05 | 2009Pykälä ry:n jäsenlehti.

Now available in Finland!

Haluatko työskennellä yhdessä johtavista kansainvälisistä asianajotoimistoista, osaavienihmisten ja mielenkiintoisten työtehtävien parissa? Tarjoamme oikeustieteen

opiskelijoille mahdollisuuden tutustua liikejuridiikan maailmaan aitiopaikalta – keskelläasianajotoiminnan arkea. Kiinnostuitko? Lue lisää Trainee-ohjelmastamme ja muista

työskentelymahdollisuuksista osoitteessa www.twobirds.com

www.twobirds.com

Bratislava Bryssel Budapest Düsseldorf Frankfurt Haag Helsinki Hongkong Lontoo Lyon

Madrid Milano München Pariisi Peking Praha Rooma Shanghai Singapore Tukholma Varsova

GradRecAdFinland-190x270_11.09:Layout 1 11/11/2009 09:41 Page 1

A amulehdessä ilmestyy sunnuntaisin mielenkiintoinen palsta (kyllä - tulen Tampereelta, jossa luetaan Aamu-

lehteä ja jossa Hesarin lukijoita pidetään vähän snobahtavi-na...). Palstalla pyydetään kirjoittamaan rohkealle sinkulle, joka esittäytyy sivulla. Tämä sinkku ei ole mikään 21-vuo-tias megabeibe, joka harrastaa surffausta ja joka flirttailee tottuneesti kameralle. Ei, vaan pikemminkin sinkku on 45-60-vuotias kangasalalainen rekkakuski, joka viettää päivänsä työssä tien päällä tai luonnossa vaeltamassa eikä siksi tapaa paljon ihmisiä. Lehtikuvassa sinkku möllöttää kuluneella oranssilla kotisohvallaan ja näyttää siltä kuin olisi syytettynä jostain.

Sinkku kertoo lempiharrastuksekseen mopojen rassai-lun ja suurimmaksi saavutuksekseen sen, että on oppinut elämässään niin monia kansalaistaitoja. Kumppanilleen hän ei aseta kohtuuttomia vaatimuksia (tyylillä ”168-172 cm blondi, pitäis olla akateeminen ja harrastaa hot-joogaa”). Hän toivoo lähinnä, että toinen tykkäisi viettää silloin täl-löin koti-iltoja ja ettei tämä tupakoisi ainakaan montaa as-kia päivässä.

Minä mietin joskus, että näiden ihmisten julkinen avau-tuminen on paitsi rohkeaa myös hieman kiusallista. Kuka haluaa paljastaa kaiken tuntemattomille ihmisille ja laittaa itsensä täysin likoon? Tarkemmin mietittyäni kuitenkin ta-jusin, että oikeastaan me kaikki harrastamme tätä avautu-mista. Taas vuoden aluksi moni kirjoittelee sydänverellään työhakemuksia ja kertoo tuntemattomalle sähköpostiosoit-teelle kaiken itsestään.

Nämä hakemukset ovat loppujen lopuksi hyvin lähellä deitti-ilmoitusta. Kerromme niissä elämästämme kaiken ja laitamme koko persoonamme peliin. Samoin vakuuttelem-me, että olemme äärimmäisen kiinnostuneita ”ihan kaiken-laisista työtehtävistä yrityksenne puitteissa”, mitään vaati-muksia työn sisällölle emme aseta.

Ystäväni harmitteli, että on rankkaa, kun ensin kirjoit-taa työhakemukseen kaiken itsestään ja julistaa olevansa luotu juuri tätä työtä varten. Sitten työnantajasta ei kuu-lukaan mitään. ”Laittaisivat edes yhden sähköpostiviestin,

kun mä olen sentään paljastanut niille koko sieluni!” On kuulemma myös piinaavaa, ettei koskaan tiedä, kuka hake-muksen on lukenut. Kuka ties vaikka joku opiskelukaveri.

Pitäisikö siis rajoittaa avautumista ja pysyä hakemuk-sissa mahdollisimman hillittynä ja asiallisena? Ja jos sattuu pääsemään työhaastatteluun asti, miten siellä pitäisi esiin-tyä? Nämä kysymykset saivat meidät tarttumaan kuumaan rekrytointiaiheeseen, ks. sivu 18.

Uskallan kuitenkin väittää, että lopulta avautuminen palkitaan. Työnantaja haluaa, että aidosti kerrot, kuka olet, mitä teet ja miksi haluat juuri tämän työpaikan. Pahin vir-he on lähettää hakemus, josta puuttuu täysin konkreetti-suus ja joka ei anna sinusta täyttä realistista kuvaa.

Kun vihdoin tärppää, et voi olla kuin tyytyväinen siihen että laitoit itsesi täysillä peliin. Sitä ne Aamulehden sinkut-kin takuulla ajattelevat.

Pääkirjoitus

Nelli VilkkoIV:n päätoimittaja 2009 nelli.vilkko@pykala.fi

Ps. Haikeaa kyllä, tämä on viimeinen pääkirjoitukse-ni. Kiitos kaikille vauhdikkaasta vuodesta ja ihanaa joulua!

05|2009 sisältö.

JULKAISIJA Pykälä ry

PÄÄTOIMITTAJA Nelli Vilkko

TOIMITUS Nina Asikainen Ville Inkinen | Annika Juvonen Elina Karppa | Antti Kerppola Riikka Laitinen | Antti Lindholm Pauliina Mattila | Hannu Partanen Mikko Pitkänen | Emmi Vilkko

KUVITTAJAT Janne Valo | Mikko Nurmela

TAITTO Lari Pyykkö

SÄhKöPOSTIOSOITTeeTetunimi.sukunimi@pykala.fi

ILMOITUSMARKKINOINTIYrityssuhdetoimikuntayrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

MeDIATIeDOTwww.pykala.fi/mediakortti

INFORMATION IN eNGLIShwww.pykala.fi/english

PAINO Forssan Kirjapaino Oy

Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla

ANNA PALAUTeTTA NeTISSÄwww.pykala.fi/intervivos

ISSN 0787-5622

Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry:n jäsenlehti Inter Vivos.Yhdeksästoista vuosikerta # 05|2009.Levikki 1950 kpl.

s | 24Graduahdistus voitettu!

- Sitten vain kirjoittamaan. Oikkarit kertovat, miten!

s | 18Työnhakuvinkit

yksinoikeudella IV:lle

- Tätä työnantajat halu-avat!

s | 30

Asianajajaliiton pj Riitta Leppiniemi:-”Asianajotoimistoon pääty-minen oli sattumaa.”

Kann

en k

uva

Han

nu P

arta

nen

3 PääkirjoitusTyöhakemus kuin deitti-ilmoitus?

7 Bona Mater FamiliaeJuhlavuosi tulee – oletko valmis?

9 Kysy UrpoltaInspehtorimme vastaa, kun kysyt.

12 Experto Credite

54 OsavuosikatsausYleisvastaavien tilinpäätös

55 Karpalla on asiaaMikä kaikessa mättää?

56 Julkinen runosuoliAvaudu osoitteessa www.pykala.fi.

57 PerhonenPerhosella on jälleen ollut kiire liihotella siellä, missä tapahtuu.

10 Opiskelijaruokaloista tarkasteltavana Olivian Unicafe.

34 Opintojen jälkeen Haastateltavana asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja Riitta Leppiniemi.

V a k i o t

S a r j a t

s | 48Näin Jesse viettää

joulua- Tsekkaa villit kuvat!

s | 28

Ruanda-oikeuden-käynti

-- Nyt puhuu syyttäjä

s | 16

Jukka Kekkonen:-”En lähde pikavoittojen perään.”

Loppusyksyn kuumimmat puheenaiheet

heLP, heLP siellä, heLP heLP täällä, siellä heLP, tääl-lä heLP, joka puolella heLP heLP... Menit minne vain, edarivaalien vaalivoittajan kampanjoinnilta oli mah-dotonta välttyä.

1. heLP kotisivuillaMikä HYY? Mikä HELP? Vihdoinkin näihin pitkään as-karruttaneisiin kysymyksiin annettiin selkeähköjä vasta-uksia. Ehdottomasti kampanjan kermaa.

2. heLP Porthanian pihassaJos johonkin tässä maailmassa voi luottaa, niin HELPin kampanjan lämminhenkiseen kahvitarjoiluun Porthani-an etupihalla. Ei vesi, räntä tai kylmyys haittaa, vaikka katoksiakaan ei ole.

3. heLP FacebookissaEhdokkaat perustivat innokkaasti omia ryhmiään Fa-cebookiin. IV:n saamien tietojen mukaan useat kokivat vaikeaksi linjauksen tekemistä siitä, liittyisikö jokaisen kaverin ryhmään vai ei kenenkään.

4. heLP kännykässäsiJos joku oli onnistunut välttämään vaalit netissä ja kam-puksella, viimeistään tekstiviesti tavoitti hänet. Lukuisat opiskelijat raportoivat heränneensä HELPin vaalikam-panjaviestiin keskellä yötä. He kaikki pyysivät kiittele-mään HELPiä (v*tusti).

Miten olet käytännön elämässä hyötynyt siitä, että opiskelet oikiksessa?

Emmi Vilkko

Jukka h Voi päteä kaikille kave-reille, että on oik.yo. Siksi mä oikikseen hainkin.

Lauri K Keskusteluissa vuokra-nantajan kanssa olen aina oikeassa. Lisäksi jos olen ostanut virheellisen tuot-teen, oikiksen opeista on ollut hyötyä.

Tiina S Olen voinut neuvoa työs-säkäyviä ystäviäni työ-oikeudellisissa asioissa. Kuluttajana minusta on tullut tietoisempi, kun tiedän enemmän oikeuk-sistani.

Laura P Olen päässyt kavereiden auttavaksi puhelimeksi. Politiikan puolella olen voinut antaa asiantunti-janeuvoja lakikysymyk-sistä - tosin jos paikalla on valmiita oikeustieteen maistereita, on parempi olla vaan hiljaa.

TOP IVIV tenttaa IV työryhmä

Porthaniassa kuultua

Miesvuosi 2009 on mun osalta julis-tettu erittäin epäonnistuneeksi. Mun uudet kuvoit taitaa tulevaisuu-dessa liittyä pikemminkin nelijalkai-siin kuin kaksilahkeisiin, edellä mai-nitun voi nimittäin ostaa.

6

Iina-Mari Supperihallituksen puheenjohtaja 2009

Bona Mater Familiae

T ässä vaiheessa vuotta lienee oikeu-tettua jo suunnata katseensa (aina-

kin hetkellisesti) tulevaisuuteen. Pykälä saavuttaa ensi vuonna kunnioitettavan 75 vuoden iän. Edessä siintävää merkkipaa-lua on aihetta juhlistaa monin eri tavoin. 75-vuotisjuhlavuositoimikunta on lyönyt asian tiimoilta viisaat päänsä yhteen ja pohtinut juhlavuoden pienempiä ja suu-rempia ohjelmanumeroita. Luvassa on esimerkiksi juhlallinen avajaistilaisuus, erikoispainos Pykälän laulukirjasta sekä tietenkin itse yhdistyksen 75-vuotisjuhla. Juhla vietetään Kalastajatorpalla lauantai-na 17.4.2010. Suosittelen lämpimästi mer-kitsemään päivämäärän muistiin – näin mittavia peijaisia tuskin on tiedossa seu-raavaan 25 vuoteen.

Pykälän graafinen ilme uudistuu!

Vuoden ensimmäisessä IV:ssä ker-roin Pykälän historiateosprojektista. Yhdistyksen 75-vuotisen historian saat-taminen kansien väliin on ehdottomas-ti juhlavuoteen liittyvä suurin yksittäin ponnistus. Vuoden aikana kirja on edistä-nyt huimasti ja tällä hetkellä ollaan jo niin pitkällä, että kirjoittaja OTT Mia Korpiola on jättänyt käsikirjoituksen kustantajalle. Teoksen on määrä ilmestyä huhtikuussa Pykälä-viikon tienoilla. Luonnollisesti kirjan julkaisemista tullaan juhlistamaan asiaankuuluvalla tavalla.

Lisäksi parhaillaan uudistetaan yh-distyksen graafista ilmettä. Uudistuksen yhteydessä Pykälän koko yhdistyksen ulkoasu – logo, nettisivut, kirjasintyy-lit – saavat uuden, yhtenäisen ilmeen. Puheenjohtajakauteni päättyy vuoden

vaihteessa ja on aika suunnata kohti uusia haasteita. (Iso G väijyy oven taka-na…) Onneksi vuoden aikana on ker-tynyt huima määrä mahtavia muistoja, joita voi kertoilla vanhuksena keinutuo-lissa kiikkuessaan ja toki myös aiemmin. Koetuista hienoista hetkistä kiitos kuuluu teille kaikille, jotka olette olleet mukana vuoden tapahtumissa.

Nähdään juhlavuoden riennoissa!

Ikimuistoisesta vuodesta kiittäen

Juhlavuosi tulee – oletko valmis?

Taakse jäänyt syksy on kulunut kuin siivillä – tuntuu siltä, kuin punssikahveja olisi vietetty vasta eilen. Tämän lehden ilmestyessä Pykälään on valittu uudet virkaili-jat niin valiokuntiin kuin hallitukseenkin huolehtimaan yhdistyksen tulevaisuu-desta. Myös jälleen kerran aivan mahtava speximme on saanut ensi-iltansa ja hur-mannut yleisöä niin helsingissä, Turussa kuin Tampereella.

7

Hannes Snellman Attorneys Ltd

Helsinki • Moscow • St. Petersburg • Stockholmt r a n s a c t i o n s & c o n f l i c t m a n a g e m e n t

Our people make the fi rm what it is today. Continuous learning is a key to the success of the fi rm and we are proud of our learning platform, HS Academy. The HS Academy offers comprehensive training oppor-tunities to our employees. The goal of the HS Academy is to systematically develop knowledge and expertise in the fi eld of transactions, confl ict management, business know-how and interpersonal skills.

IN SHORT, HS ACADEMY OFFERS:• Learning by doing – participating in the most interesting cases and in the most challenging assignments• A pragmatic and practical approach, interaction and active participation• Hands-on guidance by top experts• Superior internal training• Personal annual plans, agreed objectives, support, follow-up and feedback

HS Academy

Urpon palsta

Moi Urpo! Olen hurjan kiltti, ujo ja herkkä, oi-keastaan aika pehmo. Onko oikis minulle ihan väärä paikka? Onko juristin työssä OIKEASTI si-jaa hyvälle sydämelle ja kiltteydelle?-Ikuinen aputyttö?

Hei kulta,

olet aivan oikeassa paikassa. Ihmisestä, joka on ilkeä, estoton ja kova, ei voi tulla oikeudenmu-kaista tuomaria. Tuomarin on kuunneltava her-källä korvalla ihmisten viestejä ja ymmärrettävä myös heikkoja ja vähäosaisia, lapsia ja vanhuk-sia. Hyvä sydän on tyhjentymätön oikeuslähde tuomarille esimerkiksi silloin, kun hän sovitellee vaikeita huoltoriitoja tulehtuneessa avioeroti-lanteessa. Samanlaista myötäelämisen taitoa tar-vitaan monien sosiaalialan piiriin kuuluvien on-gelmien ratkaisemisessa. Jos ihminen on herkkä, hän ei edes voi rikkoa vanhaa tuomarinohjetta, jonka mukaan tuomarin pitää sävyisesti puhu-tella niitä, jotka tulevat oikeuden eteen. Sinusta tulee hyvä tuomari, jota työtoverit arvostavat ja jonka antamien ratkaisujen oikeudenmukaisuut-ta ylistää koko kansakunta.

Etsitkö vastauksia elämän suuriin ongelmiin? Kysy tällä palstalla mitä vaan opiskeluun, oikeustieteeseen tai opiskelijaelämään liittyvää. Urpo tietää!

Lähetä oma kysymyksesi osoitteesta www.pykala.fi/kysyurpolta

Avautuminen: Joku muija muutti tänne, tartteex jotain soppareit? -Tode

Nyt on Tode kusessa. Soppareit on pakko ryhtyy vääntää. Enstex pitää kuiteski ottaa selvää siit, onx se friidu aikeis jäädä budjaamaa sun kämppää pi-demmäxii aikaa. Sähän voit olla vaikka sen fuck-body, eikä siin sillo mitää soppareit tarvi. Sen kun annat mennä vaa. Mut jos se haluu buukkauttaa sul Kotilieden tai muun kimmojen slämyn, ni o va-ruillas. Se kyttää jalansijaa. Sillon tarvitaa sopparit suojaamaan sua. Muuten se tyhjentää enstex sut ja sitte sun lämiskäs. Sopparidokkaria ei saa duunata tenussa. Se pitää aina busaa klaarina.

Kysymyksiin vastasi professori Urpo Kangas

Olen havainnut, että työpaikoilta lähtee työntekijöi-den mukaan välillä jos jonkinlaista tavaraa. Erityisen suosittuja ovat toimistotarvikkeet. Toisaalta kynät ja vihkot on tarkoitettu työntekijöiden käyttöön, mutta toisaalta ne ovat työpaikan omaisuutta. Syyllistyykö työntekijä näpistykseen napatessaan \”ylimääräisiä\” tarvikkeita ilmaiseksi kotiinsa henki-lökohtaiseen käyttöön? -Angelgirl

Työpaikkanäpistely voi olla aito ongelma, jos tähän tekoon syyllistyy hyötymistarkoituksessa. Eli näpis-tää välttääkseen menon, joka aiheutuisi siitä, että nä-pistetyn omaisuuden tilalle olisi pakko ostaa omilla rahoilla vastaava omaisuus. Vielä vakavampi ongelma työpaikkanäpistely on, jos se kohdistuu hyödyk-keisiin, joita ei edes voi ostaa vapailla markkinoilla. Tämä ongelma on esimerkiksi sairaaloissa ja hoitolai-toksissa, joissa henkilökunta saattaa näpistää lääkkei-tä omaan käyttöönsä. Työpaikkanäpistelyn voi vält-

tää vain, jos noudattaa periaatetta, jonka mukaan kenelläkään ei ole oikeutta omin luvin ottaa nuppi-neulan päätäkään toisen omaisuudesta.

Toiselle kuuluvan omaisuuden mukana kul-jettaminen ei kuitenkaan aina täytä näpistyksen tunnusmerkistöä. Jos professori ottaa punakynän yliopistolta korjatakseen kotonaan kelvottoman gradurääpäleen, kysymys ei ole näpistyksestä, vaan siitä, että opiskelija varastaa opettajan elä-män.

9

J o sisään tullessa paikasta huokuu lämpö. Porukkaa on paljon lounasajan ollessa kiireimmillään, mutta

ei kuitenkaan samaan tapaan kuin Ylioppilasaukion ruuhka-aikaan.

Lounasvaihtoehdot ovat sikäli heikkoja, että pää-dymme molemmat epämieluisaan maukkaasti-hintaluo-kan vaihtoehtoon eli porsaan ulkofileeseen riisillä sekä kermakastikkeella. Vaihtoehto on perusvarma, mutta ei juuri kerro mitään siitä ammattiylpeyttä kuvaavas-ta halusta tehdä myös yleisimmät perusruoat huolella pienimpiäkään yksityiskohtia unohtamatta, josta myös lukijat ovat ruokatoimitusta evästäneet. Myös omat ai-emmat kokemukseni paikasta olivat korostetusti erit-täin positiivisia.

Mutta takaisin marraskuiseen tiistaipäivään. Istuu-tuessamme alas nauttimaan lounaasta, vahvistuu ensi-vaikutelmamme paikan positiivisesta ilmapiiristä. Ruo-kalassa on mukava, kiireetön fiilis, johon vaikuttanee erityisesti tilan valoisuuden ja avaruuden tuntu. Johan-neksestakin näkee, että Hakaniemen suuntaan näyttäy-

tyvien maisemien katseleminen tekee myös lounaasta pykälän verran maistuvampaa.

Arvosanaan vaikuttavat tällä kertaa siis annoksen ilmeisen tavanomaisuuden ja kalleuden vastapainona korottavana tekijänä iloinen myös opiskelijan henkisiä tarpeita ruokkiva ilmapiiri. Täytynee tulla toistekin!

Olivian Unicafe ruokatoimituksen testissä

Antti Kerppola

Osa 9 – Olivian Unicafe

Maku: ***Hinta/laatu : ***Ilmapiiri : ****Kokonaisuus ****

IV:n ruokatoimitus sai vihjeen käydä katsastamassa Siltavuorenpenkereen Unicafe, tuo käyttisopiskelijoiden kehuttu ruokapaikka. Otan tällä kertaa mukaan exculle artikkelista tietämättömän opiskelukaverini Johan-neksen.

Tässä sarjassa seurataan opiskelijaruokaloiden tarjontaa.

Lyhyehkösti

10

K ello on nyt 15.25. Lasken, että [Sulo] Aittoniemen puhetta kuuntelee 16 kansanedustajaa. Yritän etsiä yleisön joukosta tuttuja, mutta en näe ketään. Pikakirjoittajan käsi jäljentää uskollisesti Aittoniemen kielikuvat ja

mielipiteet. Olen näkevinäni pikakirjoittajan vilkaisevan sivuilleen turhautuneena. Ben Zyskowicz saapuu saliin ja alkaa lukea Ilta-Sanomia. Pikakirjoittajaa vaihdetaan. Aittoniemi kertoo, että hänen pitää joskus mennä käy-mään Kärsämäellä. Siellä EU:ta kuulemma vastustetaan laajalti. Paavo Väyrynen käväisee salissa, mutta lähtee pian toisen kansanedustajan kanssa pois. Aittoniemi lopettelee puhettaan ja vitsailee Pertti Paasiolle, joka on ilmeisesti puhevuorossa seuraavaksi. Aittoniemi kertoo vielä soittaneensa huuliharppua siivoojan kuullen voidakseen to-distaa ulkomaisen musiikin olevan kamalaa. Siivooja oli kuulemma myönnellyt Aittoniemen soiton olleen hirve-ää. Rouva puhemies kehottaa yleisöä olemaan hiljaa lehtereillä. Aittoniemen jälkeen muutamat kansanedustajat pitävät vastauspuheenvuoron. Huomaan, että pikakirjoittajaa on taas vaihdettu. Ben Zyskowicz näkyy lähteneen, mutta Ilta-Sanomat hän on jättänyt pöydälleen. Paavo Väyrynen saapuu saliin.

Paasio aloittaa puheenvuoronsa. Puheessaan hän puolustaa puhemiehistöä ja tuomitsee joidenkin kansanedustaji-en pyrkimykset jarruttaa puheillaan EU-käsittelyn etenemistä. Nyt kansanedustajia on salissa jo hiukan enemmän. Kello on 16.05. Eduskuntatyö tulee ilmeisesti taas jatkumaan läpi vuorokauden. Ikävä kyllä aikani ei riitä puhe-maratonin seuraamiseen tämän pidemmästi, joten jätän työntäytteisen Eduskunnan jatkamaan EU-kysymyksen käsittelyä. Lähtiessäni salista Paavo Väyrynen aloittaa vastauspuheenvuoronsa edustaja Paasiolle ja syyttää muita kansanedustajia liiasta kiirehtimisestä EU-kysymyksessä.

IV 15 VUOTTA SITTEN

Tunti eduskunnassa - merkintöjä EU-keskustelustaMikko Siltanen

Lyhyehkösti

11

Vaikka uudet virkailijat on jo valittu, nykyisellä opin-tovaliokunnalla ja opintovastaavalla riittää työnsar-kaa vuoden loppuun saakka.

Vähiin käy ennen kuin loppuu, nimittäin hallituksen toimikausi. Vaikka Pykälälle on jo valittu uusi hallitus, vanhakaan ei pääse vielä lepäämään laakereillaan. Teke-mistä riittää! Opintovastaavalle ja opintovaliokunnalle puuhaa tuottaa vuosittain opiskelijoiden palautteen pohjalta laadittava tutkintovaatimusesitys, joka alku-kevään puolella luovutetaan tiedekunnalle. Sen valmis-teluun on perinteisesti käytetty runsaasti aikaa. Anta-mamme palaute on yleensä herättänyt tiedekunnassa rakentavaa keskustelua siitäkin huolimatta, että kaikkia toivottuja uudistuksia ei vuosien pyrkimyksistä huoli-matta olekaan saatu toteutettua.

Uuden dekaanin vaali puheenaiheena

Kuten Pykälässä, tiedekunnassakin kuhisee erityisesti nyt ennen vuodenvaihdetta. Uusi tiedekuntaneuvosto on valittu toimikaudeksi 2010–2013 ja sen opiskelijajä-senet kaudeksi 2010–2011. Luvassa on myös dekaanin vaali, jonka lopputulosta on vielä vaikea arvailla. Uu-den dekaanin johdolla toimivan tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi ensimmäisenä suurena asiana on tulossa tiedekunnan uudesta organisaatiorakenteesta päättä-minen. Rakennetta suunnitellaan parhaillaan erillisessä

työryhmässä. Näkemyksiä on useita, joten usvan pei-tossa on toistaiseksi myös tämän asian ratkaisu.

Tämä on minun viimeinen Experto Crediteni. En siis pääse raportoimaan, miten yllä mainitut kysymykset lopulta ratkeavat, mutta varmasti voitte tulevaisuudes-sakin lukea tältä palstalta sekä siitä että muista ajan-kohtaisista opintosektorin asioista. Haluankin onnitella uutta opintovastaavaa valituksi tulemisen johdosta ja toivottaa onnea hallitusvuodelle! Lisäksi haluan kiittää opintovaliokuntaa hyvästä työstä kuluneena vuonna sekä muita hallituksen jäseniä ikimuistoisesta vuodesta. Ja aivan lopuksi, kiitos kaikille Pykälän jäsenille luot-tamuksesta!

Minna hokkanenOpintovastaava

”” Antamamme palaute on yleensä herättänyt tiedekun-nassa rakentavaa keskustelua siitäkin huolimatta, että kaikkia toivottuja uudistuksia ei vuosien pyrkimyksistä

huolimatta olekaan saatu toteutettua.”

Experto Credite

12

heLP saavutti historiallisen vaalivoiton mutta jäi ulos hallituksesta. Ryh-mä aikoo silti säilyttää vaalien alla löytämänsä ennennäkemättömän vi-reen.

Teksti: Mikael Nuotto

T ämänsyksyisten HYYn edustajistovaalien tulos oli HELPn kannalta historiallisen suotuisa. HELP oli

kolmella lisäpaikallaan vaalien ylivoimaisesti suurin voittaja ja nousi vaalien ansiosta kolmanneksi suurim-maksi edustajistoryhmäksi. HELPn viesti kuultiin sel-västi vaalien alla, ja äänestäjät ilmaisivat selkeän mieli-piteensä siitä, mihin suuntaan ylioppilaskunnan tulisi tulevaisuudessa kulkea.

Vaaleja seuraavat hallitusneuvottelut, joissa edustajis-toryhmät sopivat uudesta hallituspohjasta sekä lyövät lukkoon tärkeimmät poliittiset linjaukset. HELP lähti neuvotteluissa hakemaan sille edustajistopaikkamäärän nähden kohtuullista kahta hallituspaikkaa. HELP jäi kuitenkin lopulta ikävällä tavalla oppositioon, ja halli-tuksen tulevat muodostamaan ensi vuonna osaa ainejär-jestöistä edustava HYAL, Osakunnat, HYYn vihreistä ja Sitoutumattomasta vasemmistosta koostuva Maailman-pyörä, ruotsinkielisiä ainejärjestöjä ja osakuntia edus-tava SNÄF sekä ennen kaikkea kansainvälisiä opiskeli-joita edustava Tsemppi Group.

Oppositioon joutuminen ei varmasti tunnu oikeuden-mukaiselta vaalituloksen varjolla. HELP ja taustajär-jestöt tekivät loistavaa työtä vaalien alla, ja tämä työ tuotti lopulta tulosta ennennäkemättömällä tavalla. Po-litiikka on kuitenkin politiikkaa, eikä vaalituloksesta voi välttämättä ennustaa uutta hallituspohjaa. HYAL ja Osakunnat saivat vaaleissa yhteensä tasan puolet edus-tajistopaikoista ja pystyivät valikoimaan hallituskump-paninsa varsin yksipuolisesti – tällä kertaa päädyttiin HELPn kannalta epäsuotuisaan pohjaan.

Vuosi oppositiossa ei kuitenkaan ole välttämättä pel-kästään huono asia. Nyt voimme surutta osoittaa epä-

kohtia mistä tahansa asiasta ilman pelkoa hallituskump-paneiden varpaille astumisesta. Oppositiopolitiikan vaikuttavuus on kuitenkin kiinni sen asiallisuudesta ja HELPn tulevana haasteena onkin pystyä tekemään mahdollisimman laadukasta oppositiopolitiikkaa, olla uskottavana vaihtoehtona hallituksen linjalle sekä an-taa kuulua itsestään paljon!

HELP sai vaalien alla uskomattoman vireen päälle. Yh-teistyö niin taustajärjestöjen kanssa kuin ryhmän sisäl-läkin toimi ennennäkemättömällä tavalla. Nyt jos kos-kaan on tärkeää pitää tämä sama vire päällä ja pyrkiä vaikuttamaan ylioppilaskunnassa kaikin tavoin siitäkin huolimatta, että emme tänä vuonna tee sitä hallitukses-ta käsin.

Pitäkäämme yhdessä huoli siitä, että vaalien alla sytty-nyt kipinä ei pääse sammumaan!

Mikael Nuotto

Kirjoittaja toimi HELPn pääneuvottelijana hallitusneu-votteluissa 2009

heLP eDUSTAJISTON OPPOSITIOON!

Maailma ei avaudu pelkkien pykälien avulla. Niinpä tässä sarjassa pykälistit pyytävät asiantuntijalausun-toja muiden alojen ihmisiltä.

Juristeilla on kiire tahkota rahaa, emmekä tämän vuoksi ehdi pohtia elämän perimmäisiä kysymyksiä. Siksi kysyimme humanistilta, miten maailma parannetaan.

Yhdellä lauseella, miten meinasit parantaa maail-man?Ilmastonmuutos, sodat ja räjähdysmäinen väestönkasvu pysähtyisivät, mikäli kaikki naiset antaisivat enemmän sitä toista.

Miltä tuntuu opiskella ainetta mistä ei valmistu oi-kein mihinkään ammattiin?Vapauttavalta. Faktahan on, että esimerkiksi oikikseen hakeudutaan ainoastaan rahan perässä tai varatuomari-isän pakottamana. Samoin Hankeniin tai TKK:lle pääty-vät ne, jotka eivät jaksa panostaa pääsykokeisiin. Huma-nistiseen tiedekuntaan valikoituvat puolestaan sellaiset henkilöt, jotka ovat aidosti kiinnostuneita lukemastaan aineesta. Opiskeluaika on monin verroin antoisampaa, kun tutkintovaatimukset eivät ole pelkkää pakkopullaa. Harvassa lienevät ne pykälistit, jotka IHAN OIKEASTI saavat kiksejä kapulakielisten, tiiliskivimuotoon taitet-tujen kurssikirjojen ulkolukemisesta.

”Älä lue historiaa, tee historiaa”, niinhän sen piti mennä. Opiskelet kuitenkin historiaa?Jotta edellä mainitun väitteen todenperäisyyttä voitaisiin edes jossain määrin vakavasti pohtia, tarvittaisiin sen tu-eksi lisää perusteluja. Tässä nimenomaisessa tapauksessa uskon kysyjän tarkoittavan, että ihmisen on tärkeämpää pyrkiä saamaan aikaan jotain maailmaa konkreettisesti

muuttavaa kuin tutkia menneitä tapahtumia. Selitys si-sältää kuitenkin paradoksin: On kyse siitä, kuinka histo-ria määritellään. Arkikielessä historia tarkoittaa kaikkea jo tapahtunutta. Viimeisin tentti, känninen pätemisesi Pykälä ry:n bileissä avioehdon tärkeydestä kuusisaare-laisnuorten solmimissa avioliitoissa ja seuraavan aamun darrapaska ovat kaikki nykyhetkestä tarkastellen histo-riaa. Historia tieteenä puolestaan pyrkii kartoittamaan menneitä tapahtumia, niiden syy-seuraussuhteita ja vai-kutuksia mahdollisimman objektiivisesti käytössä ole-vien lähteiden avulla. Yksinkertaistettuna: historiantut-kimus antaa tapahtumille merkityksen! Tämä tarkoittaa sitä, että mitään historiallisesti mullistavaa ei voisi teh-dä, ellei olisi historiantutkimusta kertomassa kyseisistä teoista. Ilman historiankirjoitusta tulevat sukupolvet saisivat tietää menneistä tapahtumista ainoastaan suulli-sen tradition kautta, mikä vastaisi Tansanian savannien metsästäjä-keräilijä – kansojen sivistyksellistä tasoa.

Mitä historian tekemiseen tulee, jokainen meistä te-kee sitä päivittäin. Erona on ainoastaan se, mitkä teois-tamme tuottavat lähdemateriaalia tulevaisuuden histori-antutkijoille. Jokainen suomalainen, joka on syntynyt kuukauden kahdeksantena, 18 tai 28 päivänä on tässä mielessä avainasemassa. Heidän kuoltuaan kaikki heistä julkiseen rekisteriin kerätyt tiedot peruskoulun päät-tötodistuksesta herpestartuntaan arkistoidaan kansal-lisarkistoon tulevaisuuden tutkijoiden leikkikentäksi.

Asiantuntijoina humanistit

””Ilmastonmuutos, sodat ja räjähdysmäinen väes-tönkasvu pysähtyisivät, mikäli kaikki naiset an-taisivat enemmän sitä

toista.”14

Asiantuntijoina humanistitTouché!Portsun edessä on vähän väliä joku mielenosoitus. Jostain syystä kaikki sen osallistujat ovat aina hu-manisteja. Samoin kaikki vessojen seinäkirjoituk-setkin on yleensä humanistien tekemiä. Onko teillä liikaa vapaa-aikaa?Koska humanististen aineiden opiskelu pohjautuu pit-kälti pohdintaan, kriittisen ajattelun kehittämiseen ja omien mielipiteiden muodostamiseen, ei tenttikirjojen äärellä tarvitse nuokkua koko päivää. Vapaa-aikaa siis riittää. Mitä tulee mielenosoituksiin, varsinkin tiede-kuntamme pörröinen vihervasemmisto-feministiryh-mittymä osallistuu niihin aktiivisesti.

Tuloksiakin on saatu: Vuonna 1957 valmistuneen Porthanian pyöriviä ovia pidettiin pitkään valtiotieteel-lisen tiedekunnan pääsykokeena: Mikäli niistä selvisi, pääsi tiedekuntaan opiskelemaan. Todellinen ongelma syntyi kun myös oikeustieteiden ylioppilaat muuttivat uuteen rakennukseen. Valtsikan pääsykoe ei soveltunut oikeustieteelliseen, vaan useimmat pykälistit jäivät Yli-opistonkadulle ihmettelemään. Empaattiset humanistit järjestivät massiivisen mielenosoituksen oikislaisten puolesta, jonka seurauksena yliopisto heltyi puhkaise-maan oikislaisille oman sisäänkäynnin opetustiloihin: Ne rakennuksen sivuilla sijaitsevat tavalliset, helpompi-käyttöiset saranaovet.

Käytättekö deodoranttia?Päivittäin.

Se, että Unicafessa tarjotaan omituisia ituhippi-höystöjä ja megakallista tofuluomuhernemaitoa, on tasan tarkkaan humanistien syy! Onko reilua että kaikki muut joutuvat kärsimään? Tukehtukaa soijamaitopannariinne!Itu- ja tofupitoinen vähäproteiininen ruokavalio tekee ihmisestä vihaisen ja aiheuttaa suurta tarvetta näyttää se myös muille. Näin käy usein varsinkin nuorille naisille. Yhdistettynä vihervasemmistolaiseen maailmankatso-mukseen tämä on omiaan aiheuttamaan muun muassa eläinaktivismia ja mielenosoituksia. Syöttämällä tälle porukalle lihaa ja muuta ihmisruokaa menettäisimme sen pienen, mutta äänekkään ihmisryhmän, jonka puu-hastelulle voimme nauraa rullakebabin ja oluen ääressä. Eli kyllä. Se on reilua.

Miks Metsätalolla haisee oudolta?Koska Metsätalon Unicafen ruokalista sisältää pääasiassa omituisia ituhippihöystöjä ja megakallista tofuluomu-hernemaitoa. Nehän siellä haisee.

15

Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, oikeus-historian professori Jukka Kekkonen ehtii haastat-teluumme hektisestä aikataulustaan huolimatta. Tilanamme on tiedekuntaneuvoston kokoustilat ja istumme keskelle suurta pöytää, sen kummal-lekin puolelle. Kekkosella on iloisia uutisia ker-rottavanaan: haastattelupäivänä rehtorin kanssa käydyt tulosneuvottelut ovat saaneet poistettua tiedekunnan budjettivajeen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. ”Olen laajojen visioiden ja strategioiden ihminen”, mies sanoo.

Taistelut ja sodat

Jukka Kekkonen puhuu ennen kaikkea pitkäjänteisen työnteon merkityksen puolesta niin yliopistomaailmassa kuin yleensä elämässä. Riskienkin uhalla on tärkeää valita päämääränsä niistä lähtökohdista, jotka tietää sisimmäs-sään oikeiksi. ”Teen työtäni siltä pohjalta, että en lähde pikavoittojen perään. Pitkällä aikavälillä tehty työ niiden asioiden puolesta, jotka sydämessään tietää oikeaksi, voi ainoastaan saada aikaan tuloksia. Olen valmis häviämään taisteluja tällaisten asioiden puolesta, mutta ’sodat’ pyrin voittamaan. Olen joskus todennut publiikissakin, että kaikki teot jättävät jälkiä, mutta omasta sydämestä lähte-vät voivat jättää positiivisia jälkiä.”

Professori Jukka Kekkkosen ura yliopistolla alkoi kak-sikymppisenä. Ensimmäisen professuurinsa hän sai Lapin yliopistosta 36-vuotiaana. Madridiin hänet kutsuttiin vie-railevaksi professoriksi vuoden ajaksi 1993-1994 ja Helsin-gissä hän on hoitanut nykyistä professuuriaan vuodesta 1995. Dekaanin virassa hän on ollut nyt kuusi vuotta.

Mikä on arvokkainta, mitä olet oppinut dekaanin työssä? ”Työssäni pyrin hallinnoimaan yliopistoa niin, että jokai-

nen voi keskittyä omaan työhönsä. Kiire on tälläkin koko ajan lisääntynyt. Olen oppinut ennen kaikkea muiden kuuntelemista ja kärsivällisyyttä tässä virassa.”

Miten näet uran muotoutumisen? ”Virkojen jakamisessa niin yliopistolla kuin muuallakin työelämässä ei voi koskaan luulla olevansa parempi kuin muut, ja tämä on elämänohje, jonka haluan antaa opiskeli-joille. Lahjakkuus on osatekijä. mutta olosuhteet vaikutta-vat hirveän paljon. Ne, jotka menestyvät, eivät ole mitään yli-ihmisiä, vaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Joskus esimerkiksi nuorelle tutkijalle voi vapautua virka ennal-ta arvaamattomista syistä johtuen kun taas joku toinen voi viettää yliopistolla vuosikymmeniä ilman nimityksiä. Omalla kohdallani olosuhteilla on ollut iso vaikutus elä-määni ja koen olleeni erittäin onnekas.”

Voiko muu kuin nöyrä alunperinkään menestyä? ”Kyllä voi, mutta erityisesti juuri niiden, jotka menesty-vät, pitäisi olla nöyriä sen edessä.”

Haastattelumme on alkanut vakavasti. Työhön suhtau-tumisen filosofian kautta pääsemme kysymykseen, kuinka tärkeää se elämässä itse asiassa onkaan? Onko tämä vaka-vuus vakavaa? Kekkosen opiskelijoille pitämissä publiik-

Teksti: Pauliina MattilaKuva: Janne Valo

Jukka Kekkosen elämänfilosofia

16

kipuheissa tärkein teema on aina läheiset. ”Sanon sen joka vuosi, ja sanon tässäkin: Ihminen ei ole saari, muistakaa läheiset. Minulle perhe tulee aina ykkössijalla. Sen jälkeen tulee terveyden arvostus ja sitten työ. Myönnän olevani myös työnarkomaani, mutta se ei saa muodostua koskaan tärkeimmäksi asiaksi.” Kekkonen toteaa, että työnteossa on tärkeää tiedostaa oma rajallisuutensa: On tehtävä ih-misenkokoisia asioita. ”Tietysti erityisesti nuoret pyrkivät parantamaan maailmaa ja sympatisoin sitä.”

Oletko itse ollut radikaali? ”Ikäpolveni oli hyvin radikaali - nykynuoret ovat paljon realistisempia siihen verrattuna.”

Miksi näin on? ”Sellaisten avainkokemusten kuten syyskuun 11. päivän tai 90-luvun alun laman todistaminen vaikuttaa ajatteluun vahvasti. Maailma on muuttunut.”

Avoimuus

Jukka Kekkonen kuvaa itseään korkean profiilin ihmisek-si. Häntä voi nähdä julkisen keskustelun piirissä; hän an-taa joka vuosi noin kymmenen asiantuntijakommenttia eri sanomalehtiin ja televisioon. 30 vuodessa niitä on kertynyt päälle kolmesataa. Kun hän viime vuonna haki yliopiston rehtorinvirkaa ja hänen piti nimetä suurin saavutuksensa, hän päätyi siihen, että se on yhteiskunnalliseen keskus-teluun osallistuminen. ”Minulla on sanomisen pakko. En osaa esimerkiksi kirjoittaa niin terävästi kuin jotkut kol-legat, jotka päätyvät eläkepäivinään kirjailijoiksi. Mutta jos näen epäkohdan, en voi olla nostamatta sitä esille joko tekstin tai puheen muodossa, asiat on verbalisoitava. Aina tilaisuuden tullen pidän perheenjäsenillenikin puheita, jopa ärsytykseen asti, koska minulle on erittäin tärkeää ilmaista kuinka merkittäviä he ovat.”

Miten pitkälle olet valmis olemaan avoin? ”Kauan sitten minulle sanottiin, ettei minusta voi ikinä tul-la professoria, koska arvostelin presidenttiä. Lopputulos oli, että sain Koivistolta kutsun Linnan juhliin. Jos omalla kohdallani koen asian tärkeänä, en pysty siitä vaikene-maan. En ajattele niin, että sanomalla, miten asiat ovat, en saa palkintoa joltain ihmiseltä.”

Ihmisten miellyttäminen ei siis johda kovin pitkälle? ”Ei pidä lähteä siitä, mitä muut ajattelevat tekemisistäsi. Siten voi nukkua omatunto rauhassa.”

Urheilu ja tulosten parantaminen

Urheilu on ollut aina tärkeä osa Jukka Kekkosen elämää. Nykyään hän pelaa salibandya, jalkapalloa ja tennistä. ”Urheilussa on myös tärkeä opetus; aina löytyy itseäsi parempia. Pelkkä lahjakkuus ei riitä vaan pitää myös olla pitkäjänteinen. Tutkijoistakin parhaat koulitaan esiin har-joittelun kautta. Itse en ole lahjakas vaan sitkeä urheilija ja vihaan häviämistä.”

Onko ihmisenä kasvaminen paremmaksi tulemista vai heikkouksiensa tunnistamista? ”Se on molempia, parantamista ja rajojensa myöntämistä. Minusta on kuitenkin tärkeää, että osaa aina pitää unel-mia elossa. Siinä mielessä voisi sanoa, että olen mieleltäni nuori. Minulla on kyky haaveilla esimerkiksi paremmasta tutkimuksesta, tuli se sitten tai ei. Samaan aikaan kuiten-kin nautin jokaisesta päivästä ja arjen asioista valtavasti, haaveita ei pidä asettaa liian kauas. Kun aamulla herään, jossain pitää tuntua kipua urheilusta.”

Kiitollisuus

Voivatko nämä kaksi toimia samaan aikaan vai ovat-ko ne toisiaan poissulkevia? ”Ne ovat saman filosofian osatekijöitä. Länsimainen ongel-ma on yleensä saavuttamattoman saavuttaminen; haaveil-laan jatkuvasti jostain paremmasta ilman kykyä olla tyy-tyväinen. Omaan maailmankatsomukseeni on vaikuttanut perhetaustani. Äitini on yliampuva maailmanparantaja ja isäni taas jalat maassa pitävä, jokaisesta hetkestä iloitseva. Olen nähnyt molemmat puolet ja tutustunut jännitteeseen niiden välillä.”

Tässä välissä esiin nousee mielenkiintoinen tarina iso-äidistä, joka vietti vanhuuden päivänsä vanhainkodissa nimeltään ”Kitulan vanhainkoti”. Siellä hän kirjoitti van-huudenpäivinään vanhainkodissa joka päivä päiväkirjaan yksinkertaisia lauseita. ”Kiitos, että sain olla tänään iloi-nen, herätä terveenä.” Ainoa, mikä häntä häiritsi, oli naa-purihuoneen mies, joka ”tuhosi omaa temppeliään poltta-malla tupakkaa”.

Mistä olet kiitollinen? ”Kun tähän ikään on elänyt, on nähnyt kuolemaa ja kär-simystä niin paljon että tietää: Mitä tahansa voi tapahtua, myös täällä Suomessa. Minulla on erinomainen parisuhde. Oma poikani ja puolisoni poika ovat molemmat 17-vuoti-aita ja opin heiltä elämää koko ajan.”

Keskustelu kääntyy nuoruuteen ja vanhuuteen. Kek-konen toteaa, että hänen mielestään vanhetessa ei menetä mitään, vaan saa pikemminkin lisää. Aikarajat voivat tulla vastaan ja fyysisiä sairastumisia, mutta muuten elämänko-kemus vain karttuu ja epävarmuus vähenee, maailma avar-tuu entisestään, seesteisyys kasvaa. Tällainen näkökulma on harvinainen nuoruutta palvovassa yhteiskunnassam-me. ”Nuoruus on tavallaan varmasti elämän parasta aikaa, mutta elämästä irti saaminen ei ole ikäkysymys vaan pi-kemminkin asenne. Katkera vanhus on käsite, jota en toi-vo itsestäni koskaan käytettävän.”

Jos sinun pitäisi tiivistää yhteen sanaan elämänfiloso-fiasi, mikä se olisi? ”Tämä on hyvä kysymys, ja sopii minulle, koska pidän asioiden pelkistämisestä. Saanko silti käyttää kahta sanaa? Sanon yhä: omantunnon kuunteleminen. Tähän kannus-tan kaikkia – valitsemaan oman tiensä.”

Kaksi tuntia on kulunut. Keskustelu on päättynyt.

17

Tiedekunta toruu yksiselitteisesti opintoputkesta pudonnutta opiskelijaa, mutta työnantajat saattavat jopa arvostaa. IV haastatteli kolmea rekrytoinnin asiantuntijaa, jotka kertoivat, miten töitä irtoaa oikeustieteen opiskelijalle.

”Opintojen suorittaminen todella nopeasti ei ole itseis-arvo. Arvioimme hakijoita aina kokonaisuuden kaut-ta ja arvostamme aktiivisuutta ylipäänsä. Se voi toki näkyä opintomenestyksenä, mutta myös opintojen ohessa hankittuna työkokemuksena, ulkomaan vaih-toina tai aktiivisuutena ainejärjestö- tai harrastustoi-minnassa. Emme jätä haun ulkopuolelle sellaisia, jotka eivät ole suoriutuneet opinnoista putkessa”, linjaa Suvi Pokela asianajotoimisto Hannes Snellmanilta.

”Opintojen venymiselle on kuitenkin hyvä olla pe-ruste”, Pokela muistuttaa. Paula Stelander Fondialta

painottaa myös työkokemuksen tärkeyttä.”Se, että on tehnyt töitä, on aina plussaa. Sellainen

ihminen, joka on pelkästään opiskellut intohimoisesti ja saanut kympin arvosanoja, mutta käytännön kokemus työelämästä puuttuu kokonaan, niin Fondia ei välttä-mättä ole oikea firma hänelle. Toki voi olla, että joku muu firma on.”

”Kokemukset järjestötoiminnasta on myös syytä tuo-da esille”, kehottaa Jessica Enholm asianajotoimisto Krogerukselta. Toimiminen muun muassa Pykälä ry:ssä kielii hänen mukaan siitä, että henkilö on aktiivinen ja

Teksti: Antti LindholmKuva: Mikko Nurmela

Näin työntekijät valitaan

18

verkostoitunut. Myös Pokela ja Stelander pitävät jär-jestötoiminnassa mukana oloa pelkästään positiivisena asiana. Se on heidän mukaansa merkki erityisesti sosi-aalisista valmiuksista.

Minne kannattaa lähteä vaihtoon?”Sillä ei ole niinkään väliä, missä on ollut vaihdossa. Hannes Snellmanilla arvostamme vaihtokokemusta, koska se osoittaa, että hakija on kiinnostunut kansain-välisyydestä ja että tällä on kokemusta toimimisesta eri kulttuureissa. Ulkomailla vietetty aika on usein myös signaali hakijan kielitaidosta”, Pokela kertoo.

Työn hakeminen edellyttää hakemusta. Mitä sen täytyy pitää sisällään ja miltä sen tulee näyttää? ”Kaikki ulkonäölliset kikkailut ja koukerot ovat ärsyt-täviä, sillä ne tekevät hakemuksesta epäselvän”, lataa Stelander.

Kukkia ei siis hakemukseen kannata piirrellä, vaikka joku niistä saattaa pitääkin. Turvallisin vaihtoehto on panostaa hakemuksen selkeyteen.

”Haluan, että ihmiset suhtautuvat työhönsä vakavas-ti, minkä vuoksi hakemus ei saa olla pelleilyä. Toisaalta saa olla pilkettä silmäkulmassa. Hyvä hakemus on rento mutta asiallinen”, hän jatkaa.

Tärkeintä kuulemma on, että hakemuksesta löytyy perustiedot ja parhaimmillaan ansioluettelon pystyy hahmottamaan pelkällä yhdellä silmäyksellä. Vaikka ansioluettelon on oltava tiivis, Enholm ehdottaa avaa-maan karttunutta työkokemustaan pelkkien tittelien listaamisen sijaan.

”Kun vertaa suomalaisten hakemuksia ulkomaalai-siin, niin ulkomaalaiset kertovat paljon tarkemmin, mitä he ovat tosiasiassa entisillä työpaikoillaan tehneet”, tie-tää Stelander kertoa.

Painoarvoa annetaan myös sille, että hakemuksessa on käytetty huoliteltua kieltä. Pokela kehottaa olemaan huolellinen siinä, että hakemus on osoitettu oikealle henkilölle ja että yrityksen nimi on kirjoitettu oikein. Hyvä peukalosääntö on kirjoittaa hakemus samalla kie-

lellä, jota on käytetty työpaikkailmoituksessa. Englan-ninkielinen hakemus suomenkieliseen työpaikkailmoi-tukseen ja selkeästi suomenkieliselle henkilölle tuntuu Stelanderista hieman hoopolta.

Selväksi käy, että kieliä opiskeltaessa on varmin veto panostaa suomeen ja englantiin. Ruotsia pidetään plus-sana.

Kannattaako laittaa itsestään kuva?”Kuva auttaa muistamaan ja hahmottamaan. Ei se ul-konäkö, vaan se, että kasvot jäävät mieleen”, vastaa Enholm.

Pokela pohtii, että koska kyse on asiakaspalvelu-työstä, ei siisti ja huoliteltu ulkonäkö ole ollenkaan merkityksetön asia. Kaikki haastateltavat kehottavat kuitenkin harkitsemaan tarkoin, minkälaisen kuvan hakemukseensa laittaa.

Haastattelu ratkaiseePelkällä hyvällä hakemuksella ja ansioluettelolla ei töitä heru, vaan lopulta valinta tehdään haastattelun pohjal-ta. Enholmin mukaan tilanteessa saa jännittää, mutta se on hyvä pystyä peittämään, ei saa ainakaan näyttää jän-nittävän ihan hirveästi.

”Pitää uskaltaa olla suhteellisen itsevarma. Yliampu-va kehuskelu saattaa kostautua, mutta sopivassa mit-takaavassa voi tuoda esille, mitä on saanut aikaiseksi”, hän jatkaa.

Tärkeintä haastattelussa asiantuntijoidemme mukaan on se, että käyttäytyy itselleen mahdollisimman luon-nollisella tavalla ja osoittaa, että motivaatiota löytyy. Erityisen tärkeänä pidetään yritykseen sopivaa oikean-laista asennetta. Fondialla on jopa oma sana sille, jolta tällainen asenne löytyy: ”fondiaani”.

”Hyvä fondiaani on määritelty niin, että hän on yrit-täjähenkinen sekä rehti, reipas ja rehellinen. Vaikka on kuinka suuri johtaja, niin kyllä hän vie roskat ulos, jos ne haisevat. Hienostelijoita ei tähän firmaan valita”, Stelander kertoo.

19

Täällä kannattaa lukea – IV:n testi-isku kirjastoihin

Teksti ja kuvat: Ville Inkinen

humanistinen tiedekunta / Topelia:Parhaat tuolit

Topelian tilat ovat sisältä pelkistetyt, joskin mukavan avarat ja valoisat. Kokoelmista löytyy laajasti kulttuurien tutkimuksen, folkloristiikan ja historian kirjallisuutta, josta on varmasti iloa myös tutkimusta tekevälle oikeustie-teilijälle.

Empirekeskustaan kuuluvassa kirjastossa on varsin rauhallinen ilmapiiri. Tukevien kiviseinien välissä tilaa on kuin Sipoossa, eli vaikka muille jakaa, mutta kävijämäärä oli ainakin aamupäivästä melko vähäinen. Rauhaisassa ympäristössä on ihmisen hyvä lukea. Lukupaikkoja on yllin kyllin ja hiljaisuus lähentelee suorastaan häiritsevää.

Tuoleja on kahta laatua. Sydämeni ei lämpene taaksepäin nojaamisen sietämättömäksi tekeville ryhtituoleille. Sen sijaan koko vertailun ehdottomaksi testivoittajaksi nousevat mukavasti pehmustetut, hieman kapeat, käsinojalliset tuolit, joissa istuessa tekee mieli siirtää painopiste rennosti taakse ja ottaa kirja syliin. Nukkuminen ei aivan onnistu takakenossa, mutta pöydän päälle nojaten uni tuli nopeasti.

Kirjastorintamalla kohisee. Arvioiden mukaan vuoden 2011 lopulla Kaisaniemeen valmistuva Kaisa-talo syö sisäänsä opiskelijakirjaston lisäksi oikeustieteellisen, humanistisen, teologisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastot. Sitä ennen kirjansa ja lukupaikkansa saa etsiä muualta. IV teki pistokokeen yli-opiston keskustakampuksen kirjastoihin.

20

Kansalliskirjasto:esteettiset puitteet

Tuomiokirkkoa vastapäätä sijaitseva, C. L. Engelin suunnittelema Kansalliskirjas-to on jylhyydessään empirekeskustan vakuuttavimpia teoksia. Kaunis kupolisali korinttilaispylväineen ja kattomaalauksineen luo hieman erilaisen tunteen tiedon arvokkuudesta kuin edellä käsitelty .

Kirjaston lukusali on niinikään puitteiltaan vakuuttava. Seiniä peittävät ro-manttisesti vanhat niteet ja huonekorkeus on vapaaherralle sovelias. Tuolit narise-vat ikävästi mutta ovat muuten miellyttävät. Valitettavasti yleisvalaistus on hiukan hämärä, eivätkä tyylikkään vanhat pöytälamput ole liian kirkkaat. Lukuelämystä haittaa myös se, että takin ja eväsrepun joutuu jättämään kirjaston aulaan. Lähin vessakin taitaa olla kellarissa. Pienistä puutteistaan huolimatta lukusali on kui-tenkin rauhallisuudessaan ja esteettisyydessään ehdottomasti kokeilemisen arvoi-nen.

Rotundan ylimmästä kerroksesta löytyy oikeustiedettä kokonainen hyllyllinen. Sisältö ei tosin ole kovin ajantasaista, mutta lainopin sijaan kirjat käsittelevätkin enemmän yleistä oikeustiedettä ja oikeuden suhdetta muuhun yhteiskuntaan. Kir-jahyllyjen lomasta löytyy myös hajanaisia lukupaikkoja.

u

Opiskelijakirjasto:Onneksi vain väliaikainen ratkaisu!

Opiskelijakirjasto sai väliaikaistiloikseen Ajoneuvohallintokeskusen vanhat tilat Fabianinkadulta. Vanha virastorakennus on siisti mutta karu, melkein kliininen. Matalakattoiset kokoelmakerrokset muistuttavat enemmän varastoa kuin kirjastoa. Pohjaratkaisu ei selvästikään sovellu kirjaston tarpeisiin. Ahtaassa ja sokkeloisessa lopputuloksessa kurssikirjan metsästäminen vie tuplasti aikaa vanhaan kirjastoon verrattuna.

Vanhan kirjaston pöytiä ja tuoleja on siirretty kokoelmakerrosten ikkunoiden ääreen. Jostain syystä juuri suoraan lukupaikkojen yläpuolella olevat lamput eivät toimi, mutta päiväsaikaan ikkunasta tulee toki tarpeeksi valoa. Varsinkin alempien kerroksien kurssikirjahyllyillä käy jatkuva liikenne, joten korvatulpat ovat suotava varuste.

Yleisesti ottaen vierailu nykyisessä opiskelijakirjastossa saa toivomaan uuden ra-kennusprojektin pikaista valmistumista.

Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto:Lukupaikoilla lukemisen meininki

Tiedekuntamme kirjasto on tunnetusti perin viihtyisä ja kodikas. Puitteet luovat potentiaalin, joka on käytetty an-siokkaasti hyväksi. Viherkasveja on paljon, lehtipöydän ja -kokoelman tuolit ovat mukavaan oleskeluun sopivia ja valaistus hyvä. Ainoastaan taukotila kaipaisi lisäväriä.

Yli kahdensadan julkaisun lehtikokoelma pitää oikeustieteilijän ajan tasalla, mutta valitettavasti vain juridiikan saralla. Siksi yleissivistävät vierailut muiden tiedekuntien lehtisaleihin ovat enemmän kuin suositeltavia.

Lukupaikoilla on lukemisen meininki. Tuolit ovat ergonomiset ja pöytien reunoilla olevat näköesteet auttavat keskittymään. Hiljaisuus on selvästi arvossaan. Kirjaston lukupaikoilla oli vertailun korkein lämpötila, joka saattaa yhdessä aavistuksen ummehtuneen ilman kanssa altistaa uneliaisuudelle.

Opiskelijakirjastossa on kivat verhot.

21

Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto:Vakuuttava kokoelma lehtisalissa

Joskus usein pääsee käymään niin ikävästi, että oikeustiede alkaa etoa ja tuntua vastenmielisen ahtaalta. Pehmeä lasku tajunnan laajentamiseen on astua valtiotie-teellisen tiedekunnan kirjastoon.

Kookkaan lehtisalin kokoelma on vakuuttava. Monen sadan nimikkeen seasta jokaiselle löytyy varmasti jotakin luettavaa. Pehmustetut nojatuolit on selkeästi suunniteltu nautiskelevaan lehtien selaamiseen ja penkille mahtuu vaikka pitkäk-seen. Saliin kannattaa tulla ajan kanssa.

Lukusali ei aivan yllä lehtisalin asettamiin korkeisiin odotuksiin. Valaistus on kyllä kohdallaan, mutta yleisilme on aavistuksen riisuttu. Saliin on ahdettu luku-paikkoja varsin tiiviisti, ja voi vain toivoa, että saavutettujen lisäpaikkojen kääntö-puolena ei ole heikko ilmanlaatu ruuhka-aikoina.

Tuolit ovat turhan jyrkkäkulmaiset. Itse asiassa kaikki lähes täydessä salissa is-tuneet pänttääjät nojasivat suosiolla pöytää vasten! Kaksitasoiset pöydät mahdol-listavat luovemmat ratkaisut kirjojen sijoittelussa.

Svenska social- och kommunalhögskolans bibliotek:huonot opasteet!

Svenska social- och kommunalhögskolanin tiloihin astuvaa saat-taa aluksi hämmentää käsittämättömän huonot opasteet. Palvelu ja opastus pelaa molemmilla kotimaisilla, ja kysyvä saa tietää, että lähestulkoon kahdenkymmenen neliömetrin kokoisen yh-distetyn käsikirjaston ja lehtisalin lisäksi rakennuksesta löytyy myös hiljainen lukusali. Tilava ja päiväsaikaan valoisa sali on kuitenkin hyödynnetty vain puoleen potentiaaliinsa, eikä paik-koja ole kuin parikymmentä. Mutta harvassa lukusalissa on yhtä paljon tilaa taukojumppaa varten.

Lehtikokoelmassa on mukavasti ruotsinkielisiä sanomalehtiä ja pohjoismaisia tiedejulkaisuja. Eritysmaininnan ansaitsee lai-toksen tietokoneluokka. Messevillä 22-tuuman laajakuvanäy-töillä kelpaa surffailla ja kirjoitella vaikka samanaikaisesti.

humanistinen tiedekunta / Metsätalo:Ajatuksella suunnitellut lukutilat

Arkkitehtuuriltaan klassismin ja funktionalismin välimaastoon sijoittuvassa Metsätalossa on kielitie-teen ja kirjallisuudentutkimuksen sekä filosofian kokoelmia. Lehtikokoelma on monikielinen ja saa erityisen kiitoksen ulkomaisista aikakauslehdis-tään.

Rakennuksen suunnitellut J. Paatela on osannut tehtävänsä. Lehti- ja lukusali ovat erinomaisen miel-lyttäviä ja selvästi ajatuksella suunniteltuja. Sisus-tus on tyylikäs ja valaistus mainio. Isoille pöydille mahtuu levittämään useammankin kurssin kirjalli-suuden ja vielä lakikirjat päälle. Tuolit ovat melko ryhdikkäät ja syvät mutta mukavat istua. Kokoelmi-en väliin sijoitetut lukupaikat ovat niinikään mai-nioita.

Soc&komin tietokoneluokka on hyvin varusteltu.

Valtsikan lehtisali kutsuu viettämään aikaa.

22

Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto:hyvät ryhmätyötilat

Siltavuorenpenkereelle melkein viisi vuotta sitten valmistu-nut oppimiskeskus Minerva tarjoaa tilavat ja hyvin varustel-lut opiskelutilat. Tiloihin on sijoitettu myös käyttäytymistie-teellisen tiedekunnan kokoelmat. Arkkitehtuuri on modernia mutta näyttävää. Pinnoissa lasia ei ole säästelty, ja muodoissa on käytetty rohkeasti muitakin kuin suoria kulmia. Hyllyjen välissä korkeateknologisten liiketunnistimen avulla syttyvät valot ovat jo melkein liikaa.

Lukupaikoista ei ole pahaa sanottavaa. Kiitos lasiseinien, valoa ja tilantuntua riittää. Oikeasti hiljaisen lukusalin tuolit ja pöydät ovat hyvät, mutta erityisen myönteisesti mieleen painuivat kokoelmien vierestä löytyvät ryhmätyöhön hyvin soveltuvat pyöreät pöydät rattoisine tuoleineen.

Lehtikokoelma kuuluu erinomaisuudessaan samaan sar-jaan valtiotieteellisen kokoelman kanssa. Valikoima kattaa monipuolisesti kasvatustieteiden ja psykologian lehtiä, mutta tarjolla on yhteiskunta- ja luonnontieteellisiäkin julkaisuja. Kävijöitä varoitetaan lehtihyllyjen välissä vaanivasta infor-maatioähkystä.

Teologisen tiedekunnan kirjasto:Vertailun ankein!

Jos joku tulee iloitsemaan muutosta Kaisa-taloon, hän on varmastikin ystävämme jumaltieteilijä. Teologisen tiede-kunnan kirjasto on selvästi vertailun ankein. Käytävän hämärä valaistus yhdistettynä tummaan lattiaan ja uutta maalia kaipaaviin seiniin saa aurinkoisenkin päivän tuntumaan harmaalta.

Lehtisalissa on mukava poiketa lukemaan Hiippakunnan uutiset ja Piplia, mutta myös tiedejulkaisuja löytyy kat-tavasti alalta ja sen vierestä. Tietokoneita on vähän, jopa vähemmän kuin oikeustieteellisen kirjastossa.

Kokoelmien yhteyteen sijoitetut lukupaikat ovat perushyvää tasoa maltilla pehmustettuine käsinojattomine penk-keineen ja kaksitasopöytineen. Valitettavasti kirjaston matala katto ja apea yleistunnelma saa lukemisen maistumaan puulta. Vessan lattian shakkiruutukuvio piristäisi, jos valaistus olisi kirkkaampi ja kaakelit eivät olisi lohkeilleet.

Yhdessä asiassa teologien kirjasto on kuitenkin ylitse muiden. Vaikka vertailussa kirjastojen palvelu oli kautta lin-jan asiallista ja asiantuntevaa, teologisen kirjaston erittäin pirteä ja vilpittömän ystävällinen henkilökunta onnistui erottumaan edukseen.

Testivoittaja!

23

Viime numerossa haastattelimme YThS:n psykologia graduahdistuksen tiimoilta. Nyt suunvuoro annetaan graduvaiheen oikkareille.

”Tapio”, 28 vuotta:

Kokeneen tuomarin teesit gradusta:1. Gradusi ei ketään kiinnosta.2. Tieteellistä arvoa ei gradullasi ole.3. Gradusi olkoon valmis, kun se vaivoin hyväk sytään.

Yllä olevat vinkit haastateltavani sai kesätyöpaikkansa tuomarilta. Hän arvelee näiden olevan perua oikiksen syntyajoilta asti. ”Kyseinen tuomari kuuli teesit itse 80-luvulla jatko-opiskelijalta sävyyn ’muistattehan sit-ten…’” Teesit voi tulkita siten, että ne viittaavat kin-taalla koko opinnäytetyön alkuperäiselle merkitykselle, itsenäisen ja uuden tiedon tuottamiselle. Ne lisäävät kä-sitystä gradusta, joka on vain nopeasti hoidettava alta pois. Mistä tällainen käsitys tulee? ”Elämässä voi yksin-kertaisesti tulla luonnollinen ja pakottava halu siirtyä eteenpäin, kuten työpaikka tai tarve lisääntyä. Gradu on se viimeinen aita, joka häämöttää näiden tiellä. Sen läpi tulee usein juostua, jotta pääsee seuraavaan elämän-vaiheeseen.”

Haastateltavani on käynyt graduryhmässä vuoden

ajan, mutta ei ole vielä tehnyt tiedonhakua ja kirjoit-tamista. Hänen työnsä edistymiseen ovat vaikuttaneet hyvin tyypilliset mutta henkilökohtaiset syyt; työn aloittamisessa on vaikeuksia ja elämässä on meneillään paljon muutakin. Hän sanoo, että siitä on tulossa kolmen teesin työ. ”Olen tehnyt metodisemman sekä projekti-tentin ja saanut verratonta ymmärrystä sähläämiseeni. Se tarkoittaa, että täällä annetaan jokaiselle mahdolli-suus aloittaa tekeminen omaan tahtiin. Juuri tänä aa-muna keksin seuraavan vertauksen: gradu on kuin kova kakka, jota ensin pinnistää ja ponnistaa, mutta mitään ei tunnu syntyvän. Vaan kun homma alkaa luistaa, niin koko projekti on melko pikaisesti paketissa. Yleinen virhe onkin, että siihen jäädään vielä hieromaan ja luke-maan turhaa aineistoa, vaikka pyyhkiminen olisi voitu aloittaa jo aikaa sitten. Kaikki siis hautuu lopulta mielen syövereissä.”

Pitävätkö teesit mielestäsi paikkansa? ”Meidän tiedekunnassamme väittäisin, että pitävät. Aidosti tutkijan uraa suunnitteleville on toki sijansa, mutta luulen, että suurin osa päätyy tällaiseen graduun. Meillä on myös hyvin vähän rahoitusta lopputöitä var-

Teksti: Pauliina MattilaKuva: Mira Poutanen-Rokka

Iso

- Oikeustieteen opiskelijat puhuvat gradusta.

G

24

””Näkisin gradumme soveltuvan huonosti suoraan työelämän tarpeisiin.”

u

ten niin tieteen kuin liikeyritysten puolesta. Näkisin gradumme soveltuvan huonosti suoraan työelämän tar-peisiin.”

Muilla opiskelualoilla gradu voi palvella työelämän tarpeita tai ohjata sinne sijoittumista. Mutta oikkarin gradu ei kerro tämän tulevaisuudesta välttämättä mi-tään. Tässä piilee kuitenkin myös valtava vapaus. ”Aihe ei ole merkittävä suuntaviiva oman uran kannalta. Sy-ventävät opinnot voivat antaa pohjustusta gradulle ja työpaikan valintaan. Mutta mielestäni opinnot eivät sulje pois eivätkä toisaalta välttämättä lisääkään mah-dollisuuksia. Jos esimerkiksi liikejuridiikan alan toi-mistoon hakevalta vaadittaisiin, että tietyt syventävät opinnot ovat tehtynä, niin firmalta suljettaisiin paljon hyviä hakijoita pois. Työkokemuksella on tulevaisuu-den suuntautumisen kannalta paljon suurempi vaiku-tus, ja lopulta vasta työhön siirtyminen määrää uran suunnan. ”

Tästä nousee heti kysymys, että onko opiskelu alal-lamme toissijaista? ”Ei missään tapauksessa. Se on edellytys sille, että voi menestyksekkäästi tehdä työtä.”

Voiko työstä olla apua gradun tekemisessä? ”Sain idean aiheeseeni töistä, mutta sisältöön se ei ole vaikuttanut. Mieleeni tulevat tässä yhteydessä ainakin asianajotoimistojen graduohjelmat.”

Mistä niissä on kyse? ”Ohjelmassa palkataan opiskelija kuukausipalkalla tai kertapalkkiolla tekemään gradu töissä. Tämä ei sisällöl-tään kuitenkaan ole suoraan työpaikalle tehtävä gradu, vaikka kyseisessä firmassa voikin olla meneillään projek-ti, johon gradun tutkimuskysymys liittyy kokonaan tai osittain. Ohjelmissa ei olla kiinnostuneita ensisijaisesti itse gradusta, vaan etsitään hyvää tyyppiä töihin.”

Miten graduohjelmassa voi osoittaa pätevyytensä työpaikkaan? ”Luulen, että jos on valikoitunut ohjelmaan niin on jo osoittanut olevansa haluttu työntekijä.”

Ovatko nämä gradut kolmen pointin graduja vai py-ritäänkö niissä olemaan tutkimuskeskeisempiä? ”Se riippuu täysin ihmisestä, miten ohjelmassa työs-kentelee. Joku voi esimerkiksi motivoitua tällaiseen ohjelmaan päästyään tekemään parempaa työtä kuin muuten tekisi ja siten lopputulos voi olla parempi kuin muuten.”

Mitä kolme pointtia siis kertovat tiedekunnastam-

me ja alastamme? ”Alasta johtuen meillä on enemmän kolmen pointin gra-duntekijöitä kuin muilla tieteenaloilla, joissa tutkimus voi olla tieteellisemmin suuntautuvaa. Kaverieni kautta olen nähnyt, että esimerkiksi TKK:lla gradua voidaan tehdä sekä tieteen pohjalta että samalla vielä jonkun työpaikan tutkimusta varten. Meidän tiedekunnalla ei tällaista selvää suuntautumista gradujen suhteen ole.”

Kaisa, 30 vuotta

Kaisa on hiljattain päättänyt gradunsa ja on valmistu-massa oikeustieteen maisteriksi 17. joulukuuta. Hän aloitti opintonsa vuonna 2006 ja siirtyi graduun viime keväänä. Kaisa sanoo, että gradu on ehdottomasti suu-rin asia, mikä opinnoissa eteen tulee.

Kerro ensin, miten olet päätynyt suorittamaan opin-toja näin vauhdikkaasti? ”Kun aloitin, olin yksinkertaisesti päättänyt, että keski-tyn täysillä vain tähän. Ennen oikista olin ollut pitkään töissä ja opiskelujen aloittaminen oli venähtänyt. Opis-kelujen edetessä huomasin, että pystyn tarpeeksi hyvin arvosanoin hoitamaan tentit läpi. Lopulta aikaa tutkin-toon kului siis kolme vuotta ja neljä kuukautta.”

Opintojen alussa Kaisa sanoo gradun olleen ”musta aukko”, jonka tekeminen häämötti jossain kaukana. Matkan varrella ajatukseen kuitenkin tottui ja sen te-keminen alkoi tuntua haasteelta, joka on mahdollinen

G

25

ottaa vastaan. Tähän auttoivat muun muassa harjoitus-seminaarit, joista Kaisa kertoo saaneensa paljon eväitä gradua varten. Gradun aiheeseen Kaisa sai kipinän oltu-aan harjoittelussa syyttäjänvirastossa. Hän halusi alkaa toteuttaa visiotaan ja tehdä itsenäisen gradun projekti-ryhmien ulkopuolella.

Miten paljon oikiksessa voi gradun aiheen valintaan vaikuttaa? entä miten oma työsi lähti käyntiin? ”Se, miten itsenäistä aihetta voi lähteä toteuttamaan, on yleensä vain ohjaajasta kiinni. Itse menin professori Lappalaisen luo ja kysyin, voinko tehdä tästä aiheesta. Hän hyväksyi aiheeni ja suostui ohjaamaan graduani otsikosta ’Syyttäjän rooli ja tehtävät rikosprosessissa’. Hallinnollisen puolen kannalta on kuitenkin helpom-paa, jos on osa jotakin ryhmää. Olin puoli vuotta muka-na tuomio-oppien ryhmässä. Siellä eräs toinen toteutti myös ryhmän ulkopuolista aihettaan ja opponoimme toistemme työt.”

Miten siis toimia, jos itsellä on halu toteuttaa oma idea? ”Jos on vahva visio siitä, mitä haluaa tehdä, kannattaa rohkeasti lähteä kysymään ohjaajilta, lähtevätkö he mu-kaan. Näin riippumatta siitä, onko aiheelle projektiryh-mää vai ei. Siinä ei koskaan häviä mitään. Yksi kaverini teki gradun aivan kokonaan ryhmän ulkopuolella ja pääsi proffan tutkimusavustajaksi, toinen taas yhdisti gradussaan kahta oikeudenalaa. Periaate on mielestäni sama kuin opiskelun itsenäisyyden suhteen: tiedekun-nasta saa juuri niin paljon irti kuin itse ottaa vastaan. Koen saaneeni täällä valtavasti opinnoista irti, ja siihen on vaikuttanut juuri oma-aloitteisuus.”

Kaisa toteaa, että gradun aihetta ei itse tarvitse kek-siä. Graduryhmissä graduseminaarien teemoja voi laa-jentaa graduaiheiksi. Silti Kaisa näkee, että oman ai-heen löytäminen tuo gradun tekemiseen intohimoa, jota valmiissa aiheessa ei välttämättä ole. Hän toteaa, että jokainen tekee gradun tavallaan ja että on kunkin henkilökohtainen asia, miten valitsee aiheen. Epävarma saa kuitenkin apua kysymällä niin työn alussa kuin sen edetessä. Tässä myös opiskelukaverit voivat olla suuri apu. Kaisa kertoo, että erityisesti opponointi seminaari-vaiheessa toi hänelle esiin asioita, joihin hän ei itse ollut kiinnittänyt huomiota. Sisällysluettelonsa hän puoles-taan näytti helmikuussa valmistuneelle opiskelukave-rilleen ja sai tältä arvokkaita kommentteja.

Gradun ei siis tarvitse olla täysin yksin läpivietävä urakka? ”Kun kirjoittaa 12 tuntia päivässä, niin se on yksinäistä työtä. Mutta tuuletusta yksin tekemiseen tuo se, että

voi nähdä sekä opiskelukavereita että ”maallikko”-kavereita, ja molempien kanssa voi eri näkökohdista keskustella työn etenemisestä. Oikiksen ulkopuolella olevat kaverini olivat suuri apu kun maalaisjärjellä piti käydä tekstiä läpi, tyylillä ’onko tämä ymmärrettävää aiheen käsittelyä’. Oma lähipiiri on valtava apu ja heille kannattaa tuoda työtä luettavaksi. Omalle tekstille tulee kirjoittaessa sokeaksi. Läheiset uskaltavat antaa suoraa palautetta erityisesti tekstin luettavuudesta, vaikka ei-vät oikeudellista termistöä ymmärtäisikään. Itse vietin yhden sunnuntain äitini luona ja hän luki koko valmiin graduni.”

Käytännön työ meni Kaisalta nopeasti. Hän oli saa-nut neuvon, että ”älä tuhlaa siihen kolmea kuukautta kauempaa”, ja loppujen lopuksi kirjoittamiseen meni yhteensä vain kuusi viikkoa. Kirjoitusvaiheessa työ oli jo tarkan otsikon ohella muotoutunut päässä. Valmista tekstiä tuli noin 12 sivua täyden kirjoituspäivän aika-na, joka yleensä kesti 12-14 tuntia. ”Vaikka kuulostaa siltä, että kirjoittaminen meni helposti, niin vaikeitakin hetkiä oli. Silloin tuntui, ettei hommasta tule mitään. Niistä pääsee kuitenkin aina eteenpäin. ”

Auskultoimaan seuraavaksi suuntaava Kaisa arvostaa oikeustieteellistä gradua. Hänen ohjaajansa totesi, että täällä gradu on eri asia kuin muissa tiedekunnissa. Se mittaa sitä, kuinka hyvin tekijä pystyy perehtymään joko voimassaolevaan tai vanhaan lainsäädäntöön ja oikeuskirjallisuuteen. Koska tutkimus ei ole empiiristä, siihen on haasteellista tuoda omia näkemyksiä. ”Silti en pidä oikiksen graduja millään lailla huonompiarvoi-sena kuin muitakaan. Tämä tutkinto antaa hyvän poh-jan kaikelle, missä juridista tietoa tarvitaan. Täältä saa mukaansa oikeudellisen ajattelutavan. Käytännön työ opitaan, mutta on hienoa, että on peruspohja, jolle jatko rakentuu. Gradu on sellainen päätös opiskeluille, että todistat taitosi.”

26

Uusi joukkue on valittu edustamaan tiede-kuntaamme kansainvälisessä Vis Moot –oi-keustapauskilpailussa. IV selvitti, keitä uu-det kilpailijat ovat ja millaisella reseptillä he lähtevät hakemaan menestystä.

Joukkueeseen kuuluvat tänä vuonna Kira Ahveninen, helena halonen, Mikko huttu-nen ja Jussi Salo.

esitelkää joukkueenne lyhyesti!Olemme opintojemme loppuvaiheessa olevia oikkareita. Olemme kaikki kiinnostuneita kansainvälisestä kauppaoi-keudesta ja välimiesoikeudesta. Jokainen on ollut opiske-lijavaihdossa jossain vaiheessa opintoja.

Mikä on tiiminne vahvuus?Olemme kaikki jo valmiiksi kiinnostuneet kilpailun ai-heesta. Kilpailussa keskeistä on saumaton ja ahkera ryh-mätyöskentely. Joissain yliopistoissa Mootiin osallistumi-nen on monivuotinen projekti, jossa ensimmäistä kertaa osallistuvat toimivat lähde- ja taustatyön suorittajina ja toista tai useampaa vuotta mukana olevat osallistuvat itse suulliseen vaiheeseen eli pliidaukseen. Jäseniä tällaisissa joukkueissa voi olla jopa kymmenen. Tällaisia resursseja meillä ei tietenkään ole käytössä, joten menestyminenkin on suhteellista. Meillä vahvuutena on hyvä tiimihenki ja ahkeruus.

Miten tällaiseen joukkueeseen pääsee?Hakuprosessi tapahtuu englanniksi. Hausta ilmoitetaan syksyisin mm. Pykälän sähköpostilistalla. Kirjallisen ha-kemuksen lisäksi järjestetään haastattelu, jolla selvitetään hakijan motivaatiota. Valinnassa huomioidaan opintojen sisältö ja vaihe. Tärkeintä on halu sitoutua pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä mahdollisuus uhrata projektille huo-mattavasti aikaa puoli vuotta.

Miten valmistaudutte kisaan?Työtä, työtä ja työtä. Kilpailu alkaa lokakuussa, jolloin oikeustapaus julkaistaan. Kaikki joukkueet laativat ensin kantajan kirjelmän, joka palautetaan joulukuun alussa. Seuraavaksi laaditaan vastaajan kirjelmä, jonka deadline

on tammikuussa. Sitten aletaan valmistautua maaliskuun lopussa olevaan suulliseen osuuteen Wienissä. Tekemistä suulliseen viikkoon asti riittää.

Mitä odotatte kisalta?Kilpailu vie kovasti aikaa mutta antaa paljon. Oikeusta-paus itsessään on mielenkiintoinen ja sen ratkominen ke-hittää käytännön taitoja. Kansainvälistä kauppaa koskeva sopimus tulee taatusti tutuksi. Myös kielitaito kehittyy varmasti. Ennen kaikkea kilpailu itse kokemuksena on ikimuistoinen, loppuhuipentumana paljon hehkutettu viikko Wienissä.

Mitä olette oppineet tähän mennessä?On tärkeää suunnitella ja organisoida projekti hyvin. Aluksi kaikki joukkueen jäsenet keskittyvät tekemään omaa osaansa oikeustapauksesta, mutta on myös tärkeää tavata usein koko joukkueen kanssa. Useampi pää on aina parempi kuin yksi. Tapausta pitää alkaa työstää ahkerasti heti kun se on julkaistu. Aikaa ei todellakaan ole liikaa!

haluatteko sanoa vielä jotain?Kisassa on kysymys YK:n kansainvälisen kauppalain (CISG) soveltamisesta välimiesmenettelyssä. Millään oi-kiksen kurssilla ei hahmota CISG:tä niin syvällisesti kuin tähän kisaan valmistautumalla. Motivaatio tällaisessa pro-jektissa on aivan eri luokkaa kuin perinteisissä opetusta-pahtumissa. Totuuksia ei ole, vain näkökulmia ongelmiin. Kisassa ei anneta välitystuomiota, jossa parhaan joukku-een näkökulma voittaisi tai ongelmien vastaukset analy-soitaisiin lopullisen tuomion muodossa.

Teksti: Nelli VilkkoKuva: helena halonen

Oikeustapauskisan uusi lippulaiva

Willem C. Vis International Commercial Arbitration Moot on kansainvälisen kauppa- ja välimiesoikeu-den oikeustapauskilpailu. Se järjestetään nyt 17. kertaa. Vuosittain kilpailuun osallistuu yli 200 jouk-kuetta eri yliopistoista ympäri maailmaa.

27

Ruanda-juttu Porvoon käräjäoikeudessa on ensimmäinen Suomessa käsiteltävä joukkotu-hontasyyte. Miten tätä erityislaatuista juttua on hoidettu? Mitä ajatuksia sen käsittely on herättä-nyt?

Inter Vivos tapasi kansanmurhaan liittyvän oi-keudenkäynnin syyttäjän Leena Koivuniemen. ”Jutun käsittely on avartanut maailmankuvaani aika lailla”, Koivuniemi sanoo.

Leena Koivuniemi, toimit syyttäjänä julkista keskus-telua herättäneessä Ruanda-oikeudenkäynnissä. Mis-tä syytteessä on oikein kysymys?Syytämme Porvoossa asuvaa ruandalaismiestä siitä, että hän on osallistunut Ruandassa vuonna 1994 tapahtunee-seen kansanmurhaan. Syytteen mukaan vastaaja osallistui joukkotuhontaan Ruandassa sijaitsevassa Nyakizun kun-nassa ja oli siellä yksi joukkotuhonnan johtajista. Syytteen mukaan vastaaja on huonontanut paikallisten tutsien elin-ehtoja ja käskenyt hutuja surmaamaan tutseja sekä itsekin osallistunut surmaamiseen.

Syytteemme mukaan vastaaja on levittänyt tutsien vas-taista propagandaaa ja kiihottanut hutuja surmatekoihin lietsomalla vihaa ja halveksuntaa tutseja kohtaan, orga-nisoinut tutsien valvontaa varten perustettuja tiesulkuja ja yöpartioita sekä yllyttänyt hutuja polttamaan tutsien asuinrakennuksia ja muita rakennuksia ja hankkinut tä-hän tarvittavia välineitä. Lisäksi hän on jakanut pakoon lähteneiden ja kuolleiden tutsien omaisuutta hutuille.

Vastaaja on osallistunut johtajana kahteen suureen hyökkäykseen tutseja vastaan, joissa vastaaja käski surma-ta tutseja ja osallistui myös itse ampumiseen. Hyökkäysten lisäksi vastaaja on eri tilanteissa käskenyt surmata Nyaki-zun kunnassa 15 ihmistä.

Miten päädyit syyttäjäksi juuri tähän juttuun? Min-kä muun tyyppisiä rikoksia kuuluu toimialaasi?Tällä hetkellä olen erityisiin henkilöön kohdistuvien ri-kosten erikoissyyttäjä. Usein käytetään myös nimitystä naisiin ja lapsiin kohdistuvien rikosten erikoissyyttäjä. Siihen aikaan kun tämä juttu oli tutkinnassa, olin vielä kansainvälisten rikosten avainsyyttäjä, ja ilmeisesti sii-tä syystä minua pyydettiin tähän juttuun mukaan. Alun perin juttuun määrättiin syyttäjäksi valtionsyyttäjä Raija Toiviainen. Mukaan määrättiin sitten myöhemmin kaksi muuta syyttäjää.

Miten Ruanda-jutun hoitaminen on ollut erityislaa-tuista verrattuna juttuihin joita yleensä hoidat? Ruanda-juttu on erityislaatuinen monessakin suhteessa. Tämähän on ensimmäinen joukkotuhontasyyte Suomessa, eli kyseistä säännöstä ei ole ennen Suomen tuomioistuimis-sa käsitelty.

Oman ongelmansa tuo se, että rikos on tapahtunut ulko-mailla, Ruandassa. Ruandalainen kulttuuri on suomalaisille vieras ja kulttuurierot täytyy ottaa huomioon esimerkiksi todistajia kuultaessa ja heidän kertomaansa arvioitaessa. Lisäksi meidän syytteessämme kuvattu teko on osa koko Ruandassa tapahtuneesta joukkotuhonnasta. Siksi tässä

”

Teksti: emmi VilkkoKuva: Idea-Tampere Oy

Ruanda-oikeudenkäynti: Syyttäjän puheenvuoro

28

”jutussa on joutunut taustaksi tutustumaan myös Ruandan historiaan ja kulttuuriin ja erityisesti joukkotuhonnan syi-hin ja sen etenemiseen koko Ruandassa.

Juttu on tutkittu suurelta osin Ruandassa, koska todis-tusaineisto on siellä. Suomen poliisi on esitutkintaa teh-dessään joutunut tekemään valtavasti yhteistyötä Ruan-dan viranomaisten kanssa. Myös tuomioistuinvaiheessa on tehty yhteistyötä Ruandan viranomaisten kanssa todis-tajien kuulemisen järjestämiseksi.

Kielitaito on tässä jutussa ollut tarpeen. Oikeudenkäyn-nissä esimerkiksi todistajia kuultaessa Ruandassa oli käy-tössä kaksinkertainen tulkkaus eli todistajien käyttämä kinjaruandan kieli käännettiin ensin ranskaksi ja sen jäl-keen suomeksi ja päinvastoin. Tulkkausta kyllä käytetään monissa kotoisissakin jutuissa, mutta tämä oli ensimmäi-nen juttu, mikä käännettiin kahteen kertaan. Tämä mo-ninkertainen tulkkaus teki sen, että todistajia kuultaessa täytyi kiinnittää erityistä huomiota kysymysten muotoi-luun eli siihen, että teki yksinkertaisia selkeitä kysymyk-siä, jotta ne olisi helpompi kääntää. Tulkkaus myös hidasti jutun käsittelyä.

Tietenkin erilaista muihin juttuihin verrattuna tässä ju-tussa oli se, että tämä on ehdottomasti aineistoltaan laajin juttu, mitä olen hoitanut.

Erilaista oli myös se, että osa jutun käsittelystä, eli osa todistelun vastaanottamisesta tapahtui ulkomailla. Mihin suomalaisen tuomioistuimen tuomiovalta pe-rustuu? Miksei juttua käsitellä Ruandassa?Suomen tuomioistuimen toimivalta joukkotuhonnan osalta perustuu vuonna -94 voimassa olleen rikoslain 1 luvun 3 § 2 momentin 1 kohtaan. Taustalla on niin sanottu univer-saaliperiaate. Vaihtoehtoisten murhasyytteiden osalta tuo-miovalta perustuu vuonna -94 voimassa olleen rikoslain 1 luvun 3 § 1 momenttiin. Näin ollen juttu voidaan käsitellä Suomessa. Ruandahan pyysi aikanaan, että vastaaja olisi luovutettu Ruandaan, mutta oikeusministeriö kieltäytyi luovutuksesta.

Miksi osa käsittelystä kuitenkin tapahtui Ruandassa?Osa tuomioistuinkäsittelystä eli Ruandassa asuvien to-distajien kuulustelu toteutettiin Ruandassa. Tämä oli osa suomalaista oikeudenkäyntimenettelyä; Ruandan viran-omaiset eivät osallistuneet käsittelyyn. Ruandassa asuvien todistajien kuulustelu olisi voitu toteuttaa myös kuule-malla todistajia videoyhteyden välityksellä tai kutsumal-la todistajat Suomeen ja kuulemalla heitä täällä. Lopulta päädyttiin siihen, että tuomioistuin, syyttäjät ja vastaajan kaksi avustajaa matkustivat Ruandaan kuulemaan todis-tajia. Tämä oli halvempi vaihtoehto verrattuna siihen, että todistajat olisi kutsuttu Suomeen, ja toisaalta tuomioistuin piti tärkeänä, että todistajat olivat henkilökohtaisesti pai-kalla eivätkä vain videon välityksellä nähtävinä.

Mitä erityisjärjestelyjä jutun käsittely kahdessa maas-sa on vaatinut?Juttu on vaatinut monenlaisia erityisjärjestelyjä. Muun muassa oikeusapupyyntöjä on jouduttu lähettämään useita

eri valtioihin niin esitutkinnan aikana kuin tuomioistuin-käsittelyä valmisteltaessa. Lisäksi on jouduttu tekemään kansainvälistä yhteistyötä monessa vaiheessa.

Jutussa on sen laajuuden vuoksi ollut mukana kol-me syyttäjää. Millainen työnjako syyttäjien välillä on ollut?Työnjaon järjestäminen on ollut vaikeaa, koska tässä ju-tussa ei ole selkeästi erikseen irrotettavia kokonaisuuksia. Olemme kuitenkin tehneet vähän niin, että yksi meistä on keskittynyt enemmän historialliseen kontekstiin ja toiset konkreettisiin tapahtumiin. Lisäksi todistajien kuulustelut olemme jakaneet keskenämme.

Mikä on jutun tämänhetkinen tilanne ja milloin tuo-mio on luvassa? Käsittelystä on jäljellä vielä osa vastaajan esittämien to-distajien kuulusteluista ja syyttäjän ja vastaajan loppu-lausunnot. Sen jälkeen annetaan tuomio. Sitä, milloin se tapahtuu, ei vielä osaa sanoa tarkasti, mutta ensi vuoden puolelle se menee.

Kävitte noin kuukauden pituisella matkalla Ruan-dassa. Keitä oli mukana ja miten matka sujui?Ruandassa kävimme syys-lokakuussa. Mukana olivat tuomioistuimen jäsenet ja sen sihteeri, kolme syyttäjää, vastaajan avustajista kaksi, kaksi tulkkia sekä poliiseja. Ruandassa kuultiin Ruandassa asuvat todistajat. Kysees-sä oli siis osa Porvoon käräjäoikeudessa tapahtuvaa jutun pääkäsittelyä.

Matka sujui hyvin. Saimme kuultua ne todistajat, jot-ka oli tarkoituskin kuulla. Järjestelyt Ruandassa sujuivat hyvin. Alun perin oli ajatus, että tällä matkalla olisimme menneet myös Burundiin kuulemaan siellä olevia todista-jia, mutta tämä reissu ei sitten onnistunut.

Oliko maassa turvallista liikkua?Ruandassa oli varsin turvallista liikkua. Itse asiassa siellä ei minun havaintojeni ja tietojeni mukaan tullut esiin mitään vaarallisia tilanteita. Ihmiset olivat ystävällisiä.

Miltä tilanne Ruandassa vaikutti? Näkyykö vastak-kainasettelu enää tänä päivänä?Mitään vastakkainasettelua ei minun havaintojeni mukaan ollut näkyvissä. On kuitenkin todettava, että tällaisella kuukauden mittaisella matkalla ei tietenkään mitään var-sin kattavaa ja syvällistä näkemystä pysty muodostamaan.

Lopuksi: Mitä ajatuksia Ruanda-jutun hoitaminen on herättänyt?Juttu on ollut kyllä varsin mielenkiintoinen hoitaa. Se poikkeaa jo aineistoltaan muista jutuista. Lisäksi on ollut mielenkiintoista huomata, että käytännön järjestelyt ovat toimineet, ja esimerkiksi kansainvälinen yhteistyö Ruan-dan kanssa on onnistunut hyvin. Lisäksi onhan tämä juttu avartanut maailmankuvaa aika lailla.

29

OPINTOJEN JÄLKEEN

Teksti: Nina ToivonenKuva: Mikko Nurmela

Haastateltavana Riitta Leppiniemi

30

Mikä sai Sinut aikanaan opiskelemaan oikeustie-dettä? Olin kiinnostunut historiasta ja yhteiskunnallisista asioista. Koska minulla ei ollut selkeää kuvaa siitä, mihin ammattiin halusin, ajattelin oikeustieteen opin-tojen mahdollistavan valinnan vasta myöhemmin.

Oliko Sinulla ennakkoluuloja oikeustieteellisessä opiskelusta tai siellä opiskelevista? Suvussani ei ole juristeja, joten en ainakaan lähipiiri-ni vuoksi omannut mitään ennakkoluuloja. Opiskelu oli vielä lukupainotteisempaa kuin olin kuvitellut.

Miten kuvailisit opiskeluaikaasi? Tullessani opiskelemaan, en tuntenut ennalta yhtään muuta oikeustieteen opiskelijaa. Kouluajan ystävätkin lähtivät valtaosin opiskelemaan muualle kuin Helsin-kiin. Oli siis pakko tutustua uusiin ihmisiin ja löy-tää oma paikkansa. Varsinkin alkuvuosina osallistuin aktiivisesti Pykälän tilaisuuksiin, olin mukana yleis-valiokunnassa ja myöhemmin oikeusapuvaliokunnas-sa. Sain muutamia hyviä ystäviä, joiden kanssa olen edelleen tekemisissä. Menin aamulla kirjastoon ja luin siellä päivät. Useat illat kuluivat joko Pykälässä, Tavastialla tai Bottalla. Valmistuin kai keskivertoajas-sa, viidessä vuodessa.

Työskentelitkö opiskeluaikanasi jossakin? Olin kesätöissä pankissa, Vantaan tuomiokunnassa ja yhden kesän kotipaikkakunnallani Kankaanpäässä Timo Kokemäen asianajotoimistossa. Olin töissä myös lukuvuosien aikana, ensin ilta- ja viikonlopputöissä myöntämässä pikaluottoja ja sittemmin myös Vantaan tuomiokunnassa.

Oliko työn saaminen opiskelijalle yleensä helppoa Sinun opiskeluaikanasi? Työn saaminen onnistui aika helposti. Kun tunsin paljon muita opiskelijoita, kuulin mahdollisista työ-paikoista. Muiden antamien vinkkien avulla päädyin ainakin rahoitusyhtiöön ja Vantaan tuomiokuntaan, josta sain myöhemmin myös auskultointipaikan. Suu-rin osa ystävistäni oli jonkin verran töissä opiskelujen ohella. Pidimme sitä aivan luonnollisena ja ymmär-simme, paitsi saavamme varoja elämiseen opintolai-nan lisäksi, myös oppivamme melkoisesti.

Mikä oli lempioikeudenalasi? Oikeushistoriasta tein ylimääräisiä opintoja. Syventä-vät opinnot suoritin vero-oikeudesta. Tähän päädyin osin muun tarjonnan perusteella, mutta ennen kaik-kea professori Kari S. Tikan persoonan vuoksi.

Koetko, että opiskeluaikanaan voi merkittävästi vaikuttaa tulevaan työuraansa?Varmaankin voi, jos tietää millaisen uran haluaa.

Sarjassamme eri juridiikan alan konkarit muistelevat opiskeluaikojaan ja valmistumisen jälkeistä työelämäänsä. Tällä kertaa haastateltavanamme on Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja Riitta Leppiniemi.

””Hyvällä asianajajalla on oi-keussalissa tilannetajua. Pitää

ymmärtää, mitä pitää sanoa ja mitä kannattaa

jättää sanomatta.”

u

31

Haastateltavana Riitta Leppiniemi

Minulle oma urani oli monien sattumien summa, en opiskeluaikana osannut tehdä urasuunnittelua.

Tekisitkö jotakin toisin, jos opiskelisit nyt oikeus-tiedettä? Lukisin enemmän kieliä. Varmasti myös asioiden pe-rusteellisempi opettelu olisi ollut hyväksi. Itselle pi-tää olla kuitenkin armollinen ja opiskeluaikana pitää tehdä muutakin kuin vain opiskella.

Onko nykyopiskelijoilla jotakin sellaista, mikä ei ollut mahdollista Sinun opiskeluaikanasi? Omana aikanani ei juurikaan ollut mahdollista läh-teä ulkomaille vaihtoon, kuten nykyään. Opiskelu oli massaluentopainotteista. Toivottavasti siinä on saatu muutosta aikaan. Taloudellisesti merkittävä ero on siinä, että omana aikanani otettiin opintolainaa. Opintotuki ei ollut sillä tasolla millä se on nykyisin.

entä oliko oikeustieteen opiskelussa jokin parem-min Sinun aikanasi?Opinnoista en osaa sanoa, mutta luulen koko elämän rytmin olleen silloin järkevämpi.

Mikä on paras muistosi opiskeluajoilta?Ystäväni.

Mikä motivoi Sinua suorittamaan oikeustieteen tutkintosi loppuun?En koskaan edes ajatellut keskeyttää. Toki epätoivon hetkiä oli, kun tuntui, ettei aika riitä tulossa olevan tentin materiaalin oppimiseen ja pahiten silloin, kun reputin jonkun tentin.

Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi valmistumisen jälkeen ja miten päädyit sinne?

Olin valmistumiseni jälkeen vuoden töissä Veron-maksajien Keskusliitossa. Aloitin publiikin jälkeisenä päivänä. Olin ollut veron projektissa, joten oli luon-tevaa hakea tuota työpaikkaa.

Miten työurasi on kehittynyt tämän ensimmäisen työpaikan jälkeen? Oltuani vuoden veroneuvojana, menin auskultoi-maan Vantaalle. Tuo vuosi oli varsin merkitykselli-nen tulevan työni kannalta. Tuomiokunnassa toimi hyvin neuvonta, useilta käräjätuomareilta sai poh-diskeluapua ja juridinen ajattelu kehittyi. Innos-tuin viimeistään tuolloin käräjäsalien maailmasta. Pidin työskentelystä tuomioistuimessa, mutta näin vähän kärsivälliselle ihmiselle tuomioistuimen tarjo-ama työtilanne tuntui aivan liian hitaasti etenevältä. Tuomioistuinharjoittelun loppupuolella kuulin ystä-vältäni, että yhden naisen asianajotoimistoa tuolloin pitänyt Tiina Nystén tarvitsee äitiyslomansa sijaista. Sain sijaisuuden ja aloitin Tiinalla heti auskultoinnin jälkeen. Tuohon aikaan useimmat asianajajat hoitivat monenlaisia asioita ja juttumäärät olivat isot. Vuodes-ta 1989 olen sitten työskennellytkin asianajotoimis-tossa, asianajajana vuodesta 1991.

Miten päädyit nykyiseen työhösi?Se, että päädyin asianajotoimistoon on monella tavoin sattumaa. Se, että hoidan asianajajana rikos- ja per-heoikeudellisia asioita, on oma valintani. Koen oi-keudenkäynnit omimmaksi alueekseni. En ole älykkö enkä tutkijatyyppi. Tuomioistuinasioissa pitää toki hallita jutun faktat ja riittävästi siihen liittyvä juri-diikka. Suullisen prosessin jokaista puheenvuoroa ei kuitenkaan voi etukäteen harjoitella. Hyvällä asian-ajajalla on oikeussalissa tilannetajua. Pitää ymmärtää, mitä pitää sanoa ja mitä kannattaa jättää sanomatta. Millaisia ”arkirutiineja” työpäivääsi kuuluu?Tässä työssä päivän työ on usein muutakin kuin on suunnitellut. Uusi toimeksianto saattaa vaatia toi-menpiteitä heti ja muita on siirrettävä tuonnemmak-si. Työpäivät ovat pitkiä. Pääosin päiväni koostuu neuvotteluista, juttujen valmistelusta ja asianajos-ta oikeudessa. Tosin tällä hetkellä luottamustoimeni Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajana vie paljon aikaa normaalilta asianajotyöltä.

Mikä on työssäsi parasta? entä ikävintä?Valtaosin asiakkaani ovat kriisissä. He ovat joko ri-koksen uhreja tai heidän epäillään syyllistyneen ri-

””Suuri merkitys on hyvällä maineella, joka syntyy teke-

mällä työ hyvin ja toimimalla pitkäjänteisesti ja

ammattieettisesti oikein.”

32

kokseen. Perheoikeudellisissa asioissa on kyse val-tavan tärkeistä asioista, esim. lapsen huollosta ja asumisesta ja perintöoikeudellisissa asioissa läheisen jälkeen tehtävästä perunkirjoituksesta ja perinnönja-osta. Tällaisessa tilanteessa ihmiset tarvitsevat kysei-selle alalle erikoistuneen asianajajan apua. Kun työnsä tekee mahdollisimman hyvin ja tuntee, että on omalla ammattitaidollaan voinut auttaa asiakasta, tuntuu se hyvältä. Hoidan paljon väkivalta- ja seksuaalirikos-ten asianomistajien juttuja. Suomessa on aivan liikaa väkivaltarikollisuutta. Käyttäytymistämme tulisi oh-jata jo pienestä pitäen ja väkivaltaan puuttua aina.

Millaisia ominaisuuksia kokemuksesi mukaan Si-nun työssäsi tarvitaan?Asianajajana ei voi toimia, jollei ole asiakkaita. So-siaalisuus ja verkostoituminen auttavat asiakkaiden saamisessa. Suuri merkitys on hyvällä maineella, joka syntyy tekemällä työ hyvin ja toimimalla pitkäjän-teisesti ja ammattieettisesti oikein. Moni asiakkaista kyselee tutuiltaan suosituksia hakeutuessaan asian-ajajalle. Täytyy muistaa, että juttu on asiakkaan.

Jotta asiaa voi hoitaa parhaan kykynsä mukaan, sitä ei saa ottaa liian henkilökohtaisesti. Toisaalta jokai-selle asiakkaalle oma juttu on tärkein, eikä asiaa voi hoitaa tunteettomasti. Tasapaino pitää löytää.

Mitä toivot työltäsi jatkossa?Haastavia ja mielenkiintoisia toimeksiantoja ja kykyä rajoittaa työntekoa niin, että aikaa muullekin elämäl-le jää riittävästi.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Inter Vivoksen lukijoille, oikeustieteen ylioppilaille?Kannattaa ennakkoluulottomasti hankkia kokemusta monenlaisista lakimiehen töistä ja antaa sattumankin kuljettaa.

SANA-ASSOSIAATIOTeSTI

Asianajaja – ammattilainenTasa-arvo – itsestään selvää

Sovittelija – asianajajan rooli useinkinAmmattietiikka - työmme perustaUraputki- sattumaa ja suunnittelua

Inter Vivos - PykäläOpiskelijaelämä – kaukana takana

Joulu - läheiset

33

Mikä mättää?

Opiskelijan arjesta on nyt kohistu, etenkin edustajistovaalien yhteydessä. Palveluja pitäisi kuulemma paran-taa, mutta vähän epäselväksi on jäänyt, miten? Pyysimme isoa opiskelijajoukkoa antamaan tuomionsa opis-kelijalounaasta, terveydenhoidosta ja urheilumahdollisuuksista.

Teksti: Riikka LaitinenKuvat: Annika Juvonen ja IV-arkisto

- Oikkariraadin tuomio Unicafesta, YTHS:stä ja Yliopistoliikunnasta

J os et ole koskaan kuullut turhautunutta valitusta Unicafen palveluista, et varmaankaan ole koskaan jonottanut Porthanian rappusissa puoliltapäivin. Haluat silti ehdottomasti syödä lounaasi opiskelijaravintolassa, koska sen

saa sieltä halvemmalla kuin kahvin Helsingin keskustasta.Jos et itse ole jonottanut yli vuotta hammastarkastukseen, tiedät varmasti vähintään seitsemän muuta ihmistä,

joille näin on tapahtunut. Mutta oletko silti valmis maksamaan yksityisellä puolella tähtitieteellisiä summia palve-lusta, jonka saat muutamalla eurolla tai peräti ilmaiseksi?

Ja vaikka tappelet jatkuvasti YO-liikunnan varausjärjestelmän kanssa, hintavertailun jälkeen Hallintorakennuk-sen sali alkaa usein tuntua yllättävän houkuttelevalta. Muutosta kohti parempaa palvelua on turha odottaa, jos asiaa ei nosteta reilusti esille. IV päätti tarjota rehellistä kävijäpalautetta vaikuttajille.

Unicafe – Rehellistä perusruokaa, myös laktoositto-mana kiitos!

”Voisivatko salaatit olla vähän monipuolisempia? Aina sitä samaa porkkanaraastetta ja salaatinlehtiä, joskus jotain kukkakaaleja, jotka loppuvat heti aa-mupäivästä. Esimerkiksi pähkinöitä ja siemeniä sa-laattipöytään! Ja enemmän tuoretta leipää ja varsin-kin saaristolaisleipää (nam!).”

”Miksi pitää yrittää tehdä jotain eksoottista ja afrik-kalaista, jos ei osaa? Tunkemalla esimerkiksi kookos-ta joka paikkaan vain pilataan hyvä ruoka. Listalta puuttuu usein normaali arkiruoka, esimerkiksi ta-vallinen makaronilaatikko tai kanakastike ja riisi.”

”Eihän se mitään gourmeeta aina ole...”

”Hinnat nousevat koko ajan ja laatu heikkenee.”

”Halpaa perusruokaa, nopeasti. Ei siellä ole pakko syödä, jos marmattaa.”

”Ehdottomasti pitää säilyttää nimenomaan mahdolli-simman halpa perus-perus ruoka, vaikka sitten sillä,

ettei valikoima ainakaan ravintola kohtaisesti olisi kovinkaan laaja, kunhan myös esim. kasvisruoka löytyy.”

”Portsun leivillä voisi tappaa pienen ihmisen. Ei oo aina sieltä pehmeimmästä päästä.”

”Eikö Unicafeta kilpailuteta koskaan? Esimerkiksi Amicalla ja Sodexholla on pakko olla enemmän ra-vintolaliiketoimintaan liittyvää kokemusta ja osaa-mista, suuremmat resurssit ja tehokkaampi toiminta kuin pienellä Unicafella. Ja sen kyllä huomaa, kun katsoo annoksia.”

”Mikä järki on hernekeittotorstaissa??”

34

”Kahvi on halpaa. Ei kovin hyvää, mutta entäs sit-ten.”

”Usein paljon valinnanvaraa ruuissa. Paljon laktoo-sittomia vaihtoehtoja.”

”Miksi takeaway-patonki maksaa n. 4 ja puoli euroa, kun paikan päällä syötynä se maksaa 2,5 euroa? Eli jos syön sen paikan päällä ja samalla vien istuma-paikan jo muutenkin ruuhkaisesta ravintolasta, otan lisäksi ilmaiseksi leipää, salaattia ja mehua niin se tu-lee minulle paljon HALVEMMAKSI kuin jos ottaisin patongin näppärästi mukaani? Tällaista systeemiä ei

ole esimerkiksi Kauppiksella.”

”Enemmän laktoosittomia kastikkeita. Nyt suurin osa on vähälaktoosisia, mutta jos sitä ei pysty syö-mään, niin saa tyytyä vetämään lihapullansa kuivi-na.”

”Enemmän vaihtelua tarjontaan - ja salaattipöytä voisi olla laajempi. Ateriaan kuuluu kuitenkin kaik-ki tarvittava: salaatti, juoma, leipä ja lämmin ruo-ka.”

”Pääkkärillä on ihana unicafe-poika, joka hymyilee niin, että huonompikin päivä kirkastuu!”

YThS – Jonottavan aika on pitkä.

”Jonot ovat liian pitkiä! Ei-akuutin lääkäriajan saa-miseen voi mennä yli kuukausi.”

”En enää edes viitsi soittaa kysyäkseni aikaa. En saa sitä kuitenkaan ja lisäksi saatan saada tylyä kohte-lua.”

”Viimeksi kun kävin hammaspuolella, niin sanoin, että haluaisin lyhyen hammaslääkäriajan ennen vaihtoon lähtöä eli seuraavan kolmen kuukauden aikana. Ei onnistunut. Sitten täti katsoi tietojani ja moralisoi, etten ollut varannut aikaa suuhygienis-tille, koska rekisterin mukaan tarvitsisin sinne ajan. Sanoin, että hyvä, voisin ottaa sellaisen. Täti totesi, että ei ole aikoja. Keskustelu päättyi siihen.”

”Välillä eivät oikein tahdo ottaa potilasta tosissaan. Jos on itse epäily omasta terveydentilastaan, voi välillä kohdata sellaista ärsyttävää vähättelyä, että ”äläpäs nyt itse tee diagnoosiasi” (koettu on), mut-ta kuitenkin lääkärikin päätyy samaan diagnoosiin myöhemmässä vaiheessa (koettu on!).”

”Kiitos näistä jonoista.”

”Mikä mättää? Aivan liian pitkät jonotusajat!”

”Aikoja tuntuu saavan parhaiten itkemällä kovaää-nisesti puhelimessa.”

”Lääkärit ja hammaslääkärit ovat olleet mukavia.”

”Sitten kun terkalle tai lääkärille vihdoin pääsee, he ovat usein todella mukavia ja palvelualttiita. Ter-veydenhoitajatäditkin ovat aina jaksaneet olla em-paattisia ja elää hengessä mukana, vaikka olisi kyse vain paikattavasta haavasta, päänsärystä tai väsy-myksestä. Ammattitaitoista hoitoa sieltä kyllä saa, sitten kun hoitoaika annetaan.”

” Oikein hieno homma, että opiskelijoilla on ylipää-tään olemassa oma ja suht toimiva terveydenhuolto, ettei tarvitse mennä jonottamaan kunnalliselle lääkä-rille.”

”Hyvä sijainti.”

”Edullinen hinta, ystävälliset lääkärit ja hoitajat. Paljon myös erikoislääkärien palveluja eikä vain pelkkiä yleislääkäripalveluita.”

”Jonot perushammastarkastukseen ovat järjettö-mät. Asetuin ensimmäisenä vuonna jonoon ja sain toiselle vuodelle ajan. Senkin Otaniemen toimipis-teeseen, koska asun Meilahdessa, niin sieltä pääsee niin kätevästi Otaniemeen. Juu, mutta seutulipun hinnalla. Jouduin tämän ajan perumaan ja nyt nel-jäntenä vuonna odottelen vielä pääsyä perustarkas-tukseen.”

””Aikoja tuntuu saavan parhaiten itkemällä kovaää-nisesti puhelimessa.”

u 35

Yliopistoliikunta - Kenen tunnilla hikoilet?

”Hinnat nousevat turhan usein. Tilat kuitenkin siis-tit ja erityisesti Meikku on huippu!”

”Käyttämättömän varauksen maksusysteemi on sy-vältä. Jos oikeasti unohtaa leimata itsensä tunnille, olisi kuitenkin reilua, että asian voisi selvittää vielä tunnin jälkeen, jos kerran siellä tunnilla on kuiten-kin ollut eikä vaan jättänyt paikkaa käyttämättä. Tietysti voi olla, että kohdalleni sattui yksi kerta vain joku niuhottava henkilökunnan edustaja. Mut-ta otti silti päähän!”

”Osa ryhmäliikunnan vetäjistä ei oikein osaa vetää kunnon tunteja. Motivaatio tunnin vetämiseen näyt-tää välillä puuttuvan. Musiikki on aivan vääränlais-ta. Tunnilla tehtävät sarjat ovat outoja eikä niistä oikein saa mitään irti. Vetäjiä voisi kouluttaa ja mo-tivoida vetämään tunteja oikein.”

”Emilia Lindströmin tunnit olivat parhautta!”

”Hintalaatusuhde on hyvä. Lajivalikoima on laaja ja suurin osa ohjaajista ammattitaitoisia.”

”Kuntosalilla on liikaa tuttuja.”

”Kurssit aloittelijatasoisia. Pidempään harrastaneille ei haasteita.”

”Maksut nousevat jatkuvasti!”

”Venyttelytiloja voisi ottaa käyttöön Hallintoraken-nuksella?”

”Tunnit täytyy valita tarkkaan ohjaajan mukaan, ta-soerot ohjaajien välillä käsittämättömät.”

”Loistavat tilat hyvillä paikoilla, varsinkin keskus-tassa.”

”Kivaa myös, että spinning on saatu liikuntalajei-hin mukaan. Ilmastointi on varsinkin Meilahdessa tosi huono. Punttiksella on usein huono ilmanvaih-to koko päivän, ihan aamusta alkaen. Illalla en edes unelmoi kuntosalilla käymisestä, kun ei siellä voi hengittää.”

”Helposti lähestyttävää. Monipuolinen lajivalikoi-ma.”

”Osa vetäjistä on ihan huippuja ja tekevät tunneista hauskoja ja mukavia. Liikuntatilatja välineet ovat hyvässä kunnossa.”

36

37

Enemmän yhteistä kuin arvaisikaan?

Ovatko oikkarit samanlaisia kaikkialla maailmassa? Millaista opiskelijaelämä on muualla? Tähän kysymykseen saatiin vastauksia ranskalaisilta opiskelijoilta ja erasmus-vaihtareilta Pariisin Descartes-yliopistossa. Seuraa-via innokkaita haastateltiin:

– Camille, 23 v, Ranska– Caroline, 24 v, Ranska– Samantha, 22 v, Ranska– Gert, 23 v, Belgia– Katti, 23 v, Belgia– Laura, 20 v, espanja– Gabriela, 23 v, ecuador, opiskelee Argentiinassa

Miksi valitsit opiskella oikeustiedettä?Camille (Ranska): - Alun perin muitten puolustamisen halusta.Gert (Belgia): – Minua kiinnosti kovasti nähdä, miten meidän belgialainen järjestelmämme toimii ja koin, että minulla oli kaikki sopivat taidot.Gabriela (Argentiina): – Menin oikeustieteelliseen tiede-kuntaan kokeilemaan yhtä kurssia ja huomasin pitäväni kovasti alasta. Lisäksi minulla oli esikuvana isoisäni, joka oli tuomari.

Onko maassasi oikeustieteen opiskelijoilla tietty pu-keutumiskoodi?Laura (Espanja): – Ei, maassani ei ole sellaista.Katti (Belgia): – Suurimmalla osalla opiskelijoista on oma tyylinsä, mutta on paljon niitä, jotka pukeutuvat hyvin tyylikkäästi.Caroline (Ranska): – Mielestäni ensimmäisenä vuonna ei

ole. Opiskelijat tulevat eri lukioista ja kohtaavat uudelleen tiedekunnassa – pukeutuminen on myös tapa herättää huomiota. Kuitenkin ajan mittaan tapahtuu tiettyä tyylin harmonisoitumista.Samantha (Ranska): – Opiskelijoilla on kaikilla sama tyy-li, mutta työharjoittelussa tai asianajotoimistossa täytyy pukeutua perinteisesti: ei farkkuja eikä lenkkareita...

Oletko osallistunut paljon opiskelijajärjestötoimin-taan?Camille (Ranska): – En, ja mielestäni sitä on muuten tosi vähän tiedekunnassa.Samantha (Ranska): – En, koska mielestäni toiminta on hyvin sisäänlämpiävää eikä juurikaan edistä opiskelijaelä-mää.Gert (Belgia): – Ensimmäisinä opiskeluvuosina osallistuin erilaisiin opiskelijatapahtumiin, joita tiedekunnan opiske-lijaklubi järjesti. Erityisesti jokaviikkoiset baari-illat olivat

Teksti ja kuvat: Mikko Pitkänen

opiskelija-asuntola-alueen (Cité Universitaire) rakennus.

38

monien suosiossa. Tapahtumista ilmoitettiin flaijereilla tai sähköpostitse. Jotkut opiskelijat toimivatklubin virkailijoina, joten he huolehtivat kaikista järjeste-lyistä. Muiden tarvitsi vain ilmaantua paikalle.Laura (Espanja): – En. Olen ollut mukana joissakin ju-tuissa, mutta en niin paljon kuin olisin halunnut. Lisäk-si oikkareiden opiskelijajärjestöt eivät ole niitä kaikkein aktiivisimpia. Olen kuitenkin osallistunut useisiin miele-nilmauksiin sekä ollut järjestämässä kiinnostavia konfe-rensseja.Gabriela (Argentiina): – En koskaan. En pidä niistä, kos-ka maassani ne ovat poliitikkojen vaikutusten alaisina.

Millaisia aktiviteetteja opiskelijoille järjestetään?Gabriela (Argentiina): – Urheilua ja kulttuuria.Gert (Belgia): – Baari-iltoja, tanssiaisiltoja, mutta myös työelämämessuja ja urheilutapahtumia kuten jalkapallo-turnauksia.Katti (Belgia): – Juhlia, olut-lauluiltoja, laskettelumatko-ja, keilailua...Camille (Ranska): – Järjestötoimintaa, urheilua, musiik-kia.

Onko tavallista, että opiskelijat työskentelevät luku-kauden aikana? entä kesällä?Caroline (Ranska): – Kyllä. Opiskelijoilla on joitakin töitä vuoden aikana ja etenkin kesällä.Samantha (Ranska): – [Arvioin, että] 30% opiskelijoista työskentelee tai käy työharjoittelussa.Katti (Belgia): – Suurin osa opiskelijoista työskentelee vain kesällä.Laura (Espanja): – Ei ole kovinkaan tavallista, että opis-kelijat työskentelevät lukukauden aikana, varsinkaan en-simmäisinä vuosina. Kesällä yritetään työskennellä jossa-kin juridiikkaan liittyvässä. Jollei sellaiseen pääse, otetaan vastaan se mitä meille tarjotaan.Gabriela (Argentiina): – Työssäkäynti on hyvin tavallis-ta.

Miten opiskelijoiden asuminen on maassasi järjestet-ty?Camille (Ranska): – Opiskelijat asuvat lähinnä vanhem-piensa luona.Samantha (Ranska): – Pariisissa on opiskelija-asuntola-

alue (Cité Universitaire), jossa opiskelijat on jaettu kan-sallisuuksien mukaan, mutta yleensä asutaan yksityisissä huoneistoissa – pienissä ja kalliissa(!) yksiöissä.Gert (Belgia): – Antwerpenissa on joitakin opiskelija-asuntoloita, mutta suurin osa opiskelijoista vuokraa huo-neen paikalliselta asukkaalta, joka vuokraa yhtä tai use-ampia huoneita. Muita majoituksia, kuten urheilijoiden asuntola, on käytettävisssä, mutta joskus tarvitsisimme enemmän asuntolapaikkoja.Gabriela (Argentiina): – On joitakin opiskelija-asuntoja, mutta monet opiskelijat asuvat mieluummin yksityisissä huoneistoissa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.

Terveisesi suomalaisille oikkareille?Caroline (Ranska): - Hei Suomi ja näkemisiin lomalla!Camille (Ranska): - Minusta on huippua, että teidän tie-dekunnassanne on oma lehti, sellainen pitäisi tehdä myös ranskalaisiin tiedekuntiin.Katti (Belgia): - Tervetuloa kaikki Antwerpeniin!Gert (Belgia): - Unohda Brügge ja Bryssel, käy Antwer-penissa!Laura (Espanja): - Tunnen suomalaisia oikkareita tosi vähän, mutta mielestäni he ovat hyvin ystävällisiä ja val-miita auttamaan. Olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan lisää teidän tavoistanne ja elämäntyylistänne, joka on hy-vin erilainen kuin minun, mutta hyvin kiehtova. Ihailen suomalaisissa teidän demokraattista kypsyttänne. Lähetän teille ”un beso enorme y un cordial saludo”, eli valtavan suukon ja sydämellisen tervehdyksen.

Katti Gabriela

39

KV-viikot – seikkailuja ympäri Pohjolaa!

Lukemattomat ovat ne kerrat, kun minulta on perheenjäsen tai opiskelukaveri kysynyt, mikä saa minut lähte-mään yhä uudestaan reissuun milloin mihinkin päin Pohjoismaita. Koskaan en ole suoraan osannut tähän ky-symykseen vastata nopeasti ja yksiselitteisesti. KV-viikon kokeminen on yksi niistä asioista, jonka viehätyksen ymmärtääkseen täytyy itse pakata laukku, jättää turhat ennakkoluulot kotiin ja lähteä matkaan!

K V-viikko, Nordisk Vecka, Nordisk Uke/Uge, Norræ-na Viku – viisi kieltä, viisi maata ja jokaisella yhdis-

tyksellä oma tyylinsä vetää juuri omannäköisensä viik-ko. Pohjoismaisen opiskelijayhteistyön juuret ulottuvat jo 1800-luvulle. Nimenomaan oikeustieteen opiskelijoille suunnatut pohjoismaiset tapaamiset ovat alkaneet jo viime vuosisadan alussa. Varsinaisesti KV-viikko, siinä muodossa kuin nykypäivän oikkarit sen tuntevat, sai alkunsa 1950-luvulla. Silloin käytäntö kutsua edustajia muista pohjois-maisista ainejärjestöistä isäntäjärjestön vuosijuhliin alkoi levitä. Pian vuosijuhlien ympärille alkoi muodostua use-amman päivän kestävä miniviikko, joka sisälsi luentoja, seminaareja ja vapaa-ajan aktiviteetteja tulevien juristien kesken.

Nykyään KV-viikko on kestoltaan normaalisti viisipäi-

väinen tapahtuma, joka pitää sisällään erilaisia luentoja ja excuja paikallisiin yrityksiin ja virastoihin. Iltaisin aikaa vietetään rennommissa merkeissä sitsaten ja juhlien. Pe-rinteisten nähtävyyksien ohella KV-vieras pääsee monesti paikkoihin, johon tavallisella reppureissaajalla ei ole mi-tään asiaa. Ovatpa nordistit vierailleet tämän vuoden aika-na muun muassa cocktail-tilaisuudessa valtionpäämiehen virka-asunnossa, viinatehtaalla, sotilastukikohdassa ja eri maiden korkeimmissa oikeuksissa. Älkäämme unohtako myöskään Pykälä-viikon excua sensaatiolehden toimituk-seen, jossa seuraavan päivän skuuppeja suojellaan kuin valtionsalaisuutta ja jonne kellään ulkopuolisella ei nor-maalisti ole sisään kävelemistä. Toki myös muutama rämä-päinen nordisti aina silloin tällöin päätyy itsekin lehdistön lööppeihin vaaliessaan arvokkaita KV-viikkoperinteitä.

”

Teksti: Irene hallikainenKuva: Irene hallikainen ja Sini Paajanen

Uppsalan vuosi-juhlissa kunin-kaalliset eleet tarttuivat myös KV-vieraisiin

40

””Oslo-viikon ensimmäisenä päivänä reilun parinkymmenen hengen oikkariporukka heitti päällysvaatteet yltään ja pulahti syksyn viilen-

tämään Oslonvuonoon uimaan oopperatalon edustalla.”

u

Kesän Culpa Cup toimi mukavana lomana kesätöistä ja pohjoismaisesta tunnelmasta nautittiin Suomen Turussa. Ensi kesänä ta-pahtuma järjestettäneen Ruotsissa

Perinteitä ja pähkähulluja ideoita

Erilaisten omalaatuisten perinteiden muodostuminen on ollut väistämätöntä. Yksi tällaisista perinteistä on niin kutsuttu matkamuistojen, souvenir, ”lainaaminen”. Tuorein esimerkki perinteen ylläpitämisestä on tämän vuoden helmikuulta, kun islantilainen järjestö Orator vietti 80. vuosijuhlaansa. Sillä aikaa kun pahaa-aavis-tamaton juhlaväki tanssi ykköset yllään juhlasalissa, juonivat oslolaiset vieraat Oratorin maskotin ja Islan-nin kansallishanhen, Grágásin, matkaa muualle Skandi-naviaan. Tässä juonessaan Oslon edustajat onnistuivat uskomattomalla tavalla tapahtumakulun lähennellessä Ocean’s Eleven –leffojen juonenkäänteitä. Lintu saatiin ulos vartioidusta huoneesta harhauttamalla juhlapai-kan vartioita ja lopulta Keflavíkin lentokentän poliiseja, jotka suostuivat säilyttämään epämääräisessä laatikossa kuljetettua hanhea viranomaisten lainkaan tajuamat-ta, mitä sisälle oikeasti kätkeytyi. Totuus islantilaisil-le valkeni vasta, kun Oslon delegaatio oli turvallisesti laskeutunut Norjan maaperälle ja Facebookiin ilmestyi viesti ”The Eagle has landed”. Maskotti vietti Oslossa muutamia päiviä ennen kotiinpaluuta ja tuona aikana ehti nähdä Oslon tärkeimpiä nähtävyyksiä ja tapaamaan kaupungin pormestarin, joka riemuiten otti islantilaisen kunniavieraan vastaan. Tapahtuma sai julkisuutta islan-tilaisissa ja norjalaisissa tiedotusvälineissä.

Grágásin matka Norjaan ei suinkaan ollut ensimmäi-nen, vaan norjalaiset ovat lennättäneet linnun maahan aikaisemminkin. Myös Oslon oma ylpeys ja rakastettu maskotti, ”Hänen majesteettinsa Hoppe”, on päässyt

aikojen saatossa näkemään muita Pohjoismaita ruotsa-laisten toimesta. Tosin kostona Tukholman-maskotti vietti viisi vuotta maanpaossa Norjassa. Myös Suomen ja Ruotsin välinen laivaliikenne on legendojen mukaan ollut tapahtumapaikkana matkamuistojen vohkimisiin liittyvissä tarinoissa.

Souvenir-perinne on nykyisin keskittynyt helpom-min kähvellettävissä oleviin esineisiin. Järjestöt ovat oppineet pitämään kaikkein arvokkaimmista maskoteis-taan niin hyvää huolta, että niiden luvaton käyttöönot-to vaatii jo äärettömän tarkkaa suunnittelua, harhautus-kykyä ja mieletöntä tuuria. Souvenir-traditio on myös joutunut sääntelyn kohteeksi: vuodesta 1998 asti on Nordiska Sekretariatin sisällä vahvistettu matkamuis-tosopimus, foreningsouveniravtalet, jonka puitteissa vohkiminen on haluttaessa suoritettava. Esimerkiksi excuilta pihistäminen on ehdottoman kiellettyä, mutta esimerkiksi kyltin ruuvaaminen järjestön kerhohuo-neiston seinästä liikkuu sallituissa rajoissa, ellei paikal-linen Int.Sek. sitä erikseen kiellä. Palautus suoritetaan iskun kohteeksi joutuneen järjestön sitä pyytäessä. Tä-män vuoksi ei kannata ihmetellä, miksi joidenkin vie-raiden käsilaukun tai takintaskun varustukseen kuuluu vakiona ruuvimeisseli.

Mielenkiintoinen traditio on myös Codexista lähtöi-sin oleva ”Codex Simskola”, joka sai ansaitsemaansa julkisuutta pohjoismaisessa mediassa lokakuussa. Oslo-viikon ensimmäisenä päivänä reilun parinkymmenen hengen oikkariporukka heitti päällysvaatteet yltään ja pulahti syksyn viilentämään Oslonvuonoon uimaan oopperatalon edustalla. Codex Simskola -perinnettä on-

41

Pykälistejä arvovaltaisessa seurassa. Keskellä Is-lannin presidentti Ólafur Ragnar Grímsson

kin harjoitettu mitä erikoisimmissa paikoissa ympäri Pohjoismaita, kuten satama-altaissa, joissa ja suihkuläh-teissä.

KV-viikkojen murroskausi?

Nordiska sekretariatet on elin, jonka kautta KV-viik-koyhteistyö nykyään organisoidaan. Jokaisesta 12 jä-senjärjestöstä omaa yhdistystään edustaa järjestön ulkoasiainvastaava, Internationell Sekreterare. Ulko-asiainvastaavat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa Int.Sek. Mötessä keskustelemaan Sekretariatin sisällä tapahtuvista asioista ja muutoksista sekä valitsemaan yhteisölle presidentin vuoden mittaiselle toimikaudel-le. Tänä vuonna möte järjestettiin ensin tammikuussa Bergenissä ja Codexissa syys-lokakuun vaihteessa.

Viime vuosina on osassa jäsenjärjestöistä koettu suuriakin muutospaineita KV-viikkojen järjestämises-sä. Kööpenhamina uudisti tänä vuonna koko KV-viik-kokonseptinsa kertarysäyksellä. Se teki viikosta viisi-päiväisen seminaarimatkan, jossa luennot ja seminaarit ottavat pääosan viikon ohjelmasta sosiaalisten huvien rajoittuessa Juridisk Diskussionsklubin vuosijuhlaan. Tukholma puolestaan järjestää normaalin KV-viikon lisäksi Kööpenhaminan tyyliin kolmipäiväisen Stock-holm Legal Conferecen, joka ajoittuu samaan aikaan KV-viikon kanssa.

Ikävä kyllä Göteborg on pikkuhiljaa jättäytymässä yhteistyön ulkopuolelle. Tämän vuoden viikkoa lyhen-nettiin ja muun muassa perinteinen mökkikeikka jäi ohjelmasta pois. Myöskään vapaapaikkaa ei yhdistys pystynyt muille järjestöille tarjoamaan, mikä saattoi ai-heuttaa sen, ettei viikolle ollut montaakaan lähtijää. Mi-käli mitään ihmelääkettä ei pian löydy, on mahdollista, että tämän lehden ilmestymisen aikoihin Göteborg on

jättänyt eroanomuksensa.Hyvinä uutisina kuitenkin kerrottakoon, että Suo-

messa, Norjassa ja Islannissa KV-viikkotoiminta elää vahvana. Vieraita tulee paljon ja jäsenistö osallistuu laa-jasti viikon toteuttamiseen. Elämme kenties eräänlaista murroskautta; saattaa olla, että muutaman vuoden pääs-tä KV-viikko on hyvin erilainen käsite, kun verrataan vaikkapa Pykälän tai Kööpenhaminan viikkoja. Tämä on nähtävä mahdollisuutena, joka innostaa entistä use-ampaa oikkaria lähtemään juuri sen kaltaiselle viikolle kuin itseä kiinnostaa.

Ja kun kipinä syttyy…

Tässä vaiheessa voisin palata alkuun ja tuttavien kysy-mykseen, mikä saa nordistin lähtemään aina uudestaan reissuun. Ehkä tärkein syy on välitön ja rento ilmapiiri. Syntyy uusia tuttavuuksia ja jopa elinikäisiä ystävyys-suhteita yli rajojen. Turha pingotus tai jännitys häviää jo ensimmäisten minuuttien aikana, kun viikko pyö-rähtää käyntiin. Tänä vuonna KV-viikoille on Pykälästä lähtenyt peräti viisitoista ensikertalaista, ja varmasti jo-kainen heistä allekirjoittaisi tämän väitteen.

Viikoilta jää mahtavia kokemuksia ja muistoja. Men-neiden KV-viikkojen valokuvien selailu saa monesti aikaan sen, että pian löytää itsensä tutkimasta halpoja lentolippuja seuraavalle viikolle ja miettimästä, miten saisi työvuorot sumplittua. Riippuvuuden riski on siis olemassa, mutta voin sanoa, että se riski kannattaa jo-kaisen oik. yo:n ottaa ennen valmistumista!

Sight seeingil-lä Oslossa loka-kuun alussa

42

eka kerta

Teksti: Sini Paajanen

T ämän vuoden tammikuussa Irene hehkutteli ko-vasti tulevia KV-viikkoja ja minua alkoi vähän

kutittaa vatsanpohjasta. Pitäisiköhän sitä lähteä? Reykjavikin viikko kiinnosti eniten, Islanti on kui-tenkin melko erilainen verrattuna muihin Pohjois-maihin. Irenen jatkuvien suostuttelupuheiden jäl-keen päätin, että kerran sitä vain eletään. Now’s the time to go!

Varmaan jokainen on kehittänyt omat käsityk-sensä ja ennakkoluulonsa KV-viikoista. Itse ajattelin, että viikoilla kiertävät vain samat naamat, jotka ovat koko viikon kännissä 24/7. Yllättäen ennakkoluulo-ni osoittautuivat vääriksi. Toki monet tunsivat toi-sensa ennalta, mutta en todellakaan ollut ainoa en-sikertalainen. Nordistit ottivat meidät rookiet hyvin mukaan ja pitivät huolen siitä, ettei mikään perin-ne, tapa tai hauska juttu jää kertomatta. Alkoholin juominen muodostaa kieltämättä suuren osan viikon

ohjelmasta mutta ei kuitenkaan ole se pääasia. Ja jos ei huvita avata päivän ensimmäistä olutta klo 11 aa-mulla, niin sitä ei myöskään tarvitse tehdä.

Itse viikko oli kattava ja hyvin suunniteltu. Islan-tilaiset pitivät huolen, että kaiken muun ohjelman lisäksi myös Islannin tärkeimmät nähtävyydet, ku-ten purkautuva geysir, Blue Lagoon ja Þingvellir eli mannerlaattojen rajakohta tulivat nähdyiksi. Excut korkeimpaan oikeuteen ja ulkoministeriöön olivat mielenkiintoisia ja toivat vähän juridistakin aspektia reissulle. Ylivoimaisesti mahtavin excu oli kuitenkin vierailu Bessastaðiriin, presidentin virka-asunnolle. Paikalla oli myös Islannin istuva presidentti, joka rupatteli iloisesti KV-vieraiden kanssa. KV-viikoilla kokee siis sellaisiakin juttuja, jotka eivät muuten välttämättä olisi mahdollisia!

Mökkireissu, vuosijuhlat, sillis ja muut KV-perin-teet humahtivat ohitse yllättävän nopeasti. Toiselle KV-viikolle en vielä ole ehtinyt, mutta ajatus siintää jo mielessä. Onneksi Islannin-viikoltani tuttuja ihmi-siä on näkynyt myös Pykälän ja muiden suomalaisten ainejärjestöjen vuosijuhlissa. Jos mietit KV-viikolle lähtemistä, suosittelen!

43

Uusi hallitus tentissä

Pykälän hallitus vuodelle 2010 on valittu. IV onnittelee uusia virkailijoita! Samalla median täytyy kuitenkin hoitaa tehtäväänsä demokratian valvojana ja esittää muutama tiukka kysymys.

Teksti: Annika JuvonenKuva: Mikko Nurmela

Tätä kysyttiin:

1. Pykälän hallitusvaaleissa äänestettiin tänä vuonna vain yhdestä virasta, koska vastaehdokkaita ei ollut. Äänestyk-sissä vain pieni osa pykälisteistä äänestää. Ovatko nämä sitten demokraattiset vaalit?

2. Tuoreet hallituslaiset tekevät vuosittain samanlaisia vaalilupauksia, jotka jäävät todella usein toteuttamatta. Miten aiot toteuttaa omat lupauksesi? Uskotko niiden realistisesti toteutuvan?

3. Tarjoaako Pykälä mielestäsi kaikille jotakin? Mitä tarjottavaa Pykälällä on esimerkiksi hiukan vanhemmalle, per-heelliselle tieteenharjoittajalle? Entä sellaiselle, joka ei yksinkertaisesti jaksa ravata kaikissa kissanristiäisissä?

4. Mitä mieltä olet edellisen hallituksen toiminnasta? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin?

44

Tuomas Rytkönen, puheenjohtaja

1. Syitä siihen, että pykälistit eivät asetu ehdolle tai eivät äänestä on monia. Toisaalta tilannetta voidaan tulkita siten, että hallituksen tehtävät koetaan niin vastuullisiksi, ettei moni halua ottaa vastuuta vuodek-si. Toisaalta samoista viroista kiinnostuneet henkilöt voivat olla niin hyviä ystäviä keskenään, etteivät halua asettua toistensa kanssa vastakkain. Yksi tulkintavaih-toehto voi olla myös se, että yhdistyksen asiat ovat niin hyvin, ettei todellista vastakkainasettelua synny.

2. Yhtenä lupauksenani on edunvalvontaan ja opinto-asioihin liittyvän toiminnan näkyvyyden lisääminen. Tämän aion toteuttaa ensinnäkin kirjoittamalla opis-kelijaedustajien blogiin, jossa kerrotaan tiedekunnan tapahtumista. Lisäksi aion myös kirjoittaa hallituksen puheenjohtajan blogia. Näiden tavoitteiden toteutumi-nen on ainoastaan itsestäni kiinni, eli uskon tavoittei-den toteutuvan.

Toinen keskeinen tavoitteeni on Pykälän kurssikir-jaston kehittäminen. Lainausjärjestelmä ei tällä hetkellä toimi siten, että se hyödyttäisi mahdollisimman monia jäseniä. Mikäli yhdistyksen taloudellinen tilanne sal-lii, kirjastolle hankitaan sähköinen lainausjärjestelmä. Joka tapauksessa hankkeen valmisteleminen aloitetaan vuonna 2010 ja tavoitteena on myös toteuttaa se vuo-den aikana.

Kolmas tavoitteeni on, että yhdistys järjestäisi hiu-kan enemmän asiapitoisempia tapahtumia, esimerkik-si keskustelutilaisuuksia. Näitä voisimme luontevasti toteuttaa myös yhteistyössä tiedekunnan kanssa. Tä-män tavoitteen toteuttamiseksi tulisi kerätä jäsenistöltä ideoita mielenkiintoisiksi aihealueiksi ja jos ideoita tu-lee todella paljon, valita niistä parhaat foorumi-äänes-tyksellä. Ennen kaikkea toivoisin useampien jäsenten vuosikurssiin katsomatta osallistuvan seminaaritoimi-kunnan toimintaan, sillä sen tarkoituksena on järjestää nimenomaan asiapitoisempaa ohjelmaa.

3. Pykälä todellakin tarjoaa kaikille jotakin. Vähän vakavampaa ja rauhallisempaa toimintaa ovat muun muassa seminaaritoimikunnan järjestämät seminaarit, OVK:n järjestämä Studia Juridica ja yritysvierailut. Eikä myöskään sovi unohtaa Helsinki Law Review’ta, jonka toimittaminen on erittäin antoisaa puuhaa. Ongelma on mielestäni siinä, että monet tuntuvat kokevan asiapi-toisempiinkin tapahtumiin osallistumisen kynnyksen korkeaksi, jos he eivät ole osallistuneet Pykälän toimin-taan alusta asti. Tämän kynnyksen madaltamiseksi on ensiarvoisen tärkeää tiedottaa asiapitoisemmista tapah-

tumista samalla antaumuksella kuin juhlista.Hallitukselta ei voida mielestäni edellyttää ajatusten

lukua. Jos jotkut jäsenet haluavat esimerkiksi perustaa erityisesti jostain oikeudenalasta, vaikkapa immateri-aalioikeudesta, kiinnostuneiden opiskelijoiden kerhon keskustelutilaisuuksien järjestämistä varten, hallitus antaa perustellusta hakemuksesta rahoitusta ja tarjoaa puitteet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Esimer-kiksi Helsinki Law Review’kin sai tuulta alleen vuonna 2007, kun hallitukselle lähetettiin perusteltu esitys jul-kaisun perustamisesta.

Lotta Niemelä, ulkoasianvastaava

1. Vaalit ovat demokraattiset, sillä jokaisella jäsenellä on oikeus asettua ehdolle ja saapua yhdistyksen koko-ukseen äänestämään. Ehdolle asettumisen aktiivisuus tuntuu riippuvan kunkin vuosikurssin aktiivisuudes-ta. Vuosikurssien aktiivisuus taas riippuu lähinnä täh-tien asennosta. Hallituksen jäsenten työmäärä on myös tunnetusti suuri, ja tämä tuntuu karsivan ehdolle aset-tuvia. Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi voitaisiin pohtia sähköisen tai ennakkoon äänestämisen mahdolli-suuksia, sillä kokoukseen saapuminen kerran vuodessa on tunnetusti rankkaa.

2. Usein hallitustyöskentely itsessään vie niin paljon ai-kaa, että uudistuksien läpi taisteleminen jää vähemmälle lupauksista huolimatta. Muutokset eivät myöskään ta-pahdu yhdessä yössä, vaan saattavat vaatia esimerkiksi useampia yhdistyksen kokouksia. Hallituksen jäsenen ehdotus ei saa välttämättä kannatusta muilta jäseniltä. Siihen sitten kariutuvat upeat lupaukset kristallisesta baaritiskistä ja kullatuista kiukaan kivistä. Parasta on tietysti olla lupaamatta mitään, tai juottaa vaalipanee-liin ja syyskokoukseen osallistuneet vankkaan huma-laan, jotta nämä eivät muistaisi annettuja lupauksia.

3. Pykälässä järjestetään vuosittain enemmän tapah-tumia kuin päiviä on vuodessa. Vanhemmalle, per-heelliselle tieteenharjoittajalle suosittelisin esimerkiksi kulttuuriexcuja, joita on järjestetty mm. oopperaan ja stand up -keikoille. Lisäksi seminaarivapaapaikat ja excut alan työpaikoille ovat hyödyllisiä tulevaisuutta ajatellen. Jos minun pitäisi valita muutama tapahtuma vuodesta, kävisin Syyskauden avajaisisissa, katsomassa spexiä ja vuosijuhlissa. Aina myös voi tehdä ehdotuk-sen hallitukselle kiinnostavista ideoista ja kerätä poru-kan toteuttamaan niitä. Esimerkiksi Pitäiskö sunkin jo valmistua -sitsit järjestettiin tällä konseptilla. u

45

Lauri Koskentausta, taloudenhoitaja

1. Kaikilla yhdistyksen jäsenillä on yhtäläiset mahdol-lisuudet lähteä ehdolle vaaleihin. Jokaisena vuonna ei ole yhtä paljon motivoituneita ihmisiä, joten joka vuosi ei ole yhtä isoa kilpailua hallituspaikoista. Tämän tu-loksen voi yhtälailla suhteuttaa valiokuntavaaleihin 2007 ja 2008: ensimmäisessä äänestettiin melkein jokai-sesta tehtävästä, kun taas jälkimmäisessä jäi yksi tehtä-vä täyttämättäkin.

2. Vaalilupauksien suurin ongelma lienee se, että ehdo-kas itse ei muista, mitä on tullut luvattua. Itse muistelen luvanneeni, että Pykälän wlanin toimivuutta paranne-taan, valiokunnat saavat paremmin tietoonsa, miten käyttävät rahaa, jottei talousasioista ymmärtäminen ole vain muutaman henkilön näpeissä.

4. Edellinen hallitus on hoitanut tehtävänsä mallik-kaasti. Tiettyjä pieniä asioita olisi voinut tehdä toisin, mutta suuret linjat ovat olleet kunnossa. Pieniä asioita voi lähteä korjaamaan pikku hiljaa vuoden kuluessa. Ja niin. Pykäläviikon avajaisissa voisi olla paremmin koko jäsenistöä palveleva esiintyjä ensi vuonna.

Liina Kujala, sihteeri

2. Monet lupaukset vievät kovasti aikaa toteuttaa, koska ne vaativat perusteellista selvittämistyötä, kus-tannusten kilpailuttamista jne. Valiokuntiin saadaan uudistusta jo nyt tulevaksi vuodeksi 2010. Hallituksen sääntöjen muutokset on ensin hyväksytettävä ymmär-tääkseni yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa ja tämän jälkeen se on vietävä PRH:n hyväksyttäväksi (ja kyseisessä hallinnollisessa elimessä asian käsittely vie vielä noin puoli vuotta). On vielä toivoa, että hallitus saataisiin ensi vuodeksi uudistettua.

Sihteerille kuuluvat tämän lisäksi vuosijuhlien jär-jestäminen. Uskon, että toimikunnan kanssa saamme ai-kaan ikimuistoiset juhlat. Uskon myös, että tällä kertaa jatkoille saadaan palkattua esiintyjä.

2. Pykälän tarjonta on niin laaja, että sieltä löytyy var-masti jokaiselle jotakin. Pykälä tukee kulttuuri- ja lii-kuntatoimintaa taloudellisesti, ja ensi vuodelle onkin suunnitteilla näille omat toimikunnat. Tämän lisäksi excut soveltuvat varmasti myös niin vanhemmille tie-teenharjoittajille kuin jäsenille, joita kissanristiäiset ei-vät kiinnosta.

4. Olisi ollut mukavaa saada uudistusta jo tänä vuon-

na hallitukseen. Edellisen hallituksen aloitteista on kuitenkin selvitetty tarkemmin sitä, mitä mahdollisen yhdeksännen hallituksen jäsenen toimenkuva voisi tar-kemmin kattaa.

Panu Ståhlberg, tiedotusvastaava

1. Kulisseissa pyöri useampia ehdokkaita lähes kaikkiin virkoihin. Valitettavasti tänä vuonna haastajia lähti vain yhteen virkaan, ja siten demokratia ei ehkä to-teutunut parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin muistettava, että myös yksimielisyys on demokratiaa, ja sinänsä erittäin hyvä mandaatti tehtävään.

Äänestysprosentti on kutakuinkin suoraan verran-nollinen pykäläaktiivien määrään. Ei voida olettaa, että kaikki pykälistit haluaisivat toimia aktiivisesti yhdis-tyksessä, mutta aktiivien määrää on mahdollista lisätä. Sitä kautta saataisiin äänestysprosenttikin nousuun. Tämä tapahtuisi ennen kaikkea valiokuntien kasvatta-misella sekä urheilu- ja kulttuuritoimikuntien perusta-misella sekä valiokuntien ja kerhojen kasvattamisella.

3. Mielestäni Pykälä tarjoaa jokaiselle jotakin. Vaikkei bileissä tykkäisikään ravata, niin vähintäänkin kaikkia koskettavat opintopalvelut sekä edunvalvonta tiede-kunnassa. Jos itsestä tuntuu siltä, ettei Pykälä tarjoa mitään, ei pidä syyllistää muita, vaan on oltava aktiivi-nen. Jos pitää esimerkiksi kuviokellunnasta, on täysin mahdollista perustaa oma kuviokelluntakerho, kerätä muut samanhenkiset yhteen, pyytää apurahaa ja aloit-taa toiminta. Pykälä tarjoaa jokaiselle siis ainakin mah-dollisuuksia.

4. Mielestäni edellinen hallitus toimi varsin mallikkaas-ti. Jäsenistön aktiivisuus tuskin kuitenkin lisääntyi, mikä olisi aina tavoiteltavaa.

hanna Kylmäniemi, yleisvastaava

1. Tärkeintä on, että hallitus muodostuu innokkaasta ja pätevästä porukasta, jota ei ole tarvinnut tehtävään taivutella. Niin on myös tänä vuonna. Jokaisella py-kälistillä on mahdollisuus asettua ehdolle vaaleihin ja äänestää. Jälkikäteen on turha kitistä, jos on jättänyt mahdollisuutensa käyttämättä.

2. Selvitys- ja suunnittelutyö mm. hallitusvirkojen li-säämiseksi on jo aloitettu, joten eiköhän ensi vuonna ole mahdollisuus lähteä todella toteuttamaan tätäkin uudistusta. Mielestäni tärkeä tavoite ensi vuoden halli-tukselle onkin murtaa käsitys Pykälän pienestä sisäpii-

46

ristä, ja toivon valiokuntien avaamisen tätä edistävän.

3. Kyllähän Pykälässä järjestetään paljon bileitä, jotka eivät hieman vanhempia tieteenharjoittajia usein kiin-nosta. Pykälän tapahtumiin kuuluu kuitenkin paljon muutakin, esimerkiksi seminaareja. Ideoita voi ja pitää lähettää hallitukselle. Ei myöskään tule unohtaa, että Pykälä valvoo etujamme opintoasioissa. Tuskin kenel-läkään on vastaansanomista, jos totean tämän kosketta-van meitä kaikkia.

4. Mielestäni vuorovaikutusta hallituksen ja jäsenistön välillä on entisestään kehitettävä. Tämä kuitenkin vaa-tii aktiivisuutta molemmin puolin. Toivonkin nettisivu-jen uudistamisen tuovan tähän uusia väyliä.

Väinö Tikkakoski, yleisvastaava

1. Tämä on kieltämättä ongelma. Äänestys kiinnostaa oikeasti vain hirveän pientä osaa pykälisteistä, mikä on omiaan ruokkimaan juuri näitä mielikuvia pienen ka-veripiirin toiminnasta. Totuushan kuitenkin on, että harva lähtee touhuihin mukaan ellei omista muutenkin Pykälässä pyörivää kaveripiiriä. Voin rehellisesti sa-noa, etten osaa antaa mitään hyvää ehdotusta tilanteen muuttamiseksi, paitsi ehkä voisi koettaa lahjoa ihmiset äänestämään kahvi- (tai kalja)lipulla, kuten HYY.

2. Alkoholisteille ainakin. Tilannehan on siinä mielessä jännä, että monet mieltävät Pykälän tapahtumat melko fuksiorientoituneiksi kun taas esimerkiksi moni ennen niin aktiivinen kerho on hapertunut pois uusien tulok-kaiden puutteessa. Valitettavasti aktiiviset pykälistit ovat juuri näitä maksanraiskaajia, joten on luonnollista että varttuneemmalle väelle suunnattua toimintaa var-ten on vaikeampi löytää vetäjiä. Tilannetta pyritään kuitenkin kehittämään.

4. Juoppoja koko kööri.

Ilari Autio, opintovastaava

1. Onhan se hieman valitettavaa, ettei kiinnostusta ollut useampaan virkaan useammalla kuin yhdellä. En sitten

tiedä, kuinka moni jättää hakematta virkaan vain sen takia, että heidän mielestä heillä itsellään ei olisi mah-dollisuutta päästä hallitukseen. Jos ehdokkaita olisi useampi, olisi kaikilla yhtäläisempi mahdollisuus pääs-tä sisään. Toisaalta ehdokkaat saavat aina omia kave-reitaan paikalle, jolloin myös äänestysprosentti nousisi. Varsinaisesta demokratiasta on aika vaikea puhua, kun paikalla oli 103 äänestäjää n. 1800 jäsenen joukosta. Ti-lanne nyt kuitenkin on tällainen. Hallituksen tehtävä-nä on myös ajatella noita hiljaisia jäseniä, joita ei var-sinaisesti kiinnosta yhdistyksen tapahtumat. Tilanteen muuttaminen ei kuitenkaan tapahdu sormia napsautta-malla, vaan se on pitkän imagonkohennuksen tulos.

2. Totta kai samankaltaisia vaalilupauksia tulee. Ehdok-kaat ovat hyvin populistisia tällaisissa pienissä piireis-sä, koska intressit kohtaavat lähes kaikilla suurilta osin. Populistisissa lupauksissa on vain se huono piirre, että niiden toteuttaminen on yleensä erittäin vaikeaa! Täy-tyy kuitenkin muistaa, että hallitus koostuu kahdeksas-ta henkilöstä, jotka uhraavat vapaa-aikaansa yhteiseksi hyväksi ilman korvausta. En itse ainakaan odota, että kaiken voi saada hoidettua kuntoon tällaisilla resurs-seilla. Omat lupaukseni ovat niin pitkäjänteisiä, että niiden vaikutukset selviää varmaan aikaisintaan viiden vuoden kuluttua. Katsotaan, mitä aika tuo tullessaan, toivottavasti suunnitelmat toteutuvat.

3. Pykälä järjestää satoja tapahtumia vuodessa. Ongel-mana onkin ollut tiedottaminen näistä tapahtumista ja se, että jäsenet myös löytävät nämä. Seminaarit kaipaa-vat osallistujia, kerhot tarvitsevat jäseniä ja kokouksien nuorien ideoijien joukkoon on kysyntää myös vanhem-pien ja muilla elämänaloilla kokeneempia opiskelijoita. Vanhemmat opiskelijat ovat aivan yhtä tervetulleita kaikkialle kuin nuoremmatkin. Kannattaa muistaa, että teemme myös paljon aktiivista vaikuttamista tiedekun-nassa ja pyrimme kehittämään opetusta ja opiskelua yleisestikin. Toivommekin saavamme palautetta kaikes-sa opintoihin liittyvissä asioissa opintopalautteen muo-dossa tai vaikka kertomalla Portsun käytävällä suoraan. Pykälän merkittävin tapa tarjota jäsenistölle jotain on kuitenkin tapahtumien kautta - noista sadoista tapah-tumista on juhlia vain hyvin pieni osa.

Pykälän hallitusten viimeaikaisten uudistamislupausten TOP 3:

1. Uudenlaisia tapahtumia (luvattu: 2010, 2009, 2008, 2007, 2006)2. Kiinnitetään huomiota kerhotiloihin (luvattu: 2009, 2008, 2007, 2006)3. Yhdistyksen toimintaan mukaan enemmän ihmisiä (luvattu: 2010, 2009, 2008, 2007)(Lähde: vanhat IV:t)

47

Jesse voi tulla ikkunan taa…Kaksi hallitusvuotta takana, nyt rentoudutaan! Jesse Viljanen poseeraa IV:lle jouluissa kuvissa ja kertoo parhaimmat vinkkinsä vuoden odotetuimpaan juh-laan.

Teksti: Nelli VilkkoKuvat: Janne Valo

Jesse, kaksi hallitusvuotta alkavat olla takana päin. Miltä nyt tuntuu? Vähän on haikea olo, mutta joulukuussa on niin paljon tekemistä ja jonkin verran vielä vuodenvaihteen jäl-keenkin, että ei sitä ole vielä ehtinyt tajuta. Enkä minä täysin vielä eläköidy; kaikenlaista on jo ensi vuodelle-kin suunnitteilla. Opiskeluiden ja töiden lisäksi siis.

Mitä aiot nyt, kun tämä taakka on ohi? Rentoutua vai kenties nollata aivot raivoisalla juhlinnalla?Joulun aika on täysin varattu rentoutumiselle. Joulun jälkeen on tiedossa parit nollaukset uuden vuoden juh-linnan ympärillä, mutta sitten alkaa paluu normaalin opiskelijan elämään. Opinto-opastakin olen jo ihan tut-kiskellut! Vuoden vaihteen jälkeen on taas aikaa mat-kustella enemmän ja vuoden ensimmäinen matka suun-tautuu Rinnerikollisten kanssa Chamonix’hin. Ellen sitten pyrähdä jollekin KV-viikolle ennen sitä.

Liittyykö jouluun taikaa tai salaisuuksia?Joulussa on kyllä taikaa. Kun koristelee joulukuusta sa-maan aikaan kuin kuuntelee joulurauhan julistusta, niin kaikki murheet ja stressi kaikkoavat kuin taikaiskusta ja mieli alkaa jo odottaa illan jouluateriaa.

Miten vietät joulua?Vietän jouluni perheen parissa Espoossa. Aatto alkaa kuusen koristelulla hyvin nukutun yön jälkeen. Joulu-saunassa emme aattona käy vaan se hoidetaan aaton aat-tona tai joulupäivänä. Jouluaatto pyhitetään ruokailulle ja lahjojen jakamiselle. Joulupukin käynti kuuluu myös ohjelmaan, sillä mäyräkoiramme odottaa sitä niin kovas-ti. Seuraavat päivät sujuvat mukavasti uusien kirjojen, jouluruoan ja ulkoilun merkeissä.

Kerro jouluterveiset IV:n lukijoille?Reippailkaa rennosti ja lepäilkää lokoisasti! Lämmintä joulua ja riemuisaa uutta vuotta, rakkaat IV:n lukijat!

48

” ”Reippailkaa rennosti ja lepäilkää lokoisasti! Lämmintä joulua ja riemuisaa uutta vuotta, rakkaat IV:n lukijat!”

u 49

Jesse on kuullut, että tonttujen lisäksi myös Perhonen kurk-kii Pykälässä, joten piparit on parempi nauttia piilossa.

50

Jessen vinkit jouluun

Ruoka: Omatekoinen sinappi ja erilaiset marjahyytelöt kruunaavat joulupöydän. Lahjat: Koska tavaraa kaikilla jo niin paljon on, niin voi vaikka luvata viedä koko perheen keilaamaan. Se on helppoa, halpaa ja hauskaa. Rentoutuminen: Ensin reipas ulkoilu valoisaan aikaan ja sitten käpertyminen sohvan nurkkaan hyvän kirjan tai elokuvan parissa. Läheiset: Itse ainakin pidän siitä, että jouluna on aikaa tavata sukulaisia. Pienikin piipahdus ja kuulumisten vaihto piristää molempien osapuolten päivää. Pikkujoulut: Pikkujoulut rentouttavat mukavasti ennen vuoden viimeisiä tenttejä ja työurakoita. Pikku-joulut keräävät ystävät ja tutut yhteen ennen kuin ihmiset kaikkoavat kotiseuduilleen perheidensä pariin. Varovasti niiden itseterästettyjen glögien kanssa (nimim. kokemusta on)! Taksijonot välttää esim. lähtemällä jatkoille lähistölle tai nappaamalla taksin lennosta kun niitä palaa takaisin keskustaan.Uusi vuosi: Jos viettää uutta vuotta paikassa, jossa voi katsella muiden lähettämiä raketteja, ei tarvitse ostaa omia. Viime vuonna vietin ensi kertaa uuden vuoden mökillä ja voin sitä muillekin suositella. Muistakaa valaa tinat ja tulkita niitä kynttilän valossa. Jos tämä ei ole mahdollista voi piilottaa kahvikuppien alle erilaisia pik-kuesineitä, sekoittaa kupit ja tämän jälkeen jokainen saa valita kolme kuppia. Valitut esineet kuvastavat sitten seuraavan vuoden tapahtumia.

51

Plussaa:- Alun lyhenneluettelo- Suhteellisen selkeä rakenne- Sivuilla paljon tyhjää tilaa sekä alaviitteitä- Kursivoinnit, jotka selkeyttävät kirjaa

Miinusta:- Suurelta osin tyydytty copy-pastettamaan lakikirjaa. Ei näin!- Väärät pykäläviittaukset, joku viittaus löytyy jopa vanhaan rikoslakiin (s.137)!

Tenttikirja-arvostelu

Tässä sarjassa arvioimme tutkintovaatimuksiin kuulu-via tenttikirjoja. Mistä ne oikein kertovat ja ovatko ne lukemisen arvoisia?

Virkamiesoikeuden perusteet

Koskinen Seppo ja Kulla HeikkiTalentum, 2009 (5.painos) 427s, joista varsinaista tekstiä 367s. Huom! Ar-vosteluun luettu laiskuussyistä tutkintovaati-muksiin kuuluvat sivut 51- 211 sekä 235-255.

Selkeys ****Juoni **Kieli ****

Arvio: (varoitus, saattaa sisältää juonipaljastuksia!)Virkamiesoikeuden perusteet on opas jokaiselle, joka suunnittelee virkamiehen uraa joko valtion tai kunnan palveluksessa. Lisäksi se on osa hallinto-oikeuden tutkintovaatimuksia. Periaatteessa kirjan voisi ajatella olevan tuiki tarpeellinen jokaiselle juristille - mutta onko se? Itse asiassa teos tuottaa lopulta hienoisen pettymyksen, kun lukija huomaa, että lähes koko kirjan voisi jättää lukematta ja vilkaista sen sijaan vastaavat lakipykälät. Kirja sisältää joitakin oikeustapauksia, joita ei lakikirjasta löydy, mutta muuten lakikirjan kahlaamisella pärjää tentissä erittäin hyvin. Kirjassa tuntuu ensi alkuun olevan hurjasti pikkutarkkaa tietoa, mutta lakikirjan avulla tämän tiedon omaksuminen on helppoa. Kiireinen opiskelija voi siis huokaista helpotuksesta – tämän kirjan lukeminen ja omaksuminen ei vie yöuniasi. Jos osaat käyttää lakikirjaa, tämän teoksen skippaaminen ei vält-tämättä estä tenttimenestystäsi. Sori, Seppo ja Heikki.

Teksti ja kuva: Annika Juvonen

52

ONNEA VALMISTUMISESTA!

Hannu Partanen

Sarjassa seurataan oikkareiden publiikinjälkeisiä liikkeitä. Tässä numerossa tentattavana IV:nkin parissa aikoinaan huseerannut Samu Lassila, jonka valmistujaisia juhlittiin isolla porukalla 4.12.2009.

Onnittelut tuoreelle maisterille! Tuntuuko haikealta?Kiitos! Totta kai tuntuu haikealta, opiskeluaika oli tähän mennes-sä varmasti elämäni parasta aikaa.

Mistä aiheesta teit lopputyösi ja miksi? Entä menikö rustaa-misessa pitkään?Tein graduni veron kiertämisestä ja oikeuden väärinkäytöstä ar-vonlisäverotuksessa. Vero-oikeudesta olen ollut kiinnostunut jo jonkin aikaa ja aihe oli tuttu aikaisemmasta seminaarityöstä, jo-ten päätin jatkaa samoilla linjoilla kuin aikaisemmin. Aikaa meni henkiseen valmistautumiseen muutama kuukausi ja varsinaisen kirjoitustyön runttasin läpi B&K:n graduharjoittelijana noin kah-dessa kuukaudessa.

Huhujen mukaan olet siirtynyt töihin asianajoalalle. Mitä työtehtäviisi kuuluu tällä hetkellä?Huhut pitävät paikkansa, työskentelen tällä hetkellä Roschierilla. Näin uran alkuvaiheessa työnkuvaan kuuluu paljon käytännön asioiden opettelua. Työtehtävät ovat kuitenkin olleet hyvin monipuolisia ja antoisia.

Suoritat tällä hetkellä toistakin tutkintoa. Mikä on opintosuunnitelmasi tämän osalta nyt, kun työelä-mä on napannut sinut mukaasi?Hyvä kysymys, johon vastaisin jos itsekään tietäisin siihen vastauksen... Työ on totta kai nyt etusijalla. Toivoi-sin kuitenkin joskus voivani suorittaa myös KTM-tutkinnon loppuun.

Pykälä-uraasi sisältyy IV:n päätoimittajuus vuodelta 2006. Missä tunnelmissa olet seurannut lehteä sen jälkeen, kun siirryit opiskelijatoiminnasta sivuun?IV on hieno lehti ja sitä tekee vuosi vuodelta aina vain hienompi ja innokkaampi porukka. Lehden pitää olla tekijöidensä näköinen! On silti mukavaa huomata, että joskus on itsekin onnistunut luomaan jotain, mikä kestää toimitussukupolvelta toiselle. IV on ollut mahtava suoritus jokaiselta toimitukselta ja odotan aina innolla sitä kun uusi numero kolahtaa postiluukusta!

Voiko juristi olla maailmanparantaja?Luulisin, että se riippuu ihmisestä itsestään eikä tämän ammatista. Maailmaa parantaneita juristejahan on usei-ta, katsokaa nyt vaikkapa Barack Obamaa!

Mitkä ovat terveisesi valmistumattomille oikkareille, jotka jäävät vielä harjoittelemaan Porthanian pyöröovien käyttämistä?Nauttikaa opiskeluajan rentoudesta ja pitäkää hauskaa!

IV:n toimitus esittää lämpimät onnittelut Samulle!

Samu Lassila

53

Syksy on tuonut mukanaan hienoja ja railakkai-ta bileitä. Pykälistit ovat saaneet nauttia ahke-

ran sitsailun lisäksi perinteisistä, tänäkin vuonna erittäin onnistuneista phuksipoikien järjestämistä ulottuvuusbileistä ja phuksityttöjen villiäkin vil-limmistä sonniaisista. Muistikuvien mukaan mitä erilaisimmista nesteistä nautittiin, kovasti kisailtiin ja hauskaa riitti.

Myös jo vähäsen vanhempia tieteenharjoittajia on hellitty uudella ”Pitäiskö sunkin jo valmistua?” -sitsikonseptilla. Onkin erittäin hienoa, että juhla-toiminta kehittyy aina yhä uusille urille ja uudet ideat ovat aina tervetulleita. Vain näin voidaan te-hokkaasti vastata muuttuvaan maailmaan ja ajanta-saiseen kysyntään.

Maailmanrauha ja kymmenen muuta hyvää

Idealistina sitä tietysti haluaa aina lähteä siitä, että omalla toiminnallaan on mahdollista parantaa val-litsevia oloja. Tähän on hieno hallituksemme pyr-kinyt. Bilekonseptien lisäksi myös kerhotiloja on pyritty jatkuvasti kehittämään.

Vuoden aikana hallitus on tehnyt kaiken kivan parantelun lisäksi suurempiakin hankintoja, mm. uusi baaritiski, uusi lattianpesukone ja sohvien uusi hienompi koristelu. Saldo on melko hyvä, kun tap-piopuolellakin on lähinnä vain pleikkareita ja ovi-kelloja.

Mahtavaa on ollut myös huomata, kuinka esimer-kiksi sonniais- ja ulottuvuustoimikunnat ovat saa-neet kerhotiloista upeannäköiset mitä makeimpien koristelujen myötä. Onkin hienoa, että kerhotila so-veltuu monenlaisiin tarkoituksiin ja juhlaideoihin.

Tupakointi kerhotiloissa puhuttanut

Näin vuoden loppuun hallitus tiedusteli jäsenistön kantaa tupakointiin kerhotiloissa, ja tupakoinnin järkevä järjestäminen onkin yksi seuraajiemme suu-rista haasteista kaiken 75-vuotisjuhlavuosihumu-järjestelyn ohella. Tavoitteena ei voi olla vähempää kuin se, että kaikki Pykälä ry:n jäsenet pystyisivät nauttimaan täysillä olostaan kerhotiloissa.

Toinen edelliseenkin liittyvä ikuisuuskysymys on kerhotilojen ilmastointi. Nytkin välillä bileissä on ollut kuumempi tunnelma kuin aikoihin, mitä tie-tenkin saattavat selittää osaksi myös itse hotit juh-lijat. Valitettavasti tähänkään emme vielä pystyneet löytämään kestävää ratkaisua normi-ilmastoinnin ja uusien tuulettimien lisäksi. Toivoa kuitenkin on sii-tä, että vielä joskus iki-ihana kerhotila saa itselleen esim. ikioman ilmastoinnin. Tai sen parvekkeen.

Uudet ja vanhat mahtavat kaverit

Kaikki hyvä valitettavasti yleensä loppuu aikanaan. Pian meidän vanhojen partojenkin on aika luovut-taa Pykälä ry:n yleisvaltikka innokkaille ja idealis-tiselle seuraajillemme, jotka saavat toivottavasti vie-lä meitäkin enemmän mahtavuutta aikaan.

Näin aivan lopuksi on vielä paikallaan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, huikeita hallitusto-vereita ja muita ihania ihmisiä, joiden kanssa olem-me saaneet toimia tänä upeana vuonna 2009!

Sini Paajanen ja Mikko Rudankohallituksen yleisvastaavat

osavuosikatsaus 05/09

Yleisvastaavien tilinpäätös

54

osavuosikatsaus 05/09

J oulukuu! Tralalaa! Ah, sydämeni täyttyy jouluiseen taikaan! Joulupukin malttamaton odottaminen on

jälleen koittanut. Koko kansakunta karkeloi ja ryhtyy iloisin mielin tonttuilemaan. Hämärän tullen niin pie-net kuin isotkin nuttupäät innostuvat jekkuilemaan ja tanssimaan kuusen ympärillä. Riemukkaat joululaulut täyttävät radiot, kauppakeskukset, mielet ja jokaisen sydämen..

Eiku. Ollaan nyt kerrankin ihan rehellisiä.

Piparin tuoksu ja kilisevät kulkuset ovat useille merk-ki joulun lähestymisestä. Näin on ainakin silloin, jos leipomaan pääsee firman pikkujouluissa tai vanhan ystävysporukan glögi-illassa. Nykyajan tonttu-ukot ja -akat eivät nimittäin mallaspuuroon sylje tai pullottavia lahjuspusseja ujostele. Tällä kertaa pukit saavat hurjaa kyytiä ja tontut tirkistelevät hameiden alle.

Puurojuhla on otollinen hetki kohottaa Suomen väki-lukua. Ymmärsin pikkujoulukauden väestöpoliittisen merkityksen jo ollessani huoleton lapsi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä tosiasiasta, että olen syntynyt elokuussa. Olihan siunattuna synnyinpäivänäni kulu-nut yhdeksän kuukautta siitä, kun.. No, mistäköhän? Tarkemmin en tuota nimenomaista ajankohtaa erittele, sillä a) en ole siitä riittävän tietoinen ja b) en oikeastaan halua edes tietää. Epäilen syvästi vanhempieni suun-nitelmallisuutta, kun he panivat minut vireille. Tätä mimmiä ei nimittäin millään kirjallisella hakemuksella tai pottujen kuorinnalla ole aikaansaatu.

En kuitenkaan millään tavalla arvostele pikkujoulujen tohinoita ja tuhinoita. Masentunut pohjoisen kansa, jonka ainoat ystävät ovat kaamos ja Salatut Elämät, tarvitsee ehdottomasti vipinää vuoden pimeimpänä ai-kana. Eräs ystävänikin on myöntänyt, että hänen mie-lialassaan on tapahtunut positiivisia muutoksia pienen puuhastelun myötä. Joulukalenterin luukut eivät ni-mittäin ole ainoita paikkoja, joita partnerin kanssa voi aukoa aattoa odotellessa.

Joulun viettäminen on oikeastaan aika nastaa. Kunnon juhlahetki vaatii tosin huolellista valmistautumista,

jollei halua tyytyä lahjusten sijaan risuihin. Miten siis sinäkin voisit varmistua, että pääset jouluisesti touhui-lemaan? Ensinnäkin jokainen kunnon tonttu aloittaa riennot perusteellisella joulusiivouksella. Tolua, rättiä ja moppia ei kannata säästellä. Toisinaan täytyy hin-kata oikein kunnolla, jotta paikat kiiltäisivät kauniisti. Toisaalta myös itse joulumakeiset pitää leipoa viimeisen päälle. Vaivaaminen ja vatkaaminen tulisi suorittaa hy-vällä maulla: maistellen, haistellen ja paistellen. Jos uu-nia ei muista tarkkailla, piparit saattavat helposti palaa karrelle. Kuivilla känttyröillä ei makuhermoja hyväillä.

Piparien kuorruttamisella ja jouluvirsien veisuulla ei välttämättä hullua hurskaammaksi tule. Koko vuoden ahkeroinnin jälkeen on kuitenkin terapeuttista heit-täytyä mielihalujen valtaan. Tällöin jouluherkkuja saa santsata notkuvasta noutopöydästä edestä, takaa tai vaikka päällään seisoen.

Kaikkeen edellä mainittuun vedoten ehdotan, että tänä vuonna piilotamme lahjapakettiin kokonaisvaltaisen saamisoikeuden. Tämä varallisuusarvoinen etuus on uudistuva ja käytännöllinen. Lisäksi se kestää lujaakin käyttöä yllättävän hyvin – jopa ilman kiusallista löys-tymistä. Eikä siinä vielä kaikki: lahjojen antamisesta ja saamisesta tulee puhtoisen iloinen mieli!

Railakasta joulua siis kaikille!

PS: Muistakaa, että lahjanlupaus saa sitovuuden luovut-tajan ulosotto- ja konkurssivelkojia kohtaan vasta lahjan luovuttamisen myötä..

Oli suuri vääryys, kun hannu Karpo taannoin katosi ruudusta. ei silti hätää! IV:n toimittaja elina Karppa ruotii kolumnissaan sitä, mikä tässä kaikessa mättää.

Karpalla on asiaa

55

Helvetti kun yliviivaustusseja valmis-tetaan niin rajoitetuissa sävyissä. Al-kaa pikkuhiljaa tympiä se sama pink-ki, keltainen tai vihreä päivä toisensa perään. Lilaan ja siniseen törmää jos-kus mutta ne on ylitummia enkä nyt sellasella kehtaa kirjaston kirjoja sot-kea kun muutenkin hävettää. Neonsä-vyistä tulee sitäpaitsi päänsärky mutta yliviivaamatta en opi. Ja miksi ihmees-sä mun tussit kuivuu tyyliin päivässä vaikka laitan aina korkin päälle kun en yliviivaa?! Ei tuotekehittely niin ylivoimasta voi olla Stabilon vika

En se ihme, että pakollisella luennol-la proffa vastaa kännykkäänsä ja sopii ainakin 5 minuutin ajan ruokailusta ja muista treffeistä ja juoruaa niitä näitä. Mitä helvetin pelleilyä tällainen pa-kollisuus on? Noh kun sitten muusta asiasta huomautin hänelle, niin ilmoit-ti, että en tule suorittamaan hyväksy-tysti, vaikka olin jo valmistautunut yli viikon... että tälleen. Eikö proffille saa edes aiheesta huomauttaa? Minä en ai-nakaan osaa pitää suutani kiinni.Proffa puhuu kännykkään

Finassioikeuden lukualue on aivan käsittämätöntä kuraa, pykälää toisen perään - ja sitten 40 % ottaa tentistä hylsyn ja loput ykkösen. Ketä tämä palvelee?? Minkä takia tenttikierrok-sia on vähennetty???Nyt kaikki jäljel-lä olevat tentit, ylläri ylläri, on samaan aikaan tai sitten on kauheita taukoja, jos ei lue kahteen-kolmeen tenttiin yhtä aikaa. Joku roti tähän touhuun!!notaari

Eikö pääsykokeisiin voisi liittää jotain haastattelua tai muuta keinoa, jolla saisi selvästi vajaat henkilöt karsittua pois tiedekunnasta? Rasittavaa kuun-nella luennoilla tyhmiä, itsestäänselviä kysymyksiä samoilta henkilöiltä koko ajan, joiden tarkoituksena tuntuu olevan vain osoittaa, että on fiksusti oivaltanut, että A:n ja B:n välillä on yhteys. Syytän tästä ongelmasta val-mennuskursseja, kun ne mahdollista-vat tyhmempienkin sisäänpääsyn.Elitisti runkkari

Miksi, oi miksi BB-Esa A:n täytyy olla varattu?ihailija

Vituttaa kun raahaa ittensä Portsuun ja sitten iskee paskahätä. Eniten siinä vituttaa se että Portsun paperi on kar-heampaa kun yksikään Starkista ostet-tavissa oleva hiekkapaperi.Ei se huuto ummetuksesta johdu, siitä hiekkapaperista.Horhe

Onko Perhosen tarkoitus olla jonkin-lainen huhupalsta vai miksi siinä jul-kaistaan täysin vääriä ja vääristettyjä tarinoita?Siveysvyö

Toimitus vastaa: Perhonen on gossip girl –tyyppinen huhupalsta, jolla on vuosien perinteet. Pykälässä aktiivises-ti liihottelevan freelancer-perhosemme silmiin ja korviin osuu kaikenlaista, josta hän sitten raportoi palstallaan. Toimituksen on ikävä kyllä mahdotonta jälkikäteen kontrolloida jokaisen ”eräs

phuksi pussaili erään toisen phuksin kanssa tuolivarastossa” –tyyppisen juo-run todenperäisyyttä. Palstan huhuihin tuleekin suhtautua varauksella! Voim-me lähinnä huolehtia, ettei kenestäkään kerrota liian arkaluontoisia asioita tai nimiä. Perhonen herättää pientä kohua joka kerta ilmestyessään, mutta samal-la ihmiset vastustavat jyrkästi sen lopet-tamista. Mahdolliset kiistakysymykset voi viedä julkisen sanan neuvostoon.

Minun mielestäni on pöyristyttävää, että \”Perhonen\”-palstalla käsitellään vain ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden ja pykälän valiokuntiin juuttuneiden ihmisraunioiden asioita, ja \”vanhemmat tieteenharjoittajat\” jäävät täysin paitsioon. Oman varttu-neen oikeustajuni mukaan tämä täyt-tää myös syrjinnän tunnusmerkistön. \”Perhosen\” tulisi mielestäni päivys-tää enemmän torstaisin Kaarle XII:ssa, ja etenkin sulkemisaikaan Kasarmito-rin taksijonossa. Teatteri ja hotelli Ha-venin baari ovat myös hyviä kutukyt-täyspaikkoja. Seitsemännen vuoden opiskelijoiden sekoilut kunniaan!Tuohtunut

Kenen valopään idea oli muuttaa pro-sessin viimeinen kysmys, joka oli ai-emmin monivalinta, esseeksi?? Ettei aika kävisi pitkäksi? Voi kirsu sentään. Et onnea vaan niitten hieroglyfien tul-kitsemiseen. Mobilat - keeps you going

Jul k i n e n Run o s u o l i Jokaisessa päivässä on taatusti jotain avautumisen aihet-ta! Älä palkkaa kallista terapeuttia vaan käy avautumassa ilmaiseksi mistä tahansa asiasta Pykälän nettisivuilla. Parhaat tilitykset julkaistaan seuraavassa IV:ssä.

www.pykala.fi/intervivos-avaudu.php ””Miksi, oi miksi BB-Esa A:n täytyy olla varattu?”-ihailija

56

PERHONEN KIITTÄÄ HUHUJEN VUODESTA 2009! PERHONEN VETÄYTYY HETKEKSI NURK-KAAN HERKUTTELEMAAN PIPARILLA JA TOIVOO, ETTÄ ENSI VUODESTA TULEE EN-TISTÄ MEHUKKAAMPI. TÄSSÄ LOPPUSYKSYN PARHAAT PA-LAT.

Spexareiden tämän vuoden urakka on lehden painosta

tullessa jo takana. Perhosen tie-tojen mukaan näyttelijöiden tii-vis yhdessäolo johtaa vuodesta toiseen siihen, että syksyllä muo-dostuu vähintään yksi spex-pari. Tänä vuonna ei tarvinnut kauaa jäädä spekuloimaan, kenen vuoro on tällä kertaa pariutua. Jo kah-den ensimmäisen viikon jälkeen eräät vanhemmat tieteenharjoit-tajat alkoivat kävellä perhosta vastaan rakastuneesti käsi kä-dessä. Ja perhonenkos tällaisesta ilahtuu.

M uuan Tallinna-keikalla eräs vanhempitieteen-

harjoittajaneito ja yksi Pykälän tämän vuoden vaikutusvaltai-simmista herroista nukkuivat läheisissä tunnelmissa samassa sängyssä. Samoin phuksitytön ja vanhemman tieteenharjoittajapo-jan legendaarinen symbioosi oli tälläkin reissulla voimissaan.

E räs sonnipiireissä kunnostu-nut phuksi lähti sonniaisista

kotiin muuan vanhemman tie-teenharjoittajaneitosen kanssa. Tylsäähän se olisi noin hienona iltana yksin kotiin mennä. Perho-sen tietojen mukaan juttu ei kui-tenkaan enää jatku.

V illien huhujen mukaan eräs miespuolinen opiskelija jou-

tui luopumaan osasta genitaalialu-een karvoituksestaan sonniaisis-sa. Pykälän saunassa oli ilmeisesti päästy vähän vahailemaan. Kyllä hyvät bileet aina yhdet ajellut ge-nitaalialueet vaatii?

Perhonen on saanut tietoonsa huippu-uutisen: eräs Pykälän

hyvin legendaarinen ja naisten-miehen maineessa oleva vaikutta-ja on Top 10:ssä ehdolla Suomen uudeksi Unelmien poikamieheksi! Myöhemmin selviää, valitaanko tämä karismaattinen juristinalku seuraavaksi valtakunnan ykkös-poikamieheksi (nyt kun Sauli on naimisissa). Perhonen voi vaan kuvitella sen kissatappeluiden määrän, jota ohjelmassa tälläkin kertaa olisi luvassa...

K averisitseiltä kaksi nuorta pykälistiä päätyi jo kesken

sitsien vähän muihin kuin ka-verillisiin tunnelmiin. Pari lähti kesken pöytäjuhlien tutustumaan toisiinsa intiimissä merkeissä. No, kuka sinne pilkkuun käskikään odottaa...

Pykälän pikkujouluja vietet-tiin perinteiseen tapaan Ta-

vastialla, tällä kertaa Anna Puun suloisen soundin säestämänä. Perhosen tietojen mukaan Pykä-län hallituslaisia oli käynyt kei-kan jälkeen kiittämässä esiintyjää ja samalla kutsunut niinikään paikalla olleen Annan miespuo-lisen Idols-kollegan sekä Idolsin juontajapojan Pykälään jatkoil-le. Tosi-tv:stä tutut herrat saivat pykälistinaiset täysin villeiksi! Silminnäkijähavaintojen mukaan juontaja kävi kiinnostavia kes-kusteluja useammankin tieteen-harjoittajaneidon kanssa. Char-mantti Idols-laulaja taas intoutui

jopa vetämään muutaman hengen yksityiskeikan Pykä-län kerhotilojen takahuoneessa ja sai naiset huokailemaan moneksi päiväksi.

Oli myös hyvin lähellä, ett-eivät Idols-herrat päässeet

korkkaamaan legendaarista Py-kälän saunaa. Kuitenkin perhosen tietojen mukaan eräs kaksikon mukana ollut ulkomaailainen ka-veri joutui jättämään saunaanme-non väliin, koska hänen tyttöys-tävänsä oli kieltänyt mieheltään moiset epäilyttävät touhut. Tämä tyttöystävä taisi olla aika viisas, sillä epäilyttävää se saunomis-touhu onkin - ainakin Pykälän saunan ollessa kyseessä! Tämän vuoksi koko porukalta jäi tällä kertaa kyseinen hieno suoma-laistraditio väliin.

Pykälän pikkujoulujen jatkoil-le soitettiin poliisit aamulla

yhdeksän aikaan, kun samassa ra-kennuksessa työskentelevät her-mostuivat juhlien jatkumiseen. Perhonen on varma, että poliisille soittaneet työntekijät olivat vain kateellisia, kun eivät itse päässeet mukaan bileisiin.

E räät kaksi uutta emäntää pää-sivät antamaan hienon tai-

donnäytön keittiöpuolella ja vah-vistamaan, että he olivat oikea valinta Pykälän keittiön henget-täriksi. Perhosen tietojen mukaan neitoset polttivat kotonaan kasan muovia ja saivat koko asunnon täyteen vaarallista savua. Ensi vuoden sitsiruokia luottavaisina odotellessa...

57

KIRJOITTAJATRisto Sandvik | Mikael NuottoLiisa Reunanen | Ville P. KomulainenMikko Rudanko | Nelli VilkkoLassi Jyrkkiö | Henri TanskanenMikko Pitkänen | Jukka LehtolaKirill Tervo | Tuomas Rytkönen Perhonen | Kiti KarvinenTero Nieminen | Milla MustamäkiMikko Kohtala | Lotta NiemeläSven Laakso | Veera Snellman

DEADLINE ON 27.4.2007, MUKAVASTI ENNEN WAPPUA. NYT KYNÄT SAUHUAMAAN!

PYKÄLÄ RYY-tunnus 0288776-8

TOIMISTOMannerheimintie 3 BFI-00100 Helsinki

Toimisto avoinna ti-to klo 12-16.30tel. +358 9 278 5003fax +358 9 278 5004

hUONeISTOSörnäisten rantatie 33BFI-00500 Helsinkitel. +358 9 682 1858

OSOITTeeNMUUTOKSeTwww.pykala.fi/osoitteenmuutos

YRITYSSUhDeTOIMIKUNTAMeri Ahtela+358 50 3473603 Saara Koskimäki+358 50 5020927Henrikki Tahkokallio+358 40 5698423

SÄhKöPOSTIOSOITTeeTetunimi.sukunimi@pykala.fi

Ilmoitushinnat2/1 väri 980€1/1 väri 570€ 1/1 harmaasävy 490€1/2 väri 350€1/2 200€

Mediatiedotwww.pykala.fi/mediakortti

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtu-vasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaise-misessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituk-sesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien.

Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkais-tavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydes-sä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

inter vivos

KIRJOITTAJATNina Asikainen | Urpo Kangas | Elina Karppa | Antti Kerppola | Antti Lindholm | Pauliina Mattila | Hannu Partanen | Riikka Laitinen | Perhonen | Mikko Pitkänen | Mikko Rudanko | Sini Paajanen | Iina-Mari Supperi | Nelli Vilkko | Annika Juvonen | Ville Inkinen | Emmi Vilkko | Minna Hokkanen

Päiväys: Mon, 19 Oct 2009 18:12:57 +0300 [19.10.2009 18:12:57 EET]Lähettäjä: "Xxxxx Xxxxx" <xxx@helsinki.fi>Vastaanottaja: pykala-info@helsinki.fiOtsikko: (pykala-info) Ulottuvuusbileistä kadonneet saappaat

Huomio! Ulottuvuusbileistä katosivat mustat, lättäpohjaiset saappaani (koko 37). Jos huomaat ottaneesi väärät saappaat bileistä, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen (sähköposti tai puh xxxxxxxxx). Kiitos!:)t. Xxxxx joka aitoon hawaii-tyyliin taapersi kotiin asti sandaalit jalassa

Päiväys: Wed, 21 Oct 2009 00:00:19 +0300 [21.10.2009 00:00:19 EET]Lähettäjä: xxxxxx.xxxxxxxxxx@helsinki.fiVastaanottaja: pykala-info@helsinki.fiOtsikko: (pykala-info) Ulottuvuusbileissä kadonnut neuletakki

Hei vaan! Jos jollekin siis tarttui mukaan Ulottuvuusbileistä harmaa Leviksen neuletakki niin olisi mukavaa, että ottaisit yhteyttä minuun sähköpostitse.Kiitos!Puseroaan toiveikkaasti odottaen Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Päiväys: Wed, 21 Oct 2009 02:24:40 +0300 [21.10.2009 02:24:40 EET]Lähettäjä: "Xxx Xxxxxxxx" <xxxxx@luukku.com>Vastaanottaja: pykala-info@helsinki.fiOtsikko: (pykala-info) Ulottuvuusbileistä kadonnut Rapala-uistinsarja

Hej! Jos joku on nähnyt kadottamaani uistinsarjaa tai vesisuksia, ole hyvä ja ota yhteyttä

PS. Myydään LIPPU 15 e. (Helsinki-Korso junalippu)

Pykälä-infosta kuultua

inter_vivos_5_2009.indd 1 10.11.2009 15:05:26