Imarisai:

Ilisimasaniit piviusumik sullissinermut meeqqat inuusuttullu pillugit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2

Children Are People Too & Teenager Power Programme . . . . . . . . .3

Meeqqanut inuusuttunullu tunngasut pillugit oqalliffik . . . . . . . . . . . .8

F-SOMBU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

MIBB – Meeqqat Inuunerissut / Bedre Børneliv ukiamut ataatsimiinnermik aaqqissuussiniarpoq . . . . . . . . . . . . . . .12

MIPI Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni . . . . . . . . . . . . . . .12

MIPI-p ukiumoortumik nalunaarutaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Red Barnet Kalaallit Nunaanni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

MIPI Tusaat

juuni 2009

nr. 2

Normumi uani: Ilisimasaniit piviusumik sullissinermut meeqqat inuusuttullu pillugit, MIPI-mit

Children are people too & Teenager Power Programme, alkolog Inge R. Holm-imit

2

3

Tusaatitsinnik pisartaga-

qalerumallutit nalunaarit.

Sammisami uani

mipi-tusaat@gh .gl

“Nalunaarneq”-mik

oqaasertalerlugu mailimik

nassitsigit.

nr. 1, marts 2009 MIPI Nyt

2< Forsiden

28. april 2009 MIPI sammisanut tunngasutigut Ka tuami isumasioqatigiisitsivoq. Sammineqartoq tassaalluni meeqqanut inuusuttunullu pillugit ilisi­masaniit piviusumik sullissinermut.

Isumasioqatigiisitsinermi siunertaasoq tassaavoq ilisimasat pimoorullugu iliuuseqaatiginiarnissaat, Kalaallillu Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu pillugit ilisimasat pitsaanerpaat qanoq iluaqutigi­niarneqarsinnaanerannut siunnersuuteqarnissaq. Tamanna siunertaralugu ilisimasaqarnermiit iliuu­seqarniarnermik suliaqarnermi sakkussat atorsin­naasut iliuuseqarnissamilu pilersaarutaasinnaasut saqqummiunneqarput. Allatut oqaatigalugu: sunni­uteqartumik pingaaruteqartut annertunerusumik sammillugit, sulinermilu aallartinnermiit angu­saqarnissamut ingerlanissaq pilersaarusiorlugu.

Isumasioqatigiissitsinermi inuit 60-it peqataapput .Ulloq saqqummiussinernut suleqatigiissitakkaarlu­nilu sulinermut aggugaavoq. Ullaap tungaani ilaati­gut Mette Deding SFI­Campbell­imeersoq ilisimasat pitsaanerpaat tunngavigalugit sullissineq suuner­soq aammalu ilisimasanik pitsaanerpaanik aallaa­veqartumik suleriaaseq pillugu saqqummiussivoq. Suliarisanut tunngasunik paasisassarsiornikkut, ingerlatarisarpiamut suliarisamullu tunngasutigut ilisimasat pitsaanerpaat qanoq nassaariniarneqar­sinnaasut. Taamaaliornikkut piffissaq ungasinne­rusoq eqqarsaatigalugu piffissamik aningaasanillu sipaarneqarsinnaammat imaluunniit minnerpaa­mik aningaasat piffissarlu atorneqartut pitsaaner­paamik atorneqarnissaat qulakkeerneqarsinnaasoq. Inneruulat/Mælkebøtten assersuutissaqqilluartuu­

voq, ilisimasanik pitsaanerpaanik aallaaveqartumik Kalaallit Nunaanni qanoq sulineqarsinnaaneranut. Kirsten Ørgaard Inneruulat/Mælkebøtten­imeersoq Inneruulat/Mælkebøtten pillugu saqqummiussi­voq – isumassarsiamiit illumut iserternermut qa­noq iliuuseqartoqarsimanera pillugu. Ullo’qeqqasi­unnginnermi Mette Deding ilisimasat pitsaanerpaat tunngavigalugit sullissinermi iliuusissanik pilersaa­rusiornermut tunngasunik saqqummiussivoq, ilusi­liutaasinnaasumillu siunnersuuteqarluni. Ualeq suleqatigiissitanut atorneqarpoq. Peqataa­sut eqimattanut arfinilinnut agguataarneqarput, ta marmik suliaminnut tunngasumik iliuusissanut pilersaarusiortussat. Suliarineqartut tassaapput: Inuunermi atugarisatigut assigiinngissuteqarneq (gruppit marluk), persuttaaneq, kinguaassiuutitigut atornerluineq, peqqinnissaq imigassarlu. Gruppit suliaat saqqummiussuunneqarput naggataatigullu Maliina Abelsen MIPI­meersoq naliliinerup pingaa­ruteqassusianut tunngasumik saqqummiussivoq.

Seminari pillugu annertunerusumik •atuarit uaniIsumasioqatigiinnermi atorneqartut •takukkit uaniIsumasioqatigiinnermi •saqqummiussat takukkit uaniIsumasioqatigiinnerup •nalilersuiffigineqarnera takuuk uani SFI­Campbell pillugu annertunerusumik atuarit •uani ilisimasallu aallaavigalugit sulineq uani Inneruulat/Mælkebøtten pillugu •annertunerusumik atuarit uani

Ilisimasaniit piviusumik sullissinermut meeqqat inuusuttullu pillugit

Asseq: Jean-Michel Huctin.

MIPI Nyt nr. 1, marts 2009

3 < Forsiden

Meeqqat ilaqutariinni atornerluinermik ajornartor­siuteqartuni alliartortut amerlasuutigut ilaqutari­inni immikkut inissisimaffeqalersarput.

Ilaqutariit illersugarikkajuttarpaat•Angajoqqaatik misissugarikkajuttarpaat•Angajoqqaamik imigassamik atuinerannik •assuarinnittuukkajuttarputAngajoqqaatik akisussaaffiginiartarpaat•

Meeqqat angajoqqaaminnut illersuisuulersarput, meeq qat angajoqqaatik innartinnagit innarusun ngit­sut, imerpallaarnissaat silaarunnissaat imma qalu cigarittip aamaanik katatsisinnaanerat illumik iku­allatitsisinnaanerat annilaanngatigalugu. Meeqqat ersissutigisarpaat angojoqqaamik napparsimalernis­saat, orlunissaat annernissaat namminneq nikuissin­naajunnaarlutik. Meeqqat angajoqqaa mik suliartor­nissaanni ikiortarpaat ullaakkut iter sartarlugit. Meeqqat angajoqqaaminnik sullatsaalisuusus­saanngillat!

Meqqat angajoqqaaminnut nakkutilliisunngortarput. Pisiniarnerni meeqqat angajoqqaatik imigassanut

qanillinaveersaartillugit aqunniartarpaat. Meeqqat nalunngilaat aningaasat nerisassanut atugassaa­sut, nalunngilaallu imigassarsinermi ilaqutariit ani ngaasaqarniarnerat sunnerneqartartoq nerisas­sarsinissamut, atisassarsinissamut, nuannaarutis­sanut sulinngiffeqarnissamullu kingunerluttussa­mik. Meeqqat ilisimasarpaat angajoqqaamik qanoq annertutigisumik ajoqutiginagu imersinnaanerat. Meeqqat nalusanngilaat qaqugukkut anaanartik/ataatartik imerpallaalernersoq, napparsimalerlutik, meriarlutik anartarfimmullu ikiorneqartariaqaler­lutik. Meeqqat puiaasanik imigassamik imaqartu­nik ”aseruisoortarput”, imaluunniit angajoqqaatik imernaveersaartittarlugit imigassanik toqqorteril­lutik, imaluunniit imigassamik eqqaallutik.Meeqqat angajoqqaatik nakkutigisassarinngi­laat!

Meeqqat angajoqqaatik atornerluinerat pillugu avoq qaarisarpaat. Meeqqat nalunngilluinnarpaat angajoqqaamik qanoq annertutigisumik imersin­naanerat, malinnaalluinnaqqissaartarput. Meeqqat maluginiagaqarsinnaanertik atornerluttarpaat,

Children Are People Too & Teenager Power Programme

Inge R. Holm-imit, Alkolog/nunatsinni katsorsaavimmi Qaqiffimmi pisortaq

nr. 1, marts 2009 MIPI Nyt

4< Forsiden

anga joqqaaminnut saatsillugu, qassitornersut kisil­lu git ilisimatittarlugillu imerpallaalerpata. Meeqqat angajoqqaamik aningaasanik ikiaroortartunillu atu­inerat, suliartunngitsoortarneri iliuusaallu isornar­torsiortarpaat.Meeqqat angajoqqaatik alaatsinaattussaan­ngilaat!

Meeqqat akisussaassutsimik tigusisarput. Meeqqat akisussaassutsimik annertuvallaamik nassataqa­lersarput, angajoqqaatik akisussaaffigilerlugit, il­lersugarilerlugit putumaleraangata, utoqqatsissu­tissarsiorlutik sallulaartarlutik angajoqqaamik ili uusaat matoorniarlugu. Meeqqat anginerit aam­ma qatanngumminnut mikinerusunut akisussaaffik tigusisarpaat, angajoqqaatut iliorlutik, ullaakkut itersarlugit makinnerinilu ikiorlugit meeqqerivili­arniassammata atuariartorniassammataluunniit, qatanngutitillu ukiukinnerit illersorniarlugit anger­larsimaffimmi pissutsit toqqorterniarsarisarlugit angajoqqaatillu illersorlugit, aalajaaffigisatik. Meeqqat angajoqqaaminut akisussaasussaan­ngillat. Angajoqqaat meeqqanut akisussaassu­seqartuusussaapput!

Ilaqutariinni atornerluiffiusuni meeqqat inuttut ine-riartornerminnut sunniuteqartunik misigissutsimik-kut eqqarsaatsimikkullu sunnertisimasarput

Kanngusuttarput•Pisuusutut misigisimallutik annilaanganartor­•siortarput Avatangiisiminnut ilimasupilulersarput san­•ngiil lillutillu

Atuarfimmi meeqqerivimmiluunniit katerisimaar­nerni meeqqat meeraqatimik qinngasaarinerinut malussarissorujussuusarput qinngasaarineq anga­joqqaamik atornerluinerannut iliuusaannulluunniit attuumassuteqaraangat, angajoqqaatik putumaga­angata, oqaluppallaaraangata, nipiliorpallaalerpata imminnullu aqukkunnaarlutik kanngusuutigalugit. Atornerluineq assigiinngitsumik sunniuteqartarpoq kinaassutsimillu allanngortitsisinnaasarluni, inuk ajortisaartunngorluni kamattunngorluni. Atorner­

luineq inersimasut iliuusaannut qanorluunniit sun­niuteqarpat, meeqqat malugisarpaat angajoqqaamik kinaassuseqarnerat allannguuteqartoq, pisunut qa­nimut peqataannginnerulerlutik misikkarlerlutik.Meeqqat angajoqqaatik kanngusuutigisarpaat allanngoraangata!

Meeqqat pisuussuteqartutut misigisimasarput anga joqqaatik imeraangata. Meeqqat isumaqartar­put namminneq pisuullutik angajoqqaamik imer­nerannut. Meeqqat angajoqqaamik imernerannut pissutaasumik qinerlertarput imminnullu pisuu­tilersarlutik. Meeqqat eqqarsaqqajaasarput nam­minneq ajoqutaallutik. Imminnut misissortarput isikkuminni ajoqutissarsiorlutik eqqarsarlutik pin­niitsuullutik silappaarissuunatillu. Meeqqat aamma eqqarsarsinnaasarput torersaanikkut, pisiniarfile­rinikkut nerisassiornikkulluunniit angajoqqaatik sullisinngippallaarlugit. Meeqqat ilaasa taamatut eqqarsarnertik illuatungilerniartarpaat qanoq isik­koqarnertik sammilerlugu, atuarfimmi eqiasuilli­saar lutik angerlarsimaffimminnilu ikiuuttorujussu­anngorlutik. Angajoqqaatik pikkorissaarnermikkut eqiasuillisaarnermikkullu naammaginnisimaartin­niarsarisarpaat atornerluiunnaarnissaat neriuuti­galugu.

Meeqqat annilaangasunngorsinnaapput. Meeqqat annilaangalersinnaapput angajoqqaamik paa ri ­sin naajunnaarpatik. Meeqqat inersimasunik aala­jaat suusunik atorfissaqartitsisuupput, naat sor­suu tigisinnaasaminnik tatigisinnaasaminnillu. Meeq qat annilaangalersinnaapput inuup paarsisi­gisassamittut isigisamik pisariaqartitaminnik ma lugisimasaarukkaangat, aqutsiunnaarlutik oqar tussaassuseerullutillu. Meeqqat angajoqqaa­minnik qimatsiumasanngillat, misigisimasaramik namminneq angajoqqaatik paarisaralugit, najuu­tinngikkunik angajoqqaamik ajutoorsinnaanerat annilaanngatigalugu. Meeqqat oqaluttuartarput meeq qerivimmiillutik atuarfimmiillutilluunniit anga joqqaatik imernersut, oqqannersut, kamaan­nersut, napparsimalerlutik toqussanersut eqqar­saatigisarlugu. Meeqqat ilaasa angajoqqaatik ima

MIPI Nyt nr. 1, marts 2009

5 < Forsiden

putumatigisut naammattoortarpaat ikiortissarsior­tariaqarlutik, napparsimmavimmut imaarsartikki­artortariaqarmata. Meeqqat ataatamik anaanartik imaluunniitt anaanamik ataatartik annersassa ne­raa annilaanngatigisarpaat, annersarneqarnissa­mik sioorasaarneqarneq immaqalu allaat toqutsineq imminornerluunniit, angajoqqaamik avinnissaat annilaanngatigiuartarpaat. Angajoqqaamik qanoq pinissaannik annilaanngateqarnerup meeqqat an­gerlarsimaffimmut pituttortarpaat namminiussuse­qartumillu namminneq inuunerminnik atuinissar­tik ersigilerlugu.

Meeqqat tatiginnikkunnaariartulersarput anga­joqqaaminnuinnaanngitsoq avatangiiserisaminnulli allanut aamma. Meeqqat ineriartorneranni qitiusoq tassaavoq inummut inersimasumut aalajaatsuusu­mut tatiginninneq. Ilaqutariinni atornerluisuusuni meeqqat sumiginnagaanerpassuit misigisarpaat. Angajoqqaat imerunnaarniarlutik aningaasallu assersuutigalugu imigassamut atorunnaarniarlu­git neriorsuisuartarput. Angajoqqaalli neriorsui­nitik eqquutsinneq ajorpaat, neriorsuiinnartarlu­tik meeqqallu sumiginnagaasutut misigisarlutik. Angajoqqaanit sumiginnagaaneq meeqqat misigi­saat attaveqarfigisanut allanut tutsinneqartarpoq, ilisa risimanngisaminnik naapitatik tatigisanngi­laat al lanullu attaveqalerniartarnerat sukkaatsu­mik pisalerluni. Meeqqat ilaasa inunnut allanut attaveqarniarunnaavittarput, ilaallu meeqqanut inersimasunulluunniit allanut attaveqarnermik misile raasarlutik, attuumassuteqarnerli ilumoor­tuunersoq annilaanngatigisarlugu aammalu ataan­narsinnaanersoq.

Meeqqat ilaqutariinni atornerluiffiusuni alliartortut amigaateqartaqaat

Nukitik kukkusumik atortarpaat•Inersimasumik assigerusutaminnik •amigaateqartarputToqqissisimasunik meeraanissaq •pinngitsoortarpaat.

Meeqqat nukii imminut ineriartortinnermut ator­neqassapput. Meeqqat pinnguassapput, paasini­aallutik, misilittagassarsiorlutik taamaasilluni meeraaneq namminiussutsimik peqqissumik ajun­ngitsumillu ineriartortitsinermut atorneqassalluni.Meeqqat ilaqutariinni atornerluiffiusuni nu­kitik atortarpaat angajoqqaaminnik paaqqin­ninnermut!

Meeqqat inersimasumik assigerusutaminnik ator­fissaqartitsipput. Meeqqat inersimasumik illuatu­ngeqarlutik ineriartussapput. Inersimasumik naleq­quttumik peqataasinnaasumik naapitsinermi suna eqqortuunersoq kukkusuunersorlu ilinniartarpaat,

pisinnaasatik killissallu misiligartarpaat, nukit­tuunngorlutik qinaasisuusinnaalerlutillu. Meeqqat ilaqutariinni atornerluiffiusuni inersimasunik na­leqquttumik peqatissaqarneq ajorput. Angajoqqaa­tik inersimasut aalajaatsuunngitsut misigisarpaat, inersimasullu aalajaatsuunngitsut naleqquttumik angajoqqaajunngillat. Meeqqat inersimasuuvallaalersarput akisus­saassuseqartut, meeraanertik peqqissumillu namminiussutsimik ineriartortitsinissamut TUNNGAVIGISASSAT tamaasa annaasarpaat!

Angajoqqaat sapinngisannguaminnik iliuuseqartar­put, ilisimasatik periarfissatillu naapertorlugit. Inersimasut meeqqallu assigiinngequtigisaat tassaa­voq inersimasut aappassaminnik qinerlertarnerat. Anger larsimaffitsik namminneerlutik qimassinnaa­vaat, aalajangerniarneq ajornakusoorsinnaagaluar­palluunniit toqqaanissaq tassaajuartarpoq.Meeqqat taamatut periarfissaqanngillat!

Pingaarnerutillugu siunertaq tassaasariaqarpoq inersimasut amerlanerusut imerajuttut meeraan­nut iliuuseqarfiginninnissamut piumassuseqalersin­nissaat. Meeqqat imerajuttuunermik paasinnittut ajunngitsumik inuuleqqinnissamut kaammattu­isuulluarsinnaapput. Meeqqat angerlarsimaffimmi imigassartorfiusumi ineriartortut ilisimasassanik tupinnaannartumik pisariaqartitsipput. Meeqqat ila qutariit inuunerisa iliuuseqarfigineqarnissaanik pisariaqartitsipput. Meeqqat atornerluiffiusumi as­sut sianiutilunnartumi inuusut (stress), uukapaa­titsiniarneq ilinniartarpaat allanngorartumik isu­maqarneq, qularneq ersinerlu atugaralugit. Meeqqat taakkua allanut ajunngitsumik pissusissamisoortu­millu attaveqarneq ilikkarneq ajorpaat, aammalu sakkortuumik imminut ataqqineq tatiginerlu ilik­kassanagit, taamatullu aamma kanngusunnermik aniguiniarsinnaassuseq peqqissumillu inuuniarneq ilikkassanagit. Immikkut atuartitseriaaseq meeqqa­nut tamakkununnga atortariaqartarpoq, ataavar­tu nik, ajunngitsunik ikinngusisarsinnaaneq ilik­kar sinnaassappassuk, taamaasillutik imminnut ataqqilersinnaaqqullugit allanullu tatiginnittun­ngorlutik. Pisuutinnermik kanngusunnermillu qaa­ngiiniarneq ilinniartariaqarpaat, peqqinnartumillu inuusinnaaneq ilinniartariaqarlugu.

BEMQaqiffiup meeqqanoorutaa ”BEM”, meeqqat aam­ma inuupput, imigassamik ikiaroornartunillu ator nerluisut meeraannut arfinilinniit aqqaneq­mar luk tungaanut ukiulinnut saaffiginnittuuvoq. Meeqqat meeqqat allat namminermittut inissisi­masut ilagalugit toqqissisimaffigisinnaasaminnik pisariaqartitsipput. Siunertaavoq meeqqat misigis­sutsinik paasinnissinnaalernissaannut anitsisin­

nr. 1, marts 2009 MIPI Nyt

6< Forsiden

naa lernissaannullu, ilaquttamik arlaata imertarne­ranut ikiaroornartunillu atuinerannut nammineq pisuunnginnerminnik paasinninnissaannut ikior­nissaat, inuit allat misigissusaat iliuusaallu allan­ngor tissinnaanngikkaat takusinnaalersillugu, qi­ni gas saqarneq paasillugu imerajuttuune rullu/atui nerlun nerullu ilaqutariinnut qanoq sunniuttar­nera paasissallugu. Meeqqanut siusinaartumik aku lerussinnaanermik sammisaqartitseriaatsit pi sa ri aqartorujussuupput. Meeqqat ikiorneqaraa­ngamik pingaaruteqarluinnartoq tassaavoq nam­mineq imminut akuerinissap pissusissamisuugin­nartunngortinnissaa. Silarsuup pitsaanerusumik isigineqarsinnaaneranik meeqqat ilinniartinneqar­nissamik pisariaqartitsipput. Tamanna pisinnaas­sappat meeqqanik peqqissaanerit makkunannga siunertaqartariaqarput:

Imminut ataqqinerup annertusaaviginissaa •Imerajuttup kinaassuseqarneranik allaanerusu­•mik namminiussuseqalernissamik ingerlatsineq Ilaqutariit meerarlu pissusilersuutsinut killiler­•suinermik ikiorneqarnissaatMeeqqamik perorsaanermi aalajangersimasuu­•neq Meeqqap meeqqallu allat aammalu meeqqap •inersimasullu akornanni peqqinnartumik taper­sersoqatigiinnissamik qiimmassaaneq

Meeraq pisuussuteqarnermik malugisimasaqa­•rani pinnguarsinnaanissaanik periarfissiineqMeeqqat allanut attaveqarnerminni ammasuu­•nissaannut ilumoortuunissaannullu ikiorsersor­neqarnissaatMeeqqat misigissutsiminnik naqisimaneqaratik •oqaatiginnissinnaanerisa periarfissinnissaaMeeqqat allanut tatiginninnermik ilinniartinnis­•saat Meeqqanut paasitillugu inersimasut ikiortiseri­•neqarsinnaasutPeqqinnartumik ajunngitsumillu peqqarniit­•suun ngitsumik ajuallannanngitsumillu najoqati­giissinnaanermik ilinniartillugitMeeqqat ilinniartillugit meeraaneq ajoqutissa­•qanngitsoq

Meeqqat angerlarsimaffinnit atuinerluffiusuneersut peqqissarneqarsimanngillat, kukkusumik naliliif­figineqartarsimapput arajutsineqartarsimallutik. Ta matta meeqqat peqqissumik inersimasunngornis­samut sakkussanik pisariaqartitaannik tunisinnaa­vagut.

TAPP”TAPP”, Teenage Power Program, 13­18­inik ukiu­linnut tunngatitaavoq, pinaveersaartitsinermik ingerlatsiviulluni inuusuttunik imminnut naleqar­

MIPI Nyt nr. 1, marts 2009

7 < Forsiden

tillutik ataqqillutillu inuunerminnik ingerlatsinis­saannut ikiorsersuutaasoq. Ingerlanneqarnerani atuartitsineq pingaartinneqarpoq mikinerunngit­sumillu eqimattakkuutaartillugit inuusuttut misi­littakkaminnik misigissutsitigullu ajornartorsiuti­minnik oqaluttuartillugit sammisaqartitsinikkullu inuusuttuaqqat pissutsinik atugaqarnertik tunnga­vigalugu naleqqutinngitsumik eqqarsariartarne­rannut taartaasumik iluarinartumik qaangiiniar­nerminni periuserisinnaasaannik ilinniartillugit. Ingerlatami inuusuttuaqqat ikiorsersorneqassapput misigissutsiminnut, eqqarsaatiminnut pissusiler­sornerminnullu tunngasutigut ilisimaarinnilernis­saannut ikiorsersorneqassapput. Misigissutsiminnik paasinninnissamut, sumullu ingerlateqqiisinnaane­rannik, tatiginninnermik pigisaqaqqilernissaannut minnerunngitsumillu imminut naleqartutut misigi­simalernissamut atuartinneqassapput. Ingerlatami inuusuttuaqqat imerajuttuunerup/atornerluinerup kingunerisartagaanik atuartinneqassapput.

Ingerlatami eqqarsaataavoq inuusuttut ilaqutta­mik ilaannik imerajuttuuneranut allatulluunniit pinngitsoorsinnaajunnaagaqartoqarsimatillugu an­nernartuutitik ajornartorsiutitillu qanoq anigorni­arsinnaaneraat ilinniartitsissutiginissaa. Tamatta nalunngilarput inuusuttuaraanermi ukiut inuup inuunerata ingerlanerani ajornartorsiornarsinna­allutillu piumasaqaatilerujussuusartut, isumaqar­pugullu imigassamik allatulluunniit angajoqqaat, aataakkut/aanaakkut, qatanngutit arlaanni ajornar­torsiuteqartoqartillugu inuuneq oqimaatsorujussu­anngortartoq. Tamatumalu saniatigut imerajuttut meeraat namminneq aamma atornerluisunngorsin­naanissamut qaninneerarsuusarlutik.

Imerajuttuuneq ilaqutariinni ukiuni arlaqartuni atuussimappat, inuussuttuaqqat imminut tullu ar­tumik inuuneqarsimassanngillat. Taamatut na laa­taqarsimasunut inuusuttuaqqani ilisarnaataak­ka juttartut tassaakkajuttarput annikitsumik na le qassutsimik misigisimaneq, ajunngitsumik peq qinnartumik aalajangiisinnaassuseqanngin­neq, inuttut misigisssutsinik tamakkiisumik paasinnis sin naassuseqannginneq aammalu taama­tut misigissutsit ilaannik miserratiginnittarneq; inuusuttuaqqallu illersorniartarlutik iluaqutaan­ngitsumik inuttullu imminut naleqassuseqarner­mik ilisimasaqarani. Allatigut ilisarnaatit peqqin­nanngitsumik oqaloqatiginnittariaaseqarneq, inga sattumik kanngusunneq peqqinnanngitsumillu pisuusutut misigisimaneq. Pissutsit taamaattut inuusuttuaraq inerisimanngitsutut imminullu an­nikitsuinnarmik ilisimaaraluni inersimasutut inuu­nermut kaamigartarpaat amerlasoorpassuartigullu eqqugaasutut misigisimatittarlugu. Anguniagaasoq tassaavoq inuusuttut iluaqutaasumik ”sakkussinnis­

saat” eqqugaasutut taamaasillunilu ikiorneqarsin­naanngitsutut misigisimannginnissaq anguniarlugu. Eqqugaasutut ikiorneqarsinnaanngitsutulluunniit misigisimagaanni taamaalinartarpoq.

Sapaatit akunnerisa 16­it ingerlaneranni – sap.akunneranut ataasiartarluni – taamatut ingerlat­sineq inuusuttuaqqap misigissutsitigut, eqqarsar­taasiagut pissusilersortarneranullu iluaqutaasin­naavoq tamatumanilu anniaataasoq misigisimasaat, nukittuumik, peqqinnartumik nukinngortinneqar­sinnaallutik. Inuuneq paatsiveqanngitsumik aker­suunnermiit iluamik inuulernermut allanngortinne­qartarpoq, ineriartoqqinnissamut periarfissiisumik, aammalu ajunngitsumik siumut sammisunik ilu­aqutaasumillu iliuuseqarsinnaalernermut, ajortu­mik periartarnermut illuatungiliuttuusumik. Nam mineq imminut misigisimanerup pitsaaneru­lersinnissaa anguniagaavoq pingaaruteqartoq. Tamanna kanngusunnerup pisariaqanngitsumillu pisuusutut misigisimanerup annikillisaavigineqar­neratigut, iluaqutaasumik piginnaassuseqarnermik ilisimaarinninnermik immitsinnullu iluaqutaasu­mik tamatta pigisatsinnik taarserlugu.

Ingerlatat matuma qulaani eqqartorneqartut ilin­niarsimasuulluni alkolog­imit misilittagaqartumik, meeqqanik inuusuttunillu peqqissaanissamut al­lagartaqartumit ingerlanneqarnissaat pingaar­tuuvoq aammalu kommunit ”malinnaasumik” ilaatitaqarnissaat – assersuutigalugu pinaveer­saar titsisumik imaluunniit qanimut sullissisumik peqataatitaqarnissaat, peqqissarnerup kingornagut meeqqanik inuusuttunillu malinnaaviginnissinnaa­sumik. Angajoqqaallu aamma ingerlatap ingerlane­rani aamma peqataatinneqartarput. Taamaammat aamma pitsaasuussaaq angajoqqaat ilaqutariinnut pikkorissaanermut, ilaqutariit peqqissarneqarne­rannut tunngaviusumilluunniit peqqissagaanermut peqataanissaat. Kommunit ilaqutariit tamarmik peqataaffigisaannik ataatsimoorussamik pilersaa­rusiornissaat sakkortuumik inassutigaarput. Peq­qissartereernermi ilaqutariit katerisimaartarfiat tunissutaavoq ilaqutariit tamarmiullutik ajunngit­sumik peqqissumillu inuulersinnaanissaanut tun­ngavileeqataasinnaasoq.Matuma qulaani eqqartorneqartut pillugit neqeroo­rutigullu allat pillugit annertunerusumik paasi­saqarusukkuvit Ilulissani Nuummiluunniit Qaqiffik attaveqarfigiuk aammalu/imaluunniit nittartaqar­put www .qaqiffik .gl pulaaruk, ilinniarluarsimasut, ullumikkumut malinnaasunik ilinniarsimasunik alkolog­it tapersersussallutit ilitsersuutissallutillu piareersimapput.

nr. 1, marts 2009 MIPI Nyt

8< Forsiden

14. maj 2009 MIPI ukioq manna aappassaanee­rutaasumik meeqqat inuusuttullu pillugit oqallif­fiusumik ingerlatsivoq. Tamatumani Karen Gano, ilaqutariinni persuttaasarneq pillugu isumaginnin­nermi peqqinnissaqarnermulli atatillugu immikkut ilisimasaqartuusoq, USA­mit ilaavoq. Kalaallit Nu­naannut tikippoq amerika­rmiut danmarkimi aal­lartitaqarfiata aaqqissugaanik paasisassarsiorluni angalalluni, tamatumunngalu atatillugu meeqqa­nut inuusuttunullu tunngasut pillugit oqalliffimmi saqqummiussinissaanut MIPI­p periarfissaq atorlu­arsimavaa.

Karen Gano isumaginninnermi siunnersortitut ilin­niarsimasoq Santa Fe­mi, New Mexico­mi sulinini pillugu marloriarluni saqqummiussisarsimavoq. Saq qummiussinerillu taakku taaguuteqarlutik: Changing Health­Care Practice: Identifying and Re­sponding to Domestic Violence. Victimization in He­althcare Settings – aamma Domestic Violence Advo­cacy in the Healthcare Setting – Building bridges – A Hospital­Based Medical Advocacy Model: Learning Through Experience.

Karen Ganos­ip saqqummiussaa siulleq nappar­simmavimmi nakorsartittunik persuttaanermik eq qugaasimasunik, pingaartumik arnanik nakor­siartarfimmut timikkut ajoqusersimasut sullissi­neranik oqaluttuarneruvoq. Persuttaanermik eq­qu gaasimasut maluginiarneqalernerat aatsaat 1990­ikkunni pilersimavoq, tamatumani naalagaaf­fimmi persuttaanermik eqqugaasimasut pitsaane­rusumik sullinnissaat ikiorsersorneqarnissaallu anguniarlugu maluginiaaneq pitsaanerulersillugu ilusiliinermik eqqussisoqarluni. Tamatuma kingu­neraa napparsimmavinni sulisut isummertarne­rata allanngortinniarneqalernera, naliginnaasu­mik peqqissutsimik misissuisarnermik (Universal screening) eqqussiniarneqarnera akerlerineqarmat. Tassalu sulisut imatut malugisimallugu ulluni ula­paarfioreersuni suli suliassaqarnerulissallutik.

Isiginninnerup pisariaqartumik allanngortinne­qarnissaata nassataraa arnat persuttagaasarneri, angerlarsimaffinni persuttaasarnerit pillugit, tama­tumunngalu tunngasumik sulisut peqataaffigisas­sarisaannik misissuinissap pingaaruteqarneranik

Meeqqanut inuusuttunullu tunngasut pillugit oqalliffik

(Foto: http://denmark.usembassy.gov)

1) MIPIs oversættelse

MIPI Nyt nr. 1, marts 2009

9 < Forsiden

oqallinnerit. Ikiorneqarniarlutik nakorsiarfiliartut aperineqanngikkaangamik nammineerlutik oqalut­tuanngisaannarput. Persuttaanermik eqqugaasima­sut naliginnaasumik misissortinnermut atatillugu ammarnerusinnaasarput. Taamaammallu sulisut allaanerusumik iliuuseqarnissami peqataasinnaal­lutik.

Naliginnaasumik peqqissutsimik misissuisarnerup eqqunneqarnerata kingunerisimavaa napparsim­mavimmi nakkutigisaasumik arnanut persuttartis­simasunut, immikkut ikiortariaqartutut paasillugit, immikkoortortaqalernera. Uiusut nakkutigisaasu­mik imikkoortortamut iseqqusaanatik.

Ilisimasassarsiornermi angusarisaasutNapparsimmavinni naliginnaasumik sulinermi pe­riusaasoq nappaatip suuneranik paasiniaaneq, na­korsaaneq ajorunnaarsitsinerlu ilaneqarsimapput inatsisilerituuliinermik, arnanik nakorsiartunillu persuttagaasimasunik suliaqarnermut atatillugu tapersersuinermik ilisimatitsineq. Naliginnaasumik peqqissutsimik misissuisalerneq tamakkuninngalu misissuinerit takutissimavaat ar­nanit quliniit pingasut USA­mi angerlarsimaffinni persuttaanermut takussutissaqartut. Misissuine­rullu aamma takutissimavaa pinerlineqartoq piner­liisorlu/persuttaasorlu ammip qanoq qalipaateqar­nera, qassinik ukioqarneq ilinniagaqarsimasuuneq il.il. apeqqutaatinnagu inuit assigiinngitsumik atu­gaqartunit aallaaveqartut.

Persuttartissimasut tamarmik timimikkut mi­sissorluaraanni nappaammut ajoqusernernullu qanganisaasunut takussutissaqarput. Arnat per­suttagaasimasut aamma naartutillutik taama­tut pineqartarsimapput. Kisitsisit tupannartumik amerlaqaat. Persuttaasimasut angutaanerupput aningaasaatillit, illuutillit, piginnaassuseqartut il.il.. Angutit tamakkua sangiannertuujupput, pigisanik nalilissiortuullutik, piumassuseqartut nunallu pii­nik pingaartitsisuullutik il.il.

Persuttaasarsimanerit affaat eqqarsaatigalugit meeq qat akuusarsimapput. Meeqqat Child Protec­tive Service­mit ikiorsersorneqartarput. Aaqqis­suussineruvoq ilinniarsimasunik inuttaqartoq sianerfigineqarsinnaavoq soorlu meeqqanik sumi­ginnaanermik kinguaassiuutitigullu atornerluiner­mik il.il. pasitsaassisimagaanni. Ilinniarsimasutut sulisuusut tamarmik meeqqanik paarsinerlunne­rit pillugit ilisimatitsinissamut pisinnaatitaapput, akerlianilli inuinnaat taamaaliornissamut USA­mi pisussaaffeqaratik. Najugaqarfinni minnerusuni, pueblos (indiaanerit nunalluunniit inoqqaavi allat) kinaanertik isertuullugu sianernissamut periarfis­saqarput.

Arnat persuttartissimasut tapersersorniarlugit ingerlatamik napparsimmavimmi sulineqKaren Gano­ip saqqummiussaata aappaani pine­qartoq tassaavoq arnat persuttagaasimasut taper­sersorniarlugit sulinermi misigisimasatigut misi­littakkanik katersineq. Tamanna suliaasimavoq ilusiliiniarnermik, takussaatitsiniarnermik, isum­manik tunngavissalersuineq, ingerlanneqarneralu. Oqaatsit aallaaviusut tassaallutik suleqatigiinneq, oqaloqatigiinneq attaveqatigiittarnerillu. Arnanik persuttagaasimasunik tapersersuiniarnermik inger­lanniagaq taamaattoq atuutilertinniassagaanni pi sariaqartuusimavoq suliaqarfiit assigiinngitsut (sulisitsisut, isumaginnittoqarfik il.il.) ataatsimoor­tinnissaat, napparsimmavinni sulisunik ilinniarsi­masunik ilinniartitsisoqassalluni pisariqarlunilu ilitsersuussinermik sullissinissaq. Allatigut arnanut persuttagaasimasunut ikiorsersuinerit aamma pisa­riaqartuupput. Tassaasinnaallutik napparsimma­vimmi iliuusissanik pilersaarusiornerit, naqitaaqqat arnat persuttagaasimasut sumut saaffiginnissinna­anerinik assigisaatigulluunniit paasissutissiissutit. Ingerlatami iliuutsit allanngorartuarput ingerlan­niakkap ingerlaannartuunerutinniarlugu iluarsaas­seqqinnerit sulisullu arnat persuttagaasimasunut ikiorsersorlugit sulinissamut piumassuseqalersin­niarlugit

Anguniagaq tassaannaanngilaq nakorsiartut ar­nallu persuttartissimasut pitsaanerusumik anger­larsimaffimmi persuttaanertaqanngitsumik inuu­lernissaat. Aammali ilinniarsimasut ingerlatami peqataatinneqartut, ingerlatap siunissamut pitsaa­sumik samminerulernissaa anguniarlugu naliliif­figineqartarnerat. Ingerlatami ilaapput ilisimasas­sarsiorneq, isummanik paasiniaanerit, naliliinerit allallu peqqissutsimik misissueriaatsimik paasin­ninnerunissaq, napparsimmavinni sulisunik ilinni­artitsineq, ilinniartitaanerup pitsanngorsaaviginera il.il. Tassalu ataatsimoortumik iluarsiiniarneq pine­qarluni, arnanut persuttartissimasunut attuumas­suteqartut pisinnaasatigut suliamullu tunngasuti­gut pikkorissarnissaannik neqeroorfigineqartarlutik. Tapersersuinermik periutsip nassataraa aamma aningaasaateqarfinnut aningaasassarsiorluni an­ner tuumik sulisariaqartarneq.

Angerlarsimaffinni persuttaasarneq pinaveersaartin­niarlugu suliaqartoqarpianngilaq. Centereqartiter­porli soqutigisaqaqatigiiffeqarlunilu pinaveersaar­titsinermik suliaqarniarsarisunik assersuu tigalugu allagartarsualiortartunik nalunaaru tiginiakkanik oqaasertaqartunik. Assersuutigalugu nunap inu­iini inoqqaavinilu annersaasarneq ileqquunngilaq. Tassaanerullutik arnat soqutigisaqaqatigiiffinni centerinilu tamakkunani sulisut. Taamaammat inger lanniakkap kaammattuutigaa napparsimma­

nr. 1, marts 2009 MIPI Nyt

10< Forsiden

vimmi imaluunniit pisortani/allaffeqarfinni qanoq iliuuseqartoqarsinnaassasoq:

Peqqinnissaqarfigisassinni “angerlarsimaffimmi •persuttaaneq”­mut tunngatillugu periusissanik pilersitsiniarnermut pisussaaffilerneq.Eqqugaasunut isumannaallisaanermik kortinik •uffarfinni aammalu/imaluunniit nakorsiartut paasissutissanik pisariaqartitsisut sulili nas­suiaanissamut piareersimanngitsut misissorne­qartarfiannut ilisigitsi.“Angerlarsimaffimmi persuttaaneq” pillugu al­•lagartarsuarnik utaqqisarfinni nivinngaagitsi nakorsiartunut ikiorneqarsinnaanerannik oqaa­tiginiagaq apuunniarlugu.Peqqinissaqarfinni sulisut attataasanik saqqar­•miuusanik atuitissigit imatut allagartalinnik –“Arlaannit ajortumik pineqarpit? Tamanna pil­lugu oqaloqatigisinnaavarma” “Angerlarsimaffimmi persuttaaneq”­mik •eqqugaasimasunut inuiaqatigiinni ikiorsiisin­naasutut saaffigineqarsinnaasut allattorsimaf­fiannik nakorsiartunut sananissaq ilinniarnermi atugassanik aaqqissuussiuk.“Angerlarsimaffimmi persuttaaneq”­mut tun­•nga tillugu periusissamik ilusiliigitsi imaluunniit peqqinnissaqarfinni periutsit pioreersut misis­sorsigit pitsanngorsaavigalugillu. “Angerlarsimaffimmi persuttaaneq” –mik nali­•liineq akuleruttarnerlu aallaavigalugit peqqin­nissaqarfinni sulisut ilinniartinneqarnissaat aaqqissuussiuk.Inuiaqatigiinni “Angerlarsimaffimmi •persuttaaneq”­mut tunngasumik periusissanik

suliaqaritsi, nakorsiartunut inuiaqatigiinnullu nakorsiartarfissi, peqqinnissaqarfik peqqin­nissamulluunniit tunngasumik peqatigiiffissi “angerlarsimaffimmi persuttaaneq” pillugu saaffiginnissutinik qaangiinnaannginneranik pingaartitsineranillu paasisitsiniutaasunik. “Angerlarsimaffimmi persuttaaneq” pillugu sulif­•feqarfissi nutaarsiassatut allagaani ilanngussi­nissaq eqqarsaatigisiuk.Paasissutissiissutinik, ilinniartitsissutinik tama­•tumunngalu atasumik sulinermi atortussanik akeqanngitsunik pissarsiniaritsi.“Angerlarsimaffimmi persuttaaneq”­mik nali­•liineq saqqummiussiuk, saaffiginniffissanik innersuussusioritsi.

Atuakkat Karen Gano-p atuaqqullugit inassutigisai:

The New York Times (nytimes.com) may 20, •2008: Screening for Abuse May Be Key to Ending It, skrevet af: Erin N. Marcus, M.D.www .vogue .com .a• u: Keeping the faith – In the run­up to International Day for the Elimina­tion of Violence Against Women, Joanne Fedler recalls the years she spent helping battered women escape their abusers. (artikel)Parade Magazine, august 28, 1994: You Carry •The Cure In Your Own Heart, skrevet af: Andrew Vachss (artikel)ARCH FAM MED/VOL 1. sep. 1992: American •Medical Association Diagnostic and Treatment Guidelines on Domestic Violence (artikel)

Tamakkua MIPI takuneqarsinnaapput.

MIPI Nyt nr. 1, marts 2009

11 < Forsiden

MIPI F­SOMBU­mi (Meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiuutitigut atornerluinermik pinaveersaarisitsineq) 13. marts 2009 Katuaq­mi peqataavoq. ICYC­mit (Inuit Circumpolar Youth Council) aaqqissuus­saavoq. Aaqqissuutaq ulluni marlunni ingerlavoq. Ullormi siullermi, MIPI­p peqataaffigisaani, ilinniarsimasut ilinniartullu peqataapput, ilaatigut ilinniartitsisunngorniartut politiinngorniartullu peqataallu­tik. Ullup aappaa, arfininngorneq tamanut ammasuuvoq. Ulluni mar­lunni tamani inunnik pisariaqartitsisunik oqaloqateqarsinnaasunik piareersimasoqartarpoq. Ulloq ilinniarsimasunit, ilaatigut inatsisilerituumit tarnillu pissusa­anik ilinniarsimasumit, saqqummiussinernik aallartinneqartarpoq. Taakkua innarliisarnernut assigiinngitsunut tunngasunik saqqummi­ussisarput, aammalu inatsisileritooq suliat naammattoortarsimasani assersuutigalugit saqqummiussilluni. Tulliullugu pisimasorsiortumik filmi minutsinik qulinik sivisussuse­qartoq takutinneqarpoq tassani pineqarluni ilaqutariittut kinguaassi­uutitigut atornerluinermik nalaataqarsimasut qanoq amerlatigisunik saaffissaqarnersut. Filmip isiginnaareernerani erseqqissaatigineqar­poq Islandimi Meeqqat illuannut assingusumik annertuumik atorfis­saqartitsineqarnera. Ingerlataq ICYC­ip Nanu Børn aamma MIBB – Meeqqat Inuuserissut/BedreBørneliv – suleqatigalugit aningaasanik katersuiniarnera.Filmip kingornatigut sivikitsumik unillatsiarneqarpoq tulliullugulu Pipaluk Kreutzmann­ip isiginnaarusiaa takutinneqarpoq. Isiginnaa­rusiaq sakkortoqaaq najuuttullu tamaasa sunnerlugit. Tassani pine­qartut tassaallutik inuusuttut marluk tamarmik kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasut tamatuma inuunerannut qanoq sunniuteqar­nera. Isiginnaagassiap assut erseqqissumik taamatut atornerluinerup kingunerisai takutippai. Imigassaq, hash imminornerillu kinguaassi­uutitigut atornerluinerup saniatigut qitiusumik aallaavigineqarput. Tupinnaannartumik kalaallit inuusuttut isiginnaartitsisartut takutit­silluarput. Sivikitsumik unillatsiarneqareermat ingerlaqqinneqarpoq arnamit inuusuttumit, qulingiluanik ukioqarluni kinguaassiuutitigut atorner­lunneqarsimasumit oqaluttuartoqarmat. Oqaluttuarnera attortinnar­torujussuuvoq oqaatiginiagaasalu ilaat tassaallutik, atornerlunneqar­simanera angajoqqaavisa paasimmassuk piffissaq ima sivisutigisoq ingerlareersimasoq, qanoq iliortoqarsinnaajunnaarsimalluni. Tama­tumalu kingorna pisimasoq eqqartoqqinneqarsimanngilaq – tassalu pisimasumut atatillugu ajornerpaaq, nipangiussineq, pissusiviusuni atorfissaqartinneqartoq tassaammat eqqartorneqarnissaa. Aammalu pisortat atornerlunneqartumut meeqqamut tunngasutigut akuleru­tinngilluinnarsimallutik. Naggataatigut aallarniisunut isiginnaagassiamilu aaqqissuussisumut apeqquteqarnissamut periarfissaqarsimalluni. Ualeq nuannivissoq, eqqarsaatissiffiullunilu misigisaqarfiusoq. ICYC pillugu annertunerusumik takusaqarit uani

F-SOMBU

nr. 1, marts 2009 MIPI Nyt

12< Forsiden

MIBB – Meeqqat Inuunerissut / Bedre Børneliv ukiamut ataatsimiinnermik aaqqissuussiniarpoqMIBB ataatsimiititsiniarpoq qulequtaqartumik: ”Kalaallit Nunaanni meeqqat illuat”. Ataatsimiin­neq pissaaq Nuummi 9.­10. september 2009. Ukioq manna qularnanngitsumillu 2010­p ingerlalernera­ni MI/BB kinguaassiuutitigut atornerluisarnermik sammisaqarniarpoq. Eqqornerusumik MI/BB Ka­laallit Nunaanni meeqqat illuat, USA­mi Children’s Advocacy Center­inut amerlasuunut aammalu Island­imi Barnaskuddcentre­imut assingusoq pia­reer saatiginiarpaa.

Ataatsimiinnermi siunertaq tassaavoq MI/BB – ataat simiinnermi suleqatigiissitaasimasut siunner­suutillu tunngavigalugit – piareerluinnagaasumik kalaallinut naleqqussagaasumik meeqqat illuannik Naalakkersuisunut saqqummiussassamik suliaqar­nissaq. Saqqummiussisussat Kalaallit Nunaanneer­suussallutik, Islandimeersuussallutik, USA­meer­suullutillu Danmarkimeersuussapput. Annertunerusumik paasissutissat MI/BB­ip nittar­tagaanit www .mibb .gl-imit aaneqarsinnaassapput.

MIPI Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni Inatsisartunut qinersisusssanngorneq pissutigalugu, Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerat, amerlanerit ilisimariigaattut, taa­maatiinnarneqarpoq. Tamtuma kinguneraa MIPI­p siunissaa pil­lugu oqaluuserisassaq piujunnaarmat.

MIPI Nyt nr. 1, marts 2009

13 < Forsiden

MIPI-p ukiumoortumik nalunaarutaaMIPI­p ukiumoortumik 2008­mut nalunaarutini 14. april 2009­mi tamanut saqqummiuppaa. Tusagassiuutitigut nalunaarummit tigulaa­rineq:

Siulersuisut takusinnaavaat ukiumi qaangiuttumi Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu pillugit ilisimasaqarnermik siaruarterinermillu suli pisariaqartitsineq erseqqissaatigineqartoq. Tamakkuninnga sam­minninneruleriartornermi, qularutissaanngilaq meeqqat inuusuttullu pillugit ilisimasanik katersinermi, pilersitsinermi siaruarterinernilu MIPI inuiaqatigiinni pisariaqartumik pingaaruteqarluinnartumillu inissisimasoq. Meqqanut tunngasutigut nutaanik iliuutsit aalajangii­nerillu tamatigut ilisimasanik tunngaveqartinneqartariqarput, meer­artatsinnut inuussuttortatsinnullu pitsaanerpaamik angusaqartoqar­sinnaaqqullugu.

Siulersuisut ajoraluartumik aamma ukioq MIPI­p siunissami inger­latsivittut ineriartornissaa pillugu naammassineqanngitsumik poli­tikkikkut oqalliserineqarsimaneranik sunnerneqarsimasoq kingumut qiviarsinnaavaat. Taamaattumik MIPI­p siunissaa 2009­mi inatsisar­tut upernaakkut ataatsimiinneranni pingajussaanik oqalliserineqar­tussaavoq. Eqqaaneqareersutulli tamanna taamaatinneqarpoq inatsi­sar tunut qinersisoqartussaariarmat. Siulersuisut 2006­imili MIPI­mut tunngasumik inatsiseqartitsinerup allannguu teqartinneqarnissaa kissaatigisimavaat, maanna inatsit atuuttuusoq MIPI­p ingerlatsine­ranut naleqqukkunnaarsimammat. Inatsimmi atuuttuusumi MIPI­p pingaarrnerutillugu suliassaa oqaatigineqartoq tassaasoq ilisimasa­nik katersineq allattoqarfimmillu ataasiinnarmik sulisoqartumik aal­laaveqarluni. Ullumikkut MIPI­p pingaartitaa tassaalersimavoq ilisi­masanik nutaanik pilersitsineq pilersuinerlu, allattoqarfillu arlalinnik sulisoqalersimalluni. Inatsiseqartitsinerup naleqqukkunnaarsimane­rata kinguneraa aqunneqarnerata erseqqissumik ilusiligaannginnera tamannalu MIPI­p politikkikkut arlaannaannulluunniit atasuunngit­sutut ilisimasaqarfiuneranik qulalersitsisinnaalluni.

Ilisimasaqarfiup sulineranut, MIPI­llu pisinnaasaqarfiinut erser­nerluttumik sinaakkuteqartitsinerup aaqqissuussaanermut allaffis­sornermullu attuumassuteqartunik suliani sulilussinnartitsinernik kinguneqarpoq, pingaartitat tassaasariaqaraluarlutik meeqqat inu­usuttullu pissutsit atugarisaat. Inuiaqatigiinni meeqqanik inuusuttu­nillu pi ngaar titsinerup annertusiartornera ilutigalugu aamma MIPI­p suliaanik pisariaqartitsineq annertusiartorpoq.

Tusagassiuutitigut nalunaarut amakkerlugu •atuarneqarsinnaavoq uaniUkiumoortumik nalunaarut atuarneqarsinnaavoq • uani

nr. 1, marts 2009 MIPI Nyt

14< Forsiden

MIPI – Meeqqat Inuusuttullu Pillugit IlisimasaqarfikHans Egedesvej 5 | Postboks 1290 | 3900 Nuuk | Tlf.: +299 34 69 40 Mail: mipi@gh .gl

Kalaallit meeqqat nutaamik aallartitartaarputNaja Klejst Stork­ip inuunini tamaat isikkami illua kalaallit nunaanni illualu sjællandip avannaani inissisisimasimavai. Tassalu ilaatigut taa maammat kalaallinut meeqqanut tunngasut sullikkusullugit. Red Barnemi Kalaallit Nunaanni ineriartornermut siunersortaalersoq naa­piguk.

Janne Tynell-imit jty@redbarnet .dk

Naja Klejst Stork­ip Kalaallit Nunaanni ineriartornermut siunnersor­titut Red Barnemi sulilernissamini nakoorutini suunersut qularuti­ginngilaa. ­ Aalajangiisuulluinnarpoq kalaaliullungalu qallunaajunera nunanilu marluusuni tamani najugaqarsimallunga. Ingillunga meeqqat oqaasii atorlugit oqaluussinnaavakka puisillu neqitorsinnaallunga maajun­nanga. Peqatigitillugulu aamma qallunaat peqatigiiffeqarnikkut ileq­qui nalunngilakka, tamannalu pingaaruteqarpoq soqutigisaqaqatigiif­fimmi Red Barnetut angitigisumi sulissagaanni, oqarpoq.Kalaallimik ataataqarnermi qallunaamillu anaanaqarnermi saniati­gut aamma ukiuni 21­ni meeqqat pillugit ilisimasalittut aqutsisuuneq perorsaasuunerlu aammalu Rådet for Socialt Udsatte­mi ilaasortaaneq 46­nik ukioqartumik Najamik suliamik ingerlatsinissamut piukkun­naataapput.­ Inuunera tamaat meeqqanik suliaqarsimavunga. Aammalu nammi­neq annerusumik minnerusumilluunniit ilaqutariinni naleqqutin ngit­sumik ingerlaaseqartuni alliartorsimallunga nalunagulu qallunaat blokkianni ikinnerussuteqartutut appisaluunneqartarneq qanoq ittuu­soq, Naja Klejst Stork oqarpoq.

Meeqqat tusarnaarsigit Atorfimmi nutaami suliassarissavaa Red Barnep isersimaartarfiutaani pingasuusuni sulisut tapersersornissaat, sulianut tunngasutigut oqa­loqataasarnissaq ilitsersuussinerlu Red Barnellu Kalaallit Nunaanni meeqqanik navianartorsiortunik sullissinerata ineriartortinnissaa. ­ Suliap ajunngitsup tamatuma ineriartortinnissaani peqataanissara qilanaaraara, tassami tamanna ajoraluartumik annertusiartortumik pisariaqartinneqarmat. Kalaallit Nunaanni pisuut piitsullu assi giin­ngis suseqarnerat annertusiartorpoq, tamannalu tamaani najugaqa­raan ni isaannarnilluunniit takuneqarsinnaalluni. Tamatumalu kingu­neraa meeqqat amerlasuut annertuunik ajornartorsiuteqalertarnerat, Naja Klejst Stork oqarpoq. Meeqqallu tamakkua oqaluttuaat namminnerlu isummerneri suliner­mini atorniarpai.­ Meeqqat navianartorsiortut samminniarutsigit aalajangiisuusumik pingaaruteqarpoq meeqqat qanoq oqarnerinik tusarnaallaqqinneru­lernissarput. Taamammat pilersaaruteqarpunga assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni atuarfinni elevrådit qanimut suleqatigissagigut. Taamaliornikkut oqartoqarsinnaavoq meeqqat aallartitaattut inissisi­malissasunga.

Attaveqarfissamut paasissutissiissut: Naja Kleist Stork – Ineriartor­titsinermut siunnersorti, Udviklingskonsulent, Red Barnet Postboks 1618, Aqqusinersuaq 48 A 3900 Nuuk, Grønland Telefon (299) 326538 Mobil (299) 586538 E­mail redbarnet@greennet .gl

Red Barnet pillugu annertune­rusumik atuarit uani

Red Barnet Kalaallit Nunaanni

MIPIp aasarsior­luarnissassinnik kissaappaasi.Nutaarsiassat tul­lissaat ukiap inger­lanerani saqqum­merumaarpoq.