinkielen muodostumisen aika on merkittaumlvaumlauml taumlmaumln tutkimuksen kannalta

Taumlmaumln tutkimuksen kannalta on merkittaumlvaumlauml onko itaumlmerensuomen lainasanat germaani tai

balttilaiselta suunnasta Tutkimuksen etymologiset perusteet ja mm baltinkielen

muodostuminen perustelut antavat pohjaa em Liuko- nimitutkimukselle Toisinpaumlin tarkastelleessa

taumlmauml selvitys antaa lisaumlvalaistusta mm siitauml mikauml on Liuko- nimen etymologian kannalta

mahdollista suomensukuisessa Baltiassa ja miksi samanlainen nimisana (propri) on Liettuan

paikannimistoumlssauml kuin Suomessa

Alla tarkemmin selvitetyn tutkimuksen perusteella miten esigermaaninen liuti -liuta gt

Liuko- nimi on tullut Suomeen Baltian suomensukuisen vaumlestoumlalueen kautta ja nimenomaan

esigermaanisen lainasanana koska baltin kielessauml ei ole iu- diftongia (fakta lisaumlauml faktoja alla)

Suomensukuisten alkuperaumlisvaumlestoumlt olivat mm Suomessa ja Virossa sekauml Baltiassa

vasarakirveskulttuurien vaikutuksen tullessa

Taumlmaumln Liuko- Liukko - nimitutkimuksen esigermaaninen nimi on muuttunut

muinaissuomalaiseen kaumlyttoumloumln jo viimeistaumlaumln pronssikaudella Liuko- nimi on Suomessa ollut

jo selkeaumlsti ennen ajanlaskun vaihdetta

Taumlmaumln tutkimuksen mukainen Liuko- Liukko - nimi jo osaltaan todistaa vallan muuta kuin

edellauml tarkoitetut epaumlrelevantit vaumlitteet mm suomalaisten Suomeen tulosta

Liukolan - kylaumln nimi ja myoumls koko Liukko - paikannimistoumln laajuus Suomessa todistaa sen (ja iu-

diftongi) ettauml suomalaiset ovat kohdanneet Baltian kautta tulleet esigermaanit nimenomaan

Suomessa jo 2800- 2200 eaa aikana siihen viittaavat mm myoumls vanhimpien lainasanojen

ajoituskin

Ne jotka vaumlittaumlvaumlt lainsanojen tulleen balttien kielestauml suomeen n ajanlaskun vaihteen

aikana ihmettelevaumlt mm nykybalttilaisten kielten klusiilien vokaalien pidentymiauml diftongien

jne ongelmia joita ei yritetaumlkaumlaumln selvittaumlauml Tilanne on vaikea koska ne peraumlytyvaumlt alkuperaumliseen

suomenkieleen mm Baltiassa jossa ei silloin vielauml ollut edes baltinkieltauml Ongelma on myoumls miten

sijoitetaan ajallisesti baltin ja - germaanikielten vaikutus itaumlmerensuomenkieleen ja miksi suomen

kielessauml on niin paljon samoja sanoja baltin kanssa Ja ongelma miksi naumlitauml suomen sanoja on

jaumlaumlnyt Baltian alueen vaumlestoumllle jossa on suomensanojen lisaumlksi paljon esigermaanin lainasanoja

(nekin baltinkielessauml substraatteja) Lisaumlksi lievempaumlnauml ongelmana on Baltian vaumlestoumln slaavilaisten

sanojen suuri maumlaumlrauml jotka ovat baltin kielen nuorinta kerrosta joka sotkee vanhimpien kielien

vaikutusta balttiin koska rekonstruointi menetelmauml ei tunnista n 400- 800 jaa tapahtunutta

kielenvaihto tosiasiaa


Kielen vaihto on mahdollista

Amerikan ja Australian esimerkit selvaumlsti naumlyttaumlvaumlt ettauml monet alkuperaumliset kansat ovat

vaihtaneet kielensauml englantiin espanjaan portugaliin Taumlmaumln tuloksena monet

alkuperaumliset kielet ovat kutistuneet ja monet ovat jo kuolleet

A Marcantonio 2002 (mm Kaltio 2004)

On ollut aikaisemmin varsin vaikea ymmaumlrtaumlauml ettauml Baltin vaumlestoumln kieli on vaihtunut siihen

on tarvittu aikaisemmin arkeologien tietoa ja sen varmistamiseksi geneettistauml tietoa Kielitiede

ei ole pystynyt selvittaumlmaumlaumln kielenvaihtoa edeltaumlnyttauml aikaa Kielitiede ei ole pystynyt

selvittaumlmaumlaumln ettauml Baltian alkuperaumlisasukkaita ovat olleet suomensukuiset vaumlestoumlt Eikauml sitauml ettauml

vasta ajanlaskun jaumllkeen Baltian ympaumlristoumloumln tulleet slaavivaumlestoumlt ja niiden kontaktit ovat olleet niin

voimakkaita maumlaumlraumlllisesti ettauml balttilaisten kieli on vaihtunut

Taumlmauml balttikielen sananselvitys - etymologia ei selviauml kielitieteen yleisesti kaumlyttaumlmaumlllauml

rekonstruointi menetelmaumlllauml koska baltin kieltauml ei ollut ole ollutkaan silloin kun em suomen ja

esigermaanin sanat ovat olleet Baltian alueen suomensukuisen vaumlestoumln kaumlytoumlssauml siis

huomattavasti ennen ajanlaskun vaihdetta

Suomen kielen ja yleisen kielitieteen tutkija

Vanha traditionaalinen su - kantakielen rekonstruointi ei ole tieteellisesti paumltevauml

Lopuksi voin vain todeta kielitieteilijaumlnauml painotan sitauml ettei lingvistiikka voi olla

ottamatta huomioon sisar-tieteittensauml tuloksia Nykyisin taumlmauml on vielauml entistauml

taumlrkeaumlmpaumlauml sillauml naumlmauml tieteet perustuvat nykyisin kohtalaisen luotettaviin

analyysimenetelmiin (kuten hiiliajoitus-menetelmauml arkeologiassa) toisin kuin vertaileva

kielitiede joka perustuu vanhanaikaiseen ja epaumlrealistiseen kielen kehityksen

malliin sekauml vanhoihin kielitieteellisiin periaatteisiin jotka myoumls moderni lingvistinen

tutkimus on todistanut vaumlaumlriksi

Angela Marcantonio Rooma (Kaltio 22004)

httpwwwkaltiofivanhatindexbac9html364

Varsinkin nykyisin tiedetaumlaumln jo enemmaumln mm maanviljelyn saapumisesta Suomen alueelle

ettauml maanviljely on tullut siitepoumllytutkimusten mukaan Suomeen jo 2800- 2200 eaa ja ettauml

maanviljelyn vanhimmat lainasanat suomeen ovat peraumlisin vanhemmalta ajalta kuin 2000 eaa

(Haumlkkinen Nykysuomen etymologinen sanakirja 2007) ja kun tiedetaumlaumln ettauml vasarakirves-

kulttuurit olivat esigermaanikielisiauml ja toivat maanviljelysanojen mm kaski sekauml puunkaatoon

sopivat vaumllineet kirveet ja taltat

Taumltauml esigermaanikosketusta todentaa mm Museoviraston Kansallismuseon paumlaumlluettelo nro

-loumlydoumlt ja ajoitukset vasarakirveskulttuurin n 2200 eaa ajalle esimerkkinauml Perho Liukon


kylauml kivinen kourutaltta nro 27303 Timo Jussila Kivityoumlkalu on kaskiviljelyn aikainen

puunkatkaisu taltta myoumls veneenkoverrukseen kaumlytetty taltta Lisaumlksi useita muita Liukon-

paikannimisiltauml alueilta loumlytyneitauml ja taumlssauml tutkimuksessa mainittuja loumlydoumlksiauml vasarakirves-

kulttuurin aikaisia kirveitauml ja talttoja (alla)

Suomeen tullut esigermaanin maanviljelyauml levittaumlneet Baltiasta tulleet miesryhmaumlt (liuta-

miesryhmiauml) on vaumllittaumlnyt Suomeen esigermaanin lainasanoja

Taumlmauml varmistuu kun tiedetaumlaumln ettauml vasarakirveskulttuuri levisi Suomesta Ruotsiin (Huurre) Ja

kun vielauml tiedetaumlaumln ettei ruotsin- tai baltin kielessauml ole iu- diftongia on ko diftongi- lainasanojen

taumlytynyt tulla suomen kielen jo huomattavasti aikaisemmin esigermaanisen kosketuksen -

assimiloitumisen vaumllityksellauml

Taumlten on todistettu ettei vaumlite mm balttilainojen maanviljelytermeistauml suomen kieleen ole

voinut tapahtua ollenkaan (vannas kirves ruis jne) koska ne ovat esigermaanikielestauml sinne jo

aikaisemmin tulleita ja Baltiassa suomenkielistyneitauml sanoja (liuta- liuko)

Baltiasta Suomeen tulleet alkeellisen maanviljelyauml levittaumlneet vasarakirvesryhmaumlt (liuti gt liuta)

olivat silloin vielauml Baltian suomensukuista vaumlestoumlauml joilla oli jo esigermaanin sanastoa

maanviljelysanaston lainasanoja kaumlytoumlssaumlaumln Naumlmauml ryhmaumlt toivat ko iu- diftongin sisaumlltaumlviauml sanoja

Suomeen Baltian kautta Ja mm siksi suurin osa baltinkielen suomensukuisista sanoista (joita

on n 400-600) on alkuperaumlisen Balttivaumlestoumln eli suomen sanojen jaumlaumlnne (substraatti)

balttoslaavilaiseen nykykieleen

Nykyinen balttoslaavin - kielinen vaumlestouml on paumlaumlosin geneettisesti alkuperaumlistauml

suomensukuisen vaumlestoumlauml (ks mm Savontaus genetiikka) Nykyiseen balttoslaavin - kieleen on

taumlmaumln vuoksi jaumlaumlnyt sitauml paljon vanhemman suomenkielen sanoja ja myoumls alueelle n 2800 eaa

maanviljelyn tuoneiden vasarakirveskulttuurien - esigermaanien lainasanoja

Silloin mm edellauml mainittu kirves sana on suomenkieleen esigermaaneilta lainattu (kirves sana on

yksi niistauml n 500 sanasta joita mainitaan usein virheellisesti balttilainaksi suomalaisille taumlmauml

sana on myoumls jaumlaumlnne suomenkieliseltauml ajalta nykybalttiin - substraatti)

Traditionaalinen malli ja rekonstruointi

Tutkija A Marcantonio suomalaiskielten traditionaalisesta tutkimusteoriasta Traditionaalinen

uralilainen teoria olettaa ettauml moderni suomalais-ugrilainen uralilainen kansa tuli idaumlstauml minne

heidaumln alkukotinsa on teoreettisesti sijoitettu ja ettauml he vaelsivat laumlnttauml kohti puun oksien tapaan

haarautuen Taumlmauml traditionaalinen malli myoumls olettaa ettauml kieli on sama kuin etninen ryhmauml Toisin

sanoen jos joku puhuu uralilaista kieltauml taumlytyy haumlnen myoumls kuulua alun perin uralilaiseen etniseen

ryhmaumlaumln Kuitenkaan taumlmauml ei vaumllttaumlmaumlttauml ole totta

Rekonstruktio menetelmaumlstauml Rooman yliopiston suomalaiskielien tutkija A Marcantonio

arvostelee sanojen rekonstruktio menetelmaumlauml tarkemmin seuraavasti

Monet kielitieteilijaumlt itseni mukaan lukien uskovat ettauml taumlmauml epaumlrealistinen

vanhentunut malli pitaumlisi hylaumltauml tai ainakin sitauml pitaumlisi kaumlyttaumlauml yhdessauml enemmaumln

realististen kielten leviaumlmis- ja kehittymismallien kanssa Lisaumlksi pelkaumlstaumlaumln

kielitieteellisen tutkimuksen vaumllityksellauml emme pysty jaumlljittaumlmaumlaumln kielten kansojen

alkuperaumlauml kauas historiaan

Itse asiassa pelkkauml rekonstruoitu kantakieli kertoo meille vain vaumlhaumln oletetun

kielenperheenyhteisoumln iaumlstauml sen vuoksi ettauml rekonstruktiot (sanojen aumlaumlnteiden

kieliopin) eivaumlt ole muuta kuin abstrakteja malleja jotka auttavat meitauml kuvaamaan

havaitsemiamme samankaltaisuuksia kielten vaumllillauml jotensakin systemaattisella


tavalla Siispauml naumlitauml kielitieteilijoumliden kehittaumlmiauml malleja ei pystytauml ajoittamaan

Jos yhdistaumlmme naumlmauml tosiseikat on jaumlrkevaumlauml olettaa ettauml Baltian rannikon

aikoinaan asuttaneet kansat ovat nykysuomalaisten ja muiden suomensukuisten

kansojen esi-isiauml On myoumls jaumlrkevaumlauml olettaa ettauml he liikkuivat etelaumlstauml pohjoiseen

seuraten jaumlaumlpeitteen vetaumlytymistauml noin 15 000 - 10 000 vuotta sitten Taumlmauml onkin

itse asiassa uusi perusidea

Perinteiset tutkijat ovat esittaumlneet ettauml ei ole olemassa keinoa saada selville

puhuivatko naumlmauml vanhat paikalliset balttilaiset kansat jotain kantauralin (itaumlmeren-

suomensukuista) muotoa httpwwwkaltiofivanhatindexbc6dhtml323

Angela Marcantonio 2002 (Kaltio 22004)

PS Baltian vaumlestouml on puhunut aikaisemmin suomensukuisia kieliauml ja Baltian vaumlestoumln

myoumlhempi kielenvaihto on tosiasiaa (SL)

Ks mm M- L Savontaus etal 2006 geenitutkimus maininta balttilaiset- liettua- ja latvialaiset

ovat puhumansa kielen vaihtaneita suomensukuisia (ks alla oleva suomensukuisten jatkuvuusteoria

ja - alkuperaumltutkimus)

Lainasanojen suunta on suomen kielestauml baltin kieleen ja esigermaanista suomeen

ja sitten balttiin (seppo Liukko)

Ketju on nykybaltissa kronologisesti seuraava vanhimmat alkuperaumliskielen eli

suomensukuisten kielten sanoja esigermaanin (varahaiskantagermaani) sanoja ja nuorimpana

slaavin kielen sanoja joista on muodostunut baltin nykyinen kieli

Taumlmauml yllauml esitetty laaja yhdistelmauml faktoja todistaa myoumls sen ettauml vanhimmat

germaanisperaumliset lainasanat ovat tulleet Suomeen suoraan maanviljelyauml levittaumlneiden

esigermaanien taholta eikauml silloin ole mitenkaumlaumln mahdollista ettauml ne olisivat tulleet Skandinavian

kautta mm iu- diftongi on taumlstauml todisteena

Taumlmauml siirtymauml n 2800- 2200 eaa Suomesta Ruotsiin on arkeologien toteama mm Matti

Huurre (9000 vuotta Suomen Esihistoriaa 200472) toteaa ettauml vasarakirves- eli

nuorakeraaminen kulttuuri on siirtynyt Skandinaviaan Ruotsiin Suomen kautta (silloin ei vielauml

Baltteja - baltinkielisiauml tai Ruotsia - ruotsinkielisiauml ollutkaan ks koska baltinkieli ja ruotsinkieli

ovat syntyneet vasta n 600 jaa)

Baltteja tai tarkennettuna nimenomaan baltinkielisiauml ei nuorakeramiikan aikana vielauml

Liettuassa ollut koska koko Baltia on ollut silloin suomensukuisten asuttamaa (genetiikka)

Balttilaiset ja baltinkieli ovat myoumlhaumlisempaumlauml tapahtumaa

Balttilaisille on tapahtunut slaavin vaikutuksesta kielenvaihto suomalaiskielistauml (ism) balttin

kieleksi jossa on suomen- ja esigermaanin lanasanoja (ajalta ennen slaaveja)

Baltinkielessauml olevat lainasanat ovat jaumlaumlnne suomalaiskielistauml ja esigermaanista


uudemmat ovat n 400- 800 luvun slaavin kielestauml Muinaisbaltin kieli on muotoutunut

vasta n 400- luvun jaumllkeen

Seppo Liukko

Baltiassa ja Suomessa kieli ei vaihtunut ko germaanikielisten vasarakirveskulttuurien

vaikutuksesta sillauml naumlmauml toivat ensimmaumlisinauml maanviljelyelinkeinon ohella uutta

kielikontaktia (- lainasanoja) naumliden suomensukuisten alueelle Baltian etelaumlosissakin (Liettua)

Itaumlmeren suomenkieli (kantasuomi) vaihtui baltinkieleksi vasta Novgorodin alueen slaavien

vaikutuksesta 800- luvun jaumllkeen Latviassa viimeiset itaumlmerensuomenkielen taitajat ovat elaumlneet

nykyajalle saakka

Baltialaiset ovat geneettisesti suomensukuisia vaumlestoumljauml (geenitutkimukset mm M-L Savotaus)

mutta ovat vaihtaneet puhumansa kielen vasta slaavilaisen vaumlestoumln ja sen kielen vaikutuksesta

Taumlmauml kielenvaihto vaikutus on alkanut ko Baltian suomensukuisten alueella (Valdai - Itaumlmeri)

vasta kansainvaellusten jaumllkeen n 400 - 800 jaa sekauml jatkuen aina 1900- luvulle saakka

Taumlssauml Wikipedian kartassa on naumlhtaumlvissauml slaavien sijainti n 800- 900 jaa

Se osoittaa myoumls ettauml slaavilaisten (sloveenien) nousu etelaumlstauml kiilana Mustanmeren- Kievin

kautta Ukrainan ja Puolan alueelle ja pohjoiseen Novgorodiin ja Baltiaan on tapahtunut (siis vasta

400- 800 luvulta alkaen) suomensukuisten alueelle (ks Novgorodin perustaminen - alla) Taumlssauml

kartassa naumlkyy myoumls ettauml vielauml n 900- luvulla laumlhes puolet Baltian Latvian alueesta on vielauml

itaumlmeren suomensukuisten eli taumlssauml tsuudien aluetta

Taumlmaumln kartta- alueen itaumlpuolella ei vielauml slaaveja ole mutta siellauml on merkittynauml 900- luvulla

vielauml olleita alueen alkuperaumlasukkaiden suomensukuisia kansoja mm merja merva muroma

mordva metserauml permilaumliset ja vepsaumllaumliset pohjoisessa tsuudit laumlnnessauml ja pohjoisessa (Tsuudit

ovat suomalaisia ja virolaisia)

Suomensukuiset ovat olleet myoumls kartassa naumlkyvien nykyisen Valko-Venaumljaumln ja Ukrainan sekauml

Bolgarin ja Kazanin alueen alkuperaumlasukkaista mutta taumlssauml karttahetkellauml n 900 jaa slaavit ja

kazanilaiset ovat jo nousseet ko alueille Naumliden vanhimpien slaavilaisten alueiden

suomensukuisten vaumlestoumljen nimet ovat jo haumlvinneet kuten ovat useat kieletkin haumlvinneet Moskovan

etelaumlpuolelta mutta jonkin verran tietoa on ko vaumlestoumlistauml saumlilynyt (ks muroma metserauml merva

jne)

Se myoumls osittaa todeksi sen ettauml slaavivaumlestouml on levinnyt vasta taumlmaumln jaumllkeen Moskovan ja

sen ympaumlristoumln suomensukuisten alueille n 1000- 1300 jaa aikana (jolloin vasta venaumljaumln kieli

on muodostunut suomalaisen alkuperaumlvaumlestoumln - ja slaavin kielien yhteisestauml vaikutuksesta)

Venaumljaumln ja Baltiassa alueilla alkuperaumlisenauml vaumlestoumlnauml olleet suomensukuiset ovat vaihtaneet

puhumansa kielen hiljalleen uuteen venaumljaumln kieleen ja - balttoslaaviin

Balttilaisen kielen ero venaumljaumlaumln on laumlhinnauml sen pohja joka on muodostunut jo

vasarakirveskulttuurin aikana varhaiskantasuomesta ja esigermaanista (vastaavaa esi-

germaanivaikutusta ei ollut Venaumljaumln alueella) mutta myoumlhemmaumln kielenvaihdon syynauml oli

molemmissa tapauksissa slaavin voimakas vaikutus n 400- 800 luvuilta alkaen


Baltiassa olevan vaumlestoumln uutta kieltauml on slaavi vaikutuksen vuoksi nimitetty balttoslaaviksi tai

balttilaiseksi kieleksi

PS Liettuan pakanavaltio (silloin baltinkielinen) oli aikanaan 1200- luvulla Euroopan suurin

valtio ulottuen Itaumlmeri- Valdai alueelta Mustaanmereen saakka

Baltin kielen vanhojen suomenkielisten lainasanojen ja esigermaanilainojen

balttilainen merkitys- ja aumlaumlntaumlminen- jopa kirjoitusasu on muuttunut alkuperaumlisestauml monista eri syistauml Esimerkkinauml mainittakoon kirjoitusasun

muuttumisesta jossa usein esigermaanikielten lainasanasta iu- diftongin toinen vokaali

liudentuu pois (paitsi vanhimmista propreista)

Kaikki vanhimmat suomensukuiset sanat tai esigermaanilainat eivaumlt ole

muuttuneet

Esimerkkinauml sana jossa on saumlilynyt iu- diftongi on Liettuassa oleva Liukon - nimi

Liukon - nimi on vanhinta nimikerrosta suomensukuisten alueella koska se on

esigermaanista lainasanastoa suomensukuisten kielien alueella

Koska slaavinkielisten vaikutus on nuorempaa naumlmauml vanhimmat sanat olivat

vakiinnuttaneet paikkansa nimistoumlssauml ns propreina (erisniminauml) ko alueella ja

saumlilyivaumlt nimensauml muuttumattomana

Liuko - sana on alkuperaumliskielen suomenkielen vanha substraatti Baltiassa

Nykyisin vanhasta esigermaanisesta lainasanasta liuti sanasta suomalaisella kielialueella

aumlaumlntaumlmismuotona muuttunut liuta - sana joka on saumlilynyt Liuko- Liukko- nimisenauml proprina

suomensukuisten vanhoilla alueilla Kuten laaja Liukon - paikannimet esiintymauml laumlhes koko

Suomessa osoittaa yli 300 paikannimeauml ja myoumls Baltiassa (Liuko- Luko)

Suomenkielisenauml vanha substraatti on jaumlaumlnyt baltin kieleen Liuko - sana on saumlilynyt muodossa ja

aumlaumlnnetaumlaumln liettuan ja latvian kielessauml edelleen Liuko Nykyisen liettuan ja latvian kielen slaavilaistuessa Liuko- sanan merkitys onkin jo muuttunut

toiseksi balttilaisten kielenvaihdon jaumllkeen

Hypoteesi Liuko- nimen etymologiasta

Vanhimmilla ns alkuperaumlisten suomensukuisten alueilla on kaumlyttoumloumlnotettu

vasarakirvesgermaanien joukkoa kuvaava sana liuti joka on muuttunut n 2800 - 2200

eaa aikana aumlaumlnteellisesti liuta - sanaksi josta Liuko -sana juontuisi

Liuti gt liuta sanojen merkitys tarkoittaa kaskiviljelyauml levittaumlneitauml ihmisryhmiauml (- mon)

Liuta gt Liuko nimistouml olisi naumliden ihmisten - henkiloumliden raivaamien kaskialueiden

nimistoumlauml Suomessa ja Baltiassa

Seppo Liukko 2008

Sen jaumllkeen suomensukuisten alueen murrevaikutus on muuttanut sanan lausumisen liuko-


muotoon Baltiassa ja Suomessa Sana on saumlilynyt nykypaumliviin saakka vaikka ko alueella olisi

tapahtunut kielenvaihto (Baltia)

Vanha suomensukuisten kaumlytoumlssauml ollut esigermaaninen ryhmaumlauml tarkoittava sana Liuti on

muuttunut suomenkielisellauml alueella Liuta gt Liuko muotoon myoumls Baltiassa koska sana on

saumlilyttaumlnyt alkuperaumlisen suomensukuisten aumlaumlntaumlmismuodon (Liuko)

Se osaltaan osoittaa edellauml mainitun balttilaisten (liettuan- latvian) kielenmuutoksen ja silloin

alkuperaumliselle suomensukuisten alueelle tulleen esigermaanisen sanan nimen (liuti- Liuta

gtLiuko) saumlilymisen suomensukuisten (balttien) kaumlytoumlssauml vielauml senkin jaumllkeen vaikka balttilaisille

suomensukuisille tapahtui kielenvaihto baltinkieleksi slaavin vaikutuksesta n 500- 800 jaa

jaumllkeen

Taumlmauml liuti - sanavartalon aumlaumlntaumlminen ja toisaalta ui- diftongin esiintyminen ainoastaan

vanhemmissa esigermaanikielissauml selittaumlauml miksi maanviljelyauml levittaumlneiden

vasarakirvesgermaanien lainasanoja on tullut varhaiskantasuomalaiselle alueelle mm Balttiaan ja

Suomeen

Arkeologisten tosiasioiden perusteella

Vasarakirveskulttuuri Suomeen etelaumlstauml Baltian kautta ja mahdollisesti myoumls Suomen

kautta myoumls Ruotsiin

Saapumisaika Suomeen n 2500 eaa alkaen

Matti Huurre 2004 9000 vuotta Suomen Esihistoriaa s 72

Taumlmauml osaltaan selvittaumlauml miksi varhaiskantasuomeen n 2800- 2200 aikana tullut esigermaanisia

lainasanoja Suomeen ja yleensauml Itaumlmeren alueella myoumls Baltiaan

Edellauml olevien laumlhteiden ja allekirjoittaneen (Seppo Liukko- SL) hypoteesien mukaan mm taumlmaumln

tutkimuksen kohteen mukainen Liuko- Liukko- sana nimi on todennaumlkoumlisimmin muodostunut

esigermaanien liuti - sanasta

Iu- diftongi osoittaa Liuko- Liukko- nimen ikaumlauml ja nimen tarkoitusta merkitystauml

Miksi suomenkieleen kuulumaton esigermaaninen iu - diftongi ja sen sisaumlltaumlmauml sana on voinut

saumlilynyt naumlin kauan vain suomensukuisissa kielissauml

Taumlstauml suomenkielen erikoisuudesta kirjoittaa myoumls germaanikielten prof Koivulehto seuraavasti

(lyhennettynauml) suomenkieli on kuin saumliloumlvauml pakastin (asiasta tarkemmin alla) Taumlmaumln perustelun

vuoksi on ymmaumlrrettaumlvaumlauml ettauml muissa nuoremmista germaanikielistauml kuten ruotsinkielestauml ettauml

myoumls myoumlhemmaumln kielenvaihdon indoeurooppalaisissa kielistauml mm baltin nykyisestauml kielestauml

puuttuu kokonaan iu - diftongi (baltista se on haumlvinnyt vasta slaavin kielen vaikutuksesta)

Taumltauml iu- diftongin merkitystauml suomalaiskielien - ja suomalaisvaumlestoumljen esihistorian

selvittaumlmisessauml perustellaan monipuolisesti ja tarkemmin naumlillauml Liukko -

nimitutkimuksen sivuilla


Koska Liuko- Liukko- sanan nimen etymologia perustuu osittain juuri iu- diftongiin samalla

Liuko- nimisten pakannimien ajoittaminen on mahdollista Toisin sanoen Liukko-

nimitutkimuksen avulla on mahdollisuus perustella suomalaisten jatkuvuusteoriaa ja mm

vasarakirveskulttuurin leviaumlmisaikaa ja samalla esigermaanikieleten leviaumlmistauml

suomalaiskieliselle alueelle Baltiassa ja Suomesa (myoumls Ruotsiin)

Siksi edellauml mainittujen seikkojen perusteella on hyvin todennaumlkoumlistauml ettauml Lounais- Suomessa

ja myoumls Baltian Liettuassa samanlaisessa muodossa esiintyvaumlt vasarakirveskulttuurien aikana

kaumlyttoumloumlnotetut suomensukuisten paikannimet kuten Liuko- Liukonys ja Liukon courtyard ovat

johdannaisia esigermaani - ja kantasuomen kielen liuti gt liuta - sanoista

Johtopaumlaumltelmauml

Erityisesti taumlmaumln Liukon - nimen saumlilyminen ja myoumls iu- diftongin saumlilyminen

vanhimmissa paikannimissauml osoittaa ettauml ko alkuperaumlinen Liukon - nimi on peraumlisin

jo vasarakirveskulttuurien ajoilta myoumls Liettuassa

Samalla se osoittaa prof Koivulehdon yleismaininnan todeksi (ks tark

tutkimusseloste) ettauml suomenkieli on kuin saumliloumlvauml pakastin sillauml vanhat esigermaaniset

- indoeurooppalaiset (n 5000- 4500 vuotta vanhat sanavartalot) vieraskieliset

superstraatit eli lainasanat ovat saumlilyneet laumlhes muuttumattomina kaikkein

parhaiten juuri suomalaiskielissauml

Iu- diftongin saumlilymisestauml on useita esimerkkejauml alkuperaumlisten suomensukuisten kielten

alueilla jotka nykyisin ovat jo n 4500 vuotta vanhaa vasarakirvesgermaanien

lainasanastoa Suomensukuisten kielien lainasanat ja esigermaaniset lainasanat ovat

saumlilyneet vaikka vanha suomensukuisten kieli olisi myoumlhemmin vaihtunut kuten

Baltiassa

Taumlmaumln kielenvaihdon jaumllkeen monet nuoremmat iu- diftogin sisaumlltaumlmaumlt sanavartalot

ovat muuttuneet mm lyhyempaumlaumln Luko - muotoon (esim Luko - jaumlrvi Trakai)

Mutta vanhimmilla kaskiviljelyalueilla kuten Liukonys`n kylaumlssauml nimi on ollut vaumlestoumln

vakiintuneessa kaumlytoumlssauml niin kauan (proprisoitunut nimi) ettei edes myoumlhempi

kielenvaihto slaavin vaikutuksesta liettuan kieleksi ole sitauml enaumlauml muuttanut

Suomessa ja suomalaiskielissauml esigermaaninen iu- diftongi on saumlilynyt parhaiten moniin muihin kieliin verrattuna

Vrt esimerkkinauml iu- diftongin liudentumisesta joka tapahtuu nuoremmissa

indoeurooppalaisissa kielissauml myoumls mm ruotsinkielessauml Esim Liukon - nimestauml sanan iu-

diftongi haumlviaumlauml jo 3-400 vuoden aikana Taumlstauml on historiallista naumlyttoumlauml mm taumlssauml alla ja Liukko -

nimitutkimuksessa vielauml tarkemmin Liukko gt Luko - muutos 1600- luvulta suomalaismetsien

Vaumlrmlannissa


Huom Prof Koivulehdon mainitsema suomenkielen erityinen vieraskielisten substraattien

saumlilyttaumlvauml vaikutus on erityisesti huomattava mm esigermaanin iu- diftongin saumlilymisessauml

suomenkielessauml haumlmmaumlstyttaumlvaumln hyvin (jopa 5000 vuotta) vaikka alkuperaumlisessauml suomenkielessauml ei

diftongeja ollut ollenkaan Suomenkielen saumlilyttaumlvauml vaikutus on erityisen merkittaumlvaumlauml

etymologiatutkimuksen kannalta koska kuten myoumlhemmin taumlssauml tutkimuksessa osoitetaan

laumlhdetietoihin perustuen myoumls nuoremmissa germaanikielissauml ja baltinkielessauml iu- diftongi

haumlviaumlauml jo n 300- 400 vuoden kuluessa Taumlmaumln vuoksi on mahdollista selvittaumlauml mm iu- diftongin

sisaumlltaumlvien sanojen nimien etymologiaa nimen taustaa merkitystauml historiaa ja jopa iaumln

maumlaumlritystauml (Suomessa ja Baltiassa)

Taumlssauml tutkimuksessa on selvitetty miten Liuko - Lauko nimien muuttuminen on

tapahtunut pronssikaudelta tai ainakin rautakaudelta alkaen rannikolta

sisaumlmaahan siirryttaumlessauml

Sanojen muuttuminen murrealueilla mm geminaatan (kaksoiskonsonantti) muodostuminen Liuko -

sanaan gt Liukko Geminaatta ilmestyy taumlmaumln tutkimuksen mukaan sanavartaloon Suomen

sisaumlmaassa (esim Liuko gtLiukko ja Lauko gt Laukko)

Taumlssauml asiassa on taustana suomenkielisten murrealueiden syntyminen jo kantasuomalaisen

maanviljelyvaumlestoumln ja varhaiskantasuomalaisen paumlaumlasiassa metsaumlstaumljauml- kalastajien vaumllillauml

Sisaumlmaan erilainen murrealue vaikuttaa kaksoiskonsonantin ilmestymiseen rannikolta laumlhteneisiin

nimiin

Laumlntisen Suomen maanviljelyalueilla oli nimeaumlmishetkellauml ns migraation omakielinen nimi

otettu varhaiskantasuomalaisten kaumlyttoumloumln laumlhes alkuperaumlisessauml lainasanamuodossaan (Liuti Liuta

gt Liuko- muodossa) Taumlmauml naumlkyy selkeaumlsti vielauml nykyisissaumlkin paikannimistouml kartoissa

Vasarakirvesgermaanien assimiloituessa rannikon suomalaiseen - haumlmaumllaumliseen vaumlestoumloumln ei sen

jaumllkeen sisaumlmaassa ollut enaumlauml ns germaanivaikutusta samassa maumlaumlrin siksi sisaumlmaan vanha murre

(varhaiskantasuomi) pystyi muuttamaan ko nimet geminaatta muotoon^

Germaani siirtolaiset sulautuivat ilmeisen nopeasti Suomessa jo

olleeseen tulokkaita huomattavasti runsaampaan kantasuomea

puhuneeseen vaumlestoumloumln

Vahtola 199653

Vasarakirvesgermaanien (esigermaanin) migraatiot saapuminen on nykyisin ajoitettu 3200-

2200 eaa aikaan samalle ajalle maumlaumlraumlytyy myoumls maanviljelyn alku Suomessa Taumlmaumln vanhimman

alkeellisen kaskimaanviljelyn aloituksen todentaa viljan useat siitepoumllyanalyysit

^Em murre eroista johtuu ettauml rannikkosuomen kantasuomalaisiksi muuttuneet

paikannimet muuttuivat vielauml lievaumlsti sisaumlmaan (vanhemman kielen- jota saamelaiseksi suom

kieleksi on mainittu) varhaiskantasuomalaiselle alueelle siirryttaumlessauml Naumlillauml alueilla kantasuomi

otettiin kaumlyttoumloumln suomalaisten metsaumlstaumljaumlhaumlmaumllaumlisten osalta vasta 1200- luvulla


Siksi ko alueelle jo rautakaudella tulleessaan mm Liuko ja Lauko nimet muuttuivat ko

vanhalla murrealueella asukkaiden erilaisen aumlaumlntaumlmisen vuoksi

Taumlstauml esimerkkinauml ovat taumlssauml tutkimuksessa mainitut Liukko - Laukko - nimet Evidenssinauml

mainittakoon mm Vesilahden vanhimmat talojen nimet mm Liukko ja Laukko ovat rautakaudella

muodostuneita nimiauml Nimet ja talot ovat peraumlisin huomattavasti ennen ruotsinvallan aikaa

Myoumls naumliden nimipari siirrynnaumlisnimien siirtymisen ja nimien muutoksen perusteella

on tehtaumlvissauml havainto ettauml maanviljelyelinkeinon saapuminen on vaikuttanut myoumls

elinkeinon lisaumlksi alkuperaumlisen haumlmaumllaumlisten metsaumlstaumljauml- kalastaja vaumlestoumln kielen

muuttumiseen varhaiskantasuomesta kantasuomeksi (laumlhinnauml suuren maanviljelyyn

liittyvaumln vasarakirvesgermaanien uuden lainasanaston vuoksi kaski-tuhka -joukko-

liuta -jne)

Taumlmaumln muutoksen tapahtumaketjua perustellaan tarkemmin varsinaisessa

tutkimusesittelyssauml (mutta myoumls lyhyesti taumlssauml alla)

Kantasuomen muutokset ja murrealueiden syntyminen

Suomessa

Suomen maanviljelyalueilla ja sisaumlmaassa kielen muuttuminen

varhaiskantasuomesta gt kantasuomeen tapahtui hitaan lainasanojen leviaumlmisen

vuoksi eri aikoina niin ettauml sisaumlmaassa siirtyminen kantasuomeen kesti n 3000 vuotta

kunnes koko maa oli pohjoissaamelaisia lukuun ottamatta muuttunut

kantasuomenkielisiksi n 1100- lukuun mennessauml

Ensimmaumlisillauml Suomen maanviljelyalueilla rannikolla kantasuomeen siirtyminen tai

kantasuomen muodostumiseen saattoi ottaa satoja vuosia maanviljelijoumliden

assimiloitumisnopeudesta riippuen mutta kantasuomen puhuminen aloitettiin

Lounais- Suomen rannikkoalueilla laumlhes kaskimaanviljelyn maahantulosta alkaen siis n

2500- 2000 eaa alkaen

Laumlnsi - Suomen maanviljelyalueet olivat kielellisesti pronssikaudella jo kantasuomessa Muutos on tapahtunut nuorakeraamisten - vasarakirvesgermaanien

(esigermaaniskielisten ryhmien) assimiloituessa alkuperaumlisten haumlmaumllaumlisten

metsaumlstaumljauml- kalastaja- keraumlilijoumliden kanssa muodostivat kaskimaanviljelyn alun

jaumllkeen yhdessauml ns muinaissuomalaisen maanviljelyvaumlestoumln rannikolta alkaen

Naumliden puhekielenauml oli jo silloin varhaiskantasuomesta lainasanoilla muuttunut uusi

murre - kantasuomi

Mutta sisaumlmaan vaumlestouml alkuperaumliset (suomalaiset) haumlmaumllaumliset - metsaumlstaumljauml- kalastaja-

keraumlilijaumlt oli kielellisesti vielauml silloin varhaiskantasuomessa joita myoumlhemmin

rautakauden lopulla ja keskiajan alussa olivat lappalaisiksi (tai etelaumlsaamelaisiksi)

kutsuttuja

Sisaumlmaan vanha jatkuvuusteorian mukainen varhaiskantasuomi on sisaumlltaumlnyt


paljon sellaista alkuperaumlistauml vanhempaa jatkuvuusteorian mukaista suomensukuisten

sanastoa jota ei kielitiede pysty tarkoin maumlaumlrittelemaumlaumln koska taumlmauml kieli on selkeaumlsti yli

6000 vuotta vanhaa kieltauml eli nimet ovat ajalta n 4000 eaa ja aikaisemmin (PS

Kielitiede ei pysty maumlaumlrittelemaumlaumln yli 6000 vuotta vanhaa kieltauml prof Riho Grunthal)

Suomensukuisten kieli on n 10-12000 vuotta vanhaa (uralilaisesta kielestauml muodost n 16000

vuotta sitten) josta on jaumlaumlnyt sellaisia vanhoja propreja kuten Paumlijaumlnne Saimaa tai Vammala

kantasuomalaiseen kaumlyttoumloumln Naumlmauml vanhimmat proprit ovat vanhinta suomensukuisten kielien

kerrosta Suomessa joka ovat ns jatkuvuusteorian Suomeen tulon alkuajan nimistoumlauml mahdollisesti

jopa 4000- 8000 vuotta vanhoja nimiauml

Naumlmauml proprit eivaumlt ole pohjoissaamelaisia sanoja vaikka niin vaumlitetaumlaumln koska

pohjoissaamelaiset eivaumlt ole niitauml vaumlestoumljauml jotka olisivat asustaneet etelaumlsuomessa

Nykyisten pohjoissaamelaisten aumlitilinjojen genetiikka eroaa muista suomalaisista ja

eurooppalaisista sillauml heillauml yleinen aumlitilinjan haploryhmauml on H1 ja U5b1b he olisivat

peraumlisin Iberian refugista

Taumlmauml olisi tapahtunut niin ettauml Iberian vaumlestoumlauml olisi siirtynyt pohjoiseen ja

Fennoskandian laumlntistauml reittiauml Norjan silloista kuivaa rannikkoa pitkin mm Komsaan

n 9000 eaa

Ks Suomalaisten geneettiset alkujuuret Idaumlstauml vai laumlnnestauml Huopana Lappalainen

Savontaus 200612 (1)63-81

Naumlmauml nimet eivaumlt ole indoeurooppalaista perua sillauml Suomen alueella ei ole ennen

vasarakirvesgermaaneja ollut mitaumlaumln muita vieraskielisiauml vaumlestoumljauml Saman asian toteaa suomen

kielen professori Pauli Saukkonen jatkuvuusteoriaan viitaten Taumlmauml lainaus on kirjasta nimeltaumlaumln

Suomalais-ugrilaisten kasojen ja kielten alkuperaumlisongelma 2006 s 107

Baltia Suomi Venaumljaumln Karjala ja Skandinavia ovat ainoita maita jotka ovat

saaneet koko vaumlestoumlpohjansa varmasti vasta jaumlaumlkauden jaumllkeen ja se naumlkyy

myoumls saamelais- itaumlmerensuomalaisessa kielellisessauml erillisyydessauml (Viitso 2000)

Eivaumlt sinne rynnaumlnneet ensimmaumlisinauml etelaumlisen Euroopan ihmiset vaan heidaumln

edellaumlaumln jaumlaumln reunan laumlheisyydessauml elaumlneet

Alkuperaumlisvaumlestouml on ja elaumlauml tutkituissa geenilinjoissa ja sen alkuperauml voidaan

jaumlljittaumlauml Tuntematonta vaumlestoumlauml ei ole enaumlauml olemassakaan ei siihen voida vedota

sillauml genetiikka on antanut kaikille nimet Ei ole myoumlskaumlaumln hyvaumlksyttaumlvaumlauml sanoa

ettei alkuperaumlisten asukkaiden tai yleensauml esihistoriallisten ihmisten kielestauml voi

paumlaumltellauml mitaumlaumln ja ettauml on voinut tapahtua mitauml tahansa Ei ole voinut tapahtua mitauml

tahansa kun tiedetaumlaumln perusfaktoja vaumlestoumlistauml ja niiden ajallis- maantieteellisestauml ja

kulttuurillisista suhteista

Professori Pauli Saukkonen 2006107


Suomensukuisiin liittyvaumlt perusfaktat ovat tiedossa ettauml voidaan selvittaumlauml mikauml olisi

mahdollista ja mikauml ei Myoumls taumlhaumln nimitutkimukseen liittyvaumlt asiat on selvitettaumlvauml kielitieteen ja

asutusliikkeiden ja muiden tieteiden avulla jotta voitaisiin saavuttaa todennaumlkoumlisyys

tyoumlhypoteesille onko Liuko- Liukko - nimi ns esihistoriallisen ajan nimi Suomessa

Taumlmaumln nimitutkimuksen perusteena on huomattava maumlaumlrauml laumlhdetietoja erilaisia

argumentteja ja tietokantoja poikkitieteellisesti monelta suunnalta tarkasteltuna

Laumlhdetietoihin viitataan useassa kohdin lisaumlksi asiantuntija- lainaukset ovat erikseen raamitettu

riittaumlvaumln informaation ja netti luettavuuden saavuttamiseksi

Kaikki suomalaiset olivat jatkuvuusteorian mukaisia haumlmaumllaumlisiauml vuoteen 2800

eaa saakka sen jaumllkeen vaumlestoumloumln assimiloitui vasarakirvesgermaaneja

Suomen pohjoisosien saamelaiset eivaumlt ole alkuperaumlltaumlaumln geneettisesti jatkuvuusteorian

mukaisia suomensukuisia vaumlestoumljauml he ovat aikaisemmin suomensukuisiin kieliin puhumansa

kielen vaihtaneita baski- vaumlestoumljauml Taumlmauml kielenvaihto on n 10000 vanhaa se on tapahtunut laajan

alueen suomensukuisten vaikutuksesta saamenkielessauml on baskin kielen alkuperaumlisiauml substraatteja

Lappalaisuus (tai saamelaisuus) nimityksestauml on olemassa virheellinen kaumlsitys Sisaumlmaan

lappalaiset eivaumlt olleet saamelasia vaan vanhaa jatkuvuusteorian mukaista varhaiskantasuomea

puhuvia vaumlestoumljauml

Lappalaisuudella tarkoitetaan nimenomaan ei maanviljelyauml harjoittavia haumlmaumllaumlisiauml (zeme)

Taumlmauml sama nimi tarkoittaa haumlmaumllaumlistauml suomalaista ja saamelaista koska kieli on myoumls

saamelaisilla samaa suomensukuista pohjaa mutta ei ns laumlheistauml geneettistauml sukulaisuutta Eikauml ns

etelaumlsaamelaisilla lappalaisilla jotka jaumlivaumlt maanviljelijoumliksi sisaumlmaassa ole havaittu merkittaumlvaumlauml

pohjoissaamelaisten perimaumlauml

Sisaumlmaan varhaiskantasuomalaisille (haumlmaumllaumlisille - lappalaisille) vaumlestoumlille mm maanviljelyn

lainasanat olivat uutta sanastoa vielauml rautakaudelta ja jopa monille 1100 - luvulle saakka jolloin

murre vaihtui kantasuomeksi

Siksi sisaumlmaan alueilla rannikon maanviljelyvaumlestoumln kielen lainasanojen aumlaumlntaumlminen

oli poikkeavaa murretta ja sen vuoksi lainasanaperaumliset nimet muuttuivat sisaumlmaassa

havaittavasti - vaikkakin lievaumlsti

Aumlaumlntaumlmisen aiheuttama muutos tapahtui ketjussa mm taumlssauml tutkitussa nimessauml

Liuko gt Liukola gt Liukko - Liukkola

Suomi ja haumlmaumllaumlinen - sanojen etymologiasta ja

merkityksestauml


Suomi itaumlmerensuomalaisilla vastine zeme` eli suomi ja haumlme- sana juontuisi ihmistauml

merkitsevaumlstauml indoeurooppalaisesta esigermaanin sanasta (n 2800 eaa - 2200 eaa)

jolloin se olisi samaa juurta kuin nuorempi liettuan acutezmu`o (n 400 - 800 jaa ajalta - vrt

slaavin zemlju)

zeme`- suomalaisten nimi -gt haumlmaumllaumlinen (tarkoittaa maata taumlssauml siis Suomen

maata) jonka vanhempi versio oli koko suomensukuisten alueita koskeva Baltiasta -

Suomeen eli zeme- haumlmaumllaumlisten maa Nimitys juontuu varhaiskantagermaanien

antamasta nimestauml raja-alueilla olevista vieraskielisistauml suomensukuisista vaumlestoumlstauml

(ks muutoinkin naapurimaiden vaumlestoumljen antamat nimet naapureistaan)

Zeme` gt jem jam (jaumlaumlmit)- tarkoittaa vanhoissa n 1000 - 1200- luvun slaavilais-

venaumllaumlisissauml kronikoissa mainittuna vielauml koko laumlntisen (etelauml) Suomen suomensukuisia

haumlmaumllaumlisiauml ja haumlmaumllaumlisten maata (zemlju Jemskuju) esim FMU 1 12 13151617 23

32 3270 Silloin vielauml ei ollut aluetta nimeltauml Varsinais- Suomi taumlmauml nimitys

tulee vasta 1240 (FMU 83) (Suomen keskiajan laumlhteitauml toim Martti Linna 1989)

Haumlmaumllaumlinen on ollut suomalaisten alkuperaumlinen nimitys kaikista suomalaisista n 1200-

luvulle saakka

Suomi- sanan saumlmauml zeme muoto muodostunut itaumlmerensuomen kieleen ja sieltauml jaumlaumlnyt

(substraatti) baltinkieleen Suomensukuisten Baltian vaumlestoumln kielessauml kantagermaanin

substraattimuoto on siirtynyt baltin kieleen kun baltin kielenvaihto tapahtui vasta

slaavin vaikutuksesta myoumlhemmin (n 2000 vuotta myoumlhemmin)

Silloin naapurista (naapurimaasta) kaumlytettiin nimitystauml suomalaiset -haumlmaumllaumliset -

muodossa zeme (soome) - merkitykseltaumlaumln maa (haumlmaumllaumlisten maa- suomalaisten

maa)

Latvian ja liettuan kielessauml zeme = maa tarkoittaa- maata (alavaa maata)

Suomi (saumlmauml- zeme) sanan vanhin maumlaumlritelmauml on mahdollisesti haumlmaumllaumlistauml

tarkoittava sana jota kaumlytettiin 1000 luvulle asti

Prof Aarre Laumlntinen

Aluksi kaikkia jatkuvuusteorian suomalaisia on nimetty haumlmaumllaumlinen nimityksessauml koska

suomi- ja haumlme - sanan alkujuuri onkin ilmeisesti samaa tarkoittava sana (zeme - saumlmauml)

Haumlmaumllaumlinen nimitystauml on kaumlytetty 1200- luvun puolivaumlliin saakka Tacitus mainitsee ehkauml

ensimmaumlisen kerran Finnit ja skridefinnit (mv- haumlmaumllaumliset ja sisaumlmaan haumlmaumllaumliset) jo vuonna 98

Germannica - kirjassaan mutta se on ns vieraskielisten maumlaumlritelmauml suomalasista joka vaihtelee

kuten tunnettua esim riippuen naapurista Taumlllaisia erilaisia maumlaumlritelmiauml on kaikista maista mm

Suomesta Virosta Saksasta Ruotsista jne


Vasta sen jaumllkeen n 1200- luvulta alkaen saumlmauml - zeme` eli Suomi - nimeauml kaumlytettiin Varsinais-

Suomesta gt suomalainen ja sisaumlmaan alueille siirtyi taumlmauml aikaisemmin yleisesti suomalaisia

tarkoittanut nimitys Haumlme gt haumlmaumllaumlinen Molemmat ovat alkujaan siis samaa tarkoittavaa asiaa

Katso myoumls Sanojen synty Veijo Meri 1991

Haumlme mahdollisesti sama sana kuin lapin sabme saumlmi samm samme samelaj

lappalainen lapinkieli Suomalainen kantasana oli ehkauml saumlmauml Toisen teorian mukaan sana

on balttilaina Liettuan zeme latvian zeme ja muinaispreussin seme ovat maa liettuan

zemas ja latvian zems alava matalalla oleva Samaa juurta on venaumljaumln zemlja maa

Lainauksia kirjasta Veijo Meri Sanojen synty Suomen kielen etymologinen sanakirja

(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)

Ks taumlmaumln tutkimuksen maumlaumlritelmauml balttilainoista laumlhtoumlkohta baltit ovat alkuperaumlisiauml

suomensukuisia vaumlestoumljauml

Alkuperaumlinen jaumlaumlkauden lopun vaumlestoumlasetelma oli Euroopassa Alppien pohjoispuolella

vielauml 5500 eaa ja sen jaumllkeen suuret Neoliittisen vallankumouksen muutokset

Lisaumlinformaatiot liittyvaumlt myoumls varsinaiseen Liukko - nimitutkimukseen ne

sisaumlltaumlvaumlt tarvittavaa lisaumltietoa nimitutkimukselle

Johtuvatko suomalaisten Suomessa olevat murre- erot todella jostakin Volgan mutkan

suomensukuisten erilaisten heimojen vaelluksesta Suomeen

Vastaus Vaumlite heimovaelluksista ei perustu todellisiin arkeologisiin vaumlestoumlliikkeisiin (ks

tarkemmin Volgan mutka teoria on hylaumltty Seppo Liukko)

Useiden tutkijoiden hyvaumlksymauml suomalaisten jatkuvuusteoria on oikea laumlhtoumlkohta asian

selvittaumlmiseksi sillauml suomensukuiset ja - kieliset vaumlestoumlt ovat asuttaneet Suomen aluetta - ja

huomattavasti laajempaakin aluetta Euroopassa jo jaumlaumlkauden vaumlistymisen ajoista alkaen

Suomalaiskieliset vaumlestoumlt ovat asuttaneet Suomea n 10700 vuotta ja olivat tulleet Kundan

laajalta suomensukuisten alueelta (ks tarkemmin erillinen artikkeli Suomensukuisten

jatkuvuusteoria)

Suomalaiskielet ovat Euroopan alkuperaumliskieliauml yhdessauml baskinkielen kanssa (SL)

Suomalaisten murteet ovat muodostuneet jo Suomessa olleille alkuperaumlisille suomensukuisille

vaumlestoumlille uusien suhteellisen vaumlhaumlisten vieraskielisten migraatioiden vaikutuksesta (mitaumlaumln

muuttoa heimoittain Suomeen ei ole todettu olleen- heimovaellukset murreryhmittaumlin Suomeen ovat virheellistauml

tietoa)


Murteet ovat syntyneet paumlaumlasiassa uusien vaumlestoumlmigraatioiden vuoksi ja naumliden uusien

kielikontaktien vaikutuksesta Alkuperaumliseen suomenkieleen on tullut muutoksia (uusia

murteita) Suomen alueella tai muualla suomalaiskielien alueilla paumlaumlasiassa kielivaikutteiden

ja lainasanojen- superstraattien vuoksi

Suomalaismurteiden alueilla ei tarkoiteta sellaisia vanhoja suomensukuisten alueita joilla

vanhat suomalaiskielet ovat vaihtuneet jo aikaisemmin joksikin indoeurooppalais- kieliksi kuten

germaani slaavi tai baltti Naumlillauml alueilla on tapahtunut puhutun kielen vaihtuminen

Baltin kieli ja Baltian Liuko- (Luko) nimistouml

Aikaisemmin otaksuttiin ettauml baltinkieli olisi indoeurooppalaisista kielistauml vanhin Mutta nyt on

osoitettu ettauml balttilaisten genetiikka on laumlhellauml suomensukuisten geenejauml joka osoittaa ettauml baltin

kieli onkin vanhimmalta osaltaan suomensukuinen kieli johon on tullut esigermaanin ja

huomattavasti myoumlhemmin slaavin vaikutusta jolloin vasta balttilaisten kieli on vaihtunut Siksi on

vaumlestoumlliikkeet huomioiden onkin todennaumlkoumlistauml ettauml baltinkieli on muodostunut vasta n

rautakaudella tai keskiajalla

Ja se miksi baltissa on saumlilynyt eniten indoeurooppalaisista kielistauml vanhimpia

kantaindoeurooppalaisia eli esigermaanisia sanoja perustuu siihen ettauml

vasarakirvesgermaanien (esigermaanin) lainasanat saumlilyivaumlt kuten taumlssauml tutkimuksessa

toisaalla tarkemmin esitetaumlaumln Baltian alkuperaumlisvaumlestoumln suomensukuisten kielessauml

erinomaisen hyvin n 3000 vuotta slaavien tuloon saakka Suomenkieli on mm prof Jorma

Koivulehdon mainintojen perusteella kuin saumliloumlvauml pakastin

Vanhimmat vasarakirveskulttuurin (nuorakeraamisen-) n 3000- 2500 eaa ajan lainasanat ovat

saumlilyneet myoumls Baltiassa nykyaikaan saakka laumlhes muuttumattomina (vrt kuten Suomessa)

Baltiassa varsinkin ns proprisoituneet nimet ovat vaumlestoumln kaumlytoumlssauml edelleen vaikka alkuperaumlisen

vaumlestoumln kieli on vaihtunut baltinkieleksi joka ei tunne diftongeja Alueen proprisoituneet

erisnimet ovat jaumlaumlneet hyvin vanhojen suomalaiskielien ajoilta (n 3000- 2500 eaa ajoilta) mm

paikannimiksi kuten mm Liuko- (Liukko) - nimet Baltiassa (se on myoumls yksi suomensukuisten

kielten substraatti baltin kielessauml)

Liuko- nimistouml mm Baltiassa on vanhempaa kuin baltin nykyinen kieli

Taumlmauml osaltaan osoittaa ettauml nykyinen baltin kieli on nuorempaa kuin esimerkiksi

esigermaanisesta (varhaiskantagermaani) sanasta suomalaisten kaumlyttoumloumln otettu Liuko- nimistouml

Sillauml nuoremmissa indoeurooppalaisissa kielissauml kuten on hyvin tunnettua baltin- tai

ruotsinkielessaumlkaumlaumln ei ole nykyisessauml kielessauml - iu- tai ui -diftongia Kyseinen diftongi muuttuu

yksivokaaliseksi (toinen vokaali liudentuu) kuten taumlssauml tutkimuksessa toisaalla tarkemmin

esitetaumlaumln

Edellauml mainituista syistauml esim iu- diftongin sisaumlltaumlvauml Liuko- Liukko- nimistouml ei ole voinut

syntyauml em kielten vaikutuksen aikana tai niiden jaumllkeen (terminus ante quem) Nimet ovat


selkeaumlsti vanhempia Nimellauml on ollut aikanaan vaumlestoumloumln tai toimeentuloon liittyvauml taumlrkeauml merkitys

niin ettauml se on muuttunut em propriksi ja saumlilynyt ko baltinkielen syntymisen jaumllkeenkin samalla

nimellauml (mm paikannimenauml ks Liettuan paikannimistouml alla tarkemmin taumlssauml tutkimuksessa)

Suomensukuisten kielten vaihtuminen Itauml - Euroopassa

Itauml- Euroopassa suomensukuisten kielenvaihto indoeurooppalaiseen kieleen on tapahtunut

huomattavasti myoumlhemmin esimerkiksi vanhojen paumlaumlkaupunkien jaumlrjestyksessauml Novgorod gt

Kiova gt Moskova alueiden alkuperaumlinen kieli oli suomensukuisten kieli ja - vaumlestouml johon

assimiloituivat ensin slaavit Puhuttu kieli kuitenkin muuttui vaumlhitellen slaaviksi kun Novgorodin

(Suur-Novgorodin paumlaumlkaupungiksi tuli ko vuosisadan puolivaumllin jaumllkeen Kiova) hallitsijat valitsivat

uskonnon kieleksi kirkkoslaavin 900- luvun loppupuolelta alkaen (mm- aakkoset kreikankielestauml

muunnetuin kyrillisten aakkosten kirjaimin) Sen jaumllkeen suomensukuisten kieli on vaumlhentynyt

slaavinkielen vahvistumisen eli Novgorodin- Kiovan- ja varsinkin Moskovan Venaumljaumln syntymisen

jaumllkeen nykyaikaan saakka (kuten myoumls Baltiassa etelaumlstauml alkaen) Oma vaikutuksensa on ollut

myoumls ns Venaumljaumln poliittisilla syillauml joista merkittaumlvimpiauml ovat olleet mm Iivana Julman

suomalaisvaumlestoumlihin kohdistuneet toimet 1500 - luvulla

PS Yleensauml Venaumljaumln Historiasta kirjoittaneiden historiatieto alkaa vasta Novgorodin Rurikista

mutta siitauml ettauml Novgorodin perustajina ja vaumlestoumln enemmistoumlnauml oli silloin suomensukuiset ei

tiedetauml

Myoumls esihistoriatiedoissa harvemmin mainitaan alueen aikaisemmista alkuperaumlisasukkaista

suomensukuisista koska ns arkeologiset asutusteoriat eivaumlt ole olleet kirjoittajien tiedossa SL

Kielenvaihto suomensukuisten kielestauml gt aluksi ortodoksislaaviin - so valitun uskonnon kieli gt

sitten alkuperaumlkielestauml ja slaavista muodostui venaumljauml Taumlmauml kielenvaihto on tapahtunut viimeisen n

1000 vuoden aikana (ei aivan kaikilla alueilla vielauml)

Skandinaviassa alkuperaumlisasukkaiden puhuman kielen vaihtuminen

Skandinavian kielenvaihto on tapahtunut etelaumlosista Kalix - joelle saakka hitaasti vaihtuen n 2000

vuoden aikana (aluksi oli alkuperaumlisasukkaiden suomensukuisten kieli + nuorakeramiikan ajan

germaanikielistauml (lainasanat) gt yli 15 uutta germvaumlestoumlauml ( 1-kielenvaihto) gt pohjoisgermaani

(skandinavian germaani) ja sitten hitaasti pohjoiseen levitessaumlaumln pohjoisgermaani (2-3 krt

suomensukuisten puhuman kielen vaihtuminen) Suomemsukuisten alkuperaumlkielestauml ja

nuoremmasta pohjoisgermaanista muodostui sitten 400- 800- luvulla muinaisnorjan itaumlinen

muoto (viikinki-aika riimu ruotsi) ja varsinainen ruotsin kieli muodostui em mainituista vasta n

1100 luvulla siis hieman ennen Suomen nousua 1100 jaa (SL)

Suomensukuiset ovat etelaumlstauml alkaen ovat vaihtaneet suomalaiskielen ruotsiin ja suom

kieliraja siirtynyt jatkuvasti pohjoisemmaksi

Ruotsissa meaumln kieli - ja Norjan Finnmarkissa on saumlilynyt myoumls kveenien suomensukuisten

kieli nykypaumliviin saakka (lisaumlksi pohjoissaamelaisten poronhoitajien suomensukuiset kielet)

Migraatio- muuttojen vaikutus alkuperaumlisvaumlestoumln kieleen

kielenvaihtuminen tai - murteiden synty


Migraatiossa vanha kieli muuttuu syntyy uusi murre tai kieli vaihtuu

Kieli muuttuu silloin kun uusia lainasanoja otetaan kaumlyttoumloumln ko migraation jaumllkeen taumlmaumln uuden

assimiloituneen vaumlestoumln tuomana alkuperaumlisvaumlestoumln kaumlyttoumloumln (mikaumlli muuttajien maumlaumlrauml on

vaumlhaumlinen esim vasarakirvesgermaanit Suomeen n 5 alkuperaumlisvaumlestoumlstauml alkuperaumliskieli

muuttuu gt syntyy uusi murre mutta kieli ei vaihdu

Suomessa taumlllainen vieraskielisen ryhmaumln vaikutusta ja migraation assimiloituminsta

suomensukuisiin tapahtui ensimmaumlisen kerran kun vasarakirvesajan esigermaanikielisiauml

kaskimaanviljelyryhmiauml saapui Viron- Baltian kautta Suomeen (vrt myoumls Huurre 200472)

Muutos vaikutti siis varhaiskantasuomeen n 2500- 1500 eaa aikana ja muuttui kantasuomeksi

laumlnsirannikolta alkaen Sen jaumllkeen erilaiset kielikontaktit ovat vaikuttaneet sisaumlmaan kantasuomeen

paumlaumlasiassa 1100 - 1300 - lukuun mennessauml synnyttaumlen eri murteita ko vaikutuksen jaumllkeisenauml

aikana Suomen murteiden paumlaumljako oli syntynyt jo 1500- luvulle mentaumlessauml paumlaumlasiassa alla

eriteltyjen kielikontaktien perusteella

Nauhakeraamisen kulttuurin ja myoumlhemmin vasarakirvesgermaanien eli

nuorakeraamisen kulttuurin leviaumlminen kampakeramiikan alueille

(suomensukuisten alueille)

Ensimmaumliset laajalle suomensukuisten alueelle Alppien pohjoispuolelle tulleet vieraskieliset

vaumlestoumlt olivat maanviljelyauml levittaumlneet nauhakeraamisten kulttuurien indoeurooppalaisia

joiden kieleksi oli muodostunut (esi-) germaanikieli

Nauhakeramiikka gt Nuorakeramiikka pohjoiseen

Nauhakeramiikkaa jatkoi pohjoisessa paumlaumlasiassa kampakeramiikan aleille paumlaumllle

nuorakeramiikan maanviljelyauml levittaumlnyt kulttuuri eli vasarakirveskulttuurit

Germaanikielen maanviljelysanastoa taitaneita nuorakeramiikan eli vasarakirveskulttuurien

miesryhmiauml saapui myoumls maanviljelyn nopean ekspansiovaiheen jaumllkeen Baltian ja Viron kautta

Suomen alueelle n (3200) 2800- 2200 eaa aikana Silloin kaskiviljelyn tuoneet Baltian alueen

alkuperaumliset suomensukuiset vaumlestoumlt toimivat maanviljelyelinkeinon levittaumljinauml pohjoiseen mm

Suomen alueelle

Naumlmauml muuttajat osasivat myoumls nuorakeraamisenkulttuurin (=vasarakirveskulttuuri)

esigermaanikieliauml ja mm maanviljelyyn kuuluvia sanoja (kaski huhta jne)

Naumliden esigermaani (-kielisten) vaumlestoumljen assimiloituessa suomensukuisten haumlmaumllaumlisten

kanssa alkuperaumlisten suomalaisten kieli muuttui

Assimiloitumisen seurauksena syntyi Lounais- Laumlnsi- Suomen alueelle uusi murre nimeltaumlaumln

kantasuomen murre

PS Muuttajia on ollut niin vaumlhaumln ettei kieli Suomessa ei koskaan ole vaihtunut sillauml Euroopan

alkuperaumliskieliin kuuluva suomensukuisten kieli on mm Suomessa edelleen

Suomen murteiden syntyminen

Laumlntiseen osaan Suomea vaikutti em nuorakeramiikan jaumllkeen virolais- balttilainen

suomensukuisten vaumlestoumljen muutto (kieli ei Suomessa taumlmaumlnkaumlaumln muuton seurauksena vaihtunut)


Taumlmauml vasarakirves-nuorakeraamisen ajan jaumllkeinen Suomeen muutto on tapahtunut myoumls

pienessauml mittakaavassa paumlaumlasiassa laumlnsirannikon kantasuomalaiselle Kalannin- Koumlylioumln alueelle

n 2200- 1500 eaa aikana eli ennen varsinaista pronssikautta

Silloin taumlmaumln ns Kiukaisten kulttuurin vaikutuksesta oli syntyi ja muodostui laumlnsisuomen

lyhyttauml suomea puhuva joka vielaumlkin on laumlhes nykyviron suomalaiskieliauml muistuttava

murrealue Tunnetuimpana esimerkkinauml taumlstauml on Kiukaisten Lounais- Suomen murrealue (Turun-

Porin ympaumlristoumln alueet) Taumlmauml murre on lyhyimmillaumlaumln ns rauman murre joka erottuu

erikoisena suomalaisten murteena vielaumlkin eli vuonna 2000

Ns pohjoisgermaanien pronssikulttuuri toi tullessaan nuorempaa germaanikieltauml

Skandinaviasta Taumlssauml kielessauml ei ollut enaumlauml vasarakirvesgermaanien esigermaanikielen iu-

diftongia eikauml sellaista ole myoumlskaumlaumln myoumlhemmaumlssauml ruotsinkielessauml (PS esigermaanissa oli vielauml n

2800 eaa aikana paljon vanhan indoeurooppalaisen kantakielen perinnettauml kuten taumlmauml iu - diftongi)

Huomattavasti esigermaanikielisten nuorakeramiikan vasarakirveskulttuurien migraatioita

myoumlhemmin vastaavaa ns nuorempaa indoeurooppalaista paumlaumlasiassa kielivaikutusta on tullut

idaumlstauml ja etelaumlstauml suomensukuisten kielialueelle

Novgorodin alueelle n 500- 800 jaa saapuneiden slaavilaisten slaavinkielen vaikutus ympaumlristoumln

alkuperaumlisiin suomensukuisiin on historiallisesti tunnettu asia Alueen vanhat suomensukuiset kielet

kuten mordva merja- mari muroma vepsauml jne haumlviaumlvaumlt kielenauml koska kielenvaihto venaumljaumlaumln on

tapahtunut tosiasia laumlhes kaikilla em lla vaumlestoumlillauml Mutta ns suomensukuisten genetiikka ei

tietenkaumlaumln kielenvaihdossa muutu

Itauml- Euroopan kielenvaihdon paumlaumlasiallinen syy

Vanhinta tietoa ns itaumlisen suomensukuisten vaumlestoumljen olosuhteista on saatavissa Nestorin

kronikan pohjalta Siinauml kerrotaan vuonna 859 (jaa) alueella asuneiden alkuperaumlasukkaiden

elaumlmaumlstauml

Kronikka kertoo Vuonna 859 merentakaiset varjagit kantoivat veroa tsuudeilta sloveeneilta merjalaisilta

vepsaumllaumlisiltauml ja kirivitseiltauml

Kolme naumlistauml perustaja heimoista oli suomensukuista - ja kaksi slaavilaista vaumlestoumln osaa

Joista nimenomaan suomensukuiset ovat Venaumljaumln alueen alkuperaumlisasukkaita viimeisimpien

geenitietojen mukaan Rurikin -suku on suomensukuisten vepsaumllaumlis-karjalaista sukukuntaa mutta

kuulunut Viikinkien verotusryhmiin ja ilmeisesti oli monipuolisen kielitaitonsa vuoksi noussut

Viikinkien idaumlnsuunnan johtajaksi SL

Nestorin kronikka jatkuu Vuonna 862 naumlmauml karkottivat varjaagit ja alkoivat hallita itse Mutta suku nousi sukua vastaan

ja he alkoivat taistella keskenaumlaumln Ja he paumlaumlttivaumlt kutsua russien nimellauml tunnetut varjagit

hallitsemaan heitauml sillauml heidaumln maansa oli rikas mutta vailla jaumlrjestystauml He kutsuivat meren takaa

kolme russien veljestauml Vanhin Rurik asettui hallitsemaan Novgorodiin toinen Sineus Beloozeroon

ja kolmas Truvor Izborskiin Ja varjaageista (rus) Venaumljaumln maa sai nimensauml (lainaus prof Heikki

Kirkinen 2004 Venaumljaumln Historia s36)

Ruotsi ja Rus- nimet ovat suomalaiskielten pohjalta


Ruotsalainen ja Rus- nimitys pohjautuu samaan suomenkielisten kaumlyttaumlmaumlaumln sanaan Rus- ja

ruotsalaiset ovat alueen alkuperaumlasukkaiden suomensukuisten nimitys uusista ko naapuri- alueiden

vieraskielisistauml vaumlestoumlistauml josta rus- muodostui em Nestorin kronikan tavalla Nimitykset itaumlisen

viikinki alueen ros (nyk suomeksi ruotsi-) ja venaumllaumlisten rus (vanhasuomeksi rys) ovat otettu

kaumlyttoumloumln vasta viikinkiajoilta n 800- luvulta alkaen (SL)

Useat Itauml- Euroopan suomalaiskielet ovat vaihtumassa slaavilaiseen venaumljaumlaumln

Novgorodin ajasta alkaneen slaavilaiskielikontaktin pohjalta muuttui myoumls suomensukuisten kieli

mm vepsaumln- karjalankielen murteiksi Nykyisin Venaumljaumln vepsaumlnkieliset ovat jo assimiloitunet

laumlhes kokonaan venaumljaumlnkieliseen vaumlestoumloumln

Laumlhes kaikki muutkin nykyisen Venaumljaumln alueen vanhat alkuperaumliset suomalaiskansat ovat

assimiloitumassa venaumllaumlisiksi siis tarkemmin venaumljaumlnkielisiksi

Taumlmauml tarkoittaa ettauml myoumls ns historiallisena aikana on todistettavasti tapahtunut

kielenvaihto suomensukuisten kielistauml mm slaavilaiseen venaumljaumlaumln

Mainittakoon vielauml ettauml Novgorodin alueen slaavinkielen aikakausi on vaikuttanut eniten Baltian

alkuperaumlisten (Itaumlmeren-) suomensukuisia kieliauml puhuvaan vaumlestoumloumln eli baltin kielen

slaavilaistumiseen tapahtui vaumlestoumln kielenvaihto slaavin vaikutuksesta baltin kieleksi

Kantasuomesta muodostui itaumlmerensuomenkielisille (kantasuomeen) Karjalan

kielen murre slaavin vaikutuksesta

Karjalanmurteen synty on alkanut Novgorodin slaavinkielen vaikutuksesta jo 900- luvulta

mutta taumlmaumln slaavinkielen vaikutus on ollut suurinta 1000- 1300 jaa aikana

Merkittaumlvin vaikutus ennen Paumlhkinaumlsaaren aiheuttamaa virallista murrerajaa oli vuoden 1227

paumlaumltoumlksellauml kun Novgorodin ruhtinas Jaroslav Vsevoldinpoika laumlhetti kastamaan suuren maumlaumlraumln

karjalaisia ortodoksi uskonnon jaumlseniksi (FMU 68)

Novgorodin vaikutusvalta naumlkyy merkittaumlvaumlsti myoumls Suomen karjalaiskielen- ja ns

karjalanmurteen muodostumiseen entisen kantasuomalaisen haumlmaumllaumlismurteen muutoksena

Paumlhkinaumlsaaren rauhan rajalla vasta virallisesti suurempi osa suomensukuisista jaettiin

maumlaumlraumlttiin Novgorodin hallintaan ja sen (kirkko-) slaavin vaikutusalueelle

Paumlhkinaumlsaaren rauhalla vuonna 1323 oli myoumls merkitystauml suomenkielisten murrekehitykseen

sillauml silloin enemmaumln kuin puolet suomensukuista kieltauml puhuvista vaumlestoumlistauml jaumli virallisesti

itaumliseksi suomalaiseksi vaumlestoumlksi ja nyt vahvemmin slaavin kielen alueelle Naumlistauml

suomensukuisista vaumlestoumlistauml suurin osa asuttaa edelleen paumlaumlasiassa nykyisen Venaumljaumln aluetta

Naumliden suomensukuisten vaumlestoumljen kieli vaihtuu edelleen venaumljaumln kieleksi (aluksi omina

venaumljaumlnkielisinauml murteinaan)

PS Sukupuuttoon kuoleminen ei ole relevantti vaumlite

Usein virheellisesti esitetaumlaumln ettauml suomensukuiset vaumlestoumlt ovat Venaumljaumlllauml sukupuuttoon

kuolleita tai kuolemassa Taumlllainen maumlaumlritelmauml on esim Suomen varhaiskeskiajan laumlhteet FMU 1

jossa toistetaan venaumllaumlisen kronikan teksti ettauml suuri maumlaumlrauml suomensukuisia kansoja on kuollut

sukupuuttoon On kuitenkin aivan tieteellinen totuus ettei vaumlestouml kuole sukupuuttoon vaan taumlssauml


tapauksessa ko suomensukuiset vaumlestoumlt ovat assimiloituneet venaumllaumlisiin ja vaihtaneet puhumansa

kielen slaavilaiseen venaumljaumlaumln Kielellisesti suomensukuiset ovat vaihtaneet puhumansa kielen

mutta ne eivaumlt ole kuolleet sukupuuttoon (mot)

Suomensukuiset eivaumlt ole kuolleet sukupuuttoon vaan ko vaumlestoumln geneettinen osa jatkaa

lisaumlaumlntymistaumlaumln samalla vauhdilla kuin koko venaumllaumlinen vaumlestouml naumlmauml suomensukuiset puhuvat nyt

vain uutta kieltauml On tapahtunut kielenvaihto (=fakta)

Suur- Novgorodin (ja myoumlhemmin sen perijaumln Moskovan Venaumljaumln) valta vaikutti Itauml- Suomessa

1500 - luvun loppupuolelle aina Savoon ja sieltauml Pyhaumljoelle Pohjanlahden rannikolle saakka

olevalle raja-alueelle

Itaumliseksi eli karjalankieleksi (kanta-) suomenkieli muuttui vasta slaavinkielen vaikutuksesta

Alkuperaumlisen suomenkielen synonyymisanoista jotkut jaumlivaumlt kaumlyttoumloumln itaumlisellauml puolella ja toiset

laumlntisellauml puolella

Taumlhaumln voisi lisaumltauml ns etelaumlisen suomensukuisten murteen jota edustaisi Viron- ja Baltin -alueen

suomenkielen muutokset Nykyisin erityisesti Viron kieltauml voidaan pitaumlauml suomalaiskielien vanhana

etelaumlmurteena (Etelaumlisen Baltian alueen suomalaiskieli on vaihtunut baltin kieleksi) Virossa osa

suomalaiskielien alkuperaumlisistauml varhaiskantasuomen sanoen synonyymeistauml on kaumlyttoumloumln jaumlaumlnyt

vielauml Suomen laumlnsi - ja itaumlmurteitakin vanhempia sanoja (mutta niistauml ei taumlssauml enempaumlauml)

Osa karjalankielen sanoista on muuttunut slaavinkielen lainasanojen vuoksi

kantasuomalaiskielen karjalankielen kaumlyttoumloumln mutta suurin osa kielestauml on edelleen

suomenkielisiauml sanoja Jotkut sanat ovat erilaisia laumlntisen Suomen murre alueella verrattuna

itaumliseen (karjalankieleen) tai Viron alueen jota voidaan kutsua etelaumlisen suomenkielen vironkielen

murteeksi Naumlmauml erilaisetkin suomalaiskielien sanat ovat kuitenkin paumlaumlasiassa alkuperaumlisen

kantasuomen sanojen synonyymejauml

Vanhan haumlmaumllaumlismurteiden alueen sanojen erilaisuudesta itaumlisen murteen sanoihin

verrattuna voidaan esimerkkinauml mainita sanat vihta karhu ja kettu joita vastaa itaumlisen eli

karjalan murteen vasta kontio ja repo

Usein mainitaan mielestaumlni erheellisesti ettauml em itaumlmurteen vihta sana olisi alkuperaumlltaumlaumln ns

venaumljaumlnkielinen sana (lainasana) Taumlmauml ei pidauml paikkaansa

Jos vaumlhaumlnkin tietaumlauml suomensukuisten laajan alueen ainakin kampakeramiikan ajoista alkaen

tapahtunutta asutushistoriaa ja - alueen alkuperaumlisasukkaista ymmaumlrtaumlauml ettauml mm naumlmauml

esimerkkeinauml olevat sanat ovat suomensukuisten vaumlestoumljen kaumlyttaumlmiauml - ja suomensukuisten

kielien alkuperaumlisiauml sanoja Ne ovat alkuperaumlisten suomenkielisten samojen sanojen

synonyymejauml

Suomensukuisten vaumlestoumljen alueilla (murrealueilla) on ollut erilaiset kielikontaktit

Novgorodin alueella suomensukuisten vaumlestoumljen kieleen vaikuttivat slaavilaiset vaikutteet ja myoumls

se ettauml itaumliset suomalaisvaumlestoumlt mm karjalankieliset eriytyivaumlt laumlntisen Suomen vaumlestoumlstauml Silloin

itaumlmurteiden alueella kaumlyttoumloumln jaumli erilaisia synonyymejauml suomenkielen sanoista mm vasta

Taumlllainen vaumlhintaumlaumln yhtauml suuri murre ero on myoumls naumlhtaumlvissauml suomenkielen etelaumlmurteissa erityisesti vironkielessauml jossa kaumlytetaumlaumln osittain ikaumlaumln kuin vanhempaa kantasuomenkielen

sanastoa jonka merkityskin on nykysuomenkieliselle aumlkkiseltaumlaumln vaikea hahmottaa

Sanojen muuttunut kaumlyttouml eri murrealueella johtuu paumlaumlasiassa pitkaumlaumln jatkuneesta (n 300- 500

vuotta) eriytymisestauml toisesta samaan kielikuntaan kuuluvasta vaumlestoumlstauml tai suomalaiskieliin

kuulumattoman vieraan kieliryhmaumln ja sen kielikontaktien vaikutuksesta


Karjalaismurteet levisivaumlt Savoon vanhemman haumlmaumllaumlismurteen (kantasuomen) alueelle

Paumlhkinaumlsaaren rauhan jaumllkeen jopa Mikkelin (Savolahden) Savon alueelle saakka

Myoumlhemmin Novgorodin alaisuudessa olleet Karjalan alueet eli karjalaismurteen alueet liitettiin paumlaumlosin kuuluvaksi Suomen yhteyteen (ns Suomen Karjala Suomeen) Taumlyssinaumln rauha

1595 Stolbovan rauha 1617 sekauml uudelleen 1812 Spengtporten - Armfelt) Karjalankielen murre oli

kuitenkin syntynyt Novgorodin slaavin vaikutuksesta

Ruotsinkielen muodostuminen ja vaikutus Suomeen

Ruotsinkieli on nuorempaa germaanikieltauml koska ruotsinkieli on syntynyt pohjoisgermaanin

murteista Etelauml - Ruotsista alkaen ja varsinainen ruotsin kieli ns muinaisnorjan itaumlmurteista vasta n

1100 - luvulla Keski- Ruotsin isojen jaumlrvien alueelta alkaen leviten pohjoiseen ja myoumlhemmin

Skooneen

Kieliraja on laajentunut suomensukuisten kielten alueelle jatkuvasti pohjoista kohden Ruotsin

alkuperaumliskielestauml suomalaiskielestauml jaumlljellauml on enaumlauml pohjoisosien meaumlnkieli joka on

itaumlmerensuomen- kieli

Taumlmauml itaumlmerensuomi on muotoutunut saman 2800- 2200 eaa aikaista vasarakirves-

nuorakeraamisen kulttuurin vaikutuksesta Keski- Ruotsin- Norlannin alueelle kuin Baltiassa

ja Suomessa suomenkieliselle alkuperaumlisvaumlestoumllle Vasarakirveskulttuurin suunta on ollut Baltia gt

Suomi gt Ruotsi (mm Huurre 200472 ja kielen alkuperaumlstauml prof Saukkonen 2006107 Viitso

2000) Naumlillauml alueilla Ruotsissa ei vielauml noussut ns etelaumlstauml tullutta nuorakeraamista kulttuuria joka

muutti Ruotsin alueen alkuperaumlvaumlestoumljen kieltauml hiljalleen pohjoisgermaaniksi

Suomalaisten suuret muutot laumlntiseen Ruotsiin 1500- 1600- luvuilla aiheuttivat ettauml

suomenkieliset olivat enemmistoumlnauml useissa kunnissa mutta sitten suomenkielen puhuminen

kiellettiin (ks alla kohta Vaumlrmlannin metsaumlsuomalaiset Liukko - nimi)

Lisaumlksi suomalaisten suuret muutot varsinaisesti 1900- luvun puolivaumllin jaumllkeen toivat suuret

maumlaumlraumlt suomenkielisiauml suuriin teollisuuskeskuksiin mm Tukholmaan ja Goumlteborgin alueelle

Mutta vaikka suomenkielisiauml tai paremminkin suomalaistaustaisia (Ruotsissa suomenkielisten

on ollut pakko siirtyauml ruotsinkielisiksi koska suomenkielen opetusta ei varsinaisesti ole ollutkaan)

on kautta aikain ollut Ruotsissa enemmaumlnkuin Suomessa ruotsinkielisiauml ei suomenkieli ole

virallinen kieli Ruotsissa

Vain Suomessa vaumlhemmistoumlkielellauml on samat oikeudet kuin alkuperaumlasukkaiden kielellauml Ruotsissa sellaiseen ei ole ollut tarvetta vaikka suomalaiskielet ovat edelleen suurin

vaumlhemmistoumlkieli ja todennaumlkoumlisesti (mahdollisesti) Ruotsin alueen alkuperaumliskieli kivikaudelta

on juuri suomensukuisten kieli (ks Ruotsin Historia 2003 s13)

Ruotsin valtion kielipolitiikassa ei suomenkieltauml ole haluttu virallistaa sellaiseksi kuten Suomessa

jossa ruotsinkielelle varmistettu erikoisoikeus on laissa maumlaumlraumltty

Mutta kuitenkin Ruotsin alueella on vielauml jaumlljellauml alueen alkuperaumliskieli suomensukuisten kieliin

kuuluva murrealue meaumlnkieli joka on vielauml vasarakirvesajalta - rautakaudelle ulottunut laumlhelle

Uppsalan- kaupunkia

Meaumlnkieltauml voidaan myoumls ns itaumlmeren suomenkielen murteeksi nimittaumlauml

Ruotsinkielen vaikutus on alkanut Suomessa hieman myoumlhemmin kuin itaumlisen Novgorodin

slaavin vaikutus (huom taumlmauml ei vielauml ollut venaumljaumln kieltauml) jonka ns kristillinen vaikutus kieleen


on ollut alussa jopa vanhempaa kuin ruotsinkielen Eniten juuri Novgorodin vahvuuden aikoina n

900- 1300- luvuilla ja vaikuttanut eniten juuri emn karjalan murteen muodostumiseen

Ruotsinkielen leviaumlminen ja migraatiot Suomeen ovat alkanet varsinaisesti vasta n 1200-

luvun Turun - Haumlmeen alueelle tehtyjen (3) aseellisten maihinnousujen jaumllkeen jatkuen 1800- luvun

alkuun saakka Ruotsalaisten (Katolisen kirkon Paavin jaumlrjestaumlmaumln) maihinnousun jaumllkeen on ollut

jonkinlainen ruotsinkielisten migraatio Suomen rannikkoalueelle mutta paumlaumlasiassa nykyiset

ruotsinkieliset Suomessa ovat suomalaista - suomenkielistauml syntyperaumlauml joiden esi-isaumlt

nimenvaihdosaikana 1600- 1700- luvuilla (esim Purtanen gt G Porthan jne) olivat syntyperaumlltaumlaumln

suomalaisia ja joiden esi- isaumlt puhuivat nimenomaan Suomen alkuperaumliskieltauml eli

suomenkieltauml

Ruotsinkielisillauml rannikkoalueilla myoumls vaihdettiin alkuperaumliset suomenkieliset paikannimet

paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti ruotsinkielisiksi Naumliden alueiden alkuperaumlistauml suomalaista nimistoumlauml on selvaumlsti

vaumlistynyt uusien ruotsinkielisten pakannimien kaumlyttoumloumlnotossa (esim taumlmaumln tutkimuksen Liuko-

nimistouml) Suomalaisen nimistoumln haumlviaumlmisen huomaa nykyisistauml paikannimistoumlkartoista kun vertaa

muutoin vanhimpien nimien yleistauml levinneisyyttauml Suomessa Sillauml muutoin Suomessa tasaisesti

levinneillauml paikannimillauml on aukkopaikat juuri ruotsinkielisellauml rannikkoalueella

Naumlmauml suomalaiset paikannimet ovat olleet aikaisemmin myoumls ko rannikkoalueilla jo ennen

ruotsinkielistauml paikannimistoumlvaikutusta Suomessa

Ruotsinkieli levisi myoumls suomalaisten kaumlyttoumloumln sillauml oppineiden (papiston - virkamiehistoumln)

koulutus oli yksinomaan vain ruotsinkielistauml myoumls kaumlsityoumllaumlisten kieli oli paumlaumlasiallisesti

ruotsinkieli koska kaumlsityoumllaumlisten toimilupa oli aluksi vain kaupungeissa jossa ruotsinkieli oli

puhekielenauml Silloin oli myoumls vaatimuksena ettauml suomenkieliset sukunimet oli vaihdettava ainakin

em tapauksissa ruotsinkielisiksi

Suurimmalla osalla Suomessa asuvilla ruotsinkielisen sukunimen omaavalla on suomalainen

nimialkuperauml (esim Stenbaumlck on Laihian supisuomalaisia Luikkuja jne) kuten myoumls

suurimmalla osalla suomenruotsalaisista on suomalainen- ja suomenkielisten esi- isien

alkuperauml

PS Suomenruotsalaisuus on virhemaumlaumlritelmauml taumlmauml vaumlestoumlryhmauml ei tarkoita ettauml naumlmauml olisivat

Suomessa olevia ruotsalaisia Ehkauml oikeammin sanottuna Suomessa asuu ko ruotsinkieltauml puhuva

vaumlestoumlryhmauml joka tarkoittaa siis vain kieliryhmaumlauml se ei kuvaa mitaumlaumln etnistauml ryhmaumlauml

Ruotsinkielen vaikutus tuntuu Suomessa laumlhinnauml Varsinais-Suomessa ja muilla nykyisillauml

ruotsinkielisillauml rannikkoalueilla muuttaen naumlillauml alueilla ollutta alkuperaumlistauml suomenkielistauml

vaumlestoumlauml ja paikannimistoumlauml osaltaan ruotsinkielisiksi on syntynyt Suomeen (suomenruotsalaisten)

ruotsin murre tai ko alueen suomenkieleen on tullut paljon ruotsinkielisiauml lainasanoja

PS ns lyhyt Turun- Rauman - murre ei ole ruotsinkielen vaikutusta vaan on peraumlisin

huomattavasti aikaisemmista Viron Baltian suomensukuisten migraatioista Suomen alueelle

Suomen alueen sisaumlisen muuttoliikkeiden vaikutus murteiden siirtymiseen

Murteiden myoumlhempaumlaumln muuttumiseen tai sekoittumiseen Suomessa on tietenkin ollut osuutta

myoumls maan sisaumlisellauml muuttoliikkeellauml nykyaikaan saakka Esim savon murre on muodostunut

paumlaumlasiassa alueen alkuperaumlisten suomalaisten- eli haumlmaumllaumlisten kantasuomen pohjalta ja

karjalaisten (Novgorodin slaavinkielen) vaikutuksesta 1600- lukuun mennessauml Karjalaiset ovat

nimenomaan jatkuvuusteorian mukaisia suomalaisia (haumlmaumllaumlisiauml) karjalan murre on kielen muutos

emn kielikontaktien vaikutuksesta


Muutoksia murteissa on tapahtunut Suomessa sen jaumllkeen myoumls ns savolaiskiilan ja muun

vaumlestoumln sisaumlisen muuton vaikutuksesta ja tapahtuu edelleenkin

Murreselvityksen merkitys Liukko nimitutkimuksen kannalta

Taumlmauml puhutun kielen - kielenvaihto ja murreselvitys liittyy myoumls olennaisesti Liukko -

nimitutkimukseen Sillauml nimenomaan kaskimaanviljelyn kielen (esigermaanin) tulo

suomensukuisten - kielisten vaumlestoumljen alueelle oli ratkaisevassa asemassa miksi ko Liukko -

nimi on niin laajalle levinnyt Suomessa ja Baltiassa ja miksi rannikon Liuko- nimistouml on eri

murrealueilla muuttunut Suomessa sisaumlmaahan siirryttaumlessauml

Liukko - nimistouml on myoumls em syiden vuoksi perustellusti vanhempaa kuin ns kristillinen tai

ruotsalaisperaumlinen nimistouml (ks mm iu-diftongi)

Asiasta on erillinen artikkeli ks linkki Volgan- mutka heimovaellukset murteet Suomessa

Liukko- nimen muuttuminen eri murrealueilla Volgan mutka- ajatus on hylaumltty useiden tutkijoiden

toimesta Suomen arkeologiasta vastaava Museovirasto on tehnyt uusimpien tutkimusten

perusteella yhteenvedon Volgan mutka ei enaumlauml ole relevantti vaumlite

Tutkimuksen aikana on selvinnyt ettauml mm Baltiasta Liettuasta loumlytyy myoumls Liuko- paikannimistoumlauml Naumliden paikannimien taustojen ja nimen etymologian

selvittaumlminen on ollut yksi taumlrkeauml osa tutkimuksen perusteista ko Liukko -

nimitutkimukselle

Seppo Liukko 2005-2010

Liittyy Liukko - nimitutkimukseen paluu Seppo Liukko kotisivuille

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja seiden muiden tutkimuslinjojen kautta kirj Seppo Liukko (205 siv)

Sukuvaakuna Heraldinen Seura nro 1571 (Kilpi) Ks Liukko- sukuseuran kotisivut


(PS Kielenvaihtoa ei tapahtunut vielauml taumllloumlin Baltiassa Skandinaviassa eikauml Virossa - Suomessa

joissa suomalaiskieli ei vaihtunut ollenkaan)

Euroopan kannalta merkittaumlvauml Neoliittinen vallankumous n 5000 - 3000 eaa

Neoliittisen vallankumouksen aikana Eurooppaan muuttaneita indoeurooppalaisia

maanviljelijoumlitauml oli suhteellisen vaumlhaumln (jopa alle 25) mutta uusi maanviljelyelinkeino oli niin

elinvoimainen ettauml myoumls alkuperaumlisen vaumlestoumln (taumlssauml metsaumlstaumljien) kannatti vaihtaa puhumansa

kieli maanviljelykieleen Indoeurooppalaisten tulo Eurooppaan ei ollut suuri vaumlestoumlmuutto

vaan Euroopan metsaumlstaumljaumlvaumlestoumlt siirtyivaumlt maanviljelyyn ja samalla kieli vaihtui niin ettauml n

96 nykyeurooppalaisista puhuu nyt indoeurooppalaisia kieliauml Pois lukien Euroopan

alkuperaumliskielet suomensukuiset kielet ja baski

Siksi Euroopan uudeksi valtakieleksi 5500- 3000 eaa ajan neoliittisen vallankumouksen

jaumllkeen tuli nauhakeraamisen kulttuurin maanviljelykieli- indoeurooppalainen kieli Metsaumlstaumljien

vaihtaessa elinkeinoaan maanviljelyyn samalla vaihtui myoumls kieli Suomensukuisten kielten

vaikutuksen vuoksi muodostuivat eri suomensukuisten metsaumlstaumljien murrealueilla (myoumls eri

aikoina) ensin germaani slaavi ja sitten baltti

PS Germaani slaavi baltti ovat kielitermejauml kieli ei kuvaa mitenkaumlaumln vaumlestoumln genetiikkaa vain sitauml mihin

kieliryhmaumlaumln kuuluvaa kieltauml ko vaumlestouml nykyisin puhuu

Suomensukuisten vaumlestoumljen kielenvaihto Euroopassa

Liukko - nimitutkimuksen taustojen selvittaumlmisen kannalta on tuotava esiin muutamia seikkoja suomensukuisten vaumlestoumljen asutushistoriasta Keski- Pohjois-

Euroopan alueelta Liukko - nimitutkimukseen liittyy myoumls suomensukuisten

jatkuvuusteoria jonka merkitys on myoumls suomenkielen jatkuvuuteen mm Baltiassa ja

Suomessa

Taumlssauml ensimmaumlisen ja merkittaumlvimmaumln muutoksen aiheuttaa nauhakeraaminen

maanviljelykulttuurin ja indoeurooppalaisten kielten invaasio suomensukuisten

kampakeramiikan laajalle - alueelle Euroopan Alppien pohjoispuolisille alueille n

5500 - 3000 vuotta ennen ajanlaskua

Vasarakirvesgermaanien vaikutus suomenkielen lainasanoihin ja kielen

muuttumiseen kielikontaktien vaikutuksesta on otettava huomioon Lisaumlksi ns vanha

myytti Volgan mutkasta on hyvauml tuoda esiin Sekauml miksi suomensukuisten vaumlestoumljen

asuma- alueet ovat olleet mm Baltiassa ja Novgorodin suuralueella huomattavasti

ennen slaavilaisten tuloa alueelle

Suomensukuisten kielten erot ja murteet Suomen alueen sisaumlllauml on ymmaumlrrettaumlvaumlsti

selvitettaumlvissauml Naumlmauml kaikki em seikat vaikuttavat taumlmaumln mm taumlmaumln Liukko -










alueelle (Renfrew)












Nauhakeramiikka







alueille Euroopassa











edelleen
















murre - kantasuomi






Euroopassa











vaihtotapahtumana











Indoeuroopasta)


Taustaa










alueilla)


































(murre)









n 2800 eaa alkaen


















puunkaatovaumlline



































Seppo Liukko






kysymykseen















Suomessa


















(substraatteja)






























ajoituskin



































































































































Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle














alueelle (Renfrew)












Nauhakeramiikka







alueille Euroopassa











edelleen
















murre - kantasuomi






Euroopassa











vaihtotapahtumana











Indoeuroopasta)


Taustaa










alueilla)


































(murre)









n 2800 eaa alkaen


















puunkaatovaumlline



































Seppo Liukko






kysymykseen















Suomessa


















(substraatteja)






























ajoituskin



































































































































Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle













edelleen
















murre - kantasuomi






Euroopassa











vaihtotapahtumana











Indoeuroopasta)


Taustaa










alueilla)


































(murre)









n 2800 eaa alkaen


















puunkaatovaumlline



































Seppo Liukko






kysymykseen















Suomessa


















(substraatteja)






























ajoituskin



































































































































Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle















vaihtotapahtumana











Indoeuroopasta)


Taustaa










alueilla)


































(murre)









n 2800 eaa alkaen


















puunkaatovaumlline



































Seppo Liukko






kysymykseen















Suomessa


















(substraatteja)






























ajoituskin



































































































































Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle
































(murre)









n 2800 eaa alkaen


















puunkaatovaumlline



































Seppo Liukko






kysymykseen















Suomessa


















(substraatteja)






























ajoituskin



































































































































Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle
















puunkaatovaumlline



































Seppo Liukko






kysymykseen















Suomessa


















(substraatteja)






























ajoituskin



































































































































Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle








Seppo Liukko






kysymykseen















Suomessa


















(substraatteja)






























ajoituskin



































































































































Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle


































ajoituskin



































































































































Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle




























































































































Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle

























































































Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle












































Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle








Seppo Liukko






nykyajalle saakka




















jne)




















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle















muuttuneet






















Seppo Liukko 2008












jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle















jaumllkeen




Suomeen













































Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle




























Baltiassa











Vaumlrmlannissa




















nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle
























nimiin










Vahtola 199653



















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle
















liuta -jne)




Suomessa
















murre - kantasuomi




kutsuttuja



















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle






















n 9000 eaa


Savontaus 200612 (1)63-81


















































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle





































merkityksestauml





slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle









slaavin zemlju)












luvulle saakka







maa)






















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle















(Gummerus 1991 ISBN 951-20-3777-7)
















jatkuvuusteoria)





tietoa)



































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle







































esitetaumlaumln





















tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle























tiedetauml
















































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle
































Suomen alueelle






kantasuomen murre






























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle





























elaumlmaumlstauml























































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle













































































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle






































synonyymejauml




















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle















Skooneen


























Uppsalan- kaupunkia














suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle















suomenkieltauml

















alkuperauml


































nimitutkimukselle






















nimitutkimukselle





Documents

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 ... yhteiset... · suomenkielen kielen (sanojen) merkittävää vaikutusta baltin kieleen ja myös sitä kumpaan suuntaan ns