KAMA MELY MALVE LIIPA PETURVA - Uusi Kymenlaakso · 2018-12-05 · 2 . Maakunnan kehittämisen kannalta on suuri mahdollisuus, että kansalliset ja EU-rahoitustehtävät kootaan yhteen

Maakuntapalvelujen esivalmisteluvaiheen 14.12.2015 - 15.6.2018 loppuraportti

STARA ALUEKEHITYS- JA STRATEGIATOIMINTO -Aluekehitys-Maakuntastrategia-Edunvalvonta -kansallinen/kansainvälinen-Rahoitus (välitettävä)-Viestintä-Varautuminen

KAMA KASVUPALVELUT -työllisyys-yrityspalvelut-maahanmuuttopalvelut

MELY -maatalous ja elint. tuotanto-lomitus-Ympäristöterv. huolto-elintarvikevalvonta

MALVE -maankäyttö ja kaavoitus-luonnonsuojelu-vesien ja merenh-vesi- ja kalatalous-liikennejärjestelmäsuunnittelu

LIIPA -liikennepalvelut

PETURVA -pelastus-turvallisuus-varautuminen

1

Maakuntapalvelut vuonna 2019

Alueiden kehittämisen palvelut - tiimi

1. Palvelukokonaisuuden nimi ALUEIDEN KEHITTÄMISEN PALVELUT Palvelukokonaisuus on jaettu neljään osaan: Strategiapalvelut, rahoituspalvelut, edunvalvontapalvelut sekä viestintä- ja tietopalvelut.

2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit Prosessit on eritelty liitteenä olevassa taulukossa.

3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta Strategiapalvelut: -Ohjelma- ja strategia-asiakirjojen määrän vähentäminen: Maakuntaohjelmalle ja sen toimeenpanosuunnitelmalle tulee entistä keskeisempi rooli ja niiden ohjausvaikutusta lisätään. Mm. ELY:n strateginen tulossuunnitelma poistuu. Yhteensovitustarpeet erillisstrategioiden kanssa (RIS3, ilmasto- ja energia-, luonnonvara-, terveysliikunta-, jne.) -Ministeriöiden kanssa käytäviin neuvotteluihin tarvitaan lisää vaikuttavuutta, aitoa vuoropuhelua, joka myös johtaa toimenpiteisiin valtion taholta. -Alueellisen ennakoinnin ja koulutustarpeiden ennakoinnin yhteen kytkeminen. -Erilaisten verkostotehtävien tarkoituksenmukaisuutta ja resursointia tulee harkita. MYR:n roolia vahvistettava ja muiden erityyppisten verkostojen toimintaa yhdistettävää MYR:ään. -MYR:n sihteeristöstä muodostuu maakunnan hankeryhmä, ympäristövaikutusten ja työllisyysvaikutusten arviointi kytkettävä paremmin mukaan. -Toimintakulttuurin muutos: Virkamiestyö vs. poliittinen päätöksenteko maakunnassa: Mitkä asiat nykyisestä virkamiesvalmistelusta viedään poliittiseen päätöksentekoon, esim. ESR, maaseudun kehittämis- ym. rahoituspäätökset. Rahoituspalvelut:

2

Maakunnan kehittämisen kannalta on suuri mahdollisuus, että kansalliset ja EU-rahoitustehtävät kootaan yhteen maakunnan tehtäväksi. Ohjelmakokonaisuuden parempi hallinta; mm. kehittämishankkeiden on tuettava nykyistä paremmin asiakkaiden ja alueen tarpeita sekä ohjelmien tavoitteita. Asiakkaalle tämän tulee näkyä ns. yhden luukun periaatteena. Tehtävien eriyttäminen vaatii resursseja, kysymyksenä onko mahdollista hoitaa myös maksatustehtävät maakunnassa. Korjaavien toimenpiteiden tekemiseksi maakunnan organisaatiosta todennäköisesti löytyy riittävästi henkilöstöä. Toimenkuvien osalta pitää pyrkiä siihen, että rahoitus- maksatus- ym. tehtävät ovat vain osa henkilön toimenkuvaa. Näin ollen voidaan tekninen tuki hyödyntää maksimaalisesti ja pitää huolta henkilökunnan työmotivaatiosta. MYR:n roolia rahoituksen suuntaamisessa tulee vahvistaa. (Hankkeiden ohjelmanmukaisuuspäätökset hankeryhmän esityksestä. Edunvalvontapalvelut/ vaikuttaminen: Edunvalvonta tulee nähdä keskeisenä osana maakunnan toimintaa. Edunvalvontaa tulee tehostaa, systematisoida ja mm. tuottaa jatkuvasti edunvalvonnassa tarvittavaa taustamateriaalia.

4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle Mahdollisuudet: - asiantunteva henkilöstö ja osaamisen hyödyntäminen Esteet: - vaikeus sisäistää maakunnan rooli itsenäisenä toimijana, irrallisena valtiosta ja kunnista

5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin prosessin osalta

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) Aluekehityksen henkilöstöresurssit ovat Kymenlaakson liitossa: Strategiapalvelut: 2,35 Rahoituspalvelut: 1,95 Edunvalvontapalvelut: 0,9 Viestintä- ja tietopalvelut: 0,95 Yhteensä: 6,15

3

Henkilöstöresurssit ELY-keskuksessa (Kaakkois-Suomen maaseutuyksikkö) Strategiapalvelut: 0,5 htv Rahoituspalvelut: 11 htv Edunvalvontapalvelut: - Viestintä- ja tietopalvelut: 0,4 htv

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin

8. Toiminnan järjestämistapa

9. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

Nykytilanne: maakuntaliitossa toimistohuoneet x henkilölle ja ELY-keskuksessa y henkilölle sekä molempien toimistojen neuvotteluhuoneet. Toimitiloja tarvitaan työhuoneet x-y henkilölle sekä neuvotteluhuoneita/ ryhmätyötiloja. Suunnittelutehtävät ovat sen kaltaisia, että työtilojen rauhallisuus korostuu. Aluekehitykseen liittyvät työtehtävät ja sidosryhmäyhteistyö edellyttävät lisäksi liikkumista työntekijöiltä. Kustannustehokkuutta edistetään tarjoamalla riittävät nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut sekä esim. yhteiskäyttöinen toimipiste maakunnan toisessa keskuskaupungissa, olettaen, että maakuntavirasto sijaitsee toisessa keskuskaupungissa.

10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat Maakunnan liiton aluekehitystehtäviin liittyvä toiminta on rahoitettu kuntien rahoituksella. ELY-keskuksen osalta toiminta rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.

11. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähteet

1


Loppuraportti 15.6.2018

1. Palvelukokonaisuuden nimi:

Kasvupalvelut: yrityspalvelut

2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit

Lakiluonnos alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta antaa suuntaviivoja siten, ettäsen mukaan maakunnan tulee varata rahaa

· palkkatukeen

Maakunta voi halutessaan järjestää seuraavia yrityspalveluja:

· Tuki yrityksen toiminnan käynnistämiseen (starttiraha)

· Tuki yrityksen kehittämistarpeiden arvioimiseksi tarpeellisiin analyysipalveluihin sekä toiminnankehittämiseksi tarpeellisiin asiantuntijapalveluihin ja koulutuspalveluihin (kehittämispalvelut)

· Tuki uuden liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun, kansainvälistymiseen liittyviin kehittämis- jainvestointihankkeisiin (kehittämis- ja investointiavustus)

· Tuki yrityksen kuljetuskustannuksiin

· Yritysten osaamis- ja työvoimatarpeisiin voidaan vastata esimerkiksi kasvupalvelukoulutuksellaja muilla yrityslähtöisillä koulutuksilla) (rekry/täsmä/muutoskoulutus)

Lisäksi maakunta voi myöntää (rakennerahastovaroista) tukea voittoa tavoittelemattomalleoikeushenkilölle alueen kehittämiseksi. alueiden kasvua ja elinkeinorakenteen monipuolistamista,innovaatioiden kehittämisen edellytysten luomista tai yritysten toimintaedellytysten kehittämistäkoskeviin kehittämishankkeisiin (alueellinen kehittämistuki)

· kuntien toteuttamiin perusrakennetta koskeviin investointihankkeisiin (perusrakenteeninvestointituki)

· ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviin kehittämishankkeisiin

· liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin

· opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin kehittämis- ja investointihankkeisiin

· työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyviin kehittämishankkeisiiin

· tekniseen tukeen

· pääomasijoitustoimintaan

Rakennerahastovarojen käytön suunnittelu, hanketoiminnan ohjaus ja tuloksellisuuden seurantaedellyttävät maakunnalta riittävästi resurssia. Kymenlaakso on ilmoittanut 5.4.2018 tiedon mukaanhuolehtivansa rakennerahastotoiminnasta itse 1.1.2020 alkaen.

Stara - rahoitustiimi LIITE 1

Nykyiset rahoitusinstrumentit

Rahoittavavirmaomainen

Minis-teriö

Rahoituksenkäyttötarkoitus

Vuosittainen volyymi(v.2016) Vastuutehtävä Nimike Nykyinen resurssi HUOM!

Rahoituspäätöksen esittelijä Aluekehityssuunnittelija 5-10 %

Kv. Asioiden päällikköRahoituspäätöksen ratkaisija Maakuntajohtaja

Maksatuspäätöksen esittelijä Aluekehityssihteeri 10-15 %

Maksatuspäätöksen ratkaisija

Hallintopäällikkö

Rahoituspäätöksen esittelijä Aluekehityssuunnittellija 50 % Valmistelee hakemukset

Kv. asioiden päällikkö 20 % Valmistelee hakemuksetRakennerahasto-asiantuntija

UML

Rahoituspäätöksen ratkaisija Aluekehitysjohtaja UML

Maakuntajohtaja UML

Maksatuspäätöksen esittelijä Maksatustiimi UML


Hallintojohtaja UML

Takaisinperintä Lakimies UML

Tekninen tuki

Paikanpäällä tehtävä varmennus UML UML maksajat (tekninen tuki)

Takaisinperintä ja muut jatkotoimet UML UML lakimies

Hallintoviranomaiselle hallinnollista vahvistuslausumaa varten ja todentamisviranomaiselle tilinpäätöstä varten vahvistettavat tiedot

UML UML


Minis-teriö



EAKR/Yrityksen kehittämisavustus

TEM PK-Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, yrityskohtaiset kehittämistoimenpiteet ja investoinnit (Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020)

Noin 1 miljoona euroa/21 päätöstä

EAKR TEM Myöntövaltuus 2014-2017 10,3 milj. 2016 käynnissä 25 hanketta. Maksettu päätöksillä n. 2,8, milj.

Rahoitusasiantuntijat esittelevät kaikki Kymenlaakson ja Etelä-Karjanlan maakuntien yritysten kehittämisavustuspäätökset, lisäksi myös Uudenmaan yritysten kehittämispäätöksiä.

Asiantuntijat hoitavat lisäksi kahden maakunnan toimintaympäristön kehittämishankkeet ja tekevät kaikki Kaakkois-Suomen yritysten kehittämispal el ihin liitt ät kons ltointipäätökset

Rahoitusasiantuntijat 2 hlö, 1,6 htv Kouvola. Kehittämisavustuksen, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusten ja pk-yritysten

Kymenlaakson liitton. 236 00€/ v. 4-5 rah.päätöstä vuosittainInnovatiiviset kokeilutTEMAiko

Työllisyyden parantaminen, alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden lisääminen Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelma

Hämeen ELY-keskus

Tuki keskitetty UML

1

EAKR/Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus

TEM Pk-yritysten toimintaympäristöä tai yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä kehittävät hankkeet (Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020)

Keskimäärin 550 000 euroa/4 päätöstä

Yritysten kehittämispalvelut

TEM Pk-yritysten konsultointi- ja koulutuspalvelut

Koko Kaakkois-Suomessa vuonna 2016 141 120 euroa/45 konsultointipäätöstä ja koulutuksiin 98 000 euroa/24 yritystä/2 koulutusohjelmaa

Rahoituspäätöksen esittelijä Rahoitusasiantuntija 60 % Kymenlaakson ESR-hankkeiden hoitaminen vaatinee yhdenrahoitusasiantuntijan työpanoksen. Hakemusten käsittelyn ja päätösten esittelijätehtävien lisäksi rahoitusasiantuntija hoitaa rahoitukseen kuuluvia raportointi-, viestintä- ja koulutustehtäviä

Rahoitusasiantuntija 100 %

Rahoitusasiantuntija 33 %

Muut Hämeen ELYn asiantuntijat yhden henkilön työpanokseksi laskettuna

10 %

Rahoituspäätöksen ratkaisija Rahoituspäällikkö Lahti

Maksatuspäätösten esittelijä Maksatusasiantuntija n. 30 % Kymenlaakson hankkeiden maksatuskäsittely vienee noin 2/3 kokoaikaisen maksatusasiantuntijan työpanoksesta

Maksatusasiantuntija n.30 %

+ kolme muuta, joilla vähemmän hankkeita. Yhden henkilön työpanokseski laskettuna

10 %


Maksatuspäällikkö Lahti


Minis-teriö



Rahoituspäätöksen esittelijä Asiantuntijat rahoitus 8 henkilöä, yht. 5,7 htv (sis. myös rakennusasiantuntija)

1- 60 %, 2- 50%, 1- 30%, 2- 90%

Kouvola, Lappeenrannassa 2 henkilöä

Asiantuntijat viljeliätuet 6 henkilöä, yht. 2,2 htv (sis. hydrologi, biologi)

4-50%, 2- 10%

Rahoituspäätöksen ratkaisija Yksikön päällikkö/ asiantuntija

1 + 1 hlö, yht. 0,6 htv Kouvola

Maksatuspäätösten esittelijä Maksatusasiantuntija 4 hlö, yht. 3,8 htv Kouvola

kehittämispalveluihin liittyvät konsultointipäätökset

Rahoituspäätösten ja maksatuspäätösten ratkaisu ja jatkotoimenpiteet sekä muut lakipalvelut Lahdessa. Kehittämispalveluihin kuuluvat koulutuspäätökset Uudellamaalla. Kehittämispalvelujen maksatus Kehassa.

yritysten konsultointipalvelujen päätösten esittely

Maksatusasiantuntija 1 hlö, 1 htv Kouvola. Kehittämisavustuksen ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusten maksupäätösten esittely

MMM ja Maaseutuvirasto

Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Kehittämishankkeet, yritystuet, maatalouden investointituki ja tilanpidon aloitustuki sekä viljelijätuet (ympäristösopimukset, luomusitoumukset) sekä Neuvo2020 -toimenpide. Sisältää myönnön, maksatuksen ja jatkotoimien sekä osin valvonnan (viljelijätuet) tehtävät. Lisäksi Leader –ryhmien hanke- ja yritystukien päätöksenteko ja maksatus.

Koko Kaakkois-Suomi. Kehittämishankkeet 6,8 M€ (26 kpl), yritystuet 3,1 M€ (39 kpl), maatalouden investointituki ja tilanpidon aloitustuki avustus 3,7 M€ ja korkotuki 6,6 M€ lainapääomalle (80 kpl), luomukorvaus n. 2,7 M€, ympäristösopimukset n. 0,5 M€, Leader -hankkeita 67 kpl, Neuvo -toimenpidettä käyttänyt n. 800 tilaa.

Noin 2 miljoonaa euroa/vuosiKeskimäärin 9 hanketta/vuosi , hankkeiden keskimääräinen myönnetty tuki 250 000 euroa 42 hanketta menossa 24.8.2017

Työllisyyden parantaminen, alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden lisääminen,Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ESR-rahoitus

TEMESR-hankerahoitus

Kaakkois-Suomen ELY-keskusEuroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

2


Yksikön päällikkö,asiantuntija, maksatusasiantuntija

1 + 4 + 1 henkilöä, yht. 0,5 htv

Kouvola

Tekninen tuki Rahoituspäätöksen ratkaisija Maaseutuvirasto

Maksatuspäätösten esittelijä Yksikön päällikkö Maksatusasiantuntija

1 hlö, alle 0,1 htv Kouvola


Maaseutuvirasto Kouvola

Paikanpäällä tehtävä varmennus Maksatusasiantuntija 4 hlö, yht. 3,8 htv (sisältyy maksatukseen)

Kouvola

Takaisinperintä ja muut jatkotoimet Esittelijä Lakiasiantuntija 1 henkilöä, yht. 0,7 htv

Ratkaisija Yksikön päällikkö, vastuualueen johtaja

1 hlö

Hallintoviranomaiselle hallinnollista vahvistuslausumaa varten ja todentamisviranomaiselle tilinpäätöstä varten vahvistettavat tiedot

Maksajavirastovakuutus, maaseutuohjelman vuosiraportti Yksikön päällikkö

Ohjelmaperusteisen viljeliätukien valvonta- luonnonhaittakorvaus-ympäristökorvausluomukorvaus

Valvontapäällikkötarkastajat

n. 20 (Vuosit. n. 10 määräaikaista 5-6 kk), yht. n. 14 HTV

KouvolaLappeenranta


Minis-teriö



Rahoituspäätöksen esittelijä Suunnittelija

Suunnittelija

Rahoituspäätöksen ratkaisija Kehittämispäällikkö

Yksikön päällikkö

Asiantuntijat KoulutusasiantuntijaAsiantuntijaMaahanmuuttoasiantuntija

Maksatuspäätösten esittelijä KEHA-keskus


KEHA-keskus

Asiantuntijat OKM

OKM

TEMTyövoimakoulutus kotoutumiskoulutus työvoimapalvelut mom. 32.30.51

Työllisyys ja kotoutuminen Työvoimakoulutus määräraha 9,8 milj.€ /ostettu 134963 otp, kotoutuminen määräraha 5,4 milj.€/ostettu 105274 otp, työvoimapalvelut määräraha 2.3 milj€/ostettu 62521 tp

Tuki on tarkoitettu tuote- ja palvelukehityshankkeille, joissa luovien alojen osaamista siirtyy

ill t i i l ill j id l j

CreMA - Luovien alojen CreMA-rahoitus monialaisiin t t k hit h kk i ii

OKM

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

CreMA on opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamasta määrärahasta jaettavaa tukea luovan alan yritysten monialaiseen tuotekehitysyhteistyöhön. CreMA on osa opetus- ja k ltt i i i t iö AVEKill ö tä ää C D ää ä h

Syksyn 2016 haku: Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK myönsi CreMA-tukea 18 hankkeelle yhteensä 247 470 lt k lli ti A t

3

Maksatuspäätösten esittelijä OKM


OKM


Minis-teriö



Rahoituspäätöksen esittelijä Asiantuntija 100 %

Asiantuntija 100 %Asiantuntija 50 %

Rahoituspäätöksen ratkaisija Rahoitustiimi 3 henkilöä

Maksatuspäätösten esittelijä KEHA-keskus


KEHA-keskus

Asiantuntija 100 %Noin 1 miljoonaa euroa/ päätöksiä noin 200.

Työllisyys (yrittäjän toimeentulon turvaaminen yritystoiminnan

Huomioitava työllisyyspoliittiseen avustukseen kohdistuva lakimuutos!Nykytilan kuvaus: Kaakkois-Suomen TE-toimisto laittaa työllisyyspoliittiset avustukset hakuun syksyisin ja haun perusteella valitaan avustettavat hankkeet. Työllisyyspoliittisella avustuksella tuetaan esimerkiksi palkanmaksua yhdistyksen työntekijöille, jotka auttavat ja tukevat hankkeen avulla joko yhdistykseen tai yhdistyksen kautta työllistyviä ns. muuten vaikeasti työllistyviä asiakkaita. Näitä TE-toimiston asiakkaita tuetaan lisäksi palkkatuen avulla. Avustus myönnetään vuodeksi kerrallaan ja työllistämiseen liittyen hankkeisiin ollaan yhteydessä useasti vuoden aikana(ml. hankkeen ohjausryhmät).

Palkkatuki

Työllisyyspoliittinen avustus (maakunnassa ei enää lakisääteinen, sisällytettäneen maakunnan myöntämiin tukiin?)

TEM Työllisyys (hankemuodossa toteutettava palvelukokonaisuus työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi)

Noin 1,8 miljoonaa euroa/14 hanketta(vuonna 2017: 1,2 miljoonaa euroa/12 hanketta).

Kaakkois-Suomen TE-toimistoTEM Työllisyys (työttömän työnhakijan

työllistymisen edistäminen)Noin 15 miljoonaa euroa/ päätöksiä noin 1800

Taulukkoon on kuvattu tarve pelkästään päätösten tekoon. Muu palkkatukiprosessi toteutettaneen mahdollisesti maakunnan liikelaitoksessa(koko prosessi kuulunee julkisen tahon hoidettavaksi -> vaatinee tarkempaa keskustelua järjestäjä/toteuttaja rajapinnasta)?

Nykytilan kuvaus: Palkkatukea myönnetään TE-toimiston asiakkaille heidän työllistymisensä edistämiseksi. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki ja sen myöntämisen perustana on asiakkaan osaamisen vaje ko. tehtävään. Kaakkois-Suomen TE-toimistossa on 3 palvelulinjaa, joista jokaisen linjan virkailijat käsittelevät palkkatukeen liittyviä asioita. Prosessi: virkailijan todetessa palkkatuen tarpeen asiakkaalle, hän tekee siitä työllistymissuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa, jossa määritellään mihin palkkatukitarve perustuu. Jos asiakas työllistyy ja palkkatukea käytetään työllistymisen tueksi, niin palkkatukipäätöksen tekeminen siirtyy TE-toimistossa toimivan rahoitustiimin tehtäväksi. Itse päätöksenteon lisäksi rahoitustiimi pitää yhteyttä palkkatukea hakeviin tahoihin(mm. yritykset, yhdistykset, kunnat) päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Maksatuksen palkkatukiasioissa hoitaa KEHA. Vuonna 2016 palkkatuen rahoitus hoidettiin pelkästään TEM51-momentilta. Vuoden 2017 alusta osa rahoituksesta on tullut STM-momenteilta asiakkaan tilanteen mukaan.

muille toimialoille ja muiden alojen osaamista siirtyy luoville aloille.

tuotekehityshankkeisiin

TEMStarttiraha (maakunnassa tuki yritystoiminnan

Taulukkoon on kuvattu käytännössä htv-tarve koko starttirahaprosessille. Toteutettaneen maakunnassa yritystukena. Jos

50 %Asiantuntija (välityömarkkinat)

kulttuuriministeriön AVEKille myöntämää CreaDemo-määrärahaa. CreMA on ELY-keskusten ja AVEKin yhteistyötä. Rahoitushaku toteutetaan yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa. TAVOITTEENA CREMA-TUEN JÄLKEEN ELY-KESKUSTEN NORMAALIEN TUKI- JA RAHOITUS-INSTRUMENTTIEN PIIRIIN SIIRTYMINEN

470 euroa valtakunnallisesti. Avustus on tarkoitettu pilottihankkeiden käynnistämiseen luovien alojen sekä teollisuus-, palveluja muiden alojen kanssa. Kaakkois-Suomessa tukea saivat Kuusankosken Toimintavoima Oy:n Kymijoki-antologia eli kulttuurimatka Kouvolan kyliin ja menneisiin tarinoihin (14 000 € / Kuusankoski) sekä Maritta Vuorinen rakennus- ja vihersuunnitteluun liittyvälle Viher-Tähti®-palvelumallilleen (9 000 € / Koria).

4

Asiantuntija 50 %

Asiantuntija 100 %

Asiantuntija 50 %

Asiantuntija (starttiraha)

(Kotka,Kla, Hamina)

50 %

käynnistymisen ajalta)

käynnistämiseen ja kehittämiseen?)

pelkkä päätöksenteko eriytetään järjestämispuolelle, niin htv-tarve pienenee. Nykytilan kuvaus: Kaakkois-Suomen TE-toimisto myöntää starttirahaa alkaville yrityksille. Prosessi toimii pelkistetysti siten, että yritystoiminnan aloittava asiakas on yhteydessä starttiraha-asiantuntijaan ja lain vaatimien edellytysten täyttyessä asiakkaalle myönnetään starttiraha yrityksen perustamista varten. Starttirahalle on myös mahdollista saada jatkopäätös, jos asiantuntija katsoo, että yritystoimintaa on järkevää tukea vielä seuraavat 6 kuukautta. Vuonna 2016 starttirahan rahoitus hoidettiin pelkästään TEM51-momentilta. Vuoden 2017 alusta suurin osa rahoituksesta on tullut STM-momenteilta aloittavan yrittäjän tilanteen mukaan. Starttirahan maksatuksen hoitaa KEHA.

5

MAAKUNTAPALVELUT 2020

Uudet palvelukokonaisuudetRaportit 30.9.2017

MAKU PALVELUT

STARA

LIIPAMALVEMELY PETURVA- maatalous ja

elint. tuotanto- lomitus- ympäristöterv.-

huolto- elintarvikevalvon

ta

- maankäyttö jakaavoitus

- liikennejärjestel-mäsuunnittelu

- luonnonsuojelu- vesien ja

merenh.- vesi- ja kala-

talous

- pelastus- turvallisuus- varautuminen

- liikennepalvelut

KAMAKasvupalvelut:- työllisyys- yrityspalvelut- maahanmuutto-palvelut

Aluekehitys – ja strategiatoiminto• Aluekehitys• Maakuntastrategia• Edunvalvonta

- kansallinen / kansainvälinen• Rahoitus (välitettävä)• Viestintä• Varautuminen

Strategiapalvelut

STARA - StrategiaRaportti 30.9.2017

PALVELUKOKONAISUUDEN PROSESSIT(Ks. Matriisi 31.3.2017 väliraportti)

- Strategiapalvelut eivät ole suoraan verrattavissa muihin alaryhmiin, koska on läpileikkaava toiminto muissa alaryhmissä.

- Prosessit maakunnassa: Maakuntaohjelma, Topsu, ELYn strateginen tulossuunnitelma, Aluekehityksen ennakointi, Koulutustarpeiden ennakointi, RR-ohjelmien laadinta, EAY-ohjelmien laadinta, ENI-CBC laadinta, Maaseudun kehittämisstrategian ja suunnitelman laadinta, Liikennejärjestelmäsuunnittelu, KS liikennestrategia, Luovien alojen yrittäjyyden ja kulttuurin saavutettavuuden edistäminen, Ilmasto- ja energiastrategia, Terveysliikuntastrategia, RIS-strategia, ERM

- Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä (?): IGM (Kymenlaakson Liitto), Netra (ELY-keskus)

STARA - Strategia

TODETUT MUUTOSTARPEET

- Prosessien yhdistäminen ja nopeuttaminen, yhteistyö ja sen aktivointi elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa, ohjausvaikutuksen lisääminen, yksinkertaistaminen, tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen, kehittämishanketoiminnan ja sen vaikuttavuuden kriittinen tarkastelu

- Ks. matriisi 31.3.2017

STARA - Strategia

MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN

- Maakuntauudistus on suuri mahdollisuus yksinkertaistaa hallintoa ja ottaa aktiivisempi ote tiedottamiseen ja viestintään, jolloin yhteistyö ja ymmärrys eri sidosryhmien, niin sisäisten kuin ulkoisten, välillä lisääntyy

KUSTANNUSTEHOKKUUS JA VAIKUTTAVUUS- Vaikuttavuuteen pyrittävä yhdenmukaistamalla

prosesseja, jolloin syntyy myös kustannustehokkuutta, kun ei tehdä samoja, päällekkäisiä asioita moneen kertaan

STARA - Strategia

PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU

Henkilöstön määrä ja HTVAluekehityksen henkilöstöresurssit Kymenlaakson Liitossa: - Strategiapalvelut: 3,1- Rahoituspalvelut: 2,2- Edunvalvontapalvelut: 0,9 - Viestintä- ja tietopalvelut: 0,95 - Yhteensä: 7,15

ELY-keskuksessa (Kaakkois-Suomi) + TE-toimisto (Kymenlaakso)- Strategiapalvelut: 0,5 htv + 1 htv- Rahoituspalvelut: 11 htv + 7 htv- Edunvalvontapalvelut: - + 0,5 htv- Viestintä- ja tietopalvelut: 0,4 htv + 1 htv

ELY-keskus tarkistamatta

STARA - Strategia

MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN- Esim. alueiden käytön palvelut, kasvupalvelut, vesi- ja

kalatalouden palvelut, kotouttamisen palvelut, liikennestrategia, ympäristövaikutusten arviointi, alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma, EU-strategiat, edunvalvonta (vaihtelee hieman eri prosesseissa)

- Yhteistyö- ja muutostarpeet ks. matriisi

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA- Maakunnan strategiapalvelut tulee olla maakuntahallinnon

keskiössä, perustetaan Stara-yksikkö- Aluekehitys omanaan strategia-yksikössä, muutoin

hyödynnetään muiden alayksiköiden resursseja matriisissa

STARA - Strategia

TOIMITILAT- Tarvitaan työhuoneet x henkilölle sekä

neuvotteluhuoneita / ryhmätyötiloja. Rauhallisia tiloja, nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut sekä esim. yhteiskäyttöinen toimipiste maakunnan toisessa keskuskaupungissa olettaen, että maakuntavirasto sijaitsee toisessa keskuskaupungissa

RAHOITUSMaakuntaohjelma Valtion budjettimomentit + EU-rahoitus / 4 vuotta

Toimeenpanosuunnitelma Valtion budjettimomentit + EU-rahoitus / kalenterivuosi

Rakennerahasto-ohjelmat EAKR + ESR + kansallinen/ohjelmakausi (n. 25 M € 2014-2020)

EAY-ohjelma Central Baltic, Itämeri, Interreg Europe (7 M € / 2014-2020)

Ulkorajayhteistyöohjelma Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelma (11,5 M € / 2014-2020)

Maaseutuohjelma, Kaakkois-Suomi 32, 5 M € (2014-2020 n+2-3 v), lisäksi alueellisesti ”kiintiöimättömät” määrärahat (mm. maatilarahoitus, ohjelman viljelijätuet ym.)

STARA - Strategia

MUUT MERKITTÄVÄT HUOMIOT

Strategia-ryhmän keskusteluissa löydettiin seuraavanlaisia kokonaisuuksia, jotka on nostettava strategiatyössä vahvasti esille ja ratkaistava tulevassa uudessa maakunnassa:• Miten sote- ja kasvupalveluja tarjoavat yritykset saadaan

mukaan palvelutarjoajiksi?• Maakunnan hankintojen nostaminen strategiseen keskiöön!• Kuinka katkaisemme kierteen periytyvän

kouluttamattomuuden ja työttömyyden osalta? • Miten saamme opiskelijat jäämään alueelle?• Mitä teemme Kymenlaakson väestökadolle?• Kymenlaaksoon on löydettävä kivijalka-aloja ja uusia

liiketoimintamahdollisuuksia!• Miten voimme edistää Kymenlaaksoa osana

pääkaupunkiseutua?

STARA - Strategia

Rahoituspalvelut

STARA – RahoitusRaportti 30.9.2017

PALVELUKOKONAISUUDEN PROSESSIT

- Olemassa olevat rahoitusprosessit resursseineen on esitelty väliraporteissa sekä liitteissä 1 ja 2

STARA - Rahoitus


Rahoitustoiminnan järjestämiseen vaikuttavat monet tällä hetkellä vielä avoimet kysymykset, mm.- Miten kasvupalvelujen järjestäminen jakautuu

maakuntaviraston ja mahdollisen liikelaitoksen kesken

- Miten nykyisen ELY-keskuksen resurssit jakautuvat maakuntiin

- Kustannustehokkuus säilyy esitetyllä mallilla, kun osaamista ei hajauteta. Esim. RR tehtävien(esr+eakr) koonti yhteen tuo synergiaetuja

STARA - Rahoitus


- Nykyiset rahoitusinstrumentit, henkilöresurssit ja suoritteet on esitetty väliraporteissa, sekä- Rahoitusinstrumentit taulukossa (liite 1) - Välittävän toimielimen resurssierittelytaulukossa

rakennerahastotoimintojen osalta (liite2)

STARA - Rahoitus

MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN

- Toimivaksi havaittuja käytäntöjä ei tulisi lähteä purkamaan- Yhteistyön tiivistämisen mahdollisuudet on tunnistettu,

samoin resurssien mahdollinen uudelleenkohdentaminen esim. tehtäväkuvien kautta

- Kaikkia tehtäviä ei ole tarpeen hoitaa pelkästään yhden maakunnan alueella. Esim. rakennerahastojen osalta tarvittaneen Etelä-Suomen alueen kattava ohjelmajohtaja koordinoimaan ohjelman etenemistä, vastaamaan raportoinnin kokonaiskuvasta jne.

- Myös esim. jatkotoimenpiteitä voidaan ja tulee hoitaa useamman maakunnan yhteistyöllä

STARA - Rahoitus

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA 1/4

- rahoituspalvelut tulisi järjestää maakunnan palvelukokonaisuuksien mukaisesti, jotta substanssiasiantuntijuus ja rahoituspalvelu toimivat saumattomasti yhteen- Palvelukokonaisuuksilla voi olla yhteisiä asiantuntijoita

- Maakunnan rahoituspalveluja koordinoimaan perustetaan hankeryhmä, joka käsittelee kehittämishankkeet ja yritystukihankkeet, sekä varmistaa rahastojen välisen koordinaation ja yhteistyön

- Hankeryhmä koostuisi sekä STARA:n, että muiden palvelukokonaisuuksien rahoitusasiantuntijoista ja kokoontuisi tarvittaessa tiiviilläkin aikataululla, jotta hakuajat pysyisivät kohtuullisen lyhyinä

STARA - Rahoitus

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA 2/4

− Rahoituksen ja maksatuksen tulee toimia tiiviissä yhteistyössä

− Mikäli maakuntaan perustetaan oma maksatusyksikkö, se voisi hoitaa kaikkien rahoitusmuotojen maksatukset

− Avoin kysymys on, siirtyykö nykyinen KEHA-keskus, johon ko. palvelut on ELY:jen osalta keskitetty, tuottamaan maksatuspalveluita keskitetysti myös maakunnille

− Maaseutupalveluiden maksuliikenteen hoitaa MAVI, maksatuspäätökset valmistellaan maakunnissa

STARA - Rahoitus

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA 3/4 PALVELUKOKONAISUUKSITTAIN

STARA- Kansallisten kehittämisinstrumenttien kuten AIKO, CreMa tms. ja EU:n

rakennerahastojen (EAKR+ESR) rahoitustehtävät.- Interreg- ja ENI-CBC-tyyppisten rahoitusinstrumenttien hallinnointiin ja

käytön edistämiseen liittyvät tehtävät Kymenlaakson osalta.

KAMA- Kasvupalveluihin liittyvä rahoitus, kuten yritysten kehittämisavustukset,

starttiraha, palkkatuki, työvoimakoulutus, kotoutuminen, työvoimapalvelut.

STARA - Rahoitus

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA 4/4 PALVELUKOKONAISUUKSITTAINMELY- Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuet; maaseudun

kehittämishankkeet, yritystuet, maatalouden investointituki, tilanpidon aloitustuki, viljelijätuet (ympäristösopimukset, luomusitoumukset), Neuvo2020-toimenpide, Leader-ryhmien hanke- ja yritystuet.

- Mahdollisia yhteisiä virkoja muiden maakuntien, kuten Etelä-Karjalan kanssa

MALVE- Kalatalousrahaston tuet

LIIPA- Liikenteen perusväylänpito, joukkoliikenteen tuki, yksityisteiden

valtionavustukset, väylähankkeiden maanlunastusrahoitus, saaristoliikenteen valtionavustus

STARA - Rahoitus

Kasvupalvelut

KAMARaportti 30.9.2017

Tilanne 30.9.2017

• Lainsäädännön valmistelu kesken valtakunnan tasolla

• Uudet luonnokset ja kuulemistilaisuudet loka-marraskuussa?

• Palvelumuotoilua, markkinoiden avaamisen liittyvää valmistelua, tietojohtamista ja digiasioita sekä kokeilumalleja valmistellaan TEMissä

KAMA

Maaseutu, elintarvikkeet ja ympäristöterveys

MELYRaportti 30.9.2017

Aluehallintovirasto(AVI)

Kunnat (Ympäristöterveys)

Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys

- Elintarvikevalvonta- Eläinlääkintähuolto

Ruokavirasto1.1.2019

Maksajavirastosopimukset

*) maatalouden tuotantotarvikkeiden ja kasvisten laadun ja turvallisuuden, luonnonmukaisen tuotannon, eläinten merkinnän ja rekisteröinnin, kasvintuotantotilojen elintarvikehygienian ja kasvinterveyden valvonta

MAASEUTU, ELINTARVIKKEET JA YMPÄRISTÖTERVEYSPROSESSIT JA PROSESSIN OMISTAJAT MAAKUNNASSA

MELY

Sosiaali- ja terveysministeriö

(STM)

Maatalousyrittäjien eläkelaitos

(MELA)

Lomituspalvelu-paikallisyksikkö

Maatalouslomitus

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja

valvontavirasto(Valvira)

Kunnat (Ympäristöterveys)Terveydensuojelu

Tupakka- ja nikotiini-tuotteiden valvonta

Aluehallintovirasto(AVI)

Alkoholivalvonta

Toimeksiantosopimus

Valtion lupa- ja valvontavirasto

Luova2020?

MELY

TIETOJÄRJESTELMÄT, YLLÄPITÄJÄT JA KÄYTTÄJIEN MÄÄRÄ

• Tukisovellus (44)• Tukioikeusrekisteri (42)• Hyrrä (10)• Lomitusnetti (7)• Elmo (3)• Eläinten pitäjärekisteri (15)• Pitopaikkarekisteri (8)• ID –valvontasovellus• Digia Tarkastaja-ohjelma (25)• Dynasty• Halli• Jemma• KliniQ (7)• Provet (4)

• Naseva (13)• Sikava (8)• Traces (13)• Eläintenpitokieltorekisteri (5)• Alkutuotantosovellus• Eviranet (21)• Elvi (2)• Elite (2)• Kartturi (2)• Rokotusrekisteri (2)• Vesiviljelyrekisteri (2)• Nautarekisteri (2)• USPA -asianhallintajärjestelmä (2)• ALLU -alkoholielinkeinorekisteri (2)

Viljelijätukien ohjelmissa ylläpitäjänä on Maaseutuvirasto, eläinrekisterien ja -valvonnan ohjelmissa Evira ja ETT. Terveysvalvonnan ohjelma sekä eläinlääkärien potilasohjelmat ovateri ohjelmistotoimittajien ylläpitämiä, samoin kuin eri asianhallintajärjestelmät.Myös Valvira ylläpitää rekistereitä. MELA ylläpitää Lomitusnettiä.

MELY

TODETUT MUUTOSTARPEETMuutostarpeita asiakkaan edun ja synergiaedun saavuttamiseksi sekä ympäristönäkökulman huomioimiseksi:

• Palvelujen järjestäminen samaan palvelukokonaisuuteen/yksikköön• Palvelukokonaisuuden eri valvontojen koordinoiminen• Asiakas- ja yrittäjämyönteisen asiakaspalvelun järjestäminen ”yhdeltä luukulta”• Resurssien ml. henkilöstön sopeuttaminen ja joustava käyttö eri tehtävissä palvelutarpeen

mukaan, mm. toiminta-alueiden/toimipisteiden keskinäinen yhteistyö• Toimintatapojen kehittäminen ja yhtenäistäminen, mm. palvelujen luonne neuvonnallisemmaksi,

valvonta- ja tarkastusmenetelmien kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen• Henkilöstön ammatillisen ja erityisosaamisen parantaminen ja lisäkoulutus, erikoistuminen ja

asiantuntijuuden turvaaminen• Maakuntien välinen yhteistyö (ELY-keskuksen tehtävät, maatalouslomitus, eläinlääkintähuolto,

alkoholivalvonta)• Palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä• Yhtenäiset tietojärjestelmät ja sähköisten työvälineiden laajempi käyttöönotto (tulossa uusia

järjestelmiä)• Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin edellytysten parantaminen• Eläinsuojeluvalvonnan järjestäminen uudelleen ja valvontaresurssien parantaminen,

yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen (palvelukokonaisuuden sisäinen, maakuntien välinen)

• Yhteistyö yli organisaatiorajojen (esim. pelastuspalvelujen, kuntien rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja poliisin kanssa)

• Toimintavarmuuden kehittäminen ja varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

MELY

MUUTOSTEN TOTEUTTAMINENMuutosten toteuttamiselle luo mahdollisuudet:• Uudistusten asianmukainen valmistelu• Henkilöstön osaaminen, asiantuntijuus, erikoistuminen, tehtävien keskittäminen• Joustava organisaatio, uudenlaiset yhteistyökuviot ja työnjako• Eri prosessien yhteiset asiakkaat• Yhteistyö maakuntaorganisaatiossa ja maakuntien ja muiden sidosryhmien välillä• Henkilöstön pitkät työurat ja kokemus• Asiakaspalvelun uudistaminen• Henkilöresurssien saaminen maakuntaan kaikista tehtäviään siirtävistä

organisaatioista• Tietojärjestelmien ja tukipalvelujen yhtenäistyminen ja laadukkuus

Esteet / haasteet muutosten toteuttamiselle:

• Tällä hetkellä useamman maakunnan alueella hoidettavien tehtävien järjestäminen• Toimialueen pieneminen nykyisestä (maatalouslomitus, ELY-keskuksen tehtävät,

alkoholivalvonta)• Riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen• Työntekijöiden ikärakenne, yksipuolinen osaaminen ja motivaatio muutoksessa

(muutosvastarinta)MELY

Esteet / haasteet muutosten toteuttamiselle (jatkoa):

• Henkilöstön muuttuva työympäristö ja laajeneva toiminta-alue

• Asiakkaiden muutosvastarinta• Taloudelliset resurssit• Palvelujen yhtiöittämisen velvoite (mahdollisesti lomituspalvelut, eläinlääkintähuolto)• Etäisyyksien kasvaminen (esim. lomitus, päivystyspiirit)• Erilaisten toimintatapojen yhtenäistäminen

Tarvittavat toimenpiteet muutosten toteuttamiselle:

• Kolmesta nykyisestä organisaatiosta siirtyvien tehtävien uudelleen organisoiminen, tavoitteena hyvin suunniteltu, uudella tavalla toimiva organisaatio

• Henkilöstön kouluttaminen, tehtävien jakaminen uudella tavalla, lisäosaamisen tarpeen selvittäminen

• Yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja selvittäminen• Neuvottelu työnjaosta maakuntien kesken sekä Eviran ja Maaseutuviraston kanssa• Palvelukokonaisuuden sisäisten toimintojen valmistelu ja järjestäminen yhteistyössä ja

riittävän ajoissa, riittävien tukipalvelujen varmistaminen ja joidenkin tehtävien keskittäminen

• Prosessien, toimintatapojen ja sähköisten palvelujen yhtenäinen suunnittelu

MELY

KUSTANNUSTEHOKKUUS JA VAIKUTTAVUUS

Kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavat:• uusi, toimiva organisaatiorakenne• maakunnan sisäinen yhteistyö• resurssien joustava käyttö• sähköiset prosessit ja järjestelmät• toimintojen kokoaminen yhteen ja yhdyspintojen hyödyntäminen• Maaseutuohjelman toimeenpano kokonaisuutena• tehokas henkilöstömäärän mitoitus• maakuntien välinen yhteistyö• valvontojen yhdistäminen• neuvontaan ja ohjaukseen panostaminen• maksullisuus/kustannusvastaavuus

MELY


• Maatilat, 1 626 kpl (sisältää lomitettavat ja eläinlääkäripalveluja käyttävät karjatilat 215/262 kpl)

• Hevostilat, 1200 kpl• Maaomistajat, 3 490 kpl (viljelijät

ja muut maanomistajat)• Neuvojat, 50 kpl• Puutarhayrittäjät

• Viranomaistoiminnan tavoitteena on• tuottaa palvelut oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, täysimääräisesti

kysyntää vastaavasti, laadukkaasti ja viipymättä• suunnitelmanmukaisten tasojen saavuttaminen valvonnan ja ehkäisevän

työn avulla• Prosesseilla on valtakunnallisesti tarkemmin määritellyt tulostavoitteet

Palvelukokonaisuuden palveluja tarvitsevia asiakkaita ovat:

• Maatalouskaupat• Elintarvikehuoneistojen haltijat,

1650 kpl• Lemmikkieläimet, 22 500 kpl• Terveydensuojelulain alaiset

toimijat• Tupakkalain alaiset toimijat• Alkoholin vähittäismyynti- ja

anniskelupaikat, 500 kpl

MELY

PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU (jatkoa)

• Suoritteita ovat hakemusten, ilmoitusten ja sopimusten käsittely ja päätösten antaminen sekä rekisterien ylläpito ja tukioikeuksien myönnöt ja leikkaukset. Asioita on käsittelyssä n. 13 200 kpl (ELY:n osalta arvioitu maakunnan osuus)

• Valvonta- ja tarkastustapahtumia ja näytteenottoja on n. 5 800 kpl (ELY:n osalta arvioitu maakunnan osuus)

• Maatalouslomituksen suoritteena maakunnan alueella on n. 13 800 lomituspäivää

• Eläinlääkäripalvelujen suoritteena on n. 16 000 potilaskäyntiä.

• Palvelukokonaisuuden tehtävissä on tällä hetkellä 217 henkilöä ja noin 150lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä, yhteensä 185 htv. (luvuissa on mukana lomituksen ja ELY-keskuksen maakuntaa suuremman alueen koko henkilöstö)

• Palvelukokonaisuuden kustannukset v. 2016 olivat noin 10,32 milj. € (luvussa on mukana lomituksen ja ELY-keskuksen maakuntaa suuremman alueen kustannukset)

MELY

MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN• Viljelijätukihallinnolla, maatilojen rahoituksella, maatalouslomituksella, Eviran

ohjaamilla ELY:n ja YTA:n tehtävillä, elintarvikevalvonnalla ja eläinlääkintähuollolla on yhdyspintoja keskenään (pääosa asiakaskunnasta on alkutuottajia: viljelijöitä ja kotieläinten pitäjiä)

• Valvonnan ja tarkastusten osalta on mahdollisuus löytää synergiaetuja koordinoimalla eri tahojen valvontatehtäviä samassa palvelukokonaisuudessa

• Elintarvikevalvonnalla, terveydensuojelulla ja tupakka- ja alkoholivalvonnalla on yhdyspintoja keskenään, koska valvonnat kohdentuvat osin samoihin toimijoihin

• Palvelukokonaisuuden prosesseilla on myös muihin maakunnan tuleviin tehtäviin yhdyspintoja– Maatalouslomituksella on yhdyspintoja työvoima-asioihin, työsuojeluun ja

työterveyshuoltoon– Elintarvikevalvonnalla, eläinlääkintähuollolla, terveydensuojelulla ja tupakka-

ja alkoholivalvonnalla on yhdyspintoja terveydenhuoltoon ja pelastus- ja varautumistehtäviin

• Viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen prosesseilla on maakunnan sisällä yhdyspintoja kaikkiin maaseutuohjelman toimenpiteisiin

• Yhteistyötä on tehtävä yhden tai useamman maakunnan kanssa

MELY

MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN(jatkoa)

• Maa- ja metsätalousministeriö

• Ruokavirasto (Mavi+Evira)

• Luova• ProAgria• MTK• pankit• työterveyshuolto• Keva• Kela• kuntoutuskeskukset• luonnonvara-alan

oppilaitokset• vakuutusyhtiöt

• kunnat• Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos THL• poliisi• verohallinto• tulli• laboratoriot• lääkeyhtiöt• yksityiset

eläinlääkäriasemat• syyttäjänvirasto• Eläinten Terveys ETT ry• eläinsuojeluyhdistykset• säteilyturvakeskus• Valvira• työsuojelu

Yhteistyötarpeet eri organisaatioiden kanssa

MELY

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA• Viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen osalta maksajavirastosopimus edellyttää

toiminnan järjestämistä maakuntavirastossa. Myöskään valvonnan (ml. täydentävien ehtojen valvonta) tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maakuntien on kuitenkin mahdollista sopia, että yksi maakunta hoitaa hallintoa useamman maakunnan alueella.

• Maatalouslomituksen hallinnon palvelut on mahdollista tuottaa maakunnan liikelaitoksessa. Lomituspalveluja on mahdollisuus hankkia sekä maakuntakonsernin yhtiöltä että ulkopuolisilta yrityksiltä. Maakuntien on mahdollista sopia keskenään, että yksi maakunta hoitaa lomituspalvelut useamman maakunnan alueella.

• Eviran ohjaamat tehtävät, terveydensuojelu, tupakka- ja nikotiinituotteiden valvonta ja alkoholivalvonta voidaan tuottaa maakuntavirastossa tai maakunnan liikelaitoksessa. Tehtävissä tarvitaan mahdollisesti maakuntien välistä yhteistyötä.

• Terveydensuojelun (elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja lääkelaki) mukaisessa valvonnassa, alkoholivalvonnassa, viljelijätukihallinnossa, täydentävien ehtojen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa on paljon yhteisiä valvontakohteita. Tämä tulisi huomioida palvelukokonaisuuksia muodostettaessa.

• Kaikkien prosessien hallintoa hoitavien henkilöiden tulee olla virkasuhteessa.• Palvelukokonaisuuden hallinto- ja tukipalvelut voidaan sijoittaa yhteisesti maakunnan

muiden yksiköiden kanssa esimerkiksi liikelaitokseen.MELY

NYKYISET JA TULEVAT TOIMITILATARPEET• Toimipisteet (2 kpl) esitetään sijoitettavaksi Kouvolaan ja maakunnan

eteläosaan, mahdollisesti Haminaan, jolloin kummassakin olisi asiakaspalvelupisteet. Asiantuntijat voivat liikkua joustavasti eri toimipisteissä ja toimipisteissä tulee olla videoneuvotteluyhteydet. Toimipisteiden yhteydessä tulee olla riittävät pysäköintitilat sekä henkilöstön että asiakkaiden pysäköintiin.

• Toimitiloja tarvitaan nykytilanteessa noin 80 henkilölle. Maatalouslomittajat eivät tarvitse erillistä toimitilaa. Toiminnan luonteesta johtuen tarvitaan varastotilaa suojavaatteille. Toimistohuoneiden lisäksi tarvitaan asiakaspalvelu- ja neuvottelutiloja sekä henkilöstön sosiaalitilat.

• Eläinlääkintähuollon nykyiset vastaanottotilat Kouvolassa ovat käytettävissä ja maakunnan eteläosassa vastaanottojen yhdistäminen voi tulla kysymykseen. Valvontaa tekevät eläinlääkärit voidaan sijoittaa palvelukokonaisuuden toimipisteisiin tai vastaanottotilojen toimipisteisiin.

• Henkilöstölle tulee myös järjestää etätyömahdollisuus.

MELY

RAHOITUS• Valtion talousarviossa palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

– Palvelukokonaisuuden hallintomenoihin on kohdennettava valtion talousarviosta noin 10,32 milj. Euroa (luvussa on mukana lomituksen ja ELY-keskuksen maakuntaa suuremman alueen kustannukset).

– Erillismomenteilta maakuntaan maksettavia eriä ovat viljelijöille maksettavat tuet, noin 47,4 milj. euroa sekä aloittamis- ja investointiavustukset ja neuvonnan tuki, yhteensä noin 3,9 milj. euroa(koko Kaakkois-Suomi). Tuet sisältävät sekä EU:n että kansallista määrärahaa. Avustusten lisäksi myönnetään osalle hankkeita korkotukea noin 6,6 milj. euron lainapääomalle (koko Kaakkois-Suomi).

MELY

MUUT MERKITTÄVÄT HUOMIOT• MMM teetti alkuvuodesta 2017 selvityksen maataloustuotannon valvonnan kehittämisestä

(Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2017:2). Selvityksen tarkoituksena oli kehittää mahdollisia vaihtoehtoja valvontaprosesseille maakuntauudistukseen liittyen. Selvityksessä ehdotetaan lukuisia erilaisia keinoja valvonnan kehittämiseksi. Yhtenä keskeisimpänä ehdotuksena on maakuntien organisoituminen niin, että kaikki maatalous- ja elintarviketuotantoon, eläinlääkintähuoltoon sekä maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät keskitetään samaan toimintokokonaisuuteen.

• MALO/EVYT -valmistelutyöryhmä pitää erittäin tärkeänä kaikkien em. toimintojen yhdistämistä maakuntaorganisaatiossa. Mikäli toiminnot hajautetaan, valvontatoimintojen yhteistyön lisääminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen voi osoittautua hyvin vaikeaksi.

• Valmistelutyöryhmän näkemyksen mukaan palvelukokonaisuuden tehtävien hoitamisessa erityinen synergiaetu saadaan myös, jos maksajavirastotoiminta ja koko maaseutuohjelmakokonaisuus (viljelijätukien, rakennetukien, maaseutuohjelman hanke- ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.

• Maksajavirastotoiminnan ja maaseutuohjelman (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020) kautta tuleva rahoitus maaseudulle on mittakaavaltaan merkittävä tekijä maakunnan taloudessa ja maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä sekä ympäristöasioiden edistäjänä.

• Maatalouslomituksella on yhdyspintoja edellä mainittuihin tehtäviin. Se on myös maaseudun elinvoimaisuuden yksi tukipilari tukemalla maatalousyrittäjien jaksamista heidän ympärivuotisessa työssään sekä elintarviketuotantoketjun osana. Maatalouslomituksen työllistävä vaikutus maaseudulla on merkittävä.

MELY

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut

MALVERaportti 30.9.2017

PALVELUKOKONAISUUDEN PROSESSIT

- Alueidenkäyttö, luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen, vesien ja merenhoito, vesitalous, kalatalous

- Tehtävät perustuvat maakuntalain mukaisiin maakunnan tehtäviin. Tehtäviä ohjataan lisäksi erillislainsäädännöllä: maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki, maa-aineslaki, vesien- ja merenhoitolaki, laki tulvariskien hallinnasta, ympäristönsuojelulaki, kalastuslaki jne. sekä EU:n asiankokonaisuuteen liittyvät direktiivit ja sopimukset.

- Tehtävät suurimmalta osin viranomaisluonteisia.

MALVE

- Palvelukokonaisuudella suora vaikutus maakunnan elinvoimaisuuteen ja ympäristön laatuun.

- Muutoksella lisätään synergiaetuja -> nyt jo tiivis yhteistyö Liiton ja ELY:n toimijoiden kesken

- Vesi- ja kalataloustehtävien hoitamista keskitetty voimakkaasti -> jatkossakin tarve maakuntien yhteistyöhön osaamisen ja resurssien käytön tehokkuuden varmistamiseksi (Esimerkkinä Päijänteen ja Kymijoen vesistön säännöstely ja rajavesistötehtävät sekä kalakantojen hoito)

- Vesihuollon ja vedenhankinnan edistämisessä luotava sisäinen toimintamalli maakunnan palveluja hyödyntäen pohjavesien suojelun, alueidenkäytön suunnittelun ja ympäristöterveyden kesken


MALVE

- Luomalla maakuntatasolle uusi laaja-alaisen osaamisen toimija voidaan kehittää palveluiden kustannustehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta.

- Palvelukokonaisuudella ratkaiseva rooli maakunnan kestävän kehityksen edistämisessä.

- Luodaan maankäytölliset edellytykset kokonaisvaltaiselle kehittämistyölle.

- Vesi- ja kala-asioissa kustannustehokkuutta ja vesistöaluekohtaista vaikuttavuutta haettava kahden ja useamman maakunnan kesken tehtävällä yhteistyöllä hyödyntäen maakuntalain mahdollistamia yhteistyökeinoja.


MALVE

- Alueidenkäytön tehtävät maakunta järjestää itse. - Luonnon monimuotoisuuden suojelutehtävät järjestetään itse, toteutus

yhteistyössä muiden maakuntien kanssa. Edellyttää lisäresursseja tai ylimaakunnallista yhteistyötä.

- Vesi- ja kalataloustehtävät järjestettävä yhtä maakuntaa isommalla alueella, yhteistyön laajuus voi vaihdella tehtävittäin.

- Vesienhoidon suunnittelutehtävät ja maakunnan vesien tilan osaaminen järjestetään itse, laajempi koordinaatio ja seurannan hankinta järjestettävä suuralueittain. Pohjavesiasiantuntemuksen osalta tarvitaan yhteistyötä muiden maakuntien kanssa.

- Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi ja EU:n kalastuksenvalvonta keskitetysti yhdestä maakunnasta.

- Palvelukokonaisuus n. 23 htv ja 1,5 M€ (ilman yhteistyötä muiden maakuntien kanssa n. 30 htv ja 1,8 M€).

PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU 1/2

MALVE

• Alueidenkäytön, vesien- ja merenhoidon sekä vesi- ja kalatalouden palvelut perusteltua organisoida yhtenä kokonaisuutena

• Voidaan jakaa edelleen alueidenkäytön ja vesi- ja kalatalouden ryhmiin– Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämisen- ja vesihuollon

asioiden sijoittuminen tulisi tällöin pohtia erikseen tehtäväkokonaisuuksien ja resurssien pohjalta.

• Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut on luontevaa sijoittaa tulevan maakuntaviraston konsernihallinnon alaiseksi omaksi järjestämisyksiköksi, joka on mahdollista sijoittaa myös liikennepalveluiden kanssa yhteiseksi yksiköksi.

PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU 2/2

MALVE

- Aluekehitys ja edunvalvonta- Liikenne- Pelastustoimi- Ympäristöterveys- Maa- ja elintarviketalous

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA- Järjestämisvastuulla


MALVE

- Toimitilat n. 25 henkilölle. Neuvottelu/ ryhmätyötiloja- Tehtävät vaativat normaaleja toimistotyöpistettä suurempia

laitteita -> tilantarve- Osin palvelukokonaisuuden asiantuntijatehtäviä voidaan

toteuttaa fyysisestä sijainnista riippumatta- Palvelukokonaisuuden liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja

osallisuusprosessit ja muu sidosryhmäyhteistyö edellyttävät liikkumista työntekijöiltä -> nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut

välttämättömiä- Vesistötehtäviin liittyen tarvitaan veneiden ja työvälineiden

säilyttämiseen tilaa noin 200 m2.

TOIMITILAT

MALVE

- Rahoituksen tarve ei merkittävästi muutu nykytilanteesta.- Keskeisessä roolissa on ylimaakunnallisen yhteistyön vaikutus rahoitustarpeeseen,

erityisesti luonnonsuojeluun, vesi- ja kalatalouteen sekä liikenteeseen liittyvät tehtävät.

- Valtion talousarviossa ko. palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat - Alueidenkäytön ja aluesuunnittelun ostopalvelut 70 000 €- Luonnonsuojelun ostopalvelut 50 000 €- Vesien ja merenhoidon ostopalvelut 250 000 €- Vesitalouden ostopalvelut 350 000 €- Kalataloudellisen kunnostuksen ostopalvelut 50 000 €

- Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähteet:- Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyistä aiheutuvia kuluja

laskutetaan voimayhtiöiltä noin 70 000 €- Kalatalousmaksuvarat 350 000 €, käytettävä kalataloushaittojen

kompensointiin

RAHOITUS

MALVE

- Palvelukokonaisuuden tehtävät ovat lakisääteisiä viranomaistehtäviä.

- Palvelukokonaisuuden tehtävät erityisasiantuntijuutta ja aluetuntemusta vaativia.

MUUT MERKITTÄVÄT HUOMIOT

MALVE

Liikennepalvelut

LIIPARaportti 30.9.2017

Työryhmä: Jyrki Karhula, Kari Halme ja Jussi Kailasto, KAS ELYFrank Hering, Kymenlaakson liitto (+ keväällä 2017 Riitta Kallström)Hannele Tolonen, KotkaMatti Ruoti, HaminaHanna Piispa-Malinen ja Antti Tamminen, KouvolaPasi Halttunen, JUKOHannu Moilanen, Pardia

PALVELUKOKONAISUUDEN PROSESSIT ja niiden tietojärjestelmät

- Liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen• Tiestötietorekisterit, paikkatietojärjestelmät, maakäyttökaavat

- Alueellinen tienpito• Tiestötietojärjestelmät, SAMPO (Livi), Cloudia (hankintaportaali)

- Yksityisteiden parantamisen avustaminen• YA-rekisteri

- Joukkoliikenteen järjestäminen• Vallu

- Saariston yhteysalusliikenteen järjestäminen• Avustusrekisteri (VAR ELY)

- Liikkumisen ohjaus• Ei erillistä tietojärjestelmää

LIIPA

TODETUT MUUTOSTARPEET asiakas, yritys- ja ympäristönäkökulmasta

Asiakaslähtöisyyden tulee korostua voimakkaasti toiminnassa ja toimintaa ohjaavissa visioissa ja tavoitteissa. Toiminnan tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin ja yhteiskunnan odotuksiin ja asiakkaille tulee tarjota toimivia ja turvallisia tie- ja liikennepalveluita sekä kansalaisten liikkumisen että elinkeinoelämän kuljetusten tarpeisiin.Palvelut tulee saada riittävän lähelle asiakasta. Seuraavien asioiden tulee toimia:– Palvelun sisältö on selkokielellä asiakkaan helposti saatavilla ja

informaatio muutoksista on reaaliaikaista, esim. verkossa tarjottu kunnossapidon ”tilannehuone” tai henkilöliikenteen aikataulutiedot

– Palautteiden käsittely on nopeaa ja avointa– Digitaalisuutta hyödynnetään koko palveluprosessissa

LIIPA

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA

Liikennepalvelut on luontevaa sijoittaa tulevan maakuntaviraston konsernihallinnon alaiseksi järjestämisyksiköksi, joko erillisenä yksikkönä tai esimerkiksi alueiden käytön järjestämistehtävien kanssa yhteiseksi toiminnoksi.

LIIPA

PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELUja henkilöresurssitarpeet

Tienpito: Maakuntien yhteistyönä, kuitenkin jokainen maakunta omana kokonaisuutenaan. Henkilömäärä riippuu yhteistyöalueen laajuudesta ja yhteistyömallista. Vastuumaakunnan minimitarve 32 htv. Liikennejärjestelmätyö: Maakunnan omana työnä yhteistyöalueeseen tukeutuen, noin 2 htv.Yksityisteiden parantamisavustukset: Maakunnan oman työnä, 0,1-0,5 htvJoukkoliikenne: Kouvola ja Kotka-Hamina ja maakunta toimivaltaisia viranomaisia. Maakunta järjestää sote-kuljetukset sekä huolehtii joukkoliikenteen integroinnista liikennejärjestelmätyöhön. Kokonaisresurssitarve 9 htv (Kotka-Hamina 4, Kouvola 4, maakunta 1) + sotekuljetustarpeet, joita ei vielä tässä yhteydessä pystytty arvioimaan.Saariston yhteysalusliikenne: Palvelu hankitaan ainakin vuoden 2023 loppuun asti Varsinais-Suomen maakunnalta, jos palvelun hinnoittelu on kohtuullisella tasolla.

LIIPA


Varsinaista estettä liikennetehtävien uudelle järjestämistavalle ei ole, mutta toiminnan kannalta huonona voidaan pitää tilannetta, että maakunnat eivät pääsisi keskenään sopimukseen yhteistyöalueesta, johon Kymenlaakso kuuluu, vaan ratkaisu jäisi valtionhallinnon päätettäväksi.

LIIPA


• Tienpidon ja liikenteen palveluiden kustannustehokkuuden ei uskota paranevan maakuntauudistuksen yhteydessä, koska toimintaan joudutaan sitomaan hieman enemmän henkilöresursseja kuin ennen uudistusta. Lisäresurssien tarve selviää tarkemmin maakuntien yhteistyömallin ja -rakenteiden selvittyä.

• Toiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parantaa se, jos maakuntien yhteistyöalue on riittävän laaja ja maakuntien yhteistyö toimii hyvin. Tällöin voidaan saada liikkumavaraa tuotekohtaiseen rahoituksen allokointiin maakunnittain.

• Toiminnan kansalaisvaikuttavuus voi parantua nykyisestä, kun tienpidon ja liikennepalveluiden strategiset ratkaisut tulevat kansanvaltaisen päätöksenteon piiriin.

LIIPA

RAHOITUS

Tienpito ja liikennejärjestelmätyö: LVM:n erillisrahoitus, vuonna 2018 ilman Iitin kuntaan kohdistuvia ja liikennetelematiikan määrärahoja on 10,7 M€, mistä päivittäiseen kunnossapitoon 5,5, Me, ylläpitoon 5,0 M€ ja investointi-luonteisiin parantamishankkeisiin sisältäen suunnittelun 0,2 M€

Yksityisteiden parantamisavustukset: vuosina 2017-2019 suuruusluokka 0,2 – 0,6 M€, vuodesta 2020 alkaen maakunnassa yleiskatteellista

Joukkoliikenne: Kouvolan ja Kotka-Haminan rahoitus LVM:n erillisrahoituksena, Maakunnan rahoitus 2020 alkaen yleiskatteellisena. Arvio vuositasolla: Kuntien avoin joukkoliikenne 4,66 M€, maakunnan avoin joukkoliikenne 0,23 M€, kuntien koulukuljetukset 8,62 M€, SOTE-kuljetukset 4,43 M€, KELA 2. asteen koulumatkat 0,93 M€ ja KELA SVL-korvaukset 4,43 M€

Saariston yhteysalusliikenne: vuonna 2016 yhteensä 2,05 M€.

LIIPA


- Alueidenkäyttö: Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Tavoitellaan kokonaisuus huomioiden tehoa, laatua, edullisuutta ja hyvää ympäristöä.

- Henkilökuljetusten järjestäminen: Kuvattu järjestämistapa luo yhteistyötarvetta maakunnan ja kaupunkien välille, vaikka joukkoliikenteen järjestämisen volyymi keskittyykin Kymenlaaksossa kaupungeille. Sote-kuljetustenorganisointia ja hankintatapaa tulee tarkastella yhteistyössä maakunnan soten, kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten ja heidän nykyisten hankintaorganisaatioiden tai matkojen yhdistelyn palveluiden kanssa.

- Kaupunkien ja kuntien liikenneverkot, kadunpito ja tienpito: Maakunnan alueella olevan maantieverkon ja katujen hoidon ja ylläpidon rajapintaa tulisi tarkastella. Muodostamalla riittävän suuria hankintakokonaisuuksia voidaan saavuttaa kustannus- ja resurssisäästöjä.

LIIPA

TOIMITILAT

Liikennetehtäviä hoidetaan nyt pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiloista Kouvolassa, missä työskentelee noin 35 henkilöä. Pasilassa työskentelee eteläisen hankinta-alueen tehtävissä noin 20 henkilöä. Lisäksi Imatralta käsin työskentelee yksi aluevastaava.Maakunnan liitossa työskentelee liikennepalvelujen piiriin kuuluvissa tehtävissä 2-3 henkilöä, mutta ei ainuttakaan päätoimisesti.Joukkoliikennetehtävissä työskentelee Kotkan kaupungin tiloissa noin 4 henkilöä ja Kouvolan kaupungin tiloissa noin 4 henkilöä. Nämä henkilöt jatkavat todennäköisesti Kymenlaaksossa toteutettavan toimintamallin mukaisesti kaupunkien palveluksessa nykyisissä toimitiloissaan.

Lähtien siitä oletuksesta, että työskentelypaikkakuntien pakkosiirtoja ei maakuntauudistuksen yhteydessä tapahdu, Kouvolassa tarvitaan jatkossakin työskentelytilat noin 35 henkilölle.

LIIPA

Pelastus, turvallisuus ja varautuminen

PETURVARaportti 30.9.2017

PETURVA PROSESSIT 1/3• RISKIENHALLINTA

– Riskianalyysi, turvallisuusviestintä, ja valvontatehtävät • PELASTUSTOIMINTA

– Varautuminen päivittäisiin ja suuronnettomuuksiin sekä häiriötilanteisiin tai poikkeusoloihin

– Päivystysjärjestelyt, hälytys- ja johtamisjärjestelmät– Maakunnan kokonaisturvallisuuden tilannekuvan ylläpito– Pelastustoiminta ja öljyntorjunta– Paloasemat ja kalusto– Kansainvälinen toiminta ja raja-alueyhteistyö

• ENSIHOITO– Ensihoidon palvelujen tuottaminen yhteistyössä terveystoimen kanssa– Ensivastetoiminta

PETURVA

PETURVA PROSESSIT 2/3VARAUTUMINEN1. Maakuntakonsernin

varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

2. Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta

3. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen (kuvassa) ja maakunnan riskiarvio

4. yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa

Varautumisverkosto - alueen toimijat

"Valmiusfoorumi"

Kuntien

edustajatPoliisi

Maakunnan varautumisen

sihteeristöPV

Maakunnan muut

tahot

Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen

Poikkihallinnollinen alueellinen sihteeristö

Toimiala- tai tilannetyyppikohtainen suunnittelu ja koordinaatio, esim. väestönsuojelun ja pelastustoiminnan suunnittelu yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen johdolla

Työryhmä, esim. harjoituksen

suunnittelu ja toteutus

Työryhmä, esim. alueellinen

riskien arviointi

Työryhmä esim. ennakoivat

toimintaympäristön seuranta ja arviointi

Maakuntajohtaja foorumin

puheenjohtajana

Toimiala- tai tilannetyyppikohtainen suunnittelu ja koordinaatio, esim. epidemiavarautuminen terveystoimen johdolla

RVLJärjestö- ja

elinkeinoelämäedustusM

aaku

ntie

n vä

linen

yht

eist

yö(h

uom

ioid

en y

htei

styö

alue

et)

PETURVA

MAAKUNTAKONSERNIN MUUT TURVALLISUUSPALVELUT

Riskienhallinta (konsernihallinto esim. rahoitus, vakuuttaminen jne.) Turvallisuusjohtamisen järjestelmä (konsernihallinto osana normaalia

johtamista) Tietoturvallisuus (kaikki toimialat) Työturvallisuus (työterveyshuolto ja työsuojelu) Henkilöturvallisuus (kaikki toimialat) Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus (maakuntien tilakeskuksen kanssa

yhteistyössä) Rikosturvallisuus (poliisin kanssa yhteistyössä) Ympäristöturvallisuus (kaikki toimialat) Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta (konsernihallinnon ohjeistus)

PETURVA PROSESSIT 3/3

PETURVA

TODETUT MUUTOSTARPEET JA MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN 1/3

Pelastustoimella Kymenlaaksossa on toimiva liikelaitosmalli, joka on osoittanut tehokkaaksi niin palvelutuotannoltaan kuin kustannusten hallinnassa. HE:n pelastustoimen järjestämiseksi tavoitteena on pelastustoimen ohjausjärjestelmän kehittäminen siten, että se mahdollistaa valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset tietojärjestelmät ja yhdenmukaiset palvelut koko maassa.

RISKIENHALLINTA JA PELASTUSTOIMINTA• Pelastustoimen riskienhallintaan ja varsinaiseen pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät on selkeästi

määritelty eri laeissa ja asetuksissa• Suorite- ja asiakasmääriin ei merkittävästi voida vaikuttaa, koska ”muuttujia” on runsaasti.• Sisäministeriö ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden riskialuepohjaisesti, käyttämällä

tukenaan valtakunnallista aineistoa. Tätä kautta määräytyy tarvittava htv-määrä kokonaisuudessa.

ENSIHOITO• Ensihoito on voimakkaassa murroksessa maakuntauudistuksessa• Pelastustoimi tekee ensihoidossa yhteistyötä sopimuspohjaisesti maakunnan terveysviranomaisten

kanssa• Pelastuslaitos on valmis tuottamaan ensihoitoa silloin kun tuotannossa voidaan tukeutua

paloasemaverkostoon ja se tuottaa synergiaetua valmiuden ja varautumisen osalta

PETURVA


VARAUTUMISEN MUUTOSTARPEET JA TOTEUTTAMINENMaakuntalaissa säädettävien alueellisen yhteisen varautumisen tehtävien hoitaminen (Maakuntalaki 142 §) • Hyödynnetään maakunnassa olevaa Valmius- ja

turvallisuusfoorumia, muuttamalla kokoonpanoa ja toimintaa vastaamaan maakunnan varautumisen yhteensovittamistehtävää

• Maakunnan riskiarvio Kymenlaakson osalta on laadittu viranomaisyhteistyönä ja päivitetty 2017 (kuvassa)

– Täyttää uuden velvoitteen riskiarvion kokoamiseen, maakunta jatkossa vastaa kokoamisesta

• Kymenlaakson valmiuskortteja muuttamalla sovitaan toimintamallit eri häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

• Maakunnan tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa

Kun varautuminen hoidetaan toimialavastuullisesti maakunnassa, vaadittava resursointi yhteensovittamiseen ja maakuntalain mukaisiin uusiin tehtäviin on n. 2 htv(pelastuslaitos).

Sisäministeriön tehtävä on yhteen sovittaa maakuntien toimintaa ja tukea maakuntia niiden alueellisen yhteisen varautumisen tehtävissä.

PETURVA


TURVALLISUUSPAVELUJEN MUUTOSTARPEET JA TOTEUTTAMINEN• Maakunnalle tulee laatia malli, jolla turvallisuustoiminnan kokonaisuuteen liittyvät asiat pystytään

hahmottamaan mahdollisimman kattavasti. – Osa maakunnan turvallisuustehtävistä on toimialoille kuuluvia velvoitteita ja viranomaistehtäviä.

• Maakuntakonsernin turvallisuustehtävät suunnitellaan konsernin johdolla ja toimialojen yhteistyönä.

Riskienhallintaryhmän perustaminen maakuntakonserniin, jonka tehtävänä:• Maakunnan toimintaan liittyvien riskien kartoittaminen, arviointi ja hallinta sekä

riskienhallintamenetelmien kehittäminen ja seuranta • Maakunnan yhteisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden ohjaaminen sekä turvallisuustarpeiden

yhteensovittaminen• Turvallisuudenhallintaa koskevien linjausten valmistelu, mukaan lukien henkilö-, toimitila-, rikos- ja

sidosryhmäturvallisuus, suojeluasiat sekä osaltaan poikkeusoloihin varautumista koskevat asiat• Turvallisuusselvitysten koordinointi• Turvallisuusasioita koskeva koulutus ja neuvonta• Sisäinen valvonta ja tarkastus• HUOM! Toimialat vastaavat riskienhallinnasta kiinteänä osana johtamisprosesseja - yhteisten asioiden

osalta riskienhallintaryhmä tukee toimialoja

PETURVA

Kymenlaakson pelastuslaitos 2016

Kuntia 7Asukkaita 177 659Vakanssit 207 Nettomenot / asukas € 78,99 Vakinaisia paloasemia 5Sopimuspalokuntia 34Sotilaspalokuntia 2Valvontasuunnitelman mukaisia valvontatehtäviä(sisältää omavalvonnan)

6 700

Turvallisuusviestintä % väestöstä(henkilöt yht.)

18(38 299)

Pelastustoimentehtäviä 3 542 Ensihoidon tehtäviä 13 106

Pelastuslaitoksen tulostavoitteet on määritelty palvelutasopäätöksessä• mitoitettu valtakunnallisen

riskianalyysin perusteella• voimassaoloa jatkettu

vuoden 2020 loppuun• valtakunnallista kehittämistä

tehdään pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta

• pelastustoimen uudistuksen yhteydessä kehitetään uusia indikaattoreita valtakunnallisesti


PETURVA

http://hallijulkaisu.kotka.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&docid=225284&version=0


TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA- Pelastuslaitos on sisäisen turvallisuuden viranomainen, jonka toiminnan järjestämistä

ohjaa palvelutasopäätös- Järjestämisvastuusta voisi huolehtia maakuntavaltuusto sekä maakuntajohtaja, joiden

alaisena toimisi pelastuslaitos-liikelaitos- Pelastuslaitoksella on yhteistoimintasopimukset olemassa naapurimaakuntien

pelastuslaitosten kanssa.- Asumisen turvallisuuden kehittämisessä tärkeintä on yhteistoiminnan kehittäminen

sosiaaliviranomaisten kanssa- vanhukset, syrjäytyneet, toimintakyvyltään rajoittuneet

- Pelastustoimi ja ensihoito kehittävät yhteistyössä monitoimiyksiköitä- monitoimiyksiköt palvelevat etenkin harva-alueella sekä pelastuksen että ensihoidon

asiakkaitaTOIMITILAT- Pelastustoimella on tuotannon vaatima paloasemaverkosto ja sen kehittämissuunnitelmaRAHOITUS- Pelastuslaitos laatii suunnitelman toimintansa sopeuttamiseksi laskennalliseen

rahoitukseen vuoteen 2025 saakka.


PETURVA

VARAUTUMISEN MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN

Kuva: Konsernin sisäinen varautumisen yhteensovittaminen (Sote- ja maakuntauudistuksen muistio ”Maakuntien varautumis-tehtävät ja organisoituminen, esimerkit” 10.5.2017).

PETURVA

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Maakuntien+varautumisteht%C3%A4v%C3%A4t+ja+organisoituminen,+esimerkit/056acfde-c110-4161-b6c1-4ff0f927acc1

KUNNAT

MAAKUNNAN PELASTUSLAITOS JOHTAA

VARAUTUMISTA PELASTUSTOIMINNAN

TEHTÄVIIN JA YHTEENSOVITTAA

MUUTA VARAUTUMISTA(pelastuslaki 379/2011, 47§)

MUUTORG.

VARAUT.

PV:NVARAUT.

RAJANVARAUT.

PELASTUSTOIMINTAAN VARAUTUMINEN

MAAKUNTA VALTIO

PELASTUSLAITOKSEN VARAUTUMINEN

SOTENVARAUTUMINEN

MAKUN MUIDEN ORGANISAATIOIDEN

VARAUTUMINEN

POLIISINVARAUT.

ALUEELLINEN JA KANSALLINEN VALMIUS SUURONNETTOMUUKSIIN, HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN (ML. SOTATILA)

KUNTIEN VARAUTUMINEN

Esimerkki toimialakohtaisesta varautumisesta

PETURVA

https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjNsa77iMLSAhUJdCwKHbmGC4QQjRwIBw&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyht%C3%A4%C3%A4&psig=AFQjCNFxTn0gM67AAWiK8mjXO8zR-LAJrw&ust=1488896263430499

2

Prosessit ja prosessin omistajat maakunnassa

Yrityspalvelujen prosessi muodostuu yritysten aktivoinnista, rahoituksesta, maksatuksesta jamahdollisista jälkitoimista, kuten raportoinneista ja mahdollisista takaisinperinnöistä. Asiakkaanjälkikontaktointi ja jatkopolulle ohjaus on myös osa prosessia jota voisi vahvistaa entisestään. Tämäon myös osa palvelun laadunvalvontaa, joka on järjestäjän keskeinen tehtävä. Aktivointia pyritääntekemään yhteistyössä seudullisten yrityspalvelujen ja valtion Team Finland –toimijoiden kanssa.Yhteistyöllä mahdollistetaan asiakkaalle saumaton palvelupolku ja pyritään tuottamaanratkaisukeskeistä palvelua kustannustehokkaasti ja asiakkaan kannalta vaivattomasti.Yhteistyöprosessista vastaa maakunta, pohjautuen Seudullisten yrityspalvelujen sopimukseen jostaELY-keskus on aiemmin vastannut. Nykyinen sopimus on voimassa toistaiseksi, mutta sitäuudistetaan ennen maakunnan aloittamista

Prosesseja uudistetaan ja prosessikuvauksia tuotetaan lisää myöhemmässä vaiheessa yritystenelinkaaren tai muun yhdessä sovitun asiakkuussegmentoinnin mukaisesti (esimerkiksiyritystoiminnan aloittaminen, osaamisen kehittäminen, rekrytointi, omistajanvaihdokset,yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen, muutokset yrityksen toiminnassa).

Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman hankinta

Osaamisen kehittämisen kokonaisuus rakentuu elinkeinoelämän kasvuun ja kilpailukykyyn liittyvienhaasteiden tunnistamiseen ja työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointiin, johon Kymenlaaksossaollaan luomassa yhdessä ELYn, TE-toimiston, maakunnan liiton, elinkeinoelämän, oppilaitosten jamuiden sidosryhmien kanssa ennakointimallia. Yritysten tarpeet edellyttävät nopeitaasiakaslähtöisiä ratkaisuja, joihin yrityslähtöisellä koulutuksella (kasvupalvelukoulutus) voidaanvastata nopeasti. Prosessia on kuvattu alla esimerkinomaisena yhteishankintakoulutuksen nykyisenäprosessina. Kasvupalvelukoulutuksella ei voida tuottaa osatutkintoon tai tutkintoon johtaviakoulutuksia. Valtakunnalliset ja Kymenlaakson alueen järjestämisluvan saaneet kouluttajat voivattuottaa OKM:n rahoituksella VOS-työvoimakoulutusta, jonka sisällöstä ja laajuudesta neneuvottelevat ELY-keskuksen (jatkossa maakunnan) kanssa ja jonka oppilasvalinnoista päättää TE-toimisto (jatkossa maakunta). Ammatillisiin osa- tai kokonaistutkintoihin tähtäävän koulutuksenjärjestävät järjestämisluvan saaneet oppilaitokset. XAMK järjestää ammattikorkeakoulutasoistaalempaan korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutus ja lisä-, täydennys- ja muuntokoulutusta.Maakunnan tehtävä on ennakoinnin ja verkostoyhteistyön avulla valvoa että työvoimansaatavuuden ja osaamisen kehittämisen resurssit, oppilaspaikat ja oppilasvuodet ovat riittävätmaakunnan elinkeinoelämän tarpeisiin.

Rekrytointipalveluprosessikuvaukset tulevat myöhemmin.

RAHOITUSPROSESSIT HENKILÖ- JA YRITYSASIAKKAALLE

Henkilö- ja yritysrahoitusprosessien määrärahan käytön suunnittelu perustuu maakunnankasvupalveluiden tavoitteisiin, haluttuihin vaikuttavuustavoitteisiin, ennakointitietoonelinkeinoelämän ja työvoiman laadusta ja sisällöstä, asiakkaiden tarpeisiin ja tiedolla johtamiseen.Määrärahan seurantatiedot, kuten sidonta-asteet, kohdentuminen sovittuihin tavoitteisiin,tuloksellisuus ja vaikuttavuustiedot ovat rahoitusprosessien oleellinen osa, kuten sisäinen tarkastusja riskien valvonta sekä maksatusprosessit. Osan prosesseista (kuten palkkatuki tai starttiraha) voitulkita sisältävän tukielementtiä niin henkilö- kuin yritysasiakkaalle. Tästä syystä Kasvupalveluita onosin hankalakin eriyttää henkilö- ja yritysasiakkaiden palveluiksi.

3

Yritysasiakkaan rahoitusprosessi on viranomaistoimintaa ja muodostuupääpiirteissään allaolevan mukaisesti. Eri palvelujen ja prosessien välillä onvariaatiota.

· ennakkokeskustelu asiakkaan kanssa / tarpeen arviointi· rahoitushakemus asiakkaalta· hakemuksen käsittely ja neuvottelut· rahoitusesitys ja päätös· maksatushakemus asiakkaalta· maksatusesittely ja päätös· mahdolliset jälkitoimet (raportoinnit, takaisinperinnät ym.)

Yritysten kehittämispalveluissa prosessi on hieman erilainen ja kevennetty:

· asiakastarpeen arviointi· kilpailutetun konsultin valinta yhdessä asiakkaan kanssa· tilauksen tekeminen asiakkaan puolesta konsultille· laadun valvonta maksatuksen yhteydessä

Kehittämispalveluissa konsultteja kouluttajia kilpailutetaan kerralla suuri määrä asiakkaanvalittavaksi. Koulutuspalveluihin liittyen tehdään lisäksi minikilpailutuksia. Muihinrahoituspalveluihin liittyvät konsulttipalvelut tarkastellaan ja tarvittaessa kilpailutetaantapauskohtaisesti. Yritysasiakkaan rahoitus- ja kehittämispalveluja on myönnetty ELY-keskuksissa.

STARTTIRAHA

Starttirahaprosessi:

1. Asiakkaan tapaaminen

· yritysidean- ja yrittäjänä toimimisen arviointi· ohjeistetaan tekemään sähköinen hakemus· ohjaus yrittäjyyskoulutukseen, jos yritysosaaminen on puutteellista· ohjaus alueen uusyrityskeskukseen, jos kannattavuuslaskelmat tai liiketoimintasuunnitelma

vaatii hiomista

2. Hakemuksen käsittely

· virkailija ottaa hakemuksen käsittelyyn Ura järjestelmästä· pyytää tarvittaessa ulkopuolisen lausunnon yritysideasta

· kontaktoi tarpeen mukaan asiakasta, jos hakemus tarvitsee lisäselvityksiä· käsittelyaika n. 2 viikkoa = asiakas saa päätöksen

4

Yrittäjyydestä kiinnostuneille järjestetään Kaakkois-Suomessa (Kotka, Kouvola,Imatra ja Lappeenranta) tilaisuuksia 5-6/ vuosi/ paikkakunta joissa käydään läpimm:· Starttirahan saamisen edellytykset· mitä valmiuksia yrittäjältä vaaditaan· yrittäjän vakuutukset· kirjanpito· verottajan info

PALKKATUKI

Palkkatukea voidaan myöntää tiettyjen kriteerien perusteella työnantajalle. Palkkatuenmyöntämisen ehdoilla voidaan suunnata määrärahan käyttöä haluttujen elinkeino- taityövoimapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Palkkatuen kestoa, €-määriä ja kohdentamistatiettyihin asiakasryhmiin tai palveluihin tulee suunnitella kasvupalveluohjelman (strategian)suuntaisesti.

Palkkatuki-prosessi (Kaakkois-Suomen TE-toimisto/Rahoitustiimi)

1) Työnantaja ilmoittaa sijoituspaikan avoimeksi ja rahoitustiimi kirjaa sen Uraan.2) Asiantuntijat etsivät omista hakijoistaan ehdokkaita, jotka täyttävät työnantajan tukitoiveet.3) Rahoitustiimi seuraa paikan tarjouksia ja täyttymistä.4) Työnantaja ilmoittaa valinnasta ja tarkistetaan hakijan käytettävissä oleva tukiaika-ja tuki% sekähakijan työllistymissuunnitelma.5) Työnantaja toimittaa hakemuksen mieluiten sähköisenä (TEM320) Uraan, mutta edelleen tuleemyös paperihakemuksia skannattuna rahoitustiimin sähköpostiin sekä postitse.6)Rahoitustiimi tarkistaa työnantajan verovelat, kaupparekisteri-/yhdistysrekisterinallekirjoitustiedot, hakemuksen oikeellisuuden. Tarvittaessa pyydetään lisätietoja työnantajalta.Kirjataan tiedot Uraan. Käsittelyaika 2 viikkoa.7) Rahoitustiimi tekee päätöksen ja hakee allekirjoituksen. Päätös postitetaan oikaisuvaatimuksenkanssa.8) Yhteydenottoihin merkitään tehty päätös Uraan ja tehdään työvoimapoliittinen lausunto.Tiedotetaan vastuuvirkailijaa päätöksestä.9) Jos päätöksen voimassaoloaikana tulee muutoksia tai ongelmia, niin rahoitustiimi selvittää.10)Tehdään maksatuksen lisärahapyynnöt; määrärahalisäys Uraan ja kirje työnantajalle.

Velvoitetyö:Rahoitustiimin virkailijat käyvät läpi velvoitelistaa Uran kertymä-kortilta ja tutkitaan merkintöjenoikeellisuus. Laitetaan muistilistavienti vastuuvirkailijalle suunnitelman päivitystä varten. Mikäliasiakas haluaa käyttää oikeuden, laitetaan työllistämisilmoitus hakijan kotikuntaan. (TEM 330)Prosessi hakemuksen osalta sama kuin edellä.

Hankkeet:Yhdistykset, joille myönnetty typo-rahoitus työllistämiseen, seurataan ministeriön jakamaa kiintiötähenkilötyövuosista. Muutoin prosessi sama.

5

KOULUTUSTEN YHTEISHANKINTA

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN YHTEISHANKINTA (RekryKoulutus, TäsmäKoulutus, MuutosKoulutus)

Hankintaprosessi:

1) Työnantajan yhteydenotto (ELY tai TE) tai työnantajan kanssa yhdessä todettu koulutustarve2) Työnantajaa pyydetään tekemään esitys yhteishankintakoulutuksesta- Työnantaja täyttää esityslomakkeen (TEM6.07) ja toimittaa sen ELYyn tai TE-toimistoon (jossuorahankinta mahdollinen, esim. arvioitu TE-hallinnon maksuosuus alle 150.000euroa) tai ELY-keskukselle (kilpailuttamistilanne, jos TE-hallinnon arvioitu maksuosuusyli 150.000 euroa).3) Esityksen kollegiaalinen keskustelu ELYn ja TE-toimiston kanssa.4) Päätös työnantajan esitykseen (lomake TEM6.15)- Esitys joko hyväksytään tai ei hyväksytä (perustelut lomakkeelle molemmissa tapauksissa)5) Jos esitys hyväksytään ja TE-toimisto hankintayksikkönä, TE-toimisto tekee päätöksensuorahankinnasta. ELY kilpailuttaa suorahankintarajan ylittävät koulutukset.6) ELYn tai TE-toimiston tarjouspyyntö työnantajan kanssa sovitulle koulutuspalvelun tuottajalle.7) Koulutuspalvelun tuottaja tekee tarjouksen (lomake TEM6.05).8) Tarjouksen käsittely/arviointi, johon myös työnantaja osallistuu.9) Hankintasopimuksen laatiminen, jonka allekirjoittajina koulutuksen ostajat, työnantaja ELY tai/jaTE-toimisto ja myyjänä koulutuksenjärjestäjä. Hankintasopimuksessa määritellään mm. ostajienmaksuosuudet ja muut työvoimakoulutuksen yleiset hankintaehdot.10) Oppilashankinta (koulutus yleishaussa), tai työnantajien nimeämät koulutukseen osallistuvat.11) Koulutuksen toteutus12) Palaute koulutuksen toteutumisesta opiskelijoilta ja työnantajan edustajalta (yleensä OPAL-palautejärjestelmää käyttäen).

Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

Kaikkien ELY-keskusten, TE-toimistojen ja muiden TEM-konsernilaisten yritysasiantuntijoidenkäytössä on asiakkuudenhallintajärjestelmä YCRM, jonka omistaja ja ylläpitäjä on TEM/KEHA.Käyttäjiä Kaakkois-Suomessa on 22, joista Kymenlaakson maakuntaan on siirtymässä noin 15.

Rahoitusprosessien tietojärjestelmänä on investointi- ja kehittämisavustuksissa jakehittämispalveluissa Tuki2014, jossa Kymenlaaksoon mahdollisesti siirtyviä käyttäjiä alle 5.

Palkkatuen, starttirahan ja koulutuksen yhteishankinnan tietojärjestelmänä on tällä hetkellä URA,jolle ollaan tekemässä seuraajaksi uutta modernimpaa tietojärjestelmää, joka on tarkoitus saadakäyttöön viimeistään maakunnan aloittaessa. Samaa järjestelmää käytetään myöstyöllisyyspalveluiden ja kotouttamisprosessin puolella ja prosessi. Käyttäjiä ovat kaikki TE-toimistolaiset ja noin 5 ELYn henkilöstöön kuuluvaa henkilöä.

6

3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmastakunkin prosessin osalta

Yritysasiakkuusprosessin osalta on todettu tarpeelliseksi käydä lisää roolikeskustelua kuntien,valtion ja seudullisten yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Tähän tarkoitukseen on käynnistetty ELY-keskuksessa TEMin kanssa yhteistyössä pilottihanke, joka jatkaa 2017 pidettyjen RatkaisukeskeinenYrityspalvelu-työpajojen teemaa. Koska yrityspalvelujen järjestäminen on maakunnallevapaaehtoista käytettävissä olevan yleiskatteellisen rahoituksen puitteissa, on tarve keskustellapriorisoinneista ja erityisesti päällekkäisyyksien poistamisesta julkisten yrityspalvelujen osalta. Tämäsaattaa myös luoda kunnille paineita lisäpanostuksiin elinvoimapalveluissa.

4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

Pilotti yhteistyömallien kehittämiseksi on käynnissä ja herättää hyvin kiinnostusta eri toimijoissa.Yksityisten palveluntuottajien, oppilaitosten ja kolmannen sektorinkin innostus asian tiimoilta onmerkittävää. Elinvoimapalvelut ovat maakunnalle merkittäviä ja toivottavaa on, että panostustaollaan yritysten kasvuun ja työllisyyden lisäämiseen laittamassa. Yrityksille tehdyssä kyselyssä 2018tärkeimmiksi kohdiksi kasvun edistämisessä nousivat huoli osaavan työvoiman saatavuudesta sekärahoituksen ja resurssien riittäminen.

5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuuttakunkin prosessin osalta

Myöntämistä, maksamista ja laadun valvontaa, vaikuttavuuden ja kustannusten seurantaa vartentarvitaan tietojärjestelmä. Olisi hyvä, jos mahdollisimman paljon voitaisiin hyödyntää olemassaolevia järjestelmiä, joihinkin TEMin järjestelmiin saattaa olla tulossa myös käyttövelvoite (digilakivasta luonnoksena) Liikkuvat rahasummat ovat suhteellisen pieniä ja on järkevää, että niitä vartenon valtakunnallisia tietojärjestelmiä. Toimivalla ja luotettavalla tietojärjestelmällä on kuitenkin suurimerkitys esim. siihen, että yritykset ylipäätään uskaltavat luovuttaa tietoja tarpeen arviointia vartenja että lähtötiedot ja tulokset saadaan luotettavasti arkistoitua esim. prosessiin kuuluvaajälkikontaktointia ja vaikuttavuuden arviointia varten. Järjestäjälle tiedolla johtaminen on aivankeskeistä ja sitä ei voida tehdä ilman toimivia järjestelmiä.

Onko Kymenlaakso markkinana houkutteleva yksityisille palvelun tuottajille? Kymenlaaksossa toimiitällä hetkellä kolme hyväksyttyä kehittämispalvelukonsulttia ja Etelä-Karjalassa kuusi. Joskilpailutettava bisnes on kovin pieni, yksityiset palveluntuottajat eivät sitoudu kehittämäänpalveluitaan eivätkä välttämättä ole kiinnostuneita edes tarjoamaan. Jos maakunnassa päädytäänjärjestämään kehittämispalvelutyyppisiä palveluita, voisi olla järkevää kilpailuttaa niitäyhteistoiminnassa useamman maakunnan kanssa. Tavoitteen pitää jatkossakin olla se, ettäyrityksille pyritään hankkimaan parasta mahdollista osaamista. Koulutusten järjestäjät markkinoivatkoulutuksia itse ja toimisto toisensa jälkeen kommentoi, että Kaakkois-Suomi on haastava aluesaada koulutuksia kasaan. Seudullisten yrityspalvelujen ja valtion toimijoiden keskinäisessäyhteistyössä ja rooleissa on vielä keskusteltavaa ja parannettavaa. Asiakasohjaus on oltavaratkaisukeskeistä ja kaikkiin suuntiin toimivaa. On myös huolehdittava siitä, ettei tuoteta julkisinvaroin toistensa kanssa kilpailevia palveluita vaan pyritään toisiaan täydentäviinpalvelukokonaisuuksiin.

Maakunta tulee tarvitsemaan yrityspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen riittävät resurssit,siten että se voi varmistaa yhdessä kuntien ja kaupunkien sekä palveluntuottajien kanssa toimivatpalvelupolut ja monikanavaiset palvelut.

7

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden jasuoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit jatalousresurssit)Suoritteet ja asiakasmäärätHenkilöstön määrä ja HTV

Palvelutuotantoa voidaan tarkemmin suunnitella vasta kun käytettävissä oleva rahoitus on tiedossa.Kehittämispalveluita on nyt kilpailutettu siten että ne ovat käytettävissä 31.12.2020 saakka.Sopimukset ovat siirrettävissä maakunnille. EAKR-rahoitus on välitettävä ohjelman mukaisesti.

Kuva 1. Uudet avoimet työpaikat keskimäärin kuukauden aikana Kymenlaaksossa vuosina 2008-2018 (neljännesvuositietotammi-huhtikuu) sekä vuosimuutos.

Avoimien työpaikkojen määrä ja sisältö kuvataan myöhemmin. Rekrytointiprosessi ja osaamisenkehittämiseen liittyvät prosessit kuvataan myöhemmin.

Muiden palveluiden osalta täytyy tehdä valintoja. Kehittämis- ja investointiavustushakemuksia ontullut keskimäärin 19 kpl vuodessa ja rahoitettuja yrityksiä on ollut noin 17 kpl vuodessa. Yrityksenkehittämisavustushankkeet on rahoitettu pääosin EAKR-rahoituksella, mutta vuosina 2014-2016käytettiin yhteensä noin miljoona euroa kansallista rahoitusta. Yrityksen kehittämisavustuksiin onohjelmakauden 2014-2020 aikana käytetty vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa. Kaakkois-Suomessaanalyysi- ja konsultointipalveluita on myönnetty vuosittain noin 40 päätöksellä 123 000 euroa.Palveluita hyödyntäneitä yrityksiä on kuitenkin vähemmän, koska samalle yritykselle on voituvuoden aikana myöntää palveluita useaan kertaan.

Palveluiden käyttöä maakunnittain on pystytty seuraamaan 11.5.2017 alkaen. 11.5.2017-8.4.2017palveluiden käyttö maakunnittain on jakautunut niin, että Kymenlaaksoon on kohdistunut 57 %analyysi- ja konsultointipalveluihin käytetyistä varoista. Koulutusohjelmia on järjestetty Kaakkois-Suomen alueella vuosittain 2-3 ja niihin on osallistunut n. 12 yritystä/koulutusohjelma. VuosittainKaakkois-Suomessa on käytetty koulutukseen keskimäärin noin 129 000 euroa. Koulutuksiin onosallistunut yrityksiä molemmista maakunnista, eikä maakuntakohtaista tietoa vuosilta 2015-2017ole saatavissa.

Palvelu on käytännössä ollut viranomaistyönä myönnettävää rahoitusta, jolla hankitaan yritykseenyksityisen palveluntuottajan tuottamaa konsultointia tai tehdään investointeja. Tulevaisuudenkasvupalveluja pyritään hankkimaan siten että hankitaan vaikuttavuutta, ei esimerkiksi koulutus- taikonsultointipäiviä. Tämä vaatii merkittävän määrän markkinavuoropuhelua ja keskustelua

8

palveluntuottajien insentiiveistä sekä vaikuttavuusmittareista.

Henkilöstöä tarvitaan aktivointiin, rahoitus- ja maksatusprosessiin sekäjälkitoimiin, palvelutarpeiden ennakointiin, palvelujen hankintaan ym.Summittainen arvio on alle 10 htv. Synergioita voi syntyä muiden rahoitus- ja hankintaprosessienkanssa.

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihinProsessien rajapinnat. Yhteistyötarpeet

Merkittävä rajapinta yrityspalveluissa on MMM:n yritysrahoitus ja toisaalta EAKR-kehittämistuet.TEMin kannalta keskeistä on työvoima- ja elinkeinopolitiikan yhdistäminen Kasvupolitiikaksi, jokaperustuu siihen, että kun yritykset kasvavat, ne tarvitsevat myös osaamisen kehittymistä ja uuttatyövoimaa. Yritysten ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä merkittävä rooli on alueidenoppilaitoksilla. Koordinaatiosta oppilaitosten osaamisen kehittämis- ja yrityspalvelujen kanssa tuleehuolehtia ja pyrkiä lisäämään oppilaitosten palvelujen tunnettuutta yrityskentässä. Yhteistyökoulutuksen järjestäjien kanssa on keskeistä myös osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.

On tarkoituksenmukaista pyrkiä yhteistyösopimukseen seudullisten yrityspalvelujen ja toisaaltamyös Team Finland-toimijoiden kanssa. Sopimuksen sisältöä voisivat olla yhteiset tavoitteet,roolijako, yhteiset toimintatavat sekä mittaristo ja seurantamallit liittyen eriyritysasiakassegmentteihin. Mahdollisia Team Finland-yhteistyöalueita voisivat olla invest-in,matkailu, sote-ala, teknologiayritykset (aloittavat ja kasvavat), yhteiset tilaisuudet, tiedonvaihto,innovaatio-asiat ym. Asiaa työstetään TEM/ELY/TE-yrityspalvelupilotissa ja ehdotelmia pyritäänsaamaan aikaan vuoden 2019 loppuun mennessä.


Kasvupalvelujen yrityspalvelut ovat pääsääntöisesti rahoituspäätöksiä, joko yritysten investointeihintai kehittämiseen. Kehittämistä tehdään yrityksen omana työnä tai sitä varten hankitaan yksityisiäkonsulttipalveluja. Rahoituspäätösten tekeminen on Aluekehitys- ja kasvupalvelulaintämänhetkisessä luonnoksessa määritelty viranomaistehtäväksi, joka maakunnan tulee hoitaa itse.

Suurin osa yritysrahoituksesta tullee jatkossa EAKR-ohjelman kautta ja rakennerahastotehtävätkokonaisuudessaan ovat viranomaistehtäviä, maksatus mukaan lukien. Tulkitsemme että tämäviranomaistehtävä olisi silloin hoidettava maakunnan järjestäjäorganisaatiossa. Asiaan liittyväkysymys on se, miten rakennerahastotehtävät järjestetään, TEM on toivonut, että maakunnattekisivät niiden suhteen yhteistyötä, jolloin hallinto kokonaisuudessaan muodostuisi kevyemmäksi jakustannustehokkaammaksi. Kymenlaakso on 5.4. 2018 tiedon mukaan päätymässä siihen, ettähoitaa rakennerahastotehtävät itse 1.1.2020 alkaen. Synergioita voidaan saavuttaa sillä, ettäerilaiset EU-rahastotehtävät mukaan lukien Maaseuturahasto voitaisiin tehdä maakunnassa yhdessäpaikassa. Maaseutuhallinnon asioissa on vastaavasti synergiaa saatavissa maakuntien välillä taikunnallisten maaseututoimintojen ja aluehallinnon välillä. Palveluiden järjestämisessä ylipäätään onsaavutettavissa synergiaa, kun kootaan vahva järjestäjäorganisaatio, jossa tehdään maakunnankaikki suunnittelu, seuranta, valvonnat, hankinnat ym. Hankintojen suunnittelu tietysti on jokaisensubstanssin erityisosaamista.

9

Ns. rahoituslaissa, joka liittyy Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiin, on määriteltyne tavat, joilla yritysavustuksia voidaan myöntää. Suuria muutoksia nykyiseensiellä ei ole, lukuun ottamatta ehkä palvelusetelimallia, joten alla avattu hieman tarkemminkäytäntöä muutamien rahoituspalveluiden osalta.

Nykyiset Kehittämispalvelut ovat hyvä esimerkki Kasvupalvelun tyyppisestä yrityspalvelusta. Yrityson yhteydessä ELY-keskukseen, jossa sen palvelutarve arvioidaan ja harkinnan mukaan tehdäänrahoituspäätös konsultti- tai koulutuspalvelusta. ELY-keskus on kilpailuttanut valmiiksi erilaisiakehittämis- ja koulutuspalveluja tarjoavia yksityisiä yrityksiä, joista yritys sitten voi valita itselleenparhaiten sopivan. ELY-keskuksen yritysasiantuntija voi tarvittaessa auttaa valinnassa. Yksityisiäpalveluntuottajia on ympäri Suomea, joten valinnanvaraa on hyvin. Hinta asiakkaalle ei vaihtelevaan kilpailutuksessa on pyydetty ottamaan huomioon mahdolliset matkakustannukset. Asiakas saakäytännössä palvelusetelin ja häneltä pyydetään palautetta palvelun laadusta. Palveluntuottajamyös raportoi ELY-keskukselle päin siitä mitä toimenpiteitä yrityksessä on tehty, jolloin palvelunlaatua pystytään valvomaan.

Muita keskeisiä yrityspalveluja ovat esimerkiksi starttirahat ja palkkatuki. Starttirahan suhteen onollut käytössä menettelytapa, jossa starttirahahakemuksen käsittelyä varten on voitu hankkiamuulta yrityspalvelutoimijalta lausunto alkavan yrityksen liiketoimintasuunnitelmankannattavuusedellytysten täyttymisestä. Osittain harkintaa on tehty myös suoraan itse TE-toimistossa. Lausunnon antajat on kilpailutettu ja mahdollisia lausunnon antajia ovat olleetmuutamat yksityiset konsulttiyritykset mutta toisaalta myös alueen kehitysyhtiöt. Prosessi on keveäja sillä ollaan pyritty ns yhden luukun palveluotteeseen. Kun alkava yritys käy perusneuvonnassakehitysyhtiössä, hän voi samalla saada starttirahalausunnon, jota voidaan käyttää myös Finnveranaloittavan yrityksen rahoituspäätöksen käsittelyn apuna. Päätös starttirahasta on kuitenkinrahoituspäätös eli viranomaispäätös, joka on maakunnan oma tehtävä.

Pääsääntöisesti aluekehitys- ja kasvupalvelulaissa todetaan, että maakunta voi tuottaayrityspalveluja, kun taas rekrytointi- ja osaamispalveluja sekä kotoutumisen edistämisen palvelujaon tuotettava. Palkkatuki on ainoa yrityksille suunnattu tukimuoto, josta todetaan, että maakunnantulee varata rahaa palkkatuen myöntämistä varten. Palkkatukipäätöksen edellytykset liittyväterityisesti työnhakija-asiakkaaseen, mutta myös yrityksen edellytykset tarkistetaanviranomaistoimenpiteenä.

Maakunnan järjestämisorganisaatiolle kuuluvia tehtäviä ovat järjestäjän käsikirjan (alueuudistus.fi)mukaan:

1. suunnittelu ja seuranta2. ohjaus ja valvonta3. palvelujen hankinta ja hallinta4. kehittäminen5. yhteistyö

Mitä nämä ovat yrityspalvelujen näkökulmasta?

1. Suunnittelu ja seurantaMaakunta tekee strategian, jossa otetaan kantaa (muiden muassa) alueen elinkeinoelämän jatyöllisyyden tilanteeseen sekä tahtotilaan jolla niitä aiotaan kehittää. Strategian ja toiminnanperustaksi tarvitaan kiinteää keskusteluyhteyttä alueen toimijoiden ja erityisesti asiakkaiden kanssa.

10

Elinkeinoelämän osaamistarpeiden ennakointi ja yhteistyö oppilaitosten sekäesim Ohjaamo-toimijoiden kanssa on hyvin keskeistä. Kasvupalvelun sisällä onjo kiinteä linkki yritys- ja työllisyyspalveluiden kesken. Lähtökohta ajattelulle on että kun yrityksetkasvavat, ne myös työllistävät. Kasvaakseen yritykset yleensä tarvitsevat erityisesti osaamisenlisäämistä, jota voi tapahtua henkilöstöä kouluttamalla, uusia osaajia rekrytoimalla taikehittämisohjelmilla ja konsultoinneilla. Palvelut on suunniteltava asiakaslähtöisesti ja huolehdittavapalvelujen integraatiosta kunnan, valtion ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Tämä on kirjattumaakunnan tehtäväksi ja siihen liittyvät mm allianssimallit.

Maakunnan tulee seurata palvelujen vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja laatua sekä myösraportoida näistä asioista. Tiedolla johtamisen alustojen on oltava kunnossa. Suunnittelulla jaseurannalla on päättymätön ja oppiva sykli.

2. Ohjaus ja valvontaPalvelutuotannon ohjaus ja valvonta tulee huolehtia erittäin hyvin, sillä maakunnalla on vastuurahojen riittävyydestä ja asiakkaan saaman palvelun laadusta. Palveluntuottajien toimintaa onseurattava ja huolehdittava esimerkiksi siitä, että se tarjoaa kilpailutuksessa edellytetyn mukaistapalvelua. Edellytyksenä voi olla esimerkiksi kouluttajan/konsultin tietynlainen koulutus- jaosaamistaso.

3. Palvelujen hankinta ja hallintaMaakunta hankkii asiakkaiden tarvitsemat palvelut ja hallitsee palveluntuottajaverkostoa. Maakuntaei tuota itse yrityspalveluita vaan tekee palveluntarvearvioinnit ja rahoituspäätökset ja ohjaaasiakkaan yksityisille kilpailutetuille palveluntuottajille, joista asiakas valitsee. Näin siis niissätapauksissa joissa rahoituspäätös sisältää tällaisia palveluita (esim. investointiavustukset eivätsisällä). Palveluiden hankinnassa voidaan ja tulee soveltaa innovatiivisia hankintamenetelmiä, jolloinvoidaan hankkia vaikuttavuutta. Koska tämä on uusi tapa, se vaatii henkilöstöltä kouluttautumista jatoisaalta myös markkinavuoropuhelua yksityisten palveluntuottajien kanssa. Asiakkaanvalinnanvapausmahdollisuudesta on kilpailutuksen keinoin huolehdittava. Hankintasopimuksienavulla pystytään ohjaamaan ja seuraamaan palveluntuottajia. Työ vaatii hyvää sopimusosaamista.

4. KehittäminenJärjestäjän käsikirjassa tämä kohta on kuvattu niin että maakunnan järjestäjätehtävänä onkoordinoida alueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Taustatekstit viittaavat lähinnäsote-alan kehittämiseen ja odotuksiin siitä, että sotedigiyrityksistä kasvaisi uusia kansainvälisiäyrityksiä. Vähintäänkin maakunnan tulee pyrkiä tukemaan tällaisten yritysten kasvuedellytyksiäpalveluidensa keinoin ja toisaalta tekemään tiivistä yhteistyötä myös Business Finlandin kaltaistentoimijoiden kanssa, jotta asiakkaille olisivat nämä palvelut mahdollisimman helpon palvelupolunpäässä. Tätä toimintaa tukemaan on jokaiseen maakuntaan tulossa Team Finland kasvu- jakansainvälistymiskoordinaattori, joka sparraa yrityksiä kasvuun ja etsii heille palveluratkaisuja.

5. YhteistyöTähän järjestäjän tehtävään kuuluvat erilaisten yhteistyömuotojen luominen ja toisaalta myösedunvalvonta ja verkostojohtaminen. Yrityspalvelujen näkökulmasta on järkevää luoda sopimusmallikuntien, maakunnan ja valtion (BF) toimijoiden välillä. Sopimuksessa tulee voida sopia rooleista eriasiakassegmenteissä, yhteisistä tilaisuuksista sekä asiakkuussuunnittelusta. Päällekkäisyyksienpurkaminen on tässä toiminnassa tavoitteena ja toisaalta myös mahdollisimman saumattomienpalvelupolkujen luominen asiakkaalle, riippumatta siitä tuleeko palvelu kunnalta, maakunnalta,

11

yksityiseltä palveluntuottajalta vai valtion toimijoilta. Joidenkinkokonaisuuksien osalta kannattaa kokeilla myös allianssimallin soveltamista.ELY-keskuksen ja TE-toimiston pilottihanke pyrkii luomaan niin sopimuksen kuin allianssikokeilun joennen maakunnan aloittamista. Yrityspalveluihin liittyy myös muita verkostokokonaisuuksia, jotkasiirtyvät ELY-keskukselta maakunnalle. Muutamia mainitakseni ainakin Luovien alojen verkosto,Työelämä 2020-verkosto, ennakointiverkostot, ELO-verkosto, Seudulliset yrityspalvelut-verkosto,Team Finland-alueverkosto jne. Näistä on ollut hyviä kokemuksia ja niitä kannattaa myösmaakunnassa jatkaa.


Yritysrahoituskokonaisuus tulee olemaan henkilömäärältään pienehkö ja se voi toimiamaakuntavirastossa. Sivutoimipisteille ei ole tarvetta, asiantuntijat matkustavat asiakkaan luo.

10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

Kymenlaaksoon kohdistettu EAKR-rahoitus tällä ohjelmakaudella xx euroa. Tulevasta kaudesta eivielä tiedetä. TEM ohjaa yleiskatteelliseen rahoitukseen valtakunnassa noin 700 miljoonaa euroa jalisäksi tulee noin 300 miljoonan euron rakennerahastovarat.

11. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

1


Raportti 6.6.2018

1. Palvelukokonaisuuden nimi

Maahanmuutto


Kotoutuminen ja kotouttaminen voidaan käsittää hyvin laajasti. Kotouttamiseen laajassa käsityksessä liittyy koko yhteiskunta ja sen eri toiminnot, kuten julkinen sektori, 3. sektori, vapaaehtoistyö, yritykset, oppilaitokset jne. Tässä raportissa on keskitytty niihin prosesseihin, joita kuntien maahanmuuttopalveluissa sekä ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa hoidetaan liittyen nimenomaan kotouttamiseen. Kouvolan ja Kotkan kaupungeissa kotouttamispalveluissa hoidetaan pääosin pakolaisina maahanmuuttaneiden palveluita. TE-toimiston puolella kotoutumispalveluissa hoidetaan pääasiassa kotoutumislain piiriin kuuluvien palvelut. Kotouttamisen palveluilla on vahvat yhdyspinnat mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kasvupalveluiden kanssa. Prosesseista on jätetty pois myös laittomasti maassa oleviin liittyvät prosessit, koska laittomasti maassa olevat eivät kuulu kotoutumispalveluiden piiriin. Tarkastelusta on jätetty pois lisäksi Iitti, koska Iitti vaihtaa maakuntaa ennen maakuntauudistusta.

Kotoutumiseen liittyviä prosesseja määrittelevät lait kotoutumisen edistämisestä, laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista sekä ulkomaalaislaki. Mm. kotoutumislaki ja JTYPL ovat muuttumassa.

2.1 Kuntiin ohjaamisen prosessi

Pakolaisten kuntiin ohjaamisen prosessista vastaa tällä hetkellä ELY-keskus. ELY-keskus saa TEM:stä vuosittaiset kuntiin ohjaamistulostavoitteet. ELY-keskus neuvottelee alueen kuntien kanssa pakolaisten (kiintiö- sekä turvapaikanhakijoiden ja yksintulleiden alaikäisten) vastaanotosta ja tekee kuntien sopimukset pakolaisten vastaanotosta.

Maahanmuuttovirastosta tulee ELY-keskukseen tieto valituista kiintiöpakolaisista, jotka ELY-keskus toimittaa kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin. Kunnista ilmoitetaan ELY-keskukselle, jos kunta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ko. listalta. ELY-keskus toimittaa tämän tiedon Maahanmuuttovirastoon, josta toimitetaan tarkemmat tiedot pakolaisista ELY-keskukseen, joka toimittaa ne kuntiin.

Tämän lisäksi ELY-keskus kysyy kunnista kuntapaikkoja turvapaikkahaun kautta tulleille luvansaaneille. Vastaanottokeskukset laittavat kuntapaikkahakemuksen UMAREKissa ELY-keskuksen työjonoon, minkä jälkeen ELY-keskus tiedustelee kuntapaikkaa alueen kunnista tai muilta ELY-alueilta. Pääsääntö on, että kuntapaikka pyritään hankkimaan luvansaaneen omalta ELY-

2

keskusalueelta. Jos kuntapaikka ELY-keskuksen alueelta löytyy, tekee ELY-keskus UMAREKissä kuntaanosoitusilmoituksen, joka toimitetaan luvan-saaneelle, kunnalle sekä vastaanottokeskukselle.

Kaikista ELY-keskuksen kautta kuntaanohjatuista pidetään yllä ELY-keskuksessa kuntaan-osoitusrekisteriä kotoutumislain mukaan.

Kuntiin ohjaamisen prosessia johtaa ELY-keskus.

Kymenlaaksossa kiintiöpakolaisia ovat vastaanottaneet Kotka ja Kouvola. Turvapaikkahaun kautta luvansaaneita on ohjautunut lähinnä Kotkaan ja Kouvolaan sekä vähän Haminaan. Yksintulleita alaikäisiä on Kotkassa ja Kouvolassa.

2.2 Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten sijoittamisprosessi

ELY-keskus neuvottelee kuntien kanssa ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja tekee sopimukset kuntien kanssa alaikäisille tarkoitettujen palveluiden perustamisesta. Kunta voi järjestää palvelut omana tuotantona tai ostaa palvelut kilpailuttamalla. Yksikkö voi olla mm. perheryhmäkoti, tukiasumisyksikkö tai tuettua asumista. Perheryhmäkoti on asumismuodoista raskain, sillä sitä suhteutetaan usein lastensuojelulaitoksen mitoituksiin mm. henkilöstön osalta. Lisäksi yksintulleet alaikäiset ovat oikeutettuja 21 vuoteen saakka jälkihuollon palveluihin, jos heillä on niihin tarvetta.

Kymenlaaksossa on Kotkassa perheryhmäkoti, joka on kaupungin ylläpitämä. Lisäksi Kouvolassa on tuettua asumista, jota järjestää Valkealan kristillinen opisto.

Yksintulleiden alaikäisten majoittamisprosessia johtaa ELY-keskus. Kunnat ovat äärimmäisen tärkeitä yhteistyökumppaneita prosessissa.

2.3 Kotouttamisen prosessi

Kotouttamista tehdään sekä kunnissa että TE-toimistossa. Kunnissa kotoutumisen prosessi kohdistuu lähinnä pakolaisiin. TE-toimistossa asiakaskunta ko. prosessin kannalta on laajempi. TE-toimiston kotouttamisprosessia määrittelee pitkälti TEM:stä tullut ohjeistus. Kuntien kotouttamisen prosessin tukena ovat kunnissa laadittavat kotouttamisohjelmat, joissa on kuvattu kuntien kotouttamiseen liittyviä suunnitelmia.

Kunnan maahanmuuttopalveluissa tapahtuvan kotouttamisen prosessin osalta liitteenä on Kouvolan kaupungissa laadittu organisaatiokaavio (Liite 1). Kotkan kotouttamisen prosessi on pitkälti samansuuntainen Kouvolan kanssa. Kunnan prosessi sisältää sekä alkukartoituksen että kotoutumissuunnitelman laatimisen.

TE-toimiston osalta prosessissa asiakas ilmoittautuu työnhakijaksi, minkä jälkeen hänen prosessinsa TE-toimistossa alkaa. Työnhakijaksi kirjaudutaan joko sähköisesti tai lomakkeella. EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat eivät voi ilmoittautua työnhakijoiksi sähköisesti. Asiakkuusprosessia hoidetaan TE-toimistossa URA-järjestelmässä. Aluksi asiakkaalle tehdään alkukartoitus, joka sisältää mm. kielellisen alkukartoituksen, ja asiakkaan työttömyysturvaoikeus selvitetään. Kielellistä alkukartoitusta varten asiakas kirjataan Koulutusportti-järjestelmään, jonka kautta asiakkaiden ohjaus myös kotoutumiskoulutuksiin tapahtuu. Alkukartoituksen jälkeen asiakkaalle tehdään kotoutumissuunnitelma, johon kirjataan asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut. Asiakas on TE-toimiston kotoutumispalvelujen asiakas pääsääntöisesti 3 tai 5 vuotta eli ajan, jolloin hän on oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan.

3

Kotouttamisen prosessista vastaavat kunnat ja TE-toimisto.

2.4 Neuvonnan prosessi

Kunnissa lähinnä pakolaiset osallistuvat kotouttamisen prosessiin maahanmuuttopalveluissa. Kunnissa on tarjolla muille kuin pakolaistaustaisille neuvontaa ja ohjausta. Etelä-Kymenlaaksossa seudullista alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta muille kuin pakolaistaustaisille maahanmuuttajille antaa Virkaneuvo, joka sijaitsee Karhulassa. Lisäksi Virkaneuvo on kerran viikossa Haminassa. Kouvolassa ohjausta, vastaanottoa ja informointia hoitaa OVI-tiimi, joka hoitaa kaikkia Kouvolan kaupungin asiakkaita.

Alkuvaiheen neuvonnan prosessista vastaa kunnat.

2.5 Vapaaehtoisten prosessi

Merkittävänä osana kotouttamista on vapaaehtoistyön organisointi kunnissa. Vapaaehtoistyön kautta mukana kotouttamisessa on mm. järjestöjä, urheiluseuroja, seurakuntia sekä yksityisiä henkilöitä.

Vapaaehtoisten prosessin koordinoinnista vastaa kunnat.

2.6 Hyvien väestösuhteiden prosessi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Kouvolan ja Kotkan kaupungit kuuluvat Etelä-Suomen alueelliseen ETNO-verkostoon, jonka tehtävänä on hyvien etnisten suhteiden ylläpito alueilla. Hyvien etnisten suhteiden avulla lisätään turvallisuutta alueella ja vähennetään rasismia eri ryhmien välillä huomioiden myös maahanmuuttajien sisäinen rasismi. Hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi alueella voidaan pitää tilaisuuksia, kuten Rasismin vastainen viikko. Julkishallinnon ohella myös muut toimijat ovat tärkeitä myös etnisten suhteiden edistämisessä.

2.7 Elinkeinonharjoittajien ja työntekijöiden oleskelulupien prosessi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee elinkeinonharjoittajien oleskelulupien käsittelyssä arvion yritystoimien edellytyksistä Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten alueilla. Kun oleskelulupaa on haettu elinkeinonharjoittajaksi, tulee siitä UMAREKin kautta tieto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, joka tekee arvion yritystoimien edellytyksistä alueelleen hakevista yrittäjistä. Tämän jälkeen arvio postitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen, joka tekee osapäätöksen asiaan, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee lopullisen päätöksen oleskeluluvasta. Prosessi on muuttunut aiemmasta raportista. Uudenmaan ELY-keskus on käsitellyt elinkeinonharjoittajien oleskeluluvat koko valtakunnan alueella 1.4.2018 alkaen.

Kaakkois-Suomen TE-toimiston Lappeenrannan toimipaikka käsittelee työntekijöiden oleskelulupia myös Kymenlaakson osalta.

Oleskeluprosesseista vastaa Maahanmuuttovirasto.

Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä UMA, ylläpitäjä Maahanmuuttovirasto

ELY-keskus: 3 hlö

Kotka: 3 hlö (maahanmuuttopalvelut) + vastaanottokeskuksen henkilöstö

Kouvola: 5 hlö

4

URA, ylläpitäjä KEHA-keskus

ELY-keskus: 3 hlö

TE-toimisto: 7 hlö Koulutusportti, ylläpitäjä KEHA-keskus:

TE-toimisto: 7 hlö Effica, ylläpitäjä Tieto:

Kotka: 7 (maahanmuuttopalvelut) + 2 (käytönasiantuntijat) + 6 (vastaanottokeskus) + perheryhmäkoti (13)

Kouvola: 8 + 2 (käytönasiantuntijat) Kelmu, ylläpitäjä Kela:

Kotka: 6

Kouvola: 6 VRK, ylläpitäjä Väestörekisterikeskus:

Kotka: 3

Kouvola: 3

3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta 3.1 Asiakasnäkökulma

Prosessien kehittämistarpeita nousi eniten esille asiakasnäkökulmasta. On kuitenkin tärkeää, että jo toimivia ja hyviä malleja ei unohdeta muutoksessa. Luodut verkostot, kuten Moniklubi- ja MYTTY-verkostot sekä ELY-keskuksen maahanmuuttojaosto ja alueellinen yhteistyöryhmä ja kunnalliset Etelä-Kymenlaakson seudullinen maahanmuuttotoimikunta ja Kotkan maahanmuuttajafoorumi sekä Kouvolan maahanmuuttoneuvosto ja maahanmuuttoasioiden seuranta- ja kehittämisryhmä on hyvä säilyttää joko kunnallisina tai maakunnallisina. Maahanmuuttajapalveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä. Maahanmuuttajat pitää saada aktiivisiksi toimijoiksi ja heidän äänensä saada kuuluviin. Maakunnissa tulee huolehtia 3. sektorin roolista maakuntauudistuksessa ja maakunnissa. Kotouttamistyötä tehdään verkostoissa. Monet 3. sektorin toimijat, kuten seurakunnat, maahanmuuttajien yhdistykset (somalit, venäläiset, sudanilaiset) sekä järjestöt (esimerkiksi SPR ja MLL) ja monikulttuurisuuskeskukset Saaga ja Mylly ovat merkittäviä toimijoita kotoutumisen kentällä. Ko. toimijat toimivat yhdessä työvoimapoliittisten hankkeiden kanssa julkisen sektorin ohjauksen ja neuvonnan tukiresursseina. Olisi tärkeää saada kaikki maahanmuuttajat osaksi kotoutumispalveluita. Tällä hetkellä varsinkin kuntien kotouttamispalveluiden ulkopuolelle jäävät muut kuin pakolaistaustaiset maahanmuuttajat. TE-toimiston asiakkuudessa ovat myös mm. suomalaisten ulkomaiset puolisot sekä Suomeen töihin tulleiden perheenjäsenet. Muidenkin maahanmuuttajien kuin pakolaistaustaisten palvelut on turvattava. On tosin mietittävä, miten heidät saadaan kotoutumispalvelujen piiriin. Kotouttamisen prosessin alkukartoituksessa ja alkuhaastattelussa tehdään päällekkäistä työtä eri viranomaisten kerätessä osittain samoja tietoja. Alkukartoitukseen liittyvää yhteistyötä on lisättävä.

5

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa on luotava toimivat toimintamallit. Maakuntien on järjestettävä myös yksintulleiden alaikäisten turvapaikkahaun kautta tulleiden palvelut. Kymenlaakson kokoisessa maakunnassa on järkevää suunnitella maakunnan laajuisesti toteutettavat jälkihuollon palvelut, joihin nuori voi olla oikeutettu 21-vuotiaaksi saakka. Tällä hetkellä ko. jälkihuollon palvelut ovat erilaiset eri kunnissa ja osittain heikosti järjestetty. Tietyt haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten kotivanhemmat (yleensä äidit), vammaiset ja vakavasti sairaat, jäävät helposti myös kotoutumispalveluiden piiristä pois. Tämä heikentää heidän kielitaidon kehittymistä sekä kotoutumista yhteiskuntaan. Esimerkiksi kotiäitien palvelut, kuten kielikoulutus, tulisi järjestää yhteistyössä maakunnan ja kunnan kanssa. Kuntien palveluja tarvitaan mm. päivähoidon osalta. Maakunnan tulisi myös vaikuttaa kuntiin myös aikuisten perusopetuksen järjestämiseksi koko maakunnan alueella ja riittävällä volyymilla. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien lisääntyessä tarvitaan enemmän aikuisten perusopetusta, joka sisältää myös alkuvaiheen opetuksen luku- ja kirjoitustaidottomille. Kaikkien Kymenlaakson kuntien asukkaiden pääsy aikuisten perusopetukseen on turvattava. Koulutusten on myös alettava vuosittain sekä Kotkassa että Kouvolassa. Pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla saattaa olla traumoja. Trauman hoitoon liittyvät ohjausmallit tulee tehdä selkeäksi maakunnassa, jotta traumanhoitoon liittyviä palveluja olisi tarjolla Kymenlaaksossa. Kotoutumistyössä tulisi myös kehittävää psykososiaalista työtä. Osa maahanmuuttaja-asiakkaista on "väliinputoajia" verrattuna suomalaistaustaisiin. TE-toimistossa on maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät koskaan esimerkiksi koskaan opi suomen kieltä. Lisäksi on asiakkaita, joilla on erinäköisiä terveydellisiä ongelmia. Alueelle tulisi perustaa yhteistyöryhmä, jossa eri alojen asiantuntijat kävisivät yhdessä asiakkaan tilannetta läpi ja ohjaisivat asiakkaan hänelle oikeisiin palveluihin, kuten erityispalveluihin. Yhteistyöryhmään pitäisi kuulua ainakin sosiaali- ja terveyspalveluiden, vammaispalveluiden sekä TE-hallinnon edustajat. Alueella voitaisiin myös pohtia maahanmuuttajien palvelujen toteuttamista moniammatillisesti entisten TYP-palveluiden tyyliin. 3.2 Yritysnäkökulma Maahanmuuttajat ovat merkittävä maakunnan elinvoimaisuuteen liittyvä tekijä. Maahanmuutto tuo alueelle työikäistä väestöä ja luo alueesta positiivista kuvaa. Maahanmuuttajat ovat merkittävä työvoimapotentiaali työnantajille. Koska iso osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työpaikan tai koulutuksen perässä, on tärkeää, että Kymenlaaksossa on toimivat menettelytavat työlupien ja elinkeinonharjoittajien oleskelulupien käsittelyssä. Työluvalla tulevien perheenjäsenille pitää luoda toimivat palvelumallit, joiden avulla myös huippuosaajia saadaan houkuteltua maakuntaan. Työlupien käsittelyssä kannattaa tehdä yhteistyötä läheisten maakuntien kanssa. Maahanmuuttajat tulisi nähdä myös enemmän linkkeinä omiin lähtömaihinsa, minkä avulla yritykset voivat saada luotua yhteistyökanavia ja kasvatettua vientiä. Kotouttamisen tueksi hankitaan myös paljon erilaisia ostopalveluja. Varsinkin kunnan hankinnat, kuten pajatoiminta ja koulutukset, hyödyttävät paikallisia toimijoita. TE-hallinnon hankinnat ovat myös merkittäviä yrityksiä hyödyttäviä tekijöitä.

6

3.3 Ympäristönäkökulma Ympäristönäkökulmassa korostuvat turvallisuus ja yhteisöllisyys. Maakunnan väestön ja virkamiesten mielipiteisiin ja asenteisiin tulee vaikuttaa. Tässä voidaan käyttää apuna Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNOn toimintaa ja verkostoja. Lisäksi maahanmuuttajien sekä ulkomailla että Suomessa hankkima osaaminen pitää saada paremmin käyttöön. Kun maahanmuuttajat saadaan tuntemaan osaksi yhteisöä, voidaan estää maahanmuuttajien syrjäytymistä ja ehkäistä samalla radikalisoitumista. Alueen toimijoiden ja väestön kulttuurien tuntemusta on myös hyvä lisätä. Myös työntekijöiden turvallisuus on sekä toimipaikoissa että kotikäynneillä on turvattava.

4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle Mahdollisuudet

Työntekijöiden erikoistuminen, esim. pedagogiikka tai psykososiaalisen avun palvelut

Koordinaatiotehtävien jako maakunta-kuntatasolla suhteessa kuntiin jääviin tehtäviin, kuten liikuntapalvelut

Kuntien erikoistuminen tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin, esimerkiksi alaikäisiin yksintulleisiin?

Yhteistyö eri hallintokuntien välillä

Yhteistyö maakuntien välillä

Olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen

Nopeampi, kattavampi ja asiantuntevampi palvelu

Palvelujen kehittäminen

Resurssien joustavampi hyödyntäminen laajemmalla alueella

Verkkopalvelujen hyödyntäminen Esteet

Kunnat/asiakkaat eivät halua erikoistua tiettyihin asiakasryhmiin

Rahoitus -> mitä rahoilla maakunnassa hankitaan

Palveluja ei turvata

Itsehallinto -> Ministeriöiden ohjaus menee kauemmas -> asiakastyön ja ohjauksen tuki suhteessa valtion hallintoon katoaa ja palvelut pirstoutuvat erilaisiksi eri puolilla maata

Suunnitelmallisuus puuttuu -> tarvittavia resursseja ei anneta/huomioida

Kotouttaminen ajatellaan vain sote-palveluna

Yhteistyö kunnille jääviin toimintoihin puuttuu -> esim. asumispalvelut kiintiöpakolaisille

Palvelutarpeen arviointi otetaan pois viranomaistehtävistä Toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

Henkilöstöresurssien turvaaminen kotouttamispalveluissa, mm. sosiaalityöntekijä- ja psykologiresurssien tarve on lisääntynyt kuntien maahanmuuttopalveluissa -> asiakkaat ovat huonokuntoisempia kuin aiemmin

Henkilöstöryhmien kanssa yhteisten keskustelujen aloittaminen ajoissa -> koskien sekä maakuntaan siirtyviä virkamiehiä että muita

Henkilöstön koulutus

Sähköisten palvelujen koulutus sekä henkilöstölle että asiakkaille

Eri verkostojen (kuten sote, vammaispalvelut, koulutus…) toiminnan kehittäminen

7

5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin prosessin osalta Kotoutumiseen liittyvien prosessien kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta on erittäin hankala selvittää annetussa aikataulussa. Jotta vaikuttavuutta voitaisiin yrittää selvittää, tulisi ensin määritellä, mitä vaikuttavuudella kotoutumisen osalta tarkoitetaan. Kotoutujat ja maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Toiselle kotoutumista on työpaikan saanti ja toiselle arjessa pärjääminen.

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja TE-toimiston maahanmuuttoon liittyvät tulostavoitteet

Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen maahanmuuttajilla 50 %

3 kuukautta kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus 34 %

Toteutuneet pakolaisten kuntasijoituspaikat 200 Kuntien tavoitteena on maahanmuuttajien kokonaisvaltainen kotouttaminen ja kotoutuminen. Henkilöstön määrä ja HTV ELY-keskus 2 htv (Liite 2. Maahanmuuttoasiantuntijan tehtävänkuva) TE-toimisto 4 htv (kotoutumisasiantuntijat) ja 1 htv (koulutussuunnittelun asiantuntija) (Liite 3. Asiantuntija, kotouttaminen tehtävänkuva) Kotka (Liite 4. Maahanmuuttajatyön palvelualueen organisaatio Kotka)

Maahanmuuttotoimisto 8,5 htv (Liite 5. Sosiaalityöntekijän tehtävänkuva) (Liite 6. Sairaanhoitajan tehtävänkuva), (Liite 7. Toimistosihteerin tehtävänkuva)

Virkaneuvo 3 htv -> jäävät näillä näkymin kuntaan

Tulkkikeskus 4 htv -> jäävät näillä näkymin kuntaan

Vastaanottokeskus (aikuispuoli ja alaikäisyksikkö) 29 htv -> jäävät näillä näkymin kuntaan

Perheryhmäkoti Muntalo 22,5 htv -> jäävät näillä näkymin kuntaan Kouvola 6,5 htv Hamina, Miehikkälä ja Virolahti arvioilta 0,5 htv Pyhtää arviolta 0,5 htv Palkkauskulut? Suoritteet ja asiakasmäärät Asiakasmäärät TE-toimisto 2016

Eri ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita yhteensä vuonna 2016 2053

Kotka-Haminan seutukunta (uudet maahanmuuttaja-asiakkaat) 381

Kouvolan seutukunta (uudet maahanmuuttaja-asiakkaat) 218 Kotka

Kotkan maahanmuuttotoimisto 356 asiakasta (kesäkuu 2018) Kouvola

Kouvolan maahanmuuttotoimisto (toukokuu 2018): 289 asiakasta, joista 98 lapsia Alkukartoitukset ja -haastattelut

8

Kotoutumissuunnitelmat 2016

TE-toimisto (koko Kaakkois-Suomi) 649 ensimmäistä kotoutumissuunnitelmaa

TE-toimisto (Kymenlaakso) 1250 tehtyä kotoutumissuunnitelmaa

Kotka n. 5 vuodessa

Kouvola n. 5 vuodessa Kontaktit/asiakastapaamiset

TE-toimisto

Kotka 302 toimenpidettä 3.-9.4.2017

Kouvola n. 300 toimenpidettä 3.-9.4.2017 Ostopalvelut TE-hallinto, vuonna 2017 5,44 M€, josta Kymenlaakson osuus 63 % eli 3,4272 M€:

Maahanmuuttajien alkukartoitus

Kielellinen alkukartoitus

Luku- ja kirjoitustaidon koulutus

Kotoutumiskoulutus

Suomen kieltä edistyneille Kotka:

nuorten työpaja sisältäen kieliopetuksen Rannikkopajoilla

Kymenlaakson opiston koulutukset

Kotiäideille suunnatut koulutukset

Alkuvaiheen suomen kielen opettaja Kouvola, vuonna 2016 0,718 M€:

S2-opetus kotiäideille

Valkealan opiston tuettu asuminen ilman huoltajaa tulleille alaikäisille TE-palvelut (Ulkomaalaisten tiedot Kymenlaaksosta)

Työllistäminen (Palkkatuki): 221 ulkomaalaista 2016, 157 alkanutta työllistämistä ja 158 päättynyttä työllistämistä

Työvoimakoulutus: 710 eri ulkomaalaista 2016, koulutuksissa aloittanut 918 ja koulutuksissa päättänyt 912; joista kotoutumiskoulutuksessa 533, koulutuksissa aloittanut 781 ja päättänyt 725

Arvioinnit ja kokeilut: 1256 ulkomaalaista 2016, joista 664 työkokeilussa

Kuntouttavassa työtoiminta: 210

Omaehtoinen opiskelu: 931

Työkyvyn tutkimus ja arviointi: 19

Matka-avustus: 3

Liikkuvuusavustus: 20

Työvoimapoliittiset lausunnot: 13259

Työvoimapoliittiset hankkeet

Kaikki työvoimapoliittiset hankkeet (kokonaisuudessaan 1 207 103 €) sisältävät maahanmuuttajien ohjausta

Työvoimapoliittisista hankkeista lähinnä Rodnik Ry:n (Hamina) hanke (80 800 €) on suunnattu pääasiassa maahanmuuttaja-asiakkaille

9

ESR

Briefcase

Masto

Tukea työllisyyspolkuun

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin Prosessien yhdyspinnat (Liite 8. Kaavio Kotkan maahanmuuttotoiminnasta)

Kasvupalvelujen prosessi

Osaamisen kehittämisen prosessi (sekä OKM:n että TEM:n alaiset koulutukset)

Työperäisen maahanmuuton prosessi sisältäen mukana tulevan perheen kotouttamisen)

Yrityspalvelujen prosessit (Business Finland, Talent boost, start up-oleskeluluvat, alueellinen työlupalinjaus)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen prosessi

Terveyspalvelujen prosessi (Liite 9. Kouvolan kaupungin maahanmuuttajien terveyspolku)

Vammaispalvelujen prosessi

Varhaiskasvatuksen prosessi

Koulutuksen prosessit

Nuorisopalvelun prosessi

Ikääntyvien palveluprosessi

Asumisen prosessit (esim. kuntien omistavat asunto-osakeyhtiöt)

Vapaa-ajan palveluiden prosessit (liikunta, kirjastot, museo jne.)

Palvelujen hankintaprosessi (sähköinen kilpailutusjärjestelmä)

Hankeprosessit (kuten ESR, EAKR, Stea…)

Kotkan vastaanottokeskuksen toiminta (kunnallinen vastaanottokeskus)

Kotkan tulkkikeskuksen toiminta Yhteistyötarpeet

Kelan prosessit

Yhteistyöprosessit alueellisten toimijoiden kanssa, kuten järjestöt, seurakunnat jne.

Yhteistyöprosessit muiden maakuntien ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa

8. Toiminnan järjestämistapa Toiminnan järjestämistapaa on lähestytty Maahanmuutto-ryhmässä kotoutumislain luonnoksen (12.3.2018) pohjalta niin, että jokainen luonnoksen pykälä on käsitelty. Ryhmässä on lähdetty siitä, että suurin osa tehtävistä tulisi säilyttää maakunnan omana toimintana. Maakunnan järjestämis- ja tuottamistehtävät on merkitty punaisella. Turkoosilla on merkitty mahdolliset ulkoisen palveluntuottajan tuottavat tehtävät, kuten kotoutumiskoulutus, ja vihreällä maakunnan laatimat sopimukset, perustamat ryhmät jne.

Järjestämisen viisi kokonaisuutta: o Suunnittelu ja seuranta (strategia, ennakointi, palveluintegraatio- ja polut,

asiakasraadit, maahanmuuttoneuvosto) o Ohjaus ja valvonta o Palvelujen hankinta o Kehittäminen o Yhteistyö (verkostojohtaminen, edunvalvonta, verkostojen luominen)

10

1 luku Yleiset säännökset (ei tarpeen käsitellä)

2 luku Kotoutumista edistävät palvelut

8 § Kotoutumista edistävien palveluiden suunnittelu, järjestäminen ja tuottaminen

o kotolain tavoitteet kuuluvat järjestäjälle

9 § Neuvonta ja ohjaus

o Maakunnan on huolehdittava kotoutumisen alkuvaiheen neuvonnasta ja maahanmuuttajan

ohjauksesta tarvittaviin kotoutumista edistäviin palveluihin

o Maakunta vastaa, että on toimipisteitä ja palveluita, joissa saa henkilökohtaista alkuvaiheen

neuvontaa ja ohjausta

o Maakunta järjestäjä

o Tuottaja -> yksityinen? Kilpailutus?

11 § Alkukartoituksen järjestäminen

o Maakunta järjestää alkukartoituksen aina työttömälle maahanmuuttajalle ja

pakolaistaustaisille

o Maakunta vastaa, että palvelutarve tulee kokonaisvaltaisesti arvioiduksi

o 2 viikon kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai kartoitusta koskevasta pyynnöstä

o Maakunta järjestää ja tuottaa (Tuottaja julkinen taho)

12 § Kotoutumissuunnitelma

o Maakunnan huolehdittava, että palveluja on käytettävissä -> maakunta järjestää

13 § Kotoutumissuunnitelman järjestäminen

o Maakunta järjestää kotoutumissuunnitelman työttömälle maahanmuuttajalle ja

pakolaistaustaisille

o Maakunta vastaa, että palvelut muodostavat palvelukokonaisuuden

o Maakunnan on huolehdittava, että suunnitelman laatimisessa on käytettävissä riittävästi

asiantuntemusta ja osaamista

o Maakunta järjestää ja tuottaa (Tuottaja julkinen taho)

14 § Perheen kotoutumissuunnitelma

o Maakunta järjestää yhteistyössä kunnan kanssa pehreen kotoutumissuunnitelman

tarvittaessa

o Maakunta järjestää ja tuottaa

15 § Alaikäisen alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma

o Maakunta järjestää yhteistyössä kunnan kanssa aina ilman huoltajaa saapuneelle alaikäiselle

-> muille tarvittaessa

o Maakunta järjestää ja tuottaa

16 § Kotoutumissuunnitelman laatiminen, kesto ja tarkistaminen

o Laaditaan kuukauden kuluessa alkukatoituksesta

o Viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin

myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä

o Ohjaus palveluun viimeistään kuukauden kuluttua kotoutumissuunnitelman laatimisesta

o VALINNANVAPAUS palveluntuottajan valinnassa

11

o Maakunnan on seurattava kotoutumissuunnitelman toteutumista

(maakunta järjestäjä ja tuottaja) (Huom! Julkinen rekrytointi- ja

osaamispalvelulaki 11 § palvelutarpeen tarkistuksen osalta)

Viranomaistehtävä

19 § Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen

o Kotoutumiskoulutusta järjestetään pääsääntöisesti kasvupalvelukoulutuksena (julkinen

rekrytointi- ja osaamispalvelulaki 20 §)

o Maakunta vastaa, että maakunnassa on tarjolla kasvupalvelukoulutuksena järjestettävää

kotoutumiskoulutusta

o Viranomaistehtävä -> rekrytointi- ja osaamispalvelulaki 3 luku 21-24 § (opiskelijavalinta jne)

o Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu lisäksi kotoutumiskoulutuksen

yhteensovittaminen julkisista rekrytointi- ja osaamispalvelun 18 § osaamisen

kehittämispalveluiden sekä työkokeilun ja muiden kasvupalveluiden kuin

koulutusjärjestelmän kanssa

o Kotoutumiskoulutusta voidaan toteuttaa myös omaehtoisena opiskeluna -> hyväksyminen

viranomaistehtävä

o Maakunta järjestää (kilpailutus) -> tuottaja yksityinen

20 § Omaehtoisen opiskelun tukeminen

o Säädetään työttömyysturvalain 9 luvussa Viranomaistehtävä

22 § Kotoutumista edistävien palvelujen yhteensovittaminen

o Maakunnan muiden kanssa yhteistyössä huolehdittava palvelujen yhteensovittamisesta ->

palveluita tarvitsevat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajaryhmät tunnistetaan,

palvelukokonaisuudet määritetään ja tieto maahanmuuttajista hyödynnetään

o Maakunnan ja palveluntuottajan on huolehdittava, että

maahanmuuttaja saa palvelut tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena

maahanmuuttaja ohjataan tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin

o Maakunta huolehtii, että palveluntuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että

maahanmuuttajien käytössä on yhteen sovitettuja palveluja

o Maakunta valvoo

o Yhteistyöryhmän perustaminen verkostotyö

3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa

23 § Kotoutumisen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen maakunnassa viranomaistehtävä

o Maakunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen

suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta maakunnassa

o Maakunnan on asetettava tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja

vastuutahot

o Huomioitava maakunnan maahanmuuttajien tarpeet ja valtakunnalliset tavoitteet

o Arvioitava päätösten vaikutukset eri maahanmuuttajaryhmiin

o Kotoutumisen suunnittelu ja kehittäminen yhteen sovitetaan maakunnan aluekehitystä,

elinvoimaa yms. suunnittelun ja kehittämisen kanssa (alueiden kehittämisestä ja

kasvupalveluista annettu laki 2 luku)

o Kotoutumisen edistäminen on huomioitava myös maakunnan alueellista

hyvinvointikertomusta laadittaessa (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 8 §)

12

o Maakunta laatii maakuntastrategiaa, alueiden kehittämisen

maakuntaohjelmaa ja alueellista hyvinvointikertomusta täydentävän

maakunnallisen maahanmuuton ja kotouttamisen ohjelman (ellei

perustellusta syystä tarpeetonta)

o Maakunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä

kotouttamisessa

24 § Maakunnan kotoutumista edistävien palveluiden järjestäminen

o Maakunnan on huolehdittava siitä, että kotoutumista edistäviä palveluita järjestetään ja

tuotetaan osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluita ja sosiaali- ja

terveyspalveluita määrärahojen puitteissa ja palvelutarpeen mukaan

o Maakunnan on huolehdittava, että palvelut soveltuvat maahanmuuttajille

o Kotoutumista edistäviä palveluita voidaan järjestää myös maakuntien välisenä yhteistyönä

o Maakunnalla on järjestämisvastuu

25 § Muut maakunnan kotoutumista edistävät tehtävät viranomaistehtävä verkostotyötä

o Maakunnan vastuulla on kuntien tukeminen ja neuvonta viranomaistehtävä

o Järjestämisvastuullaan olevien kasvu- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden

kotoutumista edistävien palveluiden neuvonta ja tukeminen maahanmuuttajien

kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi viranomaistehtävä

26 § Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden yhteistyöryhmä

o Maakunta tai useampi maakunta yhdessä asettaa maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden

yhteistyöryhmän järjestämisvastuu viranomaistehtävä

27 § Maakunnan omavalvonta

o Maakunnan on laadittava järjestämisvastuulleen kuuluvista kotoutumista edistävistä

tehtävistä ja palveluista kotoutumisen seurannan toteuttamiseksi omavalvontaohjelma

viranomaistehtävä

4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa (ei tarpeen käsitellä)

5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet (ei tarpeen käsitellä)

6 luku Kuntaan ohjaaminen

37 § Kuntaan ohjaamisen suunnittelu ja kehittäminen maakunnassa

o Maakunta vastaa alueellaan kuntaan ohjaamisen strategisesta suunnittelusta

valtakunnalliseen aluekehittämispäätöksen tavoitteisiin ja painopisteisiin perustuen (osa

kotolain 23 §) viranomaistehtävä

o Maakunta laatii alueensa kuntien kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten kuntiin ohjaamisesta

viranomaistehtävä

o Myös muiden kansainvälistä suojaa saaneiden henkilöiden kuntiin ohjaamisesta, jos

tarpeellista

38 § Kuntaan ohjaaminen

o Maakunta vastaa alueellaan turvapaikkahaun kautta luvan saaneiden kuntiin ohjaamisesta,

myös vok:n avustama tai itsenäinen muutto mahdollista -> Maakunnalla järjestämisvastuu

UMAn osalta viranomaistehtävä? -> tuottaja yksityinen? välivuokraus?

o Maakunta vastaa kiintiöpakolaisten kuntiin ohjaamisesta yhteistyössä

Maahanmuuttoviraston kanssa -> viranomaistehtävä

13

39 § Kuntaan ohjaamista koskeva tieto

o Kuntaanosoitusrekisteri UMA-järjestelmään viranomaistehtävä

7 luku Kustannusten korvaaminen

41 § Valtion korvaukset

o Valtio korvaa maakunnalle kotolaissa tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä aiheutuvat

kustannukset sen mukaan kuin kotolaissa säädetään

44 § Korvaus vastaanottoon varautumisesta

o Kunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on lisäksi, että siitä on erikseen sovittu

maakunnan ja kunnan kesken viranomaistehtävä

45 § Ihmiskaupan uhrille annetuista palveluista ja tukitoimista aiheutuvien kustannusten

korvaaminen

o Kunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on lisäksi, että siitä on erikseen sovittu

maakunnan ja kunnan kesken viranomaistehtävä

46 § Korvaus alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen järjestämisestä

o Maakunnalle korvataan 9 §:n 2 momentissa tarkoitetuista alkuvaiheen neuvonnan ja

ohjauksen toimipisteistä ja palveluista aiheutuneet kustannukset valtion talousarviossa

toimintaan erikseen osoittaman määrärahan puitteissa tukien haku

47 § Korvaus alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen hoivan järjestämisestä

o Maakunnalle korvataan 51-53 §:ssä tarkoitetuista palveluista maakunnalle aiheutuneet

kustannukset. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta.

o Maakunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on lisäksi, että siitä on erikseen sovittu

maakunnan ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken. viranomaistehtävä

8 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta ja nuorta koskevat säännökset

51 § Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki

o Hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa, perhehoidossa, tuettuna

asumisena taikka muuten tarkoituksenmukaisella tavalla

o Nuori voi olla tukitoimenpiteiden tai lastensuojelun jälkihuoltoon rinnastettavien palveluiden

piirissä kunnes täyttää 21 vuotta

53 § Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten asumisen ja tuen järjestäminen

o Maakunta vastaa hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen järjestämisestä, mikäli palvelutarve

maakunnassa on (Kymenlaaksossa on Maahanmuuttoviraston alaikäisyksikkö, joka näillä

näkymin säilyy, joten tarve on.)

o Maakunta vastaa perheryhmäkodin tai tuetun asumisen ohjaamisesta ja omavalvonnasta

sekä tarvittaessa yhteistyöstä muun maakunnan kanssa lasten ja nuorten sijoittamisesta

asumiseen

o Maakunta järjestää tukipalveluita tai lastensuojelun jälkihuoltoon rinnasteisia palveluita

palvelutarpeen edellyttäessä

o Maakunta järjestää ja vastaa perheryhmäkodin perustamisesta -> tuottaja? kilpailutus?

o Jälkihuolto viranomaistehtävä

14

9 luku Erinäiset säännökset

58 § Oikaisuvaatimus ja valitus

o Kuka käsittelee maakunnassa? Viranomaistehtävä

60 § Vakuutusturva

o Kotoutumista edistäviin palveluihin osallistuvalle järjestettävä vakuutus tai

ryhmävastuuvakuutus

61 § Paluumuuton tukeminen

o Maakunta voi hakemuksesta korvata 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle, joka

palaa vapaaehtoisesti koti- tai lähtömaahansa muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa,

kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset. Lisäksi maakunta voi maksaa yhdelle henkilölle

enintään kahden kuukauden ja perheelle enintään neljän kuukauden toimeentulotuen

perusosan määrää vastaavan paluumuuttoavustuksen. viranomaistehtävä

o Korvauksen myöntää se maakunta, jonka alueella henkilö asuu.

63 § Alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunta

o Maakunta tai useampi maakunta yhdessä asettaa alueellisen etnisten suhteiden

neuvottelukunnan. Vähintään puolet jäsenistä tulee olla maahanmuuttajia tai eri etnistä

alkuperää olevia henkilöitä edustavien järjestöjen edustajia. Neuvottelukunnan tehtävänä

on edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä maahanmuuttajien, etnisten ryhmien ja

viranomaisten välillä kotoutumiseen ja hyviin väestösuhteisiin liittyvissä asioissa.

järjestämisvastuu viranomaistehtävä (Neuvottelukunnan toteuttaminen muiden

maakuntien kanssa? Etelä-Karjala, Päijät-Häme?)

67 § Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia sitovien sopimusten ja vastuiden siirtäminen

maakunnalle

o ELY-keskus siirtää maakunnalle tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen liittyvät

sopimukset 1.1.2020 lukien. Jos sopimusta ei ole mahdollista siirtää tai jakaa, valtion ja

maakunnan on sovittava sopimukseen liittyvän vastuun jakautumisesta siirtämisestä. (TEM

selvittelee sopimusten siirtoa, esim. mitä sopimuksia voidaan siirtää, minne saakka

sopimukset ovat voimassa, kuka maksaa sopimukset 2020, onko siirtymäaikaa…)

10 luku Voimaantulo (ei tarpeen käsitellä)


Nykyiset toimitilat: ELY-keskus:

Kouvola (Salpakeskus, Salpausselänkatu 22)

3 huonetta

ei henkilöasiakaspalvelua TE-toimisto:

Kotka (Valtion virastotalo, Laivurinkatu 3 B) ja Kouvola (Senaatti), Hallituskatu 7), 5 pv/vko, Hamina (Senaatti, Maariankatu 4) 1 pv/vko

Kotoutumisasiantuntijat, Kotka huonetta 2 ja Kouvola 2 + Hamina 1

Koulutusasiantuntijat, Kotka huonetta 2 ja Kouvola 2

Henkilöasiakaspalvelua

15

Kotka:

Kuntala, Karhulantie 46

6 toimistohuonetta + särkymättömällä lasilla erotettu vastaanottotiski, toimistohuoneissa, missä asiakastyötä on kaikissa varapoistumistie

Henkilöasiakaspalvelua Kouvola:

Kouvolan kaupungintalo, Torikatu 10 G

Henkilöasiakaspalvelua Tulevat toimitilatarpeet: Tulevaisuudessa on huomioitava kotouttamispalveluiden järjestäminen viitenä päivänä viikossa sekä Kotkassa että Kouvolassa. Lisäksi Haminan palvelujen turvaaminen on taattava. Toimitiloissa on huomioitava turvallisuusasiat. Tiloihin kulku pitää tapahtua lukittujen ovien kautta, jotteivat asiakkaat pääse liikkumaan tiloissa ilman lupaa. Lisäksi huoneissa pitää olla varapoistumistiet. Huoneiden kalustus pitää suunnitella niin, että poistuminen huoneesta on mahdollinen. Myös vartija-/vahtimestaripalvelut on turvattava. Olisi hyvä myös miettiä TE-palveluiden sekä kunnan palveluiden saamista samasta paikasta. ELY-keskuksen palvelut voidaan toteuttaa joko Kotkassa tai Kouvolassa. Maahanmuuton koko ajan lisääntyessä pitää varautua henkilöstön lisääntyessä tilojen kasvattamiseen. Kuntapuolelta on huomioitava myös kotikäyntien turvallisuusasiat.

10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat Kunnille maksetut korvaukset pakolaisten vastaanotosta sekä paluumuuttajista (inkeriläiset) (momentti 32.70.30)

vuosi 2016: 4 399 494,92 €

summa on nousussa, koska pakolaisten määrä alueella on kasvanut ja alueelle aloitettiin vuoden 2016 lopussa useassa paikassa yksintulleiden alaikäisten vastaanotto

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, siirtomääräraha 2v (momentti 32.30.51)

vuosi 2017: kotoutumiskoulutus 3 427 200 €

muut ostot

työvoimapoliittiset hankkeet: 1 207 103 €

ESR-hankkeet


12. Jatkotyöskentely Mitä tulee säilyttää? Alkuvaiheen vastaanotto ja palvelujen tulee olla yhdessä paikassa (yhden luukun periaate) Matalan kynnyksen palvelut tulee säilyttää kunnissa (Virkaneuvo) -> huolehdittava siitä, että tieto saavuttaa kaikki maahanmuuttajat Kotkan perheryhmäkoti Asiakkaan palvelutarpeen kartoitus tulee tehdä viranomaistyönä maakunnan omana toimintana (ei kilpailutusta) Yhteistyö 3. sektorin toimijoiden kanssa -> resurssista huolehtiminen Mihin tulee kiinnittää huomiota? Toimintoja ei tulee rakentaa hankkeiden varaan Maakuntien ja kuntien roolit ja tehtävät tulee yhteensovittaa Kotouttamisen tavoitteet Kymenlaaksossa pitää määrittää

16

Maahanmuutto tulee nähdä kokonaisuutena (työperäinen muutto, opiskelijat, pakolaiset…) Kotkan tulkkikeskuksen, vastaanottokeskuksen, perheryhmäkodin sekä Virkaneuvon tilanne -> osaksi kaupungin palveluita? Sopimukset palveluntuottajien kanssa Pakolaisten kuntiin ohjaus Henkilöstön asema Mitä voidaan tehdä maakuntien kesken? Joitakin henkilöstöresursseja voidaan hyödyntää maakuntien kesken Palvelujen hankintaa voidaan tehdä yhteistyössä toisten maakuntien kanssa Maahanmuuttoviraston kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa tehdä useamman maakunnan alueella Luontainen yhteistyökumppani on Etelä-Karjala sekä muut läheiset maakunnat Uusimaa ei ole luontainen yhteistyökumppani, koska Uusimaa on alueena niin suuri suhteessa Kymenlaaksoon -> Toisaalta mm. yliopistosairaalan sekä joidenkin erityisoppilaitosten suhteen pitää yhteistyötä tehdä myös Uudenmaan kanssa Kymenlaakson maakunnan kasvupalvelut 2020 1. Mitä? Maahanmuuton kenttä on hyvin laaja sisältäen paljon muitakin kuin kasvupalveluun liittyviä tehtäviä. Jotta maakunnan palvelut voidaan luoda, tulee käydä keskustelu kuntien kanssa siitä, minkälaiset maahanmuuttopalvelut jäävät kuntiin ja mitkä palvelut siirtyvät maakuntiin. ELY-keskuksen ja TE-toimiston tehtävät ovat siirtymässä kokonaisuudessaan kasvupalveluihin ja maakuntiin. Huomioitavaa maakunnan maahanmuuttotehtävissä on myös se, että monet maakunnan tulevat tehtävät eivät ole suoraan kasvupalveluita, eivätkä koske suoraan maahanmuuttaja-asiakasta. Maakunnissa tulee laatia erinäisiä raportteja ja suunnitelmia koskien maahanmuuttoa ja alueen elinvoimaisuutta sekä huolehtia maakunnan etnisen tasa-arvon toteutumisesta. Lisäksi maakunnan tulee koordinoida pakolaisten sijoittamista alueelleen kuntien kanssa. Maakunnan tulee myös yhteensovittaa tehtävänsä alueen kuntien kanssa. Seuraavissa kohdissa on jätetty huomioimatta edellä mainittuja maakunnan tulevia tehtäviä ja on keskitytty asiakaspalveluluontoisiin tehtäviin. a. Minimipalvelut perusteluineen

Kaikkien kasvupalveluiden (sekä henkilö että yritys) tulee olla maahanmuuttajien käytössä

Pakolaisten vastaanotto ja kuntiin ohjaus

Alkuvaiheen palvelut mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalvelut (viranomaistyönä)

Palvelutarpeen arviointi ja ohjaus (viranomaistyönä)

Kotoutumiskoulutus

Tulkkipalvelut

Yhteistyö kunnan palveluihin b. Harkinnanvaraiset palvelut perusteluineen

Terapiapalvelut, joiden tarve on kasvanut (voi olla ostopalveluja)

Kunnan palvelut (kasvatus, varhaiskasvatus, liikunta, kulttuuri…)

Valmistava opetus, luku- ja kirjoitustaidon koulutus

17

2. Miten? (Tässä on annettu malli vain asiakaspalvelutyöhön) a. Toimintamallit/organisoituminen

Palvelut ovat tarjolla yhden luukun-periaatteella -> mallia voi ottaa Ohjaamosta

Kuntien ja maakuntien (sote ja TE) työntekijät työskentelevät yhteisissä tiloissa

Terveyden-/sairaanhoitajan palvelut samassa tilassa

Kunnille jäävät neuvonta- ja ohjauspalveluhenkilöstö (Virkaneuvo) työskentelee myös samoissa tiloissa

Samoissa tiloissa voi työskennellä myös 3. sektorin toimijoita ja muita yhteistyökumppaneita, esim. niitä, joilta ostetaan palveluita

Ko. toimipisteet on oltava ainakin sekä Kotkassa että Kouvolassa hyvien kulkuyhteyksien päässä

Haminan tilanne on ratkaistava

Pienemmissä kunnissa (Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) työntekijät voivat vierailla sovittuina päivinä sote-keskuksissa pitämässä tarvittaessa vastaanottoa

Myös etäyhteyspisteiden sekä tietoverkkojen kautta luotavia yhteyksiä mahdollistettava b. Palvelupolut

Asiakkaalle tehdään alku- ja palvelutarpeen kartoitus ja kotoutumissuunnitelma, jonka jälkeen asiakas ohjataan palveluihin

Alku- ja palvelutarpeen kartoitus sekä kotoutumissuunnitelma sekä niihin liittyvä ohjaus ja neuvonta tehdään viranomaistyönä

Palvelut voivat olla ostopalveluita

Palvelupolun tavoitteena on kotouttaa maahanmuuttaja Suomeen c. Yhdyspinnat toisiin palveluihin Yhdyspinnat on lueteltu luvussa 7. 3. Minkä pitää ainakin toimia 1.1.2020?

Raportin luvussa 2 on lueteltu maahanmuuttoon liittyviä prosesseja, joiden on oltava toiminnassa 2020

Palvelujen on jatkuttava niin, että asiakas ei huomaa organisaatiomuutosta omissa palveluissaan

Kotoutumiskoulutuksen hankinta

Alkuvaiheen vastaanotto ja palvelut

Ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja riittävistä resursseista on huolehdittava

Riittävien erityispalveluiden tulee olla saatavilla maahanmuuttajille Uudenlaiset rakenteet ja tehtävänkuvat?

o Vielä enemmän moniammatillista työskentelyä o Työparityöskentely o Tehtävänkuvat on vahvistettava uuden toimintamallin mukaisiksi

Yhteistyö maakuntien välillä? Maksatukseen ja hallinnointiin liittyy tehtäviä, joita on mahdollista tehdä useamman maakunnan yhteistyössä. Myös palvelujen hankintaan ja pakolaisten kuntiin ohjaamiseen liittyviä tehtäviä voidaan tehdä yhteistyössä toisten maakuntien kanssa. Luontainen yhteistyökumppani olisi Etelä-Karjala ja muut läheiset maakunnat.

18

Miten syksyllä 2018 on edettävä/tehtävä?

On tutustuttava mahdollisiin uusiin kotolain esityksiin

On selvitettävä maakunnalle tulevien tulojen osuus maahanmuuton osalta o Kuntakorvausten muutokset

On päätettävä maakunnan tarjoamat palvelut o Selvitettävä mm. hankintasopimusten siirtoihin liittyvät säännöt, esim.

kotoutumiskoulutus

On käytävä läpi henkilöstöresurssi- ja toimitilatarpeet o Henkilöstö:

ELY-keskus 1,5 htv TE-toimisto 5 htv (kotoutumisen asiantuntijat) + 1 htv

(koulutussuunnittelija) Kotkan kaupunki 8,5 htv Kouvolan kaupunki 6,5 htv

o Toimitilat: Toimipaikat Kouvolassa ja Kotkassa Hamina, Miehikkälä ja Virolahti mahdollinen virkailijoiden liikkuminen Mahdolliset neuvottelut kuntien kanssa yhteisistä tiloista Ohjaamo-tyyliin

POKE-hankkeen (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima AMIF-hanke) asema maakuntauudistuksessa selvitettävä

o Määräaikainen hanke aj. 1.4.2018-31.12.2020 o Henkilöstöä 17 ympäri Suomea o Ajatus, että siirtyy Kymenlaakson maakunnan hallinnoimaksi

On aloitettava neuvottelut kuntien kanssa mahdollisesta yhteistyöstä (allianssi ehkä turhan raskas)

On aloitettava yhteistyö yhdyspintojen (loppuraportin kohta 7) kanssa o Keskusteluissa on oltava mukana kaikkien alueen kuntien sekä ELY-keskusten ja TE-

toimiston edustajat

On neuvoteltava yhteistyöstä maakuntien välillä

Myöhemmin palvelujen suunnittelu esim. palvelumuotoilua apuna käyttäen maahanmuuttajien kanssa

1


Väliraportti 30.3.2017 / loppuraportti 15.9.2017 / Päivitetty 11.6.2018


HENKILÖASIAKAS JA TYÖLLISTYMINEN

Työryhmässä käsittelimme suoraan työmarkkinoille, osaamisen kehittämisen kautta tai tuetustityömarkkinoille suuntaavien henkilöasiakkaiden palveluja. Henkilöasiakkaat asioivat tai ovatrekisteröityneinä työnhakija-asiakkaina nykyisissä TE-palveluissa.

Määrittelimme henkilöasiakkaan niin, että henkilöasiakas on työllistymismahdollisuuksia hakevahenkilö, jonka tavoitteena on työllistyä palkkatyöhön, yrittäjänä taikka muutoin työllistää itsensäomassa työssään.

Työllistymismahdollisuuksia hakeva henkilö voi toimia joko rekisteröitymällä kasvupalvelujenasiakkaaksi tai myös rekisteröitymättä käyttäen itsenäisesti työllistymistä edistäviä palveluja.

Henkilöasiakkaat ovat suuri ja palvelutarvekirjon vuoksi erittäin merkittävä asiakasryhmä.Huhtikuun lopussa 2018 Kymenlaaksossa oli työnhakijoina TE-palveluissa runsaat 21.000 henkilöä,joista työttömänä työnhakijana noin 10.000 henkilöä.

Asiakkaan tavoitteena voi olla mm. työpaikka, yrittäjyys, ammatillinen perus-, täydennys- tai jatko-taikka uudelleenkoulutus, opiskelu tai työskentely ulkomailla. Asiakkaan tavoitteen pohjaltatehdään palvelutarvearvio siitä, mitä palveluja tarvitaan ja millä palveluilla edeten kyseisettavoitteet saavutetaan. Asiakas voi myös tarvita vahvaa monialaista tai yksilöllistä tukeatyöllistymiseensä.


Palvelukokonaisuuden tavoitteena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Työvoimaa onsaatavilla oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla osaamisella. Osaavan työvoiman liikkuvuussekä liikkuvuuteen kannustaminen ja tukeminen niin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin ontärkeää. Myös kansainvälinen liikkuvuus huomioiden (EURES/Euroopan sisäinen ja muu liikkuvuus,työlupa-asiat).

Palvelukokonaisuuden tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on, että asiakkaan palvelutarpeettunnistetaan välittömästi asiakkuuden alkaessa. Henkilökohtaiseen face to face -asiakaspalveluuntulee olla riittävät henkilöresurssit.

Palvelukokonaisuuden kaikissa prosesseissa verkostoyhteistyö on tärkeää prosessin tehokkaanetenemisen ja vaikuttavuuden kannalta.

2

Rekrytointipalvelun prosessi. Sisältää mm. työnhaun käynnistämiseen,omatoimisen työnhaun tukeen, työnhakutaitojen ja valmiuksienkehittämiseen sekä rekrytointipalveluun liittyviä muita osioita, mm. ehdokasesittelyt työnantajalle,työtarjoukset, rekrytointitapahtumat. Rekrytointipalvelun prosessiin sisältyy myös palvelutarpeenarviointi, erityisesti työnhakujakson/työttömyyden pitkittyessä tai pitkittymisuhan ollessatodennäköistä.

Osaamisen kehittämisen prosessi. Sisältää mm. palvelutarpeen arvioinnin, palvelutarpeenmukaisten palvelujen tarjoamisen esim. valmennukset, koulutukset. Sisältää myös tasapuolisen jalaadukkaan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen verkostoyhteistyönä.

Yrittäjyyden aloittamisen tukemisen prosessi. Sisältää mm. palvelutarpeen arvioinnin,yrittäjyysvalmiuksien kehittämiseen liittyvät valmennukset ja koulutukset, mahdollisen starttirahansekä yrittäjyyden alkutaipaleen tuen.

Tuetun työllistymisen prosessi vaikeammin työllistyville. Sisältää mm. palvelutarpeen arvioinnintarvittaessa monialaisessa yhteistyössä, työllistymistä edistäviin aktivointitoimiin ohjaamisen,kuntouttavat toimet, palvelun etenemisen koordinoinnin ja seurannan. Tuetun työllistymisenprosessissa korostuu yhdyspintatyöskentely sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Prosessit ja prosessin omistajat maakunnassa

Maakuntauudistuksessa myös henkilöasiakkaan työnhakuun liittyvät palvelut uudistuvat. TE-palveluista tulee osa kasvupalveluja. Palvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla ja niitä tuottavatmaakunta, yksityissektori ja kolmassektori.

Maakunta omistaa palvelukokonaisuuden prosessit. Maakunta voi halutessaan antaa asiakkaanpalveluprosessiin liittyviä toimia palveluntuottajan hoidettavaksi. Lakiluonnos 9.3.2018 (lakijulkisista rekrytointi ja osaamisen kehittämispalveluista) mahdollistaa palvelun tuottajantoteuttamana rekrytointipalvelut, osaamisen kehittämispalvelut, asiakkaan palveluprosessiinliittyvät toimet, työkokeiluun ohjaamisen ja työkokeiluun liittyvän sopimuksen tekemisen.

Palveluprosessien kokonaisvastuu on viranomaisella. Maakunta määrittää oman tuotannon jaostopalvelujen osalta selkeät tavoitteet sekä vastuut tekemisessä.

Palveluntuottaja vastaa palvelun sisällön toteutumisesta tavoitteellisesti ja sovitulla tavalla.

Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

Digitaalinen valtakunnallisesti ylläpidetty asiakastietojärjestelmä turvaa tasapuolisuuden asiakkaannäkökulmasta ja työmarkkinoiden toimivuutta työvoiman saatavuuden ja liikkuvuudennäkökulmasta. Valtakunnallinen asiakastietojärjestelmä on kustannustehokas (ylläpito jakehittäminen) ja tukee tiedonsaantia ja tilastointia niin maakuntatasolla kuin valtakunnallisesti(seuranta, kehittäminen, määrärahojen käyttö, päätöksenteko).

Osaavan työvoiman saatavuutta, asiakkaan palveluprosessia ja omatoimista nopeaa työllistymistätukee valtakunnallinen yhteinen verkkopalvelu, digitaalinen palvelualusta työn ja tekijänkohtaamiseen. Erilaisia digitaalisia palveluja on jo käytössä ja kehitteillä eri toimijatahoilla. TEMkehittää (hallituksen kärkihankkeeseen työnvälityksen kehittämiseen liittyen) Työmarkkinatoria,www.tyomarkkinatori.fi:

http://www.tyomarkkinatori.fi/

3

· Työpaikkojen ja työntekijöiden hakupalvelu

· Palvelualusta palvelutuottajille palvelujen markkinointiin

Asiakastietojärjestelmän käyttäjien määrä on nykyisin noin 100 henkilöä (TE-palvelujen henkilöstöja muutama ELY-keskuksen henkilö). Käytössä on nyt URA-asiakastietojärjestelmä TE-palvelujenpuolella. Monialaisessa yhteispalvelussa käytössä on myös TYPPI-asiakastietojärjestelmä, jotakäyttää koko monialaisen yhteispalvelun henkilöstö, noin 40 henkilöä. Heistä osa (TE-asiantuntijat)käyttää myös URA-asiakastietojärjestelmää.

Tulevassa maakunnassa samaan asiakastietojärjestelmään tulee olla käytettävyys samaaasiakasryhmää palvelevilla maakunnan viranhaltijoilla/työntekijöillä. Palveluntuottajilla voi ollarajatut oikeudet asiakkaan perustietoihin palveluprosessin aikana, tietosuoja-asiat huomioitavahyvin.

Asiakaspalvelun toimivuuden ja asiakkaan palveluprosessin sujuvan etenemisen varmistamiseksitulevien käyttäjien määrä on vähintään samaa tasoa kuin nyt (noin 100 henkilöä).

Nykyiset järjestelmät

URA-asiakastietojärjestelmä TE-palveluissa ja TYPPI-asiakastietojärjestelmä TYP-palveluissa.

TE-palvelujen verkkopalvelut on koottu http://www.te-palvelut.fi/ sivustolle. Sivusto toimii myösTE-palvelujen asiointipalvelujen portaalina.

TE-palvelujen asiointipalveluja tarjotaan sekä henkilöasiakkaiden että työnantaja- jayritysasiakkaiden käyttöön:

· Oma asiointi, henkilöasiakkaat (mol.fi)· Yrityksen ja työnantajan oma asiointi (mol.fi)

3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta

Ratkaisuhakuinen, luottamuksellinen verkostoyhteistyö. Toimijoiden roolit ovat selkeät jaaktiiviset, on pohja tulokselliselle ja vaikuttavalle toiminnalle (suunnittelu, toiminta, seuranta,kehittäminen). Palveluprosessien kestoja lyhennetään tiiviimmällä verkostoyhteistyöllä.

Tarvelähtöisten palvelujen kehittäminen, tuotteistaminen ja selkeät palvelukuvaukset. Palvelujenmarkkinointi ja markkinointiviestintä sekä systemaattinen kehittämisote vahvistavat alueenilmapiiriä ja vetovoimaa. Tarvelähtöisten palvelujen kehittäminen ja tuotteistaminen sekä selkeätpalvelukuvaukset vahvistavat asiakasymmärrystä ja mahdollistavat paremmin asiakkaanvalinnanvapauden toteutumisen. Asiakkaita osallistetaan palvelujen kehittämiseen.

http://www.te-palvelut.fi/

https://asiointi.mol.fi/omaasiointi/?kieli=fi

https://asiointi.mol.fi/tomas/aloitussivu.jsf?kieli=fi

4

Työvoiman liikkuvuus. Työvoiman liikkuvuus tulee huomioida maakunnassa,Suomessa ja kansainvälisesti. Eurooppalaisen EURES-verkoston entistä parempi hyödyntäminen.ON LINE -rekrytointitapahtumat Suomessa tai Euroopan sisällä. Kansainväliset verkostot,kansainväliset opiskelijat (mm. opiskelijavaihto) ja liikkuvuus vahvistavat yritysten kasvua jakansainvälistymistä. Työntekijän oleskelulupiin ("työlupa") liittyvään työvoimansaatavuusharkintaan tulee määrittää ja pitää ajan tasalla alueelliset linjaukset, jolloin harkintaa eisaatavuuden osalta tarvitse kategorisesti käyttää.

Ennakointi. Lyhyen ja pitkän aikavälin ennakointitiedon hyödyntäminen ja koordinointi, tiedolleyhteinen nettialusta, "yhden luukun periaate", tiedon reflektointi lisää tiedon hyödynnettävyyttä japäätöksentekoa.

Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. Lisätään kohdennettuja palveluja eriasiakasryhmille esim. ryhmäpalveluja tai alustuksia eri toimialojen näkymistä, työvoima- jaosaamistarpeista. Kokemusta on infotilaisuuksien tai seminaarien järjestämisestä mm. yrittäjyyttäsuunnitteleville, korkeasti koulutetuille, sekä yrityksille suunnattuja ennakointitilaisuuksia. Lisätääntiedolla johtamista ja yhteistyöverkostojen toimintaa.

Hanketoiminta. Hankkeiden tarvelähtöinen suunnittelu, toteutus, seuranta ja kehittäminen, jollointoiminta on tehokkaammin koordinoitua ja paremmin hyödynnettävissä tuloksellisessaasiakaspalvelussa. Muun muassa nivelvaiheet / siirtymät koulutuksesta koulutukseen jakoulutuksesta työelämään ja uraohjaus sekä elinikäisen ohjauksen avaintaidot entistä vahvemminkeskiössä kehittämisessä ja toimenpiteinä.

Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen verkostot sekä Ohjaamot / monialainen japoikkihallinnollinen verkostoyhteistyö.Kaakkois-Suomen ELY-keskus/TE-palvelut/Kaakkois-Suomen ELO-verkostot osallistuvatvaltakunnalliseen ELO-yhteistyöryhmän toimintaan ja erityisesti vapaaehtoiseen työryhmäänvalmistelemaan monialaisen yhteistyön jatkuvuutta maakuntauudistukseen liittyen. Nuortenohjaamotoiminta, ohjaamokonsepti/toimintamalli tulossa käyttöön. Alueellisten ELO-yhteistyöryhmien ja verkostojen tarpeet kysytään ja reflektoidaan maakuntauudistukseen liittyen jakootaan valtakunnallisesti. Kootaan mm. tärkeät yhteistyömuodot, osaamisen kehittämishaasteet,poikkihallinnollisen yhteistyön vaikuttavuus ja hyöty.

Jatkuvaa oppimista tukevat digitaaliset palvelut sekä kansainvälistyminen. Osaava Suomi,elinikäiseen oppimiseen yhä vahvempi tuki, digitaalisuutta kehitetään, koska tarvitaan uusiapalveluja. OKM, TEM, OPH ja KEHA kehittävät uusia palveluja jatkuvan osaamisen kehittämiseen.Valtakunnallisesti kehitetään ja alueilla otetaan käyttöön uudistuksia. Esimerkiksi Compleap-hanke,jossa kehitetään digitaalisia palveluja kansainvälistymisen kontekstissa; palvelujen kehittäminenprototyyppien kehittämisellä puutteellisiin kohtiin. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja TE-palvelutaktivoivat osallistumista ko. hankkeen toimenpiteisiin ja muihin jatkuvaa oppimista tukeviintoimenpiteisiin. Kehittämistyötä tehdään osaamisen ja tehtävien ympärille – ei niinkään /yksistäänammattien varaan. Koordinointia tarvitaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönvahvistamiseksi.

Nuorten Ohjaamojen kansainvälistymispalvelut ja -toimenpiteet.Nuorten Ohjaamoilla on yhä vahvemmin kansainvälistymistoimenpiteitä ja OPH järjestäästriimauksia aiheeseen liittyen valtakunnallisesti. Kouvolan Ohjaamo osallistuu OPH:nEuroguidancen kansallisen asiantuntijaryhmän toimintaan vuosina 2018 - 2020.

5

Aikuisten "ohjaamotoiminta". Monialainen nuorten ohjaamotoiminta ja senedelleen kehittäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen parantaa ja nopeuttaa nuortentyöllistymistä, kouluttautumista ja hyvinvointia. Näin alueen pitovoima ja elinvoima vahvistuvat.Aikuisten palvelujen kehittämisessä tulee hyödyntää monialaisen nuorten ohjaamotoiminnan hyviäkäytäntöjä "yhden luukun" periaatteella.

AsiakasnäkökulmaProsesseissa varmistettava mahdollisuus face to face -asiointiin varhaisen puuttumisenmahdollistamiseksi ja vaikuttavuuden vuoksi. Monipuoliset asiointikanavat mahdollistavat nopeantiedon saannin ja tiedon kulun (mm. Some, chat, liikkuvat palvelut esim. pop up-tyyppisesti)

YritysnäkökulmaProsesseissa varmistettava osaavan työvoiman saatavuus verkostoyhteistyönä, esimerkiksioppilaitokset ja elinvoimaa ja yrittäjyyttä tukevat tahot. Monialaiset tiimit tukemaan yritystentoimintaa ja kasvua. Työnantajakontaktien lisääminen verkostoyhteistyönä esimerkiksi tiettyihintoimialoihin suunnattuna, ja niihin liittyvien yrityskartoitusten tekeminen tuo työnantajien jayritysten tarpeet paremmin esiin tukemaan mm. palvelujen suunnittelua. Yrittäjyyskasvatuksentoimenpiteitä kehitetään ja tehdään koko Kaakkois-Suomen laajuisella verkostoyhteistyöllä, jotatukee Up-Action-hanke - Cursor Oy vetovastuussa. Vahvasti suositellaan vuosi NY-yrittäjänä (NuoriYritys) toimintaa sisällytettäväksi jokaisen ammattiopiston opiskelijan opintoihin sekä lukionyrittäjyyslinjaan liittyen.

YmpäristönäkökulmaYlialueellisen ja valtakunnallisen sekä kansainvälisen yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen.Etätyön tekemisen tukeminen.


Henkilöasiakkaiden palveluprosessiin ja moninaisiin palvelutarpeisiin liittyy kiinteästi yritysten jatyönantajien tarpeet, koulutus- ja valmennuspalvelujen tuottaminen, ennakointityö, laajaverkostotoiminta. Verkostoyhteistyö on sekä mahdollisuus että haaste. Verkostotoimijoilla tuleeolla riittävät resurssit, strategiat ja toimintasuunnitelmat. Haasteita toiminnalle:

· Nopeasti muuttuvat työmarkkinat, ammattien sisällöt, ammatit, globalisaatio

o Asiakas tarvitsee tietoa ja ohjausta eri vaihtoehtojen löytämiseksi japunnitsemiseksi työllistyäkseen mahdollisimman pian taikka hankkiakseenkoulutuksen taikka lisäosaamista työmarkkinoille sijoittumisensa tueksi. Tärkeää onkoulutustarjonnan kehittäminen ja lisääminen vastaamaan entistä paremmintyönantajien ja työmarkkinoiden tarpeita.

6

· Väestörakenne, työikäisen väestön väheneminen alueelta muuton javäestön ikääntymisen vuoksi

o Kokeneen ikääntyvän työvoiman osaamisen hyödyntäminen mm. työolosuhteitajärjestämällä.

· Etätyön ja erilaisten työntekomuotojen lisääntyminen ja kehittyminen

o On hyvä tarjota ja muokata palveluja mahdollistamaan työn tekemistä jamaakuntaan asettumista (mm. yhteiset tilat)

· Korkea työttömyysaste (nuoret, ikääntyneet, korkeasti koulutetut)

o kohdennetut palvelut (ohjaamotoiminta, TYP/monialainen yhteispalvelu, tietyillekoulutus/ammattiryhmille suunnatut palveluosiot)

· Alueen houkuttelevuus palvelutuottajille, toimijoiden riittävyys

o Varmistettava toimitilojen saatavuus

o Palvelusetelien käyttömahdollisuus

· Palvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, tasalaatuisuus

o Verkkopalvelun lisäksi oltava myös käyntiasioinnin toimipaikkoja ja mahdollisetliikkuvat/pop up –tyyppiset palvelut

o Valtakunnallinen verkkopalvelualusta ”Työmarkkinatori”, rekrytoinnin tueksi jamyös palveluntuottajien käyttöön

o Kuvallinen etäpalvelu, chat, webinaarit, verkkokoulutukset, info- ja rekrytointi-tilaisuudet

o Kansalaisten verkkopalvelujen käytön osaaminen, julkisten tilojen ja laitteidenkäyttömahdollisuus

o Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (eri palveluja samalta luukulta)

o Aikuisten palveluihin ohjaamotoimintaa vastaava konsepti

· Hankintaosaaminen korostuu markkinaehtoistuvassa toimintaympäristössä. Hankinnatliittyvät lähes kaikkiin asiakkaan palveluprosessin vaiheisiin.

5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuuttakunkin prosessin osalta

Vaikuttavuutta saadaan palveluprosesseja lyhentämällä ja varmistamalla riittävät resurssitasiakaspalveluun. Tehokas verkostoyhteistyö. Nettipalvelujen käytön tehostaminen ja käytönopastus. Tiedolla johtamisen hyödyntäminen, ennakointi.

Kustannustehokkuusmittarit tulee määritellä. (Kuuluu työryhmän jatkotoimiin.)

7

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden jasuoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit jatalousresurssit)Suoritteet ja asiakasmäärätHenkilöstön määrä ja HTV

Tulostavoitteiden tulee olla selkeitä ja ohjata toimintaa oikeaan suuntaan.

Tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät. (Kuuluu työryhmän jatkotoimiin.)

TE-palveluissa Kymenlaaksossa oli työnvälitystilaston mukaan työnhakijana reilut 21.000 asiakasta,joista vajaa 10.000 oli kokonaan vailla työtä.

Kymenlaakson TYP-verkostossa oli toukokuussa 2018 asiakkaita: Kouvola 596, Kotka 386 ja Hamina510 (poiminta TYPPI-järjestelmästä).

TYÖNVÄLITYSTILASTO: KYMENLAAKSO, KAIKKI TYÖNHAKIJAT, tilanne 30.4.2018 vs. 30.4.2017201804 201704

2018 HUHTIKUU 2017 HUHTIKUU MUUTOS2018 HUHTIKUU/2017 HUHTIKUULKM. %

I TILANNE KUUKAUDEN LOPUSSAA. TYÖNHAKIJA-ASIAKKAAT0. Kaikki työnhakijat yhteensä 21560 23632 -2072 -8,81. Työttömät työnhakijat 9829 11699 -1870 -162. Työssä olevat 6968 6738 230 3,43. Työvoiman ulkopuolella 4763 5195 -432 -8,3B. TYÖNHAKIJARAKENNE1. Ikärakenne1.1 Alle 25 -vuotiaat 2773 3265 -492 -15,11.2 25-29 -vuotiaat 2350 2626 -276 -10,51.3 30-54 -vuotiaat 11301 12275 -974 -7,91.4 55-59 -vuotiaat 2743 2891 -148 -5,11.5 Yli 59 -vuotiaat 2393 2575 -182 -7,1

Kymenlaakson TE-palvelujen henkilöasiakasmäärä ja toimintaa, tilastoyhteenveto 30.4.2018liitteenä (Liite 1)Kymenlaakson TYP-verkoston henkilöasiakasmäärä ja toimintaa, tilastoyhteenveto 31.5.2018liitteenä (Liite 2)

8

TE-palvelut Kymenlaakso, henkilöstönmäärä 05/2018

Kouvola Kotka Hamina YhteensäJohto ja esimiehet 5 3 8Aikuisten palvelut 13 9 3 25-kotopalvelut 1 0,75 0,25 2Määräaikaishaastattelut, lisärahoitus* 11 11Aulapalvelut, verkkoneuvonta 2 2 0 4Nuorten palvelut 6 5 1 12-kotopalvelut 1 1 2Työttömyysturva 4 2 6OC-henkilöasiakkaiden puhelinpalvelu 2 2Monialainen palvelu 8 5 4 17Yksilöllinen tuettu palvelu 4 4 1 9Määräaikaishaastattelut, lisärahoitus 1 1 1 3PsykologitKoulutussuunnitteluRahoitustiimi 3Yhteensä 61 32,75 10,25 101Esimiesten vastuut: 1/aikuisten palvelut, 1/nuorten palvelut, 1/monialainen jayksilöllinen tuettu palvelu, 1/työttömyysturva ja tukipalvelut

*Määräaikaishaastatteluja tekevät asiantuntijat haastattelevat koko alueentyönhakijoitaAulapalvelut Haminan yhteispalvelupisteessä hoitaa Kela.

TYP-verkosto Kymenlaakso, henkilöstönmäärä 05/2018

Kouvola Kotka Hamina YhteensäJohtaja 1 1Työllisyyspäällikkö 0,8 0,2 1Sosiaalityöntekijä 3 1 4Sosiaaliohjaaja 4 2 6Terveydenhoitaja 2 1 3Fysioterapeutti 1 1Palveluohjaaja 3 3Asiakasneuvoja 1 1 2Kaupunki yhteensä 10 6,8 4,2 21TE-palvelujen asiantuntija 7 4 4 15TE-palvelujen psykologi 1 0,8 0,2 2TE ja kaupunki yhteensä 18 11,6 8,4 38

9

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät yhdyspinnat muihin prosesseihin

Prosessien yhdyspinnat

Henkilöasiakkaan palveluprosesseilla (rekrytointipalvelu, osaamisen kehittäminen, yrittäjyydenaloittamisen tukeminen, tuettu työllistyminen) on yhdyspintoja useisiin muihin palveluihin: mm.koulutus- ja valmennuspalvelut ja työnantaja- ja yrityspalvelut, joita tuottavat sekä julkinen ettäyksityinen sektori. Yhdyspinnat liittyvät mm. osaavan työvoiman saantiin, rekrytointiin, henkilöstönuudelleen sijoittumiseen, yritysten muutostilanteisiin (myös muutosturva), sijoittumispalveluihin/alueelle sijoittuvat uudet yritykset, yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseen.(Kuuluu työryhmän jatkotoimiin.)

Yhteistyötarpeet

Yhteistyö kaikkien samojen asiakasryhmien kanssa työskentelevien toimijoiden kesken.on perusedellytys tavoitteelliselle ja tuloksekkaalle toiminnalle. Esimerkiksi:

· Nuorten ohjaamotoiminnan monialaista toimintamallia tulee hyödyntää laaja-alaisemmineri asiakasryhmien palveluissa (aikuiset, maahanmuuttajat yms.)

· Olemassa olevia verkostoja tulee vahvistaa ja hyödyntää entistä tehokkaammin.hyödyntäminen esim. TE-palvelujen muutosturva- ja EURES/eurooppalainen työnvälitys -verkostot, ennakointi- ja ELO/elinikäisen oppimisen ja ohjaamisen verkosto, Yritys-Suomi.


Toiminnan järjestämistapaa on tarkasteltu lakiehdotuksen 9.3.2018 (laki julkisista rekrytointi- jaosaamispalveluista) pohjalta.

Työnhakijan työnhaun käynnistämisen jälkeen tapahtuva ensimmäinen palvelutarpeen arviointi onmaakunnan tehtävä. Samoin maakunnan tehtävä on palvelutarpeen arviointiin liittyvä asiakkaantyöllistymistä edistävien (työ, yrittäjyys, koulutus, valmennus, tms.) palveluvaihtoehtojentarjoaminen. Asiakkaalla on vapaus valita palveluntuottaja, jos niitä on useita.

Palvelujen nivelvaiheessa (esim. jos työnhakija ei työllisty palveluntuottajan palvelussa)palvelutarpeen arvioinnin/päivityksen tekee maakunta yhdessä asiakkaan kanssa.

Palveluntuottaja arvioi työnhakijan kanssa palvelutarpeen tämän ollessa palveluntuottajanpalvelussa.

Työnhakijan palvelutarpeen arvioiminen ja palvelujen tarjoaminen liittyvät vahvasti yhteen.Palvelujen tarjoamiseen liittyy asiakasta velvoittavia toimia. Palveluja tarjotaan palvelutarpeenpohjalta. Palvelutarpeen arviointiin kuuluu mm. asiakkaan toiveiden kuuleminen, realististen,työllistymistä edistävien vaihtoehtojen esittely ja asiakkaan motivointi.

Asiakkaan jättäessä toteuttamatta sovittuja toimenpiteitä, siitä voi olla hänelle työttömyysetuudensaamiseen liittyviä seuraamuksia (työnhaun katkeaminen, määräaikainen ”karenssi” tai etuudenmaksatuksen keskeytys toistaiseksi).

10

Palvelutarpeen arviointi voi sisältää myös työkyvyn tutkimuksia ja arviointejasekä muita asiantuntija-arviointeja.

Työnhakijan työnhaun käynnistämisen jälkeen tehtävä työllistymissuunnitelma, myös monialaisessayhteispalvelussa tehtävä suunnitelma, laaditaan maakunnassa.

Työllistymissuunnitelma perustuu työnhakijan palvelutarvearvioon. Siihen kuuluu palvelujentarjoaminen, johon puolestaan liittyvät edelläkin mainitut asiakasta velvoittavat toimenpiteet.

Työnhakija tarkistaa työllistymissuunnitelman palveluntuottajan kanssa/ohjauksessapalveluntuottajan palvelussa ollessaan.

Työnhakijalla mahdollisuus tehdä suunnitelmaesitys työnhakijan verkkopalvelun kautta – maakuntahyväksyy suunnitelman.

Maakunta päivittää työnhakijan kanssa työllistymissuunnitelman palvelujen nivelvaiheessa.

Maakunta tuottaa rekrytoinnin peruspalvelun, joka liittyy tiiviisti henkilöasiakkaan palveluun.

Monikanavaiset palvelupolut: Työmarkkinatori, puhelinpalvelu, henkilökohtainen asiointi;valtakunnallisten ja maakunnassa sekä kunnissa tuotettavien työllisyyttä tukevien toimienintegrointi on käynnistetty ja kehitteillä oleva valtakunnallinen Työmarkkinatori- digitaalinenpalvelu (TEM) työtä hakevien ja työtä tarjoavien kohtaamispaikkana mahdollistaa ja vahvistaahenkilöasiakkaan omatoimisuutta sekä parantaa työn ja tekijän kohtaantoa. Työmarkkinatori toimiimyös palveluntuottajille palvelujen markkinointialustana ja tukee näin asiakkaan valinnanvapautta.

Maakunta hankkii/kilpailuttaa täydentäviä palveluja, esimerkiksi:

· Työnhakua, työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevaa valmennusta· Tietyille rekrytointipalvelua, esimerkkinä Kasvua Kaakkoon -hanke (Kaakkois-Suomen

kasvuyritykset ja korkeasti koulutetut työnhakijat, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä)

Maakunta tuottaa ja hankkii osaamisen kehittämiseen liittyviä palveluja. Maakunta hankkiiesimerkiksi:

· Kasvupalvelukoulutuksia· Työnhakua, työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevia valmennuksia· Ryhmämuotoisia uravalmennuksia

Maakunta tuottaa ammatinvalinta ja –uraohjauksen palvelut. Ne ovat olennainen osahenkilöasiakkaan peruspalveluja ja tukevat asiakkaan ammatillista kehittymistä ja työllistymistä.Ammatinvalinnan ja –uraohjauksen palvelut sisältävät mm. psykologisen arvioinnin(soveltuvuus, työkyvyn testaus) ja ohjaamisen sekä verkostoyhteistyön muiden osaamisenkehittämispalvelujen ja ulkopuolisten tahojen (oppilaitokset, terveydenhuolto, työnantaja)kanssa.

Maakunta ohjaa asiakkaan työkokeiluun työllistymissuunnitelmassa todetun palvelutarpeenmukaan.

11

Palveluntuottaja voi ohjata työnhakijan työkokeiluun työnhakijan ollessa palveluntuottajanpalvelussa.

Sopimuksen työkokeilusta tekevät henkilöasiakas, työkokeilun järjestäjä ja asiakkaantyökokeiluun ohjannut taho, maakunta taikka palveluntuottaja.

9. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeetNykyiset toimitilat:ELY-keskus

· Kouvola, Salpausselänkatu, ei asiakaspalvelua, työllisyyskatsaukset, ennakointi, tukiinliittyvät tilitykset/maksatukset, koulutushankintaa, palveluhankintaa

TE-toimisto· Kouvola, Hallituskatu 7, asiakaspalvelu- ja taustatyötilaa· Kotka, Laivurinkatu 3 B, asiakaspalvelu- ja taustatyötilaa· Hamina, Maariankatu, yhteispalvelupiste Kelan kanssa (Kelan tilat)· Hamina, Maariankatu 4

§ Uutta tilaa etsitään

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu· Kouvola, Hallituskatu 7, asiakaspalvelu- ja taustatyötilaa· Kotka, Vuorikatu 5, asiakaspalvelu- ja taustatyötilaa· Hamina, Pikkuympyräkatu 3, asiakaspalvelu- ja taustatyötilaa

Nuorten Ohjaamot· Kouvola, Kouvolankatu 15· Kotka, Kirkkokatu 22 ja Karhula, Eteläinen Karjalantie 7· Hamina, Fredrikinkatu 7

Tulevat toimitilatarpeet:Lakiesityksen mukaan maakunnan tulee järjestää alueelleen riittävä määrä palvelupisteitä, joissahenkilöasiakkaat voivat aloittaa työnhaun sekä saada työllistymiseen liittyvää neuvontaa jaohjausta henkilökohtaisesti. Työryhmän näkemyksen mukaan maakunnan tulee järjestääasiakaspalvelua (henkilökohtaista asiointia) ja muuta asiakastyötä (taustatilat) varten toimitilatainakin Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Tilajärjestelyissä tulee huomioida ergonomia- jaturvallisuusasiat. Toimitilat voivat olla yhteiskäytössä eri toimijoiden kesken, kuten nyt NuortenOhjaamot taikka TE-toimiston ja Kelan yhteispalvelupiste Haminassa. Osalla asiakasryhmästä onmyös sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeita.

12

10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat(Kuuluu ryhmän jatkotoimiin.)

- TE-palvelujen toimintamenot- Ohjaamotoiminta- TEM Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (jatkossa kasvupalvelut), mom. 321.51. ja STMtyömarkkinatuki- Palkkatuet, starttiraha, valmennukset, työvoimakoulutus (jatkossa kasvupalvelukoulutus)kotouttamiskoulutus- Vos-työvoimakoulutusrahoitus (OKM oppilaitoksille)- Työvoimapoliittiset hankkeet 1207103 (koto-osuus?)- ESR-hankkeet (hanketalot)


(Kuuluu työryhmän jatkotoimiin.)

MELY LOPPURAPORTTI 15.6.2018

2 (60)

Maakuntapalvelut vuonna 2020 Väliraportti 30.3.2017 / väliraportti II 30.9.2017 / loppuraportti 15.6.2018

JOHDANTO 6

1. PALVELUKOKONAISUUDEN NIMI 8

2. PALVELUKOKONAISUUTEEN KUULUVAT PROSESSIT 10

2.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 10

2.2. MAASEUTUOHJELMAN MAATILARAHOITUS 11

2.3. MAATALOUSLOMITUS 12

2.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 13

2.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 13

2.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 14

2.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 15

2.4.4. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ETELÄ‐SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOSSA 16

2.5. TERVEYDENSUOJELU 17

2.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 18

2.7. ALKOHOLIVALVONTA 19

2.8. YHTEENVETO 19

3. MUUTOSTARPEET ASIAKAS‐, YRITYS JA YMPÄRISTÖNÄKÖKULMASTA 21











3.8. YHTEENVETO 25

4. MAHDOLLISUUDET, ESTEET JA TOIMENPITEET MUUTOSTEN TOTEUTTAMISELLE 26











4.8. YHTEENVETO 29

3 (60)

5. PROSESSIN KUSTANNUSTEHOKKUUS JA VAIKUTTAVUUS 31











5.8. YHTEENVETO 33

6. ALUSTAVA PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU; TULOSTAVOITTEET, PALVELUIDEN JA SUORITTEIDEN MÄÄRÄT SEKÄ RESURSSIT (NYKYISET HENKILÖSTÖRESURSSIT JA TALOUSRESURSSIT)

35











6.8. YHTEENVETO 41

7. MAHDOLLISET MUUTOSTARPEET JA MERKITTÄVÄT YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN 43











7.8. YHTEENVETO 47

8. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA 48







4 (60)





8.8. YHTEENVETO 51

9. NYKYISET JA TULEVAT TOIMITILATARPEET 52











9.8. YHTEENVETO 53

10. VALTION TALOUSARVIOSSA KYSEISEEN PALVELUKOKONAISUUTEEN KOHDENNETTAVAT VARAT 55











10.8. YHTEENVETO 56

11. PROSESSIN TULOKSENA MAAKUNTAAN MAKSETTAVAT ERÄT JA NIIDEN RAHOITUSLÄHDE 57











11.8. YHTEENVETO 58

12. MUUT MERKITTÄVÄT HUOMIOT 59

LYHENNELUETTELO 60

5 (60)

6 (60)

Johdanto Kymenlaakson maakuntaliiton MAKU‐projektiryhmän toimeksiannosta (7.12.2016) osana maakuntauudistuksen esivalmistelua työryhmät selvittävät maakuntaan siirtyvien tehtävien osalta nykytilatietoja ja suunnittelevat alusta‐vasti palvelutuotantoa.

Maakuntapalvelujen esivalmisteluun nimettiin aluksi 11 tiimiä ja niiden puheenjohtajat. Tiimit laativat työnsä tulok‐sista väliraportit 30.3.2017 mennessä. Sen jälkeen tiimejä yhdistettiin työryhmiksi, jotka tekevät esivalmistelua laa‐jempien palvelukokonaisuuksien puitteissa. Maatilojen palvelut ‐tiimi ja ympäristöterveydenhuollon tiimi yhdistettiin MALO/EVYT ‐valmistelutyöryhmäksi, jonka nimi vaihtui myöhemmin MELY‐palvelukokonaisuuden työryhmäksi.

Maatilojen palvelut ‐kokonaisuuteen kuuluvat maataloushallinnon yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa hoidet‐tavat viljelijätukien ja maatilarahoituksen maksajavirastotehtävät sekä Eviran ohjaamat elintarviketurvallisuuden ja kasvinterveyden tehtävät ja maatalouslomitus. Kymenlaaksossa maataloushallintoa hoitavat Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueet sekä Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus. Lomitushallintoa hoitaa Kouvolan lomituspalvelupaikallis‐yksikkö, jonka alue ulottuu myös Päijät‐Hämeeseen.

Maatilojen palvelut – tiimin työskentelyyn ovat osallistuneet: Minna Anttila (pj.), maaseutupalvelujen päällikkö, Kouvolan kaupunki, Tuula Ahonen, maaseutupäällikkö, Haminan kaupunki, Jyrki Pitkänen, maaseutupalvelut yksikön päällikkö, Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, Osmo Minkkinen, val‐vontaryhmän päällikkö, Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, Taru Pyötsiä, ympäristöterveyspäällikkö, Kouvolan kaupunki, Tarja Vuorentausta‐Helin, lomituspalvelujohtaja, Kouvolan kaupunki ja Mervi Taimisto, lomituspalvelukoordinaatto‐ri, Kouvolan kaupunki sekä 12.4.2017 alkaen sidosryhmien edustajana Tuula Dahlman, toiminnanjohtaja, MTK‐Kaakkois‐Suomi (varalla Eeva Saarikorpi, kenttäpäällikkö, MTK‐Kaakkois‐Suomi).

Tiimi on kokoontunut kuusi kertaa: 20.1., 23.2., 17.3., 12.4., 12.5. ja 15.6. Tiimiä on avustanut toimistosihteeri Mervi Suomalainen, Kouvolan kaupunki. Tiimissä on koottu taulukoihin (liite 1) tässä raportissa esitettyjä tietoja.

Toisena kokonaisuutena on ympäristöterveydenhuolto. Sen tavoitteena on varmistaa elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus. Ympäristöterveydenhuolto voidaan jakaa terveysvalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon. Terveysvalvon‐taan kuuluvat elintarvike‐, terveydensuojelu‐, tupakka‐ ja lääkelain mukaiset valvontatehtävät. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvat eläinlääkäripraktiikka virka‐aikana ja päivystysaikana sekä valvontatehtävät.

Kymenlaaksossa on kolme ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta‐aluetta. Kouvolan yksikköön kuuluu Kouvolan lisäksi Iitin kunta, Kotkan yksikköön Pyhtään kunta ja Haminan yksikköön Virolahden ja Miehikkälän kunnat.

Aluehallintoviraston tehtävistä maakuntiin siirtyy ympäristöterveydenhuollon alaan kuuluvia eläinlääkintähuollon

tehtäviä sekä alkoholihallinnon tehtäviä.

Ympäristöterveydenhuollon tiimin työskentelyyn ovat osallistuneet: Taru Pyötsiä (pj.), ympäristöterveyspäällikkö, Kouvolan kaupunki, Jenny Holm (siht., henkilöstön edustaja), ympäristöterveys‐suunnittelija, Kotkan kaupunki, Saija Lassila, vastaava terveystarkastaja Kouvolan kaupunki, Hanna‐Mari Luukkonen, vastaava eläinlääkäri Kouvolan kaupunki, Tanja Häkkinen vs. kaupungineläinlääkäri, Kotkan kaupunki, Minna Anttila, maaseutupalvelujen päällikkö, Kouvolan kaupunki, Maria Komi, terveysinsinööri, Haminan kaupunki, Nelli Gartman, kaupungineläinlääkäri, Kotkan kaupunki sekä Eila Kaliste, ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikkö, Etelä‐Suomen aluehallintovirasto. Sidosryhmien edustajana tiimissä on ollut huhtikuusta 2017 alkaen Eeva Saarikorpi, kenttäpääl‐likkö, MTK Kaakkois‐Suomi.

Ympäristöterveydenhuollon tiimi on kokoontunut kuusi kertaa: 27.1., 20.2., 24.3., 24.4., 15.5. ja 15.6. Tiimiä on avus‐tanut terveydensuojelusuunnittelija Tuomas Hiltunen. Tiimi on koonnut taulukoihin (liite 2) tässä raportissa esitetty‐

7 (60)

jä tietoja. Taulukoissa on esitetty ympäristöterveydenhuollon lisäksi aluehallintoviraston tekemä alkoholilain mukai‐nen valvonta.

Tiimien työtä jatkaneeseen MALO/EVYT ‐valmistelutyöryhmään ovat kuuluneet edellä mainittujen tiimien henkilöt sekä lisäksi henkilöstön varaedustajana Johanna Kauppinen, maksatusasiantuntija, Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus. Tanja Häkkisen tilalle valmistelutyöryhmän jäseneksi on tullut Elina Välimäki, kaupungineläinlääkäri, Kotkan kaupun‐ki. Puheenjohtajana on toiminut Minna Anttila ja sihteerinä Mervi Suomalainen. MALO/EVYT ‐valmistelutyöryhmä on kokoontunut 15.8., 29.8. ja 25.9. ja laatinut väliraportin II 30.9.2017 mennessä.

MAKU‐projektiryhmän 24.1.2018 antaman toimeksiannon mukaan valmistelutyöryhmä on jatkanut esivalmistelutyö‐tä MELY‐palvelukokonaisuus nimellä. Työryhmän kokoonpano on säilynyt kahta henkilövaihdosta lukuun ottamatta entisellään. Kotkan kaupungineläinlääkäri Nelli Gartman on palannut hoitamaan virkaansa ja tullut Elina Välimäen tilalle ja terveysinsinööri Maria Komin tilalle on tullut Katja Lehtonen, terveystarkastaja, Haminan kaupunki. Työryh‐mä on kokoontunut 8.3., 4.4. ja 14.5. Kevään aikana työryhmä on valmistellut 15.4.2018 mennessä palvelukokonai‐suuden osalta esityksen järjestäjän ja tuottajan tehtävistä (liite 3) sekä täydentänyt ja päivittänyt väliraportin tietoja 15.6.2018 mennessä väliaikaishallinnolle luovutettavaksi loppuraportiksi.

8 (60)


Maaseutu, elintarvikkeet ja ympäristöterveys –palvelukokonaisuus

Ruokavirasto 1.1.2019

Kuva 1

Maksajavirastosopimukset

9 (60)

Kuva 2

Valtion lupa‐ ja valvontavirasto

(Luova) 2020?

Toimeksiantosopimus

10 (60)


2.1. Viljelijätukihallinto

Viljelijätukihallinnon tehtävät kuuluvat Maa‐ ja metsätalousministeriön hallinnonalaan.

Viljelijätukihallintoa hoidetaan Kymenlaaksossa Kouvolan yhteistoiminta‐alueella (Kouvola) ja Haminan yhteistoimin‐ta‐alueella (Hamina, Kotka, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti) sekä Kaakkois‐Suomen ELY‐keskuksessa. Maaseutuhallin‐non yhteistoiminta‐alueet ovat isäntäkunnan alaisena toimivia paikallisia yksikköjä. Yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa viljelijätukihallintoa hoidetaan kansallisen EU:n maksajaviraston, Maaseutuviraston (Mavi) kanssa solmi‐tun maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Maksajavirastosopimuksella on siirretty maksajaviraston tehtäviä yhteis‐toiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa toteutettavaksi. Maksajavirastotehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maaseutuvirastolle annetaan vuosittain vakuutus tehtävien hoitamisesta sopimuksen mukaisesti. Yhteistoiminta‐alueiden toiminta on kuntien rahoittamaa lukuun ottamatta yleisessä valtionosuudessa tulevaa korvausosuutta. ELY‐keskuksen rahoitus tulee valtiolta.

Evira ja Maaseutuvirasto (Mavi) yhdistyvät 1.1.2019 Ruokavirastoksi, minkä seurauksena kaikki loppuraportin viit‐taukset Maaseutuvirastoon on 1.1. 2019 jälkeen sovellettavissa Ruokavirastoon.

Tehtävät perustuvat lakiin: ‐ maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 210/2010 1§ (maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät) ‐ maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) ‐ Euroopan Unionin suorista tuista maataloudelle 193/2013 ‐ maa‐ ja puutarhatalouden kansallisista tuista 1559/2001 ‐ eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista 1360/2014 ‐ ELY‐keskuksista 897/2009

Viljelijätukihallinnon prosessit ja prosessien omistajat

Viljelijätukihallinnon prosesseja ovat:

1) Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko

2) Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus

3) Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varanto‐hakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko sekä tukioikeusrekisterin ylläpito

4) Viljelijätukien valvonta

5) Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely)

6) Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen

7) Vahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)

8) Viljan interventio

Em. prosesseja tehdään sekä Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueilla, että Kaakkois‐Suomen ELY‐keskuksen maaseutupalvelut yksikössä.

Yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa käsitellään tukihakemuksiin liittyviä sitoumus‐, sopimus‐ ja maksatusha‐kemuksia.

11 (60)

Perustukeen liittyvien tukioikeuksien osalta työnjako on nykytilanteessa seuraava: siirrot käsitellään yhteistoiminta‐alueilla ja tukioikeuksien mitätöinti ja tukioikeuksien varantoon liittyvät päätökset ELY‐keskuksessa.

Viljelijätukien valvonnasta vastaa ELY‐keskus.

Aiheettomasti tai väärin perustein maksettujen tukien takaisinperinnästä vastaa tuen myöntänyt taho (YTA tai ELY). Yhteistoiminta‐alueen tekemien päätösten ensimmäisen vaiheen muutoksenhakuelin on ELY‐keskus. ELY‐keskuksen päätösten osalta oikaisuvaatimusten käsittely kuuluu hallinto‐oikeudelle.

Viljelijöiden koulutus, neuvonta ja tiedottaminen sekä vahingonkorvaushakemusten käsittely kuuluvat yhteistoimin‐ta‐alueille ja ELY‐keskukselle. ELY‐keskukselle kuuluvat myös varautumisen tehtävät ja maataloustuotannon ohjaa‐minen poikkeusoloissa.

Viljan interventio on EU:n markkinatoimi, jolla voidaan puuttua markkinahäiriötilanteessa viljamarkkinoihin ostamal‐la markkinoilta ohraa tai vehnää interventiovarastoon. Edellinen laajamittainen interventio tapahtui v. 2010–2011, minkä jälkeen interventio‐ostoja ei ole ollut. Valmius intervention toteuttamiseen on kuitenkin pidettävä yllä. ELY‐keskuksen rooli interventiossa on valvoa ostettavien ja myytävien viljaerien vastaanottoa ja luovuttamista.

Prosessien omistajat ovat Kouvolan yhteistoiminta‐alue, maaseutupalvelujen päällikkö, Haminan yhteistoiminta‐alue, maaseutupäällikkö ja Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, maaseutupalvelut yksikön päällikkö.

Viljelijätukihallinnon tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Viljelijätukihallinnossa käytetään koko Suomessa yhtenäisiä tietojärjestelmiä (Tukisovellus, Tukioikeusrekisteri), joita ylläpitää Maaseutuvirasto. Tukisovellusta on kehitetty viime vuosina ja se on tällä hetkellä ainoa kattava tietojärjes‐telmä viljelijätukien käsittelyssä, kuten myös Tukioikeusrekisteri tukioikeuksien käsittelyssä. Siirrettyjä maksajaviras‐totehtäviä hoitavien tahojen edellytetään käyttävän Maaseutuviraston tietojärjestelmiä. Viljelijät pääsevät käyttä‐mään Tukisovelluksen Vipu‐palvelu osiota hakiessaan tukia sähköisesti.

Tukisovelluksen ja Tukioikeusrekisterin käyttäjiä Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueilla on 12 henkilöä ja ELY‐keskuksessa 30 henkilöä, joista 12 ‐ 14 on määräaikaisia. ELY‐keskuksen henkilöstöstä osa hoitaa viljelijätukiproses‐sin lisäksi myös muita maaseutuohjelman tehtäviä, kuten maatilojen rahoitus ‐tehtäviä sekä kehittämis‐ ja yritystu‐kiprosessien tehtäviä (myöntö/maksatus).

2.2. Maaseutuohjelman maatilarahoitus

Maatilojen rahoitus ‐tehtävä kuuluu Maa‐ ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus hoitaa tehtävää kahden maakunnan (Etelä‐Karjala ja Kymenlaakso) alueella. Tehtävää hoidetaan kansallisen EU:n maksajaviraston, Maaseutuviraston (Mavi) kanssa solmitun maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Maksajavirasto‐tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maaseutuvirastolle annetaan vuosittain vakuutus tehtävien hoitami‐sesta sopimuksen mukaisesti. ELY‐keskuksen rahoitus tulee valtiolta. Maatilarahoituksen tukimuodot ovat nuoren viljelijän aloitustuki sekä maa‐ ja puutarhatilojen investointituet. Tässä kappaleessa on käsitelty myös Neuvo2020 ‐toimenpiteen hallinnointi ELY‐keskuksessa.

Maatilojen rahoituksen prosessit ja prosessien omistajat

Maatilarahoituksen prosesseja ovat:

1) Hakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus

2) Jatkotoimet (mm. takaisinperintä)

3) Viljelijöiden sekä sidosryhmien koulutus ja neuvonta, tiedottaminen

12 (60)

Neuvontakorvauksen (Neuvo2020) hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus –prosessia hallinnoidaan myös ELY‐keskuksessa.

Prosessien omistaja on Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, maaseutupalvelut yksikön päällikkö.

Maatilojen rahoituksen tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Maatilarahoituksessa käytetään koko Suomessa yhtenäistä Hyrrä ‐tietojärjestelmää, jota ylläpitää Maaseutuvirasto. Viljelijät pääsevät käyttämään Hyrrää hakiessaan avustuksia sähköisesti. Hyrrän käyttäjiä on ELY‐keskuksessa maati‐larahoituksen osalta n. 10 (myöntö, maksatus, jatkotoimet). Henkilöt hoitavat maatilojen rahoitustehtävien lisäksi myös esim. viljelijätukiasioita sekä kehittämis‐ ja yritystukiprosessien tehtäviä (myöntö/maksatus).

2.3. Maatalouslomitus

Maatalousyrittäjille järjestetään lomituspalveluja maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) mukaan. Myös turkistuottajat voivat saada lomituspalveluja turkistuottajien lomituspalvelulain (1264/2009) mukaan.

Tehtävän johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa Sosiaali‐ ja terveysministeriö (STM). Lomituspalveluiden toimeenpanosta vastaa Maatalousyrittäjien Eläkelaitos (Mela), joka on solminut Kouvolan kaupungin kanssa toimek‐siantosopimuksen paikallishallinnon järjestämisestä Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikössä. Tällä hetkellä toimitaan kolmen maakunnan alueella. Kouvolan paikallisyksikön lomitusalueeseen kuuluvat Kouvola, Miehikkälä, Virolahti, Hamina, Kotka, Pyhtää, entisen Ruotsinpyhtään alue, Iitti, Orimattila ja Lahti. Toiminta on valtion rahoitta‐maa lukuun ottamatta asiakasmaksuja.

Tehtävän tarkoitus on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan toteutumista, työssä jaksamista ja työurien pidenty‐mistä. Maatalousyrittäjälle järjestetään lomituspalveluja hänen valintansa mukaan joko osoittamalla hänelle maata‐louslomittaja tai korvaamalla maatalousyrittäjän itse hankkimista lomituspalveluista aiheutuneita kustannuksia pal‐velun tuottajalle.

Maatalousyrittäjän lomituspalveluja ovat vuosilomalomitus, sijaisapu ja maksullinen lomittaja‐apu.

Paikallishallinnossa hallintotehtäviä hoitaa 7 henkilöä/6,5 htv ja maatalouslomitusta 105 vakinaista henkilöä ja lisäksi on määräaikaisia, lyhytkestoisessa työsuhteessa olevia sekä ostopalvelulomittajia, yhteensä lomitustyövoimaa on 104 htv. Valtio korvaa lomitustoiminnasta aiheutuvat menot kokonaisuudessaan sekä myöntää hallintorahan lomi‐tushallintoon.

Maatalouslomituksen prosessit ja prosessien omistajat

Maatalouslomituksen prosesseja ovat:

1) Vuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko

2) Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko

3) Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko

4) Asiakaspalvelu

5) Maatalouslomituksen järjestäminen

6) Maatalouslomitustyö

7) Henkilöstöasioiden hoitaminen

8) Palkkojen valmistelu

9) Laskutus

13 (60)

10) Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän työskentely

Prosessien omistaja on Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö, lomituspalvelujohtaja.

Maatalouslomituksen tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Lomituspalvelupaikallisyksiköllä on valtakunnallinen selainpohjainen Lomitusnetti‐tietojärjestelmä, jonka ylläpidosta vastaa Mela. Käyttäjinä ovat 7 hallintohenkilöä. Lisäksi maatalouslomittajat ja maatalousyrittäjät pääsevät käyttä‐mään Lomitusnetin omia osioita. Lomitusnetti ei ole todennäköisesti käyttökelpoinen enää lähivuosina ja se on Me‐la:n ohjelmien osa, jota ei voi siirtää maakunnan käyttöön sellaisenaan.

Lomituspalveluissa käytetään myös henkilöstöhallinnon, asianhallintajärjestelmän ja taloushallinnon ohjelmia

2.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys

Rehu‐ ja elintarvikelainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön valvonnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty valvonta‐asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukai‐sessa Elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU‐suunnitelma). Strategiset tavoit‐teet perustuvat hallinnonalan, MMM:n ja Eviran strategioihin, toimialakohtaisiin kansallisiin strategioihin sekä halli‐tusohjelman linjauksiin. VASU‐suunnitelman perusteella laaditaan valvontaohjelmat ja vuosittaiset toimintasuunni‐telmat. Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) 2015 ‐ 2019 löytyy Eviran internet‐sivulta https://www.evira.fi/tietoa‐evirasta/esittely/toiminta/valvonta/suunnitelmat‐ja‐ohjelmat/elintarvikeketjun‐monivuotinen‐kansallinen‐valvontasuunnitelma/.

Elintarviketurvallisuuden ja kasvinterveyden tehtäviä hoidetaan nykytilanteessa ELY‐keskuksessa ja kuntien yhteis‐toiminta‐alueilla sekä elintarvikevalvontaa ja eläinlääkintähuoltoa kunnissa ja Etelä‐Suomen aluehallintovirastossa.

Evira ja Mavi yhdistyvät 1.1.2019 Ruokavirastoksi, minkä seurauksena kaikki loppuraportin viittaukset Eviraan on 1.1. 2019 jälkeen sovellettavissa Ruokavirastoon.

2.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ELY‐keskuksia elintarviketurvallisuuden varmistamisen kannalta keskeisissä tehtävissä (laki ELY‐keskuksista 897/2009, 3 § kohta 6), joilla varmistetaan maatalouden tuo‐tantopanosten (siemenet, lannoitteet, rehut) vaatimustenmukainen laatu ja turvallisuus, kasvisten kau‐panpitovaatimusten toteutuminen, luonnonmukaisen tuotannon sekä eläinten merkintä‐ ja rekisteröinti‐vaatimusten toteutuminen, hyvä elintarvikehygienia kasvintuotantotiloilla sekä kasvinterveyden hyvän ti‐lanteen säilyminen. Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito ja hukkakauravalvonnan tehtävät kuu‐luvat ELY‐keskuksen lisäksi kuntien yhteistoiminta‐alueille. Eviran ohjaamat tehtävät kuuluvat Maa‐ ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalaan.

Eviran ohjaamien tehtävien (ELY ja YTA) prosessit ja prosessien omistajat

Eviran ohjaamien tehtävien prosesseja ovat:

1) Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito

2) Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta

3) Siemenkaupan markkinavalvonta

4) Hukkakauravalvonta

5) Rehuvalvonta

14 (60)

6) Lannoitevalvonta

7) Kasvinsuojeluaineiden valvonta

8) Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta

9) Luonnonmukaisen tuotannon valvonta

10) Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla

Prosessien omistajana on Evira. Kymenlaaksossa kohtien 1 ja 4 osalta toimeenpanon päävastuu on nykyti‐lanteessa yhteistoiminta‐alueilla ja kohdan 2 osalta Eviralla, muissa ELY‐keskuksella.

Eviran ohjaamien tehtävien (ELY ja YTA) tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Elmo: Käyttäjiä ELY‐keskuksessa on 3. Tietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Evira. Eläintenpitäjä‐ ja eläinrekisterit: Käyttäjiä ELY‐keskuksessa on 4 ja YTA‐alueilla 4. Tietojärjestelmien ylläpi‐dosta vastaa Evira/Mtech Digital Solutions Oy (Maatalouden laskentakeskus). Pitopaikkarekisteri: Käyttäjiä ELY‐keskuksessa on 4 ja YTA‐alueilla 4. Tietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Evira.

2.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)

Elintarvikevalvonta kuuluu Maa‐ ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalaan ja kuntien elintarvike‐valvontaa ohjaavat Evira ja Etelä‐Suomen aluehallintovirasto.

Elintarvikevalvonta on elintarvikemääräyksiin liittyvää yleistä ohjausta ja neuvontaa sekä valvontatoimen‐piteitä, joilla asianomainen viranomainen toteaa, että elintarvike, siitä annettavat tiedot, sen käsittelyme‐netelmät ja ‐olosuhteet sekä elintarvikealan toimijan toiminta vastaavat elintarvikemääräyksiä.

Elintarvikevalvonnan prosessit ja prosessien omistajat

Elintarvikevalvonta sisältää elintarvikelain (23/2006) mukaiset viranomaistehtävät.

1) Valvontaprosessit:

‐ Elintarvikehuoneistot ja ‐laitokset

Liha‐, kala‐ ja maito‐ ja kananmuna‐alan laitokset

Vilja‐alan toimijat (myllyt, leipomot)

Kasvisalan toimijat (kasvisten pilkkominen)

Elintarvikkeiden myynti‐, tarjoilu‐ ja valmistuspaikat

Maahantuonti‐ ja maastavientiyritykset

Varastointi‐ ja kuljetustoiminta

Virtuaalitoimijat

‐ Alkutuotanto (maito‐, lihakarja‐, vilja‐, puutarhaviljely, kasvihuone‐ ja kanamunatilat, vesiviljely‐laitokset ja hunajatuottajat). Alkutuotannon valvonta on nykyisellään ollut melko vähäistä. Val‐vonta on lisääntynyt Eviran uuden ohjeistuksen mukaan 1.1.2018 alkaen.

‐ Elintarvikekontaktimateriaalitoimijat (valmistajat, maahantuojat ja tukut) ‐ Eläinperäisten elintarvikkeiden maahantuonnin valvonta. Kunnilla sopimukset valvonnan järjes‐

tämisestä Eviran kanssa. Valvontaa tehdään Eviran laatiman suunnitelman mukaan. Maakuntaan siirryttäessä ensisaapumisvalvontaa tullaan keventämään ja sen järjestämisvastuu siirtyy Eviralta maakunnalle.

15 (60)

2) Muut prosessit:

‐ Hakemusten ja ilmoitusten käsittely ‐ Näytteenotto ‐ Ohjaus ja neuvonta ‐ Lausuntojen antaminen ‐ Ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta johtuvien määräysten ja kieltojen asettaminen ‐ Elintarvikevälitteisten epidemioiden selvittäminen ‐ Toiminta yhteiskuntaan vaikuttavissa häiriötilanteissa ‐ Laskutus

Elintarvikevalvonnan prosessien omistaja on Kouvolan yksiköissä ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kaupungineläinlääkäri ja Haminassa terveysinsinööri, lukuun ottamatta ensisaapumisvalvontaa, jonka pro‐sessin omistaa Evira.

Elintarvikevalvonnan tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Kaikissa kolmessa yksikössä (Kouvola, Kotka ja Hamina) on käytössä Digia Tarkastaja ‐ohjelma, jota ylläpi‐tää Digia Oyj:n lisäksi paikallisesti Kouvolassa KS‐Tieto sekä Haminassa ja Kotkassa ICT Kymi. Kyseiseen oh‐jelmaan kirjataan tarkastukset, näytteenotot ja yhteydenotot. Käyttäjiä on kaikkiaan 25 henkilöä. 1.1.2019 otetaan käyttöön selainpohjainen, valtakunnalliseen käyttöön tuleva valvontatietokantaohjelma (VATI), joka korvaa Digian Tarkastaja ‐ohjelman. Lisäksi terveysvalvonnassa on käytössä useampia internetpohjai‐sia sovelluksia, kuten Tarkkari, Pikantti, alkutuotantosovellus.

Viranhaltijapäätökset tehdään Kouvolassa Dynasty asianhallintajärjestelmällä, ylläpitäjänä Innofactor, Kotkassa hallinto‐ ja arkistointiohjelma Hallilla ja Haminassa Jemma‐ohjelmistolla, jota ylläpitää Triplan Oy.

2.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)

Eläinlääkintähuolto kuuluu Maa‐ ja metsätalousministeriön hallinnonalaan ja kuntien eläinlääkintähuoltoa ohjaavat Evira ja Etelä‐Suomen aluehallintovirasto.

Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaan kunta järjestää alueellaan peruseläinlääkäripalvelut arkena virka‐aikaan ja eläinlääkäripäivystyksen kaikkina vuorokaudenaikoina. Kunta järjestää myös eläinsuojelu‐, eläintauti‐ ja sivutuotevalvonnan sekä eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tuonnin ja viennin valvonnan.

Kymenlaakson alueella on kolme ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta‐aluetta. Alueelliset yksiköt si‐jaitsevat Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Kunnaneläinlääkäreiden toimipisteitä on Kouvolassa, Iitissä, Pyhtäällä, Haminassa, Miehikkälässä ja Virolahdella. Päivystysalueita on kaksi: Kouvola‐Iitti ja Kotka‐Pyhtää‐Hamina‐Virolahti‐Miehikkälä. Valvontatehtäviä hoitaa Kouvolassa pääasiassa valvontaeläinlääkäri, muissa yksiköissä praktisoivat eläinlääkärit ja Kotkan kaupungineläinlääkäri.

Aluehallintovirasto valvoo eläinlääkintähuoltoon kuuluvien lakien täytäntöönpanoa ja noudattamista alu‐eellaan ja tekee myös valvontaa, mukaan lukien viljelijätukiin liittyvien täydentävien ehtojen ja eläinsuoje‐lun otantatarkastukset. (kts. kohta 2.4.4.)

Eläinlääkintähuollon prosessit ja prosessien omistajat

1) Eläinlääkäripalvelut‐ Peruseläinlääkäripalvelut virka‐aikana ‐ Kiireellinen eläinlääkäriapu ympäri vuorokauden (päivystys)

16 (60)

2) Valvontapalvelut ‐ Eläinten hyvinvoinnin valvonta

epäilyyn perustuva valvonta ilmoituksenvaraisen toiminnan valvonta

‐ Eläinten terveyden valvonta tarkastukset ja näytteenotot

‐ Muu valvonta tuonti‐ ja vientivalvonta sivutuotevalvonta muu valvonta

Eläinlääkäripalveluissa prosessin omistaja on Kouvolan yksikössä ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kaupungineläinlääkäri ja Haminassa ympäristöpäällikkö. Valvontatehtävissä prosessin omistaja on valvon‐taeläinlääkäri tai kaupungin/kunnaneläinlääkäri.

Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Eläinlääkäripraktiikan potilasohjelmat: – KliniQ, ylläpitäjänä Terakuu Oy, käyttäjiä 8, ohjelma käytössä Kouvolassa ja Haminassa.– Provet – ohjelmisto, ylläpitäjänä Finnish Net Solutions Oy, käyttäjiä 2, ohjelma käytössä Kotkassa.– Haminan praktikoilla on eri ohjelmia käytössä (Zbravet, ym.).– Elo‐ eläinlääkäriohjelmisto, ylläpitäjänä Ohjelmistosuunnittelu A. Klemetti, käyttäjiä 1, ohjelma käytössäIitissä.– Terveydenhuoltotyössä käytössä internet pohjainen Naseva ja Sikava, ylläpitäjänä Eläinten terveys ETTry, käyttäjiä Nasevassa 11 ja Sikavassa 6.

Eläintauti‐ ja eläinsuojeluvalvonnassa on käytössä internetissä toimivia valtakunnallisia tietojärjestelmiä, joita ovat mm. Traces (käyttäjiä 11), eläintenpitokielto‐ (5) ja eläintenpitäjärekisterit, alkutuotantosovellus ja Eviranet (7).

2.4.4. Eviran ohjaamat tehtävät Etelä‐Suomen aluehallintovirastossa

Aluehallintovirastolla on elintarvikevalvonnan arviointi‐ ja ohjaustehtäviä, jotka eivät siirry maakuntaan vaan Eviraan.

Aluehallintoviraston valvontapalvelut eläinlääkintähuollossa (maakuntiin siirtyvät)

1) Eläinten hyvinvoinnin valvonta‐ otantatarkastukset tiloilla: täydentävät ehdot ja eläinsuojelu ‐ eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin johtopäätökset ‐ epäilyyn perustuva valvonta ‐ eläinsuojelulain mukaiset ilmoitukset ja luvat ‐ eläinkuljetusluvat ja eläinkuljetusten valvonta ‐ rekisterit

2) Eläinten terveyden valvonta‐ tarkastusten ja näytteenottojen ohjaus ja valvonta ‐ terveysluokka‐ ym. päätökset ‐ eläintautivalmiustehtävät ‐ eläintautipäivystys

3) Muu valvonta‐ tuonti‐ ja vientivalvonta ‐ sivutuotevalvonta

17 (60)

‐ muu valvonta

Prosessin omistaja on läänineläinlääkäri.

Aluehallintovirastossa käytettäviin tietojärjestelmiin kuuluvat Eviran ylläpitämät Elvi, Elite, Kartturi, roko‐tusrekisteri, eläintietojärjestelmä, nautarekisteri, vesiviljelyrekisteri ja Eviranet. Lisäksi käytössä ovat Maa‐seutuviraston ylläpitämä Tukisovellus sekä Traces, Sikava ja Naseva. Etelä‐Suomen aluehallintovirastossa on käytössä USPA asianhallintajärjestelmä. Aluehallintoviraston tietojärjestelmiä käyttää useampi lää‐nineläinlääkäri työtehtävien mukaan. Läänineläinlääkärien tehtävistä osa on keskitetty ja osa hoidetaan alueittain. Kouvolan toimipaikassa järjestelmiä käyttää 1 läänineläinlääkäri ja 1 sihteeri.

Myöhemmin tekstissä aluehallintoviraston eläinlääkintähuollon tehtävät käsitellään yhdessä kunnan teh‐tävien kanssa.

2.5. Terveydensuojelu

Terveydensuojelu kuuluu kuntien ympäristöterveydenhuollon palveluihin. Terveydensuojelun valvonta perustuu terveydensuojelulakiin (763/1994) ja toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ihmisten terveyttä sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä elinympäristöstä. Terveydensuojeluvalvonta kuuluu Sosiaali‐ ja terveysministeriön hallinnonalaan ja ohjaavana virastona toimivat Valvira sekä Etelä‐Suomen aluehallintovirasto.

Terveydensuojelun prosessit ja prosessien omistajat

Terveydensuojelu sisältää terveydensuojelulain mukaiset viranomaistehtävät. Prosessit voidaan jakaa valvontaan ja muihin prosesseihin. Osa valvonnasta on luonteeltaan suunnitelmallista.

1) Valvontaprosessit ‐ suunnitelmallinen valvonta

‐ talousvettä toimittava laitos tai tukkulaitos

‐ lasten ja nuorten käyttöön tarkoitetut kokoontumishuoneistot

‐ koulut ja oppilaitokset

‐ majoitustoiminta

‐ ihon käsittelyyn tarkoitetut hoitohuoneistot

‐ päiväkodit

‐ vanhustenyksiköt

‐ muut sosiaalialan yksiköt

‐ uimarannat

‐ yleiset uima‐altaat ja saunat

‐ liikuntatilat

‐ laivatarkastukset

2) Valvontaprosessit ‐ ei‐suunnitelmallinen valvonta

‐ asunnot

3) Muut prosessit

‐ hakemusten ja ilmoitusten käsittely

‐ näytteenotto ja mittaukset

‐ ohjaus ja neuvonta

‐ lausuntojen antaminen

18 (60)

‐ sisäilmaryhmiin osallistuminen

‐ kieltojen ja määräysten antaminen

‐ talous‐ tai uimavesivälitteisten epidemioiden selvittäminen

‐ varautuminen

‐ häiriötilanteissa toimiminen

‐ laskutus

Terveydensuojeluprosessin omistaja on Kouvolan yksiköissä ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kaupungineläinlää‐käri ja Haminassa terveysinsinööri.

Terveydensuojelun tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Terveydensuojelupalveluiden tietojärjestelmät, järjestelmien ylläpitäjät ja käyttäjämäärät ovat samat kuin kunnan elintarvikevalvontapalveluissa.

2.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta

Tupakkalain (549/2016) valvonnan avulla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja edistetään niiden käytön lopettamista. Tupakkalain pitkän aikavälin tavoitteena onkin tupakkatuotteiden käytön loppuminen.

Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta käsittää pääasiassa myynnin valvontaa, minkä lisäksi valvotaan savutto‐muutta. Tupakkavalvonnassa noudatetaan tupakkalakia ja nikotiinituotteiden myynnin valvonnassa noudatetaan lääkelakia (395/1987). Valvonta kuuluu Sosiaali‐ ja terveysministeriön hallinnonalaan ja ohjaavana virastona toimii Valvira sekä Etelä‐Suomen aluehallintovirasto.

Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonnan prosessit ja prosessien omistajat

Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta on pääsääntöisesti suunnitelmallista. Tupakkatuotteiden myynnin valvon‐taan sisältyy myynnin, mainonnan ja esilläpidon valvonta. Ei‐suunnitelmallinen valvonta tehdään muun ympäristö‐terveydenhuollon tarkastusten yhteydessä tai valitusten perusteella.

1) Valvontaprosessit ‐ suunnitelmallinen valvonta

‐ tupakkatuotteiden vähittäismyynnin valvonta

‐ tupakkatuotteiden tukkumyynnin valvonta

‐ ravintoloiden tupakointitilojen valvonta

‐ ulkotapahtumien savuttomuuden valvonta

2) Valvontaprosessit ‐ ei‐suunnitelmallinen valvonta

‐ savuttomuusvalvonta

3) Muut prosessit

‐ hakemusten ja ilmoitusten käsittely

‐ lupien myöntäminen ja tarvittaessa myös peruuttaminen

‐ ohjaus ja neuvonta

‐ kieltojen antaminen ja määrääminen

‐ näytteenotto

‐ maksujen periminen

Tupakkavalvonnan prosessin omistaja on Kouvolan yksiköissä ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kaupungineläin‐lääkäri ja Haminassa terveysinsinööri.

19 (60)

Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonnan tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvontapalveluiden tietojärjestelmät, järjestelmien ylläpitäjät ja käyttäjämäärät ovat samat kuin kunnan elintarvikevalvontapalveluissa. Edellä mainittujen lisäksi on Valviran ylläpitämä, valtakunnallinen sähköinen palvelu ilmoituksia/hakemuksia ja niiden käsittelemistä varten.

2.7. Alkoholivalvonta

Aluehallintoviraston toteuttama alkoholilain (1143/1994) mukainen valvonta kuuluu Sosiaali‐ ja terveysministeriön hallinnonalaan ja ohjaavana virastona toimii Valvira.

Alkoholivalvonnan prosessit ja prosessien omistajat

Alkoholivalvonnan maakuntaan siirtyvät tehtävät on lueteltu alla. Prosessin omistajina ovat alkoholitarkastajat ja heidän esimiehensä.

Lupahallinto

1) Anniskeluluvat

‐ Anniskelun jatkoaikaluvat ‐ Alkoholijuomien vähittäismyyntiluvat ‐ Alkon myymälöiden hyväksymiset ‐ Raideliikenteen anniskeluluvat koko maassa ‐ Lisäksi käsitellään luvanhaltijoita ja myyntipaikkoja koskevia ilmoituksia ‐ Lupapäätöksistä aluehallintovirasto perii valtiovarainministeriön maksuasetuksessa säädetyt suorite‐

maksut

2) Valvonta

‐ Alkoholijuomien anniskelun valvonta (ravintolat) ‐ Vähittäismyynnin valvonta (kaupat) ‐ Kuittilain noudattamisen valvonta ‐ Alkoholijuomien mainonnan ja muun myynnin myynninedistämisen valvonta ‐ Valvontaan kuuluu myös ilta‐ ja yöaikaan tehtävä ”kenttävalvonta” ‐ Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta alkoholielinkeinossa

Alkoholivalvonnan tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Alkoholihallinnossa on käytössä ALLU‐rekisteri, johon laitetaan luvat, valvonta‐asiat ja lausunnot

2.8. Yhteenveto

Maaseutu, elintarvikkeet ja ympäristöterveys ‐palvelukokonaisuus jakautuu 7 ydinprosessiin: viljelijätukihallinto, maatilojen rahoitus, maatalouslomitus, elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys (sis. nykyisin ELY‐keskuksessa ja YTA:ssa hoidettavat tehtävät, kuntien elintarvikevalvonnan sekä kunnissa ja aluehallintovirastossa hoidettavan eläin‐lääkintähuollon), terveydensuojelu, tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta sekä alkoholivalvonta.

Viljelijätukihallinnossa, maatilojen rahoituksessa ja ELY‐keskuksen Eviran ohjaamissa tehtävissä on käytössä kansalli‐set Maaseutuviraston tai Eviran ylläpitämät tietojärjestelmät. Toimijoilla on velvoite käyttää näitä järjestelmiä ja

20 (60)

niihin liittyy myös asiakkaiden sähköinen asiointi. Maatalouslomituksessa tarvitaan uudet tietojärjestelmät nykyisen Mela:n ylläpitämän järjestelmän tilalle. Nykyistä Lomitusnettiä käyttävät myös lomittajat ja asiakkaat. Uutta maa‐kunnassa käytettävää ICT‐järjestelmää valmistellaan STM:n toimesta viranomaistoimintaa varten, kaikki muu teh‐dään maakunnan omilla tietojärjestelmillä. Elintarvikevalvonnassa, terveydensuojelussa ja tupakkavalvonnassa käy‐tetään nykytilanteessa yhtä järjestelmää, jonka valtakunnallinen tietojärjestelmä tulee korvaamaan. Eläinlääkintä‐huollossa on käytössä toimijasta riippuen useita erilaisia klinikkaohjelmia ja Eviran selainpohjaisia ohjelmia. Lisäksi käytetään erilaisia asianhallintajärjestelmiä. Alkoholivalvonnassa on käytössä Valviran rekisteri.

21 (60)

3. Muutostarpeet asiakas‐ yritys‐ ja ympäristönäkökulmasta


Maatilojen eri palvelujen järjestäminen samaan yksikköön parantaa asiakkaiden näkökulmasta palvelujen saatavuut‐ta ja joustavuutta. Tehtävien hoitamisen kannalta erityinen synergiaetu saadaan, jos myös koko maaseutuohjelma‐kokonaisuus sekä maksajavirastotoiminta (viljelijätukien, rakennetukien, maaseutuohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä. Asiakkaiden hallinnollista kuormaa tulee vähentää siten, että viljelijätukihallinnon ja Eviran ohjaamien tehtävien sekä täydentävien ehtojen valvonta hoidetaan samasta palvelukokonaisuudesta koordinoidusti mahdollisimman vähillä valvontakäynneillä.

Palvelujen tulee sopeutua toimintatavoiltaan ja resursseiltaan toimintaympäristössä tapahtuvaan muutokseen, maa‐tilojen vähenemiseen, erikoistumiseen ja tilakokojen kasvuun. Palvelusuoritteet eivät välttämättä vähene, koska niiden luonne muuttuu neuvonnallisempaan suuntaan.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan asiakasnäkökulma on tärkeä uudistuksen toteuttamisessa: maaseutuasioita tulisi voida hoitaa ns. yhdeltä luukulta. Asiakas‐ ja yrittäjämyönteisyyttä on korostettava. Tilavalvontaa ja tarkastuk‐sia kehittämällä ja yhteen sovittamalla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, nopeuttaa ja helpottaa valvojien työtä ja tehostaa ajankäyttöä (MMM/Selvitys maataloustuotannon valvonnan kehittämisestä 2017). Tarkastuskäyntien määrää voitaisiin vähentää, jos valvonnassa tehdyt havainnot olisivat viranomaisten käytettävissä kaikissa valvon‐noissa.


Maatilojen eri palvelujen järjestäminen samaan yksikköön parantaa asiakkaiden näkökulmasta palvelujen saatavuut‐ta ja joustavuutta. Tehtävien hoitamisen kannalta erityinen synergiaetu saadaan, jos myös koko maaseutuohjelma‐kokonaisuus sekä maksajavirastotoiminta (viljelijätukien, rakennetukien, maaseutuohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.

Palvelujen tulee sopeutua toimintatavoiltaan ja resursseiltaan toimintaympäristössä tapahtuvaan muutokseen, maa‐tilojen vähenemiseen, erikoistumiseen ja tilakokojen kasvuun. Palvelusuoritteet eivät välttämättä vähene, koska niiden luonne muuttuu neuvonnallisempaan suuntaan.

Erityisesti asiantuntijoiden syvällistä rahoituksen‐ ja rakentamisen osaamista tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Tähän haasteeseen voidaan vastata osin koulutusta lisäämällä, mutta varsinaisesti vain siten, että asiantuntijoilla on riittävästi hankkeita käsiteltävänä jokaisessa valintajaksossa. Pienessä maakunnassa tämä ehto ei toteudu nykyisillä investointi‐ tai aloitustukimäärillä. Rakennusasiantuntijan tehtävää Kaakkois‐Suomessa hoitaa tällä hetkellä Uuden‐maan ELY‐keskuksen asiantuntija.


Tilakokojen kasvaessa ja automaation lisääntyessä karjatiloilla haasteena on työntekijöiden ammattitaidon ylläpitä‐minen. Maatilojen luopuessa karjasta ja tilojen lukumäärän vähetessä, tilat sijaitsevat lomitusalueella harvemmassa.

Rakennemuutoksen seurauksena viimeisen viiden vuoden aikana on karjatilojen määrä vähentynyt lomitusalueella 33 %:a, vuosilomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien määrä 34 %:a ja lomituspäivien määrä on vähentynyt peräti 37 %:a.

22 (60)

Asiakaslähtöinen palvelutuotanto edellyttää vahvan ja monipuolisen ammattitaidon omaavia työntekijöitä, jotta lomitus sujuu laadukkaasti ja asiakkaan tuotantoeläinten hoidossa ei tapahdu notkahduksia.

Yhteistyötä maakuntien välillä selvitetään Päijät‐Hämeen, Etelä‐Karjalan, Etelä‐Savon ja Uudenmaan (Loviisan suo‐menkieliset karjatilat) kanssa. Kymenlaakso tarjoaa maatalousyrittäjien lomituspalveluista yhteistyösopimusta.

Nykyisistä asiakkaista kolmasosa on Päijät‐Hämeen maakunnan alueella. Siellä työskentelevät työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksena Kouvolan lomituspaikallisyksiköstä Kymenlaakson maakuntaan tai maakuntien kesken sopimal‐la omaan maakuntaansa.

Maakuntauudistuksessa on noussut esille liikelaitosmuotoinen palvelutuotanto, josta on tarpeen saada lisää tietoa jatkovalmistelua ajatellen.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan maatalousyrittäjän lomituspalveluja tulee uudistuksen jälkeenkin tarjota tasapuolisesti ja laadukkaasti. Lomituspalvelujen tulee turvata yrittäjän työssä jaksamista, eläinten hyvinvointia ja tuotannon jatkumista. Lomituspalveluilla on yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä osana ruokaturvaa ja maamme huoltovarmuutta.



Eviran ohjaamien tehtävien osalta on tarvetta tuottaa asiakkaiden ja yritysten palvelut jatkossa ensisijai‐sesti siten, että kaikkia elintarvikeketjun viranomaistehtäviä hoidetaan maakunnassa keskitetysti johdet‐tuna samassa palvelukokonaisuudessa. Nykyisin eri organisaatioissa olevia Eviran ohjaamia tehtäviä tulee sovittaa yhteen ja hyödyntää näin eri organisaatioiden osaaminen ja yhteinen asiakaspinta. Niiden Eviran ohjaamien ELY ‐keskuksen tehtävien osalta, joilla nykyinen ELY‐keskusaluekaan ei mahdollista riittävää toiminnallista volyymia tehtävien toimeenpanemiseksi, tulee selvittää, millä toiminta‐alueella saavutetaan riittävä ammatillinen osaaminen ja toimivat sijaisuusjärjestelyt siten, että palvelut on mahdollista tuottaa asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tiloilla tehtäviä valvontoja ja tarkastuksia tulee kehittää, kuten MMM:n selvitys esittää. Valvonnat tulee keskittää maakunnassa samaan toimintokokonaisuuteen. Tämä nopeuttaa valvojien työtä ja tehostaa ajankäyttöä ja siitä hyötyy myös asiakas.


Elintarvikevalvontapalveluiden substanssityö jatkuu entisellään valvontasuunnitelmien mukaisena työnä eikä asiakas‐ ja yritysnäkökulmasta tapahdu merkittäviä muita muutoksia kuin kohdemäärien kasvu kol‐men valvontayksikön yhdistyessä. Vastaavasti Iitti siirtyy Päijät‐Hämeeseen. Tarkastussuoritteet pysynevät ennallaan ja rinnalle luodaan nykyistä neuvonnallisempaa tarkastuskulttuuria.

Kolmen eri valvontayksikön

1. Toimintatapojen yhtenäistäminen on välttämätöntä, jotta asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti ko‐ko maakunnan alueella. Toiminnassa on huomioitava maakunnan kaksikielisyys (Pyhtää).

2. Lakisääteisten (elintarvikelaki) laatujärjestelmän‐, valmius‐ ja valvontasuunnitelmien päivittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen maakuntaan siirtymistä.

23 (60)

3. Delegointien tulee olla valmiina maakunnan aloitettua toimintansa niin, että päätöksentekoon ei tule siirtymäaikana viivettä.

4. Terveystarkastaja ‐virkanimikkeen nykyaikaistaminen. Nykyinen nimike antaa vääristyneen mieli‐kuvan viranhoidosta. Valtakunnallisesti useissa valvontayksiköissä on jo aiemmin luovuttu terveys‐tarkastaja ‐nimikkeestä.

Sähköinen asiointi tulee tehdä jatkossa helpommaksi asiakkaille. Paperilomakkeista tulisi maaseutuhal‐linnon tapaan päästä kokonaan eroon.

Maakuntaan siirryttäessä tulee siirtyä sähköiseen arkistointiin. Se vähentäisi turhaa tulostusta ja tiedos‐tot olisivat saatavilla kaikkialla. Tarkastajien etätyömahdollisuus helpottuisi ja työtä voisi tehdä myös muissa maakunnan hallinnoimissa työpisteissä. Myös tarkastuskäynneillä olisi verkon kautta mahdollisuus päästä kaikkiin tiedostoihin sähköisen arkistoinnin kautta käsiksi.

Maakuntaan siirtyminen osuu ajanjaksoon jolloin valtakunnallinen nettiselainpohjainen ohjelmisto (VATI) on otettu/otetaan käyttöön. Digitalisaation toivotaan tulevaisuudessa parantavan ja nopeuttavan ter‐veysvalvonnan tarkastustoimintaa (esim. kannettavien sovellusten käyttäminen tarkastuksilla). Erilaiset sovellukset ja laitteet vaativat sopeutumista ja toimintatapojen muutosta.


Eläinlääkäripalvelujen osalta muutostarpeita aiheuttavat yhteiskunnalliset muutokset. Tuotantoeläintilo‐jen määrä tullee edelleen vähenemään ja tilakoko kasvamaan, mikä edellyttää hoitavilta eläinlääkäreiltä edelleen kehittyvää osaamista karjakohtaisen terveystilanteen hallinnassa. Hevos‐ ja pieneläinpotilaiden määrä jatkanee edelleen kasvuaan. Alueen yksityiset eläinlääkärit hoitavat jatkossakin valtaosan hevos‐ ja pieneläinpotilaista, kunnan‐ ja maakunnan eläinlääkärit keskittyvät peruseläinlääkintään ja päivystysta‐pausten hoitoon. Päivystys on tarpeen hoitaa jatkossakin kahdessa erillisessä piirissä, jotta työmäärä ja etäisyydet pysyvät kohtuullisina.

Löytöeläintoiminta on maakunnan lakimuutoksissa ehdotettu hoidettavaksi ympäristöterveydenhuollon yhteydessä, mutta ympäristöterveydenhuolto ei voi olla löytöeläintoiminnan järjestävä taho, koska se myös valvoo kyseistä toimintaa.

Valvontatehtävien hoitoon kohdistuu muutospaineita sekä asiakas‐ että yritysnäkökulmasta. Eläinsuojelu‐valvontatehtävien määrä on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Tällä hetkellä Kymenlaakson alueella on resurssipula, joka tulee ottaa huomioon suunniteltaessa tehtävien hoitoa maakunnassa. Lausuntokier‐roksella ollut uusi eläinsuojelulaki asettaa myös muutospaineita valvontaan. Lakiluonnoksessa eläinsuoje‐luvalvonta annetaan maakunnan tehtäväksi ilman, että on nimetty erityistä viranhaltijaa tähän tehtävään. Nykyinen valvontaeläinlääkärijärjestelmä on todettu toimivaksi ja sen toivotaan voivan jatkaa. Yhteistyö‐mahdollisuuksia ELY‐ keskuksen tekemän maatilojen valvonnan kanssa tulee selvittää tarkemmin. Eläin‐tauteihin varautuminen siirtyy myös maakunnille. Tämä aiheuttaa Kymenlaaksossa erityisiä haasteita, koska maakunnalla on raja Venäjän kanssa.

Aluehallintovirastosta valvontaan siirtyvistä resursseista sekä siirtyvien tehtävien järjestämisestä (maa‐kunnittain vai maakuntien välisellä yhteistyöllä) ei ole vielä tarkkaa tietoa, joten tässä vaiheessa ei voida sanoa, onko aluehallintovirastosta siirtyvistä resursseista apua valvonnan resurssipulaan. Osa tehtävistä olisi järkevää järjestää yhteistyössä muiden maakuntien kanssa, esimerkiksi täydentäviin ehtoihin liittyvät tehtävät (vrt. ELY‐tehtävien järjestämisen tarpeet, kohta 3.4.1 ja toisaalta viljelijätukihallinnon tarpeet, kohta 3.1). Aluehallintovirastosta siirtyy myös sihteeritehtäviä (asianhallinta, laskutus, rekistereiden ylläpi‐to) maakunnan hoidettavaksi.

24 (60)

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan on valmisteilla valtakunnallinen tietojärjestelmä (ELVI), jo‐hon kaikki tarkastukset ja näytteenotot jatkossa kirjattaisiin. Tällä hetkellä yhteistä tietojärjestelmää ei ole, eikä valvoja voi tietää, mitä tarkastuksia esim. maatilalla on aiemmin tehty.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan eläinlääkintähuollon toimijoilta ja viranomaisilta edellytetään en‐tistä vaativampaa asiantuntemusta ja osaamista sekä kokonaisuuksien hallintaa, kun tilakoot ja kotieläin‐määrät kasvavat, yritykset kehittyvät ja tilojen palvelutarpeet muuttuvat.


Terveydensuojelulain mukaisesti valvottavan toiminnan ilmoittaminen tulisi olla mahdollista tehdä sähköisesti. Il‐moituslomakkeet tulee laatia niin että ne ovat mahdollisimman informatiivisia ja siten helppo täyttää. Valvonta‐alue on osittain kaksikielinen, joten asiakasnäkökulmasta on tärkeää, että palvelua on mahdollista saada myös ruotsiksi.

Asiakkaan etu on, että terveydensuojeluviranomainen tekee yhteistyötä esimerkiksi rakennusvalvonnan ja pelastus‐viranomaisen kanssa, jolloin palvelu on sujuvampaa. Samoin tarkastajien erikoistuminen tiettyihin terveydensuoje‐lun toimintatyyppeihin sujuvoittaa neuvonta‐, ohjaus‐ ja tarkastustyötä. Terveydensuojelussa esimerkiksi lausunto‐jen antaminen tai melumittausten tekeminen vaatii erityisosaamista, jota on mahdollista kehittää suuremmassa työyhteisössä paremman asiakaspalvelun saavuttamiseksi.

Varautumisella on erittäin tärkeä merkitys ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentässä ‐ pyrkimyksenä on suojella väestön terveyttä ja hyvinvointia kaikissa tilanteissa. Toimintavarmuuden kehittämiseksi häiriötilanteissa, tulee maakunnassa varata riittävästi henkilöstöresursseja sekä näytteenottovälineistöä erityistilanteiden varalle. Eri val‐vontayksiköiden varautumissuunnitelmat tulee yhdistää yhdeksi maakunnalliseksi suunnitelmaksi, jonka tulisi olla käytössä maakuntaan siirryttäessä. Suunnitelman toimivuus tulisi myös testata ennen maakuntaan siirtymistä. Sa‐malla myös Virve‐yhteystiedot tulee päivittää ja mittalaitteiden toimivuus testata. Myös laboratoriopalveluiden saatavuus 24/7 tulee varmistaa maakunnassa. Koska ympäristöterveydenhuollolla on johtovastuu elintarvike‐, ta‐lous‐ ja uimavesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä ja eläintautiepidemioissa, tulee myös tiedottamista harjoi‐tella ja luoda ennalta vakiintuneet väylät ajankohtaisasioista tiedottamiseen kuntalaisille/asiakkaille.


Tupakanmyynnin aloittamisesta voi jo ilmoittaa sähköisesti Valviran ylläpitämän palvelun kautta. Sen sijaan nikotii‐nituotteiden myynnin aloittamiseen ei vastaavaa palvelua ole. Sähköisen palvelun kehittäminen nikotiinituotteiden osalta sekä asumisyhteisön tupakointikiellon hakemiseen olisi tärkeää. Tarkastajien ammattitaidon ylläpitäminen koulutuksilla on oleellista hyvän palvelun takaamiseksi.

Ympäristönäkökulmastakin sähköinen asiointi, arkistointi ja laskutus olisivat parannus nykyiseen nähden.


Aluehallintoviraston alueellisesti hoitamat alkoholihallinnon tehtävät jakautuvat maakunnissa hoidettavaksi, elleivät maakunnat sovi yhteistoiminnasta. Maakunnissa toteutettuna tehtävien hoito on lähempänä asiakkaita. Tehtävien hoitoa jatkossakin keskitetysti puoltaisi tehokkuus‐ ja erikoistumisedut. Tupakanmyynti‐ ja alkoholivalvonnan koh‐teet ovat usein samat. Vastaavasti alkoholivalvonnalla ja elintarvikevalvonnalla on samoja kohteita. Maakunnassa tehtäväjakoa voisi muuttaa siten, että valvontaa voisi tehdä yksi ja sama henkilö. Tällöin eri tarkastajien määrä koh‐teissa vähenisi.

25 (60)

3.8. Yhteenveto

Muutostarpeita asiakkaan edun ja synergiaedun saavuttamiseksi sekä ympäristönäkökulman huomioimiseksi: Palvelujen järjestäminen samaan palvelukokonaisuuteen/yksikköön Palvelukokonaisuuden eri valvontojen koordinoiminen Asiakas‐ ja yrittäjämyönteisen asiakaspalvelun järjestäminen ”yhdeltä luukulta” Resurssien ml. henkilöstön sopeuttaminen ja joustava käyttö eri tehtävissä palvelutarpeen mukaan, mm.

toiminta‐alueiden/toimipisteiden keskinäinen yhteistyö Toimintatapojen kehittäminen ja yhtenäistäminen, mm. palvelujen luonne neuvonnallisemmaksi, valvonta‐

ja tarkastusmenetelmien kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen Henkilöstön ammatillisen ja erityisosaamisen parantaminen ja lisäkoulutus, erikoistuminen ja asiantunti‐

juuden turvaaminen Vanhentuneiden virkanimikkeiden nykyaikaistaminen Maakuntien välinen yhteistyö (ELY‐keskuksen tehtävät, maatalouslomitus, eläinlääkintähuolto, alkoholival‐

vonta) Palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä Yhtenäiset tietojärjestelmät ja sähköisten työvälineiden laajempi käyttöönotto (tulossa uusia järjestelmiä) Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin edellytysten parantaminen Eläinsuojeluvalvonnan järjestäminen uudelleen ja valvontaresurssien parantaminen, yhteistyömahdolli‐

suuksien hyödyntäminen (palvelukokonaisuuden sisäinen, maakuntien välinen)

Yhteistyö yli organisaatiorajojen (esim. pelastuspalvelujen, kuntien rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja poliisin kanssa)

Toimintavarmuuden kehittäminen ja varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

26 (60)



Palvelukokonaisuuden uudelleen organisoiminen luo mahdollisuuden muutosten toteuttamiselle maakuntauudis‐tuksessa. Uudelleen organisointi selkeyttää palvelukokonaisuutta asiakkaalle. Maksajaviraston tietoturvavaatimus‐ten toteuttaminen on myös helpompaa isossa yksikössä.

Henkilöstön kouluttaminen ja tehtäviin erikoistuminen luovat mahdollisuuksia organisaation joustavuudelle. Myös tehostuneiden ja nykyistä suurempien maatalousyritysten muuttuvat palvelun tarpeet edellyttävät henkilöstön osaamisen kehittämistä. Yhteensovittaminen muiden maaseutuohjelman prosessien kanssa lisää osaamista ja erityi‐sesti henkilöstön osaamista. Osaamista voidaan varmistaa myös tekemällä yhteistyötä muiden maakuntien välillä.

Haasteena on niiden tehtävien, joita ELY‐keskus hoitaa kahden maakunnan alueella, järjestäminen, kun nykyinen toimialue jakaantuu kahdeksi uudeksi maakunnaksi. Erityisenä haasteena on riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen muutoksessa. Organisaatiorakennetta tulisi suunnitella riittävän varhaisessa vaiheessa palvelukoko‐naisuuksina. Samalla tulisi selvittää, minkälaista lisäosaamista tarvitaan sekä yhteistyömahdollisuudet maakuntien välillä. Useissa prosessin osissa yhteistyö varmistaisi prosessin sujuvuuden myös pidemmällä aikavälillä.


Palvelukokonaisuuden uudelleen organisoiminen luo mahdollisuuden muutosten toteuttamiselle maakuntauudis‐tuksessa. Uudelleen organisointi selkeyttää palvelukokonaisuutta asiakkaalle. Maksajaviraston tietoturvavaatimus‐ten toteuttaminen on myös helpompaa isossa yksikössä.

Henkilöstön kouluttaminen ja tehtäviin erikoistuminen luovat mahdollisuuksia organisaation joustavuudelle. Myös tehostuneiden ja nykyistä suurempien maatalousyritysten muuttuvat palvelun tarpeet edellyttävät henkilöstön osaamisen kehittämistä. Yhteensovittaminen muiden maaseutuohjelman prosessien kanssa lisää osaamista ja erityi‐sesti henkilöstön osaamista. Osaamista voidaan varmistaa myös tekemällä yhteistyötä muiden maakuntien välillä. Rakennetuissa tämä korostuu. Mm. rahoitus‐ ja rakentamisen osaamista on vaikea järjestää yhdessä maakunnassa siten, että osaamisen taso vastaisi asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin.

Haasteena on niiden tehtävien, joita ELY‐keskus hoitaa kahden maakunnan alueella, järjestäminen, kun nykyinen toimialue jakaantuu kahdeksi uudeksi maakunnaksi. Erityisenä haasteena on riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen muutoksessa. Organisaatiorakennetta tulisi suunnitella riittävän varhaisessa vaiheessa. Samalla tulisi selvittää, minkälaista lisäosaamista tarvitaan sekä yhteistyömahdollisuudet maakuntien välillä. Useissa prosessin osissa yhteistyö varmistaisi prosessin sujuvuuden myös pidemmällä aikavälillä.


Lomitustoiminnan etuna ja mahdollisuutena nähdään se, että koko lomituspalveluhenkilöstöllä on pitkät työsuhteet ja nykyisten työtehtävien hyvä tuntemus sekä halua ja tahtoa lomituspalvelun kehittämiselle. Tavoitteena on myös palveluiden markkinointi muille maakunnille.

Mahdollisuutena nähdään myös joustavuus palvelujen järjestämisessä maakuntauudistuksessa uusien toimintataho‐jen kanssa sekä uudet yhteistyökuviot tulevassa organisaatiossa olevien tahojen kanssa mm. toimitilaratkaisut ja yhteiset asiakkaat.

27 (60)

Haasteena on työntekijöiden ikärakenne ja osalla motivaatiopula uusien asioiden oppimiselle. Nykyisessä järjestel‐mässä maatalouslomittajan pääasiallinen työtehtävä on ollut lypsytyö ja siihen liittyvät tehtävät. Osalle työntekijöis‐tä täydennyskoulutus ei auta ammattitaidon täydentämiseksi tai työllistymisen varmistamiseksi ja työllistyminen konevaltaisille tiloille on heikentynyt.

Merkittävä heikennys on mahdollinen lomitusalueen pieneneminen ylimaakunnallisesta alueesta maakunnan ko‐koiseksi alueeksi. Lisäksi, mikäli palvelua kehitetään yritysvetoisemmaksi, tulee huomioida, ettei kaikista maatalous‐lomittajista ole lomituspalveluyrittäjiksi. Haasteena on myös maatalouslomittajien työmatkojen pidentyminen. Kah‐den päivittäisen edestakaisen matkan ajaminen vie aikaa, jota ei lueta työajaksi.

Yhteistyönä tapahtuva tulevan palvelurakenteen suunnitteleminen edesauttaa muutoksen toteuttamista.


Eviran ohjaamien tehtävien siirtäminen kunnista, kuntien yhteistoiminta‐alueilta, ELY‐keskuksesta ja aluehallintovi‐rastosta mahdollistaa toimivan palvelukokonaisuuden luomisen elintarviketurvallisuuden ja kasvinterveyden varmis‐tamiseksi alueella. Tehtävien keskittäminen kolmesta organisaatiosta yhteen alueelliseen organisaatioon mahdollis‐taa toiminnallisen palvelukokonaisuuden luomisen maakuntaan edellyttäen, että toimintaa ei hajauteta maakunnan sisällä hallinnollisesti.


Eviran ohjaamien tehtävien siirtäminen yhteistoiminta‐alueilta ja ELY‐keskuksesta muun elintarvikeval‐vonnan sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan yhteyteen mahdollistaa resurssien ja osaami‐sen tehokkaamman käytön. Synergiahyötyjä ovat mm. osaamisen ja valvontatoiminnan yhdistäminen sekä tiedonhallinnan parantuminen (organisaatiorajat poistuvat). Synergiahyötyjen saaminen edellyttää, että toimintaa ei hajauteta maakunnan sisällä hallinnollisesti.

Maakuntaan siirtyvien tehtävien lista pitää sisällään myös useita tehtäväkokonaisuuksia, joiden osalta sy‐nergiaedut eivät korvaa toimialueen olennaista pienentymistä maakuntauudistuksessa. Muutosten toi‐meenpaneminen edellyttää maakuntien ja Eviran välisiä neuvotteluja tehtävien tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Evira/Mavi ovat jatkossakin osassa näistä tehtävistä toimijana alueella, jolloin työnjaosta maa‐kunnan kanssa on joka tapauksessa sovittava. Tehtäviä, joiden työnjaosta on sovittava, ovat kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta, rehuvalvonta, lannoitevalvonta sekä siemenkaupan markkinavalvonta.


Maakuntaan siirtyminen antaa elintarvikevalvonnalle mahdollisuuden: ‐ Kehittää työnjakoa ‐ Parantaa asiakaspalvelua sähköisillä järjestelmillä ja toimintatapojen yhtenäistämisellä ‐ Erikoistua työtehtäviin ‐> yhdenmukaisempaa ja tasapuolisempaa palvelua asiakkaille ‐> tehostaa

valvontaa ‐> parantaa valvojien asiantuntemusta ‐ Lisätä yhteistyötä alkoholivalvonnan, maaseutupalveluiden ja ELY‐keskuksen kanssa ‐ Ylimaakunnalliseen valvontaan erityisosaamista vaativissa kohteissa, esim:

ravintolisien maahantuonnin valvonta internetmyynnin ja virtuaalihuoneistojen valvonta kontaktimateriaalitoimijoiden valvonta

Esteet muutosten toteuttamiselle: ‐ Muutosvastarinta (henkilöstö, asiakkaat)

28 (60)

‐ Maakunnan mahdollisesti huono taloudellinen tilanne

Toimenpiteet muutosten toteuttamiselle: ‐ Ennakkosuunnittelu ja asioiden valmistelu muiden valvontayksiköiden kanssa ennen maakuntaan

siirtymistä. ‐ Hyvin suunniteltu organisaatio. Vanhat organisaatiot eivät saa kummitella taustalla vaan pitää löytää

toimiva ratkaisu, joka on uuteen tilanteeseen sopiva. ‐ Ylimaakunnalliset valvonnat tulee neuvotella maakuntien kesken.

‐ Henkilöstön atk‐taitojen päivitys ennen maakuntaan siirtymistä.


Eläinlääkäripalveluiden osalta isompi yksikkö tuo mukanaan paremman mahdollisuuden erikoistumiseen. Mahdolliseksi esteeksi voi muodostua lakiuudistuksiin liittyvässä keskustelussa esillä ollut eläinlääkäripal‐velujen yhtiöittäminen, joka toteutuessaan aiheuttaisi koko eläinlääkintähuollon uudelleenorganisoinnin ja nostaisi todennäköisesti asiakaskustannuksia merkittävästi. Päivystyspiirien välistä yhteistyötä tulee li‐sätä.

Osa aluehallintovirastosta siirtyvien tehtävien hoidosta tulisi järjestää maakuntien välisenä yhteistyönä, jotta varmistetaan riittävä osaaminen ja tehtävien tehokas hoitaminen mm. eläintautipäivystyksen osalta, jota ei ole aiemmin hoidettu kunnissa. Läänineläinlääkärien resurssien ja tehtävien siirtyminen maakun‐taan antaa myös mahdollisuuksia hoitaa eläinsuojelu‐ ja eläintautivalvonta entistä tehokkaammin.

Yhteisen valvontajärjestelmän (ELVI) käyttöönottoon maakunta ei voi vaikuttaa, mikäli järjestelmä ei ole vielä valmiina maakunnan aloittaessa. Tukipalvelu kuten toimisto‐ ja juristipalvelut tulee turvata. Lakipal‐veluja tarvitaan erityisesti eläinsuojeluvalvonnassa.

Eläinsuojeluvalvonnan suurin uhka maakuntaan siirryttäessä on valvonnan resurssipula. Jotta valvonta su‐juisi tehokkaasti ja turvallisesti, tarvittaisiin maakunnan alueelle kolme kokoaikaista valvontaeläinlääkäriä. Myös praktikkoeläinlääkäreillä tulisi jatkossa säilyttää valvontaoikeus, jotta varmistetaan riittävän tehokas eläintautivalmius sekä kattava eläinten hyvinvoinnin valvonta. Valvontatehtävien keskittäminen erillisille valvontaeläinlääkäreille on silti tarpeen, jotta vältetään jääviysongelmat. Toiminnan siirtyminen samaan organisaatioon ELY‐keskukselta ja aluehallintovirastolta siirtyvien tehtävien kanssa antaa mahdollisuuksia etsiä synergiaa valvontatehtävistä.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan riittävien resurssien saaminen on edellytyksenä sille, että eläin‐lääkäripalvelujen ml. päivystys taso ei heikkene. Palvelujen uudelleen järjestämisen riskinä on etäisyyksien kasvaminen.


Maakuntaan siirryttäessä on tärkeää pitää huolta siitä, että yhteistyö muiden viranomaisten (rakennusvalvonta, pelastusviranomaiset, ympäristönsuojelu ja poliisi) kanssa toimii. Maakunta toimii usean kunnan alueella ja valvon‐tayksiköillä on erilaisia käytäntöjä, joten toimintatapojen yhtenäistäminen niin omassa työyhteisössä kuin sidosryh‐mien välillä tullee olemaan haaste. Toisaalta esimerkiksi yksiköiden suunnittelun ja raportoinnin keskittäminen sekä työjaon kehittäminen tuovat synergiaetua.

Tukipalveluita, kuten toimistohenkilöitä, IT‐tukea ja lakimiestä tarvitaan laadukkaan asiakaspalvelun tueksi. Tervey‐densuojelun kannalta on myös tärkeää, että alueella on toimivat laboratoriopalvelut. Tehtävien hoitamista varten täytyy valvontayksiköllä olla käytössään tarvittavaa mittauskalustoa.

29 (60)

Jotta laadukkaita terveydensuojelupalveluja on tarjolla keskeytymättä ja yksikkö on kykenevä toimimaan myös eri‐tyyppisissä häiriötilanteissa, tulee maakuntaan siirtymisen valmistelu ja prosessien yhtenäistäminen aloittaa riittä‐vän varhain. Varautumisen osalta toimiva yhteistyö esimerkiksi kuntien, pelastuslaitoksen ja asiakkaiden kanssa on tärkeää.


Keskusvirastotasolla tulisi löytyä halua perustaa sähköinen asiointi myös nikotiinituotteita myyvien kohteiden ilmoit‐tamiseen ja rekisteröintiin. Tupakkatuotteiden osalta maksutaksat on jo yhtenäistetty maakunnassa mutta laskutus‐käytäntöjen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen mahdollisimman suoraviivaiseksi vaatii työtä.


Alkoholihallinnon tehtävien siirtyminen maakuntiin voi antaa valvontaan synergiaetuja esimerkiksi tupakkalain ja elintarvikelain valvonnassa. Nykyisin alueellisesti keskitettynä hoidettujen tehtävien jakautuminen yksittäisiin maa‐kuntiin saattaa haitata toiminnan tehokkuutta ja osaamisen hallintaa. Yhteistyömahdollisuudet maakuntien kesken on syytä selvittää. Toiminta kattaa itsensä. Tehtävät tulee järjestää siten, että osaaminen säilyy ja kehittyy ja tehtä‐vien hoito tapahtuu tehokkaasti. Toimintaan kuuluu virka‐ajan ulkopuolella tapahtuva valvonta ravintoloiden osalta. ALLU‐rekisterin pito tulee maakunnille ja myös tehtäviin perehtyneen juristin palveluita tarvitaan.

4.8. Yhteenveto

Muutosten toteuttamiselle luo mahdollisuudet:

Uudistusten asianmukainen valmistelu

Henkilöstön osaaminen, asiantuntijuus, erikoistuminen, tehtävien keskittäminen

Joustava organisaatio, uudenlaiset yhteistyökuviot ja työnjako

Eri prosessien yhteiset asiakkaat

Yhteistyö maakuntaorganisaatiossa ja maakuntien ja muiden sidosryhmien välillä

Henkilöstön pitkät työurat ja kokemus

Asiakaspalvelun uudistaminen

Henkilöresurssien saaminen maakuntaan kaikista tehtäviään siirtävistä organisaatioista

Tietojärjestelmien ja tukipalvelujen yhtenäistyminen ja laadukkuus

Esteet/haasteet muutosten toteuttamiselle:

Tällä hetkellä useamman maakunnan alueella hoidettavien tehtävien järjestäminen jatkossa

Toimialueen pieneneminen nykyisestä (maatalouslomitus, ELY‐keskuksen tehtävät, alkoholivalvonta), johon liittyen tehtävien volyymin supistuminen ja osaamisen ja tehokkuuden heikkeneminen

Riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen

Työntekijöiden ikärakenne, yksipuolinen osaaminen ja motivaatio muutoksessa (muutosvastarinta)

Henkilöstön muuttuva työympäristö ja laajeneva toiminta‐alue

Asiakkaiden muutosvastarinta

Taloudelliset resurssit

Palvelujen yhtiöittämisen velvoite (mahdollisesti lomituspalvelut, eläinlääkintähuolto)

Etäisyyksien kasvaminen (esim. lomitus, päivystyspiirit)

Erilaisten toimintatapojen yhtenäistäminen

30 (60)

Tarvittavat toimenpiteet muutosten toteuttamiselle:

Kolmesta nykyisestä organisaatiosta siirtyvien tehtävien uudelleen organisoiminen, tavoitteena hyvin suun‐niteltu, uudella tavalla toimiva organisaatio

Henkilöstön kouluttaminen, tehtävien jakaminen uudella tavalla, lisäosaamisen tarpeen selvittäminen

Yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja selvittäminen

Neuvottelu työnjaosta maakuntien kesken sekä Eviran ja Maaseutuviraston kanssa

Palvelukokonaisuuden sisäisten toimintojen valmistelu ja järjestäminen yhteistyössä ja riittävän ajoissa, riit‐tävien tukipalvelujen varmistaminen ja joidenkin tehtävien keskittäminen

Prosessien, toimintatapojen ja sähköisten palvelujen yhtenäinen suunnittelu

31 (60)

5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus


Hyvin suunniteltu ja toimiva organisaatiorakenne sekä sisäinen ja ulkoinen (maakuntien välinen) yhteistyö mahdol‐listavat resurssien joustavan käytön ja kustannustehokkuuden. Toimiva sähköisen hallinnon prosessi parantaa kus‐tannustehokkuutta. Samoin kokonaisvaltaisesta maaseutuohjelman toteutuksesta syntyvä synergia lisää tehokkuut‐ta. Maksajavirastotoiminnan (viljelijätukihallinto ja maatilojen rahoitus) kokoaminen yhteen kokonaisuuteen tehos‐taa myös prosesseja.

Prosessit ovat nykyisellään pääosin toimivia ja niiden sujuvuus on vuosien kehityksen myötä muotoutunut hyväksi. Tästä johtuen prosessien muuttaminen maakuntamallia luotaessa ei ole tarpeen kuin siltä osin kuin tehtävien sijoit‐taminen uuteen organisaatioon sitä edellyttää. Eri tehtävien yhdyspinnat ja niiden luoma kehittämispotentiaali tulee kuitenkin tutkia ja hyödyntää mahdollisimman tarkasti maakuntaan siirrettävien tehtävien yhteensovittamisessa. Tällaisia yhdyspintoja on mm. viljelijätukien käsittelyssä ja valvonnassa sekä viljelijätukien ja elintarviketurvallisuu‐den valvonnassa. Yhdyspinnat on kuvattu liitteenä olevassa prosessitaulukossa.

Maaseutuohjelman toimeenpano kokonaisuutena antaa erinomaiset mahdollisuudet parantaa prosessien tehok‐kuutta ja erityisesti niiden vaikuttavuutta.


Hyvin suunniteltu ja toimiva organisaatiorakenne sekä sisäinen ja ulkoinen (maakuntien välinen) yhteistyö mahdol‐listavat resurssien joustavan käytön ja kustannustehokkuuden. Toimiva sähköisen hallinnon prosessi parantaa kus‐tannustehokkuutta. Samoin kokonaisvaltaisesta maaseutuohjelman toteutuksesta syntyvä synergia lisää tehokkuut‐ta. Maksajavirastotoiminnan (viljelijätukihallinto ja maatilojen rahoitus) kokoaminen yhteen kokonaisuuteen tehos‐taa myös prosesseja.

Prosessit ovat nykyisellään pääosin toimivia ja niiden sujuvuus on vuosien kehityksen myötä muotoutunut hyväksi. Tästä johtuen prosessien muuttaminen maakuntamallia luotaessa ei ole tarpeen kuin siltä osin kuin tehtävien sijoit‐taminen uuteen organisaatioon sitä edellyttää. Haasteena on niiden tehtävien, joita ELY‐keskus hoitaa kahden maa‐kunnan alueella, järjestäminen, kun nykyinen toimialue jakaantuu kahdeksi uudeksi maakunnaksi. Erityisenä haas‐teena on riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen muutoksessa. Eri tehtävien yhdyspinnat ja niiden luo‐ma kehittämispotentiaali tulee kuitenkin tutkia ja hyödyntää mahdollisimman tarkasti maakuntaan siirrettävien tehtävien yhteensovittamisessa. Tällaisia yhdyspintoja on mm. viljelijätukien käsittelyssä ja valvonnassa sekä viljelijä‐tukien ja elintarviketurvallisuuden valvonnassa. Yhdyspinnat on kuvattu liitteenä olevassa prosessitaulukossa.

Maaseutuohjelman toimeenpano kokonaisuutena antaa erinomaiset mahdollisuudet parantaa prosessien tehok‐kuutta ja erityisesti niiden vaikuttavuutta.


Toimivan valtakunnallisen sähköisen järjestelmän saaminen on edellytys kustannustehokkaalle toiminnalle. Asiakas‐päätösten tekeminen ja palvelun tuottaminen ilman tietojärjestelmästä saatavia pohjatietoja vaatii lisää henkilöstö‐resursseja, mikäli operoidaan usealla eri järjestelmällä. Päätöksenteon tulee olla jatkossakin lähellä, joustavaa ja nopeaa.

32 (60)

Kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta tavoitellaan tehokkaalla henkilöstömäärän mitoituksella. Henkilöstömäärä on suhteutettava alueellisesti palvelujen käyttäjien määrään ja palvelutarpeisiin. Henkilöstön tasaisempaa työllisty‐mistä kalenterivuoden aikana tavoitellaan koko henkilöstön määrän ja ammattitaidon osalta.

Maakunnalla on vastuu rahojen riittävyydestä ja asiakkaan saaman palvelun laadusta.



Kohdassa 3.4 esitetyistä syistä prosessit eivät ole kaikilta osin riittävän kustannustehokkaita vaikuttavuu‐tensa nähden. Eviran ohjaamien tehtävien osalta vain luonnonmukainen tuotanto kasvualana on volyymil‐taan merkittävä. Mikäli tehtävät jaetaan kaavamaisesti nykymuotoisena kahteen maakuntaan, muodostuu siitä sijaisjärjestelyineen nykyistä kustannustehottomampi, ellei vastaavaa tuottavuushyötyä saavuteta eri tehtäviä yhdistelemällä. Yhdistelmätehtävillä vastaavan vaikuttavuushyödyn saaminen on vaikeaa, koska kukin tehtävä edellyttää korkean osaamisen ylläpitoa.

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta ja tukivalvontojen yhteydessä tehtävät täydentävien ehto‐jen valvonnat (rehut ja elintarvikkeet) muodostavat vähäisestä volyymista huolimatta poikkeuksen, koska ne ovat kiinteä osa tukivalvontaa ja tehdään usein samanaikaisesti tukivalvonnan kanssa.

Hukkakauravalvonnan osalta ELY‐keskusten ja YTA‐alueiden tehtävien yhdistäminen parantaa prosessien kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Prosesseja voidaan nykytilanteessa pitää kohtuullisen hyvin vaikuttavina koska kasvinterveys ja elintarvi‐keturvallisuustilanne Suomessa on hyvä.


Elintarvikelain mukaisen valvonnan tuotot tulevat välillisesti ja välittömästi. Elintarvikevalvonta on enna‐koivaa terveydensuojelua, jonka päätavoitteena on terveet kansalaiset. Mitä vähemmän ruokamyrky‐tysepidemioita, sen paremmin valvonta ja valvontakohteet ovat työssään onnistuneet. Välillistä valvonnan tuottoa onkin rahassa mahdoton arvioida. Eviran strategian mukaan toimijoille annetaan jatkossa entistä enemmän maksutonta neuvontaa ja ohjausta.

Välittömiä tuloja saadaan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista ja uusien valvontakohteiden perustamisista. Elintarvikelain mukaan kunta saa periä maksun ilmoitusten käsittelystä, tietyistä hyväksy‐misistä ja valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista. Suunnittelemattomista tarkastuksista ei nyky‐lainsäädännön mukaan voi laskuttaa, eikä toimijan vaihdoksista, vaikka niihin kuluva aika vastaa uuden toimijan ilmoituksen käsittelyyn kuluvaa aikaa. Tiedossa ei ole tuleeko elintarvikelain päivityksessä tähän muutosta.

Toimintaan tarvittava rahoitus tulee tällä hetkellä kunnalta. Vain osa kuluista voidaan kattaa maksu‐tuotoilla (n. 20 %). Suunnitteilla on valtakunnallinen vuosimaksu, jolloin tulot vakiintuvat eivätkä ole riip‐puvaisia tarkastusmääristä, kuten nyt. Valtakunnallisella vuosimaksulla katettaisiin nykyistä suurempi osuus kuluista.

33 (60)


Nykyinen kunnaneläinlääkärijärjestelmä on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokas, koska samat viran‐haltijat hoitavat päivä‐ ja päivystysaikaisen praktiikan sekä osallistuvat valvontaan. Nykyisen järjestelmän avulla on myös ylläpidetty hyvää eläintautivalmiutta ja zoonoosien torjuntaa. Toisaalta praktikkoeläinlää‐käreiden valvontatyötä rajaa osittain jääviysongelmat, koska eläinlääkäri ei voi valvoa omia asiakkaitaan.

Eläinten hyvinvoinnin valvonta on eläimen omistajille maksutonta. Eläinten terveyden valvonta on osittain maksullista. Aluehallintoviraston läänineläinlääkärin tehtävät kuten kunnan valvontatehtävät hoidetaan budjettirahoituksella ja maksullisia tuloja on hyvin vähän. Aluehallintoviraston osalta näitä ovat mm. eläinsuojelulain mukaiset luvat ja eläintautilain mukaiset toimijalle maksulliset suoritteet.


Terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten ja hakemusten käsittely, suunnitelmallinen valvonta, laivatarkastukset, näytteenotto ja mittauksien tekeminen ovat maksullista toimintaa. Työtunnin hinnan tulee perustua todellisiin val‐vontayksikölle aiheutuviin kuluihin. Valvontayksikkö antaa maksutonta ohjausta ja neuvontaa ja ensimmäinen asun‐nontarkastus on aina asiakkaalle ilmainen. Myöskään lausunnoista ei peritä korvausta. Työhön sisältyy myös suunnit‐telua, toteumien raportointia, valmiusharjoittelua jne. joista ei voida periä maksua.


Tupakkalain ja lääkelain mukaisista uusista myyntiluvista peritään maksu. Kaikilta kohteilta peritään vuosittainen valvontamaksu, joka perustuu myyntipaikassa olevien myyntipisteiden määrään. Mikäli myyntipisteestä myydään sekä tupakkaa että nikotiininesteitä, peritään kaksinkertainen maksu. Valvontamaksulle on valtakunnallisesti asetet‐tu enimmäismäärä. Nykyisin Kouvola, Kotka ja Hamina eivät peri maksimimäärää mutta valvontamaksuilla katetaan siitä aiheutuneet kulut.

Myyntipisteet on ohjeistettu tarkastettavaksi joka toinen vuosi ja ne tarkastetaan elintarvikevalvonnan käyntien yhteydessä, joten prosessi on kustannustehokas. Toisaalta suunnitelman ulkopuolisista, esimerkiksi epäilyyn perus‐tuvia tarkastuksia ei laskuteta.

Tupakkalain mukaisesta savuttomuuden valvonnasta ei peritä maksua, joskin savuttomuusvalvontaa tehdään nyt aiempaa vähemmän. Savuttomuuden määräämisestä asuntoyhteisöön laskutetaan käytetyn työajan perusteella.


Alkoholihallinnon tulot luvanhaltijoilta Etelä‐Suomen aluehallintoviraston alueella olivat vuonna 2016 noin 1 550 000 euroa. Kymenlaakson osuutta tästä ei voi laskea. Alkoholihallinnon menot alueellisesti toteutettuna ovat olleet sa‐maa luokkaa. Toiminta on ollut kustannusvastaavaa.

5.8. Yhteenveto

Kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavat:

uusi, toimiva organisaatiorakenne

maakunnan sisäinen yhteistyö

resurssien joustava käyttö

sähköiset prosessit ja järjestelmät

34 (60)

toimintojen kokoaminen yhteen ja yhdyspintojen hyödyntäminen

Maaseutuohjelman toimeenpano kokonaisuutena

tehokas henkilöstömäärän mitoitus

maakuntien välinen yhteistyö

valvontojen yhdistäminen

neuvontaan ja ohjaukseen panostaminen

maksullisuus/kustannusvastaavuus

35 (60)

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suorit‐teiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit)


Palvelu on saatavissa Kymenlaaksossa kahdessa toimipisteessä, Kouvolassa ja Haminassa. Mikäli palvelut tuotettai‐siin yhteistyössä toisen maakunnan, esim. Etelä‐Karjalan maakunnan kanssa, olisi tässä maakunnassa omat toimipis‐teensä.

Tulostavoitteet

Maksajavirastosopimuksessa on asetettu palvelutavoitteet, joiden saavuttamiseksi tehtäviä suorittavan tahon tulee varmistaa maksajavirastotehtävien hoitamiseen riittävät henkilöresurssit sekä täyttää muut tehtävien hoidon sisäi‐selle organisoinnille asetettavat vaatimukset.

Palvelutavoitteiden mukaan tukihaun tallennukset tehdään Maaseutuviraston asettamassa määräajassa, tukimaksa‐tus suoritetaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun maksatuksen este poistuu, tukipäätökset toimitetaan viljelijöille kahden kuukauden sisällä maksatuksesta ja takaisinperintäpäätös tehdään kuuden kuukauden sisällä perusteen muodostumisesta.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan viljelijätukihallinnon tavoitteena tulee olla maatalouden tukijärjestelmän oikeudenmukainen toteuttaminen sekä maatalouden kannattavuusedellytyksien parantaminen. Tukitoimista ja ‐muutoksista tulee viestiä monipuolisesti.

Suoritteet ja asiakasmäärät

Viljelijätukia hakevia maatiloja on 1 626. Tukioikeuksien käsittelyssä asiakkaina on noin 3 314 maanomistajaa.

Viljelijätukien erilaisia hakemuksia, ilmoituksia tai sopimuksia käsiteltiin vuonna 2016 noin 9 926 kpl. Valvontatapah‐tumia oli noin 850 kpl. Lisäksi käsiteltiin tukioikeuksien leikkauksia ja myöntöjä varannosta yhteensä 3 915 kpl sekä takaisinperintöjä ja oikaisuvaatimuksia noin 280 kpl. ELY‐keskusten osalta luvut ovat tässä ilman maakuntajakoa.

Henkilöstömäärä ja HTV

Yhteistoiminta‐alueilla tehtävien hoitoon tarvittiin vuonna 2016 12 henkilöä, yhteensä 10,56 henkilötyövuotta (muut tehtävät mukaan lukien 12,24 htv).

ELY‐keskuksessa viljelijätukihallinnon tehtäviä suoritti 19 vakinaista ja 12 ‐ 14 määräaikaista henkilöä, yhteensä 20,34 henkilötyövuotta, josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vastaava määrä, ellei työnjaosta muuta sovita.

Viljelijätukihallinnossa on huomioitava erityinen resurssien tarve asiakkaiden neuvontaan, tiedottamiseen ja viljeli‐jöiden kouluttamiseen sekä tietoturvallisuuden hallintaan. Em. tehtävistä on määrätty maksajavirastosopimuksessa.

Talousresurssit

Yhteistoiminta‐alueilla kustannukset koko maaseutuhallintoon olivat noin 731 966 €. ELY‐keskuksessa viljelijätukihal‐linnossa toiminnan kustannukset olivat noin 1 084 639 €, josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vastaava määrä, ellei työnjaosta muuta sovita.

36 (60)


Palvelu olisi saatavissa Kymenlaaksossa kahdessa toimipisteessä, Kouvolassa ja Haminassa. Palvelu olisi järkevää järjestää yhteistyössä Etelä‐Karjalan kanssa. Tehtävää hoitavat asiantuntijat toimisivat sopimuksen mukaan molem‐pien maakuntien toimipisteistä käsin.

Tulostavoitteet

Maatilojen rahoitus –tehtävälle on asetettu tulostavoitteita maksajavirastosopimuksessa.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on kehittää maaseutua yhteistyössä maakunnan ja asiakkaiden sekä sidosryhmien kanssa ja toimia niin, että asiakkaat saavat mahdollisimman nopeasti tukivarat käyttöönsä.


Asiakkaina ovat aloitus‐ ja investointitukia hakevat maatalousyrittäjät, jotka ovat myös viljelijätukihallinnon asiakkai‐ta, sekä Neuvo2020 –neuvojat, joita on Kaakkois‐Suomen alueella noin 50.

Suoritteet vuonna 2016 olivat Kaakkois‐Suomen ELY‐keskuksen toimialueella seuraavat: noin 140 tukipäätöstä sekä noin 130 maksatusta. Neuvo2020 ‐toimenpiteen maksatushakemuksia oli noin 820 kpl.

Henkilöstön määrä ja HTV

Henkilöstömäärä ja htv vuonna 2016 olivat (Kaakkois‐Suomi, ml. Neuvo2020 ‐toimenpide): noin 8 henkilöä ja noin 3,5 htv.

Talousresurssit

ELY‐keskuksen kustannukset maatilojen rahoitus –tehtävälle ovat koko Kaakkois‐Suomen osalta noin 200 000 €, josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vastaava määrä, ellei työnjaosta muuta sovita.


Palvelut tuotetaan Kouvolan toimipisteessä. Lisäksi tulee olla etätyömahdollisuus. Mahdollinen liikelaitoskuvio jää valmisteltavaksi, mikäli lomituspalvelulaki ja palvelun tuottaminen maakunnassa sitä edellyttävät.

Tulostavoitteet

Tavoitteena on tuottaa kaikille asiakkaille lomituspalvelut tasapuolisesti, yhdenvertaisesti, täysimääräisenä ja laa‐dukkaina siinä mittakaavassa, missä asiakkailla on niihin maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaan oikeus sekä turvata yritystoiminnan jatkuvuus kotieläintenhoidon osalta.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on tuottaa laadukkaat, lain edellyttämät lomituspalvelut, sillä ne ovat osa yrittäjän sosiaaliturvaa ja tukevat kotieläintuottajan jaksamista. Lomituspalvelut mahdollistavat yrityk‐sen toiminnan jatkumisen myös poikkeusoloissa. Lomituksen yhteistoimintaryhmän tulee seurata ja kehittää lomi‐tuspalveluja.


Lomituspalvelupaikallisyksikön alueella on lomitettavia maatalousyrittäjiä 525, lomitettavia tiloja 343 ja yhteensä 21 716 lomituspäivää vuoden 2016 tietojen perusteella.

37 (60)

215 tilaa (325 maatalousyrittäjää) on Kymenlaakson puolella, Päijät‐Hämeen puolella on 123 tilaa (193 maatalous‐yrittäjää) ja Uudellamaalla 5 tilaa (7 maatalousyrittäjää).

Lomituspäivien lukumäärä Kymenlaaksossa on ollut 13 774 päivää vuonna 2016.


Kouvolan lomituspalvelupaikallisyksikössä toimii lomitustehtävissä tällä hetkellä yhteensä 115 kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa, joista 10 lomittajaa on määräaikaisessa työsopimussuhteessa. Kuukausipalkkaisten maatalous‐lomittajien lisäksi lomitustyötä suorittaa n. 150 henkilöä lyhytaikaisissa työsuhteissa. Lyhytaikaisten työsuhteiden määrä vähenee lomitettavien tilojen vähentyessä. Maatalouslomituksen henkilötyövuosia on yhteensä 104 htv. Henkilöstön jakautuminen Kymenlaakson ja Päijät‐Hämeen maakuntien välillä tulee selvittää.

Lisäksi Kouvolan lomituspalvelut on hankkinut ostopalvelulomitusta 10 yrittäjältä sopimuksella, joka päättyy 31.12.2018. Lyhytaikaisia ostopalvelusopimuksia on tehty 5 yrittäjän kanssa.

Lomahallinnossa työskentelee kaikkiaan 7 hallintohenkilöä, yhteensä 6,5 htv.

Talousresurssit

Kustannukset olivat vuonna 2016 lomituspalveluissa 5 446 264 € ja lomituspalvelujen hallinnossa 404 098 €.



Tulostavoitteet

Tulostavoitteen mittarina on mm. säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus prosentteina, % (2017‐2018: 92 %) valvotuista toimijoista. Tavoitteena on myös Eviran valvontasuunni‐telman toteuttaminen täysimääräisesti.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on huolehtia kasvintuotannon turvallisuudesta, vah‐vistaa luomutuotteiden tuotannon ja jalostuksen edellytyksiä ja järkeistää valvontoja ja tarkastuskäyntejä.


Asiakkaina ovat alueen maatalous‐ (1626 kpl) ja puutarhayrittäjät sekä elintarviketuotannon tuotantopa‐noksia myyvät kauppaliikkeet. Suoritemäärältään suurimpana on luonnonmukainen tuotanto, noin 400 tarkastusta/päätöstä, eläinrekisteri‐ ja pitopaikkailmoitukset 100 kpl, hukkakauravalvonta vuosittain noin 100 tarkastusta. Suoritteet on kuvattu tarkemmin liitetaulukossa. Taulukkoa luettaessa on huomioitava kuitenkin, että ELY‐keskuksen tehtävät on kuvattu tämänhetkisen kokonaismäärän mukaan ilman maa‐kuntajakoa.


YTA: 12 henkilöä (sisältyy viljelijätukihallintoon)

ELY: 6 henkilöä (täydentävät ehdot 23), josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vas‐taava määrä, ellei työnjaosta muuta sovita

YTA: 1,68 htv

38 (60)

ELY: 1,5‐2 htv, josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vastaava määrä, ellei työnja‐osta muuta sovita. Htv jakautuu vuosittain vaihtelevasti eri tehtäville, suurimpana luomu.

Nykyiset henkilöstöresurssit (henkilömäärä ja htv) on kuvattu tarkemmin liitetaulukossa. Taulukkoa luet‐taessa on huomioitava kuitenkin, että ELY‐keskuksen tehtävät on kuvattu tämän hetkisen kokonaismäärän mukaan ilman maakuntajakoa.

Talousresurssit

YTA: kustannukset sisältyvät viljelijätukihallintoon. ELY: noin 119 436 €

Kustannusten tarkempi jakautuminen tehtäville on kuvattu liitetaulukossa.


Tulostavoitteet

Tavoitteena puhdasta ruokaa tuottava ja ruokamyrkytyksetön maakunta, jossa kansalaiset voivat ruokailla ja ostaa elintarvikkeensa paikasta kuin paikasta.

Valvontatyötä tehdään Eviran asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on parantaa lähiruuan tuottajien toimintaedellytyk‐siä ja kehittää lähiruokaketjuja.


Valvonnan piirissä on noin 1650 elintarvikehuoneistoa ja noin 1700 alkutuotannon kohdetta.

Ilmoituksia on käsiteltävänä noin 200 kpl/vuosi.

Suunnitelman mukaisia tarkastuksia on noin 1200 kpl/vuosi.

Ensisaapumisvalvontatarkastuksia on noin 10 kpl/vuosi. Muita tarkastuksia on noin 100 kpl/vuosi.

Pakkokeinoprosesseja on noin 10 kpl/vuosi.

Viranomaisnäytteitä on noin 180 kpl/vuosi

Ulkopaikkakuntalaisia liikkuvia elintarvikehuoneistoja (ns. markkina‐/torimyyjät) tarkastetaan vuosittain

noin 10 kpl.

MMM:n suunnitelmissa on lieventää kotirauhan piiriä, jotta kotona tapahtuvaa elintarvikkeiden valmis‐

tusta pystyttäisiin tulevaisuudessa tarkastamaan. Lakimuutoksen vaikutusta tarkastusmääriin on vaikea

arvioida, lisäys voi arviolta olla noin 100 kohdetta.


Elintarvikevalvontaan tulee varata noin 11 henkilötyövuotta. Kouvolassa elintarvikevalvontaa te‐kee 5,5 henkilöä, Kotkassa 3,5 henkilöä ja Haminassa 2 henkilöä.

Talousresurssit

Vuoden 2016 osalta yhteistoiminta‐alueiden kustannukset olivat 1 300 000 €.

39 (60)


Tulostavoitteet

Eviran laatimassa Eläinlääkintähuollon valtakunnallisessa ohjelmassa (EHO) on asetettu tavoitteet eläin‐lääkäripalveluille sekä valvontatehtäville.

Eläinlääkäripalvelujen osalta edellytetään mm. että palvelut ovat eläinlääketieteellisesti asianmukaisia ja riittävän nopeasti saatavissa. Tuotantoeläinten terveydenhuoltopalveluja on tarjottava kysyntää vastaa‐vasti.

Eläinsuojeluvalvonnan tavoitteena on, että valvonta toimii luotettavasti ja yhdenmukaisesti. Eläintautival‐vonnan keskeisimpänä tavoitteena on varmistaa Suomen hyvä eläintautitilanne.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan eläinlääkintähuollon tulee taata tuotantoeläinten terveyden‐ ja sairaudenhoito ja ‐huolto sekä kiireellinen eläinlääkäriapu riippumatta sijainnista. Tavoitteena on turvalli‐nen, puhdas ruoka ja eläintautien hallinta koko maakunnassa. Hyvin järjestetty eläinlääkintähuolto mah‐dollistaa maakunnassa laadukkaan elintarvikeketjun ja eläinten hyvinvoinnin.


Asiakasmäärät vuonna 2016: nautatilat 247, sikatilat 15 ja hevostilat arviolta 1200 kpl. Arvio lemmik‐kieläinten määrästä on 22 500 kpl.

Eläinlääkäripalveluissa suoritemäärät lasketaan potilaskäynneittäin. Vuoden 2016 aikana tehtiin potilas‐käyntejä kaikkiaan 16 079 kpl, jotka jakautuivat seuraavasti:

Suureläin (nauta, sika, hevonen) käyntejä virka‐aikana 3204 kpl ja päivystysaikana 601 käyntiä

Pieneläinkäyntejä virka‐aikana 10 383 kpl ja päivystysaikana 1755 kpl.

Tuotantoeläinten terveydenhuoltokäyntejä 136 kpl

Eläinten terveyden ja hyvinvoinninvalvonnan suoritemäärät vuonna 2016:

Eläinsuojelutarkastukset 441 kpl, näistä suurin osa on pieneläimiin liittyviä tarkastuksia. Suureläimiin liittyvät tarkastukset ovat kuitenkin työläitä ja vievät valvonnan työajasta lähes puolet.

Eläintautivalvontaan liittyvät tarkastukset ja näytteenotot 42 kpl

Vienti‐ ja sivutuotevalvontaan ja muuhun valvontaan liittyvät tarkastukset 58 kpl

Aluehallintoviraston tekemät tarkastukset noin 40 kpl, tarkastukset liittyvät eläinsuojeluun, täyden‐täviin ehtoihin, eläinten merkintään ja rekisteröintiin, eläinkuljetuslupiin ja tarkastuksiin sekä lää‐kitsemisen valvontaan. Aluehallintoviraston luku on arvio, koska tarkastuksia ei aluehallintoviras‐tossa rekisteröidä maakunnittain vaan koko aluehallintoviraston alueelta.


Eläinlääkintähuollossa työskentelee 15 henkilöä (12 praktikkoeläinlääkäriä, 1 valvontaeläinlääkäri, 1 kau‐pungineläinlääkäri, 1 avustaja). Koska Iitti vaihtaa maakuntaa, on maakuntahallintoon siirryttäessä eläin‐lääkintähuollon henkilöstöä 14. Osa henkilöstöstä tekee sekä valvontaa että praktiikkaa. Eläinlääkäripalve‐luja tuottavan henkilöstön osuus on laskettu olevan tällä hetkellä 12,8 htv ja valvontaan käytetty resurssi on 2,2 htv. Maakunnan aloitettua eläinlääkäripalvelujen osuus laskee 11,8 htv:een Iitin maakunnan vaih‐don vuoksi.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan on laskettu nykyisellään yhteistoiminta‐alueilla 2,2 htv ja aluehallintovirastossa 0,5‐1,5 htv, joka on Etelä‐Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen. Lisäksi aluehallintovi‐raston läänineläinlääkärin tehtäviä hoidetaan muista aluehallintoviraston toimipaikoista.

40 (60)

Talousresurssit

Vuoden 2016 osalta yhteistoiminta‐alueiden kustannukset olivat 1 133 000 € ja aluehallintoviraston osalta 100 000‐150 000 €.


Tulostavoitteet

Terveydensuojeluvalvonnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä sekä ennalta ehkäistä,

vähentää ja poistaa elinympäristöstä terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Tavoitteena on, että valvonta täyttää val‐

takunnallisesti määritetyt tulostavoitteet. Valvonnan tulee olla laadukasta, riskiperusteista ja vaikuttavaa.


Valvontayksikköön toimitetaan vuosittain noin 70 ilmoitusta terveydensuojelulain mukaisen valvonnan piirissä ole‐van toiminnan aloittamisesta, olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Terveydensuoje‐lulain mukaisia vesilaitoksen hyväksymispäätöksiä tultaneen tekemään jatkossa vain muutamia vuositasolla.

Terveydensuojelun suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään vuosittain 350 kappaletta noin tuhanteen suunnitelmalli‐sen valvonnan piirissä olevaan valvontakohteeseen. Ennalta suunnittelemattomien tarkastusten määrä tulee ole‐maan lähes 1000 tarkastusta vuodessa, sisältäen esimerkiksi asunnontarkastukset ja laivatarkastukset.

Terveydensuojelulain puitteissa otetaan näytteitä noin 1000 kertaa vuodessa, yleensä useita näytteitä kerralla. Tie‐tyiltä osin näytteenotto voidaan antaa toimijan huolehdittavaksi, mutta tällöinkin tuloksia valvotaan. Terveystarkas‐taja voi suorittaa myös mittauksia.

Terveydensuojeluviranomainen antaa vuosittain kymmeniä lausuntoja eri tahoille, kuten rakennusvalvonnan, ympä‐ristönsuojeluviranomaisen jne. pyynnöstä.


Terveydensuojelutehtäviin tulee varata noin 11 henkilötyövuotta. Kouvolassa terveydensuojelua tekee 6,5 henkilöä, Kotkassa 2,5 henkilöä ja Haminassa 2 henkilöä.

Talousresurssit

Kts. kohta Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa. Talousresurssit sisältyvät ko. kohtaan 6.4.2.


Tulostavoitteet

Tupakkalain valvonnan avulla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja edistetään niiden käytön lopet‐

tamista. Tupakkalain pitkän aikavälin tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Valvonnan tulee olla

tehokasta ja suunnitelmallista.


Tupakkalain mukaisesti toimija hakee lupaa myydä tupakkatuotteita ja/tai nikotiininesteitä. Lupia haetaan vuosittain noin nelisenkymmentä. Nikotiinikorvaustuotteiden myynti on myös luvanvaraista, perustuen lääkelakiin. Lääkelain mukaisia lupia myönnetään vuosittain noin 20 kappaletta. Myyntipaikkoja valvotaan suunnitelmallisilla tarkastuksil‐

41 (60)

la, joita tehdään vuosittain yhteensä noin 180 kappaletta. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia tehdään vuosittain noin 30 kappaletta.

Savuttomuutta ei valvota suunnitelmallisesti ravintoloiden tupakointitiloja lukuun ottamatta. Asunto‐osakeyhtiö voi hakea tupakointikiellon määräämistä taloyhtiön parvekkeille tai sisätiloihin.


Tupakkalain mukaiseen valvontaan varataan 1 henkilötyövuosi (Kouvola 0,3 htv, Kotka 0,5 htv ja Hamina 0,2 htv).

Talousresurssit

Toiminnan kustannukset katetaan laskutuksella.


Tulostavoitteet

Tehokkaasti toimiva lupaprosessi on elinkeinotoiminnan toiminnan perusedellytyksiä ja takaa yhdessä tarkastustoi‐minnan kanssa lainmukaiset ja tasapuoliset toimintaedellytykset sekä ehkäisee alkoholihaittoja.


Alkoholivalvonnan kohteita on noin 500 (vähittäismyynti‐ ja anniskelupaikat). Tehtäviä hoito tapahtuu nykyisin arvi‐olta 2 htv:n voimin. Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus voi lisätä tehtävien määrää. Aluehallintovirastossa keskitetty toiminta useamman maakunnan alueita hoitaen on lisännyt tehokkuutta.

Henkilöstömäärä ja HTV

Alkoholivalvonnan tehtäviin siirtyy aluehallintovirastosta arviolta alle 2 htv.

Talousresurssit

Toiminnan kustannukset katetaan laskutuksella.

6.8. Yhteenveto

Viranomaistoiminnan tavoitteena on tuottaa palvelut lain edellyttäminä oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, täysi‐määräisesti kysyntää vastaavasti, laadukkaasti ja viipymättä. Palvelukokonaisuuden prosesseilla on valtakunnallisesti tarkemmin määritellyt palvelu‐ ja tulostavoitteet. Esimerkiksi maksajavirastotehtäville on asetettu palvelutavoitteita, joissa määritellään eri tehtäville määräajat, joiden puitteissa tehtävät on suoritettava. Palvelukokonaisuuden joiden‐kin prosessien tulostavoitteina on valvontasuunnitelmien toteuttaminen täysimääräisesti sekä suunnitelmanmukais‐ten tasojen saavuttaminen valvonnan ja ehkäisevän työn avulla. Myös neuvonnalle ja palveluista viestimiselle on omat tavoitteensa.

Palvelukokonaisuuden palveluja tarvitsevia asiakkaita ovat:

Maatilat, 1 626 kpl (sisältää lomitettavat ja eläinlääkäripalveluja käyttävät karjatilat 215/262 kpl)

Hevostilat, 1200 kpl

Maaomistajat, 3 490 kpl (viljelijät ja muut maanomistajat)

Neuvojat, 50 kpl

Puutarhayrittäjät

Maatalouskaupat

Elintarvikehuoneistojen haltijat, 1650 kpl

42 (60)

Lemmikkieläimet, 22 500 kpl

Terveydensuojelulain alaiset toimijat

Tupakkalain alaiset toimijat

Alkoholin vähittäismyynti‐ ja anniskelupaikat, 500 kpl

Palvelukokonaisuuden suoritteita ovat asiakkaiden hakemusten, ilmoitusten ja sopimusten käsittely ja päätösten antaminen sekä rekisterien ylläpito ja tukioikeuksien myönnöt ja leikkaukset. Em. asioita on käsittelyssä vuosittain noin 13 200 kpl (ELY:n osalta on arvioitu Kymenlaakson osuus). Merkittävä osuus suoritteista koostuu valvonta‐ ja tarkastustapahtumista ja näytteenotoista, joita on vuosittain noin 5 800 kpl (ELY:n osalta on arvioitu Kymenlaakson osuus).

Maatalouslomituksen suoritteena maakunnan alueella on noin 13 800 lomituspäivää. Eläinlääkäripalvelujen suorit‐teena on noin 16 000 potilaskäyntiä.

Palvelukokonaisuuden tehtävissä on tällä hetkellä 217 henkilöä ja noin 150 lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa hen‐kilöä, yhteensä 185 htv. Luvuissa on mukana lomituksen ja ELY‐keskuksen Kymenlaaksoa suuremman alueen koko henkilöstö.

Palvelukokonaisuuden kustannukset vuoden 2016 tietojen mukaan olivat noin 10,32 milj. €. Luvussa on mukana lomituksen ja ELY‐keskuksen Kymenlaaksoa suuremman alueen kustannukset.

43 (60)

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät yhdyspinnat muihin prosesseihin


Nykyisin kuntien yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa hoidettavat viljelijätukihallinnon tehtävät hoidetaan uudessa maakunnassa samassa yksikössä tai palvelukokonaisuudessa. Tämä tuo merkittäviä synergiaetuja mm. asia‐kaspalvelussa, henkilöstön ja muiden resurssien joustavassa käytössä, johtamisessa ja tiedonkulussa. Erityinen sy‐nergiaetu saadaan, jos myös koko maaseutuohjelmakokonaisuus sekä maksajavirastotoiminta (viljelijätukien, raken‐netukien, ohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.


Viljelijätukihallinnolla on merkittäviä yhdyspintoja kaikkiin maaseutuohjelman toimenpiteisiin sekä palvelukokonai‐suuden sisällä lisäksi maatilojen rahoituksen, maatalouslomituksen, Eviran ohjaamien tehtävien ja eläinlääkintähuol‐lon prosesseihin. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maatalousyrittäjät, viljelijät. Myös prosesseihin sisältyvän valvonnan ja tarkastusten osalta löytyy yhdyspintoja, joiden hyödyntäminen tuo synergiaetu‐ja.

Yhteistyötarpeet

Viljelijätukihallinnon sijoittamista samaan yksikköön em. prosessien tai joidenkin niistä kanssa tulee selvittää tar‐kemmin. Lisäksi tulee selvittää maakuntien välistä yhteistyötä maaseutuohjelmakokonaisuuden (ml. viljelijätuet) sekä maatalouslomituksen, Eviran ohjaamien tehtävien ja eläinlääkintähuollon valvontatehtävien osalta.

Yhteistyö nykyisten kumppanien kanssa säilyy entisellään. Tärkeimmät kumppanit (viranomaiset) ovat Maa‐ ja met‐sätalousministeriö, Maaseutuvirasto + Evira (tuleva Ruokavirasto), Aluehallintovirasto (tuleva Luova) ja Tukes. Lisäksi sidosryhmiä ovat mm. ProAgria ja MTK‐Kaakkois‐Suomi.


Maatilojen eri palvelujen järjestäminen samaan yksikköön tai palvelukokonaisuuteen parantaa asiakkaiden näkö‐kulmasta palvelujen saatavuutta ja joustavuutta (mm. asiakaspalvelu, henkilöstön ja muiden resurssien joustava käyttö, johtaminen sekä erityisesti tiedonkulku). Erityinen synergiaetu saadaan, jos koko maaseutuohjelmakokonai‐suus sekä maksajavirastotoiminta (viljelijätukien, rakennetukien, ohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toi‐menpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.


Maatilarahoituksella on yhdyspintoja kaikkiin maaseutuohjelman toimenpiteisiin sekä palvelukokonaisuuden sisällä lisäksi viljelijätukihallinnon, maatalouslomituksen, Eviran ohjaamien tehtävien ja eläinlääkintähuollon prosesseihin. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maatalousyrittäjät, viljelijät.

Yhteistyötarpeet

Maatilarahoituksen osalta tulee erityisesti selvittää maakuntien välisen yhteistyön mahdollisuudet. Rahoitus‐ ja maksatusasiantuntijoilla tulee olla riittävästi hankkeita käsiteltävänä jokaisessa valintajaksossa. Pienessä maakun‐nassa tämä ehto ei toteudu nykyisillä investointi‐ tai aloitustukimäärillä. Rakennusasiantuntijan tehtävää Kaakkois‐Suomessa hoitaa tällä hetkellä Uudenmaan ELY‐keskuksen asiantuntija.

44 (60)

Yhteistyökumppanit säilyvät nykyisellään. Tärkeimmät kumppanit (viranomaiset) ovat Maa‐ ja metsätalousministe‐riö, Maaseutuvirasto ja Aluehallintovirasto. Lisäksi sidosryhmiä ovat mm. pankit sekä ProAgria ja MTK‐Kaakkois‐Suomi.



Maatalouslomitus on riskialtista työtä. Aluehallintoviraston työsuojeluvalvonta ulottuu lomituspalveluyksikön toi‐mintaan tarkastuksien ja ohjauksen muodossa. Nuorten työntekijöiden käytöstä maatalouslomitustyöhön tehdään ilmoitukset aluehallintovirastolle. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus on aina vakavan tapaturman sattuessa. Työsuojelu on maatalouslomittajien työtä ajatellen ensiarvoisen tärkeää, eikä sitä tule jatkossakaan unohtaa.

Eläinlääkäreiden kanssa yhteistyötä on eläintautien vastustaminen sekä tiedon ja neuvonnan tarve, jotta tarttuvat taudit eivät leviäisi tilalta toiselle. Eläinsuojelun saralla on keskusteltu havaituista puutteista karjatiloilla. Maatalous‐lomittajilla on työnsä puolesta ilmoitusvelvollisuus kotieläinten hyvinvoinnin puutteista sekä yhteydet eläinlääkärei‐hin kotieläinten sairastuessa.

Viljelijätukihallinnon kanssa on yhteistyötä yhteinen tiedottaminen asiakkaiden suuntaan, osin yhteiset asiakkaat sekä tarpeen mukaan saadaan työtehtäviin liittyvää apua.

ELY‐keskuksen TE‐toimiston kautta tapahtuu tilapäisen työvoiman rekrytointi, lähinnä sijaisia ja tilapäisiä työntekijöi‐tä lomituspalveluille etsittäessä.

Yhteistyötarpeet

Yhteistyötarpeita on henkilöstöpalveluiden kanssa työsuhdeasioissa ja KVTES:in tulkinnassa, henkilöstön muistami‐seen liittyvissä asioissa ja työhyvinvointiasioissa. Tähän liittyy myös yhteistyö työterveyshuoltopalveluiden tuottajien kanssa: Kymijoen Työterveys (toimipisteet Kouvola, Hamina, Kotka, Karhula) ja Työterveys Wellamo (toimipisteet Iitti, Nastola, Orimattila), joiden kanssa pyritään mm. lomittajien työurien pidentämiseen, uudelleen kouluttamiseen ja uudelleen sijoittamiseen. Yhteistyötä on lisäksi työergonomiaan ja hoitoonohjaussopimuksiin liittyvissä asioissa. Yhteisenä tavoitteena on maatalouslomittajien sairauslomien ja työperäisten vaivojen vähentäminen.

Lisäksi henkilöstöasioissa on yhteistyötä Kevan ja Kelan kanssa mm. työntekijöiden monenlaisiin eläkeasioihin, kun‐toutukseen, kuntoutustukeen ja työkokeiluihin liittyen sekä kuntoutuslaitoksien kanssa. Esim. kuntoutuskeskus Hert‐tua tarjoaa apuaan maatalouslomittajien työkykyä ylläpitävään ja kannustavaan kuntoutustoimintaan, kuten Kiila‐kuntoutuksia ja TYK‐kursseja. Ennakoiva kuntoutus on ensiarvoisen tärkeää maatalouslomittajan raskaassa työssä.

Täydennyskoulutusasioissa yhteistyökumppaneita ovat KSAO luonnonvara, Ahlman, Salpaus ja KEUDA, joiden kanssa hoidetaan maatalouslomittajien täydennyskoulutuksia ja karjatalouden ammattitutkintoja. Lomitushallinnon koulu‐tusta on organisoinut Mela.

Sidosryhmäyhteistyökumppaneita ovat MTK‐liitot ja tuottajayhdistykset omien asiakassidosryhmien edustajina, joista on edustus lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmässä. Lomituspalveluiden sisältöä ja käytäntöjä pohditaan yhteisesti.

Vakuutusasioissa yhteistyötaho on Vahinkovakuutusyhtiö IF, jossa on toiminnan vastuuvakuutus ja työntekijöiden työtapaturmavakuutus. Omavastuun ylittävät työntekijöiden aiheuttamat vahingot työskentelytilalla korvataan asi‐akkaalle ko. vakuutuksesta. Tapaturmista tehdään ilmoitukset Ifille ja tapaturmiin liittyvät korvausasiat hoidetaan yhdessä Ifin ja Kunnan Taitoa Oy:n kanssa.

Yhteistyö muiden maakuntien lomituspalvelujen tuottajien kanssa koetaan myös tärkeäksi esim. mahdollinen Etelä‐Suomen alueen maakuntien lomituksen työnohjausrengas tai vastaava yhteistyöfoorumi.

45 (60)




Prosessin ilmeiset yhdyspinnat maakunnan sisällä muodostuvat ympäristöterveydenhuoltoon, elintarvike‐valvontaan ja eläinlääkintähuoltoon, etenkin sen valvontatoimintaan. Muita prosessin yhdyspintoja on maatalouden tukivalvonta etenkin täydentävien ehtojen valvonnan osalta. Useiden valvontasektoreiden osalta toiminta ei ole maakuntarajoihin sidottua, josta johtuen maakuntarajat ylittävän valvonnan menet‐telytavoista tulee sopia samoin kuin muusta työnjaosta Eviran kanssa.

Prosessilla on asiakasrajapinta myös viljelijätukihallintoon, maatilarahoitukseen ja maatalouslomitukseen. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maatalousyrittäjät, viljelijät.

Yhteistyötarpeet

Tehtävien kustannustehokkaan hoitamisen ja osaamisen varmistamiseksi on tarvetta tehdä yhteistyötä ja sopia työnjaosta Eviran sekä muiden maakuntien kanssa.



Yhdyspintoja maakunnassa on terveydensuojelun, terveydenhuollon (epidemiat ja zoonoosit), alkoholi‐ ja tupakkavalvonnan, viljelijätukihallinnon, Eviran ohjaamien ELY‐keskuksessa hoidettavien tehtävien, eläin‐lääkintähuollon, eläinsuojelun ja pelastuslaitoksen kanssa.

Maakunta antaa mahdollisuuden lähentää yhteistyötä maaseutupalveluiden kanssa alkutuotannon val‐vonnassa, selkeyttää yhtymäpintoja ELY‐keskuksen kanssa valvontatehtävissä ja pelastuslaitoksen kanssa varautumiseen liittyvissä tehtävissä tai koulutuksessa.

Yhteistyötarpeet

Peruskuntiin jääviin yhteistyökumppaneihin tulee maakunnassa luoda toimivat suhteet. Yhteistyön mm. vesilaitosten, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan kanssa täytyy sujua myös maakunnassa työs‐kenneltäessä. Yhteistyötä Eviran, Maa‐ ja metsätalousministeriön sekä THL:n kanssa tehdään jatkossakin. Poliisin, verohallinnon ja tullin kanssa yhteistyötä tulee syventää nykyisestä. Tärkeä yhteistyökumppani tu‐lee olemaan analyysipalveluja tarjoava laboratorio.

Yhteistyötä naapurimaakuntien elintarvikevalvonnan kanssa ei myöskään tule unohtaa.



Eläinlääkäripalvelujen prosessin yhdyspinnat liittyvät lähinnä lomituspalveluihin, maatiloilla suoritettavaan valvontaan ja zoonooseissa terveydenhuoltoon. Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonnan osalta yh‐dyspintoja on ELY‐keskuksen tekemään valvontaan, maatalouslomitukseen ja pelastuslaitokseen.

46 (60)

Prosessilla on asiakasrajapinta myös viljelijätukihallintoon, maatilarahoitukseen ja Eviran ohjaamiin ELY‐keskuksessa hoidettavien tehtäviin. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maata‐lousyrittäjät, viljelijät.

Yhteistyötarpeet

Maakuntien välistä yhteistyötä tulee selvittää tarkemmin eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonnassa varsinkin ELY‐keskuksen täydentävien ehtojen ja eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnan kanssa.

Yhteistyökumppanit säilyvät entisellään. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat eläinlääkäripalvelujen osalta MMM, Evira, laboratoriot, lääkeyhtiöt ja yksityiset eläinlääkäriasemat Kymenlaaksossa ja muualla Etelä‐Suomessa. Valvonnan osalta yhteistyökumppaneita ovat MMM, Evira, poliisi, syyttäjänvirasto, kun‐tien ympäristönsuojelu, sosiaalipalvelut ja rakennusvalvonta sekä aluehallintoviraston osalta poliisi, tulli ja ELY‐keskus. Sidosryhmistä voidaan mainita eläintautien osalta Eläinten terveys ETT ry ja eläinsuojelun osalta paikalliset eläinsuojeluyhdistykset.



Terveydensuojelulla on maakunnassa yhdyspintoja elintarvikevalvonnan, tupakkavalvonnan ja alkoholivalvonnan kanssa. Maakunnan organisaatiossa yhteistyökumppaneita tulevat olemaan sosiaalitoimi, terveydenhuolto ja pelas‐tuslaitos.

Yhteistyötarpeet

Terveydensuojelun yhteistyökumppaneita tulevat olemaan kunnissa varhaiskasvatus, opetustoimi, tekniset palvelut, puhtauspalvelut, työsuojelu ja ympäristönsuojelu. Valtiolla yhteistyökumppani on poliisi. Tärkeä yhteistyökumppani tulee olemaan myös analyysipalveluja tarjoava laboratorio. Yhteistyötä tullaan tekemään myös Säteilyturvakeskuk‐sen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.



Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden myynnin, ravintoloiden tupakointitilojen valvonnan sekä asumisyhteisöjen määrää‐misen savuttomaksi suhteen yhdyspintoja on elintarvikevalvonnan, terveydensuojeluvalvonnan ja alkoholivalvonnan kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös palo‐ ja pelastusviranomaisten kanssa.

Yhteistyötarpeet

Yhteistyötä tehdään tarvittaessa esimerkiksi Valviran, poliisin ja kuntien rakennusvalvonnan kanssa.



Alkoholivalvonnan yhdyspintoja voivat olla elintarvike‐ ja tupakkalain mukainen valvonta sekä ehkäisevä päihdetyö. Kumppaneina voivat maakunnassa olla palo‐ ja pelastusviranomaiset.

Yhteistyötarpeet

Alkoholivalvonnan kumppaneita ovat Valvira, poliisi, tulli, verohallinto, harmaan talouden ehkäisy, työsuojelu.

47 (60)

7.8. Yhteenveto

Palvelukokonaisuuden prosesseista viljelijätukihallinnolla, maatilojen rahoituksella, maatalouslomituksella, Eviran ohjaamilla ELY:n ja YTA:n tehtävillä, elintarvikevalvonnalla ja eläinlääkintähuollolla on yhdyspintoja keskenään, sillä pääosa prosessien asiakaskunnasta on alkutuottajia (viljelijöitä ja kotieläinten pitäjiä). Lisäksi em. prosesseihin sisäl‐tyvän valvonnan ja tarkastusten osalta on mahdollisuus löytää synergiaetuja koordinoimalla eri tahojen valvontateh‐täviä samassa palvelukokonaisuudessa. Elintarvikevalvonnalla, terveydensuojelulla ja tupakka‐ ja alkoholivalvonnalla on yhdyspintoja keskenään, koska val‐vonnat kohdentuvat osin samoihin toimijoihin.

Palvelukokonaisuuden prosesseilla on myös muihin maakunnan tuleviin tehtäviin yhdyspintoja. Esimerkiksi maata‐louslomituksella on yhdyspintoja työvoima‐asioihin, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. Elintarvikevalvonnalla, eläinlääkintähuollolla, terveydensuojelulla ja tupakka‐ ja alkoholivalvonnalla on yhdyspintoja terveydenhuoltoon ja pelastus‐ ja varautumistehtäviin.

Viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen prosesseilla on maakunnan sisällä yhdyspintoja kaikkiin maaseutuoh‐jelman toimenpiteisiin.

Yhteistyötä on tehtävä myös yhden tai useamman maakunnan kanssa.

Yhteistyön nähdään jatkuvan eri organisaatioiden kanssa, kuten

Maa‐ ja metsätalousministeriö

Ruokavirasto (Mavi+Evira)

Luova

ProAgria

MTK

pankit

työterveyshuolto

Keva

Kela

kuntoutuskeskukset

luonnonvara‐alan oppilaitokset

vakuutusyhtiöt

kunnat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

poliisi

verohallinto

tulli

laboratoriot

lääkeyhtiöt

yksityiset eläinlääkäriasemat

syyttäjänvirasto

Eläinten Terveys ETT ry

eläinsuojeluyhdistykset

säteilyturvakeskus

Valvira

työsuojelu

48 (60)



Viljelijätukihallinnossa hoidetaan EU:n maksajaviraston (Maaseutuvirasto) delegoimia tehtäviä. Niiden hoitaminen tulee perustumaan Maaseutuviraston ja maakunnan väliseen maksajavirastosopimukseen, joka asettaa vaatimukset tehtävien hoidon sisäiselle organisoinnille. (HE 14/2018 sisältää esityksen Laki maksajavirastotehtävien hoitamises‐ta maakunnissa.) Maksajavirastosopimuksessa edellytetään riittäviä resursseja ja soveltuvia menettelytapoja mm. tehtävien eriyttäminen huomioon ottaen. Maksajavirastotehtäviä ei saa siirtää kolmannen osapuolen tai maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi.

Liitteenä olevassa esityksessä, Järjestäjän ja tuottajan tehtävät (liite 3) on kuvissa tuotu esiin maksajavirastotoimin‐nan reunaehtoja sekä määritelty, mitkä tehtävät kuuluvat järjestäjälle ja mitkä ovat viljelijätukihallinnon viranomais‐tehtäviä.

Henkilöiden, jotka suorittavat EU:n maataloustukirahaston (MTR) ja maaseuturahaston (MSR) maksujen hyväksymis‐tä, tarkastusta, maksamista ja jatkotoimenpiteitä, tulee olla virkasuhteessa. Myös muiden maaseutuelinkeinoviran‐omaiselle määrättyjen tehtävien (hukkakauravalvonta, vahinkoasiat) hoitaminen edellyttää virkasuhdetta, koska tehtäviin sisältyy julkisen vallan käyttöä.

Viljelijätukihallinto tulee hoidettavaksi viranomaistehtävänä maakuntavirastossa, koska maksajavirastosopimusta ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maakuntien on kuitenkin mahdollista sopia keskenään, että yksi maakunta hoi‐taa viljelijätukihallintoa useamman maakunnan alueella. Maakuntien oman tarpeen mukaan voidaan muidenkin maksajavirastotehtävien osalta tehdä yhteistyötä maakuntien välisellä sopimuksella.

Palvelut asiakkaille tuotetaan suurelta osin sähköisesti (sähköinen asiointi), mutta asiakasneuvonnan tarve on vielä melko suurta. Neuvonta voidaan hoitaa keskitetysti yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa.

Viljelijätukihallinnon kanssa samassa yksikössä voidaan hoitaa maatilojen rahoituksen ja muita maaseuturahastoon liittyviä tehtäviä, koska kaikkien ko. tehtävien hoitaminen perustuu maksajavirastosopimukseen. Viljelijätukihallin‐toon kuuluu myös myönnettävien tukien valvonta (hallinnollinen ja paikan päällä tehtävä). Mahdollisuus viljelijätu‐kien valvonnan ja muihin prosesseihin sisältyvän valvonnan organisoimiseksi samaan yksikköön tulee selvittää. Myöskään viljelijätukien valvonnan tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle.

Varautumisen tehtävät ja maataloustuotannon ohjaaminen poikkeusoloissa tulee ottaa huomioon ja sisällyttää yksi‐kön tehtäviin.

Viljelijätukihallinnon hallinto‐ ja tukipalvelut voidaan järjestää yhteisesti maakunnan muiden yksiköiden kanssa esi‐merkiksi liikelaitokseen.


Maatilojen rahoitusta hoidetaan maksajavirastosopimukseen perustuen kuten viljelijätukihallintoakin. Kts. kohta 8.1. Maatilojen rahoitus voidaan hoitaa maakuntavirastossa samassa yksikössä viljelijätukihallinnon kanssa.

Nykytilanteessa KEHA hoitaa ELY‐keskusten hallinto‐ ja tukipalvelut. Maakunnassa ne voidaan järjestää yhteisesti

muiden yksiköiden kanssa esimerkiksi liikelaitokseen.

49 (60)


Lomituspalvelutoiminta perustuu Maatalousyrittäjien lomituspalvelulakiin 1231/1996 ja Maatalousyrittäjien lomi‐tuspalveluasetukseen 1333/1996. Uudet lait ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2018.

Lomitushallinnon tehtäviin sisältyy julkisen vallan käyttöä, jolloin päätöksiä tekevien henkilöiden tulee olla virkasuh‐teessa.

Maatalouslomituspalvelut on mahdollista järjestää maakunnan liikelaitoksessa (MAKU‐liikelaitos). Lomituspalveluja on mahdollisuus tuottaa maakunnan omana toimintana tai liikelaitoksessa sekä hankkia ulkopuolisilta yrityksiltä.

Maakunnan lomituspalvelualue pienenee verrattuna nykyiseen paikallisyksikköön. Maakuntien on kuitenkin mahdol‐lista sopia keskenään, että yksi maakunta hoitaa lomituspalvelut useamman maakunnan alueella. Kymenlaakson tavoitteena on nykyisen lomituspalvelutuotantoalueen säilyttäminen ja mahdollinen laajentaminen. Neuvottelut on käynnistetty vapaaehtoisen yhteistyöalueen muodostamisesta.

Maatalouslomituksen tehtävät on esitetty Maatilojen palvelut – taulukossa (liite 1). Henkilöstötarpeesta on arvio Järjestäjän ja tuottajan tehtävät –taulukossa (liite 3). Lomituspalveluiden viranomaistehtävät ja palvelutuotanto sijoittuvat maakuntaorganisaatiossa tuottajan tehtäviin.

Hallinto‐ ja tukipalveluita tarvitaan palkanmaksun, laskutuksen, kirjanpidon ja HR‐asioiden hoitamisessa. Valtakun‐nallinen ICT‐järjestelmä ja maakunnan omat tietojärjestelmät tulee saada synkronoitua toimivaksi kokonaisuudeksi.

Lomituspalvelut on oikeus, josta maakunnalla on vahingonkorvausvastuu.


Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys tulee sijoittaa maakuntaorganisaatiossa viranomaistehtävänä maakuntaviras‐toon. Maakunnan pienen koon vuoksi ja parhaan synergiaedun saavuttamiseksi on tarkoituksenmukaista järjestää tehtäväkokonaisuuteen sisältyvät valvontatehtävät samassa organisaatiossa, eikä jakaa tehtäviä liikelaitoksen ja maakuntaviraston välillä.

Hallinto ja tukipalvelut ovat nykyisellään riittämättömät. Niitä tulee lisätä.

Nykyiset lakimiespalvelut eivät ole siirtymässä maakuntaan. Lakimiespalveluiden saatavuus tulee turvata maakun‐taan siirryttäessä, koska lainopillisia neuvoja tarvitaan säännöllisesti päätöksiä valmisteltaessa turvaamaan sekä kansalaisen että viranhaltijan oikeudet. Valvonnassa käytetään huomattavaa julkista valtaa ja esim. eläinsuojeluval‐vonnassa puututaan perustuslaillisin oikeuksiin mm. kotirauhan ja omaisuudensuojan osalta.


Tehtävien hoitaminen, siltä osin, kun se liittyy täydentävien ehtojen muodossa tukivalvontaan, tulee to‐teuttaa maksajavirastosopimukseen kuuluvana tehtävänä viljelijätukihallinnon kanssa samoin reunaeh‐doin. Muilta osin toiminta voidaan järjestää kuten muutkin Eviran ohjaamat tehtävät. Toiminnan järjestä‐minen palvelukokonaisuutena tulee kuitenkin olla ensisijainen tavoite.

Tehtävät koostuvat laajalta tehtäväalueelta, josta johtuen lainvalmistelussa on useita säädösmuutoksia vi‐reillä. Osa muutoksista on maakuntauudistuksesta riippumattomia.

50 (60)


Elintarvikevalvonta perustuu elintarvikelakiin (23/2006). Lakimuutos on tulossa lausuntokierrokselle kesäl‐lä 2018.

Henkilöiden, jotka suorittavat elintarvikelain alaista elintarvikevalvontaa tulee olla virkasuhteessa ja heillä tulee olla soveltuva korkeakoulututkinto.

Terveydensuojelun (elintarvike‐, terveydensuojelu‐, tupakka‐ ja lääkelaki) mukaisessa valvonnassa, alko‐holivalvonnassa, viljelijätukihallinnossa, täydentävien ehtojen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin val‐vonnassa on paljon yhteisiä valvontakohteita. Tämä tulisi huomioida palvelukokonaisuuksia muodostetta‐essa. Ympäristöterveydenhuollon johtovastuu laaja‐alaisissa elintarvike‐ ja vesivälitteisissä epidemioissa tulee myös huomioida organisaatioita muodostettaessa.

Nykyisten tehtäväkokonaisuuksien hoitoon on riittävät henkilöresurssit. Mikäli tehtäväkokonaisuuksia muutetaan tai lainsäädännöstä tulee uusia tehtäviä eivät nykyiset resurssit riitä.


Eläinlääkintähuollon tehtävät maakunnassa tulevat perustumaan mm. Eläintautilakiin sekä valmisteilla oleviin Lakiin eläinlääkäripalveluista ja Eläinten hyvinvointilakiin.

Eläinlääkäreiden työtehtäviin kuuluu mm. eläintauti‐ ja eläinsuojeluvalvontaa, jota voidaan hoitaa vain virkasuhteessa. Maakunnan eläinlääkäreiltä edellytetään laillistetun eläinlääkärin pätevyyttä.

Aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden tämän hetkisiin tehtäviin kuuluu täydentävien ehtojen valvon‐taan liittyviä tarkastuksia ja johtopäätösten tekemistä. Nämä tehtävät liittyvät siten viljelijätukihallintoon ja maatilojen rahoitukseen (vrt. 8.4.1). Tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle, joten ainakin näi‐den työtehtävien tulee olla maakuntavirastossa viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen yhteydes‐sä.

Aluehallintovirastosta siirtyvien työtehtävien järjestämisessä tarvitaan maakuntien välistä yhteistyötä. Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden toivotaan säilyvän yhtenäisenä, koska näin saadaan synergia‐etua. Samalla tarkastuksella voidaan tarvittaessa tehdä useamman lain mukaista valvontaa esim. elintar‐vike‐ ja tupakkavalvonta. Ensisijaisena tavoitteena on kaikkien Eviran ohjaamien tehtävien yhdistäminen yhdeksi palvelukokonaisuudeksi.

Eläinlääkintähuollon valvontatehtävien osalta on huomioitava tämänhetkinen resurssipula jäävittömien viranhaltijoiden osalta.


Kts. kunnan elintarvikevalvonta kohta 8.4.2.


Kts. kunnan elintarvikevalvonta kohta 8.4.2.

51 (60)


Henkilöiden tulee olla virkasuhteessa. Koulutustaustaksi käy useammanlainen koulutus. Palvelut olisi luontevaa järjestää samassa organisaatiossa kuin elintarvike‐, terveydensuojelu‐ ja tupakka‐ ja nikotiinituotteiden palvelut.

8.8. Yhteenveto

Viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen osalta maksajavirastosopimus edellyttää toiminnan organisoimista maakuntavirastoon. Myöskään valvonnan (ml. täydentävien ehtojen valvonta) tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maakuntien on kuitenkin mahdollista sopia keskenään, että yksi maakunta hoitaa hallintoa useamman maakunnan alueella.

Maatalouslomituspalvelut tuotetaan maakunnan liikelaitoksessa. Lomituspalveluja on mahdollisuus hankkia myös ulkopuolisilta yrityksiltä. Maakuntien on mahdollista sopia keskenään vapaaehtoisesta lomituspalvelualueesta.

Eviran ohjaamat tehtävät, terveydensuojelu, tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta ja alkoholivalvonta voidaan tuottaa maakuntavirastossa tai maakunnan liikelaitoksessa. Työryhmän tavoitteena on kaikkien Eviran ohjaamien tehtävien sijoittuminen samaan yksikköön, mikä takaisi tehokkaimman resurssien hyödyntämisen ja selkeyttäisi hallintoa. Tehtävissä tarvitaan mahdollisesti maakuntien välistä yhteistyötä.

Terveydensuojelun (elintarvike‐, terveydensuojelu‐, tupakka‐ ja lääkelaki) mukaisessa valvonnassa, alkoholivalvon‐nassa, viljelijätukihallinnossa, täydentävien ehtojen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa on paljon yhteisiä valvontakohteita. Valvonnan koordinoinnilla on mahdollisuus saavuttaa synergiaetuja. Tämä tulisi huomioi‐da palvelukokonaisuuksia muodostettaessa. Kaikkien prosessien hallintoa hoitavien henkilöiden tulee olla virkasuh‐teessa.

Palvelukokonaisuuden hallinto‐ ja tukipalvelut voidaan sijoittaa yhteisesti maakunnan muiden yksiköiden kanssa esimerkiksi liikelaitokseen. Maakunnassa tulee varmistaa riittävät lakiasiantuntijapalvelut.

52 (60)



Nykyiset yhteistoiminta‐alueiden toimitilat sijaitsevat Kouvolassa, Vartiotie 4 (kaupungin kiinteistö Kasarminmäellä) ja Haminassa, Puistokatu 2 (kaupungintalo). ELY‐keskuksen toimitilat sijaitsevat Kouvolassa, Salpausselänkatu 22 ja Lappeenrannassa, Villimiehenkatu 2 B (Virastotalo).

Tulevat toimitilat tulisi sijoittaa Kouvolaan ja Haminaan, jolloin ko. tiloissa olisivat asiakaspalvelupisteet. Työskente‐lytiloja (toimistotilaa) tarvitaan noin 30‐35 toimihenkilölle sekä lisäksi asiakaspalvelu‐, neuvottelu‐ ja sosiaalitilat. Lisäksi tulee olla etätyömahdollisuus.


ELY‐keskuksen toimitilat sijaitsevat nykyisin Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

Maatilarakentamisen palvelut tulee järjestää siten, että ne ovat muun maaseutuohjelman toimeenpanon yhteydes‐sä. Asiantuntijat liikkuvat joustavasti eri toimipisteissä.


Nykyiset toimitilat sijaitsevat Elimäellä virastotalossa osoitteessa Vanhamaantie 17. Huoneita on 6 kappaletta yh‐teensä 108,4 neliötä, lähes jokaisella työntekijällä on oma huone. Yhdessä isommassa huoneessa on työtila kahdelle. Lisäksi käytössä on varastotila maatalouslomittajien suojavaatteille, talon yhteinen arkistotila ja kokoustila.

Etätyötä varten on vuokrattu toimistohuone Miehikkälästä osoitteesta Keskustie 6. Etätyöntekijä on työskennellyt siellä 2 – 3 päivää viikossa.

Maakunnasta toivotaan nykyisen tyyppisiä toimitiloja, jossa on varastotilaa maatalouslomittajien suojavaatteille, arkistotilaa, kokoustiloja sekä asiakas‐ ja henkilöstöpaikoitustilaa.



Nykyiset toimitilat ovat yhteistoiminta‐alueen ja ELY‐keskuksen maaseutupalveluiden yhteydessä (kts. kohta 9.1). Tuleva toimitilaratkaisu määräytyy sen mukaan, minkä toiminnon yhteyteen tehtävät sijoite‐taan.


Elintarvikevalvonnan nykyiset toimitilat sijaitsevat Kouvolassa, Valtakatu 33 (kaupungin kiinteistö), Kot‐kassa Kotkantie 6 (tilat vuokrattu Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:ltä) ja Haminassa Puistokatu 2 (kaupungin kiinteistö). Tulevat toimitilat tulee sijoittaa Kouvolaan ja toinen toimitila etelään. Tilojen toivotaan sijait‐sevan samassa paikassa alkoholi‐, tupakka‐ ja nikotiinivalvonnan, terveydensuojelun, maatilojen palvelu‐jen ja nykyisten Eviran ohjaamien ELY‐keskuksen tehtävien kanssa.

53 (60)

Työhuoneiden ja sosiaalitilojen lisäksi tarvitaan neuvotteluhuoneita. Videoneuvotteluyhteydet tulee olla saatavilla kaikissa toimipisteissä. Toimitiloista tulee olla hyvät kulkuyhteydet ja riittävästi parkkitilaa. Li‐säksi tulee olla etätyömahdollisuus.

Nykyään tarkastajien käytössä on kaupungin omistamia autoja. Riittävä määrä autoja työtehtävien hoi‐toon tulee varata myös uusiin yksiköihin.


Kouvolasta maakuntaan siirtyvät eläinlääkärit sekä avustaja ovat toimineet yhdellä vastaanotolla jo muu‐taman vuoden ajan, osoitteessa Siltapuistonkatu 1, Kuusankoski. Vastaanotto on hyvin toimiva, eikä sen osalta ole tarpeen tehdä muutoksia. Iitin vastaanottotilat Kausalassa siirtyvät sopimuksen mukaan takaisin Iitin kunnalle ja Päijät‐Hämeen maakunnalle.

Eteläisessä Kymenlaaksossa on tällä hetkellä neljä vastaanottoa. Vastaanottojen määrää voitaisiin vähen‐tää ja tehdä enemmän yhteisvastaanottoja, riippuen siitä, miten paljon maakunnassa halutaan säilyttää lähipalveluja. Vastaanottojen varustelu on hyvin vaihteleva ja osittain erittäin alkeellinen. Vastaanottojen asialliseen varusteluun ja kehittämiseen tulee varata resursseja.

Valvontaa tekevät eläinlääkärit voivat toimia joko terveysvalvonnan tai eläinlääkinnän henkilöstön yhtey‐dessä riippuen kyseisten toimitilojen sijainnista. Valvontaa tekevien eläinlääkäreiden käyttöön tulee vara‐ta riittävä määrä autoja työtehtävien hoitamista varten.


Kts. kohta 9.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa.


Kts. kohta 9.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa


Kts. kohta 9.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa

9.8. Yhteenveto

Toimipisteet (2 kpl) esitetään sijoitettavaksi maakunnan pohjois‐ ja eteläosaan, Kouvolaan ja Haminaan tai Kotkaan, jolloin sekä pohjois‐ että eteläosassa maakuntaa olisi myös asiakaspalvelupisteet. Asiantuntijat voivat liikkua jousta‐vasti eri toimipisteissä ja toimipisteissä tulee olla videoneuvotteluyhteydet. Toimipisteiden yhteydessä tulee olla riittävät pysäköintitilat sekä henkilöstön että asiakkaiden pysäköintiin.

Toimitiloja tarvitaan nykytilanteessa noin 80 henkilölle. Maatalouslomittajat eivät tarvitse erillistä toimitilaa. Toi‐minnan luonteesta johtuen tarvitaan varastotilaa suojavaatteille. Toimistohuoneiden lisäksi tarvitaan asiakaspalvelu‐ ja neuvottelutiloja sekä henkilöstön sosiaalitilat.

54 (60)

Eläinlääkintähuollon nykyiset vastaanottotilat Kouvolassa ovat käytettävissä ja maakunnan eteläosassa vastaanotto‐jen yhdistäminen voi tulla kysymykseen. Valvontaa tekevät eläinlääkärit voidaan sijoittaa palvelukokonaisuuden toimipisteisiin tai vastaanottotilojen toimipisteisiin.

Henkilöstölle tulee myös järjestää etätyömahdollisuus.

55 (60)

10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavatvarat


Viljelijätukihallinnon henkilöstö‐ ja muut kulut katetaan maakunnassa valtion yleiskatteellisesta rahoituksesta. Vuo‐den 2016 tasossa kustannukset ovat yhteistoiminta‐alueilla 731 966 € ja ELY‐keskuksessa 1 084 639 € (jakautuminen Kymenlaakson ja Etelä‐Karjalan maakunnan kesken ei ole vielä selvillä). Myönnettäviin EU:n ja kansallisiin tukiin (n. 47,4 milj.€) ohjataan varat erillismomenteilta ja maksetaan suoraan valtion kassasta.


Henkilöstö‐ ja muut kulut (n. 200 000 €) katetaan valtion yleiskatteellisesta rahoituksesta. Jakoa Kymenlaakson ja Etelä‐Karjalan maakunnan kesken ei ole vielä rationaalista selvittää. Myönnettäviin EU:n ja kansallisiin tukiin (n. 3,9 milj. € + korkotukea n. 6,6 milj. euron lainapääomalle) ohjataan varat erillismomenteilta ja maksetaan suoraan valti‐on kassasta.


Vuonna 2016 valtion varoja on käytetty 5,4 milj. € lomitustoimintaan ja 400 000 € lomituksen hallintoon, yhteensä 5,8 milj. €. Varat tulevat Sosiaali‐ ja terveysministeriön budjetista.

Nykyjärjestelmässä lomitustoiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan 100 %:sti valtionkorvauksella. Lomituksen hallinnon määräraha, nk. hallintoraha vahvistetaan vuosittain valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Hallintora‐ha määräytyy laskennallisesti edellisen vahvistetun tilinpäätöksen lomituspäivien mukaan, lomituspäivät kerrottuna vahvistetulla hallintopäivän hinnalla. Mahdollisen ylityksen lomitushallinnon kustannuksista on kattanut Kouvolan kaupunki yksin.



Rahoitus sisältyy nykyisin ELY‐keskuksen toimintamenoihin, jotka katetaan valtion varoista. Vuonna 2016 Eviran ohjaamien tehtävien menot ELY‐keskuksessa olivat arviolta n. 119 436 € (koko Kaakkois‐Suomi). Yh‐teistoiminta‐alueen osalta menot sisältyvät viljelijätukihallinnon kustannuksiin (kts. kohta 10.1). Ei erillis‐määrärahoja. Toiminnan kautta ei kohdenneta muita varoja maakuntaan edellä mainittuja toimintame‐noja lukuun ottamatta.


Vuoden 2016 kustannukset olivat yhteistoiminta‐alueiden osalta 1 300 000 € (tulot 270 000 €, menot 1 600 000 €). Maksutuottoja saadaan ilmoitusten käsittelymaksuista ja tarkastusmaksuista, joilla katetaan vajaat 20 % toiminnan kuluista. Valtakunnallinen valvonnan vuosimaksu on suunnitteilla, joka toteutues‐saan kattanee nykyistä suuremman osan valvonnasta.

56 (60)

Maakuntaan siirryttäessä on tarvetta harmonisoida palkat sekä valvontayksiköiden välillä että nostaa ne

valtakunnalliselle tasolle, koska KTK:n vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan tulevan Kymenlaakson

maakunnan ympäristöterveydenhuollon palkat ovat jääneet valtakunnallisesta tasosta merkittävästi.


Vuoden 2016 kustannukset olivat yhteistoiminta‐alueiden osalta 1 133 000 € ja aluehallintoviraston osalta 100 000 ‐ 150 000 €. Yhteistoiminta‐alueiden toiminnan rahoitus tulee nykyisin kunnalta, valvontatehtä‐vien rahoitus valtiolta. Eläinlääkäripalvelujen osalta eläinten omistajat maksavat eläinten hoitokulut suo‐raan eläinlääkärille.

Maakuntaan siirryttäessä on huomioitava tarve palkkojen harmonisointiin ja niiden nostaminen työtehtä‐viä vastaavalle tasolle.


Kts. kohta 10.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa, terveydensuojelupalvelujen kulut sisältyvät ko. kohtaan.


Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta katetaan laskutustuloilla.


Alkoholivalvonta katetaan laskutustuloilla.

10.8. Yhteenveto

Palvelukokonaisuuden hallintomenoihin on kohdennettava valtion talousarviosta noin 10,32 milj.€ (luvussa on mu‐kana lomituksen ja ELY‐keskuksen maakuntaa suuremman alueen kustannukset).

Erillismomenteilta tulee EU:n ja kansallisiin tukiin noin 47,4 milj. euroa. Lisäksi aloittamis‐ ja investointiavustuksiin ja neuvonnan tukeen tulee noin 3,9 milj. euroa ja korkotukea noin 6,6 milj. euron lainapääomalle (koko Kaakkois‐Suomi).

57 (60)



Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueiden viljelijätukihallinnon kautta välitettiin vuonna 2016 yhteensä 44,2 milj. euroa EU:n ja valtion tukirahaa alueen maatiloille. ELY‐keskuksen kautta maksettiin vuonna 2016 viljelijätukia yh‐teensä 3,2 milj. euroa (luomukorvaus ja ympäristösopimukset, Kaakkois‐Suomi).


Yhteensä aloitus‐ ja investointitukia myönnettiin avustuksina noin 3,7 milj. euroa (koko Kaakkois‐Suomi). Tuet sisäl‐tävät sekä EU:n että kansallista määrärahaa. Avustuksen lisäksi ELY‐keskus myönsi osalle hankkeita korkotukea yh‐teensä noin 6,6 milj. euron lainapääomalle. Lisäksi Neuvo2020 ‐toimenpiteen mukaista tukea myönnettiin n. 0,2 milj. euroa.


Maakuntaan maksettavia eriä ei ole.












58 (60)



11.8. Yhteenveto

Maakuntaan maksettavia eriä ovat viljelijöille maksettavat tuet, noin 47,4 milj. euroa sekä aloittamis‐ ja investoin‐tiavustukset ja neuvonnan tuki, yhteensä noin 3,9 milj. euroa (koko Kaakkois‐Suomi). Tuet sisältävät sekä EU:n että kansallista määrärahaa. Avustusten lisäksi myönnetään osalle hankkeita korkotukea noin 6,6 milj. euron lainapää‐omalle (koko Kaakkois‐Suomi).

59 (60)

12. Muut merkittävät huomiot

MMM teetti alkuvuodesta 2017 selvityksen maataloustuotannon valvonnan kehittämisestä (Maa‐ ja metsätalousmi‐nisteriön työryhmämuistio 2017:2). Selvityksen tarkoituksena oli kehittää mahdollisia vaihtoehtoja valvontaproses‐seille maakuntauudistukseen liittyen. Selvityksessä ehdotetaan lukuisia erilaisia keinoja valvonnan kehittämiseksi. Yhtenä keskeisimpänä ehdotuksena on maakuntien organisoituminen niin, että kaikki maatalous‐ ja elintarviketuo‐tantoon, eläinlääkintähuoltoon sekä maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät keskitetään samaan toimintokoko‐naisuuteen.

MELY ‐valmistelutyöryhmä pitää erittäin tärkeänä kaikkien em. toimintojen yhdistämistä maakuntaorganisaatiossa. Mikäli toiminnot hajautetaan, valvontatoimintojen yhteistyön lisääminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen voi osoittautua hyvin vaikeaksi.

Valmistelutyöryhmän näkemyksen mukaan palvelukokonaisuuden tehtävien hoitamisessa erityinen synergiaetu saadaan myös, jos maksajavirastotoiminta ja koko maaseutuohjelmakokonaisuus (viljelijätukien, rakennetukien, maaseutuohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.

Maksajavirastotoiminnan ja maaseutuohjelman (Manner‐Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014‐2020) kautta tuleva rahoitus maaseudulle on mittakaavaltaan merkittävä tekijä maakunnan taloudessa ja maaseudun elinvoimai‐suuden ylläpitäjänä sekä ympäristöasioiden edistäjänä.

Maatalouslomituksella on yhdyspintoja edellä mainittuihin tehtäviin. Se on myös maaseudun elinvoimaisuuden yksi tukipilari tukemalla maatalousyrittäjien jaksamista heidän ympärivuotisessa työssään sekä elintarviketuotantoketjun osana. Maatalouslomituksen työllistävä vaikutus maaseudulla on merkittävä.

Liitteet: 1. Maatilojen palvelujen prosessit2. Ympäristöterveydenhuollon prosessit3. Järjestäjän ja tuottajan tehtävät

60 (60)

Lyhenneluettelo:

AVI Aluehallintovirasto

EHO Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma

Elvi Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä

ELY‐keskus Elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus

EU Euroopan Unioni

ETT Eläinten Terveys ETT ry

Evira Elintarviketurvallisuusvirasto

htv henkilötyövuosi

KEHA ELY‐keskusten sekä TE‐toimistojen kehittämis‐ ja hallintokeskus

KELA Kansaneläkelaitos

KEUDA Keski‐Uudenmaan ammattiopisto

KEVA ent. Kuntien eläkevakuutus

KSAO Kouvolan seudun ammattiopisto

KVTES Kunnallinen yleinen virka‐ ja työehtosopimus

LUOVA suunnitteilla oleva valtion lupa‐ ja valvontavirasto

MAKU Maakuntapalvelut maakuntauudistuksessa; muut kuin sosiaali‐ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudet

MALO/EVYT Maatalous‐ ja elintarviketuotanto, lomitus, ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta

Mavi Maaseutuvirasto

Mela Maatalousyrittäjien eläkelaitos

MELY Maaseutu, elintarvikkeet ja ympäristöterveyspalvelut ‐palvelukokonaisuus

MMM Maa‐ ja metsätalousministeriö

MSR EU:n maaseuturahasto

MTK Maataloustuottajain keskusliitto

MTR EU:n maataloustukirahasto

Neuvo2020 Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgria Maatalousalan neuvonta‐ ja kehittämisorganisaatio

STM Sosiaali‐ ja terveysministeriö

THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tukes Turvallisuus‐ ja kemikaalivirasto

Valvira Sosiaali‐ ja terveysalan lupa‐ ja valvontavirasto

VASU Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma

VATI Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjaus‐ ja tiedonhallintajärjestelmä

YTA Kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta‐alue

Maatilojen palvelut 21.6.2018

Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa

ohjaava organisaatio

Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus‐

lähde

Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin

kehittämistarpeet

asiakas‐, yritys‐ ja

ympäristö‐

näkökulmasta

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,

kumppanit, sidosryhmät

VILJELIJÄTUKIHALLINTO Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:

maaseutupäällikkö

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi 47,4 milj. € EU ja valtio Maatalousyrittäjät

1626 kpl

Maanomistajat 3314

kpl

Hakemukset/ilmoitukset/sopimuks

et 9 926 kpl, tukioikeuksien

mitätöinnit 3915 kpl,

valvontatapahtumat 847 kpl,

valvojien koulutus 100 pv,

takaisinperinnät 230 kpl,

oikaisuvaatimuspäätökset 50 kpl,

viljelijä‐ ja uutiskirjeet 33 kpl,

koulutuspäivät 4 kpl

Kts. loppuraportti kohta

3.1.

Hukkakauravalvonta,

eläinrekisterien ylläpito,

eläinten terveyden ja

hyvinvoinnin valvonta,

ympäristönsuojelu, muut

valvonnat (Eviran ohjaamat

tehtävät)

Maaseutuvirasto, Evira, MMM,

valvontaeläinlääkärit

Sidosryhmät: MTK, ProAgria, Avi,

Tukes, riistanhoitoyhdistys

MMM/Mavi katso viljelijätuet Kouvola: hakemukset/ilmoitukset

985 kpl

Viljelijätukien käsittely Maaseutuvirasto, MMM

Hamina: hakemukset/ilmoitukset

714 kpl

ELY: sitoumukset ja sopimukset 500

kpl

MMM/Mavi Kouvola: 28,7 milj. € Kouvola: maatalous‐

yrittäjiä 994 kpl

Kouvola: tukihakemukset 3 739 kpl Maaseutuvirasto, Evira, MMM,

valvontaeläinlääkärit

Sidosryhmät: MTK, ProAgria, Avi,

Tukes

Hamina: 15,5 milj. € Hamina: maatalous‐

yrittäjiä 632 kpl

Hamina: tukihakemukset 3 452 kpl

ELY: 3,2 milj. €

(Luomukorvaus ja

ympäristösopimukset,

Kaakkois‐Suomi)

ELY: sitoumuksen tai

sopimuksen tehneitä

maatalousyrittäjiä

408 kpl (sisältyy

kokonaisasiakas‐

määrään)

ELY: sitoumukset ja sopimukset 408

kpl (Kaakkois‐Suomi; sisältyy

sitoumusten ja sopimusten

käsittelyyn)

MMM/Mavi Kouvola:

maanomistajia 1 953

kpl

Kouvola: tukioikeushakemukset 299

kpl

Maaseutuvirasto, MMM

Hamina:

maanomistajia 1 361

kpl

Hamina: tukioikeushakemukset 218

kpl

ELY: tukioikeuksien mitätöinti 2 408

tuenhakijaa ja 1 507

maanomistajaa (ei tuenhakijana),

varantohakemukset 15 kpl

Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus (viljelijätuet)

Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, tukioikeusrekisterin ylläpito

Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:


KASELY: yksikön

päällikkö

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:


KASELY: yksikön

päällikkö

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:


KASELY: yksikön

päällikkö

EU ja valtio Viljelijätukien valvonta,

hukkakauravalvonta,




Viljelijätukien käsittely,

viljelijätukien valvonta

1 (14)

Liite 1




Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus‐

lähde


kehittämistarpeet


ympäristö‐

näkökulmasta



Viljelijätukien valvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi katso viljelijätuet katso viljelijätuet 2015 valvontatapahtumia 770 kpl

(Kouvola 355, Hamina 415), 2016 pinta‐alavalvontatapahtumia 749 : kokotilavalvonta 166 tilaa,

täydentävät ehdot peltovalvonta 43

tilaa, täydentävät ehdot

kasvinsuojelu ja rehut 101 tilaa,

ympäristösopimukset 11 tilaa,

peltolohkorekisterivalvonta 77

tilaa, talviaikainen

asiakirjavalvonta 203 tilaa,

kasvipeitteisyysvalvonta 147 tilaa,

hampun THC‐valvonta 1 tila,

valvojien koulutus 100 pv, eläinvalvontatapahtumia 98 : tilavalvonta 35 tilaa, ID‐valvonta 26

tilaa, eläinristiintarkastukset 37

tilaa, täydentävät ehdot koordinointi 170 tilaa


takaisinperintä,

hukkakauravalvonta,




ympäristönsuojelu, muut

valvonnat (Eviran ohjaamat

tehtävät)

Maaseutuvirasto, MMM

MMM/Mavi katso viljelijätuet katso suoritteet Kouvola: takaisinperinnät 80 kpl Maaseutuvirasto, MMM

Hamina: takaisinperinnät 100 kpl

ELY: takaisinperinnät 50 kpl,

oikaisuvaatimuspäätökset 50 kpl

Kouvola:

koulutuspäivillä

osallistujina 255

maatalousyrittäjää,

uutiskirjeiden tilaajia

682

maatalousyrittäjää

Kouvola:


uutiskirjeitä 29 kpl

Viljelijätiedote 2016

‐vihkonen 1 kpl

Hamina:

koulutuspäivillä

osallistujina 270


Hamina:


viljelijäkirjeitä 3 kpl

Kouvola: 1 721 € Kouvola: katso

suoritteet

Kouvola: korvaushakemukset 1 kpl

Hamina 6 211 € Hamina: katso

suoritteet

Hamina: korvaushakemukset 3 kpl

Viljan interventio ei tapahtumia

Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely)

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:


KASELY: yksikön

päällikkö

Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:


KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi Maaseutuvirasto

Sidosryhmät: Evira, MTK, ProAgria,

Tukes

‐ Maaseutuvirasto, MMM

Sidosryhmät: riistanhoitoyhdistys


viljelijätukien valvonta,

sitoumuskäsittely,

tukioikeuskäsittely

‐

Vahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:


MMM/Mavi Valtio

2 (14)




Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus‐

lähde


kehittämistarpeet


ympäristö‐

näkökulmasta



MAATILOJEN RAHOITUS KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi 3,7 milj. € + korkotuki

6,6 milj. €:n

lainapääomalle,

0,2 milj. € Neuvo2020

EU ja valtio Maatalousyrittäjät

(katso suoritteet),

Neuvo 2020‐neuvojat

50 kpl

Hakemukset 140 kpl,

maksatushakemukset n. 130 kpl

(Kaakkois‐Suomi), Neuvo2020 ‐



3.2.

Viljelijätuet, yritystuet Maaseutuvirasto, MMM

Sidosryhmät: MTK, ProAgria,

rahoituslaitokset, yksityiset

neuvojat

Aloitus‐ ja investointitukien päätöksenteko ja maksatus sekä jatkotoimet

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi 3,7 milj. € + korkotuki

6,6 milj. €:n

lainapääomalle

EU ja valtio katso suoritteet Hakemukset 140 kpl

(tukihakemukset),


(Kaakkois‐Suomi)

Viljelijätuet, yritystuet Maaseutuvirasto, MMM

Sidosryhmät: MTK, ProAgria,

rahoituslaitokset

Neuvontakorvauksen hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi 0,2 milj. € EU ja valtio Neuvo 2020‐neuvojia

50 kpl, joiden

asiakkaina 800


Neuvo2020 ‐korvauksen

maksatukset n. 820 kpl

‐ Maaseutuvirasto, MMM

Sidosryhmät: ProAgria, yksityiset

neuvojat

MAATALOUSLOMITUS Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela Valtio/Mela,

asiakkaat

Maatalousyrittäjät

525 kpl (Kymenlaakso

325, Päijät‐Häme 193,

Uusimaa 7)

Lomituspäivät 21 716 kpl

(Kymenlaakso 13 774 pv, Päijät‐

Häme 7 670 pv, Uusimaa 272 pv),

päätökset asiakkaille 1 403 kpl,

työsopimukset 874 kpl,

palvelussuhdetapahtumat/päätöks

et 2 130 kpl, työsuunnitelmat 3 109

kpl, palkanmaksutapahtumat 2 052

kpl, laskutukset 1 062 kpl,

kokoukset 62 kpl, tilakäynnit 35 kpl


3.3.

AVI:n työsuojeluvalvonta,

eläinlääkäripalvelut, eläinten

terveyden ja hyvinvoinnin

valvonta

STM, Mela,

Sidosryhmät: Henkilöstöpalvelut,

työterveyshuolto, KVTES/KT, Jyty,

Maatalouslomittajat ry, If, Keva,

Kela, Kunnan Taitoa Oy,

kuntoutuslaitokset, oppilaitokset,

MTK, Valio, AVI, eläinlääkärit,

seminologit, MELA‐asiamies

Vuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko

Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:


STM/Mela maatalousyrittäjiä

525 kpl

päätökset 549 kpl, siirtopäätökset

104 kpl

STM, Mela

Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko

Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:



145 kpl (sisältyy

kokonaisasiakas‐

määrään)

päätökset 672 kpl STM, Mela

Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko

Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:


STM/Mela maatalousyrittäjiä 24

kpl (sisältyy

kokonaisasiakas‐

määrään)

päätökset , ilmoitukset,

maksumääräykset 78 kpl

STM, Mela

Sidosryhmät: Kunnan Taitoa Oy

Asiakaspalvelu Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:



525 kpl

kts. kaikki suoritteet STM, Mela

Sidosryhmät: MTK, Valio, AVI,

eläinlääkärit

Maatalouslomituksen järjestäminen Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:


STM/Mela katso suoritteet työvuorotaulukot 1 309 kpl,

yrittäjän lomitusvahvistus 2 040 kpl,

poikkeamat 1 800 kpl, lyhyet

työsopimukset 742 kpl, tiimi‐ ja

rengaskokoukset 60 kpl, tilakäynnit

35 kpl

AVIn työsuojeluvalvonta STM, Mela

Sidosryhmät: MTK, Valio,

eläinlääkärit, seminologit,

KVTES/KT, AVI

Maatalouslomitustyö Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:



525 kpl

vuosiloma 12 979 pv, sijaisapu 6

858 pv, tuettu maksullinen 1 867

pv, täysin maksullinen 12 pv

Eläinlääkäripalvelut, eläinten


valvonta

STM, Mela

Sidosryhmät: MTK, Valio,

eläinlääkärit, seminologit, AVI,

työterveyshuolto

Henkilöstöasioiden hoitaminen Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:


STM/Mela työsopimukset 874 kpl,

työlomapäätökset 1 850 kpl, tyhy‐

keskustelut 183 kpl, työterveysasiat

70 kpl, työturva‐asiat 27 kpl

STM, Mela

Sidosryhmät: Henkilöstöpalvelut,

työterveyshuolto, KVTES/KT, Jyty,

Maatalouslomittajat ry, If, Keva,

Kela, Kunnan Taitoa Oy,

kuntoutuslaitokset, oppilaitokset

3 (14)




Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus‐

lähde


kehittämistarpeet


ympäristö‐

näkökulmasta



Palkkojen valmistelu Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:


STM/Mela valmistelu 1 309 kpl, maksuun 2

052 kpl, työsopimus Sympaan 742

kpl

STM, Mela


Laskutus Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:


STM/Mela katso suoritteet lomituslaskut 1 032 kpl,

maksulykkäys 20 kpl, muu laskutus

10 kpl

STM, Mela


Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminta

Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:


STM/Mela yhteistoimintaryhmä

n jäseniä 17 kpl

kokoukset 2 kpl STM, Mela

Sidosryhmät: MTK, Mela‐asiamies

EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT

ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐

alueilla

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:


KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira, Tukes Valtio eläintenpitäjät 937

kpl, hukkakauratilat

979 kpl, muut

tarkastettavat tilat ja

asiakkaat n. 500 kpl

eläinrekisteri‐ ja

pitopaikkailmoitukset 100 kpl,

valvonnat ja päätökset 832 kpl


3.4.1.



kemikaalivalvonta,

vesiensuojelu, eläinten


valvonta, elintarvikevalvonta

MMM, Evira, Tukes

Kouvola: 561

kotieläintilaa ja

muita eläintenpitäjiä

Kouvola: ilmoitukset 70 kpl

Hamina: 376

kotieläintilaa ja

muita eläintenpitäjiä

Hamina: ilmoitukset 30 kpl

Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: 25 tarkastusta), 2016: 13

tarkastusta + rekisteröintipäätökset

7 kpl

Viljelijätukien valvonta MMM, Evira

Siementen markkinavalvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: 52 tarkastusta) 2016: 10

tarkastusta

MMM, Evira

Kouvola: maatiloja

hukkakaurarekisteris

sä 599 kpl

Kouvola: 72 tilakäyntiä (sis. 19

vapautumiskatselmusta)

Hamina: maatiloja

hukkakaurarekisteris

sä 380 kpl

Hamina: 25 tilakäyntiä

ELY (2015: 90 valvontaa) 2016: 20

suunnitelmavalvontaa ja noin 60

hukkakauravalvontaa

tukivalvontojen yhteydessä

Rehuvalvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: tilavalvonta 41 tarkastusta)

2016: tilavalvonta 34 tilaa ja 7

näytettä, markkinavalvonta 57

käyntiä ja 82 näytettä

Viljelijätukien valvonta MMM, Evira

Lannoitevalvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet 2015 ja 2016: 0 kpl MMM, Evira

Kasvinsuojeluaineiden valvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Tukes katso suoritteet (2015: markkinavalvontana 5 kpl,

käytön valvontana 18 kpl,

täydentävien ehtojen valvontana

40 kpl) 2016: käytön valvontana 10

kpl, täydentävien ehtojen

valvontana 43 kpl

Viljelijätukien valvonta,

kemikaalivalvonta,

vesiensuojelu

MMM, Tukes

Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:


KASELY: yksikön

MMM/Evira

Hukkakauravalvonta Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:


KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira Viljelijätukien käsittely,

viljelijätukien valvonta

MMM, Evira




hyvinvoinnin valvonta

MMM, Evira

4 (14)




Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus‐

lähde


kehittämistarpeet


ympäristö‐

näkökulmasta



Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta

KASELY: yksikön

päällikkö


tarkastusta



hyvinvoinnin valvonta

MMM, Evira

Luomuvalvonta KASELY: yksikön

päällikkö


tuotantotarkastuspäätöstä ja 86

lupapäätöstä

Viljelijätukien valvonta MMM,Evira

Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: täyd.ehdot 26 tarkastusta)

2016: täydentävien ehtojen

valvontana 26 tarkastusta


elintarvikevalvonta

MMM, Evira

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Kouvola ja Kotka:

ympäristöterveys‐

päällikkö

Hamina:

ympäristöpäällikkö;

Valvontaeläinlääkäri/

kaupungin‐ tai

kunnaneläinlääkäri

Läänineläinlääkäri

MMM/Evira,

aluehallintovirasto

Kunta, valtio,

asiakkaat

Karjatiloja 262 kpl,

hevostiloja n. 1.200

kpl,

pieneläinasiakkaita

22.580 kpl, muita

toimijoita n. 24 kpl

Praktiikkakäynnit 16 079 kpl,

valvontakäynnit 580 kpl


3.4.3.



eläinten merkinnän ja

rekisteröinnin valvonta

Eläinsuojelussa:

Aluehallintovirasto, ELY keskus,

poliisi, syyttäjä, sosiaalipalvelut,

ympäristönsuojelu,

rakennusvalvonta ja pelastuslaitos

Eläinlääkäripalvelut Kouvola ja Kotka:

ympäristöterveys‐

päällikkö

Hamina:

ympäristöpäällikkö

MMM/Evira,

aluehallintovirasto

Kunta, asiakkaat Nautatilat 170

(Kouvola) 67

(Hamina) 10 (Kotka),

sikatilat 11 + 3 + 1,

hevostilat arvio 1200,

arvio

lemmikkieläinten

määrästä 11 700 +

3380 + 7500

Sairaskäynnit virka‐aikana 2211

(Kouvola) + 937 (Hamina) + 56

(Kotka) ja päivystysaikana 313 +

273 + 15, pieneläinkäynnit virka‐

aikana 6606 + 1776 + 2001 ja

päivystysaikana 723 + 552 + 480,

terveydenhuoltokäynnit 85 + 37 +

14

Tuotantoeläinpraktiikka

vähenee tulevaisuudessa

(varsinkin maitotilat),

pieneläin‐ ja

hevospraktiikka kasvaa.

‐ MMM, Evira, Aluehallintovirasto

Sidosryhmät: Yksityiset

eläinlääkärit, laboratoriot,

lääkefirmat

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ kunnan tehtävät

Valvontaeläinlääkäri/

kaupungin‐ tai

kunnaneläinlääkäri

MMM/Evira,

aluehallintovirasto

0 €

Valtio maksaa tällä

hetkellä kunnille

valvontatehtävistä

koituvat kustannukset,

kulut

Kouvolassa 85 000 €,

Haminassa 15 000 €,

Kotkassa 25 000 €

Valtio, osittain

asiakkaat

Vesiviljelylaitoksia

Hamina 8, Kotka 1,

muuten kts. ylläoleva

sarake

Eläinsuojelutarkastukset n. 300 (Kouvola), näistä 200 pieneläimiä ja

100 isoeläimiä (tuotantoeläimet 50

ja hevoset 50), työajasta 50 % kuluu

tuotantoeläimiin ja hevosiin + 61 (Hamina 29 pieneläin, 32 isoeläin) +

80 (Kotka 70 pieneläin, 10 isoeläin), eläintautivalvontaan

liittyvät suunnitelmalliset

tarkastukset ja näytteenotot 30 +

10 + 2, tuonti‐ ja vientitarkastukset

30 + 9 + 0 , sivutuotevalvonta 10 + 7

+ 2

Eläinsuojeluvalvonnassa

asiakasmäärät kasvavat

tulevaisuudessa, jolloin

valvonnan vaativat

resurssit kasvavat. Muu

valvonta todennäköisesti

pysyy ennallaan.

Eläinsuojelussa viljelijätukien

valvonta, eläintaudeissa




MMM, Evira, Aluehallintovirasto

Eläinsuojelussa: Poliisi, syyttäjä,

sosiaalipalvelut,


rakennusvalvonta, pelastuslaitos ja

ELY‐keskus

Sidosryhmät: Eläintaudeissa

Eläinten terveys ETT ry,

eläinsuojelussa paikallinen

eläinsuojeluyhdistys

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ Avin tehtävät

Läänineläinlääkäri MMM/Evira 0 €

Eläinten merkintä ja

rekisteröinti,

otantatarkastukset ja

täydentävien ehtojen

valvonta: ELY:lle

ehdotukset

tukisanktioista

Valtio Katso yllä oleva rivi Eläinsuojelutarkastukset 5‐10,

eläinsuojelu ja täydentävien

ehtojen tarkastukset 6, eläinten

merkinnän ja rekisteröinnin

valvonta 20, eläinsuojelulain

mukaiset luvat ja ilmoitukset 3,

eläinkuljetusluvat 1‐2,

eläinkuljetustarkastukset 1,

eläinten lääkitsemisen valvonta 3.

Luvut noin arvioita/vuosi.

Eläinsuojeluvalvonnassa

asiakasmäärät kasvavat

tulevaisuudessa, jolloin

valvonnan vaativat

resurssit kasvavat. Muu

valvonta todennäköisesti

pysyy ennallaan.

Eläinsuojelussa viljelijätukien

valvonta, eläintaudeissa




MMM, Evira, Aluehallintovirasto

Eläinsuojelussa: Poliisi, syyttäjä,

sosiaalipalvelut,


rakennusvalvonta, pelastuslaitos ja

ELY‐keskus





5 (14)


RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön

määrä

Henkilötyövuosia Vuosikustannukset

(tilinpäätös 2016)

Rahoituslähde Nykyiset toimitilat

Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien

määrä12 (YTA) + 19

vakituista ja 12‐14

määräaikaista

(ELY)

10,56* (YTA)+ 20,34

(ELY)

731 966 € (YTA)+ 1 084 639 €

(ELY)

YTA: huoneita 11, 162 m2 + 102 m2 ELY: huoneita xx, xxx m2

Kouvola: 7 Kouvola:

5,41*/6,49**/7,68***

*viljelijätukikäsittely,

**maaseutuhallinto,

***koko henkilöresurssi

(sis. maaseudun

kehittämisen)

Kouvola: TP 411 966 €

maaseutuhallinto Kouvolan maaseutupalvelut, Vartiotie 4, Kouvola, huoneita 6, yht. 102 m 2 +

kokoushuone/arkisto ja kopiohuone 62 m 2

Hamina: 5 Hamina: 5,15*/5.75** Hamina: 320 000 €

maaseutuhallinto (TP 380 000 €

sis. Sepran kuntaraha)

Haminan kaupungintalo, Puistokatu 2, Hamina, huoneita 5, yht. 60 m2 +

keittiö, kopiohuone ja aula 40 m2 (+ 45 m2 Virolahti 2017 syksyyn)

ELY: 19 vakituista +

12‐14

määräaikaista

ELY: 20,34 htv ELY: 1 084 639 € ELY‐keskus, Salpausselänkatu 22, Kouvola, huoneita xx, yht. xx m2

Virastotalo, Villimiehenkatu 2 B, Lappeenranta, huoneita xx, yht. xx m2

Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko

Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 12

ELY: 6

YTA: 12

ELY: 6

YTA: sisältyy

viljelijätukihallinnon

kokonaismäärään

ELY: 3,07 htv

YTA: sisältyy


kokonaiskustannuksiin

ELY: 157 627 €

YTA: kunta

ELY: valtio

Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus (viljelijätuet)


ELY: 4

YTA: 12

ELY: 4

YTA: sisältyy


kokonaismäärään

ELY: 1,57 htv

YTA: sisältyy



ELY: 78 773 €

YTA: kunta

ELY: valtio

Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, tukioikeusrekisterin ylläpito

Tukioikeusrekisteri Maaseutuvirasto YTA: 12

ELY: 2

YTA: 12

ELY: 2

YTA: sisältyy


kokonaismäärään

ELY: sisältyy

sitoumusten ja

sopimusten käsittelyyn

YTA: sisältyy



ELY: sisältyy sitoumusten ja

sopimusten käsittelyyn

YTA: kunta

ELY: valtio

Viljelijätukien valvonta Tukisovellus Maaseutuvirasto ELY: 23 ELY: 9 vakituista +

12‐14

määräaikaista

koko ELY: tukien

valvonta ja tarkastus

(työajan seurannan Vyp)

14,44 htv, joista

määräaikaisten osuus n.

5 htv

ELY‐KESKUSTEN

SUORITEKOHTAISET

KUSTANNUKSET AJANJAKSO 1.1.‐

31.12.2016 Tehtävät

vyörytettynä peltovalvonta

kustannukset 2016

3838€/tarkastus tuottavuus 14

tarkastusta/htv pitäen sisällään

kesän peltovalvonnan,

kasvipeitteisyysvalvonnan ja

talviaikaisen asiakirjavalvonnan

KULUT YHTEENSÄRAINDANCE 775 458 €

Valtio Salpakeskus Kouvola ja virastotalo Lappeenranta

Valtio, kunta12 (YTA) + 30

(joista 12‐14

määräaikaisia)

(ELY)

VILJELIJÄTUKIHALLINTO Tukisovellus

Tukiokeusrekisteri

Henkilöstö‐ ja taloushallinnon

ohjelmat

Maaseutuvirasto,

henkilöstö‐ ja

taloushallinnon ohjelmien

ylläpitäjät

6 (14)



määrä





määräViljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely)


ELY: 2

YTA: 4

ELY: 2

YTA: sisältyy


kokonaismäärään

ELY: 1,15 htv

YTA: sisältyy



ELY: 63 725 €

YTA: kunta

ELY: valtio

Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen

Postiviidakko

Adobe CC 2015 (sis. Indesign)

Koodiviidakko Oy Adobe

YTA (Kouvola): 1 YTA (Kouvola): 1

YTA: 12

ELY: 6

YTA: sisältyy


kokonaismäärään

ELY: 0,11 htv

YTA: sisältyy



ELY: 9 056 €

YTA: kunta

ELY: valtio

Vahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)

Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 2 YTA: 2 YTA: sisältyy


kokonaismäärään

YTA: sisältyy



Kunta

Viljan interventio 4 ei tapahtumia

MAATILOJEN RAHOITUS Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 8 ELY: 8 ELY: 3,5 htv ELY: n. 200 000 € Valtio Toimitilat, katso viljelijätukihallinto

Aloitus‐ ja investointitukien päätöksenteko ja maksatus sekä jatkotoimet

Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 8 ELY: 8 ELY: 3,0 htv ELY: n. 200 000 € Valtio Henkilöresurssi ei sisälly viljelijätukihallinnon summaan (ELY)!

Neuvontakorvauksen hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus

Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 4 (sisältyy

maatilojen

rahoituksen

henkilöstön

kokonaismäärää

n)

ELY: 4 (sisältyy

maatilojen

rahoituksen

henkilöstön

kokonaismäärään)

ELY: 0,5 htv ELY: sisältyy maatilojen

rahoituksen


Valtio Henkilöresurssi ei sisälly viljelijätukihallinnon summaan (ELY)!

MAATALOUSLOMITUS Lomitusnetti

Henkilöstö‐ ja taloushallinnon

ohjelmat (katso rivit alla)

MELA (maatalousyrittäjien

eläkelaitos),

henkilöstö‐ ja

taloushallinnon ohjelmien

ylläpitäjät (katso rivit alla)

7 (hallinto) + 105

(lomittajat) +

asiakkaat

hallintohenkilöstö

7 +

maatalouslomittaja

t 105 +

määräaikaiset

lomittajat n. 10 +

lyhytaikaiset

lomittajat n. 150

hallintohenkilöstö 6,5 +

maatalouslomittajat

89,7 htv + määräaikaiset

ja tilapäiset lomittajat

11 htv +

ostopalvelulomittajat

3,3 htv

404 098 € (hallinto) + 5 446 264

€ (lomituspalvelut)

Valtio/Mela +

asiakasmaksut

Kouvolan lomituspalvelut, Vanhamaantie 17, Elimäen virastotalo, huoneita 6

yht. 108,4 m2 + suojavaatevarasto ja ala‐arkistotila, vuokrattu etätyöpiste

Miehikkälässä, Keskustie 7, n. 20 m2

Vuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko

Lomitusnetti MELA 3

+ asiakkaat

sisältyy hallinto‐

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy

hallintohenkilöstön

kokonaismäärään

hallintoraha Valtio/Mela

Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko

Lomitusnetti MELA 3

+ asiakkaat


henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy


kokonaismäärään


Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko

Excel‐taulukko, Rondo Kunnan Taitoa Oy 3 sisältyy hallinto‐

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy


kokonaismäärään


7 (14)



määrä





määräAsiakaspalvelu Lomitusnetti, Tentrio,

sähköposti

MELA, Tentrio Oy 7 sisältyy hallinto‐

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy


kokonaismäärään


Maatalouslomituksen järjestäminen

Lomitusnetti, ESS MELA 3

+ asiakkaat


henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy


kokonaismäärään


Maatalouslomitustyö Lomitusnetti MELA 105 maatalouslomittaj

at 105 +

määräaikaiset

lomittajat n. 10 +

lyhytaikaiset

lomittajat n. 150

maatalouslomittajat

89,7 htv + määräaikaiset

lomittajat 7,8 htv +

lyhytaikaiset lomittajat

3,2 htv +

ostopalvelulomittajat

3,3 htv

lomituspalvelujen valtionkorvaus

+ asiakasmaksut

Valtio/Mela +

asiakasmaksut

Henkilöstöasioiden hoitaminen Dynasty, Sympa, ESS,

Aino,Trip & Expence, IF:n

tapaturmailmoitusohjelma,

Kontti, Tentrio, Asta

Innofactor, Sympa Oy,

Aino Health Ab, Aditro, IF,

Abako Media Oy, Tentrio

Oy, Kunnan Taitoa Oy

7 sisältyy hallinto‐

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy


kokonaismäärään


Palkkojen valmistelu Lomitusnetti, ESS, Sympa,

Asta

MELA, Sympa Oy, Kunnan

Taitoa Oy

5 sisältyy hallinto‐

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy


kokonaismäärään


Laskutus Lomitusnetti, Asta, Rondo MELA, Kunnan Taitoa Oy 2 sisältyy hallinto‐

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy


kokonaismäärään


Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminta

sisältyy


kokonaismäärään

sisältyy


kokonaismäärään


EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT

ELY‐keskuksessa ja

yhteistoiminta‐alueilla

Eläintenpitäjärekisteri,

pitopaikkarekisteri,

Elmo/KataElmo, ID sovellus,

tukisovellus

Evira

Maaseutuvirasto

Eläintenpitäjä‐ ja

pitopaikkarekist

eri 4,

Elmo/KataElmo

3,

ID sovellus 2,

tukisovellus 8

YTA: 12 (sisältyy

viljelijätukihallinto

on)

ELY: 6 (täydentävät

ehdot 23)

YTA: 1,68 htv

ELY: 1,5‐2 htv, jakautuu

vuosittain vaihtelevasti

alla oleville tehtäville

suurimpana luomu

YTA: kustannukset sisältyvät

viljelijätukihallintoon

ELY: n. 119 436 €

Valtio, kunta Katso viljelijätukihallinto

Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterin ylläpito

Eläintenpitäjärekisteri

Pitopaikkarekisteri

Maatalouden

laskentakeskus/Evira

YTA: 4

ELY: 4

YTA: 4 (sisältyy

viljelijätuki‐

hallintoon)

ELY: 4

YTA: 0,10 htv kustannukset sisältyvät


Kunta

Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta

KataElmo Evira 1 1 0,09 htv 5 039 € Valtio

Siementen markkinavalvonta 1 0,02 htv 1 308 € Valtio

YTA: 8 (sisältyy

viljelijätuki‐

hallintoon)

YTA: 1,58 htv YTA: kustannukset sisältyvät


Valtio, kuntaYTA: 8Hukkakauravalvonta Tukisovellus Maaseutuvirasto

8 (14)



määrä





määräELY: 2 hlöä

substanssi‐

valvontaan ja 9+14

täydentävien

ehtojen valvontaan

ELY: 0,13 htv ELY: 6 478 €

Rehuvalvonta 1 hlö markkina‐

valvontaan ja 9+14

täydentävien

ehtojen valvontaan

0,26 htv 15 562 € Valtio

Lannoitevalvonta 1 Valtio

Kasvinsuojeluaineiden valvonta 1 hlö käyttö‐ ja

markkinavalvontaa

n + 9+14

täydentävien

ehtojen valvontaan

0,03 htv 1 602 € Valtio

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta

ID sovellus Evira 4 2 0,3 htv AJANJAKSO 1.1.‐31.12.2016

KULUT YHTEENSÄ RAINDANCE

15 854 €

Valtio

Luomuvalvonta Elmo Evira 2 2 ELY + valtuutetut

tarkastajat 6

1,2 htv AJANJAKSO 1.1.‐31.12.2016

KULUT YHTEENSÄ RAINDANCE

64 400 € + maksuttomat

tehtävät 7 778 €

Valtio

Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla

9+14 täydentävien

ehtojen valvontaan

0,02 htv 1 415 € Valtio

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Katso rivit alla Katso rivit alla Katso rivit alla 13,5 12,35 htv 1 138 000 € + Avin kustannukset

n. 150 000 €

Kunta, valtio,

asiakkaat

Huoneita 36 kpl, kaikki tilat yhteensä 1 109 m2

KliniQ (Kouvola ja Hamina) Terakuu Oy 7 Kunta, asiakkaat Kouvolan yhteisvastaanotto , Siltapuistonkatu 1, Kuusankoski, huoneita 12 kpl+ sos.tilat, varastot, aulatilat yht. 312 m ²

Elo‐eläinlääkäriohjelmisto

(Iitti)

Ohjelmistosuunnittelu

A.Klemetti

1 Iitin vastaanotto, Rautatienkatu 27, Kausala, huoneita 4, yht. 144 m²

Provet (Kotka ja Hamina) Finnish Net Solutions Oy 4 Haminan vastaanotto, Teollisuuskatu 16 B, Hamina, huoneita 6 + sos.tilat,

yht. 140 m²

Naseva Eläinten terveys ETT ry. 11 Virolahden vastaanotto, Mäkitie 1 B, huoneita 6, yht. 203 m²

Sikava Eläinten terveys ETT ry. 6 Miehikkälän vastaanotto, Hauhiantie 1, Miehikkälä, huoneita 3, yht. 110 m²

Eviranet Evira 7 Kotkan/Pyhtään vastaanotto, Alatie 108 B, Heinlahti, huoneita 5, yht. 200 m²

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ kunnan tehtävät

TRACES,

eläintenpitokieltorekisteri,

eläintenpitäjärekisteri,

alkutuotantosovellus,

Eviranet

TRACES ‐ EU Komissio,

eläintenpitokielto‐rekisteri

‐ Oikeusrekisterikeskus

sekä


alkutuotantosovellus ja

Eviranet ‐ Evira

TRACES 11,

eläintenpitokielt

orekisteri 5,

Eviranet 7

Kouvola+Iitti 1

kokoaikainen ja

muut 6

(kaupungineläin‐

lääkärit) avustavat,

Hamina 4, Kotka

0,4

Kouvola+ Iitti 1,25 htv,

Hamina 0,4 htv, Kotka

0,4 htv

Kouvola+Iitti 5000 €

(valvontaeläinlääkärin kulut,

joita valtio ei maksa)

Valtio, osittain

asiakkaat

Kouvola+Iitti, 1 huone, Valtakatu 33, Kuusankoski, yht. 11 m ²

valvontaeläinlääkärillä sekä eläinlääkäreiden vastaanottotilat kts.

eläinlääkäreiden vastaanottotilojen tiedot

Eläinlääkäripalvelut Kouvola+Iitti 580 000 €, Kotka

210 000 €, Hamina 343 000 €

Kouvola 6,

Iitti 1,

Hamina 4,

Kotka 2,5 hlö

Kouvola+ Iitti 6,75 htv,

Hamina 3,6 htv, Kotka 2

htv

9 (14)



määrä





määräEläinten terveyden jahyvinvoinnin valvonta ja muuvalvonta ‐ Avin tehtävät

Elvi, Kartturi, rokotusrekisteri,

eläintietojärjestelmä,

nautarekisteri,


vesiviljelyrekisteri.

Tukisovellus ja TRACES,

Naseva, Sikava, Eviranet.

Etelä‐Suomen

aluehallintovirasto: USPA

asianhallintajärjestelmä

Evira: Elvi, Kartturi,

rokotusrekisteri,

eläintietojärjestelmä,

nautarekisteri,


vesiviljelyrekisteri,

Eviranet.

Maaseutuvirasto:

Tukisovellus EU‐

komissio: TRACES Eläinten

Terveys ETT ry: Sikava ja

Naseva Etelä‐

Suomen

aluehallintovirasto: USPA

Useat

läänineläinlääkä

rit tehtäviensä

mukaan,

Kouvolan

toimipaikassa 1

läänineläinlääkä

ri, 1 sihteeri

Etelä‐Suomen

aluehallintovirasto

n Kouvolan

toimipaikassa 1

läänineläinlääkäri

ja 1 sihteeri hoitaa

Kymenlaakson ja

Etelä‐Karjalan

aluetta, osa

tehtävistä

hoidetaan muista

toimipaikoista

Kymenlaakson osalta

0,5‐1,5htv

läänineläinlääkärin ja

sihteerin osuus.

Yksittäiseen

maakuntaan sijoittuva

htv ei ole tiedossa. Avi:n

HAKE‐yksikkö antaa

virallisia htv‐tietoja

tehtäviin käytetystä

työajasta.

Arvio 100 000‐150 000 € Valtio Kouvolan Etelä‐Suomen aluehallintoviraston toimipaikka, Kauppamiehenkatu

4, Kouvola, huoneita 2 kpl, yht. 25 m²

10 (14)

ProsessikuvauksetVILJELIJÄTUKIHALLINTO Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko: Paperihakemus/ilmoitus: vastaanottaminen,

tallentaminen, skannaus arkistoon, tallennuksen tarkastaminen. Paperi‐ ja sähköinen hakemus:

tarkastusluetteloiden mukainen tarkastus, hyväksyminen, ratkaiseminen, päätöksen lähettäminen.

Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus (viljelijätuet): Paperihakemus: vastaanotto, tallentaminen, skannaus arkistoon, tallennuksen tarkastaminen. Paperi‐ ja

sähköinen hakemus: peltolohkojen käsittely, tarkastusluetteloiden mukainen tarkastus, hyväksyminen,

ratkaiseminen, päätöksen lähettäminen.

Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, tukioikeusrekisterin ylläpito: vastaanotto, tallennus, skannaus arkistoon, tallennuksen tarkastaminen, hyväksyminen, päätöksen lähettäminen.

Viljelijätukien valvonta: hakemustietojen tarkastus, maastotarkastus, valvontatietojen tallennus,

tallennuksen tarkastus, valvontatietojen varmennus, valvontatuloksen lähettäminen.

Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely): kuuleminen,

takaisinperinnän tallentaminen, päätöksen lähettäminen.

Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen: uutiskirjeet, esitteetVahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)Viljan interventioMAATILOJEN RAHOITUSAloitus‐ ja investointitukien päätöksenteko ja maksatus sekä jatkotoimet Viljelijöiden ja sidosryhmien koulutus ja neuvonta, tiedottaminenNeuvontakorvauksen hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatusMAATALOUSLOMITUSVuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko :

vuosilomahakemuksen, liitteen ja lähetekirjeen postitus, kirjallisen hakemuksen vastaanotto, tallennus

Lomitusnettiin, päätöksen tekeminen, tulostus ja postitus. Sähköinen hakemus: hakemuksen tietojen

tarkistaminen, päätöksen tekeminen, tulostus ja postitus. Samassa tehdään päätös maksullisen lomittaja‐

avun käytöstä. Vuosiloman siirrosta tehdään erillinen päätös.

Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko : sijaisapupyynnön vastaanottaminen

kirjallisesti, pyynnön tallentaminen Lomitusnettiin, kirjaus Excel‐seurantataulukkoon, päätöksen tekeminen,

tulostus ja postitus. Sähköinen hakemus: hakemuksen käsittely, kirjaus Excel‐seurantataulukkoon, päätöksen

tekeminen, tulostus ja postitus. Jos tarvittava liite puuttuu, tiedotus asiakkaalle tai ehdollinen päätös.

Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko : korvaushakemuksen

vastaanottaminen, loma‐ajan kirjaus Excel‐taulukkoon, korvauspäätös lomansaajalle, ilmoitus lomittajalle

korvauksen maksamisesta, maksumääräyksen tekeminen, postitus asianosaisille. Korvauskäsittely tapahtuu

Asiakaspalvelu : lomituspalveluihin liittyviin asiakastiedusteluihin vastaaminen ja palveluiden hakemiseen

liittyvä neuvonta, vahingonkorvaushakemusten selvittely, lomituspyyntöjen vastaanotto, lomitusten selvittely,

työntekijöiden työhön ja työsuhdeasioihin liittyvät kyselyt, neuvonta ja selvittely.

11 (14)

Maatalouslomituksen järjestäminen: Lomituspyynnön vastaanotto: (suullinen, kirjallinen, sähköinen)

Vuosiloma: pyyntö hyvissä ajoin, tarkista: oikeus/pyhäpäivät/yhtäaikaa pitovelvollisuus/saldo. Sijaisapu:

hyvissä ajoin tiedetyt tai äkilliset, tarkista: kirjallinen pyyntö/oikeus/tarve/valtakirja/liitteet. Tuettu

maksullinen: tarkista: oikeus/tuntimäärä/lomittajatilanne. Lomituspyynnön kirjaaminen: lomitusnetti,

käsilistat, sijaisavuissa lisäksi Excel taulukko, puhelinpalvelulistaan. Lomituksen suunnittelu: lomittajan

kiinnitys lomituspyyntöön, työvuoroluettelon (4:n viikon jakso) oikeellisuuden tarkistus: lepoajat,

vapaapäivät, lomat, työtuntien täsmääminen lomittajan työaikoihin, työvuoroluettelon vahvistus, tulostus,

arkistointi, postitus. Yrittäjän lomitusvahvistuksen tulostus ja postitus. Lyhytaikaisten lomittajien sopimusten

teko ja allekirjoituksen haku, sopimusten ja työselosteen postitus tarvittavine liitteineen. Poikkeamat:

lomittaja sairastuu, sijaisen etsiminen, yrittäjän äkillinen sijaisavun tarve, yrittäjän/lomittajan äkillinen

vuosiloman tarve. Tilakäynnit/olosuhdekartoitukset sovitaan asiakkaan kanssa, kirjallinen vahvistus,

tilakäynnillä täytettävät lomakkeet, tietojen kirjaus lomitusnettiin: tietojen päivitys, uusi asiakas pohjatiedot,

tarkastuskäynti korjattavista kohteista; tilakäyntikertomus tulostus ja postitus asiakkaalle, työajan laskenta

tilakohtaisten eläin‐ ja työmenetelmätietojen pohjalta. Päivystys: lomittajille yksintyöskentely‐ ja

12 (14)

Maatalouslomitustyö: vuosiloma‐ ja sijaisapulomitus päivittäin välttämättömiin karjataloustöihin lypsykarja‐

,lihakarja‐, hevos‐, lammas‐,sika‐ ja siipikarjatiloille sekä hieho‐ ja vasikkakasvattamoihin, tuettu maksullinen

ja täysin maksullinen lomittaja‐apu yrittäjän tehtäväosuuteen kuuluviin karjataloustöihin.

Ostopalvelulomitusta hankitaan tarpeen mukaan. Maatalouslomittajien suojavaatteita ja turvajalkineita

Henkilöstöasioiden hoitaminen: työsopimukset , viranhaltijapäätökset työlomista, muistiot, todistukset,

työterveyshuolto, työtapaturmailmoitus , työtapaturman tutkinta ja kirjaaminen, läheltä piti ‐ilmoituksen

kirjaaminen ja käsittely, henkilöstön muistaminen.

Palkkojen valmistelu: työaikojen hyväksyminen, mobiilikuittaukset sekä kirjalliset työselosteet,

kilometrikuittausten tarkistus, vuosi‐ ja sairaslomien oikeellisuuden tarkistus, työaikavertailun tulostaminen,

tarkistus mahdolliset: erilliskorvausvapaat, kutsuraha, pidennetty tasoittumisjakso, pesu‐ ja puhelinraha

2xvuosi, mobiilitoteutumien tulostus 2xvuosi, lomittajan vuosiloma‐, koulutus‐, kuntoutus‐, sairaslomakirjaus,

tarkistus, hyväksyntä, tulostus. Lyhytaikaisten lomittajien osalta, tuntilistojen tarkistus, tuntien ja kilometrien

tallennus. Työsopimusten tarkistus: tilinumero, osoitetiedot, muutosten tallennus lomitusnettiin, verokortit

Taitoaan, tulostetaan palkkaerittelyt. Lyhytaikaisia maksetaan kuukauden 15. ja viimeinen päivä

kuukausipalkkaiset lomittajat, vertailulistojen ja työvuorotaulukoiden perusteella selvitetään jaksolta

maksettavat lisä‐ ja ylityöt ottaen huomioon "työtä"‐päivien ja poissaolojen merkitys. Tulostetaan

lomitusnetistä näytölle palkkaerittelyt henkilöittäin. Tarkistetaan yli‐ ja lisätyöt, huomioidaan vuosittainen

5.000 km raja matkoissa. Vähennetään erilliskorvausvapaat. Lisätään kutsurahat ja viikkolepokorvausten

maksu. Ilmoitetaan mahdolliset vähennykset palkasta. Tulostetaan palkkaerittely paperille ja liitetään

kyseisen lomittajan jakson muihin tulosteisiin. Vakituiset kk‐palkkaiset maksetaan 15. pv ja määräaikaiset kk‐

palkkaiset kuun lopussa. Sympa‐käsittely: henkilöstöhallinnolle tehdään pyyntö organisaation lisäämisestä

uusille lyhytaikaisille lomittajille. Palvelussuhteiden, organisaation ja tilitietojen lisääminen, niiden

hyväksyttäminen ja hyväksyminen. Uusien kk‐palkkaisten lisääminen Sympaan. Nykyisten palvelussuhteiden

muutosten tallentaminen Sympaan. Käsittely ESSissä: ilmoitetaan lomittajien sairaslomat, vuosilomat,

koulutukset ym. poissaolot (jatkossa Sympa ‐ohjelman kautta). Dokumentteja toimitetaan

henkilöstöhallinnolle, työterveyshuollolle, Taitoaan. Palkkojen siirto: Kerätään lomitusnetissä kyseiseen

maksupäivään otettavat lomitukset. Tulostetaan lomitusnetistä tarkistuslista paperille ja liitetiedostoksi.

Siirtotiedoston muodostaminen ja tiedoston siirto määritellylle polulle. Ilmoitus Taitoaan Tikettinä tehdystä

siirrosta. Ilmoituksen liitteenä sähköinen tarkistuslista. Taitoa vastaanottaa aineiston ja tarvittaessa pyytää

Laskutus: Lomitusnetistä kerätään laskuttamattomat lomittajien palkkajakson jälkeen. Sisältää sijaisavun,

tuetun maksullisen ja täysin maksullisen lomituksen. Tarkistus, että kaikki sijaisapuihin tarvittavat liitteet ovat

tulleet ja päätökset postitettu. Laskujen erittely henkilöittäin ja laskutustietojen muodostaminen. Tehdään

mahdolliset aikaisemmista laskuista johtuvat oikaisut. Muodostetaan laskutusaineisto ja tulostetaan

tarkistuslista paperille sekä sähköiseksi liitetiedostoksi. Siirtotiedoston muodostus ja siirto määritellylle polulle.

Ilmoitus Taitoaan Tikettinä tehdystä siirrosta. Taitoa tekee laskut ja postittaa asiakkaille. Maksulykkäyspyyntö

ja maksusuunnitelma asiakkaan pyynnöstä. Pyyntö menee maaseutupalvelujen päällikön hyväksyttäväksi.

Tieto päätöksestä toimitetaan Taitoaan ja asiakkaalle. Kuntaperintä huolehtii maksujen perinnästä. Laskutus

Lomitusnetin ulkopuolella: Kouvolan lomittajien tekemät lomitukset muiden paikallisyksiköiden alueella,

lomittajien varallaolot ja valvontakäynnit laskutetaan Rondo ‐laskutusohjelmalla. Laskut tiliöidään,

Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminta : toimii lomituksen hallintohenkilöstön tukena

lomituspalvelujen järjestämiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä, seuraa palvelujen toimeenpanoa, edistää

yhteistoimintaa lomituksen osapuolten välillä, edistää palvelujen oikeudenmukaista, taloudellista ja tehokasta

toimeenpanoa, tiedon välittäjä eri sidosryhmien välillä toimeenpanoon liittyvistä asioista, seuraa

EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄTEläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito: Pitopaikkailmoitusten ja eläintenpitoilmoitusten sekä

käyttöoikeushakemusten vastaanotto, tallennus ja tositteiden lähettäminen asiakkaalle.

Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta : Eri tuotantomuotojen tuhooja tautitilanteen seuraaminen ja

valvonta sekä kontrollikäynnit. Tarvittaessa torjuntapäätösten tekeminen ja niiden noudattamisen seuranta

Siementen markkinavalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto

tiloilla, kauppaliikkeissä ja pakkaamoilla. Markkinoinnin seuranta.

13 (14)

Hukkakauravalvonta : Hukkakaurarekisterissä olevien tilojen hukkakauratilanteen seuraaminen

painopisteenä pahat saastunnat (torjuntasuunnitelmat/torjuntaohjeet), maastotarkastukset, tarkastusten

Rehuvalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto tiloilla,

kauppaliikkeissä. Markkinoinnin seuranta.

Lannoitevalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto tiloilla,

kauppaliikkeissä. Markkinoinnin seuranta.

Kasvinsuojeluaineiden valvonta : Painopisteen mukaisten kohteiden valinta, tarkastus, pöytäkirjat, tiedot

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta : Otanta, Tarkastuksen valmistelu, tilakäynti, tulosten

tallentaminen, läänineläinlääkärin ratkaisu, tallennus, koordinointi, lopullinen tulos viljelijälle.

Luomuvalvonta : Rekisteröitymishakemus, tietojärjestelmiin kirjaus, alkutarkatustoimeksianto, alkutarkastus,

minkä jälkeen vuosittaiset tarkastukset (valtuutettu tarkastaja), tarkastustulosten kirjaaminen, luomutodistus.

Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla: Osana tukivalvontaprosessia.ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOEläinlääkäripalvelut Eläinlääkäripalvelujen tuottaminen, joka sisältää eläinten terveyden ja sairaanhoidon,

terveydenhuollon tuotantoeläimille sekä ympärivuorokautisen eläinlääkäripäivystyksen.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ kunnan tehtävät: Eläinsuojelulain mukainen

valvonta epäilyilmoitusten perusteella ja ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastaminen, eläintautien torjunta

ja siihen kuuluva näytteenotto, eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tuonnin ja viennin valvonta sekä

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ Avin tehtävät: Yleinen kunnan viranomaisten ohjaus ja neuvonta. EU‐tilatukiin liittyvät otantatarkastukset tuotantotiloilla ja täydentävien ehtojen valvonta eläinten hyvinvoinnin osalta, johtopäätösten teko eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnassa, hankalat eläinsuojelutapaukset. ESL mukaiset ilmoitukset ja luvat, eläinkuljetuksiin liittyvät luvat ja valvonta. Eläintautivalmiuden ylläpito ja johto, terveysluokkapäätökset, näytteiden oton koordinointi.

14 (14)

Ympäristöterveydenhuollon

prosessit nykyhetkelläLyhyt tehtävänkuvaus

Ministeriö (toimintaa

ohjaava)Minkä lain alaista

Prosessin omistajat

nykyhetkellä

Tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien

määrät nykyhetkellä, arkistointiTulostavoitteet ja suoritteet

Asiakkaat (tyypit ja määrät),

arvio tulevasta

Resurssit

henkilöstön määrä ja htv

(myös avustava tuki)

Toimitilat

Prosessien rajapinnat

nykyhetkellä (valtio, kunnat,

sote, tuottajaverkosto, muut)

YhteistyökumppanitAsiakkaille aiheutuvat

kustannuksetKokonaiskustannukset

Kouvola: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää

Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 10, Eviranet

käyttäjiä 8, Oiva-sovellus käyttäjiä 7, Kiikari

käyttäjiä 7, Alkutuotantosovellus käyttäjiä 8,

asianhallintajärjestelmä Dynastia, ylläpitää

Innofactor, käyttäjiä 8

Kouvola 2016:

Suunnitelmalliset tarkastukset

619 kpl, muut tarkastukset 7

kpl, näytteitä 45, lausunnot n.

5, pakkokeinoprosesseja

keskimäärin 5 vuodessa

Kouvola: 870

elintarvikehuoneistoa, n. 100

alkutuotantokohdetta

Kouvola: 5,5 htv

Kouvola: Tekniikka- ja

ympäristötalo, Valtakatu 33,

Kuusankoski, huoneita 14 kpl,

yht 203 m2

Kouvola: Ilmoituksen käsittely

100 €, tarkastusmaksu 98 €-

294 €, elintarvikelaitoksissa

maksu käytetyn työajan

mukaan, tuntitaksa 49 €

Kouvola: Tulot koko

terveysvalvonta 178 000 €,

Kulut 923 000 €, Netto 744 000

€

Kotka: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää ICT

Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7;

Eviranet, Oiva-sovellus ja Kiikari, käyttäjiä 6

kpl; hallinto- ja arkistointiohjelma Halli ylläpitää

Triplan/ICT Kymi, käyttäjiä 8 kpl

Kotka: 2016 Suunnitelmalliset

tarkastukset 412 kpl ja muut

tarkastukset 65 kpl , yht. 477

kpl, näytteitä 55 kpl ei

pakkokeinoja

Kotka: 550 kohdetta (liha, kala,

vilja, kasvis, myynti, tarjoilu,

valmistus, kuljetus, varastointi,

kontaktimateriaalit), lisäksi

alkutuotantoa 180 kohdetta

Kotka: 3,5 htv

Kotka: Ympäristötalo,

Kotkantie 6, 48200 Kotka, 7

työhuonetta, lisäksi

neuvottelutilaa, sosiaalitilat jne.

Kotka: Ilmoituksen käsittely 90

euroa, valvonta 45 euroa/h

Kotka:


kokonaiskustannukset

(toimintakulut): 431 000 €,

maksutuotot 43 300

elintarvikevalvonnasta

Hamina: Digia-tarkastaja ylläpitää Digia

Oy/ICT kymi/valovntayksikkö käyttäjiä 5 kpl,

eviranet, oiva-sovellus, kiikari,

alkutuotantosovellus käyttäjiä 5 kpl, JEMMA

ylläpitäjä Triplan Oy käyttäjiä 5 kpl

Hamina 2016:

suunnitelmalliset tarkastukset

193 kpl ja näytteet 67 kpl, muut

tarkastukset 28 kpl,

uusintanäytteet 7 kpl, ei

pakkokeinoja

Hamina: elintarvikehuoneistot

215 kpl, alkutuotanto n. 550

kpl

Hamina: n. 2 htv

Hamina: Haminan

kaupungintalo, Puistokatu 2,

Hamina, huoneita 5 kpl +

sosiaalitilat ym.

Hamina: suunnitelman

mukaisista tarkastuksista ja

ilmoituksen/hakemuksen

käsittelystä laskutus käytetyn

ajan mukaan, tuntitaksa 43 €.

Näytteenottotaksa 21,5 €

Hamina:

kokonaiskustannukset:

254.199,20 € (brutto),

maksutuotot: 17 672 €

elintarvikevalvonnasta

Ilmoituksen käsittely

Ilmoituksia Kouvola 50

(todistukset),

toimijanvaihdoksia 18, Kotka

107, Hamina 29 (todistukset)

Valvonta


Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 13; Eviranet,

käyttäjiä 5; Kiikari-sovellus, käyttäjiä

5; asianhallintajärjestelmä Dynastia, ylläpitää

Innofactor, käyttäjiä 13

Kouvola: 227 suunnitelmallista

tarkastusta, toteuma 206, muut

tarkastukset 352, lausunnot

30, näytteenotot 550

Kouvola: 516 kohdettaKouvola: 6,5 htv (sis.

asumisterveys)Kouvola: Kts. yllä

Kouvola: Ilmoituksen käsittely

200 - 400 €, osa tuntitaksalla

49 €/h, tarkastusmaksut 74 -

294 €

Kouvola: ?


Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7;

Eviranet, Oiva-sovellus ja Kiikari, käyttäjiä 6

kpl; hallinto- ja arkistointiohjelma Halli,

käyttäjiä 8 kpl



tarkastukset 245 kpl , yht. 336

kpl (laivatarkastuksia 62 kpl),

näytteenotot 323 kpl

Kotka: 344 kohdetta

(kokoontumis- ja majoitustiloja,

uimarannat, uima-altaat,

saunat, koulut, hoivat,

liikuntatilat, ihon läpäisevät

hoidot, talousvesi), lisäksi

asunnot ja laivat

Kotka: noin 2,6 htv





Kotka: Ilmoituksen käsittely 90

euroa, valvonta 45 euroa/h,

laivatarkastus 180 euroa

Kotka: maksutuotot 18 800 €

Hamina: Digia-tarkastaja ylläpitää Digia oy/ICT

kymi /valvontayksikkö käyttäjiä 5

kpl,terveydensuojelun extranet käyttäjiä 5 kpl,

JEMMA ylläpitäjä Triplan Oy käyttäjiä 5 kpl

Hamina 2016:

suunnitelmalliset tarkastukset

81 kpl, toteuma tarkastukset

48 kpl, muut tarkastukset 180

kpl, (laivatarkastuksia 34 kpl),

lausunnot 24 kpl,

näytteenotot 173 kpl

Hamina: 171 kpl

suunnitelmallista kohdetta Hamina: n. 2 htv

Hamina: Haminan



sosiaalitilat ym.

Hamina: suunnitelman

mukaisista tarkastuksista ja

ilmoituksen/hakemuksen

käsittelystä laskutetaan

käytetyn ajan mukaan,

tuntitaksa 43 €. Laivatarkastus

86 €. Näytteenottotaksa 21,5 €.

Hamina: maksutuotot: 7 331, 5

€

Ilmoituksen käsittely

Ilmoituksia Kouvola 43 (TsL-

hyväksymispäätökset), Kotka

24, Hamina 5

Valvonta


Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 8;

tupakkaluparekisteri, käyttäjiä 3

Kouvola: 2016 toteuma 94 +

22 muuta tarkastusta, 30

nikotiinivalmisteiden

tarkastusta

Kouvola: 2016: 180

valvontakohdetta tupakkalain

mukaan ja 75 kohdetta

lääkelain mukaan

(nikotiinivalmisteiden myynti)

Kouvola: 0,32 htv Kouvola: Kts. yllä

Kouvola: Hakemukset 75-200

€, valvonta 50-175 € (2017:

150 €/hakemus, valvonta 350

€/myyntipiste, nikotiini 100

€/myyntipaikka)

Kouvola 2016: Tulot

tupakkalupapäätökset n. 2100

€, nikotiinivalmisteet 1200 €,

tupakkavuosimaksut 9400 €,

nikotiinivalmisteet 4750 €:

maksutuotot yhteensä 17450 €


Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7



tarkastukset 3 kpl , yht. 75 kpl,

lääkelain mukaisia

suunnitelmallisia tarkastuksia

31 kpl

Kotka: tupakkalain mukaisia

kohteita 114 kpl

(vähittäismyynti, tukkumyynti,

tupakointitilat), lääkelain

mukaisia kohteita 45 kpl

Kotka: 0,5





Kotka: Hakemukset 135-405

euroa, ilmoitukset 90 euroa,

myynnin valvonta 350

euroa/myyntiartikkeli/myyntipist

e, tupakointikiellon

määrääminen 45 euroa/h

Kotka: maksutuotot 8 300 €

Hamina: Digia tarkastaja ylläpitäjä Digia Oy /

ICT kymi / valvontayksikkö käyttäjiä 5 kpl,

tupakkaluparekisteri käyttäjiä 3 kpl

Hamina 2016: suunnitelman

mukaiset tarkastukset 17 kpl,

toteuma 25 kpl, muut

tarkastukset 4 kpl,

nikotiinivalmisteiden

tarkastusia 13 kpl

Hamina: 52 tupakkalain

valvontakohdetta ja 22

lääkelain mukaista kohdetta

Hamina: n. 0,2 htv

Hamina: Haminan



sosiaalitilat ym.

Hamina: Tupakkalupa

hakemukset 129 €, vuotuinen

valvontamaksu 350 €

/myyntiartikkeli/myyntipiste.

Lääkelain mukainen

lupamaksu 86 € hakemukselta.

Jos hakemuksella haetaan

myyntilupaa useampaan kuin

yhteen myyntipisteeseen,

korotetaan maksua 43 € /

myyntipiste. Lääkelain

vuotuinen valvontamaksu

yhden myyntipisteen

myyntipaikalta 43 €. Korotus

11 € jokaisen tämän määrän

ylittävää myyntipaikan

myyntipistettä kohden.

Hamina 2016: Tulot

tupakkalupa päätökset 546 €,

nikotiinivalmisteet 291 €,

tupakkavuosimaksut 2375 €,

nikotiinivalmisteet 1033 €,

yhtensä 4245 €

Hakemuksen käsittely

Hakemuksia: tupakkalain

mukaiset Kouvola 21, Kotka

12, Hamina 6 ja lääkelain

mukaiset Kouvola 16, Kotka 4,

Hamina 3

Valvonta

STM

STM

Terveydensuojelulaki

Elintarvikevalvontapalvelut MMM Elintarvikelaki

Terveydensuojelupalvelut

Tupakka- ja nikotiinituotteiden

valvontapalvelut

Elintarvikelain mukaiset

viranomaistehtävät:

Suunnitelmallinen huoneistojen

ja elintarvikelaitosten valvonta

ml. alkutuotanto-,

kontaktimateriaali- ja

ensisaapumisvalvonta,

näytteenotto, ohjaus ja

neuvonta, epidemiaselvitykset

Terveydensuojelulain

mukainen

viranomaistoiminta: Tsl:n

mukaisten huoneistojen

valvonta (koulut, päiväkodit,

majoitushuoneistot,

kauneudenhoitoa ja ihon

käsittelyä suorittavat

huoneistot, vanhainkodit,

uimarannat, uimahallit, yleiset

saunat ja yleiset liikuntatilat),

talousveden- ja uimaveden

valvonta,

asumisterveysvalvonta,

laivatarkastukset

Tupakan ja

nikotiinikorvaustuotteiden

myyntilupien käsittely ja lupien

myöntäminen, myynnin ja

mainonnan valvonta,

tupakointikieltojen

määrääminen asuntoyhtiöihin

Tupakkalaki, lääkelaki

Kouvola:

Ympäristöterveyspäällikkö,

Kotka: Kotkan

kaupungineläinlääkäri,

Hamina: Terveysinsinööri

Kouvola:


Kotka: Kotkan



Kouvola:


Kotka: Kotkan



Evira, AVI

Terveysviranomainen,

pelastusviranomainen,

rakennusvalvonta, poliisi

Valvira, AVI,

Terveysviranomainen,

pelastusviranomainen, poliisi,

rakennusvalvonta, kaavoitus,


sosiaalitoimi, varhaiskasvatus,

vesilaitokset, tilapalvelut

Valvira, AVI Poliisi, alkoholivalvonta

Liite 2

Alkoholivalvontapalvelut

Anniskelun 1/4-vuosi-

ilmoitukset, vähittäismyynnin

vuosi-ilmoitukset,

kehotuskirjeet puuttuvista

ilmoituksista, lupa- ja

valvontalaskutus, arkistointi

(käsiarkisto)

STM Alkoholilaki

ESAVI, Alkoholihallinto Hml,

ilmoitukset ja

valvontalaskustus keskitetty

(vain lupalaskutus ja arkistointi

Kouvolassa)

Allu (valtakunnallinen

alkoholielinkeinorekisteri) ja Alpo

(alkoholihallinnon verkkopalvelu ja

sähk.päätösarkisto, ei sis. asiakirjoja),

sähköinen 1/4-vuosi-ilmoitus, sähk.

jatkoaikahakemus, sähk. poliisin

lausuntojärjestelmä: ylläpitäjä Valvira. HTSY

Velvoitteidenhoitoselvitys: yp. Harmaan

talouden selvitysyksikkö. Kuittivalvonta ja

suoritusmaksuvalitukset, USPA (AVI:n

sähk.asianhallintajärj). Laskutusasiat, Kieku.

Lisäksi käyttöoikeuksia rekistereihin

(PRH,VTJ,KTJ). Lupa- ja valvonta-asioiden

arkistointi: käsiarkisto Kouvolassa -->

lopettaneet arkistoon

(Valvontalaskutus 30.4.

mennessä, perustuu

maksupäätösasetukseen,

toteutettava huhtikuussa)

Toimipaikat: vähittäismyynti

177, anniskelu 300 = yht. 477.

Kouvola: 84+133=217,

Kotka 47+99=146, Hamina

20+39=59, Iitti 10+9=19,

Pyhtää 7+10=17, Virolahti

7+8=15, Miehikkälä 2+2=4

AVI, Kouvola: 3 hlö

(Kymenlaakson alueella 2), htv-

määrät 2 Ilmoituksia ja

valvontalaskutusta hoitaa

keskitetysti 1-2 hlöä (Hml), n.

0.2 htv

alk.neuvontapalveluihin.

AVI: Kouvola yht.

alkoh.tehtäviin 1-2 huonetta. Valvira, verohallinto, poliisi

Poliisi, verohallinto (&

Harmaan talouden

selvitysyksikkö), Valvira, tulli,

työsuojelu-, palo- ja pelastus-

sekä elintarvikevalvonta- ja

terveydensuojeluviranomainet,

Tukes, Palkeet, kuntien

ehkäisevä päihdetyö/ EPT

tarjontatyöryhmät (Pakka-malli)

AVI: sisältyy valvontamaksuunAVI: henkilöstökustannukset

0.2 htv enintään 10 000 euroa.


Lupaprosessi: kirjaaminen

Alluun, selvitykset virkateitse,

lausunnot (mm. poliisi,

ympäristö),

lisäselvitykset/vastinepyynnöt,

lupaharkinta,

sähk.päätösarkisto, postitus ja

arkistointi. Tarvittaessa

katselmus tai viranomais- ja

yhteistyöpalaverit.

STM AlkoholilakiESAVI, Alkoholihallinto,

Kouvolakäsittelyaika 30 pv



määrät 2 yhteensä

alkoh.tehtäviin. Hakemusten

käsittelyä hoitaa n. 0.3 htv.

AVI: Kouvola

Harmaan talouden ehkäisy

(verottaja, HTSY),

ympäristöhaitat mm. melu

(terv.suojeluviranom.),

ehkäisevä päihdetyö (AVIn

EPT-työryhmä, kunnat, Pakka-

mallin tarjontatyöryhmät),

vakausvalvonta (Tukes),

työsuojelu

Katso ylempi laatikkoLupa- ja ilmoitusmaksut (90-

620€)

AVI: Henkilöstökustannukset

1.3 htv enintään 100 000

euroa. Toiminnan

kustannukset katetaan lupa- ja

valvontamaksutuloista.

Valvonta

Anniskelu- ja väh.myyntilupien

valvonta ja sanktiointi:

luvanhaltijan

luotettavuusvalvonta

(verovelat, konkurssit ym.),

toiminnan valvonta

ravintoloissa yöaikaan osin

yhteistyössä poliisin ym.

viranomaisten kanssa.

Alkoholimainonnan valvonta.

STMAlkoholilaki, Kuittilaki

(30.8.2013/658)Katso ylempi laatikkoa

Valvonta-asioiden käsittelyaika

60 pv, tarkastuksia 20 %

kohteista/vuosi

(riskiperusteinen arviointi,

valvonta-ohjelman tavoitteet)



määrät 2 yhteensä.

Valvontatehtäviä hoitaa n. 0.5

htv.

Katso ylempi laatikko Katso ylempi laatikko

Vuosittainen valvontamaksu:

vähittäismyynti 215 €/myymälä,

anniskelu 110-805 €

(anniskellun alkoholin määrän

perustella), laiminlyöntimaksut

kuittilain perusteella

Henkilöstökustannukset 0.5

htv enintään 50 000 euroa.

Toiminnan kustannukset

katetaan lupa- ja

valvontamaksuista.

Kouvola: Praktiikkaohjelmistoina

Kouvolan yhteisvastaanotolla KliniQ-

ohjelmisto, ylläpitää Terakuu Oy, käyttäjiä 6 ;

Iitin vastaanotolla Elo- eläinlääkäriohjelmisto,

jota ylläpitää Ohjelmistosuunnittelu A.

Klemetti, käyttäjiä 1. Terveydenhuollossa

käytössä Naseva ja Sikava, ylläpitäjänä

Eläinten terveys ETT ry, käyttäjiä 6 sekä

Eviranet, ylläpitäjä Evira, käyttäjiä 4.

Kouvola: Sairaskäynnit virka-

aikana 2211 kpl ja

päivystysaikana 313 kpl,

pieneläinkäynnit virka-aikana

6606 kpl ja päivystysaikana

723 kpl,

terveydenhuoltokäynnit 85 kpl

Kouvola: Nautatilat 170 kpl,

sikatilat 11 kpl, hevostilat arvio

koko Kymenlaakso 1200 kpl,

arvio lemmikkieläinten

määrästä 11 700 kpl;

terveydenhuoltosopimukset

nauta 114 tilaa, siat 10 tilaa

Kouvola: 5 eläinlääkäriä ja 1

avustaja, Iitti: 1 eläinlääkäri;

praktiikan osuus n. 6,7 htv

Kouvola: Yhteisvastaanottotilat

Kouvolassa, Siltapuistonkatu

1, Kuusankoski, huoneita 12

kpl+sosiaalitilat, varastoja ja

odotustilat yht. 312 m2. Iitin

vastaanotto, Rautatienkatu 27,

Kausala, huoneita 4, yht. 144

m2

-

MMM, Evira,

Aluehallintovirasto, laboratoriot

(mm. Movet, Vetlab),

lääkeyhtiöt, yksityiset

eläinlääkäriasemat

Kymenlaaksossa ja muualla

Etelä-Suomessa

Kouvola: klinikkamaksu (5/15

€), toimenpiteet

kunnaneläinlääkäritaksan

mukaisesti

Kouvola + Iitti: Maksutulot 163

800 €, Menot: 750 000, Netto:

580 000 €

Kotka: Praktiikkaohjelmistona Provet,

ylläpitäjänä Finnish Net Solutions Oy, käyttäjiä

2, terveydenhuollossa käytössä

Naseva/Sikava, ylläpitäjänä Eläinten terveys

ry, käyttäjiä 2 sekä Eviranet, ylläpitäjänä

Evira, käyttäjiä 3

Kotka: Sairaskäynnit virka-

aikana 56 ja päivystysaikana

15 kpl, pieneläinkäynnit virka-

ainana 2001 kpl ja


terveydenhuoltokäynnit 14kpl

Kotka: Nautatilat 10, sikatilat 1,

arvio lemmikkieläinten

määrästä 7500,


nauta 6 tilaa,

vesiviljelylaitoksia 1

Kotka: 2 praktikkoa, lisäksi 1

kapungineläinlääkäri, jolla

valvontatehtäviä, praktiikan

osuus n. 2,5 htv

Kotka: Pyhtään vastaanotto,

Alatie 108 E, Heinlahti,

huoneita 5, yht. 200 m2

- Kts. yllä

Kotka: Ei klinikkamaksua,

toimenpiteet

kunnaneläinlääkäritaksan

mukaan

Kotka: 210 000 €

Hamina: Prakttiikkaohjelmistona Provet,

ylläpitää Finnish Net Solutions Oy, käyttäjiä 2

kpl sekä KliniQ- ohjelmisto, ylläpitää Terakuu

Oy, käyttäjiä 1, terveydenhuollossa käytössä

Naseva ja Sikava, ylläpitäjä Eläinten terveys

ETT ry, käyttäjiä 3

Hamina: Sairaskäynnit virka-

aikana 937 kpl ja


pieneläinkäynnit virka-aikana

1776 kpl ja päivystysaikana

552 kpl,

terveydenhuoltokäynnit 37 kpl

Hamina: Nautatilat 67, sikatilat

3, arvio lemmikkieläinten

määrästä 3380,


nauta 22, vesiviljelylaitoksia 8

kpl

Hamina: 4 eläinlääkäriä, kaikki

tekevät sekä prkatiikkaa että

valvontaa, praktiikan osuus n.

3,6 htv

Hamina: Haminan vastaanotto,

Teollisuuskatu 16 B, Hamina,

huoneita 6 + sos.tilat, yht. 140

m² ; Virolahden vastaanotto,

Mäkitie 1 B, Virolahti, huoneita

6, yht. 203 m² ; Miehikkälän

vastaanotto, Hauhiantie 1,

Miehikkälä, huoneita 3, yht.

110 m²

- Kts. yllä Hamina: Kts. Kotkan tiedot Hamina: 343 000 €

Kouvola: TRACES, ylläpitäjä EU komissio,

käyttäjiä 6 ; Eläintenpitokieltorekisteriä

ylläpitää oikeusrekisterikeskus, käyttäjiä 3 ;

Eviranet, ylläpitäjä Evira, käyttäjiä 4

Kouvola:

Eläinsuojelutarkastukset n. 300

kpl, näistä 200 pieneläimiä ja

100 isoeläimiä (tuotantoeläimet

50 ja hevoset 50), työajasta 50

% kuluu tuotantoeläimiin ja

hevosiin. Eläintautivalvontaan


tarkastukset ja näytteenotot n.

30 kpl, tuonti- ja

vientitarkastukset 30 kpl,

sivutuotevalvonta n. 10

Kouvola+Iitti: 1

valvontaeläinlääkäri ja

praktikkoeläinlääkärit

tarvittaessa avustavat, yht. 1,4

htv

Kouvola+Iitti:

Valvontaeläinlääkärillä

työhuone Valtakatu 33,

Kuusankoski, 1 huone, 11

m2 + eläinlääkäreiden toimitilat

Kouvola+Iitti: 5000 €

(valvontaeläinlääkärikulut, joita

valtio ei ole maksanut). Valtio

maksaa kunnille tällä hetkellä

valvontatehtävistä koituvat

kustannukset,

kokonaiskustannukset

Kouvolassa 85 000 €

Kotka: TRACES, ylläpitää EU komissio,

käyttäjiä 2 (?) ; Eläintenpitokieltorekisteriä

ylläpitää oikeusrekisterikeskus, käyttäjiä 1 ;

Eviranet, ylläpitää Evira, käyttäjiä 1

Kotka: Eläinsuojelutarkastukse

t 80, joista 70 pieneläin ja 10

isoeläin, eläintautivalvontaan


tarkastukset ja näytteenotot 2,

sivutuotevalvonta 2

Kotka: 0,4 htvKotka: Kts. eläinlääkäreiden

toimitilat

Kotka: Kokonaiskustannus,

joka laskutettu valtiolta 25 000

€

Hamina: TRACES ylläpitäjiänä EU Komissio,

käyttäjiä 2 ; Eläintenpitokieltorekisteri ylläpitäjä

oikeusrekisterikeskus, käyttäjiä 1, Eviranet

ylläpitäjänä Evira, käyttäjiä 1

Hamina:

Eläinsuojalutarkastukset 61,

joista 29 pieneläin ja 32

isoeläin, eläintautivalvontaan


tarkastukset ja näytteenotot 10,

tuonti- ja vientitarkastukset 9,

sivutuotevalvonta 7

Hamina: 4 eläinlääkäriä, kaikki

tekevät sekä prkatiikkaa että

valvontaa, valvonnan osuus n.

0,4 htv

Hamina: Kts. eläinlääkäreiden

toimitilat

Hamina: Kokonaiskustannus,

joka laskutettu valtiolta 15 000

€

Eläinlääkäripalvelut Eläinlääkintähuoltolaki

Eläinlääkintähuolto

Eläinlääkäripalvelujen

tuottaminen, sisältäen eläinten

terveyden- ja sairaanhoidon,

terveydenhuollon

tuotantoeläimille sekä

ympärivuorokautisen

eläinlääkäripäivystyksen

MMM

Kouvola:


Kotka: kaupungineläinlääkäri,

Hamina: Ympäristöpäällikkö

Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden

valvonta ja muu valvonta- kunnan

tehtävät

Eläinsuojelulain mukainen

valvonta sekä epäilyilmoitusten

perusteella että

ilmoituksenvaraisen toiminnan

tarkastaminen, eläintautien

torjunta ja siihen kuuluva

näytteenotto, eläinten ja

eläinperäisten elintarvikkeiden

tuonnin ja viennin valvonta

sekä sivutuotevalvonta

MMMEläinsuojelulaki,

eläintautilaki, sivutuotelaki

Valvontaeläinlääkäri tai

kaupungin/kunnaneläinlääkäri

Ilmoituksenvaraisen toiminnan

arvio Kouvolassa n. 180 kpl ja

Hamina+Kotka n. 100 kpl,

eläintauti suunnitellut

tarkastukset 30-40 kpl,

sivutuotetoimijat 10-15 kpl.

Eläinsuojeluvalvonnan

asiakkaat ovat eläinten

omistajia, tarkastusten määrät

kasvavat tulevaisuudessa,

jolloin valvonnan

resurssivaatimus myös

kasvaa. Muu valvonta pysyy

todennäköisesti ennallaan.

Aluehallimtovirasto ja ELY-

keskus eläinsuojeluvalvonnan

osalta, eläintautien osalta

eläinrekisterit

MMM, Evira, AVI,

Eläinsuojelussa: Poliisi,

syyttäjä, sosiaalipalvelut,


rakennusvalvonta,

pelastuslaitos ja ELY- keskus.





Eläinsuojelutarkastukset

maksuttomia, eläintauti- ja

sivutuotevalvonta laskutus

avin kautta

Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden

valvonta - AVIn tehtävät

Yleinen kunnan viranomaisten

ohjaus ja neuvonta. EU-

tilatukiin liittyvät

otantatarkastukset

tuotantotiloilla ja täydentävien

ehtojen valvonta eläinten

hyvinvoinnin osalta,

johtopäätösten teko eläinten

merkitsemisen ja rekisteröinnin

valvonnassa. EläinsuojL

otantatarkastukset, hankalat

eläinsuojelutapaukset,

pakkokeinot, Eläins.L

ilmoitukset ja luvat,

teurastajien

pätevyystodistukset,

eläinkuljetuksiin liittyvät luvat

ja valvonta.

Sivutuotevalvonnan ohjaus ja

laskutus. Eläintautivalmiuden

ylläpito ja johto,

terveysluokkapäätökset,

näytteidenoton koordinointi.

Tilojen lääkekirjanpidon

valvonta.

MMM

Eläinsuojelulaki,

eläintautilaki, laki eläinten

lääkitsemisestä,

sivutuotelaki, eläinten

kuljetusasetus, laki

eläintunnistusjärjestelmästä

eläinlääkintähuoltolaki jne.

Läänineläinlääkärit

Elvi, Kartturi, rokotusrekisteri,

eläintietojärjestelmä, nautarekisteri,

eläintenpitäjärekisteri, vesiviljelyrekisteri ja

eviranet ylläpitäjänä Evira. Tukisovellus

ylläpitäjänä Maaseutuvirasto, TRACES

ylläpitäjänä EU- Komissio, Sikava ja Naseva

ylläpitäjänä Eläinten terveys ETT ry ja USPA

asianhallintajärjestelmä, jota ylläpitää Etelä-

Suomen aluehallintovirasto. Useampi

läänineläinlääkäriä käyttää järjestelmiä

työtehtävien mukaan, Kouvolan toimipaikassa

1 läänineläinlääkäri, 1 sihteeri

Eläinsuojelutarkastukset 5-10,

eläinsuojelu ja täydentävien

ehtojen tarkastukset 6, eläinten

merkinnän ja rekisteröinnin

valvonta 20, eläinsuojelulain

mukaiset luvat ja ilmoitukset 3,

eläinkuljetusluvat 1-2,

eläinkuljetustarkastukset 1,

eläinten lääkitsemisen

valvonta 3. Luvut noin

arvioita/vuosi.

Eäinten omistajat.

Eläinsuojeluvalvonnan määrä

kasvaa tulevaisuudessa.

Etelä-Suomen

aluehallintoviraston Kouvolan

toimipaikassa 1

läänineläinlääkäri ja 1 sihteeri

hoitaa Kymenlaakson ja Etelä-

Karjalan aluetta, osa tehtävistä

hoidetaan muista

toimipaikoista. Kymenlaakson

osalta 0,5-1,5 htv

läänineläinlääkärin ja sihteerin

osuus. Yksittäiseen

maakuntaan sijoittuva htv ei

ole tiedossa. Avi:n HAKE-

yksikkö antaa virallista htv-

tietoa tehtäviin käytetystä

työajasta.

Kouvolan Etelä-Suomen

aluehallintoviraston

toimipaikka,

Kauppamiehenkatu 4,

Kouvola, huoneita 2 kpl, yht.

25 m2

Evira,

ympäristöterveydenhuollon

valvontayksiköt, ELY-

keskukset,

terveysviranomainen,

ympäristölupaviranomainen,

tuottajien neuvonta

tapaamisissa ja tiloilla

Poliisi, tulli, ELY- keskus

Eläinkuljettajalupa 350-650 €,

muutos 270 €,

maatiekulj.välineen

hyväksyminen 110-195 €,

maantiekulj.väl.kuljettajan

pätevyys 75 €.

Eläinnäyttelylupa 500 €,

vapautus jalouttelusta 205 €,

lopetuskelpoisuus 60 €,

eläintenpitopaikan

terveysluokka 86 h/tunti.

Viranhaltijoiden palkka- ym

kustannukset, arvio 100 000 -

150 000.

Ympäristöterveydenhuolto


prosessit maakunnassaLyhyt tehtävänkuvaus Ministeriö (toimintaa ohjaava) Minkä lain alaista

Prosessin omistajat

maakunnassa

Tietojärjestelmät, ylläpitäjät,

käyttäjien määrät

nykyhetkellä, arkistointi

maakunnassa

Tulostavoitteet ja suoritteetAsiakkaat (tyypit ja määrät),

arvio tulevasta

Resurssit: henkilöstön määrä

ja htv (myös avustava tuki)Toimitilat

Prosessien rajapinnat

maakunnassa (valtio, kunnat,

sote, tuottajaverkosto, muut)

YhteistyökumppanitAsiakkaille aiheutuvat

kustannuksetKokonaiskustannukset

Maakunnan yhteinen

sopiminen

Kehittämistarpeet

asiakasnäkökulmasta

Muutostarpeet asiakas‐, yritys‐ ja

ympäristönäkökulmasta

Mahdollisuudet toteuttaa

muutokset ja muutoksen

vaatimat toimenpiteet

Elintarvikepalvelut

Elintarvikelain mukaiset

viranomaistehtävät:

Suunnitelmallinen huoneistojen ja

elintarvikelaitosten valvonta ml.

alkutuotanto-, kontaktimateriaali-

ja ensisaapumisvalvonta,

näytteenotto, ohjaus ja neuvonta,

epidemiaselvitykset

Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikelaki Maakunta

VATI (Valtio), alkuun myös

Tarkastaja (Digia oyj/KS-tieto,ICT

Kymi ), asianhallintajärjestelmä

(?). Käyttäjiä 15-20. Lisäksi

verkkopohjaisia sovelluksia mm.

PTY, eviranet ym. Sähköinen

arkistointi, aluksi rinnalla

paperiarkisto

n. 1600 elintarvikehuoneistoa

(laitokset, vilja, kasvis, myynti,

tarjoilu, valmistus, kuljetus,

varastointi, kontaktimateriaalit), n

1700 alkutuotannonkohdetta

11,0 htv Toimipisteet: Pohjoinen ja Etelä

Kunnat: rakennusvalvonta,

kaavoitus...Valtio: tulli, Evira,

MMM... SOTE: terveyden

suojelu, pelastuslaitos,

maaseutupalvelut,

ruokamyrkytystyöryhmä,

alkoholitarkastus, muut:

laboatorio

Kunnat: ruokapalvelut,

varhaiskasvatus, tilaliikelaitos,

ympäristönsuojelu. Valtio: poliisi,

syyttäjä, verohallinto, työsuojelu

Yksi neuvontanumero, ns.

päivystäjä?

Sähköinen arkisto. Selkeiden

www-sivujen laatiminen.

Vaatii toimintatapojen muutosta ja

yhteistä tahtotilaa.

Ilmoituksen käsittely Ilmoituksia n. 200 kpl/vuosiMaakunnan taksan mukainen

vuosimaksu

Uudet kohteet luo keskitetysti

1+1 henkilöä, vastaavat myös

ensisijaisesti uusien kohteiden

neuvonnasta ja opastuksesta?

Sähköiset lomakkeet ja ohjeet.

Sähköinen palautus.Nettisivuille

Valvonta

Suunnitelmallisia tarkastuksia n.

1200 kpl. Muita tarkastuksia n.

100 kpl. Näytteitä n. 170.

Pakkokeinoja n. 10 kpl

Maakunnan taksan mukainen

vuosimaksu

Ravintolisä-, lisäaine-,

virtuaalihuoneisto-,

kontaktimateriaalivalvonta

Neuvonnan lisääminen.

Tarkastusmaksujen

yhtenäistäminen maakunnan

sisällä. Valvonnan

yhtenäistäminen eri tarkastajien

välillä.

Nykyistä pidemmälle viety

erikoistuminen tehostaa

valvontaa ja

osaamista. Sähköisten

apuvälineiden laajamittainen

käyttöönotto neuvonnassa ja

tarkastuksilla. Selkeiden www-

sivujen laatiminen. Sähköiseen

laskutukseen siirtyminen.

Etätyömahdollisuus. Tarkastajien

käyttöön 2 autoa per toimipiste.



Terveydensuojelupalvelut

Terveydensuojelulain mukainen

viranomaistoiminta: Tsl:n

mukaisten huoneistojen valvonta

(koulut, päiväkodit,

majoitushuoneistot,

kauneudenhoitoa ja ihon

käsittelyä suorittavat huoneistot,

vanhainkodit, uimarannat,

uimahallit, yleiset saunat ja

yleiset liikuntatilat), talousveden-

ja uimaveden valvonta,

asumisterveysvalvonta,

laivatarkastukset

Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulaki MaakuntaVATI, alkuun myös Tarkastaja,

asianhallintajärjestelmä

1030 suunnitelmallisen

valvonnan kohdetta (kokoontumis

ja majoitustilat, uimarannat, uima-

altaat, saunat, koulut, hoivat,

liikuntatilat, ihon läpäisevät

hoidot, talousvesi), lisäksi

asunnot ja laivat

11,1 htv Toimipisteet: Pohjoinen ja Etelä

Kunnat: rakennusvalvonta,

kaavoitus, sosiaalitoimi...Valtio:

.Valvira, STM.. SOTE:

elintarvikevalvonta,

pelastuslaitos, alkoholivalvonta,

muut: laboratorio

Kunnat: varhaiskasvatus,

opetustoimi, tekniset palvelut,

ympäristönsuojelu. Valtio: poliisi

Sähköinen arkisto. Selkeiden

www-sivujen laatiminen.



Ilmoituksen käsittelyIlmoituksia n. 70 kpl/vuosi, lisäksi

joitakin hakemuksia

Ilmoituksille ja hakemuksille

keskimääräisen käsittelyyn kuluvan

ajan mukainen maksu

Maksujen yhtenäistäminen

maakunnan sisällä.

Sähköiset lomakkeet ja ohjeet.

Sähköinen palautus.Nettisivuille

Valvonta

Suunnitelmallisia tarkastuksia n.

350 kpl. Muita tarkastuksia n.

870 kpl. Näytteenottoja n.

1000. Lausuntoja kymmeniä.

Tarkastusmaksut pääsääntöisesti

yhteisen tuntitaksan mukaan

(tuntitaksa määritettävä),

laivatarkastuksille kiinteä hinta 180

euroa, , näytteenotto käytetyn ajan

mukaan


Tarkastusmaksujen

yhtenäistäminen maakunnan

sisällä. Valvonnan

yhtenäistäminen eri tarkastajien

välillä.

Näytteenoton ulkoistamisen

purkaminen (vesinäytteet),

mittausten lisääminen?,

resurssien keskittäminen oman

riskinarvion mukaan



Tupakka- ja

nikotiinituotteiden

valvontapalvelut

Tupakan ja

nikotiinikorvaustuotteiden

myyntilupien käsittely ja lupien

myöntäminen, myynnin ja

mainonnan valvonta,

tupakointikieltojen määrääminen

asuntoyhtiöihin

Sosiaali- ja terveysministeriö Tupakkalaki ja lääkelaki Maakunta

VATI, alkuun myös Tarkastaja,

asianhallintajärjestelmä,

selainpohjainen Itellan

lupajärjestelmä

Tupakkalain mukaisia kohteita

335 kpl ja lääkelain mukaisia

kohteita 135

1,02 htv Toimipisteet: Pohjoinen ja EteläVaatii toimintatapojen muutosta ja


Hakemuksen käsittelyTupakkalain mukaisia

hakemuksia n. 40 kpl, lääkelain

mukaisia hakemuksia n. 20 kpl

Lupamaksu riippuen toiminnasta

(vähittäis- vai tukkumyynti,

myyntiartikkelit, tupakkalaki vai

lääkelaki, sähköinen vai

paperihakemus)

Lupamaksujen yhtenäistäminen

maakunnan sisällä.Nettisivuille

Valvonta

Suunnitelmallisia tarkastuksia

tupakkalain mukaisiin kohteisiin

noin 190 kpl, muita tarkastuksia

noin 30 suunnitelmallisia

tarkastuksia lääkelain mukaisiin

kohteisiin noin 70

TUPAKKALAKI: Vuosittainen

valvontamaksu 350 euroa / myyntipiste

/ myyntiartikkeli (myyntiartikkelit

tupakkatuottet ja nikotiininesteet)

LÄÄKELAKI: kiinteä taksa riippuen

kkeskimääräisestä tarkastukseen

kuluvasta ajasta


Valvonnan yhtenäistäminen eri

tarkastajien välillä.



Alkoholihallinto: kuvattu nyt

nykytila, joka ei muutu

MAKU:n vuoksi. Alkoholilain

uudistus tulee luultavasti

vaikuttamaan toimintaan, tätä

ei vielä voi ennakoida.

Alkoholivalvontapalvelut

Anniskelun 1/4 vuosi-ilmoitukset

vähittäismyynnin vuosi-

ilmoitukset, kehotuskirjeett

puuttuvista ilmoituksista, lupa- ja

valvontalaskutus, arkistointi

STM Alkoholilaki Alkoholihallinnon ylitarkastajat

ALLU ja ALPO, Valviran

sähköiset järjesetlmät

ilmoituksille ym., Harmaan

talouden slvitysyksikkö,

kuittivalvonta ja

suoritusmaksuvalitukset,

käyttöoikeudet rekistereihin

(PRH, VTJ, KTJ), ESAVIN

asianhallintarjärjestelmät (USPA,

Kieku)

Valvontalaskutus 30.4.

Toimipaikat: vähittäismyynti

177, anniskelu 300 = yht. 477.

Kouvola: 84+133=217, Kotka

47+99=146, Hamina 20+39=59,

Iitti 10+9=19, Pyhtää 7+10=17,

Virolahti 7+8=15, Miehikkälä

2+2=4



määrät 2 Ilmoituksia ja

valvontalaskutusta hoitaa

keskitetysti 1-2 hlöä (Hml), n. 0.2

htv alk.neuvontapalveluihin.

ESAVI - Kouvola:yht.

alkoholitehtäviin 1-2 huonetta. LUVA, verohallinto, poliisi

Poliisi, verohallinto (& Harmaan

talouden selvitysyksikkö), Valvira

tulli, työsuojelu-, palo- ja

pelastus- sekä elintarvikevalvonta

ja terveydensuojeluviranomainet,

Tukes, Palkeet, kuntien

ehkäisevä päihdetyö/ EPT

tarjontatyöryhmät (Pakka-malli)

AVIssa sisältyy valvontamaksuunAvi henkilöstökustannukset 0.2

htv enintään 10 000 euroa.Olisi suotavaa

Tehokas toiminta myös

muutoksessa

Alkoholilainsäädännön

kokonaisuudistus vaikuttaa

tulevaan toimintaan tavalla, joka

ei vielä tiedossa

Uudet toimintatavat organisoitava


Kirjaaminen ALLU-rekisteriin,

selvitykset ja lausunnot,

lupaharkinta, sähk. päätösarkisto

postitus, arkistointi. Tarv.

katselmus ja viranomais- ja

yhteistyöpalaverit.

STM Alkoholilaki Alkoholihallinnon ylitarkastajat Käsittelyaika 30 pv



määrät 2 Hakemusten käsittelyä

hoitaa n.1.3 htv

ESAVI - Kouvola:yht.

alkoholitehtäviin 1-2 huonetta.

Harmaan talouden ehkäisy

(verottaja, HTSY),

ympäristöhaitat mm. melu

(terv.suojeluviranom.), ehkäisevä

päihdetyö (AVIn EPT-työryhmä,

kunnat, Pakka-mallin

tarjontatyöryhmät),

vakausvalvonta (Tukes),

työsuojelu

Ks. yllä Lupa-ja ilmoitusmaksut (90-620 euroa)

Avi henkilöstökustannukset 1.3

htv enintään 100 000 euroa.


katetaan lupa- ja

valvontamaksuilla..

Olisi suotavaa

Synergiaetujen hyödyntäminen

tupakka- ja elintarvikevalvonnan

kanssa

Alkoholilainsäädännön

kokonaisuudistus vaikuttaa

tulevaan toimintaan tavalla, joka

ei vielä tiedossa

Uudet toimintatavat organisoitava

Valvonta

Anniskelu ja myyntiluvat:

luvanhaltijan luotettavuus,

toiminta (ravintolat yht.työssä

poliisin tms kanssa),

alkoholimainonnan valvonta

STM Alkoholilaki, kuittilaki Alkoholihallinnon ylitarkastajat

Valvonta-asioiden käsittelyaika 6

pv, tarkastuksia 20 %

kohteista/vuosi



määrät 2 Valvontatehtäviä hoitaa

n 0,5 htv..

ESAVI-Kouvola Ks. yllä Ks. yllä

Vuosittainen valvontamaksu

vähitt.myynti 215 e/myymälä,

annniskelu 110-805 e (anniskelun

alkoh.määrän perusteella),

laiminlyöntimaksut kuittilain

perusteella.

Henkilöstökustannukset 0.5 htv

enintään 50 000 euroa.


katetaan lupa- ja

valvontamaksuilla.

Olisi suotavaa

Synergiaetujen hyödyntäminen

tupakka- ja elintarvikevalvonnan

kanssa

Kaupoissa ja pubeissa tehdään

alkoholi-, tupakka- ja

elintarvikevalvontaa. Mietitävä

voisiko valvontaa yhtenäistää,

jotta kohteissa selvittäisiin

vähemmillä käynneillä



Eläinlääkintähuolto

Eläinlääkäripalvelut Maa- ja metsätalousministeriö Eläinlääkintähuoltolaki Entiset praktiikkaohjelmistot

Suureläinkäynnit: 3204+601

(päivystys) Pieneläinkäynnit: 10

383 + 1755 (päivystys)

Terveydenhuolto: 136; yhteensä

käyntejä 16 079 kpl

Tuotantoeläintilojen määrä

vähenee ja tilakoko kasvaa,

eläinmäärä säilynee ennallaan,

pieneläin -ja hevospraktiikka

lisääntyy

Nykyresurssit riittävät myös

päivystyksen hoitamiseen,

pienemmillä resursseilla

päivystystä ei voi hoitaa,

avustajan tarve?

Pohjoisella alueella nykytilanne

ok (yhteisvastaanotto), eteläisellä

aluella 1-2 vastaanottoa

Suora ohjaus ministeriöstä ja

Evirasta, avin ohjaus jää pois

Klinikkamaksu pakollinen jatkossa (?),

toimenpiteet laskutetaan edelleen

kunnalliseläinlääkäritaksan mukaan

Maakunnan sisällä

päivystysyhteistyön eri yksiköiden

välillä?

Erikoistuminen?

Pohjoisella alueella ei tarvetta

muutoksille, yhteisvastaanotto

toimiva kokonaisuus. Eteläinen

alue?

Eläinten hyvinvoinnin ja

terveyden valvontaMMM

Eläinsuojelulaki, eläintautilaki,

sivutuotelaki, laki eläinten

lääkitsemisestä, eläinten

kuljetusasetus, laki

eläintunnistusjärjestelmästä

ELVI- järjestelmä

(Eläinlääkintähuollon

tietojärjestelmä) tulossa käyttöön

Eläinsuojelu 450 , eläintauti 40-

50, muu valvonta n. 100

Eläinsuojeluvalvonnan osuus

kokonaisvalvonnasta kasvaa,

muu valvonta todennäköisesti

pysyy ennallaan.

Resussit liian vähäiset, 3

valvontaa tekevää henkilöä olisi

optimi myös työturvallisuuden

kannalta

Valvontaa tekevien henkilöiden

sijoittuminen?

Avin valvontaosuus, ELY-keskus

ja pelastuslaitos tulevat samaan

organisaatioon, yhteistyö kuntiin

jääviin yhteistyökumppaneihin

tulee säilyttää

Valtio maksaa maakunnille

suoraan valvonnasta aiheutuneet

kustannukset

Tiettyjen valvontatehtävien

(lähinnä avin nykyiset tehtävät

esim. eläintautipäivystys,

otantatarkastukset ja täydentävät

ehdot, eläinkuljetusluvat)

hoitaminen yhteistyössä muiden

maakuntien kanssa

Yhtenäiset valvontakäytännöt,

erikoistuminen

valvontatehtävissäkin

Valvontatehtäviin käytetty

resurssitarve tulee täyttää niin,

että valvontaa voidaan tehdä

täysimääräisesti ja työntekijöiden

jaksaminen huomioon ottaen

Uusi valvontaeläinlääkärin virka

olisi tarpeellinen jo ennen

maakuntaa, rahoitus?

Ympäristöterveydenhuolto

Järjestäjän ja tuottajan tehtävätMELY-palvelukokonaisuus

13.4.2018

Liite 3

Maksajavirastokokonaisuus

Maksajavirastotoiminta

Maksajavirastot ovat jäsenvaltioiden viranomaisia tai elimiä, jotka vastaavat maataloustukirahaston (MTR) ja maaseuturahaston (MSR) menojen hallinnoinnista ja valvonnasta.

Kyseisten tehtävien täytäntöönpano voidaan tukien maksua lukuun ottamatta siirtää toiselle. 1

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 7 artikla 1 kohta2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014 liite 1

Siirretyt tehtävät:Maksujen hyväksyntä ja tarkastus (ml.

paikalla tehtävät tarkastukset)

Maksajavirasto-sopimus

Riittävä ja asiantunteva henkilöstö ja sitoutuminen henkilöstön koulutukseen

ISO27001 tietoturvastandardin

noudattaminen

Tehtävien eriyttäminen (tukien myöntö, maksu, paikalla tehtävä

valvonta, takaisinperintä)

Maksajaviraston ohjeiden noudattaminen maksujen hyväksymisessä ja paikalla

tehtävissä valvonnoissa

Vuosittainen vakuutus

maksajavirastolle

Aukoton kirjausketju (audit trail)

tukihakemusten käsittelyssä

Ei voida siirtää edelleen kolmannelle osapuolelle

Maksajaviraston osoittamien

tietojärjestelmien käyttäminen

Maksajavirastovaatimukset2

(ei tyhjentävä lista)

ai elimiännista ja v

voida uki

)pp

Mak

saja

vira

sto

Maksujen suorittaminen

Kirjanpito

ViljelijätukihallintoValmistelussa oleva lainsäädäntö

• laki maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa• yli 50:een viljelijätukia koskevaan lakiin muutoksia

Järjestäjän tehtävät maakunnassa * 2-3 htv• maksajavirastosopimus ja muut sopimukset (mm. yhteistyö)• toiminnan organisointi, palveluverkko sekä palvelujen yhteensovittaminen ja yhteistyö• resurssien jakaminen (talousarvio, toimitila-, välineistö- ja henkilöstötarpeiden määrittäminen

maksajavirastovaatimusten edellyttämälle tasolle)• viljelijätukien valvontasuunnitelma• maksuista ja taksoista päättäminen• seuranta ja raportointi

• maksajavirastovaatimusten noudattaminen• tietoturvavaatimusten noudattaminen• sisäinen valvonta, petosten torjunta

• tiedottaminen, asiakaspalautteen kerääminen• toiminnan kehittäminen, sidosryhmäyhteistyö• varautuminen

Viranomaistehtävät 31 htv (ELY-keskuksen osalta toiminta kahden maakunnan alueella)• tukihakemusten, sitoumusten ja sopimusten käsittely, myöntö- ja maksupäätökset• tukioikeuksien siirto- ja varantohakemusten käsittely ja päätökset, tukioikeusrekisterin ylläpito• tukien valvonta (ml. paikalla tehtävät tarkastukset)• tukien takaisinperintäpäätökset, oikaisuvaatimusten käsittely• tiedottaminen, neuvonta, viljelijäkoulutus• vahingonkorvaushakemusten käsittely ja päätökset• viljan interventio• maataloustuotannon ohjaaminen poikkeusoloissa

*Ruokavirasto (EU:n maksajavirasto)toimii maksajavirastotehtävienjärjestäjänä ja siirtää ko. tehtäviämaakunnille hoidettaviksi sekä ohjaa javalvoo tehtävien hoitamista

Maksajavirastotehtäviä ei voida siirtää liikelaitokseenEuroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, Komission delegoitu asetus(EU) N:o 907/2014 sekä Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuma

Maaseutuohjelman maatilarahoitus, yritys- ja hankerahoitusValmistelussa oleva lainsäädäntö

• laki maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa sekä lukuisat muut maaseutuohjelman toimeenpanoa koskevat säädökset MAKU II -paketissa

Järjestäjän tehtävät maakunnassa * (htv, kts. viljelijätukihallinto)• maksajavirastosopimus• toiminnan organisointi, mm. riittävän ja osaavan resurssin varmistaminen (talousarvio, toimitila-, välineistö- ja

henkilöstötarpeiden määrittäminen)• maksajavirastovaatimusten noudattaminen• sisäinen valvonta, petosten torjunta• tietoturvavaatimusten noudattaminen• alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman laadinta ja toteutumisen seuranta• myöntökiintiöt sekä toimenpidekohtaisten tavoitteiden toteutuminen• raportointi, tiedottaminen• toiminnan kehittäminen• varautuminen

Viranomaistehtävät 9 htv (sis. yritys- ja hankerahoitus 6 htv; ELY-keskuksen osalta toiminta kahden maakunnan alueella)• tukihakemusten käsittely, myöntö- ja maksupäätökset (ml. Leader-ryhmien hankkeet)• jatkotoimet• tiedottaminen, neuvonta, koulutukset, maaseutuverkostotyö• häiriö- ja poikkeusolojen toimenpiteet

*Ruokavirasto (EU:n maksajavirasto) toimii maksajavirastotehtävien järjestäjänä ja siirtää ko. tehtäviä maakunnille hoidettaviksi sekä ohjaa ja valvoo tehtävien hoitamista

Maksajavirastotehtäviä ei voida siirtää liikelaitokseenEuroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, Komission delegoitu asetus(EU) N:o 907/2014 sekä Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuma

Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveysEviran (Ruokaviraston) ohjaamat tehtävät ELY- keskuksessa ja YT- alueilla

Valmistelussa oleva lainsäädäntö• Laaja tehtäväkirjo, jossa useita säädösmuutoksia vireillä. Osa muutoksista maakuntauudistuksesta

riippumattomia. Järjestämisvastuun osalta ELY:n ja YTA:n tehtävät siirtyvät pääsääntöisesti maakunnalle

Järjestäjän tehtävät maakunnassa (htv, kts. elintarvikevalvonta)• toiminnan suunnittelu ja organisointi (maakunnan omana työnä/valtuutetut tarkastajat)• työnjaosta ja yhteistyöstä sopiminen muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa (mm. Ruokavirasto )• resurssien jakaminen (talousarvio, toimitila-, välineistö- ja henkilöstötarpeiden määrittäminen)• seuranta ja raportointi (tulevaan Ruokavirastoon), auditointi, sisäinen valvonta• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen

Viranomaistehtävät 3,5 htv (ELY-keskuksen osalta toiminta kahden maakunnan alueella)• kasvinterveyden, taimiaineiston, siementen, rehujen, lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden, luomutuotannon ja

kasvintuotantotilojen elintarvikehygienian valvonta• hukkakauratarkastukset ja rekisterin ylläpito• eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta ja eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin ylläpito• tarkastusten ja näytteenoton perusteella tehtävät hallinnolliset päätökset

Tehtäviä, joissa ulkopuolinen tuottaja on mahdollinen• tarkastusten suorittaminen ja tarkastusraporttien laatiminen joko omana työnä ja/tai ostopalveluna

(valtuutetut tarkastajat)• näytteenotto ja näytteenottopöytäkirjojen laatiminen joko omana työnä ja/tai ostopalveluna

(valtuutetut tarkastajat)• ulkopuolisia palveluntuottajia käytettäessä tulee heidän olla pääsääntöisesti tulevan Ruokaviraston

valtuuttamia. Maakunta ei itse pysty tämän hetken lainsäädännön perusteella antamaan valtuutusta

Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveysEviran (Ruokaviraston) ohjaamat tehtävät kunnissa (elintarvikevalvonta)

Valmistelussa oleva lainsäädäntö• Elintarvikelaki

Järjestäjän tehtävät maakunnassa 1,5 htv (koko elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys)• toiminnan organisointi• resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksyminen• taloussuunnittelu, hankinta ja kilpailutus• seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta,

hallinnolliset pakkokeinot• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen ja varautuminen

Viranomaistehtävät 11 htv• valvontasuunnitelmien laatiminen, hakemusten ja ilmoitusten käsittely• elintarvikehuoneistojen ja alkutuotannon valvonta• ensisaapumisvalvonta• kohderekisterin ylläpito• näytteenotto (viranomaisen suorittama)• ohjaus ja neuvonta• epidemiaselvitykset sekä häiriötilanteissa toimiminen

Tehtäviä, joissa ulkopuolinen tuottaja on mahdollinen• osa näytteenotosta on mahdollista hoitaa ostopalveluna

Valmistelussa oleva lainsäädäntö• Laki eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta > laki eläinlääkäripalveluista• Eläinsuojelulaki > laki eläinten hyvinvoinnista• lisäksi 10 muuta lakia

Järjestäjän tehtävät maakunnassa (htv, kts. elintarvikevalvonta)• toiminnan organisointi, resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksyminen• taloussuunnittelu, viranomaistehtävien maksuista ja taksoista päättäminen• seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta, hallinnolliset

pakkokeinot viranomaisvalvonnassa• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen• hankinta ja kilpailutus• valitusten käsittely, vahingonkorvauksista päättäminen• maakuntien välisen yhteistyön sopimukset

Viranomaistehtävät 14 htv• valvontasuunnitelmien laatiminen, eläintauti-, eläinsuojelu- ja sivutuotelain mukainen valvonta, tuonti- ja

vientivalvonta, muu valvonta, eläintautivalmiustehtävät, useiden valvontatehtävien kohdalla on suora yhteysihmisten terveyteen

• eläinten kuljetusasetuksen ja –lain valvonta, laki eläintunnistusjärjestelmästä,• täydentävien ehtojen valvonta ja otantatarkastukset (maksajavirastotehtäviä)

Tehtäviä, joissa ulkopuolinen tuottaja on mahdollinen• Eläinlääkintäpalvelut, joka ei kuitenkaan voi olla erillinen viranomaisvalvonnasta, koska samat henkilöt

tekevät molempia tehtäviä. Eläinsuojelu- ja eläintautipäivystys vaatii riittävän henkilöresurssin.• Valmisteilla oleva eläinten hyvinvointilaki antaa todennäköisesti jatkossa mahdollisuuden hankkia

ostopalveluna avustavien- ja asiantuntijatehtävien palvelua. Löytöeläinten hoito jatkossakintodennäköisesti ostopalveluna.

Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveysEviran (Ruokaviraston) ohjaamat tehtävät kunnissa ja Avissa (eläinlääkintähuolto)

MaatalouslomitusValmistelussa oleva lainsäädäntö

• maatalousyrittäjän lomituspalvelulaki ja asetus (vahvistunee elokuussa 2018)

Järjestäjän tehtävät (0,5 – 1 htv)• määrittää tuotantotavan: liikelaitos, maakunnan organisaatio• määrittää resurssit: henkilöstömäärän, määrärahat, toimitilat, välineet• asettaa tavoitteet• sopii maakuntien välisestä yhteistyöstä• hankinta- ja kilpailutus, tekee ko. sopimukset• toiminnan seuranta ja valvonta ym. "Melan tehtävät"• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen, ohjaus ja valvonta• asiakaspalautteen kerääminen• sidosryhmäyhteistyö• tietoturvamääräysten ohjeistaminen• omavalvontaohjelman laatiminen

Tuottajan tehtävät (83,7 htv, koko paikallisyksikön alueella)• laki määrittelee• viranomaistehtävät: hallintopäätökset oikeudesta palveluun (vuosiloma, tuettu

maksullinen lomitus, sijaisapu, itse järjestetty lomitus)• tietoturvamääräysten noudattaminen ja soveltaminen• vahingonkorvausten käsittely• henkilöstöasioiden hoitaminen, palkkojen valmistelu, laskutus, yhteistoimintaryhmän työskentely• lomituspalvelujen tuottaminen omana ja/tai ostopalveluna tai yhteistyössä muiden

maakuntien kanssa

TerveydensuojeluValmistelussa oleva lainsäädäntö

• Terveydensuojelulaki

Järjestäjän tehtävät 0,5 htv (koko terveydensuojelu, tupakka- ja nikotiinituott. valvonta sekä alkoholivalvonta)• toiminnan organisointi• resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksyminen• taloussuunnittelu, hankinta ja kilpailutus• seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta,

hallinnolliset pakkokeinot• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen ja varautuminen

Viranomaistehtävät 11 htv• valvontasuunnitelmien laatiminen, hakemusten ja ilmoitusten käsittely• suunnitelmallinen ja suunnittelematon valvonta• kohderekisterin ylläpito• näytteenotto ja mittaukset• ohjaus ja neuvonta• epidemiaselvitykset sekä häiriötilanteissa toimiminen

Tehtäviä, joissa ulkopuolinen tuottaja on mahdollinen• osa näytteenotosta ja mittauksista voidaan tehdä ostopalveluina

Tupakka- ja nikotiinituotteiden valvontaValmistelussa oleva lainsäädäntö

• Tupakkalaki• Lääkelaki

Järjestäjän tehtävät (htv, kts. terveydensuojelu)• toiminnan organisointi• resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksyminen• taloussuunnittelu• seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta,

hallinnolliset pakkokeinot• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen

Viranomaistehtävät 1 htv• valvontasuunnitelmien laatiminen, hakemusten ja ilmoitusten käsittely• lupien myöntäminen• suunnitelmallinen ja suunnittelematon valvonta• kohderekisterin ylläpito• näytteenotto• ohjaus ja neuvonta

Tehtäviä, joissa ulkopuolinen tuottaja on mahdollinen• mittaukset ostopalveluna

AlkoholivalvontaVoimassa oleva lainsäädäntö

• Alkoholilaki voimaan keväällä 2018, toimintaan muutoksia joiden vaikutus resurssitarpeeseen on vielä hieman epäselvä

• Kuittilaki

Järjestäjän tehtävät (htv, kts. terveydensuojelu)• toiminnan organisointi• resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksyminen• taloussuunnittelu• seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta,

hallinnolliset pakkokeinot• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen

Viranomaistehtävät 2 htv• valvontasuunnitelmien laatiminen, hakemusten ja ilmoitusten käsittely• lupien myöntäminen• suunnitelmallinen ja suunnittelematon valvonta• harmaantalouden valvonta• kohderekisterin ylläpito• ohjaus ja neuvonta

Järjestäjän ja tuottajan tehtävät - MELY- palvelukokonaisuus

Viljelijätukihallinto ja maaseu-tuohjelman maatilarahoitus, yri-tys- ja hankerahoitus

Elintarviketurvallisuus ja kasvin-terveys

Maatalouslomitus Terveydensuojelu, tupakka- ja ni-kotiinituotteiden valvonta, alko-holivalvonta

Järjestäjän tehtävät maksajavirastosopimus ja muut so-pimukset (mm. yhteistyö)

toiminnan organisointi, palvelu-verkko sekä palvelujen yhteensovit-taminen ja yhteistyö

resurssien varmistaminen ja jakami-nen (talousarvio, toimitila-, väli-neistö- ja henkilöstötarpeiden mää-rittäminen maksajavirastosopimuk-sen edellyttämälle tasolle)

viljelijätukien valvontasuunnitelma

maksuista ja taksoista päättäminen

seuranta ja raportointi o maksajavirastovaatimusten

noudattamineno alueellisen maaseudun kehit-

tämissuunnitelman laadinta ja toteutumisen seuranta

o myöntökiintiöt sekä toimenpi-dekohtaisten tavoitteiden to-teutuminen

o tietoturvavaatimusten nou-dattaminen

o sisäinen valvonta, petostentorjunta

tiedottaminen, asiakaspalautteen kerääminen

toiminnan kehittäminen, sidosryh-mäyhteistyö

varautuminen

toiminnan suunnittelu ja organi-sointi (maakunnan omana työnä/val-tuutetut tarkastajat)

työnjaosta ja yhteistyöstä sopiminen muiden toimivaltaisten viranomais-ten kanssa (mm. Ruokavirasto )

taloussuunnittelu

hankinta ja kilpailutus

resurssien suunnittelu sekä valvonta-suunnitelmien hyväksyminen

resurssien jakaminen (talousarvio, toimitila-, välineistö- ja henkilöstötar-peiden määrittäminen)

seuranta ja raportointi (mm. tulevaan Ruokavirastoon), auditointi (mm. tie-toturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta, hallinnolliset pak-kokeinot viranomaisvalvonnassa

tiedottaminen

toiminnan kehittäminen ja varautu-minen

maksuista ja taksoista päättäminen

valitusten käsittely, vahingonkor-vauksista päättäminen

maakuntien välisen yhteistyön sopi-mukset

määrittää tuotantotavan: liikelai-tos, maakunnan organisaatio

määrittää resurssit: henkilöstömää-rän, määrärahat, toimitilat, välineet

asettaa tavoitteet

sopii maakuntien välisestä yhteistyöstä

hankinta- ja kilpailutus, tekee ko. sopi-mukset

toiminnan seuranta ja valvonta ym. "Melan tehtävät"

tiedottaminen

toiminnan kehittäminen, ohjaus ja val-vonta

asiakaspalautteen kerääminen

sidosryhmäyhteistyö

tietoturvamääräysten ohjeistaminen

omavalvontaohjelman laatiminen

toiminnan organisointi

resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksy-minen

taloussuunnittelu, hankinta ja kilpailu-tus

seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudatta-minen), sisäinen valvonta, hallinnolli-set pakkokeinot

tiedottaminen

toiminnan kehittäminen ja varautumi-nen

Henkilötyövuodet 3 htv 1,5 htv 0,5 – 1,0 htv 0,5 htv


Viranomaistehtävät tukihakemusten, sitoumusten ja sopi-musten käsittely, myöntö- ja maksu-päätökset (ml. Leader –ryhmien hank-keet)

tukioikeuksien siirto- ja varantohake-musten käsittely ja päätökset, tukioi-keusrekisterin ylläpito

tukien valvonta (ml. paikalla tehtävät tarkastukset)

jatkotoimet, kuten tukien takaisinpe-rintäpäätökset, oikaisuvaatimusten käsittely

tiedottaminen, neuvonta, koulutukset

vahingonkorvaushakemusten käsittely ja päätökset

viljan interventio

maaseutuverkostotyö

maataloustuotannon ohjaaminen poikkeusoloissa

häiriö- ja poikkeusolojen toimenpiteet

kasvinterveyden, taimiaineiston, sie-menten, rehujen, lannoitteiden, kas-vinsuojeluaineiden, luomutuotannon ja kasvintuotantotilojen elintarvikehygie-nian valvonta

hukkakauratarkastukset ja rekisterin yl-läpito

eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta ja eläintenpitäjä- ja pitopaik-karekisterin ylläpito

tarkastusten ja näytteenoton perus-teella tehtävät hallinnolliset päätökset

valvontasuunnitelmien laatiminen, ha-kemusten ja ilmoitusten käsittely

elintarvikehuoneistojen ja alkutuotan-non valvonta

ensisaapumisvalvonta

kohderekisterin ylläpito

näytteenotto (viranomaisen suorit-tama)

ohjaus ja neuvonta

epidemiaselvitykset sekä häiriötilan-teissa toimiminen

valvontasuunnitelmien laatiminen, eläintauti-, eläinsuojelu- ja sivutuote-lain mukainen valvonta, tuonti- ja vien-tivalvonta, muu valvonta, eläintautival-miustehtävät (useiden valvontatehtä-vien kohdalla on suora yhteys ihmisten terveyteen)

eläinten kuljetusasetuksen ja –lain val-vonta, laki eläintunnistusjärjestel-mästä

täydentävien ehtojen valvonta ja otan-tatarkastukset (maksajavirastotehtä-viä)

valvontasuunnitelmien laatiminen, hake-musten ja ilmoitusten käsittely

suunnitelmallinen ja suunnittelematon valvonta

kohderekisterin ylläpito

näytteenotto ja mittaukset

ohjaus ja neuvonta

epidemiaselvitykset sekä häiriötilanteissa toimiminen

lupien myöntäminen

harmaantalouden valvonta

Henkilötyövuodet 40 htv (viljelijätukihallinto + maatila-rahoitus 11+20+3; yritys- ja hankera-hoitus 6; ELY-keskuksen osalta toi-minta kahden maakunnan alueella)

28,5 htv (elintarv.valvonta ja eläinlää-kintähuolto 25 + ELY ja yta 3,5; ELY-keskuksen osalta toiminta kahden maakunnan alueella)

14 htv


Tuottajan tehtävät tarkastusten suorittaminen ja tarkas-tusraporttien laatiminen joko omana työnä ja/tai ostopalveluna (valtuute-tut tarkastajat)

näytteenotto ja näytteenottopöytä-kirjojen laatiminen joko omana työnä ja/tai ostopalveluna (valtuute-tut tarkastajat)

mahdollisuus ostopalveluihin eläin-lääkintäpalveluissa, joka ei kuiten-kaan voi olla erillinen viranomaisval-vonnasta, koska samat henkilöt teke-vät molempia tehtäviä

valmisteilla oleva eläinten hyvinvoin-tilaki antaa todennäköisesti jatkossa mahdollisuuden hankkia ostopalve-luna avustavien- ja asiantuntijatehtä-vien palvelua. Löytöeläinten hoito järjestetään jatkossakin todennäköi-sesti ostopalveluna.

laki määrittelee

Viranomaistehtävät: hallintopäätök-set oikeudesta palveluun (vuosi-loma, tuettu maksullinen lomitus, si-jaisapu, itse järjestetty lomitus)

tietoturvamääräysten noudattaminen ja soveltaminen

vahingonkorvausten käsittely

työsuojeluvalvonta, lomituskiellot

henkilöstöasioiden hoitaminen, palk-kojen valmistelu, laskutus, yhteistoi-mintaryhmän työskentely

lomituspalvelujen tuottami-nen omana ja/tai ostopalveluna tai yh-teistyössä muiden maakuntien kanssa

osa näytteenotosta ja mittauksista voi-daan tehdä ostopalveluina

Henkilötyövuodet 0 htv 0 htv 83,7 htv 0 htv

HUOMIOITAVAA • Maksajavirastotehtäviä ei voida siirtää liikelai-tokseen

• Euroopan parlamentinja neuvoston asetus(EU) N:o 1306/2013, Komission delegoitu asetus (EU) N:o907/2014 sekä Edus-kunnan maa- ja metsä-talousvaliokunnan lau-suma

Maakuntien välinen yhteistyö

Ulkopuolisia palveluntuottajia käy-tettäessä tulee heidän olla pääsään-töisesti tulevan Ruokaviraston val-tuuttamia. Maakunta ei itse pysty tä-män hetken lainsäädännön perus-teella antamaan valtuutusta.

Eläinsuojelu- ja eläintautipäivystys vaatii riittävän henkilöresurssin

Lomituspalvelupaikallisyksikön nykyi-sessä laajuudessa (Kouvola, Hamina, Kotka, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä, Iitti, Orimattila, Lahti ja entisen Ruot-sinpyhtään alue) henkilötyövuosia on yhteensä 83,7 htv, joka muodostuu seuraavasti: Lomitushallinto 6,5 htv

Lomituspalvelut Kymenlaakso 53,61 htv

Päijät-Häme 21,67 htv Uusimaa 1,92 htv

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut Loppuraportti

Työryhmän kokoonpano: Frank Hering (koollekutsuja), Pertti Perttola, Visa Niittyniemi, Jukka Höytämö, Vesa Vanninen, Antti Pyysaari, Jouni Törrönen, Taina Ihaksi, Matti Konttinen, Hanna Lampinen, Lotta Vuorinen, Kauko Poikola

1 Tehtäväkokonaisuus

Kymenlaakson maakunnan tehtäviä on tarkasteltu alkuvaiheessa maakuntalain mukaisissa palvelukokonaisuuksissa. Erilliset raportit on laadittu alueidenkäytön, vesien- ja merenhoidon sekä vesi- ja kalatalouden palveluista. Valmistelun aikana maakunnan tehtäviin on lisätty myös luonnon monimuotoisuuden vaalimisen tehtävät. Em. palveluista on laadittu erilliset väliraportit (liitteenä). Jatkotyössä tarkastellaan kokonaisuutta, joka muodostuu edellä mainituista tehtävistä. Kyseisillä palveluilla on runsaasti yhdyspintoja ja siten on luontevaa, että ne järjestetään maakunnassa yhtenä kokonaisuutena. Kyseisten tehtävien järjestämisellä yhtenä kokonaisuutena saavutetaan merkittäviä synergiahyötyjä ja samalla voidaan välttää päällekkäisyyksiä organisaation eri osissa.

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden maakuntalain mukaiset tehtävät ovat kalatalous ja vesitalous, maakunnan suunnittelu ja maankuntakaavoitus, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen, luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito, vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta, vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu, ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu. Näihin tehtäviin liittyen hoidetaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja edunvalvontatehtäviä sekä muita maakunnan palvelukokonaisuudelle osoittamia tehtäviä.

Tämän asiakirjan lopussa on esitetty tehtäväkokonaisuuden osalta koontitaulukko palvelukokonaisuuksittain tehtävän merkityksen, yhteistyötarpeiden, lainsäädännöllisen pohjan sekä osaamisen tarpeen osalta.

2 Palvelujen keskeiset vaikutukset

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuudella on ratkaiseva rooli maakunnan kestävän kehityksen edistämisessä. Tavoitteena on luoda vetovoimainen ja turvallinen asuinympäristö maakunnan asukkaille sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinoelämälle. Hyvällä ympäristöllä tarkoitetaan tässä samanaikaisesti luontoarvojen huomiointia, asumisviihtyvyyttä, liikennejärjestelmän toimivuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Alueiden käytössä luodaan maankäytölliset edellytykset maakunnan kokonaisvaltaiselle kehittämistyölle. Palvelukokonaisuus on avainasemassa kestävän yhdyskuntarakenteen edistämisessä ja sillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, ympäristöhaittojen ehkäisemisessä sekä ilmastonmuutoksen torjunta- ja sopeutumistyössä. Maakunnilla tulee olemaan keskeinen rooli kansainvälisten sopimusten ja tavoitteiden välittämisessä ja jalkauttamisessa.

Maankäytön palvelukokonaisuuden keskeisimmät lakisääteiset tehtävät ovat maakuntakaavan laadinta sekä alueidenkäyttöön ja -suunnitteluun liittyvät edistämis- ja valvontatehtävät. Alueidenkäytön suunnittelukenttä edellyttää yhteistyötä mm. aluekehitys-, liikenne- ja ympäristöviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 § mukaan tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Noin 25% Kymenlaakson pinta-alasta on merialuetta. Merialueiden käyttöä ohjataan tulevaisuudessa MRL:n mukaisesti merialuesuunnitelmien kautta. Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden muodostaminen luo vahvan osaamispohjan merialuesuunnitelmien laadukkaalle ja tehokkaalle laadintatyölle. Lisäarvoa syntyy, kun sekä maa-alueet että vesialueet suunnitellaan ja niiden käyttöä ohjataan keskitetysti.

Vesistöillä on merkittävä positiivinen vaikutus Kymenlaakson vetovoimaisuuteen. Itäinen Suomenlahti, Kymijoki, Pohjois-Kymenlaakson järvet sekä lukuisat pienet vesistöt ovat tärkeitä alueen virkistyskäytön, matkailun sekä houkuttelevan asuinympäristön kannalta. Vedet ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä. Vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta edelleen useat vesistöt kärsivät muun muassa rehevöitymisestä. Vesistöihin kohdistuu myös uusia paineita ja ilmastonmuutos edellyttää uusien vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa. Maakunnan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia vesien- ja merenhoitolaissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Kymenlaaksossa on hyvät ja runsaat pohjavesivarat Salpausselillä, jonne myös ihmistoiminta on keskittynyt. Monin paikoin pohjavedessä on havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia. Asukkaiden ja yritysten vedenhankinnan kannalta puhtaat pohjavedet ja toimiva vesihuolto on elintärkeää. Tulevaisuudessa haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja vesiin tulee ehkäistä.

Vesitalouden palvelukokonaisuus pitää sisällään mm. vesistöjen säännöstelyt, tulvariskien hallinnan, hydrologisen seurannan, rajavesistötehtävät ja peruskuivatukseen liittyvät tehtävät. Kymijoen ja rannikon tulvariskien hallinnassa tärkeimmät painopisteet ovat tulvariskien jatkuvan tietoisuuden ylläpitäminen sekä valmiuden parantaminen, jossa valmiusharjoitusten merkitys on suuri ja yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on ratkaisevan tärkeää. Ilmastonmuutos tulee lisäämään tarvetta varautua tulva- ja kuivuustilanteisiin. Tulvariskien hallintasuunnittelu ja hallintatyö yleensäkin mukaan lukien Kymijoen hyydetulvien torjuntatyöt (räjäytykset) ovat osa tätä kokonaisuutta.

Kalataloustehtäviin sisältyvät kokonaisuuksina EU-kalastuksenvalvonta, kalatalouden elinkeinojen rahoittaminen ja edistäminen, vapaa-ajankalastuksen kehittäminen ja kalavarojen hoito sekä kalavesien hoidon palvelut. Tehtäviin sisältyy merkittävä määrä lainsäädännön toimeenpanoon ja valvontaan liittyviä tehtäviä. EU-kalastuksenvalvonnan tehtävänä on huolehtia EU:n kalastuslainsäädäntöön kuuluvista valvontatehtävistä, mm. Itämeren kalastuskiintiöiden käyttöön liittyvästä valvonnasta. Kalatalouden elinkeinojen rahoittamisen ja edistämisen päätyökaluna toimii Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kautta jaettavat investointi- ja kehittämistuet. Vapaa-ajankalastuksen kehittämisen ja kalavarojen hoidon sektorilla kalastuslain toimeenpano on keskeisessä asemassa. Kalavesien hoidon palvelut kattavat mm. yleisen kalatalousedun valvonnan ja kalataloudelliset kunnostukset.

Vesihuoltoon liittyvät ohjaus- ja kehittämistehtävät kohdistuvat tulevaisuudessa yhä enemmän varautumiseen ja poikkeustilanteiden hallinnan parantamiseen sekä haitallisten aineiden muodostamien uhkien sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten muutosten torjumiseen. Vesihuolto

tulee kytkeä selvemmin osaksi bio- ja kiertotaloutta. Kaavoituksessa ja suunnittelussa tulee vahvistaa valuma-aluepohjaista ajattelua. Myös veden taloudelliseen käyttöön ja siihen liittyvään yritystoiminnan ohjaukseen tulee löytää tehokkaita toimintatapoja esimerkiksi viennin vahvistamiseksi.

3 Asiakkaat ja yhteistyökumppanit

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden asiakaskäsite on laaja.

Maankäyttöpalveluita tarjotaan lähtökohtaisesti kaikille maakunnan asukkaille ja toimijoille. Maakuntakaavan laadinnan kannalta asiakkaaksi voidaan katsoa kaikki kaavaprosessin osalliset. Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Maankäytön ohjaus- ja edistämistehtävillä tavoitellaan myös maakunnan yleisiä etuja. Nimetyn asiakkaan määrittely on vaikeaa, kun toiminnalla edistetään luontoarvoja, ympäristön laatua, vesien puhtautta, toimivaa liikennejärjestelmää tai elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Toiminnan välittömät vaikutukset koskevat Kymenlaakson asukkaita, mutta vaikutuksia, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita on myös erittäin runsaasti maakuntarajojen ulkopuolella.

Maakunnan tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Kymenlaakson kunnat. Kunnat tarvitsevat maakunnalta tukea ja asiantuntemusta tehtävissään ja toisaalta kunnissa on paras asiantuntemus paikallisista tarpeista ja tavoitteista. Kuntien rooli korostuu erityisesti alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa ja sitä kautta kunnilla on huomattavan suuri vaikutus siihen, millaiseksi maakuntien ympäristö kehittyy. Maakunnan ja alueen kuntien sujuvalla yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys tavoiteltaessa hyvää ympäristöä.

Maankäyttöpalveluiden tehtäväalalla on merkittäviä kytkentöjä valtion viranomaisten toimialaan ja tehtäviin. Keskeisiä sidosryhmiä ovat muun muassa eri ministeriöt, perustettava valtion lupa- ja valvontavirasto LUOVA, Suomen ympäristökeskus, Liikennevirasto, Metsähallitus ja Museovirasto.

Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tulevaisuuden maakuntien lakisääteinen tehtävä, joka tulee tehdä Maankäyttö- ja ympäristöpalveluiden ja Liikennepalveluiden yhteistyönä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tärkeä toiminta-alue Maankäyttö- ja ympäristöpalveluiden palvelukokonaisuuden sisällä. Koska alueiden käytön suunnittelu ja aluekehitystyö ovat vahvassa vuorovaikutuksessa, tulee varmistua, että yhteistyö aluekehityspalveluiden kanssa on saumatonta ja tehokasta.

Vesi- ja kala-asioissa tärkeimpiä ulkoisia asiakkaita ovat alueen asukkaat ja toiminnanharjoittajat, kalatalousalueet ja osakaskunnat, alueelliset neuvontajärjestöt, kuntien ympäristönsuojelu, kaavoitus, rakennusvalvonta ja elinkeinoyhtiöt, vesihuoltolaitokset sekä useat yhdistykset ja kansalaisjärjestöt. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Kymijoen vesistöalueen ja Suomenlahden rannikon sekä Vuoksen vesistöalueen maakunnat. Valtakunnallisista toimijoista SYKE, LUKE, Kalatalouden Keskusliitto (KKL), Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) ja Metsäkeskus ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Yhteistyötä on tarpeen tehdä maakunnan sisäisen yhteistyön ja rajapintojen lisäksi myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

4 Toiminnan järjestämistapa

4.1 Maakunnan itse järjestämät palvelut ja yhteistyössä muiden maakuntien kanssa toteutettavat palvelut

Maankäytön suunnittelun ja ohjauksen tehtävät maakunta järjestää itse, samoin kuin kuntien maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen edistämistehtävät.

Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistehtävät vaativat biologista ja alueellista osaamista ja se tulee järjestää maakuntaan. Luonnonsuojeluohjelmien toteutukseen liittyviä muita tehtäviä on järkevä tehdä yhteistyössä muiden maakuntien kanssa.

Vesi- ja kala-asioissa on tehtäviä, jotka luonnonmaantieteen vuoksi on hoidettava yhtä maakuntaa laajemmalla alueella ja tehtäviä, jotka kannattaa hoitaa yhdessä muiden kanssa osaamisen ja tehokkaan resurssien käytön vuoksi. On myös joitakin tehtäviä, jotka ovat hoidettavissa yhden maakunnan alueella. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta hoidetaan nykyisin keskitetysti Päijänteen ja Kymijoen sekä Vuoksen ja Saimaan säännöstelytehtäviä. Samoin rajavesistötehtäviä ja tulvariskien hallinnan koordinointitehtäviä on keskitetty ELY-keskukseen. Kyseiset tehtävät on jatkossakin järkevää hoitaa yhteistyössä ja yhteisillä resursseilla ko. alueiden maakuntien kesken.

Vesienhoidon suunnitteluun liittyy tehtäväkokonaisuuksia, joita on järkevää tehdä kaikissa maakunnissa. Esimerkiksi alueellisen vesienhoidon yhteistyön järjestäminen ja toimenpideohjelman laatiminen on perusteltua tehdä maakunnittain samoin kuin asiantuntemus vesien tilaan liittyen. Sen sijaan laajan lakisääteisien vesienhoitoalueen ja merenhoidon yhteistyö, koordinointi ja asiakirjojen valmistelu on järjestettävä suuralueittain.

Vesi- ja kala-asioiden yhteistyötä maakuntien välillä on perusteltua järjestää usealla tasolla. Tehokkaan resurssien ja osaamisen käytön kannalta yhteistyötä tulee tehdä osassa tehtävissä lähimaakuntien kanssa ja osassa tehtävissä vesistöaluekokonaisuuksina laajan maakuntajoukon kanssa. Kaakkois-Suomen vesistö- ja kalatalousasiantuntijoiden osaaminen liittyy erityisesti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan vesien erityiskysymyksiin.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi sekä EU-kalastuksenvalvonta säädetään näillä näkymin hoidettavaksi keskitetysti yhdestä maakunnasta ja tehtävät mahdollisesti katetaan valtion määrärahoista.

Hallinnon sujuvuuden, voimavarojen tehokkaan käytön ja hyvän asiakaspalvelun kannalta on ensi arvoisen tärkeää, että maakuntien ja valtion eri viranomaisten välisellä avoimella yhteistyöllä ja verkostoitumisella varmistetaan osaamisen jakaminen, yhteen sovitetut prosessit, tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteiskäyttö sekä tarvittavan tiedon esteetön siirto.

4.2 Organisaatio

Alueidenkäytön, vesien- ja merenhoidon sekä vesi- ja kalatalouden palvelut on perusteltua organisoida yhtenä kokonaisuutena. Mahdollista on, että tehtävät jaetaan alueidenkäytön ja vesi- ja kala-asioiden ryhmiin. Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämisen- ja vesihuollon asioiden sijoittuminen tulisi tällöin pohtia erikseen tehtäväkokonaisuuksien ja resurssien pohjalta.

Alueiden käytön suunnittelun keskeisenä tavoitteena on MRL:n mukaan edistää kokonaisvaltaisesti luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä sekä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Näin olleen olisi perusteltua sisällyttää luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistehtävät osaksi alueidenkäytön kokonaisuutta mikäli maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuus jaetaan kahteen ryhmään. Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut on luontevaa sijoittaa tulevan maakuntaviraston konsernihallinnon alaiseksi omaksi järjestämisyksiköksi, joka on mahdollista sijoittaa myös liikennepalveluiden kanssa yhteiseksi yksiköksi.

Tehtävät ovat suurimmalta osalta viranomaisluonteisia, mutta niissä on myös puhtaita edistämis- ja toteuttamistehtäviä. Tehtävien luonteen vuoksi ne tulisi organisoida järjestämisvastuulla.

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuteen liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja osallisuusprosessit ja muu sidosryhmäyhteistyö edellyttävät liikkumista työntekijöiltä. Palvelukokonaisuuden asiantuntijatehtäviä voidaan toteuttaa fyysisestä sijainnista riippumatta. Kustannustehokkuutta tulee edistää tarjoamalla nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut.

5 Talous- ja henkilöstöresurssit

Nykyiset maakunnan liiton ja ELY-keskusten Kymenlaakson alueelle kohdistamat työpanokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Useita tehtäviä on hoidettu Kymenlaakson ja Etelä-karjalan alueella ja kalataloustehtäviä sekä eräitä muita tehtäviä on hoidettu keskitetysti selvästi laajemmalla alueella. Taulukossa on esitetty myös henkilövoimavaratarve, jos kaikki keskittämiseen liittyvät synergiat purkautuvat ja Kymenlaakso joutuu järjestämään tehtävät yksin.

Tehtävät nykyinen htv

htv tarve, jos ei maakuntien yhteistyötä

Ostopalvelut € / vuosi

htv € htv €

Alueidenkäyttötehtävät

Maakuntakaavoitus ja merialuesuunnittelu (ml. kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta)

6 375 000 maakunta järjestää itse 70 000

Alueiden käytön edistämistehtävät 3 187 500 maakunta järjestää itse

Liikennejärjestelmäsuunnittelu 1 62 500 maakunta järjestää itse

Alueidenkäyttötehtävät yhteensä 10 625 000 € 10 625 000 € 70 000 €

Luonnonsuojelutehtävät

Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistehtävät

1,5 93 750 € 3 187 500 € 50 000 €

Vesien- ja merenhoidon tehtävät

Pintavesien tila-arviot ja seuranta 0,7 43 750 1 62 500 Seuranta: 150 000

Pohjavesien tila-arviot ja seuranta 0,7 43 750 0,7 43 750 Seuranta: 10 000, Rakenneselvitykset: 20.000

Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen

0,4 25 000 0,7 43 750 -

Vesienhoidon koordinointi 0,5 31 250 0,7 43 750 -

Toimenpideohjelman toteutus ja seuranta (sis. lausunnot ja aktiivinen vaikuttaminen, ym.)

1,4 87 500 2,1 131 250 Vesistökunnostukset: 50 000, Pohjavesialueiden suojelusuunnittelu: 20 000

Osallistuminen Suomen merenhoitosuunnitelman laatimiseen ja toteutukseen

0,3 18 750 0,3 18 750 -

Vesien- ja merenhoito yhteensä 4 250 000 € 5,5 343 750 € 250 000 €

Vesitalouden tehtävät

Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta 1,8 112 500 2 125 000 110 000

Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät

2,2 137 500 3 187 500 80 000

Peruskuivatus ja ojitus 0,8 50 000 1 62 500 20 000

Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus 0,6 37 500 1 62 500 100 000

Vedenhankinnan ja vesihuoltolain tehtävät 0,6 37 500 1 62 500 20 000

Pohjavesiin liittyvät ohjaustehtävät 0,1 6 250 0,2 12 500 20 000

Vesitalous yhteensä 6,1 381 250 € 8,2 512 500 € 350 000 €

Kalatalouden tehtävät

Yleisen kalatalousedun valvonta 0,7 43 750 1 62 500 Kalatalousmaksut 350 000 (toiminnanharjoittajilta)

Kalastuslain toimeenpano 0,5 31 250 1 62 500

Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen

0,2 12 500 0,5 31 250 Kalataloudelliset kunnostusvarat 50 000

EMKR:n hallinnointi ja EU-kelastuksenvalvonta Yhteen maakuntaan keskitettävät tehtävät

Kalatalous yhteensä 1,4 87 500 € 2,5 156 250 €

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut yhteensä 23 1 437 500 € 29,2 1 825 000 € 770 000 €

6 Vaikutusten arviointi

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuus vaikuttaa suoraan alueen elinvoimaisuuteen ja ympäristön laatuun. Suunnittelulla luodaan erillislainsäädännön mukaisesti edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Luomalla maakuntatasolle uusi laaja-alaisen osaamisen toimija voidaan kehittää palveluiden kustannustehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää, että maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden henkilö- ja osaamisresurssit on mitoitettu tarkoituksenmukaisesti siten, että on mahdollista luoda tehokas ja joustava poikkitieteellinen osaamiskeskittymä, joka toimii yhteistyössä lähialueen muiden toimijoiden kanssa.

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuus muodostaa noin 23 henkilöntyövuoden kokonaisuuden. Vesi- ja kala-asioita on keskitetty voimakkaasti ELY-keskuksissa. Keskitettyjen tehtävien hoitaminen jokaisessa maakunnassa lisää tarvetta varmistaa erityisosaaminen lisäresursseilla. Maakuntien välisellä yhteistyöllä lisäresursoinnin tarvetta voidaan pienentää. Osaa tehtäviä on välttämätöntä hoitaa yhteistyössä, kuten esimerkiksi Päijänteen ja Kymijoen säännöstelyn hoito. Yhteistyöalueiden muodostaminen tiettyjen tehtäväkokonaisuuksien osalta on sekä osaamisen että resurssien kannalta järkevää.

Erityisosaamista vaativiin tehtäviin ei ole juurikaan henkilöitä vapailla markkinoilla. Kyky hoitaa erityistehtäviä edellyttää pitkää kokemusta ko. tehtävistä. Aluetuntemus on välttämätöntä maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden asiantuntijatehtävissä. Näin ollen perusasiantuntemus tulee järjestää maakunnan itse ja tarvittaessa osaamista voidaan täydentää ostopalveluilla.

Palvelukokonaisuudet

Merkitys maakunnan kannalta

Kriittiset yhteistyötarpeet Tehtävän lainsäädännöllinen pohja

Osaamisen tarve

Alueidenkäytön palvelut Maakuntasuunnitelma • Aluerakenteeseen ja maankäyttöön

liittyvien pitkän aikavälin linjausten esittäminen

Maakunnan suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan aluerakenteen tavoiteltu kehitys.

Aluekehityksen ja aluesuunnittelun vuoropuhelu

Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (jatkossa maakuntalaki)

Tehtävä edellyttää maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemusta sekä poikkitieteellistä asiantuntemusta.

Maakuntakaavoitus • Maakuntakaavan laatiminen • Selvitysten laatiminen • Maakuntakaavan pitäminen ajan tasalla • Maakuntakaavan kehittäminen • Maakuntakaavan seuranta • Maakuntakaavan toteutumisen

edistäminen

Alueidenkäytön suunnittelun ylin taso. Ohjaa kuntakaavoitusta ja ratkaisee alueellisesti valtakunnallisia ja maakunnallisia alueidenkäytön yhteensovittamisen tarpeita.

Sidosryhmäyhteistyö maakunnassa Ministeriötason valtakunnallisten asioiden yhteistyö

Maankäyttö- ja rakennuslaki Kaavan laatijalla tulee olla suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus (MRA 3 §) Tehtävä edellyttää maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemusta sekä poikkitieteellistä asiantuntemusta.

Vaikutusten arvioinnit, SOVA • Maakuntakaavoituksen vaikutusten

arviointi • Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi

Kestävän kehityksen edistäminen aluesuunnittelussa ja aluekehityksessä

Sidosryhmäyhteistyö maakunnassa

Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien

Tehtävä edellyttää ympäristöalan ja siihen liittyvän lainsäädännön tuntemusta sekä maakunnan

• Maakuntastrategian vaikutusten arviointi (jatkossa)

• Muut mahdolliset vaikutusten arvioinnit

Kansalaisyhteiskunnan toteuttaminen

ympäristövaikutusten arvioinnista

alue- ja toimintaympäristötuntemust

a.

Merialuesuunnittelu • aluevesien ja talousvyöhykkeen

alueidenkäytön suunnittelu • yhteensovitetaan energia-alojen,

meriliikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn, matkailun, virkistyskäytön sekä ympäristön säilyttämisen, suojelun ja parantamisen tarpeita.

Turvaa yritysten toiminnan edellytyksiä ja asukkaiden tarpeet merialueiden monipuoliseen käyttöön.

Suomenlahden merialuesuunnitelma tehdään yhdessä Uudenmaan maakunnan kanssa. Kytkeytyy voimakkaasti meren tilaan ja merenhoidon suunnitteluun. Valtakunnallinen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki Tehdään alueidenkäytön ja merenhoidon asiantuntijoiden ylimaakunnallisena yhteistyönä.

Liikennejärjestelmäsuunnittelun organisointi • käsitellään kokonaisuutena liikenteen,

maankäytön, palvelurakenteen ja elinkeinotoiminnan synnyttämää liikennetarvetta, eri ihmisryhmien liikkumistarpeita ja kulkutapoja sekä tavaroiden kuljetusmuotoja, liikenneverkkoa ja liikkumisen palveluita, liikenneturvallisuutta sekä vaikutuksia ja rahoitustarvetta

Toimiva, turvallinen ja kestävä liikkuminen ja liikennejärjestelmä

Maakunnan liikennepalvelut Valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön yhteensovittaminen ja jalkauttaminen

Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (jatkossa laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä)

Tehtävä edellyttää liikennesuunnittelun ja -politiikan tuntemusta sekä maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemust

a

Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvien laaja-alaisten suunnitelmien laadinta

Kestävän kehityksen edistäminen aluesuunnittelussa ja aluekehityksessä

Sidosryhmäyhteistyö maakunnassa

Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Tehtävä edellyttää maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemusta sekä poikkitieteellistä asiantuntemusta.

Alueidenkäytön suunnittelun ja liikenteen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta

Maakunnan edunvalvonta kansallisessa ja

Kansallisella tasolla ministeriöyhteistyö ja

Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Tehtävä edellyttää kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön ja

kansainvälisessä toimintaympäristössä

ylimaakunnallinen suunnitteluyhteistyö Kansainväliset yhteistyöverkostot (mm. Itämeri- ja lähialueyhteistyö, EU-yhteistyö, CPMR, VASAB, merialuesuunnittelun kv-yhteistyö)

Maankäyttö- ja rakennuslaki lainsäädännön tuntemusta sekä kielitaitoa. EU-politiikan ja yhteistyöverkostojen tuntemus korostuu.

Maankäytön suunnittelun edistäminen • kaavaohjaus, päätösten seuranta

Edistetään suunnitteluprosessien hallintaa Turvataan vuorovaikutus ja oikeudellisten näkökohtien huomiointi Ylläpidetään oikeusvaltion periaatteiden toteutumista, ennakoitavuutta ja kansalaisten edellytyksiä luottaa viranomaistoimintaan

Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, poikkitieteellistä asiantuntemusta.

Rakennustoimen järjestämisen edistäminen • tuki kunnalle rakentamisen

viranomaisohjauksen järjestämisessä, tuki rakennusvalvonnalle

Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, tietämys rakennusalasta.

Kuntien kehittämiskeskustelut

Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva

korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, poikkitieteellistä asiantuntemusta.

Valvonta, että vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja maakunnalliset asiat tulevat huomioiduiksi kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa maankäytössä

Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, poikkitieteellistä asiantuntemusta (esim. liikenne, luonto, kulttuuriympäristö, talous).




Osaamisen tarve

Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämisen palvelut Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaukset

Vahinkoja kärsineille järjestetään asiamukaiset ja säädetyt korvaukset

Paikallinen maataloussihteeri arvioi vahingot

Hyvät valmiudet tehtävään antaa esim. biologin koulutus

Natura-alueiden hoidon ja käytön suunnittelu: • Maakunta osallistuu luonnonsuojelulailla

toteutettavien Natura-alueiden hoidon ja käytön yhteistyöhön, muun muassa Natura-alueiden hoito- ja

Ympäristöministeriö, SYKE, Luonnontieteellinen keskusmuseo, muut kasvi- ja eläintieteelliset museot, Metsähallitus, LUOVA, LUKE, vapaaehtoisjärjestöt kuten

Luonnonsuojelulaki

käyttösuunnitelmien laatimiseen, Natura-alueiden yleissuunnitteluun ja tilan arviointiin (NATA). Osallistumalla suojelualueiden hoidon- ja käytön suunnitteluhankkeisiin, maakunta edistää maakuntakaavassa, -ohjelmassa ja -suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamista

BirdLife Suomi, Suomen Perhostutkijain Seura, Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto (WWF), Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, kunnat, seurakunnat, maanomistajat, metsäteollisuus

Hoidon ja käytön suunnittelu-, toimeenpano- ja järjestämistehtävät • Natura- alueet, joita ei toteuteta

luonnonsuojelulain nojalla perustettavilla luonnonsuojelualueilla,. Toteutuskeinot on määritelty aluekohtaisesti valtioneuvoston päätöksissä, joilla alueiden ehdottamisesta tai ilmoittamisesta EU:n komissiolle on päätetty.

Vesilaki (vesi- ja jokialueet, eräät ranta-alueet) Maa-aineslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki (harjualueet) Maatalouden tukijärjestelmät (maatalousympäristöt ja perinnebiotoopit).

Luonnonsuojelun hoitotötyöt • Erilaisten yhteistyö- ja

kehittämishankkeiden ja sopimusjärjestelyjen kautta yhteistyössä alueen toimijoiden (kuntien, maanomistajien, yhdistysten, viljelijöiden ja muiden yrittäjien) kanssa. Vesialueilla olevien Natura-alueiden hoidon ja käytön suunnittelu liittyy muuhun maakunnalliseen suunnitteluun sekä vesipuitedirektiivin mukaiseen vesien- ja merenhoidon suunnitteluun, mikä myös on maakunnan tehtävänä.

Vesipuitedirektiivi Maankäyttö- ja rakennuslaki (Merenhoidon suunnittelu)

Uhanalaistietojen ja luontotyyppitiedon tietovarantojen tiedon tuottaminen ja tietovarantojen ylläpito. • -Natura-alueiden ja

luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelun ja järjestämisen osalta SAKTI- ja SASS-järjestelmien sekä lajitietojärjestelmien käyttöä yhteistyössä muiden toimijoiden kuten Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen kanssa.




Osaamisen tarve

Vesien- ja merenhoidon palvelut A. Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta • Maakunnan toteuttama seuranta

valtakunnallisten linjausten mukaisesti • Seurannan hankinta • Vesienhoidon tarpeiden huomioon

ottaminen toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailussa

Tietoa pinta- ja pohjavesien laadusta ja muutoksista tarvitaan päätöksenteon tueksi mm. yritysten lupa-asioissa ja alueidenkäytössä, virkistyskäytössä sekä vedenhankinnassa tai vesistökunnostuksissa.

Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, soveltaminen yhteistyössä muiden maakuntien kesken. Hankinta yhdessä muiden maakuntien kanssa. Maakunnan oman seurannan ja ympäristölupien mukaisen vaikutustarkkailun (velvoitetarkkailu). yhteensovittaminen LUOVAn ja kuntien kanssa.

Vesien- ja merenhoitolaki ja asetus

Seurantaohjelman laatiminen edellyttää vesientilan ja pohjavesien alueellista asiantuntemusta. Seuranta on perusteltua hankkia maakuntaa suuremmilla alueilla. Hankinta yhden maakunnan alueella edellyttää enemmän resursseja.

B. Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi • Tilan arviointi seuranta- ja

tarkkailutulosten perusteella • Tilaan vaikuttavien riskien tunnistaminen

(padot, perkaukset, piste- ja hajakuormitus)

• Pintavedet ekologinen tila (erinomainen/hyvä/tyydyttävä/välttävä/h

Tietoa pinta- ja pohjavesien tilasta tarvitaan päätöksenteon tueksi mm. yritysten lupa-asioissa ja alueidenkäytössä, virkistyskäytössä sekä vedenhankinnassa tai

Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, SYKE tuottaa osan luokituksen lähtötiedoista. yhteensovittaminen maakuntien kesken. Tiedot kootaan vesienhoitoalueella


Tehtävä edellyttää laaja-alaista vesistö- ja pohjavesialuekohtaista asiantuntemusta alueen pinta- ja pohjavesistä ja niihin kohdistuvista riskeistä.

uono) ja kemiallinen tila (hyvä/hyvää huonompi)

• Pohjavedet kemiallinen tila (hyvä/huono), määrällinen tila (hyvä/huono)

vesistökunnostuksissa. Tietoa tarvitaan myös toimenpidetarpeita (kunnostus, suojelu) varten.

laadittavaan vesienhoitosuunnitelmaan.

C. Toimenpideohjelman laatiminen • Toimenpiteiden suunnittelu vesien

tilatavoitteiden saavuttamiseksi eri sektoreille

• Toimenpiteiden vaikutusten ja kustannusten arviointi

Maakunnan asukkaat, toiminnanharjoittajat, vesialueiden omistajat, matkailuyritykset, vesilaitokset yms. tahot saavat tietoa pinta- ja pohjavesien kunnostus- ja suojelutarpeista.

Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, yhteensovittaminen maakuntien kesken. Yhteys oman alueen vesistöjen ja pohjavesien käyttäjiin ja toiminnanharjoittajiin ensiarvoisen tärkeä osa suunnittelua. Tiedot kootaan vesienhoitoalueella laadittavaan vesienhoitosuunnitelmaan.


Tehtävä edellyttää alueellista pinta- ja pohjavesien suojelun ja kunnostuksen tarpeen asiantuntemusta sekä kuormitusta ja riskejä aiheuttavien lähteiden tuntemusta.

D. Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta • Vesistöjen kunnostus • Vesiensuojeluhankkeiden edistäminen ja

rahoittaminen • Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat • Pohjavesitutkimukset/rakenneselvitykset • Lausunnot lupa-asioissa (VesiL, YSL, MRL) • YVA-prosessit • Toimenpiteiden toteutuksen seuranta

Puhdasta pohjavettä tarvitaan yhdyskuntien ja elintarvikeyritysten vedenhankinnan tarpeisiin. Puhtaat vedet lisäävät alueen vetovoimaa ja parantavat aluetta asuin- ja vapaa-ajanympäristönä sekä yritysten sijoittumispaikkana.

Toimenpiteiden rahoitus erilaisia rahoitusvälineitä hyödyntäen maakunnan sisällä. Muun rahoituksen hankkiminen vesistöjen käyttäjiltä, kunnilta, säätiöiltä, EU:sta yms. Vesistöjen omistajilla ja käyttäjillä sekä kuormittajilla keskeinen rooli toimenpiteiden toteutuksessa. Yhteistyö LUOVAn kanssa lupien käsittelyssä, valvonnassa ja YVA-prosesseissa. Yhteistyö alueidenkäytön suunnittelun


Tehtävä edellyttää alueellista pinta- ja pohjavesien suojelun ja kunnostuksen tarpeen asiantuntemusta sekä kuormitusta ja riskejä aiheuttavien lähteiden sekä kunnostusmenetelmien tuntemusta. Osa kunnostustyöstä on erityisosaamista vaativaa ja yhteistyö usean maakunnan kesken on perusteltua. Osa tehtävistä edellyttää vahvaa alueellista vesistöjen ja

kanssa maakunnan sisällä ja kunnissa.

pohjavesialueiden tuntemusta.

E. Vesienhoidossa tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden tietojen ylläpitäminen • Luokiteltavien ja seurattavien järvi-, joki ja

merivesimuodostumien määrittely • Pohjavesialueiden rajaus ja määrittely

Perustieto pinta- ja pohjavesistä niiden tilan arviointia varten. Asukkaat ja toiminnanharjoittajat saavat ajantasaista tietoa mm. pohjavesialueiden rajauksista.

Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, soveltaminen yhteistyössä muiden maakuntien kesken


Tehtävä edellyttää vesientilan ja pohjavesien alueellista asiantuntemusta.

F. Merenhoidon suunnittelu • Osallistuminen Suomen merialueita

koskevan merenhoitosuunnitelman laadintaan ja toimeenpanoon

Maakunnan rannikkovesien erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioiminen Suomen merenhoitosuunnitelmassa.

Valmistelu ja toteutus YM-vetoisesti ja yhteistyössä eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja intressitahojen sekä rannikon maakuntien kanssa.


Tehtävä edellyttää vesienhoidonsuunnittelu- ja rannikkovesi-asiantuntemusta.




Osaamisen tarve

Vesitalouden palvelut

Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta • Tulvariskien hallinnan suunnittelu • Operatiivinen tulvantorjunta • Kymijoen hyydöntorjunta

Varmistaa turvallisen asumisen ja liike-elämän toimintaedellytyksiä etenkin rannikolla ja Kymijoella

Sisäisäiset yhteistyötarpeet alueidenkäytön ja pelastustoimen kanssa. Muiden maakuntien kanssa tulee koordinoida Kymijoen vesistön tulvariskien hallintatyötä. Mm. Kunnat, vesilaitokset, sähkölaitokset, vesivoimatuottajat ja teollisuus tärkeitä yhteistyötahoja.

Laki ja asetus tulvariskien hallinnasta, Maankäytö- ja rakennuslaki, vesilaki sekä ympäristönsuojelulaki

Vesitalouden tehtävien kokemusta ja asiantuntemusta sekä monitahoisen vaikutuskentän hallinta.

Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät • Vesistöjen säännöstely/

Päijänne/Kymijoki/ Saimaa/Vuoksi ym. • Seuranta- ja kalatalousvelvoitteet • Lupien hallintaan liittyvät sopimukset

Operatiivisella säännöstelyllä huolehditaan vesimäärien toteutuksesta lupien määräämällä tavalla mahdollisimman hyvin erilaisia vesistön käyttömuotoja palvellen ja poikkeustilanteita halliten. Maakunnalla on velvollisuus huolehtia hallinnoimistaan vesiluvista velvoitteineen.

Vesistöjen laajuudesta johtuen yhteistyö on välttämätöntä vaikutusalueen maakuntien kanssa. Poikkeustilanteiden ja sijaisjärjestelyiden mahdollistamiseksi operatiivista säännöstelytoimintaa tulee tehdä yhteistyössä Kymijoen ja Päijänteen sekä Saimaan ja osalta Vuoksen osalta. Rajavesistötehtävät edellyttävät yhteistyötä koko itärajan maakuntien kanssa.

Valtiolta maakunnille siirtyvät vesioikeudelliset luvat velvoitteineen, Vesilaki, Suomen ja Venäjän väliset valtiosopimukset

Säännöstelytehtävien vesitaloudellinen hallinta, velvoitteisiin liittyvä luonnontaloudellinen asiantuntemus, lupien hallintaan liittyvä vesioikeudellinen osaaminen sekä rajavesiyhteistyöhön liittyvä kokemus kansainvälisestä vesiyhteistyöstä.

Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus • Kulkuesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Säännöstelyjen

muuttaminen/tarkistaminen

Lisää kalojen ja muun vesiympäristön monimuotoisuutta ja elinvoimaa virtavesissä. Merkittävin kohde Kymijoki, mutta myös pienemmät joet ovat arvokkaita. Lisää alueen vetovoimaa ja luontomatkailun mahdollisuuksia. Säännöstelyjen tarkistamisella vastataan muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin ja vastataan muuttuviin asukkaiden ja yritysten tarpeisiin.

Tehtävä liittyy läheisesti vesienhoitotyöhön ja kalatalouteen. Säännöstelyjen kehittäminen edellyttää maakuntien kesken tehtävää yhteistyötä suurimmissa vesistöissä. Tehtävät vaativat erityisosaamista, mistä syystä yhteistyö muiden maakuntien kanssa on tarpeen. Jokainen maakunta ei yksin voi ylläpitää osaamista. Omaehtoista kunnostusta tekevät tahot ovat erittäin tärkeä yhteistyötaho. Asiantuntija-avun antaminen on tämän

Vesien- ja merenhoitolaki ja asetus, vesioikeudelliset luvat velvoitteineen, vesilaki

Virtavesikunnostukset ja säännöstelyjen tarkistamistyö edellyttävät vankkaa kokemusta ja molemmat tehtävät ovat erityisosaamista vaativia.

asian kehittymisen kannalta tärkeää.

Peruskuivatus ja ojitustoimitustehtävät • Neuvonta ja ohjaus ojitusasioissa • Ojitushankkeiden tukemiseen ja

rahoitukseen liittyvät asiantuntijatehtävät

Peruskuivatus on toimivan maatalouden edellytys Suomessa. Tekninen, vesiensuojelullinen ja lainsäädännöllinen ohjaustarve on merkittävää. Ojitustoimitukset ovat maakunnalle tulevia lakisääteisiä tehtäviä.

Tehtävä on järkevä resursoida yhtä maakuntaa laajemmalla alueella, koska se edellyttää oman erityisalansa syvällistä osaamista. Yhteistyö viljelijöiden, maanomistajien ja ojitusyhtiöiden kanssa on pysyvää. Vanhoja lainvoimaisia ojitushankkeita on tuhansia. Kytkeytyy maatalouden toimintaedellytysten tukemiseen.

Vesilaki, laki peruskuivatuksen tukemisesta

Peruskuivatus ja ojitustoimitusten pitäminen on oma erityisasiantuntemusta edellyttävä tehtäväkokonaisuus.

Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät • Vedenhankintaan liittyvät

neuvontatehtävät • Vesihuoltolain mukaiset tehtävät • Pohjavesialueiden suojeluun ja käyttöön

liittyvät ohjaustehtävät

On tärkeää, että vedenhankintaan liittyvät asiat kokonaisuutena hallitaan maakunnassa. Vedenhankinta ja veden laatu turvataan riittävillä suojelutoimenpiteillä ja tutkimuksilla. Maakunnan koordinoima vesilaitosten yhteistyö lisää kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta.

Yhteistyö vesilaitosten ja kuntien kanssa varmistaa vesihuollon ja vedenhankinnan laaja-alaisen kehittämisen osana alueidenkäytön muuta kehittämistä. Vesihuolto kytkeytyy poikkeustilanteiden hallintaan, jossa pelastustoimella ja ympäristöterveydellä on merkittävä rooli

Vesihuoltolaki, pelastuslaki. Edellyttää syvällistä vesihuollon, vedenhankinnan ja pohjavesien tuntemusta.




Osaamisen tarve

Kalatalouden palvelut

Yleisen kalatalousedun valvonta • Lausunnot ja valitukset lupaprosesseissa • Kalatalousvelvoitteiden valvonta ja

toimeenpano

Maakunnan kalavarat tulee olla hyvässä kunnossa ja niitä voidaan hyödyntää kestävästi. Kalatalouteen liittyvät elinkeinot ja vapaa-ajan toiminnot hyötyvät tehokkaasta kalatalousedun valvonnasta.

Resurssit ovat nykyisin erittäin rajalliset ja tehtävien nykyinen keskittäminen ylimaakunnallisesti on mahdollistanut tehtävien hoidon ja henkilöiden erikoistumisen. Tehokkaan resursoinnin kannalta laaja yhteistyö maakuntien kesken on tarpeen. Tehtävää hoidetaan yhteistyössä vesitalous- ja vesienhoitotehtävien kanssa. Vesialueiden omistajilla ja kalatalousalueilla on tärkeä rooli tehtävässä.

Kalastuslaki, vesilaki, ympäristönsuojelulaki, laki vesien- ja merenhoidosta, lupiin liittyvien kalataloudellisten velvoitteiden valvontavelvollisuudet.

Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä eri lainsäädännön hyvä tuntemus.

Kalastuslain toimeenpano • Kalatalouden yhteistyöryhmien

vetäminen • Kalatalousalueiden toiminnan valvonta • Kalastuslain mukaisten lupien, rajoitusten

ja kieltojen toimeenpano • Kalastonhoitomaksuvarojen jakaminen

Maakunnan kalavarat tulee olla hyvässä kunnossa ja niitä voidaan hyödyntää kestävästi. Kalatalouteen liittyvät elinkeinot ja vapaa-ajan toiminnot hyötyvät

Resurssit ovat nykyisin erittäin rajalliset ja tehtävien nykyinen keskittäminen ylimaakunnallisesti on mahdollistanut tehtävien hoidon ja henkilöiden

Kalastuslaki Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä eri lainsäädännön hyvä tuntemus.

tehokkaasta yhteistoiminnasta.

erikoistumisen. Tehokkaan resursoinnin kannalta laaja yhteistyö maakuntien kesken on tarpeen. Tehtävää hoidetaan yhteistyössä vesitalous- ja vesienhoitotehtävien kanssa. Vesialueiden omistajilla ja kalatalousalueilla on tärkeä rooli tehtävässä.

Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen • Vaellusesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Kalastuksensäätely

Lisää kalojen ja muun vesiympäristön monimuotoisuutta ja elinvoimaa virtavesissä. Merkittävin kohde Kymijoki, mutta myös pienemmät joet ovat arvokkaita. Lisää alueen vetovoimaa ja luontomatkailun mahdollisuuksia.

Resurssit ovat nykyisin erittäin rajalliset ja tehtävien nykyinen keskittäminen ylimaakunnallisesti on mahdollistanut tehtävien hoidon ja henkilöiden erikoistumisen. Tehokkaan resursoinnin kannalta laaja yhteistyö maakuntien kesken on tarpeen. Tehtävää hoidetaan yhteistyössä vesitalous- ja vesienhoitotehtävien kanssa. Vesialueiden omistajilla ja kalatalousalueilla on tärkeä rooli tehtävässä.

Kalastuslaki, vesilaki, vesien- ja merenhoitolaki ja asetus

Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä eri lainsäädännön hyvä tuntemus.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) hallinnointi • Neuvonta, ohjaus ja linjaukset • Tukipäätökset

Lisää kalavarojen hyödynnettävyyttä maakunnan kehittämisessä.

Tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää tehtävän hoitamista keskitetysti yhdessä maakunnassa.

Rahoitukseen liittyvä säädöspohja

Kalataloudellinen erityisosaaminen, eri lainsäädännön sekä rahoitustoiminnan hyvä tuntemus.

EU-kalastuksenvalvonta • Kalastuskiintiöiden jakaminen ja valvonta • Saalisrekisteri • Kaupallisten kalastajien rekisteri • Kalastusalusrekisteri

Lakisääteinen tehtävä, joka mahdollistaa merellä ammattikalastuksen.

Tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää tehtävän hoitamista keskitetysti yhdessä maakunnassa.

EU:n yhteisen kalatalouspolitiikan valvontaan liittyvä lainsäädäntö.

Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä ammattikalastukseen liittyvän lainsäädännön hyvä tuntemus.

Vesi- ja kalatalouspalveluttalouspalvelut: prosessien raportointi

1. Vesi- ja kalatalouspalvelut

Vesitalouspalveluihin sisältyy vesihuolto- ja vedenhankintatehtävät sekä vesistötehtävät, joihin kuuluu vesistöjen säännöstely, rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus, hydrologisten havaintotietojen tuottaminen, tulvariskien hallinta, peruskuivatus- ja ojitusasiat, patoturvallisuustehtävät, osa vesilain yleisen edun valvontaan liittyvistä valvontaviranomaisen tehtävistä, toimeenpanotehtävät rajavesistöasioissa sekä toiminta vesistörakenteiden ja niihin liittyvien lupien ja sopimusten haltijana.

Vesistötehtäviä hoidetaan nykyisin suuressa määrin keskitetysti. Esimerkiksi patoturvallisuustehtäviä hoitaa Suomessa vain yksi ELY-keskus (Kainuun ELY-keskus). Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa Päijänteen ja Kymijoen alueen vesistösäännöstelyjä sekä Vuoksen ja Saimaan juoksutustehtäviä. Keskitettyihin tehtäviin kuuluu myös suomalais-venäläisen rajavesikomission tehtävät. Kaakkois-Suomen ELY-keskus koordinoi tulvariskien hallinnan suunnittelua Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueilla. Kymijoen ja rannikon merkittävillä tulvariskialueilla tulvariskien hallintatyötä tehdään yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa.

Vesitaloustehtävät muodostavat kokonaisuuden, joka tulee pystyä hoitamaan asiantuntevasti ja uskottavasti. Kansalaisilla on paljon liittymäpintaa vesiasioihin ja vesiasioista ollaan luontaisesti hyvin kiinnostuneita. Tämä koskee niin säännöstelyasioita, vesihuoltoa, ojitusasioita kuin vesistöjen hoitoakin. Etenkin poikkeuksellisissa tilanteissa (tulvat, juomaveden laatuongelmat, vesistöjen laatuongelmat) asiantuntemusta kysytään ja ennalta tehdyn työn merkitys korostuu. Ilmastonmuutoksen eteneminen lisää poikkeuksellisten tilainteiden riskiä tulevaisuudessa. Jos asioita ei hoideta asianmukaisesti on aina olemassa mahdollisuus, että vastakkainasettelu kärjistyy ja luottamus kärsii.

Kalataloustehtäviin sisältyvät kokonaisuuksina EU-kalastuksenvalvonta, kalatalouden elinkeinojen rahoittaminen ja edistäminen, vapaa-ajankalastuksen kehittäminen ja kalavarojen hoito sekä kalavesien hoidon palvelut.

EU-kalastuksenvalvonnan tehtävänä on huolehtia EU:n kalastuslainsäädäntöön kuuluvista valvontatehtävistä, mm. Itämeren kalastuskiintiöiden käyttöön liittyvästä valvonnasta. Kalatalouden elinkeinojen rahoittamisen ja edistämisen päätyökaluna toimii Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kautta jaettavat investointi- ja kehittämistuet. Vapaa-ajankalastuksen kehittämisen ja kalavarojen hoidon sektorilla kalastuslain toimeenpano on keskeisessä asemassa. Kalavesien hoidon palvelut kattavat mm. yleisen kalatalousedun valvonnan ja kalataloudelliset kunnostukset.

Kalataloustehtäviä hoidetaan nykyisin keskitetysti kolmessa ELY-keskuksessa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaa kalataloustehtävät Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Henkilöstöä on ELY-keskusten toimipisteissä Vaasassa, Turussa, Helsingissä ja Kouvolassa. Osa Kaakkois-Suomen alueen tehtävistä hoidetaan muista toimipisteistä käsin ja

vastaavasti osa Kouvolan toimipisteen henkilöstöstä hoitaa tehtäviä myös muiden kuin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien osalta.

Kalataloustehtävät muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka tulee pystyä hoitamaan asiantuntevasti ja uskottavasti. Kalastukseen liittyvistä asioista ollaan ymmärrettävästä syystä hyvin kiinnostuneita, yli kolmasosa Suomen kansalaisista ilmoittaa harrastuksekseen kalastuksen. Erityisesti saaliin jakoon liittyvissä kysymyksissä syntyy herkästi intohimoja, vastakkain asettelua ja konflikteja, joiden ratkaisussa asiantuntevalla viranomaisella on tärkeä rooli.

2. Vesi- ja kalatalouspalveluihin kuuluvat prosessit

Vesitalouspalvelujen prosesseja ovat:

A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät C. Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät E. Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät

Kalatalouspalvelujen prosesseja ovat:

F. Yleisen kalatalousedun valvonta G. Kalastuslain toimeenpano H. Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen I. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi J. EU-kalastuksenvalvonta

Taulukko: Vesitalouspalveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit

Yhdyspinnat maakunnan muihin palveluihin

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit

Tietojärjestelmät

Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta • Tulvariskien hallinnan suunnittelu • Operatiivinen tulvantorjunta • Kymijoen hyydöntorjunta

Pelastus ja turvallisuus Alueiden käyttö Vesien- ja merenhoito Ympäristöterveys Merialuesuunnittelu

muut maakunnat kunnat: yhdyskuntatekniikka, kaavoitus yritykset asukkaat satama valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset HERTTA-ympäristönsuojelun tieto-järjestelmä, vesistömalli-järjestelmä ja tulvatieto-järjestelmä

Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät • Vesistöjen säännöstely/

Päijänne/Kymijoki/ Saimaa/Vuoksi ym.

• Seuranta- ja kalatalousvelvoitteet • Lupien hallintaan liittyvät

sopimukset

Vesien- ja merenhoito Kalatalouspalvelut Pelastus ja turvallisuus

muut maakunnat asukkaat osakaskunnat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset rajavesikomissio

Valtakunnalliset HERTTA-ympäristötieto-järjestelmä ja vesistömalli-järjestelmä

Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus • Kulkuesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Säännöstelyjen

muuttaminen/tarkistaminen

Kalatalouspalvelut Luonnonsuojelu Vesien- ja merenhoito Alueiden kehittäminen

osakaskunnat kalatalousalueet asukkaat yritykset vesivoimalaitokset yhdistykset

Valtakunnallisen HERTTA-ympäristötieto-järjestelmän VESTY –vesistötyötieto-järjestelmä

Peruskuivatus ja ojitustoimitustehtävät • Neuvonta ja ohjaus ojitusasioissa • Ojitushankkeiden tukemiseen ja

rahoitukseen liittyvät asiantuntijatehtävät

Maa- ja elintarvike-tuotanto Vesien- ja merenhoito

viljelijät ojitusyhtiöt asukaat kunnat

Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät • Vedenhankintaan liittyvät

neuvontatehtävät • Vesihuoltolain mukaiset tehtävät • Pohjavesialueiden suojeluun ja

käyttöön liittyvät ohjaustehtävät

Ympäristöterveys Vesien- ja merenhoito Alueidenkäyttö Alueiden kehittäminen

vesihuoltolaitokset vesiosuuskunnat kunnat asukkaat yritykset

VEETI –vesihuollon tieto-järjestelmä POVET- pohjavesi-tietojärjestelmä

Taulukko: Kalatalouspalveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät




Tietojärjestelmät

Yleisen kalatalousedun valvonta • Lausunnot ja valitukset

lupaprosesseissa • Kalatalousvelvoitteiden valvonta ja

toimeenpano

Vesitalouspalvelut Vesien- ja merenhoito Luonnonsuojelu

Muuta maakunnat Toiminnanharjoittajat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Konsultit Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä

Kalastuslain toimeenpano • Kalatalouden yhteistyöryhmien

vetäminen • Kalatalousalueiden toiminnan

valvonta • Kalastuslain mukaisten lupien,

rajoitusten ja kieltojen toimeenpano

• Kalastonhoitomaksuvarojen jakaminen

Vesien- ja merenhoito

Muut maakunnat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä

Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen • Vaellusesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Kalastuksensäätely

Vesien- ja merenhoito

Muut maakunnat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Konsultit Toiminnanharjoittajat Kehittämisyhtiöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä, Valtakunnallinen VESTY-tieto-järjestelmä

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) hallinnointi • Neuvonta, ohjaus ja linjaukset • Tukipäätökset

Maaseudun kehittäminen Alueiden kehittäminen Vesien ja merenhoito Alueiden käyttö Merialuesuunnittelu

Muut maakunnat Kaupalliset kalastajat Yritykset Kehittämisyhtiöt Kunnat Kalatalousryhmät Järjestöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen HYRRÄ-järjestelmä, Valtakunnallinen EMKR-järjestelmä

EU-kalastuksenvalvonta • Kalastuskiintiöiden jakaminen ja

valvonta • Saalisrekisteri • Kaupallisten kalastajien rekisteri • Kalastusalusrekisteri

Maa- ja elintarviketuotanto Ympäristöterveys

Muut maakunnat Kaupalliset kalastajat kalakauppa Valtion virastot ja tutkimuslaitokset EU:n muut jäsenvaltiot EFCA, SAKL

Valtakunnalliset eKAKE- ja KAKE-järjestelmät, EU-järjestelmät

Kuvaus prosesseista

Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta

Tulvariskien hallintatyön merkittävin osa on tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville tulvariskialueille (Kymijoen vesistöalue, Haminan ja Kotkan rannikkoalue). Prosessi alkaa kuuden vuoden välein tulvariskien hallintaa koskevan lain (620/2010) mukaisesti tulvariskien alustavalla arvioinnilla. Arvioinnissa käydään läpi, onko olosuhteissa tapahtunut muutoksia, jotka voisivat vaikuttaa tulvariskeihin ja kohteiden nimeämiseen. Tämän jälkeen laaditaan tai tarkistetaan tulvavaarakartat ja sen jälkeen laaditaan viranomais- ja asianosaisyhteistyönä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Maakuntaliitot ovat tulvariskien hallintaa koskevan lain mukaan työn käynnistäjänä ja viranomaistahoista muodostettavan tulvaryhmän merkittävänä osapuolena. ELY-keskukset ovat käytännössä pyörittäneet suunnitteluprosessia tulvaryhmän johdolla. Tulvariskien hallintatyön eri vaiheet tallennetaan SYKE:n ylläpitämän HERTTA-järjestelmän alla olevaan tulvatietojärjestelmään. Tulvakartat julkaistaan kaikille avoimessa tulvakarttapalvelussa (www.ymparisto.fi). SYKEn rooli paikkatietoaineistojen hallinnassa ja käsittelyssä on ratkaisevan suuri, mutta maakunnan tulee hallita paikkatiedon analysointi tulvariskien hallinnassa.

Tulvariskien hallintatyötä ja -suunnittelua tulee kohdistaa myös muille kuin merkittäville tulvariskialueille, missä merkittäviä tarpeita on. Saimaan tulvariskien arviointia ja tulvariskien hallinnan kehittämistyötä on tehty Kymijoen vesistöalueen tulvariskienhallintatyön rinnalla yhteistyössä Kymijoen ja Saimaan vesistöalueiden muiden ELY-keskusten kanssa. Operatiivista tulvantorjuntatyötä on mm. Kymijoen alaosan hyydöntorjunta.

Hydrologisella seurannalla tuotetaan tietoa Suomen vesivaroista julkisen ja yksityisen päätöksenteon tueksi sekä yleisen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Tieto on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi tulvariskien hallinnassa, patoturvallisuudessa, vesistöjen säännöstelyssä, vesivoiman tuotannossa, vesihuollossa, vesitalouslupien valvonnassa sekä vesienhoidon suunnittelussa. Nykyisin hydrologisen havaintotiedon tuottamisen päävastuu ja koordinaatio on keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, joka järjestää hydrologisen havaintotiedon tuotannon yhteistyössä muiden ELY-keskusten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Kaikilla ELY-keskuksilla on vastuu alueensa hydrologisista asiantuntijatehtävistä, ja ne osallistuvat hydrologisen havaintotiedon hankinnan suunnitteluun, valvontaan sekä soveltuvin osin tuotantoon. SYKE vastaa valtakunnallisista hydrologisista asiantuntijatehtävistä, palveluista ja niihin liittyvästä kehittämisestä. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät

Päijänne, Konnivesi-Ruotsalainen, Iitin Pyhäjärvi ja Kymijoen jokihaarojen säännöstelyt muodostavat yhden säännöstelykokonaisuuden, jota Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa merkittävimpänä operatiivisena vesistöjen käyttötehtävänä. Osana rajavesistötehtäviä Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa myös Saimaan ja Vuoksen juoksutustehtäviä. Säännöstelyihin ja niihin liittyviin lupiin liittyy myös erilaisia tarkkailu- ja kompensaatiovelvoitteita.

Vesistörakenneomaisuus siirtyy maakuntien tilakeskukseen ja maakunta maksaa vuokraa niiden ylläpidosta.

http://www.ymparisto.fi).

Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus

Merkittävin kohde Kymenlaaksossa on Kymijoki, jolla on kansallisesti erittäin suuri arvo lohikalojen nousujokena. Korkeakosken kalaporras on ensimmäinen osa tärkeää työtä. Seuraavana huomio tulee kohdistaa Kymijoen koskien elinympäristöjen parantamiseen ja länsihaaran kalankulkuun. Perkaukset, joita on 1800-luvulla ja 1900-luvulla tehty, ovat muuttaneet koskien tilaa paljon ja ympäristöä on mahdollista kohentaa kunnostuksilla, jotka ovat selvityksiltään, massamääriltään ja kustannuksiltaan merkittäviä. Myös pienemmissä jokivesistöissä tehtävä kunnostustyö on tarpeellista.

Säännöstelyhankkeita on tarkistettu ja selvitetty viime vuosikymmeninä (mm. Päijänne, Ylä-Kivijärvi, Niska- ja Suolajärvi). Tarkistukset vahvistetaan yleensä vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. Säännöstelyhankkeiden kehittämistyö on sidoksissa läheisesti vesien hoidon suunnitteluun. Hankkeiden tulee olla kirjattu vesienhoitosuunnitelmiin tai niiden toimeenpano-ohjelmiin.

Kunnostuksiin ja vesien hoitoon liittyvät resurssit ovat pienet, jonka vuoksi yritysten, yhteisöjen ja muun omaehtoisen kunnostus- ja edistämistyön tukeminen on merkittävässä osassa. Tähän liittyvät myös rahoituksen ja avustusten kohdistaminen perusteiltaan parhaimmille kohteille.

Joki- ja järvimuodostumat ja niiden ominaispiirteet ja tiedot ovat HERTTA-rekisterissä vesien hoitoa koskevilla sivuilla. Vanhoja toimenpiteitä koskevat tiedot ovat ELY-keskuksen arkistossa tai maakunta-arkistossa. Lupia koskevat tiedot ovat samoin arkistossa. Lupia on myös merkittävässä määrin skannattu sähköiseen muotoon etenkin uudempien (1960-luvulta lähtien) lupien osalta.

Peruskuivatus ja ojitustoimitustehtävät

Ojitustoimitus määrätään vesilain mukaan tietyin ehdoin. Toimituksen pitämisestä tulee ELY-keskuksen vastata. Kustannuksista vastaa hankkeen vireille laittanut taho. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee nykyisin toimituksia myös muiden ELYjen alueilla, koska useissa ELYissä ei ole enää asiaa osaavia henkilöitä eikä resursseja.

Ojitushankkeita on toteutettu Kymenlaaksossa tuhansia. Kaikki hankkeet ovat lain mukaan edelleen lainvoimaisia, vaikka useinkin ojituksia varten perustetut ojitusyhtiöt eivät enää toimi. Yhtiöillä ja sen osakkailla on kuitenkin ositettu vastuunsa mahdollisesti jatkossa aiheutuvista kustannuksista. ELY:ssä on hankkeiden arkistot, josta asiakkaat saavat ongelmatilanteissa hanketta koskevat tiedot. Ojitusyhtiöiden edustajat tai niihin kuuluvat maanomistajat tarvitsevat jatkuvasti ohjausta ja tietoa hankkeisiin ja ojituksiin liittyen. Tiedot hankkeista ovat ELY-keskuksen arkistossa.

Ojitushankkeita voidaan rahoittaa maaseuturahoituksesta. Rahoituspäätöksen valmisteluun liittyen ELY-keskuksen vesitalouspalvelut on antanut asiantuntija-apua ELY-keskuksen maaseuturahoituksesta päättäville.

Vesihuollon osalta toiminta on viime vuosina siirtynyt vesihuollon järjestämisestä varautumisen ja poikkeustilanteiden hallinnan edistämiseen sekä vesihuollon neuvontatehtäviin. Vesihuollon edistämisessä keskeistä on edelleen vedenhankinnan edistäminen ja pohjavesivarojen turvaaminen. Vesihuollon tietojärjestelmänä ovat SYKE:n VEETI (vesihuollon tietojärjestelmä) ja

POVET (pohjavesien tietojärjestelmä). Vesihuollon kehittämis- ja ohjaustehtävät liittyvät vahvasti myös alueiden käytön suunnitteluun ja ympäristöterveyteen.

Yleisen kalatalousedun valvonta

Yleisen kalatalousedun valvonnan hoitamisen lähtökohta on osallistuminen vesilain, ympäristösuojelulain ja YVA-lain mukaisiin prosesseihin. Lausuntojen, valitusten ja hakemusten avulla vaikutetaan lupa- ja valitusviranomaisissa annettaviin päätöksiin siten, että kalakantojen ja kalastuksen etuja turvataan vesistöjä pilaavissa tai muuttavissa hankkeissa.

Lupapäätöksissä määrättyjä kalatalousvelvoitteita valvotaan ja toimeenpannaan. Velvoitteet jakautuvat tarkkailu- ja toimenpidevelvoitteisiin sekä kalatalousmaksuihin. Tarkkailuvelvoitteiden avulla pyritään selvittämään toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Viranomainen hyväksyy tarkkailuohjelmat. Toimenpidevelvoitteita voivat olla esimerkiksi kalaportaan rakentaminen, kalataloudellinen kunnostus ja kalojen istuttaminen. Kalatalousmaksut ovat toiminnanharjoittajan viranomaiselle maksamia maksuja, joiden käyttöä viranomainen hallinnoi. Kalatalousmaksuja käytetään mm. kalavesien kunnostuksiin ja kalaistutuksiin. Kalatalousmaksut muodostavat merkittävän osan kalatalouden rahallisista resursseista.

Kalatalousvelvoitteiden toimeenpanon keskeisenä työkaluna on valtakunnallinen KAVERI-rekisteri.

Operatiivisena työnä tehdään mm. kalaistutusten valvontaa.

Kalastuslain toimeenpano

Uusi kalastuslaki astui voimaan vuoden 2016 alussa. ELY-keskuksella on keskeinen rooli lain toimeenpanossa.

Alueellisten kalatalouden yhteistyöryhmien vetäminen on määrätty ELY-keskukselle. Yhteistyöryhmien tavoitteena on avustaa alueen kalatalousasioiden hoitamisessa, näkemysten yhteensovittamisessa sekä tutkimustiedon hyödyntämisessä. Yhteistyöryhmä koostuu kalatalousalueiden, kalatalous- ja ympäristöjärjestöjen, tutkimuksen, hallinnon, maakuntien liittojen edustajista. Kymenlaakson alueella toimii Kaakkois-Suomen alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä, joka kattaa myös Etelä-Karjalan maakunnan.

Uuteen kalastuslakiin perustuvien kalatalousalueiden rajapäätökset tehdään vuonna 2017. ELY-keskus määrittää päätöksillään rajat yhteistyöryhmien esitysten pohjalta. Kalatalousalueiden toiminnan käynnistyttyä valvotaan toiminnan laillisuutta ja hyväksytään niiden laatimat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, jotka toimivat keskeisinä ohjeina ja määräyksinä kalavesien hoidossa.

Toimeenpannaan käyttö- ja hoitosuunnitelmissa esitetyt säätely- ja rajoituspäätökset. Käsitellään kalastuslain mukaiset lupahakemukset. Tehdään ”itsenäistä” kalastuksensäätelyä tarpeen mukaan.

Jaetaan kalastonhoitomaksuvaroista korvauksia vesialueiden omistajille ja kalatalousaluetoimintaan.

Keskeisenä työkaluna on valtakunnallinen KAVERI-rekisteri, joka sisältää mm. osiot kalastukseen liittyvistä säätelypäätöksistä, kalaistutuksista, kalaveden hallinnasta ja kalastuksenvalvojista.

Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen

Elinympäristökunnostuksia ja vaellusesteiden poistamista/ohittamista ohjaa mm. valtioneuvoston hyväksymä kalatiestrategia, sen alueellinen toimenpideohjelma ja vesienhoitosuunnitelmat. ELY-keskuksen kalatalousviranomainen hallinnoi kalataloudellisiin kunnostuksiin osoitetun määrärahan käyttöä ja priorisoi kunnostuskohteita. Kunnostuksia ja vaellusesteiden poistoa tehdään myös yleisen kalatalousedun prosessien kautta. ELY-keskuksen vesistöyksikkö on erittäin tärkeä yhteistyökumppani, käytännössä hankkeita viedään eteenpäin useimmiten yhdessä.

Toimivan kokonaisuuden hallinta edellyttää kalastuksensäätelyä ja nykyinen kalastuslaki antaa siihen hyvät edellytykset.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) hallinnointi

Alueellinen kalataloushallinto toimeenpanee toimialueellaan Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmaa 2014 - 2020, jossa päärahoituslähteenä EU:n meri-ja kalatalousrahasto (EMKR). Toimintaohjelma on valtakunnallinen, toimeenpanossa ei sovelleta kunta-tai maakuntarajoja. Rahoitusta ohjataan monipuolisesti paitsi koko toimialan investointeihin myös tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä ns. innovatiivisiin sinisen biotalouden edistämishankkeisiin. Tekniset tuet ohjelman hallinnointiin, tietojärjestelmiin ja vastaavasti myös YKP:n valvontatoimenpiteisiin ja tietojärjestelmien kehittämiseen ovat myös mahdollisia ja hyväksytty erillisellä komission vahvistuksella. EMKR:stä on erotettu omaksi kokonaisuudekseen myös ns. meripolitiikan ohjelman kansalliseen toteutukseen määräraha. Kansallista määrärahaa on varattu myös kalastusvakuutusjärjestelmän mukaisiin korvauksiin kalastusvakuutusyhdistyksille

EU-kalastuksenvalvonta

EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvontaa koskevat säädökset ja erityisesti Itämerellä sovellettavat säädökset muodostavat merkittävän työkokonaisuuden. Kaupallista kalastusta ja ensikäden ostoja valvotaan ja seurataan ympärivuorokautisesti kiintiöityjen kalalajien osalta. Valvontaa tehdään myös fyysisesti purkusatamissa, joissa ilmoitetun ja puretun saaliin laji- ja kilomääräiset suhteet tarkistetaan. Saalisrekisteröinnin lisäksi valvontajärjestelmään liittyy kaupallisten kalastajien rekisterin ja kalastusalusrekisterin ajantasainen ylläpito valtakunnallisesti.

Valvonnan kautta havaittuihin virheisiin ja asiakkaiden mahdollisiin laiminlyönteihin sovelletaan seuraamusmenettelyä, jossa ELYn ilmoitusten perusteella Maaseutuvirasto tekee harkintavaltansa puitteissa lopullisen päätöksen hallinnollisesta seuraamuksesta.

Valvonnan yhteistyö tapahtuu laajalla pohjalla. Rajavartiolaitoksen (RVL) Turun toimipisteessä sijaitsee Kalastuksen Seurantakeskus, jossa troolialusten operatiivista toimintaa Itämerellä voidaan seurata satelliittiseurannan kautta. Avomeren fyysistä valvontaa tehdään yhteistyössä RVL:n kanssa ja vastaavasti Itämerellä on säännölliset kalastuksen valvojien vuorovaikutuksen lisäämiseen liittyviä valvontakampanjoita ja koulutusta eri rantavaltioissa. YKP:n toimeenpanoa koskevassa kansainvälisessä koulutuksessa ja riskinarvioinnissa EFCA toimii koordinaattorina ja vastuutahona.

3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta

A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta

Tulvariskien hallintasuunnittelu on tehty maakuntaliiton muodostaman viranomaiskokoonpanon johdolla. Menettelytapa säilynee jatkossakin samanlaisena. Kymijoen ja rannikon tulvariskien hallinnassa tärkeimmät painopisteet ovat tulvariskien jatkuvan tietoisuuden ylläpitäminen sekä valmiuden parantaminen, jossa valmiusharjoitusten merkitys on suuri ja yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on ratkaisevan tärkeää. Ilmastonmuutos tulee lisäämään tarvetta varautua tulva- ja kuivuustilanteisiin. Tulvariskien hallintasuunnittelu ja hallintatyö yleensäkin mukaan lukien Kymijoen hyydetulvien torjuntatyöt (räjäytykset) ovat hyvin lähellä pelastuslaitoksen tehtäviä ja toimialaa ja -ajatusta. Työskentelyn lähentäminen tältä osin ELY-keskuksen toimintojen kanssa voisi olla tuloksellista.

Hydrologinen seuranta ulkoistetaan suuressa määrin ensi vuodesta lähtien, mutta näillä näkymin ainakin lähimmiksi tuleviksi vuosiksi osa hydrologisesta toiminnasta jää hoidettavaksi tulevassa maakunnassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa on hyvä osaaminen ja resurssimahdollisuuksia jäljelle jäävien hydrologisten seurantatehtävien hoitamiseksi myös laajemmalla alueella muiden maakuntien puolella.

B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät

Vesistöjen käyttöön liittyen etenkin suurten vesistöjen osalta (Päijänne, Kymijoki, Saimaa, Vuoksi) tulee ottaa huomioon, että käyttötoimenpiteet vaikuttavat laajalla, useita maakuntia käsittävillä, alueilla alueella. Tämä edellyttää yhteistyötä maakuntien välillä.

Vesistöjen käyttötoimenpiteitä tulee hoitaa muodostuneen lainsäädännön ja sitä koskevien muodostuneiden käytäntöjen mukaan ympäristönäkökulma vahvasti huomioon ottaen. Ympäristö ja siihen kohdistuvat vaikutukset ovat vesien käytön yksi asiakas. Myös muu asiakasnäkökulma täytyy huomioida. Vesistöjen käyttöön liittyviä asiakkaita ovat erityisesti vapaa-ajan lomarakennusten omistajat sekä muut rantojen ja vesien virkistyskäyttäjät. Virkistyskäyttäjillä on kuitenkin yleisesti ottaen rajoittunut käsitys vesistöjen käyttäytymisestä luonnonolojen määräämänä, jonka vuoksi tehostettu tiedottaminen erilaisten sääolosuhteiden johdosta syntyneistä tilanteista on tarpeen. Myös ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan muutostarpeita vesistöjen käyttötoimintaan, joka voi edelleen heijastua lupien hallintaan. Ilmastonmuutos voi edellyttää myöhemmässä vaiheessa myös lupien muuttamista edellyttäviä toimenpiteitä.

Vaatimuksia voi syntyä myös asiakkailta päin ja niihin täytyy pystyä vastaamaan. Tässäkin yhteistyö maakuntien välillä nousee avainasemaan. Jonkin maakunnan tulisi kehittää erikoisosaamista vesistöjen käytön ja lupien hallinnan tehtäväalueella, jota muut maakunnat voisivat hyödyntää.

Rajavesistötehtävät toteutetaan rajavesisopimuksen (rajavesien käyttökomissio) mukaisesti. Rajavesistötehtäviä hoitavien tai hoitavan maakunnan tulee osata vesistöjen laatuun, kalastukseen ja kalastoon sekä vesien käyttöön ja hoitoon liittyvät aihepiirit sekä erikoiskysymykset. Tehtävät keskittyvät tiettyihin ajankohtiin vuodessa, jonka vuoksi rajavesistötehtävien tulee olla liitettynä toisiin vesistöasioihin liittyviin tehtäviin. Nykyisin rajavesistötehtäviä hoitavat ja osaavat Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Lapin ELY-keskus.

C. Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostusta ja hoitoa on tehty Kymenlaaksossa yhteistyössä kalataloustehtäviä hoitavien henkilöiden kanssa (nykyisin VARELY). Hankkeiden valintaa ja priorisointia on tehty vesien hoitosuunnitteluun ja kalatiestrategiaan liittyen, joten kunnostuslinjauksiin ovat voineet vaikuttaa myös muut yhteistyötahot. Rakennettujen vesistöjen rakentamistoimenpiteet on aikoinaan tehty lähes kokonaisuudessaan valtion toimesta, jolloin rahoitusvaatimukset ja toimenpidevastuut kohdistuvat vahvemmin julkiselle sektorille, tulevaisuudessa valtion sijaan maakunnalle. Rakennettujen vesistöjen kunnostusselvityksiin, suunnitteluun ja toteutukseen tulee varata riittävä määrä määrärahoja. Nykyinen yhteistyötapa on ollut tehokasta, mutta esimerkiksi organisaatiomuutoksilla sitä voidaan edelleen kehittää. Yhtenä keinona olisi kalataloustehtävien ohjauksellinen lähentäminen vesien hoidon ja rakennettujen vesistöjen kunnostuksen kanssa.

Kunnostuksilla on merkitystä esimerkiksi matkailuelinkeinojen ja matkailuyritystoiminnan edistämiselle. Etenkin Kymijoen imagoa valtakunnan yhtenä merkittävimpänä lohikala-alueena on mahdollista kehittää ja se edellyttää myös konkreettisia joen ja koskien korkeussuhteisiin liittyviä muutoksia. Rakennettujen vesistöjen hoitotyön yhteyksiä alueiden suunnitteluun ja elinkeinojen kehittämistyöhön pitäisi pyrkiä parantamaan.

D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät

Peruskuivatus- ja ojitustehtävien hoitovelvollisuus tulee vesilain sisällöstä. Ojitustoimituksiin liittyy paljon viranomaistehtäviä, jotka eivät ole varsinaisia lupa-asioita, joita aluehallintovirastot hoitavat. Tilanne ELY-keskuksissa on jo tähän mennessä muodostunut resurssien puutteen vuoksi sellaiseksi, että tehtäviä hoidetaan vain määrätyissä ELY-keskuksissa. Maakuntien tulee todennäköisesti järjestää ojitusasioiden hoitaminen yhteistyössä. Nykyisistä lähtökohdista tarkastellen ei voida pitää järkevänä, jos jokainen maakunta yrittää hoitaa ojitusasiat omilla resursseillaan. Arkistojen sijainti ja nykyinen paperimuoto tulee asiakaspalveluun liittyen huomioida.

E. Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät

Vesihuoltoon liittyvät ohjaus- ja kehittämistehtävät kohdistuvat tulevaisuudessa yhä enemmän varautumiseen ja poikkeustilanteiden hallinnan parantamiseen sekä haitallisten aineiden muodostamien uhkien sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten muutosten torjumiseen. Myös veden taloudelliseen käyttöön ja siihen liittyvään yritystoiminnan ohjaukseen tulee löytää tehokkaita toimintatapoja.

Vesihuollon huomioiminen tulee sisällyttää luonnollisena osana sekä maakunnan maankäytön suunnitteluun että kuntien maan käytön ohjaukseen. Nykyisen tasoista ohjausta ei tule heikentää.

Vesihuollon osalta tulee erityisesti huomioida työn pitkäjänteisyys ja ennakoivuus. Selvitysten, suunnittelun ja ohjauksen tulee perustua hyvään ja erikoistuneeseen asiantuntemukseen sekä tarpeita vastaaviin riittäviin resursseihin. Nykyisiä resursseja tulee lisätä.

Kalatalous

Edellyttää yhteistyötä vähintään maakuntarajojen ylittävien vesien osalta. Nykyisin tehtävät ovat voimakkaasti keskitettyjä, joten hajauttaminen edellyttää lisää resursseja. Jotkin tehtävät voitaisiin hoitaa nykyresursseillakin, mutta se edellyttää maakuntien tiivistä ja hyvin suunniteltua yhteistyötä. EU-valvonnassa ja EMKR-tehtävien hoidossa keskittäminen on välttämätöntä.


A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta

Suurilla vesistöalueilla (Kymijoki, Vuoksi, rannikko) tulvariskien hallinnan suunnittelua tehdään vesistökohtaisesti. Jos maakuntien kesken ei saada yhteistyötä aikaan, voi suunnittelun kokonaisuus jäädä vajaaksi.

Lähempi yhteys pelastuslaitoksen ja aluesuunnittelun sekä ympäristöterveydenhuollon tehtäviin on tulvariskien hallintatehtävien osalta hyödyllistä ja entistä tiiviimpi yhteistyö maakunnan sisällä on selvä hyöty.

Hydrologisen seurannan osalta tarvitaan paikallista tietämystä ja ohjausta. Yhteistyötä maakuntien välillä tulee edistää tämän tehtävän osalta, koska kaikilla maakunnilla ei enää ole edellytyksiä ja asiantuntemusta asian hoitamiseen.

B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät

Mahdollisuudeksi voidaan katsoa, että vesistöjen käyttötehtäviä ja lupien hallintaa keskitetään maakuntien välillä tai toteutetaan yhteistyötä sovittujen menettelytapojen mukaan siten, että tehtäväaluetta johdetaan yhdestä paikasta. Jos maakuntien kesken ei saada yhteistyötä aikaan, voi vesistökokonaisuuksittain toteutettu säännöstelyjen hoito hajota, jolloin kellään ei ole vesitilanne kokonaisuutena hallinnassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on hoitanut vesistöjen käyttötehtäviä ja rajavesistötehtäviä sekä Kymijoen vesistöalueen että Vuoksen vesistöalueen osalta yhteistyössä muiden ELY-keskusten kanssa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen henkilöstöllä on näissä tehtävissä valmius jatkaa toimintaa siten, että tehtäviä hoidetaan laajemmalla alueella kuin Kymenlaakso.

C. Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Mahdollisuuksia parempaan tuloksellisuuteen uudessa maakuntakokonaisuudessa uudistettujen ohjausmallien johdosta on. Esteenä voi olla, jos nykyisiä resursseja joudutaan vähentämään. Myös tämän tehtävän osalta tulee huomioida maakunnallinen ja ylimaakunnallinen yhteistyö. Erityisesti vesitalouden ja kalatalouden kunnostusresurssien yhdistämien voi lisätä tehoa rakennettujen vesien hoidossa.

D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät

Vesilain mukainen laillisuusvalvonta siirtyy perustettavaan valtion viranomaiseen, ojitustoimitukset ja peruskuivatuksen edistämisen tehtävät siirtyvät maakuntaan. Tehtävien

onnistunut hoito edellyttää sitä, että valtion ja maakunnan yhteistyö on saumatonta ojitusasioissa. Yhteistoimintaa tarvitaan myös toimintamallien kehittämisessä sekä arkistotietojen sähköistämisessä. Arkistotietojen sähköistäminen on tulevina vuosina välttämätöntä ja se antaa mahdollisuuksia kehittää ojitus- ja peruskuivatustoiminnan sisältöä edelleen.

E Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät

Vesihuoltotehtävien hyvä hoito varmistaa yhden alueen perusedellytystekijän ongelmattomuuden tulevaisuudessa. Vesihuollon ja vedenhankinnan edistäminen on perusteltua toteuttaa tiiviissä yhteistyössä ympäristöterveyden palvelujen kanssa. Maakunnan sisällä yhteistyön tiivistämiselle ei pitäisi olla esteitä. Vesihuollon edistäminen ja tulvariskien hallinta linkittyvät tiiviisti myös maakunnan alueidenkäytön, merialuesuunnittelun sekä vesien- ja merenhoidon tehtäviin.

Kalatalous

Vaikeutena on resurssien riittämättömyys monipuolista osaamista edellyttävissä tehtävissä. Kalatalouden osalta kysymys on laajalti viranomaistehtävistä, jotka on kyettävä hoitamaan lain edellyttämällä tasolla. Vaarana on, että muutostilanteessa tehtävät jäävät osittain hoitamatta, jos resurssit hajautuvat ja yhteistyömalleista ei ole ajoissa sovittu. Lisäksi tehtävän järjestämiseen liittyvien tietojärjestelmien toimivuus muutostilanteessa on kriittistä. Esimerkiksi kalatalousalueuudistus vuoden 2019 alussa muodostaa kriittisen vaiheen, jonka ohjaamiseen ja toteuttamiseen hallinnolla tulee olla riittävät resurssit.

5. Prosessien kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden analysointi Vesitaloustehtäviä hoidetaan nykyisin tehkokkaasti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan lisäksi myös laajemmin keskitettyjen tehtävien osalta. Keskittämisen ansiosta Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen on muodostunut kriittinen määrä vesiasioita kattavasti hoitavaa henkilöstöä, jonka osaamista on hyödynnetty myös ELYn omaa aluetta laajemmin (esim. säännöstelyt, tulvariskien hallinta, virtavesien kunnostaminen ja ojitustoimitukset).

Kymenlaakson Liiton nykyinen osuus vesitaloustehtävistä koskee erityisesti aluesuunnittelun keinoin tehtävää tulvariskien hallintaa, vesihuollon ohjaustehtäviä sekä kalatiestrategian toimeenpanon edistämistä.

Kalatalousasioiden hoito on keskitetty nykyisellään kolmeen alueeseen. Kyseisillä alueella henkilöt ovat voineet erikoistua hoitamaan tiettyjä tehtäviä. Monen toimipaikan malli on kuitenkin mahdollistanut aluetuntemuksen ylläpidon. Keskittämisen purkaminen heikentää kustannustehokkuutta, minkä vuoksi yhtä maakuntaa laajemman alueen yhteistyö on välttämätöntä vaikuttavuuden kannalta. Lisäksi yhteistyötä muiden vesistötehtävien kanssa tulee entisestään tiivistää.

Tehtävien hoitaminen edellyttää useita erilaisia erityisosaamisia ja etenkin poikkeuksellisissa vesitilanteissa resurssien määrän on oltava riittävä mm. sijaisjärjestelyiden toteuttamiseksi. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyiset Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesitalousresurssit jyvitettynä Kymenlaakson maakuntaan. Kyseisillä henkilöresursseilla tehtävien nykyistä laatutasoa ei pystytä ylläpitämään, jos maakuntien välillä ei ole yhteistyötä

Maakuntaan ELY-keskuksesta siirtyvät vesitaloustehtävät ovat kansalaisille, yrityksille ja muille tahoille tuotettavia peruspalveluita. Kymenlaaksossa vesistöt ja pohjavedet muodostavat merkittävän tekijän, joka

vaikuttaa alueen vetovoimaan, asuinympäristöön ja monelta osin myös yritysten toimintaedellytyksiin. Vesistöt ovat osa asukkaiden välitöntä elinpiiriä. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinta tulee turvata myös poikkeustilanteissa. Peruskuivatus on tärkeä osaa maatalouden toimintaa. Kymenlaaksossa on merkittäviä tulvariskialueita, joten tulvariskien hallinta on tärkeä osa vesitaloustehtäviä.

Taulukko: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesitalousresurssit Kymenlaakson osalta (aluesuunnitteluun ja maakuntakaavoitukseen liittyen vesitalouspalveluilla on lukuisia rajapintoja, nämä resurssit on kuvattu alueidenkäytön työryhmän resurssilaskelmissa.)

Taulukko: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousresurssit Kymenlaakson osalta

Vesien- ja merenhoidon palvelut: prosessien raportointi

1. Vesien- ja merenhoidon palvelut

Vesien- ja merenhoidon palveluilla turvataan ja parannetaan Kymenlaakson pinta- ja pohjavesien tilaa. Keskeisiä palvelun osia ovat virtavesien, järvien ja merialueen sekä pohjavesien seuranta, vesistöihin ja pohjavesiin kohdistuvien paineiden tunnistaminen, tila-arviointi sekä vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttamisen edistäminen (ml. vesistökunnostukset ja pohjavesien suojelu). Tila-arviointi tehdään seurannan tulosten perusteella ja se pitää sisällään pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokittelun sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan luokittelun. Vesien ja merenhoidon palvelukokonaisuuteen liittyy myös merialuesuunnittelu.

Vesienhoito ja merenhoito perustuvat EU:n vesipuite-, meristrategia- pohjavesi- ja laatunormidirektiiveihin. Vesien- ja merenhoidosta säädetään laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä useassa lakiin liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa. Merialuesuunnittelu perustuu merialuesuunnitteludirektiiviin (2014/89/EU) ja sen kansallisesta toimeenpanosta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä laissa Suomen talousvyöhykkeistä.

Kaikki ELY-keskusten vesienhoidon tehtävät ja merenhoidon alueelliset tehtävät siirtyvät nykyisiltä ELY-keskuksilta maakuntiin. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta varten Manner-Suomi on jaettu viiteen kansalliseen vesienhoitoalueeseen (VHA), jotka kukin tuottavat oman vesienhoitosuunnitelmansa. Vesienhoitoalueet toimivat vesienhoidosta EU:lle raportoivina yksiköinä. Kymenlaakson maakunta sijaitsee pääosin Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueella (VHA2), mutta sivuaa kaakkoisimmilta osiltaan Vuoksen vesienhoitoaluetta (VHA1). Vesienhoitoalueiden rajaukset eivät noudata hallinnollisia vaan vesistöaluekokonaisuuksien rajoja, joten samalla vesienhoitoalueella tehdään yhteistyötä useiden ELY-keskusten kanssa.

Parhaillaan on käynnissä kaikkia pohjavesialueita koskeva tarkistus ja luokitusjärjestelmän uudistus. Pohjavesialueet luokitellaan niiden vedenhankintakelpoisuuden ja suojelutarpeen perusteella luokkiin 1 tai 2. Lisäksi yksilöidään E-merkinnällä ne pohjavesialueet, joista purkautuva pohjavesi ylläpitää maa- tai pintavesiekosysteemejä. Luokitustyö jatkuu vuoden 2019 loppuun.

Suomen merialueelle tehdään yksi merenhoitosuunnitelma. Sen laatii ympäristöministeriö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Rannikon ELY-keskukset osallistuvat työhön aktiivisesti ja ELY-keskusten työtä koordinoi nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Merialuesuunnittelu on alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä erillinen suunnittelumuoto. Merialuesuunnitelmat ovat yleispiirteisiä, aluevedet ja talousvyöhykkeen kokonaisuutena kattavia suunnitelmia, joissa tarkastellaan eri toimintojen tarpeita laaja-alaisesti ne yhteen sovittaen. Näitä ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön säilyttäminen, suojelu ja parantaminen.

2. Vesien- ja merenhoidon palveluihin kuuluvat prosessit

Pohjavesien kemiallinen tila ja riskialueet

Kootaan koko maakuntaa koskeva

toimenpideohjelma, jolla turvataan ja parannetaan vesien tilaa

Pintavesien kemiallinen tila Pintavesien ekologinen tila

Vesien- ja merenhoitopalvelujen prosesseja ovat:

A. Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet B. Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta C. Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi D. Toimenpideohjelman laatiminen E. Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta F. Merialuesuunnittelu

Taulukko: Vesien ja merenhoidon palveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät




Tietojärjestelmät

A. Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet • Luokiteltavien ja seurattavien järvi-

, joki ja merivesimuodostumien määrittely

• Pohjavesimuodostumien rajaus/määrittely

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Merialuesuunnittelu

muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2

ja USPA3

tiedonhallintajärjest elmät.

B. Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta • Maakunnan toteuttama seuranta

valtakunnallisten linjausten mukaisesti

• Seurannan hankinta • Vesienhoidon tarpeiden huomioon

ottaminen toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailussa

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys



ja USPA3


C. Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi • Tilan arviointi seuranta- ja

tarkkailutulosten perusteella • Tilaan vaikuttavien riskien

tunnistaminen (padot, perkaukset, piste- ja hajakuormitus)

• Pintavedet ekologinen tila (erinomainen/hyvä/tyydyttävä/vält tävä/huono) ja kemiallinen tila (hyvä/hyvää huonompi)

• Pohjavedet kemiallinen tila (hyvä/huono), määrällinen tila (hyvä/huono)

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys



ja USPA3


D. Toimenpideohjelman laatiminen • Toimenpiteiden suunnittelu vesien

tilatavoitteiden saavuttamiseksi eri sektoreille

• Toimenpiteiden vaikutusten ja kustannusten arviointi

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Maa- ja elintarviketalouden palvelut



ja USPA3


E. Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta • Vesistöjen kunnostus • Vesiensuojeluhankkeiden

edistäminen ja rahoittaminen • Pohjavesialueiden

suojelusuunnitelmat • Pohjavesitutkimukset/rakenneselvi

tykset • Lausunnot lupa-asioissa (VesiL, YSL,

MRL) • YVA-prosessit • Toimenpiteiden toteutuksen

seuranta

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Maa- ja elintarviketalouden palvelut


Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2, USPA3 ja VAHTI4


F. Merialuesuunnittelu • aluevesien ja talousvyöhykkeen

alueidenkäytön suunnittelu • yhteensovitetaan energia-alojen,

meriliikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn, matkailun, virkistyskäytön sekä ympäristön säilyttämisen, suojelun ja parantamisen tarpeita.

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Kasvupalvelut Maa- ja elintarviketalouden palvelut

muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat osakaskunnat toiminnanharjoittajat satama valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset ympäristönsuojelun- tietojärjestelmät Velmu- tietokannat SYKE:n merialuetietoportaali HELCOM – ja VASAB tietokannat Liikenneviraston paikkatietokannat Maakuntakaavojen paikkatietokannat LUKE:n tietokannat Uusista / keskitetyistä kansallisista tietokannoista neuvotellaan

1 HERTTA = Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä, joka sisältää mm. seuraavat osatietojärjestelmät: VEME, VESLA, VHS_Seuranta, POHJE, KPLANK, Leväkukinta, Koekalastus, VESTY, KERTY ja POVET 2 Karpalo = Ympäristökarttapalvelu, joka sisältää HERTTAn jne. tietokantojen tiedot karttapohjaisena 3 USPA =Asiakirjanhallintajärjestelmä 4 VAHTI = Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, joka sisältää tiedot esim. luvanvaraisten toimijoiden päästöistä.

Kuvaus prosesseista

Seuraavassa on kuvattu Kymenlaakson maakunnan vesien ja merenhoidon prosessit tiivistetysti. Tarkempi kuvaus vesien- ja merenhoidon nykyjärjestelmästä ja prosessien työvaiheista löytyy ympäristöministeriön laatimasta Vesien- ja merenhoidon käsikirjasta (versio 17.2.2017), jota on koottu maakuntauudistuksen esivalmistelun yhteydessä.

Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet

Vesienhoidon suunnittelua tehdään kuuden vuoden sykleissä. Vesien ominaispiirteiden tarkastelussa rajataan ensin suunnitteluyksiköt eli pintavesi- ja merialueet sekä pohjavesialueet, joiden varaan vesien- ja merenhoidon seuraavat työvaiheet rakentuvat. Mukana ovat kaikki yli 50 ha järvet, valuma-alueeltaan yli 50 km2 jokialueet, tärkeimmät vaelluskalapurot sekä 1, 2 ja E luokan pohjavesialueet. Näiden ulkopuolelle jää suuri joukko pieniä vesistöjä järviä ja jokivesistöjä. Merialuejako on sovittu Itämeren valtioiden välillä HELCOMissa.

Alueiden rajausten jälkeen joet, järvet ja rannikkovedet tyypitellään luonnontieteellisin perustein määriteltyihin tyyppeihin (esim. suuret kirkasvetiset järvet tai turvemaiden joet). Tyypittelyn avulla varmistetaan, että tila-arviointi (luokittelu) tehdään erilaisissa ja erikokoisissa vesistöissä vertailukelpoisesti. Rannikkovesien ulkopuolisia avomerialueita ei tyypitellä, koska avomeren arvioiden vertailukelpoisuudesta huolehditaan Itämeriyhteistyössä.

Pohjavesialueet luokitellaan niiden vedenhankintakelpoisuuden ja suojelutarpeen perusteella luokkiin 1 tai 2. Lisäksi yksilöidään E-merkinnällä ne pohjavesialueet, joista purkautuva pohjavesi ylläpitää maa- tai pintavesiekosysteemejä. Pohjavesialueen ominaisuuksia, kuten tietoa virtaussuunnista tarkennetaan luokittelun yhteydessä.

Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta

Seurannan tarkoituksena on antaa yhtenäinen ja kattava kokonaiskuva pinta- ja pohjavesien sekä meren tilasta. Samalla seuranta tuottaa tietoa ihmisen toiminnasta aiheutuvista ympäristöpaineista ja paineiden vaikutuksista vesi- ja meriympäristön sekä pohjavesien tilaan. Seurantatieto on perustana toimenpiteiden suunnittelulle, kohdentamiselle ja toteutukselle sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnille. Vesienhoidossa pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan arviot sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan arviot sekä laatutekijöiden nousevien pitoisuusmuutosten tunnistaminen, perustuvat vesienhoitoalueiden seurannasta saatuun tietoon.

Merenhoidossa seurannalla kerätään tietoa lajeista, luontotyypeistä, meriveden ja merenpohjan ominaisuuksista sekä meriympäristöön kohdistuvista paineista. Merenhoidon seurantaohjelmaa toteutetaan Suomen merialueella rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle. Merenhoidon seurantaohjelma muodostaa Suomen osuuden HELCOM:n koordinoimassa Itämeren laajuisessa seurantajärjestelmässä.

Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi

Vesistöjen tilan arviointi on monivaiheinen prosessi, jossa hyödynnetään seurantatietoa ja tietoa vesiin kohdistuvista paineista. Tila-arviointi pitää sisällään pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan

luokittelun sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan luokittelun. Pintavesien tilanarvioinnissa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä (kasviplankton, vesikasvillisuus, päällyslevät, pohjaeläimet ja kalasto). Fysikaalis-kemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät otetaan huomioon ja ne voivat alentaa tila luokkaa. Pintavesien kemiallinen tila arvioidaan vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksien perusteella vedessä tai eliöstössä (esim. kalojen elohopeapitoisuus).

Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, mikäli vedenotto ei ylitä pohjaveden muodostumisnopeutta tai pohjavedenpinnan korkeus laske pysyvästi ihmistoiminnan seurauksena. Kemiallisen tilan määrittämisessä käytetään pohjaveden ympäristölaatunormeja ja laatunormien ylityksestä mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia.

Merenhoidossa meriympäristön tila luokitellaan hyvän tilan laadullisten kuvaajien avulla (luonnon monimuotoisuus, vieraslajit, kaupalliset kalat, ravintoverkot, rehevöityminen, merenpohjan koskemattomuus, hydrografiset muutokset, epäpuhtauksien pitoisuudet ja vaikutukset, epäpuhtaudet ruokakalassa, roskaantuminen, energia ja vedenalainen melu).

Toimenpideohjelman laatiminen

Toimenpideohjelman laatimisen tarkoituksena on löytää kaikille vesistökuormitusta ja muita paineita tai pohjavesiriskiä aiheuttaville sektoreille kustannustehokkaat toimenpiteet vesien hyvän tilan säilyttämiseksi ja saavuttamiseksi. Toimenpiteitä suunnitellaan pintavesien osalta mm. haja- ja pistekuormituksen vähentämiseksi, koskien kunnostamiseksi, kalojen kulkemisen parantamiseksi sekä haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöjen vähentäminen. Pohjavesialueille suunnitellut toimenpiteet ovat usein kohdekohtaisia ja liittyvät esimerkiksi pilaantuneiden alueiden tutkimiseen ja puhdistamiseen, tiealueiden pohjavesisuojauksiin, pohjavesiseurannan järjestämiseen ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen.

Merenhoidossa tavoitteita voidaan asettaa ravinnekuormituksen lisäksi esim. liettymiselle, vieraslajeille, samentumiselle, pohjien peittymiselle, pohjien eroosiolle, valikoivalle eläinten hyödyntämiselle ja sivusaaliille, haitallisten aineiden kuormitukselle, muutoksille valuma-alueella ja joissa, roskaantumiselle sekä vedenalaiselle energialle ja melulle. Merialueen paineiden vähentämistarpeet sovitetaan yhteen HELCOMin avomerta koskevien arvioiden kanssa sekä HELCOM ravinnekuormituksen vähentämistavoitteiden kanssa.

Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta

Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteiden toteutusta. Vastuu varsinaisista käytännön toimenpiteistä on pääasiassa toiminnanharjoittajilla, erilaisilla yhteisöillä sekä kansalaisilla. Maakunta huolehtii pääasiassa toimeenpanon yleisestä edistämisestä ja julkisen tuen ohjauksesta toimeenpanoa koskeviin hankkeisiin. Keskeistä on toimeenpanon edistäminen tiedollisesti ja taloudellisesti erilaisin vesien- ja merenhoitoa palvelevin avustuksin. Toteutusyhteistyön edistäminen ja hankkeistamisen tuki ovat tärkeitä. Tärkeä osa toimenpideohjelman toteutusta ovat erilaiset vesistökunnostus- ja -suojeluhankkeet.

Maakunnan tehtävänä on toimeenpanon yleinen ohjaus ja tuki. Tämä sisältää mm. erilaisten vesienhoidon toimenpideohjelmien toteutumista edistävien lausuntojen laatimisen mm. ympäristölupiin, ojituksiin tai metsänhoitoon liittyen, YVA-prosesseihin osallistumisen ja kaavoitukseen osallistumisen. Lisäksi

rahoituksen ohjaus sekä muu alueen kehittämiseen liittyvä työ edistää vesienhoidon toimenpideohjelmien toteuttamista.

Toimenpiteiden toteutumista seurataan ja tietoa hyödynnetään uutta toimenpideohjelmaa valmisteltaessa ja arvioitaessa toteutettujen toimenpiteiden riittävyyttä.

Merialuesuunnittelu

Merialuesuunnittelun tavoitteena on varautua merialueen pitkän aikavälin käyttötarpeisiin tarkastelemalla eri toimintoja kokonaisvaltaisesti laajalla merialueella ja yleispiirteisellä tasolla siten, että pyritään sovittamaan yhteen eri toimintojen tarpeet ja ratkaisemaan mahdolliset ristiriidat. Suunnitelmien tavoitteena on löytää synergiaetuja eri alojen kesken, lisätä tietoa suunnitteluprosessin myötä ja edistää sinistä kasvua.

Tavoitteena on järjestää merialuesuunnitelmien laatiminen siten, että eri viranomaisten yhteistyöllä sekä sidosryhmien ja muiden asianosaisten osallistumisella suunnitelmien valmisteluun saadaan vaikuttavuutta ja eri tahot sitoutumaan suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen omassa toiminnassaan. Merialuesuunnitelmilla ei ole oikeusvaikutuksia eikä sitovaa vaikutusta muun lainsäädännön mukaisiin lupa- tai muihin menettelyihin.

Tavoitteena on myös, että suunnitelmat antavat Suomelle hyvän lähtökohdan tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa merialueen käyttöön liittyvissä kysymyksissä Itämeren alueella.

3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta Pintavesillä ja pohjavesillä on suuri merkitys Kymenlaakson vetovoiman kannalta. Meri, Kymijoki, Pohjois- Kymenlaakson järvet sekä lukuisat pienet vesistöt ovat tärkeitä alueen virkistyskäytön, matkailun sekä houkuttelevan asuinympäristön kannalta. Vedet ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä. Vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta edelleen useat vesistöt kärsivät muun muassa rehevöitymisestä. Vesistöihin kohdistuu myös uusia paineita ja ilmastonmuutos edellyttää uusien vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa. Kymenlaaksossa on hyvät ja runsaat pohjavesivarat Salpausselillä, jonne myös ihmistoiminta on keskittynyt. Monin paikoin pohjavedessä on havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinnan kannalta pohjavesien suojelu on ensiarvoisen tärkeää. Tulevaisuudessa haitallisten ja vaarallisten aineiden vaikutusta vesiin tulee ehkäistä.

Pinta- ja pohjavesien tilan seurantaa toteutetaan Kaakkois-Suomessa osana valtakunnallista seurantaohjelmaa. Vesienhoidon seurantaohjelma koostuu ELY-keskuksen hankkimasta seurannasta ja toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailusta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa näytteenotto ja analytiikka hankitaan vuoden 2018 loppuun kestävillä sopimuksilla. Näytteenottopalvelua tuottavat maakunnalliset toimijat ja analytiikkapalvelua tuottaa pääkaupunkiseudulla toimiva yritys. Muiden ELY-keskusten näytteenotto ja analytiikka hankitaan yhteiskilpailutuksen perusteella. Valtakunnallisesti hankittujen palvelujen sopimuskausi päättyy vuoden 2018 lopussa, mutta maakunnilla on mahdollisuus vuoden mittaiseen optiovuoteen. Tulevaisuudessa maakunnan vesistöseurannan järjestämismahdollisuudet ovat joko osallistua valtakunnalliseen kilpailutukseen tai järjestää hankinta itsenäisesti. Valtakunnallisesta laajasta kilpailutuksesta on saatu merkittäviä kustannussäästöjä.

Valtion seurannan lisäksi tärkeä osa seurannasta muodostuu toiminnanharjoittajien ympäristö- ja muiden lupien mukaisista velvoitetarkkailusta. Yritysten kannalta tarkkailu on tärkeää niiden toiminnan vaikutusten seuraamiseksi ja yleisen hyväksyttävyyden saamiseksi toiminnalle. Velvoitetarkkailua toteuttavat pääasiassa maakunnalliset toimijat. Lisäksi kunnat toteuttavat täydentävää vesistöseurantaa.

Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi tapahtuu valtakunnallisen, vesien- ja merenhoitolakiin perustuvan, ohjeistuksen mukaisesti ja työssä hyödynnetään valtakunnallisista tietojärjestelmistä saatua seurantatietoa. Tietojärjestelmiä tulisi uudistaa helppokäyttöisemmäksi, mutta yksittäisen maakunnan tai viranomaisen ei ole järkevää pitää yllä tai kehittää ko. Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimia ja kehittämiä järjestelmiä. Vesienhoidossa on tärkeää, että maakunta saa käyttöönsä eri valvontaviranomaisten tietojärjestelmiin kerätyt seurantatiedot. Valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittämiseen tulisi osoittaa varoja valtiolta tai yhteisesti kaikilta maakunnilta. Tietojärjestelmissä tulee olla avoimia rajapintoja asukkaille, yrityksille, kunnille ja ympäristöalan konsulteille ja sitä kautta raportoidaan tiedot vesienhoidosta myös EU:n suuntaan eli aineistojen tulee olla yhtenäiset

Vesienhoidon toimenpideohjelma on toimintaa ohjaava asiakirja, jossa tunnistetaan mahdollisimman kattavasti erilaiset toimenpiteet, joilla vesien hyvä tila voidaan ylläpitää tai saavuttaa. Toimenpideohjelman vaikuttavuutta voidaan parantaa lisäämällä paikallisten asukkaiden, yritysten ja yhdistysten osallistumista suunnitteluprosessiin ja sitouttamalla niitä toimenpiteisiin. Vesienhoidon toimenpiteillä on merkittävä vaikutus myös merenhoidon tavoitteiden toteutumiseen.

Maakunnan alueelle laadittava toimenpideohjelma on osa vesienhoitoalueelle laadittavaa yleispiirteisempää vesienhoitosuunnitelmaa. Vesienhoitosuunnitelma kootaan toimenpideohjelmien tietojen pohjalta ja vesienhoitosuunnitelmien laadinnasta on vastannut tähän saakka koordinoiva ELY- keskus (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue/Uudenmaan ELY ja Vuoksen vesienhoitoalue/Etelä-Savon ELY, Merialue/Varsinais-Suomen ELY), johon koordinaatio on erikseen resursoitu. Vesien- ja merenhoidon suunnitteluprosessissa on edelleen tarvetta tiiviille yhteistyölle vesienhoitoalueilla. Yhteistyö on välttämätöntä resurssien tehokkaan käytön ja suunnittelun vesistöaluekokonaisuuden tarkastelun kannalta

ELY-keskuksessa nykyisin olevat ympäristönsuojelulain, vesilain ja maa-aineslain valvontaan ja YVA- menettelyihin liittyvät tehtävät siirtyvät valtion uuteen virastoon. Vesienhoidon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyö maakunnan vesienhoidon asiantuntijoiden ja valtion viraston välillä on saumatonta, jotta erilaisissa lupaprosesseissa vesienhoidon näkökulma tulee otettua huomioon ja toimenpideohjelmaan tarvittavat tiedot mm. laitosten kuormituksesta ja lupatilanteesta saadaan käyttöön. Asia on tärkeää myös toiminnanharjoittajille, jotka lupa- ja valvonta-asioissa joutuvat asioimaan sekä maakunnan että valtion lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Vesienhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa maakunnan rooli on vahva. Vesistökunnostus- ja vesiensuojeluhankkeiden toteutusta tarvitaan nykyistä enemmän. Uutena vesistöjä uhkaavana tekijänä on ilmastonmuutos, joka lisää valuntoja kasvukauden ulkopuolella ja voimistaa säätilan ääri-ilmiöitä (mm. rankkasateiden oletetaan voimistuvan).

Pohjavesien suojelun ja erilaisten maakäytön muotojen yhteensovittaminen on tärkeää alueen kehittämisen kannalta. Tehtävää ja yhteistä tavoitetta voidaan edistää vesienhoidon ja maakuntatason alueidenkäytön suunnitteluja ohjaustyössä. Hyvälaatuinen, puhdas pohjavesi on toimivan vesihuollon edellytys, mutta runsailla, hyvälaatuisilla pohjavesivaroilla voi olla myös merkitystä elinkeinotoiminnalle (esim. elintarviketeollisuus tai puhdasta, tasalämpöistä raakavettä tarvitseva teknologiateollisuus).

Vesistökunnostuksilla ja hyvälaatuisten vesien säilyttämisellä voidaan lisätä maakunnan vetovoimaa esimerkiksi matkailuelinkeinoilleja loma-asukkaille sekä houkutella uusia pysyviä asukkaita esim. pääkaupunkiseudulta. Etenkin Kymijoen imagoa valtakunnan yhtenä merkittävimpänä lohikala-alueena on mahdollista kehittää ja se edellyttää myös konkreettisia joen ja koskien korkeussuhteisiin liittyviä muutoksia. Vesistöjen hoitotyön yhteyksiä alueiden suunnitteluun ja elinkeinojen kehittämistyöhön pitäisi pyrkiä parantamaan.

Suomenlahden tilan parantamisessa kansainvälisillä toimilla ja toimenpiteillä (HELCOM) ja valtakunnallisesti laadittavalla Suomen merenhoidon suunnitelmalla keskeinen rooli. Maakunnan aktiivinen osallistuminen merenhoidon suunnitteluun on siksi tärkeää. Kansainvälisten toimien vaikutus on jo havaittavissa Suomenlahden itäisimmällä osalla ja tätä voidaan hyödyntää esim. matkailun edistämisessä. Vesienhoidon alueellisilla ja paikallisilla toimilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys rannikon läheisten vesien tilan kehityksessä.

Merialuesuunnittelu


Vesistöseurannan ja vesienhoidon tehtäväkokonaisuus muodostuu useista erilaista osaamista edellyttävistä osatehtävistä. Tehtävien hoitaminen edellyttää monipuolista vesistö- ja meriasiantuntemusta erityisesti biologiselta mutta myös tekniseltä puolelta. Pohjavesiin liittyvät kysymykset edellyttävät syvällistä ymmärtämystä pohjavesistä ja geologiasta. ELY-keskuksessa on pystytty pitämään yllä kriittistä osaamista kahden maakunnan alueella. Muutostilanteessa vaarana on, että osaaminen jakaantuu ja sitä häviää, elleivät maakunnat pysty sopimaan yhteistyöstä. Yhteistyön jatkuminen myös muiden (raja/lähi-) maakuntien välillä on tärkeää.

Vesien- ja merenhoidon entistä tiiviimpi yhteistyö aluesuunnittelun ja maakuntatasoisen edistämistehtävän kanssa voi tuoda uusia keinoja vesien- ja merenhoidon tavoitteiden edistämiseen. Työssä on varmistettava, että tiivis yhteistyö valtion virastoon siirtyvien ympäristönsuojelutehtävien kanssa jatkuu.

5. Prosessien kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden analysointi Vesien- ja merenhoidon tehtäviä hoidetaan nykyisin tehkokkaasti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Vesistöseurannan sekä vesien- ja merenhoidon tehtävissä vesistöaluekohtaisella yhteistyöllä on saatu kustannustehokkuutta ja erityisosaamista on voitu keskittää.

Maakuntaan ELY-keskuksesta siirtyvät vesienhoidon tehtävät ovat kansalaisille, yrityksille ja muille tahoille tuotettavia peruspalveluita. Kymenlaaksossa vesistöt ja pohjavedet muodostavat merkittävän tekijän, joka vaikuttaa alueen vetovoimaan, asuinympäristöön ja monelta osin myös yritysten toimintaedellytyksiin. Vesistöt ovat osa asukkaiden välitöntä elinpiiriä. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinta tulee turvata myös poikkeustilanteissa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyiset Kaakkois-Suomen ELYn ja Kymenlaakson liiton vesien- ja merenhoidon tehtävät jyvitettynä Kymanlaakson maakuntaan. Kyseisillä henkilöresursseilla tehtävien nykyistä laatutasoa ei pystytä ylläpitämään, jos maakuntien välillä ei ole yhteistyötä

Taulukko: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (Kymenlaakson osalta) ja Kymenlaakson liiton vesien- ja merenhoidon resurssit

ALUEIDENKÄYTÖN PALVELUT VÄLIRAPORTTI 31.3.2017

1. Alueidenkäyttö

Maakuntalakiesityksessä 2.3.2017 esitetään 6 § maakunnalle seuraavat alueidenkäyttöön liittyvät tehtävät:

11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 21) …merialuesuunnittelu

Em. tehtävät ovat nykyiselläänkin maakuntaliiton ja ELY-keskuksen lakisääteisiä tehtäviä.

Näiden lisäksi hallituksen esityksessä on lukuisia tehtäviä, jotka liittyvät tiiviisti alueiden käyttöön ja aluesuunnitteluun, kuten liikennejärjestelmäsuunnittelu ja luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen, kulttuuriympäristön hoito sekä maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset ja Euroopan unionin asiat ja yhteydet. Lakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä.

2. Alueidenkäytön palvelukokonaisuuteen liittyvät prosessit

2.1 Yleiskuvaus

Alueiden käytön suunnitteluun ja ohjaamiseen liittyviä tehtäviä ohjataan maankäyttö- ja rakennuslailla. Toimintatapaan liittyy lakiperusteisesti avoimuus, systemaattinen lähestymistapa ja kansalaisvaikuttaminen. Alueidenkäytön ohjauksessa olennaisia asioita ovat asiantuntijuus, jatkuvuus ja luottamuksen ylläpito. Alueidenkäytön suunnittelukenttä edellyttää yhteistyötä mm. aluekehitys-, liikenne- ja ympäristöviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

2.2 Prosessit ja prosessien omistajat maakunnassa

Alueidenkäyttöön ja -suunnitteluun liittyvät lakisääteiset tehtävät:

Maakuntasuunnitelman laadinta (aluerakenne)

Maakuntakaavoitus ja siihen liittyvien taustaselvitysten laadinta

MRL mukaiset vaikutusten arvioinnit, suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA)

Merialuesuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelun organisointi

Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyen alueellisten ja laaja-alaisten suunnitelmien laadinta / organisointi

Alueidenkäytön suunnittelun kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta

Maakunnan muu suunnittelu ja osallistuminen kansalliseen ja ylimaakunnalliseen alueidenkäytön suunnitteluun

Em. tehtävät ovat nykytilanteessa maakuntaliiton tehtäviä ja tehtävät esitetään siirrettäväksi suoraan maakunnalle.

Alueidenkäyttöön ja -suunnitteluun liittyvät lakisääteiset edistämis- ja valvontatehtävät:

Kuntien maankäytön suunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja valvominen (kaavaohjaus, päätösten seuranta), maakuntakaavan tavoitteiden edistäminen kuntakaavoituksessa

Kuntien rakennustoimen järjestämisen edistäminen, ohjaaminen ja valvominen (tuki rakennusvalvonnalle)

Kuntien kehittämiskeskustelut

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistäminen

Em. tehtävät ovat nykytilanteessa ELY-keskuksen tehtäviä ja tehtävät esitetään siirrettäväksi suoraan maakunnalle. Mahdolliset maankäyttö- ja rakennuslain muutokset voivat muuttaa ohjaus- ja valvontatehtäviä.

Alueidenkäytön edistämistehtäviä toteutetaan myös eräiden ympäristöhallinnon rahoitusjärjestelmien kautta. Rahoitus liittyy kiinteästi alueidenkäytön edistämistehtävään. Työn merkitykseen liittyy rahoituksen yhteydessä toteutuva neuvonta.

Ympäristöhallinnon harkinnanvaraiset valtionavustukset

o Rakennusperinnön hoito

o Saariston ympäristönhoito

o Kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista ja muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviin valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviin projektiluonteisiin hankkeisiin

Em. tehtävät ovat nykytilanteessa ELY-keskuksen tehtäviä. Maakuntalakiesityksessä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista on osa maakunnan tehtäviä.

Muut alueiden käyttöön liittyvät tehtävät:

Rakennussuojeluasiat, rakennussuojelupäätökset

Muinaismuistolakiin liittyvät päätösasiat, muinaismuistojen kajoamisluvat

Joukkoliikennejärjestelmä

Näiden tehtävien järjestämisvastuuseen maakunnassa liittyy vielä epävarmuutta.

Maakuntalakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä.

Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito on esitetty lakiesityksessä maakunnan tehtäviksi. Em. tehtävä on ELY-keskuksen tehtäviä.

2.2 Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

ArcGIS (Desktop, Online ja Server)

Maakuntasuunnittelun työväline paikkatietoaineistojen tuottamiseen, hallintaan, ylläpitoon ja analysointiin. Ohjelmistojen avulla tuotetaan ja ylläpidetään maakuntakaava-aineistoja sekä julkaistaan rajapinta- ja karttapalveluita. Ohjelmiston avulla tullaan toteuttamaan maakuntakaavaa koskevaa lakia paikkatietoinfrastruktuurista.

Aluesuunnitteluun liittyvät tietojärjestelmät (ei ylläpitovastuuta, tiedonhaku ja -jakaminen) esimerkiksi: YKR-aineisto, Hertta-järjestelmä, Edilex (lakikirjasto, sisältää mm. KHO:n ennakkotapaukset), kiinteistötietojärjestelmä (KTJ, paikkatietojärjestelmä, joka pitää sisällään kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin).

Lisäksi normaalit toimistotyökalut.

3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta

Alueidenkäytön suunnittelun osalta ei merkittäviä muutostarpeita ole eikä alueidenkäytön suunnittelutehtävien siirtäminen maakuntaan aiheuta suuria sopeutumistoimia. Uudistuksen myötä voidaan maakunnan alueidenkäytön suunnittelusta luoda entistä vahvempi ja uusia synergiaetuja hyödyntävä kokonaisuus. Asiakasnäkökulmasta alueidenkäytön suunnitteluun liittyvien palveluiden keskittäminen yhdelle toimijalle tuo mahdollisuuksia entistä laadukkaampien ja nopeampien palveluiden tuottamiseen, mikäli resurssit maakunnassa ovat riittävät.

Luonnonsuojelun edistämistehtävien osoittaminen uudelle maakunnalle mahdollistaa niiden käsittelyn tiiviissä yhteistyössä alueidenkäytön suunnittelun kanssa. Nykytilanteessa ELY-keskus hoitaa luonnonsuojelutehtäviä sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan alueiden osalta. Maakuntaan siirron yhteydessä tulee varmistua riittävistä luonnonsuojelun resursseista. Lisäksi tulee varmistua saumattomasta yhteistyöstä tulevan LUOVA-viraston ja muiden maakuntien kanssa.

Maakuntalakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä. Mikäli kunnat päättävät siirtää näitä tehtäviä maakuntaan, aiheuttaa se merkittäviä muutoksia ja avaa entistä tiiviimmän yhteistyömahdollisuuden alueidenkäytön suunnittelun sekä rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen välille. Toisaalta tehtävien siirto maakuntaan aiheuttaisi uusien toimintatapojen muodostamista niin maakunnassa kuin kunnissa. Asiakkaan näkökulmasta näiden tehtävien siirto maakunnalle olisi täysin uusi tilanne.

Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Liikennepalveluihin liittyvät tehtävät tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueidenkäytön suunnittelun ja liikennesuunnittelun välillä. Näiden asioiden käsittely samassa organisaatiossa luo merkittäviä synergiaetuja.

Vesien ja merenhoidon palvelujen entistä tiiviimpi yhteistyö alueidenkäytön suunnittelun ja merialuesuunnittelun kesken voi tuoda uusia keinoja vesien- ja merenhoidon tavoitteiden edistämiselle.


Väliraportointivaiheeseen mennessä ei ole ilmennyt esteitä muutosten toteuttamiselle. Mahdollisuuksia ja muutoksia on kuvattu edellisessä kappaleessa.

5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus

Alueidenkäytön tehtäväkokonaisuus vaikuttaa suoraan alueen elinvoimaisuuteen ja ympäristön laatuun. Suunnittelulla luodaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Alueidenkäytön suunnittelu luo kivijalan maakunnan elinvoiman kehittämiselle ja vetovoimalle.

Luomalla maakuntatasolle uusi laaja-alaisen osaamisen toimija voidaan kehittää palveluiden kustannustehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää, että alueidenkäytön suunnittelun henkilö- ja osaamisresurssit on mitoitettu tarkoituksenmukaisesti siten, että on mahdollista luoda tehokas ja joustava poikkitieteellinen osaamiskeskittymä, joka toimii yhteistyössä lähialueen muiden toimijoiden kanssa.

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit)

Maankäytön suunnittelun ja siihen liittyvän oikeusohjauksen avulla luodaan menestyvää ja ympäristöltään korkealuokkaista Kymenlaaksoa. Maankäyttö- ja rakennuslain 1 § mukaan tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Palvelutuotannon kokonaisuuden suunnittelun ja tulostavoitteiden tulee edistää em. lain asettamia vaatimuksia.

Alueuudistuksen tavoitteena tulee olla ylläpitää ja kehittää palveluiden laatua, kustannustehokkuutta sekä sujuvuutta. Asiakasnäkökulmasta korostuu, että alueidenkäytön palvelut koskevat tavalla tai toisella kaikkia maakunnan asukkaita ja toimijoita. Alueidenkäytön keskeinen tehtävä on kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen maakunnassa alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen keinoin.

Alueidenkäytön palveluiden asiakkaat:

Maakunnan kunnat, arkipäiväisessä asioinnissa kuntien maankäytön suunnittelusta ja järjestämisestä vastaavat henkilöt esim. tekniset johtajat, kaavoituspäälliköt jne.

Asukkaat, kansalaiset: Kaavan laadinnan osallisia, joiden kanssa on järjestettävä vuorovaikutus ja osallistuminen, kaava oltava saatavilla kansalaisille ja muille asiakkaille

Poliittisella tasolla kuntien maankäytöstä (kaavojen hyväksymiskäsittelystä) vastaavat lautakunnat ja kunnanhallitukset

Muut maakunnalliset organisaatiot ja etujärjestöt, esim. MTK, Kauppakamarit, Luonnonsuojelujärjestöt, kunnalliset vesi-ja jätehuoltoyhtiöt…

Ympäristö ja luonto

Taulukko 1. Nykyiset alueidenkäytön tehtävät, resurssit ja suoritteet

Nykytilanne Kymenlaakson liitto Kaakkois-Suomen ELY

Suoritteet maakuntakaavoitus ja siihen liittyvät osallistumisprosessit sekä tiedon tuottaminen MRL edellyttämällä tavalla ja muut kappaleessa 2 kuvatut tehtävät

osallistuminen maakunnan muuhun suunnitteluun

lausunnot: n. 70/a neuvottelut: n. 300/a

alueidenkäyttöön liittyvät edistämistehtävät ja muut kappaleessa 2 kuvatut tehtävät

lausunnot (n. 70/a/2 maakuntaa) viranomaisneuvottelut (30-40/a/2 mk) muut neuvottelut (n. 70/) oikaisut (0-3/a) valvonta (kuntien päätökset) koulutus (0 – 4/a)

Toimijalle aiheutuvat kustannukset

maakuntakaavoituksen ja aluesuunnittelun selvitykset, aineistot ja tilastot.

35 000 -70 000 € / v toimitilakuluja / työntekijä

emme ole toistaiseksi arvioineet

arvioidut ict kulut ovat 2 500 € / tietokone

paikkatieto-ohjelmaan liittyvät kulut 2016 < 20 000 €.

toimitilakuluja / työntekijä emme ole toistaiseksi arvioineet

tietokonejärjestelmät, ohjelmat? hankinnat tehdään valtakunnan tasolla

yhteisesti kilpailutettujen palvelutuottajien kautta (Hansel)

Henkilöstön määrä ja htv

Aluesuunnittelussa vuonna 2016 kuusi vakanssia: suunnittelujohtaja, maakuntakaavainsinööri, suunnitteluinsinööri, ympäristösuunnittelija, maakuntasuunnittelija, suunnitteluavustaja

henkilöstökulut 2016 noin 375 000 €. (kk-palkka 12,5 kk x sivukulut 30 %)

Alueidenkäytön ohjaus vuonna 2016 viisi vakanssia: alueidenkäyttöpäällikkö, arkkitehti, lakimies, alueidenkäytön insinööri, ylitarkastaja

Lisäksi mukana on ollut runsaasti ELY- keskuksen eri alojen asiantuntijoita. Vuonna 2015 työsuorite oli yhteensä n. 8 htv. Työ jakautuu 2 maakunnalle. -> Kymenlaakson osuus 4 htv.

Vuosikustannukset noin 450 000 €

Ei sisällä matkoja

noin 320 000 € (4 htv?,Täsmällistä lukemaa ei ole käytössä. Suuruusluokka perustuu arvioon.)

Ei sisällä matkoja

Muista kustannuksista ei tietoa

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin

7.1 Prosessien rajapinnat

Alueidenkäytön suunnittelulla ja edistämisellä on erittäin paljon rajapintoja muihin prosesseihin:

Aluesuunnittelu – Aluekehitys -rajapinta: Maakunnan suunnitteluun kuuluvat MRL mukaan maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (maakuntaohjelma). Aluekehitysyhteistyö lähtökohtaisesti korostuu alueiden käytön suunnittelussa.

Alueidenkäyttö – Ympäristö – Luonnonsuojelu -rajapinta: Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on MRL 5 § mukaan edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä.

Kaavoitus – Liikennejärjestelmä ja -palvelut -rajapinta: Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on MRL 5 § mukaan edistää liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Liikennejärjestelmäsuunnittelun koordinointi on maakuntaliittojen lakisääteinen tehtävä ja muut maakunnan liikennetehtävät ELY-keskuksen nykyisiä tehtäviä.

Kaavoitus ja merialuesuunnittelu – Merenhoito- ja vesienhoitosuunnittelu -rajapinta: MRL 19 § mukaan maakunnan liiton tehtävänä on merialuesuunnittelu, joka on maakuntakaavasta erillinen suunnittelumuoto, joka laaditaan ylimaakunnallisessa yhteistyössä. Maakuntakaavoitus ja merialuesuunnittelun työkenttä liittyvät kiinteästi toisiinsa. Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen, vesihuolto sekä merialuesuunnittelu. Kokonaisuuden tarkkailun kytkeminen alueiden käytön suunnitteluun on välttämätöntä.

Edunvalvonta, KV-asiat, EU-yhteistyö -rajapinnat: Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan merkittävästi alueellista identiteettiä. Kansainvälinen aluesuunnitteluyhteistyö korostuu rajamaakunnassa ja EU:n ulkorajalla. Kymenlaakso on merkittävä osa EU:n TEN-T ydinverkkoa ja sen suunnitteluun ja edistämiseen osallistuminen on tärkeä maakunnan edunvalvontatehtävä. Merialuesuunnittelussa korostuu erityisesti Itämeren ja Suomenlahden alueiden kansainvälinen yhteistyö.

Alueidenkäytön suunnittelu – ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen -rajapinta: Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen. Kymenlaaksossa on jo tehty vapaaehtoisesti tähän liittyviä tehtäviä esim. laatimalla ympäristökasvatusstrategia. Toimintaa voidaan jatkaa uudessa maakunnassa entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Alueidenkäytön suunnittelun yhteydessä laaditaan lukuisia ympäristöä koskevia selvityksiä, joita voidaan käyttää hyväksi ympäristötietouden tuottamisessa.

7.2 Yhteistyötarpeet

Yhteistyötä on tarpeen tehdä maakunnan sisäisen yhteistyön ja rajapintojen lisäksi laajasti, mm. EU, lähivaltiot, ministeriöt, kunnat, muut viranomaiset. Maakunnan suunnitteluun sisältyy laaja sidosryhmäyhteistyö alueen toimijoiden kesken ml. asukkaat, kansalaisjärjestöt, muu kolmas sektori sekä yksityinen sektori.

Maakuntahallinnolla tulee olla tehtäviensä hoitamiseen riittävä resurssi. Pääosa edellä mainittujen tehtävien hoitamiseen tarvittavasta osaamisesta ja henkilöresursseista tulee maakuntauudistuksen yhteydessä uutta maakuntahallintoa edeltäneistä viranomaisista.


Nykytilanne: maakuntaliitossa toimistohuoneet 6 henkilölle ja ELY-keskuksessa 5 henkilölle sekä molempien toimistojen neuvotteluhuoneet.

Toimitiloja tarvitaan työhuoneet 8-10 henkilölle sekä neuvotteluhuoneita/ ryhmätyötiloja. Suunnittelutehtävät ovat sen kaltaisia, että työtilojen rauhallisuus korostuu. Kaavoitustyössä tarvitaan karttatulostimia ym. normaalia toimistotyöpistettä suurempia laitteita, joka tulee huomioida työtilojen koossa. Suunnittelu- ja ohjaustehtävät ovat myös sen luonteisia, että taustamateriaalia, selvityksiä, kirjoja ja esim. vanhoja päätöksiä joudutaan säilyttämään paperisessa muodossa, mikä vaatii ns. hyllytilaa.

Maakuntakaavoitukseen liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja osallisuusprosessit ja muu sidosryhmäyhteistyö edellyttävät liikkumista työntekijöiltä. Kustannustehokkuutta edistetään tarjoamalla riittävät nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut.

9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

Nykytilanteessa maakuntien liittojen toiminta on rahoitettu kuntien rahoituksella. ELY-keskuksen osalta toiminta rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.

1

4.6.2018

MAAKUNTAUUDISTUS KYMENLAAKSOSSA

Liikennepalvelut-tiimi

Tiimin kokoonpano:

Jyrki Karhula, ELY-keskus, pj. Kari Halme, ELY-keskus Jussi Kailasto, ELY-keskus, siht. Frank Hering, Kymenlaakson liitto Riitta Kallström, Kymenlaakson liitto Hannele Tolonen, Kotka Matti Ruoti, Hamina Hanna Piispa-Malinen, Kouvola Antti Tamminen, Kouvola Pasi Halttunen, henkilöstön edustaja (JUKO) Hannu Moilanen, henkilöstön edustaja (Pardia)

Loppuraportin sisällysluettelo

1. Maakuntauudistuksen säädöspohja 2

2. Maakuntalakiin kirjattujen tehtävien nykytila 5

3. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit 6

4. Muutostarpeet asiakas- ja ympäristönäkökulmasta 18

5. Palvelutuotannon suunnittelu 21

6. Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus 25

7. Mahdolliset esteet muutosten toteuttamiselle 26

8. Yhdyspinnat muihin prosesseihin 26

9. Toimitilatarpeet 28

10. Palvelukokonaisuuden rahoitus 29

2 1. Maakuntauudistuksen säädöspohja

Maakuntalakiluonnoksessa maakunnan tehtävät tie- ja liikenneasioissa on kirjattu seuraavasti:

Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä mm. seuraavilla tehtäväaloilla:

• liikennejärjestelmän toimivuus,

• liikenneturvallisuus,

• tie‐ ja liikenneolot,

• alueellinen tienpito,

• maankäytön yhteistyö sekä

• toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun

Maakunta voi lisäksi hoitaa (edellyttää maakuntastrategian kirjausta):

• yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevia valtionavustustehtäviä;

• liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun ottamatta toimintaa liikennekaaren IV osan 1 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä;

• saaristoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä

Hallituksen esityksen 2.3.2017 perusteluteksteissä todetaan muun muassa seuraavaa:

”Säännöksessä säänneltäisiin sellaisista liikennealan tehtävistä, jotka tulisivat koskemaan kaikkia maakuntia. Maakunnan tehtävänä olisi vastata liikennejärjestelmän toimivuudesta. Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Laajasti ottaen liikennejärjestelmään sisältyvät myös liikennetiedot ja liikennepalvelut. Liikennejärjestelmä kytkeytyy tiiviisti yhteiskunnan muihin toimintoihin, kuten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Liikennepolitiikan ja liikennejärjestelmän yhtenä tavoitteena on liikkumisen ja kuljettamisen turvallisuus sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikennejärjestelmä. Liikennejärjestelmän toimivuuden ja suunnittelun tehostamiseksi olisi tärkeää huolehtia laaja-alaisesta yhteistyöstä valtion, maakuntien ja kuntien kesken. Erityisen tärkeää olisi yhteen sovittaa eri liikennemuotojen (tie, rata, vesi, lentoliikenne) ja tietoliikenteen toimivuus huomioimalla kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet.

Liikennejärjestelmän toimivuus sisältää liikennejärjestelmäsuunnittelua, tarveselvityksiä ja esisuunnittelua sekä suunnittelun yhteensovittamista maakunnan muun suunnittelun sekä kuntien ja valtion suunnittelun kanssa. Toiminta koskee periaatteessa myös liikenteen ohjausta, nopeusrajoituksia ja tienpidon lupia, mutta koska väyläomaisuuden omistajuus on valtiolla, tulisi näistä tehtävistä sopia erikseen. Tähän kuuluvat myös liikenneturvallisuustehtävät, jotka liittyvät kaikkeen toimintaa. Maakunnat voisivat esimerkiksi tehdä oman alueensa liikenneturvallisuussuunnitelmia tai toteuttaa suunnitelman yhdessä muiden maakuntien kanssa.

Tie- ja liikenneolojen osalta tehtävään kuuluisivat toimintaympäristön seuranta sekä tiestö- ja liikennetietojen ylläpito ja seuranta. Alueellisella tienpidolla varmistetaan liikenteen päivittäinen toimivuus ja turvataan tierakenteiden ja siltojen säilyminen. Nämä tehtävät toteutettaisiin sopimuspohjaisesti (päämies-agentti–sopimukset), koska valtio toimisi edelleen koko tieverkoston omistajana. Sopimuksissa voitaisiin sopia tarkemmin yksittäisen maakunnan tai tiepidosta vastaavan vastuumaakunnan

3 kanssa alueellisen tieverkon kunnossa- ja ylläpidosta sekä mahdollisista alueurakoista (esimerkiksi kilpailutus ja töiden valvonta sekä maakunnan alueella olevan valtakunnan verkon osan kunnossapito) ja muista tienpitoa koskevista tehtävistä. Näistä asioista säädettäisiin tarkemmin maantielaissa (503/2005). Maakunnan tulisi joko yksin tai yhteistyössä muiden maakuntien kanssa tuottaa tietoja liikennemääristä, asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeista valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Nämä tiedot tukisivat maakuntastrategian ja julkisen talouden suunnitelman laatimista sekä tarvittavien investointien valmistelua ja palvelutason määrittelyä.”

Maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydennysesitys julkaistiin 10.3.2017. Esityksen yleisperusteluissa todetaan muun muassa seuraavaa:

Uudistuksessa tehtäväsiirtojen yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lakkautetaan 1 päivänä tammikuuta 2019 lukien ja niiden tehtävät siirtyvät valtaosin maakunnille mutta eräiltä osin myös uudelle perustettavalle Valtion lupa- ja valvontavirastolle, Innovaatiorahoituskeskus Te-kesille, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, Liikennevirastolle, Maaseutuvirastolle ja Valtiokonttorille.

Yleiskatteiselle maakuntien valtionrahoitusmomentille kootaan esityksen mukaan rahoitusta yhteensä arviolta 1,12 miljardia euroa. LVM:n hallinnonalalta tähän sisältyy valtion vuoden 2017 talousarvion seuraavat momentit:

• 31.01.41 Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v); 100 %:a momentin määrärahasta

• 31.10.50 Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v); n. 23 %:a momentin määrärahasta (yksityistielossien avustus on erillisrahoitusta)

• 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v); n. 41 %:a momentin määrärahasta

Esityksen mukaan seuraavia määrärahoja ei siirretä osaksi maakuntien valtionrahoituksen momentin määrärahoja, ovat LVM-hallinnonalan osalta seuraavat:

• 31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 1 271 950 000 euroa, josta tienpidon osuus on 508 000 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltavia seikkoja ova tieverkoston säilyminen uudistuksessa valtion omaisuutena sekä väyläverkoston yhtenäisen kehittämisen ja korjausvelan vähentämisen tavoitteet.

• Momentti 31.30.64 Saariston yhteysliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 12 990 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen.

• Momentti 31.30.66 Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3

v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 5 303 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen.

Maakuntalaissa määritellään, mitkä LVM-hallinnonalan tehtävät siirtyvät maakuntiin, mutta tehtävien järjestämistapa määritellään uudessa laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Luonnos tästä laista julkaistiin 5.7.2017 ja siitä järjestettiin kaksi lausuntokierrosta. Seuraavassa on kuvattu keskeiset tienpidon järjestämiseen liittyvät kirjaukset lakiluonnoksessa.

4 • ELY-keskusten L-vastuualueilla hoidetut tehtävät siirtyvät pääsääntöisesti hoidettaviksi

maakunnissa. Poikkeuksena ovat: • valtakunnalliset tehtävät, jotka siirtyvät L-vastuualueelta Liikennevirastoon • liikenteen elinkeinoluvat (taksilupa, henkilöliikennelupa ja tavaraliikennelupa),

jotka siirtyvät liikennepalvelulain mukaisesti Trafiin.

• Tieverkon omistajuus ja tienpitäjän vastuu maantieverkosta säilyy valtiolla.

• Perusväylänpidon rahoitus tulee erillisrahoituksena LVM:n momentilta, samoin saaristoliikenteen rahoitus. Yleiskatteellisena tulevat valtionavustukset yksityisteille sekä ELY-keskusten nykyinen joukkoliikennepalveluiden osto ja kehittäminen. Toimivaltaisina joukkoliikenneviranomaisina toimivien kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukirahoitus tulee edelleen erillisrahoituksena.

• Liikennevirasto erittelee tienpidon rahoituksen maakunnittain (18) tieverkon ja liikenteen ominaisuuksiin ja muihin olosuhteisiin perustuen niin, että varmistetaan maantieverkon ja sen kunnon yhtenäisyys.

• Liikennevirasto varaa osan perusväylänpidon tienpidon talousarviomäärärahasta kohdistettavaksi tienpidon valtakunnallisiin tehtäviin, teemaohjelmiin ja äkillisiin tai ennakoimattomiin korjaustarpeisiin.

• Jokaisen 18 maakunnan tehtävät • Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun johtaminen ja kytkeminen

maakunnan muuhun suunnitteluun • Vastaaminen eri toimijatahojen yhteistyötä liikenneturvallisuustyössä • Toimivaltainen viranomaisena toimiminen maakunnan joukkoliikenteen

suunnittelussa ja järjestämisessä siltä osin, kuin mahdolliset toimivaltaiset kaupunkiseudut eivät sitä hoida

• Tienpidon yhteistyöalueesta sopiminen muiden maakuntien kanssa • Maakunnalle valmistellun tienpidon ja liikenteen suunnitelman sekä

Liikenneviraston kanssa tehtävän tienpidon sopimuksen hyväksyminen • Kukin maakunta sopii tiehankkeiden suunnittelutarpeista ja kohteista osana

tienpidon suunnitelmaa ja tienpidon sopimusta • Yksityisteiden valtionavustuksista päättäminen, liikkumisen ohjauksen

edistäminen ja saaristoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen • Tietojen tuottaminen liikennejärjestelmästä

• Tienpidon yhteistyöalueiden (enintään 9) tehtävät

• Tienpidon ja rahoituksen suunnittelu • Tienpidon ja liikenteen suunnitelman ja tienpidon sopimuksen valmistelu • Maanteiden hankesuunnittelu • Tienpidon toimien ohjelmointi • Maanteiden suunnittelun, kunnossapidon ja rakentamisen hankinnat • Tietojen tuottaminen maantieverkosta

• Liikennevirastoon siirtyvät tehtävät • tienpidon lupatehtävät • asiakaspalvelutoiminto • tienvarsitelematiikka • vahingonkorvaukset ja ajoneuvojen siirrot • maantielauttaliikenteen järjestäminen • hoidon alueurakoiden kilpailutuksen ohjaus ja tuki • tie- ja ratamaanhankinta ja kiinteistöjen hallinta • museo- ja perinnetoiminta

5 • Tienpidon yhteistyöalueista sopiminen

• Maakuntien tulee sopia tienpidon tehtävien hoitamisesta yhteistoiminnassa enintään yhdeksällä tienpidon yhteistyöalueella

• Jokin maakuntalain mukainen yhteistoiminnan muoto: yhteinen toimielin/ yhteinen virka/ sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta

• LVM:llä ja tienpitäjällä (Liikennevirasto) on oikeus puuttua suunniteltuihin yhteistyöalueisiin, jos eivät katso maakuntien suunnittelemia yhteistyöalueita tienpidon kannalta tarkoituksenmukaisiksi.

• Tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS)

• Nelivuotinen vuosittain päivitettävä suunnitelma laaditaan jokaiselle maakunnalle. Suunnitelmaan sisällytetään teiden kunnossapito (hoito, siltojen ja päällysteiden korjaaminen) ja hankesuunnittelu, alueelliset investoinnit ja niiden rahoitus sekä muut maakunnan tienpitoon liittyvät kysymykset. Maakunnat voivat halutessaan sisällyttää suunnitelmaan myös muita maakunnan liikenneviranomaisen vastuulla olevia liikennetehtäviä koskevia asioita.

• Valmistelu yhteistyöalueella, hyväksyntä siinä maakunnassa, jota suunnitelma koskee

• Luonnos tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta valmistellaan touko-syyskuussa ennen tienpidon sopimusta koskevien neuvotteluiden käymistä. Suunnitelma on keskeinen asiakirja tienpidon sopimuksen valmistelussa

• TLS kytketään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitteluun

• Tienpidon sopimus • Nelivuotisen sopimuksen valmistelevat tienpitäjä (Liikennevirasto) ja tienpidon

yhteistyöalue. Sopimukseen kirjataan tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva rahoitus ja sen suuntaaminen, tienpitoa ja taloutta koskevat tavoitteet sekä raportointi. Sopimuksen, jossa on kutakin maakuntaa koskeva erittely, allekirjoittavat kaikkien sen piiriin sisältyvien maakuntien edustajat.

• Sopimus olisi vahvemmin sitova ensimmäisen sopimusvuoden (seuraavan talousarviovuoden) osalta ja aiesopimusluonteinen seuraavien vuosien osalta.

• Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS)

• Laaditaan lähtökohtaisesti jokaiselle maakunnalle, mutta maakunnat voivat sopia myös yhteisen suunnitelman laadinnasta. Suunnitelma koskee kaikkia liikennemuotoja

• Kukin maakunta vastaa suunnitteluprosessin käynnistämisestä, suunnitelman laatimisesta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä sekä suunnitelman yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun sekä valtakunnallisen ja kunnallisen suunnittelun kanssa.

• Liikennevirasto osallistuu aktiivisesti maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun valmisteluun valtakunnallisen liikennejärjestelmän näkökulmasta.

• LJS on monivuotinen, valtuustokausien yli menevä asiakirja • LJS on keskeinen tausta-asiakirja tienpidon ja liikenteen suunnitelman

valmistelussa

2. Maakuntalakiluonnokseen kirjattujen tehtävien nykytila

Lakiluonnokseen ja hallituksen esityksen perusteluteksteihin kirjattuja tehtäviä hoitaa nykyisellään pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue. Tehtävien hoito on nykyisin järjestetty yhtenäisenä palveluna kahden tai viiden maakunnan alueella. Viiden maakunnan alueella toimitaan tiestön kunnossapidon ja investointihankkeiden toteutustehtävissä. Lisäksi tieliikennetelematiikkatehtäviä hoidetaan KAS ELYstä koko maan alueella keskitettynä tehtävänä.

6 Kymenlaakson liitolla on säädöspohjainen vastuu alueellisessa liikennejärjestelmätyössä.

Joukkoliikenteen järjestämisessä Kymenlaaksossa toimii kolme toimivaltaista viranomaista: KAS ELY, Kotkan-Haminan seutu sekä Kouvolan kaupunki.

Kymenlaaksossa on saariston yhteysalusliikennettä Kotkan kantasatamasta, Kuutsaloon, Kaunissaareen ja Haapasaareen. Nykyinen liikenteen järjestäjä on Varsinais-Suomen ELY. KAS ELY käyttää luvussa 3 kuvattujen tehtävien hoitamiseen vuonna 2017 kaikkiaan 57 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi tehtäviä hoidetaan osittain ostopalveluna, muun muassa laadunvalvontapalveluita ja hankinta-asiakirjojen valmistelua. Näiden palveluiden ostoon käytetään vuonna 2017 noin 0,6 M€. Työt kohdistuvat viiden maakunnan alueelle.


3.1 Liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen

3.1.1 Maakunnan edunvalvonta ja aluekehitystyö

Keskeisimmät maakunnan edunvalvonta-asiakirjat ovat maakuntasuunnitelma maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma. Liikennesektorin kehittämisasiat ovat oleellinen osa näitä asiakirjoja.

Liikennesektorin asioiden edistämisessä tärkeää on kansallinen ja kansainvälinen, Kymenlaaksossa erityisesti Venäjän lähialueelle ja Balttiaan suuntautuva sidosryhmäyhteistyö.

Keskeisiä prosessin tuotteita ovat myös hallitusohjelmaan ja valtion talousarvioon sekä EU:n aluekehitysohjelmiin kirjatut maakunnan liikenneasioita edistävät kirjaukset, suunnitelmat ja hankkeet.

Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,0 htv.

3.1.2 Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu eri kulkutapoja palvelevasta liikenneinfrastruktuurista, liikennepalveluista ja niitä käyttävästä liikenteestä. Vastuu liikennejärjestelmän eri osien ylläpidosta ja kehittämisestä on jakaantunut usealle osapuolelle, mutta aluekehityslakiin perustuen nykyinen maakuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelun vastuutaho on maakunnan liitto. Arkipäivän työssä tarvitaan eri tahojen yhteistä suunnittelua, vuorovaikutusta ja osallistumista.

Prosessin nykyisiä tuotteita ovat Kaakkois-Suomen liikennestrategia (vastuu KAS ELY), Kymenlaakson maakunnan liikennestrategia (vastuu KL liitto) ja seutukuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmat.


3.1.3 Tiestöön ja liikenteeseen liittyvät maankäyttöasiat Kaavayhteistyössä huolehditaan maantieverkon toiminnallisuudesta ja turvallisuudesta. Isona asiana on maantieverkon laajuus katu-maantie-rajapinnassa. Toiminnallisuuden lisäksi huolehditaan riittävistä aluevarauksista myös tulevaisuuden

7 tarpeisiin. Tärkeää on maantielain nojalla laadittavien tiesuunnitelmien kaavanmukaisuudesta huolehtiminen suunnittelun eri vaiheissa ja tarvittavien kaavamuutosten/poikkeamisten avustaminen. Prosessiin liittyen osallistutaan yleiskaavojen liikenneselvityksiin sekä tehdään tarvittavat yleis- ja tiesuunnitelmat kaavoituksen tueksi valta- ja kantateiden sekä merkittävimpien seututeiden osalta. Tietyissä tapauksissa asia voidaan hoitaa myös kuntavetoisesti suunnittelusopimuksilla. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.

3.1.4 Asiakastarpeiden selvittäminen

Esiselvityksiä laaditaan tienpidon suunnittelua ja ohjelmointia varten. Selvitykset ovat hyvin erityyppisiä ja esiselvityksille yhteinen ominaisuus onkin ongelmakeskeisyys ja yleispiirteisyys. Ratkaisujen etsiminen, löytäminen ja arvioiminen ovat tärkeämpiä kuin vaihtoehtojen valinta tai suositus. Esiselvityksen prosessi on joustava ja sovitetaan suunnittelutilanteeseen ja suunnittelutehtävän laajuuteen. Selvitysten teossa voivat sidosryhmät olla tarvittaessa mukana, ja niiltä voidaan selvityksen valmistuttua pyytää myös kannanottoja tai virallisia lausuntoja.

Esiselvitysten sisältö ja laajuus määrittyvät niiden käyttötarkoitusten mukaan valtakunnallisista tai alueellisista selvityksistä hyvinkin rajattuihin hankekohtaisiin selvityksiin asti. Selvityksissä keskitytään ongelma-analyysiin sekä ongelmien periaatteellisiin ratkaisumalleihin ja niiden välisiin eroihin alustavien vaikutustarkastelujen pohjalta. Esiselvitys onkin usein välittävä vaihe liikennejärjestelmän suunnittelun ja toimenpiteiden tai hankkeiden suunnittelun välillä. Esimerkiksi tieverkon hoidon ja ylläpidon suunnittelua kehitetään vuorovaikutteiseksi ja esiselvityksiä voidaan käyttää vuorovaikutuksen välineinä.

Esiselvityksen pohjalta tehtävä päätös on luonteeltaan tieviranomaisen sisäinen päätös hankkeen edistämisestä, eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Johtopäätöksinä voidaan esittää esim. yhden tai useamman vaihtoehtoisen ratkaisumallin jatkokehittämistä sekä seuraavan suunnitteluvaiheen sisältöä ja ajoittamista. Tuloksena voi olla ratkaisu, jossa varsinaista uusinvestointia ei tarvita, vaan ongelmat voidaan ratkaista muilla toimenpiteillä. Esiselvitysvaiheessa neliporrasperiaatteen noudattaminen on erityisen tärkeää esiselvitysvaiheessa: ongelman ratkaisuvaihtoehtoja haetaan ennakkoluulottomasti ja vuorovaikutteisesti eri toimijoita ja sidosryhmiä jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa sitouttaen.

Erilaisia esiselvitystyyppejä ovat:

• Tarve-, kehittämis- ja toimenpideselvityksissä tarkastellaan rajattua tieverkon osaa, tiejaksoa tai vieläkin rajatumpaa kohdetta kuten esim. yksittäistä liittymää. Selvityksen päätavoitteina on tutkia millainen ongelmatilanne on kyseessä ja millaisia vaihtoehtoisia keinoja ongelman poistamiseksi tai lieventämiseksi voisi olla käytettävissä. Tarkoituksena on ollut selvittää toimenpidetarpeita ja kustannuksia ja ratkaista myös maantielain mukaisen hankesuunnittelun mahdollinen tarve.

• Yhteysväliselvitys käsittelee pitkähkön tiejakson parantamisen tarvetta sekä kehittämistoimenpiteitä alustavasti. Yhteysväliselvityksen tuloksena koko yhteysvälille hahmotellaan tiejaksoittain tavoitetilanteen (aikajänne yli 20 vuotta) edellyttämät alustavat kehittämistoimenpiteet.

• Teemakohtainen selvitys on useimmiten luonteeltaan tilanne- ja tarvetarkastelu jostakin erityisteemasta. Tarkastelualue voi teemasta riippuen olla ELY-keskuksen/ maakunnan/ maakuntien, kuntaryhmän, kunnan tai sen osan alue. Tyypillisimpiä erityisteemoja ovat liikenneturvallisuus, tievalaistus, kevytliikenne,

8 joukkoliikenne, meluntorjunta, pohjavesien suojaaminen, ohituskaistajärjestelyt ja tieverkon luokittelu.

Esiselvitys ei ole vielä hankkeen tai toimenpiteen varsinaista suunnittelua. Siinä hahmotellaan ratkaisuvaihtoehtoja ja päätetään sen jälkeen mahdollisesta suunnittelun aloittamisesta. Esiselvityksellä ei voi ratkaista sellaisia tiensuunnittelutilanteita, joissa tarvitaan maantielaissa määritelty suunnittelumenettely vuorovaikutuksen takaamiseksi ja oikeudellisesti selkeiden toimenpidepäätösten aikaansaamiseksi.


3.1.5 Liikenteen hallinta

Liikenteen hallinnan tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, vähentää liikenteen päästöjä sekä hyödyntää tieverkkoa tehokkaammin. Liikenteen hallinnan keinoilla vaikutetaan kulkutavan, reitin tai matkan ja kuljetuksen ajankohdan valintaan. Liikenteen hallinta muodostuu seuraavista osa-alueista: liikenteen tiedotus, liikenteen ohjaus, häiriön hallinta, kysynnän hallinta, kuljettajan tuki ja valvonta sekä kaluston ja kuljetusten hallinta.

Liikenteen hallinnan edellytyksenä on luotettava ajantasainen tilannekuva liikennejärjestelmästä, joka mahdollistetaan tietoja viestintätekniikan avulla. Liikenteen tiedotuksella tarjotaan ajantasaista tietoa tienkäyttäjille sekä ennen matkaa että matkan aikana mm. kelistä, liikenteestä ja liikenteen häiriöistä. Liikennettä ohjataan kiinteillä liikennemerkeillä tai vaihtuvalla liikenteen ohjauksella liikennemerkein, opastein ja liikennevaloin. Häiriön hallinta on liikenteen häiriötilanteiden havaitsemista ja hoitamista eri viranomaisten välisenä yhteistyönä. Yksi keskeinen tienkäyttäjille suoraan näkyvä tehtäväkokonaisuus on nopeusrajoitusten hallinta ja siihen liittyvät päätökset. Poliisin kanssa tehdään yhteistyötä automaattisen nopeus-, liikennevalo- ja kaistankäyttövalvonnan kehittämisessä ja laajentamisessa.

Liikenneverkon ja liikenteen hallinnan palveluiden ajantasaisesta operoinnista vastaa 24/7-periaatteella Liikenneviraston tieliikennekeskus. Operoinnin tärkeänä edellytyksenä on liikennejärjestelmän ajantasainen tilannekuva. Ajantasainen, ennakoiva liikenneverkkojen operointi vaatii myös erityisten liikenteenhallintasuunnitelmien laatimista. Näissä suunnitelmissa annetaan yksityiskohtaiset toimintamallit toimille, joihin tieliikennekeskusten päivystäjien ja muiden toimijoiden tulee ryhtyä ennakoitavissa olevien ja yllätyksellisten häiriötilanteiden tai muiden ongelmien estämiseksi tai viimeistään niiden synnyttyä. Liikenteenhallintasuunnitelmat laaditaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja synkronoidaan paikallisen ja alueellisen tason häiriönhallintasuunnitelmien kanssa. Yhteistyöstä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa vastaa alueellinen tienpitäjä.

Häiriöiden hallinnassa keskeistä on viranomaisyhteistyön kehittäminen ja koordinointi. Tämän työn tuotteita ovat liikenteen häiriönhallintasuunnitelmat. Tähän sisältyy mm. toimintatapojen kehittämistä, varareittien suunnittelua sekä opastuksen ja viitoituksen kehittämistä.

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen parantaa näiden kulkutapojen houkuttelevuutta, hillitsee henkilöautoliikenteen kasvua, torjuu osaltaan ilmastonmuutosta ja parantaa mm. lasten ja ikääntyvien liikkumista. Keskeisinä

9 työkaluina ovat kysynnän hallinnan keinot mukaan lukien joukkoliikenteen liikennevaloetuudet, eri kulkutavat kattava matkansuunnittelupalvelu ja joukkoliikennetiedotus.


3.1.6 Liikenneturvallisuustehtävät Liikenneturvallisuustehtävät ulottuvat lähes kaikkiin liikennepalveluiden prosesseihin (liikennejärjestelmätyö, asiakastarpeiden määrittäminen, liikenteen hallinta, tienpidon ohjelmointi, hankesuunnittelu ja kunnossapidon suunnittelu). Niiden hoitaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa. Turvallisuuden rinnalla huomioidaan matkaketjuajattelu ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistäminen sekä liikkumisen ohjaus. Liikenneturvallisuustyön keskeisiä tuotteita ovat yhdessä kuntien tai seutukuntien kanssa poikkihallinnollisesti tehtävät liikenneturvallisuussuunnitelmat. Keskeisiä sidosryhmiä kuntien lisäksi ovat poliisi ja Liikenneturva. Osallistumalla liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyöhön liikenneteknisenä asiantuntijana tuotetaan tietoa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,6 htv.

3.1.7 Logistiikka-asiat ja elinkeinoelämän edellytysten edistäminen Yhteistoiminta kuljetuspalveluiden tuottajien ja suuria kuljetustarpeita omaavien yritysten ja järjestöjen kanssa on systemaattista ja säännöllistä. Tästä esimerkkinä on vuosina 2015 - 2016 valmisteltu tieverkon korjausvelkaohjelma. Kauppakamarien logistiikkavaliokuntatyöhön osallistumalla saadaan tietoa alan näkymistä ja tarpeista sekä annetaan toimijoille informaatiota tieviranomaisten suunnitelmista ja mahdollisuuksista. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.1.8 Tieliikenteen ympäristöasiat Väylänpitäjän pitää olla selvillä alueensa tie- ja liikenneympäristön tilasta ja kehityksestä liittyen erityisesti liikennemeluun, tienpidon ja liikenteen vaikutuksiin pinta- ja pohjavesiin, vaikutuksiin luonnon monimuotoisuuteen sekä maisemaan. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi pidetään yllä ympäristöä parantavien hankkeiden priorisointilistoja. Priorisointi perustuu suureksi osaksi valtakunnallisiin, Liikenneviraston määrittelemiin strategisiin linjauksiin ja tavoitteisiin, joita peilataan alueellisiin erityispiirteisiin ja asiakastarpeisiin.

Ympäristön tilan tietoa käytetään hyväksi hankekohtaisessa suunnittelussa esisuunnitelmista tiesuunnitelmiin. Ympäristönäkökulma sisällytetään hankkeiden suunnitteluketjuun. Kunnossapidon ympäristövaikutuksiin vaikutetaan paitsi hankinnan kautta myös valvonnalla sekä vuorovaikutuksella palveluntuottajien kanssa.

10 Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.1.9 Tie- ja liikenneolojen seuranta Tie - ja liikenneolojen seurannan tiedot ovat muiden prosessien tukena ja taustatiedon tuottajana. Tiestö- ja paikkatietoaineistoja ja niihin liittyviä tietojärjestelmiä pidetään yllä ja päivitetään jatkuvana toimintana.

Kokonaisuudesta on tunnistettavissa seuraavat, erilliset osa-alueet:

o Paikkatiedot o Tierekisteri (tiestö- ja liikennetiedot) o Tiestön ja sillaston kuntomittaukset ja inventoinnit sekä niihin liittyvät

tietokannat (YHA-rekisteri, siltarekisteri) o Onnettomuusrekisteri

Osa tiestöön ja liikenteeseen liittyvistä inventoinneista hankitaan valtakunnallisilla sopimuksilla, osa paikallisesti. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.

3.1.10 Liikenteen kansainväliset asiat

Yhteistyö Venäjän fedetratiivisen tiehallinnon, Leningradin alueen tiekomitean ja liikennealan yhteistyöelin Direktsian kanssa on säännöllistä. Yhteistyöllä edistetään erityisesti EU-tasoisten ohjelmien toteuttamista molemmin puolin valtakunnan rajaa.

Kansainvälistä jopa maailmanlaajuista yhteistyötä tehdään tiesää- ja älyliikennepalveluissa, joiden ylläpito on vastuutettu Kaakkois-Suomen liikennetelematiikkayksikölle.


3.2 Alueellinen tienpito

3.2.1 Tienpidon suunnittelu, ohjaus ja taloushallinta Nykyisen toimintamallin mukaisesti ELY-keskuksella on yksi kaikkia vastuualueita koskeva tulossopimus toimintaa ohjaavien ministeriöiden ja keskushallintojen kanssa. Se on yleisen tason sopimus, jota liikennevastuualueen osalta täydennetään Liikenneviraston kanssa tehtävällä toimintasuunnitelmalla. Tässä toimintasuunnitelmassa osoitetaan tienpidon tuotekohtaiset määrärahat ja asetetaan indikatiiviset tulostavoitteet. Määrärahojen kohdentaminen tapahtuu Liikenneviraston toiminnanohjausjärjestelmässä (SAMPO) hankkeittain, projekteittain ja toimenpiteittäin. Näiden hankkeiden vastuuhenkilöille määrärahan käyttöoikeus delegoidaan joko työjärjestyksessä tai määrärahakirjeellä projektivastaavalle. Määrärahojen käyttöä seurataan säännöllisesti ja talousohjaukseen liittyy myös tarvittavien ohjaustoimenpiteisiin liittyvien päätösten teko tai valmistelu. Hankkeiden

11 taloudenhallinta toiminnanohjausjärjestelmässä on jatkuvaa. Talousohjauksen tehtäviin kuuluu myös tietojen toimittaminen Liikenneviraston tilinpäätöstä varten. ELY-keskus pitää Internet-sivuillaan yllä tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa (TLS). Suunnitelmassa sovitetaan strategiset linjaukset lähivuosina käytettävissä oleviin resursseihin ja esitetään konkreettiset toimenpiteet asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 3,0 htv.

3.2.2 Tiestön hoidon ja käytön suunnittelu ja ohjelmointi Hoidon suunnitteluun ja ohjelmointiin liittyy verkostollisten hoidon luokitusten laatiminen ja päivittäminen: mm. sorateiden hoitoluokitus, talvihoitoluokitus, viherhoitoluokitus ja kevyen liikenteen väylien hoito- ja ylläpitoluokitus. Lisäksi hoidon suunnitteluun liittyy täsmähoidon erityiskohteiden ja niiden yleisistä laatuvaatimuksista poikkeavien toimenpidevaatimusten määrittely. Hoidon suunnitteluun kuuluu myös urakka-alueiden inventointien suunnittelu ja joissain tapauksissa toteutuskin. Tapauskohtaisesti saattaa hoidon suunnitteluun kuulua myös muita tehtäviä esimerkiksi kuivatusten suunnittelu, sorastusten kohdentaminen ja määrä sekä muiden varusteiden ja laitteiden hoidon suunnittelu. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.2.3 Tiestön ylläpidon suunnittelu ja ohjelmointi Ylläpidon suunnittelu ja ohjelmointi koskee päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, lauttapaikkojen, tunneleiden sekä muiden varusteiden ja laitteiden ylläpitoa. Ohjelmoinnilla tarkoitetaan korjauskohteiden ja niiden toimenpiteiden määrittelyä ja ajoitusta käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Päällysteiden ylläpidossa laaditaan kohdekohtaiset ohjelmat vuosittain päällystemittausten saadun palautteen ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Ohjelmointi on jatkuva prosessi, jota tarkennetaan rahoituksessa, ohjelman toteutumisessa tapahtuvien muutosten ja päällysteiden tilassa havaittujen tai mitattujen muutosten perusteella. Lisäksi tehdään useamman vuoden alustavia ohjelmia. Tiemerkinnät hankitaan toimintavaatimusten perusteella palvelusopimuksella. Siltojen ylläpidon ohjelmointi ja suunnitteluprosessi alkaa tarkastusten ohjelmoinnilla. Ensin ohjelmoidaan yleistarkastukset, joiden perusteella päätetään erikoistarkastettavat sillat. Erikoistarkastuksista edetään korjaussuunnitteluun tai sillan uusimiseen liittyvään yleissuunnitteluun ja sitä seuraavaan rakennussuunnitteluun. Tarkastusten tulosten, laadittujen selvitysten ja muiden havaintojen perusteella laaditaan ohjelma korjattavista tai uusittavista silloista. Siltojen ylläpitoon kuuluu myös siltojen isännöintiin liittyvät tehtävät eli esimerkiksi lausunnot siltoihin liittyvistä ulkopuolisista rakenteista, kuten putkista ja kaapeleista. Siltojen hallinnointiin liittyy myös siltarekisterin ylläpito.

12 Sorateiden ylläpidon ohjelmoinnissa nykyisin keskeisenä tehtävänä on kelirikkokorjausten ohjelmointi. Tämä tapahtuu kelirikkoinventointien sekä alueelta ja hoidon asiantuntijoilta saatujen palautteiden perusteella. Varusteiden ja laitteiden ohjelmoinnin ja suunnittelun tueksi laaditaan erillisiä selvityksiä ja inventointeja. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.

3.2.4 Tieinvestointiohjelmat Perusväylänpidon rahoituksella voidaan toteuttaa myös tieverkon rakennushankkeita, kuten liittymien parantamisia ja kevyen liikenteen väyliä. Usein hankkeita toteutetaan kuitenkin monikanta- tai erillisrahoituksella. Hankkeiden toteutuskelpoisuus vaatii useimmiten pitkäjänteisiä neuvotteluja yhden tai useamman partnerin kanssa. Hankkeiden osalta pitää selvittää toteutuskelpoisuus, määritellä suunnitelmien taso ja tarve sekä varmistaa rahoitusosuudet. Perusväylänpidon ulkopuolisia rahoituslähteitä voivat olla esimerkiksi

• Erilliset EU-ohjelmat kuten ENI, Central Baltic

• Muiden hallinnonalojen kautta saatava EU-rahoitus, mm Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

• työllisyysperusteinen investointituki

• kuntien rahoitus

• muiden virastojen rahoitus

• yritysten rahoitus


3.2.5 Investointihankkeiden esi-, yleis- ja hankesuunnittelu Kaikkien tiehankkeiden suunnitteluun sisältyy ennen tiesuunnitelman laatimista jonkin asteista yleissuunnittelua. Yleissuunnitteluvaiheeseen sisältyy mm. lähtötietojen hankkiminen ja ongelma-analyysi, vaihtoehtotarkastelu vaikutuksineen sekä lopulta konkreettinen ehdotus ratkaisumalliksi. Hankkeen laajuudesta ja vaikutuksista riippuen yleissuunnitteluvaiheen tuloksena on maantielain mukainen yleissuunnitelma, vaikutuksiltaan vähäisen hankkeen toimenpidesuunnitelma tai kaavoitusta palveleva aluevaraussuunnitelma. Yleissuunnittelu on tien periaateratkaisujen, yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja tiehankkeeseen vaikuttamisen kannalta tärkeä suunnitteluvaihe. Tällöin määräytyvät maantien toiminnallinen perusratkaisu, laatu ja vaikutukset. Suunnittelua tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutteisesti asianosaisten sekä sidosryhmien kanssa huomioiden hankkeen luonne, laajuus ja vaikutukset. Maantielain mukainen yleissuunnitelma sisältää periaatteessa samat asiat kuin tiesuunnitelma, suunnitelma-asiakirjojen tarkkuustaso on kuitenkin tiesuunnitelmaa yleispiirteisempi. Yleissuunnitelman lähtökohtana on yleensä aiemmin laadittu esiselvitys. Tiehankkeen toteuttamista edeltää tiesuunnitteluvaihe. Vasta tiesuunnitelman hallinnollisen hyväksymispäätöksen jälkeen voidaan käynnistää investoinnin toteuttaminen. Tapauskohtaisesti tiesuunnitteluun voidaan kytkeä myös

13 rakennussuunnittelu. Lähtökohtaisesti rakennussuunnittelu on kuitenkin investoinnin toteutuksen ensimmäinen vaihe.

Vaikka tieverkon suurten kehittämishankkeiden toteutus on Liikenneviraston vastuulla, niiden suunnittelusta vastaavat paikalliset ELY-keskukset.


3.2.6 Tiestön hoidon hankinta

Tiestön hoito hankitaan monivuotisina (5 - 7 vuotta) alueurakoina. Yksittäisten urakoiden laajuus on keskimäärin tuhat kilometriä. Urakat ovat pääosin palvelusopimusluonteisia. Ei siis makseta työsuoritteista vaan palvelun laadusta. Urakoihin sisältyy kuitenkin myös määrämitattavia osuuksia.

Tilaaja asettaa urakoille valvojat (aluevastaavat). Kullakin aluevastaavalla on keskimäärin kaksi urakkaa valvottavanaan.

Kymenlaakson alueella on kaksi urakka-aluetta, Kotka ja Kouvola.

Nykytilanteessa hoidon hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 8,0 htv, mistä 1,2 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.

3.2.7 Tiestön ja sillaston ylläpidon hankinta

Ylläpitotöiden hankinnassa on käytössä useita variaatioita. Yleensä kohteista muodostetaan laajoja kokonaisuuksia, jotka niputetaan yhdeksi hankinnaksi. Esimerkiksi yhteen päällystysurakkaan voi sisältyä kohteita viiden maakunnan alueelta. Kunkin maakunnan osuudet on kuitenkin hinnoiteltavissa erikseen.

Kaakkois-Suomessa on käytössä myös tiestön ylläpidon palvelusopimuksia. Näissä hankinnoissa palvelun tuottaja huolehtii kohteiden ohjelmoinnista niin, että asetetut palvelutasotavoitteet saavutetaan. Palvelusopimuksia on käytössä päällysteiden ja tiemerkintöjen ylläpidossa, tievalaistuksen ylläpidossa sekä siltojen ylläpidossa.

Nykytilanteessa tiestön ja sillaston ylläpidon hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 6,0 htv, mistä 0,5 - 1,0 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.

3.2.8 Tie-, silta ja ympäristöinvestointien hankinta

Rakennushankkeiden toteutuksessa on mahdollista käyttää useita eri hankintamalleja. Perusmalleina ovat ST-malli (suunnittele ja toteuta) ja kokonaishintaurakka. ST-mallissa palvelun tuottaja vastaa rakennussuunnittelusta, kun taas kokonaishintaurakoissa tilaaja vastaa rakennussuunnittelusta.

Suurehkot rakennushankkeet kilpailutetaan yleensä yksittäisinä hankintoina, mutta pienehköjä samantyyppisiä hankkeita voidaan myös yhdistää suuremmiksi hankintakokonaisuuksiksi.

Kuntien ja kolmansien osapuolien kanssa voidaan tehdä toteuttamissopimuksia, jolloin hankkeen toteutusvastuu on kunnalla ja/tai kolmannella osapuolella. Tällöin tienpitäjä asettaa hankkeelle valvojan.

14 Kaakkois-Suomessa ELY-keskuksen liikennevastuualueen investointiyksikkö vastaa myös ympäristövastuualueen investointihankkeiden toteutuksesta. Nykytilanteessa tie-, silta- ja ympäristöinvestointien hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 10,0 htv, mistä 1,5 – 2,0 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.

3.2.9 Tieliikennetelematiikka

KaakkoisSuomessa toimiva liikennetelematiikkayksikkö vastaa koko maan osalta olemassa olevan tieliikenteen telematiikkainfrastruktuurin ylläpidosta ja tienvarsilaitteisiin liittyvistä tietoliikennetehtävistä, tieinvestointihankkeisiin liittyvän liikenteen hallinnan suunnittelun ohjauksesta ja valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta.

Lisäksi yksikkö vastaa yleisen tieverkon tunneleiden turvallisuuden asiantuntijatehtävistä.

Nykytilanteessa tieliikennetelematiikkaan käytetään kahdeksantoista maakunnan alueella yhteensä 8,0 htv, mistä 1,0 htv kohdistuu tunneliturvallisuuteen. Kymenlaakson alueella on kaksi tietunnelia ja yksi rakenteilla.

3.2.10 Sähkötekniset hankinnat

Sähköteknisiin hankintoihin kuluu huolehtiminen muista kuin liikennetelematiikan edellyttämistä tehtävistä. Keskeisiä tehtäviä ovat tievalaistuksen ja pumppaamoiden ylläpidon palvelusopimuksista huolehtiminen.

Nykytilanteessa sähköteknisiin hankintoihin käytetään viiden eteläisen maakunnan alueella yhteensä 1,0 htv.

3.2.11 Tie- ja ratamaanhankinta

Tie- ja rataverkon investointihankkeisiin liittyy lähes poikkeuksetta tie- ja ratapohjien maanhankintaa. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä maanmittauslaitoksen kanssa. Kaakkois-Suomessa tähän tehtävään käytetään nykyisin 0,5 htv, minkä lisäksi maanhankinnan maksatuksiin käytetään valtakunnallisesti keskitettynä palveluna noin 0,5 htv. Näillä resursseilla hoidetaan myös Liikenneviraston toteuttaminen liikenneverkon kehittämishankkeiden maanhankintatehtävät.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa on toteutettu valtakunnallisesti ainutlaatuinen järjestely, kun liikennevastuualueen maanhankintatehtävät hoidetaan ympäristövastuualueen toimesta.

3.2.12 Rajanylityspaikkojen kehittäminen Kaakkois-Suomessa tienpitoon liittyy erityispiirteenä osallistuminen tieliikenteen rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Työ on yhteistoimintaa rajaviranomaisten, Liikenneviraston, LVM:n ja venäjän viranomaisten kanssa. Työhön sisältyy

15 elementtejä liikennejärjestelmäsuunnittelusta, tienpidon suunnittelusta ja ohjelmoinnista sekä väylien hoidon, ylläpidon ja investointien toteutuksesta. Toiminnan henkilöresurssitarve vaihtelee vuosittain, riippuen muun muassa EU:n rajayhteistyöohjelmien vaiheesta. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.2.13 Tienpidon lupa-asiat

Tienpitoon liittyy melkoinen määrä lupa-ja sopimusasioita, kuten

• Erikoiskuljetusluvat

• Palvelukohdeopasteluvat

• Johto- ja kaapelisopimukset

• Vesijohto- ja viemärisopimukset

• Kioski- ja myyntisopimukset

• Tienvarsimainoslausunnot

• Muuntamojen sijoittaminen suoja- tai näkemäalueella

• Tilapäiset liikennejärjestelyt

• Työluvat tiealueella työskentelyyn

• Liittymäluvat

• Rakentaminen suoja- tai näkemäalueelle

Nämä asiat on nykyisin valtakunnallisesti keskitetty pääosin Pirkanmaan ELY-keskukseen, missä niitä hoidetaan 37 htv resurssilla. Paikalliset ELY-keskukset tukevat tarvittaessa paikallistuntemusta edellyttävissä asioissa.

Kukin ELY-keskus huolehtii kuitenkin omalla toimialueellaan pääteiden ja vilkkaiden seututeiden liittymäluvista sekä näiden teiden varsilla lupien myöntämisestä rakentamiseen suoja- ja näkemäalueille.

3.3 Yksityisteitä koskevat valtionavustustehtävät

Valtionavustuskelpoisille yksityisteille voidaan myöntää harkinnanvaraisesti valtionavustusta. Avustusta voi hakea tien tiekunta. Avustusta myönnetään pääasiassa tien vaurioiden ja rakenteiden korjaamiseen. ELY-keskus arvioi hankkeen kiireellisyyden ja vaikuttavuuden. Avustuksesta päättää ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.

Avustus on yleensä 60 % hankkeen hyväksytyistä ja tukikelpoisista arvonlisäverollisista kustannuksista. Avustushakemus osoitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka arvioi hankkeen tukikelpoisuuden. Avustuspäätöksen tekee käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa paikallinen ELY-keskus, Kymenlaaksossa siis Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vuotuiseen valtionavustukseen oikeutettuja erityiskohteita ovat myös yksityisteiden lossit. Niiden ylläpitoa ja liikennöintiä tuetaan 80 prosentilla toteutuneista kustannuksista. Kymenlaaksossa ei tällä hetkellä ole yhtään yksityistielossia.


16

3.4 Joukkoliikenteen järjestäminen

Toimivaltainen viranomainen: KAS ELY

Joukkoliikenteen kehittämisessä Kaakkois-Suomen ELY-keskus sitoutuu voimassa oleviin säädöksiin ja valtakunnallisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin eli esimerkiksi pyrkimykseen korvata osa nykyisin henkilöautolla tehdyistä matkoista joukkoliikenteellä. Tavoitteet liittyvät paitsi liikennejärjestelmän toimivuuden turvaamiseen, myös pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Joukkoliikennettä priorisoidaan liikennejärjestelmän kehittämisessä etenkin kaupunkiseuduilla.

ELY-keskus tekee määräajoin päätöksen alueensa joukkoliikenteen palvelutasosta. Nyt voimassa oleva päätös koskee vuosia 2016 - 2018. Päätöstä edeltävä valmistelutyö tehtiin yhteistyössä kuntien, liikennöitsijöiden ja alueen muiden sidosryhmien kanssa. Palvelutaso on korkeampi keskeisillä ja kysynnältään vahvemmilla yhteysväleillä. Muilla yhteysväleillä määritellyt palvelutasot on suhteutettu todelliseen kysyntään ja kysyntäpotentiaaliin sekä käytössä oleviin resursseihin.

Palvelutasopäätöstä tehtäessä huomioitiin yhtenä määrittävänä tekijänä myös käytettävissä oleva rahoitus, jonka ei ole oletettu lisääntyvän tulevina vuosina. ELY-keskus suuntaa rahoitustaan tavoitteiden mukaisesti kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen käytön tukemiseen ja lisäämiseen, ja muilla alueilla pääosin peruspalvelutason turvaamiseen. Yhteistyö liikenteen suunnittelussa ja rahoituksessa alueen kuntien kanssa lisääntyy.

Joukkoliikennepalveluiden toteutumisen taustalla maantieliikenteessä on nykylainsäädännön mukaan joko markkinaehtoinen lupaliikenne tai sopimusliikenne.

Toimivaltainen viranomainen: Kotkan-Haminan seutu

Kotkan, Haminan ja Pyhtään yhteinen henkilökuljetusyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Etelä-Kymenlaakson henkilökuljetusyksikkö vastaa:

• joukkoliikenteeseen liittyvistä suunnittelu-, kehittämis- ja seurantatehtävistä Hamina-Kotka-Pyhtää -alueella

• Haminan, Kotkan ja Pyhtään maksamien henkilökuljetusten suunnittelu-, kehittämis- ja seurantatehtävistä, liikenteen kilpailuttamisesta, laskujen asiallisuuden tarkastuksesta ja ajojärjestelytehtävistä

Henkilökuljetusyksikön operatiivinen toiminta on Kotkan kaupungin organisaatiossa teknisten palveluiden vastuualueella.

Henkilökuljetusyksikön toimintaa johtaa liikennepäällikkö Simo Virtanen. Hänen lisäkseen yksikössä työskentelee kolme kuljetustenhoitajaa.

Jo henkilökuljetusyksikön perustamisasiakirjassa asetettiin tavoitteeksi pyrkiminen seudulliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi 1.1.2016 alkaen. Eduskunta vahvisti joulukuun 2015 lopulla Joukkoliikennelain muutoksen, jolla Hamina-Kotka-Pyhtää-alueesta muodostui joukkoliikenteen seudullinen toimivaltainen viranomainen.

17 Hamina, Kotka ja Pyhtää muodostavat yhdessä Kotkan seudun joukkoliikenteen toimivalta-alueen, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää Kotkan kaupungin teknisen lautakunnan alainen joukkoliikennejaosto, jonka ensimmäinen kokous pidettiin 19.4.2016.

Toimivaltainen viranomainen: Kouvolan seutu

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 7 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä. Hallintosäännön 12 §:n mukaan Lasten ja nuorten lautakunta järjestää joukkoliikennelain mukaiset tehtävät sikäli kun näistä ei ole erikseen määrätty. Joukkoliikenneasioita varten Kouvolassa on joukkoliikennelogistikon virka. Organisaatiossa joukkoliikennelogistikko sijoittuu Hyvinvointipalveluihin. Joukkoliikenneasiat käydään läpi joukkoliikennetyöryhmän kokouksissa.

Joukkoliikennelogistikko vastaa mm. joukkoliikenteeseen liittyvistä suunnittelu- kehittämis- ja seurantatehtävistä sekä liikenteen kilpailuttamisesta. Joukkoliikennelogistikon tehtävää tukevat 2 koulukuljetuskoordinaattoria sekä kuljetussihteeri.

3.5 Liikkumisen ohjaus

Liikkumisen ohjaus on osa uutta, liikenteen kysynnän hallintaa painottavaa ajattelutapaa. Useissa Euroopan maissa liikkumisen ohjausta (mobility management) on toteutettu jo pitkään hyvin tuloksin. Se on otettu mukaan liikennepolitiikkaan myös Suomessa. Liikkumisen ohjauksella kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin erilaisin tiedollisen ohjauksen keinoin sekä koordinoimalla ja kehittämällä palveluja. Tyypillisiä keinoja ovat kestävän liikkumisen neuvontapalvelut, viestintäkampanjat ja työpaikoille räätälöidyt liikkumissuunnitelmat. Liikkumisen ohjausta tuetaan Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti joukkoliikenteen valtionavustuksilla. Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina tähän ovat tiedollinen ohjaus, markkinointi ja palvelujen kokeilu sekä kehittäminen. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen. Liikkumisen ohjauksella siis kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin. Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksia koordinoi Liikennevirasto. Avustuksia haetaan vuosittain. Vuodelle 2017 liikkumisen ohjauksen valtionavustushakemuksia tuli 42 ja 29 hankkeelle myönnettiin valtionavustusta. Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset liikkumisen ohjausta järjestävät verkostot, säätiöt ja yhdistykset. Avustuksen toivotaan edistävän pysyvien toiminta- ja yhteistyömuotojen syntymistä seuduilla ja kunnissa.

18 4. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta

Liikennepalveluiden asiakaskunta on hyvin laaja, käytännössä koko kansa ja elinkeinoelämä ovat asiakkaita. Koko laajaa asiakasryhmää on vaikea hallita, joten asiakkaat tulisi ryhmitellä tehokkaan asiakkuustoiminnan ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta merkittäviin asiakasryhmiin. Asiakkuuksien pääryhmittely on jako kansalaisiin ja elinkeinoelämään. Tavoitteena on, että avainasiakasryhmien määrä olisi pieni, kuitenkin siten, että kaikkien asiakkaiden tarpeet tulevat riittävästi huomioitua. Keskeinen avainasiakkuuden kriteeri on eri asiakasryhmien huomioimisen kautta saavutettu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Asiakasryhmät tulee määritellä siten että toteuttamalla niiden tarpeet toteutetaan laajasti myös muiden asiakkaiden tarpeita, eli samalla luodaan arvoa myös muille asiakasryhmille.

Asiakaslähtöisyyden tulee korostua voimakkaasti toiminnassa ja toimintaa ohjaavissa visioissa ja tavoitteissa. Toiminnan tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin ja yhteiskunnan odotuksiin ja asiakkaille tulee tarjota toimivia ja turvallisia tie- ja liikennepalveluita sekä kansalaisten liikkumisen että elinkeinoelämän kuljetusten tarpeisiin.

Palvelut tulee saada riittävän lähelle asiakasta. Seuraavien asioiden tulee toimia:

• Palvelun sisältö on selkokielellä asiakkaan helposti saatavilla ja informaatio muutoksista on reaaliaikaista, esim. verkossa tarjottu kunnossapidon ”tilannehuone” tai henkilöliikenteen aikataulutiedot

• Palautteiden käsittely on nopeaa ja avointa

• Digitaalisuutta hyödynnetään koko palveluprosessissa

Asiakasryhmät

Peruskoululaiset (7-15 v)

Peruskoululaiset muodostavat kansantaloudellisen potentiaalin näkökulmasta merkittävän ryhmän. Heidän huomioimisella liikenneturvallisuuden ja sosiaalisen tasa-arvon näkökulmat korostuvat.

Lapset ja nuoret tekevät yli puolet matkoistaan kävellen tai pyörällä, joten tarpeet kohdistuvat kevyen liikenteen väylille. Omaehtoisen liikkumisen mahdollisuuksia parantavat kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimivuutta tukevat toimenpiteet. Mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen vähentää merkittävästi tarvetta henkilöautolla tehtäviin matkoihin. Lasten kuolemaan johtavista onnettomuuksista

19 suuri osa syntyy kevyen liikenteen onnettomuuksissa. Peruskoululaiset muodostavat merkittävän ryhmän myös asenteisiin vaikuttamisen näkökulmasta. Vaikuttamalla ryhmän asenteisiin voidaan vaikuttaa pidemmällä aikavälillä yleisiin asenteisiin liikenneturvallisuuden, joukkoliikenteen- ja kevyen liikenteen käytön edistämiseksi.

Työmatkalaiset ja 2. asteen opiskelijat

Työmatkalaiset muodostavat kansantaloudellisesti merkittävän ryhmän. Liikenteen sujuvuuteen liittyvät tavoitteet korostuvat. Työmatkat ajoittuvat varsin kapeisiin ruuhkahuippuihin, joten niiden vaikutus liikenteen sujuvuuteen on huomattavan suuri. Työmatkaliikenteellä on myös merkittävä rooli ympäristövaikutusten hallinnassa. Työmatkalaisten ryhmässä on paljon potentiaalisia joukkoliikennepalvelujen käyttäjiä.

2. asteen opiskelijat ovat merkittävä liikkujaryhmä Kymenlaaksossa. Useat toisen asteen oppilaitokset ja Kotkaan kehittyvä XAMKn toiminta kokoavat opiskelijoita samaan pisteeseen. 2. asteen opiskelijoiden liikkumisen ominaispiirteenä ovat runsas joukkoliikenteen käyttö ja toisena ääripäänä oppilaitosten ympäristöön kertyvä runsas ajoneuvopysäköinti ja hetkelliset aamun ja iltapäivän ruuhkahuiput kevyen ja ajoneuvoliikenteen osalta.

Vapaa-ajan liikkujat

Noin 40 prosenttia suomalaisten tekemistä matkoista liittyy vapaa-ajan toimintoihin. Laajasti määriteltynä vapaa-aika sisältää vapaa-ajan toimintojen lisäksi myös ostosten tekemistä ja asiointia. Vapaa-ajan matkat voidaan jakaa arki-, erityis- ja lomavapaa-ajan matkoihin, jotka kuvastavat vapaa-ajan liikkumisen tarpeita toisaalta arjen ja toisaalta viikonloppujen ja lomien aikana. Vaikka arjen liikkumisen kannalta päivittäiset matkat ovat tärkeitä, pitkistä vapaa-ajan matkoista muodostuu suurin osa liikennesuoritteesta, joten myös pitkien vapaa-ajan matkojen vaikuttamisen näkökulma on tunnistettava.

Yksilölliset erot vapaa-ajan matkustuksessa ovat huomattavan suuria ja niihin vaikuttavat mm. liikkujan ikä, arjen, erityisvapaiden ja loma-ajan erilaisuus. Lisäksi on huomioitava, että ikää ja sukupuolta enemmän vapaa-ajan matkustusta määrittelevät yksilö- ja kotitalouskohtaiset ajankäyttö- ja elämäntapamuuttujat.

Vapaa-ajan matkoihin voidaan pitkällä aikavälillä vaikuttaa maankäytön suunnittelun, toimintojen sijoittamisen, liikennepalvelujen suunnittelun ja tarjonnan sekä liikkumisen ohjauksen keinoihin.

Vapaa-ajan matkustukseen vaikuttamisen suurimpia haasteita on keinovalikoiman laajuus ja useiden eri toimijoiden mukaan saaminen, sillä toimenpiteet eivät kohdennu yksinomaan yhden toimijan, esimerkiksi maankäytön suunnittelijan, liikennesuunnittelijan tai julkisten palvelujen suunnittelijan, toteutettavaksi. Vapaa-ajan liikkujien osalla korostuu kaupunkiseuduilla toimiva joukkoliikenne ja toimintojen sijoittuminen.

Kymenlaakson toimintaympäristössä rajan ylittävä henkilöliikenne muodostaa oman erityispiirteensä. Taloudellisen tilanteen muutokset pidemmällä aikavälillä ja erilaisten lomakausien merkitys korostuu rajaliikenteessä. Tieverkkojen kehittyessä rajaliikenteen odotetaan kasvavan entisestään.

Seniorit

Iäkkäiden määrä ja osuus väestöstä kasvaa ja väestön vanheneminen on huomioitava myös liikenteen suunnittelussa. Tavoitteena on oltava, että iäkkäät ihmiset pääsevät liikkumaan esteettömästi ja turvallisesti. Tällä hetkellä joka viides ja

20 vuonna 2030 joka neljäs Suomessa asuva on yli 65-vuotias. Väestön vanhetessa ajokorttien määrä 65 vuotiailla ja sitä vanhemmilla kasvaa myös siksi, että seniorit ovat entistä terveempiä ja haluavat jatkaa omalla autolla kulkemista.

Vanheneminen on yksilöllistä, ja usein se muuttaa ihmistä hitaasti ja vähitellen. Ikääntyminen vaikuttaa autoiluun mm. heikentämällä näköä, kuuloa ja lihasvoimia, ja hidastamalla havaitsemis-, arvointi- ja reagointikykyä. Mahdollisuus liikkua itsenäisesti kodin ulkopuolella on tärkeää kaikenikäisille. Siellä missä julkista liikennettä ei ole, on liikkuminen pitkillä matkoilla oman auton varassa.

Liikenneympäristöä ja ajoneuvoja parantamalla ja kehittämällä voidaan helpottaa iäkkäiden liikkumista.

Ulkomaankauppa

Ulkomaankaupan, erityisesti vientiteollisuuden kansantaloudellinen merkitys on kiistaton. Ulkomaankauppa kattaa keskeiset tuotannon alat ja niiden tarvitsemat logistiikkapalvelut. Vientiteollisuuden ohella tukku- ja vähittäiskauppa hyödyntää samaa väyläverkostoa. Tukku- ja vähittäiskaupan osalta tavaravirtojen suunta on kuitenkin vastakkainen vientiteollisuuteen nähden mikä synnyttää sekä taloudellisia että ympäristövaikutussynergioita.

Toimivat satamat ja rajanylityspaikat sekä terminaalien ja teollisuuskeskittymien hyvät yhteydet niihin ovat koko elinkeinoelämän toimivuuden sekä tavaratuotannon ja logistiikkapalvelujen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä. Ulkomaankaupan tienpidolle asettamat vaatimukset liittyvät etenkin pääväylien liikenteen sujuvuuteen, toimiviin yhteyksiin satamiin sekä muihin rajanylityspaikkoihin.

Teollisuuden raaka-ainekuljetukset (puunhankinta)

Metsäteollisuuden kansantaloudellinen merkitys on suuri (osuus viennistä 24 %) samoin kuin vaikutukset alueiden elinvoimaisuuteen. Lisäksi metsäteollisuuden tiekuljetussuorite on erittäin suuri, lähes kolmannes Suomen vuotuisesta kokonaistiekuljetussuoritteesta. Hankintalogistiikka muodostaa valtaosan metsäteollisuuden tiekuljetuksista vaikuttaen olennaisesti toimialan kustannusrakenteeseen sekä kilpailukykyyn. Muista elinkeinoelämän tavaralajisegmenteistä poiketen metsäteollisuus ohjaa pitkälti itse hankintalogistiikkaansa. Metsäteollisuuden puunhankinnan tienpitoon asettamat tarpeet kohdistuvat pääosin alemmalle tieverkolle.

Henkilöliikennepalveluiden tuottajat

Henkilöliikennepalvelujen laatu ja määrä vaikuttaa merkittävästi kaupunkiseutujen liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen sekä ympäristövaikutusten hallintaan. Houkutteleva joukkoliikenne vähentää liikennettä korvaamalla henkilöautoilua. Henkilöliikennepalveluilla on merkittävä rooli työ- matkaliikenteessä, nuorten liikkumisessa, koululaisliikenteessä, alueiden elinvoimaisuuden säilyttämisessä sekä matkailutoimialalla. Toiminta on hyvin tietointensiivistä liittyen henkilökuljetusten suunnitteluun, ohjaukseen sekä seurantaan.

Tavarakuljetuspalveluiden tuottajat

Tavarakuljetuspalveluiden merkitys korostuu tulevaisuudessa yritysten ulkoistaessa logistiikkatoimintojaan ja tavaravirtojen edelleen keskittyessä. Tavarakuljetuspalveluiden tuottajat toimivat operaattorina useilla toimialoilla ja ovat siten keskeisessä roolissa liikennevirtojen rationalisoijina. Tavarakuljetuspalveluiden

21 tarpeet kohdistuvat kattavasti koko tiestölle. Tavarankuljetuspalveluiden kriittisenä tekijänä on matkojen toimivuus ja ennakoitavuus. Toiminta on hyvin tietointensiivistä liittyen kuljetusten suunnitteluun, ohjaukseen sekä seurantaan.

5. Palvelutuotannon suunnittelu

Valmisteilla olevassa maakuntalaissa on lueteltu maakuntiin siirtyvät

tehtäväkokonaisuudet. Valmisteilla olevassa maantielakiluonnoksessa on kuvattu

tienpidon tehtävien järjestäminen tulevissa maakunnissa. Lakiluonnoksia on avattu

tarkemmin luvussa 2, mutta pelkistettynä toimintamalli on seuraava:

• Tienpidon erilaiset valmistelu- ja päätösten jälkeiset toteutustehtävät hoidetaan maakuntien yhteistyönä enintään yhdeksällä yhteistyöalueella.

• Jokainen maakunta saa oman tienpidon rahoituskehyksen. Jokaiselle maakunnalle valmistellaan oma tienpidon ja liikenteen suunnitelma, jonka maakunnan poliittiset elimet hyväksyvät. Siinä mm. nimetään alueelliset rakennushankkeet, jos niihin on rahoitusta osoittaa. Jokainen maakunta allekirjoittaa Liikenneviraston kanssa yhteistyöalueen valmisteleman tienpidon sopimuksen, jossa rahat ja tavoitteet lyödään kiinni.

• Joukkoliikenneasiat ja yksityistieavustukset sekä Kymenlaakson tapauksessa myös saariston yhteysalusliikenne hoidetaan omassa maakunnassa, ellei maakunta siirrä sopimuspohjaisesti tehtävien hoitoa jollekin toiselle maakunnalle tai muulle viranomaiselle. Joukkoliikenteessä myös kaupunkiseudut ovat toimivaltaisia viranomaisia.

Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, millainen yhteistyörakenne maakuntien kesken Kymenlaakson osalta syntyy tienpidossa. Asiaa on tarkasteltu seuraavassa alaluvussa Tienpito, mutta työryhmän valtuudet eivät riitä esityksen tekemiseen yhteistyöalueesta ja vastuumaakunnasta. Asia vaatii neuvotteluja maakuntien kesken, ja se lienee maakunnan poliittisen johdon tehtävä.

Tienpidon hankinnoissa korostuu eri tienpidon tuotteiden tarkoituksenmukainen

hankinta-alueen koko. Pienten suoritemäärien erilliset hankinnat voivat olla

edullisempia hankkia pienemmillä rajatuilla alueilla. Suurten hankintojen osalta

esimerkiksi päällysteurakoissa on toisaalta saavutettu kustannustason laskua

hankinnan aluetta ja kokoa suurentamalla.

Tienpito

Tärkeä maakuntien kesken sovittava asia on tienpidon yhteistyöalueiden muodostaminen. Valtiolle jää tässä ”perälauta”. Jos maakunnat eivät pysty sopimaan yhteistyöalueista tai maakuntien sopimus ei tyydytä liikenne- ja viestintäministeriötä (LVM), valtioneuvosto tekee LVM:n esittelystä päätöksen tienpidon tehtävien hoitamisesta maakuntien yhteistoiminnassa.

Kymenlaaksolla on eri vaihtoehtoja yhteistyöalueiden muodostamiseen. Taustalla on muun muassa seuraavia asioita:

22 • Kymenlaaksolla on yhteistä rajaa seuraavien maakuntien kanssa: Uusimaa,

Päijät-Häme, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo.

• Nykyinen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimialue kattaa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan. Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminta-alue kattaa myös Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen. Etelä-Savon liikenneasiat hoidetaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimesta Kuopiosta. ELY-keskuksilla ei ole liikennevastuualueen toimipistettä seuraavissa lähimaakuntien keskuskaupungeissa: Hämeenlinna, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli ja Joensuu.

• Kymenlaaksolla oli takavuosina yhteistoimintasopimus Etelä-Karjalan kanssa, mutta se ei enää ole voimassa. Kymenlaakso on tavoitellut yhteistoimintaa erityisesti Päijät-Hämeen kanssa.

• Kaakossa vaalipiiri muodostuu kolmesta maakunnasta: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo. Tämä oli myös Kaakkois-Suomen tiepiirin toiminta-alue vuosina 1995 - 2010, ennen ELY-keskusten muodostamista.

• Tienpidon hankinnoissa (kunnossapito ja rakennushankkeet) Suomessa on neljä hankinta-aluetta. Eteläisen hankinta-alueen muodostavat UUD ELY L ja KAS ELY L eli maakuntina Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Vetovastuu on osoitettu Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle.

Nykytilanteessa on kolme ELY-keskusta, jotka hoitavat liikenneasioita hankinta-

aluetehtäviä lukuun ottamatta vain yhden maakunnan alueella. Nämä ovat

Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Lappi. On epätodennäköistä, että Kymenlaaksosta voisi

maakuntauudistuksen yhteydessä muodostua yhden maakunnan ”yhteistyöalue”

liikenneasioissa.

Tienpidon rahoitus allokoidaan nyt ja myös tulevassa tilanteessa Liikenneviraston

toimesta tienpidon tuotekohtasilla jakomalleilla. Kaikkiaan Kymenlaaksoon kohdistuu

noin 3 % tienpidon maakunnille kohdistettavasta rahoituksesta. Tämä jättää

tuotekohtaisen liikkumavaran varsin pieneksi. Siksi olisi tienpidon tehokkuuden ja

joustavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaista tavoitella suhteellisen laajaa

yhteistyöaluetta. Kymenlaakson rajamaakuntien osuudet tienpidon alueellisesta

rahoituksesta ovat likimain seuraavat: Uusimaa 12 %, Päijät-Häme 4 %, Etelä-Karjala

3 % ja Etelä-Savo 4 %. Suomen maakuntien liikenteen volyymia ja tieverkon osuutta

koko maan tieverkosta on kuvattu seuraavassa karttakuvassa:

23

Maakuntalakiluonnokseen on kirjattu kolme vaihtoehtoista tapaa maakuntien yhteistyön järjestämiseksi:

1. Yhteinen toimielin: Tehtävää hoitaa jokin maakunta, jota kutsutaan vastuumaakunnaksi. Yhteinen toimielin on tienpitomaakunnan maakuntahallituksen alalinen lautakuntatyyppinen elin, joka valvoo tienpitoalueen toimintaa ja jonka kautta asiat menevät kunkin maakunnan päätöksentekoon.

2. Yhteiset virat: Viranhaltijat ovat virkasuhteessa kaikkiin kyseisiin maakuntiin. Järjestelyssä mukana olevien maakuntien on sovittava ainakin työnantajan velvoitteiden hoitamisesta vastaavasta maakunnasta.

3. Sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta: Tehtäviä voidaan sopimuksella antaa toisen maakunnan viranhaltijan hoidettavaksi.

Työryhmällä ei ole ehdotonta kantaa yhteistyön järjestämistavan suhteen, mutta ryhmän näkemyksen mukaan tehtävät olisi joustavimmin järjestettävissä kolmosvaihtoehdon pohjalta. Tämän vaihtoehdon mukaista järjestämistapaa on kuvattu seuraavassa kaaviokuvassa:

Maakunnallinen yhteistyö tulee tienpidon osalta toteuttaa riittävän laajan yhteistyöalueen näkökulmasta, kuitenkin ilman nykyisten työskentelypaikakuntien pakkosiirtoa. Työtehtäviä voidaan sopimuksella jakaa toisen, yhteistyöalueella olevan maakunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Myös etätyömahdollisuuksia tulee laajentaa.

Henkilöstöjärjestöjen näkökulma

Työnantajavelvoitteiden hoidon osalta tulee osoittaa selkeä, paikallinen ja helposti saavutettavissa oleva vastuutaho. Henkilöjärjestöt katsovat, että em. näkökohta tulee parhaiten huomioiduksi vastuumaakunnan ollessa Kymenlaakso.

Liikennejärjestelmätyö

Nykytilanteessa maakuntien liitoilla on lakisääteinen vastuu liikennejärjestelmätyön

johtamisesta toiminta-alueellaan. Tämä vastuu säilyy jokaisella maakunnalla myös

24 maakuntauudistuksen yhteydessä ja tähän maakuntien pitää varata tarvittavat

resurssit. Liikennejärjestelmätyön käytännön toiminnassa maakunta voi kuitenkin

tukeutua yhteistyöalueen resursseihin.

Liikennejärjestelmätyötä on mielekästä tehdä neljällä eri tasolla: valtakunnallisesti,

ylimaakunnallisesti, maakuntatasoisesti ja seudullisesti.

Yksityistieavustukset

Oletus on, että kunnat jatkavat yksityisteiden hoidon avustamista samalla tavoin kuin

tähänkin asti.

Kymenlaaksossa ei ole valtionavustuksen piiriin kuuluvia yksityistielosseja.

Valtio on talousarviorahoituksen puitteissa osoittanut rahoitusta yksityisteiden

valtionavustuksiin yksityisteiden parantamishankkeisiin. Maakuntauudistuksen

jälkeen tämä rahoitus on yleiskatteellista ja maakunta päättää, minkä summan se

lopulta ohjaa yksityisteiden avustamiseen. Tehtävän hoitamiseen tarvitaan

henkilöresurssivaraus 0,1 – 0,5 htv käytettävissä olevasta rahoituksesta ja

hankemassasta riippuen. Tienhoitokunnille myönnettyjen avustuksien

taloudenseuranta ja maksatus on järjestettävä mahdollisimman joustavaksi.

Yksityistiekunnilla ei ole mahdollisuutta lainanottoon ja tiekuntien osakkaat joutuvat

rahoittamaan parannustöitä niiden urakoinnin aikana. Nykykäytännössä avustus

maksetaan hankkeen valmistuttua tarkastuksien jälkeen.

Joukkoliikenteen järjestäminen

Joukkoliikenteen valtionavustusrahoitus maakunnille tulee sisältymään maakuntien

yleiskatteellisen rahoitukseen. Toimivaltaisina viranomaisina toimiville

kaupunkiseuduille joukkoliikenteen tukirahoitus tulee jatkossakin LVM:n osoittamana

erillisrahoituksena.

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehtoja maakuntauudistuksessa on selvitetty

valtakunnallistesti toimineessa Liikenneviraston kokoon kutsumassa työryhmässä.

Siinä on ollut myös Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustus. Työryhmä päätyi

esittämään neljää vaihtoehtoista järjestämismallia:

1. Yksi kaupunkiseudun toimivaltainen viranomainen (TVV) hoitaa koko

maakunnan joukkoliikenteen

2. Useammat kaupunkiseutujen toimivaltaiset viranomaiset (TVV) hoitavat koko

maakunnan joukkoliikenteen

3. Maakunta on kaupunkiseutujen ulkopuolisen julkisen henkilöliikenteen

toimivaltainen viranomainen (TVV)

4. Yksi maakunta toimii usean maakunnan julkisen henkilöliikenteen toimivaltaisena viranomaisena (TVV:nä)

Kymenlaakson LiPa-ryhmä päätyi suosittelemaan Kymenlaaksoon mallia 2, jossa

Kotkan-Haminan seutu ja Kouvola ovat toimivaltaisia viranomaisia. Maakunta

rahoittaa tarpeelliseksi katsomansa joukkoliikennepalvelun muiden toimivaltaisten

viranomaisten kautta, järjestää sote-kuljetukset sekä huolehtii joukkoliikenteen

integroinnista liikennejärjestelmätyöhön. Maakunnalle jäisi toimivaltaisen

viranomaisen rooli, mutta volyymiltään vähäinen. Lähinnä maakunnan toimivaltaisen

roolina olisi hoitaa maakunnan rajan ylittävää liikennettä ja osallistua koko

25 maakunnan alueen henkilöliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelyyn

suunnitteluun ja rahoitukseen.

Mallia on yleisemmin kuvattu seuraavasti Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 46/2017:

Maakunnassa tarvitaan tämän vaihtoehdon toteutuessa yksi päätoiminen joukkoliikennesiantuntija sekä resurssit sote-kuljetusten järjestämiseen.

Saariston yhteysalusliikenteen järjestäminen

Kotkan ja Pyhtään sekä Hiittisten reittien yhteysalusliikennepalvelut ostetaan nyt kokonaispalveluna. Tässä mallissa palveluntuottajat vastaavat myös alusten hankinnasta ja ylläpidosta. Sopimus on pitkäkestoinen kattaen vuodet 2014 - 2023. Sopimusta hallinnoi tällä hetkellä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Varsinais-Suomen maakuntauudistuksessa varaudutaan tuottamaan tämä palvelu palvelun piirissä oleville maakunnille jatkossakin ainakin nykyisten sopimusten voimassa olon ajan.

Kymenlaakson LiPa-ryhmä suosittelee palvelun hankkimista ainakin vuoden 2023 loppuun asti Varsinais-Suomen maakunnalta, jos palvelun hinnoittelu on kohtuullisella tasolla.

Saariston yhteysalusliikenteen rahoitus säilyy maakuntauudistuksen jälkeenkin LVM:n

talousarviomomentilta Liikenneviraston kautta kanavoitavana erillisrahoituksena.

6. Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus

Tienpidon ja liikenteen palveluiden kustannustehokkuuden ei uskota paranevan maakuntauudistuksen yhteydessä, koska toimintaan joudutaan sitomaan hieman enemmän henkilöresursseja kuin ennen uudistusta. Lisäresurssien tarve selviää tarkemmin maakuntien yhteistyömallin ja -rakenteiden selvittyä.

Myös tienpidon hankinnoissa on riskinä kustannustason nousu, jos maakuntien kesken ei pystystä sopimaan maakuntarajat ylittävistä hankintakokonaisuuksista. Hankinnat eivät kuitenkaan saa olla alueellisesti liian laajoja jotta pienien toimenpiteiden kustannustaso ei nouse. Pienien hankintojen osalta tulisi mahdollistaa kuntien ja maakunnan pienten infrahankintojen yhdistäminen samoihin hankintakokonaisuuksiin.

Toiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parantaa se, jos maakuntien yhteistyöalue on riittävän laaja ja maakuntien yhteistyö toimii hyvin. Tällöin voidaan saada liikkumavaraa tuotekohtaiseen rahoituksen allokointiin maakunnittain.

26 Toiminnan kansalaisvaikuttavuus voi parantua nykyisestä, kun tienpidon ja liikennepalveluiden strategiset ratkaisut tulevat kansanvaltaisen päätöksenteon piiriin.

7. Mahdolliset esteet muutosten toteuttamiselle

Varsinaista estettä liikennetehtävien uudelle järjestämistavalle ei ole, mutta toiminnan kannalta huonona tilanteena voidaan pitää tilannetta, että maakunnat eivät pääsisi keskenään sopimukseen yhteistyöalueesta, johon Kymenlaakso kuuluu, vaan ratkaisu jäisi valtionhallinnon päätettäväksi.

8. Yhdyspinnat muihin prosesseihin

Alueidenkäyttö

Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa.

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tulevaisuuden maakuntien lakisääteinen tehtävä, joka tulee tehdä MALPE- ja Liikennepalveluiden yhteistyönä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tärkeä toiminta-alue MALPE -palvelukokonaisuuden sisällä. Koska alueiden käytön suunnittelu ja aluekehitystyö ovat vahvassa vuorovaikutuksessa, tulee varmistua, että yhteistyö aluekehityspalveluiden kanssa on saumatonta ja tehokasta.

Liikennejärjestelmätyöllä tarkoitetaan pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken tavoitteena liikennejärjestelmän kehittäminen. Liikennejärjestelmätyötä voidaan tehdä esimerkiksi kaupunkiseudulla, maakunnan alueella tai ylimaakunnallisesti. Nykyisin ELY-keskukset alueellisena maantieverkon liikenneviranomaisena osallistuvat aktiivisesti alueensa liikennejärjestelmän kehittämiseen yhdessä mm. maakuntien liittojen, kuntien, Liikenneviraston kanssa. Liikennejärjestelmä muodostuu eri kulkutapojen liikenneväylistä ja niihin liittyvistä rakenteista sekä henkilö- ja tavaraliikenteestä ja näihin liittyvistä palveluista. Jatkuva liikennejärjestelmätyö on kanava totuttaa liikennestrategioita ja liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Liikennejärjestelmätyö kytkeytyy erittäin tiiviisti maankäytön suunnitteluun ja toteuttaa osaltaan maakuntastrategiaa ja ohjelmaa.

Lainsäädännöllisesti maakuntiin osoitetun liikennejärjestelmätyön yhteys alueiden käyttöön on hyvin selkeä. Liikenne ja henkilöiden ja tavaroiden liikkumistarpeet on rakennettu kiinteäksi osaksi maankäytön suunnittelua. Liikenteen ja maankäytön suunnittelu ovat aina sidoksissa toisiinsa.

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa VAT (MRL 22 §) valtiohallinto velvoittaa alueidenkäytön suunnittelussa ottamaan liikenneasiat huomioon maankäytön suunnittelussa.

Uuden maakunnan keskeinen tehtävä on maakuntakaavan laatiminen. Maakuntakaavan päättää maakuntavaltuusto. Siinä VAT-tavoitteet velvoittavat huomioimaan kaavakartalla tärkein liikenteellinen verkko ja sen luokitukset ja samalla kartoille merkitään myös tarvittavat varaukset (tiet, radat, vesiväylät) Lisäksi maakuntakaavassa voidaan esittää tärkeimmät reitit (kelkat, hevoset, patikointi, melonta, ..). Liikkumisväylät, eri liikkumistavat ja kuljetusmuodot muodostavat muun maankäytön kanssa saumattoman kokonaisuuden. Aina tavoitellaan kokonaisuus huomioiden tehoa, laatua, edullisuutta ja hyvää ympäristöä.

27 Yleiskaavoista päättää kunnanvaltuusto. Liikenneratkaisut ovat keskeinen teema yleiskaavojen sisältövaatimuksissa. Maakuntakaava on oikeusvaikutteisena ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Yleiskaavoitusta ei voida laatia ilman liikenneasioita.

Asemakaava on tarkinta kaavasuunnittelua ja yleiskaavojen toteutusta. Asemakaavoissa katuverkostojen ratkaisut ja liittyminen maantieverkkoon ovat keskiössä.

Henkilökuljetusten järjestämisen keskeisiä rajapintoja, sote

Tässä raportissa aiemmin esitetyssä Kymenlaakson henkilöliikenteen järjestämismallissa

Kymenlaakson maakunnalle jää Sote-kuljetusten järjestämisvastuu.

Järjestämisvastuu luo yhteistyötarvetta maakunnan ja kaupunkien välille, vaikka joukkoliikenteen järjestämisen volyymi keskittyykin Kymenlaaksossa kaupungeille. Sote-kuljetustenorganisointia ja hankintatapaa tulee tarkastella yhteistyössä maakunnan soten, kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten ja heidän nykyisten hankintaorganisaatioiden tai matkojen yhdistelyn palveluiden kanssa kustannustehokkuuden saavuttamiseksi.

Sote-kuljetuksissa on vahvat synergiapinnat mm. koulukuljetuksiin sekä pienen kysynnän joukkoliikenteeseen (mm. pienkalusto- ja palvelulinjat), mikä vahvistaa kuljetusten yhteissuunnittelutarvetta kuljetusten tehostamisen ja sitä kautta saavutettavien säästöjen mahdollistamiseksi.

Yhteinen organisoituminen parantaa kustannustehokkuutta

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämisen hallinnollisia rajoja pohdittaessa on

arvioitava sitä, miten suuressa määrin henkilökuljetuksia on mahdollista avata kaikille

liikkujille. Jos kyse on merkittävästä määrästä, on pohdittava joukko- ja henkilöliikenne

organisointia samaan yksikköön tai järjestää luonnollinen vuoropuhelutapa eri

organisaatioiden ja niiden osien välillä.

Henkilökuljetuskokonaisuuden kustannustehokkuuden lisääminen vaatii enenevässä

määrin yhteissuunnittelua erityisesti pienen kysynnän matkustajavirtojen kohdalla.

Tehokkuutta lisääviä keinoja ovat matkojen yhdistely ja jaettu kuljetuskapasiteetti

esimerkiksi koulukuljetusten, palvelulinjojen sekä sote-kuljetusten kesken.

Koulumatkatarpeet ja matkaketjut joukkoliikenteen kysynnän lisääjinä

Koululaiset ovat joukkoliikenteen merkittävä asiakasryhmä. Nykyisin koululaisliikenteessä

käytetään jo paljon avoimen joukkoliikenteen palvelua erillisten koulukyytien sijaan ja

tämä parantaa koko kuljetusjärjestelmän kustannustehokkuutta ja palvelutasoa.

Joukkoliikenteen ja koulukuljetusten yhteissuunnittelu on avain kustannustehokkuuteen.

Yhteissuunnittelu voidaan toteuttaa yhteisen organisoitumisen tai tiiviin

suunnitteluyhteistyön avulla.

Kymenlaaksossa raideliikenne on hyvä saada kytkettyä nykyistä vahvemmin

matkaketjujen osaksi kehittämällä liityntäyhteyksiä ja hyödyntämällä asemanseutuja

henkilöliikenteen solmupisteinä. Tulevaisuudessa lähiliikenteen kilpailun vapautuessa on

pohdittava millaista roolia maakunta haluaa ottaa raideliikenteen järjestäjänä.

Raideliikenteen viranomaisyhteistyössä on tavoiteltava tilannetta jossa maakunta voi olla

aidosti suunnittelemassa raideliikenteen kehittämistä Kotka-Kouvola välillä. Valtatien 15

ja Kotka-Kouvola radan muodostaman liikennekäytävän rooli korostuu maakunnan

sisäisenä henkilöliikenneyhteytenä vahvistaen maakunnan pohjois-eteläsuunnan sisäistä

liikkumista.

28

Yhteinen organisoituminen on vapaaehtoista

Esitetyn toimintamallin kantavana ajatuksena on, että nykyiset ELYn toimivallan

Virolahden ja Miehikkälän kunnat liittyvät Kotkan toimivaltaiseen viranomaiseen tai

saavat joukkoliikennepalvelun Kotkan toimivaltaiselta maakunnan läpiostamana, jolloin

maakunnan sisäisiä joukkoliikennepalveluja järjestäisivät vain toimivaltaiset

kaupunkiviranomaiset. Lopullinen vaihtoehto varmistuu toimintamallin jatkosuunnittelun

ja Miehikkälän ja Virolahden kuntien kannan mukaan.

Jos Miehikkälä ja Virolahti liittyvät Kotkan toimivaltaisen viranomaisen alueeseen on

neuvoteltava Liikenneviraston ja LVM:n kanssa Kotkan toimivaltaiselle viranomaiselle

liikenteen järjestämiseksi tarvittavasta vuosittaisesta määrärahasta. Lähtölukuna on Elyn

vuosittainen Virolahden ja Miehikkälän joukkoliikenteen järjestämiseen käyttämä

rahoitus.

Kun joukkoliikenteen järjestäminen maakunnassa on Kymenlaakson mallissa useamman

organisaation käsissä, on yhteistyön organisointia rakennettava alusta pitäen

sopimuspohjaisesti. Suunnittelu, hankinnat ja työnjakokysymykset vaativat vuoropuhelua.

Yhteinen etu on myös maakunnanlaajuisen kokonaisuuden optimointi

kustannustehokkuuden kannalta.

Yhteisen organisoitumisen päätöksentekojärjestelmää suunniteltaessa on tasapainoiltava

ketteryyden ja osapuolta vaikutusmahdollisuuksien välillä. Suositeltavaa on, että

poliittiset päätökset tehdään strategiasta, palvelutasosta ja rahoituksesta. Operatiiviset

tilanteet vaativat ketteryyttä, jolloin niiden tekeminen on paikallaan delegoida

virkamiehille.

Kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten päätöksenteon pitäisi myös olla riittävästi

synkronoitu toistensa kanssa toimivaltarajan ylittävän liikenteen osalta.

Kaupunkien ja kuntien liikenneverkot, kadunpito ja tienpito

Maantieverkon hoidon alueurakoiden hankinnan ja toteutuksen yhteydessä on neuvoteltu

kuntien katujen ja maantieverkon rajapinnoista. Luontevista osista verkkoa on sovittu

hoitourakoiden työrajojen siiroista toisen verkonomistajan verkon osille. Pääasiassa

vaihtoja on tehty kevyen liikenteen verkon hoidossa.

Kaupunkien maankäytön laajentuessa on kaupunkien kaavoittamien alueiden tiestössä

lakisääteisesti tehtävä tarkistuksia teiden hallinnollisista luokista maanteistä kaduiksi.

Maakunnan alueella olisi mahdollista tehdä laajempiakin tarkasteluja hallinnollisten

luokitusten muutoksiin.

Maakunnan alueella olevan maantieverkon ja katujen hoidon ja ylläpidon rajapintaa tulisi

tarkastella. Muodostamalla riittävän suuria hankintakokonaisuuksia voidaan saavuttaa

kustannus- ja resurssisäästöjä.

9. Toimitilatarpeet Maakuntalakiluonnokseen kirjattuja liikennetehtäviä hoidetaan nyt pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiloista Kouvolan Pohjola-talossa, missä työskentelee noin 35

29 henkilöä. Pasilassa työskentelee eteläisen hankinta-alueen tehtävissä noin 20 henkilöä. Lisäksi Imatralta käsin työskentelee yksi aluevastaava. Maakunnan liitossa työskentelee liikennepalvelujen piiriin kuuluvissa tehtävissä 2-3 henkilöä, mutta ei ainuttakaan päätoimisesti. Lähtien siitä oletuksesta, että työskentelypaikkakuntien pakkosiirtoja ei maakuntauudistuksen yhteydessä tapahdu, Kouvolassa tarvitaan jatkossakin työskentelytilat noin 35 henkilölle. Joukkoliikennetehtävissä työskentelee Kotkan kaupungin tiloissa noin 4 henkilöä ja Kouvolan kaupungin tiloissa noin 4 henkilöä. Nämä henkilöt jatkavat todennäköisesti Kymenlaaksossa toteutettavan toimintamallin mukaisesti kaupunkien palveluksessa nykyisissä toimitiloissaan. Liikennepalveluihin liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja osallisuusprosessit ja muu

sidosryhmäyhteistyö edellyttävät runsasta liikkumista työntekijöiltä. Palvelukokonaisuuden

asiantuntijatehtäviä voidaan toteuttaa fyysisestä sijainnista riippumatta.

Kustannustehokkuutta ja työntekijöiden hyvinvointia tulee edistää tarjoamalla nykyaikaiset

etätyö- ja matkatyömahdollisuudet sekä kommunikaatiotyökalut sekä vaihtoehtoiset

työpisteet.

10. Palvelukokonaisuuden rahoitus

Tienpito KAS ELY L perustienpidon määrärahakehys vuodelle 2018 ilman Iitin kunnan ja liikennetelematiikan määrärahoja on 22,5 M€. Tämä jakautui seuraavasti:

• Päivittäinen kunnossapito 12,1 M€

• Ylläpito 10,0 M€

• Parantaminen (sis. suunnittelun) 0,4 M€

Kymenlaakson osuus edellä kuvatusta on 10,7 M€

• Päivittäinen kunnossapito 5,5 M€

• Ylläpito 5,0 M€

• Parantaminen (sis. suunnittelun) 0,2 M€

Tämän lisäksi tulevat erillisen kehittämisrahoituksen saaneet hankkeet. Lisäksi KAS ELY neuvottelee vuosittain erillisten parantamisen ja ylläpidon teemaohjelmien sekä keskitettyjen suunnitteluohjelmien rahoituksesta. Määrärahat vaihtelevat vuosittain hyvinkin paljon. Teemaohjelmia ovat olleet esimerkiksi

• Korjausvelkaohjelma 2016 - 2018

• Perusväylänpidon lisärahoitus 2017 - 2019

• Isojen siltojen korjausohjelma

• "Mitat ja massat" sillankorjausohjelma

• ENPI ja CBC- ohjelmat

• jne

30 Tienpidon rahoitus säilyy maakuntauudistuksen jälkeenkin LVM:n talousarviomomentilta

Liikenneviraston kautta kanavoitavana erillisrahoituksena.

Saariston yhteysalusliikenne

Kotka-Pyhtään reittiin käytettiin vuonna 2016 yhteensä 2,048 M€. Alueen saaristoliikenteen määrärahat ovat tällä hetkellä erillismomentilla 31.30.66, jossa on Kotkan ja Pyhtään sekä Hiittisten reittien yhteysalusliikennepalvelujen ostaminen kokonaispalveluna. Tässä mallissa palveluntuottajat ovat vastanneet ko. reiteillä myös alusten hankinnasta ja ylläpidosta. Sopimus on pitkäkestoinen kattaen vuodet 2014 - 2023. Määrärahan käyttö on indeksisidonnainen ja on ollut sen takia viime vuosina hieman aleneva.

Saariston yhteysalusliikenteen rahoitus säilyy maakuntauudistuksen jälkeenkin LVM:n

talousarviomomentilta Liikenneviraston kautta kanavoitavana erillisrahoituksena.

Yksityisteiden avustukset Valtion avustusta yksityisteille on määrärahan sallimissa rajoissa myönnetty yksityistielossien liikennöintiin ja ylläpitoon sekä yksityisteiden parantamiseen. Periaate on ollut, että ensin rahoitetaan lossit ja sen jälkeen tienparannuskohteita, jos on jäänyt jaettavaa. Yksityisteiden hoitoa ei ole valtion avustuksilla tuettu, vaan se on jäänyt kuntien vastuulle.

Valtion yksityistieavustuksen määräraha on myös vaihdellut vuosittain. Avustukset koko maassa ovat olleet vv. 2014 - 2016 koko maassa 6 - 12 M€ ja Kaakkois-Suomen ELYn alueella 0,5- 1,3 M€ jakautuen vuonna 2015 seuraavasti:

• Lossit (Etelä-Karjalassa) 0,35 M€

• Muut avustukset Kymenlaaksossa noin 0,27 M€

• Muut avustukset Etelä-Karjalassa noin 0,27 M€

Perusmääräraha on valtion talousarviossa 3 miljoonaa euroa. Eduskunta korotti vuonna 2016 määrärahaa erillisellä päätöksellä 5 M€:lla eli määräraha yhteensä oli 8 M€ koko maassa. Vastaavasti vuosina 2017 - 2019 saadaan tienpidon lisärahoitusohjelman kautta lisärahoitusta 10 M€/vuosi eli noina vuosina kokonaissumma nousee 13 M€:on/vuosi.

Rahoitus maakunnille ohjautuu vuodesta 2020 alkaen yleiskatteellisesti ja maakunta päättää, minkä summan se lopulta ohjaa yksityisteiden avustamiseen. Kunnat voivat jatkossakin avustaa yksityisteiden hoitoa kuten tähänkin asti.

Uusi yksityistielaki on LVM:ssä valmisteilla ja se tulee eduskunnan käsittelyyn ehkä vielä vuoden 2017 aikana. Lain tarkkaa hyväksymisen aikataulua ei ole meillä tiedossa. Laki muuttaa avustustoiminnan henkeä nykyistä avoimemmaksi. Nykyisin talousarvioteksteissä on aika tarkasti määritelty, millainen yksityistiekunnan pitää olla, jotta apua voi hakea. Lisäksi on priorisoitu, minkälaisia hankkeita/tekemistä rahoituksella ensisijaisesti edistämme. Avustuksen yhdenmukainen ja tarkka ohjaus on tähän asti ollut tärkeää. Tuleva laki lähtee aivan toisenlaisesta ajattelusta. Se mitä talousarvioteksteissä tulee uuden lain voimaan tulon myötä tarkkaan ottaen lukemaan, emme vielä tiedä. Todennäköisesti laki tulee voimaan vuoden 2018 aikana.

Joukkoliikenne, linja-autot

ELY-keskusten nykyisin käyttämä joukkoliikenteen valtion rahoitus (34 M€/v) siirtyy maakunnille yleiskatteisena valtion rahoituksena. Sen sijaan Liikenneviraston myöntävät

31 joukkoliikenteen valtionavut suurille ja keskisuurille kaupungeille (18,2 M€/v) sekä joukkoliikenteen kehittämisrahat eivät siirry maakuntiin.

KAS ELY Ln joukkoliikenteen rahoitus vuonna 2017 on 1,33 M€ jonka lisäksi

bruttoliikenteestä saatavia lipputuloja 0,75 M€ (vuosi 2016 vastaavat luvut 2,781 M€ joista

lipputuloja 1,48 M€)

ELYn rahoituksesta on kohdentunut vuonna 2016 Kymenlaakson alueelle 0,33 M€ kun

huomioidaan liikenteestä kertyneet lipputulot.

Kouvolan ja Kotkan toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten saama Liikenneviraston

valtionapu vuodelle 2017 on 1,35 M€ joista Kouvolan osuus 0,55 M€ ja Kotkan osuus 0,8

M€

Kun huomioidaan kuntien koululaisliikenne, sosiaali- ja terveystoimen sekä Kelan

vammaispalvelulain ja Kelan 2. asteen opiskelijoiden kuljetukset ovat henkilöliikenteen

kokonaisuuden kustannukset Kymenlaaksossa 23.29 M€ joka jakautuu seuraavasti:

• Avoin joukkoliikenne, kunnat 4,66 M€

• Avoin joukkoliikenne, ELY 0,23 M€

• Kuntien opetustoimi 8,62 M€

• Sosiaali- ja terveystoimi 4,43 M€

• KELA 2. asteen koulumatkat 0,93 M€

• KELA SVL-korvaukset 4,43 M€

On huomioitavaa, että suorilla valtionavuilla ja ELYn ostamalla liikenteellä rahoitetaan vain

pieni osa Kymenlaakson alueen henkilöliikenteestä. Henkilöliikenteen rahoitusta lisää

lisäksi lipputuotteista saatavat tuotot.

Turvallisuus, varautuminen ja pelastustoiminta

Kymenlaakson maakunnassa

PETURVA-ryhmä Esivalmisteluvaiheen loppuraportti

13.6.2018

TIIVISTELMÄ Työryhmä on tehtäväksi annon mukaisesti valmistellut tulevan maakunnan pelastustoiminnan, turvallisuuden ja varautumisen tehtäviä. Työryhmä: Vesa Parkko puheenjohtaja (Kympe) Jyrki Pitkänen ELY Marja-Terttu Nuorivuori Kouvolan kaupunki Heli Sahala Kotkan kaupunki Petri Loikas Carea Lasse Koste Carea Markku Leinonen sopimuspalokuntien edustaja Veli-Matti Heininen Kympe Juhani Carlson Kympe Jukka Ruuskanen Kympe Ilpo Tolonen Kympe Tero Vanhamaa Kympe

KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TURVALLISUUS JA VARAUTUMINEN Maakunnan turvallisuustoiminnan tavoitteena on ydintoiminnan turvaaminen ja sitä kautta alueella olevien asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja ympäristön turvallisuus. Maakunnan ydintoiminnan turvaamiseen liittyy myös maakunnan maine ja sen suojaaminen. Kokonaisuus jakaantuu viiteen osa-alueeseen, joiden keskeiset tehtävät on tiivistetty alla olevaan kuvaan 1.

Kuva 1. Pelastustoimen, maakunnan varautumisen ja sille kuuluvan alueellisen varautumisen yhteensovittamisen, riskienhallinnan, sisäisen tarkastuksen tehtävät. Maakunnalla on kolme eri roolia häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa ja niiden yhteensovittamisessa.

1. Maakunnan toimialat vastaavat omasta varautumisestaan sekä toimialan mahdollisista varautumisen koordinointitehtävistä.

2. Maakuntakonserni sovittaa yhteen omien toimialojensa varautumisen konsernin sisällä.

3. Maakunnille tulee uutena tehtävänä lisäksi huolehtia maakuntalaissa säädettävistä alueellisen yhteisen varautumisen tehtävistä, joiden tarkoituksena on yhteen sovittaa eri toimijoiden varautumista alueella. Tähän liittyen Sisäministeriö huolehtii valtakunnallisella tasolla maakuntien toiminnan yhteensovittamisesta yhteisen varautumisen osalta ja maakuntien tukemisesta tässä tehtävässä.

Valmiusharjoitusten järjestämisen vastuu siirtyy myös maakunnalle. Pelastusopisto huolehtisi yksittäisiä maakuntia laajemmista harjoituksista yhdessä sisäministeriön ja maakuntien kanssa.

KYMENLAAKSON MAAKUNNAN PELASTUSTOIMI Kymenlaakson pelastuslaitoksen siirtyminen nykyisestä kuntien omistamasta liikelaitoksesta maakunnan omistukseen on pelastustoimelle ensisijaisesti hallinnollinen tapahtuma. Pelastustoimi on kehittynyt kuntien ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi oman historiansa aikana ja pelastustoimi koki ”maakunnallistamisen” jo vuonna 2004, jonka yhteydessä ja jälkeen pelastustoimen kustannus- ja operatiivinen tehokkuus on mainitun integraation myötä parantunut merkittävästi. Tukipalveluiden osalta pelastustoimi tukeutuu mahdollisimman kattavasti maakunnan järjestämiin tukipalveluihin. Pelastuslain, -asetuksen ja SM:n ohjeiden mukaan ovat pelastustoimen alueet tehneet pelastustoimen palvelutasopäätökset. Palvelutasopäätökset ovat aluehallintovirastojen hyväksymiä. Pelastustoimen alueen kunnat ovat lausuneet palvelutasopäätöksestä ja kunnat ovat maksaneet pelastustoimen palvelutasopäätöksestä aiheutuvat kustannukset. Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden toimiala, joka on säilytettävä taloudellisesti mahdollisimman riippumattomana muihin maakunnan toimijoihin nähden. Riippumattomuus muista maakunnan toimialoista turvaa myös pelastustoimelle joustavuuden, jolla se voi tehokkaasti vastata tulevaisuuden haasteisiin. Riippumattomuudella ennaltaehkäistään myös mahdollista eriarvoisuuden kokemista muiden toimialojen suuntaan, kun pelastustoimi hoitaa sille lainsäädännössä annettuja valvonta yms. tehtäviä. Pelastustoimea tultaneen ohjaamaan sisäministeriöstä voimakkaammin kuin sitä on tähän mennessä ohjattu. Tästä syystä on tärkeää, että maakunnan konserniohjauksen sekä pelastustoimen järjestämisen ja tuottamisen väli toimii matalan kynnyksen periaatteella. Pelastustoimen varsinainen palvelutuotanto toimii nykyiseen tapaan viideltä vakinaiselta paloasemalta ja yli 30 sopimuspalokunnan paloasemalta. Tähän palveluverkkoon ei ole mahdollista tehdä merkittäviä muutoksia ilman, ettei kansalaisten saama toisinaan henkeä pelastava apu viivästyisi kohtuuttomasti. Maakuntauudistuksessa on tarkoitus siirtyä kapitaatioperusteiseen rahoitukseen. Tämä ei huomioi ollenkaan nykyistä toimintaympäristöön ja alueen riskeihin perustuvaa pelastuslaitoksen rahoitusta. Maakunnan tehtävä on kuitenkin huolehtia, että riskien perusteella mitoitettu pelastustoimi säilyy maakunnassa. Maakunnan ja sen pelastustoimen on säilyttävä ketteränä sisäasiain- ja valtiovarainministeriön suuntaan rahoituksen turvaamiseksi maakunnan riskit ja erityistarpeet huomioiden. Pelastustoimen nettokustannukset ovat tällä hetkellä noin 16,5 miljoonaa euroa/vuosi ja tällä rahoituspohjalla pelastustoimi uskoo selviävänsä myös tulevaisuuden haasteista sekä sille laskennallisesti osoitetusta 320 000 € säästötavoitteesta. PELASTUSTOIMEN OSALLISTUMINEN ENSIHOITOON Pelastuslaitos on päivittänyt ensihoidon yhteistoimintasopimuksen terveystoimen kanssa (Carea) vuoden 2017 lopussa ja uusi sopimus astuu voimaan vuonna 2019. Sen mukaisesti pelastuslaitos osallistuu ensihoidon palvelutuotantoon viidellä (5) ensihoitoyksiköllä, joista yksi yksikkö on ns. monitoimiyksikkö. Pelastuslaitoksella on valmius lisätä omien ensihoidon yksiköiden määrää yhteistyössä terveystoimen kanssa vastaavalla yhteistoiminnalla kuin päivitettyyn yhteistoimintasopimukseen on kirjattu. Laajentamalla uutta, vuonna 2019 voimaan tulevaa yhteistoimintasopimusta voidaan varautua tehokkaammin poikkeuksellisiin tilanteisiin ja suuronnettomuuksiin.

Sisällys TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................................... 2

1. JÄRJESTÄMISEN JA TUOTTAMISEN EROTTAMINEN ................................................................... 5

2. MAAKUNNAN TURVALLISUUS ....................................................................................................... 7

2.1 Maakuntakonsernin turvallisuuspalvelut ......................................................................................... 7

2.2 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista ............................................................................................ 7

3. MAAKUNNAN VARAUTUMINEN ...................................................................................................... 8

3.1 Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin .......................... 8

3.2 Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta ............. 9

3.3. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja maakunnan riskiarvio ......................................... 9

3.4. Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista ......................................................................................... 10

3.5 Maakunnan varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan vaikuttava keskeinen lainsäädäntö ............ 11

4. PELASTUSTOIMI KYMENLAAKSON MAAKUNNASSA ................................................................. 12

4.1 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeet ............................................................................................ 12

4.2 Pelastuslaitoksen kustannustehokkuus pelastustoimen prosessien kannalta ............................... 12

4.3 Muutostarpeet ja rajapinnat muihin prosesseihin .......................................................................... 12

4.4 Pelastustoimen toimitilat ............................................................................................................... 13

4.5 Pelastustoiminnan kustannukset .................................................................................................. 13

4.6 Maakuntien pelastustoimen välinen yhteistyö ............................................................................... 13

4.7 Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspalvelutuotannon suunnittelu ....................................... 13

4.8 Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyö ........................................................................................ 14

LIITTEET ............................................................................................................................................... 16

Liite 1. Turvallisuuspalvelujen prosessit taulukko ................................................................................ 16

Liite 2. Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yhteisen osan runko .............................................. 16

Liite 3. Kymenlaakson pelastustoiminnan prosessit ............................................................................ 16

1. JÄRJESTÄMISEN JA TUOTTAMISEN EROTTAMINEN Maakunnan tehtäviä koskevassa lainsäädännössä edellytetään joiltain osin palvelujen järjestäjän ja tuottajan erottamista. Maakunnan hallintosäännön valmistelussa tämä otetaan huomioon toimielinten ja viranhaltijoiden tehtäviä ja toimivallan jakoa koskevissa määräyksissä. Maakunnan ydintoiminnan turvaamiseen liittyy myös maakunnan maine ja sen suojaaminen. Maakunnan pelastus-, turvallisuus- ja varautumispalvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitokset sekä osaltaan konsernipalvelut. Pelastustoimen palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää apuna vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan. Maakuntavaltuusto päättää keskeisistä liikelaitoksen toiminnan ja talouden reunaehdoista.

• liikelaitokselle asetettavista toiminnan tavoitteista (esim. palvelutasopäätös), • palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta, • palvelujen tuotannon edellytyksistä ja velvoitteista, • liikelaitoksen velvoitteista hankkia palveluja muilta tuottajilta sekä • hankittavia palveluja koskevista yleisistä edellytyksistä, • liikelaitokselle asetettavista talouden tavoitteista ja sitovista meno- ja tuloeristä, • liikelaitoksen johtokunnan jäsenten ja puheenjohtajan valitsemisesta, • erottamisesta ja eron myöntämisestä heille sekä liikelaitoksen investointisuunnitelmasta.

Valtuuston asettamat tavoitteet ovat sitovia, ja valtuuston määrittämät periaatteet ja reunaehdot ohjaisivat liikelaitoksen johtokunnan toimintaa ja laitoksen johtamista. Työryhmä on valmistellut kaksi esitystä A ja B järjestämisen ja tuottamisen erottamisesta.

Kuva 2. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen vaihtoehto A. Mallissa järjestäjän puolella ei ole esimerkiksi pelastustoimen edustajaa. Järjestäjän htv määrää ei ole määritelty.

Kuva 3. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen vaihtoehto B. Mallissa järjestäjän puolella on toimialoista vastaavat viranhaltijat ja vaatii vähintään 5 htv.

2. MAAKUNNAN TURVALLISUUS 2.1 Maakuntakonsernin turvallisuuspalvelut Maakunnan turvallisuustoiminnan tavoitteena on organisaation ydintoiminnan turvaaminen ja sitä kautta alueella olevien asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja ympäristön turvallisuus. Turvallisuustoiminnan keinoilla suojataan ihmisiä, tietoja, kiinteistöjä, erilaista materiaalia, omaisuutta ja ympäristöä sekä mahdollistetaan niiden käytettävyys. Maakunnan ydintoiminnan turvaamiseen liittyy myös maakunnan maine ja sen suojaaminen. Turvallisuuspalvelut on hyvin laaja-alainen kysymys tulevan maakunnan kannalta. Turvallisuuden eri osa-alueet on huomioitava maakunnan organisaation valmistelussa ja kaikilla organisaatiotasoilla. Turvallisuus tulee rakentaa sisälle kaikkeen maakunnan toimintaan, josta koko henkilöstön ja kaikkien palveluntuottajien tulee kantaa vastuuta. Turvalliseksi koettu maakunnan toiminta lisää myös uskottavuutta ja myönteistä julkisuuskuvaa maakuntaa kohtaan. Maakunnan turvallisuustoiminnan toteuttamiseksi on ensin koottava käsitys asioista, jotka organisaatiossa tulee ottaa huomioon turvallisuuden osalta. Tämän jälkeen voidaan luoda maakunnan toimintaan sopiva turvallisuuden tuottamisen malli. Tärkeintä on, että turvallisuustoimintaa toteutetaan riskiarvioperusteisesti maakunnan tarpeiden mukaan sen erityispiirteet huomioiden. 2.2 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista Jotta turvallisuustoiminta pystytään toteuttamaan mahdollisimman kattavasti ja riskeihin pystytään varautumaan mahdollisimman hyvin, tulee maakunnalle laatia malli, jolla turvallisuustoiminnan kokonaisuuteen liittyvät asiat pystytään hahmottamaan mahdollisimman kattavasti. Huomioitavaa on myös, että osa maakunnan turvallisuustehtävistä on toimialoille kuuluvia velvoitteita ja viranomaistehtäviä. Maakuntakonsernin turvallisuustehtävät suunnitellaan erikseen konsernin johdolla ja toimialojen yhteistyönä. Riskienhallinnan koordinointi edellyttää järjestäjän puolelle vähintään 1 päätoimisen henkilön työpanoksen. Sisäinen valvonta on syytä järjestää erillään ja sitä kautta konserniyhteistyönä myös ulkoinen tarkastus. Osa-alueita, jotka maakunnan turvallisuusmallin suunnittelussa tulee huomioida ovat mm.

• Riskienhallinta (konsernihallinto esim. rahoitus, vakuuttaminen jne.)

• Turvallisuusjohtamisen järjestelmä (konsernihallinto osana normaalia johtamista)

• Tietoturvallisuus (kaikki toimialat)

• Työturvallisuus (työterveyshuolto ja työsuojelu)

• Henkilöturvallisuus (kaikki toimialat)

• Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus (maakuntien tilakeskuksen kanssa yhteistyössä)

• Rikosturvallisuus (yhteistyössä mm. poliisin kanssa)

• Ympäristöturvallisuus (kaikki toimialat)

• Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta (konsernihallinnon ohjeistus)

• Varautuminen (käsitelty kappaleessa 2. tarkemmin) Maakuntakonserniin tulee perustaa esim. riskienhallintaryhmä, jonka tehtävänä:

• Maakunnan toimintaan liittyvien turvallisuusriskien kartoittaminen, arviointi ja hallinta sekä riskienhallintamenetelmien kehittäminen ja seuranta

• Maakunnan yleisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden ohjaaminen sekä turvallisuustarpeiden yhteensovittaminen

• Turvallisuudenhallintaa koskevien linjausten valmistelu, mukaan lukien henkilö-, toimitila-, rikos- ja sidosryhmäturvallisuus, suojeluasiat, sekä osaltaan poikkeusoloihin varautumista koskevat asiat

• Turvallisuusselvitysten koordinointi

• Turvallisuusasioita koskeva koulutus ja neuvonta

• Sisäinen valvonta ja tarkastus

3. MAAKUNNAN VARAUTUMINEN

1. Maakunnan toimialat, kuten sosiaali- ja

terveystoimi, ympäristöterveydenhuolto,

pelastustoimi, elinkeino, maatalous ja liikenne

vastaavat omasta varautumisestaan sekä toimialan mahdollisista

yhteensovittamistehtävistä

2. Maakunta sovittaa yhteen

omien toimialojensa varautumisen konsernin

sisällä

3. Maakunta sovittaa yhteen alueella toimivien

viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen

varautumista huolehtimalla yhteiseen varautumiseen

liittyvistä tehtävistä (Kymenlaakson valmius- ja

turvallisuusfoorumi)

Maakunnan kolme roolia häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa ja yhteensovittamisessa

3.1 Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Maakunnan varautumisen tähtää toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Maakunnan omaan varautumiseen sisältyy sen järjestämis- ja tuottamisvastuulla olevien tehtävien ja toimintojen varautumisesta huolehtiminen. Tähän sisältyvät muun muassa valmiussuunnittelu, materiaalinen varautuminen, henkilöstön koulutus sekä muut toimintakyvyn turvaamiseksi tarvittavat etukäteisvalmistelut, sekä niiden sisäinen yhteensovittaminen monialaisessa maakuntakonsernissa siten, että myös varautuminen tulisi ohjatuksi yhtenä kokonaisuutena. Kymenlaakson valmiussuunnitelma tulee laatia pohjautuen Kymenlaakson riskiarvioon ja valmiuskorttiin. Liitteessä 2 on valtakunnallinen Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yhteisen osan runko, jonka pohjalta yhteinen osa tulee laatia ja joka ohjaa toimialakohtaista suunnittelua. Suunnitelmassa on huomioitava mm. henkilöstön tarvittavat turvallisuusselvitykset, tilojen suojaus (varavoima jne.) sekä suuronnettomuusvalmiuden ja varautumisen kehittäminen.

Kuva 4. Konsernin sisäinen yhteensovittaminen (Sote- ja maakuntauudistuksen muistio ”Maakuntien varautumistehtävät ja organisoituminen, esimerkit” 10.5.2017).

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Maakuntien+varautumisteht%C3%A4v%C3%A4t+ja+organisoituminen%2C+esimerkit/056acfde-c110-4161-b6c1-4ff0f927acc1

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Maakuntien+varautumisteht%C3%A4v%C3%A4t+ja+organisoituminen%2C+esimerkit/056acfde-c110-4161-b6c1-4ff0f927acc1

3.2 Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta Maakunnan tulee seurata erilaisia muuttujia, joilla voidaan ennakoida häiriötilanteiden syntymistä ja nostaa tehokkaasti valmiutta. Valmiuden säätämistä varten tulee ennakolta suunnitella parametrit, joilla on syytä valmiustasoja muuttaa sekä sopia ennalta toimenpiteet joihin kussakin häiriötilanteessa ryhdytään. Valmiuteen vaikuttavien muuttujien seuraaminen, ennakoivan tilannekuvan ylläpitäminen ja valmiuden kohottamisen järjestelyt on tehokkainta toteuttaa maakunnassa ympärivuorokautisen päivystyksen yhteydessä eri toimialojen yhteistyönä. Oman toiminnan turvaamiseksi on toimialoittain tunnistettava ylläpidettävät toiminnot ja suunniteltava toimenpiteet, joilla ne turvataan. Häiriötilanteissa tarvittava avainhenkilöiden ja sidosryhmien viestintä sekä hälytysjärjestelyt on myös suunniteltava ennakolta. Johtamistoiminnan varmistamiseksi on myös oltava suojatut johtokeskustilat riittävine ICT ratkaisuineen (Virve, VHF, TUVE, ERICA, KEJO, maakunnan omat tietojärjestelmät), varavoima ym. järjestelyineen. Häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten on myös oltava riittävä materiaalinen varautuminen sekä kriittisten palveluiden osalta sopimukset huoltovarmuuskriteereistä. 3.3. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja maakunnan riskiarvio

Maakunnan uudeksi tehtäväksi säädetään varautumisen yhteensovittaminen alueellaan. Yhteensovittamisella tarkoitettaisiin yhteistyötä, jonka käytännön toteutumisesta vastaa maakunta. Toimialakohtaiseen varautumisen alueelliseen yhteensovittamiseen sisältyisi asianomaisen toimialan eri toimijoiden varautumisen yhteensovittaminen sekä erityislainsäädännössä eri viranomaisille säädetyt tehtävät toimialakohtaisessa varautumisessa, esimerkiksi pelastustoimen viranomaiset johtavat eri toimijoiden pelastustoimintaan osallistumista koskevaa suunnittelua ja huolehtivat pelastustoimintaan liittyvän poikkeusolojen toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Tarvittavasta toimialakohtaisen varautumisen edellyttämän yhteistoiminnan järjestämisestä vastaisivat toimialan toimivaltaiset viranomaiset. Toimialakohtaisesta varautumisesta säädetään kunkin toimialan omassa lainsäädännössä.

Kuva 5. Esimerkki toimialakohtaisesta varautumisesta ja sen yhteensovittamisesta.

Konserniohjeessa tulisi olla määräykset maakuntakonsernin valmiussuunnittelusta, varautumisesta ja konsernin sisäisen varautumisen yhteensovittamisesta. Varautumisen yhteensovittaminen on Kymenlaaksossa ollut jo useamman vuoden Valmius- ja turvallisuusfoorumin koordinoimaa toimintaa. Foorumissa on jokaisella kunnalla edustaja ja Kymenlaaksossa toimivat viranomaistahot ovat myös kaikki edustettuja. Avilta ja Elyltä on myös edustajat foorumissa. Kuntajohtaja on toiminut foorumissa puheenjohtajana ja sihteerinä pelastuslaitoksen edustaja. Valmius- ja turvallisuusfoorumin toiminta on kehittynyt niin, että se on tehnyt varautumisen työnjaosta ja yhteystiedoista koostuvat Kymenlaakson valmiuskortit sekä Kymenlaakson alueen riskiarvion. Valmius- ja turvallisuusfoorumi on hyvä pohja jatkaa varautumisen maakuntalain edellyttämää yhteensovittamista Kymenlaaksossa. Foorumin kokoonpanoa tulee muuttaa maakuntalain mukaiseksi ja tällöin siitä tulee maakuntavetoinen. Foorumin toimintana on jo nykyisin tuotettu Kymenlaakson riskiarvio, joka on tulevaan maakuntalakiin esitetty velvoite järjestää alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityö.

Kuva 6. Maakunnan varautumistehtävien organisoinnin periaatteellinen kuva Maakuntaan liittyvien toimijoiden varautumiskulttuurin erilaisuus on huomioitava. Lisäksi kuntakonsernin varautuminen ja sen yhteensovittaminen maakuntauudistuksessa on erikseen huomioitava. 3.4. Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista Maakuntakonsernin varautumisen yhteensovittamisesta vastaavat maakuntajohtaja, konsernijohto sekä mahdollisesti johtoryhmä osana muuta toiminnan yhteensovittamista. Näiden tuki varautumisen yhteensovittamisessa voitaisiin organisoida esimerkiksi siten, että käytännön valmistelevana toimielimenä siitä huolehtisi toimialojen edustajista koostuva valmiussihteeristö, valmiustyöryhmä tai muu vastaava. Tärkeää on huolehtia myös palveluntuottajien varautumisvelvoitteista kattavasti sekä suunnitella palveluntuottajien varautumisen valvonta.

Varautumisen palvelutuotannosta vastaa jokainen toimiala omalta osaltaan ja sen resursointi on n. 0,15 % kokonaishenkilömäärästä [htv]. Varautumistyö tehdään organisaatioiden eri tasoilla osana normaalia toimintaa, mutta vaatii myös päätoimista henkilöstöä. Kustannus ja toiminnallinen tehokkuus tulee siitä, että jokainen toimiala vastaa lain mukaisesti itse omasta varautumisesta. Varautumisen yhteensovittaminen ja koordinointi vaatii resursointia. Nyt tämän yhteensovittamisen kuntien kanssa on tehnyt Kymenlaakson pelastuslaitos. Ei liene tarkoituksenmukaista kasvattaa maakuntaan siirtyvien toimijoiden kustannuksia varautumisenkaan osalta. Kun varautuminen hoidetaan maakunnassa nykyisellä järjestelmällä, vaadittava resursointi yhteensovittamiseen on n. 2 htv. Varautumisella merkittävin rajapinta toimialoilla on pelastuspalveluihin. Pelastuslaitoksella on koulutettu henkilöstö häiriötilanteisiin ja valmius ennakoivan tilannekuvan tuottamiseen 24/7. Myös maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestämiseen pelastuslaitoksella on olemassa valmius ja toimivat yhteistyökäytännöt. 3.5 Maakunnan varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan vaikuttava keskeinen lainsäädäntö (HE 2.3.2017) 141 § Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Maakunnan on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

142 § Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä: 1) alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön järjestäminen; 2) turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestäminen; 3) varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistoiminnan järjestäminen; 4) maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestäminen. Maakunnan on ylläpidettävä yhteistyössä 1 momentissa mainittujen tahojen kanssa yhteensovittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita. Huoltovarmuuden turvaamisesta säädetään erikseen.

4. PELASTUSTOIMI KYMENLAAKSON MAAKUNNASSA 4.1 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeet

Kymenlaakson pelastuslaitos on Kotkan kaupungin organisaatioon kuuluva kunnallinen liikelaitos, jonka omistavat Kymenlaakson kunnat. Kymenlaakson pelastuslaitos käynnistyi vuonna 2004 ja historiansa aikana pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimusta on tarkasteltu kerran ja hallinto- sekä toimintasääntöjä on tarkasteltu lähinnä lainsäädännöstä johtuvista syistä kahdesti. Tarkastelujen myötä pelastuslaitoksen organisaatiota on myös kehitetty paremmin palvelemaan maakunnan asukkaita.

Pelastuslaitos on toiminnallisesti selkeä kokonaisuus eikä sen toiminnalle ole nähtävillä muita merkittäviä muutoksia kuin osin maakuntauudistuksesta seuraava Iitin kunnan irrottautuminen niin Kymenlaakson maakunnasta kuin myös Kymenlaakson pelastuslaitoksesta. Pelastuslaitos on sisäisen turvallisuuden viranomainen ja tarkoituksenmukaisin organisoimisen malli on pelastustoimen järjestäminen itsenäisenä liikelaitoksena. Pelastustoimen järjestäminen ja tuottaminen on tarkoituksenmukaista tehdä kevyesti, jolloin se kykenee vastaamaan nopeasti tulevaisuuden haasteisiin. Järjestämisvastuusta voisi huolehtia maakuntavaltuusto sekä maakuntajohtaja ja liikelaitoksen johtokunta, joiden alaisena toimisi pelastuslaitos-liikelaitos. Omana liikelaitoksena pelastuslaitos saavuttaa viranomaistoimivallan näkökulmasta riittävän riippumattomuuden. Valvonnan riippumattomuus voi vaarantua osana muuta liikelaitosta jota pelastustoimi osaltaan valvoo. Myös yksityiset toiminnanharjoittajat voisivat kokea valvonnan eriarvoisena, mikäli pelastustoimi on osa Sote-liikelaitosta (esim. uhkasakot). Pelastuslaitos on toiminut 13 vuotta Kymenlaakson maakunnan alueella liikelaitoksena, liikelaitoksen organisaatio on ”kevyt” ja laitoksen kustannukset pysyneet ”kurissa”. Oma liikelaitos selkeyttää ohjausta niin maakunnan kuin valtion suunnasta:

• Maakunnalle liikelaitos on selkeä yksikkö ohjata pelastuslaitoksen toimintaa

• Pelastustoimen ohjaus tulee hallitusohjelman ja lainsäädäntömuutosten mukaisesti olemaan Sisäministeriöstä voimakkaampaa kuin nykyisin

• Pelastuslaitos on toiseksi suurin toimija maakunnassa, ja sillä on valmis liikelaitos, joten ehjää ei kannata hajottaa

Merkittävää pelastuslaitoksen liikelaitosmallissa on se, että se mahdollistaa selkeän demokraattisen ohjauksen ja hallinnon sekä kuntien osallistumisen liikelaitoksen toimintaan:

• Mahdollistaa myös paremmin varautumisen ja valmiussuunnittelun tukemisen ja yhteensovittamisen tehtävän kunta- ja maakunta tasolla

• Pelastuslaitoksella on yli 30 sopimuspalokuntaa, joiden sopimusneuvottelut on selkeä tehdä omana liikelaitoksena

• Varmistaa, ettei pelastustoimi marginalisoidu suuressa liikelaitoksessa 4.2 Pelastuslaitoksen kustannustehokkuus pelastustoimen prosessien kannalta Pelastuslaitoksen kustannukset ovat olleet hallinnassa jo vuosien ajan ja pelastuslaitoksen kustannusten kasvu on ollut maltillisempaa kuin keskimäärin kuntakentässä tapahtunut kustannuskasvu. Pelastuslaitos on onnistunut osaltaan tehostamaan toimintojaan esim. omavalvontajärjestelmiä kehittämällä ja toisaalta tehokasta ja kustannuksiltaan hyvin hallittavaa sopimuspalokuntakenttää tukemalla. Sopimuspalokuntien resurssit ja palvelutuotanto tulee turvata jatkossakin. 4.3 Muutostarpeet ja rajapinnat muihin prosesseihin Pelastuslaitos on monin osin spesiaali-ala, joka joutuu varautumaan yhteiskunnan erilaisiin häiriötilanteisiin. Tämä varautuminen edellyttää pelastustoimea huomioimaan suunnittelussaan järjestelmät ja tukipalvelut, jotka toimivat myös silloin kun muut toimialat ”yskähtelevät” (esim. ict, viestijärjestelmät ja energiahuolto).

Tukipalveluissa pelastustoimi tukeutuu merkittävin osin jo nyt ulkopuolisiin palveluntarjoajiin, mutta tukipalveluissa voi edelleen löytyä rajapintoja maakunnan muihin toimijoihin, kun maakunnan organisaatiot selkeytyvät. Tulevan maakunnan toimijoista pelastustoimi, ensihoito, terveystoimi ja sosiaalitoimi tarvinnevat tiettyjä päivystyspalveluja. Näiden toimijoiden tulee selvittää mahdollisuudet tuottaa päivystyspalveluja yhteistyössä tai ainakin samaa infraa hyödyntäen. Pelastustoimella on ollut kiinteä yhteys ensihoidon palveluihin jo yli sadan vuoden ajalta ja tätä yhteistyötä kannattaa kehittää edelleen. Sekä pelastustoimi että ensihoito ovat molemmat valmiutta ylläpitäviä, kuntalaisia äkillisissä, ennalta arvaamattomissa tilanteissa palvelevia toimialoja, joiden yhteensovittamisessa löytyy molempia toimialoja palvelevia synergiaetuja.

4.4 Pelastustoimen toimitilat

Pelastuslaitoksen tehokas toiminta edellyttää laajaa, asiakasta lähellä olevaa nopeaa palveluverkkoa. Palveluverkon rungon muodostavat paloasemat, joita maakunnan alueella on 37 kpl. Paloasemakiinteistöt ovat joko kuntien tai yksittäisten vapaapalokuntayhdistysten omistamia. Pelastustoimi maksaa näistä kiinteistöistä vuokraa omistajilleen. Paloasemaverkon ylläpito on keskeisessä roolissa kansalaisille annettavan palvelun nopeudessa.

Pelastustoimella on akuutti tarve saada toimitilat E18-tien läheisyydestä Keltakallio-Rantahaka alueelta. Toimitiloihin sijoitettava erikoiskalusto ja henkilöstö palvelevat Kotkan ja Haminan riskikohteita samalla tukien operatiivisia palveluja Karhulan taajamassa ympäristöineen sekä pelastuksen että ensihoidon tehtävien hoitamisessa.

4.5 Pelastustoiminnan kustannukset Kymenlaakson pelastustoimen toimintakulut vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan olivat yhteensä 19 547 t€, josta varsinaisen pelastustoimen osuus oli 16 437 t€ ja ensihoidon osuus 3 110 t€. Pelastustoimen nettomenot olivat vuonna 2017 asukasta kohden 80,37€. Pelastuslaitoksella on ensihoito mukaan lukien tällä hetkellä 213 htv:tä.

Valtio ei osoita pelastustoimelle valtionosuuksia.

4.6 Maakuntien pelastustoimen välinen yhteistyö Pelastuslaki (379/2011) määrittelee alueen pelastustoimen yhteistoiminnasta ja Kymenlaakson pelastuslaitoksella on yhteistoimintasopimukset Päijät-Hämeen, Itä-Uusimaan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan pelastustoimien kanssa.

4.7 Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspalvelutuotannon suunnittelu Kymenlaakson pelastuslaitoksen palvelutuotanto jakautuu karkeasti jaotellen kolmeen osaan, kuten liitteenä olevasta taulukosta ilmenee (liite 2): Riskienhallinta ja pelastustoiminta ovat pelastuslaitoksen lakisääteisiä tehtäviä ja ensihoitopalvelut ovat yhteistoimintasopimukseen perustuvaa toimintaa, jonka rahoitus tulee terveystoimelta (Carea). Pelastuslaitoksen organisaatiota tarkastellaan vuoden 2018 aikana, kun ensihoidon osuus on selvinnyt pelastuslaitoksen kokonaispalveluntuotannosta. Yhteistyö ensihoidon kanssa on kuitenkin keskeinen osa pelastuslaitoksen nykyisiä toimintoja ja yhteistyön muodostamat synergiaedut palvelevat maakunnan asukkaita kustannustehokkaasti ja laajaa valmiutta luoden suuronnettomuuksia ja poikkeuksellisia oloja varten.

Pelastustoimen koulutusjärjestelmä tuottaa perustason hoitovelvoitteen omaavia pelastajia ensihoitoyksiköihin ja pelastajan sekä ensihoitajan muodostama työpari muodostaa hoitotason ensihoidon yksikön (H+P =hoitotason ensihoitaja +perustason hoitovelvoitteet omaava pelastaja), joka on vallitsevan käytännön mukainen miehitys kuntalaisia palvelevien ns. kansalaistehtävien hoidossa 24/7. Kun pelastuslaitoksella on omaa ensihoidon tuotantoa, niin se tukee osaltaan myös ensivastetoimintaa, jolla on merkittävä rooli etenkin harva-asutusalueilla kiireellisen avun saamisessa henkeä pelastavissa ensihoidon tehtävissä. Pelastustoimen taaja paloasemaverkko ja niillä toimivat ensivasteyksiköt, varmistavat usein ratkaisevalla tavalla kiireellisen avun saamisen hätätilapotilaalle. 4.8 Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyö Nykyisin pelastuslaitos tuottaa voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoidolle ns. kansalaistehtäviä (24/7) varten yhteensä kuuden (6) ensihoitoyksikön määrän ja lisäksi valmiudessa pidetään neljä (4) vara-autoa. Carean kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti mainitusta kuudesta ensihoitoyksiköstä pelastuslaitos miehittää sekä pohjoisella että eteläisellä päivystysalueella, molemmilla 2½-yksikköä ja Carean kenttäjohtajat miehittävät molemmilla alueilla ½ yksikköä. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitos laskuttaa Carealta vuosittain 50 htv:tä. Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköihin varaamista henkilöistä noin 2/3 on hoitotason ensihoitajia (terveydenhuoltoalan tutkinto) ja 1/3 pelastajia (pelastajatutkinto, johon liittyy perustason ensihoidon koulutus). Järjestelmä kuitenkin takaa suuren reservin ensihoidolle, koska pelastuslaitoksen pelastajista noin 80 palomiehellä on voimassa oleva koulutus ensihoidon tehtäviin (perustason hoitovelvoite) ja heidän toiminta ensihoidon yksiköissä tukee suuronnettomuuksissa tarvittavia ensihoidon valmiuksia. Lausunnolla olevan asetuksen ensihoidosta mukaisesti pelastajat voivat miehittää ensihoitoyksikön kiire- ruuhkatilanteissa. Pelastuslaitoksella on siis huomattava reservi ammattitaitoisia perustason hoitovelvoitteet omaavia henkilöitä ja erittäin tehokkaat järjestelmät henkilöstön hälyttämiseksi ja johtamiseksi. Pelastuslaitos huolehtii sopimuksen mukaisesti kalustoinvestoinneista ja kaluston ylläpidosta. Pelastuslaitoksella on käytössä vesistössä ja maastossa tarvittavaa erikoiskalustoa. Pelastuslaitos tuottaa omilla neljällä vakinaisten paloasemien pelastusyksiköillä sekä 16:lla sopimuspalokuntien yksiköllä ensivastepalveluja. Ensivastetoiminnan tukeminen ja kehittäminen sopimuspalokunnissa on koko sopimuspalokuntatoiminnassa merkittävää. Vuoden 2019 alusta voimaan astuvan ensihoidon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitoksen 30 ensihoitajaa siirtyy perustettavan kuntayhtymän työntekijöiksi (ent. Carea) ja pelastuslaitos jatkaa ensihoidon yhteistyötä kuntayhtymän kanssa seuraavasti:

- Pelastuslaitos ylläpitää viittä (5) ensihoitoyksikköä maakunnan alueella siten, että yksikön toisena jäsenenä on perustason hoitovelvoitteen omaava palomies ja toisena jäsenenä on kuntayhtymän asettama hoitotason ensihoitaja.

- Pelastuslaitoksen ylläpitämät ensihoitoyksiköt sijoittuvat paloasemille (Kotka, Hamina, Kouvola, Kuusankoski ja Miehikkälä). Miehikkälän ensihoitoyksiköstä kehitetään ensihoidon ja pelastuksen monitoimiyksikkö, joka kykenee palvelemaan asiakkaita myös pelastustoimen tehtävissä.

- Lisäksi pelastuslaitos ylläpitää neljää vara-autoa, jotka korvaavat varsinaisia sopimusyksiköitä ajoneuvohuoltojen ja korjausten aikana. Mainitut varayksiköt voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön perustason ensihoidon yksikköinä esim. suuronnettomuustilanteissa.

Pelastustoimi on ollut tuottamassa ensihoitopalveluja Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Pelastustoimi ja ensihoito ovat molemmat valmiutta ylläpitäviä, kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden pelastamiseksi ja suojaamiseksi edellyttäviä tehtäviä. Koska tällaisen valmiuden ylläpitäminen on yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävää, se on annettu viranomaisten vastuulle. Tällaisille palveluille on kuitenkin vaikea laatia yksiselitteisiä tehokkuusmittareita. Pelastustoimen ja ensihoidon resurssien yhdistäminen on yhteiskunnalle edullista valmiuden ylläpitämistä nimenomaan suuronnettomuuksia ja poikkeuksellisia tapahtumia silmälläpitäen.

Pelastustoimen olemassa olevat johtamis- ja hälytysjärjestelyt sekä kaluston hankinta- ja huoltologistiikka tukevat yhteistyössä ensihoitoa. Pelastustoimi on lainsäädännön perusteella yleisjohtajana suurimmassa osassa onnettomuustilanteita ja tämä status tukee osaltaan myös yhteistyötä ensihoidon kanssa. Samoin pelastustoimen ylläpitämä paloasemaverkosto, joka on syntynyt ja kehittynyt luonnollisesta tarpeesta erikokoisiin asutustaajamiin ympäri maakunnan. Pelastustoimen ja ensihoidon synergian myötä pelastustoimi on viime vuosikymmenien aikana kehittänyt ensivastetoiminnan palvelemaan harva-asutusalueita ja toisaalta myös täyttämään ensihoitoyksiköiden ”tyhjiöitä”, joka syntyy ensihoitoyksiköiden ollessa varattuina toisilla tehtävillä tai niiden asemapaikan ollessa kaukana avuntarvitsijasta. Ensivastetoiminta on yhteiskunnalle edullista ja sen ylläpitäminen osana pelastustoimen tuottamaa ensihoitopalvelua on tehokasta yhteisten resurssien hyödyntämistä.

LIITTEET Liite 1. Turvallisuuspalvelujen prosessit taulukko

Kymenlaakson_turvallisuuspalvelujen_proses

Liite 2. Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yhteisen osan runko

Maakuntakonsernin_valmiussuunnitelman_yh

Liite 3. Kymenlaakson pelastustoiminnan prosessit

Kymenlaakson_ pelastuspalvelujen_pro

MAAKUNTAPALVELUT 2020

PETURVA palvelukokonaisuudet Raportti 13.6.2018

Pelastus, turvallisuus ja varautuminen

Pelastus ja kokonaisturvallisuus

PELASTUSTOIMI - Riskianalyysi, turvallisuusviestintä, ja valvontatehtävät - Varautuminen suuronnettomuuksiin sekä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin - Päivystys-, hälytys- ja johtamisjärjestelmät - Maakunnan koko-naisturvallisuuden tilannekuvan ylläpito - Pelastustoiminta ja öljyntorjunta - Paloasemat ja kalusto - Kansainvälinen toiminta ja raja-alueyhteistyö - Ensihoidon palve-lujen tuottaminen yhteistyössä terveystoimen kanssa - Ensivastetoiminta

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN - Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu toimialoittain - Häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen - Ennakoiva tilannekuva - Viesti- ja hälytysjärjestelyt - Johtokeskustilat (ICT, Virve, VHF, TUVE, ERICA, KEJO) - Valmiusharjoitukset ja koulutukset - Kriittisten palveluiden sopimukset Maakunnan varautumisen sihteeristö

ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN - Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen - Valmius- ja turvallisuusfoorumi - Viranomaisten riskiarvio - Maakunnan valmiuskortit - Yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa Maakuntajohtaja johtaa, pelastuslaitos fasilitoi ja valmistelee

RISKIENHALLINTA Turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan kokonaisuus - Suunnitelmat, politiikat, periaatteet, ohjeet - Yhteistyö: konserni, verkostot, työryhmät - Koulutus, kehittäminen, linjaukset, toimenpiteiden yhteensovittaminen - Riskien: strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskit - arviointi, raportointi, seuranta Konserni/ Riskienhallintapäällikkö koordinoi

SISÄINEN VALVONTA - Strategian mukaiset tehokkaat prosessit - Vuosisuunnitelmaan perustuva raportointi johdolle, suositukset, kehittäminen - Lakien ja ohjeiden noudattaminen - Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta - Arviointi, koulutus, konsultointi, laadun varmistaminen - Konserniyhteistyö sis. ulkoisen tarkastuksen Konserni / Tarkastuspäällikkö koordinoi

Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Maakunnan tehtäviä koskevassa lainsäädännössä edellytetään joiltain osin palvelujen järjestäjän ja tuottajan erottamista. Maakunnan hallintosäännön valmistelussa tämä otetaan huomioon toimielinten ja viranhaltijoiden tehtäviä ja toimivallan jakoa koskevissa määräyksissä. Maakunnan järjestämisvastuusta ja tuottamisesta on yleissäännökset maakuntalaissa Pelastustoimen järjestämislakiesityksen 4 §:n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos. Pelastustoimen palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää apuna vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.

Lähde: Maakunnan hallintosääntömalli, keskeneräinen luonnos 15.3.2018

Maakunnan ja liikelaitoksen suhde Maakuntavaltuusto päättää keskeisistä liikelaitoksen toiminnan ja talouden reunaehdoista. • liikelaitokselle asetettavista toiminnan tavoitteista, • palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta, • palvelujen tuotannon edellytyksistä ja velvoitteista, • liikelaitoksen velvoitteista hankkia palveluja muilta tuottajilta sekä • hankittavia palveluja koskevista yleisistä edellytyksistä, • liikelaitokselle asetettavista talouden tavoitteista ja sitovista meno- ja tuloeristä, • liikelaitoksen johtokunnan jäsenten ja puheenjohtajan valitsemisesta, • erottamisesta ja eron myöntämisestä heille sekä liikelaitoksen investointisuunnitelmasta. Valtuuston asettamat tavoitteet ovat sitovia, ja valtuuston määrittämät periaatteet ja reunaehdot ohjaisivat liikelaitoksen johtokunnan toimintaa ja laitoksen johtamista.


Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät Johtokunta ohjaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa laitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan, ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lisäksi johtokunta huolehtii siitä, että laitos toimii maakunnan asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti. Johtokunnan tehtävänä on: 1) päättää laitoksen toiminnan kehittämisestä maakuntavaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta maakuntavaltuustolle; 2) hyväksyä laitoksen talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä maakuntavaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden ja meno- ja tuloerien mukaisesti; 3) laatia laitoksen tilinpäätös; 4) valita ja irtisanoa laitoksen johtaja sekä päättää johtajasopimuksesta; 5) päättää laitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista maakunnan investointisuunnitelman mukaisesti; 6) päättää laitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista; 7) valvoa laitoksen etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa maakuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella.


Liikelaitoksen johtokunnan valitseminen ja kokoonpano Liikelaitosta johtaa ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja. Maakuntalaissa korostetaan johtokunnan riippumattomuutta maakunnan muista toimielimistä. Liikelaitoksen johtokunnan ja sen puheenjohtajiston valitsee maakuntavaltuusto. • Johtokunnan jäsenten määrästä ja toimikaudesta määrätään hallintosäännössä. • Johtokunnan, sen jäsenen ja puheenjohtajan erottamiseen sovelletaan, mitä 33 §:ssä

säädetään luottamushenkilöiden erottamisesta kesken toimikauden. • Johtokunnan sekä sen jäsenen ja puheenjohtajan erottamisen valmistelee maakuntahallitus. • Johtokunnan jäsenellä tulee olla riittävä talouden ja liiketoiminnan tai laitoksen toimialan

johtamisen asiantuntemus, eikä hän saa olla maakunnan muun toimielimen jäsen. • Liikelaitoksen johtaja ei saa olla johtokunnan jäsen. • Johtokunnan jäsen ja johtaja eivät saa olla maakunnan tytäryhteisön hallituksen jäseniä. • Johtokunnan jäsenenä ei saa olla se, joka ei ole vaalikelpoinen maakuntahallitukseen.


11 §Pelastustoimen palvelutaso Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Pelastustoimen palvelut on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. 12 §Pelastustoimen palvelutasopäätös Maakunnan valtuusto päättää pelastustoimen palvelutasosta. Palvelutasopäätöstä tehtäessä on otettava huomioon kansallisesti merkittävät riskit, selvitettävä alueella esiintyvät uhat ja arvioitava niistä aiheutuvat riskit sekä määriteltävä toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat, palvelut ja niiden taso. Päätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on laadittava olemaan voimassa määräajan. Maakunnan on tehtävä uusi palvelutasopäätös myös, jos uhkat tai riskit muuttuvat oleellisesti. Palvelutasopäätös on toimitettava arvioitavaksi sisäministeriölle. Jos päätös sisäministeriön arvion perusteella on puutteellinen, sisäministeriö voi palauttaa sen maakunnalle täydennettäväksi. Puutteiden korjaamiselle on asetettava määräaika. Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin palvelutasopäätösten sisällöstä, rakenteesta, seurannasta ja arvioinnista.

Lähde: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämisestä (HE16/2017 vp)

Pelastus ja kokonaisturvallisuus A Pelastustoimi Maakunnan varautuminen Alueellisen varautumisen

yhteensovittaminen Riskienhallinta Sisäinen valvonta

(osana konsernipalveluja)

Järjestäjä • Palvelutasopäätös • Pelastusliikelaitoksen

ohjaus ja valvonta

Järjestäjä • Maakuntakonsernin

varautumisen johtaminen • Maakuntakonsernin

varautumisen suunnittelu toimialoittain

• Ennakoiva tilannekuva • Varatumiskoulutukset • Kriittisten palveluiden

sopimukset

Järjestäjä • Valmius- ja

turvallisuusfoorumi • Viranomaisten riskiarvio • Valmiusharjoitukset

Järjestäjä • Turvallisuusjohtamisen

ja riskienhallinnan kokonaisuus

• Yhteistyö: konserni, verkostot, työryhmät

• Koulutus, kehittäminen, linjaukset, toimenpiteiden yhteensovittaminen

• Riskien: strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskit

• Turvallisuusselvitykset

Järjestäjä • Strategian mukaiset

tehokkaat prosessit • Vuosisuunnitelmaan

perustuva raportointi johdolle, suositukset, kehittäminen

• Lakien ja ohjeiden noudattaminen

• Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta

• Arviointi, koulutus, konsultointi, laadun varmistaminen

• Konserniyhteistyö sis. ulkoisen tarkastuksen

Tuottaja Nykyinen Kymenlaakson pelastusliikelaitos 191 htv (2018 213 htv) • Palvelutasopäätöksen

toteuttaminen • Pelastust. riskianalyysi • Palokuntasopimukset • Valvontasuunnitelma • ÖT-suunnitelma

Tuottaja Maakunnan toimialat Kymenlaakson pelastusliikelaitos • Häiriö- ja

poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen

• Viesti ja hälytysjärjestelyt • Suojatut johtokeskustilat

Tuottaja Maakunnan toimialat Kymenlaakson pelastusliikelaitos • Varautumisen alueellisen

yhteensovittamisen fasilitointi • Maakunnan valmiuskorttien

valmistelu • Yhteistyö kuntiin

varautumisessa

Tuottaja Maakunnan toimialat


Onko eroteltu riittävästi järjestäjän ja tuottajan tehtävä?

Pelastus ja kokonaisturvallisuus B Pelastus- ja kokonaisturvallisuuden toimialajohtaja

1 htv

Pelastustoimi Maakunnan varautuminen Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen

Riskienhallinta Sisäinen valvonta (osana konsernipalveluja)

Järjestäjä • Pelastusliikelaitoksen

ohjaus ja valvonta • Pelastustoimen

riskianalyysi • Palvelutasopäätös • Valvontasuunnitelma • Palokuntasopimukset • Kaavalausunnot Min 1 htv

Järjestäjä Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelun ohjaus ja koordinointi mm. seuraavissa asioissa • Häiriö- ja

poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen

• Ennakoiva tilannekuva • Viesti ja hälytysjärjestelyt • Suojatut johtokeskustilat • Valmiusharjoitukset ja

koulutukset • Kriittisten palveluiden

sopimukset Min 1 htv

Järjestäjä • Valmius- ja

turvallisuusfoorumi • Viranomaisten yhteinen

riskiarvio • Maakunnan valmiuskortit • Yhteistyö kuntiin

varautumisessa Min 1 htv

Järjestäjä • Turvallisuusjohtamisen

ja riskienhallinnan kokonaisuus

• Yhteistyö: konserni, verkostot, työryhmät

• Koulutus, kehittäminen, linjaukset, toimenpiteiden yhteensovittaminen

• Riskien: strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskit

• Turvallisuusselvitykset Min 1 htv

Järjestäjä • Strategian mukaiset

tehokkaat prosessit • Vuosisuunnitelmaan

perustuva raportointi johdolle, suositukset, kehittäminen

• Lakien ja ohjeiden noudattaminen

• Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta

• Arviointi, koulutus, konsultointi, laadun varmistaminen

• Konserniyhteistyö sis. ulkoisen tarkastuksen

Tuottaja Kymenlaakson pelastusliikelaitos 187 htv (2018 213 htv)

Tuottaja Maakunnan toimialat Kymenlaakson pelastusliikelaitos

Tuottaja Maakunnan toimialat Kymenlaakson pelastusliikelaitos



PETURVA PROSESSIT 1/3 PELASTUSTOIMI • RISKIENHALLINTA

– Riskianalyysi, turvallisuusviestintä, ja valvontatehtävät • PELASTUSTOIMINTA

– Varautuminen päivittäisiin ja suuronnettomuuksiin sekä häiriötilanteisiin tai poikkeusoloihin

– Päivystysjärjestelyt, hälytys- ja johtamisjärjestelmät – Maakunnan kokonaisturvallisuuden tilannekuvan ylläpito – Pelastustoiminta ja öljyntorjunta – Paloasemat ja kalusto – Kansainvälinen toiminta ja raja-alueyhteistyö

• ENSIHOITO – Ensihoidon palvelujen tuottaminen yhteistyössä terveystoimen kanssa – Ensivastetoiminta

PETURVA PROSESSIT 2/3 VARAUTUMINEN

1. Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

2. Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta

3. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen (kuvassa) ja maakunnan riskiarvio

4. yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa


"Valmiusfoorumi"

Kuntien

edustajat Poliisi

Maakunnan varautumisen

sihteeristö PV

Maakunnan muut

tahot




Työryhmä, esim. harjoituksen

suunnittelu ja toteutus

Työryhmä, esim. alueellinen

riskien arviointi

Työryhmä esim. ennakoivat

toimintaympäristön seuranta ja arviointi

Maakuntajohtaja foorumin

puheenjohtajana


RVL Järjestö- ja

elinkeinoelämäedustus

Maa

kun

tien

väl

inen

yh

teis

työ

(h

uo

mio

iden

yh

teis

työ

alu

eet)


Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusfoorumi 2020-

Kouvola Kaakkois-Suomen poliisi Pelastustoimi




Työryhmä, esim. harjoituksen suunnittelu ja toteutus

Työryhmä, esim. alueellinen riskien

arviointi

Työryhmä esim. ennakoivat toimintaympäristön seuranta ja

arviointi

Maakuntajohtaja foorumin puheenjohtajana


Kaakkois-Suomen raja

Elinkeinoelämäed.

Maa

kun

tien

väl

inen

yh

teis

työ

(h

uo

mio

iden

yh

teis

työ

alu

eet)

Sosiaali- ja terveystoimi

Ympäristöterveyden huolto

Elinkeino, maatalous, liikenne Kotka

Hamina

Pyhtää

Miehikkälä

Virolahti Järjestöedustus

Karjalan prikaati

Suomenlahden merivart.

Valtio Kunnat Maakuntakonserni

MAAKUNTAKONSERNIN MUUT TURVALLISUUSPALVELUT Riskienhallinta (konsernihallinto esim. rahoitus, vakuuttaminen jne.) Turvallisuusjohtamisen järjestelmä (konsernihallinto osana normaalia

johtamista) Tietoturvallisuus (kaikki toimialat) Työturvallisuus (työterveyshuolto ja työsuojelu) Henkilöturvallisuus (kaikki toimialat) Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus (maakuntien tilakeskuksen kanssa

yhteistyössä) Rikosturvallisuus (poliisin kanssa yhteistyössä) Ympäristöturvallisuus (kaikki toimialat) Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta (konsernihallinnon ohjeistus) Sisäinen valvonta (konsernihallinto)

PETURVA PROSESSIT 3/3

TODETUT MUUTOSTARPEET JA MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN 1/3 PELASTUSTOIMI

Pelastustoimella Kymenlaaksossa on toimiva liikelaitosmalli, joka on osoittanut tehokkaaksi niin palvelutuotannoltaan kuin kustannusten hallinnassa. HE:n pelastustoimen järjestämiseksi tavoitteena on pelastustoimen ohjausjärjestelmän kehittäminen siten, että se mahdollistaa valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset tietojärjestelmät ja yhdenmukaiset palvelut koko maassa.

RISKIENHALLINTA JA PELASTUSTOIMINTA

• Pelastustoimen riskienhallintaan ja varsinaiseen pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät on selkeästi määritelty eri laeissa ja asetuksissa

• Suorite- ja asiakasmääriin ei merkittävästi voida vaikuttaa, koska ”muuttujia” on runsaasti.

• Sisäministeriö ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden riskialuepohjaisesti, käyttämällä tukenaan valtakunnallista aineistoa. Tätä kautta määräytyy tarvittava htv-määrä kokonaisuudessa.

ENSIHOITO

• Ensihoito on voimakkaassa murroksessa maakuntauudistuksessa

• Pelastustoimi tekee ensihoidossa yhteistyötä sopimuspohjaisesti maakunnan terveysviranomaisten kanssa

• Pelastuslaitos on valmis tuottamaan ensihoitoa silloin kun tuotannossa voidaan tukeutua paloasemaverkostoon ja se tuottaa synergiaetua valmiuden ja varautumisen osalta


VARAUTUMISEN MUUTOSTARPEET JA TOTEUTTAMINEN

Maakuntalaissa säädettävien alueellisen yhteisen varautumisen tehtävien hoitaminen (Maakuntalaki 142 §)

• Hyödynnetään maakunnassa olevaa Valmius- ja turvallisuusfoorumia, muuttamalla kokoonpanoa ja toimintaa vastaamaan maakunnan varautumisen yhteensovittamistehtävää

• Maakunnan riskiarvio Kymenlaakson osalta on laadittu viranomaisyhteistyönä ja päivitetty 2017 (kuvassa)

– Täyttää uuden velvoitteen riskiarvion kokoamiseen, maakunta jatkossa vastaa kokoamisesta

• Kymenlaakson valmiuskortteja muuttamalla sovitaan toimintamallit eri häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

• Maakunnan tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa

Kun varautuminen hoidetaan toimialavastuullisesti maakunnassa, vaadittava resursointi yhteensovittamiseen ja maakuntalain mukaisiin uusiin tehtäviin on n. 2 htv (pelastuslaitos).

Sisäministeriön tehtävä on yhteen sovittaa maakuntien toimintaa ja tukea maakuntia niiden alueellisen yhteisen varautumisen tehtävissä.

TODETUT MUUTOSTARPEET JA MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN 3/3 TURVALLISUUSPAVELUJEN MUUTOSTARPEET JA TOTEUTTAMINEN

• Maakunnalle tulee laatia malli, jolla turvallisuustoiminnan kokonaisuuteen liittyvät asiat pystytään hahmottamaan mahdollisimman kattavasti.

– Osa maakunnan turvallisuustehtävistä on toimialoille kuuluvia velvoitteita ja viranomaistehtäviä.

• Maakuntakonsernin turvallisuustehtävät suunnitellaan konsernin johdolla ja toimialojen yhteistyönä.

Riskienhallintaryhmän perustaminen maakuntakonserniin, jonka tehtävänä:

• Maakunnan toimintaan liittyvien riskien kartoittaminen, arviointi ja hallinta sekä riskienhallintamenetelmien kehittäminen ja seuranta

• Maakunnan yhteisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden ohjaaminen sekä turvallisuustarpeiden yhteensovittaminen

• Turvallisuudenhallintaa koskevien linjausten valmistelu, mukaan lukien henkilö-, toimitila-, rikos- ja sidosryhmäturvallisuus, suojeluasiat sekä osaltaan poikkeusoloihin varautumista koskevat asiat

• Turvallisuusselvitysten koordinointi

• Turvallisuusasioita koskeva koulutus ja neuvonta

• Sisäinen valvonta ja tarkastus osallistuu maakunnan riskienhallintaan

• HUOM! Toimialat vastaavat riskienhallinnasta kiinteänä osana johtamisprosesseja - yhteisten asioiden osalta riskienhallintaryhmä tukee toimialoja

Pelastustoimen tulostavoitteet on määritelty palvelutasopäätöksessä • mitoitettu valtakunnallisen

riskianalyysin perusteella • voimassaoloa jatkettu vuoden

2020 loppuun • valtakunnallista kehittämistä

tehdään pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta

• pelastustoimen uudistuksen yhteydessä kehitetään uusia indikaattoreita valtakunnallisesti

PELASTUSTOIMEN PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU

Kymenlaakson pelastuslaitos 2017

Kuntia 7

Asukkaita (31.12.2016) 177 659

Vakanssit 213

Nettomenot / asukas € 80,37

Vakinaisia paloasemia 5

Sopimuspalokuntia 34 (900 henk.)

Sotilaspalokuntia 2

Valvontasuunnitelman mukaisia valvontatehtäviä (sisältää omavalvonnan)

6 978

Turvallisuusviestintä % väestöstä (henkilöt yht.)

27 (47 752)

Pelastustoimentehtäviä 3 609

Ensihoidon tehtäviä 12 264



TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA

- Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden viranomainen, järjestämistä ohjaa palvelutasopäätös

- Järjestämisvastuusta voisi huolehtia maakuntavaltuusto sekä maakuntajohtaja, joiden alaisena toimisi pelastuslaitosliikelaitos (A, edellyttää liikelaitosta)

- Järjestämisestä voisi huolehtia Pelastus- ja kokonaisturvallisuuden toimiala (B), jolloin järjestäjän puolelle tulee sijoittaa vahvaa pelastustoimen substanssiosaamista (voi toimia liikelaitoksena tai itsenäisenä taseyksikkönä)

- Pelastuslaitoksella on yhteistoimintasopimukset naapurimaakuntien pelastuslaitosten kanssa.

- Asumisen turvallisuuden kehittämisessä keskeistä on yhteistoiminta sosiaaliviranomaisten kanssa

- vanhukset, syrjäytyneet, toimintakyvyltään rajoittuneet

- Pelastustoimi ja ensihoito kehittävät yhteistyössä monitoimiyksiköitä

- monitoimiyksiköt palvelevat etenkin harva-alueella sekä pelastuksen että ensihoidon asiakkaita

TOIMITILAT

- Pelastustoimella on tuotannon vaatima paloasemaverkosto ja sen kehittämissuunnitelma

RAHOITUS

- Pelastuslaitos laatii suunnitelman toimintansa sopeuttamiseksi laskennalliseen rahoitukseen vuoteen 2025 saakka.

PELASTUSTOIMEN MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN

VARAUTUMISEN MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN

Kuva: Konsernin sisäinen varautumisen yhteensovittaminen (Sote- ja maakuntauudistuksen muistio ”Maakuntien varautumis-tehtävät ja organisoituminen, esimerkit” 10.5.2017).






KUNNAT

MAAKUNNAN PELASTUSLAITOS JOHTAA

VARAUTUMISTA PELASTUSTOIMINNAN

TEHTÄVIIN JA YHTEENSOVITTAA

MUUTA VARAUTUMISTA (pelastuslaki 379/2011, 47§)

MUUT ORG.

VARAUT.

PV:N VARAUT.

RAJAN VARAUT.

PELASTUSTOIMINTAAN VARAUTUMINEN

MAAKUNTA VALTIO

PELASTUSLAITOKSEN VARAUTUMINEN

SOTEN VARAUTUMINEN

MAKUN MUIDEN ORGANISAATIOIDEN

VARAUTUMINEN

POLIISIN VARAUT.

ALUEELLINEN JA KANSALLINEN VALMIUS SUURONNETTOMUUKSIIN, HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN (ML. SOTATILA)

KUNTIEN VARAUTUMINEN

Esimerkki toimialakohtaisesta varautumisesta

https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjNsa77iMLSAhUJdCwKHbmGC4QQjRwIBw&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyht%C3%A4%C3%A4&psig=AFQjCNFxTn0gM67AAWiK8mjXO8zR-LAJrw&ust=1488896263430499

PETURVA-ryhmä Esivalmisteluvaiheen loppuraportin tiivistelmä

13.6.2018

Työryhmä on tehtäväksi annon mukaisesti valmistellut tulevan maakunnan pelastustoiminnan, turvallisuuden ja varautumisen tehtäviä. Työryhmä: Vesa Parkko puheenjohtaja (Kympe) Jyrki Pitkänen ELY Marja-Terttu Nuorivuori Kouvolan kaupunki Heli Sahala Kotkan kaupunki Petri Loikas Carea Lasse Koste Carea Markku Leinonen sopimuspalokuntien edustaja Veli-Matti Heininen Kympe Juhani Carlson Kympe Jukka Ruuskanen Kympe Ilpo Tolonen Kympe Tero Vanhamaa Kympe

KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TURVALLISUUS JA VARAUTUMINEN Maakunnan turvallisuustoiminnan tavoitteena on ydintoiminnan turvaaminen ja sitä kautta alueella olevien asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja ympäristön turvallisuus. Maakunnan ydintoiminnan turvaamiseen liittyy myös maakunnan maine ja sen suojaaminen. Kokonaisuus jakaantuu viiteen osa-alueeseen, joiden keskeiset tehtävät on tiivistetty alla olevaan kuvaan 1.

Kuva 1. Pelastustoimen, maakunnan varautumisen ja sille kuuluvan alueellisen varautumisen yhteensovittamisen, riskienhallinnan, sisäisen tarkastuksen tehtävät. Maakunnalla on kolme eri roolia häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa ja niiden yhteensovittamisessa.

1. Maakunnan toimialat vastaavat omasta varautumisestaan sekä toimialan mahdollisista varautumisen koordinointitehtävistä.

2. Maakuntakonserni sovittaa yhteen omien toimialojensa varautumisen konsernin sisällä. 3. Maakunnille tulee uutena tehtävänä lisäksi huolehtia maakuntalaissa säädettävistä alueellisen

yhteisen varautumisen tehtävistä, joiden tarkoituksena on yhteen sovittaa eri toimijoiden varautumista alueella. Tähän liittyen Sisäministeriö huolehtii valtakunnallisella tasolla maakuntien toiminnan yhteensovittamisesta yhteisen varautumisen osalta ja maakuntien tukemisesta tässä tehtävässä.

Valmiusharjoitusten järjestämisen vastuu siirtyy myös maakunnalle. Pelastusopisto huolehtisi yksittäisiä maakuntia laajemmista harjoituksista yhdessä sisäministeriön ja maakuntien kanssa.

KYMENLAAKSON MAAKUNNAN PELASTUSTOIMI Kymenlaakson pelastuslaitoksen siirtyminen nykyisestä kuntien omistamasta liikelaitoksesta maakunnan omistukseen on pelastustoimelle ensisijaisesti hallinnollinen tapahtuma. Pelastustoimi on kehittynyt kuntien ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi oman historiansa aikana ja pelastustoimi koki ”maakunnallistamisen” jo vuonna 2004, jonka yhteydessä ja jälkeen pelastustoimen kustannus- ja operatiivinen tehokkuus on mainitun integraation myötä parantunut merkittävästi. Tukipalveluiden osalta pelastustoimi tukeutuu mahdollisimman kattavasti maakunnan järjestämiin tukipalveluihin. Pelastuslain, -asetuksen ja SM:n ohjeiden mukaan ovat pelastustoimen alueet tehneet pelastustoimen palvelutasopäätökset. Palvelutasopäätökset ovat aluehallintovirastojen hyväksymiä. Pelastustoimen alueen kunnat ovat lausuneet palvelutasopäätöksestä ja kunnat ovat maksaneet pelastustoimen palvelutasopäätöksestä aiheutuvat kustannukset. Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden toimiala, joka on säilytettävä taloudellisesti mahdollisimman riippumattomana muihin maakunnan toimijoihin nähden. Riippumattomuus muista maakunnan toimialoista turvaa myös pelastustoimelle joustavuuden, jolla se voi tehokkaasti vastata tulevaisuuden haasteisiin. Riippumattomuudella ennaltaehkäistään myös mahdollista eriarvoisuuden kokemista muiden toimialojen suuntaan, kun pelastustoimi hoitaa sille lainsäädännössä annettuja valvonta yms. tehtäviä. Pelastustoimea tultaneen ohjaamaan sisäministeriöstä voimakkaammin kuin sitä on tähän mennessä ohjattu. Tästä syystä on tärkeää, että maakunnan konserniohjauksen sekä pelastustoimen järjestämisen ja tuottamisen väli toimii matalan kynnyksen periaatteella. Pelastustoimen varsinainen palvelutuotanto toimii nykyiseen tapaan viideltä vakinaiselta paloasemalta ja yli 30 sopimuspalokunnan paloasemalta. Tähän palveluverkkoon ei ole mahdollista tehdä merkittäviä muutoksia ilman, ettei kansalaisten saama toisinaan henkeä pelastava apu viivästyisi kohtuuttomasti. Maakuntauudistuksessa on tarkoitus siirtyä kapitaatioperusteiseen rahoitukseen. Tämä ei huomioi ollenkaan nykyistä toimintaympäristöön ja alueen riskeihin perustuvaa pelastuslaitoksen rahoitusta. Maakunnan tehtävä on kuitenkin huolehtia, että riskien perusteella mitoitettu pelastustoimi säilyy maakunnassa. Maakunnan ja sen pelastustoimen on säilyttävä ketteränä sisäasiain- ja valtiovarainministeriön suuntaan rahoituksen turvaamiseksi maakunnan riskit ja erityistarpeet huomioiden. Pelastustoimen nettokustannukset ovat tällä hetkellä noin 16,5 miljoonaa euroa/vuosi ja tällä rahoituspohjalla pelastustoimi uskoo selviävänsä myös tulevaisuuden haasteista sekä sille laskennallisesti osoitetusta 320 000 € säästötavoitteesta. PELASTUSTOIMEN OSALLISTUMINEN ENSIHOITOON Pelastuslaitos on päivittänyt ensihoidon yhteistoimintasopimuksen terveystoimen kanssa (Carea) vuoden 2017 lopussa ja uusi sopimus astuu voimaan vuonna 2019. Sen mukaisesti pelastuslaitos osallistuu ensihoidon palvelutuotantoon viidellä (5) ensihoitoyksiköllä, joista yksi yksikkö on ns. monitoimiyksikkö. Pelastuslaitoksella on valmius lisätä omien ensihoidon yksiköiden määrää yhteistyössä terveystoimen kanssa vastaavalla yhteistoiminnalla kuin päivitettyyn yhteistoimintasopimukseen on kirjattu. Laajentamalla uutta, vuonna 2019 voimaan tulevaa yhteistoimintasopimusta voidaan varautua tehokkaammin poikkeuksellisiin tilanteisiin ja suuronnettomuuksiin.

Documents

KAMA MELY MALVE LIIPA PETURVA - Uusi Kymenlaakso · 2018-12-05 · 2 . Maakunnan kehittämisen kannalta on suuri mahdollisuus, että kansalliset ja EU-rahoitustehtävät kootaan yhteen