KEMIJÄRVI KAUPUNGIN KESKUSTAN JA PATOKANKAAN … · 2019-07-26 · tella kauppalaa 1920-luvulla, mutta hankkeen keskeytti toinen maailmansota. So-dan jälkeinen jälleenrakennus

Kalle Luoto

KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY

KEMIJÄRVI KAUPUNGIN KESKUSTAN JA PATOKANKAAN ARKEOLOGINEN SELVITYS ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2015

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi Kemijärvi, arkeologinen inventointi 2015

I

Kansikuva: Kiviröykkiö Pöyliövaaran laella.

SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 4

2 Inventointialue ............................................................................................................................................... 4

3 Inventoinnin esi- ja maastotyöt sekä dokumentointi .................................................................................... 7

4 Kohteet ........................................................................................................................................................... 9

1 Honkakangas (kiinteä muinaisjäännös- 320010128) [128] ............................................................. 13

2 Pöyliövaara (ehdotus: kiinteä muinaisjäännös - uusi kohde) .......................................................... 15

3 Ranta-Pöyliö (kiinteä muinaisjäännös - uusi kohde) ........................................................................ 17

4 Hillatie (löytöpaikka - 1000015907) ................................................................................................. 20

5 Ingerö (mahdollinen löytöpaikka) .................................................................................................... 21

6 Särkelä (muu kohde) ........................................................................................................................ 22

7 Vaara (muu kulttuuriperintökohde - uusi kohde) ........................................................................... 23

8 Särkikangas (muu kulttuuriperintökohde uusi kohde) .................................................................... 24

5 Tulokset ........................................................................................................................................................ 25

6 Tärkeimpiä lähteitä ...................................................................................................................................... 26

Kartat: Kartta 1. Selvitysalueen sijainti. MK 1 : 200 000. .......................................................................................... 1

Kartta 2. Keskusta-alueen inventointialue. Ei mittakaavassa. ...................................................................... 2

Kartta 3. Patokankaan alueen inventointialue. Ei mittakaavassa. ................................................................ 3

Kartta 4. Ote peruskartasta vuodelta 1953. Ei mittakaavassa...................................................................... 6

Kartta 5. Kohteet selvitysalueella. Mk 1:20 000. ........................................................................................ 10

Kartta 6. Kohde Honkakangas. MK 1: 10 000.............................................................................................. 11

Kartta 7. Kohteet Ranta-Pöyliö, Pöyliönvaara ja Vaara. MK 1 : 10 000. ..................................................... 12

Taustakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2015 aineistoa http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501

- sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2015 aineistoa

http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi Kemijärvi, Kaupungin keskustan ja Patokankaan arkeologinen selvitys 5.1.2015

1

KEMIJÄRVI, KAUPUNGIN KESKUSTAN JA PATOKANKAAN ARKEOLOGINEN SELVITYS ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2015 TIIVISTELMÄ Arkeologinen inventointi suoritettiin Kemijärven keskustan ja Patokankaan alueella syyskuussa 2015. Alu-eelta tunnettiin entuudestaan yksi pyyntikuoppakohde sekä muutamia irtolöytöjä. Työssä pyrittiin pai-kantamaan alueella sijaitsevat muinaisjäännöskohteet sekä huomioitiin muita arkeologisia kohteita. Työn tuloksena paikannettiin kaksi aiemmin tuntematonta kohdetta, joita ehdotetaan muinaisjäännöskohteiksi sekä muutamia muita kohteita, joita kuitenkaan ei voida pitää muinaisjäännöksinä. Inventoinnin valmis-telusta, maastotöistä ja raportoinnista vastasi FM Kalle Luoto. ARKISTO-JA REKISTERITIEDOT:

Tutkimuksen laji: Arkeologinen inventointi

Tutkimuslaitos: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy

Inventoija: FM Kalle Luoto

Kenttätyöaika: 19.9.–21.9.2015

Peruskartta: PK 3632 06, 3641 04, 3641 07

Inventointialueen sijainti: ETRS-TM35FIN

P: 7 400 000 I: 518 000

Tutkimusten rahoittaja: Kemijärven kaupunki

Alkuperäinen tutkimuskertomus: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, arkisto

Löydöt: Ei löytöjä

Aikaisemmat tutkimukset: Hannu Kotivuori, inventointi, 1989

Kartta 1. Selvitysalueen sijainti. MK 1 : 200 000. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 9/2015.


2

Kartta 2. Keskusta-alueen inventointialue. Ei mittakaavassa. Kartta: Kemijärven kaupunki.


3

Kartta 3. Patokankaan alueen inventointialue. Ei mittakaavassa. Kartta: Kemijärven kaupunki


4

1 Johdanto

Arkeologinen inventointi suoritettiin Kemijärven keskustan ja Patokankaan alu-eella syyskuussa 2015. Alueelta tunnettiin entuudestaan yksi pyyntikuoppakohde (Honkakangas) sekä muutamia irtolöytöjä (mm. Hillatie). Lisäksi aiempien inven-tointien yhteydessä on alueelta kirjattu havaintoja kohteista, joita ei myöhemmin kovinkaan tarkasti ole kyetty paikantamaan. Tässä työssä pyrittiin paikantamaan alueella sijaitsevat muinaisjäännöskohteet sekä huomioitiin muita arkeologisia kohteita. Työn tuloksena paikannettiin yksi uusi muinaisjäännöskohde sekä muu-tamia muita arkeologisoituneita kohteita, joita kuitenkaan ei voida pitää muinais-jäännöksinä. Inventoinnin valmistelusta, maastotöistä ja raportoinnista vastasi FM Kalle Luoto.

2 Inventointialue

Inventoitavaan alueeseen kuului osia kaupungin keskusta-alueesta, Pöyliöjärven, Pöyliövaaran ja Pitkävaaran ympäristöstä sekä Patokankaan alueesta Kemijoen itäpuolella. Keskusta-alue on pääosin rakennettua taajamaa sekä rautatie ja teollisuusaluetta, joka pääosin on rakentunut nykyiseen asuunsa 1900-luvun aikana. Alueella näkyy selvästi Kemijärven kauppalan toisen maailmansodan jälkeinen kehitys. Pöyliöjär-ven rannoilla on muutamia maatiloja. Pöyliövaaran alueella on metsää ja vapaa-ajan urheilu- ja kuntoilureittejä. Itärannalla Patokankaan inventointialueella sijait-see Kemijärven sellutehtaan rakennukset (toimi vuosina 1965–2008) sekä Sipo-vaaran ja Kallaanvaaran asuinalueet. Inventointialueen merkittävä piirre on Kemi-järven läheisyys. Alueen asutus on syntynyt Kemijoen rannoille. Kemijoen patoa-misen seurauksena vedenpinta on noussut ja aikaisempi rantavyöhyke on jäänyt veden alle. Kemijärvi sijaitsee vesireittien risteyksessä. Kemijärveltä pääsee vesitse länteen Perämerelle, itään Vienanmerelle ja edelleen Laatokalle sekä pohjoiseen Jääme-relle. Nykyisin sekä Kemijärvi että Kemijoki ovat säännösteltyjä ja sen seurauksena veden pinta on noussut ja tuhonnut sekä rantojen niittyjä kuin esihistoriallisia asuinpaikkojakin. Inventointialueeseen kuuluva Pöyliöjärvi ja Kuumalampi olivat ennen säännöstelyä yhteydessä Kemijärveen. Säännöstelyn alussa nämä järvet erotettiin pääaltaasta padoilla. Nykyisin Pöyliöjärvi on suosittu virkistyskalastus-kohde ja sinne istutetaan vuosittain kirjolohta ja taimenta.

Kemijärven historiasta Suurin osan kaikista Kemijärven tunnetuista esihistoriallisen ajan kiinteistä mui-naisjäännöksistä sijoittuu joko Kemijärven tai Kemijoen rannoille. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty kaikkialta Kemijärven rannoilta, tosin tunnetuista koh-teista useimmat sijoittuvat Lapinselän - Luusua sekä Ämmänselän ympäristöön. Valtaosa Kemijärven muinaisjäännöskohteista on kivikautisia asuinpaikkoja tai keitto- tai pyyntikuoppakohteita. Kemijärvi oli 1500-luvulla saamelaisten ja kemiläisten kalastusaluetta. Maataloja perustaneet uudisasukkaat saapuivat Kemijärvelle 1600-luvun alussa. Tämän seu-rauksena uudisasukkaiden ja saamelaisten välillä oli riitoja. Lapinmaan etelärajaksi


5

määriteltiin viimeistään 1500-luvulla Kemijärven poikki Luuksinsalmen kautta kul-keva raja. Hieman myöhemmin Kemijärven asuttamisen aikoihin rajaksi käsitettiin selvästi Pyhätunturin ja Talvensaaren kautta kulkenut linja. Alueen uudisasukkaiden ja saamelaisten talous perustui kalastukseen ja metsäs-tykseen, mistä syystä suomalaisten ja saamelaisten välillä oli riitoja. Alueen asut-taminen perustui Kemijärven suiston ja Kemijoen lietesaariin, jotka antoivat poh-jan maanviljelylle ja karjankasvatukselle. Vielä 1700-luvulla peltoviljelyn merkitys oli vähäistä. Muuta taloudellisesta toiminnasta mainittakoon, että tervaa poltet-tiin Kemijärvellä vain kotitarpeiksi. Poroja käytettiin ainoastaan kuljetuksiin 1700-luvun puoliväliin asti, jolloin poroja alettiin Kemijärven alueella paimentaa tokissa. Poronhoito toi merkittävän lisän Kemijärven talojen rahatuloihin 1800-luvulla, vaikka poronhoitoa ei harjoitettu yleisesti. Kemijärvi oli vilkas kauppapaikka jo 1600-luvulla. Kemijärven kirkollinen toiminta alkaa vuonna 1648, jolloin Kemin kappalainen aloittaa toimintansa paikkakunnalla. Samaan aikaan lienee valmistunut paikkakun-nan ensimmäinen kirkko, joka korvattiin suuremmalla kirkolla 1690-luvulla. Vuonna 1779 Kemijärvestä tuli oma seurakunta. Kemijärven nykyinen kirkko on rakennettu 1949–1950. Liikenneyhteyksien paraneminen 1800-luvun lopulla kasvatti kirkonkylän asu-tusta. Maantie Rovaniemeltä Kemijärvelle valmistui vuonna 1853. Kemijärven ja Pelkosenniemen välillä oli säännöllistä laivaliikennettä Kemijoella vuosina 1908–1934. Rautatie Kemijärvelle valmistui 1930-luvulla. Kemijärvestä alettiin suunni-tella kauppalaa 1920-luvulla, mutta hankkeen keskeytti toinen maailmansota. So-dan jälkeinen jälleenrakennus ja Kemijoen voimalaitosrakentaminen toivat työtä ja väestöä sekä lisäsivät vaurautta. Jälleenrakennus ulottui 1950-luvun jälkipuolis-kolle asti. Vuonna 1957 kirkonkylä lähialueineen erotettiin Kemijärven kauppa-laksi. Kemijärven Luusuaan valmistui Seitakorvan voimalaitos vuonna 1963, minkä jälkeen aloitettiin Kemijärven säännöstely. Kemijärvestä tuli kaupunki vuonna 1973. Kemijärvi kuului niihin pohjoisiin ruotusopimuspitäjiin, jotka tekivät vuonna 1790 sopimuksen kruunun kanssa maakunnan puolustamisesta ja rajan vartioinnista mahdollisten hyökkäysten varalta. Vastikkeeksi tästä valtiovalta oli muun muassa luvannut pitäjäläisille vapautuksen ”ikuisiksi ajoiksi” maanmittauksesta, isojaosta ja verollepanosta. Vuoden 1872 valtiopäivillä huomautettiin suurista metsänhävi-tyksistä, joita laajoilla jakamattomilla mailla Kemijärvellä suoritettiin. Isojaon kat-sottiin olevan eräs keino estää tällaista toimintaa. Asetus isojaosta ja verollepa-nosta valmistui tammikuussa 1898. Samalla määrättiin isojako aloitettavaksi en-siksi Kemijärvellä ja sen jälkeen Kuusamossa ja viimeiseksi Kuolajärvellä. Vuoden 1902 loppupuolella tilusmittaukset olivat valmiina. Ensimmäinen verollepanopää-tös valmistui vasta vuonna 1916 ja viimeinen vuonna 1923. Tämä osittain vaikutti inventoinnin esitöihin, sillä alueen tarkemmat historialliset kartat ovat melko nuo-ria ajoittuen pääosin 1800-luvun lopulle tai 1900-luvun alkuun.

Tutkimushistoriasta Kemijärven ja Kemijoen vesistöalueen ensimmäinen tieteellinen inventointi teh-tiin vuonna 1897, jolloin Hjalmar Appelgrenin kiersi Kemijärven, Rovaniemen ja


6

Kuolajärven alueilla (Elo & Seppälä 2011, 28). Voimakkainta arkeologinen tutkimus alueella on ollut 1954–1969, jolloin Kemijokeen tehtyjen voimalaitosten takia Ke-mijärven aluetta inventoitiin ja suoritettiin kaivauksia. Tämän inventoinnin tärkein lähde oli Hannu Kotivuoren vuonna 1989 tekemä in-ventointi.

Kartta 4. Ote peruskartasta vuodelta 1953. Ei mittakaavassa. Kemijärven keskustan ympäristössä on niittyjä, jotka ovat nykyisin veden alla. Tiestön pääpiirteet ovat nykyisin tunnistettavissa. Nykyisin peltojen määrä on vähentynyt ja rakennusten määrä kasvanut. Lisäksi Pöyliöjärvi ja Kuumalahti ovat eriytyneet omiksi altaikseen.


7

3 Inventoinnin esi- ja maastotyöt sekä dokumentointi

Esityövaiheessa tarkasteltiin muinaisjäännösrekisterin tietoja koskien alueen lä-histön kiinteitä muinaisjäännöksiä ja tutustuttiin alueen tutkimushistoriaan ja aiempiin inventointeihin. Arkeologisesti potentiaaleja alueita hahmoteltiin Maan-mittauslaitoksen laserkeilausaineiston avulla. Inventoinnin esityövaiheessa tutus-tuttiin alueen historialliseen kartta-aineistoon, erityisesti Kansallisarkiston digitaa-liarkiston pitäjänkarttaan. Esiselvityksen perustana käytettiin erityisesti Museoviraston muinaisjäännösrekis-teriä1 ja aiempia inventointikertomuksia. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tar-kasteltiin paikallishistorioiden ja Kansallisarkiston karttamateriaalin avulla. Histo-riallisten karttojen asemoinnissa käytettiin hyväksi 1953 ja 1970 laadittuja perus-karttoja. Karttatyöskentelyn yhteydessä näkyi selvästi, kuinka Kemijoen pinta on Kemijärven kohdalla huomattavasti korkeammalla kuin vielä 1960-luvulla. Vanhat Maanmittauslaitoksen peruskartat osoittautuivatkin oivaksi välineeksi alueen his-toriallisen ajan toiminnan hahmottamisessa. Toinen aineisto, jossa historiallinen maankäyttö tuli esiin oli laserkeilausaineisto, jota tulkittiin maastohavaintojen tu-eksi. Laserkeilausaineistosta muodostettuja vinovalovarjokuvia käytettiin apuna mahdollisten kohteiden havainnoimiseen. Syyskuussa 2015 suoritettiin maastotyöt (19.9. - 22.9.2015). Maastotyö aloitettiin tarkastamalla selvitysalue yleisluoteisesti. Olosuhteet maastotöille olivat joko erinomaiset (lehti oli pudonnut puusta) tai heikot (umpeenkasvaneet pellot). Maastotyöt painottuivat erityisesti rakentamattomille alueille. Inventointimeto-dina oli kentällä käytössä pääasiassa silmänvarainen havainnointi. Myös tuulen-kaatoja ja muita pintamaastaan rikkoutuneita maastonkohtia tarkasteltiin. Arkeo-logisesti mielenkiintoisiin kohtiin kaivettiin muutamia koepistoja. Havaintoja ja inventoinnin kulkua dokumentoitiin sanallisen kuvauksen lisäksi ot-tamalla digitaalivalokuvia ja paikantamalla tehdyt havainnot satelliittipaikanninta (tarkkuus +/- 2 - 5 m) käyttäen. Koordinaatit on ilmoitettu ETRS-TM35FIN -ta-sokoordinaatteina. Jälkityövaiheessa digitaalivalokuvat luetteloitiin Kulttuuriym-päristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n arkistoon.

1 http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx


8

Kuva 1. Maastossa tarkastetut alueet. Mk 1 : 100 000.


9

4 Kohteet

Kiinteät muinaisjäännös (entuudestaan tunnetut ja uudet kohteet)

Nimi ajoitus tyyppi N koordi-naatti

E koordi-naatti

Honkakangas ajoittamaton työ- ja valmistuspai-kat

7398686 516601

Pöyliövaara * ajoittamaton kivirakenteet, röyk-kiöt

7 396 570 518 486

Ranta-Pöyliö * historiallinen aika kivirakenteet, ki-viaidat

7 397 015 517 295

* ehdotus, uusi kohde Löytöpaikat (ei muinaisjäännös)

Halosenranta Hilla-tie

kivikausi löytöpaikka 7399330 518854

Halosenranta Ingerö **

kivikausi löytöpaikka 7 399 280 519 230

** epävarma kohde, ei muinaisjäännösrekisterissä Muut kohteet (ei muinaisjäännös)

Nimi ajoitus tyyppi N koordinaatti E koordinaatti

Halosenranta Sär-kelä ***

ajoittamaton asuinpaikka 7 400 130 518 350

Särkikangas historiallinen aika asuinpaikka 7 400 168 517 720

Vaara **** historiallinen aika (1900-luku)

asuinpaikka 7 398 043 518 072

*** epävarma kohde, ei muinaisjäännösrekisterissä **** uusi kohde, autioitunut talonpaikka


10

Kartta 5. Kohteet selvitysalueella. Mk 1:20 000.


11

Kartta 6. Kohde Honkakangas. MK 1: 10 000.


12

Kartta 7. Kohteet Ranta-Pöyliö, Pöyliönvaara ja Vaara. MK 1 : 10 000.


13

1 Honkakangas (kiinteä muinaisjäännös- 320010128) [128]

Nimi: Honkakangas

Kunta: Kemijärvi

Laji: kiinteä muinaisjäännös

Ajoitus: ajoittamaton

Muinaisj.tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat

Lukumäärä: 2

ETRS TM 35

N 7398686

E 516601

Z 152,00

Koord.selite GPS mittaus kohteen päältä

Tutkimukset inventointi 1989 Hannu Kotivuori

löydöt KM 25497 Asuinpaikkalöytö, liuskekärjen katkelma

Muinaisjäännösrekisterin tiedot:

Honkakankaan hautausmaan itäpuolella olevan niemekkeen poikki on asetettu muinoin parin pyyntikuopan sulku. Alue on rämettynyttä metsää.

Muuta:

Lähistöltä on löytö, liuskekärjen katkelma. Löytöpaikka sijaitsee Honkakankaan hautausmaalla.

Havainnot 2015

Pöyliöntien itäpuolella hautausmaan kohdalla on vanha hiekanottopaikka. Hiekka-kuopan itäpuolella harjanteella Pöyliönjärveen laskevan rinteen päällä on pyynti-kuoppa, jonka koko on 4 m x 2 m ja syvyys noin 1 m. Kohde on melko selkeäpiir-teinen. Paikalla kasvaa sekametsää. Hiekkaharjanteen eteläreunalla on itä-länsi suuntaisessa jonossa kolme tai neljä selkeäpiirteistä kuoppaa, joiden funktio ei inventoinnin yhteydessä selvinnyt. Kuo-pat saattavat liittyä soranottoon. Näitä kuoppia ei ole huomioitu muinaisjäännös-rajauksessa.

Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin myös liuskekärjen löytöpaikka hautaus-maalla. Uusia havaintoja ei tehty.


14

Kuva 2. Pyyntikuoppa Honkakangas. Kuvattu etelästä.

Kuva 3. Pyyntikuopasta noin 30 lounaaseen on muutamien kuoppien sarja. Kuoppien funktio ei maastotyön yhteydessä selvinnyt.


15

2 Pöyliövaara (ehdotus: kiinteä muinaisjäännös - uusi kohde)

Nimi: Pöyliövaara

Kunta: Kemijärvi



Muinaisj.tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt

Lukumäärä: 4

ETRS TM 35

N 7 396 570

E 518 486

Z 220

Koord.selite GPS mittaus röykkiöstä

Tutkimukset

löydöt

Havainnot 2015:

Pöyliövaaran laella on ainakin neljä kivirakennetta. Kivirakenteet sijaitsevat män-tymetsässä kalliopohjalla ja niiden ympäristössä on luontaista kivikkoa. Itäsin kivi-rakenteista on pitkänomainen vallimainen röykkiö (nro 1) (n. 2 m pitkä ja 1 m le-veä). Tästä noin 6 m länteen on toinen edellistä hieman matalampi vallimainen röykkiö (2), jonka pituus on noin 4 m ja leveys 1 m. Kiveykseen kuuluu kraaterimai-nen kuoppa. Tästä noin 12 m lounaaseen on kivikkoon raivattu kraaterimainen kuoppa (3). Kuopasta noin 10 m lounaaseen on siististi ladottu kiviröykkiö (noin 1 m x 1 m) (4). Röykkiöt eivät liene rajamerkkejä, sillä juuri tällä kohtaa ei ilmeisesti ole kulkenut rajaa 1950-luvun jälkeisellä ajalla. On mahdollista, että osa rakenteista liittyy rak-kakuoppiin, eli paikalla sijainneeseen kivikkoon on tehty säilytyskuoppia, joiden muistona paikalla on säilynyt rakenteita. Röykkiöt ovat myös hieman erityyppisiä keskenään, joten niillä saattaa olla toisistaan poikkeava alkuperäinen käyttötarkoi-tus. Alueella on runsaasti luontaisia kiviä, joita tarkemmin tarkastelemalla saattaa paljastua myös muita rakenteita. Sijainti: Kohteet N E 1. Vallimainen röykkiö 7 396 568 518 495 2. Vallimainen röykkiö 7 396 569 518 488 3. kuoppa 7 396 562 518 477 4. Kiviröykkiö 7 396 553 518 466


16

Kuva 4. Vallimainen kiveys, johon kuuluu kraaterimainen kuoppa (oikealla) (2).

Kuva 5. Kraaterimainen kuoppa (3) kiveyksessä .

Kuva 6. Ladottu röykkiö (4).


17

3 Ranta-Pöyliö (kiinteä muinaisjäännös - uusi kohde)

Nimi: Ranta-Pöyliö

Kunta: Kemijärvi


Ajoitus: historiallinen aika

Muinaisj.tyyppi: kivirakenteet, kiviaidat

Lukumäärä: 2

ETRS TM 35

N 7 397 015

E 517 295

Z 155

Koord.selite GPS mittaus rakenteesta

Tutkimukset -

löydöt -

Havainnot 2015:

Ranta-Pöyliöstä noin 200 metriä lounaaseen sijaitsevan kumpareen lakialuetta ympäröi osittain kiviaita. Kumpare on kooltaan noin 80 m x 80 m. Selkeimmin kiviaita erottuu kumpareen pohjoisreunalla oleva L:n muotoinen osuus, jonka pidemmän osan pituus on noin 35 m ja lyhemmän noin 15 m. Aidalla on korkeutta noin 1 metri ja leveyttä noin metri. Aita on tehty kivistä, joiden hal-kaisija on noin. 0,1 – 0,5 metriä, joukossa on muutamia melko kookkaitakin kiviä. Aidassa on porttiaukko aidan pohjoisosassa. Kumpareen eteläosassa on noin 20 m pitkä kiviaita. Eteläisempi kiviaita on raken-teena vaatimattomampi, hieman matalampi muodoiltaan pyöreämpi. Kiviaidan kivet on ilmeisesti kerätty pellonraivauksen yhteydessä. Kumpareella kasvaa nykyisin sekametsää, tosin vallitsevana puulajina on mänty. Maanpintaa peittävät varvut. Kiviaidan rajaamalla alueella puusto on kymmeniä vuosia vanhaa Kumpareella ja sen ympäristössä on käytöstä jääneitä peltoja. Pellot näkyvät vielä 1950- ja 1970-lukujen peruskartoissa ja niiden pinta-ala 1988 kartassa on melko pieni. Kohde ajoittuu todennäköisesti historialliselle ajalle.


18

Kuva 7. Kiviaitaa Ranta-Pöyliön eteläpuolella.

Kuva 8. Porttiaukko kiviaidan pohjoisosassa.


19

Kuva 9. Kumpareen etelärinteen laella on vaatimattomampi kiviaita.

Kuva 10. Kivikasa kumpareen lounaispuolella.


20

4 Hillatie (löytöpaikka - 1000015907)

Nimi: Hillatie

Kunta: Kemijärvi

Laji: löytöpaikka

Ajoitus: kivikautinen

Muinaisj.tyyppi: löytöpaikat, irtolöytöpaikat

Lukumäärä: 2

ETRS TM 35

N 7399330

E 518854

Z 152,00

Koord.selite

Tutkimukset inventointi 1961 Aarni erä-Esko inventointi 1989 Hannu Kotivuori

löydöt KM 15414 Inventointilöytö

Muinaisjäännösrekisteri:

Kivitaltta, joka on kotiseutuyhdistys Kemijärven Kotikiekerö ry:n hallussa. Esineen on löytänyt 8.4.1961 peltiseppä Toivo Pasanen Asunto oy. Hillahakan rakennus-työmaalta 2,5-3 metrin syvyydestä. Paikka sijaitsee Pöyliöjärven itärannalla osoit-teessa Hillatie 4. Aarni Erä-Eskon tarkastuksessa löytyi kvartsi-iskoksia (KM 15414) Kemi Oy:n palstan perunamaasta vastapäätä Hillahaan rakennustyömaata.

Muuta: Löytöilmoituksen perusteella esine löydettiin 2,5 – 3 m syvyydestä, eli melko sy-vältä.

Havainnot 2015: Paikalla on kerrostalo ja hoidettua pihamaata. Ei uusia havaintoja.

Kuva 11. Hillatie vuonna 2015.


21

5 Ingerö (mahdollinen löytöpaikka)

Nimi: Ingerö

Kunta: Kemijärvi

Laji: muu kohde


Muinaisj.tyyppi: mahdollinen löytöpaikka

Lukumäärä: 1

ETRS TM 35

N 7 399 280

E 519 230

Z 155

Koord.selite Hannu Kotivuoren karttamerkinnän perusteella

Tutkimukset tarkastus Erä-Esko 1956-1963 Inventointi Hannu Kotivuori 1989

löydöt

Aarni Erä-Eskon vuosina 1956-1963 tekemien kohdetarkastusten yhteydessä on maininta Kiviesineen (reiällinen taltta, kadonnut) löytöpaikasta Kemijärven kes-kustassa (Ingerön piha). Vuonna 1956 pankinjohtaja Ingerö kertoi Erä-Eskolle kotipihastaan löydetystä ki-vitaltasta, joka sittemmin oli kadonnut.

Havainnot 2015:

Kohde on paikannettu Hannu Kotivuoren inventointikertomuksen (1989) kartta-merkinnän perusteella, Ei uusia havaintoja.


22

6 Särkelä (muu kohde)

Nimi: Särkelä

Kunta: Kemijärvi

Laji: muu kohde


Muinaisj.tyyppi: asuinpaikat

Lukumäärä: 0

ETRS TM 35

N 7 400 130

E 518 350

Z

Koord.selite Hannu Kotivuoren 1989 merkinnän perusteella

Tutkimukset

löydöt

Paikalta kerrotaan tehdyn asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. ”Kiukaan sijoja” Kemijärven kauppalassa entisen Särkelän kestikievarin lähellä. Lisätietoja SMYA V, s. 48.

Havainnot 2015:

Sijainti on merkitty Hannu Kotivuoren karttamerkinnän perusteella. Kohdetta ei ole kyetty tarkemmin paikantamaan. Ilmoitetulla havaintopaikalla on nykyisin pientaloasutusta ja hoidettuja pihapiirejä.

Kuva 12. Särkelän havaintopaikalla on nykyisin asuinrakennuksia.


23

7 Vaara (muu kulttuuriperintökohde - uusi kohde)

Nimi: Vaara

Kunta: Kemijärvi

Laji: muu kulttuuriperintökohde


Muinaisj.tyyppi: asuinpaikat, talonpaikat

Lukumäärä: 1

ETRS TM 35

N 7 398 043

E 518 072

Z 160

Koord.selite kiviuunin sijaintipaikka

Tutkimukset -

löydöt -

Havainnot 2015: Pöyliöjärven itärannalla kiviniemen tilaa vastapäätä on näyttäviä kivirakenteiden jäännöksiä Vaara nimisestä tilasta. Vuoden 1953 ja 1970 peruskarttaan on mer-kitty tilaan rakennukset ja pellot. 1980-luvulle tultaessa tila on autioitunut. Nykyi-sin paikalla ei ole rakennuksia. Talosta muistuttaa kivistä ladottu uunin jäännös sekä talousrakennusien maahan kaivettujen kellarien jäännöksiä. Pihapiiri erottuu ympäristöstään kivistä raivattuna alueena.

Kuva 13. Liuskekivistä ladotun uunin jäännös.


24

8 Särkikangas (muu kulttuuriperintökohde uusi kohde)

Nimi: Särkikangas

Kunta: Kemijärvi

Laji: muu kulttuuriperintökohde


Muinaisj.tyyppi: asuinpaikat, talonpaikat

Lukumäärä: 1

ETRS TM 35

N 7 400 168

E 517 720

Z

Koord.selite Päärakennuksen sijaintipaikka

Tutkimukset -

löydöt -

Historiallista rakennuksista, joihin saattaa liittyä arkeologisia arvoja, voitaneen mainita Särkikankaan talo, joka nykyisin toimii kotiseutumuseona. Vuonna 1762 Pekka Särkikangas rakensi nykyisen museotalon paikalle savupirtin. 1790-luvun al-kupuolella savupirtin tilalle kohosi nykyisen museotalon ensivaihe, pirtti, tupa ja kaksi kamaria. Nykyisin paikalla on kotiseutumuseokokonaisuus, jossa kolme paikalle rakennet-tua rakennusta ja muut siirtorakennuksia. Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti ar-vokas kohde.

Kuva 14. Särkikankaan päärakennus.


25

5 Tulokset

Arkeologinen inventointi suoritettiin Kemijärven keskustan ja Patokankaan alu-eella syyskuussa 2015. Alueelta tunnettiin entuudestaan yksi pyyntikuoppakohde (Honkakangas) sekä muutamia irtolöytöjä (mm. Hillatie). Lisäksi aiempien inven-tointien yhteydessä on alueelta kirjattu havaintoja kohteista, joita ei myöhemmin kovinkaan tarkasti ole kyetty paikantamaan. Aiempien inventointien tuloksena paikannettujen kohteiden ja löytöpaikoilta ei tehty uusia havaintoja. Työn tulok-sena paikannettiin kaksi aiemmin tuntematonta muinaisjäännöskohdetta, joita ehdotetaan muinaisjäännöskohteiksi. Kohteet ovat kivirakenteita, joiden ajoitta-minen ulkoisten tunnusmerkkien perusteella on hankalaa. Ranta-Pöyliön kohde liittyy todennäköisesti alueen maatalouteen ja ajoittunee historialliseen aikaan. Alueen historiallisen ajan kohteiden paikantamista vaikeutti vanhemman histori-allisen kartta-aineiston puute ja alueen voimakas rakentaminen. Tietoja 1700- ja 1800-lukujen kemijärveläisestä rakennuskulttuurista voi etsiä vanhoista asiakir-joista, varsinkin (uudis)tilojen katselmuspöytäkirjoista. Tosin ne eivät kerro raken-nusten sijaintipaikoista, vaan ilmoittavat luettelomaisesti mitä rakennuksia taloon kuului. Historiallista rakennuksista, joihin saattaa liittyä arkeologisia arvoja, voita-neen mainita Särkikankaan talo, joka nykyisin toimii kotiseutumuseona. Tampereella 5.1.2016 Kalle Luoto FM, arkeologi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy


26

6 Tärkeimpiä lähteitä

Arkistolähteet (Raportit Museoviraston arkistossa) Erä-Esko, Aarni 1956-1963. Tarkastuksia Kemijärvellä vuosina 1956 - 1963. Kooste kenttäkartoista ja valokuvista, kertomukset puuttuvat. Osa I. Kotivuori, Hannu 1989. Kemijärven muinaisjäännösten inventointi 1989-1990. Osa 2: kohdeluettelot, luonnokset ja karttaotteet.

Digitaaliset lähteet:

Museovirasto, Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, Muinaisjäännösrekisteri. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteripor-taali/mjreki/read/asp/r_default.aspx (05/2015) Museovirasto, Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, Hankerekisteri. http://kulttuu-riymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx (05/2015) Museovirasto, Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, Kulttuuriympäristön tutkimus-raportit/ arkeologia. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteripor-taali/portti/default.aspx (05/2015)

Kirjallisuus

Kuosmanen, Risto 1978. Kemijärven historia II. Kemijärvi 1870-luvulta 1970-luvun alkuun. Kemijärven kaupunki & Kemijärven seurakunta. Kemijärvi Elo, Tiina & Seppälä, Sirkka-Liisa 2011. Vesistöjä ja vaaramaisemia. Kemijärven kulttuuriympäristöohjelma. Rakennettu ympäristö. Suomen ympäristö 22/2011. Ympäristöministeriö.



http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx




Documents

KEMIJÄRVI KAUPUNGIN KESKUSTAN JA PATOKANKAAN … · 2019-07-26 · tella kauppalaa 1920-luvulla, mutta hankkeen keskeytti toinen maailmansota. So-dan jälkeinen jälleenrakennus