H A H M A S T E E N I E E O Suomen -hkammaöieknikkoien QiiUo rym juLkalöu

NO 1 T A M M I K U U 1 9 3 9 • 1. V U O S I K E R T A

NUFORM-h ampaat ovat edelleenkin laadultaan voittamattomia.

Kymmenen vakuuttavaa seikkaa jotka puhuvat

NUFORM-ho mpaiden käytön puolesta

• Luonnonmukaisuus • Luonnolliset uurteet • Luonnonmukaiset vär lv ivahteet • Täyde l l inen sovitusmalidoilisuus • Parannettu nastakiinnitys • Ensi luokkainen posliini • Ohuemmat etuhampaat • L u j a p u r e n t a k e s t ä v y y s • T ä y d e l l i n e n muotovalikoima • Eivät ole kall i impia

Parha in keino vakuut tau tua NUFORM-hampa iden paremmuu­

desta on t i la ta n i i t ä va l iko ima seuraavaa l y ö t ä varten.

H A M M A S OY P. E s p 1 a n a a d i k a t u 2 '5 B - P u I i . 2 1 4 .1 ,3 & 6 .3 6 8 O

AshSn kautsu . . . s e n v e r t a i s t a ei o le

^ = helppo läpätä

suussa muuttumaton

t<estävä

joustava

Laatutarpeita aina saatavissa meiltä

Yksinmyyjä Suomessa:

O Y . D E N T A L D E P O T A B . Tukkumyyjä: The Amalgamoted Dtntal Co. Ltd., London W. 1. Piccadllly

Myy: HammaSväl ine Oy. Helsinki

H A M M A S T E K N I K K O .S'i/oiiii'n llaminasleknikkoien ISilX* ry:n julhaisii,

I. riiDnikerln /9.W

7o/mi/usfcui i /a;

Vns lnava- ja p ä ä t o i n i i l t a j a , hi. A. Suckman. OS. K e r i k i n k a l u 2.5. A . I h i h . 3S 944. M u u l j ä s e n c l : Ci. Koskinen. Paavo Koivula. X liaif.

Arv. Ammatlilcveri

Otamme taas pienen askeleen eteenpäin: Lehden amdia lä­hemmäksi loisiamme.

Amniftltikanlamme on pieniindesfaan huolimatta hajaan-taniit maamme eri kolkkiin, ja ijliteiset harrasluksel jäävät laimeiksi. Varsinkin maaseiiliijäsenet ovat harvoin lihäsini-(lessa ottamaan o.saa yhteisiin kokonksiimme ja esittelytilai-saiiksiin, joita liiton ja hammastarvikeliikkeiäen laholta jär­jestetään mm. amm(dti(dan niitiiiiksien tiinnetiiksi tekemi­seksi. Tätä puutetta on /< lilemme os(dtaan tarkoitettu poista-maun.

Ihdt.si ammattiidan uutuuksia, tultaan tehdessämme jidkai-semaan jatkoartikketi hammaslekniikasta kokoixiisinides-.saan. Ammattialaa koskevia kirjoituk.sia laadittaes.sa käyte­tään apuna lähdekirjtdlisaatta ja käännöksiä ntkot(äsisla amnudtitetntistä. Lisäksi tulee jiilkaisn toimimaan liiton tiedoitasvätineenä.

.lulkaisan ilmestymistä ei toi.staisek.si voida sitoa määrä­ajoiksi, matta tarkoitnks( na on saada se ilmestymään (äna-kin pari kertaa vuodessa.

Hammastekniikkaa ke intetään snnremmissa sivistysmais­sa liyvin tarmokkaasti, .\mmalissa on h(a)aitt(u>is.sa kiihkeää

3

yiittcliäisijyftä, joka monasti näyttää aivanknin näkisin repi­vän itseänsä irti vanhasta. Hamma.stekniikas.sa kokomäsmi-(lessann on haixättavissa jonkinl(änen murrosaika. Uusia teo­rioita ja työmenetelmiä keksitään. Niinpä teräs pyrkii kullan lilalle, .samoin k(äkenlai.set kautsnnkorvikeaineet pyrkivät työntämään syrjään kautsukin. .Ja vielä on mainittcnxt tiiki-proteesit, jotka valumenetelmänsä puolesta kaatuvat uudem­paan hammastekniikkaan, sekä yhä monipuolistuva porslii-nitckniikka.

Paljon voi huomenna olla toisin kuin tänään. Kaikki eäctlämainifiit seikat keIioitt<axit liittoa jiitkaisutoi-

miniaan, ja toivommekin, että ktakki hamma.steknikot ja hammastekniikkaa lähellä olevat piirit suhtautuisivat yrityk­seemme myötämielisesti.

Kutsu Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y:n vuosikokoukseen 21

p:nä tammikuuta 1939 klo 19,30 hotelli Carltonissa. Kokouksessa

käsitellään seuraavat asiat:

1. Ilmoitusasiat.

2. Sääntöjen määräämät asiat.

3. Sairasapukassan säännöt.

4. Merkkikysymys. Alustaa V. Ojanen. 5. Näyttclykysymys. Alustaa P. Koivula. 6. Muut esille tulevat asiat.

Esitystilaisuudesta lähemmin kokouksessa.

Jäsenet joukolla kokoukseen! Johtokunta.

4

Hammasteknikkckijsymyksistä

en maissa Norjan jrJammaslelinikkojen liiton

kansainvälinen kongressi Oslossa

SuouuMi I lanimasleknikkol i i lon laiusla jiiia niatkustix ai herra Paavo Koivula ja a l l ek i i j o i l l ami l syyskuun 1 pa i ä Helsingistä Norjan Hammasleknikkojen Li i ton j ä r j e s t ämään kongressiin Osloon.

Asemalla ol i mei tä saattamassa l i i lon pnlieenjohtaja herra Emi l Kallio sekä herrat Y. I ta i j ja S. Toivonen.

Saavnttiiamme .seuraavana aamuna Tukholmaan kään­nyimme ruotsalaisten virkaveljien puoleen, jotka arkii)äi-västä huolimatta malttoivat lonnaslaa kanssamme. Herra Staftniul si täpaitsi ystävällisesti vei meidät autollaan kierto­matkalle.

Ruotsin edustajan, herra Oscar Larsonin kanssa ja lko i in -me matkaamme Osloon. .Saavntliiainme [leiille lauantaina kello 8.30 olivat norjalaiset virkaveljemme meitä vastassa ja opastivat meidä t K.N.A.-hotelli in, jonne he olivat majoituk­semme jär jestäneet . Saatuamme matkatavaramme kaikessa kiireessä paikoilleen, kutsuivat norjalaiset meidä t automat-

5

kalle Oslon läheisyydessä sijailsevalle Holnienkollenille. Nautittuamine siellä kahviaamiaisen palasimme hotelliimme.

Kansainväl inen kokous alkoi hotellissamme klo 12, jolloin eri maiden edustajat esiteltiin toisilleen. Paitsi sanomaleh­distöä olivat läsnä seuraavien järjestöjen edustajat:

ReichnuiKjsDerbaiul des Zahntechnikerh(indwerks'in edus­tajana herra Herbert Hackbarth Uerlinistä, l)ent(dl<ibor<do-rioiden yhdistijs: herra Harald Nerland Kööpenhaminas t a , Ruotsin Hammasteknikkoliitfo: lierra Oscar harson Tukhol ­masta. Göteborgin Haniniasteknikkoylidistys: herra Olsson Götehorgista ja lisäksi knisnvieraana herra B. Almer Tuk­holmasta, The Dent(d Laboratories Associcdion huomioit­sijana herra .S. E. Overinyton Lontoosta, Beryens Tanntekni-kerföreninys Mesteryruppe: herra .1 . Presterud Bergenistä, Oston Hammasteknikkoyhdistys: lierrat H. Melin, O. Rik-niond, R. Bye, A. Helyesen. Norjan l i i ton hallinto oli niies-hiknisasti edustettuna.

Norjalaisen l i i ton puheenjolitaja, herra G. O. Heiniksen l)i t i lounaan aikana tervetuliaispuheen. Meidät suomalaiset toivotti hiin lervelnlleiksi moitteettomalla suomenkielel lä Ulkomaalaiset esitt ivät liittojensa tervehdykset ja kiitoksen kutsusta.

Lounaan jä lkeen ajoimme k a i k k i autoilla Simd()ya'aan, 50 km. Oslosta sijaitsevaan ulkoravintolaan. Suodakseen meille ulkomaalaisille tilaisiniden ihail la kauniita näköalo ja , j iysähdytt i in matkalla e rään kauni in vuonon kohdalla. Saa­vnttiiamme perille saattoi kongressi Sundiiyan kokoussalissa alkaa.

Herra G. O. Henriksen toivoti i meidiit tervetulleiksi neu­votteluihin ja esitelmöi

Hanunasteknikkoammatista Norjassa H ä n lausui mm. seuraavaa: Hammasteknikkoammalt i jontni Norjassa vuonna 1937

tonkoknnn 21 ])äiväiiä Kuninkaan väl ipäätöksel lä Norjan aminattilaiji alaiseksi. Oslon Hammasteknikkoyhdistys oli

6

jo monena vuonna tai oikeammin aina perustamisestaan saakka vuonna 1929, työskennel ly t ammatin saamiseksi am­matt i lain alaiseksi. Erehdys, josta h ä n halusi huomauttaa, tehti in siinä, ettei heti turvauduttu lainoppineiden apuun.

Siitä syystä edistyi asia hitaasti. Useita kokouksia pidet­t i i n ja neuvotteluita käyt i in h a m m a s l ä ä k ä r i k o r k e a k o u l u n , h a m m a s l ä ä k ä r i y h d i s t y k s e n hall innon ja viraston kanssa. Näyt t i siltä ku in h a m m a s l ä ä k ä r i k o r k e a k o u l u n hallinto olisi hyvin kiinnostunut asiaan. P y y d e t t y ä ä n kaiki l ta asianosai­silta lausuntoa asiasta pääs t i in n i in pi tkäl le , et tä perustet­t i i n Norjan Hammasteknikkojen L i i t t o syyskuun 2 pä ivänä 1934. Asia pääs i parempaan vauhti in sen jä lkeen ku in Nor­jan hammasteknikkojen koko ammatt ikunta t uk i vaatimusta ammatin laillistuttamisesta.

Ammat t inäy t t ee t laadit t i in samanaikaisesti ku in hakemus ammatt i lain alaiseksi jo vuonna 1930 jä tet t i in virastolle.

Ammat t inäy t t ee t ovat jo nyt osoittautuneet vanhentu­neiksi, mutta pelosta, et tä ammatin lail l istuttaminen vielä p i tk i t ty is i , ei enää uskallettu muuttaa ammat t inäy t t e i t ä . Ne ovat seuraavat:

A. Irtoproteeseja: t . Ivokohammasto kautsusta. 2. Melalliprotcesi valettuna eli p r ä s sä t t ynä kullasta, tahi

valettuna aluminiumista. 3. Alaleuan mal l i in sovitettu Lingual har, 2:11a klamme-

ri l la .

B. Kruunu- ja siltaproteeseja. t . Juurilevy valettu helposti sulavasta metallista porsl i i-

nijiturelle (puhdistettuna). 2. 3-hampaan silta 2:11a tukip i la r i l la , ( r ichmondkruunu,

k ruunu ja v ä l i h a m m a s ) . Paitsi nä i tä kisäl l inäyt te i tä käs i t t ävä t kokeet suullisen tut­

kinnon sekä kä tevyys ja työkalu jen käy t tönäy t t een . Oppiaika on 5 vuotta. Jos kisäll i suoritettuaan kisäl l iko-

keen, 5 vuoden oppiajan pää ty t t yä haluaa perustaa oman laboratorionsa, on h ä n e n vielä t eh tävä työtä 2 vuotta mes-

7

tarin luona ennenkuin hän saa aiumattiluvan. H ä n e n on myös suoritettava kurssi kirjanpidossa ja hinnoittelussa, jotta hän pystyisi hoitamaan laboratorionsa kannattavasti ja terveellä pohjalla. Norjalaisen l i i ton mielestä on e r i t tä in t ä rkeä tä , että teknikko pystyy laskemaan, mi tä h ä n e n suo­rittamansa työ todella maksaa.

Kokeet suoritetaan siten, et tä tutkijalautakunta tarkastaa ja arvostelee kokeiden suorittajaa h ä n e n ollessa työssään . Tutkijalautakunta käs i t tää 3 jäsentä . N y k y ä ä n on tu tk i ja ­lautakuntia ainoastaan Oslossa ja Bergenissä. Oslon lanta-, kunta käs i t tää 2 teknikkome.staria ja kisäll in.

Opastukseksi nii l le hammasteknikoille, jo tka aikovat l u ­nastaa ammatti lnvan ja perustaa oman laboratorionsa, on Norjan Hammasteknikkojen L i i t to laatinut hinnoittelu-oppaan.

Norjan Hammasteknikkojen L i i ton toiminnan tarkoi tuk­sena on ammattitaidon keh i t t äminen , ammatt ikunnan y h ­teiskunnallisten ja taloudellisten olojen huolehtiminen sekä h y v ä n yhteis työn saavuttaminen l i i ton jäsenten , paikallis­yhdistysten ja ulkomaisten järjestöjen kesken.

Li i t to julkaisee omaa a ikakaus leh teä , joka lähe te tään i l ­maiseksi jäsenil le. Norjan Hammasteknikkojen L i i t to on työskennel ly t myös oppilaskysymyksen hyväks i ja ollut y h ­teistyössä Oslon ammatti- ja alkeiskoulujen psykoteknillis-ten koelaitosten kanssa, joissa on voitu tutkia alalle haluk­kaita pyrki jöi tä . Kysymys ammattikoulujen perustamisesta on myösk in ol lut käs i te l tävänä . T ä m ä työ ei ole vielä l ähes ­k ä ä n valmis, mutta toivottavasti p ä ä s t ä ä n h y v ä ä n tulokseen ennen vuoden loppua.

Norjan teknikot tuntevat suurta mielenkiintoa li i t toaan kohtaan. Jä.senlnkn kasvaa nopeasti ja osanotto yleisiin ko­kouksiin on lukuisa. Useilla jäseni l lä on y l i vuorokauden kes tävä matka kokouspaikkaan. L i i ton ja h a m m a s l ä ä k ä r i e n kesk inä inen suhde on jär jes tön koko olemassaolon aikana aina ollut erinomainen. Kaikissa tärkeissä kysymyks i s sä ovat asianomaiset hallinnot neuvotelleet keskenään . Hyvä yhteis-

8

työ on osaltaan vaikuttanut siihen, et tä Norjan hammastek­nikot ovat saavuttaneet sen h y v ä n aseman, joka heil lä ny t on. Yhteistyö, paitsi eri jär jestöjen kesken, m y ö s k i n yks i ­tyisten h a m m a s l ä ä k ä r e i d e n ja teknikoiden kesken on aina ollut mi tä parhain, josta taas on johtunut korkean laadun saavuttaminen työssä.

Norjan hammasteknikoiden l i i t to on aina koettanut j ä r ­jes tää n i in , että liittokokouksissaan on ollut jo tak in arvo­kasta tarjottavaa. L i i t to on kutsunut professoreita ja sekä ko t i - et tä ulkomaalaisia h a m m a s l ä ä k ä r e i t ä ja teknikoita p i ­t ä m ä ä n esitelmiä ja antamaan työesi tyksiä . Paitsi l i i ton ko­kouksia, p i tävät paikallisyhdistykset kokouksiaan, joissa myösk in es i te lmöidään ja annetaan työesi tyksiä .

Norjan l i i ton puheenjohtajan esityksen jä lkeen p i t i Sak­san edustaja, herra Hackbarth es i te lmän

Saksan Hammasteknikoiden oloista H ä n aloit t i k i i t tämäl lä kutsusta ja es i t tämäl lä Saksan

hammasteknikoiden tervehdyksen. Herra Hackbarth selosti hammasteknikoiden ammatin j a jär jes tön kehittymisen his­toriaa t ä h ä n pä ivään saakka. Saksassa on n y k y ä ä n 122 ham-masteknikkolahoratoriota, jo tka ovat yhdistyneet osastoiksi (looslieiksi). 21 osastoa muodostaa taas l i i ton . Laboratori­oissa työskentelee n. 4.500 henki löä , mestareita j a mui ta työnteki jöi tä , joista 550 kisäll iä. Saksassa ammatt i on lai l la suojattu ja ammatinharjoittajien on suoritettava sääde ty t kokeet.

Ennenkuin oppilas voi suorittaa kisä l l ikokeensa , on hä ­nen työskenne l tävä 4 vuotta mestarinsa edessä. Oppiaikana on useita kokeita, jo tka tutkijalautakunta tarkastaa, jot ta nähtä i s i in pys tyykö mestari opettamaan toiselle sen, m i n k ä itse taitaa ja onko oppilas oppinut, mi tä h ä n e n olisi p i t äny t . .Ammattikoulu on pakollinen oppiaikana. Nyt temmin aio­taan perustaa valtion ammatt ikoulu, johon oppilaat voitai­siin majoittaa ja jossa he, paitsi ammattiopetusta saavat pe­reh tyä myös muih in ammattia koskeviin kysymyksi in . Hei l -

9

lä olisi myös tilaisuus tutustua oppitovereihinsa. Jos kisälli haluaa perustaa oman laboratorion, on h ä n e n suoritettava mestarintutkinto oltuaan ensin kisäl l inä 5 vuotta. Mestarin-tutkinto käs i t tää paitsi ammat t inäy t t e i t ä myösk in suulliset kokeet. Sitäpaitsi oppilasta kuulustellaan suullisesti, jo l lo in h ä n e n on osoitettava olevansa perehtynyt laboratorion hoi­toon, ammatt i laki in , osasto-(looshi-) lak i in sekä ammattia mui l la aloilla koskeviin lakeihin (esim. yhteiskunnallisesti). Maan terveydenhoidossa ovat hammasteknikot samalla ta­valla ku in h a m m a s l ä ä k ä r i t k i n huomattavassa asemassa.

H ä n toivoi, et tä näi l lä tiedoilla Saksan oloista olisi arvoa muiden maiden teknikoille. Saksalaiset ovat laatineet täy­dellisiä oppikir joja teknikoille kirjanpidossa ja hinnoitte­lussa. Saksan hammasteknikkojen puolesta h ä n esitti toi­vomuksen, et tä saataisiin aikaan kansa invä l inen yhteis työ eri maiden teknikkojen hyväks i ei ainoastaan ammatillisesti, vaan myösk in yhteiskunnallisesti.

Ruotsin Hammasteknikoiden edustaja herra O. Larsson pyysi sen jä lkeen puheenvuoron ja h ä n lau­sui mm. että Ruotsissa on ainoastaan laillistetuilla hammas­lääkärei l lä oikeus harjoittaa h a m m a s l ä ä k ä r i n ammattia, ja h a m m a s l ä ä k ä r i ä , jota ei ole julistettu lailliseksi, rangaistaan pnoskarilain nojalla. Laillistettujen h a m m a s l ä ä k ä r i e n luku Ruotsissa ol i jon lnknnn 30 p :nä 1937 2.107. Ruotsin ham­masteknikot työskente levät hyv in epäva rma l l a pohjalla. Hei tä ei ole tunnustettu i tsenäiseksi ammattikunnaksi eikä m y ö s k ä ä n apuvoimaksi h a m m a s l ä ä k ä r i n ammatissa.

Ruotsissa voidaan liammasteknikot jakaa 3 ry l imään . En­s immäisen muodostavat lahoratorionomistajat, j a tässä ryh­mässä on harvoja, jotka harjoittavat laboratoriotoimintaa suuremmassa mittakaavassa. R y h m ä n suurin osa työsken­telee yksin laboratorioissaan lähet in avustamana. Toiseen r y h m ä ä n kuuluvat palkkaa nauttivat teknikot, jo tka työs­kentelevät joko h a m m a s l ä ä k ä r i n luona tahi hammasteknik-

(.lalk. Siv. IB.)

Hammastekniikan peruskysymyksiä

Perustava anatomia

Valmistaessaan tekohampaita korvaamaan suusta puuttu­via luonnollisia, tulee hammasteknikon olla selvillä yksin­kertaisemmista anatomisista käsi t teis tä , t.s. suun ja ennen­kaikkea hampaiden anatomiasta. Ne seikat, joi ta tässä tu­lemme koskettelemaan, ovat teknikoille yleensä tuttuja. Mutta kun sil t i , n i in kummalliselta ku in se e h k ä kuulostaa­k in , olemme tulleet kokemaan, miten heikkoa on anatooinis-ten seikkojen tuntemus, olemme pää t t änee t suoda tilaa täl le kirjoitukselle, jota voidaan tavallaan p i tää hammastekniikan aapisena.

A. SUUONTELON A N A T O M I A .

Suuontelo jakautuu kolmeen osaan:* 1) Vestibulum oris (lat. = suun eteinen). Se osa suuta,

m i k ä on hammasrivien ulkopuolella. 2) Cavum oris proprium (lat. = suun ontelomainen osa 1.

suuontelo). 3) Isthmus faucium (Nielun suu). Suuontelolla on idkoinen aukkonsa huuliraossa (Rima

oris). Vestibulum ja cavum oris ovat eroittnneina toisistaan vain silloin, kun hammasrivit ovat k i innipur tuina . Vestilni-l um oriksen rajoittaa toiselta puolelta huulet ja posket ja to i ­selta puolelta hampaat ja hammasliha.

*) Kis . kuva siv. 13.

11

Cavum oris rajoit tuu edestä ja sivuilta l iampaisiin ja ham-maslihaan, alliaalla kieleen ja suuontelon p e h m e ä ä n pohjaan j a y lhää l lä kovaan kitalakeen ja p e h m e ä ä n kitalakeen. Suu­onteloon johtava k äy t ävä rajoittuu ylä- ja alahuuleen (La-bium superius = y lähuul i , Labium inferiiis = alahuuli) . N ä m ä muodostavat kummal lak in puolella suupielen (Angii-lus oris).

Sekä ylä- et tä alaleuassa on l imakalvopoimn j u u r i ke.ski-viivan kohdalla leukaan k i inni t tyneenä , Frennlnm labii sn-perioris y lä lenassa ja Fr. 1. interioris alaleuassa. Kummalla­k i n on käy tännö l l inen arvonsa mää rä t t äe s sä proteesin keski­viivaa. Huulen s isäpuolen ja hammaslihan vaihdekohtaa sanomme kään töpo imuks i (Fornix).

Cavum oriksessa on side, joka k ä y suuontelon pohjalta kie­len alapuoleen, ja on s imel tään Frennlnm lingnae. Kummal­lak in puolen Frennlnm l ingnae ' tä on l imakalvopoimn (Plica sublingualis). Kolmannen molaarin takana on vielä poimu (Plica pteryyo mandibularis). K a i k k i n ä m ä l imakalvon poi­mut on tarkoin otettava huomioon proteesia valmistettaessa. Levyn tulee olla n i in muovailtu, et tä näi l lä ihopoimuilla on täydel l inen liikkumisvapaus, sillä muuten nostavat poimut proteesia ja s i täpai ts i syntyy ä rsy tyks iä , jos proteesi ulottuu n i i h in . Kielen lat. nimitys on Lingua.

Suun limakalvopeite eroaa muista limakalvoista erinomai­sen va s tu s tu skykynsä kantta, m i k ä selit tää sen seikan, et tä jatkuvast i voidaan l imakalvolla p i tää suuontelossa kantsn-ta i metalliproteeseja, i lman, et tä limakalvossa tapahtuu m i ­t ä ä n mainittavia muutoksia.

Kovan kitalaen keskiviivan kohdalla muodostaa l imakalvo harjanteen, josta kummallekin puolelle snnntantnn joko hei­k o m m i n tai se lväpi i r te isemmin esiintyviä kohontnmia (Pli-cae palatinue transversae l. Riigae palatinae).

Y h t y m ä k o h d a n suuontelon ja nielun välille muodostaa Isthmus, faucium, joka y lhää l l ä rajoit tuu p e h m e ä ä n kita­lakeen ja sivuilla ki takaari in. Etumaisia kitakaaria kutsu­taan n imel lä Arcus glossopalatinus tahi Arcus palatinns

12

posterior. Kitakaarten välissä ovat nielurisat, Tonsilla pala-tinrie. P e h m e ä k i ta lak i on kovan kitalaen p i d e n t y m ä .

B. H A M P A I D E N A N A T O M I A .

Ihmisen pysyvä h a m m a s r i v i s t ö käs i t t ää 32 hammasta. Kussakin leuassa on 4 etuhammasta (Dentes incisivi), 2 k u l ­mahammasta (Dentes canini), 4 p ientä poskihammasta (Den­tes praemolares I . bicuspidati) j a 6 suurta poskihammasta (Dentes molares). Hammaskaava on seuraavan laatuinen:

3 2 1 2 2 1 2 3

" 3 2 1 2 2 1 2 äT mol. bic. canin. inc. inc. canin. bio. moi .

13

Samannimiset oikean ja vasemman puolen hampaat ovat varustetut tun tomerke i l lä , mis tä n ä k y y mille puolelle ne ki i i i lnvat . Hampaiden eroittamiseksi toisistaan on useita eri t u n n u s m e r k k e j ä .

Voidaksemme täysin käs i t tää n ä m ä tuntomerkit, on mei­dän tarkkaan tutkit tava hampaan kruunua, jossa n ä e m m e 5 osaa.

1) Ulkopuoli, jota sanomme huulen- eli lahialipuoleksi etu- ja kulmahampaiden kohdalla ja poski- eli hnccalipno-leksi praemolarien ja molarien kohdalla.

2) Kosketuskohta kieleen, jota alaleuan hampaista kysy­myksen ollessa sanomme kielen eli lingualipuoleksi on ylä­leuan hampaiden palatinalipuoli, ne kun rajoittuvat kovaan kitalakeen (palatum).

3) Mesialipuoli, hammasrivin keskiviivanpnoleinen k y l k i . 5) Distalipuoli, keskiviivasta jioispäin oleva puoli . Hammaskaari muodostaa y lä lenassa l ik ima in ellipsin ja

alaleuassa parahelin. Hampaiden kaarevnnssnhde on siis seuraus hammaskaaren muodosta. Senvnoksi on hampaiden huccalipnolella huomattavampi mesialinen ku in distalinen kaarevuus.

Jos v e d ä m m e vaakasuoran viivan j inrnpinnan suuntaan, muodostaa t ä m ä juuren akselin kanssa t e rävän kulman distalipnolta vastaan.

Kulmatnnnnsmerkki johtuu siitä, et tä hampaan mesiali­puoli si ir tyy pnremapinnalla toiseen kulmaan kuin distalinen j inol i . T ä m ä ero on erikoisen huomattava etuhampaissa ja kulmahampaissa.

Tarkastellessamme eri h a m m a s r y h m i ä hnomaannne seu­raavanlaisia eroavaisuuksia yksityisten hampaiden väli l lä:

Ylälenassa on 4 etuhammasta ja alaleuassa yh t ä monta; kesk immäise t eli mesialit (myös centralit) ja sivummaiset eli lateralit.

Ylä- ja alaleuan etuhampaiden ero on senraavanlaatninen: Ylemmät ovat lapionmnotoiset ja l e v e ä m m ä t ku in alem­

mat, jo i l l a .on se lväpi i r te inen taltanmnoto. Keskenään eroa-

14

vat ylä- ja alaleuan etuhampaat m y ö s k i n toisistaan. Ylä­leuan k e s k i m m ä i n e n on huomattavasti suurempi k u i n si­vummainen, k u n taas alaleuassa asianlaita on pä invas to in vaikka ero ei ole y h t ä huomattava. Ylä leuan oikean ja vasemman ison etuhampaan ero on siinä, että distalinen k id -ina on pyör is tynyt . Ylempien lateralien mesial iknlma on t e r ä v ä m p i kuin edellisten, mis tä johtuu, e i t ä distal iknlma näy t t ä ä pyö r i s t e tymmäl t ä . Alaleuan keskietiiliampaat ovat hampaiston p ien immät , siis p i e n e m m ä t kuin alaleuan late­ral i t . Leikknupinnan k u m p i k i n p ä ä on te rävä , mutta late­ralien distaliknlma on pyör i s tyny t .

Yläleuan kulmahampaiden krnnmiosassa on he ikommin tai val ivemmin esi intyvä k ä r k i . Le ikknnpin ta on molem­mil ta puoli l ta pyör i s tyny t . Mesialisesti on le ikknnpinta ly­hyempi ku in dislalisesti. Täs t ä eroavaisuudesta johtuen voimme helposti eroittaa toisistaan oikean- ja vasemman­puoleisen kulmahampaan. Alaleuan kulmahammas ei huo­mattavasti eroa muodoltaan y l ä k u l m a h a m p a a s t a muussa suhteessa ku in e t t ä se on pienempi.

Premolareilla ja molareilla on ne l iömäi sempi k rnnnn , jonka hnccaliosa on tavallisesti suurempi ku in l ingnali-nen. e r i t t ä ink in ens immäisessä premolarissa. Niiden puru­pinnassa on he ikommin tai vahvemmin esi intyviä kohontn­mia (knspeja) syvänte iden (fissnrojen) ohella. Bnccaliset knspit ovat voimakkaammat ku in lingiialiset. Erikoisen t ä r k e ä n ä t u n t o m e r k k i n ä mainit takoon, että fissurat k ä y v ä t hammaskaaren suuntaan.

Ylä leuan preinolarit .joita on kaksi kussakin lenanpno-likkaassa, ovat suuremmat k u i n alaleuan ja ovat niiden kiispit k ä r j e k k ä ä m m ä t , voimakkaammin kehittyneet, ala­leuan ovat sensijaan pyör i s tynee t . Toinen premolari , jonka kruunu lähente lee n e l i ö n m u o t o a e n e m m ä n k u i n e n s i m m ä i ­sen, on säänöll isest i voimakkaampi k n i e n s i m m ä i n e n . Buc-caiiknspit ovat suuremmat lingnaliknspeja. .Samoin ku in kulmahampaat, voimme toisistaan eroittaa oikean ja va­semmanpuoliset premolari t Kun kosketuskohdat ovat kor-

15

keammalla mesialisesti ku in distalisesti, on buccalikuspin reuna pi tempi distalisesti ku in mesialisesti. Alaleuan pre-molarien kruunut , joista toiset suuremmat ku in ens immäi ­set, ovat pyör i s tynee t ja s i s äänpä in taipuneet, e n s i m m ä i ­sessä hyv in pieni l ingualikuspi. Kuspien ero on huomattava.

Molarit, joita on 6 yhteensä, n i in ylä- ku in alaleuassakin, siis 3 kul lakin puolella, ovat suun suurimmat hampaat. K c l -mas molari , ni inkntsnttn viisaudenhammas, ei aina puhkea. E n s i m m ä i s e n molarin kruunu on suurempi kuin toisen ja toi­sen suurempi ku in kolmannen. Molarien pnreinapinla on ne l iönmnotoinen, kulmat ovat pyöris tyneet ja knspeja 4—5. Mesiali-bnccalinen knspi on yleensä k ä r j e k k ä ä m p i kuin muut. T ä m ä ominaisuus tekee mahdolliseksi m ä ä r ä t ä mille puolelle suuta hammas knnlnn. Ylämolareissa on yleensä knspi kussakin nurkkauksessa. Kolmannen molar in purupin­nassa tavataan suuriakin eroavaisuuksia. Se on pienempi ku in muut molari t ja siitä puuttuu usein distaali-palatinaali-nen knspi.

Alaleuan molareissa on tavallisesti 5 knspia. Kaksi fissnra-jnovaa jakaa bnccalipnolen kolmeen knspiin. Eroavaisuus y lämolare i lhn n ä h d e n on siinä, että alamolareilla on koros­tetumpi nehönmuo to .

Ylämolar ien fis.surat muodostavat selvän H-muotoisen kn-\acn kun taas alamolareissa n ä e m m e rist iknvion. UlLomno-doltaan vaihtelevat molari t kui tenkin suuresti.

(Jutk. seur. numerossa.)

H A M M A S T E K N . K Y S Y M Y K S . . . (.Jatk. siv. 10.)

kolaboratorioissa. Kolmas r y h m ä käs i t t ää teknikot ja hoita­jattaret yleensä, jotka ovat h a m m a s l ä ä k ä r i e n palveluksessa, useimmiten maaseudulla. Ruotsissa on tällä hetkel lä n. 800 hammasteknikkoa. Mitään valt ion valvonnan alaista ham­masteknikkojen valmistusta ei ole olemassa. Vuonna 1932 lähet t i Ruotsin Hammastenikkolii t to kuninkaalle kir je l ­m ä n , jossa ehdotetaan koulua hammasteknikoille. Hammas-

16

l ääkär iop i s ton opettajakunnasta muodostettu komitea laati i parhaillaan selostusta ja ehdotusta valtiollisen hammastek­nikko-opetuksen jä r jes tämises tä Ruotsiin. Gina Nilssonin Tukholmassa johtama hammasteknikkokonln »Tand tekn i -kerskola» on 4—5 kuukauden kurssin pää ty t t yä voinut pää s ­tää koulusta 60—70 oppilasta vuosittain. Näiden oppilaiden on er i t tä in vaikeata saada paikkaa, jotavastoin taitavalle ja etevälle hammasteknikolle paikan l iankkiminen ei n y k y ä ä n tuota mi t ään vaikeuksia, vaikka hammasteknikoilla pula-aikana o l ik in sangen vaikeat olot.

Ruotsin Hammasteknikkoli i ton perustivat t ammikuun 1 p : n ä 1932 Tukholman, Göteborgin ja Öster-Göt landin ham-masteknikkoyhdistykset ja lienee varmaa, et tä Malmössä ja Norrbottenissa sijaitsevat yhdistykset myös l i i t tyvät siihen. Li i t toon kuuluu sekä lahoratorionomistajia et tä palveluk­sessa olevia, joko paikallisyhdistysten väl i tyksel lä l i i t tyneinä tahi suoranaisina jäsen inä . L i i t on j ä s e n m ä ä r ä s t ä on 30— 40 Vo lahoratorionomistajia. J ä s e n l u k u on täl lä he tke l lä n. 150. L i i to l l a on oma ä ä n e n k a n n a t t a j a n s a »Tandtekni-kerm. Viime vuosikokouksessa sai l i i ton hallinto t eh täväk­seen pyy t ää Tukholman ja Göteborgin pa ika l l i syhdis tyks iä asettamaan komitean, joka ottaisi selkoa laboratorionomis-tajien yhdistyksen perustamismahdollisuuksista, joko l i i t ­toon kuuluvana jaostona tai kokonaan erill isenä yhdistyk­senä. Sitä seikkaa, et tä lahoratorionomistajat ja palveluk­sessa olevat teknikot ovat liittyneet samaan li i t toon, voidaan pi tää syynä siihen, että n i in monet ovat j äänee t l i i ton ulko­puolelle. Erillisen toiminnan puolesta puhuvat monet seikat. Ja työtä t ehdään ratkaisun keksimiseksi. Oma mielipiteeni on» , h ä n sanoi, »että laboratorionomistajien yhdistyksen pe­rustamisesta olisi hyö tyä molemmille asianosaisille ja uskon myösk in , et tä 60—70 "/o lahoratorionomistajista tahtoisi l i i t ­tyä oinaan ylidistykseensä.»

Ruotsissa on ryhdyt ty ottamaan selkoa ammattiopetuk­sen jär jes tämises tä ja Ruotsin Hammasteknikkoli i ton edus­tajia on kntsutt tu neuvottelemaan komitean kanssa konln-

17

ehdotuksen suuntaviivoista. Lisäksi on Ruotsin Hannnas-lääkär i l i i t toon kuuluvista hammasteknikoista ja hammas­lääkäre i s tä muodostettu komitea keskustellut oppilaskjsy-mykses tä . Hammasteknikkoli i t to on osaltaan myös vaikut­tanut siihen, et tä Eastnian-instituten palveluksessa olevat hammasteknikot ovat saaneet paremmat palkkaedut.

Jotakin olemme si tkeällä ja uutteralla työllä saavutta­neet. Olemme saaneet vaikutusvaltaa, ja mielenkiinto jär ­jestöä kohtaan on kasvamassa. Jos meil lä vain olisi aikaa ja tilaisuutta, nousisi j ä sen luku 100 "/odla. Mutta n i inku in nyt on asianlaita, on me idän odotettava ja toimittava edelleen. Ja e teenpäin me idän on pääs t ävä ka ik in keinoin. Herra Larsson pää t t i puheensa toivottamalla onnea ja menes tys tä vastaiselle kansainväl ise l le yhteistyölle toivoen ruotsalaisten saavan myös olla mukana tässä yhteis työssä.

Oloista Tanskassa Tanskan Hammasteknikkoli i ton puheenjohtaja, herra Ner­

land selosti sitten Tanskan hammasteknikoiden oloja. Hän huomautti, e t tä Tanskassa on vuodesta 1907 lähtien ollut tek-nikkoyhdistys, joka m y ö h e m m i n sai nimekseen »Dansk Tandteknikerförbiindy>. Yhdistys salli monen vuoden ajan j i i -sentensä työskentelevän joko harjoittelijoina, laboratorion-omistajina tai palkattuina teknikkoina. Yhdistys teki tarmo­kasta työtä teknikkojen palkkojen ja työajan y.m. paranta­miseksi. Kesti kui tenkin vuosia ennenkuin vihdoinkin ruvet­t i in osoittamaan mielenkiintoa m.m. oppilasolqjen paranta­miseen. Kantta vuosien ol i ollut tapana, että oppilaita ope­tettiin l y h e m m ä n tai p i t e m m ä n ajan maksua vastaan; huono tapa, josta oli vaikea pääs tä , kun ei ollut laissa säädet tyä kiel­toa. Teknikkol i i t to suoritti suuren työn nä iden olosuhteitten parantamiseksi osaksi yhteis työssä h a m m a s l ä ä k ä r i e n kanssa. Vaikkakin ol t i in yksimielisiä, o l i vaikeata keksiä käy tännöl ­linen ratkaisu, ja olosuhteet eivät huomattavasti parantu­neet.

Käänn>:itiin nyt minis ter iön puoleen ja useiden nenvotte-

18

Injen avulla saavntettiinkin teknikkojen työn tunnustaminen itsenäiseksi ammatiksi.

Siten avautui mahdollisuus oppilasolojen parantamkseen, joten enää ei kenen h y v ä n s ä ollut lupa opettaa oppilaita i l ­man, että hänel lä ol i siihen tarpeellinen pä tevyys . Mestarin ja h ä n e n apulaisensa suhde järjestettiin oppilassopimnksella. Ka ikk i uudet oppilasolosnhteet ovat nvttemmin loiikoknnssa 1937 annetun oppilaslain alaisel.

Asiain kehi tyt tyä nä in p i tkäl le perustettiin tonkoknnssa 1937 laboratorioyhdistys n imel tään »Föreningen av Dental-Udyorutorier y> laboratorionoinistajain etujen valvomiseksi. Nyt on Tanskassa siis mestari- ja kisäl l iyhdistykset .

Aikaisemmissa minis ter iön kanssa käydyissä neuvotte­luissa ammatin tunnustamisesta saatiin aikaan 4 vuotisen oppiajan hyväksjmiinen. Neuvoteltuamme uudelleen minis­teriön ja työviraston (arbetsdirektoratefin) kanssa perustet­t i in komitea laatimaan ehdotusta pakollisista kisäl l ikokeista hammastekniikassa. Komiteaan knnlnn 6 jäsentä, 3 työnan­tajien ja 3 kisäll ien puolelta, jaettuna siten, et tä 2 edustaa h a m m a s l ä ä k ä r e i t ä D.T.F., 1 Dentallaboratorioiden ( työnan­tajien) yhdis tys tä ja 3 k isä l l iyhdis tys tä (svennerna). Komi­teaa muodostettaessa ei praktisoivia teknikoita otettu lukuun, koska yks ikään edel lämaini tuis ta kolmesta yhdis tykses tä ei tahtonut hyväksyä heitä opettajiksi.

.Sellainen on tilanne nykyään Tanskassa, ja voimme var­muudella odottaa hyvää yhteis työtä h a m m a s l ä ä k ä r e i d e n kanssa.

Herra Nerland lopetti es i t tämäl lä ilonsa niiden suurten edistysaskeleiden, johdosta, joita Norjassa, Suomessa ja Sak­sassa on tehty. I l lan lausunnoista y m m ä r r e t ä ä n , että Saksa on paljon edellä mei tä muita. H ä n toivotti myös muil le vir-kaveljilleen menestys tä he idän p \Tk imyks i s sään ammatin kehi t tämisen hyväks i .

Tanskan edustajan esi telmän jä lkeen selosti allekirjoitta­nut oloja Suomessa. Koska lehtemme lukijat kuitenkin tun­tevat n ä m ä olosuhteet, en pi tki tä kirjoitusta selostamalla n i i -

19

tä . Ruotsalainen ammatti lehti »Tandteknike i » on viime nu­merossaan julkaissut t ä m ä n selostuksen.

T ä m ä n jä lkeen herra Oscar Larsson Tukholmasta, ensin lansnttuaan allekirjoittaneelle' kiitoksen sanoistani, että me Suomessa annamme arvoa Ruotsin Hammasteknikkolii ton puolelta saadulle avulle, selosti

Hollannin teknikoiden olosuhteita . H ä n mainitsi, että 95 fo Hollannin laboratorionomistajista

on jäseninä hollantilaisessa liitossa. N ä m ä tekevät työtä ham­maslääkäre i l le , mutta paitsi heitä on n.k. harjoittelevia tek­nikkoja. Hinnat näy t tävä t olevan sangen alhaiset ja r i s t i r i i ­taiset, teknikot kärs ivä t s i täpaitsi l i ian suuresta luoton an­nosta. L i i t to on yhteydessä Saksan Hammasteknikkojen L i i t ­toon.

Aika oli jo n i in pi tkäl le kulunut, että pääte t t i in jatkaa neu­votteluja illallisen jä lkeen. Se naut i t t i in ravintolahnoneis-tossa.

Seuraavissa neuvotteluissa keskusteltiin siitä, olisiko muo­dostettava kansa invä l inen hammasteknikkolii t to tai tyydyt-tois i inkö siihen, et tä saataisiin muuten aikaan kansa invä l i s tä yhte is työtä . Useampien edustajien lausuttua miel ipi teensä pääs t i in yksimielisyyteen siitä, et tä koetettaisiin aikaansaada kansa invä l i s tä yhteistoimintaa. Jokaisen maan hammastek­nikkol i i t to lähet tä is i yhtälä iset k i r je lmät toisiin maihin asian­omaisia jär jestöjä kiinnostavista asioista. Sitäpaitsi sovittiin ammattikirjoitnsten vaihtamisesta ja mikäl i mahdollista kut­sun lähe t tämises tä muih in maihin suurempiin kokouksi in. Esitettiin myös toivomus kansa inväl i sen kokouksen jär jestä­misestä mikäl i mahdollista joka toinen vuosi.

Näiden pää tös ten jä lkeen pyysi edustajamme, virkavel i P. Koivula puheenvuoron. H ä n k i i t t i norjalaista puheenjoh­tajaa G. Henr iksen iä erinomaisen hyvin johdetusta kokouk­sesta ja toivoi, että me Suomessa olympialaiskisojen yhtey­dessä vnopna 1940 olisimme tilaisuudessa j ä r j e s t ämään kan-

20

sainväliscn kokouksen. H ä n e n es i tyksensä sai vi lkkaat suo­sionosoitukset: monet edustajat olivat jo aikaisemmin meille maininneet varmasti tulevansa ö lympia la i sk iso ih in . Yhden aikaan, hanskan ja toverillisen yhdessäolon jä lkeen , matkus­tivat k a i k k i edustajat Osloon.

Sunnuntaina syyskuun 4 p : n ä klo 10 kokoonnut t i in Käsi­työläisten kokonshnoneistoon. Pä ivän e n s i m m ä i n e n esitel­möitsi jä ol i h a m m a s l ä ä k ä r i C. T. Jevanord es i te lmöiden »Siltaproteesien rakenteesta». Es i te lmä ol i hyvin opettavai­nen ja mielenkiintoinen ja saimme sen ohessa n ä h d ä erin­omaisia näyt te i tä . H a m m a s l ä ä k ä r i Jevanord pa lk i t t i in voi­makkain suosionosoituksin ja puheenjohtaja k i i t t i h ä n t ä ko­kousta kohtaan osoittamastaan mielenkiinnosta ja palveluk­sesta, m i n k ä h ä n teki asettumalla sen käy te t t äväks i .

Sen jä lkeen hammasteknikko ./. Cristensen näyt te l i »Luxe-nen folioimiskonetta» ja hammasteknikko H. Mellin esitteli »Gingvistiä». Esitteli jät keräs ivä t ympär i l l een suuren joukon kiinnostuneita kuuntelijoita. Kokous ju l i s t i sen jä lkeen väli­ajan m e n n ä k s e e n katsomaan Ruotsi—Norja jalkapallomaa­ottelua. Kello 18 jatket t i in kokousta. Herra Villner, Vienand Dental A/G:sta p i t i es i te lmän »Veroden StufenskronoPin kägttömahdollisuuksista proteesi- ja siltatekniikassa». Esi­te lmä pidetti in saksaksi, mutta kiel tä taitamattomille jaett i in k ä ä n n ö s .

Maanantaina syyskuun 5 p : n ä alkoi kokous klo 9,45. Usei­ta esitelmiä pidett i in ja näyt te i tä annettiin, mutta koska herra P. Koivula on luvannut kokouksissamme esi t tää niistä mielenkiintoisimmat, en tässä ni i tä tarkemmin selosta.

Norjan l i i ton puheenjohtajan opastamina o l i mei l lä t i la i ­suus i l tapäiväl lä k ä y d ä Norjan ammat t inäy t t e ly s sä , »Vi kan» , jossa ol i paljon mielenkiintoista n ä h t ä v ä n ä . Näyt te­lyssä k ä y n n i n j ä lkeen sö imme yhteisen jäähyväispä ivä l l i sen Käsi työlä isammat t i l i i ton ravintolassa. Esitimme sydämel l i -s i m m ä t kiitoksemme norjalaisille virkavelji l lemme he idän vieraanvaraisuudestaan sekä yhdessäo los tamme. Päiväl l isen aikana esitimme toivomuksemme jä l l eennäkemises tä vuonna

2 1

1940. Norjalaiset kii t t ivät kutsusta ja lähet t ivät terveisensä kaiki l le virkavelj i l le Suomessa.

Erä iden Ruotsin Hammasteknikkoli i ton hall innon jäsen­ten kanssa olimme sopineet siitä, et tä paluumatkalla v i ipy i ­simme vuorokauden Tukholmassa. N i in tapahtuikin. Tavat­tuamme heidä t i l tapäiväl lä , kutsuivat ruotsalaiset meidä t »Gyllene Fredeni in» (vanhassa kaupunginosassa sijaitsevaan Rellmanin aikana rakennettuun ravintolaan). Ka ik in puolin hanskan ja mielenkiintoisen yhdessäolon aikana keskustel­t i i n ja vaihdetti in mielipi tei tä Oslossa j u u r i p idetys tä ko-kokonksesta. Sitäpaitsi saimme ja annoimme toisillemme täyden täv iä tietoja erilaisista h a m m a s t e k n i k k o k y s y m y k s i s t ä omissa maissamme. Saimme myös tilaisuuden tutustua East-man-laitokseen t y ö a i k a n a ja k ä y d ä muutamissa muissakin Tukholman lahoratorioissa. Ruotsalaiset lähet t ivät sydämel-lisimiiiät menestyksentoivotnksensa Suomen Hammastek-nikkoli i tol le . Ka ik in puolin hyödyl l isen ja opettavan matkan jä lkeen saavuimme Helsinkiin syyskuun 9 pä ivänä .

G. A. Sundholm.

Urheilevat hammasteknikct t i e t ä v ä t e t t ä l i i to t t c on l a t i jo l t e t tu upea » N U F O R M » n i m i n e n hopea-ma l j a tder topa l t i innot i s i . Se on i l inisest i l i i e r t ä v ä p a l k i n t o j a s i i l ien on laadi t tava s ä ä n n ö t , j o i d e n m u k a a n sen vo i saada vuodeksi ke r r a l l aan hal tuunsa.

N ä i n arvokas p a l k i n t o vaat i i ehdot tomast i voi t tajakseen eri u r h e i l u ­lajeissa k i lpa i l evaa j o n k k i i e t t a . A ika i semman »P a h k a-m a i j a n » koh ta lo ratkesi 3-niietiisen j o u k k u e e n ko lminke r t a i sen k i i n n i t y k s e n j ä l k e e n y l e i su rhe i lun 6-otlelussa. Y l e e n s ä on t ä t ä 6-ottelua p ide t ty l i i a n r ankkana u rakkana , ja s iksi o l is i t ä h ä n uuteen p a l k i n t o o n saatava v ä h ä n kevyempi ja monipuoI i sem| ) i ohjelma. T a l v i u r h e i l u m u k a a n ! k u u l u u l iuu to ja . Ta lv iu rhe i lu s t a on ainoastaan h i i h t o mahdo l l i nen ja siis te rve tu l lu t .

U r h e i l u k o m i t e a s ä ä n t i i j ä l a a t i m a a n !

J O H T O K U N T A .

22

Kilpailukulsii Kii l summe lälcii k a i k k i a Suomen l i ammas lek i i i kko ja luistelu­

ja h i i h t o k i l p a i h i i h i u , j o t k a p ide l i i än I l e l s ing i s sä he lmikuun 20 ja 21) p:i iä. l . u i s t c luk i lpa i l i i t p ide l i i än I I . I . . radalla K a i s a n i e m e s s ä he lmikuun .') p ; n ä ja h i i l i l o k i l p a i h i l viimevuotisessa paikas.sa Haa­gassa 2() p :nä . K i lpa i luo l i j e lma l ä h e m m i n k i e r t o k i r j e e s s ä .

Vrticiliitoinukiinld.

IJskcmalcnla, mulla Iclla Norjalaisesta » T a u n t e k n i k e r h l a d e O i s l a saksimme hauskan j u l u n ,

j o n k a se puolestaan oi i l a i i i a m i u l eanadalaisesta a m m a t t i l e h d e s t ä » J o u r ­nal of tlie Canadian Dental .Associalon».

Caiiadahii i iei i h a m m a s l ä ä k ä r i t ä l i e t t ää e r ä ä n koko y l ä l e u a n j ä l j e n n ö k ­sen mukana kir jeen teknikol leen:

»Kuus i t o i s t a vuol ta s i t ten», k i r j o i t t aa t i a m m a s l ä ä k ä r l , » t e i m m e levyn ulkomaalaiselle poti laalle, Vantia levy, joka seuraa mukana , on nyt i m n l n n u i palasiksi. K u u tarkast in pot i laan suuta, ottaakseni s i i lä jä t -jeniHiksen, t iavai ls i i i häue t t ä olevan epi i laval l isei i matalan ja l i t t eän k i t a ­laen. Kysy in h ä n e l t ä , o l i ko liäiieii o l lu t vaikea saada levy is tumaan, t tä i i vastasi, e i tä kuudentoista vuoden a ikana o l i levy o l l u t poissa liä-ueii suustaaii vain kolme kertaa, koska se o l i is tunut niin h y v i n . Mut ta sitten o l i e r ä s t i änen naapurinsa sanonut, e t t ä h ä n e n v ä t l l ä m ä t t ä o l is i s i l lo in tiillöin olettava levy suuslaan ja putidislet tava se. H ä n y r i t t i kokonaisen p ä i v ä n , mut ta i lman tulosta. .Seuraavana p ä i v ä n ä o t t i liäii I>ilidil j a t y ö s k e n t e l i n i iden avulla kokonaisen tunn in si l lä seurauksetta, e l l ä sai po imia levyn suustaan kappaleina. S i l lo in se ei o l lu t o l lu t poissa suusta vii teentoista vuoteen.

Sama potilas ker to i , e t tä h ä n a ika isemmin, m i i n l a m a vuosi sitten, o l i l yöny t 10 dol la r ia vetoa e r ä ä n loisen l i i l l avansa kanssa s i i tä , e t tä l ämi i ei pystyisi saamaan levyä h ä n e n suustaan, 't ul tava t y ö s k e n t e l i k a i k i n vo imin a inak in t unn in ajan. Ainoa m i t ä t iän sai aikaan, o l i e i tä tiaa-v o i t t i |Mititaan J k e n i ä ja hammasti t iaa — menett i r a h a n s a . »

» T a n n t e k n i k e r l i l a d e t » lopettaa j u l l i i n sa to ivomal la , e t t ä teUnikkn, mr. Camptielt, i lmais is i ammal t ivc t j i t tcen ka ikk ia l t a maailmassa salaisuuden, mi ten levy voidaan saada todella is tuvaksi . .Samaa to ivomme mek in .

23

Ammatlitcveril ja lehden ystävät!

Toimitus ottaa miel ihyvin vastaan ammattialaa ja ham­masteknikoiden oloja eri paikkakunnil la koskevia ki r jo i tuk­sia. Avustukset lähete t tävä osoitteella: K. A. Snckman, Eeri­kinkatu 25. A.

Sucmen Hanunasleknikkcliilcn jäsenet Käfittäiitykää ediut, sekä tgöfxdkidUinne, että sen nlko-

imolella siten, että käytöksenne tuottan knnninn sekä itsel­lenne että liitollenne. Täyttäkää säännöllisesti velvoUisnu-Icnnc liittoonne kohtnnn.

Käykää oino, knn tilnisnutto suinkin on, liiton jo ylnlistys-tenne kokouksissa, niin että jidkuvasti olette tietoinen a.si(dn kulu.sta ja päätöksistä.

Pysykää uskollisina liiton .säännöille ja sen asettamille velvoituksille.

Olkaa tunnollisia työssänne ja rehellisiä amnudtitovcrei-l(a)ne kohtaan.

Käyttäkää kaikkia nvduiollisia tarjolla olevia tilaisanksia, levittääksenne tietoa liiton tarkoituksesta ja päämääristä, sa-moiit lisätäksenne omia tietojanne niin yleisöstä kuin liit­toanne koskevissa asioi.s.sa.

H u O l l i /

Mui.slakua l e h d ä ajoissa ilmoitus osoitteenmuu­

toksista lehden toimitukseen.

24

OY. HAMMAS- JA S A I R A S T A R V I K E Hels ink i , l ! n ion ink , 24. Puh. ,37009 - (Stilöl

Kun 1' e, hyväf hammasleknikot. t iedätte , että

JOTA-hiomakivet, HYGIENIC-kautsulaadut, HUTSCHENREUTHERIN SUPRA ja RECTA-hampaat

ja n i y y m ä i n m e muut tarveaineet ja työvä l inee t oval laalulavaroita,

n i in ol is i mie l e s t ä i i ime oman etunne mukaista k ä y t t ä ä n i i t i i s i t äk in s imrcninial la syyl lä , k u n hintamme ovat erittäin knhtuul-lisel.

H A M M A .S T E K N I K O T !

T E O L E T T E YK.SITYLSYRITTÄ.II . \ . .SUCSIKAA SlhS M l Tl A YK.SITYI.SVRITTÄ.II.X .IA O.STAKAA N I I L T . L .

Arvoisat Hammasteknikot!

Myymme varastosta alaan kuuluvia tarjxMla kuten mm.

NUFORM hampaita MC CORMICK kautsua ALSTON „

ja Z E N I T H „

Suomen Tuontikeskus Oy. H e l s i n k i - Unioninkatu 15 - Puh. 38312 ja 32789

Herrat Hammasteknikot! Joka kerran on tutustunut

A T L A N T I C H A M P A I S I I N ,

J Ä L J E N N ö S K I P S I I M M E,

U P O T U S M Ä S S Ä Ä M M E ,

A S T Y N A X V A H A A N ,

P A L A D O N I I N ,

Y. M . Y. M.

edustamiimme hammasteknillisiin välinei-

hin, on aina jatkanut niiden käyt töä .

Suositelkaa HammastääkäreiUeune näitä erinomaisia tarvikkeita, joiden laatu on taattu!

D E N T A L I A a b Keskuskatu 4 - Helsinki - Puh. 24 934

H E L A X I T

Uusi käänteentekevä proteesiaine On l i i n n c l t u a , e l l ä polymei ise t v a i i y l i a c r y l i y h d s-tyksct ja erikoisest i n ie t t iacry l iy t id is tykse t ovat s ekä tiygienisestL e t t ä mekaanisesti e r i t t ä i n sopivia ainei ta proteeseja var ten ja k ä y t ä n n ö l l i s e s t i katsoen m u r t u m a t t o m i a . Uusimmasta valmisteesta, H E L A X I T - t e k o t i a r t s i s l a vo idaan t e l i dä proteeseja i lman k a l l i i t a la i t te i ta , yk ­sinkertaiselta ja edutlisetla taval la . Tavall iseen k a u t s i i k y v e l t i i n valetaan k o v a k i p s i i i i ma t t i . K y v e t t i -puot is l io t kuumennetaan 1 7 5 — I 8 ö ° l ä m p ö ö n ja pu l ­ve r imainen He lax i t pannaan si i t ien puol i skoon , jossa hampaat ovat. K n n aine l ä m m ö n v a i k u t u k ­sesta m n n t t n n s i t k e ä k s i massaksi, puris tetaan se lopntt iseen muotoonsa lavattisessa kan l snpur i s t i -timessa. Toiseen k y v e t i i i p n o l i s k o o n t e h d ä ä n uomia , jo is ta y t i m ä ä r ä i n e n aine vo i valua pois. N ä i n y k ­sinkertaisest i va lmis te t tu t y ö vastaa k o r k e i m p i a k i n vaa t imuks ia .

Värtnsäpt tävää - E i muutu suussa - Läp ikuu l tavaa - i k e n i ä muistuttava väri - Erit täin kova pinta - Homogeenista - E i ime nes te i tä - Valmistukseen ei tarvita erikoiskoneita - E i supistu e i k ä laajene - Hajutonta j a mautonta.

P U R I S T E T A A N T A V A L L I S E S S A K A U T S U P U R I S -T I M E S S A I L M A N T I N A L E H T E A .

Myy:

Hammasväline Oy. Helsinki

K A U T S C H U T . V A H A T V. m.

t y ö s s ä n n e tarvittavat a i n e e t ostatte ehdot tomast i edull i­s i m m i n

H A M M A S O Y : S t ä P. E s p l a n a a d i k . 2 5 B. P u h . 21 4 3 3 | a 6 3 6 8 0

Tehkää koetilaus ensi tilassa ellette ole a i k a i s e m m i n olleet a s i a k k a i t a m m e .

SOLILA-ANATOFORM hampaita

koska . . .

n i i s sä on e lävä posliini,

laaja vär iva l iko ima ja

suuri k e s t ä v y y s . . .

Soiiia-Anatoform on maa­

ilmassa enin myyty ham­

mas.

r-

Tava l i i s immat muodot sirossa kotelossa.

YKSINMYYJ .A SUOMESSA:

O . Y . D E N T A L - D E P O T A . B . E. Ranta 2. Put i . 20601.

T u k k u m y y j ä :

The Amaigamated Dental Co. L t d . London W . i. Piccadii iy.

Helsinlii ISSA. Kiriapaino Oy. Sana