KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN

MAAILMANKUVAAN

FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi

www.tuijasaarinen.com

Kristikunta

- Uskonpuhdistuksen yhteydessä 1500-luvulla syntyivät protestanttiset kirkot eli esimerkiksi evankelisluterilainen ja anglikaaninen kirkko

•Kaikkien kristittyjen pyhä kirja on Raamattu ja kaikki uskovat yhteen Jumalaan, Pyhään Kolminaisuuteen eli Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen

- Kristinusko syntyi n. 2000 vuotta sitten yhtenä kirkkona - Alkukirkko jakautui kahtia 1054 → syntyivät roomalaiskatolinen ja ortodoksinen kirkko

Katolinen kirkko maailmassa

• Suurin kristillinen kirkko

• Yli miljardi jäsentä eri puolilla maailmaa

• Johdossa paavi, Vatikaani-valtio

• Paavi Benedictus XVI vuodesta 2005. Paavin lähimpiä neuvonantajia kardinaalit, jotka ovat paavilta kardinaalin arvon saaneita piispoja.

• Kardinaalit valitsevat paavin.

Katolinen kirkko maailmassa

• Yli miljardi katolista jakautuvat seuraavasti:

• N. 50 % Amerikka

• N. 25 % Eurooppa

• N. 10 % Afrikka

• N. 10 % Aasia

• Loput Oseaniassa

• Pohjoismaissa arviolta 200 000 – 300 000

Kirkko Suomessa

• Yksi hiippakunta

• Keskuspaikka Helsinki

• Helsingin hiippakunnassa 7 seurakuntaa

• Rekisteröityjä jäseniä 11 345

Sakramentit

• Kaste

• Vahvistus

• Eukaristia

• Parannus (rippi)

• Pappisvihkimys

• Sairaiden voitelu

• Avioliitto

Sakramentti: KASTE

• Mahdollisimman pian syntymän jälkeen

• Kirkossa

• Nimenanto tätä ennen

• Kummeja vähintään yksi (vahvistuksen saanut, vähintään 16-vuotias katolinen)

• Voi olla ei-katolinen todistaja, jonka täytyy olla kristitty

Sakramentti: HÄTÄKASTE

• Jos lapsen henki on vaarassa, kaste toimitetaan välittömästi.

• Sen voi toimittaa kuka vain kristitty, kunhan kaste toimitetaan puhtaalla vedellä.

• Kasteen toimittaja kaataa lapsen pään päälle vettä sanoen: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.

• Hätäkasteesta ilmoitetaan omaan seurakuntaan.

Sakramentti: KASTEEN VAHVISTUS

• Kun on tullut aika, jolloin nuoren tulee kantaa vastuu omasta hengellisestä elämästään, hän saa vahvistuksen sakramentin. Sitä edeltää vanhempien ja seurakunnan antama opetus, joka johdattaa häntä kristilliseen elämään.

Sakramentti: KASTEEN VAHVISTUS

• Vahvistuksen sakramentin jakaa tavallisesti piispa.

• Vahvistettavat tunnustavat seurakunnan edessä uskonsa ja uudistavat kastelupaukset, jotka vanhemmat ja kummit heidän puolestaan ovat kasteessa antaneet.

• Piispa antaa vahvistuksen sakramentin vahvistettaville panemalla kätensä heidän päälleen ja voitelemalla ristinmerkin heidän otsaansa krismalla, siunatulla öljyllä.

• Vahvistettavalla on kummi, jonka on oltava 16 vuotta täyttänyt ja vahvistuksen saanut katolilainen.

Sakramentti: EUKARISTIA

• Katolilaisten tulee osallistua eukaristian viettoon eli pyhään messuun ainakin sunnuntaisin ja velvoittavina juhlapyhinä kuten jouluna, loppiaisena ja Kristuksen taivaaseen astumisen juhlapyhänä.

Sakramentti: PARANNUS

• Parannuksen sakramentti eli rippi

• Kirkko antaa Kristuksen valtuuksesta anteeksi synnit

• Pappi antaa ripittäytyjälle synninpäästön ja määrää katumustyön, jonka ripittäytyjä suorittaa myöhemmin

• Uskovalla velvollisuus tunnustaa syntinsä

• Papeilla ripissä kuullusta vaitiolovelvollisuus

Sakramentti: PAPPISVIHKIMYS

• Papiksi vihitään vain naimattomuuslupauksen tehneitä diakoneja.

Sakramentti: SAIRAIDEN VOITELU

• Sairaiden voitelun sakramentti vastaanotetaan, kun uskova on joutumassa kuolemanvaaraan sairauden tai vanhuuden vuoksi.

• Esim. ennen vakavaa leikkausta.

• Voidaan saada useankin kerran, ei yleensä samaan sairauteen.

Sakramentti: AVIOLIITTO

• Katolinen voi solmia pätevän avioliiton vain ja ainoastaan katolisessa kirkossa.

• Avioliitto kestää kuolemaan asti, kirkko ei vihi avioliiton solminutta uuteen avioliittoon, vaikka hän olisi saanut siviiliavioeron.

• Joissakin tapauksissa on mahdollista pyytää hiippakunnan oikeusistuinta tutkimaan, onko edellinen avioliitto ollut pätevästi solmittu.

PERHESUUNNITTELU

• Roomalaiskatolinen kirkko on pitäytynyt autuaan Augustinuksen (k. 430) näkemykseen, jonka mukaan sukupuolisuhde avioliitossakin on synnillistä. Sen tekee oikeutetuksi vain lasten synnyttäminen, joten kirkko pitää syntyvyyden säännöstelyä synnillisenä ja kiellettynä.

PERHESUUNNITTELU

• EI EHKÄISYÄ (poikkeus rytmimenetelmä)

• Abortti kielletty; hedelmöittynyt munasolu sisältää jo kaikki perimän ja persoonallisuuden ainekset, että on Jumalan luoma olento, johon ihmisellä ei oikeutta puuttua

• Kondomikin kielletty (myös homoseksuaalisissa suhteissa)

PERHESUUNNITTELU

• Käytännössä syntyvyys korkean elintason maissa alhainen (esim. Italia), alhaisen elintason maissa korkea (lapset mielletään vanhuudenturvaksi, eikä heidän syntymistään estetä)

• Kondominkäyttökielto: mahdollisuus hiv:n leviämiseen

• Perhettä korostava seksuaalietiikka (vrt. hedelmöityshoidot naispareille)

Yhteinen uskonto, eri kulttuuritausta

• Latinalainen kulttuuri: elämä peli, jossa pienet synnit puhdistetaan kirkollisessa ripissä.

• latinomiesten keskuudessa kukoistaa macho-kulttuuri.

• Latinalaisessa tapakulttuurissa täsmällisyys ja sovittujen sääntöjen noudattaminen ei ole tärkeää. Työelämä on tärkeää, mutta yksityis- ja perheasiat tulevat sitä ennen.

Yhteinen uskonto, eri kulttuuritausta

• Eri maanosien erilainen väestö (vrt. esim. Brasilian osin afrikkalaistaustainen väestö ja Itä-Euroopan rautaesiripun takana eläneiden maiden katolisuus)

• Uskonnon ja kansallisuuden tiivis yhteys; esim. Puola

• Useissa maissa vähemmistöuskonto

Erityispiirteitä

• Maria-kultti, jolla omia paikallisia piirteitään Etelä-Amerikassa

• Pyhimykset ihanteena (esimerkillisen ja rikkeettömän elämän eläneitä henkilöitä)

• Kansanusko ja –hurskaus poikkeaa osin kirkon virallisista näkemyksistä. Esim. maissa, jossa afrikkalaisperäistä väestöä (esim. Brasilia), katoliset pyhimykset sekoittuneen afrikkalaisiin jumaluuksiin.

Katolisuus, ortodoksisuus vs. valtavirtasuomalaisuus

• Nykyisin ei huomattavia jännitteitä esim. luterilaisuuden ja ortodoksisuuden välillä – toisin kuin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin ortodokseja ”ryssiteltiin” (vastakkainasettelu siirretty kristinuskon ja islamin välille)

• Ortodoksisuudesta tullut suosittua, lukuisia käännynnäisiä varsinkin koulutettujen parista

Ortodoksinen kirkko

Ortodoksinen kirkko

• 1054 kristillinen kirkko jakaantui katoliseksi kirkoksi ja ortodoksiseksi kirkoksi

• Ort. kirkon pää Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka

• Kirkko koostuu itsenäisistä eli autokefaalisista tai itsehallinnollisista eli

autonomisista paikallis-

kirkoista.

Ortodoksinen kirkko

• Ortodokseja on kaikissa maailman maissa

• Eniten ortodokseja on Itä-Euroopan maissa: Kreikassa, Venäjällä, Bulgariassa, Romaniassa, Ukrainassa

• Länsi-Euroopassa on suuria ortodoksivähemmistöjä ja Yhdysvalloissakin miljoonia ortodokseja.

• Suomessa ortodokseja on noin 61 156 eli 1,5% väestöstä

Ortodoksisuus

• Ortodokseja maailmassa 225 miljoonaa

• Suomessa vuoden 2010 lopulla 61 156 henkeä

• Kuolleisuus syntyvyyttä suurempaa

• Kirkkoon liittyviä enemmän kuin kirkosta eroavia henkilöitä

• Suurin srk Helsinki (19 631), sitten Joensuu (5681), Kuopio (3924), Tampere (2894), Turku (2749)

Ortodoksisuus Suomessa

• Ortodoksit Suomessa karjalaisia (Pohjois-Karjala, Raja-Karjala), pieni venäläinen väestö ennen 1990-luvulla alkanutta muuttoaaltoa, Petsamon kolttasaamelaiset

• Käännynnäiset kasvava joukko

Historiaa

• Toisen maailmansodan jälkeen monet evakkokarjalaisista (Raja-Karjala) luopuivat uskostaan uuden asuinympäristön ja yhteisön paineessa

• Seka-avioliittoja yli 90 % liitoista • Seka-avioliitoista syntyneet lapset kastettiin isän uskon mukaan vuoteen 1970, usein luterilaisiksi, nyk. lain mukaan lapsi kastetaan äidin uskontoon.

Historiaa

• Muuttoliikkeen myötä Helsinki kasvanut suurimmaksi seurakunnaksi, yli 20 eri kansallisuutta

• Jumalanpalveluksia monilla kielillä

• Kaksi toimivaa luostaria

Ortodoksisen kirkon usko

• Usko yhteen Jumalaan • Raamattu ja perinteet ohjaavat • Ihminen on hyvä ja ihmisen tulisi elää Jumalaa

muistaen eli rukoillen • Ikonit, kirkkolaulu ja jumalanpalvelukset auttavat

rukouselämässä • Ristinmerkki on lyhyt uskontunnustus: kolme

sormea yhdessä muistuttavat Pyhästä Kolminaisuudesta (Isä, Poika ja Pyhä Henki) ja kaksi alas painettua sormea muistuttavat, että Jeesus oli sekä ihminen että Jumala

Keskeisiä piirteitä

• Joulupaaston päättyminen jouluaamun liturgiaan; lahjojen jako ja muu joulujuhla vasta sitten

• Näkyvintä ehkä karjalainen ortodoksisuus

• Uskonnonopetus ja lapsitoiminta hyvin järjestettyä

• Puinen ortodoksiristi haudalla, tai hirsinen hautamuistomerkki, grobu

Keskeisiä piirteitä

• Ikonit kodeissa, kaularisti paidan alla

• Paaston tärkeys (erit. pääsiäispaasto)

• Perheissä ja suvuissa sekä ortodokseja että luterilaisia: tapojen muokkautumista ja sulautumista kuten esim. kristinoppikoulu

• Virpomaperinne siunatuin vitsoin (noidat eivät kuulu siihen)

• Pääsiäisen vietto ja muiden juhlien ristisaatot näkyviä piirteitä

Keskeisiä piirteitä ja tapoja

• Kodin siunaus, auton siunaus, työn siunaus ym.

• Pyhä-sanaa käytetään nimityksenä henkilöstä, jonka paikalliskirkon tai patriarkaatin Pyhä Synodi on kanonisoinut eli julistanut virallisesti pyhäksi.

• Nimen anto pyhän henkilön mukaan (se, jonka muistopäivänä syntynyt, tai sen lähellä)

• Nimipäivän vietto syntymäpäivän sijaan

Ortodoksinen perhe-etiikka

• Syntyvyyden säännöstely ja perhesuunnittelu sallittuja

• Sukupuolisuhteen tehtävänä on suvun jatkamisen lisäksi ilmentää aviopuolisoiden jatkuvaa rakkautta ja keskinäistä hellyyden tarvetta. Se on rakkauden toteuttamista ja hellyyden osoittamista, joten sillä on merkitystä koko perheen ilmapiirin kannalta.

• Lapsetonkin avioliitto on siten merkityksellinen, eikä lapsettomuutta pidetä häpeänä.

Avioero

• Avioliitto periaatteessa purkamaton

• Avioero on synti, jota voidaan katua ja pyytää anteeksi Jumalalta – kuten muitakin syntejä

• Kirkko haluaa ohjata katuvan oikealle tielle

• Eronneiden vihkimistä varten on erillinen kaava.

Ortodoksinen ja katolinen maailmankuva – onko yhtäläisyyksiä?

Esimerkiksi • Usko pyhiin/pyhimyksiin ja ihmeisiin

• Neitsyt Marian / Jumalansynnyttäjän keskeinen asema verrattuna luterilaisuuteen

• Rippi