Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

1 1

1

Kestääkö EU:n perusta?

JulkaisijaUlkoasiainministeriö

PäätoimittajaKimmo LaukkanenPuh. (09) 160 56350kimmo.laukkanen@formin.fi

Toimituspäällikkö Mikko Taivainen, Edita Press OyPuh. 040 860 2548mikko.taivainen@edita.fi

ToimitussihteeriHarri KilpiPuh. (09) 160 55592harri.kilpi@formin.fi

ToimitusneuvostoJorma Korhonen (pj.), UM/KPOJukka Ahtela, EKEsko Hamilo, UM/KPOVeera Heinonen, UM/VKOSeveri Keinälä, TEMMatti Rasimus, FinproJukka Seppälä, MetsoKimmo Laukkanen, UM/VKOMikko Taivainen, Edita

KustantajaEdita Publishing Oy, PL 700, 00043 EDITAwww.edita.fi/publishing, puh. 020 450 00fax 020 450 2750

UlkoasuAdults – Aikuinen Mainostoimistosuhde

TaittoCrisme Kotilainen, Edita Press Oy

IlmoituksetJulkaisu Bookers OyTanja LauronenPuh. (09) 77 38 22 13tanja.lauronen@bookers.fi

Tilaajapalvelu jaosoitteenmuutoksetpuh. 020 450 05asiakaspalvelu.publishing@edita.fi

PainopaikkaEdita Prima Oy, 2010ISSN 0783-490X

Painosmäärä11 000 kpl

Paperi:Lumiart Silk 115g

www.kauppapolitiikka.fi

Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön kantaa.

1/20

11

Pääkirjoitus: Jorma Korhonen ....................................................... 3

VIP-haastattelu: Erkki Liikanen, Suomen Pankki ........................... 4

Kasvusta voimaa ............................................................................. 8

Virasto viihtyy ............................................................................... 11

Maat tasavertaisia ......................................................................... 13

Pöytä Koreana .............................................................................. 14

Maailman kaupan esterata ........................................................... 16

Melkein maalissa .......................................................................... 18

Vientiyritykset esittäytyvät .................................................... 20–21

Pieniin päin ................................................................................... 22

EU haluaa edistää kaupalla kehitystä ........................................... 24

Kolumni: Dan Steinbock’s Global Trends ..................................... 27

EUforiaa Turussa .......................................................................... 28

Kunniakonsulit neuvovat yrityksiä ............................................... 30

Kunniakonsulien kuulumiset: Curacao ........................................ 32

Kirja-arvio: Missä arvo syntyy? ..................................................... 33

Lyhyesti ................................................................................... 34–37

Kauppapolitiikan ABC ................................................................... 38

Ministerin mietteet ...................................................................... 39

Menestys on kiinni maasta itsestään, sanoo Suomen Pankin Erkki Liikanen.

Kan

ne

n k

uva

: V

ers

ow

oo

d

4

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 3

EUon maailman suurin kauppablokki, jonka menestys on sidottu kykyyn sopeutua muu-

tokseen.  Maailmantalouden rakenteiden muutos vaikuttaa kuitenkin EU:n sisäl-lä eri tavoin. Etelässä joudutaan kilpaile-maan nousevien talouksien kanssa pitkäl-ti samankaltaisten tavaroiden valmistuk-sessa. Pohjoisessa tilanne on toinen. Eri-tyisesti investointitavaroiden tuotannos-sa halvempien komponenttien ja raaka-aineiden hinnat voidaan kääntää kilpai-lueduksi. 

Lissabonin sopimus ja ulkosuhdehal-linnon perustaminen luovat rakenteelli-sia edellytyksiä muutoksen hallintaan. Ra-kenteiden lisäksi tarvitaan yhteistä tahtoa ja yksimielisyyttä politiikan sisällöstä, joka vaatii keskenään kilpailevien intressien yh-teensovittamista.

Lissabonin sopimus vahvisti unio-nin toimivaltaa myös kauppapolitiikassa. Henkisen omaisuuden kaupallisten näkö-kohtien ohella myös investoinnit siirtyivät unionin toimivaltaan, ja sen myötä kan-salliset investointisuojasopimukset kor-vautuvat ajan oloon unionitasoisilla so-pimuksilla. Kansallisten sopimusten voi-massaolo on kuitenkin varmistettava sii-hen saakka kunnes yhteisiin sopimuksiin päästään.

EU:n komissio antoi viime vuonna tie-donannon uudesta kauppastrategiasta, joka tarkastelee taloudellista toimintakenttää ai-empaa laajemmasta näkökulmasta. Strate-gia yhdistää tavoitteet ja toimenpiteet kil-pailukyvyn kasvattamiseen ja sen myötä EU-2020 strategiaan.

Kauppapolitiikassa painotetaan tar-vetta kehittää suhteita strategisten kump-panimaiden kanssa, joita ovat Yhdysval-lat, Kiina, Venäjä, Japani, Intia ja Brasilia.

Strategisten kumppanuuksien kehittämi-sen ohella nostetaan strategiassa vahvas-ti esille markkinoillepääsyn parantamisen tärkeys, tietoyhteiskunta- ja informaatio-teknologian haasteet,  henkisen omaisuu-den suojan vahvistaminen sekä tarve tur-vata keskeisten raaka-aineiden saatavuus.

Peruslinjaus monenkeskisen järjestel-män puolesta säilyy edelleen unionin kaup-papolitiikan kulmakivenä. Linjauksen mu-kaisesti protektionistisiin paineisiin pyri-tään vastaamaan ennen kaikkea vahvista-malla avointa ja sääntöpohjaista monen-keskistä kauppajärjestelmää.

Keskeisiä vapaakauppaneuvotteluja jatketaan keväällä muun muassa Kanadan, Intian ja Singaporen kanssa. EU –Korea-vapaakauppasopimus odottaa väliaikaisen soveltamisen aloittamista heinäkuussa, mi-käli parlamentti antaa kauppamääräysten voimaantuloon suostumuksensa.  Pitkään työn alla ollut Venäjän WTO-jäsenyys voi toteutua kuluvan vuoden aikana ja mah-dollistaa EU–Venäjä-suhteen edelleen tii-vistämisen, mukaan lukien vapaakauppa-neuvottelut.

Osaamiseen ja innovointiin perustu-van talouden rakenteiden vahvistaminen kestävällä tavalla on avain Euroopan me-nestykseen.  Toimivat sisämarkkinat luo-vat edellytyksiä kansainväliselle menes-tykselle, mutta kilpailukykyä ei voida kas-vattaa ilman, että ulkoiset taloussuhteet otetaan huomioon. Tässä on uudistetun kauppastrategian viesti pähkinänkuores-sa. Tähän viestiin on helppo myös Suo-men yhtyä.

Jorma KorhonenKauppapoliittisen osaston osastopäällikkö

Pääkirjoitus

26Turku sai lentävän lähdön kulttuuri-

pääkaupunkivuoteen.

11Johtaja Jef Maes:

Suomi on ottanut Kemikaaliviraston

hyvin vastaan. Kauppapolitiikan perusteilla

4 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

VIP

KÄÄNNEKOHTA

Suuri kysymys tällä hetkellä on, ovatko kehittyvät taloudet, joihin lasketaan no-peasti kasvavien maiden lisäksi osa ke-hitysmaista, ottamassa talouden kasvus-sa uuden hyppäyksen, joka kaventaa ke-hittyneiden ja kehittyvien maiden eroja. Viimeisten kuukausien ja vuosien tapah-tumat todistavat tämän puolesta.

Kehittyvät taloudet – Kiina, Intia ja Brasilia mutta myös Saharan eteläpuoli-nen Afrikka – selvisivät kriisistä helpom-min. Niiden julkinen talous on paremmas-sa kunnossa, eivätkä maat ole pahasti vel-kaantuneet. Vuotuinen talouden kasvu-

Raha ei ratkaise

Oikealla talouspolitiikalla menestytään erilaisissa

valuuttajärjestelmissä, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja

Erkki Liikanen Kauppapolitiikka-lehden VIP-haastattelussa.

Toimittaja: Mikko Taivainen

vauhti on 6–7 prosenttia, kun se vanhoissa teollisuusmaissa on 2–3 prosenttia.

Elämme eräänlaista historiallista käännekohtaa, joka tullaan muistamaan tästä ajasta. Kun katsotaan historiaa, il-miö ei ole kuitenkaan ainutlaatuinen. Vielä 1800-luvun puolivälissä Kiina oli maailman suurin talous.

HAASTEET

Miten Yhdysvallat, Eurooppa ja Japani pärjäävät tässä kehityksessä? Kasvulu-vut eivät ole kovin mairittelevia. Euroo-

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 5

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

”Suomelle euroratkaisu on ollut hyvä,Ruotsi on pärjännyt ulkopuolellakin.

6 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

VIP

pan ja Japanin luvut ovat huonoimmat, koska ikärakenne on kasvulle epäedulli-nen. Yhdysvaltojenkaan kasvu ei ole ko-vin erikoista verrattuna kehittyviin ta-louksiin.

Euroopan sisällä on maakohtaisia eroja. Maat ovat kasvaneet eri syistä eri tavoin. Joillakin mailla on useampia on-gelmia. Ensinnäkin kilpailukyky on heik-ko tai heikentynyt, ja vaihtotaseen alijää-mä on kasvanut. Toiseksi julkinen talous on velkaantunut ja huteralla pohjalla.

Tällainen tilanne on paha loukku, josta ulostulo vaatii sitkeyttä. Kreikka on tällä tiellä, ja saman haasteen kanssa pon-nistelee Irlanti. Kyseessä on maraton, ei ratakierros.

KILPAILUKYKY

Viime kädessä menestys edellyttää si-tä, että kyseinen maa saa kilpailukykyn-sä kuntoon. Maan on pystyttävä tuotta-maan vientituloja, joilla kattaa tuontinsa menot. Valtiontalouden ylijäämä on ra-kennettava sellaiseksi, että korkomenois-ta on mahdollista suoriutua.

Eteläisessä Euroopassa haasteet ovat selvästi suurempia, mutta historiassa on esimerkkejä maista, jotka ovat selvinneet kriiseistä. Kreikkakin on tehnyt kaiken, mistä on sovittu, ja toiminut hyvin kurin-alaisesti. On tärkeää, että maa laittaa jul-kisen taloutensa kuntoon. Yhtä tärkeitä ovat taloutta vapauttavat rakenneuudis-tukset, koska näin luodaan pohja inno-vaatioille ja kasvulle.

NOUSU JA TAKAISKU

Vuosina 2004–2007 Suomen talouskas-vu oli poikkeuksellisen korkea. Kas-vu johtui kone- ja laiteteollisuudesta se-

kä muusta teknologiateollisuudesta. Kun maailmantalous ja investoinnit kasvoivat vauhdilla, Suomen "tuotepaketti" hyötyi tilanteesta.

Meillä oli selkeitä korkeasuhdan-teen piirteitä havaittavissa kasvun vuok-si. Toimitiloja rakennettiin, raaka-ainei-den hinnat nousivat ja palkankorotukset ylittivät kilpailijamaat. Kun finanssikrii-siin vaikutus siirtyi reaalitalouden puo-lelle, maailmankauppa ja investoinnit ro-mahtivat. Suomi pärjäsi globalisaatiossa, mutta se, joka hyötyi, otti vastaan myös ensimmäisen iskun.

TUOTTAVUUS

Menestys on pitkälti kiinni maasta itses-tään. Meillä on rakenteellinen ongelma: ikääntyvä Suomi. Muutosta voidaan peh-mentää, jos työuria kyetään pidentämään niin, että työelämään tullaan aikaisem-min. Työterveys pitäisi hoitaa siten, että keskeyttämisiä tulee vähemmän ja työn-tekoa jatketaan pidempään.

Ikärakenne on kuitenkin sellainen, että ongelma ei ratkea vain työn teon määrää lisäämällä. Tarvitsemme lisää tuottavuutta, eli on saatava aikaan enem-män käytössä olevilla resursseilla. Tuot-tavuus tarkoittaa sitä, että kehitetään pa-rempia reseptejä tehdä työtä.

Pienen avoimen talouden pitää ol-la ketterä luomaan innovaatioita ja uusia ratkaisuja. Suomi on pärjännyt markki-noilla tutkimuksen ja tuotekehityksen se-kä innovaatiopolitiikan ansiosta. Kamp-pailua käydään kuitenkin joka päivä, eikä mikään saavutettu ole pysyvää.

Tarvitsemme hyvälaatuisia tuotteita, jotka vastaavat markkinoiden kysyntään. Oikea hinta on tärkeä, joten joudumme olemaan erittäin huolellisia hintakilpailu-kyvyn suhteen.

– Globalisaatio muuttaa maailmaa positiiviseen suuntaan. Kehittyvät taloudet nousevat, ja sen ansiosta maailman talouden kasvu on vahvaa. Tämä aika tullaan muistamaan siitä, että kehittyvät taloudet ottivat oman kasvu-uransa, sanoo Erkki Liikanen.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 7

Ku

vat:

Pe

kka

Kiir

ala

TEOLLISUUSTUOTANTO

Teollisuuden arvonlisäyksen supistumi-nen Suomessa on vanha trendi. Teolli-suustuotanto on silti erittäin tärkeä, ei-vätkä palvelut korvaa sitä täysin. Teolli-suuden tuottavuus on keskimäärin kor-keampaa kuin palvelusektorin, ja tuotan-totoiminnalla on ollut suuri merkitys hy-vinvoinnin kasvulle.

Jokainen pala on tärkeä, eikä teolli-suuden merkitystä pidä vähätellä. Suo-men on oltava niin houkutteleva, että tänne investoidaan. Teollisuuden supis-tuminen hidastaa omalta osaltaan tuotta-vuuden kasvua. Pitkällä aikavälillä tuot-tavuuden nousu on tärkein tekijä elinta-son nousussa. Samoihin kasvulukuihin pääseminen tuottaa meille ongelmia.

Palvelut ovat työvoimaintensiivinen toimiala. Palveluita pitäisi pystyä tuotta-maan älykkäämmin, eli saamaan samoil-la resursseilla enemmän aikaan. Tietotek-niikka mahdollistaa palveluiden tuotta-vuuden noston, kun tehdään tehokkaas-ti oikeita asioita.

KASVUN VETURIT

Suomen menestykseen ei ole olemassa yhtä ratkaisua. Nokia oli historiallinen ta-paus, joka auttoi Suomea ulos 1990-luvun lamasta. Jatkossa Suomen pitää olla vah-va jokaisella osa-alueella. Joku sektori voi kasvaa toista nopeammin, mutta voittajia ei voi etukäteen valikoida. Viime kädessä markkinat valitsevat menestyjät.

Valtion roolina on olla mahdollis-taja ja edellytysten luoja. Valtio järjestää koulutuksen niin, että saatavilla on pä-tevää työvoimaa, ja edistää innovaatioita ja yrittäjyyttä regulaation avulla. Pienel-le maalle on tärkeää olla EU:ssa harjoitta-massa sellaista politiikkaa, että maailman talous pysyy mahdollisimman avoimena.

Valtio voi tehdä kilpailua lisääviä refor-meja ja näin kannustaa innovatiivisuutta ja tuottavuuden kasvua.

EU-VAIKUTTAJA?

On vaikea arvioida, onko Suomen asema talouskriisin myötä vahvistunut EU:ssa. Silloin, kun keskitytään olennaiseen, Suo-mella on hyvä asema EU:ssa. Olemme eräänlainen rakentava keskikenttäpelaa-ja, joka pyrkii viemään asioita eteenpäin ja hakemaan ratkaisuja.

Tietysti Suomi kuuluu euromaiden joukkoon. Valtionvarainministeri istuu euroryhmässä Ecofin-neuvoston lisäksi, ja Suomen pankin pääjohtaja on EKP:n neuvoston jäsen. Näihin tehtäviin liittyy oma valtansa ja vastuunsa.

ULKOMAISET INVESTOINNIT

Ulkomaisilla investoinneilla on suuri merkitys Suomelle, koska kasvun kannal-ta investoinnit ovat oleellisia. Maassa, jos-sa investointitaso laskee alas, talouskasvu hidastuu vastaavasti. Olivatpa investoin-nit kotimaasta tai ulkomailta, ne ovat eri-tyisen tärkeitä teolliselle toiminnalle.

Suomessa on huolestuttavan vähän uusia investointeja ydinvoimaa lukuun ottamatta. Uusi ydinvoimala on tavat-toman suuri investointi, ja siihen seuraa onneksi jatkoa. On pystyttävä luomaan

edellytykset kannattavalle tuotannollisel-le toiminnalle.

Eurooppa ei ole ripeän kasvun alue tällä hetkellä. Meidän on löydettävä se kulma, jossa työn – teollisuuden tai pal-veluiden – harjoittaminen Suomesta kä-sin on paras ratkaisu.

KULUTTAJAMARKKINAT

Kun vain yksityinen kulutus kasvaa Ve-näjällä, Suomen vienti menettää markki-naosuuttaan. Kun investoinnit kasvavat, Suomen käy paremmin. Suomen teolli-nen rakenne on nyt vaan tällainen.

Toivottavasti Suomessa syntyy vien-tikelpoisia kulutustavaroita. Tuotteita ei välttämättä tarvitse valmistaa täällä. Jos johto, tuotekehitys, markkinointi ja lo-gistiikka hoidetaan Suomesta käsin, niin arvonlisä tulee tänne. Kun kansainväli-sen yrityksen pääkonttori on Suomessa, on tulovirta ja vaikutus talouteen merkit-tävä.

TALOUSPOLITIIKKA

Oikealla politiikalla pärjätään erilaisis-sa valuuttaregimeissä. Maat menesty-vät, kun niiden kilpailukyky on kunnos-sa, julkista taloutta ei päästetä velkaantu-maan, rakenteita uudistetaan ja markki-nat ovat kilpailtuja ja avoimia.

Suomelle euroratkaisu on ollut hyvä, Ruotsi on pärjännyt ulkopuolellakin. Nyt Ruotsilla menee vähän paremmin, mut-ta välillä meillä on mennyt paremmin. Asioi sta pitää tarkastella pitkässä juok-sussa. Euromaista toiset ovat pärjänneet hyvin, toiset huonosti. Menestys riippuu talouspolitiikasta ja oikeista ratkaisuista.

Kilpailuympäristö tulee koko ajan vaikeammaksi, mutta ei ole mitään syy-tä, miksei Suomi menestyisi jatkossakin. Tilanne pitää arvioida realistisesti. EU:ssa on harjoitettava maailman talouden avoimuutta tukevaa politiikkaa. Omas-sa maassa tarvitaan rakenteellisia uudis-tuksia, jotka tukevat innovatiivisuutta ja tuottavuuden parantamista.

8 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

EU-laajentuminen

Kasvusta voimaa

EU:n laajentumisella on merkittäviä

taloudellisia vaikutuksia.

Euroopan Unionin kehityksen keskeinen lähtökohta on ollut, että unioni on avoin uusille jä-senmaille, jotka sitoutuvat sen

arvoihin ja toimintatapoihin. Ehdokas-maan tulee olla toimiva markkinatalous ja sen tulee täyttää Kööpenhaminan kritee-rit eli maassa täytyy olla vakaat toimieli-met, jotka takaavat demokratian, oikeus-valtioperiaatteen sekä ihmisoikeuk sien ja vähemmistöjen oikeuk sien kunnioit-

tamisen. Lisäksi maan on kyettävä otta-maan vastaan jäsenyyteen liittyvät vel-voitteet. Uusista jäsenistä päätettäessä huomioidaan myös unionin kyky ottaa vastaan uusia jäseniä.

Tällä hetkellä jäsenyysneuvottelu-ja käydään Kroatian, Turkin ja Islannin kanssa. Myös kaikilla Länsi-Balkanin mailla on mahdollisuus liittyä EU:hun, kun ne täyttävät ehdot. EU-jäsenyysta-voite on vauhdittanut Länsi-Balkanin maiden uudistuksia sekä tiivistänyt mai-den keskinäistä yhteistyötä ja sovinnon-tekoa, mikä on auttanut niitä selviämään 1990-luvun traumaattisista tapahtumista. Komissio julkaisee vuosittain edistymis-raportit kaikista prosessin piiriin kuulu-vista maista.

Laajentumisen ansiosta EU:n kan-sainvälinen painoarvo kasvaa, samoin edellytykset maanosan talouskasvulle ja työllisyydelle. Vuoden 2004 ja 2007 laa-jentumiskierrokset merkitsivät Euroopan kahtiajaon päättymistä. Uusien jäsenmai-den taloutta ovat vauhdittaneet ulkomai-set suorat investoinnit, kaupankäynnin avoimuus ja institutionaaliset parannuk-set, jotka ovat vuorostaan johtaneet tuot-tavuuden kasvuun.

Myös vanhat jäsenmaat ovat hyöty-neet vienti- ja investointimahdollisuuk-sista. Länsi-Balkan ja Turkki tarjoavat uuden kasvusuunnan: yksin Turkki on maailman 17. suurin talous.

Jäsenyysneuvottelujen tilanne 2011

Vuonna 2011 laajentumisagendalla on kysymys Kroatian jäsenyysneuvottelujen päättämisestä, neuvottelujen eteneminen Turkin ja Islannin kanssa sekä harkinta Albanian, Makedonian, Montenegron ja Serbian jäsenyysneuvottelujen aloittami-sesta.

Kroatia on edennyt liittymisneuvot-telujen loppuvaiheeseen. Jäsenyysneu-votteluiden 35:sta luvusta on nyt suljet-tu 28. EU:n puheenjohtajamaan Unkarin tavoitteena on päättää Kroatian neuvotte-lut kaudellaan eli kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Tavoite on haastava mutta ei mahdoton.

Avoinna ovat edelleen budjettivaiku-tuksia omaavat luvut (maatalous ja maa-seudun kehittäminen, kalastus, aluepoli-tiikka, varainhoito- ja talousarviosäädök-set), oikeuslaitos ja perusoikeudet ja kil-pailupolitiikka. Erityisesti oikeuslaitok-sen uudistusten läpivienti ja kilpailupo-

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 9

Ku

vat:

Sh

utt

ers

tocklitiikan osalta telakkateollisuuden sanee-

raussuunnitelmien loppuunsaattaminen ovat keskeisiä haasteita.

Turkin EU-jäsenyysneuvottelut aloi-tettiin lokakuussa vuonna 2005 ja kol-

metoista neuvottelulukua on avattu. Neuvotteluissa edetään vaikkakin hi-taanlaisesti. Tästä huolimatta Turkki on tehostanut sisäisiä EU-jäsenyys-valmisteluitaan sekä edennyt poliit-

tisissa uudistuksissa. Jäsenyysproses-si on selkeästi ollut Turkin uudistuksia

eteenpäin vievä voima ja EU:n täysjäse-nyys on Turkin strateginen tavoite.

Turkista on myös muodostumas-sa merkittävä poliittinen ja taloudelli-nen alueellinen toimija. Turkki on aset-tanut itselleen kunnianhimoisen tavoit-teen olla maailman kymmenen suurim-

man talouden joukossa vuonna 2023.Islannin jäsenyysneuvottelut käyn-

nistyivät heinäkuussa 2010. Komissio käynnisti viime marraskuussa Unionin säännöstön vertailun Islannin lainsää-dännön kanssa (screening). Ensimmäi-set neuvotteluluvut on tarkoitus avata en-si kesänä. Islanti toimeenpanee ETA-jäse-nyyden kautta merkittävän osan Unionin säännöstöä. Haastavimpia asiakokonai-suuksia ovat ETA-sopimuksen ulkopuoli-set alat kuten maatalous, kalastus ja ym-päristö.

Makedonian EU-jäsenyysneuvotte-lujen aloittaminen vuonna 2011 riippuu edelleen nimikiistan ratkaisusta Kreikan kanssa. Makedonia sai ehdokasmaa-ase-man vuonna 2005, ja komissio on jo kah-

desti antanut suosituksen jäse-nyysneuvottelujen aloittami-

sesta. Komissio antoi

viime syksynä lau-suntonsa Monte-

negron ja Albanian jäsenyyshakemuksis-

ta. Molemmilta edellyte-tään vielä edistymistä useis-

sa keskeisissä kysymyksissä en-nen kuin jäsenyysneuvottelut voi-

”Vanhat jäsenmaat ovat hyötyneetvienti- ja investointi-mahdollisuuksista.

10 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

Ku

va:

Shu

tte

rsto

ck

EU-laajentuminen

daan avata. Montenegro on kuitenkin Al-baniaa pidemmällä ja se sai ehdokasmaa-aseman joulukuussa. Molempien mai-den tilannetta tarkastellaan uudelleen en-si syksynä.

Serbian EU-lähentymisessä vuosi 2011 on tärkeä. Komis-sio antaa lausuntonsa Serbi-

an jäsenyyshakemukses-ta syksyllä. Serbian hal-litus on ilmoittanut ta-voitteekseen jäsenyys-neuvottelujen aloitta-misen vuonna 2012. Etnisten ristiriito-jen vaivaama Bos-

nia-Hertsegovina on jäänyt EU-lähentymi-

sessään jälkeen muis-ta Länsi-Balkanin mais-

ta. Se ei ole vielä jättänyt EU-jäsenhakemustaan. Myös Kosovolla on EU-jäsenyysperspektiivi, mutta EU-lä-hentyminen on kuitenkin vasta aluillaan.

Miten Suomi profiloituu?

Suomi pitää tärkeänä, että unionin me-nestyksellistä laajentumispolitiikka jat-ketaan. Yhteisesti sovituista periaatteista tulee pitää kiinni: jokaiselle hakijamaalle tulee olla samat kriteerit ja kutakin maa-ta arvioidaan sen omien ansioidensa mu-kaan. Laajentumispolitiikan uskottavuus edellyttää, että neuvottelujen kaikissa vai-heissa ehdollisuutta sovelletaan johdon-mukaisesti.

Vastaavasti EU:n tulee pitää kiinni omista sitoumuksistaan. Oikeusvaltiol-lisuus on laajentumisprosessin ydinsisäl-töä. Aikaisemmilta laajentumiskierrok-silta on opittu, että oikeusvaltion toimi-vuuteen ja hyvään hallintoon tulee kiin-nittää huomiota jo neuvottelujen alkuvai-heessa.

Keskeinen väline jäsenyysvalmiuk-sien edistämisessä on unionin harjoitta-ma hallintojenvälinen twinning-yhteis-työ, jossa EU:n jäsenmaat tarjoavat asian-tuntemustaan laajentumisprosessissa ole-ville maille. Näin ne voivat käytännönlä-heisellä tavalla kehittää ja mukauttaa hal-lintoaan ja lainsäädäntöään EU-standar-deja vastaaviksi.

Euroopan komissio rahoittaa twin-ningiä liittymistuen eli IPA-instrumentin (Instrument for Pre-Accession Assistan-ce) kautta.  Rahoitus vuosille 2007–2013 on yksitoista miljardia euroa.  Tästä 10–30 prosenttia suunnataan twinningiin ja twinningiä tukevaan lyhytaikaiseen tek-nisen avun TAIEX-yhteistyöhön. Suo-men ministeriöt ja virastot ovat auttaneet asiantuntemuksellaan ehdokasmaiden kollegavirastoja jo 136 twinning-hank-keen toteuttamisessa.

Suuri osa liittymistuesta köytetään mittaviin teknisen avun ja infrastruktuu-ri- ja investointihankkeisiin. Nämä tarjo-avat mahdollisuuksia myös suomalaisil-le konsulttiyrityksille ja laitetoimittajille osallistua investointien ja teknisen avun hankkeiden tarjouskilpailuihin.

Suomi edistää Länsi-Balkanin mai-den lähentymistä Euroopan unioniin myös kehitysyhteistyön keinoin. Suomen Länsi-Balkanin kehityspoliittinen puite-ohjelma vuosille 2009–2013 julkaistiin marraskuussa vuonna 2009.

Esko Männistölähetystöneuvos

” Jokaiselle hakijamaalle tulee olla samat kriteerit.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 11

Ku

va:

© E

uro

pe

an C

he

mic

als

Ag

en

cy

Euroopan kemikaalivirasto

Virasto viihtyyKemikaaliviraston pystytys Suomeen on ollut

niin sujuvaa, että muut EU-virastot voivat

ottaa siitä mallia, arvioi johtaja Jef Maes.

nisoinnin kääntöpuolena Maes pitää sitä, että jos tarvittaisiin joustavuutta, sitä on hieman vähemmän.

– Kokemukseni mukaan uuden EU-viraston vastaanotto oli Suomessa ja

Helsingissä lämpimämpi kuin missään muussa maassa. Ei vain poliittinen kent-tä vaan koko Suomi vaikuttaa ottaneen Kemikaaliviraston ja sen työntekijät hy-vin vastaan.

Maes uskoo, että historia vaikuttaa suomalaisten ajatteluun ja positiiviseen suhtautumiseen. EU-projekti antaa suo-malaisille itseluottamusta. Hän arvioi, että suomalaiset näkevät itsensä osana euroop-palaista perhettä, eikä EU pelota heitä.

Paikallinen tuki ainutlaatuista

– Suomi oli aikanaan erittäin kiinnostu-nut saamaan viraston. Kun tuli selväksi, että Elintarviketurvallisuusvirasto ei oli-si saatavissa, Kemikaalivirastoa tavoitel-tiin tosissaan. Valtioneuvoston kanslia on ollut suoraan tekemisissä viraston perus-tamisen kanssa. Näin ei ole ollut muissa maissa, Maes kertoo.

Director of Resources on Jef Maesin työnimike, ja hänen vastuulleen kuuluu muun mu-assa HR, taloushallintoa ja si-

säiset palvelut henkilöstölle. Maes on työskennellyt 2,5 vuotta Kemikaaliviras-ton palveluksessa.

Helsinkiin belgialainen virkamies tuli Tukholmassa sijaitsevasta Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisesta keskuksesta, jonka palveluksessa hän oli neljä vuotta. Sitä ennen Maes työskenteli 10 vuotta Euroopan ympäristökeskukses-sa Kööpenhaminassa.

– Viihdyn hyvin pohjoismaises-sa ympäristössä. Maissa on eroja mutta myös paljon yhtäläisyyksiä. Pohjoismais-sa on helppo toimia, koska yhteiskunta on hyvin organisoitu ja toimiva. Kemi-kaaliviraston näkökulmasta toimintaym-päristö on selkeä ja helppo.

Maes on havainnut, että suomalai-selle yhteiskunnalle on tyypillistä tarkka etukäteissuunnittelu. Se vie jonkin verran aikaa. Kun suunnitelmat ovat selvät, pro-jektien läpivienti on sujuvaa. Hyvän orga-

– Luovuus, korkea koulutustaso ja elinikäisen oppimisen käsite tekevät suomalaisesta yhteiskunnasta luovan ja reagointikykyisen, sanoo Jef Maes.

12 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

Euroopan kemikaalivirasto

Maes kehuu, että Helsingin kaupun-gin tukea – niin kaupunginjohtajan kuin virkamiesten – loistavaksi. Kaupunkiin on perustettu eurooppalainen koulu, mi-kä on helpottanut työntekijöiden houkut-telua. Yleensä potentiaalisten työntekijöi-den ensimmäisiä kysymyksiä onkin, voi-ko Helsingissä käydä kansainvälistä kou-lua.

– Helsingistä on ehkä periferinen mielikuva, mutta minut yllätti se, että etäisyys Tukholmaan on vain 300 kilo-metriä. Tarinat kylmistä ja pimeistä tal-vista ovat aiheuttaneet sen, että että aivan kaikki potentiaaliset eivät ehkä ole ha-keutuneet kemikaalivirastoon töihin.

Toisaalta, kun töitä on haettu ja li-sätietoa saatu, suhtautuminen muuttuu. Houkuttelevuutta parantaa kemikaalivi-raston hyvä sijainti Helsingin keskustassa ja kaupungin toimiva julkinen liikenne.

Maes kertoo, että Helsinkiin asettau-tuminen on helppoa. Työntekijöitä aute-

Pikkujoulujen yllätysnumeroEnnen siirtymistään Kemian­teollisuus ry:n palvelukseen Juha Pyötsiä työskenteli neuvotteleva­na virkamiehenä sosiaali­ ja ter­veysministeriössä. Hän oli vastuus­sa niin sanotusta ”virastopaketis­sa” kemikaalivirastosta ja laati si­tä koskevat asiantuntijamuistiot ja taustapaperit Valtioneuvoston kanslialle, joka vastasi varsinaisista neuvotteluista muiden jäsenmai­den kanssa.

– Suomeen oltiin hankkimas­sa elintarvikevirastoa, mutta kan­nustin sen vaihtamista kemikaali­virastoon, koska siitä tulisi ennak­kotietojen mukaan suurempi ja merkittävämpi virasto. Lisäksi ko­missio esitti kemikaaliviraston pe­rustamista Italiaan, joka oli myös kiinnostunut elintarvikevirastos­ta. Muistaakseni valtioneuvoston kansliassa päätettiin vaihtaa elin­tarvikevirasto kemikaalivirastok­si muutama viikko ennen asiasta päättävää Eurooppa­neuvoston kokousta.

Palataan hetkeksi neuvottelu­jen loppuvääntöön ja joulukuu­hun vuonna 2003. Silloin Euroop­pa­neuvosto päätti kymmenen eri EU­viraston sijaintipaikoista. Neu­vottelut käytiin perjantai­iltana, jolloin sosiaali­ ja terveysministe­riö vietti pikkujouluja Säätytalolla.

– Sain illan aikana useita puhe­luita Suomen delegaation jäsenil­tä, joissa haluttiin varmistaa suun­nitteilla olevaan kemikaaliviras­toon sekä sen tehtäviin ja kokoon liittyviä yksityiskohtia. Neuvotteli­jat halusivat varmistaa, että he ei­vät tee huonoa sopimusta. Puhe­luista ja niiden sisällöstä en saanut kertoa kenellekään.

Juhlien jälkeisenä aamuna uu­tiset kertoivat, että kemikaaliviras­to tulee Suomeen. Televisiosta soi­tettiin, ja Pyötsiä pyydettiin haas­tateltavaksi iltauutisiin. Nyt kemi­kaalivirastosta sai kertoa julkisesti.

taan löytämään asunto. Hän toteaa kui-tenkin, että pienten lasten vanhemmil-la on päivähoitohaasteita ECHAn työnte-kijöiden vain neljän kuukauden mittaisen äitiysloman vuoksi. Aika monet puolisot ja kumppanit ovat löytäneet hyvin paik-kansa.

– Useat puolisot työskentelevät eu-rooppalaisessa koulussa, ja osa on työllis-tynyt kansainvälisiin yrityksiin. Harva on saanut töitä paikallisista yrityksistä.

Pitkät välimatkat, hyvät yhteydet

Maes sanoo, että Suomen syrjäinen si-jainti lisää matkustustarvetta. Toisaal-ta Helsinki on pääkaupunki, josta on hy-vät yhteydet eri puolille Eurooppaa. Ke-mikaalivirasto hyödyntää myös video-neuvotteluita, mutta silti ECHAn komi-teat kokoontuvat usein fyysisesti samaan paikkaan.

– Suomen vahvuuksia ovat yhteis-kuntajärjestelmän tehokkuus ja maan hy-vä maine. Luovuus, korkea koulutusta-so ja elinikäisen oppimisen käsite tekevät yhteiskunnasta luovan ja reagointikykyi-sen. Ilmastolla ja aurinkorannoilla ei voi houkutella, mutta ihmiset ovat Suomen vahvuus.

Maes huomauttaa, että toimivil-la järjestelmillä voi olla toinenkin puo-li. Jos jokin ei sovi järjestelmään, se saat-taa ai heuttaa ongelmia. Hän kertoo, että ei-suomalainen voi turhautua tilanteis-sa, joissa voisi toimia toisin ja joustavam-min.

– Suomalaisuus on yksityisyyttä ko-rostava kulttuuri, ja yhteiskunta on tältä osin hieman varautunut. Onkin haasteel-lista saada vuorovaikutus toimimaan pai-kallisten yhteisöjen kanssa. Koska vuoro-vaikutus ei ole niin spontaania, tarvitaan enemmän järjestettyä toimintaa. Tämä ei ole merkittävä ongelma, mutta se on tie-dostettava. Yksinäisillä voi olla enemmän haasteita, mutta perheelliset sopeutuvat paremmin.

Mikko Taivainen

KielikysymysSuomen kieli ei ole kovin helppoa. Jef Maes, miten hyvin osaat paikallista kieltä?

– Tuo on varsinainen understate­ment. En ole vielä aloittanut suomen opiskelua. Kemikaaliviraston työkie­li on englanti, ja lähes kaikki puhuvat Suomessa englantia. Ne, jotka opis­kelevat suomea, eivät saa harjoitusta, koska heille puhutaan kuitenkin eng­lantia.

– Englannin avulla voi toimia ja viestiä suomalaisessa yhteiskunnas­sa. Suomen kielen oppivilla on usein niin sanottu yksityinen kannustin. Ym­märrän ruotsia, joten pystyn itse ha­kemaan tietoa monilta suomalaisilta www­sivuilta. Olen utelias kielen suh­teen: suomen kielen logiikka on erilai­nen kuin useimpien muiden euroop­palaisten kielten.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 13

Ku

va:

Shu

tte

rsto

ck

Maat tasavertaisia

Euroopan kemikaalivirasto kohtelee yrityksiä

tasapuolisesti, joten sijainti Suomessa ei tuota kilpailuetua

paikallisille yrityksille. Hyödyt ovat välillisiä, sanoo

apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry:stä.

Pyötsiä arvioi, että kemi-kaalivirasto nostaa omalta osaltaan Suomen tunnet-tuutta. Se tuo maaham-

me matkailijoita, jotka yöpyvät ho-telleissa, ajavat takseilla ja syövät ra-vintoloissa. Vastaavan kokoisessa EU-virastossa, joka sijaitsee Lon-toossa, vierailupäivien lukumäärä on vuodessa noin 23 000.

Viraston palveluksessa on lä-hes 500 hyvin palkattua työnteki-jää, joista noin 40 prosenttia on suomalaisia. Tällainen ostovoimai-nen joukko piristää paikallista elin-keinoelämää.

– Meillä on paljon tuttuja ke-mikaalivirastossa, joten asiointi on helppoa. Olemme hyvin perillä asi-oista, joten suomalaiset yritykset saavat nopeasti tarvitsemaansa tie-toa. Mitään kilpailuetua paikalliset yritykset eivät kuitenkaan saa, ei-kä niiden kuulukaan saada, Pyötsiä korostaa.

Pyötsiä kertoo, että kansalliset etujärjestöt asioivat kemikaaliviras-ton kanssa epävirallisesti. Säädöstyö tapahtuu EU-tasolla samoin kuin yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Eurooppalaisen kemianteollisuu-den ääntä edustaa Cefic eli the Eu-

ropean chemical industry Council.Pyötsiä toteaa, että lehtihaas-

tattelujen perusteella kemikaalivi-rasto vaikuttaa tyytyväiseltä Suo-meen sijaintipaikkana. Hän pitää viraston alkutaivalta vakuuttavana.

– Kukaan ei olisi ennalta usko-nut, että tarvittavat tietojärjestelmät saadaan rakennettuna näin nopeas-ti. Viraston verkkosivut ovat avoi-muudessaan vailla vertaa. Siellä on tarjolla niin paljon tietoa, että sitä on jo hieman hankala seurata.

Mikko Taivainen

14 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

Vapaakauppasopimukset

Monet asiat askarruttavat EU:n kansalaisten mieliä, kuten uusien korealaisten autojen hinnat kesän 2011

markkinoilla ja joillakin aloilla mahdol-liset uudet työpaikat. Kaupan on ennus-tettu kasvavan erityisesti auto- ja laiva-teollisuudessa mutta myös elintarvike-teollisuudessa ja erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä useilla toimi-aloilla.

Suomalaisten yritysten lasketaan saavan noin 30 miljoonaa euroa helpo-tuksia tullien poistuessa. Hyöty kohdis-tuu enimmäkseen suuriin teollisuusyri-tyksiin. Koko EU:n bruttokansantuot-teen on laskettu nousevan vaivaiset 0,08 prosenttia sopimuksen johdosta. Sopi-mus luo myös jonkin verran paineita alu-een muille samankokoisille maille, Tai-wanille ja Japanille, joiden vienti ja tuon-ti ovat miltei samaa luokkaa Etelä-Kore-an kanssa.

Onko tiettyjen tuotteiden hintojen lasku ja enteilty EU:n 4,3 miljardin eu-ron reaalitulonnousu nähtävissä pian-kin? Spekulaatiot ovat käynnissä, mutta

Pöytä Koreana

Kaikki Itä-Aasian markkinoita tähyävät tietävät, Etelä-

Korean ja Euroopan Unionin vuonna 2007 liikkeelle

polkaisema vapaakauppasopimusneuvottelu on saatu

päätökseen, ja se astuu voimaan heinäkuussa 2011.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 15

Ku

va:

Shu

tte

rsto

ck

tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Spekulointien sijaan onkin mielekkääm-pää katsoa, mitkä alat erityisesti hyötyvät sopimuksesta ja mille aloille politiikka on aukaissut valtaväyliä Itä-Aasian suuren talousmahdin syleilyyn.

Palvelualalla potentiaalia uskotaan olevan eniten EU:n yritysten kasvulle Etelä-Koreassa. Suomalaisiakin palvelu-alan yrityksiä on tähän mennessä ope-roinut jonkin verran Korean niemimaan eteläpuolella. Palvelualojen potentiaalis-ta ei ole paljoa tilastoja, sillä niillä on ta-pana jäädä pois kansainvälisen kaupan ti-lastoista. Suomalaiset ja Suomessa toimi-vat yritykset kuitenkin ovat tietoisia Aa-muruskon maaksikin kutsutun valtion potentiaalista.

Laivateollisuus purjehtii kärjessä

Suomen ja Etelä-Korean kaupan eräistä tukipilareista viime vuosina on ollut lai-vateollisuus. Helsingissä toimiva Napa Group on yksi tällä sektorilla toimivis-ta palvelualan yrityksistä. Yhtiö toimit-taa tietokoneohjelmia laivojen suunnitte-luun sekä operointiin. Napa avasi oman edustuston Etelä-Koreassa vuonna 2005 ja tunnistaa Itä-Aasian mahdin laivateol-lisuudessa.

– Nykyään suuri osa maailman lai-voista tuotetaan Etelä-Korea-Japani-Kii-na -akselilla, sanoo yhtiön markkinointi-päällikkö Carl Johan Schauman, joka sa-maan hengenvetoon toteaa markkinoi-den myös kasvavan tässä maailmankol-kassa.

Laivateollisuuden oletetaan saavan kilpailuetua Etelä-Koreassa juuri vapaa-kauppasopimuksen takia. Markkinointi-päällikkö Schauman toivoo, että vapaa-kauppasopimuksen tuoma kaupan li-sääntyminen auttaisi palvelualan yrityk-siä muun muassa ratkaisemaan tällä het-kellä vallitsevia ongelmia päällekkäisve-rotuksessa.

Nämä ovat kuitenkin vain pie-ni haaste liiketoiminnassa, sillä toimin-taympäristönä Etelä-Korea on suomalai-sille yrityksille mitä mainioin: dynaami-nen, koulutettu työväestö ja oikeusvaltio pitävät siitä huolen. Napa Groupin tytär-yhtiö toimii Etelä-Koreassa heidän edus-tajanaan ja kaikki on sujunut vallan mai-niosti.

Kaksisuuntainen portti

PR- ja viestintäpalveluita tarjoava Kreab Gavin Andersson Oy on havainnut Suo-men olevan täydellinen portti Itä-Aa-siaan. Tämä portti toimii myös yhtiön johtavan konsultin Jessica Diktoniuksen mukaan molempiin suuntiin:

– Etelä-Koreassa ollaan hyvin kiin-nostuneita Suomesta porttina muihin Pohjoismaihin, EU:hun ja Venäjälle. Esi-merkiksi Kreab Gavin Anderson voi tar-jota Helsingin toimiston kautta koordi-noidusti viestinnän kaikissa Pohjoismais-sa. Eteläkorealaiset näkevät Suomen yk-sin verrattain pienenä markkina-alueena,

joten Pohjoismainen viitekehys on tässä-kin asiassa hyvin tärkeä.

Diktonius tähdentää, että eteläkore-alaisten tahtotila liiketoiminnalle on po-sitiivinen ja tahtoa tuntuu löytyvän mo-nentasoiselle yhteistyölle.

Nämä kolme tarinaa yritysten käyt-tämistä mahdollisuuksista Etelä-Koreas-sa luovat kuvan, jossa kaikenlainen yrit-täminen palkitaan. Erilaisuus on valt-tia, mutta myös perinteisempiä palvelu-alan rooleja on täytettävänä Etelä-Kore-an alati kasvavilla ja dynaamisilla mark-kinoilla.

Palvelualan mahdollisuudet tulevat esiin eri tavoin, ja jokaisen yrityksen täy-tyy tehdä pohjatyö osittain omin voimin. Finpron rooli vapaakauppasopimusmais-sa korostuu, ja heidän asiantuntemuksen-sa on kultaakin kalliimpaa yritysten tut-kaillessa uusia markkinoita.

Matti TervoVTM

Vapaakauppa-sopimus jakaa mielipiteitäItalia taipui EU:n ja Etelä­Korean vapaakauppasopimuksen taakse 16.9.2010, kun se jäi yksin ministe­rineuvostossa. Italian vastustukses­sa oli kyse kotimaisen autoteollisuu­den kilpailukyvyn puolustamisesta. Alemman hintasegmentin autoihin keskittyneet, korealaiset autonval­mistajat ovat Fiat­konsernin suoria kilpailijoita.

– Italian mukaan keskinäinen va­paakauppasopimus ei palvele eu­rooppalaisen autoteollisuuden in­tressejä, sillä Korean markkinat ovat merkittävästi pienemmät kuin Eu­roopan. Toisin kuin esimerkiksi fi­nanssipalvelut, autoteollisuus kärsii Italian mukaan sopimuksesta, Jussi Tanner Suomen Rooman­suurlähe­tystöstä toteaa

Italia on ilmaissut tyytymättö­myytensä vapaakauppasopimuk­seen myös sen solmimisen jälkeen.

16 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

EU-kauppakamarit

EU-kauppakamarien ta-voitteena on tarjota jäsenille markkinatie-toa alueesta ja tiedot-

taa muutoksista, joilla voi olla merkitystä yritysten toiminnan kannalta kohdealu-eella. Kamarit pyrkivät luomaan kontak-teja paikallisiin viranomaisiin ja luomaan vaikutuskanavia jäsenyritysten mahdol-listen ongelmien ratkaisemiseksi. Kaup-pakamari tarjoaa myös mahdollisuuden laaja-alaiseen verkottumiseen ja ongel-matilanteista keskustelemiseen koordi-noidulla tavalla.

EU-kauppakamarit toimivat kahteen suuntaan. Tavoite monissa kohdemaissa on kahdenvälisen kaupan tasavertaisuu-den edistäminen. Näin ollen myös koh-demaan kiinnostusta Euroopan markki-noille pyritään edistämään ja hakemaan ratkaisuja erityyppisiin Euroopan mark-kinoille pääsyyn liittyviin kysymyksiin.

EU:n kauppakamarit – yleisnimenä käytetään European Business Organiza-tions eli EBOs – ovat pääasiassa euroop-palaisten yritysten perustamia, ja ne toi-mivat pääosin markkinavetoisella rahoi-tuksella. EU-komissio päätti 1990-luvul-la olla rahallisesti tukematta tämänkaltai-sia bisnesjärjestöjä. Komissio voi kuiten-kin tukea kauppakamareita varsin voi-mallisesti sekä yhteistyön kautta että eri-laisten projektien toteuttajana.

EU-kauppakamarit hakevat

ratkaisuja markkinoillepääsyyn.

Rahoituskanavista merkittävimpä-nä ovat yritysten jäsenmaksut, maksulli-set yrityspalvelut ja sponsorituet. Erityis-suunnitellulle konsultoinnille ja näky-vyydelle on olemassa hinnastonsa. Lisä-tuloja tulee markkinoinnista sekä EU:n, jäsenmaiden tai asemaan rahoittamista projekteista.

Case Soul

Soulissa toimivassa EU:n kauppakama-rissa vuosina 2005–2009 työskennellyt Antti Niemelä kertoo, että kauppaka-marien suhteet EU-jäsenvaltioiden kan-sallisiin rakenteisiin vaihtelevat eri koh-demaissa. Tietyissä maissa hallituksen muodostavat jäsenmaiden kauppakama-rien edustajat, kun taas osa EU:n kauppa-kamareista on täysin itsenäisiä kansalli-sista kauppakamareista.

Niemelä näkee kaupan esteiden esil-letuomisen ja niiden purkamisen eh-kä tärkeimpinä konkreettisina tehtävinä. Usein esimerkiksi EU-edustustolla ei ole resursseja paneutua samalla intensitee-tillä esteisiin. Kansalliset kauppakama-rit taas toimivat enemmän taas viennin- ja investointien edistämisen saralla. Esi-merkkinä Niemelä mainitsee vuosittaiset raportit, joista erityisesti EUCC in China - raportti on todella luettu maailmanlaa-juisesti.

Maailman kaupan

esteradalla– Jatkossa näkisin EBO-verkoston

kehittyvän kuitenkin yhä bisneslähei-sempään suuntaan siten, että kansallis-ten kauppakamarien määräysvalta laskee. Tämä on luonnollinen kehitys EU:n yh-teisen talouspolitiikan vahvistuessa. Niin ikään EU-kauppakamarit siirtyvät van-halta poliittispainotteiselta (kaupan es-teet) puolelta entistä enemmän yritysten palveluorganisaatioiksi, jotka muokkaa-vat tarjontaansa kunkin asiakkaan tar-peisiin.

– Tärkeää on myös se PR-työ, jota nämä kauppakamarit tekevät yritysten ja eurooppalaisuuden näkyvyyden lisäämi-seksi. Ne tarjoavat korkealaatuista tietoa asemamaastaan yrityksille.

Suomalaiset takarivin paikoilla?

Niemelä kertoo, että EU-kauppakama-rit lobbaavat myös isäntämaataan paran-tamaan eurooppalaisten yritysten mark-kinoillepääsyä. Kauppakamarit autta-vat hallintoa kommunikoimaan yritysten kanssa, markkinoivat maata Eurooppaan ja edesauttavat kyseisen maan yritysten kauppasuhteissa Euroopan suuntaan.

– Suhteet kohdemaan hallintoon ovat yleensä erittäin hyvät. Esimerkik-si Etelä-Koreassa noin neljäsosa kauppa-kamarin tuloista tuli Korean valtion toi-meksiannoista.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 17

Ku

va:

Shu

tte

rsto

cka

Niemelä pitää valitettavana sitä, että suomalaiset yritykset eivät yleensä ole ak-tiivisimpia tai äänekkäimpiä jäseniä EU-kauppakamareissa. Niemelä rohkaisee-kin suomalaisia vaatimaan rohkeammin palveluja ja osallistumaan komiteoihin. Pelkkä jäsenmaksun maksaminen jää lä-hinnä tuen ilmaisuksi, mutta komiteois-sa aktiiviset usein saavat suoraan näkyvää hyötyä toiminnastaan.

– Näin eurooppalaiset kilpailijat jo tekevät, Niemelä muistuttaa.

Paradoksaalista sinänsä, yritysten välisessä kilpailutilanteessa EU-kauppa-kamarit voivat toimia jopa kansallisia pa-remmin. Kaupan esteiden tuomat ongel-mat kun ovat usein yhteneväiset.

– Joskus kuitenkin lainsäädäntö-intressit ovat suoranaisessa ristiriidassa. Tällöin äänekkäillä ja aktiivisilla on usein paljon valtaa, koska kauppakamarien työ pohjautuu paljolti yritysten miehittämiin

komiteoihin, joissa puheenjohtajan sana todella painaa paljon.

– EU:n pitäisi muodostaa selke-ämpi näkemys siihen, miten EBO-ryhmään suhtaudutaan ja miten sen kanssa toimitaan. Päätökset eivät ole helppoja, koska myös kansallisilla kauppakamareilla on sanansa sanotta-vana, mutta ne on tehtävä.

Kimmo Laukkanen

Euroopan komission pääekonomisti Lucian Cernatin mukaan kaupanesteiden purkamisessa korostuvat nykyään seuraavat kysymykset:

julkisten hankintojen vapauttaminen palvelujen ja investointien kauppa tekijänoikeudet raaka­aineiden ja energian saatavuus erilaisiin säädöksiin sisältyvät esteet

18 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

Maailmankauppa

Venäjän WTO-jäsenyysneuvot-telut ovat kohta olleet käynnis-sä ennätykselliset 18 vuotta. Sen vuoksi on vaikea uskoa, että jä-

senyys voisi vihdoinkin toteutua juuri tä-nä vuonna. Todellisuudessa neuvottelut ovat olleet loppusuoralla jo vuosia.

Vasta nyt osapuolien välille on synty-nyt sellainen tahtotila, joka mahdollistaa viimeisten avoimien ongelmien ratkaise-misen ja neuvottelujen nopean päättämi-sen. Jos tästä pystytään pitämään kiinni ja työ jaksetaan viedä loppuun, Venäjäs-tä tulee WTO:n jäsen vuoden 2011 lop-puun mennessä.

Missä mennään?

Venäjän ja USA:n presidenttien viime kesänä asettama yhteinen tavoite Venä-jän WTO-liitymisneuvottelujen nopeasta päättämisestä antoi voimakkaan sysäyk-sen neuvotteluille. Koko viime kesän ja syksyn Venäjä, EU ja USA ovat tehneet hartiavoimin töitä jäljellä olevien mer-kittävien ongelmien ratkaisemiseksi sekä teknisen liittymistyön nopeuttamiseksi.

Melkein maalissaTuleeko Venäjästä WTO:n jäsen vuonna 2011?

Työ on ollut tuloksellista: EU ja USA onnistuivat ratkaisemaan merkittävim-mät avoimet neuvottelukysymyksen-sä ennen vuoden 2010 loppua. EU:lle tä-mä merkitsi ratkaisun löytymistä kaup-pasuhteita jo vuosia hiertäneeseen puun vientitulleja koskevaan kysymykseen.

Sen lisäksi osapuolet pääsivät so-puun Venäjän rautatietariffijärjestelmän saattamisesta WTO-mukaiseksi, Venä-jän asettamien terveys- ja kasvinsuoje-lutoimien harmonisoinnista kansainvä-listen normien kanssa sekä kahdenvä-listen kauppasuhteiden parantamisesta yleisesti.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 19

Ku

va:

Shu

tte

rsto

cka

EU:n ja Venäjän välillä saavutet-tu kahdenvälinen sopimus on ratkaise-va tekijä Venäjän WTO-liittymisneuvot-telujen loppuunsaattamiseksi. Nyt EU voi keskittyä täysipainoisesti monenkes-kisten neuvottelujen edistämiseen Gene-vessä.

Näköpiirissä ei ole, että Georgia oli-si valmis muuttamaan kielteistä kantaan-sa, vaikka sen asenteet Venäjän liittymistä kohtaan ovat vuoden 2010 lopulla lieven-tyneet. Sveitsi on lupautunut toimimaan välittäjänä kysymyksessä, mutta toistai-seksi se ei ole onnistunut saamaan osa-puolia saman pöydän ääreen.

Liittymisneuvottelujen loppuunsaat-taminen saattaa myös vaikeutua, jos neu-vottelut venyvät ja Venäjän poliittisen johdon kiinnostus prosessin loppuun vie-miseen vähenee. Jäljellä on joukko vaikei-ta sisällöllisiä kysymyksiä joihin on vielä löydettävä ratkaisu. Tämä edellyttää, että useiden eri sektoreiden viranomaisten on sitouduttava muutoksiin, jotka eivät aina ole yksiselitteisen helposti toimeenpanta-vissa.

Venäjän on myös purettava viime vuosina talouskriisin seurauksena ase-tettuja protektionistisia kauppatoimiaan, mikä ei välttämättä ole kaikkien mie-leen. Neuvottelujen loppuunsaattaminen voi myös vaikeutua Valko-Venäjän ja Ka-zakstanin kanssa samanaikaisesti muo-dostettavan tulliliiton ja sisämarkkina-alueen takia.

Mahdolliseksi ongelmaksi voi myös nousta USA:n kongressin kanta jäsenyy-teen. Kongressin on hyväksyttävä USA:n kauppalaissa voimassa olevan ns. Jack-son–Vanik-lausekkeen kumoaminen ja pysyvien normaalien kauppasuhteiden myöntäminen Venäjälle.

Kongressi voi myös syystä tai toi-sesta päättää asettaa lisäehtoja hyväk-symiselleen kuten kävi Kiinan WTO-jä-senyyden yhteydessä, jolloin kongressi ajoi läpi erityisen Kiinaa koskevan suo-jatoimimekanismin lisäämisen liitty-misasiakirjaan.

Miksi nyt?

Venäjän kiinnostus WTO-liittymiseen heräsi uudelleen viime vuoden alussa. Todellisia syitä tähän uuteen kiinnostuk-seen voi vain arvailla, mutta taustalla vai-kuttaa ainakin osa presidentti Dimitri Medvedevin vuoden 2009 lopulla lansee-raamaa modernisaatio-ohjelmaa. WTO-liittymisen mukanaan tuomat muutokset kaupan sääntelyyn ja liiketoimintaym-päristöön tukisivat Venäjän pyrkimyk-siä yhteiskunnan laaja-alaiseen uudista-miseen.

Viime vuoden aikaan kävi myös sel-väksi, että talouskriisin aikana tyrehty-neet investointivirrat eivät lähteneet odo-tettuun kasvuun kriisin taittuessa, ja ul-komaisten investointien houkuttelemi-nen vaikeille markkinoille on käymäs-sä yhä vaikeammaksi. Venäjällä on alet-tu ymmärtää, että ilman ulkomaalaisia investointeja ja uutta teknologiaa Venä-jä jää auttamattomasti jälkeen globaalis-sa talouskehityksessä.

Venäjällä alkaa olla kiire kuroa tämä kuilu umpeen ja vallata oma asema glo-baaleilla markkinoilla, mikäli se tähän pyrkii. WTO-jäsenyys parantaisi maan toimintaympäristöä samalla kun se avai-si kauppavirrat palveluille ja tuotanto-hyödykkeille, ja tämä puolestaan stimu-loisi talouskasvua. Kasvu tulee tuskin ole-maan yhtä mittavaa kuin Kiinassa sen liityttyä WTO-jäseneksi vuonna 2001, mutta potentiaalia merkittävään kasvuun löytyy myös Venäjällä.

Mia HurttaKaupallinen neuvos

” Venäjä, EU ja USA ovat tehneet hartiavoimin

töitä.

Monenkeskisissä neuvotteluissa on vielä jäljellä useita vaikeita sisällöllisiä kysymyksiä ja sen lisäksi on tehtävä vie-lä huomattava määrä teknistä työtä, jotta Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin uuden tulliliiton mukanaan tuomat muu-tokset voidaan sisällyttää Venäjän WTO-liittymistyöryhmäraporttiin.

Sisällöllisten kysymysten lisäksi liit-tymisen tielle voi tulla myös muita estei-tä. Merkittävin niistä on Georgian vas-tustava kanta liittymistyöryhmän viralli-seen työhön. Päätös Venäjän hyväksymi-sestä WTO:n jäseneksi tehdään yksimie-lisesti ja tämä edellyttää periaatteessa, et-tä myös Georgia on valmis hyväksymään Venäjän jäsenyyden.

20 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

Yritykset

LMRAsianajotoimisto LMR Oy on yrityskauppojen ja -järjestelyjen, EU- ja kilpailuoi-keuden, pankki- ja rahoitusoikeuden, IT- ja teknologiaoikeuden sekä riitojen rat-kaisun asiantuntija. LMR kertoo, että useat toimiston lakimiehistä ovat työsken-nelleet myös ulkomailla ja heistä Jukka Luostarinen, yksi perustajaosakkaista, Euroopan komission palveluksessa Brysselissä.

EU- ja kilpailuoikeus on yksi toimiston painopistealueista. LMR:n juristit ovat olleet mukana muun muassa kartellitutkimuksissa ja yrityskauppajärjeste-lyissä yritysten neuvonantajan roolissa sekä toimineet yritysten asiamiehinä Eu-roopan komissiossa ja Euroopan unionin tuomioistuimessa.

LMR ja sen juristit ovat sijoittuneet näkyvästi asianajotoimistoja ja niiden la-kimiehiä arvioivien kansainvälisten hakuteosten tekemissä vertailuissa, yhtiös-tä kerrotaan. Toimiston EU- ja kilpailuoikeus-kompetenssiryhmä on menesty-nyt vertailuissa erityisen hyvin ja on toistuvasti rankattu Suomen parhaiden jouk-koon.

Lisätietoja: www.lmr.fi

SisämarkkinoillaEuroopan unionin sisämarkkinoilla muun muassa

erikoissairaanhoidon tuotteet, juridinen asiantuntemus

ja tuoksukorut siirtyvät vapaasti maasta toiseen.

Telespro FinlandTelespro Finland Oy kehittää erikoissairaanhoidon tuotteita. Yritys määrittelee ydinosaamisekseen potilaan suojaamisen lisävammoilta ja erityisesti ydinläm-mön laskusta johtuvilta komplikaatioilta.

Päätuote on leikkauksissa käytettävä T-Balance lämpöasu, joka lääketie-teellisen tutkimuksen mukaan ehkäisee merkittävästi potilaan jäähtymistä ko-ko leikkausprosessin ajan. Tasavallan presidentti myönsi T-Balancelle INNO-SUOMI -palkinnon joulukuussa 2010.

Telespro Finlandin mukaan sairaanhoidon prosessit ja taso ovat kaikkial-la Euroopassa hyvin samankaltaisia. Tavaroiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus sekä lainsäädäntö madaltavat merkittävästi kynnystä aloittaa vienti nimen-omaan EU -maihin. Päätuotteelle myönnetty lääkinnällisenlaitteen CE -merk-ki antaa sille erinomaisen turvan kopiointia vastaan, yhtiöstä kerrotaan.

Lisätietoja: www.telespro.fiToimitusjohtaja Heikki Hakkarainen (4. vas) vastaan ottamassa INNOSUOMI-palkintoa.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 21

Ku

vat:

Yri

tyst

en

om

at k

uva

pan

kit

Toimitusjohtaja Tuula Antola määrittelee Kaipauksen tuoksun käyttöliittymäksi, joka tuottaa ih-misille iloa ja hyvinvointia. Yh-

tiö valmistaa muun muassa koruja, joihin voi lisätä haluamansa tuoksun. Tuotteet valmistetaan Suomessa käsityönä. Tuok-suominaisuuden voi lisätä myös muiden valmistajien tuotteisiin Kaipauksen ke-raamisten tuoksuytimien avulla.

– Avustus- ja potilasjärjestöt käyttä-vät Kaipausta varainhankintatuotteena. Yhtiön muiden myyntikanavien kautta myydyistä tuotteista lahjoitetaan vähin-tään euron per myyty näille järjestöille. Tätä toimintamallia pilotoidaan Austra-liassa ja Uudessa-Seelannissa, hän ker-too.

Antola kertoo Enterprise Europe Networkin esittelyvideolla Kaipauksen tarinan. Videota jaellaan ympäri Euroop-paa, ja EU:n tavoitteena on, että se menee läpi vähintään 30 maan televisiokanavil-la. Suomalaisille pienyritykselle on tarjol-la huomattavasti näkyvyyttä, mikä on An-tolan mukaan konkretisoitunut kansain-välisinä yhteydenottoina.

Verkosto auttaa pk-yrityksiä EU:n sisämarkkinoiden, kansainvälistymisen

Kaipaus näyttää malliaSuomalainen Kaipaus Finland on päässyt

eurooppalaisen yrittäjyysverkoston eli

Enterprise Europe Networkin keulakuvaksi.

ja teknologiasiirron eri vaiheissa. Se neu-voo EU-asioissa ja auttaa kansainvälisten yhteiskumppanien etsinnässä. Voiko pk-yritys kansainvälistyä ilman tällaisen ver-kosto apua?

– Jonkinlainen verkosto on kansain-välistymisen elinehto. Sankaritarinat yk-silösuorituksista ovat harvinainen for-maatti. On löydettävä omaan bisnekseen sopiva verkosto, joka pystyy auttamaan oikeiden kontaktien luomisessa. Toisaal-ta on myös itse oltava valmis auttamaan muita, muistuttaa Antola.

Enterprise Europe Network avasi Kaipaukselle ovet yli 750 vuotta vanhaan venetsialaisyritykseen. Tapaaminen ei olisi järjestynyt, jos Antola olisi itse tart-tunut puhelimeen.

– Suomalainen liiketoimintakulttuu-ri on verrattain lyhyt. Emme osaa posi-tiivisella tavalla hyödyntää verkostojen hyötyjä. Jos itsellä ei ole verkostoja, niin kannattaa etsiä ihmisiä ja tahoja, joilla on, hän toteaa.

Tuoksumuisti ei tunne rajoja

Heti Kaipauksen perustamisesta läh tien Antolalle oli selvää, että yritys suuntaa kansainvälisille markkinoille. Tuoksu-

muisti on universaali ilmiö, jota on kau-pallisesti hyödynnetty vähän.

– Vastaanotto kansainvälisillä mark-kinoilla on ollut oikeastaan parempi kuin kotimaassa. Esimerkiksi Japanissa tuok-sukulttuuri on tuhansia vuosia vanha, joten Kaipauksen ideaa ei ole tarvinnut vääntää rautalangasta. Vaikuttaa myös, että Englannin kuluttujamarkkinoil-la tuoksuilla on vahvempia asema kuin Suomessa.

Kaipaus on vasta kansainvälistymi-sen alkutaipaleella. Puolen vuoden ai-kana Antola on kiertänyt useita maita ja mantereita. Jo tässä vaiheessa on kuiten-kin tullut selväksi, että tuotteita on lokali-soitava paikalliseen kulttuuriin sopiviksi.

– Portfoliosta on valittava täsmäis-kut. Kuluttajakulttuurit ovat niin erilaisia, että yksi ja sama malli ei toimi. Samalla viestillä ja tuotteilla ei voi mennä kaikil-le markkinoilla, vaan tuotteet pitää säätää kuhunkin maahan sopivaksi.

Mikko Taivainen

Lisätietoja: www.kaipaus.com

22 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

VKE-verkostot

Yritystoiminnan pienin tehokas mittakaava laskee, sanovat asian-tuntijat. Tulevaisuus on PK-yri-tysten. Menestyäkseen pienten

ja keskisuurten yritysten tulee verkottua ja kansainvälistyä entistä paremmin. Tä-hän tarjoaa ratkaisuja vuonna 2008 toi-mintansa aloittanut Enterprise Europe Network.

Verkosto toimii tällä hetkellä jo 47 maassa – myös Euroopan rajojen ulko-puolella – ja siinä on mukana noin neljä tuhatta asiantuntijaa. Suomessa verkos-tossa on mukana kahdeksan organisaati-ota. Toimintaa koordinoi Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö. Verkostoa toteu-

PieniinEnterprise Europe Network

tarjoaa apua PK-yritysten

kansainvälistymiseen.

tetaan osana Euroopan unionin komis-sion kilpailukyvyn ja innovoinnin pui-teohjelmaa, jolla pyritään saavuttamaan Lissabonin strategian tavoitteet ja edistä-mään kasvua ja työllisyyttä Euroopassa.

Enterprise Europe Network on mui-ta, jo olemassa olevia kansainvälistymis-palveluita täydentävä verkosto. Verkosto tarjoaa yrityksille EU-aiheisiin liittyvää neuvontaa ja mahdollisuuksia kansain-välisen yhteistyökumppanin hakuun sekä kaupalliseen että myös teknologiayhteis-työhön liittyen.

Hankepäällikkö Hanna Heikkinen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että jäsenmaat ovat liittyneet verkostoon ko-mission avaaman haun perusteella. Mu-kana on vain sellaisia toimijoita, jotka täyttävät komission laadulliset kriteerit ja ovat valmiita sitoutumaan koko verkos-ton läpileikkaaviin tavoitteisiin.

Uusille markkinoille

– Verkosto on siis jo laajuudessaan ainut-laatuinen, ja pystymme tarjoamaan yri-tyksille monipuolisia mahdollisuuksia löytää oikeita asiantuntijoita tai yhteis-työkumppaneita. Verkoston erityinen li-säarvo on juuri kontakteissa, oli se sitten

päin

” Tulevaisuus on

PK-yritysten.

Verkoston erityinen lisäarvoon kontakteissa, oli se sittenoikea kontakti asiantuntijaan tai toiseen yritykseen, kertoo Hanna Heikkinen.

Ku

va:

TEM

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 23

Ku

va:

He

lsin

gin

Kau

pp

akam

ari

oikea kontakti asiantuntijaan tai toiseen yritykseen.

Helsingin Kauppakamarin johta-van EU-neuvojan Janne Koiviston mu-kaan suurimmat hyötyjät ovat pk-yrityk-set, joilla ei välttämättä ole omia resursse-ja kv-toiminnan käynnistämiseen.

– Palvelumme madaltavat kynnystä lähteä kokeilemaan siipiä uusilla mark-kina-alueilla. Tällaisen kontaktiverkon olemassaolo antaa huimat mahdollisuu-det yhteistyökumppanien ja tiedot löyty-miseen. Toimialakohtaista rajausta ei ole. Avainsanoina toimivat pk-yritys ja kan-sainvälisyys.

– Pystymme antamaan esimerkiksi laadukasta perusneuvontaa kansainvälis-tymiseen liittyvissä juridisissa ongelmis-sa tai etsimään yhteistyökumppania va-litulta markkina-alueelta ja toimialalta. Toisaalta jos asiakkaan palveluntarve on laajempi, ohjataan hänet tarpeen mukaan maksullisten palveluntarjoajien tai mui-den julkisten toimijoiden pakeille.

Miten verkosto sitten tavoittaa asiak-kaansa?

Hanna Heikkinen kertoo, että Suo-messa Enterprise Europe Networkin verkkosivut on linkitetty osaksi Yritys-

suomi.fi-verkkopalvelua, jonne on keski-tetty Suomessa kaikki julkiset yrityspal-velut. Tämä helpottaa palveluiden löytä-mistä.

Lisäksi verkosto tekee tiivistä yhteis-työtä erilaisten kansallisten yritystukiver-kostojen kanssa – ELY-keskukset, kaup-pakamarit ja seudulliset toimijat – jolloin näissä organisaatioissa työskentelevät yri-tysneuvojat osaavat tarjota verkoston pal-veluita omille asiakkailleen.

Verkoston palvelut yrityksille ovat maksuttomia. Verkostoa rahoitetaan osaksi EU:n komission kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta (CIP) ja Suomessa kansallisina rahoittajina toimi-vat TEM ja Tekes.

Janne Koiviston mukaan että EU-ra-hoituksen jatko riippuu vuonna 2014 al-kavasta uudesta CIP-ohjelmasta, josta toimintaa tullaan todennäköisesti jatkos-sakin rahoittamaan.

– Verkosto on mielestäni kolmevuo-tisen toimintansa aikana osoittanut te-hokkuutensa ja tarpeellisuutensa. Näki-sin, että on myös komission asettamien tavoitteiden mukaista rahoittaa toimintaa tulevallakin ohjelmakaudella. Uskon että myös kansallinen rahoitus järjestyy, kun komissio sitoutuu toiminnan jatkoon.

Näkyvyttä videolla

Hanna Heikkinen kertoo, että verkoston suomalainen asiakasyritys Kaipaus Fin-land Oy valittiin useiden tuhansien eh-dokkaiden joukosta mukaan EU-komis-sion tuottaman Enterprise Europe Net-workin palveluista kertovaan videoon. Tavoitteena on, että video saisi Euroo-pan laajuisesti jopa kymmenen miljoo-naa katsojaa.

– Olemme erityisen ylpeitä tästä va-linnasta, sillä video tuo esille suomalaista designia ja samalla verkoston tarjoamia mahdollisuuksia pk-yrityksille.

– Valinta viestittää Suomen verkos-tolle, että olemme tehneet asioita oikein

” Toimiala-kohtaista

rajausta ei ole.

myös komission mielestä. Kaipauksel-le videoon mukaan pääseminen jo sinäl-lään oli ainutlaatuinen kokemus ja lisää toki yrityksen näkyvyyttä niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Lisäksi vi-deon hyödyntämistä voi pohtia kun huo-mioidaan vuosi 2012 ja Helsinki maail-man Design-pääkaupunkina.

Janne Koivisto muistuttaa, että Suo-men Enterprise Europe Networkissä on monialaista teknistä, kaupallista ja juri-dista osaamista, mikä on yritysten käytet-tävissä kansainväliseen toimintaan liitty-vissä tilanteissa.

– Kannustankin yrityksiä olemaan rohkeasti yhteydessä verkoston asiantun-tijoihin!

Kimmo Laukkanen

Lisätietoja: www.EnterpriseEurope.fi.

– Palvelumme madaltavat kynnystä lähteä kokeilemaan siipiä uusilla markkina-alueilla, sanoo Janne Koivisto.

24 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

EU haluaa edistää kaupalla kehitystä

Euroopan unioni on pyrkinyt

määrittelemään pitkään keinoja, jotka

edistäisivät kaupan liittämistä osaksi

kehitysyhteistyöstrategioita. Kauppa osana

kehitysyhteistyötä vähentäisi sen mukaan

tehokkaasti köyhyyttä ja edesauttaisi

kestävää kehitystä.

EUon toiminut kehitys-maiden kanssa käy-tävässä kaupassa olettamusten varassa

ilman kattavaa tutkimustietoa. Se ha-luaa esimerkiksi edistää vastavuoroista ja laaja-alaista vapaakauppaa ilman tut-kimustietoa sen vaikutuksista köyhyy-teen. Näin sanoo tutkija Marikki Stoc-chetti Ulkopoliittisesta instituutista. Stocchetti valmistelee väitöskirjaa EU:n kehitys- ja kauppapolitiikkojen välises-tä suhteesta.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 25

Ku

va:

Shu

tte

rsto

cka

Kauppa ja kehitys

Ulkomaankauppa ei siten vielä ole merkittävästi edistänyt kaikkien köyhim-pien kehitysmaiden kehitystä. Tosin sen vaikutuksia kehitykseen ei täysin tunne-ta, sillä köyhimpien maiden osuus maail-mankaupasta on marginaalinen.

– Edelleen maatalouteen liittyvä kauppa on surullisen kuuluisa esimerkki köyhimpien maiden kohtaamista ongel-mista maailman markkinoilla.

Stocchetti viittaa ongelmilla erityi-sesti maataloustuotteiden kauppaami-seen tuotantokustannukset alittavilla

mien johdosta, vaikka niiden tarkoitus on ollut hyvä.

– EU:n antamat alkuperäsäännöt ovat hankaloittaneet kehitysmaiden vien-tiä, sillä tuotteen alkuperä on usein vai-kea osoittaa. Jos ei pysty sitä osoittamaan, tuotteen vienti maksaa enemmän, Stoc-chetti korostaa.

Alkuperäsääntöjen mukaan tuotteen tulee olla riittävässä määrin valmistettu etuusalkuperäkohtelun saavassa maassa saadakseen alemman tai nollatullin. Mai-den joukossa on enimmäkseen vähiten kehittyneitä maita ja vapaakauppakump-paneita. Periaatteessa alkuperäsääntö voi-si toimia vähiten kehittyneiden maiden hyväksi.

– Lisäksi myös kuluttajansuojak-si tarkoitetut terveys- ja laatustandardit mutkistavat pääsyä unionin markkinoil-le, Stocchetti sanoo.

Alkuperäsääntö tukee EU:n niin sa-nottua EBA-aloitetta (Everything But Arms Initiative). Aloitteella sallittiin 49 köyhimmän maan tuotteille EU:n mark-kinoille vapaa pääsy. Se ulottuu vähitel-len kaikkiin tuotteisiin aseita ja ammuk-sia lukuun ottamatta.

hinnoilla kehitysmaihin, mikä ajaa ke-hitysmaiden viljelijät ulos omilta koti-markkinoiltaan. Lisäksi vientiä varten tuottavien kehitysmaiden viljelijöiden tuotteet törmäävät maailmalla kilpaili-joiden huomattavasti halvempiin tuot-teisiin.

Hyvä tarkoitus ei riitä

Periaatteet hyviä, käytännöt joskus mut-kaisia

Köyhimmät maat ovat syrjäytyneet maailmankaupasta myös muiden toi-

26 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

Kauppa ja kehitys

Ku

va:

Mia

He

mm

ing

Marikki Stocchetin mukaan niin sanotut Dohan kehityskierroksen neuvottelut nosti kuumaksi keskustelun aiheeksi kaupan mahdollisuudet edesauttaa kehitystä. Neuvotteluilla yritetään muun muassa avata kehitysmaiden tuotteille kilpailumahdollisuudet maataloudessa leikkaamalla EU:n ja Yhdysvaltojen markkinoita vääristäviä maataloustukia.

– EBA on ollut aloitteena hyvin mer-kittävä, sillä se tehtiin kauppapolitiikan sisällä kehityspolitiikan näkökulmasta. Ei se toki aiheuta EU:lle minkäänlaisia talo-udellisia riskejä, mutta on eleenä tärkeä-nä, Stocchetti toteaa.

EU:n toimia kritisoidaan

Euroopan unionilla on siten sekä hyviä että hyvää tarkoittavia toimia, joiden si-vuvaikutukset ovat olleet kritiikin koh-teina. Myös muut kehitysmaissa toimi-vat tahot ovat saaneet arvostelua osak-seen. Esimerkiksi Stocchetti nostaa Maa-ilmanpankin ja kansainvälisen valuutta-rahaston rakennesopeutusohjelmat, joi-den väitetään syventäneen köyhyyttä 1980–1990-luvuilla.

Stocchetti muistuttaa, että Euroopan yhteisö (EY) oli näiden ohjelmien tärkein rahoittaja Afrikassa.

– Harvoin mikään uudistus onnis-tuu, jos kohdemaassa enemmistö kansas-ta ja poliitikoista eivät sitä kannata.

– Vielä 1970-luvulla hahmoteltiin kokonaan uutta talousjärjestelmää, jo-ka kaventaisi etelän ja pohjoisen välistä kuilua. Nyt en ole kuullut, että haluttai-siin muuttaa esimerkiksi WTO:ta kehi-tysmaille sopivammaksi foorumiksi. Ke-hitysmaiden pitää vain sopeutua ja oppia toimimaan nykyisessä talous- ja kauppa-järjestelmässä, Stocchetti sanoo.

EU käy parhaillaan sopimuksiin täh-tääviä kauppaneuvotteluja yli 100 maan kanssa. Maiden joukossa on muun muas-sa 75 Afrikan, Karibian sekä Tyynenme-ren alueen kehitysmaata. Niiden kanssa EU on pyrkinyt niin sanottuihin EPA-so-pimuksiin, jotka sisältävät kauppa- ja ke-hityspoliittisia tavoitteita.

– Karibian alue on ollut siinä mieles-sä poikkeuksellinen, että se on ollut asias-sa aika aloitteellinen.

EU pyrkii sopimuksilla integroi-maan kehitysmaat maailmantalouteen. Sopijapuolten tasavertaisuus herättää kuitenkin epäilyjä.

– Vähiten kehittyneillä mailla on vie-lä jonkin aikaa erityisasema, mutta ke-hittyneempiä pidetään kehittyneiden ta-louksien kilpakumppaneina. Tosin jos-kus myös köyhimpiin kuuluva joutuu hy-

väksymään kovemmat ehdot, jos se tekee sopimuksen osana jotakin aluetta, Stoc-chetti painottaa.

– Avaukset WTO-yhteensopiviin kauppasopimusneuvotteluihin ovat tul-leet pitkälti EU:n puolelta. Sillä on siten ollut alusta alkaen aika selkeät näkemyk-set siitä, minkälaista sopimusta se haluaa.

Suomi sillanrakentajaksi

Euroopan unionin yhteinen kauppapoli-tiikka luo puitteet myös Suomen kauppa-poliittisille toimille kehitysmaiden kans-sa. Lisäksi Suomi kehittää ja vahvistaa ta-lous- ja kauppasuhteitaan niiden kanssa kahdenvälisin sopimuksin.

– Meillähän yhdistyy ulkomaan-kauppa ja kehitys omissa rakenteissam-me, jota ilmentää niiden yhteinen minis-teri. Suomen sopisi mielestäni hyvin edis-tää kyseisten sektorien yhteistyötä myös EU:ssa, Stocchetti tähdentää.

– Näin se on vähän tehnytkin järjes-tämällä EU-puheenjohtajakaudellaan en-simmäisen kauppa- ja kehitysministerien yhteisistunnon. Muiden Pohjoismaiden ja samanmielisten maiden kehitysminis-terit olisi varmaan mahdollista saada täl-laisiin pyrkimyksiin mukaan.

Suomi on kehityksen ja kaupan yh-distämiseksi tehnyt myös muita aloittei-ta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen ehdotti kesällä EU:n ke-hitysministerien kokouksessa, että EU:lle tulisi laatia globaalistrategia.

Siinä linkitettäisiin kehityspolitiik-kaan muun muassa kauppapolitiikka, il-masto- ja ympäristöpolitiikka, finanssi-järjestelmän kehittäminen sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Näin pystyttäisiin takaamaan kehityspolitiikan jatkuvuus nykyistä paremmin.

– Vähintäänkin yhtä tärkeää on, et-tä kehityspolitiikan tavoitteet näkyisi-vät vastavuoroisesti kaikkien politiikka-alueiden kehittämisessä, Stocchetti huo-mauttaa.

Mia Hemming

OECD:n julkaiseman International Trade: Free, fair and open? ­ tutkimuksen mukaan maailmankaupan vapauttamisella voidaan todistetusti edistää siihen osallistuvien maiden talouskasvua, olivat nämä sitten köyhiä tai ei. Talouskasvu nousee kaupan esteiden purkamisen ansiosta 0,9­3,0 prosenttia.

Kuinka talouskasvu sitten siirtyy laadulliseksi kasvuksi eli kehitykseksi eri maissa, on kuitenkin enemmän kansallisen tason ja politiikan kysymys.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 27

GLOBAL TRENDS

Ku

va:

An

tero

Aal

ton

en

As the past decade has demonstrated, Finland’s competitive-ness is under erosion. At the same time, long-term projec-tions indicate that Europe’s role in the world economy shall significantly decline in the next decades.

Since Finland’s trade is highly euro-centric, this does not bode well for the future.*

Europe’s Decline

About a year ago, the Europe 2020 strategy acknowledged that the global crisis had wiped out years of economic and social progress and exposed structural weaknesses in Europe’s economy.

While coping with the immediate post-crisis pressures, Europe would also have to prepare for the intensification of long-term challenges, including globalization, pressure on resources, and ageing.

Even Europe 2020, though more focused and actionable than the previous Lisbon Strategy (2000), was dead on arrival. By May 2010, far more pressing fiscal, monetary and economic priorities surfaced in short order. In late fall, the turmoil returned, as it did in early spring 2011.

Europe’s problems are not cyclical and isolated, but structural and systemic; today, they are also taxing Europe’s competitiveness.

As the recent Lisbon Review demonstrated, the EU-27 ranking is well behind both the United States and East Asia, which is now the leading region, in average.

According to long-term projections, by 2050, the share of the four leading EU economies in the G-20 GDP will be more than halved to about 10%.

Finnish Dilemma

During the past decade, there has been much debate on the “internationalization” or even “globalization” of the Finnish economy. Still, the current future prospects of Finnish mobility, exports, foreign direct investment, and innovation are almost embedded with those of Europe.

In the aftermath of the Cold War, the Finnish effort to participate in the European integration made sense. In the coming decades, this quest will be less beneficial.

If Europe Declines, Where Shall Finland Compete?

In the coming years, the Finnish future should be shaped by the opportunities in the leading advanced economies, but even more by the largest emerging economies, and the potential future emerging economies.

Today, most of Finland’s trade is with the other Baltic Sea Region economies (41%) and the advanced economies (30%), as measured by the G-7 nations. Together, these two sets of countries account for over 70% of Finnish trade.

Finnish orientation is highly euro-centric. Europe dominates about 82% of the incoming student mobility, more than 80% of all Finnish direct investment abroad, and almost 60% of all Finnish exports.

Only 16% of Finland’s trade is with the BRICs economies (China, India, Russia, Brazil) and just 5% with a set of other potential emerging economies. In the near- and medium-term, these countries have relatively high growth prospects.

Capitalizing on New Opportunities

Finnish trade is focused on proximate nations that have relatively prosperous economies, but diminishing growth prospects.

Conversely, Finland’s trade is far less voluminous with more distant nations that have relatively poor economies, but great potential growth prospects.

And that, in a nutshell, is the Finnish dilemma. Due to the fragile and multi-speed global recovery, Europe’s

sluggish and uneven recovery will contribute to the continent’s relative decline in the global economy.

In the absence of significant refocus, the Finnish export-led growth model will erode accordingly.

In order to optimize competitiveness, it is vital to protect fading sources of strength, while building emerging sources of strength. Currently, the focus is too little on the past – and not adequately on future.Dan Steinbock

* The essay is based on the author’s Where Shall Finland Compete? (Helsinki: TEM 2011, forthcoming)

The key to success is not just how a nation competes, but where it competes.

Dr. Dan Steinbock is Research Director of International Business at the India, China and America Institute. He is also in the high-level Guidance Group of the GeoBranding Center (CMO Council) dedicated to the marketing of countries, and locations worldwide. The interest communities of the CMO Council include over 20,000 global executives across nearly 100 countries.

28 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

Kulttuuri

Turku on saanut kulttuuripääkau-punkivuoden hyvin käyntiin. Paukkupakkasesta huolimatta avajaiset vedettiin näyttävästi läpi

ja tiedotusvälineet Suomessa ja ulkomail-la tuntuvat ottaneen Turun varsin po-sitiivisesti vastaan. Lentävän lähdön ta-kaa löytyy monivuotinen työ yritysten ja muiden rahoituslähteiden, muiden mu-assa Euroopan unionin kanssa.

Kovinkaan suurta määrää eurooppa-laisten veronmaksajien rahoja projektissa ei polteta. Turku 2011 -säätiön toimitus-johtaja Cay Sevón kertoo, että Unionin suorarahoitus muodostaa melko pie-nen osan kulttuuripääkaupungin kokonaisrahoituksesta.

– Suurin yksittäinen EU-rahoituksen erä on 1,5 mil-joonaa euroa, joka myönne-tään Melina Mercouri -palkin-tona. Se annetaan vasta pari kuukautta ennen pääkaupun-kivuoden alkamista onnistu-neiden valmistelujen perusteel-la. Merkitys on enemmän symbo-linen, varsinkin jos kokonaisbudjetti on huomattava. Näin on Turussa, jonka ko-ko budjetti on noin 50 miljoonaa euroa.

Palkinto on kuitenkin siinä mielessä tärkeä, että sitä ei myönnetä automaatti-sesti.

– Uhka palkinnon menettämisestä toi Tallinnassa lopulta kaupungin ja val-tion yhteistyöhön kulttuuripääkaupunki-ponnisteluja ja -rahoitusta varten, Sevón kertoo.

Muita EU-rahoituseriä ovat esimer-kiksi EU:n aluekehitysrahaston Interreg-hanketuki ja Euroopan sosiaalirahaston antama tuki. Nämä ovat Sevónin mu-kaan kuitenkin selvästi palkintoa pie-nempiä eriä.

Verrattuna 2000-luvun kulttuuripää-kaupunkeihin Turku asettuu budjetiltaan keskisuurten kastiin.

– Jotkut 2000-luvun pääkaupunki-vuodet ovat olleet hyvin selvästi pienem-piä, kuten Vilna 2009, joka joutui taistele-maan samaan aikaan syvän finanssikrii-sin ja Liettuan heikon talouden kourissa. Turkuun talouden myllerrys vaikutti lä-hinnä hidastavasti: yhteistyökumppani- ja sponsorisopimukset saatiin lyötyä luk-

koon vasta melko myöhäisessä vaiheessa, Sevón sanoo.

Vuodesta iso noste alueelle

EU:n kulttuuripääkaupungeista tehdyn laajan selvityksen (2004) mukaan monil-la pääkaupungeille aiheutui ongelmia sii-tä, että niiden taloudelliset tavoitteet oli määritelty epätarkasti. Turussa on tutus-tuttu tarkoin aikaisempien kaupunkien hankkimiin kokemuksiin ja tietoon, jo-ka koskee taloudellisia vaikutuksia, kä-vijämääriä sekä kerrannaisvaikutuksista

vähittäiskauppaan ja palveluihin.

– Arviomme mukaan positiivinen vaikutus aluetalouteen tulee olemaan 200 miljoonan euron luok-kaa rahassa mitattuna. Tämän lisäksi tu-lee noin 2 300 henkilötyövuoden työllis-tävä vaikutus. Jos johonkin suuntaan ha-luaisimme näitä taloudellisia tavoittei-tamme tällä hetkellä tarkistaa, niin suun-ta olisi ylöspäin! Luvuista puuttuu kui-tenkin kansainvälinen matkailu, jon-ka onnistuminen tai epäonnistuminen on niin monesta muusta tekijästä, kuten vaikkapa taloustilanteesta kiinni, Sevón hehkuttaa.

Yrityksiä monilta aloilta

Kulttuuri ei ole aina niitä helpoimpia markkinoitavia, varsinkaan yksityiselle sektorille. Turulla on monta myyntiargu-menttia puolellaan.

– Eräs valttimme on suuri koko. Pit-kä kesto, monipuolisuus ja valtava mää-rä tapahtumia tarjoavat runsaasti näky-vyyttä yhteistyöyrityksillemme ympäri vuoden. Näkyvyys-argumenttia tuetaan

arvioilla hyvin suurista kävijämääristä ja kiinnostavilla sisällöillä, joihin sponso-reiden kannattaa assosioitua, ja jotka ovat usein linjassa yritysten omien markki-nointistrategioiden kanssa.

Toimialoista erityisesti media on vahvasti mukana kulttuuripääkaupun-kivuodessa. Keskeisiä kumppaneita ovat muun muassa MTV Media, Clear Chan-nel, Turun Sanomat sekä Suomen Leh-tiyhtymä. Myös matkailualan yritysten keskuudesta muotoutuu vahva partneri-

ryväs. Mutta muitakin toimialoja löy-tyy.

– Esimerkiksi kuljetusyh-tiö Niemi on tarjonnut käyt-töömme yhden työntekijän-sä, joka on töissä meillä lo-gistiikkatoiminnoissa. Sa-maten Lippu.fi:n henkilös-

töä on meillä säätiössä töis-sä luontevana osana omaa työvoimaamme. Tallink Sil-jan Europa-laiva on viralli-

nen kulttuuripääkaupunkilai-va, jolla nähdään Turkuun liitty-

vää ohjelmaa ja kuvataideteoksia, Se-vón luet telee.

Eurooppalaisuus nostaa maabrändiä

Eräissä aikaisemmissa kulttuuripääkau-pungeissa eurooppalainen ulottuvuus on jäänyt ohueksi. Turussa tästä ei ole Sevó-nin mukaan pelkoa.

– Eurooppa on vahvasti mukana. Tu-hatkunta eurooppalaisten maiden taiteili-jaa ja tutkijaa muodostavat huomattavan osan vuoden ohjelmaa. Eurooppa-kyt-kentä toteutuu myös yksittäisten suurten tapahtumien kohdalta. Avajaisshow’sta vastasi pitkälti brittiläisen ryhmän tuot-tama ja toteuttama.

– Myös kesällä järjestettävä Eurocul-tured, nuorten katufestivaali, on kotoi-sin Britanniasta, sekä konseptiltaan että toteutukseltaan. Lisäksi useat sisältötee-mat, kuten kaupunkielämään kytkeyty-vä Taiteilija naapurina -teema, ovat luon-teeltaan kansainvälisiä ja eurooppalaisia.

Kansainvälistä markkinointia, jo-ta on tehty yhteistyössä ulkoministeriön, edustustojen sekä kulttuuri- ja tiedeinsti-tuuttien kanssa on johtanut Sevónin mu-

Unioni ja eurooppalaisuus näkyvät

monin tavoin kulttuuripääkaupungin

ohjelmassa ja taloudessa.

Ku

va:

Turk

u k

ult

tuu

rip

ääka

up

un

ki 2

01

1

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 29

foriaaTurussaEU

kaan medianäkyvyydessä ”erittäin hyviin, jopa huikeisiin tuloksiin”.

– Lukuisat keskeiset mediat, kuten The New York Times , The Guardian, In-dependent, Le Monde, Die Zeit, La Re-pubblica, ovat huomioineet Turun laa-joilla, positiivisilla reportaaseilla. Turku on jopa päässyt matkailun ranking-lis-tojen kärkeen. USA Travel Today lista-si vuoden 2011 matkailun kuumaan kär-keen Turun sijalle neljä heti New Yorkin jälkeen, mikä on poikkeuksellista.

Pelkästään tammikuun loppuun mennessä saadun kansainvälisen me-dianäkyvyyden perusteella Turun kult-tuuripääkaupunkivuotta voi Sevónin mielestä pitää merkittävänä kansallisena etuna.

– Erityisesti Turku ja sitä kautta suo-malainen kaupunkikulttuuri tulevat kiin-nostavalla esille ja tunnetuiksi, mikä voi vain entisestään ehostaa Suomen maa-brändiä.

Harri Kilpi

30 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

Kunniakonsultit

neuvovat yrityksiäSuomella on nykyisin noin 400 kunniakonsulia, jotka

toimivat 116 eri valtiossa. He ovat osa Suomen

ulkoasiainministeriön luomaa edustustoverkkoa, joka

palvelee suomalaisia eri puolilla maailmaa.

Kunniakonsulit

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 31

Ku

va:

Shu

tte

rsto

ck

Vaikka kunniakonsuleita ei ole-kaan kaikissa valtioissa, heidän johtamiaan edustustoja – kun-niapääkonsulaatteja, kunnia-

konsulaatteja ja kunniavarakonsulaatteja – on useammissa maissa kuin Suomella on suurlähetystöjä, joita on 76 valtiossa.

Kunniakonsuleiden toiminnasta tunnetaan parhaiten hädänalaiseen ase-maan joutuneiden suomalaisten autta-minen. Suomalaisissa tiedotusvälineis-sä on viime vuosina kerrottu esimerkik-si kunniakonsuleiden maanjäristys- tai sotatoimialueilla matkailijoille antamas-ta avusta.

Toinen tärkeä kunniakonsuleiden toiminnan muoto on suomalaisten yri-tysten neuvominen ja toiminnan tuke-minen. Kokemuksensa ja paikallistunte-muksensa ansiosta kunniakonsulit voivat antaa käytännön neuvoja ja ohjeita, jotka koskevat liiketoimintaympäristöä, sen ta-poja ja käytäntöjä. He tuntevat toimipii-rinsä erityispiirteet ja voivat antaa arvo-kasta tietoa, jota ei ole aina löydettävis-sä laajoista ja käyttökelpoisista maaop-paista.

Yleisten neuvojen lisäksi kunnia-konsuleilta voi pyytää arvioita mahdol-lisista paikallisista liikekumppaneista. Agenttien ja yhteistyökumppaneiden va-linnassa kannattaa hyödyntää mahdolli-suuksien mukaan jo olemassa olevaa tie-toa. Kunniakonsuleilta voi saada sekä tu-

kea jo muotoutumassa olevalle kumppa-nin valinnalle että varoituksia välttää yh-teyksiä, jotka eivät välttämättä johda toi-vottuun lopputulokseen.

Suositus avaa ovia

Kun ulkomailla tapaa paikallisia yritys-edustajia tai viranomaisia, on hyvä voi-da aloittaa keskustelu viittaamalla henki-löön, jonka suosituksesta on tapaamista pyytänyt. Suomen kunniakonsulin suosi-tus on hyvä aloitus keskustelulle ja se voi avata ovia merkittävällä tavalla.

Kunniakonsulit täydentävät Suomen suurlähetystöjen ja Finpron edustustojen toimintaa. Lähetystöt sijaitsevat pääkau-pungeissa, mutta talouskeskukset voivat sijaita muualla. Näin ollen olisi luonte-vaa ottaa tavaksi selvittää, onko Suomel-la kunniakonsulia kiinnostuksen kohtee-na olevilla markkinoilla.

Kunniakonsuleiden yhteystiedot löytyvät ulkoasiainministeriön verkkosi-vulta www.formin.fi Edustustojen alta. Suurlähetystöt on lueteltu sekä pääkau-pungeittain että maittain. Niiden alla on kunniakonsulaattien osoitteet joko Kun-niakonsulaatit tai Yhteystietojen alla. Tie-doista ilmenevät toimistojen aukioloajat. Eräissä kunniakonsulaateissa toimii suo-malainen työntekijä esimerkiksi kunnia-varakonsulina. Brasilian Sao Paulossa asi-oinnin voi aloittaa ottamalla yhteyttä täl-laiseen henkilöön.

Kun suunnittelee matkaa maahan, jonka markkinoista yrityksellä ei ole vie-lä omaa kokemusta, on hyvä aloittaa mat-kan valmistelu ottamalla yhteyttä kun-niakonsuliin ja pyytämällä tapaamis-ta hänen kanssaan. Tapaamisissa on hel-pompi pyytää myös arvioita, joita sähkö-postilla tai kirjallisesti ei mielellään muu-tenkaan annettaisi.

Laura Reiniulkoasiainneuvos

32 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

FAKTAT

The Finnish Consulate in the Netherlands Antilles, Curaçao, was established about sixty years ago in Wil-lemstad, Curaçao. The Mensing family has held it since then. I was appointed in 1986 after the passing away of

my father. The jurisdiction includes the islands of the Dutch Caribbean namely: Curaçao, Bonaire, St. Maarten, St. Eustatius and Saba – before 1986 also Aruba.

These islands belonged to the Netherlands Antilles and were part of the Kingdom of the Netherlands until October of 2010. After this date, Curaçao and St. Maarten obtained their autonomous status within the Kingdom of the Netherlands, with the exception of matters concerning Defense and Foreign Relations.

In the 18th century, Curaçao was a thriving island as a colony of the Netherlands that consisted of a population with many different cultures. Due to the central strategic position and natural harbor of Curaçao a continuous trade between the region and the European continent was started. The Shell (C.P.I.M.) established an oil refinery on Curaçao in 1915, which contributed to the massive increase of our economy. This was the reason that several countries felt the need to establish Consulates on the island.

In 1930 Charles Fuhrmann and Wolf Spritzer, two ambitious Jews opened a jewelry store that went on to become an international symbol for quality shopping on Curaçao. They may have been the first ones to introduce Finnish product of quality in Curacao being the well-known GLASS- & TABLEWARE of the brand name Iittala.

One of our primary duties as the consulate of Finland in Curaçao is to facilitate trade, commerce and culture between the people of Curacao and those of Finland. Our diplomatic efforts are concentrated upon sending updates and articles of information on Finnish products to local enterprises and authorities who could negotiate these products. In addition, we have exhibited Finnish products, which we received from the Finnish Embassy in The Hague (the Superior Office). This event took place during a fundraising bazaar, patronized by the Consular Corps of Curaçao in cooperation with the Bureau for Foreign Relations of the Netherlands Antilles.

The most popular Finnish products sold on the island are the Nokia (mobile phone brand) and our local power plant is also a client of the Finnish company Wärtsilä (Diesel engines). This is the reason why the Wärtsilä, selected Curacao to hold their 2010 Wärtsilä 32/ Vasa 32 Technical Days event last April 14th and 15th.

The government of Curaçao is interested in facilitating trade with the Nordic countries. This is reflected in the tax treaty that they signed in 2010 with the government of Finland which helps to make the island attractive to Finnish investors and companies. However, because of the great distance and the high value of the euro, importing products for resale can be quite expensive. On the other hand, Finland has a very good reputation all over the world and their products are considered to be of very high quality. This is why some companies would not mind paying the price to use these products for their own business.

The consulate can provide the enterprises with the necessary connections with the concerned authorities and can also accompany representatives of the Finnish companies. In addition to accompanying the representatives, the consulate is happy to be a guide on the island and to be of any assistance if needed. Nowadays Curaçao is actively promoted by the Curaçao Tourism Authority in Finland, resulting in as many as a thousand Finns visiting the island annually.

The consulate of Finland is a liaison-officer between the directors of this office and the local Chamber of Commerce supplying the office with all the information and all opportunities that were available for Finnish companies at Curaçao.

The Finnish consulate has been present on Curaçao for nearly 60 years, and look forward to continue to be the gateway between Finland and Curaçao over the years to come.

Helga Mensing Honorary Consul in Curaçao

# Kunniakonsuli on yleensä asemamaansa kansalainen, joka saa­mansa valtuutuksen perusteella edustaa Suomea ja hoitaa julkisia tehtäviä määrätyllä toimialueella asemamaassaan.

# Kunniakonsulit avustavat Suomen suurlähetystöjä alueella asuvien tai lomailevien suomalaisten palvelemisessa esimerkiksi välittämäl­lä asiakirjoja ja hoitamalla passi­ ja viisumiasioita.

# Kunniakonsulit hoitavat myös kaupan, talouden, liike­ ja kulttuuri­suhteiden sekä matkailun edistämistä.

# Suomella on tällä hetkellä yhteensä 390 kunniakonsulia ympäri maailman.

# Kunniakonsulin tehtävä ei ole työ­ eikä virkasuhde.

# Kunniakonsulit voivat auttaa suomalaisten yritysten edustajia mo­nin eri tavoin kokemuksensa, asiantuntemuksensa sekä verkottu­misensa ansiosta. He tuntevat liiketoimintaympäristön paikalliset erityispiirteet, voivat neuvoa yhteistyökumppaneiden löytämisessä ja auttaa tapaamisten järjestämisessä.

# Tietoja kunniakonsuleista saa paikallisen suurlähetystön tai Ulko­ministeriön www­sivujen kautta: www.formin.fi: ”Edustustot” ja edelleen ”Suomen ulkomailla olevat kunniakonsulit”

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 33

KIRJA-ARVIO

Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja

Pekka Ylä-Anttila:

Missä arvo syntyy?

Suomi globaalissa kilpailussa.

Helsinki 2010: taloustieto oy (Etla b 247)

Kirja lähestyy tulevaisuuden taloutt a relevantista näkökul-masta: missä on arvo ja missä ansainlogiikka? Arvoketjut ha-

joavat eri puolille maailmaa, kun jokai-sen toiminnon kannalta haetaan opti-maalisinta maantieteellistä paikkaa.

Tänä päivänä suurin jalostusarvo ei ole enää tuotannossa eikä jakelussa – ei edes myynnissä. Suurin jalostusarvo löy-tyy yhtäältä panoksesta ja tuotteen suun-nittelusta, toisaalta tuotteen markkinoin-nissa ja ylläpidosta. Muita keskeisiä ha-vaintoja on siirtyminen Aasian vuosisa-dalle ja tuottavuuskasvun kolmas aalto, johon Suomen tulee pyrkiä mukaan.

Vanha totuushan on, että talouskehi-tys syntyy teknologian muutoksen ja eri-koistumisen tuloksena. Mutta miten ovat asiat nykyisin? Kirjan mukaan kolman-nessa aallossa erikoistuminen ja suhteel-linen etu toteutuvat tehtävänrakenteiden muutoksen kautta: oikeat ihmiset saate-taan oikeille paikoilleen.

Suomi on omanlaisensa tapaus. Teoksessa profiloidaan Suomea tekno-logian erikoistumisen kautta. Havaitaan, kuinka Suomi ja Etelä-Korea ovat raken-teellisesti lähellä toisiaan. Suomi on ollut yksi kaikkien eniten metsäteollisuuden teknologiaan erikoistunut maa.

Päättymässä oleva talouskriisi on kuitenkin paljastanut, että Suomen suh-teellinen kilpailukyky ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Viime vuosien kas-vu on ollut vientivetoista ilman teknolo-gisen kilpailukyvyn kehitystä.

Palvelutalous on se, jonka varassa edetään, mutta Suomen kaltaisen maan teollinenkaan pohja ei saisi kaventua ny-kyisestä. Ilman omaa tarjontaa voi olla vaikea päästä huolto- ja ylläpitomarkki-noille.

Palveluita ja teollisuutta ei ole miele-kästä rajata erilleen Suomessa, jossa pal-velutalouteen on siirrytty teollisen yti-men kautta. Talouden tulevaisuus riippuu kirjan mukaan siitä, kuinka teollisten pal-veluiden vienti kasvaa.

Yritysnäkökulma esiin

Hyviä uutisia pk-sektorille: yritystoimin-nassa pienin tehokas mittakaava on las-kenut. Merkittävä osa työllisyysdyna-miikasta tapahtuu alle kymmenen hen-gen yrityksissä, ja koko työllisyyden li-säys tulevaisuudessa muodostuu pienis-tä puroista.

Tulevaisuuden yrittäjyys on linkki osaamisen ja innovaatioiden välillä. Suo-mea vaivaa tällä hetkellä kuitenkin tiima-lasiongelma: yrittäjyyttä syntyy aivan lii-an vähän suhteessa mahdollisuuksiin ja panostuksiin.

Tavoitteeksi tulisi ottaa kokeilu-talous, jossa uusia asioita jatkuvasti testa-taan markkinoilla. Minkälaiset yritykset sitten menestyvät tulevaisuudessa? Kir-ja ottaa esille kolme erityistekijää: portin-vartijat eli toiminta, jota ilman systeemi ei toimi, ja asiakasrajapinnan hallinnan sekä erityisosaamisen.

Tietty abstraktisuus nousee sivuil-ta esille. Teos ehkä hieman hämärtää si-tä tosiasiaa, että tulevaisuuden talous on entistä haavoittuvampi sekä raaka-ainei-den saatavuuden ja hinnan että ympä-ristön kestokyvyn kannalta. Puhuttaes-sa symbioottisesta ekosysteemistä tekijät muistuttavat kuitenkin osuvasti, että toi-mijoiden lähtökohtainen itsekkyys voi es-tää sen täysimittaisen toteutumisen.

Kirjan esitystavan selkeys vaihtelee. Suomen vahvuuksien käsittely (s. 63) on asiana tärkeä mutta vaikeasti hahmotet-tavissa. Kirjan teksti on laadittu globaa-

lin seuraavan aallon mukaisesti: nopeaa, tiivistä ja vieläpä sangen ytimekästä. Pai-koin olisi kaivannut ehkä enemmän poh-dintaa ja tutkimuksellista epävarmuutta. Tulevaisuus esitellään vääjäämättömänä.

Mutta ehkä tällaisena teoksella on enemmän käyttöä politikkasuosituksia ajatellen, ja siihen saumaan tämä kirjaa sopiikin erinomaisesti. Jatkolukemisek-si voi suositella Sitran julkaisua ”Kriisin jälkeen” (2010), jota ovat olleet toimitta-massa tämän kirjan kirjoittajat, samalla ansiokkaalla tyylillä.

Kimmo Laukkanen

34 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

Lyhyesti

Moderni viisumikeskus

Pietariin

Ulkoministeri Alexander Stubb avasi 8.2.2011 juhlallisesti Suo-

men viisumikeskuksen Pietarin ydin-keskustassa, osoitteessa Stremjannaja ulitsa 21/5, vain korttelin päässä kau-pungin pääkadusta Nevski Prospek-tista.

Uusi viisumikeskus panostaa su-juvaan asiakaspalveluun. Jopa tunti-kausien jonottelu viisumihakemus-ten jättämiseksi jäi historiaan, kun viisumikeskus avasi ovensa asiakkail-le perjantaina 11. helmikuuta.

– Suomi voi harvoin kutsua itse-ään suurvallaksi, mutta viisumeissa Suomi on todellinen suurvalta, lausui ulkoministeri Stubb viisumikeskuk-sen avajaisseremoniassa.

Pietarin pääkonsulaatti myönsi viime vuonna ennätysmäiset 740 000

Schengen-viisumia. Kasvu on ollut räjäh-dysmäistä: vielä viisi vuotta sitten Pieta-rissa käsiteltiin alle 250  000 hakemusta. Vuonna 2010 Suomen kaikki edustustot maailmassa myönsivät yli miljoona viisu-mia – niistä kolme neljästä tehtiin Pieta-rin pääkonsulaatissa.

Näillä luvuilla Suomi onkin Venä-jällä ylivoimaisesti suurin yksittäinen Schengen-alueelle viisumeja myöntävä jäsenmaa. Näin toimintaamme kohdistu-vat odotukset ovat perustellusti korkealla.

Uusi viisumikeskus ei vain nosta asiakaspalveluamme kokonaan toiselle tasolle, vaan se auttaa myös varautumaan jatkossakin kasvaviin asiakasvirtoihin.

Jonottaminen poistuu ja toiminta helpottuu asiakkaan kannalta muuten-kin merkittävästi. Virkailijan kanssa asi-ointi hoituu noin viidessä minuutissa. Si-täkin nopeammin asiat voivat sujua, sil-lä hakemuksen voi täyttää ennalta netissä (http:// visa.finland.eu/). Kiireinen asi-akas voi varata täsmällisen palveluajan etukäteen, jolloin hänen ei tarvitse jonot-taa lainkaan.

Kaikki yhdeltä luukulta

Uusi viisumikeskus on one-stop-shop, mikä tarkoittaa, että koko asi-ointi hoituu saman katon alla. Vii-sumi maksetaan hakemuksen jättä-misen yhteydessä joko käteisellä tai pankki- tai luottokortilla. Viisumi-keskuksessa on myös pankki- ja va-lokuva-automaatti. Kiireinen asiakas saa halutessaan myös valmiin viisu-min kuriirilla haluamaansa osoittee-seen.

Pietarin viisumikeskus on tällä hetkellä maailman suurin viisumiha-kemusten vastaanotosta ja valmiiden viisumeiden luovutuksesta huolehti-va keskus. Työntekijöitä keskuksessa on 200. Hakemusten käsittely ja pää-tös viisumin myöntämisestä tehdään edelleen Suomen pääkonsulaatissa.

Suomi on aiemmin avannut vas-taavat viisumikeskukset Moskovaan ja Kiovaan.

Suomen ulkoministeriön kump-panina viisumikeskuksen toiminnas-ta vastaa viisumikeskuksia 48 maas-sa hallinnoiva VFS Global. Venäjällä-kin se tekee yhteistyötä jo 13 Euroo-pan maan kanssa.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 35

Suomalainen vesiosaaminen, lääke-tieteen innovaatiot, dynaaminen

design, energiaratkaisut, koulutus ja arkiluovuus ovat teemoja, joista kerro-taan maailmalle Focus on the Economy and Technology 2011 -vuosijulkaisussa.

Samoja teemoja painotti marras-kuussa työnsä valmiiksi saanut Jorma Ollilan johtama maabrändivaltuus-kunta.

– Suomella on paljon vahvuuk-sia, joista tiedetään maailmalla vie-lä liian vähän. Focus täyttää osaltaan tehtävää Suomi-tietouden lisäämi-sessä, ja sen toivotaan houkuttele-van Suomeen investointeja, kauppa-kumppaneita, opiskelijoita ja matkai-lijoita, kertoo lehden päätoimittaja Paula Parviainen ulkoministeriöstä.

– Focus heijastaa erinomaisesti suo-malaista yritysmaailmaa ja yhteiskuntaa. Se kertoo kekseliäästä ja monipuolisesta suomalaisesta osaamisesta ja laajasta yh-teistyökyvystä.

Komissio on avannut 16. helmikuuta vuonna 2011 polkumyynti- ja tasoitustullitutkinnan, joka koskee

Omanista ja Saudi-Arabiasta tuotua PET-muovia. Polkumyyntitutkinnan tarkoitus on selvittää, tuodaan-

ko näistä maista Euroopan unioniin PET-muovia polku-myytyyn hintaan ja aiheuttaako tämä tuonti merkittävää vahinkoa EU:ssa toimivalle teollisuudelle. Tasoitustullitut-kinnan tarkoitus on selvittää, johtuuko mahdollinen va-hinkoa aiheuttava alihintainen tuonti unioniin Omanin ja Saudi-Arabian viranomaisten antamista tuotanto- tai vien-tituista.

Tutkinnan seurauksena komissio voi esittää lopullis-ten, normaalisti viisi vuotta voimassa olevien polkumyyn-ti- ja tasoitustullien asettamista tutkinnan kohteena olevien maiden tuonnille. Polkumyyntitutkinta kestää normaalis-ti noin 12–15 kuukautta. Tasoitustullitutkinta kestää enim-millään 13 kuukautta. Komissio voi kuitenkin jo tutkinnan aikana esittää väliaikaisten polkumyynti- ja tasoitustullien asettamista.

Komissio kehottaa kaikkia asianosaisia osapuolia ole-maan yhteydessä komissioon 15 päivän kuluessa tutkinnan avaamisesta.

FOCUS 2011: Suomalainen osaaminen luovassa paketissa

Komissio avasi polkumyynti- ja tasoitustullitutkinnan

Lisäväriä lehteen tuo koos-te ”villin luovuuden” tuotteista-misesta.

– Vahvaan osaamiseemme kuuluu myös hauskuuden ele-mentti, jonka toivomme välitty-vän lukijoille lehden pikkutari-noissa ja sen tuoreessa ja rävä-kässäkin ulkoasussa, sanoo Par-viainen.

Englanninkielisestä lehdes-tä ilmestyy tammikuussa myös räätälöity versio yhä tärkeäm-pää yhteistyökumppania, In-tiaa, varten. Maaliskuussa Fo-cus ilmestyy espanjaksi, saksak-si ja venäjäksi, ja kevään aikana myös japaniksi ja kiinaksi.

Ulkoministeriön lisäk-si lehden julkaisijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Tekes, Sitra, Invest in Finland ja Finn-

facts. Digilehtenä Focus löytyy osoitteesta www.focusmagazine.fi

36 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

Lyhyesti

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen teki vienninedistämis-matkan Angolaan 15.–17. helmikuuta. Matka oli ensimmäinen virallinen mi-

nisterivierailu Suomesta Angolaan. Angolan talous on yksi maailman nopeimmin kasvavista. Vuonna 2002 päätty-

neen sisällissodan jälkeen Angolassa on alkanut voimakas jälleenrakennus, joka tar-joaa markkinoita myös suomalaisyrityksille.

Väyrysellä oli Angolassa lukuisia korkeantason tapaamisia. Matkan emäntämi-nisterinä toimi kauppaministeri Maria Idalina Oliveira de Valente.

Ministerit sopivat yhteistyöasiakirjan laatimisesta Suomen ja Angolan talous-suhteiden kehittämiseksi, jolla edesautetaan sekä viranomaisten että yritysten vä-listä yhteistyötä.

Matkalla Väyrystä seurasi 15-henkinen yritysvaltuuskunta, josta vastasi Finpro. Yritysseminaari, johon myös ministerit osallistuivat keräsi laajan osallistujajoukon ja herätti suurta mediahuomiota.

Valtakunnallinen KiVi-tapahtumi-en sarja käynnistyy jo neljännen

kerran. Reilun vuoden aikana kaik-ki Suomen ELY-keskuspaikkakunnat kiertävä tapahtuma tarjoaa yrityksil-le apua ja tukea kansainvälistymiseen. KiVi tarkoittaakin kilpailukykyä vien-nistä ja kansainvälistymisestä.

KiV-kiertueella ovat mukana kaikki julkiset ja julkisrahoitteisen kansainvälistymispalveluita tarjoavat toimijat. Eri puolilla maata järjestet-tävissä tapahtumissa yrityksille anne-taan tietoa saatavilla olevista kansain-välistymispalveluista ja kansainvälisty-misen rahoituksesta. Tilaisuudet ovat maksuttomia puolen tai koko päivän mittaisia tapahtumia, ja ne on suun-nattu erityisesti pk-yrityksille.

EK:n toimitusjohtaja Mikko Puk-kinen avaa virallisesti KiVi-kierroksen Helsingissä 23. maaliskuuta OmaYri-tys -tapahtumassa. Siellä oman yri-tyksensä kansainvälistymiskokemuk-sista kertovat toimitusjohtaja Tommi Holmgren Cabforce Oy:stä, tuoksuko-rut maailmalle vienyt toimitusjohtaja Tuula Antola Kaipaus Finland Oy:stä, kosketusnäyttöjen viennillä kansain-välistyneen yrityksen toimitusjohta-ja Petri Martikainen, MultiTouch Oy, sekä jo pidempään kansainvälistyneen lappilaisen yrityksen liiketoimintajoh-taja Hannu Ylinenpää Lappset Group Oy:stä.

17. maaliskuuta eli ennen virallis-ta avausta Kouvolassa ehditään pureu-tua yritysten kokemuksiin kansainvä-listymisestä alihankintoja kautta. Ke-vään aikana KiVi-tilaisuuksia järjeste-tään myös Raumalla, Kuopiossa sekä Turussa.

Vuodesta 2005 lähtien on toteu-tettu kolme kansallista KiVi-turneeta, ja niihin on osallistunut tuhansia yri-tyksiä ja kaikki julkiset yritysten kan-sainvälistymispalveluiden tarjoajat.

Lisätietoja: www.ek.fi/kivi

Ministeri Väyrysen Angolan-matka onnistui

KiVi pyörähtää jälleen liikkeelle

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 37

Pan-eurooppalainen EPROCA (Eu-ropean ProClusters Association)

-järjestö isännöi 23.–26. toukokuu-ta kansainvälisen kilpailukyvyn, yrittä-jyyden ja innovaatioalojen asiantuntija-konferenssin yhdessä International Net-work for SMEs (INSMEn) kanssa Pörs-sitalossa.

Tarkoituksena on nostaa esille, mi-ten pk-yritykset ja alueet parantavat kil-pailukykyään hyödyntäen yritystoimin-nassaan kulttuuria, innovaatioita, tekno-logiaa, uudenlaisia rahoitusmalleja ja de-signia sekä mikä on julkisen sektorin ja akatemian rooli tässä kehitystyössä.

Kongressi rakentuu tietoiskutyyppi-sistä roundtable-osioista, kansainvälises-tä kongressista ja koulutuspäivästä. Kon-ferenssin teemaksi on valittu “Competi-tiveness, culture, cross-border co-opera-tion – How to assist SMEs to grow and reach global markets”.

Pk-yritykset kansainvälisen kokouksen keskiössä

Rio De Janeiron INSME-tapahtuman osallistuvat vierailivat muun muassa Rio Tech Parkin yrityksissä.

Ku

va:

San

dra

Mo

rae

s/A

rqu

ivo

ASN

– Olemme keskellä Itämeren aluet-ta, joka on reilun sadan miljoonan asuk-kaan kehittyvä markkina-alue. Helsinki on maantieteellisesti ja kulttuurin näkö-kulmasta tärkeä Euroopan ja Aasian sol-mukohta, toteaa järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Leena Zittling.

– Kaupunki on myös luovien toimi-alojen kohtauspaikka erityisesti World Design City 2012 -hankkeen ansiosta ja yksi Euroopan Komission valitsemista yrittäjyysalueista vuonna 2012. Siksi Hel-singin valinta viime toukokuussa Rio de Janeirossa järjestetyssä INSME-tapahtu-massa oli lopulta kiistaton.

Helsingin INSME 2011 -tapahtu-maan odotetaan noin 300 osallistujaa 40–50 maasta. Yli 60 huippuluennoitsi-jaa organisaatioista kuten OECD, UNI-DO, WIPO, EIF ja UNECE, sekä edusta-jia useista innovaatio-, teknologiayhdis-tys-, kehittämis-, ja sijoitusyhtiöistä.

Egyptin hyvin vauhdissa ollut talous-kasvu kääntyi laskuun 25. tammi-

kuuta alkaneen kansannousun jälkeen. Talouskasvu hidastui 3,5–4 prosenttiin. Toimitusministeriötä johtava pääminis-teri Shafiq on optimistinen ja kertoi ta-loustilanteen olevan vakaa perustuen maan kasvukauden varantoihin.

Perinteinen ohjattu talous, jossa on sekä säännöstelyä että markkinata-loutta ja vielä jäänteitä arabisosia-lismista, kaipaa nyt uudistamista. Toimitusministeriön poliittinen tahto on vielä arvoitus. Viran-omaiset ovat keskittyneet kan-san rauhoittamiseen.

Egyptin kriisi näkyy taloudessa

EPROCA on toteuttanut jo aiemmin kansainvälisiä konferensseja Suomessa ja Euroopassa sekä osallistuu lisäksi kevääl-lä 2011 liikkeelle lähtevään kolmen vuo-den pk-yritysten ja alueiden yhteistyö-hankkeeseen Turkissa.

– Turkin hanke on strategisesti tär-keä nuorelle yhdistyksellemme, sillä sen pitkäaikaisvaikutus tulee näkymään tule-vaisuuden aluekehitystyössämme, toteaa yhdistyksen nykyinen varapuheenjohta-ja Sakri Viklund.

Lisätietoja: EPROCA www.eproca.org INSME www.insme.org

Siirtymäkaudeksi on ennustettu vä-hintään puoli vuotta. Egyptin talous

on riippuvainen ulkomaisista sijoit-tajista ja turismista puhumatta-

kaan erityisen tärkeiden talous-reformien toimeenpanosta ja

niiden jatkuvuudesta.

Lisätietoja: www.kauppapolitiikka.fi

38 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1

Lyhyesti

KAUPPAPOLITIIKAN ABC – lyhyet johdatukset peruskäsitteisiin

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ

GATT (General Agreement on Tariffs and Trade) on kan-sainvälisen kaupan edistä-miseksi vuonna 1947 solmit-

tu tulleja ja kaupankäyntiä koskeva yleissopimus. Sopimuksen tavoittee-na oli helpottaa kansainvälistä kau-pankäyntiä ja estää siinä esiinty-vää syrjintää. Suomi liittyi sopimuk-seen vuonna 1950. GATTin pohjalta syntyi Maailman kauppajärjestö eli WTO vuonna 1995.

GSP EU:n yleisellä tullietuusjär-jestelmällä GSP:llä (Generalised Sys-tem of Preferences) edistetään kehi-tysmaiden integroitumista maail-mankauppaan myöntämällä niil-le tullietuja yksipuolisesti. Tämä voi puolestaan edistää kehitysmaiden talouskasvua ja vähentää köyhyyt-tä. Järjestelmällä pyritään kannus-tamaan kestävää kehitystä ja hyvän hallinnon periaatteiden noudatta-mista. Suomen tavoitteena on jatkaa tuonnin esteiden aktiivista vähentä-mistä ja poistamista. Tämä on kehi-tysmaiden tukemisen ohella tärkeää Suomelle raaka-aineiden ja kompo-nenttien saannin, kuluttajien edun ja kotimarkkinoiden tehokkaan kilpai-lun kannalta.

Henkisen omaisuuden suo-ja ja TRIPS. WTO:n sopi-mus teollis- ja tekijänoikeuk-sien kauppaan liittyvistä nä-

kökohdista (TRIPS, Agreement on Trade-Related Aspects of Intellec-tual Property Rights) tuli voimaan vuoden 1995 alusta. Sopimus asettaa vähimmäisstandardit tekijänoikeuk-sien ja lähioikeuksien, tavaramerk-kien, maantieteellisten merkintöjen,

teollismallien, patenttien, integroi-tujen piirien piirimallien (niin sano-tut topografiat) sekä julkistamatto-man tiedon suojaamiselle. Sopimus-puolet voivat noudattaa korkeampaa suojan tasoa kuin TRIPS-sopimuk-sessa määritellään. Ne voivat myös itse päättää, millä tavalla ne vaadi-tun vähimmäissuojatason toteutta-vat, edellyttäen, että teollis- ja teki-jänoikeuksien loukkauksiin puutu-taan ja niitä ennaltaehkäistään te-hokkaasti. TRIPS:in lisäksi teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta sään-nellään Maailman henkisen omai-suuden järjestön WIPO:n hallin-noimissa sopimuksissa, sekä kaup-pakumppaneiden keskenään sol-mimissa sopimuksissa. Henkisen omaisuuden suojaan liittyy kauppa-poliittisia kysymyksiä, joissa kehi-tystasoltaan erilaisten maiden int-ressit poikkeavat toisistaan. Useissa kehitysmaissa on herättänyt kritiik-kiä muun muassa lääkepatenttien liian vahvaksi koettu suojaaminen.

Invest in Finland on työ- ja elin-keinoministeriön rahoittama or-ganisaatio, joka hankkii suoria ulkomaisia investointeja (FDI)

Suomeen ja auttaa ulkomaisia yri-tyksiä löytämään liiketoimintamah-dollisuuksia Suomesta. Organisaatio tuottaa tietoa Suomesta investointi-kohteena sekä kehittää ja koordinoi kansallista ulkomaisten investointi-en hankintatyötä verkottuen alueel-listen ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Invest in Finland ke-rää ja ylläpitää tietoa ulkomaalais-omisteisista yrityksistä Suomessa. Toimintaa ohjaa elinkeino- ja inno-

vaatiopolitiikka. Invest in Finlandin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Finpro, ulkoasiainministeriö ja muut kansainväliset toimijat, alueel-liset elinkeino- ja kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset sekä ELY-kes-kukset

Investoinnit, suojaaminen ja edistä-minen. Ulkoministeriö edistää Suo-mesta ja Suomeen suuntautuvia si-joituksia kehittämällä niitä koskevaa kansainvälistä sopimusarkkitehtuu-ria ja osallistumalla niitä koskevaan kansainväliseen työhön. Samal-la ministeriö tukee Euroopan unio-nin uuden ulkomaisia investointe-ja koskevan politiikan kehittämis-tä. Ministeriö avustaa kehitysmaita hyödyntämään yksityisiä investoin-teja kestävässä taloudellisessa kehi-tyksessä ja edistää samalla suoma-laisten yritysten toimintaedellytyk-siä ko. maissa.

IGF. Internetin hallintofoorumi (Internet Goverance Forum, IGF) on vuoden 2005 tietoyhteiskunta-huippukokouksen konkreettisin lopputulos. Se on kaikille tahoille avoin keskustelufoorumi, joka kä-sittelee internetiin ja kehitykseen liittyviä teemoja. Kerran vuodes-sa eri puolilla maailmaa järjestettä-vää IGF-kokousta on replikoitu kan-sallisilla ja alueellisilla tasoilla. Suo-mi on IGF:n aktiivinen osallistuja ja suurin yksittäinen rahoittaja. En-simmäinen kansallinen Finnish In-ternet Forum järjestettiin syyskuus-sa 2010.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 1 1 • 39

Outoa puhetta.

Tiedän ensinnäkin jota-kin viennin edistämisestä Ur-ho Kekkosen presidenttikau-

della. Suomen valtiollinen johto osallis-tui tuolloin viennin edistämiseen paljon vähemmän kuin nykyään. Vain idänkau-passa valtiovallan rooli oli nykyistä vah-vempi sen vuoksi, että näissä maissa oli sosialistinen järjestelmä ja kauppakump-paneinamme olivat valtiot.

Ensimmäisellä ulkoministerikaudel-lani vuosina 1977–1979 hoidin myös ul-komaankauppaministerin tehtävää. Ul-komaanmatkoistani vain muutama pai-nottui viennin edistämiseen. Ulkomaan-kauppaministerinä minua seurasi Es-ko Rekola. Hänkään ei suorittanut kovin monta vienninedistämismatkaa.

Tällä ministerikaudellani olen teh-nyt noin 30 varsinaista vienninedistämis-matkaa, jotka ovat suuntautuneet viiteen eri maanosaan. Myös kehitysministerinä suorittamillani vierailuilla mukana on ol-lut yritysten edustajia. Tämän lisäksi olen osallistunut useaan sellaiseen tasavallan presidentti Tarja Halosen suorittamaan vierailuun, joilla on ollut mukana yritys-valtuuskunta.

Presidentti Halonen on edistänyt esimerkillisellä tavalla suomalaisyritys-ten vientiä ja kansainvälistymistä. Pää-ministeri Matti Vanhanen teki useita ul-

komaanmatkoja, joiden nimenomaisena tarkoituksena oli taloussuhteiden vahvis-taminen Suomen ja kohdemaan välillä.

Minun lisäkseni ministeritason vie-railuvaihtoon ovat osallistuneet use-at sektoriministerit, heistä ahkerim-min elinkeinoministeri Mauri Pekkari-nen. Vientiä ovat lisäksi edistäneet aina-kin maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, viestintäministeri Suvi Lin-dén, liikenneministeri Anu Vehviläi-nen, opetusministeri Henna Virkkunen ja puolustusministeri Jyri Häkämies. Li-säksi ministeriöiden korkea virkamies-johto on ahkerasti edistänyt elinkeino-elämämme etuja.

Valtiollinen johto olisi toteuttanut näitä "Kekkosen ajan vienninedistämis-matkoja" ehkä enemmänkin, mutta pul-lonkaulaksi on muodostunut muiden toi-mijoiden voimavarojen rajallisuus.

Ulkomaankauppa- ja kehitysminis-terin ja ministeriön virkamiesjohdon ve-tämät vienninedistämismatkat suunnitte-lee ja organisoi Finpro yhteistyössä ulko-asiainministeriön kanssa. Venäjän suun-taan päävastuu on ollut Suomalais-ve-näläisellä kauppakamarilla. Eri tasoil-la toteutettujen vienninedistämismatko-jen volyymi on ollut niin suuri, että mo-lempien voimavarat on venytetty äärim-milleen.

Ministerin mietteet

Ku

va:

Sin

i Pe

nn

ane

n

Kekkosen ajan viennin-edistämismatkat

Myös yritysten voimavarat ovat ra-jalliset. Mielekkään ja kustannustehok-kaan vierailun toteuttaminen edellyttää, että mukana on riittävä määrä riittävän vahvoja yrityksiä. Edellytyksenä on myös muutaman korkeimman tason yritysjoh-tajan mukanaolo.

Penttilä on oikealla asialla, kun hän vaatii Suomen valtiollisen johdon olevan aktiivisesti mukana viennin edistämises-sä. Kekkosen aikaan ei tässä kuitenkaan pidä vedota; silloin valtiovallan panos oli vähäisempi kuin nykyään. Toisaalta toi-minta on ollut nyt niin laajaa ja tehokas-ta, ettei sitä käytännössä voida ainakaan sanottavasti lisätä.

Tehostamisen tarvetta näen sen si-jaan ulkomailla toimivien edustajiemme toiminnassa maamme taloudellisten etu-jen edistämiseksi. Tässä on kysymys en-nen muuta ulkoasiainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toi-mivien organisaatioiden työnjaon ja yh-teistyön kehittämisestä.

Tässä on pohtimista sekä näiden mi-nisteriöiden että elinkeinoelämän edus-tajille. Seuraavan hallituksen ohjelmaan olisi hyvä saada tähän liittyvä selkeä kan-nanotto.

Paavo VäyrynenUlkomaankauppa- ja kehitysministerieri

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä

vaati äskettäin julkisuudessa Suomen valtiollisen johdon

tähänastista vahvempaa osallistumista viennin edistämiseen

Kekkosen ajan malliin.