• Home

  • Documents

  • Katsomisen arvoiset paiKat - celotajs.lv · 2013. 3. 5. · KULTTUURIPERINNE asteikko 1:1000 000...
2
KULTTUURIPERINNE Asteikko 1:1000 000 LATVIA VIRO KATSOMISEN ARVOISET PAIKAT See trükis väljendab autorite vaateid ja programmi korraldusasutus ei vastuta projektipartnerite poolt koostatud trükise sisu eest. Viron (Eesti Maaturism) ja Latvian (Lauku Ceļotājs) maatilamatkailujärjestöt ovat laatineet kulttuuriperinnekartan, jossa on 150 kohdetta. Tarkoitus ei ole vain säilyttää kunkin alueen tyypillisiä kohteita, vaan luoda matkailijoille mahdollisuus tutustua niihin. Kulttuuriperinne on käsitteeltään laaja. Oheinen kartta houkuttelee vierailemaan maaseudun käsityöläisten luona ja käsityökeskuksissa; tutustumaan paikallisten ja perinteisten ruokien ja juomien valmistajiin, käymään pienillä maatilatuotteiden tuottajien; kalastajien luona; osallistumaan perinteisiin kansankalenterin merkkipäivien (kuten vuodenaikojen vaihtumispäivät) viettotapahtumiin; käymään tiloilla, joissa saa osallistua talon töihin; lapsia tutustumaan kotieläimiin; vierailemaan luomutiloilla, kievareissa ja näyttelyissä; katsomaan teollisuuden muistomerkkejä, kaupunkien historiallisia keskustoja, kansatieteellisiä kyliä ja alueita; osallistumaan historiatapahtumiin ja historiallisten tapahtumien esityksiin; katsomaan pyhiä paikkoja ja kirkkorakennuksia, linnoja ja kartanoita; käymään kansallisten matkamuistojen myyntipaikoilla, retkipoluilla ja -reiteillä ja vierailemaan muunlaisilla kohteilla, joissa tarjotaan erityisesti kävijälle räätälöityjä palveluita. Julkaisu käsittää Viron ja Latvian kartat, kulttuuriperinnepaikkojen ja -kohteiden kuvauksia sekä seudun majoituspaikkojen yhteystiedot. Lisää kulttuuriperinnekohteita löytyy verkkosivuilta: Viro - www.maaturism.ee, Latvia - www.celotajs.lv. Teksti: Viro: MTÜ Eesti Maaturism Latvia: Juris Smaļinskis (Lauku ceļotājs) Valokuvat: Viro: Eesti Maaturismin valokuva-arkisto, www.visitestonia.com valokuva-arkisto. Lembit Michelson, Toomas Tuul, Jarek Joepera, Liina Guiter, Graham Mitchell, Jaak Nilson, Tiit Motus, Andres Andresen, Ulla-Maia Timmo, Marju Randmer, Enn Sutting, Raili Mengel-Sünt, Rutt Tänav, Luke Massey, Heli Hahndorf, Elmo Riig, Margus Uudam, Katrin Loss. Latvia: Juris Smaļinskis (Lauku ceļotājs), Juris Kalniņš, Uģis Brālēns, Kristīne Ozola, Zinta Saulīte, Dins Bergans Berģis, Ilga Ivanova jt. Kartalla kuvattujen kulttuuriperinnepaikkojen arkistot ja museoiden kokoelmat. Kiitokset: Viro: Alueellisille matkailuneuvontapisteille tietoavusta. Latvia: Alueellisille matkailuneuvontapisteille tietoavusta ja Dr.art. Jānis Kalnacis’ille neuvonnasta. KARTTAMERKINNÄT KATSOMISEN ARVOISET PAIKAT KULTTUURIPERINNE VIRO, LATVIA Ennakkotilauksesta Aukioloajat Otetaan vastaan matkailijaryhmiä Otetaan vastaan yksittäisvierailijoita Avoinna I – XII (vuoden kuukausina) Sektori D4 - kohteiden / majoituspaikkojen sijainti kartalla Kulttuurimuistomerkki (Latviassa) + 372 Viron suuntanumero soitettaessa + 371 Latvian suuntanumero soitettaessa Kielet: latvia, viro, englanti, saksa, venäjä, ruotsi, suomi, puola. GPS: 26°39’46’’ E, 57°34’15’’ N – Maantieteelliset koordinaatit 2013 www.celotajs.lv www.maaturism.ee Sektori F5 KURMīšI, YRTTI- JA LääKETEET Isäntä: Ivars Geiba. Tilalla viljellään Latvian asukkaille tuttuja lääkekasveja – mäkimeiramia, mäkikuismaa, koiruohoa, sitruunamelissaa, kissankäpälää ja muita. Vierailijoille on tarjolla opastettu kiertokäynti, maistelua ja mahdollisuus ostaa teesekoituksia. Krāslavas novads, Ūdrīšu pagasts, Kurmīši + 371 26538824, www.kurmisi.com, [email protected] 150 I – XII Sektori E5 JURI, LATGALELAINEN JUUSTO Isäntäväki: Lidija Lubāne ja Juris Lubāns. Isäntäväen perintötalo on puinen asuinrakennus koristeellisine reunalautoineen ja ikkunoineen. Perhe valmistaa juustoa vanhojen ja nykyaikaisten ohjeiden mukaan. Vieraat voivat maistella maitoa, piimää, kurria ja muita maitotuotteita, nähdä niiden valmistusta ja osallistua siihen. Riebiņu novads, Rušonas pagasts, Lubāni, Juri + 371 29182355, [email protected] 145 I – XII Sektori D1 SUITILAISRIIHI, SUITIEN ASUMA- ALUEELLA VALMISTETUT MATKAMUISTOT Emäntä: Inga Šēna – Laizāne. Alsungan kartanon vanhassa riihessä toimii matkamuistomyymälä, josta voi ostaa suitien asuma-alueen matkamuistoja ja tarve-esineitä: huiveja (suitien kansallispuvut ovat hyvin kirkasvärisiä), lapasia, sukkia, aterimia, teetä jne. Järjestetään kursseja. Alsungas novads, Alsunga, Ziedulejas iela 3, + 371 29446594 www.alsunga.lv, [email protected] 87 IV – XII PÕLVAN TALONPOIKAISMUSEO Etelävirolaisessa omintakeisessa ulkoilmamuseossa pääsee tutustumaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun koulu- ja maataloelämään. Museon 5 ha alueella on esillä koulu-, oikeus- ja köyhäintalo ulkorakennuksineen, kunnan yhteinen vilja-aitta, riihitupa sekä torppa ja hollantilaistuulimylly. Näytteillä on myös maanviljelyskoneita ja ajoneuvoja. 58 Karilatsi küla, Kõlleste vald, Põlvamaa, +372 797 0310 www.polvatalurahvamuuseum.ee, muuseum@polvamaa.ee GPS: 26°55’26’’ E, 58°6’54’’ N I– XII Sektori C5 METSÄVELJEN MAATILA Metsäveljen maatilalla Viron ja Latvian rajalla pääsee retkellä etsimään metsäveljiä piiloistaan, oleskelemaan korsussa, kuuntelemaan todella tapahtuneita sodanjälkeisiä tarinoita, maistamaan pontikkaa ja laulamaan yhdessä isännän kanssa metsävelilauluja. Seikkailunhaluinen voi yöpyä metsäveljen korsussa. Talviaikaan tilalla voi nauttia kelkkailun ja rekiajelun riemuista. Keitä metsäveljet olivat? Ennen II maailmansotaa ja sen jälkeen Virossa pakeni metsiin vieraan vallan sortotoimia tuhansia miehiä, jotka rakensivat sinne maanalaisia korsuja. Neuvostohallinnon sortokoneisto metsästi metsäveljiä armotta. Suuri osa metsiin piiloutuneista miehistä tapettiin tai lähetettiin kiinnisaatuina Siperian vankileireille. 72 Vastse-Roosa küla, Mõniste vald, Võrumaa, +372 523 0850 www.metsavennatalu.ee, [email protected] GPS: 26°39’46’’ E, 57°34’15’’ N I– XII Sektori D4 Sektori E1 PERINTEINEN TALO ZVANīTāJI Yhteyshenkilö: Sandra Aigare. 1800-luvun lopulla rakennetussa, museona toimivassa puurakennuksessa voi tutustua ympäristöön, jossa ihmiset elivät yli 100 vuotta sitten. Esillä on tarve-esineitä, seudulle tyypillisiä kansallispukuja, sukkia ja koristeompeluksia. Halukkaille järjestetään tyttöjen käsityöiltoja, laulu- ja leikkitapahtumia, soittajaisia, kerätään käytännöllisiä esineitä. Järjestetään opettavaisia kulttuuriohjelmia kuten käsityöillat ja „Rucavan juhla-ateria” Ala-Kuurinmaan asukkaiden (lejaskurzemnieku) tyypillisistä ruoista. Rucavas novads, Rucava, Zvanītāji + 371 26814051, www.liepajaturisms.lv 94 IV – X Sektori D3 „LāčU MAIZES” LEIPOMO JA KIEVARI Latviassa ja sen rajojen ulkopuolella suositun Lāču- leivän paistossa käytetään ikivanhoilta ajoilta kerättyjä leipurien tietoja ja taitoja. Paikanpäällä voi osallistua kiertokäyntiin, leipoa ja paistaa limppuja, ruokailla komeassa kievarissa ja ostaa paikallisia tuotteita. Ruisleipä on eräs latvialaisuuden symboleista. Babītes novads, Rīgas – Liepājas šosejas (A 9) 12. km + 371 29256676, www.laci.lv, [email protected] 95 I – XII kiertokäynnit Sektori C3 SALATSIN (SALACA) NAHKIAISPADOT (TAčI), NAHKIAISPYYNTI Isäntä: Aleksandrs Rozenšteins. Salatsin (Salaca) ja Svētupen joet ovat ainoita maailmassa, joissa edelleen pyydetään nahkiaisia teollisessa mittakaavassa. Pyyn- titapa on yli 150 vuotta vanha – joen yli on rakennettu kolme nahkiaispatoa (tacis) mertoineen. Paikallisen kalastajan seurassa saa ylittää padon, katsella pyyntiä ja nauttia paikan päällä paistetuista nahkiaisista. Salacgrīva, Meldru iela 18 + 371 29268299, tourism.salacgriva.lv 108 VIII-XI maistelut Sektori F5 SLUTIšKIN KYLÄ, VANHAUSKOISTEN PERINTEET Slutiškin vanhauskoisten kylä on ainoa Latviassa. Se sijaitsee hyvin maalauksellisessa paikassa – Daugavan eli Väinäjoen mutkassa luonnonpuistossa. Slutiškin vanhauskoisten talossa on museo, jossa saa käsityksen heidän elämäntavastaan. Tarjolla on teemaohjelma „Latgalen vanhauskoisten perinne”. Daugavpils novads, Naujenes pagasts, Slutišķi + 371 65471321, [email protected] 149 I – XII Sektori D5 LATGALEN OLUTPANIMO Isäntä: Dainis Rakstiņš. Tilan tunnuslause on - „Täällä valmistuu aitoa Latgalen olutta”! Vieraat pääsevät osallistumaan oluenpanoon, kuulemaan tarinoita perinteistä ja maistamaan jo valmista olutta. Suupaloiksi isäntä tarjoilee tilan tuotteita latgallien tapaan. Balvu novads, Bērzpils pagasts, Bērzpils, Stacijas iela 4 + 371 26452844, [email protected] 134 V – X Sektori C4 ĶEMPēNI, LAMPAANKASVATTAJA Isäntäväki: Solveiga Āboltiņa ja Ivars Āboltiņš. Asuinrakennuksen (joka on entisen Ķempēnun kartanon palvelijain talossa) ympäristön niityllä laiduntaa yli 200 Latvian mustapäälammasta (rotu on jalostettu Latviassa 1920-luvulla). Tilalta voi ostaa lihaa, villaa ja taljoja. Kävijä voi osallistua selostettuun kiertokäyntiin, johon sisältyy maistiaisia. Burtnieku novads, Ēveles pagasts, Ķempēni + 371 29105503, www.kempeni.lv, [email protected] 113 I – XII ENERGIAN MAATILAN LÄÄKEKASVITARHA Kauniin Navestijoen rannalla sijaitseva Energian tila on Viron suurin luomulääkekasvien viljely- ja jalostusyritys. Tilalla on Viron suurin lääkekasvikeskus: lääkekasviopintopolut, uudenaikainen teehuone, uusi seminaarikeskus- ekokylpylä. Energian tilan kotimajoitus on kaikin puolin nykyaikaista tasoa. 65 Vihi küla, Suure-Jaani vald, Viljandimaa, +372 518 5151 www.energiatalu.ee, [email protected] GPS: 25°22’41’’ E, 58°34’57’’ N I– XII Sektori B4 TAMMEN PUUTARHATILA Vaihtoehtoista tuotantotapaa harjoittavalla Tammen puutarhatilalla voi tutustua lääke- ja mausteyrttitarhaan. Tilalla kasvatetaan myös jännittäviä keittiökasveja ja ruoanlaitossa käytettäviä koristekasveja. Ennakkotilauksesta tilan emäntä tarjoaa esittelykierroksen ohella herkullista yrttiteetä ja -piirakoita. Tilan kaupasta voi ostaa makoisia marja-, keittiökasvi- ja yrttisäilykkeitä, yrtti- ja teesekoituksia sekä muita jännittäviä yrttituotteita. 41 Malda küla, Audru vald, Pärnumaa, +372 5625 3075 www.tammetalu.eu, [email protected] GPS: 24°19’15’’ E, 58°26’52’’ N V– X Sektori C3 AVINURMEN PUUKÄSITYÖAITTA JA AVINURMEN ELÄMÄNTAPAKESKUS Avinurmen puukäsityöaitta (+372 527 5762, [email protected]) on matkailukeskus, joka on Avinurmen puukäsityön kotina. Aitassa on Viron runsain lastutuotteiden valikoima, suurin määrin saunatuotteita ja puisia talousastioita. Puukäsityöaitta järjestää erilaisia kursseja: korinpunonta, huovutus, kotileivän leivonta, kynttilänvalanta, kalossien maalaaminen ja paljon muita. Avinurme elämäntapakeskuksessa (+372 552 1331, [email protected]) on avoinna alueen kulttuuria esittelevä näyttely sekä puutyö- ja käsityötuvat. Puuverstaalla voi tehdä puutöitä vanhanaikaisilla höyläpenkeillä. Käsityötuvassa voi kokeilla kehräämistä ja kankaankudontaa. Ryhmille on laadittu 1-3 tuntisia ohjelmia. 15 Avinurme alev, Avinurme vald, Ida-Virumaa, www.puiduait.ee www.elulaadikeskus.ee, GPS: 26°51’54’’ E, 58°59’9’’ N I– XII Sektori B4 REIMANN RETKET Yritys järjestää luontoretkiä: varhaiskeväällä lauttaretkiä, kesällä melontaretkiä (halukkaille majavantarkkailun kera), vuoden ympäri suo/lumikenkäretkiä Viron soille ja rämeille, talvella potkukelkkaretkiä. Reimann Retkien kokeneet oppaat kertovat jännittäviä tarinoita Viron luonnosta ja kulttuurista. 5 Saunja küla, Kuusalu vald, Harjumaa +372 511 4099, www.retked.ee, [email protected] I– XII Sektori A3 SILLAOTSAN MAATILAMUSEO Vuonna 1982 perustetussa museossa voi tutustua seudun elämään 1800-luvun jälkipuolelta lähimenneisyyteen. Tilan ladossa voi katsella erilaisia näyttelyitä. Museon 17 hehtaarin alueen puistoissa voi oppia tunnistamaan 200 erilaista puu- ja pensaslajia. Tilalla järjestetään erilaisia teemapäiviä – leipoa leipää tai opetella virolaisen kansankalenterin merkkipäiviä. Museosta voi mennä myös Velisen luonto- ja kulttuuripolulle. 24 Veski küla, Märjamaa vald, Raplamaa, +372 5397 9308 www.velise.ee/muuseum, [email protected] GPS: 24°31’17’’ E, 58°47’52’’N I– XII Sektori B3 LÜMANDAN RUOKALA JA KÄSITYÖPUOTI Vanhassa kirkkokoulussa Lümandan ruokala tarjoaa maittavaa maalaisruokaa. Herkkuihin käytettävät juurekset ovat ekologisen puhtaita ja kasvatettu ympäristön pelloilla. Ruokalistan kalan ovat hankkineet ruokapöytään paikalliset kalastajat. Ruokalan vieressä toimii käsityöpuoti. 36 Lümanda küla, Lümanda vald, Saaremaa, +372 503 3019 www.soogimaja.planet.ee, GPS: 22°1’49’’ E 58°17’16’’ N VI– VIII Sektori C1 Sektori D1 VENTSPILSIN KäSITYöTALO (AMATU MāJA), VENTIņUN MURRE Yhteyshenkilö: Līga Reitere. Ventajoen alueen paikallisheimon (ventiņi) kielen puhuja ja kasvien tuntija Līga Reitere opettaa vanhassa luokkahuoneessa koruompelua ja ventiņun murretta. Käynnillä voi osta myös Kuurinmaalla (Kurzeme) valmistettuja tavaroita ja matkamuistoja. Ventspils, Skolas ielā 3, + 371 63620174 www.muzejs.ventspils.lv/amatu-maja/, [email protected] 79 I – XII Sektori E1 MAITOTALOUSMUSEO Entisen Sieksāten (Berghof ) kartanon aitasta ja juustolasta on vuonna 1985 tehty museo, jossa voi seurata maidon tietä navetasta valmiiksi maitotuotteiksi. Kiinnostuneet voivat itse kokeilla lehmän lypsyä, kirnuta kermasta voita ja myös maistaa tekemäänsä tuotetta. Skrundas novads, Rudbāržu pagasts, Sieksāte + 371 26518660, www.pienamuzejs.lv 91 I – XII kiertokäynnit Sektori D2 JāņKALNI, LATVIALAISET PERINTEET Isännät: Aiva Daukša, Romunds Brālis. Kansanperinteen pohjalta selostetaan esivanhempien kuvioiden, symbolien ja kansanrunojen sisältöä. Kiinnostuneille kerrotaan kasvien vaikutuksesta terveydelle, he voivat laulaa ja leikkiä piirileikkejä. Tarjolla on myös erilaisia ja rituaaleja kuten ristiäiset, naittaminen, tuli- saunarituaalit, kansankalenterin merkkipäivät. Ennakkotilauksesta perinneaterioita. Talsu, Lībagu pagasts, Jāņkalni + 371 26096415, www.jankalni.lv, [email protected] 80 I – XII Sektori E1 BāRTAN MUSEO, ALA-KUURINMAAN (LEJASKURZEME) PERINTEET Yhteyshenkilö: Dina Kundziņa. Museon perusnäyttely „Bārtalaisten kansallispukujen valmistus- ja käyttöperinteet 1800–2000- luvuilla” esittelee tyttöjen, naisten ja miesten vaatteita ja niiden osien monimuotoisuutta. Vierailijat pääsevät osallistumaan bārtalaisten paitakuvioiden ompeluun ja kutomiseen. Bārtan kansatieteellinen yhtye esittää opettavaisia ohjelmia kuten „Bārtan kansanpuvut” ja „Laulavat Bārtan naiset”. Grobiņas novads, Bārtas pagasts, Bārta + 371 29761660, 28687254, 26477465, www.bartasmuzejs.lv [email protected] 92 I – XII kiertokäynnit Sektori D2 „VēJKALNIETIS”, KOTIVIINIT Isäntä: Varis Baņģieris. Isäntä valmistaa ja tarjoaa Latviassa kasvatetuista raaka-aineista (mm. eksoottisista kukista) yli 20:ä erilaista viiniä. Kotiviinin valmistus on Latviassa perinne, joka alkoi 1900-luvun alussa. Talsu novads, Laucienas pagasts, Mierkalni + 371 29457055, www.vejkalnietis.lv, [email protected] 81 I – XII maistelua Sektori E1 PAPES ĶOņU KALASTAJAKYLä Toinen kahdesta latvialaisesta kalastajakylästä, jotka ovat säilyttäneet meidän päiviimme asti alkuperäisen ilmeensä. Kylässä on Latvian kansatieteellisen ulkoilmamuseon sivupiste ikivanhoine Vītolnieki- kalastajamaataloineen. Tällä hetkellä kylään rakennetaan nykyaikaisia rakennuksia ja siksi kylä menettää ainutlaatuisuuttaan joka päivä. Rucavas novads, Pape, Papes Ķoņu ciems www.liepajaturisms.lv 93 IV – XII Sektori D2 PASTARIņAN MUSEO, POHJOISKUURINMAALAINEN MAATALO Museo sijaitsee tyypillisessä pohjoiskuurinmaalaisessa (Ziemeļkurzeme) maatalossa, jossa latvialainen kirjailija Ernests Birznieks Upītis (187–1960) on syntynyt. Lauantaisin on tarjolla ohjelma „Lauantai maatilalla”, jonka puitteissa pääsee tutustumaan maaseudun elämään ja osallistua jokapäiväisiin töihin. Kiinnostuneet voivat tutustua 1800-luvun lopun leivänleivontaperinteisiin tai osallistua latvialaisen kansankalenterin merkkipäivien viettoon. Tukuma novads, Zentenes pagasts, Dzirciems, Bisnieki + 371 28651091, www.tukumamuzejs.lv 82 I – XII kiertokäynnit, ohjelmat, matkailukau- den ulkopuolella ennakkotilauksest Sektori D2 RIDEļUN MYLLY, ERILAISET JAUHATUKSET Isäntä: Oskars Kambala. 1920-luvulla entistetyssä (aloitti toiminnan vuonna 1992) vesimyllyssä näkee vanhoja tekniikoita ja voi tutustua viljan jauhamiseen. Viereisessä „Cope”-kahvilassa voi nautiskella myllyn jauhoista paistetuista ohukaisista. Engures novads, Engures pagasts, Rideļu dzirnavas + 371 26536532, www.rideludzirnavas.lv, [email protected] 83 I – XII kiertokäynnit Sektori E3 VAIDELOTES, IKIVANHAT RITUAALIT JA TAVAT Isännät: Daira Jātniece, Arnolds Jātnieks. Tehdään tunnetuksi latvialaista kulttuuria, toimitetaan vanhoja rituaaleja, tarjotaan perin- neruokia – puuroja, vellejä, piirakoita ja torttuja, jotka on valmistettu omasta viljasta jauhtuista karkeista jauhoista. Teelajien, mausteiden ja tilatuotteiden myyntiä. Bauskas novads, Jauncode, Vaidelotes + 371 29389993, 63921400, [email protected] 99 I – XII ennakkotila- uksesta Sektori D2 UPMAļI, YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄÄ JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄ MAATALOUTTA Isännät: Māra un Dainis Bergmaņi. Perheyritys, jossa vanhojen aikojen tapaan kasvatetaan kaikkea elämälle ja terveydelle tarpeellista – viljaa, hamppua, kotieläimiä, vihanneksia, hedelmiä sekä yli 60 lajia lääkekas- veja, joista valmistetaan alkuperäis- tuotteita. Kasvintuntija Māran opas- tuksella opitaan tuntemaan kasveja, maistelemaan teelajeja ja paistamaan leivinuunissa maustekasvileipää. Kasvirakennuksessa pääsee näkemään kuinka puristetaan öljyä, höyrytetään liotettuja kukkia sekä valmistetaan ikivanhojen ohjeiden mukaan luonnonmukaisia voiteita ja salvoja. Tuot- teiden myynti. Koululaisille ohjelma „Seikkailu puutarhassa ja niityllä”. Kuldīgas novads, Rendas pagasts, Upmaļi, + 371 26555532 www.anna-bergmans.eu, [email protected] 84 I – XII Sektori E3 LīCīšI, VUOHENKASVATTAJA Isäntä: Aivars Liepiņš. Vuohenkasvatustila on eräs ensimmäisistä ja suurimmista. Kiertokäynnillä voi kuunnella isännän selostusta vuohien kasvatuksesta ja vuohenmaitotuotteiden (maito, juusto, kefiiri) valmistuksesta. Tuotteita voi ostaa mukaan ja maistella. Latvian paikallinen vuohirotu on peräisin 1800– 1900-lukujen vaihteesta. Ozolnieku , Cenu pagasts, Līcīši + 371 26537993, www.licisi.lv, [email protected] 96 I – XII Sektori D1 SPēLMAņUN KIEVARI, SUITILAISRUOAT Emäntä: Mairita Slavinska. Kievarissa pääsee syömään Kuurinmaan erikoisia avopiirakoita (sklandraušeja) ja paikalla leivottua hapanimelää leipää. Kesällä matkailijaryhmät voivat osallistua suitilaisruokien (mykyt, savukylki jne.) valmistukseen ulkotakassa tai ruokailla valmiiksi katetuissa pöydissä suitien tapaan sekä nauttia suitilaisnaisten esityksistä (ainutlaatuinen vuorolaulu, jossa vaihtuvaa soololaulajaa muu kuoro hyräillen säestää). Alsungas novads, Alsunga, Pils iela 7, + 371 26179298 www.spelmanukrogs.ciemos.lv, [email protected] 88 I – XII kievari Sektori E3 PAJA „U&A” Käsityöläiset: Uldis Šulcs, Aleksandrs Belševics. Tänä päivänä on yhä harvempia paikkoja, joissa työskentelee ikivanhan käsityöalan tekijöitä seppiä. Kävijät pääsevät tutustumaan pajaan ja seppien työhön, ostaa tai tilata paikan päällä valmistuneita tuotteita, jotka ovat lähinnä taide- ja koristetaoksia. Bauska, Rīgas iela 64 d, + 371 29113747, 29276238 www.metaldizains-ua.lv, [email protected] 100 V - X Sektori D2 SABILEN VIINIMÄKI (SABILES VīNA KALNS) Yhteys: Sabilen matkailutietokeskus. Viinimäki oli jo Kuurinmaan herttuakunnan aikana tunnettu Latvian pohjoisimpana paikkana, jossa kasvatettiin ja kasvatetaan edelleenkin viinirypäleitä. Niistä valmistetaan kuivaa Kuurinmaan viiniä. Joka vuosi heinäkuun jälkipuoliskolla järjestetään Sabilen viinijuhlat. Talsu novads, Sabile + 371 27841827, 63252344, www.sabile.lv, [email protected] 85 I – XII kiertokäynnit Sektori E2 TēRVETEN PUULINNOITUS, TēRVETEN HISTORIALLINEN MUSEO, SEMGALLIPERINNE Yhteyshenkilö: Normunds Jērums. Baltian suurin näyttely, jossa voi tutustua semgallien rauta-ajan esinekulttuuriin. Nähtävillä on runsas semgallien koru-, ase- ja tarve- esineiden kokoelma, Baltian suurin miekkakokoelma. Näyttelytilat ovat 1100-luvun Tērveten puulinnakkeen entistettyssä puolustusrakennuksessa. Joka vuoden elokuun toisena viikonloppuna täällä järjestetään kansainväliset semgallien päivät – suurin varhaiskeskiajalle omistettu festivaali Baltiassa. Tērvetes novads, Tērvetes pagasts, Jērumi + 371 26950975, www.lielkenins.lv, [email protected] 97 V - X Sektori D1 IEVLEJAS, MAALAISLEIPÄ Emäntä: Agita Pētersone. Emäntä paistaa puulla lämmitetyssä leivinuunissa aitoa latvialaista leipää. Taikina tehdään ruis- tai vehnäjauhosta, suolasta, sokerista, kuminasta ja taikinanjuuresta. Kävijät voivat seurata leivonnan vaiheita ja osallistua niihin, maistaa leipää ja ostaa itselleen mukaan. Lisäksi voi katsella vanhojen esineiden kokoelmaa. Leipävilja kasvatetaan tilalla ympäristöä säästäen. Pāvilostas novads, Sakas pagasts, Ievlejas + 371 29124128, [email protected] 89 VI – X enintään 20 henkeä Sektori E3 MAATILA- JA MAATALOUSKONEMUSEO Isäntä: Ziedonis Stiķis. Täällä pääsee tutustumaan tyypilliseen Zemgalen maatilaan, johon kuuluu asuinrakennus, riihi, kaksi aittaa, navetta ja paja tarve-esineineen. Latvian talonpojat asuivat tällaisilla tiloilla 1900-luvun alussa. Konehallissa on yli 50 konetta ja laitetta, joita joskus käytettiin kansantalouden edistämiseen. Täällä on Baltian suurin maataloustraktorinäyttely. Bauskas novads, Gailīšu pagasts, Uzvara, Pūpoli + 371 26493940, www.mikelis.lv, [email protected] 101 V - X Sektori D2 INDāNI, MAATILA Emäntä: Signe Ezeriņa. Tilalla voi lasten kanssa tutustua kotieläimiin, nähdä vanhojen työkalujen kokoelmaa, nauttia saunasta koivu- ja katajavihtoineen sekä maistella yrttiteetä. Kesäaikaan vieraat voivat yöpyä aitassa tai saunanvintillä. Kandavas novads, Kandavas pagasts, Indāni + 371 29259272, [email protected] 86 V – X kiertokäynnit Sektori E3 BēRZIņI (LABIRINTI), MAALAISTALO Isäntä: Jānis Pastars. Tilalla kasvatetaan viljaa ja perunoita sekä tarjotaan niistä valmistettuja tuotteita. Lisäksi järjestetään opetusseminaareja ja vierailuohjelmia koululaisille, aikuisille ja kiinnostuneille ryhmille. Nähtävillä on vanhoja työkaluja ja maidonkäsittelylaitteita, niillä voi myös työskennellä. Vieraiden käytössä on toimintapuisto ja tarjolla paljon erilaista tekemistä. Iecavas novads, Zorģi, Bērziņi + 371 26320336, www.labirinti.lv, [email protected] 98 I – XII Sektori E1 LIEPāJAN KäSITYöTALO (AMATNIEKU NAMS) Yhteyshenkilö: Ira Cīrule. Paikanpäällä pääsee näkemään erilaisia käsityöläisiä työssään (meripihkan työstäjiä, korutaiteilijoita, kutojia, ompelijoita ja muita) sekä ostaa mukaan heidän töitään. Näytteillä on maailman pisin meripihkaketju (123 m, 19 kg!), joka on valmistettu kaupungin asukkaiden lahjoittamista meripihkakappaleista. Lapsetkin voivat osallistua opetukseen. Liepāja, Dārza iela 4/8 + 371 26541424, www.liepajaturisms.lv 90 I – XII kiertokäynnit Sektori E3 AUSEKļUN MYLLY, MAATALOUSTYÖKALUKOKOELMA, PERINTEET Isäntä: Mārtiņš Mediņš. Iecavajoen oikealla rannalla on entistetty myllyrakennus, jonka pihalla ja sivurakennuksissa on Latvian eri osille tyypillisten työkalujen, maatalouskoneiden, -laitteiden ja tarve-esineiden kokoelma. Myös pajaan voi tutustua. Vuosittain järjestetään teematapahtumia: „Maatalon kevättyöt” (toukokuun toisena lauantaina) ja „Elonkorjuujuhla” (syyskuun ensimmäisenä lauantaina). Vecumnieku novads, Bārbeles pagasts, Ausekļu dzirnavas +371 29197412; 26396878, www.ausekludzirnavas.lv [email protected] 102 I – XII ANGLAN PERINNEKULTTUURIKESKUS JA TUULIMYLLYMÄKI Anglassa voi tutustua ainoana Saarenmaalla alkuperäisyytensä säilyttäneeseen tuulimyllymäkeen. Sen viidestä myllystä neljä on tyypillisiä saarenmaalaisia pukkimyllyjä ja yksi hollantilaistyyppinen. Kaikki myllyt ovat kävijöille avoinna. Tuulimyllymäen osana on perinnekulttuurikeskus, jossa voi opetella virolaisia kansankäsityötaitoja, osallistua kansankulttuuritapahtumiin ja maistaa anglalaista ruisleipää. 32 Angla küla, Leisi vald, Saaremaa, +372 5199 0265 www.anglatuulik.eu, [email protected] GPS: 22°41’58’’ E, 58°31’36’’ N I– XII Sektori B2 HAAPSALUN PIISPANLINNA Haapsalun piispanlinna on Viron eräs parhaiten säilyneitä linnoja. Kävijät pääsevät konventtirakennuksen museoon, linnasta löytyneiden esineiden näyttelysaliin ja salaperäisiin holvikellareihin. Piispanlinnan pihan vallihaudassa on lastenpuisto, jonka leikkivälineet ovat saaneet virikkeensä keskiajalta. Linnan keskiaikainen tuomiokirkko (1279) on suurin yksiholvinen kirkko Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kirkon ikkunassa voi elokuun täyden kuun aikaan nähdä Viron kuuluisimman kummituksen – valkean neitsyen. 44 Lossiplats tn 3, Haapsalu, Läänemaa, +372 518 4664 www.haapsalulinnus.ee, [email protected] GPS: 23°32’19’’ E, 58°56’50’’ N I– XII Sektori B2 KAALIN METEORIITTIKRAATTERIALUE, KAALIN VIERAILUKESKUS, KAALI TRAHTER Meteoriittikappaleiden putoaminen Saarenmaalle 7500-7600 vuotta sitten aiheutti 110 m läpimittaisen, 22 m syvyisen kraatterin ja 8 pienempää kraatteria. Maailman nuorimmista tunnetuista jättiläiskraattereista Kaalin kraatteri on 8. suurin. Kaalin meteoriittikraatterialue Saarenmaalla on Viron harvinaisin luontonähtävyys ja Euraasian merkittävin kraatterialue. Kraatterialueella on Kaalin vierailukeskus, jossa on meteori- ja kalkkikivimuseo, konferenssisali ja hotelli. Hotellissa on vieraille mukavuuksin varustetut huoneet. Ruokailusta huolehtii historiahenkinen Kaali Trahter-majatalo. 33 Kaali küla, Pihtla vald, Saaremaa, +372 506 9515 www.kaali.kylastuskeskus.ee, [email protected] GPS: 22°40’19’’ E, 58°22’19’’ N I– XII Sektori C2 MATSALUN KANSALLISPUISTO Matsalun kansallispuisto (48 610 ha) on perustettu pesivien, sulkivien ja muuttavien lintujen suojaksi. Vuonna 1976 Matsalu kirjattiin Ramsarin sopimuksen luetteloon. Matsalu on kansainvälisesti merkittävä monenlaisten vesi- ja ruovikkolintujen vaelluksen pysähdyspaikka ja muuttumassa aina suositummaksi lintutarkkailualueeksi koko Euroopassa. Matsalussa on runsaasti luontopolkuja ja 8 lintutornia. Erilaisia lintutarkkailuretkiä, perhepaketteja ja kanoottiretkiä Matsalussa tarjoaa Estonian Nature Tours (www.naturetours.ee). 45 +372 472 4236 www.keskkonnaamet.ee/matsalu [email protected] I– XII Sektori B3 KOGUVAN KYLÄ JA MUHUN MUSEO Koguvan kylä Muhun saarella on virolaisen talonpoikaisarkkitehtuurin näyttävimpiä esimerkkejä. Koguvassa maalaistalojen rakennukset ovat suhteellisen hyvin säilyneitä. Ne ovat kiviaitoineen arkkitehtuurimuistomerkkeinä suojelun alaisia. Kylässä olevassa Muhun museossa pääsee katsomaan aikoinaan varakkaan rannikkokylän Tooman maalaistaloa kaikkine sivurakennuksineen ja varusteineen sekä vielä kyläkoulua ja tekstiilinäyttelyä. Tooman tila oli virolaiskirjailija Juhan Smuulin syntymäkoti. 34 Koguva küla, Muhu vald, Saaremaa, +372 501 1566 www.muhumuuseum.ee, [email protected] GPS: 23°5’2’’ E, 58°35’53’’ N I– XII Sektori B2 KALEVIPOJAN MUSEO Kalevipoeg on Viron kansalliseepoksen sankari ja juuri Jõgevamaa liittyy kiinteästi Kalevipoeg-tarinoihin. Täällä on Kalevipojan miekka Kääpajoessa, lepopaikat, kivet, lähteet, suot, kyntövaot, hevosen jäljet jne. Kalevipojan museossa on 12 teemahuonetta, joissa esitellään Kalevipoikaan liittyviä aineistoja ja virolaista perinnekulttuuria. Museorakennuksen edessä on muinaistarha eepoksen 17 henkilön puuveistoksineen. 46 Kääpa küla, Saare vald, Jõgevamaa, +372 5345 8343 www.kalevipojakoda.ee, [email protected] GPS: 26°50’51’’ E, 58°41’46’’ N I– XII Sektori B4 KURESSAAREN PIISPANLINNA Kivilinnan historia ulottuu aina 1200-luvulle. Kellarikerroksessa ovat pysyväisnäyttelyt, jotka esittelevät Saarenmaan luontoa ja historiaa. Toukokuusta elokuulle kellarisaleissa toimii käsityöverstaita (paja, lasihytti, keramiikka- ja kivipaja), jotka tarjoavat kävijälle sekä silmäniloa että itsetekemisen riemua. Jännitystä tarjoaa lähistön jousiammuntarata, jossa tauluammunnan lisäksi voi omin käsin lyödä kolikoita. Saarenmaan museoiden sivupisteistä suosittelemme käymään Mihklin maatilamuseossa (+372 454 6613, www.saaremaamuuseum.ee) Länsi-Saarenmaalla, joka tarjoaa paljon katsomisen arvoista sekä arkkitehtonisesti että perinnekulttuurillisesti. 35 Lossihoov tn 1, Kuressaare, Saaremaa, +372 455 4463 www.saaremaamuuseum.ee, [email protected] GPS: 22°28’46’’ E, 58°14’50’’ N VI – X Sektori C2 KASSINURMEN LINNANMÄKI JA HIISI Kassinurmen mäet ovat viimeisen jääkauden muovaamat Vooremaan helmet. Siellä ovat lähekkäin virolaisten muinaislinnoitus ja ikiaikainen hiisi. Linnoituksen juurelle on rakennettu lava, etupihalle keinu, pystykodat, nuotiopaikka ja linnoituksen pienoismalli. Kassinurmessa on luontopolku, terveys- ja muinaismuistopolku. 47 Painküla küla, Jõgeva vald, Jõgevamaa +372 523 0058, www.kassinurme.ee, [email protected] GPS: 26°27’10’’ E, 58°42’3’’N I– XII Sektori B4 PÕLTSAMAAN LINNA JA MUSEO Põltsamaan kivilinna rakennettiin joen rannalle 1200-luvulla. 1500-luvulla linnoitus oli Liivinmaan kuninkaan Magnuksen asuinpaikkana. Linnan pihalla on matkailuneuvontapiste ja Põltsamaan museo (www.muuseum.poltsamaaturism.ee), viinikellari ruokamuseoineen, Viron lehdistömuseo, galleria pART, savipaja ja käsityöverstas. Põltsamaalla sijaitsee kaunis ruusutarha (www.eestiroos.ee), jossa voi tilata kiertokäynnin, joka esittelee eri ruusulajikkeita, niiden historiaa ja niihin liittyviä tarinoita. 48 Lossi tn 1, Põltsamaa, Jõgevamaa, +372 529 3307 www.poltsamaaloss.ee, GPS: 25°58’3’’ E, 58°39’17’’ N I– XII Sektori B4 KURGJAN MAATILAMUSEO Kurgjan maatilamuseossa voi tutustua virolaiseen 1800- luvun kansallisen heräämisajan suurmiehen Carl Robert Jakobsonin elämään ja työhön sekä hänen perustamansa maatilan elämään ja oloihin. Nykyisinkin karjankasvatusta harjoittavan maatilamuseon ympäristössä näkee nautakarjaa, lampaita ja hevosia, lisäksi entistettyjä tilan rakennuksia kuten navetta, aitta, mylly ja riihi. Kävijät voivat kokeilla maatöitä. Ennakkotilauksesta museossa voi nauttia virolaisruokia. 40 Kurgja küla, Vändra vald, Pärnumaa, +372 445 8171 www.kurgja.ee, [email protected], GPS: 25°15’28’’ E, 58°39’44’’ N I– XII Sektori B3 KOLKJAN-KASEPääN-VARNJAN RAITTIKYLä Peipsin rannalla on toinenkin raittikylä, joka syntyi vuosisatoja sitten Venäjältä vainoja paenneiden vanhauskoisten asuinpaikaksi - Kolkja, Kasepää ja Varnja. Kolkjassa on vanhauskoisten museo (www.hot.ee/kolkjamuuseum) sekä Suur-Kolkjan vanhauskoisten rukoushuone. Varnjassa taas toimii vanhauskoisten kirkko sekä Varnjan elävä historiamuseo (www.starover.ee). Museoiden näyttelyt antavat hyvän käsityksen Peipsijärven seudulla yli 350 vuotta asuneiden vanhauskoisten elämäntavasta. 52 Peipsiääre vald, Tartumaa, +372 5563 9398 www.visitpeipsi.com, [email protected] I– XII Sektori B5 PäRIMUSMATKAD - PERINNERETKET Yritys järjestää luontoretkiä, joiden tavoitteena on esitellä luontoperinnettä (hyljeseurantaretket, luontoretket jalkaisin, pyörällä tai suksin, kumiveneretket Vilsandille ja kansallispuiston luodoille, kämmekkäretket jne.) ja kulttuuriperintöä (kartano-, kylä- ja kaupunkielämä; virolainen nykyajan käsityö; meriperinne). Vilsandin kansallispuiston Mikun metsäpuistossa voi tutustua entisajan metsätöihin ja kokeilla niitä itsekin. Loonan kartanossa, Vilsandin kansallispuiston keskuksessa on hotelli ja kahvila-ravintola (www.loonamanor.ee). 37 +372 5625 7477, www.heritagetours.ee [email protected], GPS: 22°0’40’’ E, 58°20’1’’ N I– XII Sektori C1 RAJAN-KüKITAN-TIHEDAN- KASEPääN RAITTIKYLä 1600- ja 1700-luvuilla Peipsin länsirannikolle pakeni vainoa Venäjältä vanhauskoisia, joiden yhteisölle on luonteenomaista asuminen kilometrien pituisissa raittikylissä. Kasepään, Tihedan, Kükitan ja Rajan kylät ovat Peipsin rannikolla lähes 8 kilometrin pituisena nauhana. Mustveehen asti ulottuva raittikylien vyöhyke on Virossa harvoja paikkoja, jossa nykyisinkin asuu venäjän vanhauskoisia. Raittikylä ainutlaatuisine rukoushuoneineen ja vanhauskoisten kulttuuriperintöineen on loistava matkailukohde ja tarjoaa siellä kävelevälle monia viehättäviä näkyelämyksiä. 49 Kasepää vald, Jõgevamaa +372 5381 4373, www.visitpeipsi.com, [email protected] I– XII Sektori B5 PIIRISSAARI Pepsinjärven Piirissaarella on pysyvää asutusta, sen pinta-ala on 7,5 km². Piirissaaren asukkaiden enemmistö on venäjän vanhauskoisia, jotka ovat vuosisatoja pyrkineet säilyttämään omaa kulttuuriaan. Asukkaiden pääelinkeino on kalastus. Viljeltävillä maatilkuilla kasvatetaan vihanneksia, etupäässä sipulia. Koko Piirissaari on nykyisin luonnonsuojelualuetta. Täällä elää runsaasti suojeltavia lintu- ja sammakkoeläimiä. Esiintyy myös monia kasviharvinaisuuksia. Laivayhteyttä Laaksaaren ja Piirissaaren satamien välillä hoitaa autolautta”Koidula” (+372 527 2974, www.veeteed.com). 53 Piirissaare vald, Tartumaa www.visittartu.com I– XII Sektori C5 TIHUSEN HEVOSMATKAILUMAATILAN MUINAISKULTTUURIPOLKU Tihusen hevosmatkailumaatila tarjoaa majoitusta ja ratsastusta (valjakkoajeluista ratsastusretkiin). Maatilan läheltä alkaa merkitty muinaiskulttuuripolku, joka vie kävijät aikaan, jolloin ihminen sitoi sielunsa luonnon voimaan ja jossa voi tutustua entisaikojen tapoihin. Tilan teehuoneen seinillä on valokuvanäyttely Muhumaan muinaiskulttuuriin liittyvistä paikoista. 38 Hellamaa küla, Muhu vald, Saaremaa +372 514 8667, www.tihuse.ee [email protected], GPS: 23°18’39’’ E, 58°36’45’’ N I– XII Sektori B2 ALATSKIVIN LINNA Restauroidussa Alatskivin linnassa pääsee tutustumaan erään kartanoperheen elämään ja historiaan kolmessa kerroksessa olevassa näyttelyssä. Linnan oppaat kertovat erilaisia tarinoita ja legendoja. Lisäksi jokainen voi itse valmistaa henkilökohtaisen linnamatkamuiston. Satumainen linna Viron itärajalla kutsuu käymään! Alatskivissä oleva Kivin kievari (www.kivikorts.ee) tarjoaa yksinkertaista, paikallisista raaka-aineista valmistettua virolaisruokaa. Kievarin ruokalistalla on myös Peipsin rannan ruokia. 50 Lossi tn 4, Alatskivi alevik, Alatskivi vald, Tartumaa +372 528 6598, www.alatskiviloss.ee, [email protected] GPS: 27°7’45’’ E, 58°36’13’’ N I– XII Sektori B5 UUE-VARBLAN KARTANO JA VARBLAN MUSEO Museo sijaitsee Uue-Varblan kartanorakennuksessa. Näyttely esittelee paikallista elämää viime vuosidadan alkupuolella ja Varblan kunnan historiaa. Museossa on myös käsityöhuone. Kartanon vilja-aitassa voi tutustua vanhoihin työkaluihin ja -koneisiin. Oma nähtävyytensä on varhaisklassistinen puinen kartanon päärakennus vuodelta 1797. Perinteisenä tapahtumana kartanossa järjestetään heinäkuussa käsityömarkkinat. 42 Aruküla küla, Varbla vald, Pärnumaa, +372 5668 5168 [email protected], GPS: 23°45’53’’ E, 58°25’6’’ N V– X Sektori C3 TARTON LOTJAVEISTÄMÖ Peipsin lotja oli erityisesti Peipsin ja Emajõen seudun oloihin kehitetty kauppapurjealus, joita tiettävästi rakennettiin jo 1300-luvulla. Vuonna 2006 laskettiin Emajõella vesille puolivuosisataisen tauon jälkeen lotja, joka ristittiin “Jõmmuksi”. Emajõen lotjaseura järjestää erilaisia huvipurjehduksia ja luontoretkiä Emajõella ja Peipsijärvellä. “Jõmmu” kutsuu tervetulleiksi pienemmätkin lotjanystävät tutustumaan perinnekäsityöhön ja laivanrakennukseen. 54 Ujula tn 98, Tartu, Tartumaa, +372 5559 9100 www.lodi.ee, [email protected], GPS: 26°42’51’’ E, 58°23’26’’ N I– XII Sektori C4 KIHNUN SAARI UNESCON maailmanperinneluettelossa oleva Kihnun kulttuuripiiri (www.kultuuriruum.ee) on omaperäinen sekoitus nykyaikaa ja menneisyyttä. Kihnun museossa on esillä kaikkia arkipäivän esineitä – työkaluja, vaatteita, käsitöitä, huonekaluja. Saarella sijaitseva Metsamaan perinnemaatila esittelee arkipäivän saarelaiselämän eri puolia. Esillä on Kihnulle tyypillisiä kotitalousesineitä, kansanpukuja ja käsitöitä. Kiertomatkoja Kihnun saarella järjestää Kihnurand AS (www.kihnurand.ee). 39 +372 447 3000 www.kihnu.ee, [email protected] I– XII Sektori C3 VIRON MAATALOUSMUSEO Tarton lähellä Ülenurmen kartanon mailla olevan museon ylpeytenä on ainutlaatuinen maataloustekniikan kokoelma sekä näyttely ”Maatalouden ja maaseutuelämän kehitys Virossa läpi vuosisatojen”. Lisäksi on näyttelyitä mehiläistaloudesta, talonpoikain kuljetusvälineistä, oljesta ja tuohesta. Museo järjestää erilaisia opetusohjelmia ja kursseja (sepän työ, puuesineiden restaurointi, rankahuonekalujen nikkarointi, ruisleivän leipominen, kansalliskäsityö jne.) kaikille halukkaille. Ryhmille on saatavana ennakkotilauksesta virolaisruokia. 51 Pargi tn 4, Ülenurme alevik, Ülenurme vald, Tartumaa +372 5373 7124, www.epm.ee, [email protected] GPS: 26°43’28’’ E, 58°18’60’’ N I– XII Sektori C4 ESTONIAN NATURE TOURSIN LINTU- JA LUONTORETKET Estonian Nature Tours on ollut Viron luonto- ja lintutarkkailumatkailun kehittämisen edelläkävijä. Yrityksellä on luontoretkien järjestäjänä 10-vuotinen kokemus ja asiakaspalaute on aina ollut erittäin hyvä. Vieraile Virossa – eräässä Euroopan kauneimmista maista ja ylläty sen runsaasta luontoperinteestä! 43 Linnuse tee 1, Lihula, Läänemaa, +372 5349 6695 www.naturetours.ee, [email protected] I– XII Sektori B2 VIRON MAANTIEMUSEO Vuosisatainen mutkikas postitie tuo vuodelta 1863 peräisin olevalle Varbusen postiasemalle, jossa aikoinaan oli hevostalli ja jonne oli säännöllistä postiliikennettä. Tänään vanhalla, mutta hyvin säilyneellä postiasemalla on Viron maantiemuseo. Museon ainutlaatuiseen näyttelyyn astuttaessa ensimmäiseksi näkee liikennemerkkejä, joita teillä ei enää tapaa. Tienrakennuksen saloihin voi tutustua tiekatteiden läpileikkauksista. Historiallisessa tietilassa on Eesti- ja Liivinmaan eri paikoista peräisin olevat tienpätkät, joita kulkiessaan voi kokea eri aikakausien hengen. 55 Varbuse küla, Kanepi vald, Põlvamaa, +372 518 6684 www.muuseum.mnt.ee, [email protected] GPS: 26°55’2’’ E, 58°1’25’’ N I– XII Sektori C5 YHTEISTYöVERKOSTO - HURMIORU PERERING Põlvamaalla toimiva yhteistyöverkosto Hurmioru Perering (Hurmiorun perhepiiri) on Viron vanhimpia. Verkostoon kuuluu 36 maatilaa, jotka kaikki tarjoavat erilaista toimintaa ja lomailua maalla. Katsomista ja tekemistä riittää koko perheelle päiväksi ja pidemmäksikin: voi käydä myllyllä, kutoa kangasta, puuhailla kotieläimien kanssa, takoa rautaa pajassa, ajaa hevosella, nauttia aidon savusaunan löylyistä, käydä talonpoikais- ja saunamuseossa, käydä retkipolulla, seikkailuradalla jne. 56 Hurmi küla, Kanepi vald, Põlvamaa, +372 517 4470 www.hurmiorg.ee, [email protected] I– XII Sektori C5 OLUSTVEREN KARTANO JA KARTANOPUISTO Olustveren kartano on eräs täydellisimmin säilyneitä kartanokokonaisuuksia Virossa. Kartanosydäntä ympäröi englantilaistyylinen puisto ja vanhojen puiden reunustama kuja. Kartanon eri rakennuksissa on esillä täytettyjen lintujen, puuhevosten ja antiikkihuonekalujen kokoelmia. Avoinna ovat myös käsityö- ja villahuone, paja, saviverstas, keramiikkapaja ja lasihytti sekä viinatehdas. Kartanon työhuoneissa voi jokainen kokeilla omia taitojaan. Kartanon päärakennuksessa on matkailukeskus. 68 Olustvere alevik, Suure-Jaani vald, Viljandimaa +372 5665 2923, www.olustveremois.ee [email protected], GPS: 25°33’26’’ E, 58°33’1’’ N I– XII Sektori B4 MOOSTEN KARTANO Moosten kartano sijaitsee Moostejärven rannalla. Kauniin päärakennuksen ohella kartanon ylpeytenä on historiallistyyliset sivurakennukset. Kartanolle antaa ilmettä englantilaistyylinen puisto. Päärakennuksessa toimii koulu, remontoidussa entisessä puutyöverstaassa Moosten kartanon vierastalo, entisessä työhevostallissa toimii restauroijien työverstas, pehtorintalossa taide- ja sosiaalikeskus ja entisestä navetasta on tullut konserttisali. 57 Mooste alevik, Mooste vald, Põlvamaa, +372 511 7848 www.moostemois.ee, [email protected] GPS: 27°11’23’’ E, 58°9’30’’ N I– XII Sektori C5 RETKET KALEPURJEVENEELLÄ Kale on Võrtsjärvellä käytetty perinteinen puinen nuottapurjevene, jota sulavuutensa vuoksi usein käytettiin myös huvipurjehduksiin. Kapearunkoisella purjeveneellä on kaksi kolmiopurjetta. Vuonna 2005 valmistui Võrtsjärve SA:n tuella “Paula”- ja vuonna 2009 ”Liisu”-kalevene. Kalepurjeveneellä purjehtiminen on aito elämys sanan parhaassa merkityksessä. Ennakkotilauksesta purjehduksella voi syödä kalakeittoa ja maistella vastasavustettua kalaa. 69 Valma küla, Viiratsi vald, Viljandimaa, +372 526 8380 www.kaleselts.ee, [email protected] V– IX Sektori C4 SOOMAAN KANSALLISPUISTO JA SOOMAAN VIERAILUKESKUS Soomaan kansallispuisto luotiin vuonna 1993 suursoiden, tulvaniittyjen ja metsien suojelemiseksi. Puiston vierailukeskus jakaa tietoa Soomaan retkipoluista ja paikallisista palveluista. Siellä voi tutustua pysyvään näyttelyyn ja mediaohjelmiin. Sieltä alkaa myös majavien elämää esittelevä opintopolku. Soomaa on kuuluisa suurista tulvistaan (maalis- ja huhtikuussa), jota kutsutaankin viidenneksi vuodenajaksi. Tulvakaudella järjestetään Soomaan metsissä, niityillä ja joilla kanootti- ja haapioretkiä (www.soomaa.com). Soomaan kansallispuisto on ainoa paikka maailmassa, jossa voi opetella ikivanhaa haapionveistämistä ja osallistua käytännön veistoleireihin. 70 Kõrtsi-Tõramaa talu, Tipu küla, Kõpu vald, Viljandimaa +372 435 7164, www.soomaa.ee, [email protected] I– XII Sektori C3 SETOMAA Viron kaakkoisimmassa kulmassa on ainutlaatuinen kulttuurialue Setunmaa, jossa voi kohdata erikoisen kansansirpaleen – setukaiset. Historiallisen rajaseutuaseman vuoksi setukaisten kulttuurissa lomittuvat itä ja länsi. Jännittäviä jälkiä tästä havaitsee niin kielessä, elintavassa, ruoissa kuin kansallispuvuissa. Erityistä huomiota ansaitsee setukaisten omalaatuinen runolaulanta - leelo. Parhaan käsityksen Setunmaan elämästä saa kulkemalla pitkin Seto Külävüü- reitillä – matka alkaa Võõpsusta ja päättyy Luhamaalle kulkien läpi kylien. Perinteistä setukaisruokaa tarjoaa Värskassa Tsäimaja (+372 505 4673, www.setomuuseum.ee) ja Obinitsassa setukaisten seuratalon Taarka Tarõ (+372 5620 3374, http://taarkatare.com). Ryhmille ruokailu ennakkotilauksesta, lisäksi tarjotaan setukaiskulttuuria ja leeloesityksiä. 59 +372 796 4782, +372 5682 1268 www.visitsetomaa.ee, [email protected] I– XII Sektori C5 METSÄMUORIN PERHEPUISTO Metsämuorin perhepuisto on Kaikan kukkuloiden välissä toimiva maatilojen yhteisö, joka esittelee luonnonläheisiä ja terveellisiä elintapoja sekä kansanlääkintää. Maatilaohjelmissa pääsee tutustumaan kasvilääkintään, juotikashoitoon, mehiläisten ja sienien taikamaailmaan, kokea loitsujen ja mietiskelypaikkojen vaikutusta itseensä. Edelleen voi opetella valmistamaan villikasviruokia, kotileipää ja yrttilääkkeitä. Yksittäiskävijät voivat omin päin tutustua maataloon. 71 Mähkli küla, Antsla vald, Võrumaa, +372 5345 4222 www.metsamoor.ee, [email protected] GPS: 26°28’25’’ E, 57°44’3’’ N V– IX Sektori C4 HELLENURMEN MYLLYMUSEO Mylly on rakennettu 1880-luvulla. Vesimyllyn koneet taas ovat enimmäkseen peräisin 1930-luvulta ja ne ovat toimintakunnossa. Vieraiden saapuessa mylläri avaa vesiportit ja käynnistää myllyn. Jyvien valmistusprosessia jauhoksi, mannaryyneiksi ja hiutaleiksi voi seurata alusta loppuun. Myllyn emäntä hemmottelee sen jälkeen uunilämpimällä lesekakulla ja juotavalla. Kansankalenterin merkkipäivien viettäminen on myllyllä kunnia-asia. 60 Hellenurme küla, Palupera vald, Valgamaa, +372 520 5142 www.veskimuuseum.ee, [email protected] GPS: 26°23’11’’ E, 58°8’13’’ N I– XII Sektori C4 KOIVAN PERINNEKULTTUURIREITTI 2010 syksyllä Viron ja Latvian Koivan rajajoen rannoille valmistui kahden valtion perinnekulttuurikohteita esittelevä 60 kilometrin pituinen pyöräreitti. Se alkaa Tellingumäen pysäköintipaikalta. Reitin päätepisteissä ja rajanylityspaikassa on lepopaikat sekä informaatiotaulut reittikarttoineen. Suuntaviitat ovat reitillä paikoissa, joissa kulkija saattaisi eksyä. Viitat ohjaavat myös reitiltä sivussa oleville nähtävyyksille. Kohteiden informaatiotaulut ovat viron-, latvian- ja englanninkielisiä. Tellingumäen pysäköintipaikalta pääsee myös toiselle 18 km pituiselle pyöräreitille. 64 Tsirgumäe küla, Taheva vald, Valgamaa +372 5304 3504, www.rmk.ee, [email protected] GPS: 26°20’3’’ E, 57°36’16’’ N I– XII Sektori D4 HELMEN RITARIKUNTALINNOITUS JA LUOLAT Helmen ritarikuntalinnoituksen rauniot kohoavat jyrkällä kukkulalla Pärnun-Valgan maantien varressa. Aikojen kuluessa linnaketta ovat isännöineet saksalaiset, venäläiset, liettualaiset ja ruotsalaiset. Viime mainitut hävittivät linnan vuonna 1658. Linnakkeen alapuolella laaksossa solisee Arstiallikas (lääkärilähde), jonka veden kerrotaan auttavan seitsemään tautiin. Linnanraunioista pohjoiseen ovat Helmen luolat, joita vanha kansa kutsui myös helvetiksi ja jonka nähtävyytenä on kaksi salia. Kylässä on lisäksi Helmen kotiseutumuseo (+372 5282 264, http://helmemuuseum.edicypages.com/en). 61 Kirikuküla küla, Helme vald, Valgamaa GPS: 25°52’50’’ E, 58°1’1’’ N I– XII Sektori C4 MOOSKAN MAATILAN ELÄMYSRETKET Mooskan elämysretket on suurenmoinen tapa tutustua Võrumaan perinnekulttuuriin: savusauna ja savusaunatavat, perinteinen lihansavustus talvella saunassa ja kesällä kivillä vuoratussa kypsytyskuopassa. Etelävirolaista luontoon liittyvää elämäntapaa ja luontoon suhtautumista esittelee luontoretki Vällamäelle. Ohjelmassa on myös hengitysretkiä, suunnistuspelejä, sauvakävely- ja suo/lumikenkäretkiä. Sopivin ryhmäkoko on 12 osallistujaa. 73 Palanumäe küla, Haanja vald, Võrumaa +372 503 2341, www.mooska.eu, [email protected] GPS: 27°3’25’’ E, 57°43’54’’ N I– XII Sektori C5 Sektori C2 ŪšIN MAATILA, PIIRAKAT (SKLANDRAUšI) JA KILOHAILISÄILYKKEET Emäntä: Dženeta Marinska. Esitellään Pohjois-Kurzemen perinteisen jälkiruoan – avopiirakoiden (sklandraušien) valmistamista ja tarjotaan retkeä „Kävelyretki Kolkan teollisuushistoriaan” näytelmällisesti sekä maistellaan Latvian parhaita kilohailisardiineja. Dundagas novads, Kolka, Ūši +371 29475692, www.kolka.info, [email protected] 76 vähintään 5 hengelle VI – X HEVOSVANKKURIMUSEO Hevosvankkurimuseo on Pilkusen karjakartanossa. Näytteillä on vankkureita, rattaita ja rekiä sekä tarvikkeita (mm. luokkeja, länkiä, kulkusia, rekipeittoja ja hevosen suokenkiä). Mukana on myös sota-, ensiapu- ja palokuntavankkuri. Museon hienoimpia esineitä ovat nelipyöräiset umpi- ja kuomuvaunut. Lisäksi museossa on runsaasti maanviljelyskoneita. Katsomista on paljon ja kiintoisia esineitä runsaasti. 62 Pilkuse küla, Otepää vald, Valgamaa, +372 502 4327 www.hm-kodulehed.ee/hobuvankrid, [email protected] GPS: 26°34’53’’ E, 58°1’9’’ N I– XII Sektori C4 SAUNAMAA Saunamaa on erillinen saunakylä, joka tarjoaa nautittavaksi erilaisia saunoja omine lumoineen ja omaperäisyyksineen. Kävijä pääsee arvioimaan saunojen löylyä ja kerätä tietoa niiden historiasta. Saunamaalla ovat tarjolla luolasauna, suomalainen sauna, intiaanisauna, virolainen sauna ja telttasaunan tapainen muovikalvosauna. 74 Nogu küla, Rõuge vald, Võrumaa +372 507 0244, www.saunamaa.ee, [email protected] GPS: 26°58’3’’ E, 57°44’4’’ N I– XII Sektori C5 KAASIKUN MAATILAN KORISTEKASVIPUUTARHA, LUONTOPOLKU JA PITSIHUONE Viljandimaan eräs kauneimmista maatalopuutarhoista tarjoaa silmäniloa niin puutarha- kuin luontoharrastajalle. Puutarhassa on erilaisia kasvistoja, tilan pihasta polku johtaa Paistun muinaislaakson reunalle. Museohuoneissa on jälkipolvien nähtävänä entisaikoina käytettyjä maatalouskaluja, talousesineitä, esiäitien hienoja pitsejä ja mallilehtiä. Erilaisilla virkkaustekniikoilla tehtyjen töiden kruununa on tuolloisen emännän hääpuku. 66 Loodi küla, Paistu vald, Viljandimaa, +372 528 7259 GPS: 25°35’53’’ E, 58°15’39’’ N V– IX Sektori C4 Sektori C2 „PIE ANDRA PITRAGā”, KALANSAVUSTUS, RANNIKON AITATYYPIT Isäntä: Andris Antmanis. Vieraat pääsevät osallistumaan kalan (kampela, nokkahauki, lahna) savustamiseen ja maisteluun Krogin maatilalle on kerätty ja esillä 20 Liivilahden rannan tyypillistä aitatyyppiä. Dundagas novads, Kolkas pagasts, Pitrags, Krogi + 371 26493087, [email protected] 77 VI – X vähintään 5 hengelle KETTAN RIIHITALO JA PAJA Seppä esittelee mielellään työskentelyään ja erilaisia työvaiheita sekä valmistaa erilaisia taoksia. Lisäksi hän näyttää puuhiilen valmistusta, vuona 1887 rakennettua riihiasuinrakennusta, riihiuunin lämmitystä sekä kertoo viljan kuivauksesta, puinnista ja tuultamisesta. 63 Mägestiku küla, Otepää vald, Valgamaa, +372 517 4148 www.hot.ee/theblacksmith, [email protected] GPS: 26°24’10’’ E, 58°4’55’’ N I– XII Sektori C4 VASTSELIINAN PIISPANLINNAN VIERAILUKESKUS Vastseliinan piispanlinnan historia ulottuu 1300-luvulle. Se oli aina 1600-luvun lopulle vahva rajalinnoitus Venäjän ja Euroopan rajalla. Linnoitus hävitettiin vuonna 1702 Pohjansodassa. Keskiajalla piispanlinna oli katolisessa maailmassa pyhiinvaelluspaikka. Entisessä Piirin kievarin rakennuksessa avatussa vierailukeskuksessa on erilaisia linnoituksen historiaan liittyviä ja paikallisiin tarinoihin perustuvia näyttelyitä, käsityökursseja, konsertteja ja esityksiä vanhassa kievarintuvassa. Siellä voi osallistua keskiaikaisesti pukeutuneena linnoituksen asukkaiden juhla-aterialle. 75 Vana-Vastseliina küla, Vastseliina vald, Võrumaa +372 5303 0648, www.vastseliina.ee/linnus [email protected], GPS: 27°21’40’’ E, 57°43’44’’ N I– XII Sektori C5 MULGIN KIEVARI Mulgin kievari sijaitsee Mulgimaan pääkaupungissa Abja-Paluojalla, jossa tarjotaan kodikkuutta, mulgilaisruokia ja miellyttävää tarjoilua. Kievari on entisöity yli 100 vuotta vanhasta rakennuksesta. 67 Pärnu maantee 14, Abja-Paluoja, Abja vald, Viljandimaa +372 502 2121, www.mulgikorts.ee, [email protected] GPS: 25°21’13’’ E, 58°7’35’’ N I– XII Sektori C4 Sektori D2 „RUOKA-AIKA KALASTUSTILALLA”, KALAKEITTO, SAVUKALA, OLUT Emäntä: Zane Vaivode. Vieraat otetaan vastaan musiikin säestyksellä ja mielialan kohottamiseksi tarjotaan pontikkaa. Sen jälkeen purjehditaan kalastusveneillä tai -aluksella Rojajoella ja merellä. Myöhemmin tarjotaan nuotiolla keitettyä kalakeittoa laulujen ja tanssin säestyksellä. Vieraat saavat seurata kalansavustusta ja sen jälkeen maistella kalaa. Juomana on olut ja koivunmahla. Kalastajan vaimo kertoo perinteisten avopiirakoiden (sklandraušien ja dižraušien) leipomisesta ja kalastaja ammattistaan. Rojas novads, Jūras ielā 6/8, atpūtas centrs „Otra puse” + 371 29477602, www.rojahotel.lv, [email protected] 78 V – X vähintään 15 hengelle ALTJAN KALASTAJAKYLÄ Lahemaan kansallispuistossa sijaitsevasta Altjan kalastajakylästä on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1465. Se on tyypillinen rannikkokylä, jossa talot ovat raitin varrella. Nykyisin Altjassa on jäljellä Uustalun ja Toomarahvan tyypillisiä rannikkotiloja 1800-luvun lopulta. Altjan niemellä on entistetyt verkkovajat. Kylässä on myös keinupaikka ja virolaisruokia tarjoava Altjan kievari (puh. +372 501 4287, www.palmse.ee/altja-korts). 8 Altja küla, Vihula vald, Lääne-Virumaa I– XII Sektori A4 HÖLMÖLÄISTEEMAPUISTO Müüslerin entiseen kartanonpuistoon rakennettu hölmöläiskylä on omaperäinen teemapuisto. Sen nähtävyydet liittyvät hölmöläistarinoihin, jotka olivat tunnettuja Saksassa jo 400 vuotta sitten. Hölmöläiset ovat pilahenkilöitä, jotka ovat kuuluisia älyttömistä teoista ja tempauksistaan. Paikalla on tarjolla hölmöläisten hauskoja elämysretkiä, käsityötuvassa askartelua, hölmöläismatkamuistojen kauppaa ja ruokatarjoilua (ryhmille ennakkotilauksesta) ja telttailua. 20 Müüsleri küla, Kareda vald, Järvamaa, +372 5191 4282 www.kilplased.ee, [email protected] GPS: 25°53’1’’ E, 58°55’11’’ N I– XII Sektori B4 JAANIOJAN KÄSITYÖMAATILA Lahemaan kansallispuiston sydämessä on ainutlaatuinen Jaanojan käsityömaatila. Kivin reunustettu tie johtaa keltaiselle asuintalolle, kauempana näkyvät telttailu- ja nuotiopaikka, ainutlaatuinen ulkokeittiö, vanha suuri hirsirakennus, sauna ja sepänpaja. Tilalla järjestetään luovuusleirejä, käsityökursseja, satupelejä, virolaisen kansankalenterin merkkipäiviä ja askartelua koko perheelle. Myytävänä on käsityömaatilan sirkeäsilmäisiä räsynukkeja, mamselli Janikan tilkkutakkeja ja ainutlaatuisia käsitöitä. 9 Jaanioja tn 2, Võsu alevik, Vihula vald, Lääne-Virumaa +372 5647 0187, www.jaanioja.ee, [email protected] GPS: 25°58’58’’ E, 59°34’54’’ N VI – IX Sektori A4 PÕHJAKAN KARTANO Kartano on peräisin 1800- luvulta. Nykyisin Põhjakan kartano on paikallisia raaka-aineita käyttävä virolaisruokien periaatteita noudattava ruokapaikka, jossa tarjotaan kohtuuhintaisia, yksinkertaisia ja maistuvia ruokia. Päivän tarjottavien ruokien lista ilmestyy paikan internetverkkosivulla. Myös ohikulkijat ja ryhmät ovat tervetulleita. 21 Mäeküla, Paide vald, Järvamaa, +372 526 7795 www.pohjaka.ee, [email protected] GPS: 25°40’21’’ E, 58°53’44’’ N III– I Sektori B4 ATLAN KARTANO JA KARTANOKERAMIIKKA Ensitieto kartanosta on vuodelta 1422. Myöhempinä aikoina kartanossa on ollut sotavankileiri, hevosten lainauspiste, traktoriasema ja kauppa. Nykyisin kartanossa on keramiikkapaja, jonka tuotteita voi ostaa paikan päältä. Keramiikkaverstaassa voi itse savesta muotoilla esineitä tai koristella ja lasittaa poltettuja esineitä. Kartanon puusepänverstaassa voi tutustua työn valmistusvaiheisiin. 22 Atla küla, Juuru vald, Raplamaa, +372 504 0563 www.keraamika.ee, [email protected], GPS: 25°0’34’’ E, 59°3’16’’ N I– XII Sektori B3 LUHTREN MATKAILUMAATILAN KOTIMUSEO Vuonna 1874 perustettu maatila toimii nykyisin matkailuyrityksenä. Vieraille on tarjolla viihtyisiä aittahuoneita, saunoja, ulkoallas sekä luomuruokaa, joka on valmistettu 1900-luvun alun ruokaohjeiden mukaan. Luhtren tilan museohuoneessa on esillä menneiden polvien perinne naisten ja vauvanvaateista aina työkaluihin asti. Kaikki esineet kertovat oman tarinansa tuolloisten omistajien unelmista ja toimista. 23 Nõmmeotsa küla, Märjamaa vald, Raplamaa, +372 505 7043 www.luhtre.ee, [email protected], GPS: 24°29’39’’ E, 58°53’20’’ N I– XII Sektori B3 YHTEISTYöVERKOSTO – EHEDAD ELAMUSED LAHEMAAL Yhteistyöverkosto Ehedad Elamused Lahemaal eli Lahemaan aidot elämykset koostuu 14 perheyrityksestä. Sen tarkoituksena on tarjota vierailijoille mukavaa lomanviettoa Viron pohjoisrannikolla. Verkoston maatilat tarjoavat luonto- ja maalaistaloympäristössä viihtyisää majoitusta, paikallista ruokaa, erilaisia luontoretkiä, elämyssaunaa, ainutlaatuisia käsitöitä, monipuolista ratsastuspalvelua. Pääsee näkemään myös kotieläimiä ja siipikarjaa. 10 I– XII +372 5340 3806 www.ehedad.ee, [email protected] Sektori A4 VIITNAN KIEVARI Viitnan kievarirakennus on vanhimpia Virossa säilyneistä kievareista. Sen vasemmassa siivessä oli kaksi herrainkamaria ja hevostalli. Nykyisin siinä on ravintola ja virolaisen käsityön myyntitiski. Oikeanpuoleisesta ovesta pääsi talonpojille tarkoitettuun rahvaankamariin sekä talonpoikain talli, jossa nykyisin on kievari, jonka ruokalistalla on myös virolaisia kansallisruokia. 14 Viitna küla, Kadrina vald, Lääne-Virumaa, +372 520 9156 www.viitna.eu, [email protected], GPS: 26°0’45’’ E, 59°27’23’’ N I– XII Sektori A4 HIIDENMAAN MAJAKAT Hiidenmaan kolme majakkaa ovat omalla laillaan merkittäviä arkkitehtuurimuistomerkkejä. Kõpun majakka (+372 529 9162, www.tuletornikohvik.ee) on maailman vanhin edelleen toimiva majakka, se sijaitsee Länsi-Viron korkeimmalla mäellä Tornimäellä (68 m). Majakassa on näyttelyitä ja sen juurella kahvila. Ristnan majakka (+372 524 3824, www.korgessaare.ee) sijaitsee Ristnan pohjoisniemellä. Majakka tilattiin Ranskasta vuonna 1873 ja se valmistui seuraavana vuonna. Sen juurella on pieni ruokapaikka. Tahkunan majakka (+372 532 84085, www.korgessaare.ee) sijaitsee Hiidenmaan pohjoiskärjessä. Ranskasta tilattu valurautainen majakka valmistui vuonna 1875 ja se on Viron rannikoiden korkein majakka – merenpinnasta 42,7 metriä. 28 V– IX Sektori B2 NAISSAARI Naissaari on Viron piensaari, joka oli II maailmansodan päättymisestä lähtien aina vuoteen 1993 neuvostoarmeijan hallussa. Naissaaren vetonauloja ovat retkipolut, runsaslajinen luonto, kapearaiteinen rautatie, tsaarinaikaiset tykistöpatterit ja neuvostoaikainen merimiinatehdas. Laivamatkoja Naissaarelle järjestää matkustaja-alus Monica (laivuri Andres Vaatmann: +372 514 5118; [email protected]; www.monica.ee). 4 12 km Tallinnast I– XII Sektori A3 LAHEMAAN RETKEILYKESKUS Lahemaan retkeilykeskuksen tehtävänä on edistää luontoa säästävää elämäntapaa ja liikkumista luonnossa – istutetaan puita, rakennetaan ja kiinnitetään linnunpönttöjä. Halukkaille järjestetään kanoottiretkiä Lahemaan kansallispuistossa, rämeretkiä sekä seikkailuja jousi- ja varsijousikentällä. Viihtyisää vapaa-aikaa tarjoavat takkahuone ja sauna kylpytynnyreineen. 11 Loobu küla, Kadrina vald, Lääne-Virumaa +372 509 3177, www.lahemaa.info, [email protected] GPS: 25°56’51’’ E, 59°27’30’’ N I– XII Sektori A4 HELTERMAAN KÄSITYÖTALO Heltermaan satamassa entisessä kievari- teehuonerakennuksessa 1700-luvulta toimii Heltermaan käsityötalo, jossa voi ostaa paikallisten käsityömestareiden tuotteita ja jossa koko kesän voi osallistua erilaisille kursseille, kuten saippuan valmistus, huovuttaminen, kasvi- ja puupainanta ja muita vastaavia. 25 Heltermaa küla, Pühalepa vald, Hiiumaa, +372 515 0319 www.heltermaakasitoomaja.edicypages.com [email protected], GPS: 23°2’19’’ E, 58°51’54’’ N V - VII Sektori B2 SEIKKAILUYRITYS 360° Yritys järjestää luontoretkiä: kesällä melontaretkiä merellä, syksyllä suokenkäretkiä rämeellä, talvella lumikenkäretkiä sekä kanoottiretkiä joilla. Luontoharrastajille on tarjolla teemaretkiä: keväällä karhusafareita ja lintujen tarkkailua, syksyllä hirvi-, hylje- ja susiretkiä. 1 Harjumaa, +372 513 7141 www.360.ee, [email protected] I– XII HIIU VILL Perheyritys Hiiu Vill on eräs harvoista Virossa toimivista villatehtaista. Siellä on vielä käytössä 1800-luvulla Puolasta tuodut villan möyhennys-, karstaus- ja säiekoneet, joita isäntäväki mielellään esittelee. Kesällä villatehtaalla on avoinna kesäkahvila ja villakäsitöitä myytävänä ympäri vuoden. 29 Vaemla küla, Käina vald, Hiiumaa, +372 517 4850 www.hiiuvill.ee, [email protected] GPS: 22°49’38’’ E, 58°49’53’’ N I– XII Sektori B2 LõNGA LIISUN KäSITYöVERSTAS JA -PUOTI Lõnga Liisun eli Lanka Liisun käsityöverstaalla voi seurata, kuinka villasta syntyi ennen vanhaan lankaa ja miten kudonnaiset valmistuvat nykyaikana. Itse voi kokeilla villan karstaamista, langan kehräämistä ja räsymaton kutomista kangaspuilla. Käsityöpuodissa on suuri valikoima erilaisia tuotteita koko perheelle. Lõnga Liisun käsityöverstaalle voi tulla myös suurempana ryhmänä. 12 Tartu mnt 11, Pajusti alevik, Vinni vald, Lääne-Virumaa +372 517 2335, www.longaliisu.ee, [email protected] GPS: 26°24’55’’ E, 59°17’2’’ N I– XII Sektori B4 HIIDENMAAN MUSEO – PIKK MAJA (KäRDLASSA), KASSARIN NäYTTELYTALO (KASSARISSA), RUDOLF TOBIAKSEN KOTIMUSEO (KäINASSA) Maakuntamuseon päärakennuksessa (avoinna ympäri vuoden) ja sivutoimipisteissä (avoinna kesäkaudella) saa käsityksen Hiidenmaan synnystä, saaren merenkulun, maatalouden ja kartanoiden historiasta, tsaarin- ja Viron itsenäisyyden ajasta, Kärdlan verkatehtaan historiasta, neuvostoajasta ja paljosta muusta kiinnostavasta. Pikk Majassa eli Pitkässä talossa järjestetään perinnekulttuuriesitelmiä. 26 Hiiumaa, +372 463 2091 www.muuseum.hiiumaa.ee, [email protected] I– XII Sektori B2 KOHTLAN KAIVOSPUISTO-MUSEO Kohtlan kaivospuiston-museon jännittävin kohde on maanalainen museo. Maanalaisella retkellä käydään erilaisilla kaivosmiesten työ- ja lepopaikoilla, räjähdysainevarastoissa, ajellaan oikealla maanalaisella kaivosmiesjunalla ja tutustutaan monenlaiseen kaivostekniikoihin. Kävijät voivat tilata itselleen makoisan kaivosmieslounaan ja nauttia sen aidossa maanalaisessa kaivosruokalassa. 16 Jaama tn 1, Kohtla-Nõmme alev Kohtla-Nõmme vald, Ida-Virumaa +372 532 69344, www.kaevanduspark.ee [email protected], GPS: 27°10’27’’ E, 59°21’0’’ N I– XII Sektori A5 IISAKAN LAMMAS- JA KäSITYöMAATILAN MUINAISKULTTUURIPOLKU Maatilalla pääsee tutustumaan isäntäväen töihin ja askareisiin, katsomaan Viron mustapäisiä lampaita ja voi tutustua lampaankasvatukseen. Muinaiskulttuuripolulla (tilan mailla on kivikalmistoja, muinaispeltoja, hiisimetsikkö) pääsee kuuntelemaan tarinoita muinaisvirolaisten elämästä ja maatilan historiasta. Kävijä pääsee tutustumaan käsitöihin ja halutessaan voi itse tehdä jotain lampaanvillasta. 2 Uuri küla, Kuusalu vald, Harjumaa, +372 5590 5298 www.iisakatalu.ee, [email protected], GPS: 25°32’47“ E, 59°29’41“ N I– XII Sektori A4 SOERAN MAATILAMUSEO 1800-luvun alusta oleva maalattiainen riihitupa on museon vanhin rakennus. Tupa kamareineen on rakennettu 1800- luvun jälkipuoliskolla. Pihassa on lisäksi savusauna, kesäkeittiö, aitta, kellari, vaunuvaja ja ruokala, joka on entinen tilan navetta. Kaikissa rakennuksissa on esillä työkaluja ja entisajan talouden tarve-esineitä. Ennakkotilauksesta tarjotaan maalaisruokaa, lisäksi voi osallistua erilaisiin käsitöihin. 30 Palade küla, Pühalepa vald, Hiiumaa +372 5666 6895 www.soeratalumuuseum.eu, [email protected] GPS: 22°51’13’’ E, 58°57’57’’ N I– XII Sektori B2 TUHALAN LUONTOKESKUS JA NOITAKAIVO Tuhalan alueella on ollut asutusta lähes 3000 vuotta. Seudulla on 11 muinaista asuinpaikkaa, 30 kulttikiveä, 3 kivikalmistoa, 4 hiittä ja paljon muuta. Tuhalan maisemansuojelualueella on myös ainutlaatuinen Noitakaivo, josta tulva-aikaan ”kiehuu yli” 100 litraa vettä sekunnissa sekä viisi Viron voimakkainta energiapylvästä. Tuhalan karstialueen halki kulkee 2,5 kilometrin pituinen retkipolku, jolla voi liikkua jalkaisin, pyörällä tai autolla. Se sopii hyvin perheretkeilyyn. 6 Tuhala küla, Kose vald, Harjumaa, +372 607 9257 www.tuhalalooduskeskus.ee, [email protected] GPS: 24°57’55’’ E, 59°13’27’’ N I– XII Sektori B6 RAKVEREN LINNOITUS JA SCHENKENBERGIN KIEVARI Linnoituksessa on 1500-luvun linnoituselämää kuvaava teemapuisto, jossa koko perhe voi viettää jännittävän päivän, muuntua ritareiksi ja sotilaiksi. Linnoituksessa voi ratsastaa, kokeilla jousella tai varsijousella ampumista, sepän tai puusepän ammattia, lyödä kolikoita, valmistaa kultaa sekä ruutia. Avoinna ovat viinikellari, kidutuskammio, teloitushuone, keskiaikainen ilotalo, parturin ja alkemistin työhuoneet sekä tähtitiedehuone. Linnoituksessa sijaitseva Schenkenbergin kievari tarjoaa keskiaikaisten ruokaohjeiden mukaan valmistettuja ruokia. 13 Rakvere, Lääne-Virumaa, +372 507 6183, www.rakverelinnus.ee, [email protected], GPS: 26°21’6’’ E, 59°20’52’’ N I– XII Sektori A4 HIIDENMAAN SOTAMUSEO Museo avattiin vuonna 2007. Sen ulkonäyttelyssä on 180 mm tykinpiippu, rajavyöhykemalli, siviilipuolustussuoja, panssarikuljetusvaunuja, rajavartiovene, merimiinoja. Päärakennuksessa on alkuperäisellä paikallaan meritutka, näytteillä erilaisia sotilashistoriallisia esineitä, sisustettu kasarminurkkaus, punanurkka ja asehuone. 27 Tahkuna küla, Kõrgessaare vald, Hiiumaa, +372 5347 9819 www.militaarmuuseum.ee, [email protected] GPS: 22°35’41’’ E, 59°4’36’’ N I– XII Sektori B2 KUREMÄEN HIISI JA PÜHTITSAN JUMALANSYNNYTTÄJÄN KUOLONUNEEN NUKKUMISEN NUNNALUOSTARI Kuremäen luostari on perustettu vuonna 1891 ja se on nykyisin Viron ainoa toimiva ortodoksinen nunnaluostari. Muinaisina aikoina Kuremäellä oli virolaisten pyhä paikka hiisi ja mäen juurella uhrilähde, joka tänään tunnetaan ”pyhänä lähteenä” parantavan vetensä ansiosta. Luostarin portit ovat avoinna vieraille ja alueella kierrellessä voi tutustua luostarin asukkaiden elämiseen ja olemiseen. Perinpohjaisempaan luostariin tutustumiseen voi nunnilta tilata opastetun kiertokäynnin. 17 Kuremäe küla, Illuka vald, Ida-Virumaa, +372 337 0715 www.visitpeipsi.com, GPS: 27°32’5’’ E, 59°11’57’’ N I– XII Sektori B5 AIKAKESKUS WITTENSTEIN Paiden Vallimäellä olevaan ritarikunnan linnoitukseen on luotu aikakeskus Wittenstein, jossa aikakoneena on hissi, joka vie kävijät aikakaudesta toiseen. Eri kerroksissa pääsee tutustumaan muinais- ja ritarikunta-aikaan, kuninkaiden ja tsaarien aikaan, miehitykseen sekä Viron itsenäisyyden ja uudelleen itsenäistymisen aikaan. Keskuksessa on paljon ääni- ja valotehosteita, video-ohjelmia ja illusioita. 18 Veski tn 11, Paide, Järvamaa, +372 5850 2001 www.wittenstein.ee, [email protected] GPS: 25°34’20’’ E, 58°53’22’’ N I– XII Sektori B4 VIRON MEIJERIMUSEO 1800-luvun jälkipuoliskolla Virossa alettiin voimakkaasti kehittää meijeritoimintaa. Virolaisen meijeritoiminnan kehityksen taltioimiseksi jälkipolville vuonna 1976 perustettiin Eesti Piimandusmuuseum eli Viron meijerimuseo. Museon näyttely jakautuu kahteen osaa – pysyvään ja ulkonäyttelyyn. Museon ohjelmat ovat suosittuja. Ryhmille voi tilata opastetun kiertokäynnin. 19 Hans Rebase tee 1, Imavere küla, Imavere vald, Järvamaa +372 389 7533, www.piimandusmuuseum.ee [email protected], GPS: 25°45’60’’ E, 58°44’1’’ N I– XII Sektori B4 KIRUVEREN VIIKINKIFESTIVAALI JA VIIKINKILAIVA Millaista oli esivanhempien elämä 1000 vuotta sitten? Millaisiin vaatteisiin pukeutuivat? Millaisia työkaluja ja käyttöesineitä käyttivät? Kaikkiin kysymyksiin saa vastauksia vuosittain heinäkuussa järjestettävällä Kiruveren viikinkifestivaalilla, jossa tapaavat asianharrastajat Virosta, Latviasta ja Suomesta. Toukokuusta lokakuulle järvellä purjehtii viikinkilaiva „Äge”. Luontopolku on avoinna retkeilyyn ympäri vuoden. 3 Kiruvere küla, Kõue vald, Harjumaa, +372 508 2138 www.kiruvere.ee, [email protected], GPS: 25°21’4’’ E, 59°7’58’’ N V – X Sektori B4 SÕRUN MERIKESKUS JA SÕRUN MUSEO Sõrun sataman merikeskuksessa säilytetään erilaisia merialuksia, rakennetaan ja korjataan pienehköjä puuveneitä. Satamassa odottaa entistämistä kolmimastoinen purjealus ”Alar”. Merikeskuksen museorakennuksessa on paikallisen merikulttuurin pysyväisnäyttely. Siellä voi tilata erilaisia rannikkokulttuurikursseja. 31 Sõru küla, Emmaste vald, Hiiumaa, +372 527 0853 www.emmaste.ee, [email protected] GPS: 22°31’24’’ E, 58°41’40’’ N I– XII Sektori B2 VIIKINKIKYLÄ Muinaisen Piritajoen rannalla oleva ainutlaatuinen teemapuisto on luotu herättämään mielenkiintoa viikinkien muinaista suuruutta kohtaan. Tarjolla on viikinkilinnoitus, loitsukota, paja, muinaistaisteluita, esityksiä, aarteenetsintää viikinkialuksella Piritajoella, haapioretkiä, kivenheittokonetaisteluita, jousiammuntaa, kirveenheittoa, luolasauna ja savusauna, forellinpyyntiä, elämysmajoitusta, ruokatarjoilua ja paljon muuta. 7 Saula küla, Kose vald, Harjumaa, +372 5664 2528 www.viikingitekyla.ee, [email protected] GPS: 25°1’56’’E, 59°13’17’’N I– XII Sektori B6 Sektori E4 JēKABPILSIN HISTORIALLISEN MUSEON ULKOMUSEO „SEELIEN MAATALO” Nähtävillä on 1800-luvun keskivarakas maatila seelien asuma-alueella (Sēlija), johon kuuluu mantteliuuninen asuinrakennus, kaksi aittaa, riihi, sauna, tuulimylly ja paja, höyrylokomobiili ja puimakone. Ryhmille on tarjolla teemaohjelmia: „Käsityöt seelimaatalossa”, „Kun hunaja sulaa kielellä” ja „Hääjuhla seelimaatilalla”. Jēkabpils, Filozofu iela 6, + 371 26598507, 65232501 www.jekabpilsmuzejs.lv, [email protected] 103 I – XII teemaohjelmat Sektori D3 MEKEN KIEVARI Emäntä: Daina Sudraba. Aidonnäköinen kievari on rakennettu 105 vuotta vanhaan navettaan. Siellä tarjotaan sellaisia vanhojen aikojen ruokia ja juomia, kuten peruna-ohraryynipuuroa, suolaheinäkeittoa, kurpitsasosetta, harmaita herneitä, ihrapiirakoita ja paikanpäällä poltettua pontikkaa! Salacgrīvas novads, Liepupes pagasts, Rīgas – Tallinasšosejas (A1) 51. km + 371 29113777, www.meke.lv, [email protected] 115 I – XII ruokatarjoi- lua ryhmille Sektori E4 SEELIMAATILA GULBJI, LUONTAISTALOUSMAATILA Isäntäväki: Rita Skrējāne ja Juris Skrējānis. Harvoja paikkoja, joissa voi nähdä seelialueelle Sēlijalle tyypillistä „elävää” maatilaa ympäristöineen ja rakennuksineen. Isäntäväki keräilee ikivanhoja tarve- ja kotitalousesineitä. Tilalla voi tutustua maatalon pitoon, lääkekasvikokoelmaan, nauttia seeliläisruoista ja käydä savusaunassa. Jēkabpils novads, Rubenes pagasts, Dronku sala, Gulbji + 371 26416231, [email protected] 104 I – X Sektori D3 I. žAGATAN KERAMIIKKATYöPAJA CEPļI Käsityöläinen: Ingrīda Žagata. Keramiikkapajan emäntä valmistaa savesta, kivimassasta ja muista materiaaleista astioita ja erilaisia sisustusesineitä polttaen ne avoimella tulella uunissa. Kävijöille on tarjolla opastettu ki- ertokäynti, mahdollisuus seurata käsityön vaiheita, mahdollisuus itse muotoilla esineitä dreijalla tai vain käväistä pajalla sen aukioloaikoina. Limbažu novads, Skultes pagasts, Cepļi + 371 29234867, www.cepli.lv, [email protected] 116 I – XII Sektori E4 NÄYTTELY „PUUESINEITÄ DVIETEN JOKILEHDON MAATALOSSA” Emännät: Ārija Gruberte, Benita Štrausa. Putnun saaren Atālun maatilan riiheen on paikallinen kotiseutututkija yli 20 vuotta kerännyt ympäristön käytettyjä tarve-esineitä. Esillä on kivi- ja rautakauden esineitä, samoin keskiajalta, jotka kertovat ihmiselosta yli 10 000 vuoden ajalta. Neuvontakeskuksessa voi maistaa majavanrasvanestettä, joka on ikivanha kansanlääkinnän aine. Ilūkstes novads, Bebrenes pagasts, Putnu sala, Dvietes senlejas informācijas centrs Gulbji, + 371 26109353, [email protected] 105 I – XII Sektori D4 DONAS, MAALAISLEIPOMO Emäntä: Ilze Briede. Leivän leipominen sujuu esi-isien perinteiden mukaisesti: ensin taikina hapatetaan astiassa, sen jälkeen lisätään nestettä, vaivataan, muotoillaan vaahteranlehdillä limpuiksi ja pannaan puulämmitteiseen uuniin paistumaan. Jokainen kävijä saa leipoa oman leipänsä ja maistaa sitä maidon ja hunajan kera tai ottaa mukaansa. Tarjolla on myös muita latvialaisia maatilatuotteita, esimerkiksi 17 juustolajia! Smiltenes novads, Blomes pagasts, Donas + 371 26425426, [email protected] 117 (ennakkotilauksesta) I – XII Sektori F5 KLAJUMI, MAATILA JA HEVOSKASVATUS, MAASEUTUMAISEMAT Emäntä: Ilze Stabulniece. Emäntä uusii ja huoltaa Latgalen ja Vidzemen kulttuurihistoriallista maisemaa laiduntamalla hevosia, huolehtien kivi- ja puuarkkitehtuurin säilymisestä ja entistämisestä neljällä maatilalla: Klajumi, Ķemeri, Krasti ja Ganiņi. Krāslavas novads, Kaplavas pagasts, Kaplava, Klajumi + 371 29472638, www.klajumi.lv, [email protected] 106 I – XII Sektori D5 ATEN MYLLY, MAANVILJELYTEKNIIKKA, ELONKORJUUJUHLA Museon 12 rakennuksessa on Latvian ensimmäisen itsenäisyyden aikana käytettyä maanviljelystekniikkaa, hevostyökaluja, kymmeniä polttomoottoreita, käsityökaluja ja paljon muuta jännittävää. Vuosittain järjestettävä elonkorjuujuhlaan osallistuu noin 2000 vierasta. Alūksnes novads, Kalncempju pagasts, Ates dzirnavas + 371 26563597, www.atesmuzejs.lv, [email protected] 118 I – XII Sektori C4 ĶOņUN MYLLY Emäntä: Mirdza Čākure. Eräs harvoista paikoista, jossa on säilynyt toimintakuntoinen 1800-luvulla latvialaisella konepajalla „Šūberts Rudzīts & b-dri” valmistettu villan pehmitys- ja karstauskone, saksalainen ainutlaatuinen kehruukone ja viljamylly. Vierailija voi seurata villan käsittelyä 100 vuotta vanhoilla laitteilla. Villasta valmistetaan peittoja ja tyynyjä, jotka täytetään käsityönä lampaanvillalla. Kaupan on matkamuistoja. Isäntäväki järjestää rahvaankalenterin merkkipäivien viettoa – Martinpäivän, vuodenajan vaihtumisen päiviä sekä vanhoina aikoina tyypillisiä käsityöiltoja vesirinkelin paistamisineen. Naukšēnu novads, Ķoņu pagasts, Ķoņu dzirnavas + 371 28346892, www.konudzirnavas.lv, [email protected] 107 I – XII Sektori D4 MUINAISKORUPAJA Käsitöläinen: Daumants Kalniņš. Korupaja toimii Cēsisen keskiaikaisessa linnakkeessa. Siellä voi tutustua tai ostaa muinaiskorujen nykypäivänä valmistettuja kopioita, seurata mestareiden työtä ja kuunnella kiinnostavaa selostusta koruvalmistuksen historiasta ja kokeilla työtä itse. Cēsis, Pils iela 9, + 371 29158436 www.kalve.cesis.lv/, [email protected] 119 I – XII kesällä – joka päivä talvella Sektori D3 DZIRNUPES, LATVIALAINEN MAATILA Isäntäväki: Sandra Paleilone ja Juris Paleilonis. Toista näin aitoa maatilaa on vaikea löytää ei vain Vidzemessa eikä muualla Latviassa. Vieraat voivat yöpyä vanhassa aitassa (jossa on vanhojen aikojen tuoksu), katsella isännän työtä pajassa, takoa itse naulan, lypsää vuohia, paimentaa hanhia sekä osallistua maatöihin – kitkeä, tehdä heinää, kokeilla jousiammuntataitoja tai nauttia saunan iloista. Limbažu novads, Viļķenes pagasts, Dzirnupes + 371 26408465, [email protected] 111 (ennakkotilauksesta) I – XII Sektori D3 BRASLAN KIEVARI, LATVIALAISET KANSANRUOAT Emäntä: Baiba Smilga. Latvialaisittain sisustetussa hirsitalossa Braslajoen rannalla Riian-Valkan maantien varrella oleva kievari tarjoaa päivittäin latvialaisia kansanruokia: peruna-ohraryynipuuroa (bukstiņbiezputra), kuohkeaa mannapuuroa, hernesosekeittoa, hapankaalikeittoa jne. sekä juomaksi kaljaa ja olutta. Pārgaujas novads, Straupes pagasts, Braslas krasti + 371 29426705, [email protected] 123 I – XII ateriatarjoilua ryhmille Sektori D4 āRAIšIN MUSEO-RESERVAATTI Āraišin järvilinnake on eurooppalaisittain tärkeän 800-900-luvun latgallien linnakkeen kopio. Se on ainoa paikka Baltiassa, jossa voi tutustua ihmisten elämään yli 1000 vuotta sitten! Museon- reservaatin alueella järjestetään Āraišin historiafestivaali heinäkuun viimeisellä viikolla. Siellä näkee keskiaikaisen linnan rauniot, luterilaisen kirkon, tuulimyllyn jne. Amatas , Drabešu pagasts, Āraiši, + 371 64107080 [email protected], www.history-museum.lv 120 I – XII kiertokäynnit Sektori C4 ADZELVIEšI, HAMPUNVILJELIJÄ Isäntäväki: Jānis Grīnbergs ja Dzidra Grīnberga. Adzelviešin tilan pelloilla kasvatetaan hamppua, jonka siemenistä valmistetaan hamppuvoita ja karkeaksi jauhetusta hamppulevitettä (aizdars). 101-vuotiaan aitan luona on esillä hampunkäsittelyvälineitä. Tilalla voi maistaa ja ostaa mukaan herkullisia tuotteita. Voi myös osallistua lyhyelle ja kiintoisalle retkelle menneisyyteen hampunkasvatuksen historiaan. Tavallinen hamppu on vanha latvialainen viljelykasvi, jota on viljelty jo yli 1000 vuotta. Burtnieku novads, Burtnieku pagasts, Adzelvieši + 371 29253507, www.adzelviesi.lv, [email protected] 112 (ennakkotilauksesta) I – XII Sektori D3 KALNA SMīDES, MEHILÄISTARHA Isäntä: Jānis Sietiņsons. Perheyritys tarjoaa laadukkaita, perinteisiä Gaujan kansallispuiston mehiläistarhatuotteita (lähes 150 pesää) – hunajaa, siitepölyä, mehiläisleipää eli pergaa, vahaa ja mehiläiskittivahaa sekä kehittää uusia, ennennäkemättömiä tuotteita, jotka tyydyttävät asiakkaiden tarpeita, mutta ovat epätavallisia ja terveellisiä. Tarhalla järjestetään kiertokäyntejä ja myydään hunajaa. Amatas novads, Drabešu pagasts, Kalna Smīdes + 371 26435206, www.biomedus.lv, [email protected] 124 V – XII Sektori C3 VēJAVAS, RANNIKKOKALASTUS Emäntä: Evija Klēviņa. Yksi harvoista paikoista, jossa pieni seurue (2-3 henkeä) voi lähteä kalastajaveneellä merelle ja seurata rannikkokalastusta. Yhdessä toisten kalastajain kanssa järjestetään veneretkiä myös suuremmille ryhmille. Svētupejoen (viroksi Pühajõgi) merralliset nahkiaispadot (tacis) ovat erilaisia rakenteeltaan ja pyyntitavaltaan kuin Salatsijoella (Salaca) käytetyt. Salacgrīvas novads, Salacgrīvas pagasts, Vējavas + 371 26463252, [email protected] 109 I – XII Sektori D3 LīGATNEN PAPERITEHTAAN HISTORIAKESKUS Līgatnen paperitehdas on ainoa näin toimiva yritys Latviassa ja sen on ympäröivine historiakeskuksineen kulttuurimuistomerkki. Koko keskukseen voi tutustua oppaan johdolla. Mielenkiintoista on kuunnella selostusta tehtaan työläisten ja johdon sosiaalisesta elämästä 1800-luvun lopulla – 1900-luvun alussa, kun heitä varten rakennettiin asuintalot, koulu, synnytyshuone, sairaala, kerho- ja muita rakennuksia, jotka ovat säilyneet nykypäivään. Līgatnes novads, Līgatne. Kiertokäynnit: + 371 29189707 www.visitligatne.lv, [email protected] 121 IV – XII Sektori D3 TURAIDAN MUSEO-RESERVAATTI Turaidassa pääsee näkemään yhtenä kokonaisuutena Baltian mittakaavassa merkittävän kulttuurimuistomerkin, joka kattaa 1000 vuotta: Turaidan kartanon (tyypillinen Vidzemen seudun kartano), Turaidan luterilaisen kirkon, joka on eräs vanhimmista (vuodelta 1750), latvialaisia puukirkkoja, muinaismuistomäen (Dainu kalns), joka on omistettu latvialaisten kansanrunojen ja -laulujen kerääjän ( Latvian Elias Lönnrotin) Krišjānis Baronsin 150-vuotisjuhlalle sekä Turaidan linnoitus. Täällä voi tutustua Gaujan liiviläisten kulttuuripiiriin ja osallistua historiaa esitteleviin ohjelmiin. Lisäksi järjestetään kansanrunous- ja kansatieteellisiä tapahtumia. Siguldas novads, Sigulda, Turaidas iela 10, + 371 67972376 www.turaida-muzejs.lv, [email protected] 125 I – XII kiertokäynnit Sektori C3 STAICELEN LIIVILÄISMUSEO „PIVALIND”, VIDZEMEN LIIVILÄISTEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ Täällä voi tutustua Vidzemen liiviläisten historiaan ja kulttuuriperinteeseen katsomalla museon kokoelmia ja maistelemalla alueelle joskus tyypillisiä ruokia ja juomia – peruna-ohraryynipuuroa (bukstiņbiezputra) ja ikivanhojen ohjeiden mukaan valmistettua väkevää alkoholijuomaa (škaļiks). Kiinnostuneiden ryhmät voivat paistaa aidossa maalaisleivinuunissa ruisleipää. Alojas novads, , Lielā iela 12, 14, 19 (Audēju namiņš) + 371 28673984, www.staicele.lv/muzejs 110 I – XII ateriat Sektori D3 VIENKOčUN PUISTO Käsityöläinen: Rihards Vidzickis. Vienkočun puistossa pääsee näkemään sen perustajan valmistamia yhdestä puusta vuoltuja (vienkoču) esineitä, Nurmižun linnan ja muiden rakennusten pienoismalleja, hiekkataloa sekä osallistumaan teematapahtumiin. Miehet voivat valmistaa putkia koivunmahlan juoksutukseen, naiset valmistaa luonnonmateriaaleista koruja. Muinaiset ihmiset valmistivat esineitä yhdestä puusta jo mesoliittisellä kaudella, yhdestä puusta veistettyjä (puistossa on niitä useita) veneitä alettiin yleisemmin käyttämään 800-luvulla. Līgatnes novads, Līgatnes pagasts, Vienkoči + 371 29329065, www.vienkoci.lv, [email protected] 122 I – XII Sektori D4 VALMIERMUIžAN OLUT Valmiermuižan olutpanimon myötä syntyi myös kartanon kulttuurihistoriallinen keskus. Käynnin aikana pääsee tutustumaan kartanon historiaan ja oluenpanoon alkaen luonnon raaka-aineista aina valmiiseen tuotteeseen. Panimoon tutustumista täydentää elävän oluen maistelu sekä tarinat tästä perinteisestä latvialaisesta juhlajuomasta. Burtnieku novads, Valmieras pagasts, Valmiermuiža, Dzirnavu iela 2 + 371 20264269, www.valmiermuiza.lv, [email protected] 114 I – XII kiertokäynnit Sektori D4 LIELKRūZES, LATVIALAINEN MAALAISTALO Isäntäväki: Valentīna Dolmane ja Guntars Dolmanis. Luonnonläheinen maalaistalo, josta voi ostaa paikanpäällä valmistettuja maalaistalotuotteita ja kysyä tietoa. Kansatieteellishenkisellä tilalla voi rekisteröityä vuodenaikojen vaihtumispäivien viettoon ja kylpeä tilan saunassa. Jaunpiebalgas novads, Jaunpiebalgas pagasts, Lielkrūzes + 371 29146397, www.ekokruzes.lv, [email protected] 126 VI – X vähintään 5 henkeä Sektori D3 LATVIAN KANSATIETEELLINEN ULKOMUSEO Eräs Euroopan vanhimpia ulkomuseoita, jossa on 118 vanhaa rakennusta Latvian kaikista kulttuurihistoriallisista maakunnista. Pääsee tutustumaan latvialaisten maanviljelijäin, käsityöläisten ja kalastajien (myös liiviläisten) maalaistaloihin sekä Latgalen ortodoksisten vanhauskoisten taloon. Vierailijat ovat tervetulleita latvialaisen kansankalenterin merkkipäivien viettoon ja seuraamaan opetusohjelmia. Käsityöläiset työskentelevät museossa ja avoinna on myös Prieden kievari. Rīga, Brīvības gatve 440, + 371 67994515 (kassa), 67994106 (kiertokäynnit), www.brivdabasmuzejs.lv, [email protected] 127 IV – XII Sektori E5 LUDZAN KäSITYöLäISKESKUS (AMATNIEKU CENTRS) Isäntäväki: Līga Kondrāte ja Ēriks Kondrāts. Keskuksessa on näytteillä ja myynnissä yli 40 Latgalen käsityöläisen töitä. Latgallien tyypillisessä olohuoneessa vanhaan latgallikansallispukuun pukeutunut opas kertoo vanhojen balttiheimojen elämästä, käsityöläisammattien synnystä ja kehityksestä, ikivanhoista etiikka- ja työlaeista sekä perinteistä. Ryhmät voivat nauttia latgallilruoista koostuvasta lounaasta sekä osallistua leivän ja juomien valmistusopetukseen latgallikeittiössä. Ludza, Tālavijas iela 27 a, + 371 29467925, 29123749 www.ludzasamatnieki.lv, [email protected] 139 I – XII Sektori D3 KOIVUNMAHLATEHDAS Isäntä: Linards Liberts. Ainoa paikka Latviassa, jossa vieraille esitellään kiertokäynnin muodossa koivun- ja vaahteranmahlan juoksuttamista ja käyttöä. Tehtaalla valmistetaan koivunmahlasta siirappia, viiniä, limonadia ja väkevää koivunmahlaviinaa. Tuotteita voi myös ostaa – tuoretta ja pakastettua koivunmahlaa, samoin myös luontoa säästäviä koivunporausvälineitä. Ikšķiles novads, Tīnūžu pag., Zaķu muiža, Vīndaru iela + 371 29297469, www.libertu.lv, [email protected] 128 I – XII Sektori E5 AIZUPMāJAS, SAVUSAUNA Isäntäväki: Jānis ja Ingrīda Diļevka. Maatilalla voi käydä latgallien savusaunassa, vihtoa lehmus- ja tammivastalla, nauttia yrttiteelajeista ja tehdä maatilan töitä. Yön voi viettää entistetyssä aitassa. Ludzas novads, Ņukšu pagasts, Aizupmājas + 371 26525785, [email protected] 140 I – XII Sektori D4 BRIGITA LūKINAN YRTTITEET Emäntä: Brigita Lūkina. Latvialaisten yrttiteiden valmistuksen ja käytön perinteet ovat vanhimpia ja vahvimpia Euroopassa. Emäntä jatkaa esivanhempiemme tietouden hyödyntämistä nykyaikana keräten teekasveja ja valmistaen niistä teetä vanhojen menetelmien mukaan (fermentoimista, hauduttamista) Järjestetään opastettuja kiertokäyntejä, teetä voi myös ostaa mukaansa. Amatas novads, Zaubes pagasts, Annas Ozoliņi + 371 29174664, [email protected] 129 I – XII Sektori E6 PASIENEN KIRKKO Opas: Ilga Ivanova. Tämä on eräs merkittävimmistä katolisista kirkoista Latviassa. Kivikirkko on rakennettu vuonna 1761 puolalaiseen barokkityyliin. Omaperäinen ja komea sisustus on säilynyt. Vuosittain kirkossa järjestetään hengellisen musiikin tapahtumia ja puolalaisen kulttuurin päivät. Oppaan johdolla voi tutustua kirkkoon ja muihin Euroopan unionin (passi oltava mukana!) raja-alueiden matkailukohteisiin. Zilupes novads, Pasienes pagasts, Pasiene Kiertokäynnit: + 371 28656530, [email protected] 141 I – XII Sektori D4 BRAKI, RūDOLFS BLAUMANISEN MUISTOMUSEO Latvialaisen novellistin ja nykyaikaisen teatterin perustajan Rudolfs Blaumanisen (1863-1908) asuin- ja työskentelypaikka. Brakin tilalla on entistetty Vidzemelen seudun tyypillinen vuokratila 8 puurakennuksineen. Vieraille on tarjolla tapahtumia ja kiertokäyntejä (perheen merkkipäivät, pikkupirujen kepposet (velniņu nedarbi), maatalon töitä). Voi myös maistaa latvialaista Brakin puuroa, Silmačin ohukaisia, teetä ja viiniä „makeasta pullosta” („No saldenās pudeles”). Ērgļu novads, Ērgļu pagasts, Braki Kiertokäynnit + 371 26498099, www.braki.lv, [email protected] 130 kiertokäynnit, maistelut XI-V ennakkotila- uksesta, V-XI Sektori E5 „PūDNīKU SKūLA”, MUINAISET SAVENVALAJAPERINTEET Käsityöläinen: Evalds Vasilevskis. E. Vasilevskis on Latvian kulttuurirahaston killan „Savenvalajien koulu” (‘’Pūdnīku skūla’’) perustaja ja johtaja, joka kumppaneineen käyttää vanhoja keramiikan tekotapoja ja polttavat astiat kuoppatyyppisessä uunissa erikoisella tekniikalla. Kävijät pääsevät tutustumaan polttoverstaaseen, työstää savea, ostaa savituotteita ja osallistua polttouunin avaamiseen. „Savenvalajien koulun” käsityöläisiä ovat Aiga Dātava, Pēteris Gailums, Valentīns Petjko, Aivars Ušpelis, Ilmārs Vecelis, Staņislavs Viļums ja Lilija Zeiļa, jotka kertovat vieraille työstään ja tarjoavat tuotteitaan. Rēzeknes novads, Kaunatas pagasts, Akminīši + 371 26695877, [email protected] 142 V - X Sektori D4 PIEKŪNI, SAUNARITUAALIT JA ESIVANHEMPIEN ELÄMÄNVIISAUS Isäntä: Pēteris Ločmelis. Piekūnin maatilalla tarjotaan latvialaisia saunarituaaleja, joissa vihtomiseen liittyy kansanlauluja ja yrttiteetä. Saunan jälkeen voi levätä latvialaisittain pyöreästä puusta tehdyissä vuoteissa. Isäntäväen kanssa pääsee retkille ja kuulemaan, kuinka esivanhempamme elivät sopusoinnussa luonnon kanssa (kasvien, kivien, energioiden). Madonas novads, Vestienas pagasts, Piekūni + 371 29416180, www.piekuni.lv, [email protected] 131 I – XII Sektori E5 ANDRUPENEN MAATILA, LATGALLIEN RUOAT JA JUOMAT Emäntä: Skaidrīte Pauliņa. Aito 1900-luvun latgallilainen maatila, jossa on asuinrakennus, aitta, navetta, sauna ja paja. Tilalla esiintyy kansanlauluryhmä, poltetaan juhannuskokkoa, järjestetään mikkelinpäivämarkkinat ja opetetaan käsitöitä. Ryhmille tarjotaan latgallilaisruokia – mykyjä, ohukaisia erikoisine lisukkeineen (cimus), lämmintä leipää, juustoa, yrttiteetä ja latgallilaista pontikkaa (šmakovka). Dagdas novads, Andrupenes pagasts, Andrupene + 371 26458876, [email protected] 143 I – XII Sektori E5 VANHANAIKAISTEN SOITTIMIEN VERSTAS Isäntäväki: Gunārs Igaunis ja Rasma Igaune. Esillä on laaja vanhanaikaisten soittimien kokoelma. Vieraat saavat kuulla tarinoita soittimien historiasta ja valmistuksesta. Vieraat voivat osallistua myös soittamiseen, tilata ja ostaa itse rakennettuja soittimia. Ennakkotilauksesta voi kuunnella Igaunisien perheyhtyeen konserttia. Rēzeknes novads, Gaigalavas pagasts, Gaigalava, Bikava 2 a + 371 28728790, 26593441, www.baltharmonia.lv [email protected] 135 I – XII Sektori E5 UPENīTE, MAATILATUOTTEET, LATGALLILAINEN SAVUSAUNA Emäntä: Inese Survilo. Luomuviljelytila, joka haluaa levittää latgalliperinteitä, valmistaa maitotuotteita (myös juustoa), viljelee paikallisia viljelykasveja (mahdollisuus ostaa) sekä tarjoaa latgallilaista savusaunaa, jossa seurana myös isäntäväki. Aglonas novads, Aglona, Tartakas iela 7 + 371 26312465, [email protected] 147 I - XII enintään 50 henkeä Sektori E4 „DZIDRIS”, KOTIVIININ TUOTANTO Isäntä: Oskars Abramenko. Luonnosta saaduista, itse kasvatetuista tai paikallisilta viljelijöiltä ostetuista raaka-aineista valmistetaan ikivanhojen ohjeiden mukaan omena-, raparperi- ja mustaviinimarjaviiniä sekä mustaviinimarjaspriitä. Kiertokäynnillä pääsee tutustumaan viinin valmistukseen, maistelemaan ja ostamaan valmiita tuotteita. Pļaviņu novads, Aiviekstes pagasts, Ozoliņi + 371 29186953, www.dzidris.lv, [email protected] 132 I – XII Sektori E5 KIERTOKÄYNTI PREIļIN HISTORIALLISILLA PAIKOILLA Opas: Irēna Kjarkuža. Harvinainen tilaisuus, jonka aikana matkaopas laulaa latgallien kielellä. Kiintoisia ja tietoa antavia kertomuksia historiallisista tapahtumista, jotka liittyvät Preiļin kartanoon ja kaupunkiympäristöön. Preiļu novads, Preiļi, sākums pie Preiļu TIC (Kārsavas iela 4) + 371 65322041, 29116431, www.preili.lv, irena.kjarkuza@preili.lv 144 I – XII Sektori E5 APKALNMāJAS, NAHKATUOTTEET JA HEVOSTARVIKKEET Emäntä: Irēna Baufale. Isäntäväen perintötilalla toimii nahkaverstas, jossa valmistetaan valjastarvikkeita, remmejä, vöitä, nahkalaukkuja jne. Tarjolla on kiertokäynti näyttelysaliin, esitellään nahkalaatuja. Tuotteita voi myös ostaa. Emäntä kertoo kokemuksiaan latgallien elämäntavasta. Rēzeknes novads, Verēmu pagasts, Adamova, Apkalnmājas + 371 26597635, www.apkalnmajas.lv, [email protected] 136 I – XII Sektori E5 LAIMA, MAATILATUOTTEET Isäntäväki: Mārīte Mežiniece ja Valērijs Mežinieks. Tilalla viljellään vihanneksia, hedelmiä, marjoja, tuotetaan maitotuotteita jne. Vierailijat voivat ostaa luomutuotteita, osallistua talon töihin ja sadonkorjuuseen. Leivontarakennuksessa voi paistaa leipää ja valmistaa juustoa. Kotioluen eli sahdin maistelua ennakkotilauksesta. Emäntä valmistaa Latgalen seudun ruokia (muiden muassa gulbešnīkia sienikastikkeessa, kotipikkuleipiä, talon verimakkaraa, tuoremaitopikkuleipiä tatarvans). Kaikki voivat kuunnella latgallinkielisiä lauluja. Aglonas novads, Aglonas pagasts, Gūteņi + 371 29234425, 26609776, [email protected] 148 I – XII Sektori E4 KALNSNAVAN PUNONTATYÖT Käsityöläinen: Elza Galviņa. Pajunvitsapunonta on vanha perinne, jota jatketaan Kalsnavassa käyttäen lähistöllä kasvatettuja pajuja. Käsityöläinen punoo koreja ja tarve-esineitä, kertoo, näyttää ja neuvoo. Valmiit tuotteet ovat kaupan. Madonas novads, Kalsnavas pagasts, Vesetas iela 11 + 371 29173930 133 I – XII Sektori E5 UNTUMI, LATVIALAISET HEVOSRODUT Emäntä: Ligita Harčevska. Untumissa kasvatetaan ja jalostetaan sekä ostetaan hevosia, jotka vastaavat historian kuluessa kehittyneiden latvialaisten hevosrotujen vaatimuksia. Täällä voi opetella kouluttajan ohjaamana ratsastusta rajatulla alueella ja maastossa. Kesällä on tarjolla valjakko-, talvella rekiajelua. Hevosia käytetään häissä ja muissa tapahtumissa. Rēzeknes novads, Ozolmuižas pagasts, Spundžāni, Untumi + 371 26337449, www.untumi.lv, [email protected] 137 I – XII Sektori E5 LEIPÄMUSEO Emäntä: Vija Ancāne. Esillä on leivän tie viljasta limppuun, halukkaat voivat itsekin leipoa leipää. Mahdollisuus maistella leipää ja yrttiteetä. Järjestetään näytelmällisiä esityksiä erilaisiin tilaisuuksiin – ristiäisiin, häihin, merkkipäiviksi jne. Pöytään pannaan tarjolle mykyjä, latgallilaista „krapavnikia”, kuivatuista sienistä ja järvikaloista keitettyä keittoa. Tilaisuudessa esiintyy ennakkotilauksesta kansantanssiryhmä. Aglonas novads, Aglona, Daugavpils iela 7 + 371 29287044, [email protected] 146 (kahdella viimemainitulla kielellä – ennakkotilauksesta) I – XII Sektori E5 RēZEKNEN PYHäN NIKOLAIN VANHAUSKOISTEN RUKOUSHUONE Rukoushuone on rakennettu vuonna 1895, muutettu vuonna 1906. Sen tornissa on kolme hopeasta ja kuparista valettua kelloa (entistetty), joista yksi on Baltian suurin (4832 kg). Vieressä on museo, joka esittelee vanhauskoisten kulttuuria ja kirkollista elämää. Vieraille avoin vanhauskoisten kirkkorakennus on harvinainen ilmiö. Rēzekne, Siņicina iela 4, + 371 64625471, 26354441 138 I – XII kiertokäynnit LATVIA VIRO

Katsomisen arvoiset paiKat - celotajs.lv · 2013. 3. 5. · KULTTUURIPERINNE asteikko 1:1000 000 LATVIA VIRO Katsomisen arvoiset paiKat See trükis väljendab autorite vaateid ja

  • Upload
    others

  • View
    3

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

  • KULTTUURIPERINNE

    asteikko 1:1000 000

    LATVIA

    VIRO

    Katsomisenarvoiset paiKat

    See trükis väljendab autorite vaateid ja programmi korraldusasutus ei vastuta projektipartnerite poolt koostatud trükise sisu eest.

    Viron (Eesti Maaturism) ja Latvian (Lauku Ceļotājs) maatilamatkailujärjestöt ovat laatineet kulttuuriperinnekartan, jossa on 150 kohdetta. Tarkoitus ei ole vain säilyttää kunkin alueen tyypillisiä kohteita, vaan luoda matkailijoille mahdollisuus tutustua niihin. Kulttuuriperinne on käsitteeltään laaja. Oheinen kartta houkuttelee vierailemaan maaseudun käsityöläisten luona ja käsityökeskuksissa; tutustumaan paikallisten ja perinteisten ruokien ja juomien valmistajiin, käymään pienillä maatilatuotteiden tuottajien; kalastajien luona; osallistumaan perinteisiin kansankalenterin merkkipäivien (kuten vuodenaikojen vaihtumispäivät) viettotapahtumiin; käymään tiloilla, joissa saa osallistua talon töihin; lapsia tutustumaan kotieläimiin; vierailemaan luomutiloilla, kievareissa ja näyttelyissä; katsomaan teollisuuden muistomerkkejä, kaupunkien historiallisia keskustoja, kansatieteellisiä kyliä ja alueita; osallistumaan historiatapahtumiin ja historiallisten tapahtumien esityksiin; katsomaan pyhiä paikkoja ja kirkkorakennuksia, linnojaja kartanoita; käymään kansallisten matkamuistojen myyntipaikoilla, retkipoluilla ja -reiteillä ja vierailemaan muunlaisilla kohteilla, joissa tarjotaan erityisesti kävijälle räätälöityjä palveluita.Julkaisu käsittää Viron ja Latvian kartat, kulttuuriperinnepaikkojen ja -kohteiden kuvauksia sekä seudun majoituspaikkojen yhteystiedot. Lisää kulttuuriperinnekohteita löytyy verkkosivuilta:Viro - www.maaturism.ee, Latvia - www.celotajs.lv.

    Teksti: Viro: MTÜ Eesti MaaturismLatvia: Juris Smaļinskis (Lauku ceļotājs)Valokuvat: Viro: Eesti Maaturismin valokuva-arkisto, www.visitestonia.com valokuva-arkisto. Lembit Michelson, Toomas Tuul, Jarek Joepera, Liina Guiter, Graham Mitchell, Jaak Nilson, Tiit Motus, andres andresen, Ulla-Maia Timmo, Marju Randmer, Enn Sutting, Raili Mengel-Sünt, Rutt Tänav, Luke Massey, Heli Hahndorf, Elmo Riig, Margus Uudam, Katrin Loss.Latvia: Juris Smaļinskis (Lauku ceļotājs), Juris Kalniņš, Uģis Brālēns, Kristīne Ozola, Zinta Saulīte, Dins Bergans Berģis, Ilga Ivanova jt. Kartalla kuvattujen kulttuuriperinnepaikkojen arkistot ja museoiden kokoelmat.

    Kiitokset: Viro: alueellisille matkailuneuvontapisteille tietoavusta.Latvia: alueellisille matkailuneuvontapisteille tietoavusta ja Dr.art. Jānis Kalnacis’ille neuvonnasta.

    KARTTAMERKINNÄT

    Katsomisen arvoiset paiKatKULTTUURIPERINNE

    VIRO, LATVIA

    Ennakkotilauksesta

    Aukioloajat

    Otetaan vastaan matkailijaryhmiä

    Otetaan vastaan yksittäisvierailijoita

    Avoinna I – XII (vuoden kuukausina)

    Sektori d4 - kohteiden / majoituspaikkojen sijainti kartalla

    Kulttuurimuistomerkki (Latviassa)

    + 372 Viron suuntanumero soitettaessa + 371 Latvian suuntanumero soitettaessa

    Kielet: latvia, viro,

    englanti, saksa, venäjä,

    ruotsi, suomi, puola.

    GPS: 26°39’46’’ E, 57°34’15’’ N – Maantieteelliset koordinaatit

    2013www.celotajs.lv www.maaturism.ee

    Sektori f5

    Kurmīši, yrtti- ja lääketeet

    Isäntä: Ivars Geiba.Tilalla viljellään Latvian asukkaille tuttuja lääkekasveja – mäkimeiramia, mäkikuismaa, koiruohoa, sitruunamelissaa, kissankäpälää ja muita. Vierailijoille on tarjolla opastettu kiertokäynti, maistelua ja mahdollisuus ostaa teesekoituksia.

    Krāslavas novads, Ūdrīšu pagasts, Kurmīši+ 371 26538824, www.kurmisi.com, [email protected]

    150

    I – XII

    Sektori e5

    juri,latgalelainen juusto

    Isäntäväki: Lidija Lubāne ja Juris Lubāns.Isäntäväen perintötalo on puinen asuinrakennus koristeellisine reunalautoineen ja ikkunoineen. Perhe valmistaa juustoa vanhojen ja nykyaikaisten ohjeiden mukaan. Vieraat voivat maistella maitoa, piimää, kurria ja muita maitotuotteita, nähdä niiden valmistusta ja osallistua siihen.

    Riebiņu novads, Rušonas pagasts, Lubāni, Juri + 371 29182355, [email protected]

    145

    I – XII

    Sektori d1

    suitilaisriihi, suitienasuma- alueella

    valmistetut matkamuistot

    Emäntä:Inga Šēna – Laizāne.Alsungan kartanon vanhassa riihessä toimii matkamuistomyymälä, josta voi ostaa suitien asuma-alueen matkamuistoja ja tarve-esineitä: huiveja (suitien kansallispuvut ovat hyvin kirkasvärisiä), lapasia, sukkia, aterimia, teetä jne. Järjestetään kursseja.

    Alsungas novads, Alsunga, Ziedulejas iela 3, + 371 29446594 www.alsunga.lv, [email protected]

    87

    IV – XII

    põlvantalonpoikaiSmuSeo

    Etelävirolaisessa omintakeisessa ulkoilmamuseossa pääsee tutustumaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun koulu- ja maataloelämään. Museon 5 ha alueella on esillä koulu-, oikeus- ja köyhäintalo ulkorakennuksineen, kunnan yhteinen vilja-aitta, riihitupa sekä torppa ja hollantilaistuulimylly. Näytteillä on myös maanviljelyskoneita ja ajoneuvoja.

    58

    Karilatsi küla, Kõlleste vald, Põlvamaa, +372 797 0310www.polvatalurahvamuuseum.ee, [email protected]

    GPS: 26°55’26’’ E, 58°6’54’’ N

    I– XII Sektori c5

    metSäveljenmaatila

    Metsäveljen maatilalla Viron ja Latvian rajalla pääsee retkellä etsimään metsäveljiä piiloistaan, oleskelemaan korsussa, kuuntelemaan todella tapahtuneita sodanjälkeisiä tarinoita, maistamaan pontikkaa ja laulamaan yhdessä isännän kanssa metsävelilauluja. Seikkailunhaluinen voi yöpyä metsäveljen korsussa. Talviaikaan tilalla voi nauttia kelkkailun ja rekiajelun riemuista.Keitä metsäveljet olivat? Ennen II maailmansotaa ja sen jälkeen Virossa pakeni metsiin vieraan vallan sortotoimia tuhansia miehiä, jotka rakensivat sinne maanalaisia korsuja. Neuvostohallinnon sortokoneisto metsästi metsäveljiä armotta. Suuri osa metsiin piiloutuneista miehistä tapettiin tai lähetettiin kiinnisaatuina Siperian vankileireille.

    72

    Vastse-Roosa küla, Mõniste vald, Võrumaa, +372 523 0850www.metsavennatalu.ee, [email protected]

    GPS: 26°39’46’’ E, 57°34’15’’ N

    I– XII Sektori d4

    Sektori E1

    perinteinen talozVanītāji

    Yhteyshenkilö: Sandra Aigare.1800-luvun lopulla rakennetussa, museona toimivassa puurakennuksessa voi tutustua ympäristöön, jossa ihmiset elivät yli 100 vuotta sitten. Esillä on tarve-esineitä, seudulle tyypillisiä kansallispukuja, sukkia ja koristeompeluksia. Halukkaille järjestetään tyttöjen käsityöiltoja, laulu- ja leikkitapahtumia, soittajaisia, kerätään käytännöllisiä esineitä. Järjestetään opettavaisia kulttuuriohjelmia kuten käsityöillat ja „Rucavan juhla-ateria” Ala-Kuurinmaan asukkaiden (lejaskurzemnieku) tyypillisistä ruoista.

    Rucavas novads, Rucava, Zvanītāji + 371 26814051, www.liepajaturisms.lv

    94

    IV – X

    Sektori d3

    „lāču maizes”leipomo ja kievari

    Latviassa ja sen rajojen ulkopuolella suositun Lāču-leivän paistossa käytetään ikivanhoilta ajoilta kerättyjä leipurien tietoja ja taitoja. Paikanpäällä voi osallistua kiertokäyntiin, leipoa ja paistaa limppuja, ruokailla komeassa kievarissa ja ostaa paikallisia tuotteita. Ruisleipä on eräs latvialaisuuden symboleista.

    Babītes novads, Rīgas – Liepājas šosejas (A 9) 12. km + 371 29256676, www.laci.lv, [email protected]

    95

    I – XII kiertokäynnit

    Sektori C3

    salatsin (salaca) nahkiaispadot(tači), nahkiaispyynti

    Isäntä: Aleksandrs Rozenšteins.Salatsin (Salaca) ja Svētupen joet ovat ainoita maailmassa, joissa edelleen pyydetään nahkiaisia teollisessa mittakaavassa. Pyyn-titapa on yli 150 vuotta vanha – joen yli on rakennettu kolme nahkiaispatoa (tacis) mertoineen. Paikallisen kalastajan seurassa saa ylittää padon, katsella pyyntiä ja nauttia paikan päällä paistetuista nahkiaisista.

    Salacgrīva, Meldru iela 18 + 371 29268299, tourism.salacgriva.lv

    108

    VIII-XImaistelut

    Sektori f5

    slutiškin kylä,vanhauskoisten Perinteet

    Slutiškin vanhauskoisten kylä on ainoa Latviassa. Se sijaitsee hyvin maalauksellisessa paikassa – Daugavan eli Väinäjoen mutkassa luonnonpuistossa. Slutiškin vanhauskoisten talossa on museo, jossa saa käsityksen heidän elämäntavastaan. Tarjolla on teemaohjelma „Latgalen vanhauskoisten perinne”.

    Daugavpils novads, Naujenes pagasts, Slutišķi + 371 65471321, [email protected]

    149

    I – XII

    Sektori d5

    latgalenolutpanimo

    Isäntä:Dainis Rakstiņš.Tilan tunnuslause on - „Täällä valmistuu aitoa Latgalen olutta”! Vieraat pääsevät osallistumaan oluenpanoon, kuulemaan tarinoita perinteistä ja maistamaan jo valmista olutta. Suupaloiksi isäntä tarjoilee tilan tuotteita latgallien tapaan.

    Balvu novads, Bērzpils pagasts, Bērzpils, Stacijas iela 4 + 371 26452844, [email protected]

    134

    V – X

    Sektori C4

    Ķempēni,lampaankasvattaja

    Isäntäväki: Solveiga Āboltiņa ja Ivars Āboltiņš.Asuinrakennuksen (joka on entisen Ķempēnun kartanon palvelijain talossa) ympäristön niityllä laiduntaa yli 200 Latvian mustapäälammasta (rotu on jalostettu Latviassa 1920-luvulla). Tilalta voi ostaa lihaa, villaa ja taljoja. Kävijä voi osallistua selostettuun kiertokäyntiin, johon sisältyy maistiaisia.

    Burtnieku novads, Ēveles pagasts, Ķempēni + 371 29105503, www.kempeni.lv, [email protected]

    113

    I – XII

    energian maatilanlääkekaSvitarha

    Kauniin Navestijoen rannalla sijaitseva Energian tila on Viron suurin luomulääkekasvien viljely- ja jalostusyritys. Tilalla on Viron suurin lääkekasvikeskus: lääkekasviopintopolut, uudenaikainen teehuone, uusi seminaarikeskus-ekokylpylä. Energian tilan kotimajoitus on kaikin puolin nykyaikaista tasoa.

    65

    Vihi küla, Suure-Jaani vald, Viljandimaa, +372 518 5151www.energiatalu.ee, [email protected]

    GPS: 25°22’41’’ E, 58°34’57’’ N

    I– XII Sektori b4

    tammenpuutarhatila

    Vaihtoehtoista tuotantotapaa harjoittavalla Tammen puutarhatilalla voi tutustua lääke- ja mausteyrttitarhaan. Tilalla kasvatetaan myös jännittäviä keittiökasveja ja ruoanlaitossa käytettäviä koristekasveja. Ennakkotilauksesta tilan emäntä tarjoaa esittelykierroksen ohella herkullista yrttiteetä ja -piirakoita. Tilan kaupasta voi ostaa makoisia marja-, keittiökasvi- ja yrttisäilykkeitä, yrtti- ja teesekoituksia sekä muita jännittäviä yrttituotteita.

    41

    Malda küla, Audru vald, Pärnumaa, +372 5625 3075www.tammetalu.eu, [email protected]

    GPS: 24°19’15’’ E, 58°26’52’’ N

    V– X Sektori c3

    avinurmen puukäSityöaitta ja avinurmen elämäntapakeSkuS

    Avinurmen puukäsityöaitta(+372 527 5762, [email protected]) on matkailukeskus, joka on Avinurmen puukäsityön kotina. Aitassa on Viron runsain lastutuotteiden valikoima, suurin määrin saunatuotteita ja puisia talousastioita. Puukäsityöaitta järjestää erilaisia kursseja: korinpunonta, huovutus, kotileivän leivonta, kynttilänvalanta, kalossien maalaaminen ja paljon muita.Avinurme elämäntapakeskuksessa (+372 552 1331, [email protected]) on avoinna alueen kulttuuria esittelevä näyttely sekä puutyö- ja käsityötuvat. Puuverstaalla voi tehdä puutöitä vanhanaikaisilla höyläpenkeillä. Käsityötuvassa voi kokeilla kehräämistä ja kankaankudontaa. Ryhmille on laadittu 1-3 tuntisia ohjelmia.

    15

    Avinurme alev, Avinurme vald, Ida-Virumaa, www.puiduait.eewww.elulaadikeskus.ee, GPS: 26°51’54’’ E, 58°59’9’’ N

    I– XII Sektori b4

    reimannretket

    Yritys järjestää luontoretkiä: varhaiskeväällä lauttaretkiä, kesällä melontaretkiä (halukkaille majavantarkkailun kera), vuoden ympäri suo/lumikenkäretkiä Viron soille ja rämeille, talvella potkukelkkaretkiä. Reimann Retkien kokeneet oppaat kertovat jännittäviä tarinoita Viron luonnosta ja kulttuurista.

    5

    Saunja küla, Kuusalu vald, Harjumaa+372 511 4099, www.retked.ee, [email protected]

    I– XII Sektori a3

    SillaotSanmaatilamuSeo

    Vuonna 1982 perustetussa museossa voi tutustua seudun elämään 1800-luvun jälkipuolelta lähimenneisyyteen. Tilan ladossa voi katsella erilaisia näyttelyitä. Museon 17 hehtaarin alueen puistoissa voi oppia tunnistamaan 200 erilaista puu- ja pensaslajia. Tilalla järjestetään erilaisia teemapäiviä – leipoa leipää tai opetella virolaisen kansankalenterin merkkipäiviä. Museosta voi mennä myös Velisen luonto- ja kulttuuripolulle.

    24

    Veski küla, Märjamaa vald, Raplamaa, +372 5397 9308www.velise.ee/muuseum, [email protected]

    GPS: 24°31’17’’ E, 58°47’52’’N

    I– XII Sektori b3

    lümandan ruokala jakäSityöpuoti

    Vanhassa kirkkokoulussa Lümandan ruokala tarjoaa maittavaa maalaisruokaa. Herkkuihin käytettävät juurekset ovat ekologisen puhtaita ja kasvatettu ympäristön pelloilla. Ruokalistan kalan ovat hankkineet ruokapöytään paikalliset kalastajat. Ruokalan vieressä toimii käsityöpuoti.

    36

    Lümanda küla, Lümanda vald, Saaremaa, +372 503 3019www.soogimaja.planet.ee, GPS: 22°1’49’’ E 58°17’16’’ N

    VI– VIII Sektori c1

    Sektori d1

    ventspilsin käsityötalo(amatu māja), ventiņun murre

    Yhteyshenkilö:Līga Reitere.Ventajoen alueen paikallisheimon (ventiņi) kielen puhuja ja kasvien tuntija Līga Reitere opettaa vanhassa luokkahuoneessa koruompelua ja ventiņun murretta. Käynnillä voi osta myös Kuurinmaalla (Kurzeme) valmistettuja tavaroita ja matkamuistoja.

    Ventspils, Skolas ielā 3, + 371 63620174 www.muzejs.ventspils.lv/amatu-maja/, [email protected]

    79

    I – XII Sektori E1

    maitotalousmuseo

    Entisen Sieksāten (Berghof ) kartanon aitasta ja juustolasta on vuonna 1985 tehty museo, jossa voi seurata maidon tietä navetasta valmiiksi maitotuotteiksi. Kiinnostuneet voivat itse kokeilla lehmän lypsyä, kirnuta kermasta voita ja myös maistaa tekemäänsä tuotetta.

    Skrundas novads, Rudbāržu pagasts, Sieksāte + 371 26518660, www.pienamuzejs.lv

    91

    I – XII kiertokäynnit

    Sektori d2

    jāņkalni,latvialaiset perinteet

    Isännät: Aiva Daukša, Romunds Brālis.Kansanperinteen pohjalta selostetaan esivanhempien kuvioiden, symbolien ja kansanrunojen sisältöä. Kiinnostuneille kerrotaan kasvien vaikutuksesta terveydelle, he voivat laulaa ja leikkiä piirileikkejä. Tarjolla on myös erilaisia ja rituaaleja kuten ristiäiset, naittaminen, tuli- saunarituaalit, kansankalenterin merkkipäivät. Ennakkotilauksesta perinneaterioita.

    Talsu, Lībagu pagasts, Jāņkalni + 371 26096415, www.jankalni.lv, [email protected]

    80

    I – XII Sektori E1

    bārtan museo, ala-kuurinmaan (lejaskurzeme) perinteet

    Yhteyshenkilö: Dina Kundziņa.Museon perusnäyttely „Bārtalaisten kansallispukujen valmistus- ja käyttöperinteet 1800–2000-luvuilla” esittelee tyttöjen, naisten ja miesten vaatteita ja niiden osien monimuotoisuutta. Vierailijat pääsevät osallistumaan bārtalaisten paitakuvioiden ompeluun ja kutomiseen. Bārtan kansatieteellinen yhtye esittää opettavaisia ohjelmia kuten „Bārtan kansanpuvut” ja „Laulavat Bārtan naiset”.

    Grobiņas novads, Bārtas pagasts, Bārta + 371 29761660, 28687254, 26477465, www.bartasmuzejs.lv

    [email protected]

    92

    I – XII kiertokäynnit

    Sektori d2

    „vējkalnietis”,kotiviinit

    Isäntä:Varis Baņģieris. Isäntä valmistaa ja tarjoaa Latviassa kasvatetuista raaka-aineista (mm. eksoottisista kukista) yli20:ä erilaista viiniä.Kotiviinin valmistus on Latviassa perinne, joka alkoi 1900-luvun alussa.

    Talsu novads, Laucienas pagasts, Mierkalni + 371 29457055, www.vejkalnietis.lv, [email protected]

    81

    I – XII maistelua

    Sektori E1

    papes Ķoņukalastajakylä

    Toinen kahdesta latvialaisesta kalastajakylästä, jotka ovat säilyttäneet meidän päiviimme asti alkuperäisen ilmeensä. Kylässä on Latvian kansatieteellisen ulkoilmamuseon sivupiste ikivanhoine Vītolnieki-kalastajamaataloineen. Tällä hetkellä kylään rakennetaan nykyaikaisia rakennuksia ja siksi kylä menettää ainutlaatuisuuttaan joka päivä.

    Rucavas novads, Pape, Papes Ķoņu ciemswww.liepajaturisms.lv

    93

    IV – XII

    Sektori d2

    pastariņan museo, pohjoiskuurinmaalainen maatalo

    Museo sijaitsee tyypillisessä pohjoiskuurinmaalaisessa (Ziemeļkurzeme) maatalossa, jossa latvialainen kirjailija Ernests Birznieks Upītis (187–1960) on syntynyt. Lauantaisin on tarjolla ohjelma „Lauantai maatilalla”, jonka puitteissa pääsee tutustumaan maaseudun elämään ja osallistua jokapäiväisiin töihin. Kiinnostuneet voivat tutustua 1800-luvun lopun leivänleivontaperinteisiin tai osallistua latvialaisen kansankalenterin merkkipäivien viettoon.

    Tukuma novads, Zentenes pagasts, Dzirciems, Bisnieki + 371 28651091, www.tukumamuzejs.lv

    82

    I – XII kiertokäynnit, ohjelmat, matkailukau-den ulkopuolella ennakkotilauksest

    Sektori d2

    rideļun mylly, erilaisetjauhatukset

    Isäntä: Oskars Kambala.1920-luvulla entistetyssä (aloitti toiminnan vuonna 1992) vesimyllyssä näkee vanhoja tekniikoita ja voi tutustua viljan jauhamiseen. Viereisessä „Cope”-kahvilassa voi nautiskella myllyn jauhoista paistetuista ohukaisista.

    Engures novads, Engures pagasts, Rideļu dzirnavas + 371 26536532, www.rideludzirnavas.lv, [email protected]

    83

    I – XII kiertokäynnit

    Sektori E3

    Vaidelotes, ikivanhat rituaalit ja tavat

    Isännät: Daira Jātniece, Arnolds Jātnieks.Tehdään tunnetuksi latvialaista kulttuuria, toimitetaan vanhoja rituaaleja, tarjotaan perin-neruokia – puuroja, vellejä, piirakoita ja torttuja, jotka on valmistettu omasta viljasta jauhtuista karkeista jauhoista. Teelajien, mausteiden ja tilatuotteiden myyntiä.

    Bauskas novads, Jauncode, Vaidelotes + 371 29389993, 63921400, [email protected]

    99

    I – XII ennakkotila-uksesta

    Sektori d2

    upmaļi, ympäristöä säästävää jaterveyttä edistävää maataloutta

    Isännät: Māra un Dainis Bergmaņi.Perheyritys, jossa vanhojen aikojen tapaan kasvatetaan kaikkea elämälle ja terveydelle tarpeellista – viljaa, hamppua, kotieläimiä, vihanneksia, hedelmiä sekä yli 60 lajia lääkekas-veja, joista valmistetaan alkuperäis-tuotteita. Kasvintuntija Māran opas-tuksella opitaan tuntemaan kasveja, maistelemaan teelajeja ja paistamaan leivinuunissa maustekasvileipää. Kasvirakennuksessa pääsee näkemään kuinka puristetaan öljyä, höyrytetään liotettuja kukkia sekä valmistetaan ikivanhojen ohjeiden mukaan luonnonmukaisia voiteita ja salvoja. Tuot-teiden myynti. Koululaisille ohjelma „Seikkailu puutarhassa ja niityllä”.

    Kuldīgas novads, Rendas pagasts, Upmaļi, + 371 26555532www.anna-bergmans.eu, [email protected]

    84

    I – XII Sektori E3

    līcīši,vuohenkasvattaja

    Isäntä: Aivars Liepiņš.Vuohenkasvatustila on eräs ensimmäisistä ja suurimmista. Kiertokäynnillä voi kuunnella isännän selostusta vuohien kasvatuksesta ja vuohenmaitotuotteiden (maito, juusto, kefiiri) valmistuksesta. Tuotteita voi ostaa mukaan ja maistella. Latvian paikallinen vuohirotu on peräisin 1800–1900-lukujen vaihteesta.

    Ozolnieku , Cenu pagasts, Līcīši + 371 26537993, www.licisi.lv, [email protected]

    96

    I – XII

    Sektori d1

    spēlmaņun kievari,suitilaisruoat

    Emäntä: Mairita Slavinska.Kievarissa pääsee syömään Kuurinmaan erikoisia avopiirakoita (sklandraušeja) ja paikalla leivottua hapanimelää leipää. Kesällä matkailijaryhmät voivat osallistua suitilaisruokien (mykyt, savukylki jne.) valmistukseen ulkotakassa tai ruokailla valmiiksi katetuissa pöydissä suitien tapaan sekä nauttia suitilaisnaisten esityksistä (ainutlaatuinen vuorolaulu, jossa vaihtuvaa soololaulajaa muu kuoro hyräillen säestää).

    Alsungas novads, Alsunga, Pils iela 7, + 371 26179298www.spelmanukrogs.ciemos.lv, [email protected]

    88

    I – XII kievari

    Sektori E3

    paja „u&a”

    Käsityöläiset: Uldis Šulcs, Aleksandrs Belševics.Tänä päivänä on yhä harvempia paikkoja, joissa työskentelee ikivanhan käsityöalan tekijöitä seppiä. Kävijät pääsevät tutustumaan pajaan ja seppien työhön, ostaa tai tilata paikan päällä valmistuneita tuotteita, jotka ovat lähinnä taide- ja koristetaoksia.

    Bauska, Rīgas iela 64 d, + 371 29113747, 29276238www.metaldizains-ua.lv, [email protected]

    100

    V - X

    Sektori d2

    sabilen viinimäki(sabiles Vīna kalns)

    Yhteys: Sabilen matkailutietokeskus.Viinimäki oli jo Kuurinmaan herttuakunnan aikana tunnettu Latvian pohjoisimpana paikkana, jossa kasvatettiin ja kasvatetaan edelleenkin viinirypäleitä. Niistä valmistetaan kuivaa Kuurinmaan viiniä. Joka vuosi heinäkuun jälkipuoliskolla järjestetään Sabilen viinijuhlat.

    Talsu novads, Sabile+ 371 27841827, 63252344, www.sabile.lv, [email protected]

    85

    I – XII kiertokäynnit Sektori E2

    tērveten puulinnoitus, tērveten historiallinenmuseo, semgalliperinne

    Yhteyshenkilö:Normunds Jērums.Baltian suurin näyttely, jossa voi tutustua semgallien rauta-ajan esinekulttuuriin. Nähtävillä on runsas semgallien koru-, ase- ja tarve-esineiden kokoelma, Baltian suurin miekkakokoelma. Näyttelytilat ovat 1100-luvun Tērveten puulinnakkeen entistettyssä puolustusrakennuksessa. Joka vuoden elokuun toisena viikonloppuna täällä järjestetään kansainväliset semgallien päivät – suurin varhaiskeskiajalle omistettu festivaali Baltiassa.

    Tērvetes novads, Tērvetes pagasts, Jērumi + 371 26950975, www.lielkenins.lv, [email protected]

    97

    V - X

    Sektori d1

    ieVlejas,maalaisleipä

    Emäntä: Agita Pētersone.Emäntä paistaa puulla lämmitetyssä leivinuunissa aitoa latvialaista leipää. Taikina tehdään ruis- tai vehnäjauhosta, suolasta, sokerista, kuminasta ja taikinanjuuresta. Kävijät voivat seurata leivonnan vaiheita ja osallistua niihin, maistaa leipää ja ostaa itselleen mukaan. Lisäksi voi katsella vanhojen esineiden kokoelmaa. Leipävilja kasvatetaan tilalla ympäristöä säästäen.

    Pāvilostas novads, Sakas pagasts, Ievlejas + 371 29124128, [email protected]

    89

    VI – X enintään20 henkeä

    Sektori E3

    maatila- jamaatalouskonemuseo

    Isäntä: Ziedonis Stiķis.Täällä pääsee tutustumaan tyypilliseen Zemgalen maatilaan, johon kuuluu asuinrakennus, riihi, kaksi aittaa, navetta ja paja tarve-esineineen. Latvian talonpojat asuivat tällaisilla tiloilla 1900-luvun alussa. Konehallissa on yli 50 konetta ja laitetta, joita joskus käytettiin kansantalouden edistämiseen. Täällä on Baltian suurin maataloustraktorinäyttely.

    Bauskas novads, Gailīšu pagasts, Uzvara, Pūpoli + 371 26493940, www.mikelis.lv, [email protected]

    101

    V - X

    Sektori d2

    indāni,maatila

    Emäntä:Signe Ezeriņa.Tilalla voi lasten kanssa tutustua kotieläimiin, nähdä vanhojen työkalujen kokoelmaa, nauttia saunasta koivu- ja katajavihtoineen sekä maistella yrttiteetä. Kesäaikaan vieraat voivat yöpyä aitassa tai saunanvintillä.

    Kandavas novads, Kandavas pagasts, Indāni + 371 29259272, [email protected]

    86

    V – X kiertokäynnit

    Sektori E3

    bērziņi (labirinti), maalaistalo

    Isäntä: Jānis Pastars.Tilalla kasvatetaan viljaa ja perunoita sekä tarjotaan niistä valmistettuja tuotteita. Lisäksi järjestetään opetusseminaareja ja vierailuohjelmia koululaisille, aikuisille ja kiinnostuneille ryhmille. Nähtävillä on vanhoja työkaluja ja maidonkäsittelylaitteita, niillä voi myös työskennellä. Vieraiden käytössä on toimintapuisto ja tarjolla paljon erilaista tekemistä.

    Iecavas novads, Zorģi, Bērziņi + 371 26320336, www.labirinti.lv, [email protected]

    98

    I – XII

    Sektori E1

    Liepājan käsityötaLo(AmAtnieku nAms)

    Yhteyshenkilö: Ira Cīrule.Paikanpäällä pääsee näkemään erilaisia käsityöläisiä työssään (meripihkan työstäjiä, korutaiteilijoita, kutojia, ompelijoita ja muita) sekä ostaa mukaan heidän töitään. Näytteillä on maailman pisin meripihkaketju (123 m, 19 kg!), joka on valmistettu kaupungin asukkaiden lahjoittamista meripihkakappaleista. Lapsetkin voivat osallistua opetukseen.

    Liepāja, Dārza iela 4/8 + 371 26541424, www.liepajaturisms.lv

    90

    I – XII kiertokäynnit Sektori e3

    Ausekļun mylly,maataloustyökalukokoelma,

    perinteet

    Isäntä: Mārtiņš Mediņš.Iecavajoen oikealla rannalla on entistetty myllyrakennus, jonka pihalla ja sivurakennuksissa on Latvian eri osille tyypillisten työkalujen, maatalouskoneiden, -laitteiden ja tarve-esineiden kokoelma. Myös pajaan voi tutustua. Vuosittain järjestetään teematapahtumia: „Maatalon kevättyöt” (toukokuun toisena lauantaina) ja „Elonkorjuujuhla” (syyskuun ensimmäisenä lauantaina).

    Vecumnieku novads, Bārbeles pagasts, Ausekļu dzirnavas +371 29197412; 26396878, www.ausekludzirnavas.lv

    [email protected]

    102

    I – XII

    anglan perinnekulttuurikeSkuSja tuulimyllymäki

    Anglassa voi tutustua ainoana Saarenmaalla alkuperäisyytensä säilyttäneeseen tuulimyllymäkeen. Sen viidestä myllystä neljä on tyypillisiä saarenmaalaisia pukkimyllyjä ja yksi hollantilaistyyppinen. Kaikki myllyt ovat kävijöille avoinna.Tuulimyllymäen osana on perinnekulttuurikeskus, jossa voi opetella virolaisia kansankäsityötaitoja, osallistua kansankulttuuritapahtumiin ja maistaa anglalaista ruisleipää.

    32

    Angla küla, Leisi vald, Saaremaa, +372 5199 0265www.anglatuulik.eu, [email protected]

    GPS: 22°41’58’’ E, 58°31’36’’ N

    I– XII Sektori b2

    haapSalunpiiSpanlinna

    Haapsalun piispanlinna on Viron eräs parhaiten säilyneitä linnoja. Kävijät pääsevät konventtirakennuksen museoon, linnasta löytyneiden esineiden näyttelysaliin ja salaperäisiin holvikellareihin. Piispanlinnan pihan vallihaudassa on lastenpuisto, jonka leikkivälineet ovat saaneet virikkeensä keskiajalta.Linnan keskiaikainen tuomiokirkko (1279) on suurin yksiholvinen kirkko Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kirkon ikkunassa voi elokuun täyden kuun aikaan nähdä Viron kuuluisimman kummituksen – valkean neitsyen.

    44

    Lossiplats tn 3, Haapsalu, Läänemaa, +372 518 4664www.haapsalulinnus.ee, [email protected]

    GPS: 23°32’19’’ E, 58°56’50’’ N

    I– XII Sektori b2

    kaalin meteoriittikraatterialue,kaalin vierailukeSkuS,

    kaali trahter

    Meteoriittikappaleiden putoaminen Saarenmaalle 7500-7600 vuotta sitten aiheutti 110 m läpimittaisen, 22 m syvyisen kraatterin ja 8 pienempää kraatteria. Maailman nuorimmista tunnetuista jättiläiskraattereista Kaalin kraatteri on 8. suurin. Kaalin meteoriittikraatterialue Saarenmaalla on Viron harvinaisin luontonähtävyys ja Euraasian merkittävin kraatterialue. Kraatterialueella on Kaalin vierailukeskus, jossa on meteori- ja kalkkikivimuseo, konferenssisali ja hotelli. Hotellissa on vieraille mukavuuksin varustetut huoneet. Ruokailusta huolehtii historiahenkinen Kaali Trahter-majatalo.

    33

    Kaali küla, Pihtla vald, Saaremaa, +372 506 9515www.kaali.kylastuskeskus.ee, [email protected]

    GPS: 22°40’19’’ E, 58°22’19’’ N

    I– XII Sektori c2

    Matsalun kansallispuisto

    Matsalun kansallispuisto (48 610 ha) on perustettu pesivien, sulkivien ja muuttavien lintujen suojaksi. Vuonna 1976 Matsalu kirjattiin Ramsarin sopimuksen luetteloon. Matsalu on kansainvälisesti merkittävä monenlaisten vesi- ja ruovikkolintujen vaelluksen pysähdyspaikka ja muuttumassa aina suositummaksi lintutarkkailualueeksi koko Euroopassa. Matsalussa on runsaasti luontopolkuja ja 8 lintutornia.Erilaisia lintutarkkailuretkiä, perhepaketteja ja kanoottiretkiä Matsalussa tarjoaa Estonian Nature Tours (www.naturetours.ee).

    45

    +372 472 4236www.keskkonnaamet.ee/matsalu

    [email protected]

    I– XII Sektori b3

    KOGUVAN KYLÄ JAMUHUN MUSEO

    Koguvan kylä Muhun saarella on virolaisen talonpoikaisarkkitehtuurin näyttävimpiä esimerkkejä. Koguvassa maalaistalojen rakennukset ovat suhteellisen hyvin säilyneitä. Ne ovat kiviaitoineen arkkitehtuurimuistomerkkeinä suojelun alaisia. Kylässä olevassa Muhun museossa pääsee katsomaan aikoinaan varakkaan rannikkokylän Tooman maalaistaloa kaikkine sivurakennuksineen ja varusteineen sekä vielä kyläkoulua ja tekstiilinäyttelyä. Tooman tila oli virolaiskirjailija Juhan Smuulin syntymäkoti.

    34

    Koguva küla, Muhu vald, Saaremaa, +372 501 1566www.muhumuuseum.ee, [email protected]

    GPS: 23°5’2’’ E, 58°35’53’’ N

    I– XII Sektori b2

    kalevipojanmuSeo

    Kalevipoeg on Viron kansalliseepoksen sankari ja juuri Jõgevamaa liittyy kiinteästi Kalevipoeg-tarinoihin. Täällä on Kalevipojan miekka Kääpajoessa, lepopaikat, kivet, lähteet, suot, kyntövaot, hevosen jäljet jne. Kalevipojan museossa on 12 teemahuonetta, joissa esitellään Kalevipoikaan liittyviä aineistoja ja virolaista perinnekulttuuria. Museorakennuksen edessä on muinaistarha eepoksen 17 henkilön puuveistoksineen.

    46

    Kääpa küla, Saare vald, Jõgevamaa, +372 5345 8343 www.kalevipojakoda.ee, [email protected]

    GPS: 26°50’51’’ E, 58°41’46’’ N

    I– XII Sektori b4

    kureSSaarenpiiSpanlinna

    Kivilinnan historia ulottuu aina 1200-luvulle. Kellarikerroksessa ovat pysyväisnäyttelyt, jotka esittelevät Saarenmaan luontoa ja historiaa. Toukokuusta elokuulle kellarisaleissa toimii käsityöverstaita (paja, lasihytti, keramiikka- ja kivipaja), jotka tarjoavat kävijälle sekä silmäniloa että itsetekemisen riemua. Jännitystä tarjoaa lähistön jousiammuntarata, jossa tauluammunnan lisäksi voi omin käsin lyödä kolikoita. Saarenmaan museoiden sivupisteistä suosittelemme käymäänMihklin maatilamuseossa (+372 454 6613, www.saaremaamuuseum.ee)Länsi-Saarenmaalla, joka tarjoaa paljon katsomisen arvoista sekä arkkitehtonisesti että perinnekulttuurillisesti.

    35

    Lossihoov tn 1, Kuressaare, Saaremaa, +372 455 4463 www.saaremaamuuseum.ee, [email protected]

    GPS: 22°28’46’’ E, 58°14’50’’ N

    VI – X Sektori c2

    kaSSinurmenlinnanmäki ja hiiSi

    Kassinurmen mäet ovat viimeisen jääkauden muovaamat Vooremaan helmet. Siellä ovat lähekkäin virolaisten muinaislinnoitus ja ikiaikainen hiisi. Linnoituksen juurelle on rakennettu lava, etupihalle keinu, pystykodat, nuotiopaikka ja linnoituksen pienoismalli. Kassinurmessa on luontopolku, terveys- ja muinaismuistopolku.

    47

    Painküla küla, Jõgeva vald, Jõgevamaa+372 523 0058, www.kassinurme.ee, [email protected]

    GPS: 26°27’10’’ E, 58°42’3’’N

    I– XII Sektori b4

    põltSamaanlinna ja muSeo

    Põltsamaan kivilinna rakennettiin joen rannalle 1200-luvulla. 1500-luvulla linnoitus oli Liivinmaan kuninkaan Magnuksen asuinpaikkana. Linnan pihalla on matkailuneuvontapisteja Põltsamaan museo(www.muuseum.poltsamaaturism.ee), viinikellari ruokamuseoineen, Viron lehdistömuseo, galleria pART, savipaja ja käsityöverstas. Põltsamaalla sijaitsee kaunis ruusutarha (www.eestiroos.ee), jossa voi tilata kiertokäynnin, joka esittelee eri ruusulajikkeita, niiden historiaa ja niihin liittyviä tarinoita.

    48

    Lossi tn 1, Põltsamaa, Jõgevamaa, +372 529 3307www.poltsamaaloss.ee, GPS: 25°58’3’’ E, 58°39’17’’ N

    I– XII Sektori b4

    kurgjanmaatilamuSeo

    Kurgjan maatilamuseossa voi tutustua virolaiseen 1800-luvun kansallisen heräämisajan suurmiehen Carl Robert Jakobsonin elämään ja työhön sekä hänen perustamansa maatilan elämään ja oloihin. Nykyisinkin karjankasvatusta harjoittavan maatilamuseon ympäristössä näkee nautakarjaa, lampaita ja hevosia, lisäksi entistettyjä tilan rakennuksia kuten navetta, aitta, mylly ja riihi. Kävijät voivat kokeilla maatöitä. Ennakkotilauksesta museossa voi nauttia virolaisruokia.

    40

    Kurgja küla, Vändra vald, Pärnumaa, +372 445 8171www.kurgja.ee, [email protected], GPS: 25°15’28’’ E, 58°39’44’’ N

    I– XII Sektori b3

    kolkjan-kaSepään-varnjan raittikylä

    Peipsin rannalla on toinenkin raittikylä, joka syntyi vuosisatoja sitten Venäjältä vainoja paenneiden vanhauskoisten asuinpaikaksi - Kolkja, Kasepää ja Varnja.Kolkjassa on vanhauskoisten museo (www.hot.ee/kolkjamuuseum) sekä Suur-Kolkjan vanhauskoisten rukoushuone. Varnjassa taas toimii vanhauskoisten kirkko sekä Varnjan elävä historiamuseo(www.starover.ee). Museoiden näyttelyt antavat hyvän käsityksen Peipsijärven seudulla yli 350 vuotta asuneiden vanhauskoisten elämäntavasta.

    52

    Peipsiääre vald, Tartumaa, +372 5563 9398 www.visitpeipsi.com, [email protected]

    I– XII Sektori b5

    pärimuSmatkad -perinneretket

    Yritys järjestää luontoretkiä, joiden tavoitteena on esitellä luontoperinnettä (hyljeseurantaretket, luontoretket jalkaisin, pyörällä tai suksin, kumiveneretket Vilsandille ja kansallispuiston luodoille, kämmekkäretket jne.) ja kulttuuriperintöä (kartano-, kylä- ja kaupunkielämä; virolainen nykyajan käsityö; meriperinne). Vilsandin kansallispuiston Mikun metsäpuistossa voi tutustua entisajan metsätöihin ja kokeilla niitä itsekin.Loonan kartanossa, Vilsandin kansallispuiston keskuksessa on hotelli ja kahvila-ravintola (www.loonamanor.ee).

    37

    +372 5625 7477, [email protected], GPS: 22°0’40’’ E, 58°20’1’’ N

    I– XII Sektori c1

    rajan-kükitan-tihedan-kaSepään raittikylä

    1600- ja 1700-luvuilla Peipsin länsirannikolle pakeni vainoa Venäjältä vanhauskoisia, joiden yhteisölle on luonteenomaista asuminen kilometrien pituisissa raittikylissä.Kasepään, Tihedan, Kükitan ja Rajan kylät ovat Peipsin rannikolla lähes 8 kilometrin pituisena nauhana. Mustveehen asti ulottuva raittikylien vyöhyke on Virossa harvoja paikkoja, jossa nykyisinkin asuu venäjän vanhauskoisia. Raittikylä ainutlaatuisine rukoushuoneineen ja vanhauskoisten kulttuuriperintöineen on loistava matkailukohde ja tarjoaa siellä kävelevälle monia viehättäviä näkyelämyksiä.

    49

    Kasepää vald, Jõgevamaa+372 5381 4373, www.visitpeipsi.com, [email protected]

    I– XII Sektori b5

    piiriSSaari

    Pepsinjärven Piirissaarella on pysyvää asutusta, sen pinta-ala on 7,5 km². Piirissaaren asukkaiden enemmistö on venäjän vanhauskoisia, jotka ovat vuosisatoja pyrkineet säilyttämään omaa kulttuuriaan. Asukkaiden pääelinkeino on kalastus. Viljeltävillä maatilkuilla kasvatetaan vihanneksia, etupäässä sipulia. Koko Piirissaari on nykyisin luonnonsuojelualuetta. Täällä elää runsaasti suojeltavia lintu- ja sammakkoeläimiä. Esiintyy myös monia kasviharvinaisuuksia.Laivayhteyttä Laaksaaren ja Piirissaaren satamien välillä hoitaa autolautta”Koidula” (+372 527 2974, www.veeteed.com).

    53

    Piirissaare vald, Tartumaawww.visittartu.com

    I– XII Sektori c5

    tihuSen hevoSmatkailumaatilan muinaiSkulttuuripolku

    Tihusen hevosmatkailumaatila tarjoaa majoitusta ja ratsastusta (valjakkoajeluista ratsastusretkiin). Maatilan läheltä alkaa merkitty muinaiskulttuuripolku, joka vie kävijät aikaan, jolloin ihminen sitoi sielunsa luonnon voimaan ja jossa voi tutustua entisaikojen tapoihin. Tilan teehuoneen seinillä on valokuvanäyttely Muhumaan muinaiskulttuuriin liittyvistä paikoista.

    38

    Hellamaa küla, Muhu vald, Saaremaa+372 514 8667, www.tihuse.ee

    [email protected], GPS: 23°18’39’’ E, 58°36’45’’ N

    I– XII Sektori b2

    alatSkivin linna

    Restauroidussa Alatskivin linnassa pääsee tutustumaan erään kartanoperheen elämään ja historiaan kolmessa kerroksessa olevassa näyttelyssä. Linnan oppaat kertovat erilaisia tarinoita ja legendoja. Lisäksi jokainen voi itse valmistaa henkilökohtaisen linnamatkamuiston. Satumainen linna Viron itärajalla kutsuu käymään!Alatskivissä oleva Kivin kievari (www.kivikorts.ee) tarjoaa yksinkertaista, paikallisista raaka-aineista valmistettua virolaisruokaa. Kievarin ruokalistalla on myös Peipsin rannan ruokia.

    50

    Lossi tn 4, Alatskivi alevik, Alatskivi vald, Tartumaa+372 528 6598, www.alatskiviloss.ee, [email protected]

    GPS: 27°7’45’’ E, 58°36’13’’ N

    I– XII Sektori b5

    uue-varblan kartano ja varblan muSeo

    Museo sijaitsee Uue-Varblan kartanorakennuksessa. Näyttely esittelee paikallista elämää viime vuosidadan alkupuolella ja Varblan kunnan historiaa. Museossa on myös käsityöhuone. Kartanon vilja-aitassa voi tutustua vanhoihin työkaluihin ja -koneisiin. Oma nähtävyytensä on varhaisklassistinen puinen kartanon päärakennus vuodelta 1797. Perinteisenä tapahtumana kartanossa järjestetään heinäkuussa käsityömarkkinat.

    42

    Aruküla küla, Varbla vald, Pärnumaa, +372 5668 [email protected], GPS: 23°45’53’’ E, 58°25’6’’ N

    V– X Sektori c3

    tartonlotjaveiStämö

    Peipsin lotja oli erityisesti Peipsin ja Emajõen seudun oloihin kehitetty kauppapurjealus, joita tiettävästi rakennettiin jo 1300-luvulla. Vuonna 2006 laskettiin Emajõella vesille puolivuosisataisen tauon jälkeen lotja, joka ristittiin “Jõmmuksi”. Emajõen lotjaseura järjestää erilaisia huvipurjehduksia ja luontoretkiä Emajõella ja Peipsijärvellä. “Jõmmu” kutsuu tervetulleiksi pienemmätkin lotjanystävät tutustumaan perinnekäsityöhön ja laivanrakennukseen.

    54

    Ujula tn 98, Tartu, Tartumaa, +372 5559 9100www.lodi.ee, [email protected], GPS: 26°42’51’’ E, 58°23’26’’ N

    I– XII Sektori c4

    kihnun Saari

    UNESCON maailmanperinneluettelossa oleva Kihnun kulttuuripiiri(www.kultuuriruum.ee) on omaperäinen sekoitus nykyaikaa ja menneisyyttä. Kihnun museossa on esillä kaikkia arkipäivän esineitä – työkaluja, vaatteita, käsitöitä, huonekaluja. Saarella sijaitseva Metsamaan perinnemaatila esittelee arkipäivän saarelaiselämän eri puolia. Esillä on Kihnulle tyypillisiä kotitalousesineitä, kansanpukuja ja käsitöitä.Kiertomatkoja Kihnun saarella järjestää Kihnurand AS(www.kihnurand.ee).

    39

    +372 447 3000www.kihnu.ee, [email protected]

    I– XII Sektori c3

    vironmaatalouSmuSeo

    Tarton lähellä Ülenurmen kartanon mailla olevan museon ylpeytenä on ainutlaatuinen maataloustekniikan kokoelma sekä näyttely ”Maatalouden ja maaseutuelämän kehitys Virossa läpi vuosisatojen”. Lisäksi on näyttelyitä mehiläistaloudesta, talonpoikain kuljetusvälineistä, oljesta ja tuohesta.Museo järjestää erilaisia opetusohjelmia ja kursseja (sepän työ, puuesineiden restaurointi, rankahuonekalujen nikkarointi, ruisleivän leipominen, kansalliskäsityö jne.) kaikille halukkaille. Ryhmille on saatavana ennakkotilauksesta virolaisruokia.

    51

    Pargi tn 4, Ülenurme alevik, Ülenurme vald, Tartumaa+372 5373 7124, www.epm.ee, [email protected]

    GPS: 26°43’28’’ E, 58°18’60’’ N

    I– XII Sektori c4

    Estonian naturE toursinlintu- ja luontorEtkEt

    Estonian Nature Tours on ollut Viron luonto- ja lintutarkkailumatkailun kehittämisen edelläkävijä. Yrityksellä on luontoretkien järjestäjänä 10-vuotinen kokemus ja asiakaspalaute on aina ollut erittäin hyvä. Vieraile Virossa – eräässä Euroopan kauneimmista maista ja ylläty sen runsaasta luontoperinteestä!

    43

    Linnuse tee 1, Lihula, Läänemaa, +372 5349 6695www.naturetours.ee, [email protected]

    I– XII Sektori b2

    Vironmaantiemuseo

    Vuosisatainen mutkikas postitie tuo vuodelta 1863 peräisin olevalle Varbusen postiasemalle, jossa aikoinaan oli hevostalli ja jonne oli säännöllistä postiliikennettä. Tänään vanhalla, mutta hyvin säilyneellä postiasemalla on Viron maantiemuseo.Museon ainutlaatuiseen näyttelyyn astuttaessa ensimmäiseksi näkee liikennemerkkejä, joita teillä ei enää tapaa. Tienrakennuksen saloihin voi tutustua tiekatteiden läpileikkauksista. Historiallisessa tietilassa on Eesti- ja Liivinmaan eri paikoista peräisin olevat tienpätkät, joita kulkiessaan voi kokea eri aikakausien hengen.

    55

    Varbuse küla, Kanepi vald, Põlvamaa, +372 518 6684www.muuseum.mnt.ee, [email protected]

    GPS: 26°55’2’’ E, 58°1’25’’ N

    I– XII Sektori c5

    yhteiStyöverkoSto -hurmioru perering

    Põlvamaalla toimiva yhteistyöverkosto Hurmioru Perering (Hurmiorun perhepiiri) on Viron vanhimpia. Verkostoon kuuluu 36 maatilaa, jotka kaikki tarjoavat erilaista toimintaa ja lomailua maalla. Katsomista ja tekemistä riittää koko perheelle päiväksi ja pidemmäksikin: voi käydä myllyllä, kutoa kangasta, puuhailla kotieläimien kanssa, takoa rautaa pajassa, ajaa hevosella, nauttia aidon savusaunan löylyistä, käydä talonpoikais- ja saunamuseossa, käydä retkipolulla, seikkailuradalla jne.

    56

    Hurmi küla, Kanepi vald, Põlvamaa, +372 517 4470www.hurmiorg.ee, [email protected]

    I– XII Sektori c5

    oluStveren kartanoja kartanopuiSto

    Olustveren kartano on eräs täydellisimmin säilyneitä kartanokokonaisuuksia Virossa. Kartanosydäntä ympäröi englantilaistyylinen puisto ja vanhojen puiden reunustama kuja. Kartanon eri rakennuksissa on esillä täytettyjen lintujen, puuhevosten ja antiikkihuonekalujen kokoelmia. Avoinna ovat myös käsityö- ja villahuone, paja, saviverstas, keramiikkapaja ja lasihytti sekä viinatehdas. Kartanon työhuoneissa voi jokainen kokeilla omia taitojaan. Kartanon päärakennuksessa on matkailukeskus.

    68

    Olustvere alevik, Suure-Jaani vald, Viljandimaa+372 5665 2923, www.olustveremois.ee

    [email protected], GPS: 25°33’26’’ E, 58°33’1’’ N

    I– XII Sektori b4

    mooSten kartano

    Moosten kartano sijaitsee Moostejärven rannalla. Kauniin päärakennuksen ohella kartanon ylpeytenä on historiallistyyliset sivurakennukset. Kartanolle antaa ilmettä englantilaistyylinen puisto. Päärakennuksessa toimii koulu, remontoidussa entisessä puutyöverstaassa Moosten kartanon vierastalo, entisessä työhevostallissa toimii restauroijien työverstas, pehtorintalossa taide- ja sosiaalikeskus ja entisestä navetasta on tullut konserttisali.

    57

    Mooste alevik, Mooste vald, Põlvamaa, +372 511 7848www.moostemois.ee, [email protected]

    GPS: 27°11’23’’ E, 58°9’30’’ N

    I– XII Sektori c5

    retketkalepurjeveneellä

    Kale on Võrtsjärvellä käytetty perinteinen puinen nuottapurjevene, jota sulavuutensa vuoksi usein käytettiin myös huvipurjehduksiin. Kapearunkoisella purjeveneellä on kaksi kolmiopurjetta.Vuonna 2005 valmistui Võrtsjärve SA:n tuella “Paula”- ja vuonna 2009 ”Liisu”-kalevene. Kalepurjeveneellä purjehtiminen on aito elämys sanan parhaassa merkityksessä.Ennakkotilauksesta purjehduksella voi syödä kalakeittoa ja maistella vastasavustettua kalaa.

    69

    Valma küla, Viiratsi vald, Viljandimaa, +372 526 8380www.kaleselts.ee, [email protected]

    V– IX Sektori c4

    Soomaan kanSalliSpuiSto ja Soomaan vierailukeSkuS

    Soomaan kansallispuisto luotiin vuonna 1993 suursoiden, tulvaniittyjen ja metsien suojelemiseksi. Puiston vierailukeskus jakaa tietoa Soomaan retkipoluista ja paikallisista palveluista. Siellä voi tutustua pysyvään näyttelyyn ja mediaohjelmiin. Sieltä alkaa myös majavien elämää esittelevä opintopolku. Soomaa on kuuluisa suurista tulvistaan (maalis- ja huhtikuussa), jota kutsutaankin viidenneksi vuodenajaksi. Tulvakaudella järjestetään Soomaan metsissä, niityillä ja joilla kanootti- ja haapioretkiä (www.soomaa.com). Soomaan kansallispuisto on ainoa paikka maailmassa, jossa voi opetella ikivanhaa haapionveistämistä ja osallistua käytännön veistoleireihin.

    70

    Kõrtsi-Tõramaa talu, Tipu küla, Kõpu vald, Viljandimaa+372 435 7164, www.soomaa.ee, [email protected]

    I– XII Sektori c3

    Setomaa

    Viron kaakkoisimmassa kulmassa on ainutlaatuinen kulttuurialue Setunmaa, jossa voi kohdata erikoisen kansansirpaleen – setukaiset. Historiallisen rajaseutuaseman vuoksi setukaisten kulttuurissa lomittuvat itä ja länsi. Jännittäviä jälkiä tästä havaitsee niin kielessä, elintavassa, ruoissa kuin kansallispuvuissa. Erityistä huomiota ansaitsee setukaisten omalaatuinen runolaulanta - leelo.Parhaan käsityksen Setunmaan elämästä saa kulkemalla pitkin Seto Külävüü-reitillä – matka alkaa Võõpsusta ja päättyy Luhamaalle kulkien läpi kylien.Perinteistä setukaisruokaa tarjoaa Värskassa Tsäimaja (+372 505 4673,www.setomuuseum.ee) ja Obinitsassa setukaisten seuratalon Taarka Tarõ(+372 5620 3374, http://taarkatare.com). Ryhmille ruokailu ennakkotilauksesta, lisäksi tarjotaan setukaiskulttuuria ja leeloesityksiä.

    59

    +372 796 4782, +372 5682 1268www.visitsetomaa.ee, [email protected]

    I– XII Sektori c5

    metSämuorinperhepuiSto

    Metsämuorin perhepuisto on Kaikan kukkuloiden välissä toimiva maatilojen yhteisö, joka esittelee luonnonläheisiä ja terveellisiä elintapoja sekä kansanlääkintää. Maatilaohjelmissa pääsee tutustumaan kasvilääkintään, juotikashoitoon, mehiläisten ja sienien taikamaailmaan, kokea loitsujen ja mietiskelypaikkojen vaikutusta itseensä. Edelleen voi opetella valmistamaan villikasviruokia, kotileipää ja yrttilääkkeitä. Yksittäiskävijät voivat omin päin tutustua maataloon.

    71

    Mähkli küla, Antsla vald, Võrumaa, +372 5345 4222www.metsamoor.ee, [email protected]

    GPS: 26°28’25’’ E, 57°44’3’’ N

    V– IX Sektori c4

    hellenurmenmyllymuSeo

    Mylly on rakennettu 1880-luvulla. Vesimyllyn koneet taas ovat enimmäkseen peräisin 1930-luvulta ja ne ovat toimintakunnossa. Vieraiden saapuessa mylläri avaa vesiportit ja käynnistää myllyn. Jyvien valmistusprosessia jauhoksi, mannaryyneiksi ja hiutaleiksi voi seurata alusta loppuun. Myllyn emäntä hemmottelee sen jälkeen uunilämpimällä lesekakulla ja juotavalla. Kansankalenterin merkkipäivien viettäminen on myllyllä kunnia-asia.

    60

    Hellenurme küla, Palupera vald, Valgamaa, +372 520 5142www.veskimuuseum.ee, [email protected]

    GPS: 26°23’11’’ E, 58°8’13’’ N

    I– XII Sektori c4

    koivanperinnekulttuurireitti

    2010 syksyllä Viron ja Latvian Koivan rajajoen rannoille valmistui kahden valtion perinnekulttuurikohteita esittelevä 60 kilometrin pituinen pyöräreitti. Se alkaa Tellingumäen pysäköintipaikalta. Reitin päätepisteissä ja rajanylityspaikassa on lepopaikat sekä informaatiotaulut reittikarttoineen. Suuntaviitat ovat reitillä paikoissa, joissa kulkija saattaisi eksyä. Viitat ohjaavat myös reitiltä sivussa oleville nähtävyyksille. Kohteiden informaatiotaulut ovat viron-, latvian- ja englanninkielisiä. Tellingumäen pysäköintipaikalta pääsee myös toiselle 18 km pituiselle pyöräreitille.

    64

    Tsirgumäe küla, Taheva vald, Valgamaa+372 5304 3504, www.rmk.ee, [email protected]

    GPS: 26°20’3’’ E, 57°36’16’’ N

    I– XII Sektori d4

    helmenritarikuntalinnoituS ja luolat

    Helmen ritarikuntalinnoituksen rauniot kohoavat jyrkällä kukkulalla Pärnun-Valgan maantien varressa. Aikojen kuluessa linnaketta ovat isännöineet saksalaiset, venäläiset, liettualaiset ja ruotsalaiset. Viime mainitut hävittivät linnan vuonna 1658. Linnakkeen alapuolella laaksossa solisee Arstiallikas (lääkärilähde), jonka veden kerrotaan auttavan seitsemään tautiin. Linnanraunioista pohjoiseen ovat Helmen luolat, joita vanha kansa kutsui myös helvetiksi ja jonka nähtävyytenä on kaksi salia. Kylässä on lisäksi Helmen kotiseutumuseo (+372 5282 264, http://helmemuuseum.edicypages.com/en).

    61

    Kirikuküla küla, Helme vald, ValgamaaGPS: 25°52’50’’ E, 58°1’1’’ N

    I– XII Sektori c4

    mooSkan maatilanelämySretket

    Mooskan elämysretket on suurenmoinen tapa tutustua Võrumaan perinnekulttuuriin: savusauna ja savusaunatavat, perinteinen lihansavustus talvella saunassa ja kesällä kivillä vuoratussa kypsytyskuopassa. Etelävirolaista luontoon liittyvää elämäntapaa ja luontoon suhtautumista esittelee luontoretki Vällamäelle. Ohjelmassa on myös hengitysretkiä, suunnistuspelejä, sauvakävely- ja suo/lumikenkäretkiä. Sopivin ryhmäkoko on 12 osallistujaa.

    73

    Palanumäe küla, Haanja vald, Võrumaa+372 503 2341, www.mooska.eu, [email protected]

    GPS: 27°3’25’’ E, 57°43’54’’ N

    I– XII Sektori c5

    Sektori C2

    Ūšin maatila, piirakat(sklandrauši) ja kilohailisäilykkeet

    Emäntä: Dženeta Marinska.Esitellään Pohjois-Kurzemen perinteisen jälkiruoan – avopiirakoiden (sklandraušien) valmistamista ja tarjotaan retkeä „Kävelyretki Kolkan teollisuushistoriaan” näytelmällisesti sekä maistellaan Latvian parhaita kilohailisardiineja.

    Dundagas novads, Kolka, Ūši+371 29475692, www.kolka.info, [email protected]

    76

    vähintään 5 hengelle VI – X

    hevoSvankkurimuSeo

    Hevosvankkurimuseo on Pilkusen karjakartanossa. Näytteillä on vankkureita, rattaita ja rekiä sekä tarvikkeita (mm. luokkeja, länkiä, kulkusia, rekipeittoja ja hevosen suokenkiä). Mukana on myös sota-, ensiapu- ja palokuntavankkuri. Museon hienoimpia esineitä ovat nelipyöräiset umpi- ja kuomuvaunut. Lisäksi museossa on runsaasti maanviljelyskoneita. Katsomista on paljon ja kiintoisia esineitä runsaasti.

    62

    Pilkuse küla, Otepää vald, Valgamaa, +372 502 4327www.hm-kodulehed.ee/hobuvankrid, [email protected]

    GPS: 26°34’53’’ E, 58°1’9’’ N

    I– XII Sektori c4

    Saunamaa

    Saunamaa on erillinen saunakylä, joka tarjoaa nautittavaksi erilaisia saunoja omine lumoineen ja omaperäisyyksineen. Kävijä pääsee arvioimaan saunojen löylyä ja kerätä tietoa niiden historiasta.Saunamaalla ovat tarjolla luolasauna, suomalainen sauna, intiaanisauna, virolainen sauna ja telttasaunan tapainen muovikalvosauna.

    74

    Nogu küla, Rõuge vald, Võrumaa+372 507 0244, www.saunamaa.ee, [email protected]

    GPS: 26°58’3’’ E, 57°44’4’’ N

    I– XII Sektori c5

    kaaSikun maatilankoriStekaSvipuutarha,

    luontopolku ja pitSihuone

    Viljandimaan eräs kauneimmista maatalopuutarhoista tarjoaa silmäniloa niin puutarha- kuin luontoharrastajalle. Puutarhassa on erilaisia kasvistoja, tilan pihasta polku johtaa Paistun muinaislaakson reunalle. Museohuoneissa on jälkipolvien nähtävänä entisaikoina käytettyjä maatalouskaluja, talousesineitä, esiäitien hienoja pitsejä ja mallilehtiä. Erilaisilla virkkaustekniikoilla tehtyjen töiden kruununa on tuolloisen emännän hääpuku.

    66

    Loodi küla, Paistu vald, Viljandimaa, +372 528 7259GPS: 25°35’53’’ E, 58°15’39’’ N

    V– IX Sektori c4 Sektori C2

    „pie andra pitragā”,kalansavustus, rannikon

    aitatyypit

    Isäntä:Andris Antmanis.Vieraat pääsevät osallistumaan kalan (kampela, nokkahauki, lahna) savustamiseen ja maisteluun Krogin maatilalle on kerätty ja esillä 20 Liivilahden rannan tyypillistä aitatyyppiä.

    Dundagas novads, Kolkas pagasts, Pitrags, Krogi+ 371 26493087, [email protected]

    77

    VI – X vähintään 5 hengelle

    kettan riihitaloja paja

    Seppä esittelee mielellään työskentelyään ja erilaisia työvaiheita sekä valmistaa erilaisia taoksia. Lisäksi hän näyttää puuhiilen valmistusta, vuona 1887 rakennettua riihiasuinrakennusta, riihiuunin lämmitystä sekä kertoo viljan kuivauksesta, puinnista ja tuultamisesta.

    63

    Mägestiku küla, Otepää vald, Valgamaa, +372 517 4148www.hot.ee/theblacksmith, [email protected]

    GPS: 26°24’10’’ E, 58°4’55’’ N

    I– XII Sektori c4

    Vastseliinan piispanlinnan Vierailukeskus

    Vastseliinan piispanlinnan historia ulottuu 1300-luvulle. Se oli aina 1600-luvun lopulle vahva rajalinnoitus Venäjän ja Euroopan rajalla. Linnoitus hävitettiin vuonna 1702 Pohjansodassa. Keskiajalla piispanlinna oli katolisessa maailmassa pyhiinvaelluspaikka.Entisessä Piirin kievarin rakennuksessa avatussa vierailukeskuksessa on erilaisia linnoituksen historiaan liittyviä ja paikallisiin tarinoihin perustuvia näyttelyitä, käsityökursseja, konsertteja ja esityksiä vanhassa kievarintuvassa. Siellä voi osallistua keskiaikaisesti pukeutuneena linnoituksen asukkaiden juhla-aterialle.

    75

    Vana-Vastseliina küla, Vastseliina vald, Võrumaa+372 5303 0648, www.vastseliina.ee/linnus

    [email protected], GPS: 27°21’40’’ E, 57°43’44’’ N

    I– XII Sektori c5

    Mulgin kievari

    Mulgin kievari sijaitsee Mulgimaan pääkaupungissa Abja-Paluojalla, jossa tarjotaan kodikkuutta, mulgilaisruokia ja miellyttävää tarjoilua. Kievari on entisöity yli 100 vuotta vanhasta rakennuksesta.

    67

    Pärnu maantee 14, Abja-Paluoja, Abja vald, Viljandimaa+372 502 2121, www.mulgikorts.ee, [email protected]

    GPS: 25°21’13’’ E, 58°7’35’’ N

    I– XII Sektori c4 Sektori d2

    „Ruoka-aika kalastustilalla”,kalakeitto, savukala, olut

    Emäntä: Zane Vaivode.Vieraat otetaan vastaan musiikin säestyksellä ja mielialan kohottamiseksi tarjotaan pontikkaa. Sen jälkeen purjehditaan kalastusveneillä tai -aluksella Rojajoella ja merellä. Myöhemmin tarjotaan nuotiolla keitettyä kalakeittoa laulujen ja tanssin säestyksellä. Vieraat saavat seurata kalansavustusta ja sen jälkeen maistella kalaa. Juomana on olut ja koivunmahla. Kalastajan vaimo kertoo perinteisten avopiirakoiden (sklandraušien ja dižraušien) leipomisesta ja kalastaja ammattistaan.

    Rojas novads, Jūras ielā 6/8, atpūtas centrs „Otra puse” + 371 29477602, www.rojahotel.lv, [email protected]

    78

    V – X vähintään 15 hengelle

    altjankalaStajakylä

    Lahemaan kansallispuistossa sijaitsevasta Altjan kalastajakylästä on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1465. Se on tyypillinen rannikkokylä, jossa talot ovat raitin varrella. Nykyisin Altjassa on jäljellä Uustalun ja Toomarahvan tyypillisiä rannikkotiloja 1800-luvun lopulta. Altjan niemellä on entistetyt verkkovajat. Kylässä on myös keinupaikka ja virolaisruokia tarjoava Altjan kievari(puh. +372 501 4287,www.palmse.ee/altja-korts).

    8

    Altja küla, Vihula vald, Lääne-Virumaa

    I– XII Sektori a4

    hölmöläiSteemapuiSto

    Müüslerin entiseen kartanonpuistoon rakennettu hölmöläiskylä on omaperäinen teemapuisto. Sen nähtävyydet liittyvät hölmöläistarinoihin, jotka olivat tunnettuja Saksassa jo 400 vuotta sitten. Hölmöläiset ovat pilahenkilöitä, jotka ovat kuuluisia älyttömistä teoista ja tempauksistaan. Paikalla on tarjolla hölmöläisten hauskoja elämysretkiä, käsityötuvassa askartelua, hölmöläismatkamuistojen kauppaa ja ruokatarjoilua (ryhmille ennakkotilauksesta) ja telttailua.

    20

    Müüsleri küla, Kareda vald, Järvamaa, +372 5191 4282 www.kilplased.ee, [email protected]

    GPS: 25°53’1’’ E, 58°55’11’’ N

    I– XII Sektori b4

    jaaniojankäSityömaatila

    Lahemaan kansallispuiston sydämessä on ainutlaatuinen Jaanojan käsityömaatila. Kivin reunustettu tie johtaa keltaiselle asuintalolle, kauempana näkyvät telttailu- ja nuotiopaikka, ainutlaatuinen ulkokeittiö, vanha suuri hirsirakennus, sauna ja sepänpaja. Tilalla järjestetään luovuusleirejä, käsityökursseja, satupelejä, virolaisen kansankalenterin merkkipäiviä ja askartelua koko perheelle. Myytävänä on käsityömaatilan sirkeäsilmäisiä räsynukkeja, mamselli Janikan tilkkutakkeja ja ainutlaatuisia käsitöitä.

    9

    Jaanioja tn 2, Võsu alevik, Vihula vald, Lääne-Virumaa +372 5647 0187, www.jaanioja.ee, [email protected]

    GPS: 25°58’58’’ E, 59°34’54’’ N

    VI – IX Sektori a4

    põhjakan kartano

    Kartano on peräisin 1800-luvulta. Nykyisin Põhjakan kartano on paikallisia raaka-aineita käyttävä virolaisruokien periaatteita noudattava ruokapaikka, jossa tarjotaan kohtuuhintaisia, yksinkertaisia ja maistuvia ruokia. Päivän tarjottavien ruokien lista ilmestyy paikan internetverkkosivulla. Myös ohikulkijat ja ryhmät ovat tervetulleita.

    21

    Mäeküla, Paide vald, Järvamaa, +372 526 7795www.pohjaka.ee, [email protected]

    GPS: 25°40’21’’ E, 58°53’44’’ N

    III– I Sektori b4

    atlan kartano jakartanokeramiikka

    Ensitieto kartanosta on vuodelta 1422. Myöhempinä aikoina kartanossa on ollut sotavankileiri, hevosten lainauspiste, traktoriasema ja kauppa. Nykyisin kartanossa on keramiikkapaja, jonka tuotteita voi ostaa paikan päältä. Keramiikkaverstaassa voi itse savesta muotoilla esineitä tai koristella ja lasittaa poltettuja esineitä. Kartanon puusepänverstaassa voi tutustua työn valmistusvaiheisiin.

    22

    Atla küla, Juuru vald, Raplamaa, +372 504 0563www.keraamika.ee, [email protected], GPS: 25°0’34’’ E, 59°3’16’’ N

    I– XII Sektori b3

    luhtren matkailumaatilan kotimuSeo

    Vuonna 1874 perustettu maatila toimii nykyisin matkailuyrityksenä. Vieraille on tarjolla viihtyisiä aittahuoneita, saunoja, ulkoallas sekä luomuruokaa, joka on valmistettu 1900-luvun alun ruokaohjeiden mukaan. Luhtren tilan museohuoneessa on esillä menneiden polvien perinne naisten ja vauvanvaateista aina työkaluihin asti. Kaikki esineet kertovat oman tarinansa tuolloisten omistajien unelmista ja toimista.

    23

    Nõmmeotsa küla, Märjamaa vald, Raplamaa, +372 505 7043www.luhtre.ee, [email protected], GPS: 24°29’39’’ E, 58°53’20’’ N

    I– XII Sektori b3

    yhteiStyöverkoSto –ehedad elamuSed lahemaal

    Yhteistyöverkosto Ehedad Elamused Lahemaal eli Lahemaan aidot elämykset koostuu 14 perheyrityksestä. Sen tarkoituksena on tarjota vierailijoille mukavaa lomanviettoa Viron pohjoisrannikolla. Verkoston maatilat tarjoavat luonto- ja maalaistaloympäristössä viihtyisää majoitusta, paikallista ruokaa, erilaisia luontoretkiä, elämyssaunaa, ainutlaatuisia käsitöitä, monipuolista ratsastuspalvelua. Pääsee näkemään myös kotieläimiä ja siipikarjaa.

    10

    I– XII+372 5340 3806

    www.ehedad.ee, [email protected]

    Sektori a4

    Viitnan kieVari

    Viitnan kievarirakennus on vanhimpia Virossa säilyneistä kievareista. Sen vasemmassa siivessä oli kaksi herrainkamaria ja hevostalli. Nykyisin siinä on ravintola ja virolaisen käsityön myyntitiski. Oikeanpuoleisesta ovesta pääsi talonpojille tarkoitettuun rahvaankamariin sekä talonpoikain talli, jossa nykyisin on kievari, jonka ruokalistalla on myös virolaisia kansallisruokia.

    14

    Viitna küla, Kadrina vald, Lääne-Virumaa, +372 520 9156www.viitna.eu, [email protected], GPS: 26°0’45’’ E, 59°27’23’’ N

    I– XII Sektori a4

    hiidenmaan majakat

    Hiidenmaan kolme majakkaa ovat omalla laillaan merkittäviä arkkitehtuurimuistomerkkejä.Kõpun majakka (+372 529 9162, www.tuletornikohvik.ee) on maailman vanhin edelleen toimiva majakka, se sijaitsee Länsi-Viron korkeimmalla mäellä Tornimäellä (68 m). Majakassa on näyttelyitä ja sen juurella kahvila. Ristnan majakka (+372 524 3824, www.korgessaare.ee) sijaitsee Ristnan pohjoisniemellä. Majakka tilattiin Ranskasta vuonna 1873 ja se valmistui seuraavana vuonna. Sen juurella on pieni ruokapaikka. Tahkunan majakka (+372 532 84085, www.korgessaare.ee) sijaitsee Hiidenmaan pohjoiskärjessä. Ranskasta tilattu valurautainen majakka valmistui vuonna 1875 ja se on Viron rannikoiden korkein majakka – merenpinnasta 42,7 metriä.

    28

    V– IX Sektori b2

    naiSSaari

    Naissaari on Viron piensaari, joka oli II maailmansodan päättymisestä lähtien aina vuoteen 1993 neuvostoarmeijan hallussa. Naissaaren vetonauloja ovat retkipolut, runsaslajinen luonto, kapearaiteinen rautatie, tsaarinaikaiset tykistöpatterit ja neuvostoaikainen merimiinatehdas.Laivamatkoja Naissaarelle järjestää matkustaja-alus Monica (laivuri Andres Vaatmann:+372 514 5118; [email protected];www.monica.ee).

    4

    12 km Tallinnast

    I– XII Sektori a3

    lahemaanretkeilykeSkuS

    Lahemaan retkeilykeskuksen tehtävänä on edistää luontoa säästävää elämäntapaa ja liikkumista luonnossa – istutetaan puita, rakennetaan ja kiinnitetään linnunpönttöjä. Halukkaille järjestetään kanoottiretkiä Lahemaan kansallispuistossa, rämeretkiä sekä seikkailuja jousi- ja varsijousikentällä. Viihtyisää vapaa-aikaa tarjoavat takkahuone ja sauna kylpytynnyreineen.

    11

    Loobu küla, Kadrina vald, Lääne-Virumaa +372 509 3177, www.lahemaa.info, [email protected]

    GPS: 25°56’51’’ E, 59°27’30’’ N

    I– XII Sektori a4

    heltermaankäSityötalo

    Heltermaan satamassa entisessä kievari-teehuonerakennuksessa 1700-luvulta toimii Heltermaan käsityötalo, jossa voi ostaa paikallisten käsityömestareiden tuotteita ja jossa koko kesän voi osallistua erilaisille kursseille, kuten saippuan valmistus, huovuttaminen, kasvi- ja puupainanta ja muita vastaavia.

    25

    Heltermaa küla, Pühalepa vald, Hiiumaa, +372 515 0319www.heltermaakasitoomaja.edicypages.com

    [email protected], GPS: 23°2’19’’ E, 58°51’54’’ N

    V - VII Sektori b2

    SeikkailuyrityS 360°

    Yritys järjestää luontoretkiä: kesällä melontaretkiä merellä, syksyllä suokenkäretkiä rämeellä, talvella lumikenkäretkiä sekä kanoottiretkiä joilla.Luontoharrastajille on tarjolla teemaretkiä: keväällä karhusafareita ja lintujen tarkkailua, syksyllä hirvi-,hylje- ja susiretkiä.

    1

    Harjumaa, +372 513 7141www.360.ee, [email protected]

    I– XII

    hiiu vill

    Perheyritys Hiiu Vill on eräs harvoista Virossa toimivista villatehtaista. Siellä on vielä käytössä 1800-luvulla Puolasta tuodut villan möyhennys-, karstaus- ja säiekoneet, joita isäntäväki mielellään esittelee. Kesällä villatehtaalla on avoinna kesäkahvila ja villakäsitöitä myytävänä ympäri vuoden.

    29

    Vaemla küla, Käina vald, Hiiumaa, +372 517 4850www.hiiuvill.ee, [email protected]

    GPS: 22°49’38’’ E, 58°49’53’’ N

    I– XII Sektori b2

    lõnga liiSunkäSityöverStaS ja -puoti

    Lõnga Liisun eli Lanka Liisun käsityöverstaalla voi seurata, kuinka villasta syntyi ennen vanhaan lankaa ja miten kudonnaiset valmistuvat nykyaikana. Itse voi kokeilla villan karstaamista, langan kehräämistä ja räsymaton kutomista kangaspuilla.Käsityöpuodissa on suuri valikoima erilaisia tuotteita koko perheelle. Lõnga Liisun käsityöverstaalle voi tulla myös suurempana ryhmänä.

    12

    Tartu mnt 11, Pajusti alevik, Vinni vald, Lääne-Virumaa+372 517 2335, www.longaliisu.ee, [email protected]

    GPS: 26°24’55’’ E, 59°17’2’’ N

    I– XII Sektori b4

    hiidenmaan muSeo – pikk maja(kärdlaSSa), kaSSarin näyttelytalo (kaSSariSSa),

    rudolf tobiakSen kotimuSeo (käinaSSa)

    Maakuntamuseon päärakennuksessa (avoinna ympäri vuoden) ja sivutoimipisteissä (avoinna kesäkaudella) saa käsityksen Hiidenmaan synnystä, saaren merenkulun, maatalouden ja kartanoiden historiasta, tsaarin- ja Viron itsenäisyyden ajasta, Kärdlan verkatehtaan historiasta, neuvostoajasta ja paljosta muusta kiinnostavasta. Pikk Majassa eli Pitkässä talossa järjestetään perinnekulttuuriesitelmiä.

    26

    Hiiumaa, +372 463 2091www.muuseum.hiiumaa.ee, [email protected]

    I– XII Sektori b2

    kohtlankaivoSpuiSto-muSeo

    Kohtlan kaivospuiston-museon jännittävin kohde on maanalainen museo. Maanalaisella retkellä käydään erilaisilla kaivosmiesten työ- ja lepopaikoilla, räjähdysainevarastoissa, ajellaan oikealla maanalaisella kaivosmiesjunalla ja tutustutaan monenlaiseen kaivostekniikoihin. Kävijät voivat tilata itselleen makoisan kaivosmieslounaan ja nauttia sen aidossa maanalaisessa kaivosruokalassa.

    16

    Jaama tn 1, Kohtla-Nõmme alevKohtla-Nõmme vald, Ida-Virumaa

    +372 532 69344, [email protected], GPS: 27°10’27’’ E, 59°21’0’’ N

    I– XII Sektori a5

    IIsakan lammas- jakäsItyömaatIlan

    muInaIskulttuurIpolku

    Maatilalla pääsee tutustumaan isäntäväen töihin ja askareisiin, katsomaan Viron mustapäisiä lampaita ja voi tutustua lampaankasvatukseen. Muinaiskulttuuripolulla (tilan mailla on kivikalmistoja, muinaispeltoja, hiisimetsikkö) pääsee kuuntelemaan tarinoita muinaisvirolaisten elämästä ja maatilan historiasta. Kävijä pääsee tutustumaan käsitöihin ja halutessaan voi itse tehdä jotain lampaanvillasta.

    2

    Uuri küla, Kuusalu vald, Harjumaa, +372 5590 5298www.iisakatalu.ee, [email protected], GPS: 25°32’47“ E, 59°29’41“ N

    I– XII Sektori a4

    SoeranmaatilamuSeo

    1800-luvun alusta oleva maalattiainen riihitupa on museon vanhin rakennus. Tupa kamareineen on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pihassa on lisäksi savusauna, kesäkeittiö, aitta, kellari, vaunuvaja ja ruokala, joka on entinen tilan navetta. Kaikissa rakennuksissa on esillä työkaluja ja entisajan talouden tarve-esineitä. Ennakkotilauksesta tarjotaan maalaisruokaa, lisäksi voi osallistua erilaisiin käsitöihin.

    30

    Palade küla, Pühalepa vald, Hiiumaa +372 5666 6895 www.soeratalumuuseum.eu, [email protected]

    GPS: 22°51’13’’ E, 58°57’57’’ N

    I– XII Sektori b2

    tuhalan luontokeSkuS ja noitakaivo

    Tuhalan alueella on ollut asutusta lähes 3000 vuotta. Seudulla on 11 muinaista asuinpaikkaa, 30 kulttikiveä, 3 kivikalmistoa, 4 hiittä ja paljon muuta. Tuhalan maisemansuojelualueella on myös ainutlaatuinen Noitakaivo, josta tulva-aikaan ”kiehuu yli” 100 litraa vettä sekunnissa sekä viisi Viron voimakkainta energiapylvästä. Tuhalan karstialueen halki kulkee 2,5 kilometrin pituinen retkipolku, jolla voi liikkua jalkaisin, pyörällä tai autolla. Se sopii hyvin perheretkeilyyn.

    6

    Tuhala küla, Kose vald, Harjumaa, +372 607 9257www.tuhalalooduskeskus.ee, [email protected]

    GPS: 24°57’55’’ E, 59°13’27’’ N

    I– XII Sektori b6

    rakveren linnoituS jaSchenkenbergin kievari

    Linnoituksessa on 1500-luvun linnoituselämää kuvaava teemapuisto, jossa koko perhe voi viettää jännittävän päivän, muuntua ritareiksi ja sotilaiksi. Linnoituksessa voi ratsastaa, kokeilla jousella tai varsijousella ampumista, sepän tai puusepän ammattia, lyödä kolikoita, valmistaa kultaa sekä ruutia. Avoinna ovat viinikellari, kidutuskammio, teloitushuone, keskiaikainen ilotalo, parturin ja alkemistin työhuoneet sekä tähtitiedehuone. Linnoituksessa sijaitseva Schenkenbergin kievari tarjoaa keskiaikaisten ruokaohjeiden mukaan valmistettuja ruokia.

    13

    Rakvere, Lääne-Virumaa, +372 507 6183,www.rakverelinnus.ee, [email protected], GPS: 26°21’6’’ E, 59°20’52’’ N

    I– XII Sektori a4

    hiidenmaanSotamuSeo

    Museo avattiin vuonna 2007. Sen ulkonäyttelyssä on 180 mm tykinpiippu, rajavyöhykemalli, siviilipuolustussuoja, panssarikuljetusvaunuja, rajavartiovene, merimiinoja. Päärakennuksessa on alkuperäisellä paikallaan meritutka, näytteillä erilaisia sotilashistoriallisia esineitä, sisustettu kasarminurkkaus, punanurkka ja asehuone.

    27

    Tahkuna küla, Kõrgessaare vald, Hiiumaa, +372 5347 9819www.militaarmuuseum.ee, [email protected]

    GPS: 22°35’41’’ E, 59°4’36’’ N

    I– XII Sektori b2

    kuremäen hiiSi ja pühtitSanjumalanSynnyttäjän

    kuolonuneen nukkumiSen nunnaluoStari

    Kuremäen luostari on perustettu vuonna 1891 ja se on nykyisin Viron ainoa toimiva ortodoksinen nunnaluostari. Muinaisina aikoina Kuremäellä oli virolaisten pyhä paikka hiisi ja mäen juurella uhrilähde, joka tänään tunnetaan ”pyhänä lähteenä” parantavan vetensä ansiosta. Luostarin portit ovat avoinna vieraille ja alueella kierrellessä voi tutustua luostarin asukkaiden elämiseen ja olemiseen. Perinpohjaisempaan luostariin tutustumiseen voi nunnilta tilata opastetun kiertokäynnin.

    17

    Kuremäe küla, Illuka vald, Ida-Virumaa, +372 337 0715www.visitpeipsi.com, GPS: 27°32’5’’ E, 59°11’57’’ N

    I– XII Sektori b5

    AikAkeskusWittenstein

    Paiden Vallimäellä olevaan ritarikunnan linnoitukseen on luotu aikakeskus Wittenstein, jossa aikakoneena on hissi, joka vie kävijät aikakaudesta toiseen. Eri kerroksissa pääsee tutustumaan muinais- ja ritarikunta-aikaan, kuninkaiden ja tsaarien aikaan, miehitykseen sekä Viron itsenäisyyden ja uudelleen itsenäistymisen aikaan. Keskuksessa on paljon ääni- ja valotehosteita, video-ohjelmia ja illusioita.

    18

    Veski tn 11, Paide, Järvamaa, +372 5850 2001www.wittenstein.ee, [email protected]

    GPS: 25°34’20’’ E, 58°53’22’’ N

    I– XII Sektori b4

    Vironmeijerimuseo

    1800-luvun jälkipuoliskolla Virossa alettiin voimakkaasti kehittää meijeritoimintaa. Virolaisen meijeritoiminnan kehityksen taltioimiseksi jälkipolville vuonna 1976 perustettiin Eesti Piimandusmuuseum eli Viron meijerimuseo. Museon näyttely jakautuu kahteen osaa – pysyvään ja ulkonäyttelyyn. Museon ohjelmat ovat suosittuja. Ryhmille voi tilata opastetun kiertokäynnin.

    19

    Hans Rebase tee 1, Imavere küla, Imavere vald, Järvamaa +372 389 7533, www.piimandusmuuseum.ee

    [email protected], GPS: 25°45’60’’ E, 58°44’1’’ N

    I– XII Sektori b4

    Kiruveren viiKinKifestivaali ja viiKinKilaiva

    Millaista oli esivanhempien elämä 1000 vuotta sitten? Millaisiin vaatteisiin pukeutuivat? Millaisia työkaluja ja käyttöesineitä käyttivät? Kaikkiin kysymyksiin saa vastauksia vuosittain heinäkuussa järjestettävällä Kiruveren viikinkifestivaalilla, jossa tapaavat asianharrastajat Virosta, Latviasta ja Suomesta.Toukokuusta lokakuulle järvellä purjehtii viikinkilaiva „Äge”. Luontopolku on avoinna retkeilyyn ympäri vuoden.

    3

    Kiruvere küla, Kõue vald, Harjumaa, +372 508 2138www.kiruvere.ee, [email protected], GPS: 25°21’4’’ E, 59°7’58’’ N

    V – X Sektori b4

    Sõrun merikeSkuS jaSõrun muSeo

    Sõrun sataman merikeskuksessa säilytetään erilaisia merialuksia, rakennetaan ja korjataan pienehköjä puuveneitä. Satamassa odottaa entistämistä kolmimastoinen purjealus ”Alar”. Merikeskuksen museorakennuksessa on paikallisen merikulttuurin pysyväisnäyttely. Siellä voi tilata erilaisia rannikkokulttuurikursseja.

    31

    Sõru küla, Emmaste vald, Hiiumaa, +372 527 0853www.emmaste.ee, [email protected]

    GPS: 22°31’24’’ E, 58°41’40’’ N

    I– XII Sektori b2

    Viikinkikylä

    Muinaisen Piritajoen rannalla oleva ainutlaatuinen teemapuisto on luotu herättämään mielenkiintoa viikinkien muinaista suuruutta kohtaan. Tarjolla on viikinkilinnoitus, loitsukota, paja, muinaistaisteluita, esityksiä, aarteenetsintää viikinkialuksella Piritajoella, haapioretkiä, kivenheittokonetaisteluita, jousiammuntaa, kirveenheittoa, luolasauna ja savusauna, forellinpyyntiä, elämysmajoitusta, ruokatarjoilua ja paljon muuta.

    7

    Saula küla, Kose vald, Harjumaa, +372 5664 2528www.viikingitekyla.ee, [email protected]

    GPS: 25°1’56’’E, 59°13’17’’N

    I– XII

    Sektori b6

    Sektori E4

    jēkabpilsin historiallisenmuseon ulkomuseo

    „seelien maatalo”

    Nähtävillä on 1800-luvun keskivarakas maatila seelien asuma-alueella (Sēlija), johon kuuluu mantteliuuninen asuinrakennus, kaksi aittaa, riihi, sauna, tuulimylly ja paja, höyrylokomobiili ja puimakone. Ryhmille on tarjolla teemaohjelmia: „Käsityöt seelimaatalossa”, „Kun hunaja sulaa kielellä” ja „Hääjuhla seelimaatilalla”.

    Jēkabpils, Filozofu iela 6, + 371 26598507, 65232501www.jekabpilsmuzejs.lv, [email protected]

    103

    I – XII teemaohjelmat

    Sektori d3

    meken kievari

    Emäntä:Daina Sudraba.Aidonnäköinen kievari on rakennettu 105 vuotta vanhaan navettaan. Siellä tarjotaan sellaisia vanhojen aikojen ruokia ja juomia, kuten peruna-ohraryynipuuroa, suolaheinäkeittoa, kurpitsasosetta, harmaita herneitä, ihrapiirakoita ja paikanpäällä poltettua pontikkaa!

    Salacgrīvas novads, Liepupes pagasts,Rīgas – Tallinasšosejas (A1) 51. km

    + 371 29113777, www.meke.lv, [email protected]

    115

    I – XIIruokatarjoi-lua ryhmille

    Sektori e4

    Seelimaatila Gulbji,luontaiStalouSmaatila

    Isäntäväki: Rita Skrējāne ja Juris Skrējānis.Harvoja paikkoja, joissa voi nähdä seelialueelle Sēlijalle tyypillistä „elävää” maatilaa ympäristöineen ja rakennuksineen. Isäntäväki keräilee ikivanhoja tarve- ja kotitalousesineitä. Tilalla voi tutustua maatalon pitoon, lääkekasvikokoelmaan, nauttia seeliläisruoista ja käydä savusaunassa.

    Jēkabpils novads, Rubenes pagasts, Dronku sala, Gulbji + 371 26416231, [email protected]

    104

    I – X

    Sektori d3

    i. žagatan keramiikkatyöpaja cepļi

    Käsityöläinen: Ingrīda Žagata.Keramiikkapajan emäntä valmistaa savesta, kivimassasta ja muista materiaaleista astioita ja erilaisia sisustusesineitä polttaen ne avoimella tulella uunissa. Kävijöille on tarjolla opastettu ki-ertokäynti, mahdollisuus seurata käsityön vaiheita, mahdollisuus itse muotoilla esineitä dreijalla tai vain käväistä pajalla sen aukioloaikoina.

    Limbažu novads, Skultes pagasts, Cepļi + 371 29234867, www.cepli.lv, [email protected]

    116

    I – XII

    Sektori E4

    näyttely „puuesineitä dvieten jokilehdon maatalossa”

    Emännät: Ārija Gruberte, Benita Štrausa.Putnun saaren Atālun maatilan riiheen on paikallinen kotiseutututkija yli 20 vuotta kerännyt ympäristön käytettyjä tarve-esineitä. Esillä on kivi- ja rautakauden esineitä, samoin keskiajalta, jotka kertovat ihmiselosta yli 10 000 vuoden ajalta. Neuvontakeskuksessa voi maistaa majavanrasvanestettä, joka on ikivanha kansanlääkinnän aine.

    Ilūkstes novads, Bebrenes pagasts, Putnu sala, Dvietes senlejas informācijas centrs Gulbji, + 371 26109353, [email protected]

    105

    I – XII

    Sektori d4

    donas,maalaisleipomo

    Emäntä: Ilze Briede.Leivän leipominen sujuu esi-isien perinteiden mukaisesti: ensin taikina hapatetaan astiassa, sen jälkeen lisätään nestettä, vaivataan, muotoillaan vaahteranlehdillä limpuiksi ja pannaan puulämmitteiseen uuniin paistumaan. Jokainen kävijä saa leipoa oman leipänsä ja maistaa sitä maidon ja hunajan kera tai ottaa mukaansa. Tarjolla on myös muita latvialaisia maatilatuotteita, esimerkiksi 17 juustolajia!

    Smiltenes novads, Blomes pagasts, donas + 371 26425426, [email protected]

    117

    (ennakkotilauksesta) I – XII

    Sektori f5

    klajumi, maatila jahevoskasvatus,

    maaseutumaisemat

    Emäntä:Ilze Stabulniece.Emäntä uusii ja huoltaa Latgalen ja Vidzemen kulttuurihistoriallista maisemaa laiduntamalla hevosia, huolehtien kivi- ja puuarkkitehtuurin säilymisestä ja entistämisestä neljällä maatilalla: Klajumi, Ķemeri, Krasti ja Ganiņi.

    Krāslavas novads, Kaplavas pagasts, Kaplava, Klajumi + 371 29472638, www.klajumi.lv, [email protected]

    106

    I – XII

    Sektori d5

    aten mylly,maanviljelytekniikka,

    elonkorjuujuhla

    Museon 12 rakennuksessa on Latvian ensimmäisen itsenäisyyden aikana käytettyä maanviljelystekniikkaa, hevostyökaluja, kymmeniä polttomoottoreita, käsityökaluja ja paljon muuta jännittävää. Vuosittain järjestettävä elonkorjuujuhlaan osallistuu noin 2000 vierasta.

    Alūksnes novads, Kalncempju pagasts, Ates dzirnavas + 371 26563597, www.atesmuzejs.lv, [email protected]

    118

    I – XII

    Sektori C4

    Ķoņun mylly

    Emäntä: Mirdza Čākure.Eräs harvoista paikoista, jossa on säilynyt toimintakuntoinen 1800-luvulla latvialaisella konepajalla „Šūberts Rudzīts & b-dri” valmistettu villan pehmitys- ja karstauskone, saksalainen ainutlaatuinen kehruukone ja viljamylly. Vierailija voi seurata villan käsittelyä 100 vuotta vanhoilla laitteilla. Villasta valmistetaan peittoja ja tyynyjä, jotka täytetään käsityönä lampaanvillalla. Kaupan on matkamuistoja. Isäntäväki järjestää rahvaankalenterin merkkipäivien viettoa – Martinpäivän, vuodenajan vaihtumisen päiviä sekä vanhoina aikoina tyypillisiä käsityöiltoja vesirinkelin paistamisineen.

    Naukšēnu novads, Ķoņu pagasts, Ķoņu dzirnavas + 371 28346892, www.konudzirnavas.lv, [email protected]

    107

    I – XII Sektori d4

    muinaiskorupaja

    Käsitöläinen:Daumants Kalniņš.Korupaja toimii Cēsisen keskiaikaisessa linnakkeessa. Siellä voi tutustua tai ostaa muinaiskorujen nykypäivänä valmistettuja kopioita, seurata mestareiden työtä ja kuunnella kiinnostavaa selostusta koruvalmistuksen historiasta ja kokeilla työtä itse.

    Cēsis, Pils iela 9, + 371 29158436www.kalve.cesis.lv/, [email protected]

    119

    I – XIIkesällä – joka päivätalvella

    Sektori d3

    dzirnupes,latvialainen maatila

    Isäntäväki: Sandra Paleilone ja Juris Paleilonis. Toista näin aitoa maatilaa on vaikea löytää ei vain Vidzemessa eikä muualla Latviassa. Vieraat voivat yöpyä vanhassa aitassa (jossa on vanhojen aikojen tuoksu), katsella isännän työtä pajassa, takoa itse naulan, lypsää vuohia, paimentaa hanhia sekä osallistua maatöihin – kitkeä, tehdä heinää, kokeilla jousiammuntataitoja tai nauttia saunan iloista.

    Limbažu novads, Viļķenes pagasts, dzirnupes + 371 26408465, [email protected]

    111

    (ennakkotilauksesta)

    I – XII

    Sektori d3

    Braslan kievari,latvialaiset kansanruoat

    Emäntä: Baiba Smilga.Latvialaisittain sisustetussa hirsitalossa Braslajoen rannalla Riian-Valkan maantien varrella oleva kievari tarjoaa päivittäin latvialaisia kansanruokia: peruna-ohraryynipuuroa (bukstiņbiezputra), kuohkeaa mannapuuroa, hernesosekeittoa, hapankaalikeittoa jne. sekä juomaksi kaljaa ja olutta.

    Pārgaujas novads, Straupes pagasts, Braslas krasti + 371 29426705, [email protected]

    123

    I – XIIateriatarjoilua ryhmille

    Sektori d4

    āraišinmuseo-reservaatti

    Āraišin järvilinnake on eurooppalaisittain tärkeän 800-900-luvun latgallien linnakkeen kopio. Se on ainoa paikka Baltiassa, jossa voi tutustua ihmisten elämään yli 1000 vuotta sitten! Museon-reservaatin alueella järjestetään Āraišin historiafestivaali heinäkuun viimeisellä viikolla. Siellä näkee keskiaikaisen linnan rauniot, luterilaisen kirkon, tuulimyllyn jne.

    Amatas , Drabešu pagasts, Āraiši, + 371 [email protected], www.history-museum.lv

    120

    I – XII kiertokäynnit

    Sektori C4

    adzelVieši,hampunviljelijä

    Isäntäväki: Jānis Grīnbergs ja Dzidra Grīnberga.Adzelviešin tilan pelloilla kasvatetaan hamppua, jonka siemenistä valmistetaan hamppuvoita ja karkeaksi jauhetusta hamppulevitettä (aizdars). 101-vuotiaan aitan luona on esillä hampunkäsittelyvälineitä. Tilalla voi maistaa ja ostaa mukaan herkullisia tuotteita. Voi myös osallistua lyhyelle ja kiintoisalle retkelle menneisyyteen hampunkasvatuksen historiaan. Tavallinen hamppu on vanha latvialainen viljelykasvi, jota on viljelty jo yli 1000 vuotta.

    Burtnieku novads, Burtnieku pagasts, Adzelvieši + 371 29253507, www.adzelviesi.lv, [email protected]

    112

    (ennakkotilauksesta)

    I – XII Sektori d3

    kalna smīdes,mehiläistarha

    Isäntä: Jānis Sietiņsons.Perheyritys tarjoaa laadukkaita, perinteisiä Gaujan kansallispuiston mehiläistarhatuotteita (lähes 150 pesää) – hunajaa, siitepölyä, mehiläisleipää eli pergaa, vahaa ja mehiläiskittivahaa sekä kehittää uusia, ennennäkemättömiä tuotteita, jotka tyydyttävät asiakkaiden tarpeita, mutta ovat epätavallisia ja terveellisiä. Tarhalla järjestetään kiertokäyntejä ja myydään hunajaa.

    Amatas novads, Drabešu pagasts, Kalna Smīdes + 371 26435206, www.biomedus.lv, [email protected]

    124

    V – XII

    Sektori C3

    VējaVas,rannikkokalastus

    Emäntä: Evija Klēviņa.Yksi harvoista paikoista, jossa pieni seurue (2-3 henkeä) voi lähteä kalastajaveneellä merelle ja seurata rannikkokalastusta. Yhdessä toisten kalastajain kanssa järjestetään veneretkiä myös suuremmille ryhmille. Svētupejoen (viroksi Pühajõgi) merralliset nahkiaispadot (tacis) ovat erilaisia rakenteeltaan ja pyyntitavaltaan kuin Salatsijoella (Salaca) käytetyt.

    Salacgrīvas novads, Salacgrīvas pagasts, Vējavas + 371 26463252, [email protected]

    109

    I – XII

    Sektori d3

    līgatnen paperitehtaanhistoriakeskus

    Līgatnen paperitehdas on ainoa näin toimiva yritys Latviassa ja sen on ympäröivine historiakeskuksineen kulttuurimuistomerkki. Koko keskukseen voi tutustua oppaan johdolla. Mielenkiintoista on kuunnella selostusta tehtaan työläisten ja johdon sosiaalisesta elämästä 1800-luvun lopulla – 1900-luvun alussa, kun heitä varten rakennettiin asuintalot, koulu, synnytyshuone, sairaala, kerho- ja muita rakennuksia, jotka ovat säilyneet nykypäivään.

    Līgatnes novads, Līgatne. kiertokäynnit: + 371 29189707www.visitligatne.lv, [email protected]

    121

    IV – XII

    Sektori d3

    turaidanmuseo-reservaatti

    Turaidassa pääsee näkemään yhtenä kokonaisuutena Baltian mittakaavassa merkittävän kulttuurimuistomerkin, joka kattaa 1000 vuotta: Turaidan kartanon (tyypillinen Vidzemen seudun kartano), Turaidan luterilaisen kirkon, joka on eräs vanhimmista (vuodelta 1750), latvialaisia puukirkkoja, muinaismuistomäen (Dainu kalns), joka on omistettu latvialaisten kansanrunojen ja -laulujen kerääjän ( Latvian Elias Lönnrotin) Krišjānis Baronsin 150-vuotisjuhlalle sekä Turaidan linnoitus. Täällä voi tutustua Gaujan liiviläisten kulttuuripiiriin ja osallistua historiaa esitteleviin ohjelmiin. Lisäksi järjestetään kansanrunous- ja kansatieteellisiä tapahtumia.

    Siguldas novads, Sigulda, Turaidas iela 10, + 371 67972376 www.turaida-muzejs.lv, [email protected]

    125

    I – XII kiertokäynnit

    Sektori C3

    staicelen liiviläismuseo„pivalind”, vidzemen

    liiviläisten kulttuuriympäristö

    Täällä voi tutustua Vidzemen liiviläisten historiaan ja kulttuuriperinteeseen katsomalla museon kokoelmia ja maistelemalla alueelle joskus tyypillisiä ruokia ja juomia – peruna-ohraryynipuuroa (bukstiņbiezputra) ja ikivanhojen ohjeiden mukaan valmistettua väkevää alkoholijuomaa (škaļiks). Kiinnostuneiden ryhmät voivat paistaa aidossa maalaisleivinuunissa ruisleipää.

    Alojas novads, , Lielā iela 12, 14, 19 (Audēju namiņš) + 371 28673984, www.staicele.lv/muzejs

    110

    I – XIIateriat

    Sektori d3

    vienkočunpuisto

    Käsityöläinen: Rihards Vidzickis.Vienkočun puistossa pääsee näkemään sen perustajan valmistamia yhdestä puusta vuoltuja (vienkoču) esineitä, Nurmižun linnan ja muiden rakennusten pienoismalleja, hiekkataloa sekä osallistumaan teematapahtumiin. Miehet voivat valmistaa putkia koivunmahlan juoksutukseen, naiset valmistaa luonnonmateriaaleista koruja. Muinaiset ihmiset valmistivat esineitä yhdestä puusta jo mesoliittisellä kaudella, yhdestä puusta veistettyjä (puistossa on niitä useita) veneitä alettiin yleisemmin käyttämään 800-luvulla.

    Līgatnes novads, Līgatnes pagasts, Vienkoči + 371 29329065, www.vienkoci.lv, [email protected]

    122

    I – XII

    Sektori d4

    Valmiermuižanolut

    Valmiermuižan olutpanimon myötä syntyi myös kartanon kulttuurihistoriallinen keskus. Käynnin aikana pääsee tutustumaan kartanon historiaan ja oluenpanoon alkaen luonnon raaka-aineista aina valmiiseen tuotteeseen. Panimoon tutustumista täydentää elävän oluen maistelu sekä tarinat tästä perinteisestä latvialaisesta juhlajuomasta.

    Burtnieku novads, Valmieras pagasts, Valmiermuiža, Dzirnavu iela 2 + 371 20264269, www.valmiermuiza.lv, [email protected]

    114

    I – XII kiertokäynnit Sektori d4

    LieLkrūzes,latvialainen maalaistalo

    Isäntäväki: Valentīna Dolmane ja Guntars Dolmanis.Luonnonläheinen maalaistalo, josta voi ostaa paikanpäällä valmistettuja maalaistalotuotteita ja kysyä tietoa. Kansatieteellishenkisellä tilalla voi rekisteröityä vuodenaikojen vaihtumispäivien viettoon ja kylpeä tilan saunassa.

    Jaunpiebalgas novads, Jaunpiebalgas pagasts, Lielkrūzes + 371 29146397, www.ekokruzes.lv, [email protected]

    126

    VI – X vähintään5 henkeä

    Sektori d3

    latvian kansatieteellinen ulkomuseo

    Eräs Euroopan vanhimpia ulkomuseoita, jossa on 118 vanhaa rakennusta Latvian kaikista kulttuurihistoriallisista maakunnista. Pääsee tutustumaan latvialaisten maanviljelijäin, käsityöläisten ja kalastajien (myös liiviläisten) maalaistaloihin sekä Latgalen ortodoksisten vanhauskoisten taloon. Vierailijat ovat tervetulleita latvialaisen kansankalenterin merkkipäivien viettoon ja seuraamaan opetusohjelmia. Käsityöläiset työskentelevät museossa ja avoinna on myös Prieden kievari.

    Rīga, Brīvības gatve 440, + 371 67994515 (kassa), 67994106 (kiertokäynnit), www.brivdabasmuzejs.lv, [email protected]

    127

    IV – XII

    Sektori e5

    Ludzan käsityöLäiskeskus (amatnieku centrs)

    Isäntäväki: Līga Kondrāte jaĒriks Kondrāts.Keskuksessa on näytteillä ja myynnissä yli 40 Latgalen käsityöläisen töitä. Latgallien tyypillisessä olohuoneessa vanhaan latgallikansallispukuun pukeutunut opas kertoo vanhojen balttiheimojen elämästä, käsityöläisammattien synnystä ja kehityksestä, ikivanhoista etiikka- ja työlaeista sekä perinteistä. Ryhmät voivat nauttia latgallilruoista koostuvasta lounaasta sekä osallistua leivän ja juomien valmistusopetukseen latgallikeittiössä.

    Ludza, Tālavijas iela 27 a, + 371 29467925, 29123749www.ludzasamatnieki.lv, [email protected]

    139

    I – XII

    Sektori d3

    koivunmahlatehdas

    Isäntä: Linards Liberts.Ainoa paikka Latviassa, jossa vieraille esitellään kiertokäynnin muodossa koivun- ja vaahteranmahlan juoksuttamista ja käyttöä. Tehtaalla valmistetaan koivunmahlasta siirappia, viiniä, limonadia ja väkevää koivunmahlaviinaa. Tuotteita voi myös ostaa – tuoretta ja pakastettua koivunmahlaa, samoin myös luontoa säästäviä koivunporausvälineitä.

    Ikšķiles novads, Tīnūžu pag., Zaķu muiža, Vīndaru iela + 371 29297469, www.libertu.lv, [email protected]

    128

    I – XII

    Sektori e5

    aizupmājas,savusauna

    Isäntäväki: Jānis ja Ingrīda Diļevka.Maatilalla voi käydä latgallien savusaunassa, vihtoa lehmus- ja tammivastalla, nauttia yrttiteelajeista ja tehdä maatilan töitä. Yön voi viettää entistetyssä aitassa.

    Ludzas novads, Ņukšu pagasts, Aizupmājas + 371 26525785, [email protected]

    140

    I – XII

    Sektori d4

    brigita lūkinanyrttiteet

    Emäntä: Brigita Lūkina.Latvialaisten yrttiteiden valmistuksen ja käytön perinteet ovat vanhimpia ja vahvimpia Euroopassa. Emäntä jatkaa esivanhempiemme tietouden hyödyntämistä nykyaikana keräten teekasveja ja valmistaen niistä teetä vanhojen menetelmien mukaan (fermentoimista, hauduttamista) Järjestetään opastettuja kiertokäyntejä, teetä voi myös ostaa mukaansa.

    Amatas novads, Zaubes pagasts, Annas Ozoliņi + 371 29174664, la


Kaunis Paikat Suomessa | Tony Henrik Halttunen

Kaunis Paikat Suomessa | Tony Henrik Halttunen

Travel
 · Kuva-arvoitus Keskellä kylääl. Kyllä kivikirkkokin taipuu moneen kuvaan, mutta tunnetko sinä paikat, joista eri kuvat on otettu? Ennenkuin kurkistat takasivulta oikeat vastaukset,

 · Kuva-arvoitus Keskellä kylääl. Kyllä kivikirkkokin taipuu moneen kuvaan, mutta tunnetko sinä paikat, joista eri kuvat on otettu? Ennenkuin kurkistat takasivulta oikeat vastaukset,

Documents
Äänesi arvoiset, SIKSI Perussuomalaiset. · Anneli Mäkelä Eläkeläinen 95 Jani Mäkelä Kansanedustaja 96 Petri Mäkelä Tekniikan ylioppilas 97 Jari Nalli Palomestari evp 98

Äänesi arvoiset, SIKSI Perussuomalaiset. · Anneli Mäkelä Eläkeläinen 95 Jani Mäkelä Kansanedustaja 96 Petri Mäkelä Tekniikan ylioppilas 97 Jari Nalli Palomestari evp 98

Documents
 · Varsovan matka, jota olimme suunnitelleet pitkään. Ilmoit-tauduimme mukaan heti ja onnistuimme saamaan paikat. Emme voineet kuvitellakaan, miten mukavaan matkaseu-raan pääsimme

 · Varsovan matka, jota olimme suunnitelleet pitkään. Ilmoit-tauduimme mukaan heti ja onnistuimme saamaan paikat. Emme voineet kuvitellakaan, miten mukavaan matkaseu-raan pääsimme

Documents
holokaust · Holokausti teemade käsitlemisel tuleks vältida stereotüüpseid vaateid, et kõik holokausti toimepanijad olid kas psüühiliselt haiged või sadistid, et kõik päästjad

holokaust · Holokausti teemade käsitlemisel tuleks vältida stereotüüpseid vaateid, et kõik holokausti toimepanijad olid kas psüühiliselt haiged või sadistid, et kõik päästjad

Documents
PARHAAT PAIKAT JA KOHTEET Liepājassa ja sen ympäristössä

PARHAAT PAIKAT JA KOHTEET Liepājassa ja sen ympäristössä

Documents
Kaupunki/puutarhamatka Riikaan ja Siguldaan 2. - 6.5. · Matka toteutuu, kun lähtijöi-tä on vähintään 30 henkilöä. Paikat täytetään siinä järjestyksessä, kun varausmaksu

Kaupunki/puutarhamatka Riikaan ja Siguldaan 2. - 6.5. · Matka toteutuu, kun lähtijöi-tä on vähintään 30 henkilöä. Paikat täytetään siinä järjestyksessä, kun varausmaksu

Documents
Tapani Postila - Metsähallitussi. Tässä käytetään Tankavaaran asemasta vakiintunutta Schutzwall-nimeä. 12 1.3 Lapin suoja-asemien paikat määritellään Saksan johtaja Adolf

Tapani Postila - Metsähallitussi. Tässä käytetään Tankavaaran asemasta vakiintunutta Schutzwall-nimeä. 12 1.3 Lapin suoja-asemien paikat määritellään Saksan johtaja Adolf

Documents
RMK AASTARAAMAT 2016media.rmk.ee/files/RMK_Aastaraamat_2016_est.pdfEestis praegu, pole siinmail ammu olnud ning et meil kasvab metsa juurde rohkem kui seda raiume. Vaateid on aga erinevaid

RMK AASTARAAMAT 2016media.rmk.ee/files/RMK_Aastaraamat_2016_est.pdfEestis praegu, pole siinmail ammu olnud ning et meil kasvab metsa juurde rohkem kui seda raiume. Vaateid on aga erinevaid

Documents
Turun kaupungin Normal.dot malli - Vesilaitosyhdistys · Web viewSuunnitelmaan kirjataan toimintakorttien säilytyspaikka/-paikat ja miten huolehditaan toimintakorttien päivityksestä

Turun kaupungin Normal.dot malli - Vesilaitosyhdistys · Web viewSuunnitelmaan kirjataan toimintakorttien säilytyspaikka/-paikat ja miten huolehditaan toimintakorttien päivityksestä

Documents
Lähtökohtia yleiskaavatyöhön: Kaivokselan karttapohjainen ......13-16 16-18 19-29 30-39 40-64 yli 65 2. Kaivokselan luonne 2.1. Tärkeät ja miellyttävät paikat Tärkeitä ja

Lähtökohtia yleiskaavatyöhön: Kaivokselan karttapohjainen ......13-16 16-18 19-29 30-39 40-64 yli 65 2. Kaivokselan luonne 2.1. Tärkeät ja miellyttävät paikat Tärkeitä ja

Documents
TURUN UUSI KAUPPATORI - ePressi.comTURUN UUSI KAUPPATORI Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Turun tori 1920. Turun tori 2016. AIKA MENNÄ? AIKA TEHDÄ JOTAIN? Paikat, joihin on panostettu

TURUN UUSI KAUPPATORI - ePressi.comTURUN UUSI KAUPPATORI Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Turun tori 1920. Turun tori 2016. AIKA MENNÄ? AIKA TEHDÄ JOTAIN? Paikat, joihin on panostettu

Documents
MITEN VALITA VAIHTOKOHDE? -INFOTILAISUUS...Kandi- vai maisterivaihe • Millä kielellä haluaisit opiskella? Täytätkö kielitaitovaatimukset? • Katso haettavissa olevat paikat

MITEN VALITA VAIHTOKOHDE? -INFOTILAISUUS...Kandi- vai maisterivaihe • Millä kielellä haluaisit opiskella? Täytätkö kielitaitovaatimukset? • Katso haettavissa olevat paikat

Documents
Tästä se alkaa makeasti 20. juhlavuosi! · Ratasillantie 70, 05100 Röykkä ... junioriryhmiä yk-si ja yleisryhmiä neljä. Paikat täyttyivät ... 4 LähiPeli 1/2010 LähiPeli

Tästä se alkaa makeasti 20. juhlavuosi! · Ratasillantie 70, 05100 Röykkä ... junioriryhmiä yk-si ja yleisryhmiä neljä. Paikat täyttyivät ... 4 LähiPeli 1/2010 LähiPeli

Documents
Uusikaupunki Uutuusluettelo 9.1 · Karo, kirjoittaja. Sijoita kuin guru Kirjat Uus A 1 37.232 Hoppania, Hanna-Kaisa, kirjoittaja. Hoivan arvoiset : vaiva yhteiskunnan ytimessä Kirjat

Uusikaupunki Uutuusluettelo 9.1 · Karo, kirjoittaja. Sijoita kuin guru Kirjat Uus A 1 37.232 Hoppania, Hanna-Kaisa, kirjoittaja. Hoivan arvoiset : vaiva yhteiskunnan ytimessä Kirjat

Documents
IAESTE-haku 2012. Haettavana olevat paikat. IAESTE ... 2012. Haettavana olevat paikat. Kirjanmerkeissä paikat maittain ja aloittain (view -> navigation panels -> bookmarks ) IAESTE-ansökning

IAESTE-haku 2012. Haettavana olevat paikat. IAESTE ... 2012. Haettavana olevat paikat. Kirjanmerkeissä paikat maittain ja aloittain (view -> navigation panels -> bookmarks ) IAESTE-ansökning

Documents
YMMERSTAN KOTI- JA KOULUYHDISTYS TOIMINTAKERTOMUS … · Stipendit ja hymypatsaat Kevätjuhlassa Ykky jakoi Hymypatsaita sekä 25 euron arvoiset kirjalahjakorttistipendit 1.–5

YMMERSTAN KOTI- JA KOULUYHDISTYS TOIMINTAKERTOMUS … · Stipendit ja hymypatsaat Kevätjuhlassa Ykky jakoi Hymypatsaita sekä 25 euron arvoiset kirjalahjakorttistipendit 1.–5

Documents
KuJo 26 04 - Kurkijokelainen · paikat ylitettiin vahingoitta. Upeiden peltoaukeitten reunamat kasvoi matalaa puustoa. Töyräiltä. löytyi talojen paikat ja pihapiirit. Löytyipä

KuJo 26 04 - Kurkijokelainen · paikat ylitettiin vahingoitta. Upeiden peltoaukeitten reunamat kasvoi matalaa puustoa. Töyräiltä. löytyi talojen paikat ja pihapiirit. Löytyipä

Documents
Raumalainen 14.09 - Verkkoviestin · titsa kanavakatu 46 45 44 43 26 k%oonti.n paikat kanaai_i 36 *sit, yslava , 70 69 tivolille varattua a-etta paikka 48 pa-astus— kokoon 114 30

Raumalainen 14.09 - Verkkoviestin · titsa kanavakatu 46 45 44 43 26 k%oonti.n paikat kanaai_i 36 *sit, yslava , 70 69 tivolille varattua a-etta paikka 48 pa-astus— kokoon 114 30

Documents
TV-sopimus julkiseen esittämiseen - Canal Digital · TV-kanavat Paikat Paikat Paikat Paikat Paikat 1-25 26-50 51-100 101-200 200+ Al Jazeera Int. 30 35 40 45 50 Animal Planet HD

TV-sopimus julkiseen esittämiseen - Canal Digital · TV-kanavat Paikat Paikat Paikat Paikat Paikat 1-25 26-50 51-100 101-200 200+ Al Jazeera Int. 30 35 40 45 50 Animal Planet HD

Documents
RAijA kAngAssAlo - Arkisto · Kauniit, rohkeat ja tasa-arvoiset? Ruotsinsuomalaiset naiset Uutiset Toim. Satu Gröndahl Kuva: Markku Koitila. KESÄKUU 2010 LIEKKI 02/10 5 Elias Lönnrotin

RAijA kAngAssAlo - Arkisto · Kauniit, rohkeat ja tasa-arvoiset? Ruotsinsuomalaiset naiset Uutiset Toim. Satu Gröndahl Kuva: Markku Koitila. KESÄKUU 2010 LIEKKI 02/10 5 Elias Lönnrotin

Documents
Lattia-asennusjärjestelmät - obo.fi · 4 | OBO | UFS Lattia-asennusjärjestelmät Avattava lattiakanava Kanavaa on saatavana useita eri kokoja. Kanavis-sa on valmiit paikat väliseinälle

Lattia-asennusjärjestelmät - obo.fi · 4 | OBO | UFS Lattia-asennusjärjestelmät Avattava lattiakanava Kanavaa on saatavana useita eri kokoja. Kanavis-sa on valmiit paikat väliseinälle

Documents
Äänesi arvoiset, SIKSI Perussuomalaiset. · vastaanottovirkailija 86 Joni Sirviö Opiskelija 87 Valo Suorsa Eläkeläinen, metsuri 88 Vesa Tolonen (sit.) Eläkeläinen, metsätilallinen

Äänesi arvoiset, SIKSI Perussuomalaiset. · vastaanottovirkailija 86 Joni Sirviö Opiskelija 87 Valo Suorsa Eläkeläinen, metsuri 88 Vesa Tolonen (sit.) Eläkeläinen, metsätilallinen

Documents
Vaasa - Satakunta · Suomen kauneinta ja monipuolisinta luontoa. Nämä tu-tustumisen arvoiset kohteet näyttävät parastaan jokai-sena vuodenaikana! Lasten hymyilevät suut ja innokkaina

Vaasa - Satakunta · Suomen kauneinta ja monipuolisinta luontoa. Nämä tu-tustumisen arvoiset kohteet näyttävät parastaan jokai-sena vuodenaikana! Lasten hymyilevät suut ja innokkaina

Documents
Tools 4 Trainers to Empower NEETs T4TEMP O1 EST.pdfainult selle autori vaateid ja Euroopa Komisjon ei võta endale vastutust selles sisalduva teabe mis tahes kasutusviiside eest. 1

Tools 4 Trainers to Empower NEETs T4TEMP O1 EST.pdfainult selle autori vaateid ja Euroopa Komisjon ei võta endale vastutust selles sisalduva teabe mis tahes kasutusviiside eest. 1

Documents
Äänesi arvoiset, SIKSI Perussuomalaiset

Äänesi arvoiset, SIKSI Perussuomalaiset

Documents
2009 - 2013 · • Vuodenajat • Pukeutuminen eri vuodenaikoina • Paikat Rovaniemellä, joista voit hankkia vaatteita edullisesti. Suomessa on neljä vuodenaikaa Talvi Syksy Kevät

2009 - 2013 · • Vuodenajat • Pukeutuminen eri vuodenaikoina • Paikat Rovaniemellä, joista voit hankkia vaatteita edullisesti. Suomessa on neljä vuodenaikaa Talvi Syksy Kevät

Documents
MITÄ MÄ SANON TÖISSÄ? Perustason …...Osaamisenpaikka.fi 1. PÄIVÄ - PEREHDYTYS JA PAIKAT Perehdytys tarkoittaa, että sinun ohjaajasi kertoo sinulle kaikki tärkeät asiat työpaikalla

MITÄ MÄ SANON TÖISSÄ? Perustason …...Osaamisenpaikka.fi 1. PÄIVÄ - PEREHDYTYS JA PAIKAT Perehdytys tarkoittaa, että sinun ohjaajasi kertoo sinulle kaikki tärkeät asiat työpaikalla

Documents
Toimintakertomus 2013 - Socca · Toimintakertomus 2013 Vaikutamme siihen, että jokaisella ihmisellä pääkaupunkiseudulla olisi tasa-arvoiset edellytykset hyvään elämään

Toimintakertomus 2013 - Socca · Toimintakertomus 2013 Vaikutamme siihen, että jokaisella ihmisellä pääkaupunkiseudulla olisi tasa-arvoiset edellytykset hyvään elämään

Documents
Eesti erakondade ideoloogilised profiilid ning nende ...dspace.ut.ee/bitstream/handle/10062/18026/tamme_teele.pdf · seda, kuivõrd representeerivad erakonnad oma ideoloogilisi vaateid

Eesti erakondade ideoloogilised profiilid ning nende ...dspace.ut.ee/bitstream/handle/10062/18026/tamme_teele.pdf · seda, kuivõrd representeerivad erakonnad oma ideoloogilisi vaateid

Documents